TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE ( ) Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE (2009 2011) Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE ( ) Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti Kirjoittaja: Outi Kanste projektipäällikkö

2 HANKETIIVISTELMÄ Hankkeen nimi: Omahoito ja Oulunkaari, Oulunkaaren osahanke (projektitunnus P21119) Toteutusorganisaatio: Oulunkaaren kuntayhtymä Vastuullinen johtaja: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Hanketyyppi: osahankkeena Terveempi Pohjois-Suomi -hankekokonaisuudessa (TerPS), jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Yhteistyökumppanit: Oulunkaaren kuntayhtymän terveysasemat Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa, Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Työterveyslaitos, PPSHP:n Terveyden edistämisen yksikkö, Suomen Sydänliitto ry, Mawell Oy, Tieto Oy, Arctic Connect Oy, Arcturia Oy, Terveempi Pohjois-Suomi - hankekokonaisuuden muut osahankkeet, Oulunkaaren kuntayhtymät muut hyvinvointihankkeet Toteutusaika: Tavoitteet: 1. kehittää uusi teknologia-avusteinen ja ryhmäohjaukseen perustuva toimintakonsepti ylipainoisten painonhallintaan 2. hyödyntää toimintakonseptin kehittämisessä uusimpia informaatioteknologisia ratkaisuja: videopuhelinteknologiaa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa 3. hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä ylipainoisten painonhallintaohjelman kehittämisessä 4. tukea terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä: asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen ottamalla käyttöön omahoitopalvelualusta ja luomalla toimintamalli omahoitopalvelualustan hyödyntämiseen ylipainoisten painonhallinnassa 5. vahvistaa järjestöjen roolia ylipainoisten asiakkaiden painonhallinnan tukemisessa: järjestötoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät otetaan mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen Toteutus: Hankkeessa on kehitetty ja toteutettu ylipainoisten kuntalaisten tehostettua painonhallinnan ryhmäohjausta, jossa on hyödynnetty videopuhelinteknologiaa. Seitsemän painonhallintaryhmää on viety läpi videopuhelinvälitteisen ja ravitsemusterapeutin toteuttaman etäohjauksen avulla neljällä terveysasemalla. Hankkeessa on hyödynnetty Työterveyslaitoksen toteuttaman Elvira-tutkimusprojektin tuloksia ja hyviksi todettuja käytäntöjä ylipainoisten ryhmämuotoisen painonhallintaohjelman kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön terveydenhuollon sähköisiä omahoitopalveluita. Tulokset: Etäohjattuihin painonhallintaryhmiin osallistui yli 60 korkean riskin kuntalaista, joiden painoindeksi oli aloitushetkellä vähintään 30. Ryhmäläiset kokoontuivat omalle terveysasemalle Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa, ja ravitsemusterapeutti otti heihin yhteyttä videopuhelimen välityksellä Oulusta. Etäyhteystapaamisia pidettiin viisi kertaa jokaiselle ryhmälle. Lähes puolet osallistujista onnistui painonpudotuksessaan vuoden seurannan aikana. Niillä, jotka onnistuivat pudottamaan painoaan, lähti kiloja keskimäärin yli viisi. Vyötärönympärys kaventui keskimäärin seitsemän senttiä. Lisäksi ryhmäläisten elintavoissa oli tapahtunut myönteisiä muutoksia, vaikka ne eivät heti näkyneetkään painon muutoksina. Painonpudotuksessa onnistuneet ovat iäkkäämpiä ja heidän diabetesriskipisteensä sekä painoindeksinsä olivat korkeampia kuin niiden jotka eivät onnistuneet. Lisäksi onnistujien painonpudotustavoitteet olivat maltillisempia kuin muiden. Kokemukset olivat erittäin rohkaisevia. Hankkeessa kuitenkin todettiin selkeästi, että elintapamuutoksessa onnistumiseen vaikuttavat oleellisesti oma motivaatio, aito muutosvalmius ja elämäntilanteen sopivuus sekä vertaistuki. Videopuhelinteknologia so-

3 veltui hyvin ryhmien ohjaamiseen: osallistujat suhtautuivat siihen pääosin myönteisesti. Videopuhelinteknologia mahdollistaa erityisosaamista vaativien palveluiden, kuten ravitsemusterapeutin tarjoaman asiantuntemuksen, saatavuuden pitkien matkojen päähän esimerkiksi harvaan asutuille ja haja-asutusalueille. Lisäksi hankkeessa käynnistettiin terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittäminen Oulunkaaren terveysasemilla, kuten suojattu viestinvälitys potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välillä, laboratoriotulosten katseluyhteys ja sähköinen ajanvaraus. Palveluiden käytettävyyttä testattiin ensi vaiheessa ylipainoisten ja diabetesta sairastavien kuntalaisten painonhallinnan ja terveyden tukemisessa (viestinvälitys). Omahoitoalusta soveltuu todennäköisesti hyvin erityisesti toiminta- ja ylläpitovaiheessa oleville asiakkaille, kun taas harkintavaiheessa olevat asiakkaat eivät todennäköisesti pysty tätä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla (esimerkiksi omien mittaustulosten ja laboratoriotulosten säännöllinen seuranta). Toisaalta omaseurannan on todettu olevan tärkeää kaikissa elintapamuutosvaiheissa oleville. Kokemusten mukaan asiakkailla on valmiuksia sähköisten palveluiden käyttöön, joskin merkittävä osa terveysasemien asiakkaista tarvitsee käyttöönottoon aktiivista ohjausta. Terveysasemien henkilöstö suhtautui sähköisten palveluiden kehittämistyöhön ja ensi vaiheen käyttökokeiluihin pääsääntöisesti erittäin myönteisesti. Järjestötoimijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden mukaan saaminen painonhallintaohjelman toteuttamiseen käytännön tasolla osoittautui haasteelliseksi. Tahtotilaa kyllä löytyy yhteistyöhön sekä kuntatoimijoiden että järjestötoimijoiden taholta. Jatkossa tarvitaan järjestösektorin, vapaaehtoistoimijoiden ja kuntatoimijoiden roolin ja yhteistyön selkeyttämistä sekä konkreettisten yhteistyömuotojen etsimistä ja kokeilemista. Tämä edellyttää osaltaan pitkäkestoistakin toiminta- ja asennekulttuurin muutosta sekä terveydenhuollon toimijoiden että järjestökentän keskuudessa. Tulosten hyödyntäminen: Tuloksia voidaan hyödyntää perusterveydenhuollossa ja erityisesti pitkien etäisyyksien harvaanasutuilla alueilla, jossa videopuhelinteknologia tarjoaa mahdollisuuden saada palveluita mahdollisimman lähelle maaseudun asukkaita. Painonhallintaohjelmassa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä. Tämä mahdollistaa näyttöön perustuvien toimintatapojen hyödyntämisen ja käyttöönoton terveysasemilla osana terveyden edistämistyötä. Osahankkeen tulokset tarjoavat vaihtoehtoisen tavan organisoida painonhallintaohjelma pitkien etäisyyksien maaseudulla, mutta se on hyvin sovellettavissa ja hyödynnettävissä myös kaupunkiympäristössä (esimerkiksi useat samanaikaiset etäohjauspisteet).

4 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti Terveempi Pohjois-Suomi -hankekokonaisuus Terveempi Pohjois-Suomi eli TerPS-hanke ( ) oli Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelma Kasteeseen kuulunut hankekokonaisuus. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää kuntien ja alueiden hyvinvointijohtamista sekä pysyviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita. TerPS kuului myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman kärkihankkeisiin, joiden tarkoituksena oli ohjelman toimeenpanon käynnistäminen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman hankkeen toimialueeseen kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Lisäksi mukana oli Lapin maakuntaan kuuluva Posion kunta. TerPS muodostui kuudesta osahankkeesta ja niitä koordinoivasta koordinaatiohankkeesta, joissa pyrittiin vaikuttamaan hyvinvointirakenteiden eri osa-alueisiin (kuvio 1). Tämä loppuraportti koskee Oulunkaaren osahanketta. Hankekokonaisuuden ja kaikkien osahankkeiden loppuraportit ovat luettavissa TerPShankkeen kotisivuilla osoitteessa HYVINVOINTIRAKENTEET Kaikki toimialat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä Osaava henkilökunta Hyvät toimintakäytännöt Kainuun osahanke Oulun Eteläisen osahanke Raahen seudun osahanke Hyrrä-osahanke Oulunkaaren osahanke TERO Terveempi Oulu osahanke Kuvio 1. Hyvinvointirakenteiden määritelmä (THL 2010, 9) ja Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen osahankkeiden kohdistuminen kyseisiin rakenteisiin.

5 Hankkeen tausta ja kohderyhmä Hankkeessa kehitettiin ja toimeenpantiin ylipainoisten kuntalaisten tehostettua painonhallinnan ryhmäohjausta, jossa hyödynnettiin videopuhelinteknologiaa. Lisäksi kehitettiin ja otettiin käyttöön terveydenhuollon sähköisiä omahoitopalveluita. Oulunkaaren väestö on Iitä lukuun ottamatta keskimääräistä iäkkäämpää ja sairastuvuus on korkeaa. Kuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja paineet löytää uusia keinoja ehkäistä terveydenhuollon menojen nousua ovat suuret. Siksi uusien ja tehokkaiden keinojen etsiminen kansantautien ehkäisemiseksi on keskeistä. Valtakunnallisestikin poikkeuksellisen pitkälle kehitetyt viestintäalustat, kuten alueellinen videopuhelinverkosto, sekä henkilöstön valmius sen hyödyntämiseen, tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää uudenlaisia ja teknologiaa hyödyntäviä menetelmiä ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä olivat selkeästi ylipainoiset kuntalaiset. Suomalaisista kaksi kymmenestä on merkittävästi lihavia, joilla on vähintään kg:n ylipaino. Toisaalta Suomessa on vähintään vaikeasti lihavia henkilöitä (painoindeksi vähintään 35 kg/m²) lähes seitsemän prosenttia aikuisväestöstä ja sairaalloisesti lihavia (painoindeksi vähintään 40 kg/m²) noin kaksi prosenttia. Lihavuuden luokittelu alkaa lievästä lihavuudesta painoindeksin ollessa kg/m². Vaikeasta lihavuudesta puhutaan painoindeksin ylittäessä 35 kg/m² ja sairaalloisesta lihavuudesta, kun painoindeksi on yli 40 kg/m². (Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus 2011.) Lihavuus liitännäissairauksineen on yksi keskeinen kansanterveysongelma. Lihavuus lisää monien sairauksien vaaraa, alentaa merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Ylipaino on niin yleistä, ettei sen ratkaisua väestötasolla voida jättää yksin julkisen terveydenhuollon tehtäväksi, joten omahoitoa ja kuntalaisten vastuuta omasta terveydestä sekä järjestösektorin ja vapaaehtoistyön roolia on tärkeää tukea. Toisaalta lihavuuden hoidon tulee olla yhtä kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa kuin on muidenkin pitkäaikaissairauksien hoito. Ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla toteutettu elintapaohjaus, joka toteutetaan mieluiten ryhmässä. Elintapahoito keskittyy ruokavalioon ja liikuntaan sekä niitä ohjaaviin ajatuksiin ja asenteisiin. Hoitoon valitaan sellaisia henkilöitä, joille laihduttamisesta ja painonhallinnasta on terveyden ja toimintakyvyn kannalta erityisesti hyötyä ja jotka ovat motivoituneita omahoitoon. (Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus 2011.) Vaikka suomalaisten työikäisten elintavat ovat parantuneet pitkällä aikavälillä, niin suomalaisväestön ylipaino ei tahdo vähentyä (Helakorpi ym. 2011). Oulunkaaren osahankkeen tavoitteet Hankkeen laajana strategisena päämääränä oli terveyden edistämistyön tukeminen Oulunkaaren kuntayhtymän alueella teknologia-avusteisen ja ryhmäohjaukseen perustuvan painonhallintaohjelman avulla. Hankkeen tarkennetut tavoitteet olivat seuraavat: 1. kehittää uusi teknologia-avusteinen ja ryhmäohjaukseen perustuva toimintakonsepti ylipainoisten painonhallintaan 2. hyödyntää toimintakonseptin kehittämisessä uusimpia informaatioteknologisia ratkaisuja: videopuhelinteknologiaa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa 3. hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä ylipainoisten painonhallintaohjelman kehittämisessä

6 4. tukea terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä: asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen ottamalla käyttöön omahoitopalvelualusta ja luomalla toimintamalli omahoitopalvelualustan hyödyntämiseen ylipainoisten painonhallinnassa 5. vahvistaa järjestöjen roolia ylipainoisten asiakkaiden painonhallinnan tukemisessa: järjestötoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät otetaan mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen Hankkeen toteutus ja saavutetut tulokset Osahankkeessa on kehitetty ja toteutettu ylipainoisten kuntalaisten tehostettua painonhallinnan ryhmäohjausta, jossa on hyödynnetty videopuhelinteknologiaa. Seitsemän painonhallintaryhmää on viety läpi videopuhelinvälitteisen ja ravitsemusterapeutin toteuttaman etäohjauksen avulla neljällä terveysasemalla. Osahankkeen aikana on toteutettu yhteensä 35 videovälitteistä painonhallintasessiota. Etäterveydenhuollosta, kuten videopuhelinvälitteisistä etäkonsultaatioista, on saatu hyviä kokemuksia Oulunkaarella jo useiden vuosien ajalta (Nikkanen ym. 2008, Vuononvirta ym. 2008, 2010), mutta nyt videopuhelimen todettiin soveltuvan hyvin myös painonhallinnan ryhmäohjaukseen (ks. myös Laitinen ym. 2010). Lisäksi osahankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön sähköisiä omahoitopalveluita Oulunkaaren terveysasemilla, kuten suojattu viestinvälitys potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välillä, laboratoriotulosten katseluyhteys ja sähköinen ajanvaraus. 1. Videopuhelinvälitteisesti etäohjatut painohallintaryhmät Osahankkeessa on hyödynnetty Työterveyslaitoksen toteuttaman Elvira-tutkimusprojektin tuloksia ja hyviksi todettuja käytäntöjä ylipainoisten ryhmämuotoisen painonhallintaohjelman kehittämisessä. Hankkeessa on sovellettu Elvira-councelling ryhmäohjausmallia ( Jaana Laitinen, Työterveyslaitos), jonka taustalla on transteoreettinen muutosvaihemalli. Tässä mallissa elintapojen muutosta tarkastellaan prosessina, jossa yksilö etenee vaiheesta toiseen. Muutosvaihemallin mukaan asiakkaan muutosvalmiudessa voidaan erottaa eri vaiheita: esiharkintavaihe, harkintavaihe, valmistautumisvaihe, toimintavaihe, ylläpitovaihe ja päätösvaihe. Muutosprosessiin liittyy taantumia, joissa tehdyt elintapamuutokset eivät pysy ja taannutaan aikaisempaan toimintatapaan. Relapsi on muutosprosessin luonnollinen osa, joka ilmenee useimmilla elintapojaan muuttavilla ihmisillä. (Prochaska ym. 1992, Korkiakangas ym ) Hankkeessa on otettu huomioon painonhallintaryhmiin mukaan valikoitavien henkilöiden vaihe omassa muutosprosessissaan suhteessa painonpudotukseen. Mukaan valikoitavien ylipainoisten kuntalaisten todellinen muutosvalmius testattiin, koska on näyttöä siitä, että ryhmämuotoisessa ravitsemusneuvonnassa merkittävää onnistumista tapahtuu vain niillä asiakkailla, joilla on selvä muutosvalmius ryhmätoiminnan käynnistyessä. Muutosvalmiustestin lisäksi organisoitiin terveydenhoitajan henkilökohtainen haastattelu. Tavoitteena oli selvittää todellinen halukkuus ja motivaatio lähteä mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen ja painonpudotukseen. Lisäksi selvitettiin asiakkaiden painonpudotustavoitteiden realistisuus ja perhetilanteen joustavuus. Elvira-malli on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi syrjäisillä ja pitkien etäisyyksien alueilla. Ravitsemusterapeutti on toteuttanut tehostettua ohjausta elintapamuutoksista videopuhelimen välityksellä Oulusta. Ryhmäläiset kokoontuivat omalle terveysasemalle Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa. Ryhmäohjaussessiot (5 x 90 min) muodostuivat seuraavista teemoista: elintapamuutosten pohdinta, ateriarytmi, lautasmalli, ruokavalion laatu ja määrä, syömiskäyttäytyminen, hyvä elämä ja painonhal-

7 linta sekä oman edistymisen arviointi ja jatkosuunnitelmat (Laitinen ym. 2010). Hanke kohdistui aikuisväestöön, joten osallistujilta edellytettiin vähintään 18-vuoden ikää. Ryhmien (6 10 osallistujaa/ryhmä) muodostamisessa huomioitiin asiakkaiden ikäjakauma, sukupuoli ja painoindeksi. Ryhmiin osallistumisaktiivisuus vaihteli suuresti, ja viimeiseen arviointitapaamiseen tuli suhteellisesti vähiten osallistujia. Etäohjausryhmissä on ollut kuudessa ensimmäisessä ryhmässä vuosina mukana yhteensä 63 ylipainoista kuntalaista, joiden painoindeksi oli aloitushetkellä vähintään 30 (merkitsee terveysriskiä). Osallistujista naisia oli 45 (71 %) ja miehiä 18 (29 %). Keski-ikä 53 vuotta (vaihteluväli vuotta) ja painoindeksi keskimäärin 36.5 (vaihteluväli 27 67). Suurin osa piti itseään huomattavan liikapainoisena, ja lähes kaikki ilmoittivat tavoitteekseen laihtumisen. Suurin osa osallistujista oli korkean riskin potilaita: diabetesriskipisteet keskimäärin Elintapamuutosprosessissaan osallistujat olivat painonhallintaryhmän käynnistyessä harkintavaiheessa (2 %), valmistautumisvaiheessa (19 %), toimintavaiheessa (14 %), ylläpitovaiheessa (14 %) tai repsahduksen kokeneita (25 %). Vastaajista suurin osa arvioi pystyvyytensä hyväksi elintapamuutosten tekemiseen. Vuoden seurannan jälkeen merkittävä osa ryhmiin osallistuneista oli siirtynyt elintapamuutosprosessissaan harkinta-, valmistautumis- ja toimintavaiheesta ylläpitovaiheeseen. Noin puolet osallistujista onnistui painonpudotuksessaan vajaan puolen vuoden seurannan aikana. Niillä, jotka onnistuivat pudottamaan painoaan, lähti kiloja keskimäärin lähes viisi (vaihteluväli kg). Yhteensä kiloja lähti koko ryhmällä noin 150. Vyötärönympärys kaventui keskimäärin viisi senttiä. Vuoden seurannan jälkeen vajaa puolet osallistujista oli onnistujia: kiloja oli lähtenyt keskimäärin reilut viisi (vaihteluväli 1 14 kg) ja vyötärönympärys oli kaventunut keskimäärin seitsemän senttiä. Näitä muutoksia voidaan pitää jo terveyden kannalta merkityksellisinä (Alahuhta ym. 2009, 2010). Myös muutokset painoindeksissä, kehon rasvaprosentissa, sisäelinrasvaprosentissa ja luustolihasprosentissa olivat myönteisiä sekä puolen vuoden että vuoden seurannan jälkeen. On kuitenkin hyvä huomioida se, että tutkimusten mukaan laihdutustulokset jäävät valitettavan usein väliaikaisiksi. Siksi esimerkiksi syömiskäyttäytymisen ohjaus tulisi olla keskeinen osa laihdutusohjausta. (Keränen 2011.) Painonpudotuksessa onnistuneet ovat iäkkäämpiä ja heidän diabetesriskipisteensä sekä painoindeksinsä olivat korkeampia kuin niiden, jotka eivät onnistuneet. Lisäksi onnistujien painonpudotustavoitteet olivat maltillisempia kuin muiden. Erityisesti valmistautumisvaiheessa olevat olivat onnistuneet hyvin painonpudotuksessaan puolen vuoden seurannan jälkeen, kun taas vuoden seurannan jälkeen merkittävä osa onnistujista oli elintapamuutosprosessissaan ylläpitovaiheessa. Lisäksi ryhmäläisten elintavoissa oli tapahtunut myönteisiä muutoksia, vaikka ne eivät heti näkyneetkään painon muutoksina. Vuoden seurannan jälkeen painonhallintaryhmiin osallistujilta tiedusteltiin arvioita niistä tekijöistä, jotka mahdollisesti selittävät elintapamuutoksen onnistumista. Painonpudotuksessaan onnistuneet olivat elintapamuutosprosessin käynnistymisvaiheessa epäonnistuneita halukkaampia seuraamaan omia elintapojaan ja valmiimpia näkemään vaivaa omien elintapojen muuttamiseksi. Lisäksi onnistujat kokivat epäonnistujiin verrattuna useammin, että he jaksavat sinnikkäästi noudattaa terveellisiä elintapoja ja että elintapojen muuttamista lähdettiin toteuttamaan hyvillä mielin. Onnistujat myös muuttivat omia ruokailutottumuksiaan aikaisempaa terveellisemmiksi epäonnistujia aktiivisemmin ja tietoisemmin. Vaikka kokemukset olivat erittäin rohkaisevia, niin hankkeessa todettiin kuitenkin selkeästi, että elintapamuutoksessa onnistumiseen vaikuttavat oleellisesti osallistujien oma motivaatio, aito muutosvalmius ja elämäntilanteen sopivuus sekä vertaistuki. Ilman näitä on hyvin vaikea onnistua elintapamuutosprosessissa.

8 Etäohjattuihin painonhallintaryhmiin osallistuneiden arvioiden mukaan elintapojen muuttamista edistivät myös seuraavat tekijät: pelko sairauksien puhkeamisesta (kuten diabetes), olemassa olevat sairaudet ja niistä aiheutuvat ongelmat (kuten diabetes, verenpainetauti ja hengenahdistus), huoli omasta terveydestä ja halu pysyä terveenä, liikkumisen ja voinnin helpottuminen, ulkomuodon kohentuminen, ryhmään kuuluminen, sovitut kontrollikäynnit, positiivinen asenne, yhteinen päätös perheessä, perheen ja läheisten tuki ja kannustus, oma halu ja motivaatio, hyvän ystävän esimerkki, elämäntilanteen joustavuus muutoksille ja terveydenhoitajalta saatu tuki. Sen sijaan elintapamuutosta vaikeuttivat seuraavat tekijät: tilapäiset retkahdukset, laiskuus, itsekurin ja itsehallinnan puute, mukavuuden halu, sinnikkyyden puute, lohtusyöminen, liikuntarajoitteet, liian hyvä ruokahalu, jatkuva nälän tunne, napostelu, halu herkutella, muutokset ja haasteet perhetilanteessa sekä riittämätön tuki elintapojen muuttamiseen. (ks. myös Alahuhta ym ) Osa ryhmäläisistä on käynyt säännöllisesti terveydenhoitajan vastaanotolla, mikä oli auttanut elintapamuutosprosessin toteuttamista. Lisäksi ryhmäytymistä on tapahtunut joidenkin osallistujien kesken, jolloin osallistujilla on ollut mahdollisuus saada tukea toisiltaan. Ryhmäytyminen ja toisilta saatu tuki on erityinen haaste tämänkaltaisessa toimintatavassa. Lisäksi säännöllinen tuki ja kontrollit (punnitukset) ovat oleellisen tärkeitä onnistumisen kannalta: seuranta-aika tulee sopia yhdessä jo valmiiksi asiakkaan kanssa. Onnistuakseen asiakkaalla on oltava aitoa sisäistä motivaatiota elintapamuutoksen tekemiseen. Muutosvalmiuden tulee olla riittävä, jotta voidaan onnistua. Toisaalta ryhmäohjaus ei sovi kaikille. Osalla ryhmäläisistä oli selkeästi yksilöohjauksen tarvetta. Myös ryhmäohjausten jälkeen ryhmäläiset tarvitsevat erityistä tukea: tämä on tarkoituksenmukaista organisoida osana terveysasemien terveydenhoitajien työtä. Merkittäväksi ongelmaksi hankkeessa todettiin motivoituneiden ja riittävän muutosvalmiuden omaavien kuntalaisten etsiminen ja löytäminen. Erityisen haasteensa asiakasrekrytointiin asetti se, että painoindeksiä ei systemaattisesti kirjata potilastietojärjestelmään. Hanke edellytti silminnähden ylipainoisten kuntalaisten painoindeksin kirjaamisen tehostamista kaikissa terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Näin hankkeen kohderyhmä oli mahdollista tunnistaa, ja tehdä potilastietojärjestelmästä listaus potentiaalisista ryhmämuotoiseen painonhallintaohjelmaan osallistuvista kuntalaisista. Kirjaaminen ja ylipainoisten kuntalaisten seulominen potilastietojärjestelmästä ei kuitenkaan riittänyt, vaan toisen haasteen asetti ylipainoisten henkilöiden todellisen muutosvalmiuden ja -motivaation testaaminen elintapojen muuttamiseen ja painon pudottamiseen. Muutosvalmiuden testaamiseen on olemassa mittareita, ja niitä on käytetty tässäkin hankkeessa. Riittävästi todellisia muutokseen pystyviä kuntalaisia erottelevaa ja käytännön työssä toimivaa mittaria näyttäisi kuitenkin olevan haasteellista kehittää. Todellisen motivaation selvittäminen heti alussa elintapamuutoksen tekemiseen on oleellisen tärkeää onnistumisen kannalta. Ryhmiin osallistujien alkumotivoinnin tulisi olla tehokasta. Lisäksi terveydenhoitajan tehtävät ryhmien päätyttyä tulee sopia. Mahdollisina toimenpiteinä hankkeessa tuotiin esille ns. roolien saattaen vaihtaminen terveydenhoitajan ja ravitsemusterapeutin välillä sekä kokoava loppukeskustelu. Ryhmätoiminnan tehostamiskeinoiksi tunnistettiin tehokkaampi asiakkaiden motivointi ja muutosvalmiuden syvällisempi selvittäminen. Ongelmana hankkeessa havaittiin, että motivoituneita kuntalaisia ei ehkä pienistä kunnista löydy riittävää määrää kerralla tai heidän tavoittaminen samanaikaisesti voi olla haasteellista. Iin terveysasemalla käynnistettiin vielä hankkeen loppuvaiheessa keväällä 2011 yksi uusi ryhmä: ryhmäläisten valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota todelliseen muutosvalmiuteen ja motivaatioon. Lisäksi ryhmäläisille organisoitiin ohjattua liikuntaa ja tutustumista erilaisiin liikuntamuotoihin Ii-instituutin toimesta.

9 Hankkeen kokemusten mukaan videopuhelintekniikka soveltui hyvin elintapamuutosryhmien ohjaamiseen: osallistujat suhtautuivat siihen pääosin myönteisesti. Lisäksi osallistujille oli tärkeää ja onnistumista tukevaa saada nimenomaan erityisosaajan palveluita, ravitsemusterapeutin erityisosaamista, painonhallinnan tueksi. Ryhmään osallistunut nuori nainen totesi: kyllä se toimii hyvin videonkin kautta, kun on ammattilainen toisessa päässä itsestä se on kuitenkin kiinni, että onko sinniä ja miten asiat kotona menevät Videopuhelinvälitteisesti etäohjatut painonhallintaryhmät toimivat teknisesti pääsääntöisesti hyvin, mutta joitakin ongelmiakin esiintyi. Näitä kirjattiin ylös teknisten ongelmatilanteiden muistioon. Tekniset ongelmat liittyivät yhteyden katkeamiseen ja pätkimiseen, ajoittaisiin ääniongelmiin, kuvan pysähtymiseen, kameran etäkääntämisen ongelmiin sekä videopuhelinyhteyksien saamisen ongelmiin. Ryhmien käynnistyessä joillakin ryhmäläisillä havaittiin vähäistä laitepalkoa. Tärkeänä pidettiin sitä, että osallistujat perehdytetään tekniseen toimintaympäristöön ja kerrotaan esimerkiksi, että järjestelmä on suojattu, eikä siihen pääse ulkopuolisia henkilöitä. 2. Sähköiset omahoitopalvelut Hankkeessa on käynnistetty sähköisten palveluiden kehittäminen Oulunkaaren terveysasemilla, kuten suojattu viestinvälitys potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välillä, laboratoriotulosten katseluyhteys ja sähköinen ajanvaraus. Oulunkaaren kuntayhtymä oli mukana Oulun kaupungin koordinoimassa sähköisen omahoitopalvelukokonaisuuden tarjouskilpailutuksessa. Kilpailutuksen tuloksena ja neuvottelujen perusteella yhteistyökumppaneiksi ja palvelutoimittajiksi valittiin Mawell Oy ja Tieto Oy. Mawell Oy:n kanssa käynnistettiin kehitys- ja käyttöönottotyö Mawell S7 sähköisen asioinnin ratkaisusta. Tämä sähköisen asioinnin ratkaisu muodostuu seuraavista ominaisuuksista: sähköisen asioinnin palvelualusta, sähköinen viestintä kansalaisen ja ammattilaisen välillä, oma terveyskansio, oma päiväkirja sekä sähköiset lomakkeet ja mittaukset. Oulunkaarella otetaan asteittain käyttöön kyseinen asiointipalvelu. Palveluiden käytettävyyttä testattiin ensi vaiheessa viestinvälityksen osalta ylipainoisten ja diabetesta sairastavien kuntalaisten painonhallinnan ja terveyden tukemisessa. Kokemusten mukaan asiakkailla on valmiuksia sähköisten palveluiden käyttöön, joskin merkittävä osa terveysasemien asiakkaista tarvitsee käyttöönottoon aktiivista ohjausta esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstön taholta. Terveysasemien henkilöstö suhtautui kehittämistyöhön ja ensi vaiheen käyttökokeiluihin pääsääntöisesti erittäin myönteisesti. Tieto Oy:n kanssa käynnistettiin kehitys- ja käyttöönottotyö koskien kansalaisten sähköistä ajanvarausta. Oulunkaarella otetaan käyttöön Effica -kansalaisen ajanvaraus ja lisäksi NetNurse -integraatio Efficapotilastietojärjestelmään (yhteys Mawellin ratkaisusta Efficaan). Kansalaiselle ajanvarauksen käyttöliittymä on selainpohjainen, ja se noudattaa yleisesti hyväksyttyjä standardeja. Palvelun käyttäjä voi esimerkiksi siirtää ja peruuttaa ajanvarauksia sekä katsoa omaa jonotustilannetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset saavat kansalaisten NetNursella lähettämät viestit Effican viestipiikkiin, ja he pystyvät vastaamaan niihin Effica navigaattorin kautta suoraan NetNursen välityksellä. Oulunkaaren kuntayhtymä on tehnyt sopimukset Mawell Oy:n ja Tieto Oy:n kanssa edellä mainittujen palveluiden kehittämisestä, käyttöönotosta ja toimittamisesta. Sähköisillä omahoitopalveluilla tuetaan terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Palveluiden loppukäyttäjät (terveysasemien eri henkilöstöryhmät) on

10 osallistettu kehittämistyöhön, käyttöönoton suunnitteluun ja pilotointiin. Asiakas-loppukäyttäjiltä kerätään edelleen käyttökokemuksia pilotoinnin edetessä. Sähköiset omahoitopalvelut soveltuvat hyvin painonhallinnan tueksi. Painonhallintaryhmäläisissä oli mukana kuntalaisia, jotka hyötyvät omahoitopalveluista ja ovat innokkaita oman terveydentilan ja painonhallinnan seurantaan sähköistä alustaa käyttäen. Omahoitoalusta soveltuu todennäköisesti hyvin erityisesti toiminta- ja ylläpitovaiheessa oleville asiakkaille, kun taas harkintavaiheessa olevat asiakkaat eivät todennäköisesti pysty tätä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla (esimerkiksi omien mittaustulosten ja laboratoriotulosten säännöllinen seuranta). Toisaalta omaseurannan on todettu olevan tärkeää kaikissa elintapamuutosvaiheissa oleville. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan poista yksinäisyyttä ja sosiaalisen tuen tarvetta, joiden on todettu olevan keskeinen elintapamuutoksessa onnistumiseen vaikuttava tekijä. Toisaalta omahoitoalustaan rakennetaan myös esimerkiksi ryhmäkeskustelumahdollisuus, joka tyydyttää omalta osaltaan sosiaalisen tuen ja vertaistuen tarvetta elintapamuutosprosessissa olevilla kuntalaisilla. 3. Järjestöjen rooli ylipainoisten kuntalaisten painonhallinnan tukemisessa Järjestötoimijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden mukaan saaminen painonhallintaohjelman toteuttamiseen käytännön tasolla osoittautui haasteelliseksi. Tahtotilaa kyllä löytyy yhteistyöhön sekä kuntatoimijoiden että järjestötoimijoiden suunnalta. Myös Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) toteuttamassa selvitystyössä todettiin selkeästi, että rakenteet eivät ole riittäviä kuntien ja järjestöjen väliselle yhteistyölle. Yhteistyötä tehdään, mutta se on yleensä satunnaista ja pitkäjänteisyys puuttuu. Järjestöissä kuva kuntien tekemästä hyvinvointityöstä on puutteellinen, ja toisaalta kuntatoimijat eivät ole riittävän tietoisia järjestöjen tarjoamista kuntalaisten tukimuodoista. (Mustakangas-Mäkelä 2010.) Näin todettiin olevan myös Oulunkaaren kuntien alueella. Painonhallinnan etäohjausryhmiin on tarpeen miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ryhmän vetäjänä voisi olla esimerkiksi terveydenhoitaja tai vapaaehtoistyöntekijä, jolloin ravitsemusterapeutti voisi toimia lähinnä konsultoivassa roolissa. Myöhemmin toiminta voisi olla merkittäviltä osiltaan vapaaehtoistoimijalähtöistä, jolloin julkisen terveydenhuollon panostusta tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Julkisen terveydenhuollon organisaatioiden on kuitenkin tarpeen toimia koordinoivassa ja toimintaa organisoivassa roolissa. Uudenlainen yhteistyö edellyttää kuntavastuun ja järjestöjen roolin selkeyttämistä. On tarpeen nimetä kuntiin ja terveysasemille henkilöt, jotka koordinoivat järjestöyhteistyötä tai toimivat yhdyshenkilöinä järjestöjen suuntaan. Tulosten hyödyntäminen Kehittämistyön yhtenä päämääränä on kehitettyjen hyvien käytäntöjen siirrettävyys toimintaympäristöstä toiseen. Videopuhelinvälitteisesti etäohjattujen painonhallintaryhmien vaikuttavuutta ja käytettävyyttä on arvioitu: erityisesti arviointia on tehty asiakastasolla. Tämä mahdollistaa sen, että toimintatapa on sovellettavissa myös esimerkiksi muilla terveysasemilla huomioiden kuitenkin paikalliset olosuhteet. Tuloksia voidaan hyödyntää perusterveydenhuollossa ja erityisesti harvaanasutuilla alueilla, jossa videopuhelinteknologia tarjoaa mahdollisuuden saada palveluita mahdollisimman lähelle maaseudun asukkaita. Myös hankkeessa saatavat kokemukset videopuhelinteknologian ja sähköisten omahoitopalveluiden soveltuvuudesta voidaan siirtää toiseen vastaavaan kontekstiin ja hyödyntää saatuja kokemuksia erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla.

11 Painonhallintaohjelmassa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä. Tämä mahdollistaa näyttöön perustuvien toimintatapojen hyödyntämisen ja käyttöönoton terveysasemilla osana terveyden edistämistyötä. Hankkeen tulokset tarjoavat vaihtoehtoisen tavan organisoida painonhallintaohjelma pitkien etäisyyksien maaseudulla, mutta se on hyvin sovellettavissa ja hyödynnettävissä myös kaupunkiympäristössä: esimerkiksi useat samanaikaiset etäohjauspisteet. Usean etäryhmän ohjaaminen samanaikaisesti onnistuu videosillan välityksellä, jolloin voidaan päästä useiden kymmenien asiakkaiden yhtäaikaiseen ohjaukseen useissa eri pisteissä, jotka voivat olla maantieteellisesti etäällä toisistaan. Näin ollen matkustamistarve sekä kuntalaisilla että ohjaajilla on mahdollisimman vähäistä. Päätelmät ja suositukset Hankkeen kokemusten pohjalta voidaan esittää seuraavat päätelmät ja suositukset: 1. Videopuhelinvälitteisesti etäohjatut painohallintaryhmät Teknologia-avusteisessa elintapamuutosprosessissa onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat aito motivaatio ja muutosvalmius, elämäntilanteen sopivuus, ryhmän saatu tuki ja muu vertaistuki sekä teknologiamyönteisyys. Videopuhelinteknologia mahdollistaa erityisosaamista vaativien palveluiden, kuten ravitsemusterapeutin erityisosaamisen, saatavuuden pitkien matkojen etäisyyksien päähän esimerkiksi harvaan asutuille ja haja-asutusalueille. Videopuhelintekniikka soveltuu hyvin ryhmien ohjaamiseen. Asiakasrekrytointiin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Tarkoituksenmukaista on valita mukaan sellaisia henkilöitä, joilla on hyvät valmiudet ja riittävä motivaatio tehdä elintapamuutoksia, ja joille laihduttamisesta ja painonhallinnasta on terveyden ja toimintakyvyn kannalta erityisesti hyötyä. Hankkeen tulokset tarjoavat vaihtoehtoisen tavan organisoida painonhallintaohjelma pitkien etäisyyksien maaseudulla, mutta se on hyvin sovellettavissa ja hyödynnettävissä myös kaupunkiympäristössä. 2. Sähköiset omahoitopalvelut Sähköisillä omahoitopalveluilla voidaan tukea terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä: asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Kuntalaisilla on valmiuksia sähköisten palveluiden käyttöönottoon, mutta merkittävä osa terveysasemien asiakkaista ja nimenomaan paljon palveluita tarvitseva väestönosa tarvitsee käyttöönotossa aktiivista asiakasohjantaa. Näin sähköiset palvelut on mahdollista saada laajaan käyttöön väestötasolla. Käyttäjäystävällisten terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittäminen edellyttää järjestelmätoimittajien ja loppukäyttäjien (sekä henkilöstö että asiakkaat) kesken tapahtuvaa yhteistä kehittämistyötä, jotta palvelut saadaan räätälöityä kullekin alueelle, kuhunkin yksikköön ja jokaiselle asiakkaalle sopiviksi. Tarvitaan tarjolla olevien ratkaisujen käytettävyyden kriittistä tarkastelua nimenomaan asiakasnäkökulmasta sekä huomioiden alueen ja organisaatioiden tarpeet. Haasteena on aidosti asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden kehittäminen, esimerkiksi hyödyntäen palvelumuotoilua, jotta entistä asiakaslähtöisempien ja yksilöllisempien sähköisten palveluiden ja työskentely-ympäristöjen rakentaminen mahdollistuu. Sähköisistä palveluista on odotettavissa hyötyjä erityisesti pitkien etäisyyksien maaseudulla ja haja-asutusalueilla.

12 3. Järjestöjen rooli painonhallinnan tukemisessa Haasteena on järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden roolin vahvistaminen ylipainoisten kuntalaisten painonhallinnan tukemisessa: järjestötoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät tulee ottaa aikaisempaa aktiivisemmin mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen. Tämä vaatii osaltaan pitkäkestoistakin toiminta- ja asennekulttuurin muutosta sekä terveydenhuollon toimijoiden että järjestökentän keskuudessa. Tarvitaan järjestösektorin, vapaaehtoistoimijoiden ja kuntatoimijoiden roolin ja yhteistyön selkeyttäminen sekä konkreettisten yhteistyömuotojen etsimistä ja ennakkoluulotonta kokeilemista. Hankkeen resurssoinnin kuvaus Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta jäi käyttämättä noin Hankkeessa on työskennellyt osa-aikaisesti seuraavaa henkilöstöä: projektityöntekijä (Anu Haanela) 50 % työpanoksella ajalla asiantuntija (Olavi Timonen) 10 % työpanoksella ajalla projektipäällikkö (Outi Kanste) 30 % työpanoksella koordinoivat terveydenhoitajat neljällä terveysasemalla kukin 10 % työpanoksella ajalla ja ) (Ii: Leena Törmänen, Utajärvi: Mira Holappa, Vaala: Sirkka Vesterinen ja Pudasjärvi: Helena Kokko) Osahankkeen alkuperäiseen kustannusarvioon on tehty joitakin tarkennuksia ja kustannuslajimuutoksia kuitenkin siten, että hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ei ole tarvinnut tehdä muutoksia. Hankkeen kokonaisbudjetti on pysynyt alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena. Erityisesti hankkeeseen on tarvittu alkuperäistä kustannusarviota enemmän henkilöstön työpanosta, jotta hanke on voitu viedä läpi hankesuunnitelman mukaisesti. Kustannuslajimuutokset on hyväksytty hankekokonaisuuden ohjausryhmässä ja myös rahoittajaviranomaisen toimesta. Osahanke on tarvinnut projektipäällikön hankkeen asianmukaista koordinointia ja raportointia varten. Lisäksi pitkien etäisyyksien vuoksi koordinoivat terveydenhoitajat terveysasemilla ovat olleet keskeisiä toimijoita hankkeen käytännön läpiviemisessä. Hankkeen resurssointi on raportoitu yksityiskohtaisesti hankkeen väliraporteissa.

13 Lähteet Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Luettavissa osoitteesta: Alahuhta M, Korkiakangas E, Kyngäs H & Laitinen J Tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden elintapamuutoksen hyödyt ja haitat. Hoitotiede 4: Alahuhta M, Ukkola T, Korkiakangas E, Jokelainen T, Keränen A-M, Kyngäs H & Laitinen J Elintapamuutosvaihe sekä painonhallinnan onnistumisen edellytykset ja riskitekijät tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöillä. Tutkiva Hoitotyö 2: Helakorpi S, Pajunen T, Jallinoja P, Virtanen S & Uutela A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys: kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 15/2011, Helsinki. Keränen A-M Lifestyle interventions in treatment of obese adults. Eating behaviour and other factors affecting weight loss and maintenance. Väitöskirja, Acta Univ. Oul. D Korkiakangas E, Alahuhta M & Laitinen J Hyödyt ja haitat elintapamuutoksen puntarissa. Sairaanhoitaja 5: Laitinen J, Korkiakangas E, Alahuhta M, Keinänen-Kiukaanniemi S, Rajala U, Timonen O, Jokelainen T, Keränen AM, Remes J, Ruokonen A, Hedberg P, Taanila A, Husman P & Olkkonen S Feasibility of videoconferencing in lifestyle group counseling. International Journal of Circumpolar Health 69: Mustakangas-Mäkelä A Suunnitelmista tekoihin ja toimintaan. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen esiselvitys kunta-järjestöt -yhteistyöstä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Kaste-ohjelma ja Terveempi Pohjois-Suomi -hanke. Luettavissa osoitteessa: Nikkanen T, Timonen M, Ylitalo K, Timonen O, Keinänen-Kiukaanniemi S & Rajala U Quality of diabetes care among patients managed by teleconsultation. Journal of Telemedicine and Telecare 2008; 14: Pohjois-Pohjanmaan liitto Pidämme huolta toisistamme, itsestämme ja ympäristöstämme. Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:47. Luettavissa osoitteesta: Prochaska J, DiClemente C & Norcross J In search of how people change. Applications to Addictive Behaviors. American Psychologist 47: THL Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja terveyttä kuntaa - Tukiaineistoa kuntajohdolle. Hyvinvoiva ja terve kunta -sarja. Luettavissa osoitteessa:

14 Vuononvirta T, Timonen M, Keinänen-Kiukaanniemi S, Timonen O, Ylitalo K, Kanste O & Taanila A The attitudes of multiprofessional teams to telehealth adoption in northern Finland health centres. Journal of Telemedicine and Telecare 15: Vuononvirta T, Timonen M, Keinänen-Kiukaanniemi S, Timonen O, Ylitalo K, Kanste O & Taanila A The compatibility of telehealth with health-care delivery. Journal of Telemedicine and Telecare 17: Osahankkeen kotisivut Oulunkaaren www-sivuilla osoitteessa: Lisätietoja Outi Kanste projektipäällikkö p Kirsti Ylitalo-Katajisto kuntayhtymän johtaja p. (08)

Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen arviointisuunnitelma

Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen arviointisuunnitelma Terveempi Pohjois-Suomi Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen arviointisuunnitelma Oulunkaaren kuntayhtymä 28.5.2010 (versio 1.0) Outi Kanste Oulunkaaren seutukunta 2006 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Ii Pudasjärvi

Lisätiedot

Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen työsuunnitelma

Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen työsuunnitelma Terveempi Pohjois-Suomi Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen työsuunnitelma Oulunkaaren seutukunta 1.10.2009 Outi Kanste Oulunkaaren seutukunta 2006 OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Piisilta

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 1 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Omahoitohankekokonaisuus Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Esityksen sisältö Etäkonsultaatiot Etävastaanotot Diabetes etävastaanotto Verkkopalvelut Videopuhelin

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Kansalainen itsehoidon toteuttajana Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki Sanna Salmela Ville Koskimäki a) Kehittäminen b) Koordinaatio hyvinvointirakenteet & HyTEtyökalut seuranta- ja arviointijärjestelmä koulutus viestintä esiselvitys Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi

Lisätiedot

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 9-10.2.2012 Keijo Koski 10.2.2012 Oulun kaupunki Kehittämisohjelmat Uusi Oulu asukasmäärä noin 187 500 (X/11) Oulu, Haukipudas, Kiiminki,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot