Lähinäkö on lapselle tärkein

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähinäkö on lapselle tärkein"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 3/2012 Lähinäkö on lapselle tärkein Pohjoismaiset päivät kokosi silmähoitajat Helsinkiin Tamperelainen Santen haluaa satsata henkilöstöönsä. Sivu 4 ESONT ja ESCRS tarjosivat Milanossa tietoa ja elämyksiä. Sivu 9 Optikko on tärkeä lenkki diabeetikon hoitoketjussa. Sivu 12

2 OCULUS PARK 1 Vaihda autorefraktometrisi nyt markkinoiden tyylikkäimpään 3-in-one laitteeseen! PARK 1 on non-contact Pachymetri, Autorefraktometri ja Keratometri. Automaattinen sarveiskalvon, pupillikoon ja pd:n mittaus. Kaikki nämä ominaisuudet mukaan lukien tyylikäs muotoilu ja kosketusnäyttö tekevät PARK 1 :stä parhaan hintalaatusuhteeltaan ja varmistaa optimaalisen työskentelytavan! Optiona OxiMap, pehmeiden piilolinssien hapenläpäisyä kuvaava ohjelmisto, jonka avulla pehmeän piilolinssin valinta on entistäkin helpompaa. 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Menestystarina Starista Santeniin... 4 Kyselyllä tietoa lapsen näkötutkimuksesta... 7 ESONT-kongressi Milanossa... 9 Diabetesluvut mykistävät Pohjoismaiden silmähoitajat kokoontuivat Helsingissä Palstat Puheenjohtajalta... 3 Uusia jäseniä... 3 Minun työni Hallituksen päätöksiä Yhteystiedot Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Immi Berry, Mikkeli Anne Dormeus, Mikkeli Sanna Harju, Jyväskylä Mirja Hautamäki, Seinäjoki Johanna Jomppanen, Lohja Anne Keinänen, Kajaani Camilla Kidron, Mikkeli Eija Kortesluoma, Helsinki Raija Kulju, Kotka Merja Lampinen, Lappeenranta Leena Laurent, Espoo Sanna Leväniemi, Helsinki Pia Lindberg-Ashmore, Läyliäinen Susanna Lumme, Turku Karoliina Metsevä, Eurajoki Ibrahim Muhumed, Helsinki Uusia jäseniä Annina Mustonen, Tampere Margit Mäkinen, Lahti Mirva Nyström, Kotka Taru Rattola, Lohja Ulla-Maija Salminen, Kukkila Tuula Salolahti, Lahti Pauliina Salzmann, Lohja Satu-Sisko Sundholm, Pietarsaari Sini Suojanen, Turku Pirita Svartsjö, Vaasa Tiina Takala, Helsinki Taru Tamminen, Kangasala Mira Tiainen, Ylämylly Maria Uusihauta, Vaasa Henna Vähä-Touru, Ruutana Leena Wellamo, Parainen Koulutuspäivät onnellisesti takana Kesä on väistynyt ja syksy saapunut tuoden tullessaan sille ominaiset piirteet. Tuntuu niin haikealta jättää valoisa kesä, mutta uusi kesä on edessäpäin. Nyt pitää totuttautua pimeneviin iltoihin. Kesän ilmat eivät lomalaisia suosineet. Silti loma on aina lomaa vaikka sataisikin. Lomalla olemme keränneet voimia varastoon, jotta jaksamme taas ahertaa virkeinä ja levänneinä työpaikoissamme. Pohjoismaisten silmähoitajien koulutuspäivien aikana kesäinen sää suosi meitä. Päivien osallistujamäärä yllätti positiivisesti. Osallistujia naapurimaistakin saimme kiitettävästi. Näiden päivien järjestäminen ei ollut mikään pieni ja lyhytaikainen työ, vaan hallituksen jäsenet uurastivat pitkin vuotta ahkerasti päivien onnistumiseksi. Uudet nettisivumme ja koulutuspäivien informaatio ovat olleet ahkerassa käytössä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Nettisivuvastaava Aulikki ansaitsee suuret kiitokset ja halaukset upeista aikaansaannoksistaan. Jokaisella hallituksen jäsenellä oli oma määrätty tehtävä hoidettavanaan koulutuspäiviä suunniteltaessa, järjestettäessä ja toteutettaessa. Kiitokseni ruusun kera kaikille hienosti hoidetuista järjestelyistä. Jäsensihteeri ja Seuraavat Suomen varapuheenjohtaja Jounille kuuluu Silmähoitajien erityiskiitos suurimman urakan koulutuspäivät tekemisestä päivien eteen. pidetään Kuopiossa Olin yhteydessä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan ja lopuksi vielä Viroonkin päivien tiimoilta useita kertoja pitkin kesää. Yhteistyökumppaneillamme oli tärkeä osuus päivien onnistumisen kannalta. Lämpimät ja nöyrimmät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme saamastamme huomiosta. Tässä lehdessä on yhteenveto koulutuspäiviltä saaduista palautteista, jotka ovat viitteinä seuraavia koulutuspäiviä suunniteltaessa. Ne pidetään Kuopiossa Vuosikokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja ja eroavien jäsenten tilalle uudet jäsenet. Lämpimät onnittelut heille kaikille ja tervetuloa hallitustyöhön ensi vuoden alussa. Kynttilänvaloa ja iloista mieltä syksyyn meille kaikille. Pitäkäämme itsestämme ja toisistamme hyvää huolta. Anja Korpiaho Puheenjohtajalta Silmähoitaja 3

4 RIITTA VARAMÄKI Santenin lääketehtaalle asennetaan maailman nopeinta silmälääkkeiden tuotantolinjaa tämän vuoden aikana. Menestystarina Starista Santeniin Kotimaisista lääkealan yrityksistä vain Santen tutkii ja valmistaa silmälääkkeitä Suomessa. Kahden viime vuosikymmenen aikana yrityksestä on kehittynyt ja kasvanut yksi merkittävimmistä toimijoista Euroopassa. Santen Oy:n juuret juontavat Tampereella vuoteen 1922, jolloin perustettiin Oy Star Ab. Varsinaisesti Santen aloitti vuonna 1997, kun japanilainen Santen Pharmaceutical osti Oy Star Ab:n liiketoiminnan. Tältä pohjalta Santen Oy:llä on takanaan lähes 90 vuoden perinteet lääketeollisuudessa. Santen Oy kehittää ja valmistaa silmälääkkeitä Euroopan, USA:n ja Japanin markkinoille. Suomen Santenin tuotteita viedään yli 40 maahan. Joka toinen Suomessa käytetty silmälääke on tamperelaisyrityksen tuote. Avainalueitamme ovat glaukooman ja silmän etuosan sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet, toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos kertoo. Hän on toiminut vuodesta 1997 lähtien yrityksen toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Hänen aikanaan Santenista on kasvanut Pohjoismaiden suurin silmälääkkeiden valmistaja ja merkittävä kansainvälinen silmälääkeyritys. Jatkuvaa kasvua Santen-konsernilla on tytäryhtiöitä, myyntija markkinointiyrityksiä sekä -edustustoja Euroopassa lähes 20 maassa. Tuotteita on markkinoilla yli 40 maassa, myös USA:ssa. Euroopassa Santen toimii kahdella kärjellä. Suomeen on keskitetty tutkimus ja tuotekehitys, tuotanto, laatu, myynti ja markkinointi sekä talous ja hallinto. Saksassa keskitytään yrityssuunnitteluun, liiketoiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja markkinointisuunnitteluun. Kahden viime vuosikymmenen aikana suomalainen silmälääketeollisuus on kansainvälistymisen, tutkimuksen ja liiketoiminnan laajentumisen kautta osoittanut, millaiseen menestystarinaan suomalainen yrittäjyys, osaaminen ja liikkeenjohto voi parhaimmillaan yltää, Jyrki Liljeroos sanoo. Japanilainen emoyhtiö on investoinut Tampereelle kymmeniä miljoonia euroja, aluksi yrityksen perusinfrastruktuuriin, nykyään yhä enemmän tutkimukseen. Tampereen tehtaan osaamisen ja laadun tasosta kertoo paljon se, että sillä on sekä USA:n, Euroopan että Japanin lääkeviranomaisten hyväksyntä. Tuotekehitystä Prostaglandiiniglaukoomalääke Taflotan on huippuesimerkki Santenin tutkimuksesta ja 4 Silmähoitaja

5 Jyrki Liljeroosin johdolla Santen Oy:stä on kasvanut Pohjoismaiden suurin silmälääkkeiden valmistaja ja merkittävä kansainvälinen silmälääkeyritys. lääkekehityksestä. Se on maailman ensimmäinen säilöntäaineeton glaukooman hoitoon tarkoitettu prostaglandiinisilmätippa. Sen kaupalliset näkymät ovat hyvät. Maailman markkinoiden valloittamiseksi Santen on solminut yhteistyösopimuksen yhden maailman suurimman lääkeyhtiön MSD:n kanssa. MSD tuo lääkkeen markkinoille niissä EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa Santenilla ei ole omaa organisaatiota. Yhteistyön ansiosta lääkettä voidaan jaella 80 maassa eli mahdollisuutemme moninkertaistuvat, Jyrki Liljeroos sanoo. Jos on lääkkeen tuotekehitys monivuotinen urakka, sitä on ollut myös kolmen diagnostisen silmälääkkeen valmistuksen siirtäminen Japanista Tampereelle. Se on tarkoittanut paitsi lisää työtä myös japanilaisen laatukäsitteen opiskelua ja sisäistämistä. Viestintäassistentti Jori-Antti Salomaa ja viestintäpäällikkö Elina Lindblom johdattivat vieraansa mielenkiintoiselle tutustumiskäynnille. ANJA KORPIAHO Vuoden työnantaja välittää väestään Yhteistyötä Lääketehdas Santen on aina uskonut siihen, että yhteistyö silmälääkäreiden kanssa Suomessa ja muualla on avain menestykseen. Haluamme toimia eettisesti hyväksyttävillä tavalla sekä tukea Suomen silmälääketieteen kehittämistä ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamista oftalmologian alueella, Jyrki Liljeroos painottaa. Santenin perustehtävänä on tutkia ja kehittää uusia hoitomuotoja silmätautien parantamiseksi ja samalla edistää yhteiskunnan hyvinvointia niin Suomessa kuin muuallakin. Tällä hetkellä yhtiössä on useita uusia lääketutkimusprojekteja, joista uskotaan muodostuvan entistä parempia ja turvallisempia silmälääkkeitä niin silmän etuosan kuin takaosankin sairauksien hoidossa. Tammerkosken nuorkauppakamari valitsi tammikuussa Santen Oy:n vuoden työnantajaksi. Perusteina oli muun muassa yrityksen tasaisesti kasvava henkilöstö, pitkäkestoiset työsuhteet ja käynnissä olevat investoinnit Tampereella. Yritys myös hoitaa henkilöstöasiat ammattitaitoisesti ja on alueella hyvässä maineessa. Sateisena kesäkuun päivänä nousimme päätoimittaja Riitta Varamäen kanssa bussiin ja matkasimme kohti Tampereen Hervannassa sijaitsevaa Ruskon aluetta, jossa Santen Oy sijaitsee. Riitta oli saanut kutsun tulla haastattelemaan Santen Oy:n toimitusjohtajaa Jyrki Liljeroosia. Sain kunnian mennä Riitan seuraksi. Neuvontaluukun ystävälliseltä virkailijalta saimme vierasnimilaput kaulaan ja opastuksen, mistä ovesta mennä sisään. Kohtelias nuori mies vei meidät kabinettiin kahville odottamaan toimitusjohtajaa. Hetken kuluttua hymyilevä Jyrki Liljeroos saapui paikalle. Esittelyjen jälkeen aloimme kysymyksillämme tentata häntä vuoden Silmähoitaja 5

6 Santenilla on Tampereella lääketehdas ja tutkimusyksikkö. Santen valmistaa noin 470:tä rekisteröityä tuotetta glaukooman ja silmän etuosan sairauksien hoitoon sekä allergioihin ja kuivasilmäisyyteen. työnantajanimityksen johdosta. Paikallisesta lehdestä luin, että toimitusjohtaja tervehtii jokaista työntekijää. Ihan jokaista hän ei välttämättä muista ulkonäöltä, mutta ottaa riskin ja tervehtii, vaikka menisi väärin. Yhteistyöllä menestystä Santen Oy:ssä on noin 420 työntekijää, joista puolet on korkeakoulutettuja ja 15 väitellyttä henkilöä. Naisia koko joukosta on 70 prosenttia. Yrityksen erityisominaisuuksia ovat tasaisesti kasvava henkilöstö ja pitkät työsuhteet. Pitkäkestoisista työsuhteista yritys antaa mukavasti lomaviikkoja lisää. Eläkeläisiä yritys ei unohda, vaan heidät kutsutaan vuosittaisiin kesä- ja joulujuhliin mukaan. -- Santen kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia ja yksilöllisiä ominaisuuksia. Yhteistyössä työntekijöiden kanssa pyrimme kehittämään osaamisen laatua ja tasoa sekä näin parantamaan yhtiön omavaraisuutta, joustavuutta ja menestystä, toimitusjohtaja kertoi. Yksilön toiminnan arvoja ovat rehellisyys, luottamus, asiakaslähtöisyys, erityisosaaminen, innovatiivisuus ja yhteistyö. Haastattelutuokion jälkeen toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos kiirehti seuraavaan kokoukseen ja meidät ohjattiin maittavalle lounaalle. Tämän jälkeen pääsimme kiertämään tehdasta, jossa meidät otettiin aina yhtä ystävällisesti vastaan. Santen Oy on erityismainintansa ansainnut. Anja Korpimäki (vasemmalla) ja Riitta Varamäki tehdaskierroksella. Suomen Silmähoitajien puheenjohtaja Anja Korpiaho toimii silmähoitajana Taysin Silmäkeskuksen kaihiklinikassa. 6 Silmähoitaja

7 RIITTA-LIISA ALM Kysely antoi tietoa käytännöistä Lähitesti on ykkönen lapsen näkötutkimuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi vuonna 2011 uuden oppaan ja menetelmäkäsikirjan Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. THL ohjeistaa oppaassa neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa keskittymään lasten ja kouluikäisten lähinäön tutkimiseen. Kuvat: Plugi Oy Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 380/2009) tuli voimaan Terveystarkastuksia koskevat asetukset astuivat voimaan Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja että ne ottavat yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon. Asetuksella säädetään terveystarkastusten ja -neuvonnan sisällöstä ja määrästä. Terveystarkastuksia ohjeistetaan lisäksi Lastenneuvolaoppaassa (STM 2004), Kouluterveydenhuollon oppaassa (Stakes 2002) ja Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (STM 2004). Aina ensin lähitesti Lasten elämässä lähinäön alue on tärkeämpi kuin kaukonäön. Siksi näöntarkkuus tulisi mitata aina ensin lähitestillä. Lähinäön tutkimuksella etsitään toiminnallista heikkonäköisyyttä (amblyopiaa), merkittäviä taittovirheitä ja sairauksia, jotka saattavat vaikuttaa näköön. Lähinäkö tutkitaan aina näöntarkkuustutkimuksen aluksi (WHO:n suositus 2003). Lastenneuvolassa lähinäkö tutkitaan kolme- ja neljävuotiaana sekä tarvittaessa viiden ja kuuden vuoden iässä. Kouluiässä lähinäkö tutkitaan 1. ja 8. luokalla. Lähinäkö tulee tutkia aina, kun selvitetään oppimisvaikeuksia. Lähinäön tutkiminen kolmevuotiaalta on tärkeämpää kuin kaukonäkö ja myös onnistuu yleensä paremmin. Osa kolmevuotiaista lapsista ei jaksa osallistua rivitestillä tehtyyn tutkimukseen. Laajempi näön tarkkuuden tutkimus tehdään neljävuotiaille, joilta tutkitaan sekä lähiettä kaukonäkö. Mikäli lähinäön tutkiminen ei onnistu luotettavasti vielä neljävuotiaana, tulee tutkimus toistaa yhden-kolmen kuukauden kuluessa. Lapsen keskittymiskyvyttömyys näön tutkimustilanteessa voi johtua heikkonäköisyydestä. Myöhemmin lähinäön voi tutkia tarvittaessa viiden ja/tai kuuden vuoden iässä, jos lähinäön tarkkuudessa on seurattavaa. Välineet ja edellytykset Näön tutkimisessa käytetään standardoituja mittavälineitä. Lähinäön tutkimisen perustesti on rivitesti: kullakin rivillä olevien kuvioiden väli on yhtä suuri kuin kuvioiden leveys ja kuviorivien väli on yhtä suuri kuin alemman rivin korkeus. - alle kouluikäiset: LEA-symboli-lähinäkötesti - kouluikäiset: LEA-symboli-lähinäkötesti tai LEA-numero-lähinäkötesti Kehitysvammaisten ja vaikeasti liikuntavammaisten lasten tutkimisessa yksittäisten symbolien testit. Lähitesti = LEA-pelikortit, kaukotesti = yksittäisten kuvioiden testikirja, joiden käyttöön terveydenhoitajan tulee saada asianmukainen koulutus. Kaukotestiä voi käyttää myös lähitestinä, jos näöntarkkuus on matala. Toisen silmän peitto, peittolasit tai merirosvolappu. Testitaulun pinnan tulee olla tahraton, eikä se saa kiiltää häiritsevästi. Taulun testimerkkien ja taustan välisen kontrastin tulee olla yli 80 prosenttia, joten ajan myötä kellastuneet tai likaantuneet testitaulut tulee uusia. Tutkimuspaikan tulee olla rauhallinen ja testauksen kiireetöntä. Näöntarkkuus pitää mitata hyvässä ja muuttumattomassa valaistuksessa, jotta näöntarkkuustestin luminanssi on vähintään candelaa/m2. Tämän saavuttamiseksi näkötaulu tulee valaista mahdollisimman tasaisesti paikallisvalaisimella. Kysely silmäyksiköihin Keminmaan vastaava terveydenhoitaja otti yhteyttä Länsi-Pohjanmaan keskussairaalan silmätautien poliklinikkaan ja kysyi ohjeita, Silmähoitaja 7

8 kuinka tulisi toimia jatkossa lasten visusta tutkittaessa. Neuvoloissa ja kouluissa kun tulee toimia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan ja tutkia lapsilta enenevästi myös lähinäköä. Toimin karsastushoitajana omassa yksikössäni, Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikalla. Kun asia jäi askarruttamaan, päätin tehdä kyselyn näön tutkimisen käytännöistä Suomen silmäyksiköissä. Kysely herätti paljon keskustelua omassa yksikössäni ja myös kysymyksiä, mikä oli hyvä asia. Lähinäön tutkimisen painopiste on kuitenkin neuvoloissa ja kouluissa, jotka tutkivat terveitä lapsia. Kyselyn perusteella tulin siihen lopputulokseen, että näön tutkiminen painottuu edelleen kaukonäköön. Kaikki kyselyyn vastanneet toivat selkeästi esille sen, että lasta tutkiessa ikä ei ole niinkään määräävä tekijä kuin se, että tutkija saa luotettavia tutkimustuloksia lapsen iän ja kehitystason huomioiden. Suomen silmäyksiköihin lähetettyyn kyselyyn vastasivat: sairaanhoitaja Marja-Terttu Pajarinen, silmätautien yksikkö, Keskisuomen keskussairaala, Jyväskylä osastonylilääkäri Päivi Lindahl, Lasten ja karsastusyksikkö, HUS, ortoptistit Kaija Aalto ja Samuel Runolinna, Lasten ja karsastusyksikkö, HUS, Helsinki, sairaanhoitaja Sari Husso, karsastusyksikkö, KYS, Kuopio, sairaanhoitajat Leena Ketola ja Kirsi Majalahti, Seinäjoen keskussairaala, silmätautien poliklinikka, Seinäjoki sairaanhoitaja/optikko Anna Autio, silmätautien poliklinikka, OYS, Oulu sairaanhoitaja Kirsti Mölläri, silmätautien poliklinikka, Lapin keskussairaala, Rovaniemi 8 Silmähoitaja Kysymykset ja vastaukset: Tutkitteko lapsilta ja koululaisilta lähinäköä? Kaikissa vastanneissa yksiköissä tutkittiin lapsilta sekä kaukonäkö että lähinäkö. Joissakin yksiköissä lähinäkö tutkittiin lähes aina. Runolinna: Ei rutiinisti kaikilta, mutta jos kaukonäöntarkkuudessa on eroa silmien välillä yksi rivi tai enemmän - tai lapsella on peittohoito. Jos lapsi on niin pieni, ettei kaukovisusta saa luotettavasti selvitettyä, tutkitaan lähinäkö. Myös jos lapsella on ongelmia lähikatselussa, lähinäkö on tärkeä. Husso: Tutkimme kaikilta lapsilta lähinäön iän ja kehitystason huomioiden molemmista silmistä erikseen, ja tarvittaessa myös yhteisnäön. Minkälaisilla välineillä tutkitte (väline, etäisyys)? Minkälaisessa valaistuksessa? Kaikissa yksiköissä tutkittiin lapsilta LH-rivitestillä 40 sentin etäisyydeltä hyvässä valaistuksessa. Koululaisilta lähinäköä tutkitaan lukutaululla ja tutkimusetäisyys on 33 senttiä. Millä tutkitte vauvoja (0-2 v.)? Osa kertoi tutkivansa nonparelleilla ja erikokoisilla helmillä. Lisäksi käytettiin fiksaation ja silmien liikkeiden seurantaa. Osalla oli lisäksi käytössä joko LH-symbolit, Lea Gratings-mailat tai Tellerin taulut. Tellerin tauluista oli Oulussa ja Kuopiossa hyviä kokemuksia. Mölläri: Tellerin tauluja meillä ei ole käytössä. Uskoisin, että Tellerin testi olisi parempi tapa tutkia alle 2-vuotiaita kuin Lea-mailat. Silloin lapsen mielenkiinto ja katse eivät kohdistuisi tutkijaan, kun hän on näkymättömissä. Minkälaisilla välineillä ja minkälaisessa valaistuksessa tutkitte? Valtaosa yksiköistä tutkii 2-3-vuotiaiden kaukonäköä. LH-yksittäisellä kuvakirjalla, alle 6-vuotiaalla LH-rivitaululla, etäisyys kolme metriä. Sitten E-kirjaimilla, etäisyys viisi metriä ja koululaisilta numeroilla, etäisyys viisi metriä. Normaali tutkimushuonevalaistus. Uusia ohjeistuksia näön tutkimisesta ei ole yksiköihin annettu, mutta Kuopiossa seurataan muun muassa WHO:n ja THL:n ohjeita, alan tutkimuksia ja esimerkiksi Neuvolakäsikirjaa sekä viimeksi ilmestynyttä Terveystarkastukset lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Käytättekö automaattirefraktoria lasten tutkimisessa? Kaikissa yksiköissä käytettiin refraktion apuna automaattirefraktoria joko aina tai lähes aina. Runolinna: Kyllä, erityisesti hajataitteisuuden arviointiin jo ilman tippojakin ja muutenkin suuntaa antavasti. Tippojen kanssa tulos on luotettava. Mölläri: Käytämme siinä tapauksessa, että potilas käy vain hoitajan vastaanotolla ja on aika tarkistaa refraktiot ja mahdollisesti uusia lasit. Jotkut lääkäreistä käyttävät refraktion mittauksen tukena. Käytättekö tutkimushuoneen valaistuksen mittaamiseksi luminanssimittaria? Joissakin yksikössä luminanssimittaria ei ollut, joissakin se oli säännöllisessä käytössä. Osalla oli käytössään Luksi-mittari. Oletteko käyttäneet optista asiantuntijaa projektorien ja näkötaulujen tilaamisessa ja asennuksessa? Valtaosa oli käyttänyt joko laitetoimittajien asiantuntijaa tai oman sairaalan lääkintätekniikkaa. Kuopiossa oli käytetty Optiikka Juurista. Onko mielestänne näöntarkkuuden tutkiminen ohjeistettu yksikössänne riittävän selkeästi ja kattavasti? Suurin osa oli sitä mieltä että tutkiminen oli ohjeistettu riittävän hyvin. Osa olisi kaivannut selkeämpiä ja tarkempia ohjeita. Kommenttisi ja korjausehdotuksesi tähän aiheeseen. Mölläri: Toivon, että saisimme aikaan koko valtakuntaa koskevat ohjeet, joita noudatettaisiin niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Käymme läpi neuvoloille päivitetyt ohjeet ja pohdimme muutammeko nykyisiä käytäntöjä niiden pohjalta. Ketola ja Majalahti: Hyvät yhtenäiset ohjeet kaikille olisi tarpeen. Meillä karsastushoitajat ottavat lasten visukset pääsääntöisesti, poikkeuksena päivystykset ja reumalapset. Autio: Olisi hienoa, jos Suomeen saataisiin yhtenäiset käytännöt näöntutkimiseen silmäpoliklinikalla ja joku voisi kirjoittaa aiheesta pienen taskuopuksen. Kiitoksia kaikille vastanneille. Kyselyni oli suppea, mutta sain onnekseni vastauksia laajasti. Linkki oppaaseen: c0383a69-f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b Riitta-Liisa Alm on Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikan sairaanhoitaja.

9 RAIJA LAMMI Kongressikuulumisia Milanosta Esont- ja ESCRS-kongressi pidettiin syykuuta helteisessä Milanossa. Suora lentoni lähti aamulla 7. syyskuuta kohti Milanoa. Tällä kertaa jännitys oli vähän suurempi, sillä tapasin muita suomalaisia vasta perillä Milanossa. Yksin matkustaminen on aina vähän tylsää ja olen kuuluisa huonosta suuntavaistostani. Koneessa näin kuitenkin pari tuttua ja Malpensan kentältä oli hyvä yhteys Milanon keskustaan nopealla Malpensa Express -junalla. Vaatimaton ja pieni hotellini Dore` oli Corso Buenos Aires -kadulta ja metsoasemalta vain muutaman askeleen päässä. Saatuani huoneen kävin tutustumassa lähiympäristöön ennen kuin puheenjohtaja Anja Korpiaho ja Kati Nieminen saapuivat kaupunkiin. Lauantai-aamuna 8.9. matkasimme Liman metroasemalta punaista metrolinjaa pitkin kongressikeskukseen. Amendolan aseman metrotunnelista noustessamme Milanon helle puski päälle ja käveltyämme vajaan kilometrin kongressipaikalle olimme jo ihan hikimärkiä. Kongressikeskus oli upea kattorakennelmineen. Myös rekisteröityminen oli hyvin ohjattu. Turvamiehiä tuntui olevan joka nurkalla ja kaikkien sisääntulijoiden nimikilvet tarkistettiin. Saimme täyden paketin luentomateriaalia ja mainoksia tyypillisessä kongressisalkussa. Kongressi-ihmiset tunnistikin kaupungilla juuri noista ESCRS/ESONT-salkuista. Kongressikeskuksessa oli hyvä ilmastointi, jopa viileää, joten liki 30-asteen helteestä emme tienneet mitään. ENSIMMÄISENÄ kävimme tutustumassa valtaisaan näyttelyyn, josta löytyi jokaiselle jotakin katsottavaa. Olin jo etukäteen luvannut käydä Canonin ständillä katsomassa hankinnassamme olevaa autorefraktometriä. Sainkin hyvää tietoa ja esitteitä edustaja Sakari Sipilältä. Menimme kuuntelemaan luentoa aiheesta Merging the Refractive and Cataract Worlds. Luennoitsijoina olivat asiantuntijalääkärit Ranskasta, Irlannista, Saksasta, Belgiasta ja Tsekeistä. Luentokielenä sekä ESCRS- että ESONRluennoilla oli englanti, joten ihan sanasta sanaan ei voi joka lausetta ymmärtää. He esittivät videoita kaihileikkauksen eri vaiheista, mikä yhdessä luennon kanssa selvitti asiaa. Luennon jälkeen jatkoin tutustumista NI- DEKin autorefraktometriin, jolla sai myös potilaalta visukset eli ihan huippulaite! Pääsin tutustumaan laitteen saloihin edustaja Jouni Pekkasen opastamana. Myöhemmin vielä tapasin Iogenin Timo Kangastuvan, joka esitteli oman Tomey-autorefunsa. Se on ollut myös Kokkolassa koekäytössä. Ylilääkärimme Visa Korkatti oli myös käynyt tutustumassa laitteisiin vähän aikaisemmin. Kati oli järjestänyt meidät DORCin iltatilaisuuteen. Jäimme upealla Duomo-aukiolla metrosta pois ja jatkoimme samoilla vaatteilla kokkareille, sillä emme viitsineet ajella edestakaisin metrolla hotellille ja takaisin. Katilla ja minulla kävi tuuri, sillä paikalli- Silmähoitaja 9

10 Kongressikeskus. Kongressin näyttelyalue oli valtaisa. nen valokuvaaja esitteli meille Milanon kaupunkia ja historiaa. Näkymät olivat henkeäsalpaavat, sillä tilaisuus pidettiin kattoterassilla 15:nnessä kerroksessa. Ilta-aurinko peitti kauneudellaan koko kaupungin, ja tilanne oli oikeastaan epätodellinen. SUNNUNTAIN luennot alkoivat kello 14, mutta sitä ennen olimme jälleen näyttelyssä. Kävin tutustumassa minulle tuntemattomaan Icare-mittariin, jolla potilas mittaa silmänpaineensa itse. Meillä on toki ollut jo pitkään käytössä omassa yksikössämme ne perinteiset mittarit. Kävimme Anjan kanssa myös Thea-edustajan juttusilla. Hän kertoi uudenlaisesta laajentavasta Mydriasert-silmälamellista, jota käytetään muun muassa kaihileikkaukseen tulevien potilaiden valmistelussa. Yksi lamelli silmän alaluomella laajentaa mustuaisen 45 minuutissa. Kuulin, että Seinäjoen keskussairaala on käyttänyt kyseistä lamellia, joka vapauttaa hoitajaresursseja, kun laajennustippojen tiputtelu loppuu. Edustaja Hannu Lauronen olikin jo sopinut ylilääkärimme Visa Korkatin kanssa käynnistä klinikassamme. Kiirehdimme Anjan kanssa ESCRS-luennolle, joka käsitteli kuivasilmäisyyden eri hoitomenetelmiä. Mainosta oli ilmassa, sillä jokaisen luennolla olijan tuolille oli laitettu kolme erilaista Systane-tippapulloa. Luentoja pitivät erikoislääkärit USAsta ja Italiasta. Amerikkalaistohtori Lane mainitsi jo entuudestaan tuttuja syitä kuivasilmäisyyteen: ilmastointi, piilolasit, vaihdevuodet, atk., jne. Monesti kuivasilmäisyyteen liittyy blefariittia, joka tohtori Mc Culleyn mukaan (USA) on huolellisesti hoidettava with hot comphresses and LID-hygiene and with antibiotic. Systane Ultran ja Systane Balancen eroja oli myös tutkittu kuivien silmien hoidossa. Free paper -sessionin avasi kreikkalaisen Esont-komitean jäsenen N. Astyrakakis yhdessä italialaisen M. Cargnonin kanssa. Aiheena oli muun muassa romanialaisen sairaanhoitajan luento silmänpainepotilaan elämänlaadun keskeisistä asioista ja tutkimustuloksista. Potilaat pitivät tärkeänä (76 %), että säännöllisiä kontrolleja pidetään. Potilaista 66 % oli tyytyväisiä saamaansa tietoon glaukoomasta. Sairaanhoitajan rooli potilaan ohjauksessa koettiin tärkeäksi: hoitajan tulisi kannustaa potilasta omaan hoitoonsa. Tärkeätä on myös se, että potilas luottaa hoitohenkilökuntaan. Näihin keskeisiin asioihin varmasti me kaikki silmähoitajat yhdymme. KAIHIPOTILAIDEN kanssa työskentelevä englantilainen Y. Low kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan monet potilaat muun muassa toivovat, ettei silmälaseja tarvittaisi ollenkaan kaihileikkauksen jälkeen. Ruotsista luennon piti L. Johansson, joka oli ollut yli 20 vuotta sairaanhoitajana ja viisi vuotta silmähoitajana. Hän kertoi silmähoitajan vaativasta roolista, kun kyseessä on esimerkiksi näönmenetys. Tuolloin on tärkeätä, että potilas hyväksyisi tilanteen ja ongelmat tunnistettaisiin. Hoitajalla on tärkeä rooli ohjauksessa ja tukemisessa sekä yksilöllisessä tarpeiden huomioimisessa. Myös vertaistuki eli toisten samassa tilanteessa olevien potilaiden kohtaaminen on tärkeätä samoin dokumentointi eli kirjaaminen, johon hoitotyössä perustuu kaikki toimintamme. Se on osa turvallisuutta. Italialainen Deborah Kim Lan Nguyen kertoi multifokaalilinssien optisesta laadusta ja ongelmista. He olivat vertailleet eri linssejä ja mitanneet potilastyytyväisyyttä eri ammattiryhmien välillä koskien lähinnä lähi- ja kaukonäköä. Tämän viimeisen luennon jälkeen matkasimme metrolla hotelleihimme lepäämään ja pitämään jalkoja ylöspäin, sillä ESONT-gaalan piti alkaa klo Sinne oli taas pitkä metromatka ja lähes kilometrin kävely eri. Gaalassa oli yllättävän vähän osallistujia, kun sitä vertasi esimerkiksi Barcelonaan tai Wieniin. Mitään ohjelmaa ei tällä kertaa ollut, ja meidät ohjattiin kauniisti katettuihin pöytiin. Vaihdoin istumaan ruotsalaisten, Linköpingin sairaalasta tulleiden silmähoitajien viereen, koska ruotsin kieli sujui luontevasti heidän kanssaan. Olimme kaikki jo nälkäisiä ja odottelimme italialaisia herkkuja pöytään. Alkuruuaksi olikin Maccheroncini pasta with ham and peases pastaa kinkkuhöysteellä. Pääruuaksi oli Breast of turkey served with duchesse potatoes and glazed carrots eli hieman yllättäen hyvinkin arkisen näköinen annos kalkkunan rintaa perunamuusilla ja porkkanoilla. Paras tulikin sitten viimeiseksi eli Strawberry and vanilla millefeuille ihanan mehevä ja lehtevä leivos mansikoilla ja vaniljakastikkeella. Olimme ruokailleet kello 21:een mennessä ja lähdimme saman tien hotellille huilaamaan, sillä maanantai-aamuna Esont-luennot alkoivat jo kello yhdeksän. MAANANTAINA Corso Buenos Aires -katu oli vielä varsin hiljainen, kun lähdin Dorehotellistani kohti tyttöjen Best Western City -hotellia. Aamu oli taas upean aurinkoinen ja päivästä oli taas tulossa kuuma. Ruotsin silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen ESONT-komitean jäsen Susanne Albrecht avasi aamun. Toisena esittelijänä oli englantilainen Helen Gibbons. Luennon aloitti englantilainen Jonah Nago 10 Silmähoitaja

11 Moorfieldsin Eye Hospitalista. Hän kertoi silmän sisäisistä pistoksista ja mainitsi muun muassa, että Englannissa on vain Lucentis hyväksytty lääkeaineeksi. Esimerkiksi Avastinia he eivät pistäneet laisinkaan ja hän kutsui sitä unlisensed drug for AMD. Määräys on tullut valtion taholta. Siinä kuuma puheenaihe meille Suomeenkin. Englannissa osa hoitajista pistää silmän sisäisiä injektioita, mutta potilas voi kieltäytyä hoitajan antamasta pistoksesta. Pistoshoito vaatii hoitajan kouluttamista, ja Englannissa se on 1. Full day training course, 2. Wet-lab session pig`s eye eli hoitajat harjoittelevat sian silmillä pistämistä. Kun hoitaja on käynyt koulutuksen, alkavat pistämiset, mutta koko ajan on consult mukana harjoittelussa. Ja ehdottomasti on potilaan hyväksyttävä hoitaja pistämään. Komplikaatioita oli tullut vain vähän: 106 pistosta / kuusi subkonjunktivaalista verenvuotoa. Potilaat ovat esittäneet lähinnä seuraavanlaisia syitä, mikseivät halua hoitajaa pistämään: miksi et tee vain hoitajan työtä, johon sinut on koulutettu? silmäni ovat minulle ainutlaatuiset, en halua, että joku practise nurse tekee pistoksen potilaat olivat hermostuneempia, kun hoitaja pisti Vuodessa he ovat kouluttaneet kuusi uutta pistäjää ja viisi on parhaillaan koulutuksessa. Non medical -pistoksia tehdään vuositasolla EXPERIENCE with femtosecond laser keratoplasty oli unkarilaisen Erzsebet Szoken aiheena. Hän kertoi muun muassa potilaiden preoperatiivistista tutkimuksista: slit lamp examination, corneal topograph / OCT, pachymetri, visus jne. Aikaisemminkin Esont-kongressissa oli luennoinut ruotsalainen Mikaela Taube St Eric Hospitalista, jossa muuten vierailin muutaman vuoden takaisilla Tukholman pohjoismaisilla päivillä. Hänen aiheenaan oli Implantable collamer lens (ICL / phakic refractive lens (PRL) implantantion for medical reasons. Hän esitteli muun muassa Downin syndroomaa ja autismia sairastavia potilaita koskevia tutkimustuloksia. Heille silmälasit ovat ongelma, kun he esimerkiksi aggressiivisen kohtauksen tullessa heittävät silmälasit pitkin seiniä ja samalla rikkovat ne. Heidän tapauksessaan aiheellisia ovat silmän sisäiset linssit. Tutkimusryhmässä oli 12 potilasta, joiden keski-ikä oli 21 vuotta. Heistä yksi oli nainen ja loput miehiä. Seurantajakso oli yhdeksän kuukautta ja tutkimus tehtiin vuosina Kaikki linssit asennettiin anestesiassa. Yhden potilaan anestesia jouduttiin aloittamaan jo taksissa, koska vastarinta oli niin kovaa. Tuloksista ilmeni muun muassa se, ettei kotona tarvinnut katsoa niin paljon potilaan perään ja fyysinen toiminta oli sujuvampaa, kun linssi oli asetettu silmän sisään. Potilaiden elämänlaatu parani ja helpottui. Sunnuntai-aamun paketti oli todella tiivis ja antoisa. Kynä sauhusi, kun yritin kirjoittaa muistiin englanti-suomi-sekoituksella tärkeimpiä asioita. Esont jatkui heti kello 11, kun kreikkalainen S. Panafopoulou alusti aiheesta Lasik eli refraktiivinen kirurgia. Hollantilainen J. Villada kertoi cross-linkingistä ja viimeisenä kreikkalainen K.Kordali instrumenttien huollosta ja steriloinnista. LUENTOJEN ja virallisen ohjelman jälkeen lähdimme ensimmäistä kertaa katsomaan Milanon kaupunkia. Jäimme metrosta Duomon aukiolla ja kävimme katsomassa upeaa katedraalia sisältä. Turisteja oli valtava määrä kiertelemässä ja ihastelemassa lasimaalauksia, patsaita ja arkkitehtuuria. Kati ja Anja löysivät Walt Disney -kaupasta tuliaisia lapsille. Lähinnä kierros oli ikkunaostosten tekoa, sillä aukion ympärillä olivat muun muassa Versace-, Dior-, Guzzija Armani-liikkeitä eli ihan sairaanhoitajan palkalla ei sinne mennä ostoksille. Lähdimme hotelleihimme ja kävimme vielä syömässä perinteistä italialaista pizzaa ja lasagnea ennen kuin menimme kukin pakkaamaan seuraavan aamun lentoa varten. Istuin jo kello 7.45 Malpensa Express -bussissa matkalla kohti lentokenttää. Kotiin palasi illalla kello uupunut ja rättiväsynyt silmähoitaja. Kongressi oli jälleen kerran upea elämys ja kokemus. Tästä mahdollisuudesta kuuluu erityiskiitos silmähoitajayhdistykselle ja apurahan myöntäneelle Novartis ry:lle sekä Keski-Pohjanmaan Keskussairaalan koordinaatioryhmälle (toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajalääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo Hautala-Jylhä), joka kustansi apurahani ylimenevät kulut. Raija Lammi on Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Silmätautien yksikön osastonhoitaja. Luennolla Erja Koskinen (takana vasemmalla), Anja Korpiaho, Raija Lammi ja Kati Nieminen. Autorefraktometria Raija Lammille esitteli Nidekin Jouni Pekkanen. Puheenjohtaja Anja Korpiaho (vasemmalla), apurahansaaja Raija Lammi ja Silmähoitaja-yhdityksen tuleva puheenjohtaja Kati Nieminen matkalla kongressikeskukseen. Milanon upeita muoti-ikkunoita. Silmähoitaja 11

12 Eija Hintikka -- Optikoita on ympäri Suomea. Jos kaikki hoitaisivat diabetesseulontaa, olisimme suureksi avuksi yhteiskunnalle, Pauli Kurunmäki sanoo. PIRJO MÄENPÄÄ Me kaikki voisimme osallistua diabetestalkoisiin Diabeteksen lukemat mykistävät: Suomessa on tällä hetkellä Diabetesliiton mukaan noin tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arvellaan, että ainakin ihmistä ei tiedä sairastavansa diabetesta. Uusien potilaiden määrä kasvaa noin neljä prosenttia vuodessa. Optikot terveydenhuoltoalan ammattilaisina voivat olla osa diabeteksen hoitoketjua. Huittisten Näkökeskuksen optikko Pauli Kurunmäki kertoo tekevänsä perusteellisen näöntutkimuksen sisältäen silmänpohjakuvauksen, kaikille aikuisille osana lasipakettia: 12 Silmähoitaja Julkisen terveydenhuollon resurssit eivät riitä koko tämän ihmismäärän seulomiseen silmäsairauksien osalta. Tässä optikot voisivat astua kuvaan ja hoitaa oman osansa tästä hankalasta taudista. Voisimme saada ajoissa silmäongelmia kiinni ja ohjata potilaita erikoislääkärin hoitoon. Samalla tämä olisi optikollekin hyvää yritystoimintaa. Optikoita on ympäri Suomea ja jos kaikki hoitaisivat tätä diabetesseulontaa, olisimme suureksi avuksi yhteiskunnalle. Muutokset hankalia havaita Muutokset diabeetikon silmissä voivat olla hyvin huomaamattomia ja hankalasti nähtävissä. Yleisimmin löytyy pieni mikroaneurysma eli verisuonen pullistuma tai pistemäinen verenpurkauma hiussuonesta. Kun näitä löytyy, kyselen verensokerin mittaamisesta. Sitten johdattelen jutun siihen, onko HPA1C eli kansan kielellä pitkä sokeri mitattu. Se kertoo kolmen kuukauden ajalta, kuinka pahasti sokerin tasot ovat heitelleet. Perusviestini asiakkaalle on, että minäkin olen huolissani asiasta ja suosittelen käyntiä diabeteshoitajan luona, Kurunmäki sanoo. Sen lisäksi, että optikon löydöt kertovat asiakkaan diabeteksesta, vaikuttaa sairaus myös itse lasimääräykseen. Diabeetikoiden lasimääräyksiin tulee helposti virheitä, sillä näkökyky vaihtelee verensokeritason mukaan. Asiakkaalta pitääkin kysyä, onko senhetkinen verensokeritaso hänen tavanomainen tasonsa. Joskus näkökyky täytyy näistä syistä mitata kahteen kertaan, Kurunmäki suosittelee. Kun verensokeri muuttuu, vaihtelee elimistön nestepitoisuus. Nestepitoisuus taas vaikuttaa linssin mykiöön eli kun verensokeri on alhainen tai korkea, näkö on erilainen. Jos asiakkaalla on pitkään ollut diabe-

13 Mustavalkoinen kuva, normaali silmänpohja. Kun otetaan useita kuvia, Topconin mosaiikkitoiminto yhdistää kuvat. Saadaan haluttu alue hyvin esille. Oikeilla suodattimilla saadaan myös hermosäikeet hyvin näkyviin. Värikuva, normaali silmänpohja, mosaiikkikuva papillakeskeisesti. Värikuva, normaali silmänpohja. Yhdeksän kuvaa yhdistettynä mosaiikkitoiminnolla makulakeskeisesti. 45-vuotias diabeetikko. Diabetes 15 vuotta. Silmänpohjalla nähdään mikroaneurysmiä ja pumpulieksudaatteja. Kyseessä lievä taustaretinopatia. Tarvitsee ehdottomasti silmälääkärin hoitoarvion. Seurantaa voidaan tehdä kuvaamalla silmälääkärin ohjeistuksen mukaisesti. tes, se vaikuttaa silmän linssin elastisuuteen eli akkomodaatio ei toimi yhtä hyvin kuin terveellä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tarvitaan joskus vahvemmat lukulasit kuin mitä muuten tarvittaisiin. Muutoksia löytyy päivittäin Pauli Kurunmäki pitää silmänpohjakamerallaan terveyskeskuksen kanssa sovittuja kuvauspäiviä diabeetikoille. Käytän kuvaukseen Topconin TRC- NW8F-silmänpohjakameraa, joka antaa todella tarkan kuvan retinalta. Tarvittaessa otan avukseni kameran mosaiikkikuvatoiminnon. Otan yhdeksän kuvaa silmänpohjan eri osista ja kameran softa yhdistää kuvat. Näin käytössäni on laajempi mosaiikkikuva silmän pohjasta. Jos papillasta löytyy muutoksia, syntyy epäilys ekskavoitumisesta. Tällöin voin käyttää kameran stereopapillakuvaominaisuutta. Myös hermosäikeet saadaan tarvittaessa kohtuullisen hyvin näkyviin. On tärkeää muistaa ja ymmärtää, että silmänpohjakuva kertoo silmänpohjan kunnon vain kuva-alalta: peruskuva 45 astetta, mosaiikkikuva 85 astetta. Markkinoilla olevissa kameroissa kuva-ala vaihtelee astetta. Jos optikko epäilee muutoksia olevan kuva-alan ulkopuolella, on syytä lähettää asiakas silmätautien erikoislääkärin tutkimukseen. Päivän kuvauksissa, joihin mahtuu yleensä ihmistä, löytyy yleensä 1-2 ihmistä, joilla on muutoksia silmänpohjassa. Lisäksi löytyy paljon muutakin. Eniten löytyy muutoksia arteria/vaenasuhteessa, jolloin on syytä epäillä verenpaineen olevan koholla. Iäkkäillä ihmisillä näkyy melko usein merkkejä alkavasta ikärappeumasta. Jos henkilöllä on glaukooma tai epäilys siitä, otan papillakuvat ja tarvittaessa hermosäie- Silmähoitaja 13

14 51-vuotias diabeetikko. Kuva 11/2011. Verenpurkauma makulasta papillan etäisyydellä. Huomatkaa hermosäikeiden hyvä näkyvyys. Uusi kuva 3/2012. Todennäköisesti hoitotasapainon tarkennuksen jälkeen verenpurkauma on saatu korjaantumaan. 25-vuotias diabeetikko, D1 15 vuotta. Kuva 1/2009. HbA1c 13 (pitkäsokeri). Välittömästi silmälääkärille ja/tai lähete keskussairaalaan. Uusi kuva 9/2009. Proliferatiivinen retinopatia. Hoitotasapainon korjauksella ja silmänpohjien hoidolla (laser) ja seurannalla silmänpohjat saadaan todennäköisesti rauhoittumaan. Tässä tarvitaan diabeetikon, diabeteshoitajan ja -lääkärin sekä silmiä hoitavien yksiköiden jämäkkää yhteistyötä näkövammaisuuden estämiseksi. kuvat lääkärin analyysiä varten. Näistä syistä katson aikuisilta ihmisiltä silmänpohjat aina, vaikka ei olisikaan diabetespäivä. Retinopatia haltuun ajoissa Lopuksi Kurunmäki kertoo potilastapauksen. Hänen vastaanotolleen tuli 24-vuotias mies, joka ei elämäntilanteensa vuoksi ollut oikein jaksanut pitää huolta diabeteksestaan. Mieheltä oli otettu silmänpohjakuvat jo toisessa paikassa, mutta kuvat olivat jääneet lausumatta ja jumittuivat paikalleen. Otin hänestä kuvat ja niistä löytyi merkittäviä silmänpohjamuutoksia. Näytin silmälääkärillemme kuvat ja hän teki saman tien miehelle lähetteen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä suonenpäät poltettiin laserilla, jotta tilanne saatiin pysähtymään. Ennen vanhaan diabetes oli merkittävin sokeuden aiheuttaja. On tärkeää löytää mahdollinen retinopatia ajoissa. Optikon luo on helppo tulla. Seurannan onnistumiseksi optikoiden ja optometristien on tehtävä hyvää yhteistyötä silmälääkäreiden, diabeteslääkäreiden ja diabeteshoitajien kanssa. 14 Silmähoitaja

15 Suzanne Sjöholmin uusi työ Tampereen Silmäkeskuksessa on ollut monipuolista ja vaihtelevaa ilman valmista mallia tai toimenkuvaa. Optikon osaamista voidaan hyödyntää useissa tiimeissä ja hoitokokonaisuuksissa. Optikko ihmemaassa Minun työni Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä työstään kertoo optikko Suzanne Sjöholm Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Silmäkeskuksesta. TAYS Silmäkeskus aloitti toimintansa vuoden alussa uusissa tiloissa. Samassa yhteydessä perustettiin optikon toimi täydentämään pirkanmaalaisten näönhuoltopalveluista vastaavia hoitotiimejä. Olen valmistumisestani, vuodesta 1983 lähtien työskennellyt yksityispuolella, kuten valtaosa optikoista vielä toistaiseksi. Optikoita ja optometristeja on toiminut jo Helsingin, Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloissa sekä myös yksityisissä silmäsairaaloissa. Itse olin jo jonkin aikaa mikroyrittäjänä toimiessani ajatellut, että olisi mukava tavalla tai toisella laajentaa ja uudistaa omaa toimenkuvaansa. Kun kuulin tästä mahdollisuudesta, päätin hakea paikkaa. Olen nyt työskennellyt viisi kuukautta uudessa työympäristössä ja viihtynyt erittäin hyvin. Optikko ihmemaassa näin voisi kuvata ajatuksia ensimmäisinä päivinä. Muutos entiseen ei oikeastaan voisi olla suurempi; työkavereiden määrä on monikymmenkertaistunut ja asiakkaista on tullut potilaita. Vaikka omassa yrityksessänikin laitteet ja työvälineet olivat hyvät ja ajanmukaiset, uusiin tiloihin on saatu vaikuttava määrä uutta laitteistoa ja teknologiaa. Olen joutunut opiskelemaan ja muistelemaan asioita, jotka eivät yksityispuolen työssä useinkaan tule vastaan. Lait ja asetukset määrittelevät optikon toimintaa. Reseptin kanssa optikolle Optikko on näön tutkimisen ammattilainen, jolla on myös paras tekninen tietämys tutkimustulosten soveltamisesta optiikan avulla asiakkaan tarpeisiin. Perusopintoihin kuuluu silmän anatomiaa ja fysiologiaa sekä perustiedot erilaisten silmäsairauksien tunnistamiseksi näöntutkimuksen yhteydessä. Jotakin poikkeavaa löydettäessä tai epäiltäessä lähetetään asiakas silmälääkärin vastaanotolle. Suuri osa näistä silmäpotilaiksi muuttuneista asiakkaista vierailee jatkossa optikon vastaanotolla lääkärin lasiresepti mukanaan. Silmien tutkiminen jää monesti vain optikon oman kiinnostuksen asteelle. Tänä päivänä optometristin tutkinto ammattikorkeakoulussa tuottaa entistä enemmän kliiniseen näöntutkimustyöhön erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia. He ovat väestön ikääntyessä erinomainen resurssi esimerkiksi seulottaessa diabeetikkojen silmänpohjia. Kokemukset jakoon Tähän mennessä olen ehtinyt saada melko hyvän kuvan erilaisista toimenpiteistä TAY- Sin Silmäkeskuksessa. Lisäksi olen käynyt tutustumassa HYKSin Silmäklinikan karsastus- ja kuntoutuspuolen toimintaan sekä etuosakirurgiseen osastoon. Nämä käynnit olivat erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Toivottavasti käyntejä voidaan jatkaa vaikka vuorotteluperiaatteella myöhemminkin. Sairaalaoptikoiden ryhmä on toistaiseksi pieni ja työ poikkeaa niin paljon perinteisestä optikon työstä, että kokemuksien ja tiedon jakamisesta on kaikille paljon apua ja iloa. Toimenkuva muotoutuu Vajaan puolen vuoden jälkeen alkaa optikon toimenkuva Silmäkeskuksessa muotoutua. Tällä hetkellä työ painottuu näönkuntoutukseen ja karsastuspuolelle. Uutena alueena olen aloittamassa sarveiskalvopuolella piilolasisovitukset esimerkiksi keratokonuspotilaille. Myös kaihiklinikalla on tutkittu optikon mahdollista osallistumista potilaiden esitutkimuksiin, jolloin lääkäriresursseja vapautuisi vaativiin tapauksiin ja varsinaiseen leikkaustoimintaan. On hienoa olla kehittämässä taitavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa entistä monipuolisemmin ja paremmin pirkanmaalaisia palvelevaa Silmäkeskusta Tampereelle. Silmähoitaja 15

16 NCON 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät Helsingin Pörssitalossa PÄIVI HEINOLA Tietoa ja vinkkejä työhön omien silmäpotilaiden hyväksi Pohjoismaisille silmähoitajapäiville saapui osallistujia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Virosta. Kokoontumiselle loi hyvän ilmapiirin 273 osallistujan tuoma aktiivisuus. Saimme työhömme tietoa ja vinkkejä, joilla varmistamme silmäpotilaiden hyvän ja laadukkaan hoitotyön. Riitta-Liisa Alm Oma osuuteni hallituksen varajäsenenä alkoi opintopäiville tehtyjä laukkuja jakaen luentotilaan siirtyville osallistujille. Tämän jälkeen siirryin myös itse seuraamaan päivän ohjelmaa. Suomen silmähoitajat ry:n puheenjohtaja Anja Korpiaho avasi päivät ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Valtiovallan tervehdyksen tuli esittämään neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin sairastuttua. Päivän ohjelma alkoi osastoryhmäpäällikkö Nina Fagerholmin katsauksella Hyksin Silmätautien klinikan mittaviin toimintalukuihin. Hän kertoi esityksessään myös Hyksissä käytössä olevista toiminnanseurannan ja laadunvalvonnan mittareista. Kliininen asiantuntija Hannele Saunders Hyksin Silmäklinikasta puolestaan kertoi omasta toimenkuvastaan Suomessa sekä toimenkuvien eroavaisuuksista amerikkalaisessa ja suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Aamupäivän ohjelmassa oli myös Herman- Josef Kramerin esitys Pirkanmaan glaukoomapotilaiden hoidonseurantamallista. Minua oli pyydetty luennoimaan Itä-Suomen yliopistossa tekemäni pro gradu -tutkielman aiheesta Monikulttuurisen hoitotyön johtaminen osastonhoitajien kuvaamana. Esitykseni jälkeen ja luentojännitykseni purkauduttua jatkoin kuunnellen osastonhoitaja Jaana Kaukosen aihetta päiväkirurgisessa kaihileik- Päivi Heinola (keskellä) oli yksi lauantai-aamupäivän puheenjohtajista. Vasemmalla Mette Haugen Norjasta ja oikealla Kaija Aalto Hyksin Silmätautien klinikalta. kauksessa olleiden iäkkäiden potilaiden kokemuksista saamastaan ohjauksesta. YLEISKATSAUKSEN silmien alueen plastiikkakirurgiaan oli valmistellut osastonylilääkäri Tiina Leivo. Hänen esityksensä luomi-, kyyneltie-, orbita-, tuumori- ja traumakirurgiasta oli laaja ja valokuvin havainnollistettu kokonaisuus. Sairaanhoitaja Angellie David puolestaan esitti hoitotyön näkökulman plastiikkakirurgisen silmäpotilaan perioperatiivisessa hoidossa. Tanskan silmähoidon terveisiä opintopäiville toi sairaanhoitaja Annette Ostrup Odensen yliopistosairaalasta. Hän kertoi leikkaussalin päivästä sekä selvitti potilaan hoitopolun tarkastelua sairaalassaan ja sitä, kuinka he ovat täsmentäneet leikkausprosessin toimijoiden roolit ja tehtävät. Tämän tuloksena he raportoivat joustavan leikkauksen läpimenon. Potilaiden tarkkailuun riitti lääkärin kädet potilaan kasvoilla, muita välineitä ei käytetty. Turvallisista työskentelymenetelmistä kertoi perjantain luento-osuuden viimeisenä esiintyjänä Ann Folin Ruotsista. Iltatilaisuus ja illallinen oli järjestetty ravintola Apolloon. Vauhdikkaassa showssa esiintyivät Jarkko Valtee ja Jarkko Heiskanen. Esiintymislavalla nähtiin esiintyjien tulkitsemina sekä suomalaisten että kansainvälisten artistien hittejä. LAUANTAIN aamupäivään oli koottu luentokokonaisuus karsastuksesta. Oma tehtäväni oli olla aamupäivän luento-osuuden puheenjohtajana. Erikoislääkäri Nina Holst Norjasta aloitti kertomalla karsastusleikkausten anatomisista suuntaviivoista ja periaatteista. Silmätautien erikoislääkäri Laura Lindberg puolestaan kertoi kattavasti karsastuslapsen tutkimiseen ja hoitoon liittyvistä asioista. Ortoptisti Kaija Aalto kertoi omasta työstään silmätautien klinikassa ja ortoptistin osuudesta karsastavan lapsen tutkimuksissa. Sairaanhoitaja Minna Malminkare päätti karsastusosion kertomalla, kuinka amblyopiaa hoidetaan Turussa. Karsastuskokonaisuuden jälkeen tanskalaiset sairaanhoitajat Ulla Solbaek-Nielsen, Carina Andersen ja Kirsten Spoer Veljen sairaalasta esittelivät kehittämänsä glaukoomapotilaan koulutusohjelman. Glaukoomapotilaille on järjestetty kaksi tapaamista, joissa annetaan ohjausta muun muassa silmätippojen tiputtamiseen, tuetaan krooniseen sairauteen sairastuneita potilaita ja tarjotaan heille vertaistukea. Tämän mallin toivoisi rantautuvan myös Suomeen. Susanne Albrecht kertoi Ruotsin silmäpotilaiden laadunvarmistusrekistereistä. Niitä on muun muassa kaihista, lasten kaihista, keskosten retinopatiasta ja makulasta (AMD, 16 Silmähoitaja

17 tukos, diabetes). Retinitis pigmentosaan ja elektroretinografiatutkimukseen pääsimme tutustumaan norjalaisten sairaanhoitajien Miriam Syvertsenin ja Sonja Lerdalin esityksessä. Video potilaalle tehdystä ERG-tutkimuksesta oli havainnollinen ja näytti tutkimuksen eri vaiheet. Silmätautiopin dosentti Paula Summanen kertoi esityksessään diabetespotilaan hoidon suuntaviivoista Suomessa ja Euroopassa. Apulaisosastonhoitaja Sirpa Nyyssönen-Jaser kuvasi diabeettista retinopatiaa sairastavan potilaan hoidon haasteita Hyksissa. Suomalaisten valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista pätevyyttä on tutkinut Satu Kajander. Hän on arvioinut opiskelijoiden pätevyyttä Riitta Meretojan kehittämällä NCS-mittarilla (Nurse Competence Scale). Lauantain luento-osuuden päätti ruotsalaisen Jeanette Källstrand- Erikssonin esitys huonontuneen näkökyvyn yhteydestä kaatumistapaturmiin. TtM, osastonhoitaja työskentelee Hyksin Silmätautien klinikalla. Hän on Suomen Silmähoitajat ry:n varajäsen. Silmähoitaja 17

18 NCON 2012 Lähes kahden vuoden projekti RIITTA-LIISA ALM Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät ovat nyt takana ja seuraavat järjestetään kolmen vuoden kuluttua Norjassa. Koko Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus osallistui sovitun tehtävänjaon mukaisesti päivien järjestelyihin. Minun työpanokseeni hallituksen jäsenenä ja sihteerinä kuului kongressipaikan ja hotellikiintiöiden sopiminen. Lähdimme liikkeelle melkein kaksi vuotta sitten, kun pyysin kongressi- ja hotellitarjouksia sekä viime että tämän vuoden kongressia varten. Helsingissä on muutama hyvä ja riittävän suuri kongressitila henkilön kongressille, joten meidän tuli olla nopeita. Edellinen puheenjohtajamme Päivi Kähärä ehdotti viime vuoden päivien pitopaikaksi Paasitornia, joka on tiloiltaan ja ilmapiiriltään uniikki tila. Täksi vuodeksi meidän piti löytää yhtä hieno paikka. Finlandia-talo oli aivan viime metreille mukana. Päädyimme Pörssitaloon, koska siinä oli sitä jotakin, wow-efektiä, kuten varapuheenjohtajamme Jouni Väätänen asian ilmaisi. Hotellikiintiöitä varasin Radisson Blu Plazasta ja Kaisaniemen Cumuluksesta. Toivottavasti kaikki halukkaat löysivät sopivan majoituksen. SUURIMMAN ponnistukseni tein hallituksen varajäsenen Helena Kaasalaisen kanssa. Tehtävänämme oli laatia hallituksessa sovittujen raamien pohjalta ohjelma ja aikataulu sekä hankkia luennoitsijoita. Aika tuntui loppuvan kesken, vaikka aloitimme ajoissa. Sähköpostilaatikko oli täynnä usein. Sen purkaminen oli jokapäiväinen projekti, jotta sai kaikki viestit luettua ja käsiteltyä. Onneksi meillä oli hallituksen tuki sekä apuna puheenjohtaja Anja Korpimäki ja hallituksen varajäsen, ESONT-yhdyshenkilö Kati Nieminen. He olivat yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihin, samalla kun me Helenan kanssa Liki parivuotisen urakan tuloksista nauttimassa hallituksen jäsenet Riitta-Liisa Alm (vasemmalla), Anja Korpiaho, Kati Nieminen, Aulikki Mäki-Jouppila, Jouni Väätänen, Riitta Varamäki ja Erja Koskinen. pidimme yhteyttä suomalaisiin luennoitsijoihin ja laadimme ohjelmaa heiltä saatujen aiheiden perusteella. Kukin hallituksen jäsen kysyi luennoitsijoita ja luento-aiheita päiviä varten. Ensiarvoisen tärkeää oli HUSin Silmäklinikan osastoryhmäpäällikön Nina Fagerholmin tuki sekä erinomaiset luennoitsija- ja luentoaihe-ehdotukset. ALKUUN näytti, että emme juuri saa luennoitsijoita Pohjoismaista, mutta kun yhteydet aukenivat, halukkaita oli runsaasti, samoin luentoaiheita. Päivien puheenjohtajistoa hioimme jonkin verran. Anja oli yhteydessä Pohjoismaihin, jotta saimme myös muista maista jäseniä päivien puheenjohtajistoon. Sihteerinä tein hallitukselle tehtäväluetteloita ja taulukoita, jotta saimme jaettua työt tasapuolisesti. Rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö ja Jouni Väätäinen osallistuivat vuosikokousmateriaalin keräämiseen ja kopiointiin. Tein kokouksen esityslistat ja osallistumistodistuksen päiviä varten yhdessä puheenjohtaja- Anjan kanssa. Jouni toimitti materiaalit valittuun kopiointilaitokseen monistettavaksi. Päivien aikana olin Jounin parina emäntänä. Hoidin juoksevia asioita ja tarkistin, että luennoitsijoilla oli kaikki hyvin. Sain ensimmäisenä päivänä tehtävän toimia kellottajana luennoitsijoille ja sitä tein myös toisen päivän. Toisin sanoen luennon alussa laitoin luennoitsijan näyttöön kellon, josta näkyi käytetty aika. Näytin puheenjohtajalle, kun aikaa oli jäljellä minuutti. Otin myös valokuvia, joita nettisivuvastaava Aulikki Mäki-Jouppila on jo lisännyt kotisivuillemme. Silmähoitaja-lehden toimitus laittaa kuvia myös lehteen. Iltajuhlassa olin vielä ovinaisena tarkistamassa, että saapuvat henkilöt olivat meidän vieraitamme. Kiitän hallitusta, luennoitsijoita ja yhteistyökumppaneita arvokkaasta panoksesta päivien onnistumiseksi. Sairaanhoitaja Riitta-Liisa Alm työskentelee silmähoitajana Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikalla. Hän on Suomen Silmähoitaja ry:n sihteeri. 18 Silmähoitaja

19 Nettisivusto oli tiimityötä - ihan kuin leikkaussalissa! AULIKKI MÄKI-JOUPPILA Suomen Silmähoitajat ry:n uusittu nettisivusto avattiin toukokuussa aivan koulutuspäivien alla. Sivustolla oli heti alusta lähtien oma linkki NCON tapahtumaan. Tärkeintä oli se, että kaikki tieto koulutuspäivistä pitää olla sekä suomen- että englanninkielisenä. Lupautuessani ottamaan nettisivuvastaavan tehtävän viime tammikuussa aloitin heti yhdistyksen uuden sivuston muokkaamisen. Tein erilaisia ehdotelmia ulkoasusta hallituksen muille jäsenille. Yhteistyössä saimme toteutettua nykyisen sivuston. Sain runsaasti valmista aineistoa muilta hallituksen jäseniltä, muun muassa Riitta- Liisalta, Katilta ja Jounilta. Englanninkieliset käännöksetkin tulivat minulle kuin tarjottimella. Jos jotain epäselvyyttä oli, vastaus tuli nopeasti. Koulutuspäivien materiaalin viemiseen nettisivustolle käytin lukemattomia tunteja. Tervetuloa Helsinkiin! x (vasemmalla), Aulikki Mäki-Jouppila ja Kati Nieminen ottamassa vastaan ilmoittautumisia perjantaiaamuna. Toisinaan ahersin yömyöhään monena päivänä peräjälkeen. Kirjoitin tekstiä, latasin kuvia ja laitoin linkkejä. Joskus totesin, että työn tulos näytti kauhealta ja tuli kirjoitusja asiavirheitä. Englanninkielisen valmiin käännöksenkin kirjoittaminen meni toisinaan ihan metsään, kun oli tarpeeksi väsynyt. Hartiat olivat jumissa ja pää kipeänä tietokoneen ääressä istumisesta. Takkusin myös nettisivuston muokkausohjelman kanssa. Välillä pinna kiristyi, taisi päästä muutama voimasanakin, mutta luovalla hetkellä työ sujui kuin tanssi ja jopa hymyilytti. Mukavinta työssäni oli se, että työn tuloksen näki heti. NETTISIVUSTOLLA halusin myös kertoa pohjoismaalaisille vieraillemme, mitä Suomi ja suomalaisuus on. Tämän tiimoilta tulikin hauska hetki tyttäreni kanssa, kun hän intoutui keksimään minulle kaikenlaisia asioita Suomesta. Etsin aiheesta googlettamalla kuvia, jotka sitten yhteistuumin hyväksyimme tai hylkäsimme. Suurin osa kuvista löytyy nyt nettisivustolta. Kaikesta kokemastani tuskasta huolimatta halusin palvella Suomen Silmähoitajat ry:n jäseniä, jotta tarvittavat tiedot pohjoismaisista silmähoitajapäivistä 2012 löytyvät nettisivustolta. Töihinhän olen hallitukseen mennyt jäsenistöä palvelemaan, joten se lupaus piti lunastaa. Myös jatkossa. Yhteistyöni hallituksen jäsenten kanssa nettisivuston koulutuspäiväosion toteutuksessa oli sujuvaa, vaivatonta ja antoisaa. Sitä se tiimityö parhaimmillaan on. Ihan kuin leikkaussalissa! Nettisivuvastaava Aulikki Mäki-Jouppila työskentelee sairaanhoitajana Seinäjoen keskussairaalan leikkausosastolla. Infopiste opasti ja neuvoi Informaatiopisteessä ensimmäisenä koulutuspäivänä työskennelleet Riitta ja Anne Varamäki ohjasivat osallistujia luennoille ja vastasivat erilaisiin tiedusteluihin. Pöydälle oli asetettu esille suomen- ja englanninkielisiä päivitettyjä ohjelmia, joita jaettiin osallistujille. Ihmisillä oli myös mahdollisuus ottaa informaatiopisteestä kartta lähialueesta, jonne oli merkitty Pörssitalon, hotellin ja Apollon sijainnit. Informaatiopisteen yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmoittautua kiertoajelulle. Siihen saatiin täysi määrä osallistujia, jotka olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen nähdä uutta kaupunkia. Kiertoajelulle osallistui myös muutamia suomalaisia osallistujia. Erityisesti ulkomaalaiset osallistujat kävivät kyselemässä Riitta (vasemmalla) ja Anne Silmähoitaja Varamäeltä tiloista, aikataulusta ja kiertoajelusta. Luentojen päätyttyä tarvittiin opastusta eri paikkoihin Helsingin keskustassa. Silmähoitaja 19

20 NCON 2012 Palaute on lahja tuleville koulutuspäiville KATI NIEMINEN Päivät jälleen kerran onnistuneet ja erinomaisesti valmisteltu. Onnea uudelle hallitukselle ja kiitos eronneille hyvästä työstä! Palautetta pohjoismaisista silmähoitajapäivistä antoi 63 osallistujaa. Ruusujen lisäksi tuli myös risuja, jotka ovat hyödyksi tulevia koulutuspäiviä suunniteltaessa. Perjantain parhaana luentona pidettiin Tiina Leivon yleiskatsausta silmien alueen plastiikkakirurgiaan (33). Annette Opstrupin Päivä leikkaussalissa -luentoa pidettiin päivän toiseksi parhaana (10). Lauantain parhaina pidettiin karsastusluentoja (16). Laura Lindbergin luento Karsastuslapsen tutkiminen ja hoito mainittiin hyvänä 11 palautteessa. Tanskalaisten Glaukoomapotilaan koulutusohjelma -luento mainittiin myös 11 palautteessa. Diabetesluennot koettiin myös hyviksi, erityisesti Paula Summasen Diabetespotilaan hoidon suuntaviivat Suomessa ja Euroopassa (11). Monia muitakin luentoja pidettiin hyvinä. Kokonaisuudessaan lauantain luennot olivat selkeämpiä kuin perjantain esitykset. Osa luennoista koettiin liian tieteellisiksi ja kaivattiin enemmän käytännönläheisyyttä. Jotkut kokivat, että karsastusluennoissa oli päällekkäisyyttä. Luennoista toivottiin silmään liittyvää uutta tietoa enemmän kuin sitä, miten olla hyvä hoitaja. Tiivis ohjelma, tyylikäs paikka Tämän vuoden koulutuspäivien ohjelmaa pidettiin liian tiiviinä. Perjantai oli raskas ja tiukkatahtinen. Kun päivien virallinen kieli oli englanti, asiaa oli paljon englanniksi. Luentojen kuunteleminen englanniksi koettiin raskaammaksi kuin suomen kielellä. Luennoitsijoiden englannin kielen taito sai palautetta. Iltatilaisuutta kritisoitiin siitä, että kaikille ei ollut istumapaikkaa ja pöytää, jonka ääressä syödä. Ulkomaalaiset osallistujat eivät pitäneet showsta, koska eivät ymmärtäneet 20 Silmähoitaja sitä. He toivoivat, että show olisi ollut kokonaan englannin kielellä. Iltatilaisuudessa olisi ollut kiva istua ja kiva ymmärtää showta. Ständejä voisi olla enemmän ja välillä eri näytteilleasettajia ja tuotteita kuin edellisinä vuonna. Toivottiin, että hallituksen jäsenet olisivat kaikki paikalla esittelyssä. Onneksi saimme myös ruusuja. Positiivinen palaute motivoi aina järjestämään seuraavia koulutuspäiviä. Pörssitaloa pidettiin hienona ja tyylikkäänä ympäristönä koulutuspäiville. Päivien puheenjohtajien toiminta luentosalissa sai kiitosta. Järjestelyjä yleensäkin kiitettiin. Kiitos hyvän tuulen tyylikkäät koulutuspäivät. Ilo seurata työskentelyänne! Hyvää ruokaa mutta ei riittävästi Ruoka ja ruokailu herättävät aina keskustelua ja mielipiteitä. Yleisesti ottaen koulutuspäivien ruokaa pidettiin hyvänä ja maittavana sekä Pörssitalossa että illalla Apollossa. Valitettavasti perjantain lounaalla liharuoka loppui kesken Suurkiitos teille kaikille kovasta työstä siitä mitä olette tehneet tämän koulutuksen eteen. Silmähoitajapäivät on tärkeä ja paras tapa saada uutta tietoa! ja kasvisvaihtoehtoa tarjottiin tilalle. Tämä ei kaikkia osallistujia miellyttänyt. Pörssitalon tarjoilijat saivat myös hieman negatiivista palautetta suhtautumisestaan liharuoan loppumiseen. Lauantain buffetlounas koettiin sujuvammaksi kuin perjantain pöytiin tarjoilu, joka tuntui hitaalta. Buffetlounaan jälkeen ehti jaloitella luentosalissa istumisen jälkeen. Dieetit oli Pörssitalossa huomioitu hyvin, kun Apollossa oli hieman parantamisen varaa. Palautetta tuli myös siitä, että perjantaina virvokkeena olleet hedelmät loppuivat kesken. Enemmän tilaa keskustelulle Luentoja toivottiin Silmähoitaja-lehteen suomennettuna. Samoin esitettiin, että luennot ja materiaalit olisivat olleet suomenkielisiä, koska kaikkien englanninkielen taito ei ole niin hyvä. Molempien päivien luennoista toivottiin lyhennelmiä nettiin. Osallistujaluetteloita kaivattiin kaikille jaettavaksi. Koulutuspäiviä toivottiin pidettäväksi arkipäivinä. Koulutuspäiville toivottiin kovasti keskustelevampaa otetta ryhmä- ja paneelikeskustelua. Samoissa tehtävissä työskentelevien hoitajien yhteistä tapaamista ja keskustelutilaisuutta ehdotettiin. Olisi mukava keskustella käytännöistä ja vaihtaa ideoita. Seuraavalle vuodelle esitettiin muun muassa seuraavia luentotoiveita: Potilaiden valmistelu leikkaukseen eri sairaaloissa Potilaan lääkitseminen ennen ja jälkeen leikkauksen ja leikkauksen aikana; kivunhoito, antibiootit ja silmälääkkeet yleensä Katsauksia uusiin tutkimuksiin eri silmäsairauksista ja hoidoista Laserhoito ja siihen liittyvä työturvallisuus Näkökenttätutkimusten luotettavat ottomenetelmät ja merkitys sekä vastausten tulkinta Avastin-potilaan hoitokäytännöt Silmälasit ja silmälasimääritykset Kaihileikkauksista, millainen leikkaustiimi, miten potilas valmistellaan? Silmän kasvaimet Silmäproteesit Vitrektomia ym. verkkokalvoasiat Lea Hyvärisen visustutkimuksen perusteet OCT-kuvauksen etuja Silmänpohjavalokuvaus ja kuvien tulkinta Kostean rappeuman hoito Taittovirhekirurgia ja ikänäköleikkaukset Päivystyspotilaan hoitotyö Palautteet kokosi sairaanhoitaja Kati Nieminen, joka työskentelee Satakunnan keskussairaalan silmätautien yksikössä. Hän on Suomen Silmähoitajien hallituksen varajäsen ja ESONT-yhdyshenkilö.

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH)

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH) Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013 Andrus Sonnenberg, reumatologi sonnenb9(at)gmail.com Haydomin sairaala (HLH) 06.01.2013 18.03.2013 Tämä oli toinen vierailuni vapaaehtoislääkärinä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia Mitä tarkempaa tietoa saan, sitä luottavaisempi olen siitä, että annostelen oikean määrän insuliinia. Jos verensokeritasapainoni paranee, se johtaa matalampaan HbA 1C -arvoon. Nyt verensokerimittareille

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa Päivi Valta Osastonylilääkäri, anestesia HYKS, Jorvin sairaala 19.05.2008 Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄNAISET TIEDOTTAA 2/2013

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄNAISET TIEDOTTAA 2/2013 Ihanaa kevättä hyvät Yrittäjänaiset! Vihdoinkin kevät alkaa näyttää tuloaan, pieniä yöpakkasia lukuun ottamatta. Räystäät tippuvat vettä ja lakaisukoneet täyttävät katuja ja linnut laulaa Ihmiset alkavat

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä:

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen (vastuuhenkilö) Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot