TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE ( ) Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE (2009 2011) Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE ( ) Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti Kirjoittaja: Outi Kanste projektipäällikkö

2 HANKETIIVISTELMÄ Hankkeen nimi: Omahoito ja Oulunkaari, Oulunkaaren osahanke (projektitunnus P21119) Toteutusorganisaatio: Oulunkaaren kuntayhtymä Vastuullinen johtaja: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Hanketyyppi: osahankkeena Terveempi Pohjois-Suomi -hankekokonaisuudessa (TerPS), jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Yhteistyökumppanit: Oulunkaaren kuntayhtymän terveysasemat Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa, Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Työterveyslaitos, PPSHP:n Terveyden edistämisen yksikkö, Suomen Sydänliitto ry, Mawell Oy, Tieto Oy, Arctic Connect Oy, Arcturia Oy, Terveempi Pohjois-Suomi - hankekokonaisuuden muut osahankkeet, Oulunkaaren kuntayhtymät muut hyvinvointihankkeet Toteutusaika: Tavoitteet: 1. kehittää uusi teknologia-avusteinen ja ryhmäohjaukseen perustuva toimintakonsepti ylipainoisten painonhallintaan 2. hyödyntää toimintakonseptin kehittämisessä uusimpia informaatioteknologisia ratkaisuja: videopuhelinteknologiaa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa 3. hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä ylipainoisten painonhallintaohjelman kehittämisessä 4. tukea terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä: asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen ottamalla käyttöön omahoitopalvelualusta ja luomalla toimintamalli omahoitopalvelualustan hyödyntämiseen ylipainoisten painonhallinnassa 5. vahvistaa järjestöjen roolia ylipainoisten asiakkaiden painonhallinnan tukemisessa: järjestötoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät otetaan mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen Toteutus: Hankkeessa on kehitetty ja toteutettu ylipainoisten kuntalaisten tehostettua painonhallinnan ryhmäohjausta, jossa on hyödynnetty videopuhelinteknologiaa. Seitsemän painonhallintaryhmää on viety läpi videopuhelinvälitteisen ja ravitsemusterapeutin toteuttaman etäohjauksen avulla neljällä terveysasemalla. Hankkeessa on hyödynnetty Työterveyslaitoksen toteuttaman Elvira-tutkimusprojektin tuloksia ja hyviksi todettuja käytäntöjä ylipainoisten ryhmämuotoisen painonhallintaohjelman kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön terveydenhuollon sähköisiä omahoitopalveluita. Tulokset: Etäohjattuihin painonhallintaryhmiin osallistui yli 60 korkean riskin kuntalaista, joiden painoindeksi oli aloitushetkellä vähintään 30. Ryhmäläiset kokoontuivat omalle terveysasemalle Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa, ja ravitsemusterapeutti otti heihin yhteyttä videopuhelimen välityksellä Oulusta. Etäyhteystapaamisia pidettiin viisi kertaa jokaiselle ryhmälle. Lähes puolet osallistujista onnistui painonpudotuksessaan vuoden seurannan aikana. Niillä, jotka onnistuivat pudottamaan painoaan, lähti kiloja keskimäärin yli viisi. Vyötärönympärys kaventui keskimäärin seitsemän senttiä. Lisäksi ryhmäläisten elintavoissa oli tapahtunut myönteisiä muutoksia, vaikka ne eivät heti näkyneetkään painon muutoksina. Painonpudotuksessa onnistuneet ovat iäkkäämpiä ja heidän diabetesriskipisteensä sekä painoindeksinsä olivat korkeampia kuin niiden jotka eivät onnistuneet. Lisäksi onnistujien painonpudotustavoitteet olivat maltillisempia kuin muiden. Kokemukset olivat erittäin rohkaisevia. Hankkeessa kuitenkin todettiin selkeästi, että elintapamuutoksessa onnistumiseen vaikuttavat oleellisesti oma motivaatio, aito muutosvalmius ja elämäntilanteen sopivuus sekä vertaistuki. Videopuhelinteknologia so-

3 veltui hyvin ryhmien ohjaamiseen: osallistujat suhtautuivat siihen pääosin myönteisesti. Videopuhelinteknologia mahdollistaa erityisosaamista vaativien palveluiden, kuten ravitsemusterapeutin tarjoaman asiantuntemuksen, saatavuuden pitkien matkojen päähän esimerkiksi harvaan asutuille ja haja-asutusalueille. Lisäksi hankkeessa käynnistettiin terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittäminen Oulunkaaren terveysasemilla, kuten suojattu viestinvälitys potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välillä, laboratoriotulosten katseluyhteys ja sähköinen ajanvaraus. Palveluiden käytettävyyttä testattiin ensi vaiheessa ylipainoisten ja diabetesta sairastavien kuntalaisten painonhallinnan ja terveyden tukemisessa (viestinvälitys). Omahoitoalusta soveltuu todennäköisesti hyvin erityisesti toiminta- ja ylläpitovaiheessa oleville asiakkaille, kun taas harkintavaiheessa olevat asiakkaat eivät todennäköisesti pysty tätä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla (esimerkiksi omien mittaustulosten ja laboratoriotulosten säännöllinen seuranta). Toisaalta omaseurannan on todettu olevan tärkeää kaikissa elintapamuutosvaiheissa oleville. Kokemusten mukaan asiakkailla on valmiuksia sähköisten palveluiden käyttöön, joskin merkittävä osa terveysasemien asiakkaista tarvitsee käyttöönottoon aktiivista ohjausta. Terveysasemien henkilöstö suhtautui sähköisten palveluiden kehittämistyöhön ja ensi vaiheen käyttökokeiluihin pääsääntöisesti erittäin myönteisesti. Järjestötoimijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden mukaan saaminen painonhallintaohjelman toteuttamiseen käytännön tasolla osoittautui haasteelliseksi. Tahtotilaa kyllä löytyy yhteistyöhön sekä kuntatoimijoiden että järjestötoimijoiden taholta. Jatkossa tarvitaan järjestösektorin, vapaaehtoistoimijoiden ja kuntatoimijoiden roolin ja yhteistyön selkeyttämistä sekä konkreettisten yhteistyömuotojen etsimistä ja kokeilemista. Tämä edellyttää osaltaan pitkäkestoistakin toiminta- ja asennekulttuurin muutosta sekä terveydenhuollon toimijoiden että järjestökentän keskuudessa. Tulosten hyödyntäminen: Tuloksia voidaan hyödyntää perusterveydenhuollossa ja erityisesti pitkien etäisyyksien harvaanasutuilla alueilla, jossa videopuhelinteknologia tarjoaa mahdollisuuden saada palveluita mahdollisimman lähelle maaseudun asukkaita. Painonhallintaohjelmassa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä. Tämä mahdollistaa näyttöön perustuvien toimintatapojen hyödyntämisen ja käyttöönoton terveysasemilla osana terveyden edistämistyötä. Osahankkeen tulokset tarjoavat vaihtoehtoisen tavan organisoida painonhallintaohjelma pitkien etäisyyksien maaseudulla, mutta se on hyvin sovellettavissa ja hyödynnettävissä myös kaupunkiympäristössä (esimerkiksi useat samanaikaiset etäohjauspisteet).

4 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI -HANKE Oulunkaaren osahankkeen loppuraportti Terveempi Pohjois-Suomi -hankekokonaisuus Terveempi Pohjois-Suomi eli TerPS-hanke ( ) oli Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelma Kasteeseen kuulunut hankekokonaisuus. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää kuntien ja alueiden hyvinvointijohtamista sekä pysyviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita. TerPS kuului myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman kärkihankkeisiin, joiden tarkoituksena oli ohjelman toimeenpanon käynnistäminen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman hankkeen toimialueeseen kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Lisäksi mukana oli Lapin maakuntaan kuuluva Posion kunta. TerPS muodostui kuudesta osahankkeesta ja niitä koordinoivasta koordinaatiohankkeesta, joissa pyrittiin vaikuttamaan hyvinvointirakenteiden eri osa-alueisiin (kuvio 1). Tämä loppuraportti koskee Oulunkaaren osahanketta. Hankekokonaisuuden ja kaikkien osahankkeiden loppuraportit ovat luettavissa TerPShankkeen kotisivuilla osoitteessa HYVINVOINTIRAKENTEET Kaikki toimialat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä Osaava henkilökunta Hyvät toimintakäytännöt Kainuun osahanke Oulun Eteläisen osahanke Raahen seudun osahanke Hyrrä-osahanke Oulunkaaren osahanke TERO Terveempi Oulu osahanke Kuvio 1. Hyvinvointirakenteiden määritelmä (THL 2010, 9) ja Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen osahankkeiden kohdistuminen kyseisiin rakenteisiin.

5 Hankkeen tausta ja kohderyhmä Hankkeessa kehitettiin ja toimeenpantiin ylipainoisten kuntalaisten tehostettua painonhallinnan ryhmäohjausta, jossa hyödynnettiin videopuhelinteknologiaa. Lisäksi kehitettiin ja otettiin käyttöön terveydenhuollon sähköisiä omahoitopalveluita. Oulunkaaren väestö on Iitä lukuun ottamatta keskimääräistä iäkkäämpää ja sairastuvuus on korkeaa. Kuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja paineet löytää uusia keinoja ehkäistä terveydenhuollon menojen nousua ovat suuret. Siksi uusien ja tehokkaiden keinojen etsiminen kansantautien ehkäisemiseksi on keskeistä. Valtakunnallisestikin poikkeuksellisen pitkälle kehitetyt viestintäalustat, kuten alueellinen videopuhelinverkosto, sekä henkilöstön valmius sen hyödyntämiseen, tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää uudenlaisia ja teknologiaa hyödyntäviä menetelmiä ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä olivat selkeästi ylipainoiset kuntalaiset. Suomalaisista kaksi kymmenestä on merkittävästi lihavia, joilla on vähintään kg:n ylipaino. Toisaalta Suomessa on vähintään vaikeasti lihavia henkilöitä (painoindeksi vähintään 35 kg/m²) lähes seitsemän prosenttia aikuisväestöstä ja sairaalloisesti lihavia (painoindeksi vähintään 40 kg/m²) noin kaksi prosenttia. Lihavuuden luokittelu alkaa lievästä lihavuudesta painoindeksin ollessa kg/m². Vaikeasta lihavuudesta puhutaan painoindeksin ylittäessä 35 kg/m² ja sairaalloisesta lihavuudesta, kun painoindeksi on yli 40 kg/m². (Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus 2011.) Lihavuus liitännäissairauksineen on yksi keskeinen kansanterveysongelma. Lihavuus lisää monien sairauksien vaaraa, alentaa merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Ylipaino on niin yleistä, ettei sen ratkaisua väestötasolla voida jättää yksin julkisen terveydenhuollon tehtäväksi, joten omahoitoa ja kuntalaisten vastuuta omasta terveydestä sekä järjestösektorin ja vapaaehtoistyön roolia on tärkeää tukea. Toisaalta lihavuuden hoidon tulee olla yhtä kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa kuin on muidenkin pitkäaikaissairauksien hoito. Ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla toteutettu elintapaohjaus, joka toteutetaan mieluiten ryhmässä. Elintapahoito keskittyy ruokavalioon ja liikuntaan sekä niitä ohjaaviin ajatuksiin ja asenteisiin. Hoitoon valitaan sellaisia henkilöitä, joille laihduttamisesta ja painonhallinnasta on terveyden ja toimintakyvyn kannalta erityisesti hyötyä ja jotka ovat motivoituneita omahoitoon. (Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus 2011.) Vaikka suomalaisten työikäisten elintavat ovat parantuneet pitkällä aikavälillä, niin suomalaisväestön ylipaino ei tahdo vähentyä (Helakorpi ym. 2011). Oulunkaaren osahankkeen tavoitteet Hankkeen laajana strategisena päämääränä oli terveyden edistämistyön tukeminen Oulunkaaren kuntayhtymän alueella teknologia-avusteisen ja ryhmäohjaukseen perustuvan painonhallintaohjelman avulla. Hankkeen tarkennetut tavoitteet olivat seuraavat: 1. kehittää uusi teknologia-avusteinen ja ryhmäohjaukseen perustuva toimintakonsepti ylipainoisten painonhallintaan 2. hyödyntää toimintakonseptin kehittämisessä uusimpia informaatioteknologisia ratkaisuja: videopuhelinteknologiaa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa 3. hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä ylipainoisten painonhallintaohjelman kehittämisessä

6 4. tukea terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä: asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen ottamalla käyttöön omahoitopalvelualusta ja luomalla toimintamalli omahoitopalvelualustan hyödyntämiseen ylipainoisten painonhallinnassa 5. vahvistaa järjestöjen roolia ylipainoisten asiakkaiden painonhallinnan tukemisessa: järjestötoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät otetaan mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen Hankkeen toteutus ja saavutetut tulokset Osahankkeessa on kehitetty ja toteutettu ylipainoisten kuntalaisten tehostettua painonhallinnan ryhmäohjausta, jossa on hyödynnetty videopuhelinteknologiaa. Seitsemän painonhallintaryhmää on viety läpi videopuhelinvälitteisen ja ravitsemusterapeutin toteuttaman etäohjauksen avulla neljällä terveysasemalla. Osahankkeen aikana on toteutettu yhteensä 35 videovälitteistä painonhallintasessiota. Etäterveydenhuollosta, kuten videopuhelinvälitteisistä etäkonsultaatioista, on saatu hyviä kokemuksia Oulunkaarella jo useiden vuosien ajalta (Nikkanen ym. 2008, Vuononvirta ym. 2008, 2010), mutta nyt videopuhelimen todettiin soveltuvan hyvin myös painonhallinnan ryhmäohjaukseen (ks. myös Laitinen ym. 2010). Lisäksi osahankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön sähköisiä omahoitopalveluita Oulunkaaren terveysasemilla, kuten suojattu viestinvälitys potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välillä, laboratoriotulosten katseluyhteys ja sähköinen ajanvaraus. 1. Videopuhelinvälitteisesti etäohjatut painohallintaryhmät Osahankkeessa on hyödynnetty Työterveyslaitoksen toteuttaman Elvira-tutkimusprojektin tuloksia ja hyviksi todettuja käytäntöjä ylipainoisten ryhmämuotoisen painonhallintaohjelman kehittämisessä. Hankkeessa on sovellettu Elvira-councelling ryhmäohjausmallia ( Jaana Laitinen, Työterveyslaitos), jonka taustalla on transteoreettinen muutosvaihemalli. Tässä mallissa elintapojen muutosta tarkastellaan prosessina, jossa yksilö etenee vaiheesta toiseen. Muutosvaihemallin mukaan asiakkaan muutosvalmiudessa voidaan erottaa eri vaiheita: esiharkintavaihe, harkintavaihe, valmistautumisvaihe, toimintavaihe, ylläpitovaihe ja päätösvaihe. Muutosprosessiin liittyy taantumia, joissa tehdyt elintapamuutokset eivät pysy ja taannutaan aikaisempaan toimintatapaan. Relapsi on muutosprosessin luonnollinen osa, joka ilmenee useimmilla elintapojaan muuttavilla ihmisillä. (Prochaska ym. 1992, Korkiakangas ym ) Hankkeessa on otettu huomioon painonhallintaryhmiin mukaan valikoitavien henkilöiden vaihe omassa muutosprosessissaan suhteessa painonpudotukseen. Mukaan valikoitavien ylipainoisten kuntalaisten todellinen muutosvalmius testattiin, koska on näyttöä siitä, että ryhmämuotoisessa ravitsemusneuvonnassa merkittävää onnistumista tapahtuu vain niillä asiakkailla, joilla on selvä muutosvalmius ryhmätoiminnan käynnistyessä. Muutosvalmiustestin lisäksi organisoitiin terveydenhoitajan henkilökohtainen haastattelu. Tavoitteena oli selvittää todellinen halukkuus ja motivaatio lähteä mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen ja painonpudotukseen. Lisäksi selvitettiin asiakkaiden painonpudotustavoitteiden realistisuus ja perhetilanteen joustavuus. Elvira-malli on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi syrjäisillä ja pitkien etäisyyksien alueilla. Ravitsemusterapeutti on toteuttanut tehostettua ohjausta elintapamuutoksista videopuhelimen välityksellä Oulusta. Ryhmäläiset kokoontuivat omalle terveysasemalle Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa. Ryhmäohjaussessiot (5 x 90 min) muodostuivat seuraavista teemoista: elintapamuutosten pohdinta, ateriarytmi, lautasmalli, ruokavalion laatu ja määrä, syömiskäyttäytyminen, hyvä elämä ja painonhal-

7 linta sekä oman edistymisen arviointi ja jatkosuunnitelmat (Laitinen ym. 2010). Hanke kohdistui aikuisväestöön, joten osallistujilta edellytettiin vähintään 18-vuoden ikää. Ryhmien (6 10 osallistujaa/ryhmä) muodostamisessa huomioitiin asiakkaiden ikäjakauma, sukupuoli ja painoindeksi. Ryhmiin osallistumisaktiivisuus vaihteli suuresti, ja viimeiseen arviointitapaamiseen tuli suhteellisesti vähiten osallistujia. Etäohjausryhmissä on ollut kuudessa ensimmäisessä ryhmässä vuosina mukana yhteensä 63 ylipainoista kuntalaista, joiden painoindeksi oli aloitushetkellä vähintään 30 (merkitsee terveysriskiä). Osallistujista naisia oli 45 (71 %) ja miehiä 18 (29 %). Keski-ikä 53 vuotta (vaihteluväli vuotta) ja painoindeksi keskimäärin 36.5 (vaihteluväli 27 67). Suurin osa piti itseään huomattavan liikapainoisena, ja lähes kaikki ilmoittivat tavoitteekseen laihtumisen. Suurin osa osallistujista oli korkean riskin potilaita: diabetesriskipisteet keskimäärin Elintapamuutosprosessissaan osallistujat olivat painonhallintaryhmän käynnistyessä harkintavaiheessa (2 %), valmistautumisvaiheessa (19 %), toimintavaiheessa (14 %), ylläpitovaiheessa (14 %) tai repsahduksen kokeneita (25 %). Vastaajista suurin osa arvioi pystyvyytensä hyväksi elintapamuutosten tekemiseen. Vuoden seurannan jälkeen merkittävä osa ryhmiin osallistuneista oli siirtynyt elintapamuutosprosessissaan harkinta-, valmistautumis- ja toimintavaiheesta ylläpitovaiheeseen. Noin puolet osallistujista onnistui painonpudotuksessaan vajaan puolen vuoden seurannan aikana. Niillä, jotka onnistuivat pudottamaan painoaan, lähti kiloja keskimäärin lähes viisi (vaihteluväli kg). Yhteensä kiloja lähti koko ryhmällä noin 150. Vyötärönympärys kaventui keskimäärin viisi senttiä. Vuoden seurannan jälkeen vajaa puolet osallistujista oli onnistujia: kiloja oli lähtenyt keskimäärin reilut viisi (vaihteluväli 1 14 kg) ja vyötärönympärys oli kaventunut keskimäärin seitsemän senttiä. Näitä muutoksia voidaan pitää jo terveyden kannalta merkityksellisinä (Alahuhta ym. 2009, 2010). Myös muutokset painoindeksissä, kehon rasvaprosentissa, sisäelinrasvaprosentissa ja luustolihasprosentissa olivat myönteisiä sekä puolen vuoden että vuoden seurannan jälkeen. On kuitenkin hyvä huomioida se, että tutkimusten mukaan laihdutustulokset jäävät valitettavan usein väliaikaisiksi. Siksi esimerkiksi syömiskäyttäytymisen ohjaus tulisi olla keskeinen osa laihdutusohjausta. (Keränen 2011.) Painonpudotuksessa onnistuneet ovat iäkkäämpiä ja heidän diabetesriskipisteensä sekä painoindeksinsä olivat korkeampia kuin niiden, jotka eivät onnistuneet. Lisäksi onnistujien painonpudotustavoitteet olivat maltillisempia kuin muiden. Erityisesti valmistautumisvaiheessa olevat olivat onnistuneet hyvin painonpudotuksessaan puolen vuoden seurannan jälkeen, kun taas vuoden seurannan jälkeen merkittävä osa onnistujista oli elintapamuutosprosessissaan ylläpitovaiheessa. Lisäksi ryhmäläisten elintavoissa oli tapahtunut myönteisiä muutoksia, vaikka ne eivät heti näkyneetkään painon muutoksina. Vuoden seurannan jälkeen painonhallintaryhmiin osallistujilta tiedusteltiin arvioita niistä tekijöistä, jotka mahdollisesti selittävät elintapamuutoksen onnistumista. Painonpudotuksessaan onnistuneet olivat elintapamuutosprosessin käynnistymisvaiheessa epäonnistuneita halukkaampia seuraamaan omia elintapojaan ja valmiimpia näkemään vaivaa omien elintapojen muuttamiseksi. Lisäksi onnistujat kokivat epäonnistujiin verrattuna useammin, että he jaksavat sinnikkäästi noudattaa terveellisiä elintapoja ja että elintapojen muuttamista lähdettiin toteuttamaan hyvillä mielin. Onnistujat myös muuttivat omia ruokailutottumuksiaan aikaisempaa terveellisemmiksi epäonnistujia aktiivisemmin ja tietoisemmin. Vaikka kokemukset olivat erittäin rohkaisevia, niin hankkeessa todettiin kuitenkin selkeästi, että elintapamuutoksessa onnistumiseen vaikuttavat oleellisesti osallistujien oma motivaatio, aito muutosvalmius ja elämäntilanteen sopivuus sekä vertaistuki. Ilman näitä on hyvin vaikea onnistua elintapamuutosprosessissa.

8 Etäohjattuihin painonhallintaryhmiin osallistuneiden arvioiden mukaan elintapojen muuttamista edistivät myös seuraavat tekijät: pelko sairauksien puhkeamisesta (kuten diabetes), olemassa olevat sairaudet ja niistä aiheutuvat ongelmat (kuten diabetes, verenpainetauti ja hengenahdistus), huoli omasta terveydestä ja halu pysyä terveenä, liikkumisen ja voinnin helpottuminen, ulkomuodon kohentuminen, ryhmään kuuluminen, sovitut kontrollikäynnit, positiivinen asenne, yhteinen päätös perheessä, perheen ja läheisten tuki ja kannustus, oma halu ja motivaatio, hyvän ystävän esimerkki, elämäntilanteen joustavuus muutoksille ja terveydenhoitajalta saatu tuki. Sen sijaan elintapamuutosta vaikeuttivat seuraavat tekijät: tilapäiset retkahdukset, laiskuus, itsekurin ja itsehallinnan puute, mukavuuden halu, sinnikkyyden puute, lohtusyöminen, liikuntarajoitteet, liian hyvä ruokahalu, jatkuva nälän tunne, napostelu, halu herkutella, muutokset ja haasteet perhetilanteessa sekä riittämätön tuki elintapojen muuttamiseen. (ks. myös Alahuhta ym ) Osa ryhmäläisistä on käynyt säännöllisesti terveydenhoitajan vastaanotolla, mikä oli auttanut elintapamuutosprosessin toteuttamista. Lisäksi ryhmäytymistä on tapahtunut joidenkin osallistujien kesken, jolloin osallistujilla on ollut mahdollisuus saada tukea toisiltaan. Ryhmäytyminen ja toisilta saatu tuki on erityinen haaste tämänkaltaisessa toimintatavassa. Lisäksi säännöllinen tuki ja kontrollit (punnitukset) ovat oleellisen tärkeitä onnistumisen kannalta: seuranta-aika tulee sopia yhdessä jo valmiiksi asiakkaan kanssa. Onnistuakseen asiakkaalla on oltava aitoa sisäistä motivaatiota elintapamuutoksen tekemiseen. Muutosvalmiuden tulee olla riittävä, jotta voidaan onnistua. Toisaalta ryhmäohjaus ei sovi kaikille. Osalla ryhmäläisistä oli selkeästi yksilöohjauksen tarvetta. Myös ryhmäohjausten jälkeen ryhmäläiset tarvitsevat erityistä tukea: tämä on tarkoituksenmukaista organisoida osana terveysasemien terveydenhoitajien työtä. Merkittäväksi ongelmaksi hankkeessa todettiin motivoituneiden ja riittävän muutosvalmiuden omaavien kuntalaisten etsiminen ja löytäminen. Erityisen haasteensa asiakasrekrytointiin asetti se, että painoindeksiä ei systemaattisesti kirjata potilastietojärjestelmään. Hanke edellytti silminnähden ylipainoisten kuntalaisten painoindeksin kirjaamisen tehostamista kaikissa terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Näin hankkeen kohderyhmä oli mahdollista tunnistaa, ja tehdä potilastietojärjestelmästä listaus potentiaalisista ryhmämuotoiseen painonhallintaohjelmaan osallistuvista kuntalaisista. Kirjaaminen ja ylipainoisten kuntalaisten seulominen potilastietojärjestelmästä ei kuitenkaan riittänyt, vaan toisen haasteen asetti ylipainoisten henkilöiden todellisen muutosvalmiuden ja -motivaation testaaminen elintapojen muuttamiseen ja painon pudottamiseen. Muutosvalmiuden testaamiseen on olemassa mittareita, ja niitä on käytetty tässäkin hankkeessa. Riittävästi todellisia muutokseen pystyviä kuntalaisia erottelevaa ja käytännön työssä toimivaa mittaria näyttäisi kuitenkin olevan haasteellista kehittää. Todellisen motivaation selvittäminen heti alussa elintapamuutoksen tekemiseen on oleellisen tärkeää onnistumisen kannalta. Ryhmiin osallistujien alkumotivoinnin tulisi olla tehokasta. Lisäksi terveydenhoitajan tehtävät ryhmien päätyttyä tulee sopia. Mahdollisina toimenpiteinä hankkeessa tuotiin esille ns. roolien saattaen vaihtaminen terveydenhoitajan ja ravitsemusterapeutin välillä sekä kokoava loppukeskustelu. Ryhmätoiminnan tehostamiskeinoiksi tunnistettiin tehokkaampi asiakkaiden motivointi ja muutosvalmiuden syvällisempi selvittäminen. Ongelmana hankkeessa havaittiin, että motivoituneita kuntalaisia ei ehkä pienistä kunnista löydy riittävää määrää kerralla tai heidän tavoittaminen samanaikaisesti voi olla haasteellista. Iin terveysasemalla käynnistettiin vielä hankkeen loppuvaiheessa keväällä 2011 yksi uusi ryhmä: ryhmäläisten valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota todelliseen muutosvalmiuteen ja motivaatioon. Lisäksi ryhmäläisille organisoitiin ohjattua liikuntaa ja tutustumista erilaisiin liikuntamuotoihin Ii-instituutin toimesta.

9 Hankkeen kokemusten mukaan videopuhelintekniikka soveltui hyvin elintapamuutosryhmien ohjaamiseen: osallistujat suhtautuivat siihen pääosin myönteisesti. Lisäksi osallistujille oli tärkeää ja onnistumista tukevaa saada nimenomaan erityisosaajan palveluita, ravitsemusterapeutin erityisosaamista, painonhallinnan tueksi. Ryhmään osallistunut nuori nainen totesi: kyllä se toimii hyvin videonkin kautta, kun on ammattilainen toisessa päässä itsestä se on kuitenkin kiinni, että onko sinniä ja miten asiat kotona menevät Videopuhelinvälitteisesti etäohjatut painonhallintaryhmät toimivat teknisesti pääsääntöisesti hyvin, mutta joitakin ongelmiakin esiintyi. Näitä kirjattiin ylös teknisten ongelmatilanteiden muistioon. Tekniset ongelmat liittyivät yhteyden katkeamiseen ja pätkimiseen, ajoittaisiin ääniongelmiin, kuvan pysähtymiseen, kameran etäkääntämisen ongelmiin sekä videopuhelinyhteyksien saamisen ongelmiin. Ryhmien käynnistyessä joillakin ryhmäläisillä havaittiin vähäistä laitepalkoa. Tärkeänä pidettiin sitä, että osallistujat perehdytetään tekniseen toimintaympäristöön ja kerrotaan esimerkiksi, että järjestelmä on suojattu, eikä siihen pääse ulkopuolisia henkilöitä. 2. Sähköiset omahoitopalvelut Hankkeessa on käynnistetty sähköisten palveluiden kehittäminen Oulunkaaren terveysasemilla, kuten suojattu viestinvälitys potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välillä, laboratoriotulosten katseluyhteys ja sähköinen ajanvaraus. Oulunkaaren kuntayhtymä oli mukana Oulun kaupungin koordinoimassa sähköisen omahoitopalvelukokonaisuuden tarjouskilpailutuksessa. Kilpailutuksen tuloksena ja neuvottelujen perusteella yhteistyökumppaneiksi ja palvelutoimittajiksi valittiin Mawell Oy ja Tieto Oy. Mawell Oy:n kanssa käynnistettiin kehitys- ja käyttöönottotyö Mawell S7 sähköisen asioinnin ratkaisusta. Tämä sähköisen asioinnin ratkaisu muodostuu seuraavista ominaisuuksista: sähköisen asioinnin palvelualusta, sähköinen viestintä kansalaisen ja ammattilaisen välillä, oma terveyskansio, oma päiväkirja sekä sähköiset lomakkeet ja mittaukset. Oulunkaarella otetaan asteittain käyttöön kyseinen asiointipalvelu. Palveluiden käytettävyyttä testattiin ensi vaiheessa viestinvälityksen osalta ylipainoisten ja diabetesta sairastavien kuntalaisten painonhallinnan ja terveyden tukemisessa. Kokemusten mukaan asiakkailla on valmiuksia sähköisten palveluiden käyttöön, joskin merkittävä osa terveysasemien asiakkaista tarvitsee käyttöönottoon aktiivista ohjausta esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstön taholta. Terveysasemien henkilöstö suhtautui kehittämistyöhön ja ensi vaiheen käyttökokeiluihin pääsääntöisesti erittäin myönteisesti. Tieto Oy:n kanssa käynnistettiin kehitys- ja käyttöönottotyö koskien kansalaisten sähköistä ajanvarausta. Oulunkaarella otetaan käyttöön Effica -kansalaisen ajanvaraus ja lisäksi NetNurse -integraatio Efficapotilastietojärjestelmään (yhteys Mawellin ratkaisusta Efficaan). Kansalaiselle ajanvarauksen käyttöliittymä on selainpohjainen, ja se noudattaa yleisesti hyväksyttyjä standardeja. Palvelun käyttäjä voi esimerkiksi siirtää ja peruuttaa ajanvarauksia sekä katsoa omaa jonotustilannetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset saavat kansalaisten NetNursella lähettämät viestit Effican viestipiikkiin, ja he pystyvät vastaamaan niihin Effica navigaattorin kautta suoraan NetNursen välityksellä. Oulunkaaren kuntayhtymä on tehnyt sopimukset Mawell Oy:n ja Tieto Oy:n kanssa edellä mainittujen palveluiden kehittämisestä, käyttöönotosta ja toimittamisesta. Sähköisillä omahoitopalveluilla tuetaan terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Palveluiden loppukäyttäjät (terveysasemien eri henkilöstöryhmät) on

10 osallistettu kehittämistyöhön, käyttöönoton suunnitteluun ja pilotointiin. Asiakas-loppukäyttäjiltä kerätään edelleen käyttökokemuksia pilotoinnin edetessä. Sähköiset omahoitopalvelut soveltuvat hyvin painonhallinnan tueksi. Painonhallintaryhmäläisissä oli mukana kuntalaisia, jotka hyötyvät omahoitopalveluista ja ovat innokkaita oman terveydentilan ja painonhallinnan seurantaan sähköistä alustaa käyttäen. Omahoitoalusta soveltuu todennäköisesti hyvin erityisesti toiminta- ja ylläpitovaiheessa oleville asiakkaille, kun taas harkintavaiheessa olevat asiakkaat eivät todennäköisesti pysty tätä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla (esimerkiksi omien mittaustulosten ja laboratoriotulosten säännöllinen seuranta). Toisaalta omaseurannan on todettu olevan tärkeää kaikissa elintapamuutosvaiheissa oleville. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan poista yksinäisyyttä ja sosiaalisen tuen tarvetta, joiden on todettu olevan keskeinen elintapamuutoksessa onnistumiseen vaikuttava tekijä. Toisaalta omahoitoalustaan rakennetaan myös esimerkiksi ryhmäkeskustelumahdollisuus, joka tyydyttää omalta osaltaan sosiaalisen tuen ja vertaistuen tarvetta elintapamuutosprosessissa olevilla kuntalaisilla. 3. Järjestöjen rooli ylipainoisten kuntalaisten painonhallinnan tukemisessa Järjestötoimijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden mukaan saaminen painonhallintaohjelman toteuttamiseen käytännön tasolla osoittautui haasteelliseksi. Tahtotilaa kyllä löytyy yhteistyöhön sekä kuntatoimijoiden että järjestötoimijoiden suunnalta. Myös Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) toteuttamassa selvitystyössä todettiin selkeästi, että rakenteet eivät ole riittäviä kuntien ja järjestöjen väliselle yhteistyölle. Yhteistyötä tehdään, mutta se on yleensä satunnaista ja pitkäjänteisyys puuttuu. Järjestöissä kuva kuntien tekemästä hyvinvointityöstä on puutteellinen, ja toisaalta kuntatoimijat eivät ole riittävän tietoisia järjestöjen tarjoamista kuntalaisten tukimuodoista. (Mustakangas-Mäkelä 2010.) Näin todettiin olevan myös Oulunkaaren kuntien alueella. Painonhallinnan etäohjausryhmiin on tarpeen miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ryhmän vetäjänä voisi olla esimerkiksi terveydenhoitaja tai vapaaehtoistyöntekijä, jolloin ravitsemusterapeutti voisi toimia lähinnä konsultoivassa roolissa. Myöhemmin toiminta voisi olla merkittäviltä osiltaan vapaaehtoistoimijalähtöistä, jolloin julkisen terveydenhuollon panostusta tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Julkisen terveydenhuollon organisaatioiden on kuitenkin tarpeen toimia koordinoivassa ja toimintaa organisoivassa roolissa. Uudenlainen yhteistyö edellyttää kuntavastuun ja järjestöjen roolin selkeyttämistä. On tarpeen nimetä kuntiin ja terveysasemille henkilöt, jotka koordinoivat järjestöyhteistyötä tai toimivat yhdyshenkilöinä järjestöjen suuntaan. Tulosten hyödyntäminen Kehittämistyön yhtenä päämääränä on kehitettyjen hyvien käytäntöjen siirrettävyys toimintaympäristöstä toiseen. Videopuhelinvälitteisesti etäohjattujen painonhallintaryhmien vaikuttavuutta ja käytettävyyttä on arvioitu: erityisesti arviointia on tehty asiakastasolla. Tämä mahdollistaa sen, että toimintatapa on sovellettavissa myös esimerkiksi muilla terveysasemilla huomioiden kuitenkin paikalliset olosuhteet. Tuloksia voidaan hyödyntää perusterveydenhuollossa ja erityisesti harvaanasutuilla alueilla, jossa videopuhelinteknologia tarjoaa mahdollisuuden saada palveluita mahdollisimman lähelle maaseudun asukkaita. Myös hankkeessa saatavat kokemukset videopuhelinteknologian ja sähköisten omahoitopalveluiden soveltuvuudesta voidaan siirtää toiseen vastaavaan kontekstiin ja hyödyntää saatuja kokemuksia erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla.

11 Painonhallintaohjelmassa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä. Tämä mahdollistaa näyttöön perustuvien toimintatapojen hyödyntämisen ja käyttöönoton terveysasemilla osana terveyden edistämistyötä. Hankkeen tulokset tarjoavat vaihtoehtoisen tavan organisoida painonhallintaohjelma pitkien etäisyyksien maaseudulla, mutta se on hyvin sovellettavissa ja hyödynnettävissä myös kaupunkiympäristössä: esimerkiksi useat samanaikaiset etäohjauspisteet. Usean etäryhmän ohjaaminen samanaikaisesti onnistuu videosillan välityksellä, jolloin voidaan päästä useiden kymmenien asiakkaiden yhtäaikaiseen ohjaukseen useissa eri pisteissä, jotka voivat olla maantieteellisesti etäällä toisistaan. Näin ollen matkustamistarve sekä kuntalaisilla että ohjaajilla on mahdollisimman vähäistä. Päätelmät ja suositukset Hankkeen kokemusten pohjalta voidaan esittää seuraavat päätelmät ja suositukset: 1. Videopuhelinvälitteisesti etäohjatut painohallintaryhmät Teknologia-avusteisessa elintapamuutosprosessissa onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat aito motivaatio ja muutosvalmius, elämäntilanteen sopivuus, ryhmän saatu tuki ja muu vertaistuki sekä teknologiamyönteisyys. Videopuhelinteknologia mahdollistaa erityisosaamista vaativien palveluiden, kuten ravitsemusterapeutin erityisosaamisen, saatavuuden pitkien matkojen etäisyyksien päähän esimerkiksi harvaan asutuille ja haja-asutusalueille. Videopuhelintekniikka soveltuu hyvin ryhmien ohjaamiseen. Asiakasrekrytointiin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Tarkoituksenmukaista on valita mukaan sellaisia henkilöitä, joilla on hyvät valmiudet ja riittävä motivaatio tehdä elintapamuutoksia, ja joille laihduttamisesta ja painonhallinnasta on terveyden ja toimintakyvyn kannalta erityisesti hyötyä. Hankkeen tulokset tarjoavat vaihtoehtoisen tavan organisoida painonhallintaohjelma pitkien etäisyyksien maaseudulla, mutta se on hyvin sovellettavissa ja hyödynnettävissä myös kaupunkiympäristössä. 2. Sähköiset omahoitopalvelut Sähköisillä omahoitopalveluilla voidaan tukea terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä: asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Kuntalaisilla on valmiuksia sähköisten palveluiden käyttöönottoon, mutta merkittävä osa terveysasemien asiakkaista ja nimenomaan paljon palveluita tarvitseva väestönosa tarvitsee käyttöönotossa aktiivista asiakasohjantaa. Näin sähköiset palvelut on mahdollista saada laajaan käyttöön väestötasolla. Käyttäjäystävällisten terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittäminen edellyttää järjestelmätoimittajien ja loppukäyttäjien (sekä henkilöstö että asiakkaat) kesken tapahtuvaa yhteistä kehittämistyötä, jotta palvelut saadaan räätälöityä kullekin alueelle, kuhunkin yksikköön ja jokaiselle asiakkaalle sopiviksi. Tarvitaan tarjolla olevien ratkaisujen käytettävyyden kriittistä tarkastelua nimenomaan asiakasnäkökulmasta sekä huomioiden alueen ja organisaatioiden tarpeet. Haasteena on aidosti asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden kehittäminen, esimerkiksi hyödyntäen palvelumuotoilua, jotta entistä asiakaslähtöisempien ja yksilöllisempien sähköisten palveluiden ja työskentely-ympäristöjen rakentaminen mahdollistuu. Sähköisistä palveluista on odotettavissa hyötyjä erityisesti pitkien etäisyyksien maaseudulla ja haja-asutusalueilla.

12 3. Järjestöjen rooli painonhallinnan tukemisessa Haasteena on järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden roolin vahvistaminen ylipainoisten kuntalaisten painonhallinnan tukemisessa: järjestötoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät tulee ottaa aikaisempaa aktiivisemmin mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen. Tämä vaatii osaltaan pitkäkestoistakin toiminta- ja asennekulttuurin muutosta sekä terveydenhuollon toimijoiden että järjestökentän keskuudessa. Tarvitaan järjestösektorin, vapaaehtoistoimijoiden ja kuntatoimijoiden roolin ja yhteistyön selkeyttäminen sekä konkreettisten yhteistyömuotojen etsimistä ja ennakkoluulotonta kokeilemista. Hankkeen resurssoinnin kuvaus Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta jäi käyttämättä noin Hankkeessa on työskennellyt osa-aikaisesti seuraavaa henkilöstöä: projektityöntekijä (Anu Haanela) 50 % työpanoksella ajalla asiantuntija (Olavi Timonen) 10 % työpanoksella ajalla projektipäällikkö (Outi Kanste) 30 % työpanoksella koordinoivat terveydenhoitajat neljällä terveysasemalla kukin 10 % työpanoksella ajalla ja ) (Ii: Leena Törmänen, Utajärvi: Mira Holappa, Vaala: Sirkka Vesterinen ja Pudasjärvi: Helena Kokko) Osahankkeen alkuperäiseen kustannusarvioon on tehty joitakin tarkennuksia ja kustannuslajimuutoksia kuitenkin siten, että hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ei ole tarvinnut tehdä muutoksia. Hankkeen kokonaisbudjetti on pysynyt alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena. Erityisesti hankkeeseen on tarvittu alkuperäistä kustannusarviota enemmän henkilöstön työpanosta, jotta hanke on voitu viedä läpi hankesuunnitelman mukaisesti. Kustannuslajimuutokset on hyväksytty hankekokonaisuuden ohjausryhmässä ja myös rahoittajaviranomaisen toimesta. Osahanke on tarvinnut projektipäällikön hankkeen asianmukaista koordinointia ja raportointia varten. Lisäksi pitkien etäisyyksien vuoksi koordinoivat terveydenhoitajat terveysasemilla ovat olleet keskeisiä toimijoita hankkeen käytännön läpiviemisessä. Hankkeen resurssointi on raportoitu yksityiskohtaisesti hankkeen väliraporteissa.

13 Lähteet Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Luettavissa osoitteesta: Alahuhta M, Korkiakangas E, Kyngäs H & Laitinen J Tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden elintapamuutoksen hyödyt ja haitat. Hoitotiede 4: Alahuhta M, Ukkola T, Korkiakangas E, Jokelainen T, Keränen A-M, Kyngäs H & Laitinen J Elintapamuutosvaihe sekä painonhallinnan onnistumisen edellytykset ja riskitekijät tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöillä. Tutkiva Hoitotyö 2: Helakorpi S, Pajunen T, Jallinoja P, Virtanen S & Uutela A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys: kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 15/2011, Helsinki. Keränen A-M Lifestyle interventions in treatment of obese adults. Eating behaviour and other factors affecting weight loss and maintenance. Väitöskirja, Acta Univ. Oul. D Korkiakangas E, Alahuhta M & Laitinen J Hyödyt ja haitat elintapamuutoksen puntarissa. Sairaanhoitaja 5: Laitinen J, Korkiakangas E, Alahuhta M, Keinänen-Kiukaanniemi S, Rajala U, Timonen O, Jokelainen T, Keränen AM, Remes J, Ruokonen A, Hedberg P, Taanila A, Husman P & Olkkonen S Feasibility of videoconferencing in lifestyle group counseling. International Journal of Circumpolar Health 69: Mustakangas-Mäkelä A Suunnitelmista tekoihin ja toimintaan. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen esiselvitys kunta-järjestöt -yhteistyöstä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Kaste-ohjelma ja Terveempi Pohjois-Suomi -hanke. Luettavissa osoitteessa: Nikkanen T, Timonen M, Ylitalo K, Timonen O, Keinänen-Kiukaanniemi S & Rajala U Quality of diabetes care among patients managed by teleconsultation. Journal of Telemedicine and Telecare 2008; 14: Pohjois-Pohjanmaan liitto Pidämme huolta toisistamme, itsestämme ja ympäristöstämme. Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:47. Luettavissa osoitteesta: Prochaska J, DiClemente C & Norcross J In search of how people change. Applications to Addictive Behaviors. American Psychologist 47: THL Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja terveyttä kuntaa - Tukiaineistoa kuntajohdolle. Hyvinvoiva ja terve kunta -sarja. Luettavissa osoitteessa:

14 Vuononvirta T, Timonen M, Keinänen-Kiukaanniemi S, Timonen O, Ylitalo K, Kanste O & Taanila A The attitudes of multiprofessional teams to telehealth adoption in northern Finland health centres. Journal of Telemedicine and Telecare 15: Vuononvirta T, Timonen M, Keinänen-Kiukaanniemi S, Timonen O, Ylitalo K, Kanste O & Taanila A The compatibility of telehealth with health-care delivery. Journal of Telemedicine and Telecare 17: Osahankkeen kotisivut Oulunkaaren www-sivuilla osoitteessa: Lisätietoja Outi Kanste projektipäällikkö p Kirsti Ylitalo-Katajisto kuntayhtymän johtaja p. (08)

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM)

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) anne.niska@ouka.fi 1 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN KAKSI ERI NÄKÖKULMAA

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita TYYPPI-hankkeen tulosseminaari 08.12.2015 Hyödyntäjäorganisaatio - ESSHP ESSHP:n tavoitteena hankkeessa on lisätä tulevaisuuden

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa 26.9.2011 Lapin PaKasteen ohjausryhmä Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois Suomi2 Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Osahankkeet

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista Veikko Kujala Johtaja, terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Hankekoordinaattori Katja Häkkilä, SOSTE Lyhyesti ESKO- Ehkäisevän työn kärkihankkeesta

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun RAMPE-osahanke Laura Kauhanen, harjoittelija 21.3.2012 Mitä on omahoito? Omahoito on yksilöllistä ja päivittäistä. Omahoitoa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot