Omahoito ja selkokielinen terveyssivusto Oulun Omahoitopalvelun verkkosivulla

Transkriptio

1 Omahoito ja selkokielinen terveyssivusto Oulun Omahoitopalvelun verkkosivulla

2 Omahoito tietosisällön mallinnus ja muokkaus -hankkeella vastattiin Oulun Omahoitopalvelun erityisryhmille suunnattujen tietosisältöjen mallinnuksesta ja muokkauksesta. Tässä raportissa kuvataan hankkeen lähtökohtia ja toimintaa sekä keskeisiä tuloksia. Hankkeen toteutus Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hankkeen rahoitus Teknologian kehittämiskeskus (Tekes), Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Coronaria Media Oy Julkaisun toimittajat Niko Männikkö, Sirkka-Liisa Halme ja Tiina Jurvelin Suunnittelu ja taitto Oamkin Viestintäpalvelut 2008 Kannen kuva Kati Leinonen Painopaikka Kalevaprint Oy Painosmäärä 50 kpl

3 Omahoito ja selkokielinen terveyssivusto Oulun Omahoitopalvelun verkkosivulla 3

4 Esipuhe Omahoito on itsestä huolehtimista ja vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Lisäksi tarvitaan selkeää tietoa siitä, miten hoitaa omaa itseään ja terveyttään sekä halua toimia ohjeiden ja olemassa olevan ymmärrettävän tiedon mukaan. Omahoito on oman terveyden edistämistä ja oman elämän haltuunottoa. Oulun Omahoitopalvelun Omahoito tietosisällön mallinnus ja muokkaus -hankkeen tavoitteena oli vastata Omahoitopalvelun erityisryhmille suunnattujen tietosisältöjen mallinnuksesta ja muokkauksesta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa tietoa. Lähtökohtana oli terveystiedon yhtenäistäminen ja laadullinen tasa-arvo. Hankkeessa kehitettiin menetelmiä, joilla olemassa olevasta terveysinformaatiosta muokataan valituille asiakasryhmille selkokielistä koostettua tietoa. Hankkeen pääasiallinen rahoitus tuli Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) kautta. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki ja Coronaria Media Oy osallistuivat myös rahoitukseen. Hanke käynnistyi marraskuussa 2005 ja ensimmäiset omahoidon tietosisällöt otettiin testaukseen keväällä 2007 (astma ja diabetes 2-tyyppi). Vuoden 2007 aikana tuotettiin myös lisää sisältökokonaisuuksia (niska-hartiavaivat, sepelvaltimotauti ja suun terveys) ja tehtiin internet ympäristöön käytettävyyttä edistäviä muutoksia. Vuoden 2008 alusta lähtien palveluratkaisu on valmis yleiseen käyttöön ja laajenemaan niin sisältöjen kuin asiakaskunnan suhteet. Tiedon ymmärtäminen edellyttää selkeää viestintää, johon selkokieli soveltuu mainiosti. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavaksi ja ymmärrettäväksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai ymmärtämisessä (tai molemmissa) (Virtanen 2002, 8). Hankkeen avulla luotiin siis selkokielinen terveyssivusto, jonka kautta informaatio on mahdollisimman helposti saatavissa ja hyödynnettävissä. Palvelu mahdollistaa omahoidon toteuttamisen ja terveydenedistämisen asiakkaan lähtökohdista luotettavasti. Tässä raportissa kuvataan hankkeen lähtökohtia ja toimintaa sekä keskeisiä tuloksia. Selkokielinen internet-pohjainen terveyspalvelu suunniteltiin ja tuotettiin siten, että ihmiset löytävät sieltä, mitä he tarvitsevat ja ymmärtävät löytämänsä sekä pystyvät toimimaan ymmärtämänsä mukaisesti. Tämän raportin keskeisenä tavoitteena on välittää tietoa, kuinka voidaan edistää internetissä toteutettavaa terveysviestintää erilaisten asiakasryhmien tarpeiden pohjalta. Hankkeessa saatuja tietoja ja kokemuksia välitetään eteenpäin terveyden edistämisen työhön ja internetpohjaisen terveysviestinnän jatkokehittämisen tueksi. 4

5 Sisältö ESIPUHE OMAHOITO TIETOSISÄLLÖN MALLINNUS JA MUOKKAUS -HANKKEEN (OMSU) TAVOITTEET JA TOIMINTA TERVEYDEN EDISTÄMINEN OMAHOIDON YDIN Terveysviestintä Terveyden lukutaito Omaehtoinen terveyden ylläpitäminen ja terveyden lukutaito Internet terveyden edistämisessä OMAHOITOPALVELUN TIETOSISÄLLÖN MALLINNUS JA MUOKKAUS Artikkeleiden aiheet ja kohderyhmä Selkokieli Terveysinformaation saavutettavuus ja käytettävyys Kuvitus terveysinformaation osana Arviointi LOPPUSANAT...17 LÄHTEET...18 LIITTEET

6 1. Omahoito tietosisällön mallinnus ja muokkaus -hankkeen (OMSU) tavoitteet ja toiminta Omahoito tarkoittaa, että henkilö itse osallistuu aktiivisesti omaan hoitoonsa ja terveytensä edistämiseen. Hän itse pyrkii löytämään ja toteuttamaan sellaisia elämäntapoja, joiden avulla hänen terveytensä on mahdollisimman hyvä, ja jotka mahdollisimman tehokkaasti estävät sairauksien ilmaantumista tai etenemistä. Tavoitteena on omaksua muun muassa mahdollisimman terveelliset ruokailu- ja liikuntatavat, joita henkilö myös kykenee toteuttamaan. Omahoito on itsestä huolehtimista, mikä vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Se vaatii selkeää tietoa siitä, mihin omalla hoidolla pyritään sekä halua toimia sen ymmärrettävän tiedon mukaan. Omahoito on oman terveyden edistämistä ja oman elämän haltuunottoa. ( Content/). Ohjattuun omahoitoon kuuluu yleensä olennaisena osana kirjalliset yksilölliset hoito-ohjeet. Ohjattu omahoito on tehokasta. On todettu, että se johtaa selvään vähenemiseen hoitokäynneissä. Tavoitteena omahoidossa on, että henkilön elämänlaatu ja terveys kohenevat. Ohjattu omahoito soveltuu aikuisten henkilöiden ja vanhempien lasten hoitoon. Omahoitoa voidaan tukea välittämällä tietoa esimerkiksi teknologian avulla, kuten Oulun Omahoito hankkeessa on tehty. Omahoitopalvelun tietosisällön mallinnus ja muokkaus -hanke (OMSU-hanke) on osa Oulun kaupungin Omahoito- ja teknologiaterveyskeskushanketta, jonka tarkoituksena on kehittää terveyspalvelujärjestelmää sekä lisätä erilaisten asiakasryhmien tasavertaisia Omahoitopalvelun käyttömahdollisuuksia. Hankkeessa oli tavoitteena tuottaa Omahoitopalveluun laadukasta, luotettavaa sekä helposti luettavaa ja omaksuttavaa Omahoidossa hyödynnettävää terveystietomateriaalia. Lähtökohtana on tasapuolinen tiedontarjonta eri käyttäjäryhmille. Hankkeessa hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa ja menetelmiä, joilla terveysinformaatiosta muokataan asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti koostettua tietoa. ( osahankkeet.html). Tavoitteena on, että terveyteen liittyvä tieto saavuttaa asiakkaat ajasta ja paikasta riippumatta ( fi/julkinen/omsu.html). Hankkeessa kehitetään julkaisujärjestelmä, jonka avulla välitetään tietoa kansalaisten terveyden parantamiseksi. Oulun omahoito -hankkeen tavoitteena on edistää julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välistä yhteistyötä, työnjakoa ja verkostoitumista. ( oulunomahoito.fi/julkinen/omsu.html) Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö koordinoi ja hallinnoi Omahoitopalvelun tietosisällön mallinnus- ja muokkaushanketta sekä toimi terveyden edistämisen asiantuntijana. Hankkeeseen osallistuvat myös ammattikorkeakoulun Kulttuurialan, Liiketalouden sekä Tekniikan yksiköt, Oulun kaupunki sekä alueen hyvinvointiteknologiayritykset Coronaria Impact Oy, Coronaria Media Oy, Mawell Oy ja ProWellness Oy. ( Tässä raportissa kuvataan hankkeessa tuotettujen, iäkkäille ja maahanmuuttajille kohdennettujen omahoitoon liittyvien artikkeleiden suunnitteluun ja toteutukseen käytettyjä teorioita, periaatteita ja selvityksiä. Artikkeleiden aiheina ovat astma, diabetes 2-tyyppi, niska- ja hartiavaivat, sepelvaltimotauti ja suun terveys terveyshaittoina sekä näiden sairauksien ja vaivojen hoito. Artikkelit on kirjoitettu selkokielellä ja niiden ulkoasut on toteutettu selkokielisyyden periaatteilla. Artikkelit löytyvät osoitteesta Omahoidon verkkopalvelun kehittäminen on selkeästi kansanterveystyötä, jonka tärkeänä tehtävänä on opastaa väestöä ja erityisesti kansantautien riskiryhmiin kuuluvia ja kroonisesti sairaita omahoidossa (Rimpelä 2005, 4654). Terveys on yksi yksilön tärkeimmistä arvoista. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen väheneminen. Vaikuttamalla keskeisien kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman yksi painoalue on olemassa olevan tiedon, parhaiden käytäntöjen ja tuloksellisimpien hankkeiden kokoaminen, tuotteistaminen, levittäminen ja käytäntöön juurruttaminen. Terveys ohjelman tavoitteena on myös eriarvoisuuden väheneminen ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin ja suhteellisen aseman paraneminen, mitä tavoitetta myös selkokielisen aineiston tuottaminen edesauttaa. (Koivisto 2003, 27). 6

7 2. Terveyden edistäminen omahoidon ydin Terveyden edistäminen on toimintaa yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnan tasoilla. Se on terveyttä tukevien mahdollisuuksien etsimistä, luomista ja lisäämistä, terveydelle myönteisten asioiden tukemista ja hyvien käytäntöjen vahvistamista, terveyttä tuottavien muutosten aikaansaamista ja terveyden tasa-arvon lisäämistä. Terveyden edistämiseen kuuluu promootio eli mahdollisuuksien luominen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä kuntoutus. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 4.) Terveyden edistämisessä voidaan nähdä kaksi strategiaa: väestöstrategia ja korkean riskin strategia. Koko väestöä koskevassa strategiassa toimenpiteet kohdennetaan koko väestöön ja korkean riskin strategiassa siihen väestön osaan, jolla on kohonnut riski sairastua. Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Tuloksena on terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 9.) Terveyden edistämisessä määritetään kohderyhmä suuntaamalla toiminta koko väestöön tai tiettyihin riskiryhmiin valitsemalla kohderyhmäksi esimerkiksi jokin ikäryhmistä, erityisryhmien mukaan tai alueellisesti. Artikkelin sisällöiksi on OMSU-hankkeen omahoitoartikkeleissa määritelty diabetes 2-tyyppi, astma, niska- ja hartiavaivat, sepelvaltimotauti ja suun terveys ja niiden hoito. Selkokielen ansiosta artikkelit palvelevat myös iäkkäitä ja maahanmuuttajia. Toimintaympäristöksi on tässä hankkeessa valittu internet. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006, 17) Terveyden edistämisessä vaikutetaan terveyteen sitä määrittävien tekijöiden kautta, jotka ovat ihmisen elämässä vaikuttavia yksilöllisiä, sosiaalisia, rakenteellisia tai kulttuurisia tekijöitä. Näiden tekijöiden vaikutus ilmenee muun muassa voimavaroina, asenteina, arjen sujumisena, terveyskäyttäytymisenä, kykynä omaksua ja tulkita terveystietoa sekä mahdollisuutena saada tai käyttää palveluja. Yksilöllisiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, perimä, tiedot, taidot, kokemukset ja elintavat. Sosiaalisia tekijöitä ovat sosio-ekonominen asema, toimeentulo, sosiaaliset ja yhteisölliset verkostot ja keskinäinen vuorovaikutus. Rakenteellisia tekijöitä ovat koulutus, elinolot, elinympäristö, työolot sekä peruspalveluiden tasapuolinen saatavuus ja toimivuus. Kulttuurisia tekijöitä ovat fyysisen, poliittisen ja taloudellisen ympäristön turvallisuus, viihtyisyys, vuorovaikutteisuus ja asenteet terveyteen. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006, 16) Ennaltaehkäisevällä terveyden edistämisellä (promootiolla) luodaan elinoloja ja kokemuksia, joilla tuetaan yksilöä ja yhteisöä selviytymisessä ja vaikutetaan ehkäisevästi jo ennen terveysongelmien syntyä. Terveyden edistämisen kohdentuminen on epätarkkaa, kun taas siirryttäessä kohti sairauksien ja niiden komplikaatioiden ehkäisyä (preventio) terveyden edistämisen kohdentuminen tarkentuu riskitekijöiden ehkäisystä hoitoon ja kuntoutukseen. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 13.) Terveyden edistämisellä pyritään vahvistamaan sekä yksilön että yhteisön voimavaroja ja mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyyn. Preventio on terveiden ihmisten sairastumisen ja sairauden pahenemisen ehkäisemistä. Siinä puututaan niihin ongelmiin, jotka voivat aiheuttaa sairastumisen. (Kiiskinen ym., 2008, 19.) Preventiivisellä terveyden edistämisellä ymmärretään primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiota. Primaaripreventiolla vähennetään yksilön ja yhteisön alttiutta sairastua. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa siihen saakka, kunnes sairauden esiaste on kehittynyt. Primaaripreventio on terveysneuvontaa ja potilasohjaustaa (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 9). Sekundaaripreventio pyrkii ehkäisemään sairauden pahentumista poistamalla riskitekijöitä tai pienentämällä niiden vaikutusta. Tällöin ehkäisytoimenpiteet kohdennetaan jo sairastuneisiin ja niiden avulla pyritään estämään sairauden paheneminen vaikuttamalla riskitekijöihin. (Kiiskinen ym., 2008, 19.) Tertiaaripreventiolla pyritään parantamaan yksilön työ- ja toimintakykyä tai estämään niiden heikkeneminen sekä sairauden paheneminen (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 9, Kiiskinen ym., 2008, 19). OMSU-hankkeen omahoitoartikkelit sisältävät nämä kaikki terveyden edistämisen toimintatavat edeten promootiosta preventioon. Käytännössä sivut sisältävät ensin yleisen kuvauksen sairaudesta tai vaivaista ja niihin vaikuttavista tekijöistä ja etenevät sitten kuvaukseen ja demonstraatioon sairauden hoidosta. 2.1 Terveysviestintä Terveysviestinnän tavoitteena on tukea terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä sekä lisätä kansalaisten yleistä terveystietoisuutta ja auttaa heitä tekemään terveyttä tukevia valintoja. (Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat 2005, 4.) Terveyttä edistävän viestinnän lähtökohtana ovat puolueettomuus ja asiantuntemus. Tiedon lähteiden ja viestinnän tavoitteiden tulee käydä viestinnästä ilmi. Viestittävän tiedon tulee perustua joko hyvään tutkimuskäytäntöön tai luotettavaan kokemukseen. Uuden luomisessa ja toiminnan kehittämistyössä kaikki ei voi perustua vain tutkittuun tietoon ja kokemukseen, sillä näin ei synny mitään uutta vaan tarvitaan kriittistä ajattelua ja luovaa oivaltamista. Viestintää suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon terveyserojen kaventamisen näkökulma. Selkokielistä terveystietoa ei tähän mennessä ole internetistä ollut saatavilla. Omahoitoartikkeleiden kautta pyritään tavoittamaan myös ne väestöryhmät, joiden tulevaisuus on terveyden suhteen eniten uhattuna. (Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat 2005, 5.) Terveyttä edistävä viestintä korostaa eri toimintojen vaikuttavuutta, kohdentamista sekä toimintaa yhteistyössä. Viestinnän vaikuttavuuteen kuuluu tavoitteisuus ja arvioitavuus. Vaikuttavuuden keinoihin kuuluu kiteyttäminen, pitkäjänteisyys sekä rohkeus ja realismi. Erottuminen tavanomaisesta voi vaatia rohkeita valintoja viestien muotoilun, keinojen ja kanavien suhteen. Tässä hankkeessa se toteutuu erityisesti selkokielen valitsemi- 7

8 sena artikkeleiden esityskieleksi ja sivujen ulkoasun määrittelyssä. Selkokielen käyttämisellä edistetään terveyden tasa-arvoa ja ehkäistään syrjäytymistä. Yhteistyö viestinnässä tarkoittaa liittoutumista saman tavoitteen, teeman tai kohderyhmän pariin sekä toimijoiden keskinäistä tavoitteellista yhteistyötä. (Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat 2005, 8-10.) Suomella on e-terveyden kannalta monia vahvuuksia. Terveydenhuollon infrastruktuuri on kattava, sähköiset potilaskertomukset ovat käytössä, potilaiden tietoja voidaan lähettää sähköisesti, Duodecimin terveysportti ja Käypä hoito -suositukset ovat saatavilla sekä henkilökunnan tietotekniset taidot ovat hyvät. Heikkoutena on kuntakohtaisten terveyspalveluiden järjestämisvelvollisuus, joka johtaa päällekkäisyyksiin IT-investoinneissa ja aiheuttaa vaikeuksia yhteensovittaa paikallisia ratkaisuja. Tehdyistä investoinneista ei niiden tuottavuuteen myönteisesti vaikuttavaa potentiaalia ole voitu hyödyntää terveydenhuollon perustavoitteiden ja terveyden edistämisen kannalta. (Suomen eterveys -tiekartta 2007, 13). Terveyteen liittyvistä asioista suomalaiset etsivät eniten tietoa eri sairauksien oireista ja hoidosta (Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat 2005, 8-15). Koulutustasolla on selvä yhteys terveystiedon hankintaan. Korkeammin koulutetut etsivät runsaammin terveyteen liittyvää tietoa kuin alemmin koulutetut (Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat 2005, 18). Erään tutkimuksen (Dickerson ym. 2004) mukaan 68 prosenttia internetin käyttäjistä oli etsinyt terveysaiheista tietoa. Eniten tietoa oli etsitty fyysisistä sairauksista, ravitsemuksesta ja kuntourheilusta. Eniten terveystietoa internetistä etsivät työssä käyvät ja nuorimmat vastaajat. (Dickerson ym., 2004, 499.) Iäkkäimmille ja vähemmän koulutetuille terveysinformaatio tulee suunnitella heidän tarpeiden ja kapasiteetin mukaan (Benigeri & Pluye. 2003, ) Myös hoitohenkilökunnan käyttöön on kehitetty internetsivustoja tukemaan potilaan ohjausta. Kuva-animaatiot helpottavat ohjaamista etenkin maahanmuuttajien kohdalla. (Richens 2005, ) 2.2 Terveyden lukutaito Lukutaidolla ymmärretään yksilön kykyä lukea, kirjoittaa, puhua, laskea ja ratkaista ongelmia sellaisella tasolla, joka on tarpeellista työn ja yhteiskunnan toimintojen, omien tavoitteiden saavuttamisen ja oman tietotason kehittämisen kannalta. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan sitä ihmisten kapasiteetin tasoa, jolla he pystyvät saavuttamaan, prosessoimaan, ymmärtämään ja hyödyntämään terveystietoa ja -palveluja omaan terveyteensä liittyvässä päätöksenteossa. Terveyden lukutaitoon vaikuttavat ihmisen yksilölliset ja systemaattiset tekijät, kuten esimerkiksi kommunikointitaidot, keskeisten terveysaiheiden yleinen ja ammatillinen tietämys, kulttuuri sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon ja erilaisten toimintamallien ymmärtäminen (WHO 1998; Institute of Medicine 2004). Terveyslukutaito vaikuttaa ihmisten kykyyn hakeutua erilaisten terveyspalvelujen pariin ja hyödyntää erilaisiin palveluihin liittyviä tarpeellisia lomakkeita jakaa omaa henkilökohtaista tietoa kuten esimerkiksi terveyshistoriaansa läheisilleen toteuttaa itsehoitoa ja kroonisten sairauksien hallintaa ymmärtää matemaattisia konsepteja kuten todennäköisyys ja riski. (Institute of Medicine 2004.) Terveyden lukutaitoon liittyy numeraalisia kykyjä, esimerkiksi kolesteroli- ja verensokeritasojen laskeminen, lääkityksen määrittäminen. Ravintoainesten etikettien ymmärtäminen edellyttää tiettyjä matemaattisia kykyjä. Peruslukutaidon lisäksi terveyden lukutaito edellyttää tietoa keskeisistä terveysaiheista. Ihmisillä, joilla on rajoittunut terveyden lukutaito, on yleensä myös vääristynyt käsitys ihmiskehosta ja eri sairauksien luonteesta ja syntymisestä. Ilman terveyden lukutaitoa, he eivät voi ymmärtää elämäntapojen, kuten dieetin ja liikunnan terveysvaikutuksia. (Institute of Medicine 2004.) 2.3 Omaehtoinen terveyden ylläpitäminen ja terveyden lukutaito Terveellisten elämäntottumusten valitseminen, tarkoituksenmukainen terveydenhuollon palveluihin hakeutuminen ja ennaltaehkäisevien toimintojen ja mittausten hyödyntäminen edellyttävät ihmisiltä terveysinformaation käyttöä ja sen ymmärtämistä. Kyky valita, prosessoida ja ymmärtää tarvittavaa informaatiota terveellisten päätösten tukena viitataan terveyden lukutaitoon. Ensisijainen vastuu terveyden lukutaidon edistämisessä kohdistuu julkisen puolen terveydenhuollon henkilöstöön ja ylipäänsä julkiseen terveydenhuoltoon. Kuitenkin asian edistämisessä tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Ikääntyneillä, etnisillä vähemmistöillä ja maahanmuuttajilla esiintyy yleisemmin terveyden lukutaidon puutteita. Koulutus, kieli, kulttuuri, informaatioon pääsy ja sen hyödyntäminen ja ikä ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilöiden terveyden lukutaitoon. (Institute of Medicine 2004.) Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella henkilöt, joilla on rajoittunut terveyden lukutaito, jättävät muita todennäköisemmin väliin sairauksien ennaltaehkäiseviä mittauksia ja toimintoja (Scott ym., 2002; Kutner ym., 2006, 1). Näitä preventiivisiä eli 8

9 ennaltaehkäiseviä toimia voivat olla esimerkiksi mammografiaseulonnat ja influenssarokotukset. Lisäksi tutkimuksissa on noussut esiin, että huonon terveyden lukutaidon omaavat hakeutuvat terveyspalvelujen pariin sairaampina kuin henkilöt, joilla on riittävä terveyden lukutaito (Bennet ym., 1998). Henkilöillä, joiden terveyden lukutaidossa on puutteita, saavat muita todennäköisemmin kroonisia sairauksia ja heillä on vähemmän kykyjä hallita sairautta. Tutkimuksissa on noussut esille, että henkilöillä, joilla on puutteita terveyden lukutaidossa sekä todettu joko korkea verenpaine tai diabetes, on vähemmän tietoa kyseisestä sairaudesta ja sen hoidosta (Williams ym., 1998). Lisäksi on näyttöä myös siitä, että edellä mainituilla kohderyhmän henkilöillä lisääntyvät vältettävissä olevat sairaalakäynnit. 2.4 Internet terveyden edistämisessä Viime vuosina internetiä on käytetty terveyden edistämiseen esimerkiksi välittämällä tietoa eri sairauksista ja niiden hoidosta. On välitetty tutkittua tietoa muun muassa keuhkosairauksien (Nguyen ym., 2005, 51 62) ja diabeteksen (Hyuk-Sang ym., 2004, ) omahoidosta, tupakoinnin lopettamisesta (Swartz, Noell & Schroeder 2003, 7 12) sekä painon pudottamisesta. Lisäksi on tutkittu, miten lisäämällä ihmisten tietoja internetin avulla terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksista, voidaan kehittää ikäihmisten terveyttä edistävää toimintaa (Mcoy ym., 2005, ) hyvin tuloksin. Internetistä saadut tiedot vaikuttavat ihmisten päätöksentekoon läheisiltä ja lääkäriltä saatujen tietojen ohella (Sillence ym., 2007, ). Internetiä käytti yli kolme miljoonaa henkilöä vuotiaista suomalaisista keväällä Väestöstä 75 prosenttia käytti vähintään kerran viikossa internetiä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen vuosittain puhelinhaastatteluna tekemästä tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta. Alle 40-vuotiaista melkein kaikki käyttivät internetiä, mutta 40 ikävuoden jälkeen käyttäjien osuus alkoi vähetä, ja yli 60-vuotiaista internetiä käytti vain neljä kymmenestä. Miesten ja naisten välillä ei käytössä ollut eroja, mutta käyttäjäosuudet vaihtelevat jonkin verran ikäluokittain vuotiaat miehet olivat selvästi aktiivisempia internetin käyttäjiä kuin saman ikäiset naiset (Tilastokeskus 2007.) Internetkäytön yleistyminen on ollut viime vuosina tasaista. Tilastokeskuksen (2007) mukaan suomalaisista internetin käyttäjistä 59 prosenttia oli etsinyt sairauksiin, terveyteen ja ravitsemukseen liittyvää tietoa. Suomalaisista miehistä 17 prosenttia ja naisista 28 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin kiinnostuneita terveystiedosta. (Ek 2005, 4.) Meischken ym. tutkimuksen mukaan 49 prosenttia yli 65-vuotiaista internetiä käyttävistä ikääntyneistä oli hakenut sieltä terveysaiheista tietoa. Näistä iäkkäistä internetiä käyttivät todennäköisemmin ne, jotka olivat naimisissa, olivat nuorimpia kohderyhmästä. Lisäksi kohderyhmästä miehet, ylemmän koulutuksen omaavat, parempituloiset ja terveimmät vastaajat käyttivät enemmän internetiä kuin muut. (Meischke ym.,2005, 3 12.) 9

10 10

11 11

12 3. Omahoitopalvelun tietosisällön mallinnus ja muokkaus Omahoitopalveluhankkeen artikkeleiden rakenne etenee promootiosta tertiaaripreventiiviseen terveyden edistämiseen (Kuvio 1). Ensimmäisessä osiossa tietosisältö liittyy asiakkaan itsenäiseen ja omaehtoiseen tiedonhankintaan sairaudesta. Osiossa kerrotaan taudin perustiedot: oireet, taudinkuva, anatomiset ja fysikaaliset syyt, samankaltaisia oireita sisältävät muut sairaudet ja sairauden esiintyvyys Suomessa. Toisen osion terveystieto liittyy asiakkaan perehdyttämiseen; mitä tietoja uuden sairauden kanssa eläminen vaatii ja kuinka hoitoprosessi ohjaa itsehoitoa. Tieto sopii myös tutkimuksissa käyneelle diagnoosia odottavalle asiakkaalle. Osiossa kerrotaan miksi ja kuinka usein kontrollissa käydään, milloin käydään lääkärillä ja milloin hoitajalla, syyt lääkärillä käyntiin, mitä itsesuoritettavia hoitoja on olemassa ja miten nämä suoritetaan, mitä laitteita itsehoito vaatii, laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet sekä lääketietoutta annostuksesta, sopivuudesta ja seurannasta. Kolmannen osion tietosisältö on suunnattu sairauden perushoitoihin jo tottuneelle asiakkaalle. Tämä osio keskittyy kertomaan elämäntavan ja harrastuneisuuden valinnoista sekä oman toiminnan vaikutuksista sairauteen. Osiossa käsitellään ruokavalion, liikunnan, alkoholin ja tupakan vaikutuksia sairauteen, tutkimustuloksia, sairauden ennaltaehkäisyä, tukiryhmien ja yhdistyksien toimintaa sekä sosiaaliturvaa. Vähentämällä sairastumis- tai vammautumisriskiä sekä vaikuttamalla ihmisten terveysvalintoihin terveyden edistämisellä on mahdollisuus vaikuttaa väestön terveydentilaan (Kiiskinen ym., 2008, 13). Merkittävä osa sairauksista on ehkäistävissä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn keinoin. Terveys on ihmiselle tärkeä arvo, joka vaikuttaa elämänlaatuun. Kansanterveys on keskeinen taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen hyvinvoinnin kulmakivi. Terveyden edistämisessä tarvitaan monien eri keinojen samanaikaista käyttöä, eri sektoreiden yhteistyötä ja innovatiivisten uusien menetelmien käyttöönottoa sekä väestön tietoutta terveyttä määrittävistä tekijöistä (Metso ym., 2008, 15, 20.) Yhteistä terveyden edistämiseen liittyvälle toiminnalle on, että se perustuu arvoihin, joita ovat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tarvelähtöisyys, omavoimaistaminen, oikeudenmukaisuus, osallistuminen, kulttuurisidonnaisuus ja kestävä kehitys (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 9). 3.1 Artikkeleiden aiheet ja kohderyhmä Hankkeessa olleet terveydenhuollon asiantuntijat selvittivät Oulun alueen sairastavuuden erityispiirteitä aineistonaan muun muassa Kelan, Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin jo valmiit tutkimukset 2000-luvun alulta. Lisäksi hankkeen moniammatillinen tiimi (koostui anatomian, lääketieteen, hoitotyön, terveyden edistämisen ja tietojenkäsittelyn asiantuntijoista) selvitti, millä keinoin terveysinformaatiota voisi kohdistaa mahdollisimman laajalle kohdejoukolle siten, että informaatio olisi mahdollisimman monen ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä. Selvitystyön pohjalta tiimi tuli siihen tulokseen, että terveysinformaatio tuotetaan yleiskielen lisäksi selkokielellä. Lisäksi kirjallisen informaation tukena käytetään sopivaa kuvitusta. Kaikesta sivustolla tarjottavasta terveysinformaatiosta tuotetaan myös kuunneltavat äänitiedostot. OMSU-hankkeessa on pyritty erityisesti huomioimaan ikääntyneet ja maahanmuuttajat. (Männikkö 2007, 6.) Kohderyhmä on saavutettavuudeltaan haastava. Dixon-Woodsin (2000) mukaan ongelmana terveysaineistoissa on usein se, että eräille potilasryhmille, kuten vanhuksille ja etnisille vähemmistöryhmille ei tarjolla ole lainkaan soveltuvaa tietoa (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 7). Terveystiedon sisältötuotanto sisälsi useita eri vaiheita (Kuvio 2). Itsehoitoa käsittelevien artikkeleiden sisällön oikeellisuus ja laatu on varmistettu moniammatillisessa työryhmässä sekä tarkastuttamalla sisältö kolmannen sektorin asiantuntijoilla. Selkologo varmistaa selkokielen ja esitysmuodon oikeellisuuden. (Wilson 2002, 598.) Aiheet on valittu Pohjois-Pohjanmaan ensisijaisten tarpeiden mukaan. Aihealueiden täsmennyttyä astmaan ja diabetes tyyppiin ll ja näiden sairauksien hoitoon asiantuntijat jakoivat aihealueet lääketieteen (sairausinfo ja lääkehoito) sekä hoitotyön (lääkehoidon toteuttaminen ja elämäntapaohjaus) osaalueisiin. Artikkelirakenne pohjautuu Oulun kaupungin toteuttamaan hoitotyönprosessiin. Tätä käytettyä artikkeleiden rakennemallia voidaan soveltaa kaikissa kroonisten sairauksien omahoidon terveysviestinnässä. Tiedonhaun eli artikkeleissa käytettyjen lähteiden kriteereinä käytettiin seuraavia tekijöitä: tiedonhaun tuli olla ajan tasalla olevaa ja tuoretta, kirjoittajan tuli olla luotettava alan asiantuntija, tiedolle tuli olla vertailukohde, jolla var- Kuvio 1. Terveysinformaation artikkeleiden rakenne terveydenedistämisen periaatteisiin nähden 12

13 mistetaan tiedon ajankohtaisuus ja oikeellisuus sekä Käypä hoito -suositukset. Materiaali tarkastutettiin ymmärrettävyyden ja hyödynnettävyyden varmistamiseksi paikallisten kansanterveystyön järjestöjen (Astma- ja allergiayhdistys ja Diabetesyhdistys) asiantuntijoilla. Selkokielisyyden ja selkoaineistoksi hyväksymisen teki Selkokeskuksen asiantuntija. (Männikkö 2007, 6.) Krooniset kansantaudit ovat tärkein yksilöiden elämänlaatua ja toimintakykyä huonontava sairausryhmä. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja aiheuttavat ennen aikaista kuolleisuutta. (Kansanterveyslaitos 2008). Monet kansantaudit ovat niin sanottuja monitekijäisiä sairauksia, joihin vaikuttavat geeniperimän lisäksi sekä elämäntavat että ympäristö. Sairaus puhkeaa huomattavasti epätodennäköisemmin, jos elämäntavat ja ympäristö ovat terveellisiä, vaikka perimässä olisi sairaudelle altistava geeni. (Wikipedia 2007.) Sosioekonomisten ryhmien väliset erot kuolleisuuden, terveydentilan, elintapojen ja riskitekijöiden suhteen ovat Suomessa suuret. Palveluiden käytössä ja sairaanhoidon toimenpiteissä on eroja, jotka eivät täysin vastaa arvioitavissa olevaa hoidon tarvetta, vaan ilmentävät palveluiden eriarvoista kohdentumista. (Palosuo ym., 2007, 219.) Kansansairauksien summaindeksi oli vuonna 2005 Pohjois- Pohjanmaalla maan suurin (Korpelainen 2007). Pohjois-Pohjanmaa oli maan 21:stä sairaanhoitopiiristä sairastavuudeltaan maan kuudenneksi tervein, indeksiluku 101, kun maan keskiarvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan luku oli 114 ja sen väestö oli maan sairaimpia. Pohjois-Pohjanmaalla on paljon sairastavuutta, mutta väestön nuori ikärakenne saa sen näyttämään todellista paremmalta. Alueen sisäiset sairastavuuserot ovat melko suuret. (Kansaneläkelaitos 2006.) Astmaa oli vuoden 2003 lopussa Pohjois-Pohjanmaan väestöstä 5,1 prosentilla, kun osuus koko maassa oli 4,0 prosenttia. Vuoden 2003 lopussa oli Pohjanmaan väestöstä 2,9 prosentilla erityiskorvausoikeus diabeteslääkitykseen, ja osuus koko maassa oli samansuuruinen. (Kela 2004.) Vuonna 2003 diabetes yleistyi muita kansantauteja nopeammin. Diabeteksen vuoksi erityiskorvaukseen oikeutettuja oli henkilöä. (Klaukka & Paldän 2004, 924.) Diabetesta sairastaa yli suomalaista ja sairauden hoitoon kuluu 15 % terveydenhuollon menoista. Ennusteen mukaan diabeetikkojen määrä voi kaksinkertaistua seuraavien vuoden aikana. Tyypin 2 diabeteksessa perimällä ja ympäristötekijöillä on selvä osuus. Noin 75 % Suomessa diagnosoiduista diabeetikoista sairastaa tyypin 2 tautia. Elintapamuutokset, painon lasku tarpeen mukaan, liikunnan lisääminen, vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa sisältävä runsaskuituinen ruokavalio, ovat ensisijainen keino vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen komplikaatioita ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu. (Diabeteksen Käypä hoito -suositus 2007) Vuonna 2004 astmaa sairastavien potilaiden kokonaismäärä oli (48 prosentin kasvu vuodesta 1993) ja astma oli verenpainetaudin jälkeen suurin erityiskorvausoikeusryhmä.. Vuoden 1997 jälkeen uusien erityiskorvausoikeuksien määrä on kääntynyt laskuun. Varhainen diagnoosi ja hoidon ajoitus voivat hidastaa astman etenemistä ja keuhkojen toiminnan huononemista. (Astman Käypä hoito -suositus 2007.) Kuvio 2. Terveystiedon sisältötuottamisen malli 13

14 3.2 Selkokieli Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai ymmärtämisessä (tai molemmissa) (Virtanen 2002, 8). Selkojulkaisut on merkitty selkologolla, joka toimii myös selkokielisyyden takeena. Kirjoille selkologon myöntää opetusministeriön selkotyöryhmä ja muille julkaisuille Selkokeskus. (Virtanen, 2002, 8.) Selkosovellutuksista hyötyvät henkilöt jotka kuuluvat eri vammaisryhmiin, muun muassa kehitysvammaiset, autistiset, afaatikot, dysfaatikot, syntymäkuurot, joilla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (dysleksia), erilaiset oppijat, vanhukset sekä henkilöt, joille suomen kieli ei ole äidinkieli (Virtanen 2002, 14). Osa www-sivuista on sellaisia, etteivät selkokieltä tarvitsevat pysty niitä käyttämään edes apuvälineiden avulla. Esteetön web-sivu on toteutettu siten, että erilaiset käyttäjät voivat niitä käyttää erilaisissa käyttöympäristöissä ja erilaisilla laitteilla. Palvelut voidaan yleensä tehdä esteettömiksi ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Esteettömät verkkoympäristöt ovat helppokäyttöisiä: rakenne on looginen, kieli selkeää ja toteutustekniikka standardien mukaista. (Ohtonen 2002, 72.) 3.3 Terveysinformaation saavutettavuus ja käytettävyys Selkokielinen terveysinformaatio osana Oulun omahoitopalvelua suunniteltiin ja toteutettiin saavutettavuuteen ja käytettävyyteen perustuen. Sivuston käytettävyys arvioitiin Papunet-verkkopalveluyksikön asiantuntijoiden toimesta (arviointiraportti Liite 1). Sivuston lopullinen näkymä tehtiin tämän arvioinnin antamien suositusten mukaisesti. Kirjallisuudesta saatujen tietojen (eeurope 2002, Leavitt & Shneiderman 2006) ja toteutuksesta saatujen kokemuksien avulla sivuston suunnittelussa sovellettiin internetissä jaettavan terveysinformaation laadullisia periaatteita (Kuvio 3). Seuraavassa on esitetty tiivistetysti viisi sivuston ulkoasuun ja käytettävyyteen liittyvää tekijää, jotka pyrittiin huomioimaan palvelun toteutuksessa. Kuvio 3: Esimerkki sivuston ulkoisesta toteutuksesta 14

15 1. Määritä tavoiteltavat terveysinformaation käyttäjät Määritä palvelun käyttäjät epidemiologisia ja demografisia tietoja hyödyntäen sekä käyttäytymiseen, kulttuuriin ja asenteisiin liittyviä taustoja hyödyntäen. Varmista, että materiaali heijastaa iän, sosiaalisen taustan ja kulttuurin monimuotoisuutta sekä määritellylle kohderyhmälle sopivaa kieltä. Jos käytetään valmista materiaalia, tulee huolehtia siitä, että se on oikeaa ja sopivaa juuri tälle kohderyhmälle. 2. Arvioi informaation ymmärrettävyys ennen käyttöönottoa ja käyttöönoton aikana Määritä palvelun kohderyhmältä, millaista informaatiota he tarvitsevat ja kuinka he käyttävät sitä. Esitestaa materiaali ja kerää palautetta siitä. Kerää palautetta myös kokeilujakson aikana, arvioi myös informaatiopalvelun vaikuttavuutta. 3. Informaation helppokäyttöisyyden lisääminen Kolme keskeistä ohjetta ovat: rajoita viestin määrä, käytä selkokieltä ja keskity toimintaan. Informaation laajuus riippuu kohdejoukon tarpeista. Anna tarkkoja, selkeitä ohjeita ja suosituksia. Vaiheista toiminnot, joita haluat henkilöiden ottavan. Keskity käyttäytymiseen mieluummin kuin lääketieteellisiin periaatteisiin. 4. Täydennä ohjeita kuvituksin Ihmisten oppimistyylit poikkeavat. Monille ihmisille visuaalinen informaatio sopii paremmin. Huolehdi, että kuvia käytetään oikeassa asiayhteydessä. Kun havainnollistaa kehon sisäisiä osia, ota mukaan myös vastaava kehon ulkoinen osa (Kuvio 4). Käytä kuvia, jotka auttavat sisäistämään tietoa paremmin. Käytä kuvitusta, joka on tuttua, relevanttia ja puhuttelee jollakin tavoin kohdejoukkoasi. 5. Internetissä jaettavan terveystiedon käytettävyyden lisääminen Monia elementtejä voidaan käyttää lisäämään informaation käytettävyyttä (Taulukko 1). Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi: selkokielen, suuren fonttikoon, valkoisen taustan ja yksinkertaisen grafiikan käyttäminen. Muita internetympäristöön sopivia käytänteitä ovat: korvaa teksti videolla tai äänitteellä sisällytä interaktiivisia toimintoja ja personoi sisältö käytä yhtäläistä navigointia organisoi sisältö siten, että tiedon etsiminen ja vieritys jäävät vähäiseksi anna käyttäjille mahdollisuus liikkua sivustolla selkokielisen ja yleiskielisen osioiden välillä Taulukko 1. Saavutettavuuden ja käytettävyyden edistämisen ydinasiat * määritä tavoiteltavat käyttäjät * testaa materiaali ennen käyttöä ja käytön aikana/jälkeen * rajaa informaation määrä * käytä selkokieltä * keskity käyttäytymiseen * tarkista ymmärrettävyys * täydennä kuvituksella Kuvitus terveysinformaation osana Omahoitopalvelun selkokieliseen osion informaatioiden kuvitusten osalta päätettiin kunkin artikkelin yhteyteen tuotettavien mediaelementtien muoto (formaatti ja toteutustapa) ja sisältö (aihe). Elementit päätettiin toistettavuuden ja kullekin tiedolle sopivimman välineen perusteella: esim. itsehoito-ohjeet, varsinkin laitteiden ym. käyttö, esitetään realistisena videona tai valokuvana. Toteutuksen pohjalle laadittiin periaatteet tai säännönmukaisuudet, joiden mukaan mediaelementit suunniteltiin ja toteutettiin (Kuvio 5). 1. Epämiellyttäviä asioita ei esitetä realistisina kuvina. Tekstin yhteyteen pyritään saamaan aiheesta symbolinen kuvitus. Esimerkiksi Astmalääkkeiden aiheuttamat sivuvaikutukset -artikkelissa kerrotaan hengitettävien astmalääkkeiden aiheuttamista suun ja hampaiden ongelmista. Kuvituksena käytettävä realistinen valokuva, jossa esitetty hammasharja ja muki, herättää positiivisen mielikuvan: ongelma on hoidettavissa helposti kotona. Kuvio 4. Esimerkki sivustolla käytetystä kuvasta 2. Aiheet, joissa esiintyy toimenpidevälineitä ym. laitteistoa, esitetään ainakin ensimmäistä kertaa esiteltäessä realistisena videona tai valokuvana. (videona, mikäli välineillä suoritetaan toimintaa tai toimenpide). Myöhemmin, kun aihe ja laitteistot ovat lukijalle tuttuja ja aiheessa liiku- 15

16 taan yleisellä tasolla, ei mahdollisen laitteisiin tai välineisiin viittaavan kuvituksen tarvitse olla realistista. Kuitenkin ensisijainen hoito-ohjeen opetusformaatti on video (esim. spirometritutkimus). 3. Mikäli ohjeessa kielletään tekemästä jotain, kuvitusta ei toteuta näyttämällä kielletty tapahtuma (pätee varsinkin selkosisältöihin) Esim. astmaatikon ei kuulu tupakoida ei käytetä kuvaa, jossa henkilö nimenomaan tupakoi. 3.4 Arviointi Terveysviestinnän arvioinnissa arvioidaan arvoja, vaikuttavuutta, kohdentamista sekä yhteistyötä. (Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat 2005, 8 10). Terveysaineiston arvioinnissa voidaan arvioida valmis tuote, aineiston vastaanotto (esitestaus) ja vaikuttavuus. Terveyden edistämisen keskuksessa arvioidaan valmis tuote tai siitä kirjoitettu raportti. (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 4.) Terveyden edistämisen keskuksen laatukriteerit terveysaineistolle ovat konkreettinen terveystavoite, sisällön selkeä esitystapa, helppolukuisuus, helppo hahmoteltavuus, oikea ja virheetön tieto, sopiva tietomäärä, kohderyhmän selkeä määrittely, kohderyhmän kulttuurin kunnioittaminen, tekstiä tukeva kuvitus, huomiota herättävyys ja hyvä tunnelma (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 9). Tämän raportin kirjoittamisvaiheessa arviointia oli tehty prosessinomaisesti ennen toteutusta ja pilotointiluonteisesti toteutuksen aikana. Näissä vaiheissa arvioinnin pääpaino keskittyi saavutetttavuuteen ja käytettävyyteen liittyviin seikkoihin. Toteutuksen vaikuttavuuden arviointi jatkuu koko sivuston toiminnan ajan. Arviointimenetelmänä käytetään käyttäjille kohdistettuja kyselyitä, joiden tavoitteena on muun muassa selvittää Terveyden edistämisen keskuksen terveysaineistolle laadittujen kriteerien toteutumista. 4. Piirrosanimaatioita käytetään helpottamaan esim. solubiologisella tasolla tai sellaisissa ruumiinosissa tapahtuvien toimintojen kuvaamista, joihin ei normaalioloissa voi saada realistista kuvaa, esimerkiksi sepelvaltimotaudin kehittyminen. Kuvio 5. Mediaelementtien toteutustapojen säännönmukaisuuksia 16

17 4. Loppusanat Internetpohjaisten terveyspalvelujärjestelmien käyttö on yleistynyt internetin käytön yleistymisen myötä. Näiden järjestelmien tehtävinä on muun muassa välittää tietoa, helpottaa omakohtaista päätöksentekoa, edistää terveyskäyttäytymistä, edistää kansalaisten välistä tiedonvaihtoa ja vertaistukea, parantaa itsehoidon edellytyksiä ja ohjata terveyspalvelujen käyttöä. Näiden erilaisten sovellusten myötä kansalaisilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan terveyteensä samalla kun terveysalan ammattilaisten tarjoamia palveluja voidaan tarjota yhä tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin kaikille kansalaisille. Kansalaisen vastuu palvelujen käyttäjänä ja hyödyntäjänä kasvaa palvelutarjoajien lisääntymisen ja tarjottujen verkkopalvelujen monipuolistumisen myötä. Mitä terveysinformaation laatu merkitsee sitten käyttäjille? Tämä riippuu paljolti ajankohdasta ja sen hetkisestä informaation tarpeesta. Mitä nopeammin ja helpommin tiedon tarpeeseen vastataan, sitä laadukkaampana asiakas kokee sivuston. Pieni osa kansalaisista tarkastelee sivustoa hyvin kriittisesti esimerkiksi määrittämällä informaation relevanttisuuden ja laadun sekä vertaamalla käytettyjä informaatiolähteitä keskenään. Internetpohjaisten terveyspalvelujärjestelmien loppukäyttäjiksi lukeutuvat kaikki kansalaiset; yleensä verkkopalveluiden tavoitteena on, että valtaosa kaupungin tai kunnan asiakkaista saisi hoitoonohjauksen palvelujärjestelmän kautta. Sähköisten terveyspalvelujen käyttäjät eivät ole profiloitunut ryhmä, vaan se kattaa useita eri ryhmiä ja on täten laaja kohdejoukko. Edellä mainittujen syiden takia on perusteltua etsiä keinoja, joilla taataan kaikkien kansalaisten pääsy terveysinformaation pariin, ja lisäksi informaatio tulisi esittää tavalla, joka helpottaa välitettävän tiedon ymmärtämistä ja myös sovellettaisiin omaehtoisessa terveyden edistämisessä. Selkokielellä mahdollistetaan erilaisten kansalaisten terveysinformaation hyödyntäminen. Selkokielellä tarkoitetaan viestinnällistä strategiaa, jolla tehdään kirjoitettu tai puhuttu kieli ymmärrettävämmäksi. Selkokielellä tarkoitetaan siis kommunikointia, jota käyttäjät voivat ymmärtää luettuaan tai kuultuaan sen ensimmäisen kerran. Selkokielen käyttäminen on yksi tärkeä apukeino terveyden lukutaidon edistämiseksi. Käytettäessä selkokieltä tarkoituksenmukaisesti, ihmiset voivat löytää mitä he tarvitsevat, ymmärtävät mitä he löytävät ja toimivat sen tuoman ymmärryksen mukaan. Terveellisten elämäntottumusten valitseminen, tarkoituksenmukainen terveydenhuollon palveluihin hakeutuminen ja ennaltaehkäisevien toimintojen ja mittausten hyödyntäminen edellyttävät ihmisiltä terveysinformaation ymmärtämistä ja soveltamista eli riittävää terveyden lukutaitoa. Ensisijainen vastuu terveyden lukutaidon edistämisessä kohdistuu julkisen puolen terveydenhuollon henkilöstöön ja ylipäänsä julkiseen terveydenhuoltoon. Kuitenkin asian edistämisessä tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteisiä toimia. Terveysviestinnällisin keinoin pystytään myös edistämään terveyden lukutaitoa. Terveysviestinnässä ei enää keskitytä vain mahdollisimman monipuoliseen, tarkkaan ja laadullisen informaation välittämiseen vaan huomiota täytyy kiinnittää myös siihen, miten viestinnällä voidaan edistää terveystottumusten muutosten omaksumista. Internetin terveysinformaation määrän kasvattamiselle ei ole siis tarvetta vaan huomiota olisi kiinnitettävä jatkossakin kansallisella tasolla keskitettyihin sisältötuotantoratkaisuihin. Viestinnässä käytettävät muut mediaelementit, kuten ääni, kuva ja animaatiot, ovat jatkossakin toimiva ratkaisu personoidun ja tunteita herättävän tiedon välittäjinä. Informaation tulkinta on riippuvainen siitä, kuinka loppukäyttäjä ymmärtää annetun tiedon tai millaiset ennakkoasenteet on omaksuttu tarkasteltavaa asiaa kohtaan. Palvelua kehitettäessä on hyvä huomioida ja tiedostaa informaation ristiriitaiset tulkintamahdollisuudet: ohjaako tieto asiakasta toimimaan tietyllä tavalla, vaikka muitakin toimintavaihtoehtoja olisi tarjolla? Joissain tapauksissa annettava informaatio on tarkkaa, mutta johdattaa kuitenkin asiakasta harhaan. Näitä virheitä voidaan välttää määrittämällä, kenelle palvelua tarjotaan ja keräämällä aktiivisesti palautetta kyseiseltä kohdejoukolta unohtamatta käyttökelpoisuuteen ja ymmärrettävyyteen liittyviä tekijöitä. Asiakaskunta on yleensä varsin heterogeeninen informaation sisäistämisen suhteen; sillä yksi oppii lukemalla, toinen oppii näkemällä ja toinen vastaavasti kuulemalla. Lisäksi on ihmisiä, joilla saattaa olla luetun tekstin ymmärtämisen vaikeuksia erinäisistä syistä johtuen. Informaation sisäistämistä voidaan tehostaa muun muassa tarjoamalla informaatiota myös äänenä tai videokuvana. Nämä vaihtoehtoiset esitystavat palvelevat erinomaisesti myös esimerkiksi ikääntyneitä ja maahanmuuttajia. Tiedon sisäistämisessä ja sen hyödyntämisessä omassa terveyskäyttäytymisessä ovat vahvasti mukana myös henkilökohtaiset asenteet ja tuntemukset. Elävän kuvan käytöllä mahdollistetaan positiivisen tunnetilan nostattaminen: erityisesti todellisen elämän esimerkkitapaukset herättävät tunteita ja saavat pohtimaan asioita omalta kannalta. Sisällöllisestihän terveysviestintä voi perustua tietoon, tunteeseen tai kokemukseen sekä se voi olla faktuaalista tai fiktiivistä. Lähdimme mukaan selkokielisen terveyssivuston kehittämiseen innolla ja avoimin mielin. Usein todetaan, että hankkeet alkavat ja päättyvät, kunnes palataan taas entiseen. Tämän hankkeen myötä toivomme, että keskustelu ja itse kehitystyö jatkuvat esteettömän ja tasa-arvoisten terveyden edistämisen verkkopalveluiden parissa. Terveyttä edistävän viestinnän kehittäminen tasavertaisuuteen perustuen vaatii vielä rohkeita valintoja viestien muotojen kuin keinojen suhteen. Hyvänä lähtökohtana internetpohjaisten terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on periaate, että ihmiset löytävät mitä he tarvitsevat, ymmärtävät mitä he tarvitsevat ja toimivat sen tuoman ymmärryksen mukaisesti. 17

18 LÄHTEET Bennet CL, Ferreira MR, Davis TC, Kaplan J, Weinberger M, Kuzel T, Seday MA, Sartor O Relation between Literacy, Race, and Stage of Presentation among Low-income Patients with Prostate Cancer. Journal of Clinical Oncology. 16(9): Benigeri, M. & Pluye, P Shortcomings of Health Information on the Internet. Health Promotion International, vol. 18, No. 4, Diabeteksen Käypä hoito suositus Saatavissa Dickerson, S., Reinhart, A., Feeley, T., Bidani, R., Rich, E., Grag, V. & Hershey, C atien Internet Use for Health Information at Three Urban Primary Care Clinics. American Medical Informatics Association Nov-Dec, 11(6): julkaisuja 2008:1. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavissa pr /passthru.pdf Koivisto, T Terveys kansanterveysohjelma -terveyden edistäminen kaikkien yhteisenä asiana. Teoksessa Hoitotyön vuosikirja Terveyden edistäminen. Helsinki: Tammi. Korpelainen, J Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hyvinvointia rakentamassa. saatavissa info.stakes.fi/nr/rdonlyres/4f64b768-e b11d A5F0/0/JuhaKorpelainen pdf Kutner M, Greenberg E, Jin Y, Paulsen C The Health Literacy of America s Adults: Results From the 2003 National Assessment of Adult Literacy. U.S. Department of Education. eeurope 2002: Quality Criteria for Health related Websites. Saatavissa en.htm#2.6 Ek, S Kansalaisten käsityksiä terveysinformaatiosta. Helsinki BMF:n juhlaseminaari. Saatavissa Hyuk-ang, K., Jae-Hyoung, C., Hee-Soo, K., Bok-Re, S., Seung- Hyun, K., Jung-Min, L., Sung-Rae, K., Sang-Ah, C., Hee-Seung, K., Bong-Yun, C., Kwang-Woo, L., Ho-Young, S., Jin-Hee, L., Won- Chul, L. Kun-Ho, Y Establishment of Blood Glucose Monitoring System Using the Internet. Diabetes Care 27: Leavitt M, & Shneiderman B Research-Based Web Design & Usability Guidelines. U.S. Department of Health and Human Services (HHS). Saatavissa pdfs/guidelines_book.pdf Mcoy, R., Couch, D., Duncan, N. & Lynch, G Evaluating an Internet weight loss program for diabetes prevention. Health Promotion International 2005, 20 (3), Meischke, H., Eisenberg, M., Rowe, S. & Cagle, A Do older adults use the Internet for information on heart attacks? Results from a survey of seniors in King County, Washington. Volume 34 (1), January/February 2005, Institute of Medicine Health Literacy: A Prescription to End Confusion. Washington, DC: The National Academies Press. Klaukka,T. & Paldän, M Diabetes yleistyi vuonna 2003 muita kansantauteja nopeammin. Suomen Lääkärilehti 9/2004, vsk 59, Kansaneläkelaitos Sairastavuus kunnittain. Saatavissa NOS/ PN?opendocument Kansaneläkelaitos Pohjois-Pohjanmaan sairastavuusindeksi. saatavissa suomi.nsf/net/ pn?opendocument Kansanterveyslaitos Krooniset kansantaudit. Saatavissa krooniset_kansantaudit/ Metso, J., Uusitupa, M., Nyfors, H. & Väistö, R Kansallisen terveydenhuollon hankkeen seurantaryhmän loppuraportti. Vuosien toiminta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:5. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavissa pr /passthru.pdf Männikkö, N OMSU tietosisällön mallinnus ja muokkaus -hanke. Väliraportti 1. toimintakausi. Nguyen, H., Carrieri-Kohlman, V., Rankin, S., Slaughter, R. & Stulbarg, M Is Internet-based support for dyspnea selfmanagement in patients with chronic obstructive pulmonary disease possible? Results of a pilot study. Heart & lung. The journal of Acute and Critical care. 34 (i), January/February 2005, 52-62). Ohtonen, M Selkokielisyys Internetissä. Teoksessa: (toim.) Virtanen, H Selko-opas. Tampere: Tammer-PAino Oy. Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S. & Aromaa, A Terveyden edistämisen mahdollisuuden. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön Parkkunen, N., Vertio, H. & Koskinen-Ollonqvist, P Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden edistämiskeskuksen julkaisuja 7/2001. Helsinki: Trio-offiset. 18

19 Palosuo, H., Koskinen, S., Lahelma, E., Prättälä, R., Sihto, M., Keskimäki, I., Ostamo, A., Martelin, T., Talala, K., Hyvönen, E. & Linnanmäki, E Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavissa store/2007/12/pr /passthru.pdf Savola, E. & Koskinen-Ollonqvist, P Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja sarja 3/2005. Helsinki: Paino Prima Oy. Saatavissa php?i=100311&f=1&name=terveyden_edistaminen_esimerkein.pdf Scott TL, Gazmararian JA, Williams MV, Baker DW Health literacy and preventive health care use among Medicare enrollees in a managed care organization. Medical Care. 40(5): Sillence, E., Briggs, P., Harris, P. & Fishwick, L How Do Patients Evaluate and Make Use of Online Health Information? Social Science & Medicine. Vol. 64 (9), ) Tilastokeskus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta > Tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2007 > Internetin käyttötarkoitukset keväällä 2007, prosenttia internetin käyttäjistä. Saatavissa sutivi_2007_ _tau_001.html Virtanen, H Selko-opas. Tampere: Tammer-Paino Oy. WHO, Health Promotion Glossary. Saatavissa Wikipedia Kansantauti. Saatavissa Williams MV, Baker DW, Parker RM, Nurss JR Relationship of functional health literacy to patients knowledge of their chronic disease. A study of patients with hypertension and diabetes. Archives of Internal Medicine. 158(2): Wilson, P How to find the good and avoid bad or ugly: a short guide to tools for rating quality of health information on the internet. BMJ, 2002, 324: Suomen eterveys -tiekartta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:14. Saatavissa Resource.phx/publishing/store/2007/02/pr / passthru.pdf Richens, Y Clinical guidance in diabetes: using the internet. Nursing Standard. 19 (28), Rimpelä, M Kunnan kansanterveystyö terveyden edistäjänä 2. Kansanterveysvastuu ja ydintehtävät. Suomen Lääkärilehti. 45/2005, vsk 60, Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavissa Terveys 2015 kansanterveysohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, esitteitä 2001:8. saatavissa Terveyden edistämisen keskus. Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat Saatavissa fi/timage.php?i=100335&f=1&name=terveytt%e4+edist%e4v %E4n+viestinn%E4n+suuntaviivat+2005.pdf Tilastokeskus a Tilastot aiheittain > Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta > Tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2007 > Internetiä käytti 79 prosenttia väestöstä vuoden 2007 alussa. Saatavissa

20 LIITTEET Oulun Omahoitohankkeen selkokieliset sivut Käytettävyystestin raportti Kehitysvammaliitto / Papunet verkkopalveluyksikkö Kimmo Kyyhkynen Sami Älli 20