Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D)"

Transkriptio

1 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 185 Sanna Jenni Kulmala M. Salmela Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot

2 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 185 Sanna M. Salmela Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot Esitetään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 marraskuun 24. päivänä 2012 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Sport and Health Sciences of the University of Jyväskylä, in building Historica, hall H320, on November 24, 2012 at 12 o clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012

3 Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot

4 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 185 Sanna M. Salmela Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012

5 Editor Ina Tarkka Department of Health Sciences, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä URN:ISBN: ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN Copyright 2012, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2012

6 ABSTRACT Salmela, Sanna M. Starting points for lifestyle counseling among individuals at high risk of type 2 diabetes in a Finnish national diabetes prevention project (FIN-D2D): Lifestyle counseling before FIN-D2D, perceptions of a need for counseling, and agreed forms of intervention. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2012, 118 p. (Studies in Sport, Physical Education and Health ISSN ; 185) ISBN (nid.) ISBN (PDF) English summary Diss. The study assessed the starting points for subsequent lifestyle counseling in a Finnish national diabetes prevention project (FIN-D2D, conducted during the years in a primary care setting). Subjects were categorized according to their reporting of previous lifestyle counseling, their perception of a need for lifestyle counseling, and their form of agreement (or non-agreement) to subsequent lifestyle intervention. The forms of agreement were i) supervised intervention participants (those who agreed on group and/or individual intervention within public health care), ii) self-changers (those who agreed on a self-initiated lifestyle change), and iii) non-participants (persons who rejected any lifestyle intervention or perceived that no appropriate intervention method was available). The data (mainly cross-sectional) were obtained from 10,149 adults at high risk of type 2 diabetes, participating in FIN-D2D. Bivariate analysis and multivariate logistic regression were used. At baseline, 68% of the subjects reported that they had received previous counseling, while only 36% of men and 52% of women perceived the need for counseling. Despite these low figures, 81% of the individuals were categorized as participants in the subsequent intervention, while 8% were categorized as self-changers, and 12% as non-participants. Previous counseling neither increased nor decreased the perceived need for additional counseling. Men and nonmarried/non-cohabiting men and women appeared to form subgroups of likely nonparticipants. Obese women and men with central obesity were likely to be supervised intervention participants. In conclusion, the strong prevalence of previously received counseling should be seen as a resource for high-risk individuals and health professionals. However, the low prevalence of perceptions of a need for lifestyle counseling highlights the need to develop additional means to support lifestyle changes among high-risk individuals, especially among those subgroups that are likely to fall outside lifestyle counseling. In addition, the quality of lifestyle counseling and of the counseling system in health care should be developed to respond to individual needs. Many high-risk individuals may prefer self-change, but it seems that the possibilities of lifestyle change via self-change have been ignored in diabetes prevention studies. Keywords: Diabetes mellitus, type 2; Health behavior; Health education; Primary health care; Preventive health services

7 Author s address Sanna M. Salmela, MSc Department of Health Sciences Research Center for Health Promotion University of Jyväskylä P.O. Box 35 FIN University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Supervisors Professor Marita Poskiparta, PhD Department of Health Sciences Research Center for Health Promotion University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Professor Mauno Vanhala, MD, PhD Family Practice Unit Central Finland Central Hospital Jyväskylä and Kuopio University Hospital University of Eastern Finland Kuopio, Finland Reviewers Professor Helena Leino-Kilpi, PhD, RN Department of Nursing Science University of Turku Turku, Finland Docent Riitta Luoto, MD, PhD School of Health Sciences University of Tampere and UKK Institute for Health Promotion Tampere, Finland Opponent Professor Päivi Rautava, MD, PhD Turku Clinical Research Centre in Turku University Hospital Department of Public Health Faculty of Medicine University of Turku Turku, Finland

8 ESIPUHE Tätä esipuhetta kirjoittaessani voin rehellisesti sanoa, että väitöskirjan tekeminen on ollut uskomaton oppimismatka niin tieteeseen kuin omaan itseeni. Vuodet ovat sisältäneet paljon hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Matka ei kuitenkaan ole ollut helppo. Erityisesti vaikeina hetkinä työn jatkumisen kannalta on ollut tärkeää, että rinnallani on ollut paljon ihmisiä. Nyt on aika kiittää teitä. Ohjaajani professori Marita Poskiparta, kiitän sinua siitä, että näit minussa mahdollisuuden ja annoit minulle tilaisuuden. Arvostan sitä, että sain tehdä tutkimustyötä ilman aikaan ja paikkaan liittyviä sitoumuksia. Joustavuutesi ansiosta sain olla synnyinkotonani yli viidensadan kilometrin päässä silloin, kun minua siellä tarvittiin tai kun halusin itse siellä olla. Kiitos myös nopeasta reagoinnista silloin, kun olen tarvinnut ohjausta. Toinen ohjaajani professori Mauno Vanhala, lääketieteellinen asiantuntijuutesi on ollut matkan varrella suureksi hyödyksi. Olet myös tuonut esiin sen, jos olennainen ajatus käsikirjoituksessa on alkanut hukkua epäolennaisen jalkoihin. Esitarkastajani dosentti Riitta Luoto ja professori Helena Leino-Kilpi, palautteenne myötä pystyin kehittämään käsikirjoitustani merkittävästi. Riitta, kiitän sinua lämminhenkisestä ja opettavaisesta puhelinkeskustelustamme. Helena, tarkkanäköisyytesi ansiosta pystyin korjaamaan käsikirjoituksessani olleita puutteita, joille olin itse sokeutunut. Tilastotieteilijä Jari Villberg, roolisi väitöskirjatutkimuksessani on ollut merkittävä. Moni jatko-opiskelija tekee tilastolliset ajot itse, mutta minä olen kiitollinen siitä, että olet ollut olennainen osa tutkimusryhmäämme. Sinun ansiostasi voin seistä tulosteni takana, koska tiedän niiden perustuvan tilastotieteilijän erityisosaamiseen. Se, että sain tehdä tutkimukseni D2D-hankkeessa yhdessä ansioituneiden asiantuntijoiden kanssa, on ollut merkittävä asia. Artikkeleiden kanssakirjoittajia Timo Saaristoa, Jaana Lindströmiä, Eeva Korpi-Hyövältiä, Leena Moilasta, Leo Niskasta, Heikki Oksaa ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemeä kiitän rakentavasta palautteesta ja kannustavista sanoista. Nina Rautio, kiitos kokemusten vaihdosta hajamielisen tulevan tohtorin kanssa. Hankkeen muille työntekijöille sekä hankealueen terveyskeskusten ja työterveyshuollon ammattilaisille osoitan kiitokseni siitä tärkeästä työstä, jota päivittäin teette. Rakas kollegani Kati Vähäsarja, arvostan valtavasti sitä, että sinun kanssasi olen voinut nauraa ja itkeä, oppia ja pettyä, jatkaa eteenpäin ja pysähtyä. On ollut helpottavaa ajatella, että mitä tahansa tulee vastaan, se useimmiten koskee meitä molempia. Kahdet hartiat ovat kantaneet enemmän kuin yhdet. Englanninkielen lehtori Donald Adamson, kiitos erinomaisesta avustasi englanninkielisten artikkeleiden kirjoittamisessa. Työsi ei rajoittunut kielenhuoltoon, vaan myös laajemmin tieteellisen argumentaation kehittämiseen. Lämmin kiitos myös Paula Sajavaaralle väitöskirjan suomen kielen kielenhuollosta.

9 Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitosta ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskusta kiitän siitä, että teitte väitöskirjatutkimuksen mahdolliseksi rahoittamalla sitä. Erityisesti kiitän professori Lasse Kannasta, joka on ollut ymmärtäväinen sen suhteen, että tutkinnon valmistuminen viivästyi monista syistä johtuen. Kiitän myös Juho Vainion säätiötä, Yrjö Jahnssonin säätiötä ja Diabetesliittoa minulle myöntämästänne taloudellisesta tuesta. Kahvitauoilla on yllättävän suuri rooli työyhteisön yhteisöllisyyden tunteen luomisessa, ja muistelenkin lämmöllä Heljän kahviyhtiössä viettämiäni hetkiä. Kiitän erityisesti terveyskasvatuksen ja terveystiedon kollegoitani, joiden oven taakse saatoin tupsahtaa ihmettelemään maailman menoa. Kirsti Kasila ja Hanna Kuninkaanniemi, teille osoitan lämpimän kiitoksen siitä, että jaoitte kanssani työhuoneen ja monta käytännön haastetta. Katja Waller, Sanna Kuosmanen, Tuula Aira, Katariina Kämppi ja Leena Paakkari, teidän kanssanne viettämäni yhteiset hetket johtivat siihen, että ystävyys kantaa meitä edelleen. Nykyiset työkaverini Anne Sormunen ja Suvi Helanen, tehotiimimme jäsenenä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveempi Pohjois-Suomi - hankkeessa on ollut hyvä olla. Väitöskirjan työstäminen vapaa-ajalla kävi jossakin vaiheessa ylivoimaiseksi, joten kiitän teitä ja sairaanhoitopiiriä siitä, että annoitte minulle mahdollisuuden keskittyä vain tutkimukseen. Ystävilleni kiitos siitä, että olette pysyneet elämässäni silloinkin, kun olen ollut hautautuneena tietokoneen ääreen. Erityismaininnan osoitan kolmelle henkilölle. Johanna, kiitos siitä, että olet jaksanut soittaa ja herättää minut väitöshorroksesta impulsiivisuudellasi. Rakas pikkuserkkuni Teija, väitöskirjavuosiin on mahtunut iloa ja surua, mikä on ollut muistutus siitä, ettei väitöskirja ole koko elämä. Onneksi sinä kuitenkin olet osa näitä kaikkia hetkiä. Hujuska, kiitän sinua olemassaolostasi ja realistisuudestasi. Olet mun bestis. Soitellaanko joskus? Tätejäni Raunia ja Enniä perheineen kiitän niistä lukuisista hetkistä, joita olen kanssanne saanut väitöskirjavuosien varrella viettää. Siskojani Annea ja Eijaa haluan kiittää siitä, että vaikka elämissämme on tapahtunut paljon näiden vuosien aikana, olemme yhä tässä, yhdessä. Perheenne tuovat minulle sekä turvaa että yhteisön, johon kuulua. Jonna, Niina, Juho ja Noora, olette minulle valtavan tärkeitä. Teissä näen sukumme jatkuvan. On ollut hienoa nähdä läheltä, kuinka pienistä ihmisenaluista on kasvanut itsenäisesti ajattelevia nuoria aikuisia. Suurimman kiitoksen osoitan vanhemmilleni Leenalle ja Oivalle. Tiedän, että yliopistomaailma on teille vieras ja hämmentävä. Te elätte ja hengitätte maaseudusta, jossa koulutuksella ei teidän aikaanne ollut suurta merkitystä. Lapsen kasvattamiseen ei onneksi tarvita korkeaa koulutusta, vaan maalaisjärkeä, aikaa, läsnäoloa ja sydäntä. Teillä on ollut kaikkia näitä. Loitte minulle kasvuympäristön, jossa minun oli hyvä kasvaa minuksi lehmien, porojen, kissojen ja koirien seurassa. Te olette minulle parhaimmat vanhemmat. Oulussa Sanna M. Salmela

10 ALKUPERÄISJULKAISUT Väitöskirja perustuu seuraaviin alkuperäisjulkaisuihin, joihin viitataan roomalaisilla numeroilla I IV: I II III Salmela SM, Vähäsarja K, Villberg J, Vanhala M, Saaristo T, Lindström J, Oksa H, Korpi-Hyövälti E, Niskanen L, Keinänen- Kiukaanniemi S, Poskiparta M The reporting of previous lifestyle counseling by persons at high risk of Type 2 diabetes. Patient Education and Counseling 87 (2), Salmela SM, Vähäsarja KA, Villberg JJ, Vanhala MJ, Saaristo TE, Lindström J, Oksa HH, Korpi-Hyövälti E, Moilanen L, Keinänen- Kiukaanniemi S, Poskiparta ME Perceiving need for lifestyle counseling Findings from Finnish individuals at high risk for Type 2 diabetes. Diabetes Care 35 (2), Salmela SM, Vähäsarja K, Villberg J, Vanhala M, Saaristo T, Lindström J, Oksa H, Korpi-Hyövälti E, Niskanen L, Keinänen- Kiukaanniemi S, Poskiparta M Assessing individuals at high risk of type 2 diabetes: Comparing self-changers, non-participants, and participants in supervised lifestyle intervention. (Toimitettu julkaistavaksi.) IV Salmela S, Poskiparta M, Kasila K, Vähäsarja K, Vanhala M Transtheoretical model-based dietary interventions in primary care: a review of the evidence in diabetes. Health Education Research 24 (2), Väitöskirja sisältää alkuperäisjulkaisuissa esitettyjen lisäksi aiemmin julkaisemattomia, täydentäviä tuloksia.

11 KUVIOT KUVIO 1 Tutkimuskokonaisuus D2D-hankkeen elintapaohjauksen lähtökohdista eli tilanteesta ennen interventioita (osajulkaisut I IV) KUVIO 2 Prosessimalli diabetesriskisten henkilöiden elintapamuutoksen tukemiseksi (Greaves ym. 2010, 24) KUVIO 3 Elintapamuutoksen kausaalinen mallinnus (keskellä olevat laatikot) sekä elintapaohjauksen vaikuttamisen kohde, välitavoitteet ja päämäärä (sovellus seuraavista lähteistä: Hardeman ym. 2005, Michie ym. 2008, Kiiskinen ym. 2008, 21, Salmela ym. 2010) KUVIO 4 Esimerkkejä elintapamuutoksen taustalla olevista, teorioihin pohjautuvista terveyskäyttäytymisen osatekijöistä (Glanz ym. 2008, , ; Sharma ja Romas 2012, ) KUVIO 5 Omatoimisen ja ohjatun muutoksen sekä muutoksen tuen käsitteet KUVIO 6 Riskitesti (Lindström ja Tuomilehto 2003) KUVIO 7 D2D-hankkeen terveystarkastusten ohjeelliset sisällöt (Diabetesliitto 2004, 33 34) KUVIO 8 Kaavio aineistojen muodostumisesta ja niiden käytöstä osatutkimuksissa (osatutkimus = OT) KUVIO 9 Aiemmin saadun elintapaohjauksen esiintyvyys interventiomuodoittain KUVIO 10 Elintapaohjauksen tarpeen ja sovitun interventiomuodon välinen yhteys (n=4 205) KUVIO 11 Elintapaohjaustarpeen ja sovittuun interventioon osallistumisen välinen yhteys (n=1 979) KUVIO 12 Osallistujien jakautuminen omatoimisiin muuttajiin, intervention ulkopuolelle jääneisiin ja niihin, jotka osallistuvat ohjattuun interventioon KUVIO 13 Tekijät, jotka vaikuttivat D2D-hankkeen tietystä interventiomuodosta sopimiseen miehillä ja naisilla KUVIO 14 Ennen D2D-hanketta toteutuneen elintapaohjauksen laadun mahdolliset vaikutukset korkeariskisen henkilön kokemaan ohjaustarpeeseen ja hänen sopimaansa interventiomuotoon... 73

12 TAULUKOT TAULUKKO 1 Muutosvaiheet ja niiden kuvaus transteoreettisessa muutosvaihemallissa (Prochaska ja DiClemente 1983, Prochaska ja Norcross 2007, , Prochaska ym. 2008, ) TAULUKKO 2 Tutkimuksessa käytettyjen aineistojen esittely ja sukupuolten (N=naiset, M=miehet) väliset erot aineistoissa TAULUKKO 3 Aineistoista poissuljettujen henkilöiden tilastollisesti merkitsevät erot a aineistoihin jääneisiin verrattuna TAULUKKO 4 Osatutkimuksissa 1 3 käytettyjen muuttujien esittely TAULUKKO 5 Selittävien muuttujien jako neljään kategoriaan logistista regressiota varten TAULUKKO 6 Heinäkuussa 2012 toistetussa sähköisessä tietokantahaussa esille tulleiden julkaisujen valintaprosessi ja poissulkemisen perusteet TAULUKKO 7 Tutkimusnäytön arviointi (Van Tulder ym. 2003) TAULUKKO 8 Aiemman elintapaohjauksen yhteys sosiodemografisiin tekijöihin, riskitekijöihin ja sairauksiin sekä elintapoihin liittyviin tekijöihin. Julkaistu lehdessä Patient Education TAULUKKO 9 and Counseling 87 (2), Korkeariskisen henkilön kokeman ohjaustarpeen yhteys sosiodemografisiin tekijöihin, riskitekijöihin ja sairauksiin sekä elintapoihin liittyviin tekijöihin. Julkaistu lehdessä Diabetes Care 35 (2), TAULUKKO 10 Omatoimisesta interventiosta sopimista (vs. ohjatusta interventiosta sopimista) selittävät sosiodemografiset tekijät, riskitekijät ja sairaudet sekä elintapoihin liittyvät tekijät TAULUKKO 11 Intervention ulkopuolelle jäämistä (vs. ohjattuun interventioon osallistumista) selittävät sosiodemografiset tekijät, riskitekijät ja sairaudet sekä elintapoihin liittyvät tekijät TAULUKKO 12 Yhteenveto todennäköisimmin elintapaohjauksen ulkopuolelle jäävistä ihmisryhmistä... 68

13 LYHENTEET BMI Body Mass Index BRFSS Behavior Risk Factor Surveillance System -aineisto CI Confidence Interval DARE Database of Abstracts of Reviews of Effects DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma D2D (FIN-D2D) Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohanke / Dehkon 2D-hanke (Finnish National Diabetes Prevention Project) Drnrot Diaarinumerot ETENE Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta FINDRISC Finnish Diabetes Risk Score FINRISKI Kansallinen terveystutkimus HDL High-density lipoprotein cholesterol IDF International Diabetes Federation ITE Maallikkovetoinen vertaistukiryhmä MONICA Multinational Monitoring of Trends and Determinants in Cardiovascular Disease OR Odds Ratio OT Osatutkimus RCT Randomised Controlled Trial STM Sosiaali- ja terveysministeriö THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos WHO World Health Organization

14 SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE ALKUPERÄISJULKAISUT KUVIOT TAULUKOT LYHENTEET SISÄLLYS 1 JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy kansanterveydellisenä haasteena Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja seuraukset Elintavat riskitekijänä ja ehkäisymahdollisuutena Elintapaohjaus diabetesriskissä oleville henkilöille Muutosprosessin ymmärtäminen ohjauksen perustana Muutosvalmius elintapaohjauksessa: transteoreettisen muutosvaihemallin näkökulma Diabetesriskisen henkilön raportoima aiempi elintapaohjaus Diabetesriskisen henkilön kokema elintapaohjauksen tarve Diabetesriskisen henkilön ja terveysammattilaisen sopima interventiomuoto Ohjausinterventioiden vaikuttavuus ja kaksoisintervention huomiointi muutosvaihemallipohjaisissa tutkimuksissa TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT Tutkimuskysymykset 1 3: D2D-hankkeen aineistoon perustuva tutkimus D2D-hankkeen esittely Osallistujien seulonta Terveystarkastukset ja interventiot Aineistonkeruu Aineiston kuvaus Tutkimuksessa käytetyt muuttujat Tilastolliset menetelmät Tutkimuksen eettisyys Tutkimuskysymys 4: Transteoreettista muutosvaihemallia koskeva tutkimus (kirjallisuuskatsaus) Tutkimusasetelma ja aineiston keruu Aineiston analyysi... 55

15 5 TULOKSET Ennen D2D-hanketta toteutunut elintapaohjaus (I) Korkeariskisten henkilöiden kokema elintapaohjauksen tarve (II) Omatoimisen tai ohjatun intervention valinneet ja intervention ulkopuolelle jääneet (III) Yhteenveto todennäköisimmin ohjauksen ulkopuolelle jäävistä ihmisryhmistä Diabetekseen liittyvä muutosvaihemallipohjainen ravitsemusohjaus perusterveydenhuollossa (IV) Yhteenveto katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista Tutkimusten laatu Tutkimusnäytön vahvuus POHDINTA Keskeisten tulosten pohdinta Ennen D2D-hanketta toteutunut ohjaus ja sen yhteys koettuun ohjaustarpeeseen ja sovittuun interventiomuotoon Koettu ohjaustarve, interventiomuodoista sopiminen ja niiden välinen yhteys Interventiomuodoista sopimiseen vaikuttavat tekijät Tyypin 2 diabetes ja muutosvaihemalli perusterveydenhuollon ravitsemusohjauksessa Tutkimuksen luotettavuus D2D-tutkimuskohortin ja -aineiston vahvuudet ja heikkoudet D2D-aineiston mittareiden sekä käytettyjen menetelmien vahvuudet ja heikkoudet Muutosvaihemallia koskevan tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Jatkotutkimusehdotukset SUMMARY LÄHTEET... 93

16 1 JOHDANTO Suomalaisessa perusterveydenhuollossa toteutettiin vuosina Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (D2D-hanke) korkeassa diabetesriskissä oleville henkilöille. Eräs korkean diabetesriskin naishenkilö totesi hankkeeseen kuuluneessa haastattelussa vuonna 2006 seuraavasti: Mut näin se vaan menee meijän ajatuksissa. Että jos tällei kysyttäs, että mikä sulle on tärkeintä, niin se on melkein aina no, että pysys terveenä. Mut sit kuitenkin käytännössä se on kaikkee muuta se elämä. Toteamus kuvaa hyvin sitä arvojen ja käyttäytymisen ristiriitaa, johon terveydenhuollon jokapäiväisessä elintapaohjauksessa törmätään. Terveysammattilaisten näkökulmasta katsottuna elintapamuutoksen tarve voi olla ilmeinen, ja monesti ihmiset itsekin kokevat niin. Silti elintapamuutoksen toteuttaminen ja ylläpitäminen osoittautuvat usein vaikeiksi. Terveysammattilaiselta saatu tuki elintapaohjauksen muodossa voi edistää korkeariskisen henkilön muutosprosessia. Tyypin 2 diabetesriskissä olevien henkilöiden elintapaohjauksen tiedetään olevan usein vaikuttavaa (mm. Yamako ja Tango 2005, Yates ym. 2007, Gillies ym. 2007, Orozco ym. 2008, Norris ym. 2009, Madden ym. 2008, Flemming ja Godwin 2008, Dombrowski ym. 2010, Cardona-Morrell ym. 2010, Ilanne-Parikka 2011, Saaristo 2011). Tästä huolimatta ohjauksen ulkopuolelle jääminen tai jättäytyminen on varsin yleistä (Ruge ym. 2007, Hardcastle ym. 2008, Lakerveld ym. 2008, Pinelli ym. 2010). Ilmiö havaittiin myös D2D-hankkeessa, jossa ohjausinterventioihin ja seurantakäynteihin osallistuminen jäi odotettua alhaisemmaksi (Saaristo 2011, 102). Koska elintapojen muutosprosessi ei rakennu tyhjän päälle vaan eletyn elämän muodostamalle yksilölliselle pohjalle, monet tekijät ennen intervention alkua voivat vaikuttaa henkilöiden osallistumiseen ja muutosprosessin etenemiseen. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää D2D-hankkeen elintapaohjauksen lähtökohtia eli tilannetta ennen elintapaohjausinterventioiden alkua. Elintapaohjauksen lähtökohdilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa korkeariskisten henkilöiden raportoimaa, ennen D2D-hanketta toteutunutta elintapaohjausta, heidän kokemaansa elintapaohjauksen tarvetta sekä heidän ja terve-

17 14 ysammattilaisen keskenään sopimaa interventiomuotoa (omatoiminen interventio, ohjattu interventio tai intervention ulkopuolelle jääminen). Näillä ohjauksen lähtökohdilla on voinut olla vaikutusta paitsi toisiinsa myös koko hankkeen toteutumiseen, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Ennen D2D-hanketta toteutunut elintapaohjaus on voinut vähentää korkeariskisten henkilöiden kokemaa ohjaustarvetta ja heidän haluaan ja/tai tarvettaan osallistua lisäohjaukseen eli D2D-interventioihin. On myös loogista olettaa, että korkeariskisten henkilöiden kokema ohjaustarve vaikuttaa siihen, sopiiko henkilö omatoimisesta vai ohjatusta interventiosta vai jättäytyykö hän intervention ulkopuolelle. (Ks. kuvio 1.) Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan hankkeen elintapaohjauksen lähtökohtana myös transteoreettista muutosvaihemallia (Prochaska ja DiClemente 1982), jota hyödynnettiin D2D-hankkeessa ohjauksen yhtenä teoreettisena viitekehyksenä (Kuvio 1). Muutosvaihemalli nautti hankkeen alkuvaiheessa suurta kansainvälistä suosiota sekä tutkijoiden että käytännön ohjaustyötä tekevien keskuudessa. Samanaikaisesti osa tutkijoista oli kuitenkin vakuuttuneita siitä, että suosio ei perustunut tieteelliseen näyttöön (mm. Bunton ym. 2000, Riemsma ym. 2002, Van Sluijs ym. 2004, Vähäsarja ym. 2004). D2D-hankkeen alkaessa muutosvaihemallin vaikuttavuudesta perusterveydenhuollon elintapaohjauksessa oli julkaistu vain kaksi kirjallisuuskatsausta (Van Sluijs ym. 2004, Vähäsarja ym. 2004). Katsausten tulokset olivat osin ristiriitaisia ja herättivät epäilyksiä katsauksiin sisällytettyjen tutkimusten laadusta. Koska Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmään kuuluneiden Vähäsarjan ym. (2004) katsaus käsitteli perusterveydenhuollon liikuntaohjausta, katsauksen tuloksia päätettiin täydentää tekemällä tämän väitöskirjatyön osana vastaava kirjallisuuskatsaus ravitsemusohjauksesta. Lisäksi muutosvaihemallia hyödynnettiin tässä väitöstutkimuksessa siten, että malliin perustuvia muutosvaiheita tarkasteltiin myös tutkimuksissa, jotka koskivat ennen D2D-hanketta toteutunutta elintapaohjausta, koettua ohjaustarvetta ja sovittuja interventiomuotoja. Tämän väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan käyttää elintapaohjauksen ja siihen liittyvien prosessien kehittämiseen erityisesti perusterveydenhuollossa, mutta myös koko elintapaohjausta toteuttavassa palvelujärjestelmässä. Ohjauksen lähtökohtien tutkiminen avartaa näkemystä siitä, mihin suuntaan elintapaohjausta pitäisi kehittää ja miten ohjauksen vaikuttavuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa. Lisäksi tuloksista voi olla hyötyä D2D-hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa. Väitöskirja rakentuu siten, että ennen tutkimuskysymysten esittelyä (luku 3) luodaan katsaus kysymysten taustalla olevaan kirjallisuuteen. Lähteenä käytetty kirjallisuus on kerätty vuosina pääasiassa seuraavista sähköisistä tietokannoista: Cochrane Central Register of Controlled Trials, Cinahl, Medline ja PsycInfo. Suomalaisia lähteitä on etsitty mm. LINDA- ja AR- TO-tietokannoista sekä keskeisten tieteellisten lehtien omista arkistoista (mm. Duodecim ja Suomen Lääkärilehti). Systemaattista kirjallisuuskatsausta on käytetty vain muutosvaihemallia koskevan tutkimuskirjallisuuden etsimisessä.

18 Riskihenkilön raportoima elintapaohjaus ennen D2Dhanketta (I) Henkilön kyky muistaa aiempi ohjaus Vaikutukset henkilön kokemaan lisäohjauksen tarpeeseen ja sovittuun interventiomuotoon Riskihenkilön kokema lisäohjauksen tarve (II) Henkilön kokemus siitä, kaipaako hän tukea, ohjausta tai lisää tietoa voidakseen tehdä elintapamuutoksen Vaikutukset interventiomuodosta sopimiseen Riskihenkilön ja terveysammattilaisen sopima interventiomuoto (III) Vaihtoehdot: 1) elintapainterventio omatoimisesti, 2) elintapainterventio ohjatusti tai 3) intervention ulkopuolelle jättäytyminen Vaikutukset interventioiden toteutumiseen ja vaikuttavuuteen Interventioiden toteutuminen D2Dhankkeessa Omatoimisen ja ohjatun intervention toteutuminen Vaikutukset D2Dhankkeen tuloksiin ja vaikuttavuuteen Transteoreettinen muutosvaihemalli (Prochaska ja DiClemente 1982) D2D-hankkeen elintapaohjauksen teoreettisena taustana Muutosvaihemalliin perustuvan, perusterveydenhuollossa toteutetun ohjauksen vaikuttavuudesta suhteessa tavanomaiseen ohjaukseen on vähän tutkimuksia ja tieteellistä näyttöä (IV) Riskihenkilön muutosvaihe voi olla yhteydessä siihen, raportoiko hän ennen D2D-hanketta toteutuneesta elintapaohjauksesta, kokeeko hän lisäohjauksen tarvetta ja mistä interventiomuodosta hän terveysammattilaisen kanssa sopii KUVIO 1 Tutkimuskokonaisuus D2D-hankkeen elintapaohjauksen lähtökohdista eli tilanteesta ennen interventioita (osajulkaisut I IV).

19 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy kansanterveydellisenä haasteena Diabetes on pitkäaikainen sairaus, joka kehittyy, kun haiman beetasolut eivät tuota riittävästi insuliinia tai kun keho ei pysty tehokkaasti käyttämään tuotettua insuliinia (IDF 2011, WHO 2011a). Tilan seurauksena syntyy hyperglykemia, jolla tarkoitetaan veriplasman kohonnutta sokeripitoisuutta (Diabetes: Käypä hoito -suositus 2011, IDF 2011, WHO 2011a). Diabetes diagnosoidaan, jos glukoosipitoisuus on yön paaston jälkeen vähintään 7,0 millimoolia litrassa, jos sokerirasituskokeessa kahden tunnin arvo on vähintään 11,1 millimoolia litrassa (WHO 1999) tai jos sokerihemoglobiinin määrä veressä on kahdessa mittauksessa vähintään 48 nanomoolia litrassa (Diabetes: Käypä hoito -suositus 2011). Diabeteksella ei kuitenkaan tarkoiteta yhtä sairautta, vaan useihin alaluokkiin jaettavaa sairausryhmää (WHO 1999, Diabetes: Käypä hoito -suositus 2011). Näistä luokista tyypillisin on pääasiassa insuliinin heikentyneen vaikutuksen seurauksena kehittyvä tyypin 2 diabetes (American Diabetes Association 2006, WHO 2011b). Koska tässä diabeteksessa insuliinineritystä on yleensä jäljellä, plasman sokeripitoisuus ei alkuvaiheessa kohoa riittävän ylös aiheuttaakseen diabetekselle tyypillisiä oireita (WHO 1999). Siksi sairautta ei välttämättä huomata eikä siten hoideta (American Diabetes Association 2006, WHO 2011b). Tämä on ongelmallista, sillä pitkään jatkuessaan hyperglykemia vaurioittaa hermostoa, verisuonia, sydäntä, silmiä ja munuaisia (WHO/IDF 2006, 5; WHO 2011b) Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja seuraukset Tyypin 2 diabeteksen suuri esiintyvyys ja ilmaantuvuus tekevät siitä maailmanlaajuisen kansanterveyshaasteen. Vuonna 2011 maailmassa arvioitiin olevan 366 miljoonaa diabetesta sairastavaa aikuista (Whiting ym. 2011), joista noin 90 prosentilla oli tyypin 2 diabetes (IDF 2011, WHO 2011b). Diabetesta sairastavien määrän ennakoidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä jo 552 miljoonaan

20 (Whiting ym. 2011). Suomessa diabetesta sairastaa rekistereiden mukaan yli aikuista eli noin 10 % aikuisväestöstä (Sund ja Koski 2009, 13; Koski 2011, 7). Tyypin 2 diabetes on heistä 87 prosentilla eli yli aikuisella (Sund ja Koski 2009, 13; Koski 2011, 7). Koska moni sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään (Peltonen ym. 2006, Saaristo ym. 2008), sen kokonaisesiintyvyyden arvellaan todellisuudessa olevan miehillä 16 % ja naisilla 11 % yli puoli miljoonaa suomalaista siis sairastanee tyypin 2 diabetesta (Peltonen ym. 2006, Reunanen ym. 2008). Tyypin 2 diabetesta sairastavia diagnosoidaan joka vuosi entistä enemmän (Koski 2011, 8), ja diabetes onkin yleistynyt nopeammin kuin muut kansantaudit (Klaukka ja Paldán 2004). Diabeteksen seuraukset ovat merkittäviä. Sen arvioidaan aiheuttavan vuosittain sekä suoraan että välillisesti lähes neljän miljoonan aikuisen kuoleman (IDF 2009a, Roglic ja Unwin 2010), ja sen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn arvioidaan kuluvan maailmanlaajuisesti yli 400 miljardia euroa vuodessa (IDF 2009b). Diabetesta sairastavien henkilöiden sairaanhoitokustannukset Suomessa ovat noin yhdeksän prosenttia kaikista terveydenhuoltomenoista, ja diabetes aiheuttaa yhtä diabetesta sairastavaa henkilöä kohti vuodessa noin euron lisäkustannukset (Jarvala ym. 2010, 36). Lisäksi sairaus aiheuttaa yhteiskunnalle menetyksiä muun muassa sairauspoissaoloina, työkyvyn alenemisena työkyvyttömyytenä ja kuolleisuutena (IDF 2009b). Keski-ikäisten tyypin 2 diabetesta sairastavien suomalaisten kuolleisuus onkin noin nelinkertainen samanikäisiin verrokkeihin verrattuna (Niskanen ym. 1998) Elintavat riskitekijänä ja ehkäisymahdollisuutena Tyypin 2 diabetekseen liittyy useita toisiinsa kietoutuvia riskitekijöitä, kuten ikä, perimä, elintavat sekä monet molekyyli- ja solubiologiset muutokset (Paulweber ym. 2010, Nolan ym. 2011). Moni riskitekijä saa nykytiedon valossa alkunsa jo sikiövaiheessa tai vastasyntyneenä, mutta koska moneen riskitekijään voidaan vaikuttaa, diabeteksen ehkäisy on mahdollista: raskauden ja lapsuuden aikainen terveys muodostaa perustan koko elämän mittaiselle ennaltaehkäisylle. (Nolan ym ) Vaikka riskitekijöitä on useita, keskeisenä niistä pidetään elintapoja (Paulweber ym. 2010, Nolan ym. 2011). Elintapasairauksien taustalla on WHO:n (2011, 16) mukaan useimmiten neljä terveydelle haitallista elintapaa: tupakointi, fyysinen passiivisuus, epäterveellinen ravitsemus ja alkoholin haitallinen käyttö. Kyseiset elintavat ovat Suomessa varsin yleisiä. Husun ym. (2010, 16, 30) tekemän katsauksen mukaan vain runsas kymmenesosa työikäisistä suomalaisista täyttää kokonaisuudessaan terveysliikunnan suosituksen (2,5 tuntia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa sekä kaksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää harjoitusta viikossa). Kuitupitoisen, kasviksia sisältävän ja pehmeitä rasvoja suosivan ruokavalion tiedetään ehkäisevän diabetesta (Torssonen ja Lyytinen 2008, 22), mutta suomalaisten ravitsemuksessa on edelleen kehittämistarpeita sekä rasvan laadussa, kuidun saannissa että kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa (Paturi ym. 2008, 6). Myös tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön tiedetään altistavan tyypin 2 diabeteksen 17

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä 28.4.2015 Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen KESKEINEN ASIA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ ON ELINTAPOJEN MUUTOS Tietoa, keppiä vai

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Sidonnaisuudet: Ei taloudellisia Luentoja Pfizerille ja Abbottille Pitkä tausta hoitosuositustyössä Duodecimissa Toimittajana

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista Veikko Kujala Johtaja, terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot