Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D)"

Transkriptio

1 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 185 Sanna Jenni Kulmala M. Salmela Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot

2 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 185 Sanna M. Salmela Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot Esitetään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 marraskuun 24. päivänä 2012 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Sport and Health Sciences of the University of Jyväskylä, in building Historica, hall H320, on November 24, 2012 at 12 o clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012

3 Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot

4 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 185 Sanna M. Salmela Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D) Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012

5 Editor Ina Tarkka Department of Health Sciences, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä URN:ISBN: ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN Copyright 2012, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2012

6 ABSTRACT Salmela, Sanna M. Starting points for lifestyle counseling among individuals at high risk of type 2 diabetes in a Finnish national diabetes prevention project (FIN-D2D): Lifestyle counseling before FIN-D2D, perceptions of a need for counseling, and agreed forms of intervention. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2012, 118 p. (Studies in Sport, Physical Education and Health ISSN ; 185) ISBN (nid.) ISBN (PDF) English summary Diss. The study assessed the starting points for subsequent lifestyle counseling in a Finnish national diabetes prevention project (FIN-D2D, conducted during the years in a primary care setting). Subjects were categorized according to their reporting of previous lifestyle counseling, their perception of a need for lifestyle counseling, and their form of agreement (or non-agreement) to subsequent lifestyle intervention. The forms of agreement were i) supervised intervention participants (those who agreed on group and/or individual intervention within public health care), ii) self-changers (those who agreed on a self-initiated lifestyle change), and iii) non-participants (persons who rejected any lifestyle intervention or perceived that no appropriate intervention method was available). The data (mainly cross-sectional) were obtained from 10,149 adults at high risk of type 2 diabetes, participating in FIN-D2D. Bivariate analysis and multivariate logistic regression were used. At baseline, 68% of the subjects reported that they had received previous counseling, while only 36% of men and 52% of women perceived the need for counseling. Despite these low figures, 81% of the individuals were categorized as participants in the subsequent intervention, while 8% were categorized as self-changers, and 12% as non-participants. Previous counseling neither increased nor decreased the perceived need for additional counseling. Men and nonmarried/non-cohabiting men and women appeared to form subgroups of likely nonparticipants. Obese women and men with central obesity were likely to be supervised intervention participants. In conclusion, the strong prevalence of previously received counseling should be seen as a resource for high-risk individuals and health professionals. However, the low prevalence of perceptions of a need for lifestyle counseling highlights the need to develop additional means to support lifestyle changes among high-risk individuals, especially among those subgroups that are likely to fall outside lifestyle counseling. In addition, the quality of lifestyle counseling and of the counseling system in health care should be developed to respond to individual needs. Many high-risk individuals may prefer self-change, but it seems that the possibilities of lifestyle change via self-change have been ignored in diabetes prevention studies. Keywords: Diabetes mellitus, type 2; Health behavior; Health education; Primary health care; Preventive health services

7 Author s address Sanna M. Salmela, MSc Department of Health Sciences Research Center for Health Promotion University of Jyväskylä P.O. Box 35 FIN University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Supervisors Professor Marita Poskiparta, PhD Department of Health Sciences Research Center for Health Promotion University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Professor Mauno Vanhala, MD, PhD Family Practice Unit Central Finland Central Hospital Jyväskylä and Kuopio University Hospital University of Eastern Finland Kuopio, Finland Reviewers Professor Helena Leino-Kilpi, PhD, RN Department of Nursing Science University of Turku Turku, Finland Docent Riitta Luoto, MD, PhD School of Health Sciences University of Tampere and UKK Institute for Health Promotion Tampere, Finland Opponent Professor Päivi Rautava, MD, PhD Turku Clinical Research Centre in Turku University Hospital Department of Public Health Faculty of Medicine University of Turku Turku, Finland

8 ESIPUHE Tätä esipuhetta kirjoittaessani voin rehellisesti sanoa, että väitöskirjan tekeminen on ollut uskomaton oppimismatka niin tieteeseen kuin omaan itseeni. Vuodet ovat sisältäneet paljon hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Matka ei kuitenkaan ole ollut helppo. Erityisesti vaikeina hetkinä työn jatkumisen kannalta on ollut tärkeää, että rinnallani on ollut paljon ihmisiä. Nyt on aika kiittää teitä. Ohjaajani professori Marita Poskiparta, kiitän sinua siitä, että näit minussa mahdollisuuden ja annoit minulle tilaisuuden. Arvostan sitä, että sain tehdä tutkimustyötä ilman aikaan ja paikkaan liittyviä sitoumuksia. Joustavuutesi ansiosta sain olla synnyinkotonani yli viidensadan kilometrin päässä silloin, kun minua siellä tarvittiin tai kun halusin itse siellä olla. Kiitos myös nopeasta reagoinnista silloin, kun olen tarvinnut ohjausta. Toinen ohjaajani professori Mauno Vanhala, lääketieteellinen asiantuntijuutesi on ollut matkan varrella suureksi hyödyksi. Olet myös tuonut esiin sen, jos olennainen ajatus käsikirjoituksessa on alkanut hukkua epäolennaisen jalkoihin. Esitarkastajani dosentti Riitta Luoto ja professori Helena Leino-Kilpi, palautteenne myötä pystyin kehittämään käsikirjoitustani merkittävästi. Riitta, kiitän sinua lämminhenkisestä ja opettavaisesta puhelinkeskustelustamme. Helena, tarkkanäköisyytesi ansiosta pystyin korjaamaan käsikirjoituksessani olleita puutteita, joille olin itse sokeutunut. Tilastotieteilijä Jari Villberg, roolisi väitöskirjatutkimuksessani on ollut merkittävä. Moni jatko-opiskelija tekee tilastolliset ajot itse, mutta minä olen kiitollinen siitä, että olet ollut olennainen osa tutkimusryhmäämme. Sinun ansiostasi voin seistä tulosteni takana, koska tiedän niiden perustuvan tilastotieteilijän erityisosaamiseen. Se, että sain tehdä tutkimukseni D2D-hankkeessa yhdessä ansioituneiden asiantuntijoiden kanssa, on ollut merkittävä asia. Artikkeleiden kanssakirjoittajia Timo Saaristoa, Jaana Lindströmiä, Eeva Korpi-Hyövältiä, Leena Moilasta, Leo Niskasta, Heikki Oksaa ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemeä kiitän rakentavasta palautteesta ja kannustavista sanoista. Nina Rautio, kiitos kokemusten vaihdosta hajamielisen tulevan tohtorin kanssa. Hankkeen muille työntekijöille sekä hankealueen terveyskeskusten ja työterveyshuollon ammattilaisille osoitan kiitokseni siitä tärkeästä työstä, jota päivittäin teette. Rakas kollegani Kati Vähäsarja, arvostan valtavasti sitä, että sinun kanssasi olen voinut nauraa ja itkeä, oppia ja pettyä, jatkaa eteenpäin ja pysähtyä. On ollut helpottavaa ajatella, että mitä tahansa tulee vastaan, se useimmiten koskee meitä molempia. Kahdet hartiat ovat kantaneet enemmän kuin yhdet. Englanninkielen lehtori Donald Adamson, kiitos erinomaisesta avustasi englanninkielisten artikkeleiden kirjoittamisessa. Työsi ei rajoittunut kielenhuoltoon, vaan myös laajemmin tieteellisen argumentaation kehittämiseen. Lämmin kiitos myös Paula Sajavaaralle väitöskirjan suomen kielen kielenhuollosta.

9 Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitosta ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskusta kiitän siitä, että teitte väitöskirjatutkimuksen mahdolliseksi rahoittamalla sitä. Erityisesti kiitän professori Lasse Kannasta, joka on ollut ymmärtäväinen sen suhteen, että tutkinnon valmistuminen viivästyi monista syistä johtuen. Kiitän myös Juho Vainion säätiötä, Yrjö Jahnssonin säätiötä ja Diabetesliittoa minulle myöntämästänne taloudellisesta tuesta. Kahvitauoilla on yllättävän suuri rooli työyhteisön yhteisöllisyyden tunteen luomisessa, ja muistelenkin lämmöllä Heljän kahviyhtiössä viettämiäni hetkiä. Kiitän erityisesti terveyskasvatuksen ja terveystiedon kollegoitani, joiden oven taakse saatoin tupsahtaa ihmettelemään maailman menoa. Kirsti Kasila ja Hanna Kuninkaanniemi, teille osoitan lämpimän kiitoksen siitä, että jaoitte kanssani työhuoneen ja monta käytännön haastetta. Katja Waller, Sanna Kuosmanen, Tuula Aira, Katariina Kämppi ja Leena Paakkari, teidän kanssanne viettämäni yhteiset hetket johtivat siihen, että ystävyys kantaa meitä edelleen. Nykyiset työkaverini Anne Sormunen ja Suvi Helanen, tehotiimimme jäsenenä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveempi Pohjois-Suomi - hankkeessa on ollut hyvä olla. Väitöskirjan työstäminen vapaa-ajalla kävi jossakin vaiheessa ylivoimaiseksi, joten kiitän teitä ja sairaanhoitopiiriä siitä, että annoitte minulle mahdollisuuden keskittyä vain tutkimukseen. Ystävilleni kiitos siitä, että olette pysyneet elämässäni silloinkin, kun olen ollut hautautuneena tietokoneen ääreen. Erityismaininnan osoitan kolmelle henkilölle. Johanna, kiitos siitä, että olet jaksanut soittaa ja herättää minut väitöshorroksesta impulsiivisuudellasi. Rakas pikkuserkkuni Teija, väitöskirjavuosiin on mahtunut iloa ja surua, mikä on ollut muistutus siitä, ettei väitöskirja ole koko elämä. Onneksi sinä kuitenkin olet osa näitä kaikkia hetkiä. Hujuska, kiitän sinua olemassaolostasi ja realistisuudestasi. Olet mun bestis. Soitellaanko joskus? Tätejäni Raunia ja Enniä perheineen kiitän niistä lukuisista hetkistä, joita olen kanssanne saanut väitöskirjavuosien varrella viettää. Siskojani Annea ja Eijaa haluan kiittää siitä, että vaikka elämissämme on tapahtunut paljon näiden vuosien aikana, olemme yhä tässä, yhdessä. Perheenne tuovat minulle sekä turvaa että yhteisön, johon kuulua. Jonna, Niina, Juho ja Noora, olette minulle valtavan tärkeitä. Teissä näen sukumme jatkuvan. On ollut hienoa nähdä läheltä, kuinka pienistä ihmisenaluista on kasvanut itsenäisesti ajattelevia nuoria aikuisia. Suurimman kiitoksen osoitan vanhemmilleni Leenalle ja Oivalle. Tiedän, että yliopistomaailma on teille vieras ja hämmentävä. Te elätte ja hengitätte maaseudusta, jossa koulutuksella ei teidän aikaanne ollut suurta merkitystä. Lapsen kasvattamiseen ei onneksi tarvita korkeaa koulutusta, vaan maalaisjärkeä, aikaa, läsnäoloa ja sydäntä. Teillä on ollut kaikkia näitä. Loitte minulle kasvuympäristön, jossa minun oli hyvä kasvaa minuksi lehmien, porojen, kissojen ja koirien seurassa. Te olette minulle parhaimmat vanhemmat. Oulussa Sanna M. Salmela

10 ALKUPERÄISJULKAISUT Väitöskirja perustuu seuraaviin alkuperäisjulkaisuihin, joihin viitataan roomalaisilla numeroilla I IV: I II III Salmela SM, Vähäsarja K, Villberg J, Vanhala M, Saaristo T, Lindström J, Oksa H, Korpi-Hyövälti E, Niskanen L, Keinänen- Kiukaanniemi S, Poskiparta M The reporting of previous lifestyle counseling by persons at high risk of Type 2 diabetes. Patient Education and Counseling 87 (2), Salmela SM, Vähäsarja KA, Villberg JJ, Vanhala MJ, Saaristo TE, Lindström J, Oksa HH, Korpi-Hyövälti E, Moilanen L, Keinänen- Kiukaanniemi S, Poskiparta ME Perceiving need for lifestyle counseling Findings from Finnish individuals at high risk for Type 2 diabetes. Diabetes Care 35 (2), Salmela SM, Vähäsarja K, Villberg J, Vanhala M, Saaristo T, Lindström J, Oksa H, Korpi-Hyövälti E, Niskanen L, Keinänen- Kiukaanniemi S, Poskiparta M Assessing individuals at high risk of type 2 diabetes: Comparing self-changers, non-participants, and participants in supervised lifestyle intervention. (Toimitettu julkaistavaksi.) IV Salmela S, Poskiparta M, Kasila K, Vähäsarja K, Vanhala M Transtheoretical model-based dietary interventions in primary care: a review of the evidence in diabetes. Health Education Research 24 (2), Väitöskirja sisältää alkuperäisjulkaisuissa esitettyjen lisäksi aiemmin julkaisemattomia, täydentäviä tuloksia.

11 KUVIOT KUVIO 1 Tutkimuskokonaisuus D2D-hankkeen elintapaohjauksen lähtökohdista eli tilanteesta ennen interventioita (osajulkaisut I IV) KUVIO 2 Prosessimalli diabetesriskisten henkilöiden elintapamuutoksen tukemiseksi (Greaves ym. 2010, 24) KUVIO 3 Elintapamuutoksen kausaalinen mallinnus (keskellä olevat laatikot) sekä elintapaohjauksen vaikuttamisen kohde, välitavoitteet ja päämäärä (sovellus seuraavista lähteistä: Hardeman ym. 2005, Michie ym. 2008, Kiiskinen ym. 2008, 21, Salmela ym. 2010) KUVIO 4 Esimerkkejä elintapamuutoksen taustalla olevista, teorioihin pohjautuvista terveyskäyttäytymisen osatekijöistä (Glanz ym. 2008, , ; Sharma ja Romas 2012, ) KUVIO 5 Omatoimisen ja ohjatun muutoksen sekä muutoksen tuen käsitteet KUVIO 6 Riskitesti (Lindström ja Tuomilehto 2003) KUVIO 7 D2D-hankkeen terveystarkastusten ohjeelliset sisällöt (Diabetesliitto 2004, 33 34) KUVIO 8 Kaavio aineistojen muodostumisesta ja niiden käytöstä osatutkimuksissa (osatutkimus = OT) KUVIO 9 Aiemmin saadun elintapaohjauksen esiintyvyys interventiomuodoittain KUVIO 10 Elintapaohjauksen tarpeen ja sovitun interventiomuodon välinen yhteys (n=4 205) KUVIO 11 Elintapaohjaustarpeen ja sovittuun interventioon osallistumisen välinen yhteys (n=1 979) KUVIO 12 Osallistujien jakautuminen omatoimisiin muuttajiin, intervention ulkopuolelle jääneisiin ja niihin, jotka osallistuvat ohjattuun interventioon KUVIO 13 Tekijät, jotka vaikuttivat D2D-hankkeen tietystä interventiomuodosta sopimiseen miehillä ja naisilla KUVIO 14 Ennen D2D-hanketta toteutuneen elintapaohjauksen laadun mahdolliset vaikutukset korkeariskisen henkilön kokemaan ohjaustarpeeseen ja hänen sopimaansa interventiomuotoon... 73

12 TAULUKOT TAULUKKO 1 Muutosvaiheet ja niiden kuvaus transteoreettisessa muutosvaihemallissa (Prochaska ja DiClemente 1983, Prochaska ja Norcross 2007, , Prochaska ym. 2008, ) TAULUKKO 2 Tutkimuksessa käytettyjen aineistojen esittely ja sukupuolten (N=naiset, M=miehet) väliset erot aineistoissa TAULUKKO 3 Aineistoista poissuljettujen henkilöiden tilastollisesti merkitsevät erot a aineistoihin jääneisiin verrattuna TAULUKKO 4 Osatutkimuksissa 1 3 käytettyjen muuttujien esittely TAULUKKO 5 Selittävien muuttujien jako neljään kategoriaan logistista regressiota varten TAULUKKO 6 Heinäkuussa 2012 toistetussa sähköisessä tietokantahaussa esille tulleiden julkaisujen valintaprosessi ja poissulkemisen perusteet TAULUKKO 7 Tutkimusnäytön arviointi (Van Tulder ym. 2003) TAULUKKO 8 Aiemman elintapaohjauksen yhteys sosiodemografisiin tekijöihin, riskitekijöihin ja sairauksiin sekä elintapoihin liittyviin tekijöihin. Julkaistu lehdessä Patient Education TAULUKKO 9 and Counseling 87 (2), Korkeariskisen henkilön kokeman ohjaustarpeen yhteys sosiodemografisiin tekijöihin, riskitekijöihin ja sairauksiin sekä elintapoihin liittyviin tekijöihin. Julkaistu lehdessä Diabetes Care 35 (2), TAULUKKO 10 Omatoimisesta interventiosta sopimista (vs. ohjatusta interventiosta sopimista) selittävät sosiodemografiset tekijät, riskitekijät ja sairaudet sekä elintapoihin liittyvät tekijät TAULUKKO 11 Intervention ulkopuolelle jäämistä (vs. ohjattuun interventioon osallistumista) selittävät sosiodemografiset tekijät, riskitekijät ja sairaudet sekä elintapoihin liittyvät tekijät TAULUKKO 12 Yhteenveto todennäköisimmin elintapaohjauksen ulkopuolelle jäävistä ihmisryhmistä... 68

13 LYHENTEET BMI Body Mass Index BRFSS Behavior Risk Factor Surveillance System -aineisto CI Confidence Interval DARE Database of Abstracts of Reviews of Effects DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma D2D (FIN-D2D) Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohanke / Dehkon 2D-hanke (Finnish National Diabetes Prevention Project) Drnrot Diaarinumerot ETENE Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta FINDRISC Finnish Diabetes Risk Score FINRISKI Kansallinen terveystutkimus HDL High-density lipoprotein cholesterol IDF International Diabetes Federation ITE Maallikkovetoinen vertaistukiryhmä MONICA Multinational Monitoring of Trends and Determinants in Cardiovascular Disease OR Odds Ratio OT Osatutkimus RCT Randomised Controlled Trial STM Sosiaali- ja terveysministeriö THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos WHO World Health Organization

14 SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE ALKUPERÄISJULKAISUT KUVIOT TAULUKOT LYHENTEET SISÄLLYS 1 JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy kansanterveydellisenä haasteena Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja seuraukset Elintavat riskitekijänä ja ehkäisymahdollisuutena Elintapaohjaus diabetesriskissä oleville henkilöille Muutosprosessin ymmärtäminen ohjauksen perustana Muutosvalmius elintapaohjauksessa: transteoreettisen muutosvaihemallin näkökulma Diabetesriskisen henkilön raportoima aiempi elintapaohjaus Diabetesriskisen henkilön kokema elintapaohjauksen tarve Diabetesriskisen henkilön ja terveysammattilaisen sopima interventiomuoto Ohjausinterventioiden vaikuttavuus ja kaksoisintervention huomiointi muutosvaihemallipohjaisissa tutkimuksissa TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT Tutkimuskysymykset 1 3: D2D-hankkeen aineistoon perustuva tutkimus D2D-hankkeen esittely Osallistujien seulonta Terveystarkastukset ja interventiot Aineistonkeruu Aineiston kuvaus Tutkimuksessa käytetyt muuttujat Tilastolliset menetelmät Tutkimuksen eettisyys Tutkimuskysymys 4: Transteoreettista muutosvaihemallia koskeva tutkimus (kirjallisuuskatsaus) Tutkimusasetelma ja aineiston keruu Aineiston analyysi... 55

15 5 TULOKSET Ennen D2D-hanketta toteutunut elintapaohjaus (I) Korkeariskisten henkilöiden kokema elintapaohjauksen tarve (II) Omatoimisen tai ohjatun intervention valinneet ja intervention ulkopuolelle jääneet (III) Yhteenveto todennäköisimmin ohjauksen ulkopuolelle jäävistä ihmisryhmistä Diabetekseen liittyvä muutosvaihemallipohjainen ravitsemusohjaus perusterveydenhuollossa (IV) Yhteenveto katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista Tutkimusten laatu Tutkimusnäytön vahvuus POHDINTA Keskeisten tulosten pohdinta Ennen D2D-hanketta toteutunut ohjaus ja sen yhteys koettuun ohjaustarpeeseen ja sovittuun interventiomuotoon Koettu ohjaustarve, interventiomuodoista sopiminen ja niiden välinen yhteys Interventiomuodoista sopimiseen vaikuttavat tekijät Tyypin 2 diabetes ja muutosvaihemalli perusterveydenhuollon ravitsemusohjauksessa Tutkimuksen luotettavuus D2D-tutkimuskohortin ja -aineiston vahvuudet ja heikkoudet D2D-aineiston mittareiden sekä käytettyjen menetelmien vahvuudet ja heikkoudet Muutosvaihemallia koskevan tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Jatkotutkimusehdotukset SUMMARY LÄHTEET... 93

16 1 JOHDANTO Suomalaisessa perusterveydenhuollossa toteutettiin vuosina Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (D2D-hanke) korkeassa diabetesriskissä oleville henkilöille. Eräs korkean diabetesriskin naishenkilö totesi hankkeeseen kuuluneessa haastattelussa vuonna 2006 seuraavasti: Mut näin se vaan menee meijän ajatuksissa. Että jos tällei kysyttäs, että mikä sulle on tärkeintä, niin se on melkein aina no, että pysys terveenä. Mut sit kuitenkin käytännössä se on kaikkee muuta se elämä. Toteamus kuvaa hyvin sitä arvojen ja käyttäytymisen ristiriitaa, johon terveydenhuollon jokapäiväisessä elintapaohjauksessa törmätään. Terveysammattilaisten näkökulmasta katsottuna elintapamuutoksen tarve voi olla ilmeinen, ja monesti ihmiset itsekin kokevat niin. Silti elintapamuutoksen toteuttaminen ja ylläpitäminen osoittautuvat usein vaikeiksi. Terveysammattilaiselta saatu tuki elintapaohjauksen muodossa voi edistää korkeariskisen henkilön muutosprosessia. Tyypin 2 diabetesriskissä olevien henkilöiden elintapaohjauksen tiedetään olevan usein vaikuttavaa (mm. Yamako ja Tango 2005, Yates ym. 2007, Gillies ym. 2007, Orozco ym. 2008, Norris ym. 2009, Madden ym. 2008, Flemming ja Godwin 2008, Dombrowski ym. 2010, Cardona-Morrell ym. 2010, Ilanne-Parikka 2011, Saaristo 2011). Tästä huolimatta ohjauksen ulkopuolelle jääminen tai jättäytyminen on varsin yleistä (Ruge ym. 2007, Hardcastle ym. 2008, Lakerveld ym. 2008, Pinelli ym. 2010). Ilmiö havaittiin myös D2D-hankkeessa, jossa ohjausinterventioihin ja seurantakäynteihin osallistuminen jäi odotettua alhaisemmaksi (Saaristo 2011, 102). Koska elintapojen muutosprosessi ei rakennu tyhjän päälle vaan eletyn elämän muodostamalle yksilölliselle pohjalle, monet tekijät ennen intervention alkua voivat vaikuttaa henkilöiden osallistumiseen ja muutosprosessin etenemiseen. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää D2D-hankkeen elintapaohjauksen lähtökohtia eli tilannetta ennen elintapaohjausinterventioiden alkua. Elintapaohjauksen lähtökohdilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa korkeariskisten henkilöiden raportoimaa, ennen D2D-hanketta toteutunutta elintapaohjausta, heidän kokemaansa elintapaohjauksen tarvetta sekä heidän ja terve-

17 14 ysammattilaisen keskenään sopimaa interventiomuotoa (omatoiminen interventio, ohjattu interventio tai intervention ulkopuolelle jääminen). Näillä ohjauksen lähtökohdilla on voinut olla vaikutusta paitsi toisiinsa myös koko hankkeen toteutumiseen, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Ennen D2D-hanketta toteutunut elintapaohjaus on voinut vähentää korkeariskisten henkilöiden kokemaa ohjaustarvetta ja heidän haluaan ja/tai tarvettaan osallistua lisäohjaukseen eli D2D-interventioihin. On myös loogista olettaa, että korkeariskisten henkilöiden kokema ohjaustarve vaikuttaa siihen, sopiiko henkilö omatoimisesta vai ohjatusta interventiosta vai jättäytyykö hän intervention ulkopuolelle. (Ks. kuvio 1.) Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan hankkeen elintapaohjauksen lähtökohtana myös transteoreettista muutosvaihemallia (Prochaska ja DiClemente 1982), jota hyödynnettiin D2D-hankkeessa ohjauksen yhtenä teoreettisena viitekehyksenä (Kuvio 1). Muutosvaihemalli nautti hankkeen alkuvaiheessa suurta kansainvälistä suosiota sekä tutkijoiden että käytännön ohjaustyötä tekevien keskuudessa. Samanaikaisesti osa tutkijoista oli kuitenkin vakuuttuneita siitä, että suosio ei perustunut tieteelliseen näyttöön (mm. Bunton ym. 2000, Riemsma ym. 2002, Van Sluijs ym. 2004, Vähäsarja ym. 2004). D2D-hankkeen alkaessa muutosvaihemallin vaikuttavuudesta perusterveydenhuollon elintapaohjauksessa oli julkaistu vain kaksi kirjallisuuskatsausta (Van Sluijs ym. 2004, Vähäsarja ym. 2004). Katsausten tulokset olivat osin ristiriitaisia ja herättivät epäilyksiä katsauksiin sisällytettyjen tutkimusten laadusta. Koska Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmään kuuluneiden Vähäsarjan ym. (2004) katsaus käsitteli perusterveydenhuollon liikuntaohjausta, katsauksen tuloksia päätettiin täydentää tekemällä tämän väitöskirjatyön osana vastaava kirjallisuuskatsaus ravitsemusohjauksesta. Lisäksi muutosvaihemallia hyödynnettiin tässä väitöstutkimuksessa siten, että malliin perustuvia muutosvaiheita tarkasteltiin myös tutkimuksissa, jotka koskivat ennen D2D-hanketta toteutunutta elintapaohjausta, koettua ohjaustarvetta ja sovittuja interventiomuotoja. Tämän väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan käyttää elintapaohjauksen ja siihen liittyvien prosessien kehittämiseen erityisesti perusterveydenhuollossa, mutta myös koko elintapaohjausta toteuttavassa palvelujärjestelmässä. Ohjauksen lähtökohtien tutkiminen avartaa näkemystä siitä, mihin suuntaan elintapaohjausta pitäisi kehittää ja miten ohjauksen vaikuttavuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa. Lisäksi tuloksista voi olla hyötyä D2D-hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa. Väitöskirja rakentuu siten, että ennen tutkimuskysymysten esittelyä (luku 3) luodaan katsaus kysymysten taustalla olevaan kirjallisuuteen. Lähteenä käytetty kirjallisuus on kerätty vuosina pääasiassa seuraavista sähköisistä tietokannoista: Cochrane Central Register of Controlled Trials, Cinahl, Medline ja PsycInfo. Suomalaisia lähteitä on etsitty mm. LINDA- ja AR- TO-tietokannoista sekä keskeisten tieteellisten lehtien omista arkistoista (mm. Duodecim ja Suomen Lääkärilehti). Systemaattista kirjallisuuskatsausta on käytetty vain muutosvaihemallia koskevan tutkimuskirjallisuuden etsimisessä.

18 Riskihenkilön raportoima elintapaohjaus ennen D2Dhanketta (I) Henkilön kyky muistaa aiempi ohjaus Vaikutukset henkilön kokemaan lisäohjauksen tarpeeseen ja sovittuun interventiomuotoon Riskihenkilön kokema lisäohjauksen tarve (II) Henkilön kokemus siitä, kaipaako hän tukea, ohjausta tai lisää tietoa voidakseen tehdä elintapamuutoksen Vaikutukset interventiomuodosta sopimiseen Riskihenkilön ja terveysammattilaisen sopima interventiomuoto (III) Vaihtoehdot: 1) elintapainterventio omatoimisesti, 2) elintapainterventio ohjatusti tai 3) intervention ulkopuolelle jättäytyminen Vaikutukset interventioiden toteutumiseen ja vaikuttavuuteen Interventioiden toteutuminen D2Dhankkeessa Omatoimisen ja ohjatun intervention toteutuminen Vaikutukset D2Dhankkeen tuloksiin ja vaikuttavuuteen Transteoreettinen muutosvaihemalli (Prochaska ja DiClemente 1982) D2D-hankkeen elintapaohjauksen teoreettisena taustana Muutosvaihemalliin perustuvan, perusterveydenhuollossa toteutetun ohjauksen vaikuttavuudesta suhteessa tavanomaiseen ohjaukseen on vähän tutkimuksia ja tieteellistä näyttöä (IV) Riskihenkilön muutosvaihe voi olla yhteydessä siihen, raportoiko hän ennen D2D-hanketta toteutuneesta elintapaohjauksesta, kokeeko hän lisäohjauksen tarvetta ja mistä interventiomuodosta hän terveysammattilaisen kanssa sopii KUVIO 1 Tutkimuskokonaisuus D2D-hankkeen elintapaohjauksen lähtökohdista eli tilanteesta ennen interventioita (osajulkaisut I IV).

19 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy kansanterveydellisenä haasteena Diabetes on pitkäaikainen sairaus, joka kehittyy, kun haiman beetasolut eivät tuota riittävästi insuliinia tai kun keho ei pysty tehokkaasti käyttämään tuotettua insuliinia (IDF 2011, WHO 2011a). Tilan seurauksena syntyy hyperglykemia, jolla tarkoitetaan veriplasman kohonnutta sokeripitoisuutta (Diabetes: Käypä hoito -suositus 2011, IDF 2011, WHO 2011a). Diabetes diagnosoidaan, jos glukoosipitoisuus on yön paaston jälkeen vähintään 7,0 millimoolia litrassa, jos sokerirasituskokeessa kahden tunnin arvo on vähintään 11,1 millimoolia litrassa (WHO 1999) tai jos sokerihemoglobiinin määrä veressä on kahdessa mittauksessa vähintään 48 nanomoolia litrassa (Diabetes: Käypä hoito -suositus 2011). Diabeteksella ei kuitenkaan tarkoiteta yhtä sairautta, vaan useihin alaluokkiin jaettavaa sairausryhmää (WHO 1999, Diabetes: Käypä hoito -suositus 2011). Näistä luokista tyypillisin on pääasiassa insuliinin heikentyneen vaikutuksen seurauksena kehittyvä tyypin 2 diabetes (American Diabetes Association 2006, WHO 2011b). Koska tässä diabeteksessa insuliinineritystä on yleensä jäljellä, plasman sokeripitoisuus ei alkuvaiheessa kohoa riittävän ylös aiheuttaakseen diabetekselle tyypillisiä oireita (WHO 1999). Siksi sairautta ei välttämättä huomata eikä siten hoideta (American Diabetes Association 2006, WHO 2011b). Tämä on ongelmallista, sillä pitkään jatkuessaan hyperglykemia vaurioittaa hermostoa, verisuonia, sydäntä, silmiä ja munuaisia (WHO/IDF 2006, 5; WHO 2011b) Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja seuraukset Tyypin 2 diabeteksen suuri esiintyvyys ja ilmaantuvuus tekevät siitä maailmanlaajuisen kansanterveyshaasteen. Vuonna 2011 maailmassa arvioitiin olevan 366 miljoonaa diabetesta sairastavaa aikuista (Whiting ym. 2011), joista noin 90 prosentilla oli tyypin 2 diabetes (IDF 2011, WHO 2011b). Diabetesta sairastavien määrän ennakoidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä jo 552 miljoonaan

20 (Whiting ym. 2011). Suomessa diabetesta sairastaa rekistereiden mukaan yli aikuista eli noin 10 % aikuisväestöstä (Sund ja Koski 2009, 13; Koski 2011, 7). Tyypin 2 diabetes on heistä 87 prosentilla eli yli aikuisella (Sund ja Koski 2009, 13; Koski 2011, 7). Koska moni sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään (Peltonen ym. 2006, Saaristo ym. 2008), sen kokonaisesiintyvyyden arvellaan todellisuudessa olevan miehillä 16 % ja naisilla 11 % yli puoli miljoonaa suomalaista siis sairastanee tyypin 2 diabetesta (Peltonen ym. 2006, Reunanen ym. 2008). Tyypin 2 diabetesta sairastavia diagnosoidaan joka vuosi entistä enemmän (Koski 2011, 8), ja diabetes onkin yleistynyt nopeammin kuin muut kansantaudit (Klaukka ja Paldán 2004). Diabeteksen seuraukset ovat merkittäviä. Sen arvioidaan aiheuttavan vuosittain sekä suoraan että välillisesti lähes neljän miljoonan aikuisen kuoleman (IDF 2009a, Roglic ja Unwin 2010), ja sen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn arvioidaan kuluvan maailmanlaajuisesti yli 400 miljardia euroa vuodessa (IDF 2009b). Diabetesta sairastavien henkilöiden sairaanhoitokustannukset Suomessa ovat noin yhdeksän prosenttia kaikista terveydenhuoltomenoista, ja diabetes aiheuttaa yhtä diabetesta sairastavaa henkilöä kohti vuodessa noin euron lisäkustannukset (Jarvala ym. 2010, 36). Lisäksi sairaus aiheuttaa yhteiskunnalle menetyksiä muun muassa sairauspoissaoloina, työkyvyn alenemisena työkyvyttömyytenä ja kuolleisuutena (IDF 2009b). Keski-ikäisten tyypin 2 diabetesta sairastavien suomalaisten kuolleisuus onkin noin nelinkertainen samanikäisiin verrokkeihin verrattuna (Niskanen ym. 1998) Elintavat riskitekijänä ja ehkäisymahdollisuutena Tyypin 2 diabetekseen liittyy useita toisiinsa kietoutuvia riskitekijöitä, kuten ikä, perimä, elintavat sekä monet molekyyli- ja solubiologiset muutokset (Paulweber ym. 2010, Nolan ym. 2011). Moni riskitekijä saa nykytiedon valossa alkunsa jo sikiövaiheessa tai vastasyntyneenä, mutta koska moneen riskitekijään voidaan vaikuttaa, diabeteksen ehkäisy on mahdollista: raskauden ja lapsuuden aikainen terveys muodostaa perustan koko elämän mittaiselle ennaltaehkäisylle. (Nolan ym ) Vaikka riskitekijöitä on useita, keskeisenä niistä pidetään elintapoja (Paulweber ym. 2010, Nolan ym. 2011). Elintapasairauksien taustalla on WHO:n (2011, 16) mukaan useimmiten neljä terveydelle haitallista elintapaa: tupakointi, fyysinen passiivisuus, epäterveellinen ravitsemus ja alkoholin haitallinen käyttö. Kyseiset elintavat ovat Suomessa varsin yleisiä. Husun ym. (2010, 16, 30) tekemän katsauksen mukaan vain runsas kymmenesosa työikäisistä suomalaisista täyttää kokonaisuudessaan terveysliikunnan suosituksen (2,5 tuntia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa sekä kaksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää harjoitusta viikossa). Kuitupitoisen, kasviksia sisältävän ja pehmeitä rasvoja suosivan ruokavalion tiedetään ehkäisevän diabetesta (Torssonen ja Lyytinen 2008, 22), mutta suomalaisten ravitsemuksessa on edelleen kehittämistarpeita sekä rasvan laadussa, kuidun saannissa että kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa (Paturi ym. 2008, 6). Myös tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön tiedetään altistavan tyypin 2 diabeteksen 17

Se on kaikkee muuta se elämä

Se on kaikkee muuta se elämä Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Omahoidon käsitteestä: Mitä omahoito on?

Omahoidon käsitteestä: Mitä omahoito on? Kaleva Omahoidon käsitteestä: Mitä omahoito on? Sanna M. Salmela (sanna.salmela@ppshp.fi) ft, TtM, jatko-opiskelija Jyväskylän yliopisto Koulutussuunnittelija Terveempi Pohjois-Suomi -hanke Oulu, PPSHP

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden. i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla

Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden. i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla Nousevat orientaatiot: ot Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden tieteellinen t arviointi i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla 8.9.2011 Vertaistukiryhmät

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot