POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Johanna Nykyri Harri Suomalainen DIABETEKSEEN SAIRASTUNEEN LAPSEN ALKUOHJAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Johanna Nykyri Harri Suomalainen DIABETEKSEEN SAIRASTUNEEN LAPSEN ALKUOHJAUS"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Johanna Nykyri Harri Suomalainen DIABETEKSEEN SAIRASTUNEEN LAPSEN ALKUOHJAUS Opinnäytetyö Maaliskuu 2009

2 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijät Johanna Nykyri, Harri Suomalainen Nimeke Diabetekseen sairastuneen lapsen alkuohus Toimeksianta Pohjois-Karlan sairaanhoito- sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, lastenpoliklinikka Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia kokemuksia diabetekseen sairastuneilla lapsilla /tai heidän vanhemmillaan on saamastaan diabeteksen alkuohuksesta Pohjois-Karlan sairaanhoito- sosiaalipalvelujen kuntayhtymän osasto 10:llä. Lasten diabetes on lähes aina tyypin 1 diabetesta eli insuliinipuutosdiabetesta. Tyypin 1 diabetes on elinikäinen sairaus, joka johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta siitä aiheutuvasta insuliinin puutteesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella lähestymistavalla lähettämällä kyselylomake 39 perheelle, jossa on vuosien aikana diabetekseen sairastunut lapsi. Keskeinen tutkimusongelma oli, oliko alkuohuksesta ollut riittävästi tukea perheiden kotona selviytymistä varten. Aineisto analysoitiin suorilla kaumilla käyttäen SPSS 16.0 tilastollista tietojenkäsittelyohjelmaa. Vastausprosentti oli 74. Lisäksi tutkimusaineistoon otettiin mukaan kaksi esitestauslomaketta. Vastaat kokivat hoitan antaman alkuohuksen erittäin positiiviseksi kaikilla osaalueilla. Alkuohus koettiin riittäväksi alkuohusta antaneet hoitat asiantunteviksi. Merkittävää kehittämistarvetta alkuohukseen ei juurikaan ilmennyt. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että alkuohuksesta on ollut riittävästi tukea perheiden kotona selviytymistä varten. Lisäksi voidaan olettaa, että asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa alkuohukseen. Jatkotutkimusaiheeksi esitetään tutkimusta, jolla tutkittaisiin hyväksi havaittu alkuohuksessa käytettäviä ohusmenetelmiä. Kieli Sivu 58 suomi Liitteet 4 Liitesivumäärä 8 Asiasanat tyypin 1 diabetes, hoidonohus, lapsi, perhe

3 THESIS March 2009 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Authors Johanna Nykyri, Harri Suomalainen Title Initial Guidance of Children with Diabetes Commissioned by The Joint Municipal Authority for Medical and Social Services in North Karelia (PKSSK), children s policlinic Abstract The purpose of this study was to investigate child patients and their parents experiences of initial guidance on diabetes. The guidance took place at North Karelia Central Hospital, on ward 10. Diabetes in children is, almost in every case, type 1 diabetes. Type 1 diabetes is a lifelong disease that develops when the pancreas stops producing insulin and therefore causes lack of insulin in the body. The study was carried out using a quantitative method. All the data were collected by sending a questionnaire to 39 families with a child who had been diagnosed with diabetes between 2006 and The essential research problem was to determine how supportive this initial guidance had been for these families. The data were analysed by frequencies using the SPSS Statistical program. The response rate was 74%. In addition, there were two pilot forms which were added to the data. The respondents experienced that the initial guidance they had received from a nurse was very positive in all sections. Initial guidance was experienced adequate and all the nurses concerned were competent and experts. Any significant development need for initial guidance was not reported. On the basis of the study results, it can be stated that initial guidance was effective enough to support the families to cope with their child s diabetes in everyday life. In addition, it can be said that the respondents were satisfied with the initial guidance they received. In the future, it would be important to continue studies about the guidance methods that have already been proved to be good. Language Pages 58 Finnish Appendices 4 Pages of Appendices 8 Keywords type 1 diabetes, guidance, child, family

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO DIABETES Tyypin 1 diabetes sairautena Tyypin 1 diabeteksen oireet diagnosointi Tyypin 1 diabeteksen hoito hoidon tavoitteet LAPSEN DIABETEKSEN HOIDON ALKUOHJAUS Ohus hoitotyössä Lapsi perhe ohttavana Ohusmenetelmät Vuorovaikutus ohuksessa Hoidonohuksen tarkastelua tutkimusten näkökulmasta Alkuohuksen tavoitteet Hoidon seuranta Insuliinihoito Hypoglykemia hyperglykemia Liikunta Ruokavalio Erityistilanteet TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Aineiston hankinta Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Alkuohuksen toteutuminen Alkuohuksen kehittäminen POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Oppiminen ammatillinen kasvu opinnäytetyöprosessin aikana Tutkimuksen hyödynnettävyys tkotutkimusaiheet...54 LÄHTEET...55 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Toimeksiantosopimus Kyselylomake Tutkimuslupa Saatekirje

5 5 1 JOHDANTO Diabetes on nopeasti kasvava kansanterveysongelma sekä Suomessa että maailmalla (DEHKO tiivistelmä, 4). Vuoden 2006 arvioiden mukaan Suomessa oli lähes diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista yli sairasti tyypin 2 diabetesta noin tyypin 1 diabetesta (Reunanen 2006, 7 10). Tyypin 1 diabetesta sairastavia lapsia on Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Sairastavuus nuoruustyypin diabetekseen on lisääntynyt, ilmaantuvuuden on arvioitu kasvavan noin kolme prosenttia vuodessa. (Niemi & Winell 2005, 11.) Hoidossa olevien diabeetikoiden määrän uskotaan kaksinkertaistuvan Suomessa aina 12 vuoden välein, mikä puolestaan lisää diabeteksen hoidosta aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle (DEHKO tiivistelmä, 4 5). Diabetes aiheuttaa paljon lisäsairauksia, jonka vuoksi se on kansantaloudellisesti kasvava menoerä. Pelkästään veren kohonnut sokeritaso ei aiheuta korkeita hoitokustannuksia, vaan ne aiheutuvat enimmäkseen diabetekseen liittyvistä lisäsairauksista. (Kangas 1995, 139.) Kankaan tutkimuksessa (2002, 83) tulokset osoittivat, että pitkäaikaisverensokeriarvojen perusteella tyypin 1 diabeetikoiden (n=1922) hoitotasapaino oli heikko enintään tyydyttävää tasoa. Noin 13 %:lla tyypin 1 diabeetikoista pitkäaikaisverensokeripitoisuus oli hälyttävän korkealla (> 10,0 %). Hyvässä hoitotasapainossa olevan tyypin 1 diabeetikon hoitokustannukset maksavat keskimäärin euroa vuodessa. Huonossa hoitotasapainossa olevan tyypin 1 diabeetikon hoito on vuodessa noin 650 euroa kalliimpaa. (Kangas 2002, 83, 87.) Valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi diabetekseen sairastuneen lapsen alkuohuksen. Lasten diabetes on aiheena ankohtainen tkuvan lisääntymisensä vuoksi tutkimuskohteena erittäin tärkeä. Opinnäytetyöstä tehtiin toimeksiantosopimus (liite 1) Pohjois-Karlan sairaanhoito- sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) lastenpoliklinikan kanssa. Lasten diabetes on lähes aina insuliinipuutosdiabetesta eli tyypin 1 diabetesta (Kaprio & Tulokas 2003,

6 6 309). Opinnäytetyössämme esittelemme tyypin 1 diabeteksen diabetekseen sairastuneen lapsen alkuohuksen sekä hoidonohuksen teoriapoha. Yleisesti diabetesta sairastavasta käytetään nimitystä diabeetikko riippumatta sairauden tyypistä. Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme diabeetikolla tyypin 1 diabetesta sairastavaa lasta tai nuorta. Suunnittelimme lukemamme teoriatiedon pohlta kyselylomakkeen (liite 2), jonka PKSSK:n lastenpoliklinikka lähetti 39 perheelle, jossa on alla kevät 2006 syksy 2008 diabetekseen sairastunut lapsi. Koska diabetekseen sairastuvat lapset ovat iältään 0 16-vuotiaita, kyselylomake suunnattiin ensisiisesti lapsen huoltajille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia diabetekseen sairastuneilla lapsilla /tai heidän vanhemmillaan on saamastaan diabeteksen alkuohuksesta PKSSK:n osasto 10:llä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. 2 DIABETES Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena verensokeripitoisuutena. Diabetes etaan kahteen päätyyppiin, jotka ovat tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes. Tyypin 2 diabeteksessa aineenvaihduntahäiriö aiheutuu insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä samanaikaisesta riittämättömästä häiriintyneestä insuliinierityksestä. Tyypin 1 diabeteksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 2.1. Näiden kahden päätyypin lisäksi on myös luokiteltu muita diabeteksen muoto, joita ovat muun muassa raskausdiabetes sekä muista syistä johtuva diabetes. Raskausdiabeteksessa insuliinin teho vähenee istukan toiminnan aiheuttamista hormonitoiminnan muutoksista johtuen. Mikäli haima ei kykene tuottamaan tarpeeksi insuliinia, verensokeritaso nousee. Muista syistä johtuva diabetes voi olla seurauksena esimerkiksi haimatulehduksesta, hormonien erityshäiriöistä tai hemokromatoosista eli raudankertymäsairaudesta. Pitkään tkuessaan liian korkea verensokeritaso aiheuttaa vaurioita eli elinmuutoksia muun muassa silmiin, hermoihin munuaisiin. Lisäksi

7 7 diabetekseen liittyy lisääntynyt riski sydän- verisuonisairauksiin, jonka vuoksi verenpaine- veren rasva-arvojen tulee olla kunnossa. (Saraheimo & Kangas 2003a, 8 9; Saraheimo & Kangas 2003b, 12 13, 17; Kangas 2003a, ) Diabetes on heti astman jälkeen yleisin krooninen lastensairaus Suomessa (Knip & Sipilä 2004, 308). Vuosittain tyypin 1 diabetekseen sairastuu Suomessa arviolta 600 alle 15-vuotiasta lasta (Reunanen 2005). Syytä sairauden yleistymiseen ei tiedetä, mutta asiaa tutkitaan koko an (Ruuskanen 2004, 207). Myös tyypin 2 diabeteksen esiintyvyysaste on Suomessa hyvin korkea, sitä ilmenee yhä useammin nuorilla henkilöillä. Mikäli tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus tkuu entisellään, on arvioitu, että vuonna 2030 tyypin 2 diabeetikkojen määrä väestössä yltää puoleen miljoonaan. (Niemi & Winell 2005, 11.) 2.1 Tyypin 1 diabetes sairautena Tyypin 1 diabetes on elinikäinen sairaus, joka johtuu haiman insuliinituotannon vähentymisestä tai loppumisesta kokonaan (Suomen diabetesliitto 2001, 6). Haiman Langerhansin saarekesolut tuhoutuvat autoimmuunitulehduksen eli sisäsyntyisen tulehduksen seurauksena, mikä johtaa asteittain aina täydelliseen insuliinin puutteeseen. Tämän vuoksi tyypin 1 diabeetikko on täysin riippuvainen pistoksina annettavasta insuliinin korvaushoidosta loppuelämänsä an. (Saraheimo & Kangas 2003b, 13.) Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleisimmin lapsuudessa, nuoruudessa tai varhaisessa aikuisiässä, mutta siihen voi sairastua myös vanhuusiällä (Suomen diabetesliitto 2000b, 17; Saraheimo & Kangas 2003b, 13). Tyypin 1 diabeteksen kehittymisen taustalla on tietyntyyppinen perimä yhdessä ympäristötekijöiden kanssa, joiksi epäillään mahdollisesti esimerkiksi virustulehduksia (Saraheimo & Kangas 2003b, 13). Tutkimuksia sairastumisen syistä on tehty, mutta täysin välitöntä tekijää diabeteksen puhkeamiselle ei vieläkään tiedetä. Kuitenkin tiedetään, että joka 170. suomalaislapsella on riski sairastua diabetekseen. (Ivanoff, Risku, Kitino, Vuori & Palo 2001, 136.) Noin viidesosalla

8 8 suomalaisista on HLA-geenien vaikuttamana perinnöllinen alttius sairastua diabetekseen, mutta kuitenkin vain hyvin pienelle osalle heistä diabetes puhkeaa lapsuusiässä. Ulkoisilla tekijöillä on siis merkittävä vaikutus tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen beetasolujen vaurioitumiseen. Täydellä varmuudella näitä ulkoisia tekijöitä ei silti ole pystytty tunnistamaan, mutta infektioilla ravinnolla uskotaan olevan osuutta asiaan. Eräiden tutkimusten mukaan pitkäaikainen imetys suoa lasta, kun taas liian aikaisessa vaiheessa lapselle tarjottu lehmänmaito voi kasvattaa diabeteksen puhkeamisen riskiä. (Knip & Sipilä 2004, ) 2.2 Tyypin 1 diabeteksen oireet diagnosointi Tyypin 1 diabeteksessa oireet ovat tavallisesti hyvin selkeät voivat kehittyä taudin puhjetessa hyvinkin nopeasti, jopa muutamien päivien tai viikkojen aikana. Tilanteessa, jossa insuliini ei pysty hoitamaan tehtäviään kunnolla tai kun sitä ei ole tarpeeksi saatavilla, vereen kertyy liikaa sokeria. Tästä johtuvia tavallisia diabeteksen oireita ovat virtsaamisen tarpeen lisääntyminen, non tunteen voimistuminen, väsymys painonlasku. Koska solut eivät pysty hyödyntämään vereen jäänyttä liiallista määrää sokeria, se poistuu virtsan mukana tämä aiheuttaa virtsamäärien kasvun. Samalla elimistö kuivuu, non tunne lisääntyy paino alkaa laskea. Koska solut ovat kykenemättömiä käyttämään sokeria totuttuun tapaan energiaksi, se aiheuttaa diabeetikolle väsymystä. Insuliinilla on vaikutusta lisäksi lihas- rasvakudoksen rakentumiseen niin, että puutteellinen insuliinivaikutus saa aikaan rasva- lihaskudoksen katoa, mikä johtaa edelleen painon laskuun. Diabeteksen oireisiin liittyy myös näkökyvyn vaihtelu. Verensokerin ollessa korkea on myös silmän mykiössä paljon sokeria. Tästä seuraa mykiön turpoaminen, joka johtaa näön heikentymiseen likinäköisyyteen. (Saraheimo 2003, 26.) Varsinaista diabetesta edeltävässä prekliinisessä vaiheessa haiman beetasolu tuhoutuu ilman oireilua. Tämän vaiheen kesto on hyvin yksilöllistä, yksittäisistä kuukausista useisiin vuosiin. Yleensä ensimmäiset oireet ilmenevät viimeistään silloin, kun % haiman beetasoluista on tuhoutunut. Oireet

9 9 saattavat ilmaantua yllättäen voimakkaina. Vaikka merkit diabeteksesta ovatkin usein hyvin ilmeiset, on tärkeää suorittaa lapselle huolellinen erotusdiagnostiikka. Lopullinen diagnoosi voidaan varmentaa kliinisillä tutkimuksilla, joista yleensä selviää kohonnut verensokeritaso. (Knip & Sipilä 2004, ) Tyypin 1 diabeteksen toteamisen viivästyminen voi johtaa hengenvaaralliseen happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin (Saraheimo 2003, 26). Happomyrkytystä käsitellään tarkemmin luvussa Tyypin 1 diabeteksen hoito hoidon tavoitteet Diabeteksen hoidon keskeiset osatekijät ovat lääkehoito, ruokavalio, liikunta diabeetikon opettaminen insuliininpuutostauti, sen omahoitoon. tärkein Koska hoitomuoto tyypin on 1 diabetes on insuliinikorvaushoito. Insuliinihoidolla on tarkoitus korvata puuttuva insuliinin eritys oikein näin saada verensokeritaso pysymään mahdollisimman lähellä normaalia, jolloin myös diabeetikon hoitotasapaino säilyy hyvänä. Hyvää hoitotasapainoa ei kuitenkaan pysty saavuttamaan ainoastaan insuliinilla, vaan siihen vaikuttavat paljon myös ravitsemus liikunta. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2006, 539, ) Tyypin 1 diabeteksen hoidossa pyritäänkin insuliinin, ruokavalion liikunnan tasapainottamiseen (Saha 2001). Tyypin 1 diabeetikon hoidon tärkeimpänä tavoitteena on normaalin elämän hyvän terveyden ylläpitäminen (Holmia ym. 2006, 541). Muita keskeisiä diabetesta sairastavan lapsen yksilöllisiä hoidon tavoitteita ovat normaali kasvu kehitys, hyvä fyysinen, psyykkinen sosiaalinen terveys, äkillisten komplikaatioiden ehkäisy, veren sokeripitoisuuden pitäminen mahdollisimman sopivana sekä riittävä metabolinen eli aineenvaihdunnallinen tasapaino (Kortelainen 2008a). Lisäksi lisäsairauksien ehkäisy sekä hoidon turvallisuus joustavuus katsotaan kuuluviksi tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteisiin (Himanen 2003a, 38). Tyypin 1 diabeetikoilla verensokerin tavoiteltavat arvot ovat hyvin yksilölliset, mutta on kuitenkin laadittu niin sanotut tavoitearvot, jotka sopivat useimmille

10 10 diabeetikoille. Kyseisissä verensokerin tavoitearvoissa ennen ateriaa otettavan verensokerin arvoksi on asetettu 4 7 mmol/l, aterian jälkeen alle 10 mmol/l, nukkumaan mentäessä verensokerin arvon tulisi olla yli 6 mmol/l aamulla 6 8 mmol/l. (Kortelainen 2008a; Kaprio 2003a, 313.) Metabolista tasapainoa seurataan mittaamalla sokerihemoglobiinia, eli HbA1c arvoa. HbA1c arvo osoittaa keskimääräisen verensokeripitoisuuden noin kahden kuukauden takautuvalta alta. Tavoitteena on pitää HbA1c arvo alle 7,5 %:n vältettävä sen nousemista yli 10,0 %:n. (Kortelainen 2008a; Ilanne-Parikka 2003, 46; Kaprio 2003a, 314.) Aalto (1999) on tutkinut diabetekseen liittyviä käsityksiä sekä sosiaalisen tuen merkitystä tyypin 1 diabeetikoilla. Tutkimustulokset osoittavat, että diabetesta sairastavien selviytymistä hoitotuloksia tulisi tarkastella potilaan omasta näkökulmasta, sen lisäksi että niitä arvioidaan lääketieteellisten kriteerien pohlta. Tyypin 1 diabeteksen hoitotavoitteisiin sisältyvät komplikaatioiden ehkäisy sekä toimintakyvyn ylläpito korostuvat, sillä komplikaatioilla huonolla fyysisellä toimintakyvyllä on suora yhteys heikentyneeseen elämänlaatuun. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että terveyteen liittyvä elämänlaatu sekä diabetekseen liittyvät erilaiset psykososiaaliset tekijät ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Erityisen tärkeiksi osoittautui diabeetikon uskominen omiin kykyihinsä selviytyä sairauden tuottamista haasteista keskittyminen hoidon hyviin puoliin haittavaikutusten sista. (Aalto 1999, 93.) Diabeteksen hoito on edistynyt vuosien aikana huomattavasti. Uusia hoitokeino kehitellään tulevaisuutta varten käytössä olevia hyödynnetään entistä tehokkaammin. (Jokinen 1999, ) Aiemmin diabetesta sairastavan oli sopeuduttava hoidon sanelemiin ehtoihin, mutta nykyään jokainen diabetesta sairastava voi sopeuttaa hoidon omaan elämäänsä sopivaksi (Suomen diabetesliitto 2000b, 25).

11 11 3 LAPSEN DIABETEKSEN HOIDON ALKUOHJAUS Lapsen sairastuminen diabetekseen on aina järkytys perheelle, siihen sopeutuminen voi viedä aikaa. Sairauden diagnosointi voi tuoda mukanaan monenlaisia tunteita, kuten pettymystä, surua pelkoa sekä paljon kysymyksiä tulevaisuudesta. (Suomen diabetesliitto 2000b, 11.) Jokainen diabetekseen sairastuneen lapsen perhe saa sairaalahoidon aikana niin kutsutun alkuohuksen, jonka tavoitteena on, että lapsi perhe oppivat hoitamaan diabetesta tavalla, joka mahdollistaa turvallisen kotona selviytymisen. Tietojen tarkempi oppiminen sekä niiden syventäminen vievät enemmän aikaa, minkä vuoksi se tapahtuu pidemmällä aikatähtäimellä diabetespoliklinikan tukemana. (Kaprio 2003b, 311.) Tässä opinnäytetyössä käytetään sanaa alkuohus sekä rinnakkain sano hoidonohus ohus. Hoidonohus käsittää ohuksen, jota diabeetikko saa läpi elämänsä. Alkuohus on puolestaan osa hoidonohusta, joka annetaan heti diabeteksen toteamisen jälkeen. Kääriäisen Kynkään tutkimuksen (2005, 250) mukaan ohus on aktiivista tavoitteellista toimintaa, joka on sidoksissa ohan ohttavan taustatekijöihin jossa heidän välillään on vuorovaikutuksellinen ohussuhde. Vastasairastuneelle tyypin 1 diabeetikolle hoidon alkuohus toteutetaan joko sairaalassa tai polikliinisesti. Diabeteksen hoidossa pyritään alusta alkaen siihen, että diabeetikko hänen perheensä omaksuisivat diabetekseen liittyvää tietoa, näin heidän diabetestietämyksensä vähitellen lisääntyisi. (Knip & Sipilä 2004, 314.) alkuvaiheessa Sairastuneen hyvin lapsen tiiviisti, jopa tulee käydä kahden sairaalassa viikon välein. hoitonsa Jatkossa poliklinikkakäyntien määrää vähennetään huomattavasti. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että alkuvaiheen hoito ohus ovat onnistuneet suunnitelmien mukaisesti hoitotasapaino on hyvä. Poliklinikalla vanhemmilla lapsilla on mahdollisuus keskustella hoitavan lääkärin diabeteshoitan lisäksi myös muiden hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. (Ivanoff ym. 2001, 144.)

12 Ohus hoitotyössä Ohus käsitettä on käytetty hoitotyössä paljon hyvin erilaisina määritelminä. Käsitteen synonyymeina käytetään muun muassa sano hoidonohus, neuvonta, tiedon antaminen opetus. Kääriäinen Kyngäs ovat tutkimuksessaan (2005, 253) tuoneet esille näiden eri määritelmien välillä havaittavat merkityserot: ohuksessa huomioidaan ohttava kokonaisuudessaan ohus kohdistuu ohttavan esille tuomiin tarpeisiin. Ohuksessa ei anneta suoria neuvo, vaan autetaan ohttavaa itse muodostamaan selviytymiskeino ongelmien ratkaisemiseksi. Neuvonta puolestaan on prosessi, jossa oha auttaa ohttavaa tekemään päätöksiä ohan ohttavan välinen suhde on tällöin eriarvoinen. Tiedon antamisen lähtökohtana eivät ole ohttavan yksilölliset tarpeet, vaan tiedon antamisessa painottuu ohttavan asian sisältö, jolloin vuorovaikutus jää vähemmälle kirllisen materiaalin käyttö on runsaampaa. Opetus kuvataan suunniteltujen toimintojen systeemiksi, joilla vaikutetaan ohttavan käyttäytymiseen itseohutuvuutta tukevia menetelmiä käyttäen. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 251, 253.) Ohuksella on hyvin keskeinen osa hoitotyössä. Ohus kuuluu jokaisen hoitotyötä tekevän hoitan toimenkuvaan, kukin ohustilanne suunnitellaan tarkasti kullekin asiakkaalle sopivaksi. Nykyään ohuksen tavoitteena on motivoida asiakasta parantamaan elämäänsä haluamallaan tavalla asiakasta kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Ohussuhde perustuu asiakkaan hoitan väliseen tasa-arvoon sekä vuorovaikutuksellisuuteen. (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, 5, ) Ohustilanteessa hoita asiakas ovat molemmat asiantuntijoita: asiakas on oman elämänsä hoita ohusprosessin vuorovaikutuksen käynnistämisen asiantunti (Kääriäinen & Kyngäs 2006, 8). Lähtötilanteessa hoita arvioi selvittää ohuksen tarvetta yhdessä asiakkaan kanssa. Ohus perustuu asiakkaalle tärkeisiin asioihin, kuten hyvinvointiin terveyden edistämiseen sekä ylläpitämiseen. Jokaisen ohustilanteen tulee olla yksilöllinen asiakkaan omiin tarpeisiin perustuva. Jotta asiakkaan yksilöllinen ohaminen olisi mahdollista, hoitan on aluksi syytä selvittää arvioida

13 13 asiakkaan lähtötilanne, taustatekijät kyky osallistua omaa terveyttään edistävään toimintaan. (Kyngäs ym. 2007, ) Hyvän hoidon perusedellytys on asiakkaan oma sitoutuminen hoitoonsa. Tässä asiassa hoitalla on merkittävä tehtävä, sillä hoita on useimmiten se, joka opettaa asiakasta oman hoidon hallitsemiseen. Lisäksi hoitotasapainon saavuttamisessa ovat tärkeitä asiakkaan perhe muut läheiset, joiden tulee myös saada hoitalta ohusta neuvontaa. Hoitalla on tärkeä tehtävä antaa asiakkaalle hänen tarvitsemaansa ohusta huomioiden samalla asiakkaan esille tuomat tarpeet. Hoitan pitää kyetä asettumaan asiakkaan asemaan pyrkiä löytämään oikea opetustapa jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. (Pelttari 1998, 6 7.) Lapsi perhe ohttavana Lapsen ohuksen tulee olla suunniteltu hänen ikä- kehitystasoaan vastaavaksi. Jotta tämä onnistuisi mahdollisimman hyvin, lasten hoidonohuksen sisältö on oteltu ikäryhmittäin: alle kouluikäiset, 7 10vuotiaat vuotiaat. Alle kouluikäisen diabeetikon ohus suunnataan pääosin lapsen vanhemmille, mutta lapsi otetaan aktiivisesti mukaan päivittäin tapahtuvaan hoitoon vuotiaan diabeetikon ohus suuntautuu jo enemmän lapseen itseensä. Tämän ikäinen lapsi voi valvonnan alaisena harjoitella toteuttaa pistämistä välipalojen annostelua, mutta vanhemmat vastaavat kuitenkin edelleen hoidon säätelystä vuotias diabeetikko hallitsee jo muun muassa pistämisen, tulosten kiramisen sekä ruokiensa annostelemisen. Tämän ikäinen nuori opettelee hoidonsäätelypäätöksien tekemistä erityistilanteiden huomioon ottamista. (Suomen diabetesliitto 1995, ) Ohuksessa on tärkeää kyetä erottamaan vanhempien osuus vastuu hoidossa sekä selvittää, mitä lapsen kuuluu tehdä itse (Suomen diabetesliitto 1995, 12). Lapsen hoito on kuitenkin aina iästä riippumatta vanhempien vastuulla, heidän tulee valvoa lapsen tekemisiä (Suomen diabetesliitto 2000b,

14 14 72). Lapsen kasvaessa kehittyessä vanhempia tulee kannustaa antamaan lapselle vähitellen enemmän vastuuta omasta hoidostaan, ottaen tietenkin huomioon lapsen henkilökohtaiset valmiudet (Ola 2002, 64). Lapset ovat erilaisia, riippuen heidän fyysisestä psyykkisestä kehityksestä, myös heidän yksilölliset tarpeensa hoidon ohuksen suhteen ovat erilaiset. Sairaus, joka vaikuttaa lapsen fyysiseen toimintakykyyn, vaikuttaa myös hänen henkiseen puoleensa. Lapset reagoivat sairauteensa monin tavoin, mutta kyky ilmaista itseään tuntemuksistaan kertominen voi olla lapselle hyvin vaikeaa. Tällöin vanhempien rooli on erityisen tärkeää, sillä he kykenevät parhaiten toimimaan tulkkina lapsen hoitohenkilökunnan välillä. Hyvän lasten hoidon toteuttamiseksi myös hoitohenkilökunnalta vaaditaan laamittaista lapsen tilanteeseen tutustumista tämän yksilöllisten piirteiden huomioonottamista. (Kantero, Levo & Österlund 1996, ) Lapsen sairastuessa on tärkeää, että vanhemmat saavat oikeaa olennaista tietoa sairaudesta siihen liittyvistä asioista (Silde 2003). Lääkärin hoitan tehtävänä on kertoa asiakkaalleen, miten on mahdollista ylläpitää edistää terveyttä. Lisäksi heidän tehtävänään on auttaa diabeetikkoa asettamaan tavoitteita omalle hoidolleen tukea häntä niiden saavuttamisessa. (Himanen 2003a, 37.) Hoidonohus toteutuu parhaiten pitkäaikaisessa hoitosuhteessa, jonka keskeisiä piirteitä ovat vastavuoroisuus, avoimuus, luottamus elämänläheisyys (Suomen diabetesliitto 1995, 9). Ohustilanteissa diabeetikon on tärkeää olla aktiivinen, oma-aloitteinen kantaa ottava (Himanen 2003b, 36). Diabetekseen sairastuneen lapsen ohukseen on tärkeää saada mukaan myös muut henkilöt, jotka tulevat omalta osaltaan osallistumaan lapsen hoitamiseen. Jollei tämä onnistu, varmistetaan tiedonkulku kaikille niille, jotka eivät pääse paikalle. (Suomen diabetesliitto 1995, 14.) Kaikille diabeetikoille tulee suunnitella yksilöllinen hoitosuunnitelma -tavoitteet, elämäntilanne huomioon ottaen. Nykyiseen hoitokäytäntöön liittyy niin sanottu Empowerment-attelu, jossa diabeetikko on itsensä paras tunti tekeekin näin ollen hoitoaan koskevat päätökset mahdollisuuksien mukaan itsenäisesti. (Ola 2002, 30, 32.)

15 15 Diabeteksen diagnoosin jälkeen perhe joutuu monien uusien haasteiden eteen. Omaisten ei kuitenkaan tarvitse olla yksin, vaan lapsen diabeteksen hoito on moniammatillista tiimityötä, johon osallistuvat useat eri ammattikuntien jäsenet. Hoidon alkuvaiheessa terveydenhuollon ammattilaisten ohuksella heidän antamillaan tiedoilla on hyvin tärkeä merkitys. Vähitellen perheen taitojen karttuessa vanhemmat kykenevät itse tekemään lapsensa hoitoa koskevia päätöksiä. (Suomen diabetesliitto 2000b, 72.) Äskettäin sairastuneet lapset heidän vanhempansa voivat saada vertaistukea tietoa juuri perheitä varten järjestetyistä ensitietopäivistä sopeutumisvalmennusleireistä. Niissä koulutuksesta vastaavat useat terveydenhuollon ammattilaiset. (Ivanoff ym. 2001, 144.) Pelkonen tutkimusten Hakulinen perusteella (2002) ovat kehittäneet käsiteanalyysien voimavaro aikaisempien vahvistavan mallin perhehoitotyöhön. Kyseisen mallin mukaan perheellä on elämän varrellaan sekä voimavaro että kuormittavia tekijöitä. Perheen voimavarojen vahvistuminen on prosessi, jota hoita tukee erilaisia voimavaro vahvistavia menetelmiä käyttäen. Niitä ovat muun muassa aktiivinen kuuntelu, tuen tarjoaminen perheen auttaminen omien vahvuuksien sekä tukijärjestelmien vahvuuksien arvioimisessa käyttöönotossa. Perhettä autetaan hyödyntämään vertaisryhmiä tunnistamaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia terveydenhuoltojärjestelmässä. Hoita tukee vanhempaa kykyjen taitojen kehittämisessä sekä pyrkii vahvistamaan vanhemman itsetuntoa lapsen sairauden hallinnan tunnetta. Keskustelemalla perheen omista voimavaroista niistä tehdään tietoisia näin autetaan perhettä tunnistamaan ottamaan voimavarat käyttöönsä. (Pelkonen & Hakulinen 2002, ) Ohusmenetelmät Ohusmenetelmien valinta riippuu ohuksen päämäärästä sekä asiakkaan kyvystä omaksua asioita. On arvioitu, että asiakkaat muistavat näkemästään 75 prosenttia, mutta kuulemastaan ainoastaan 10 prosenttia. Mikäli molempia

16 16 aiste käytetään ohustilanteessa yhtä aikaa, asiakas muistaa jopa 90 prosenttia siitä, mitä hänelle on ohuksessa kerrottu suullisesti näytetty visuaalisesti. Tämän perusteella voidaan todeta, että useiden eri ohusmenetelmien käyttö tukee varmentaa ohuksen vaikutusta. (Kyngäs ym. 2007, 73.) Suullisesti annettavaa ohusta toteutetaan joko yksilö- tai ryhmäohuksessa. Yksilöohus on asiakkaiden keskuudessa arvostettu yleisin muoto antaa ohusta. Ryhmäohukseen verrattuna yksilöohuksessa on mahdollisuus saada yksilöllisempää, asiakkaan omista tarpeista lähtevää ohusta. (Kyngäs ym. 2007, 74.) Yksilöohuksessa opetellaan hoidon perustietojen lisäksi käytännön taito kyseistä ohustapaa käytetään etenkin diabeteksen hoidon alkuvaiheessa. Ryhmäohusta voidaan käyttää sairauden eri vaiheissa täydentämään yksilöohusta. Ryhmäohuksen suurena etuna pidetään vertaistuen saamista, joka voi auttaa sairauteen sopeutumisessa. (Diabetesliitto 2005.) Vertaistuesta on usein hyötyä myös lapselle. Ryhmässä lapsi ymmärtää, ettei ole ainoa, joka on sairas. Esimerkiksi pistäminen voi tuntua helpommalta, kun lapsi näkee ikätoverinsa tekevän samalla tavalla. Sairauteen sopeutumisessa ikätoverit voivat siis toimia rohkaisevina tekijöinä. (Silmäki 2005.) Ryhmäohus on lisäksi kustannuksiltaan kannattava taloudellinen ohusmenetelmä, sillä siinä tietoa sekä taitoa voidaan kaa suuremmalle ryhmälle (Diabetesliitto 2005; Kyngäs ym. 2007, 104). Muita yleisimpiä käytetyimpiä ohusmenetelmiä ovat muun muassa puhelinohus, videot äänikasetit, kirlliset ohjeet sekä demonstraatio (Kyngäs ym. 2007, 116, 124, 128). Demonstraatio eli havainnollistaminen on tärkeä osa-alue hoidon ohuksessa. Havainnollistamisella tehtyä ohusta käytetään erityisesti motoristen taitojen opettamisessa tai harjoittamisessa silloin, kun potilas tai omainen suorittaa hoitotoimenpiteen. Demonstraation tarkoituksena on siis opettaa tarvittavat kädentaidot potilaalle niin, että potilas kokee selviävänsä itsenäisesti. Selviytymisen tunne parantaa myös potilaan vastaanottokykyä motivoi potilasta sitoutumaan hoitoonsa. (Heinola, Koivurova, Niskasaari, Rantala, Sulasalmi, Tokola & Tähtinen 2006, 57.)

17 17 Puhelinohus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön puhelimitse antamaa ohusta potilaan terveyteen liittyvissä asioissa (Kontio, Kukkonen, Leiviskä, Leskinen, Murto, Mustonen, Nenonen, Orpana, Pekkinen & Törmä 2006, 77). Puhelinohus on erittäin haasteellinen ohustapa vaatii ohalta monipuolista tietämystä asiantuntemusta, sillä puhelinohuksessa käsiteltävät asiat voivat olla eri potilailla hyvinkin erilaisia. Puhelinohusta on kehitetty tutkimalla, mitkä ovat asiakkaiden yleisimpiä puhelimitse esittämiä kysymyksiä terveydenhuollossa. Saatu havainto tarkastelemalla on tehty erilaisia yksityiskohtaisia malle puhelinohukseen. Video- äänikasettien käyttö ohuksessa on hyödyllinen helposti vastaanotettava tapa, jolla voi antaa paljon tietoa oikea-aikaisesti. Erityisesti henkilöille, joilla on hankaluuksia ymmärtää kirllista materiaalia, video- äänikasettien käyttö ohuksessa on hyödyllistä. Videoilla pystytään välittämään ohttaville tietoa esimerkiksi kokemuksista, ohjeista tilanteista. (Kyngäs ym. 2007, , 122.) Potilaiden sairaalassaoloat ovat lyhentyneet huomattavasti, mikä puolestaan on korostanut kirllisten ohjeiden merkitystä. Potilaan tulee saada hoitoaan koskeva tarvittava tieto ennen hoitoa, hoidon aikana vielä hoidon jälkeenkin, minkä vuoksi kirllisten ohjeiden tulee olla selkeitä, ymmärrettäviä kieliasultaan asiakkaalle sopivia an tasalla olevia. Asiakkaiden mielestä kirlliset ohjeet tukevat hyvin suullista ohusta, niihin on helppo hyvä tukeutua tarpeen tullen. (Kyngäs ym. 2007, ) Lasta ohttaessa voidaan ottaa avuksi esimerkiksi leikki, sadut piirtäminen. Lapsilla on taipumus oppia uusia asioita käsitellä tunteitaan leikin avulla. Kun lasta totutellaan pistämiseen, apuna voidaan käyttää nukkea tai nallea, jota lapsi voi yhdessä hoitan kanssa harjoitella pistämään. Leikki antaa lapselle mahdollisuuden tutustua omalla tavallaan uuteen asiaan, sillä pieni lapsi ei osaa kertoa tunteistaan suoraan. (Silmäki 2005.) Lapsille ohuksen tueksi suositellaan käytettäväksi myös kuva- värityskirjo, hoito- tutkimusvälineitä sekä käsinukke. Ohuksen oikealla ajoittamisella on lapsen ohuksessa merkittävä si, sillä liian aikaisin tapahtunut ohus voi olla hyödytön lapsen unohtaessa ohuksen sisällön. Toisaalta liian myöhään tapahtuva ohus voi aiheuttaa enemmän pelko kuin vähentää niitä. (Hiitola 2004, 143.)

18 Vuorovaikutus ohuksessa Hoitan asiakkaan välinen vuorovaikutus eli sanallinen sanaton viestintä on yksi ohuksessa käytettävistä ohuskeinoista (Paane-Tiainen 1998, 12; Kyngäs ym. 2007, 38). Tavoitteena vuorovaikutteisessa ohussuhteessa on, että asiakas hoita puhuvat yhteistä kieltä ymmärtävät käymänsä keskustelun samalla tavalla. Sanallinen viestintä on vain pieni osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, kun taas sanattomasta viestinnästä koostuu yli puolet vuorovaikutuksesta. Tämän vuoksi tulisikin kiinnittää enemmän huomiota sanallisen viestinnän selkeyteen. Sanattomaan viestintään katsotaan kuuluviksi muun muassa erilaiset ilmeet, eleet, teot kehon kieli. Ihmiset lähettävät sanatonta viestintää usein huomaamattaan, joten sen hallitseminen on hankalaa. (Kyngäs ym. 2007, ) Lapset nuoret muodostavat erityisen potilasryhmän terveydenhuollossa, sillä heidän tapansa ottaa osaa terveydenhuollon keskusteluun poikkeaa aikuisten vuorovaikutuksesta huomattavasti. Lisäksi lapsen nuoren vuorovaikutus muuttuu eri kehitysvaiheiden mukaan. (Pyörälä 2001.) Vuoropuhelun tarkoituksena on lapsen tarpeiden selvittäminen niihin vastaaminen, tiedon saanti antaminen sekä lapsen henkinen tukeminen turvallisuuden tunteesta huolehtiminen. Pienelle lapselle puhuttaessa hoitajien vanhempien tulee kiinnittää huomiota ilmaisutapaansa. Näissä keskusteluissa puheen on oltava yksinkertaista, lauseiden lyhyitä, elekieltä tulee käyttää asioiden selvittämiseksi ymmärrettävästi lapselle. (Kantero ym. 1996, 115.) Toimivan hoitosuhteen perustana pidetään hyvää vuorovaikutusta. Ensimmäisen tapaamisen merkitys hoitan potilaan välillä on erittäin tärkeä, sillä hyvällä ensivaikutelmalla luodaan poh luottamukselliselle turvalliselle hoitosuhteelle. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että luottamus turvallisuus potilassuhteessa syntyisivät osapuolten välille heti, vaan useimmiten nämä kehittyvät an myötä. Hoitan pitää välttää kiireen tuntua varata kylliksi aikaa jo ensimmäiselle tapaamiskerralle antaakseen asiakkaalle aidon välittävän kuvan itsestään. Kiireettömyyden välittämiseksi hoitan kannattaa kiinnittää huomiota myös ympäristöön. Keskusteluhetkiä varten varataan tila,

19 19 joka on rauhallinen, mahdolliset häiriötekijät on huomioitu. Hoitan tulee huomioida myös oma olemuksensa, sillä silmiin katsominen, kuunteleminen, an antaminen rauhallisuus antavat potilaalle mahdollisuuden selvittää tarpeitaan toivomuksiaan. Usein potilaat jännittävät hoitan kohtaamista, mutta edellä mainituin keinoin keskustelutilanteesta voi luoda turvallisen luontevan. (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2007, ) Vuorovaikutusta käytetään apuna ohussuhteen rakentamisessa. Ohuksen tuloksiin vaikuttaa huomattavan paljon se, kuinka hyvin ohussuhteessa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet kuinka asiakasta tuetaan kannustetaan aktiivisuuteen. (Kyngäs ym. 2007, ) Hoidonohuksen tarkastelua tutkimusten näkökulmasta Hoidonohuksesta on tehty paljon tutkimuksia aihetta on tutkittu monelta eri näkökannalta. Uusimmat hoidonohusta koskevat tutkimukset on tehty eri potilasryhmien kokemuksista hoidonohuksesta, jonka käsityksistä vuoksi ne yhdistyvät heidän saamastaan opinnäytetyöhömme. Tutkimusten lähtökohtana on pääasiassa potilaiden sairaalahoidon aikaiset kokemukset hoidonohuksesta, useimmissa tarkastelemissamme tutkimuksissa kohteena ovat aikuispotilaat. Tutkimuksissa ei tarkastella alkuohusta erikseen, vaan tutkimuskohteena on koettu hoidonohus yleensä. Tutkimusten tuloksia ei siis voi täysin verrata oman tutkimuksemme tuloksiin. Mielestämme oli kuitenkin perusteltua ottaa mukaan tutkimuksia myös aikuispotilaiden hoidonohuksesta, koska opinnäytetyössämme tutkimme alkuohuksen toteutumista niin diabetesta sairastavan lapsen kuin lapsen vanhempienkin näkökannalta. Vanhemmat ovat hyvin keskeisesti mukana lapsensa hoidossa, joten myös heidän kokemuksensa saadusta hoidonohuksesta on merkittävää. Koska alkuohus on osa hoidonohusta, tutkimukset linkittyvät opinnäytetyöhömme. Tutkimukset antavat tärkeää tietoa hoidonohuksen potilasryhmien kehittämistarpeista välillä. Tarkastelemme hoidonohuksen hoidonohusta sitoutumisen näkökulmasta yhden tutkimuksen avulla. eroista myös eri hoitoon

20 20 Kyngäs, Kukkurainen Mäkeläinen (2004) tutkivat potilaiden saamaa hoidonohuksen riittävyyttä kokonaisuutta nivelreumaa sairastavilla potilailla. Kvantitatiivisella menetelmällä toteutettuun tutkimukseen aineisto kerättiin kyselylomakkeella osaa vastanneista haastateltiin. Kyselyyn vastanneista 70 % piti saamaansa ohusta kattavana kokonaisuutena. Potilaat kokivat saaneensa riittävästi ohusta monissa sairauteensa liittyvissä asioissa, mutta ei niinkään emootionaalista tai sosiaalista huomiota vaativissa seikoissa. Puutteita koettiin myös tiedonsaannin riittävyydessä ohuksen tkuvuudessa, yli puolet vastanneista haki jälkeenpäin antasalla olevaa lisätietoa sairautensa hoitoon muualta. Kotona selviytymisen arjen sujumisen kannalta ohusta pidettiin erityisen tärkeänä. Ohusmuodoista yksilöllinen hoidonohus koettiin merkittävimpänä. yksilöllisyyden huomiointi siten Perusteluna oppimista tälle oli edistävämpi parempi kokonaisuus. Ryhmäohuksessa merkittävimmät ongelmat koettiin juuri näillä osa-alueilla. Ryhmäohuksen yhtenä huomattavimpana vahvuutena koettiin tuen saanti muilta samassa tilanteessa olevilta. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ohustilanteessa kiireettömyys, monipuolisempi yksilöllisyyden huomiointi sekä uusin käytettävissä oleva tiedon teknologian käyttö ovat sellaisia kehittämiskohteita, joihin hoitohenkilöstön tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota nyt tulevaisuudessa. (Kyngäs ym. 2004, ) Mattila (1998) on tarkastellut tutkimuksessaan potilaiden käsityksiä kokemuksia ohuksesta, ohuksen tarpeellisuudesta sekä ohuksen itsehoitoon vaikuttavuudesta sairaalahoidon aikana. Tutkimuksessaan Mattilalla on ollut mukana niin somaattisen puolen kuin psykiatrisen puolenkin potilaita, aineisto on kerätty haastatellen. Tutkimuksessa ilmenee molempien potilasryhmien yhdensuuntaisuus mieltää hoidonohus neuvojen ohjeiden saamiseksi sekä itsehoitoa edistäväksi toiminnaksi. Erokin potilasryhmien väliltä löytyy, sillä somaattiset potilaat kokivat ohuksen koskevan enemmän heidän kehonsa toimintojen seuraamista, kun taas psykiatriset potilaat ymmärsivät ohuksen oman hoidon oppimisena sosiaalisten taitojen kehittämisenä. Lisäksi psykiatriset potilaat olivat useammin hoitoon tullessaan pelokkaita, sillä heitä oli ohttu omatoimisuuteen eikä niinkään keskustelemaan omista tunteistaan. Somaattisen puolen potilaat puolestaan ymmärsivät

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Diabetesta sairastava lapsi koulussa Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta Eesti Laste ja Noorte Diabeedi Ühing 5.11.2010 Riitta Koivuneva Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Diabeteskysely. Kevät 2010. Taustatiedot

Diabeteskysely. Kevät 2010. Taustatiedot Diabeteskysely Kevät 2010 Kysely toteutettiin maaliskuun 2010 Diabetes-lehden välissä lähetetyllä lomakkeella. Diabetes-lehti on Diabetesliiton julkaisu jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Kyselyn teettivät

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS

Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Nuoruudesta aikuisuuteen Hoitovastuu siirretään yleensä aikuisneurologille, kun

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot