Lähinäkö on lapselle tärkein

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähinäkö on lapselle tärkein"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 3/2012 Lähinäkö on lapselle tärkein Pohjoismaiset päivät kokosi silmähoitajat Helsinkiin Tamperelainen Santen haluaa satsata henkilöstöönsä. Sivu 4 ESONT ja ESCRS tarjosivat Milanossa tietoa ja elämyksiä. Sivu 9 Optikko on tärkeä lenkki diabeetikon hoitoketjussa. Sivu 12

2 OCULUS PARK 1 Vaihda autorefraktometrisi nyt markkinoiden tyylikkäimpään 3-in-one laitteeseen! PARK 1 on non-contact Pachymetri, Autorefraktometri ja Keratometri. Automaattinen sarveiskalvon, pupillikoon ja pd:n mittaus. Kaikki nämä ominaisuudet mukaan lukien tyylikäs muotoilu ja kosketusnäyttö tekevät PARK 1 :stä parhaan hintalaatusuhteeltaan ja varmistaa optimaalisen työskentelytavan! Optiona OxiMap, pehmeiden piilolinssien hapenläpäisyä kuvaava ohjelmisto, jonka avulla pehmeän piilolinssin valinta on entistäkin helpompaa. 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Menestystarina Starista Santeniin... 4 Kyselyllä tietoa lapsen näkötutkimuksesta... 7 ESONT-kongressi Milanossa... 9 Diabetesluvut mykistävät Pohjoismaiden silmähoitajat kokoontuivat Helsingissä Palstat Puheenjohtajalta... 3 Uusia jäseniä... 3 Minun työni Hallituksen päätöksiä Yhteystiedot Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Immi Berry, Mikkeli Anne Dormeus, Mikkeli Sanna Harju, Jyväskylä Mirja Hautamäki, Seinäjoki Johanna Jomppanen, Lohja Anne Keinänen, Kajaani Camilla Kidron, Mikkeli Eija Kortesluoma, Helsinki Raija Kulju, Kotka Merja Lampinen, Lappeenranta Leena Laurent, Espoo Sanna Leväniemi, Helsinki Pia Lindberg-Ashmore, Läyliäinen Susanna Lumme, Turku Karoliina Metsevä, Eurajoki Ibrahim Muhumed, Helsinki Uusia jäseniä Annina Mustonen, Tampere Margit Mäkinen, Lahti Mirva Nyström, Kotka Taru Rattola, Lohja Ulla-Maija Salminen, Kukkila Tuula Salolahti, Lahti Pauliina Salzmann, Lohja Satu-Sisko Sundholm, Pietarsaari Sini Suojanen, Turku Pirita Svartsjö, Vaasa Tiina Takala, Helsinki Taru Tamminen, Kangasala Mira Tiainen, Ylämylly Maria Uusihauta, Vaasa Henna Vähä-Touru, Ruutana Leena Wellamo, Parainen Koulutuspäivät onnellisesti takana Kesä on väistynyt ja syksy saapunut tuoden tullessaan sille ominaiset piirteet. Tuntuu niin haikealta jättää valoisa kesä, mutta uusi kesä on edessäpäin. Nyt pitää totuttautua pimeneviin iltoihin. Kesän ilmat eivät lomalaisia suosineet. Silti loma on aina lomaa vaikka sataisikin. Lomalla olemme keränneet voimia varastoon, jotta jaksamme taas ahertaa virkeinä ja levänneinä työpaikoissamme. Pohjoismaisten silmähoitajien koulutuspäivien aikana kesäinen sää suosi meitä. Päivien osallistujamäärä yllätti positiivisesti. Osallistujia naapurimaistakin saimme kiitettävästi. Näiden päivien järjestäminen ei ollut mikään pieni ja lyhytaikainen työ, vaan hallituksen jäsenet uurastivat pitkin vuotta ahkerasti päivien onnistumiseksi. Uudet nettisivumme ja koulutuspäivien informaatio ovat olleet ahkerassa käytössä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Nettisivuvastaava Aulikki ansaitsee suuret kiitokset ja halaukset upeista aikaansaannoksistaan. Jokaisella hallituksen jäsenellä oli oma määrätty tehtävä hoidettavanaan koulutuspäiviä suunniteltaessa, järjestettäessä ja toteutettaessa. Kiitokseni ruusun kera kaikille hienosti hoidetuista järjestelyistä. Jäsensihteeri ja Seuraavat Suomen varapuheenjohtaja Jounille kuuluu Silmähoitajien erityiskiitos suurimman urakan koulutuspäivät tekemisestä päivien eteen. pidetään Kuopiossa Olin yhteydessä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan ja lopuksi vielä Viroonkin päivien tiimoilta useita kertoja pitkin kesää. Yhteistyökumppaneillamme oli tärkeä osuus päivien onnistumisen kannalta. Lämpimät ja nöyrimmät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme saamastamme huomiosta. Tässä lehdessä on yhteenveto koulutuspäiviltä saaduista palautteista, jotka ovat viitteinä seuraavia koulutuspäiviä suunniteltaessa. Ne pidetään Kuopiossa Vuosikokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja ja eroavien jäsenten tilalle uudet jäsenet. Lämpimät onnittelut heille kaikille ja tervetuloa hallitustyöhön ensi vuoden alussa. Kynttilänvaloa ja iloista mieltä syksyyn meille kaikille. Pitäkäämme itsestämme ja toisistamme hyvää huolta. Anja Korpiaho Puheenjohtajalta Silmähoitaja 3

4 RIITTA VARAMÄKI Santenin lääketehtaalle asennetaan maailman nopeinta silmälääkkeiden tuotantolinjaa tämän vuoden aikana. Menestystarina Starista Santeniin Kotimaisista lääkealan yrityksistä vain Santen tutkii ja valmistaa silmälääkkeitä Suomessa. Kahden viime vuosikymmenen aikana yrityksestä on kehittynyt ja kasvanut yksi merkittävimmistä toimijoista Euroopassa. Santen Oy:n juuret juontavat Tampereella vuoteen 1922, jolloin perustettiin Oy Star Ab. Varsinaisesti Santen aloitti vuonna 1997, kun japanilainen Santen Pharmaceutical osti Oy Star Ab:n liiketoiminnan. Tältä pohjalta Santen Oy:llä on takanaan lähes 90 vuoden perinteet lääketeollisuudessa. Santen Oy kehittää ja valmistaa silmälääkkeitä Euroopan, USA:n ja Japanin markkinoille. Suomen Santenin tuotteita viedään yli 40 maahan. Joka toinen Suomessa käytetty silmälääke on tamperelaisyrityksen tuote. Avainalueitamme ovat glaukooman ja silmän etuosan sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet, toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos kertoo. Hän on toiminut vuodesta 1997 lähtien yrityksen toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Hänen aikanaan Santenista on kasvanut Pohjoismaiden suurin silmälääkkeiden valmistaja ja merkittävä kansainvälinen silmälääkeyritys. Jatkuvaa kasvua Santen-konsernilla on tytäryhtiöitä, myyntija markkinointiyrityksiä sekä -edustustoja Euroopassa lähes 20 maassa. Tuotteita on markkinoilla yli 40 maassa, myös USA:ssa. Euroopassa Santen toimii kahdella kärjellä. Suomeen on keskitetty tutkimus ja tuotekehitys, tuotanto, laatu, myynti ja markkinointi sekä talous ja hallinto. Saksassa keskitytään yrityssuunnitteluun, liiketoiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja markkinointisuunnitteluun. Kahden viime vuosikymmenen aikana suomalainen silmälääketeollisuus on kansainvälistymisen, tutkimuksen ja liiketoiminnan laajentumisen kautta osoittanut, millaiseen menestystarinaan suomalainen yrittäjyys, osaaminen ja liikkeenjohto voi parhaimmillaan yltää, Jyrki Liljeroos sanoo. Japanilainen emoyhtiö on investoinut Tampereelle kymmeniä miljoonia euroja, aluksi yrityksen perusinfrastruktuuriin, nykyään yhä enemmän tutkimukseen. Tampereen tehtaan osaamisen ja laadun tasosta kertoo paljon se, että sillä on sekä USA:n, Euroopan että Japanin lääkeviranomaisten hyväksyntä. Tuotekehitystä Prostaglandiiniglaukoomalääke Taflotan on huippuesimerkki Santenin tutkimuksesta ja 4 Silmähoitaja

5 Jyrki Liljeroosin johdolla Santen Oy:stä on kasvanut Pohjoismaiden suurin silmälääkkeiden valmistaja ja merkittävä kansainvälinen silmälääkeyritys. lääkekehityksestä. Se on maailman ensimmäinen säilöntäaineeton glaukooman hoitoon tarkoitettu prostaglandiinisilmätippa. Sen kaupalliset näkymät ovat hyvät. Maailman markkinoiden valloittamiseksi Santen on solminut yhteistyösopimuksen yhden maailman suurimman lääkeyhtiön MSD:n kanssa. MSD tuo lääkkeen markkinoille niissä EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa Santenilla ei ole omaa organisaatiota. Yhteistyön ansiosta lääkettä voidaan jaella 80 maassa eli mahdollisuutemme moninkertaistuvat, Jyrki Liljeroos sanoo. Jos on lääkkeen tuotekehitys monivuotinen urakka, sitä on ollut myös kolmen diagnostisen silmälääkkeen valmistuksen siirtäminen Japanista Tampereelle. Se on tarkoittanut paitsi lisää työtä myös japanilaisen laatukäsitteen opiskelua ja sisäistämistä. Viestintäassistentti Jori-Antti Salomaa ja viestintäpäällikkö Elina Lindblom johdattivat vieraansa mielenkiintoiselle tutustumiskäynnille. ANJA KORPIAHO Vuoden työnantaja välittää väestään Yhteistyötä Lääketehdas Santen on aina uskonut siihen, että yhteistyö silmälääkäreiden kanssa Suomessa ja muualla on avain menestykseen. Haluamme toimia eettisesti hyväksyttävillä tavalla sekä tukea Suomen silmälääketieteen kehittämistä ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamista oftalmologian alueella, Jyrki Liljeroos painottaa. Santenin perustehtävänä on tutkia ja kehittää uusia hoitomuotoja silmätautien parantamiseksi ja samalla edistää yhteiskunnan hyvinvointia niin Suomessa kuin muuallakin. Tällä hetkellä yhtiössä on useita uusia lääketutkimusprojekteja, joista uskotaan muodostuvan entistä parempia ja turvallisempia silmälääkkeitä niin silmän etuosan kuin takaosankin sairauksien hoidossa. Tammerkosken nuorkauppakamari valitsi tammikuussa Santen Oy:n vuoden työnantajaksi. Perusteina oli muun muassa yrityksen tasaisesti kasvava henkilöstö, pitkäkestoiset työsuhteet ja käynnissä olevat investoinnit Tampereella. Yritys myös hoitaa henkilöstöasiat ammattitaitoisesti ja on alueella hyvässä maineessa. Sateisena kesäkuun päivänä nousimme päätoimittaja Riitta Varamäen kanssa bussiin ja matkasimme kohti Tampereen Hervannassa sijaitsevaa Ruskon aluetta, jossa Santen Oy sijaitsee. Riitta oli saanut kutsun tulla haastattelemaan Santen Oy:n toimitusjohtajaa Jyrki Liljeroosia. Sain kunnian mennä Riitan seuraksi. Neuvontaluukun ystävälliseltä virkailijalta saimme vierasnimilaput kaulaan ja opastuksen, mistä ovesta mennä sisään. Kohtelias nuori mies vei meidät kabinettiin kahville odottamaan toimitusjohtajaa. Hetken kuluttua hymyilevä Jyrki Liljeroos saapui paikalle. Esittelyjen jälkeen aloimme kysymyksillämme tentata häntä vuoden Silmähoitaja 5

6 Santenilla on Tampereella lääketehdas ja tutkimusyksikkö. Santen valmistaa noin 470:tä rekisteröityä tuotetta glaukooman ja silmän etuosan sairauksien hoitoon sekä allergioihin ja kuivasilmäisyyteen. työnantajanimityksen johdosta. Paikallisesta lehdestä luin, että toimitusjohtaja tervehtii jokaista työntekijää. Ihan jokaista hän ei välttämättä muista ulkonäöltä, mutta ottaa riskin ja tervehtii, vaikka menisi väärin. Yhteistyöllä menestystä Santen Oy:ssä on noin 420 työntekijää, joista puolet on korkeakoulutettuja ja 15 väitellyttä henkilöä. Naisia koko joukosta on 70 prosenttia. Yrityksen erityisominaisuuksia ovat tasaisesti kasvava henkilöstö ja pitkät työsuhteet. Pitkäkestoisista työsuhteista yritys antaa mukavasti lomaviikkoja lisää. Eläkeläisiä yritys ei unohda, vaan heidät kutsutaan vuosittaisiin kesä- ja joulujuhliin mukaan. -- Santen kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia ja yksilöllisiä ominaisuuksia. Yhteistyössä työntekijöiden kanssa pyrimme kehittämään osaamisen laatua ja tasoa sekä näin parantamaan yhtiön omavaraisuutta, joustavuutta ja menestystä, toimitusjohtaja kertoi. Yksilön toiminnan arvoja ovat rehellisyys, luottamus, asiakaslähtöisyys, erityisosaaminen, innovatiivisuus ja yhteistyö. Haastattelutuokion jälkeen toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos kiirehti seuraavaan kokoukseen ja meidät ohjattiin maittavalle lounaalle. Tämän jälkeen pääsimme kiertämään tehdasta, jossa meidät otettiin aina yhtä ystävällisesti vastaan. Santen Oy on erityismainintansa ansainnut. Anja Korpimäki (vasemmalla) ja Riitta Varamäki tehdaskierroksella. Suomen Silmähoitajien puheenjohtaja Anja Korpiaho toimii silmähoitajana Taysin Silmäkeskuksen kaihiklinikassa. 6 Silmähoitaja

7 RIITTA-LIISA ALM Kysely antoi tietoa käytännöistä Lähitesti on ykkönen lapsen näkötutkimuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi vuonna 2011 uuden oppaan ja menetelmäkäsikirjan Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. THL ohjeistaa oppaassa neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa keskittymään lasten ja kouluikäisten lähinäön tutkimiseen. Kuvat: Plugi Oy Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 380/2009) tuli voimaan Terveystarkastuksia koskevat asetukset astuivat voimaan Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja että ne ottavat yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon. Asetuksella säädetään terveystarkastusten ja -neuvonnan sisällöstä ja määrästä. Terveystarkastuksia ohjeistetaan lisäksi Lastenneuvolaoppaassa (STM 2004), Kouluterveydenhuollon oppaassa (Stakes 2002) ja Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (STM 2004). Aina ensin lähitesti Lasten elämässä lähinäön alue on tärkeämpi kuin kaukonäön. Siksi näöntarkkuus tulisi mitata aina ensin lähitestillä. Lähinäön tutkimuksella etsitään toiminnallista heikkonäköisyyttä (amblyopiaa), merkittäviä taittovirheitä ja sairauksia, jotka saattavat vaikuttaa näköön. Lähinäkö tutkitaan aina näöntarkkuustutkimuksen aluksi (WHO:n suositus 2003). Lastenneuvolassa lähinäkö tutkitaan kolme- ja neljävuotiaana sekä tarvittaessa viiden ja kuuden vuoden iässä. Kouluiässä lähinäkö tutkitaan 1. ja 8. luokalla. Lähinäkö tulee tutkia aina, kun selvitetään oppimisvaikeuksia. Lähinäön tutkiminen kolmevuotiaalta on tärkeämpää kuin kaukonäkö ja myös onnistuu yleensä paremmin. Osa kolmevuotiaista lapsista ei jaksa osallistua rivitestillä tehtyyn tutkimukseen. Laajempi näön tarkkuuden tutkimus tehdään neljävuotiaille, joilta tutkitaan sekä lähiettä kaukonäkö. Mikäli lähinäön tutkiminen ei onnistu luotettavasti vielä neljävuotiaana, tulee tutkimus toistaa yhden-kolmen kuukauden kuluessa. Lapsen keskittymiskyvyttömyys näön tutkimustilanteessa voi johtua heikkonäköisyydestä. Myöhemmin lähinäön voi tutkia tarvittaessa viiden ja/tai kuuden vuoden iässä, jos lähinäön tarkkuudessa on seurattavaa. Välineet ja edellytykset Näön tutkimisessa käytetään standardoituja mittavälineitä. Lähinäön tutkimisen perustesti on rivitesti: kullakin rivillä olevien kuvioiden väli on yhtä suuri kuin kuvioiden leveys ja kuviorivien väli on yhtä suuri kuin alemman rivin korkeus. - alle kouluikäiset: LEA-symboli-lähinäkötesti - kouluikäiset: LEA-symboli-lähinäkötesti tai LEA-numero-lähinäkötesti Kehitysvammaisten ja vaikeasti liikuntavammaisten lasten tutkimisessa yksittäisten symbolien testit. Lähitesti = LEA-pelikortit, kaukotesti = yksittäisten kuvioiden testikirja, joiden käyttöön terveydenhoitajan tulee saada asianmukainen koulutus. Kaukotestiä voi käyttää myös lähitestinä, jos näöntarkkuus on matala. Toisen silmän peitto, peittolasit tai merirosvolappu. Testitaulun pinnan tulee olla tahraton, eikä se saa kiiltää häiritsevästi. Taulun testimerkkien ja taustan välisen kontrastin tulee olla yli 80 prosenttia, joten ajan myötä kellastuneet tai likaantuneet testitaulut tulee uusia. Tutkimuspaikan tulee olla rauhallinen ja testauksen kiireetöntä. Näöntarkkuus pitää mitata hyvässä ja muuttumattomassa valaistuksessa, jotta näöntarkkuustestin luminanssi on vähintään candelaa/m2. Tämän saavuttamiseksi näkötaulu tulee valaista mahdollisimman tasaisesti paikallisvalaisimella. Kysely silmäyksiköihin Keminmaan vastaava terveydenhoitaja otti yhteyttä Länsi-Pohjanmaan keskussairaalan silmätautien poliklinikkaan ja kysyi ohjeita, Silmähoitaja 7

8 kuinka tulisi toimia jatkossa lasten visusta tutkittaessa. Neuvoloissa ja kouluissa kun tulee toimia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan ja tutkia lapsilta enenevästi myös lähinäköä. Toimin karsastushoitajana omassa yksikössäni, Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikalla. Kun asia jäi askarruttamaan, päätin tehdä kyselyn näön tutkimisen käytännöistä Suomen silmäyksiköissä. Kysely herätti paljon keskustelua omassa yksikössäni ja myös kysymyksiä, mikä oli hyvä asia. Lähinäön tutkimisen painopiste on kuitenkin neuvoloissa ja kouluissa, jotka tutkivat terveitä lapsia. Kyselyn perusteella tulin siihen lopputulokseen, että näön tutkiminen painottuu edelleen kaukonäköön. Kaikki kyselyyn vastanneet toivat selkeästi esille sen, että lasta tutkiessa ikä ei ole niinkään määräävä tekijä kuin se, että tutkija saa luotettavia tutkimustuloksia lapsen iän ja kehitystason huomioiden. Suomen silmäyksiköihin lähetettyyn kyselyyn vastasivat: sairaanhoitaja Marja-Terttu Pajarinen, silmätautien yksikkö, Keskisuomen keskussairaala, Jyväskylä osastonylilääkäri Päivi Lindahl, Lasten ja karsastusyksikkö, HUS, ortoptistit Kaija Aalto ja Samuel Runolinna, Lasten ja karsastusyksikkö, HUS, Helsinki, sairaanhoitaja Sari Husso, karsastusyksikkö, KYS, Kuopio, sairaanhoitajat Leena Ketola ja Kirsi Majalahti, Seinäjoen keskussairaala, silmätautien poliklinikka, Seinäjoki sairaanhoitaja/optikko Anna Autio, silmätautien poliklinikka, OYS, Oulu sairaanhoitaja Kirsti Mölläri, silmätautien poliklinikka, Lapin keskussairaala, Rovaniemi 8 Silmähoitaja Kysymykset ja vastaukset: Tutkitteko lapsilta ja koululaisilta lähinäköä? Kaikissa vastanneissa yksiköissä tutkittiin lapsilta sekä kaukonäkö että lähinäkö. Joissakin yksiköissä lähinäkö tutkittiin lähes aina. Runolinna: Ei rutiinisti kaikilta, mutta jos kaukonäöntarkkuudessa on eroa silmien välillä yksi rivi tai enemmän - tai lapsella on peittohoito. Jos lapsi on niin pieni, ettei kaukovisusta saa luotettavasti selvitettyä, tutkitaan lähinäkö. Myös jos lapsella on ongelmia lähikatselussa, lähinäkö on tärkeä. Husso: Tutkimme kaikilta lapsilta lähinäön iän ja kehitystason huomioiden molemmista silmistä erikseen, ja tarvittaessa myös yhteisnäön. Minkälaisilla välineillä tutkitte (väline, etäisyys)? Minkälaisessa valaistuksessa? Kaikissa yksiköissä tutkittiin lapsilta LH-rivitestillä 40 sentin etäisyydeltä hyvässä valaistuksessa. Koululaisilta lähinäköä tutkitaan lukutaululla ja tutkimusetäisyys on 33 senttiä. Millä tutkitte vauvoja (0-2 v.)? Osa kertoi tutkivansa nonparelleilla ja erikokoisilla helmillä. Lisäksi käytettiin fiksaation ja silmien liikkeiden seurantaa. Osalla oli lisäksi käytössä joko LH-symbolit, Lea Gratings-mailat tai Tellerin taulut. Tellerin tauluista oli Oulussa ja Kuopiossa hyviä kokemuksia. Mölläri: Tellerin tauluja meillä ei ole käytössä. Uskoisin, että Tellerin testi olisi parempi tapa tutkia alle 2-vuotiaita kuin Lea-mailat. Silloin lapsen mielenkiinto ja katse eivät kohdistuisi tutkijaan, kun hän on näkymättömissä. Minkälaisilla välineillä ja minkälaisessa valaistuksessa tutkitte? Valtaosa yksiköistä tutkii 2-3-vuotiaiden kaukonäköä. LH-yksittäisellä kuvakirjalla, alle 6-vuotiaalla LH-rivitaululla, etäisyys kolme metriä. Sitten E-kirjaimilla, etäisyys viisi metriä ja koululaisilta numeroilla, etäisyys viisi metriä. Normaali tutkimushuonevalaistus. Uusia ohjeistuksia näön tutkimisesta ei ole yksiköihin annettu, mutta Kuopiossa seurataan muun muassa WHO:n ja THL:n ohjeita, alan tutkimuksia ja esimerkiksi Neuvolakäsikirjaa sekä viimeksi ilmestynyttä Terveystarkastukset lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Käytättekö automaattirefraktoria lasten tutkimisessa? Kaikissa yksiköissä käytettiin refraktion apuna automaattirefraktoria joko aina tai lähes aina. Runolinna: Kyllä, erityisesti hajataitteisuuden arviointiin jo ilman tippojakin ja muutenkin suuntaa antavasti. Tippojen kanssa tulos on luotettava. Mölläri: Käytämme siinä tapauksessa, että potilas käy vain hoitajan vastaanotolla ja on aika tarkistaa refraktiot ja mahdollisesti uusia lasit. Jotkut lääkäreistä käyttävät refraktion mittauksen tukena. Käytättekö tutkimushuoneen valaistuksen mittaamiseksi luminanssimittaria? Joissakin yksikössä luminanssimittaria ei ollut, joissakin se oli säännöllisessä käytössä. Osalla oli käytössään Luksi-mittari. Oletteko käyttäneet optista asiantuntijaa projektorien ja näkötaulujen tilaamisessa ja asennuksessa? Valtaosa oli käyttänyt joko laitetoimittajien asiantuntijaa tai oman sairaalan lääkintätekniikkaa. Kuopiossa oli käytetty Optiikka Juurista. Onko mielestänne näöntarkkuuden tutkiminen ohjeistettu yksikössänne riittävän selkeästi ja kattavasti? Suurin osa oli sitä mieltä että tutkiminen oli ohjeistettu riittävän hyvin. Osa olisi kaivannut selkeämpiä ja tarkempia ohjeita. Kommenttisi ja korjausehdotuksesi tähän aiheeseen. Mölläri: Toivon, että saisimme aikaan koko valtakuntaa koskevat ohjeet, joita noudatettaisiin niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Käymme läpi neuvoloille päivitetyt ohjeet ja pohdimme muutammeko nykyisiä käytäntöjä niiden pohjalta. Ketola ja Majalahti: Hyvät yhtenäiset ohjeet kaikille olisi tarpeen. Meillä karsastushoitajat ottavat lasten visukset pääsääntöisesti, poikkeuksena päivystykset ja reumalapset. Autio: Olisi hienoa, jos Suomeen saataisiin yhtenäiset käytännöt näöntutkimiseen silmäpoliklinikalla ja joku voisi kirjoittaa aiheesta pienen taskuopuksen. Kiitoksia kaikille vastanneille. Kyselyni oli suppea, mutta sain onnekseni vastauksia laajasti. Linkki oppaaseen: c0383a69-f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b Riitta-Liisa Alm on Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikan sairaanhoitaja.

9 RAIJA LAMMI Kongressikuulumisia Milanosta Esont- ja ESCRS-kongressi pidettiin syykuuta helteisessä Milanossa. Suora lentoni lähti aamulla 7. syyskuuta kohti Milanoa. Tällä kertaa jännitys oli vähän suurempi, sillä tapasin muita suomalaisia vasta perillä Milanossa. Yksin matkustaminen on aina vähän tylsää ja olen kuuluisa huonosta suuntavaistostani. Koneessa näin kuitenkin pari tuttua ja Malpensan kentältä oli hyvä yhteys Milanon keskustaan nopealla Malpensa Express -junalla. Vaatimaton ja pieni hotellini Dore` oli Corso Buenos Aires -kadulta ja metsoasemalta vain muutaman askeleen päässä. Saatuani huoneen kävin tutustumassa lähiympäristöön ennen kuin puheenjohtaja Anja Korpiaho ja Kati Nieminen saapuivat kaupunkiin. Lauantai-aamuna 8.9. matkasimme Liman metroasemalta punaista metrolinjaa pitkin kongressikeskukseen. Amendolan aseman metrotunnelista noustessamme Milanon helle puski päälle ja käveltyämme vajaan kilometrin kongressipaikalle olimme jo ihan hikimärkiä. Kongressikeskus oli upea kattorakennelmineen. Myös rekisteröityminen oli hyvin ohjattu. Turvamiehiä tuntui olevan joka nurkalla ja kaikkien sisääntulijoiden nimikilvet tarkistettiin. Saimme täyden paketin luentomateriaalia ja mainoksia tyypillisessä kongressisalkussa. Kongressi-ihmiset tunnistikin kaupungilla juuri noista ESCRS/ESONT-salkuista. Kongressikeskuksessa oli hyvä ilmastointi, jopa viileää, joten liki 30-asteen helteestä emme tienneet mitään. ENSIMMÄISENÄ kävimme tutustumassa valtaisaan näyttelyyn, josta löytyi jokaiselle jotakin katsottavaa. Olin jo etukäteen luvannut käydä Canonin ständillä katsomassa hankinnassamme olevaa autorefraktometriä. Sainkin hyvää tietoa ja esitteitä edustaja Sakari Sipilältä. Menimme kuuntelemaan luentoa aiheesta Merging the Refractive and Cataract Worlds. Luennoitsijoina olivat asiantuntijalääkärit Ranskasta, Irlannista, Saksasta, Belgiasta ja Tsekeistä. Luentokielenä sekä ESCRS- että ESONRluennoilla oli englanti, joten ihan sanasta sanaan ei voi joka lausetta ymmärtää. He esittivät videoita kaihileikkauksen eri vaiheista, mikä yhdessä luennon kanssa selvitti asiaa. Luennon jälkeen jatkoin tutustumista NI- DEKin autorefraktometriin, jolla sai myös potilaalta visukset eli ihan huippulaite! Pääsin tutustumaan laitteen saloihin edustaja Jouni Pekkasen opastamana. Myöhemmin vielä tapasin Iogenin Timo Kangastuvan, joka esitteli oman Tomey-autorefunsa. Se on ollut myös Kokkolassa koekäytössä. Ylilääkärimme Visa Korkatti oli myös käynyt tutustumassa laitteisiin vähän aikaisemmin. Kati oli järjestänyt meidät DORCin iltatilaisuuteen. Jäimme upealla Duomo-aukiolla metrosta pois ja jatkoimme samoilla vaatteilla kokkareille, sillä emme viitsineet ajella edestakaisin metrolla hotellille ja takaisin. Katilla ja minulla kävi tuuri, sillä paikalli- Silmähoitaja 9

10 Kongressikeskus. Kongressin näyttelyalue oli valtaisa. nen valokuvaaja esitteli meille Milanon kaupunkia ja historiaa. Näkymät olivat henkeäsalpaavat, sillä tilaisuus pidettiin kattoterassilla 15:nnessä kerroksessa. Ilta-aurinko peitti kauneudellaan koko kaupungin, ja tilanne oli oikeastaan epätodellinen. SUNNUNTAIN luennot alkoivat kello 14, mutta sitä ennen olimme jälleen näyttelyssä. Kävin tutustumassa minulle tuntemattomaan Icare-mittariin, jolla potilas mittaa silmänpaineensa itse. Meillä on toki ollut jo pitkään käytössä omassa yksikössämme ne perinteiset mittarit. Kävimme Anjan kanssa myös Thea-edustajan juttusilla. Hän kertoi uudenlaisesta laajentavasta Mydriasert-silmälamellista, jota käytetään muun muassa kaihileikkaukseen tulevien potilaiden valmistelussa. Yksi lamelli silmän alaluomella laajentaa mustuaisen 45 minuutissa. Kuulin, että Seinäjoen keskussairaala on käyttänyt kyseistä lamellia, joka vapauttaa hoitajaresursseja, kun laajennustippojen tiputtelu loppuu. Edustaja Hannu Lauronen olikin jo sopinut ylilääkärimme Visa Korkatin kanssa käynnistä klinikassamme. Kiirehdimme Anjan kanssa ESCRS-luennolle, joka käsitteli kuivasilmäisyyden eri hoitomenetelmiä. Mainosta oli ilmassa, sillä jokaisen luennolla olijan tuolille oli laitettu kolme erilaista Systane-tippapulloa. Luentoja pitivät erikoislääkärit USAsta ja Italiasta. Amerikkalaistohtori Lane mainitsi jo entuudestaan tuttuja syitä kuivasilmäisyyteen: ilmastointi, piilolasit, vaihdevuodet, atk., jne. Monesti kuivasilmäisyyteen liittyy blefariittia, joka tohtori Mc Culleyn mukaan (USA) on huolellisesti hoidettava with hot comphresses and LID-hygiene and with antibiotic. Systane Ultran ja Systane Balancen eroja oli myös tutkittu kuivien silmien hoidossa. Free paper -sessionin avasi kreikkalaisen Esont-komitean jäsenen N. Astyrakakis yhdessä italialaisen M. Cargnonin kanssa. Aiheena oli muun muassa romanialaisen sairaanhoitajan luento silmänpainepotilaan elämänlaadun keskeisistä asioista ja tutkimustuloksista. Potilaat pitivät tärkeänä (76 %), että säännöllisiä kontrolleja pidetään. Potilaista 66 % oli tyytyväisiä saamaansa tietoon glaukoomasta. Sairaanhoitajan rooli potilaan ohjauksessa koettiin tärkeäksi: hoitajan tulisi kannustaa potilasta omaan hoitoonsa. Tärkeätä on myös se, että potilas luottaa hoitohenkilökuntaan. Näihin keskeisiin asioihin varmasti me kaikki silmähoitajat yhdymme. KAIHIPOTILAIDEN kanssa työskentelevä englantilainen Y. Low kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan monet potilaat muun muassa toivovat, ettei silmälaseja tarvittaisi ollenkaan kaihileikkauksen jälkeen. Ruotsista luennon piti L. Johansson, joka oli ollut yli 20 vuotta sairaanhoitajana ja viisi vuotta silmähoitajana. Hän kertoi silmähoitajan vaativasta roolista, kun kyseessä on esimerkiksi näönmenetys. Tuolloin on tärkeätä, että potilas hyväksyisi tilanteen ja ongelmat tunnistettaisiin. Hoitajalla on tärkeä rooli ohjauksessa ja tukemisessa sekä yksilöllisessä tarpeiden huomioimisessa. Myös vertaistuki eli toisten samassa tilanteessa olevien potilaiden kohtaaminen on tärkeätä samoin dokumentointi eli kirjaaminen, johon hoitotyössä perustuu kaikki toimintamme. Se on osa turvallisuutta. Italialainen Deborah Kim Lan Nguyen kertoi multifokaalilinssien optisesta laadusta ja ongelmista. He olivat vertailleet eri linssejä ja mitanneet potilastyytyväisyyttä eri ammattiryhmien välillä koskien lähinnä lähi- ja kaukonäköä. Tämän viimeisen luennon jälkeen matkasimme metrolla hotelleihimme lepäämään ja pitämään jalkoja ylöspäin, sillä ESONT-gaalan piti alkaa klo Sinne oli taas pitkä metromatka ja lähes kilometrin kävely eri. Gaalassa oli yllättävän vähän osallistujia, kun sitä vertasi esimerkiksi Barcelonaan tai Wieniin. Mitään ohjelmaa ei tällä kertaa ollut, ja meidät ohjattiin kauniisti katettuihin pöytiin. Vaihdoin istumaan ruotsalaisten, Linköpingin sairaalasta tulleiden silmähoitajien viereen, koska ruotsin kieli sujui luontevasti heidän kanssaan. Olimme kaikki jo nälkäisiä ja odottelimme italialaisia herkkuja pöytään. Alkuruuaksi olikin Maccheroncini pasta with ham and peases pastaa kinkkuhöysteellä. Pääruuaksi oli Breast of turkey served with duchesse potatoes and glazed carrots eli hieman yllättäen hyvinkin arkisen näköinen annos kalkkunan rintaa perunamuusilla ja porkkanoilla. Paras tulikin sitten viimeiseksi eli Strawberry and vanilla millefeuille ihanan mehevä ja lehtevä leivos mansikoilla ja vaniljakastikkeella. Olimme ruokailleet kello 21:een mennessä ja lähdimme saman tien hotellille huilaamaan, sillä maanantai-aamuna Esont-luennot alkoivat jo kello yhdeksän. MAANANTAINA Corso Buenos Aires -katu oli vielä varsin hiljainen, kun lähdin Dorehotellistani kohti tyttöjen Best Western City -hotellia. Aamu oli taas upean aurinkoinen ja päivästä oli taas tulossa kuuma. Ruotsin silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen ESONT-komitean jäsen Susanne Albrecht avasi aamun. Toisena esittelijänä oli englantilainen Helen Gibbons. Luennon aloitti englantilainen Jonah Nago 10 Silmähoitaja

11 Moorfieldsin Eye Hospitalista. Hän kertoi silmän sisäisistä pistoksista ja mainitsi muun muassa, että Englannissa on vain Lucentis hyväksytty lääkeaineeksi. Esimerkiksi Avastinia he eivät pistäneet laisinkaan ja hän kutsui sitä unlisensed drug for AMD. Määräys on tullut valtion taholta. Siinä kuuma puheenaihe meille Suomeenkin. Englannissa osa hoitajista pistää silmän sisäisiä injektioita, mutta potilas voi kieltäytyä hoitajan antamasta pistoksesta. Pistoshoito vaatii hoitajan kouluttamista, ja Englannissa se on 1. Full day training course, 2. Wet-lab session pig`s eye eli hoitajat harjoittelevat sian silmillä pistämistä. Kun hoitaja on käynyt koulutuksen, alkavat pistämiset, mutta koko ajan on consult mukana harjoittelussa. Ja ehdottomasti on potilaan hyväksyttävä hoitaja pistämään. Komplikaatioita oli tullut vain vähän: 106 pistosta / kuusi subkonjunktivaalista verenvuotoa. Potilaat ovat esittäneet lähinnä seuraavanlaisia syitä, mikseivät halua hoitajaa pistämään: miksi et tee vain hoitajan työtä, johon sinut on koulutettu? silmäni ovat minulle ainutlaatuiset, en halua, että joku practise nurse tekee pistoksen potilaat olivat hermostuneempia, kun hoitaja pisti Vuodessa he ovat kouluttaneet kuusi uutta pistäjää ja viisi on parhaillaan koulutuksessa. Non medical -pistoksia tehdään vuositasolla EXPERIENCE with femtosecond laser keratoplasty oli unkarilaisen Erzsebet Szoken aiheena. Hän kertoi muun muassa potilaiden preoperatiivistista tutkimuksista: slit lamp examination, corneal topograph / OCT, pachymetri, visus jne. Aikaisemminkin Esont-kongressissa oli luennoinut ruotsalainen Mikaela Taube St Eric Hospitalista, jossa muuten vierailin muutaman vuoden takaisilla Tukholman pohjoismaisilla päivillä. Hänen aiheenaan oli Implantable collamer lens (ICL / phakic refractive lens (PRL) implantantion for medical reasons. Hän esitteli muun muassa Downin syndroomaa ja autismia sairastavia potilaita koskevia tutkimustuloksia. Heille silmälasit ovat ongelma, kun he esimerkiksi aggressiivisen kohtauksen tullessa heittävät silmälasit pitkin seiniä ja samalla rikkovat ne. Heidän tapauksessaan aiheellisia ovat silmän sisäiset linssit. Tutkimusryhmässä oli 12 potilasta, joiden keski-ikä oli 21 vuotta. Heistä yksi oli nainen ja loput miehiä. Seurantajakso oli yhdeksän kuukautta ja tutkimus tehtiin vuosina Kaikki linssit asennettiin anestesiassa. Yhden potilaan anestesia jouduttiin aloittamaan jo taksissa, koska vastarinta oli niin kovaa. Tuloksista ilmeni muun muassa se, ettei kotona tarvinnut katsoa niin paljon potilaan perään ja fyysinen toiminta oli sujuvampaa, kun linssi oli asetettu silmän sisään. Potilaiden elämänlaatu parani ja helpottui. Sunnuntai-aamun paketti oli todella tiivis ja antoisa. Kynä sauhusi, kun yritin kirjoittaa muistiin englanti-suomi-sekoituksella tärkeimpiä asioita. Esont jatkui heti kello 11, kun kreikkalainen S. Panafopoulou alusti aiheesta Lasik eli refraktiivinen kirurgia. Hollantilainen J. Villada kertoi cross-linkingistä ja viimeisenä kreikkalainen K.Kordali instrumenttien huollosta ja steriloinnista. LUENTOJEN ja virallisen ohjelman jälkeen lähdimme ensimmäistä kertaa katsomaan Milanon kaupunkia. Jäimme metrosta Duomon aukiolla ja kävimme katsomassa upeaa katedraalia sisältä. Turisteja oli valtava määrä kiertelemässä ja ihastelemassa lasimaalauksia, patsaita ja arkkitehtuuria. Kati ja Anja löysivät Walt Disney -kaupasta tuliaisia lapsille. Lähinnä kierros oli ikkunaostosten tekoa, sillä aukion ympärillä olivat muun muassa Versace-, Dior-, Guzzija Armani-liikkeitä eli ihan sairaanhoitajan palkalla ei sinne mennä ostoksille. Lähdimme hotelleihimme ja kävimme vielä syömässä perinteistä italialaista pizzaa ja lasagnea ennen kuin menimme kukin pakkaamaan seuraavan aamun lentoa varten. Istuin jo kello 7.45 Malpensa Express -bussissa matkalla kohti lentokenttää. Kotiin palasi illalla kello uupunut ja rättiväsynyt silmähoitaja. Kongressi oli jälleen kerran upea elämys ja kokemus. Tästä mahdollisuudesta kuuluu erityiskiitos silmähoitajayhdistykselle ja apurahan myöntäneelle Novartis ry:lle sekä Keski-Pohjanmaan Keskussairaalan koordinaatioryhmälle (toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajalääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo Hautala-Jylhä), joka kustansi apurahani ylimenevät kulut. Raija Lammi on Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Silmätautien yksikön osastonhoitaja. Luennolla Erja Koskinen (takana vasemmalla), Anja Korpiaho, Raija Lammi ja Kati Nieminen. Autorefraktometria Raija Lammille esitteli Nidekin Jouni Pekkanen. Puheenjohtaja Anja Korpiaho (vasemmalla), apurahansaaja Raija Lammi ja Silmähoitaja-yhdityksen tuleva puheenjohtaja Kati Nieminen matkalla kongressikeskukseen. Milanon upeita muoti-ikkunoita. Silmähoitaja 11

12 Eija Hintikka -- Optikoita on ympäri Suomea. Jos kaikki hoitaisivat diabetesseulontaa, olisimme suureksi avuksi yhteiskunnalle, Pauli Kurunmäki sanoo. PIRJO MÄENPÄÄ Me kaikki voisimme osallistua diabetestalkoisiin Diabeteksen lukemat mykistävät: Suomessa on tällä hetkellä Diabetesliiton mukaan noin tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arvellaan, että ainakin ihmistä ei tiedä sairastavansa diabetesta. Uusien potilaiden määrä kasvaa noin neljä prosenttia vuodessa. Optikot terveydenhuoltoalan ammattilaisina voivat olla osa diabeteksen hoitoketjua. Huittisten Näkökeskuksen optikko Pauli Kurunmäki kertoo tekevänsä perusteellisen näöntutkimuksen sisältäen silmänpohjakuvauksen, kaikille aikuisille osana lasipakettia: 12 Silmähoitaja Julkisen terveydenhuollon resurssit eivät riitä koko tämän ihmismäärän seulomiseen silmäsairauksien osalta. Tässä optikot voisivat astua kuvaan ja hoitaa oman osansa tästä hankalasta taudista. Voisimme saada ajoissa silmäongelmia kiinni ja ohjata potilaita erikoislääkärin hoitoon. Samalla tämä olisi optikollekin hyvää yritystoimintaa. Optikoita on ympäri Suomea ja jos kaikki hoitaisivat tätä diabetesseulontaa, olisimme suureksi avuksi yhteiskunnalle. Muutokset hankalia havaita Muutokset diabeetikon silmissä voivat olla hyvin huomaamattomia ja hankalasti nähtävissä. Yleisimmin löytyy pieni mikroaneurysma eli verisuonen pullistuma tai pistemäinen verenpurkauma hiussuonesta. Kun näitä löytyy, kyselen verensokerin mittaamisesta. Sitten johdattelen jutun siihen, onko HPA1C eli kansan kielellä pitkä sokeri mitattu. Se kertoo kolmen kuukauden ajalta, kuinka pahasti sokerin tasot ovat heitelleet. Perusviestini asiakkaalle on, että minäkin olen huolissani asiasta ja suosittelen käyntiä diabeteshoitajan luona, Kurunmäki sanoo. Sen lisäksi, että optikon löydöt kertovat asiakkaan diabeteksesta, vaikuttaa sairaus myös itse lasimääräykseen. Diabeetikoiden lasimääräyksiin tulee helposti virheitä, sillä näkökyky vaihtelee verensokeritason mukaan. Asiakkaalta pitääkin kysyä, onko senhetkinen verensokeritaso hänen tavanomainen tasonsa. Joskus näkökyky täytyy näistä syistä mitata kahteen kertaan, Kurunmäki suosittelee. Kun verensokeri muuttuu, vaihtelee elimistön nestepitoisuus. Nestepitoisuus taas vaikuttaa linssin mykiöön eli kun verensokeri on alhainen tai korkea, näkö on erilainen. Jos asiakkaalla on pitkään ollut diabe-

13 Mustavalkoinen kuva, normaali silmänpohja. Kun otetaan useita kuvia, Topconin mosaiikkitoiminto yhdistää kuvat. Saadaan haluttu alue hyvin esille. Oikeilla suodattimilla saadaan myös hermosäikeet hyvin näkyviin. Värikuva, normaali silmänpohja, mosaiikkikuva papillakeskeisesti. Värikuva, normaali silmänpohja. Yhdeksän kuvaa yhdistettynä mosaiikkitoiminnolla makulakeskeisesti. 45-vuotias diabeetikko. Diabetes 15 vuotta. Silmänpohjalla nähdään mikroaneurysmiä ja pumpulieksudaatteja. Kyseessä lievä taustaretinopatia. Tarvitsee ehdottomasti silmälääkärin hoitoarvion. Seurantaa voidaan tehdä kuvaamalla silmälääkärin ohjeistuksen mukaisesti. tes, se vaikuttaa silmän linssin elastisuuteen eli akkomodaatio ei toimi yhtä hyvin kuin terveellä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tarvitaan joskus vahvemmat lukulasit kuin mitä muuten tarvittaisiin. Muutoksia löytyy päivittäin Pauli Kurunmäki pitää silmänpohjakamerallaan terveyskeskuksen kanssa sovittuja kuvauspäiviä diabeetikoille. Käytän kuvaukseen Topconin TRC- NW8F-silmänpohjakameraa, joka antaa todella tarkan kuvan retinalta. Tarvittaessa otan avukseni kameran mosaiikkikuvatoiminnon. Otan yhdeksän kuvaa silmänpohjan eri osista ja kameran softa yhdistää kuvat. Näin käytössäni on laajempi mosaiikkikuva silmän pohjasta. Jos papillasta löytyy muutoksia, syntyy epäilys ekskavoitumisesta. Tällöin voin käyttää kameran stereopapillakuvaominaisuutta. Myös hermosäikeet saadaan tarvittaessa kohtuullisen hyvin näkyviin. On tärkeää muistaa ja ymmärtää, että silmänpohjakuva kertoo silmänpohjan kunnon vain kuva-alalta: peruskuva 45 astetta, mosaiikkikuva 85 astetta. Markkinoilla olevissa kameroissa kuva-ala vaihtelee astetta. Jos optikko epäilee muutoksia olevan kuva-alan ulkopuolella, on syytä lähettää asiakas silmätautien erikoislääkärin tutkimukseen. Päivän kuvauksissa, joihin mahtuu yleensä ihmistä, löytyy yleensä 1-2 ihmistä, joilla on muutoksia silmänpohjassa. Lisäksi löytyy paljon muutakin. Eniten löytyy muutoksia arteria/vaenasuhteessa, jolloin on syytä epäillä verenpaineen olevan koholla. Iäkkäillä ihmisillä näkyy melko usein merkkejä alkavasta ikärappeumasta. Jos henkilöllä on glaukooma tai epäilys siitä, otan papillakuvat ja tarvittaessa hermosäie- Silmähoitaja 13

14 51-vuotias diabeetikko. Kuva 11/2011. Verenpurkauma makulasta papillan etäisyydellä. Huomatkaa hermosäikeiden hyvä näkyvyys. Uusi kuva 3/2012. Todennäköisesti hoitotasapainon tarkennuksen jälkeen verenpurkauma on saatu korjaantumaan. 25-vuotias diabeetikko, D1 15 vuotta. Kuva 1/2009. HbA1c 13 (pitkäsokeri). Välittömästi silmälääkärille ja/tai lähete keskussairaalaan. Uusi kuva 9/2009. Proliferatiivinen retinopatia. Hoitotasapainon korjauksella ja silmänpohjien hoidolla (laser) ja seurannalla silmänpohjat saadaan todennäköisesti rauhoittumaan. Tässä tarvitaan diabeetikon, diabeteshoitajan ja -lääkärin sekä silmiä hoitavien yksiköiden jämäkkää yhteistyötä näkövammaisuuden estämiseksi. kuvat lääkärin analyysiä varten. Näistä syistä katson aikuisilta ihmisiltä silmänpohjat aina, vaikka ei olisikaan diabetespäivä. Retinopatia haltuun ajoissa Lopuksi Kurunmäki kertoo potilastapauksen. Hänen vastaanotolleen tuli 24-vuotias mies, joka ei elämäntilanteensa vuoksi ollut oikein jaksanut pitää huolta diabeteksestaan. Mieheltä oli otettu silmänpohjakuvat jo toisessa paikassa, mutta kuvat olivat jääneet lausumatta ja jumittuivat paikalleen. Otin hänestä kuvat ja niistä löytyi merkittäviä silmänpohjamuutoksia. Näytin silmälääkärillemme kuvat ja hän teki saman tien miehelle lähetteen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä suonenpäät poltettiin laserilla, jotta tilanne saatiin pysähtymään. Ennen vanhaan diabetes oli merkittävin sokeuden aiheuttaja. On tärkeää löytää mahdollinen retinopatia ajoissa. Optikon luo on helppo tulla. Seurannan onnistumiseksi optikoiden ja optometristien on tehtävä hyvää yhteistyötä silmälääkäreiden, diabeteslääkäreiden ja diabeteshoitajien kanssa. 14 Silmähoitaja

15 Suzanne Sjöholmin uusi työ Tampereen Silmäkeskuksessa on ollut monipuolista ja vaihtelevaa ilman valmista mallia tai toimenkuvaa. Optikon osaamista voidaan hyödyntää useissa tiimeissä ja hoitokokonaisuuksissa. Optikko ihmemaassa Minun työni Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä työstään kertoo optikko Suzanne Sjöholm Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Silmäkeskuksesta. TAYS Silmäkeskus aloitti toimintansa vuoden alussa uusissa tiloissa. Samassa yhteydessä perustettiin optikon toimi täydentämään pirkanmaalaisten näönhuoltopalveluista vastaavia hoitotiimejä. Olen valmistumisestani, vuodesta 1983 lähtien työskennellyt yksityispuolella, kuten valtaosa optikoista vielä toistaiseksi. Optikoita ja optometristeja on toiminut jo Helsingin, Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloissa sekä myös yksityisissä silmäsairaaloissa. Itse olin jo jonkin aikaa mikroyrittäjänä toimiessani ajatellut, että olisi mukava tavalla tai toisella laajentaa ja uudistaa omaa toimenkuvaansa. Kun kuulin tästä mahdollisuudesta, päätin hakea paikkaa. Olen nyt työskennellyt viisi kuukautta uudessa työympäristössä ja viihtynyt erittäin hyvin. Optikko ihmemaassa näin voisi kuvata ajatuksia ensimmäisinä päivinä. Muutos entiseen ei oikeastaan voisi olla suurempi; työkavereiden määrä on monikymmenkertaistunut ja asiakkaista on tullut potilaita. Vaikka omassa yrityksessänikin laitteet ja työvälineet olivat hyvät ja ajanmukaiset, uusiin tiloihin on saatu vaikuttava määrä uutta laitteistoa ja teknologiaa. Olen joutunut opiskelemaan ja muistelemaan asioita, jotka eivät yksityispuolen työssä useinkaan tule vastaan. Lait ja asetukset määrittelevät optikon toimintaa. Reseptin kanssa optikolle Optikko on näön tutkimisen ammattilainen, jolla on myös paras tekninen tietämys tutkimustulosten soveltamisesta optiikan avulla asiakkaan tarpeisiin. Perusopintoihin kuuluu silmän anatomiaa ja fysiologiaa sekä perustiedot erilaisten silmäsairauksien tunnistamiseksi näöntutkimuksen yhteydessä. Jotakin poikkeavaa löydettäessä tai epäiltäessä lähetetään asiakas silmälääkärin vastaanotolle. Suuri osa näistä silmäpotilaiksi muuttuneista asiakkaista vierailee jatkossa optikon vastaanotolla lääkärin lasiresepti mukanaan. Silmien tutkiminen jää monesti vain optikon oman kiinnostuksen asteelle. Tänä päivänä optometristin tutkinto ammattikorkeakoulussa tuottaa entistä enemmän kliiniseen näöntutkimustyöhön erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia. He ovat väestön ikääntyessä erinomainen resurssi esimerkiksi seulottaessa diabeetikkojen silmänpohjia. Kokemukset jakoon Tähän mennessä olen ehtinyt saada melko hyvän kuvan erilaisista toimenpiteistä TAY- Sin Silmäkeskuksessa. Lisäksi olen käynyt tutustumassa HYKSin Silmäklinikan karsastus- ja kuntoutuspuolen toimintaan sekä etuosakirurgiseen osastoon. Nämä käynnit olivat erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Toivottavasti käyntejä voidaan jatkaa vaikka vuorotteluperiaatteella myöhemminkin. Sairaalaoptikoiden ryhmä on toistaiseksi pieni ja työ poikkeaa niin paljon perinteisestä optikon työstä, että kokemuksien ja tiedon jakamisesta on kaikille paljon apua ja iloa. Toimenkuva muotoutuu Vajaan puolen vuoden jälkeen alkaa optikon toimenkuva Silmäkeskuksessa muotoutua. Tällä hetkellä työ painottuu näönkuntoutukseen ja karsastuspuolelle. Uutena alueena olen aloittamassa sarveiskalvopuolella piilolasisovitukset esimerkiksi keratokonuspotilaille. Myös kaihiklinikalla on tutkittu optikon mahdollista osallistumista potilaiden esitutkimuksiin, jolloin lääkäriresursseja vapautuisi vaativiin tapauksiin ja varsinaiseen leikkaustoimintaan. On hienoa olla kehittämässä taitavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa entistä monipuolisemmin ja paremmin pirkanmaalaisia palvelevaa Silmäkeskusta Tampereelle. Silmähoitaja 15

16 NCON 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät Helsingin Pörssitalossa PÄIVI HEINOLA Tietoa ja vinkkejä työhön omien silmäpotilaiden hyväksi Pohjoismaisille silmähoitajapäiville saapui osallistujia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Virosta. Kokoontumiselle loi hyvän ilmapiirin 273 osallistujan tuoma aktiivisuus. Saimme työhömme tietoa ja vinkkejä, joilla varmistamme silmäpotilaiden hyvän ja laadukkaan hoitotyön. Riitta-Liisa Alm Oma osuuteni hallituksen varajäsenenä alkoi opintopäiville tehtyjä laukkuja jakaen luentotilaan siirtyville osallistujille. Tämän jälkeen siirryin myös itse seuraamaan päivän ohjelmaa. Suomen silmähoitajat ry:n puheenjohtaja Anja Korpiaho avasi päivät ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Valtiovallan tervehdyksen tuli esittämään neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin sairastuttua. Päivän ohjelma alkoi osastoryhmäpäällikkö Nina Fagerholmin katsauksella Hyksin Silmätautien klinikan mittaviin toimintalukuihin. Hän kertoi esityksessään myös Hyksissä käytössä olevista toiminnanseurannan ja laadunvalvonnan mittareista. Kliininen asiantuntija Hannele Saunders Hyksin Silmäklinikasta puolestaan kertoi omasta toimenkuvastaan Suomessa sekä toimenkuvien eroavaisuuksista amerikkalaisessa ja suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Aamupäivän ohjelmassa oli myös Herman- Josef Kramerin esitys Pirkanmaan glaukoomapotilaiden hoidonseurantamallista. Minua oli pyydetty luennoimaan Itä-Suomen yliopistossa tekemäni pro gradu -tutkielman aiheesta Monikulttuurisen hoitotyön johtaminen osastonhoitajien kuvaamana. Esitykseni jälkeen ja luentojännitykseni purkauduttua jatkoin kuunnellen osastonhoitaja Jaana Kaukosen aihetta päiväkirurgisessa kaihileik- Päivi Heinola (keskellä) oli yksi lauantai-aamupäivän puheenjohtajista. Vasemmalla Mette Haugen Norjasta ja oikealla Kaija Aalto Hyksin Silmätautien klinikalta. kauksessa olleiden iäkkäiden potilaiden kokemuksista saamastaan ohjauksesta. YLEISKATSAUKSEN silmien alueen plastiikkakirurgiaan oli valmistellut osastonylilääkäri Tiina Leivo. Hänen esityksensä luomi-, kyyneltie-, orbita-, tuumori- ja traumakirurgiasta oli laaja ja valokuvin havainnollistettu kokonaisuus. Sairaanhoitaja Angellie David puolestaan esitti hoitotyön näkökulman plastiikkakirurgisen silmäpotilaan perioperatiivisessa hoidossa. Tanskan silmähoidon terveisiä opintopäiville toi sairaanhoitaja Annette Ostrup Odensen yliopistosairaalasta. Hän kertoi leikkaussalin päivästä sekä selvitti potilaan hoitopolun tarkastelua sairaalassaan ja sitä, kuinka he ovat täsmentäneet leikkausprosessin toimijoiden roolit ja tehtävät. Tämän tuloksena he raportoivat joustavan leikkauksen läpimenon. Potilaiden tarkkailuun riitti lääkärin kädet potilaan kasvoilla, muita välineitä ei käytetty. Turvallisista työskentelymenetelmistä kertoi perjantain luento-osuuden viimeisenä esiintyjänä Ann Folin Ruotsista. Iltatilaisuus ja illallinen oli järjestetty ravintola Apolloon. Vauhdikkaassa showssa esiintyivät Jarkko Valtee ja Jarkko Heiskanen. Esiintymislavalla nähtiin esiintyjien tulkitsemina sekä suomalaisten että kansainvälisten artistien hittejä. LAUANTAIN aamupäivään oli koottu luentokokonaisuus karsastuksesta. Oma tehtäväni oli olla aamupäivän luento-osuuden puheenjohtajana. Erikoislääkäri Nina Holst Norjasta aloitti kertomalla karsastusleikkausten anatomisista suuntaviivoista ja periaatteista. Silmätautien erikoislääkäri Laura Lindberg puolestaan kertoi kattavasti karsastuslapsen tutkimiseen ja hoitoon liittyvistä asioista. Ortoptisti Kaija Aalto kertoi omasta työstään silmätautien klinikassa ja ortoptistin osuudesta karsastavan lapsen tutkimuksissa. Sairaanhoitaja Minna Malminkare päätti karsastusosion kertomalla, kuinka amblyopiaa hoidetaan Turussa. Karsastuskokonaisuuden jälkeen tanskalaiset sairaanhoitajat Ulla Solbaek-Nielsen, Carina Andersen ja Kirsten Spoer Veljen sairaalasta esittelivät kehittämänsä glaukoomapotilaan koulutusohjelman. Glaukoomapotilaille on järjestetty kaksi tapaamista, joissa annetaan ohjausta muun muassa silmätippojen tiputtamiseen, tuetaan krooniseen sairauteen sairastuneita potilaita ja tarjotaan heille vertaistukea. Tämän mallin toivoisi rantautuvan myös Suomeen. Susanne Albrecht kertoi Ruotsin silmäpotilaiden laadunvarmistusrekistereistä. Niitä on muun muassa kaihista, lasten kaihista, keskosten retinopatiasta ja makulasta (AMD, 16 Silmähoitaja

17 tukos, diabetes). Retinitis pigmentosaan ja elektroretinografiatutkimukseen pääsimme tutustumaan norjalaisten sairaanhoitajien Miriam Syvertsenin ja Sonja Lerdalin esityksessä. Video potilaalle tehdystä ERG-tutkimuksesta oli havainnollinen ja näytti tutkimuksen eri vaiheet. Silmätautiopin dosentti Paula Summanen kertoi esityksessään diabetespotilaan hoidon suuntaviivoista Suomessa ja Euroopassa. Apulaisosastonhoitaja Sirpa Nyyssönen-Jaser kuvasi diabeettista retinopatiaa sairastavan potilaan hoidon haasteita Hyksissa. Suomalaisten valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista pätevyyttä on tutkinut Satu Kajander. Hän on arvioinut opiskelijoiden pätevyyttä Riitta Meretojan kehittämällä NCS-mittarilla (Nurse Competence Scale). Lauantain luento-osuuden päätti ruotsalaisen Jeanette Källstrand- Erikssonin esitys huonontuneen näkökyvyn yhteydestä kaatumistapaturmiin. TtM, osastonhoitaja työskentelee Hyksin Silmätautien klinikalla. Hän on Suomen Silmähoitajat ry:n varajäsen. Silmähoitaja 17

18 NCON 2012 Lähes kahden vuoden projekti RIITTA-LIISA ALM Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät ovat nyt takana ja seuraavat järjestetään kolmen vuoden kuluttua Norjassa. Koko Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus osallistui sovitun tehtävänjaon mukaisesti päivien järjestelyihin. Minun työpanokseeni hallituksen jäsenenä ja sihteerinä kuului kongressipaikan ja hotellikiintiöiden sopiminen. Lähdimme liikkeelle melkein kaksi vuotta sitten, kun pyysin kongressi- ja hotellitarjouksia sekä viime että tämän vuoden kongressia varten. Helsingissä on muutama hyvä ja riittävän suuri kongressitila henkilön kongressille, joten meidän tuli olla nopeita. Edellinen puheenjohtajamme Päivi Kähärä ehdotti viime vuoden päivien pitopaikaksi Paasitornia, joka on tiloiltaan ja ilmapiiriltään uniikki tila. Täksi vuodeksi meidän piti löytää yhtä hieno paikka. Finlandia-talo oli aivan viime metreille mukana. Päädyimme Pörssitaloon, koska siinä oli sitä jotakin, wow-efektiä, kuten varapuheenjohtajamme Jouni Väätänen asian ilmaisi. Hotellikiintiöitä varasin Radisson Blu Plazasta ja Kaisaniemen Cumuluksesta. Toivottavasti kaikki halukkaat löysivät sopivan majoituksen. SUURIMMAN ponnistukseni tein hallituksen varajäsenen Helena Kaasalaisen kanssa. Tehtävänämme oli laatia hallituksessa sovittujen raamien pohjalta ohjelma ja aikataulu sekä hankkia luennoitsijoita. Aika tuntui loppuvan kesken, vaikka aloitimme ajoissa. Sähköpostilaatikko oli täynnä usein. Sen purkaminen oli jokapäiväinen projekti, jotta sai kaikki viestit luettua ja käsiteltyä. Onneksi meillä oli hallituksen tuki sekä apuna puheenjohtaja Anja Korpimäki ja hallituksen varajäsen, ESONT-yhdyshenkilö Kati Nieminen. He olivat yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihin, samalla kun me Helenan kanssa Liki parivuotisen urakan tuloksista nauttimassa hallituksen jäsenet Riitta-Liisa Alm (vasemmalla), Anja Korpiaho, Kati Nieminen, Aulikki Mäki-Jouppila, Jouni Väätänen, Riitta Varamäki ja Erja Koskinen. pidimme yhteyttä suomalaisiin luennoitsijoihin ja laadimme ohjelmaa heiltä saatujen aiheiden perusteella. Kukin hallituksen jäsen kysyi luennoitsijoita ja luento-aiheita päiviä varten. Ensiarvoisen tärkeää oli HUSin Silmäklinikan osastoryhmäpäällikön Nina Fagerholmin tuki sekä erinomaiset luennoitsija- ja luentoaihe-ehdotukset. ALKUUN näytti, että emme juuri saa luennoitsijoita Pohjoismaista, mutta kun yhteydet aukenivat, halukkaita oli runsaasti, samoin luentoaiheita. Päivien puheenjohtajistoa hioimme jonkin verran. Anja oli yhteydessä Pohjoismaihin, jotta saimme myös muista maista jäseniä päivien puheenjohtajistoon. Sihteerinä tein hallitukselle tehtäväluetteloita ja taulukoita, jotta saimme jaettua työt tasapuolisesti. Rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö ja Jouni Väätäinen osallistuivat vuosikokousmateriaalin keräämiseen ja kopiointiin. Tein kokouksen esityslistat ja osallistumistodistuksen päiviä varten yhdessä puheenjohtaja- Anjan kanssa. Jouni toimitti materiaalit valittuun kopiointilaitokseen monistettavaksi. Päivien aikana olin Jounin parina emäntänä. Hoidin juoksevia asioita ja tarkistin, että luennoitsijoilla oli kaikki hyvin. Sain ensimmäisenä päivänä tehtävän toimia kellottajana luennoitsijoille ja sitä tein myös toisen päivän. Toisin sanoen luennon alussa laitoin luennoitsijan näyttöön kellon, josta näkyi käytetty aika. Näytin puheenjohtajalle, kun aikaa oli jäljellä minuutti. Otin myös valokuvia, joita nettisivuvastaava Aulikki Mäki-Jouppila on jo lisännyt kotisivuillemme. Silmähoitaja-lehden toimitus laittaa kuvia myös lehteen. Iltajuhlassa olin vielä ovinaisena tarkistamassa, että saapuvat henkilöt olivat meidän vieraitamme. Kiitän hallitusta, luennoitsijoita ja yhteistyökumppaneita arvokkaasta panoksesta päivien onnistumiseksi. Sairaanhoitaja Riitta-Liisa Alm työskentelee silmähoitajana Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikalla. Hän on Suomen Silmähoitaja ry:n sihteeri. 18 Silmähoitaja

19 Nettisivusto oli tiimityötä - ihan kuin leikkaussalissa! AULIKKI MÄKI-JOUPPILA Suomen Silmähoitajat ry:n uusittu nettisivusto avattiin toukokuussa aivan koulutuspäivien alla. Sivustolla oli heti alusta lähtien oma linkki NCON tapahtumaan. Tärkeintä oli se, että kaikki tieto koulutuspäivistä pitää olla sekä suomen- että englanninkielisenä. Lupautuessani ottamaan nettisivuvastaavan tehtävän viime tammikuussa aloitin heti yhdistyksen uuden sivuston muokkaamisen. Tein erilaisia ehdotelmia ulkoasusta hallituksen muille jäsenille. Yhteistyössä saimme toteutettua nykyisen sivuston. Sain runsaasti valmista aineistoa muilta hallituksen jäseniltä, muun muassa Riitta- Liisalta, Katilta ja Jounilta. Englanninkieliset käännöksetkin tulivat minulle kuin tarjottimella. Jos jotain epäselvyyttä oli, vastaus tuli nopeasti. Koulutuspäivien materiaalin viemiseen nettisivustolle käytin lukemattomia tunteja. Tervetuloa Helsinkiin! x (vasemmalla), Aulikki Mäki-Jouppila ja Kati Nieminen ottamassa vastaan ilmoittautumisia perjantaiaamuna. Toisinaan ahersin yömyöhään monena päivänä peräjälkeen. Kirjoitin tekstiä, latasin kuvia ja laitoin linkkejä. Joskus totesin, että työn tulos näytti kauhealta ja tuli kirjoitusja asiavirheitä. Englanninkielisen valmiin käännöksenkin kirjoittaminen meni toisinaan ihan metsään, kun oli tarpeeksi väsynyt. Hartiat olivat jumissa ja pää kipeänä tietokoneen ääressä istumisesta. Takkusin myös nettisivuston muokkausohjelman kanssa. Välillä pinna kiristyi, taisi päästä muutama voimasanakin, mutta luovalla hetkellä työ sujui kuin tanssi ja jopa hymyilytti. Mukavinta työssäni oli se, että työn tuloksen näki heti. NETTISIVUSTOLLA halusin myös kertoa pohjoismaalaisille vieraillemme, mitä Suomi ja suomalaisuus on. Tämän tiimoilta tulikin hauska hetki tyttäreni kanssa, kun hän intoutui keksimään minulle kaikenlaisia asioita Suomesta. Etsin aiheesta googlettamalla kuvia, jotka sitten yhteistuumin hyväksyimme tai hylkäsimme. Suurin osa kuvista löytyy nyt nettisivustolta. Kaikesta kokemastani tuskasta huolimatta halusin palvella Suomen Silmähoitajat ry:n jäseniä, jotta tarvittavat tiedot pohjoismaisista silmähoitajapäivistä 2012 löytyvät nettisivustolta. Töihinhän olen hallitukseen mennyt jäsenistöä palvelemaan, joten se lupaus piti lunastaa. Myös jatkossa. Yhteistyöni hallituksen jäsenten kanssa nettisivuston koulutuspäiväosion toteutuksessa oli sujuvaa, vaivatonta ja antoisaa. Sitä se tiimityö parhaimmillaan on. Ihan kuin leikkaussalissa! Nettisivuvastaava Aulikki Mäki-Jouppila työskentelee sairaanhoitajana Seinäjoen keskussairaalan leikkausosastolla. Infopiste opasti ja neuvoi Informaatiopisteessä ensimmäisenä koulutuspäivänä työskennelleet Riitta ja Anne Varamäki ohjasivat osallistujia luennoille ja vastasivat erilaisiin tiedusteluihin. Pöydälle oli asetettu esille suomen- ja englanninkielisiä päivitettyjä ohjelmia, joita jaettiin osallistujille. Ihmisillä oli myös mahdollisuus ottaa informaatiopisteestä kartta lähialueesta, jonne oli merkitty Pörssitalon, hotellin ja Apollon sijainnit. Informaatiopisteen yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmoittautua kiertoajelulle. Siihen saatiin täysi määrä osallistujia, jotka olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen nähdä uutta kaupunkia. Kiertoajelulle osallistui myös muutamia suomalaisia osallistujia. Erityisesti ulkomaalaiset osallistujat kävivät kyselemässä Riitta (vasemmalla) ja Anne Silmähoitaja Varamäeltä tiloista, aikataulusta ja kiertoajelusta. Luentojen päätyttyä tarvittiin opastusta eri paikkoihin Helsingin keskustassa. Silmähoitaja 19

20 NCON 2012 Palaute on lahja tuleville koulutuspäiville KATI NIEMINEN Päivät jälleen kerran onnistuneet ja erinomaisesti valmisteltu. Onnea uudelle hallitukselle ja kiitos eronneille hyvästä työstä! Palautetta pohjoismaisista silmähoitajapäivistä antoi 63 osallistujaa. Ruusujen lisäksi tuli myös risuja, jotka ovat hyödyksi tulevia koulutuspäiviä suunniteltaessa. Perjantain parhaana luentona pidettiin Tiina Leivon yleiskatsausta silmien alueen plastiikkakirurgiaan (33). Annette Opstrupin Päivä leikkaussalissa -luentoa pidettiin päivän toiseksi parhaana (10). Lauantain parhaina pidettiin karsastusluentoja (16). Laura Lindbergin luento Karsastuslapsen tutkiminen ja hoito mainittiin hyvänä 11 palautteessa. Tanskalaisten Glaukoomapotilaan koulutusohjelma -luento mainittiin myös 11 palautteessa. Diabetesluennot koettiin myös hyviksi, erityisesti Paula Summasen Diabetespotilaan hoidon suuntaviivat Suomessa ja Euroopassa (11). Monia muitakin luentoja pidettiin hyvinä. Kokonaisuudessaan lauantain luennot olivat selkeämpiä kuin perjantain esitykset. Osa luennoista koettiin liian tieteellisiksi ja kaivattiin enemmän käytännönläheisyyttä. Jotkut kokivat, että karsastusluennoissa oli päällekkäisyyttä. Luennoista toivottiin silmään liittyvää uutta tietoa enemmän kuin sitä, miten olla hyvä hoitaja. Tiivis ohjelma, tyylikäs paikka Tämän vuoden koulutuspäivien ohjelmaa pidettiin liian tiiviinä. Perjantai oli raskas ja tiukkatahtinen. Kun päivien virallinen kieli oli englanti, asiaa oli paljon englanniksi. Luentojen kuunteleminen englanniksi koettiin raskaammaksi kuin suomen kielellä. Luennoitsijoiden englannin kielen taito sai palautetta. Iltatilaisuutta kritisoitiin siitä, että kaikille ei ollut istumapaikkaa ja pöytää, jonka ääressä syödä. Ulkomaalaiset osallistujat eivät pitäneet showsta, koska eivät ymmärtäneet 20 Silmähoitaja sitä. He toivoivat, että show olisi ollut kokonaan englannin kielellä. Iltatilaisuudessa olisi ollut kiva istua ja kiva ymmärtää showta. Ständejä voisi olla enemmän ja välillä eri näytteilleasettajia ja tuotteita kuin edellisinä vuonna. Toivottiin, että hallituksen jäsenet olisivat kaikki paikalla esittelyssä. Onneksi saimme myös ruusuja. Positiivinen palaute motivoi aina järjestämään seuraavia koulutuspäiviä. Pörssitaloa pidettiin hienona ja tyylikkäänä ympäristönä koulutuspäiville. Päivien puheenjohtajien toiminta luentosalissa sai kiitosta. Järjestelyjä yleensäkin kiitettiin. Kiitos hyvän tuulen tyylikkäät koulutuspäivät. Ilo seurata työskentelyänne! Hyvää ruokaa mutta ei riittävästi Ruoka ja ruokailu herättävät aina keskustelua ja mielipiteitä. Yleisesti ottaen koulutuspäivien ruokaa pidettiin hyvänä ja maittavana sekä Pörssitalossa että illalla Apollossa. Valitettavasti perjantain lounaalla liharuoka loppui kesken Suurkiitos teille kaikille kovasta työstä siitä mitä olette tehneet tämän koulutuksen eteen. Silmähoitajapäivät on tärkeä ja paras tapa saada uutta tietoa! ja kasvisvaihtoehtoa tarjottiin tilalle. Tämä ei kaikkia osallistujia miellyttänyt. Pörssitalon tarjoilijat saivat myös hieman negatiivista palautetta suhtautumisestaan liharuoan loppumiseen. Lauantain buffetlounas koettiin sujuvammaksi kuin perjantain pöytiin tarjoilu, joka tuntui hitaalta. Buffetlounaan jälkeen ehti jaloitella luentosalissa istumisen jälkeen. Dieetit oli Pörssitalossa huomioitu hyvin, kun Apollossa oli hieman parantamisen varaa. Palautetta tuli myös siitä, että perjantaina virvokkeena olleet hedelmät loppuivat kesken. Enemmän tilaa keskustelulle Luentoja toivottiin Silmähoitaja-lehteen suomennettuna. Samoin esitettiin, että luennot ja materiaalit olisivat olleet suomenkielisiä, koska kaikkien englanninkielen taito ei ole niin hyvä. Molempien päivien luennoista toivottiin lyhennelmiä nettiin. Osallistujaluetteloita kaivattiin kaikille jaettavaksi. Koulutuspäiviä toivottiin pidettäväksi arkipäivinä. Koulutuspäiville toivottiin kovasti keskustelevampaa otetta ryhmä- ja paneelikeskustelua. Samoissa tehtävissä työskentelevien hoitajien yhteistä tapaamista ja keskustelutilaisuutta ehdotettiin. Olisi mukava keskustella käytännöistä ja vaihtaa ideoita. Seuraavalle vuodelle esitettiin muun muassa seuraavia luentotoiveita: Potilaiden valmistelu leikkaukseen eri sairaaloissa Potilaan lääkitseminen ennen ja jälkeen leikkauksen ja leikkauksen aikana; kivunhoito, antibiootit ja silmälääkkeet yleensä Katsauksia uusiin tutkimuksiin eri silmäsairauksista ja hoidoista Laserhoito ja siihen liittyvä työturvallisuus Näkökenttätutkimusten luotettavat ottomenetelmät ja merkitys sekä vastausten tulkinta Avastin-potilaan hoitokäytännöt Silmälasit ja silmälasimääritykset Kaihileikkauksista, millainen leikkaustiimi, miten potilas valmistellaan? Silmän kasvaimet Silmäproteesit Vitrektomia ym. verkkokalvoasiat Lea Hyvärisen visustutkimuksen perusteet OCT-kuvauksen etuja Silmänpohjavalokuvaus ja kuvien tulkinta Kostean rappeuman hoito Taittovirhekirurgia ja ikänäköleikkaukset Päivystyspotilaan hoitotyö Palautteet kokosi sairaanhoitaja Kati Nieminen, joka työskentelee Satakunnan keskussairaalan silmätautien yksikössä. Hän on Suomen Silmähoitajien hallituksen varajäsen ja ESONT-yhdyshenkilö.

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

GKS-päivät 2016 Palaute

GKS-päivät 2016 Palaute GKS-päivät 2016 Palaute GKS-PÄIVÄT 2016 Koulutuspäivät pidettiin Helsingissä, Biomedicumissa 22.-23.9.2016 Osallistujia oli yhteensä 232 Palautekyselyyn vastasi 156 henkilöä (67%) Valtaosa vastaajista

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana.

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana. Ammattiopisto Tavastian Hotelli-, ravintola-, catering- ja elintarvikeosaston opiskelijat (8) ja opettajat (2) osallistuivat Vana-Vigalan Tehnika ja Teeninduskoolin hallinnoimaan Nordplus junior Vocational

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 115 OIKAISUVAATIMUS VAHINGONKORVAUSPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2030 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta päätti hyväksyen tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 OAJ PIRKKALAN PAIKALLIYHDISTYS ry HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Aika: Perjantai 6.3. lauantai 7.3. 2015 Paikka: Villa Merja s Garden Osallistujat: jäsen varajäsen toimihenkilö Almi Susanna Kanto

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen.

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. SYYSKOKOUS Aika 23.11.2016 klo. 18.00 20.35 Paikka, Tarja Halonen - sali Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. Liite:1 1 Kokouksen avaus Ammattiosaston puheenjohtaja Kenneth

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Monikäyttöisiä projektoreita koko perheen iloksi

Monikäyttöisiä projektoreita koko perheen iloksi Lehdistötiedote Monikäyttöisiä projektoreita koko perheen iloksi Teräväpiirtoelokuvia kotona, upeita esityksiä työpaikalla 1. syyskuuta 2015 Epsonin uudet monikäyttöiset, helposti liikuteltavat projektorit

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland ZA5473 Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland Flash Eurobarometer User language preferences online S1. Kuinka usein olette käyttäneet internettiä viimeisen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsen näön tutkimisen haasteet Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsi näöntutkimuksessa Kuka on lapsi? alle 18v., alle 16v., alle 10v.? Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sen tarkemmin on mietittävä,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Suomalais-brittiläisten yhdistysten keskusjärjestö ry Federation of Finnish-British Societies Johtokunnan kokous 17.5.2012 Skype-kokous Annalantie 1 33880 Lempäälä Läsnä: Lempäälässä Tarja Teitto-Tuckett,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot