POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Johanna Nykyri Harri Suomalainen DIABETEKSEEN SAIRASTUNEEN LAPSEN ALKUOHJAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Johanna Nykyri Harri Suomalainen DIABETEKSEEN SAIRASTUNEEN LAPSEN ALKUOHJAUS"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Johanna Nykyri Harri Suomalainen DIABETEKSEEN SAIRASTUNEEN LAPSEN ALKUOHJAUS Opinnäytetyö Maaliskuu 2009

2 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijät Johanna Nykyri, Harri Suomalainen Nimeke Diabetekseen sairastuneen lapsen alkuohus Toimeksianta Pohjois-Karlan sairaanhoito- sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, lastenpoliklinikka Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia kokemuksia diabetekseen sairastuneilla lapsilla /tai heidän vanhemmillaan on saamastaan diabeteksen alkuohuksesta Pohjois-Karlan sairaanhoito- sosiaalipalvelujen kuntayhtymän osasto 10:llä. Lasten diabetes on lähes aina tyypin 1 diabetesta eli insuliinipuutosdiabetesta. Tyypin 1 diabetes on elinikäinen sairaus, joka johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta siitä aiheutuvasta insuliinin puutteesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella lähestymistavalla lähettämällä kyselylomake 39 perheelle, jossa on vuosien aikana diabetekseen sairastunut lapsi. Keskeinen tutkimusongelma oli, oliko alkuohuksesta ollut riittävästi tukea perheiden kotona selviytymistä varten. Aineisto analysoitiin suorilla kaumilla käyttäen SPSS 16.0 tilastollista tietojenkäsittelyohjelmaa. Vastausprosentti oli 74. Lisäksi tutkimusaineistoon otettiin mukaan kaksi esitestauslomaketta. Vastaat kokivat hoitan antaman alkuohuksen erittäin positiiviseksi kaikilla osaalueilla. Alkuohus koettiin riittäväksi alkuohusta antaneet hoitat asiantunteviksi. Merkittävää kehittämistarvetta alkuohukseen ei juurikaan ilmennyt. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että alkuohuksesta on ollut riittävästi tukea perheiden kotona selviytymistä varten. Lisäksi voidaan olettaa, että asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa alkuohukseen. Jatkotutkimusaiheeksi esitetään tutkimusta, jolla tutkittaisiin hyväksi havaittu alkuohuksessa käytettäviä ohusmenetelmiä. Kieli Sivu 58 suomi Liitteet 4 Liitesivumäärä 8 Asiasanat tyypin 1 diabetes, hoidonohus, lapsi, perhe

3 THESIS March 2009 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Authors Johanna Nykyri, Harri Suomalainen Title Initial Guidance of Children with Diabetes Commissioned by The Joint Municipal Authority for Medical and Social Services in North Karelia (PKSSK), children s policlinic Abstract The purpose of this study was to investigate child patients and their parents experiences of initial guidance on diabetes. The guidance took place at North Karelia Central Hospital, on ward 10. Diabetes in children is, almost in every case, type 1 diabetes. Type 1 diabetes is a lifelong disease that develops when the pancreas stops producing insulin and therefore causes lack of insulin in the body. The study was carried out using a quantitative method. All the data were collected by sending a questionnaire to 39 families with a child who had been diagnosed with diabetes between 2006 and The essential research problem was to determine how supportive this initial guidance had been for these families. The data were analysed by frequencies using the SPSS Statistical program. The response rate was 74%. In addition, there were two pilot forms which were added to the data. The respondents experienced that the initial guidance they had received from a nurse was very positive in all sections. Initial guidance was experienced adequate and all the nurses concerned were competent and experts. Any significant development need for initial guidance was not reported. On the basis of the study results, it can be stated that initial guidance was effective enough to support the families to cope with their child s diabetes in everyday life. In addition, it can be said that the respondents were satisfied with the initial guidance they received. In the future, it would be important to continue studies about the guidance methods that have already been proved to be good. Language Pages 58 Finnish Appendices 4 Pages of Appendices 8 Keywords type 1 diabetes, guidance, child, family

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO DIABETES Tyypin 1 diabetes sairautena Tyypin 1 diabeteksen oireet diagnosointi Tyypin 1 diabeteksen hoito hoidon tavoitteet LAPSEN DIABETEKSEN HOIDON ALKUOHJAUS Ohus hoitotyössä Lapsi perhe ohttavana Ohusmenetelmät Vuorovaikutus ohuksessa Hoidonohuksen tarkastelua tutkimusten näkökulmasta Alkuohuksen tavoitteet Hoidon seuranta Insuliinihoito Hypoglykemia hyperglykemia Liikunta Ruokavalio Erityistilanteet TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Aineiston hankinta Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Alkuohuksen toteutuminen Alkuohuksen kehittäminen POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Oppiminen ammatillinen kasvu opinnäytetyöprosessin aikana Tutkimuksen hyödynnettävyys tkotutkimusaiheet...54 LÄHTEET...55 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Toimeksiantosopimus Kyselylomake Tutkimuslupa Saatekirje

5 5 1 JOHDANTO Diabetes on nopeasti kasvava kansanterveysongelma sekä Suomessa että maailmalla (DEHKO tiivistelmä, 4). Vuoden 2006 arvioiden mukaan Suomessa oli lähes diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista yli sairasti tyypin 2 diabetesta noin tyypin 1 diabetesta (Reunanen 2006, 7 10). Tyypin 1 diabetesta sairastavia lapsia on Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Sairastavuus nuoruustyypin diabetekseen on lisääntynyt, ilmaantuvuuden on arvioitu kasvavan noin kolme prosenttia vuodessa. (Niemi & Winell 2005, 11.) Hoidossa olevien diabeetikoiden määrän uskotaan kaksinkertaistuvan Suomessa aina 12 vuoden välein, mikä puolestaan lisää diabeteksen hoidosta aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle (DEHKO tiivistelmä, 4 5). Diabetes aiheuttaa paljon lisäsairauksia, jonka vuoksi se on kansantaloudellisesti kasvava menoerä. Pelkästään veren kohonnut sokeritaso ei aiheuta korkeita hoitokustannuksia, vaan ne aiheutuvat enimmäkseen diabetekseen liittyvistä lisäsairauksista. (Kangas 1995, 139.) Kankaan tutkimuksessa (2002, 83) tulokset osoittivat, että pitkäaikaisverensokeriarvojen perusteella tyypin 1 diabeetikoiden (n=1922) hoitotasapaino oli heikko enintään tyydyttävää tasoa. Noin 13 %:lla tyypin 1 diabeetikoista pitkäaikaisverensokeripitoisuus oli hälyttävän korkealla (> 10,0 %). Hyvässä hoitotasapainossa olevan tyypin 1 diabeetikon hoitokustannukset maksavat keskimäärin euroa vuodessa. Huonossa hoitotasapainossa olevan tyypin 1 diabeetikon hoito on vuodessa noin 650 euroa kalliimpaa. (Kangas 2002, 83, 87.) Valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi diabetekseen sairastuneen lapsen alkuohuksen. Lasten diabetes on aiheena ankohtainen tkuvan lisääntymisensä vuoksi tutkimuskohteena erittäin tärkeä. Opinnäytetyöstä tehtiin toimeksiantosopimus (liite 1) Pohjois-Karlan sairaanhoito- sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) lastenpoliklinikan kanssa. Lasten diabetes on lähes aina insuliinipuutosdiabetesta eli tyypin 1 diabetesta (Kaprio & Tulokas 2003,

6 6 309). Opinnäytetyössämme esittelemme tyypin 1 diabeteksen diabetekseen sairastuneen lapsen alkuohuksen sekä hoidonohuksen teoriapoha. Yleisesti diabetesta sairastavasta käytetään nimitystä diabeetikko riippumatta sairauden tyypistä. Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme diabeetikolla tyypin 1 diabetesta sairastavaa lasta tai nuorta. Suunnittelimme lukemamme teoriatiedon pohlta kyselylomakkeen (liite 2), jonka PKSSK:n lastenpoliklinikka lähetti 39 perheelle, jossa on alla kevät 2006 syksy 2008 diabetekseen sairastunut lapsi. Koska diabetekseen sairastuvat lapset ovat iältään 0 16-vuotiaita, kyselylomake suunnattiin ensisiisesti lapsen huoltajille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia diabetekseen sairastuneilla lapsilla /tai heidän vanhemmillaan on saamastaan diabeteksen alkuohuksesta PKSSK:n osasto 10:llä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. 2 DIABETES Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena verensokeripitoisuutena. Diabetes etaan kahteen päätyyppiin, jotka ovat tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes. Tyypin 2 diabeteksessa aineenvaihduntahäiriö aiheutuu insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä samanaikaisesta riittämättömästä häiriintyneestä insuliinierityksestä. Tyypin 1 diabeteksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 2.1. Näiden kahden päätyypin lisäksi on myös luokiteltu muita diabeteksen muoto, joita ovat muun muassa raskausdiabetes sekä muista syistä johtuva diabetes. Raskausdiabeteksessa insuliinin teho vähenee istukan toiminnan aiheuttamista hormonitoiminnan muutoksista johtuen. Mikäli haima ei kykene tuottamaan tarpeeksi insuliinia, verensokeritaso nousee. Muista syistä johtuva diabetes voi olla seurauksena esimerkiksi haimatulehduksesta, hormonien erityshäiriöistä tai hemokromatoosista eli raudankertymäsairaudesta. Pitkään tkuessaan liian korkea verensokeritaso aiheuttaa vaurioita eli elinmuutoksia muun muassa silmiin, hermoihin munuaisiin. Lisäksi

7 7 diabetekseen liittyy lisääntynyt riski sydän- verisuonisairauksiin, jonka vuoksi verenpaine- veren rasva-arvojen tulee olla kunnossa. (Saraheimo & Kangas 2003a, 8 9; Saraheimo & Kangas 2003b, 12 13, 17; Kangas 2003a, ) Diabetes on heti astman jälkeen yleisin krooninen lastensairaus Suomessa (Knip & Sipilä 2004, 308). Vuosittain tyypin 1 diabetekseen sairastuu Suomessa arviolta 600 alle 15-vuotiasta lasta (Reunanen 2005). Syytä sairauden yleistymiseen ei tiedetä, mutta asiaa tutkitaan koko an (Ruuskanen 2004, 207). Myös tyypin 2 diabeteksen esiintyvyysaste on Suomessa hyvin korkea, sitä ilmenee yhä useammin nuorilla henkilöillä. Mikäli tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus tkuu entisellään, on arvioitu, että vuonna 2030 tyypin 2 diabeetikkojen määrä väestössä yltää puoleen miljoonaan. (Niemi & Winell 2005, 11.) 2.1 Tyypin 1 diabetes sairautena Tyypin 1 diabetes on elinikäinen sairaus, joka johtuu haiman insuliinituotannon vähentymisestä tai loppumisesta kokonaan (Suomen diabetesliitto 2001, 6). Haiman Langerhansin saarekesolut tuhoutuvat autoimmuunitulehduksen eli sisäsyntyisen tulehduksen seurauksena, mikä johtaa asteittain aina täydelliseen insuliinin puutteeseen. Tämän vuoksi tyypin 1 diabeetikko on täysin riippuvainen pistoksina annettavasta insuliinin korvaushoidosta loppuelämänsä an. (Saraheimo & Kangas 2003b, 13.) Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleisimmin lapsuudessa, nuoruudessa tai varhaisessa aikuisiässä, mutta siihen voi sairastua myös vanhuusiällä (Suomen diabetesliitto 2000b, 17; Saraheimo & Kangas 2003b, 13). Tyypin 1 diabeteksen kehittymisen taustalla on tietyntyyppinen perimä yhdessä ympäristötekijöiden kanssa, joiksi epäillään mahdollisesti esimerkiksi virustulehduksia (Saraheimo & Kangas 2003b, 13). Tutkimuksia sairastumisen syistä on tehty, mutta täysin välitöntä tekijää diabeteksen puhkeamiselle ei vieläkään tiedetä. Kuitenkin tiedetään, että joka 170. suomalaislapsella on riski sairastua diabetekseen. (Ivanoff, Risku, Kitino, Vuori & Palo 2001, 136.) Noin viidesosalla

8 8 suomalaisista on HLA-geenien vaikuttamana perinnöllinen alttius sairastua diabetekseen, mutta kuitenkin vain hyvin pienelle osalle heistä diabetes puhkeaa lapsuusiässä. Ulkoisilla tekijöillä on siis merkittävä vaikutus tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen beetasolujen vaurioitumiseen. Täydellä varmuudella näitä ulkoisia tekijöitä ei silti ole pystytty tunnistamaan, mutta infektioilla ravinnolla uskotaan olevan osuutta asiaan. Eräiden tutkimusten mukaan pitkäaikainen imetys suoa lasta, kun taas liian aikaisessa vaiheessa lapselle tarjottu lehmänmaito voi kasvattaa diabeteksen puhkeamisen riskiä. (Knip & Sipilä 2004, ) 2.2 Tyypin 1 diabeteksen oireet diagnosointi Tyypin 1 diabeteksessa oireet ovat tavallisesti hyvin selkeät voivat kehittyä taudin puhjetessa hyvinkin nopeasti, jopa muutamien päivien tai viikkojen aikana. Tilanteessa, jossa insuliini ei pysty hoitamaan tehtäviään kunnolla tai kun sitä ei ole tarpeeksi saatavilla, vereen kertyy liikaa sokeria. Tästä johtuvia tavallisia diabeteksen oireita ovat virtsaamisen tarpeen lisääntyminen, non tunteen voimistuminen, väsymys painonlasku. Koska solut eivät pysty hyödyntämään vereen jäänyttä liiallista määrää sokeria, se poistuu virtsan mukana tämä aiheuttaa virtsamäärien kasvun. Samalla elimistö kuivuu, non tunne lisääntyy paino alkaa laskea. Koska solut ovat kykenemättömiä käyttämään sokeria totuttuun tapaan energiaksi, se aiheuttaa diabeetikolle väsymystä. Insuliinilla on vaikutusta lisäksi lihas- rasvakudoksen rakentumiseen niin, että puutteellinen insuliinivaikutus saa aikaan rasva- lihaskudoksen katoa, mikä johtaa edelleen painon laskuun. Diabeteksen oireisiin liittyy myös näkökyvyn vaihtelu. Verensokerin ollessa korkea on myös silmän mykiössä paljon sokeria. Tästä seuraa mykiön turpoaminen, joka johtaa näön heikentymiseen likinäköisyyteen. (Saraheimo 2003, 26.) Varsinaista diabetesta edeltävässä prekliinisessä vaiheessa haiman beetasolu tuhoutuu ilman oireilua. Tämän vaiheen kesto on hyvin yksilöllistä, yksittäisistä kuukausista useisiin vuosiin. Yleensä ensimmäiset oireet ilmenevät viimeistään silloin, kun % haiman beetasoluista on tuhoutunut. Oireet

9 9 saattavat ilmaantua yllättäen voimakkaina. Vaikka merkit diabeteksesta ovatkin usein hyvin ilmeiset, on tärkeää suorittaa lapselle huolellinen erotusdiagnostiikka. Lopullinen diagnoosi voidaan varmentaa kliinisillä tutkimuksilla, joista yleensä selviää kohonnut verensokeritaso. (Knip & Sipilä 2004, ) Tyypin 1 diabeteksen toteamisen viivästyminen voi johtaa hengenvaaralliseen happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin (Saraheimo 2003, 26). Happomyrkytystä käsitellään tarkemmin luvussa Tyypin 1 diabeteksen hoito hoidon tavoitteet Diabeteksen hoidon keskeiset osatekijät ovat lääkehoito, ruokavalio, liikunta diabeetikon opettaminen insuliininpuutostauti, sen omahoitoon. tärkein Koska hoitomuoto tyypin on 1 diabetes on insuliinikorvaushoito. Insuliinihoidolla on tarkoitus korvata puuttuva insuliinin eritys oikein näin saada verensokeritaso pysymään mahdollisimman lähellä normaalia, jolloin myös diabeetikon hoitotasapaino säilyy hyvänä. Hyvää hoitotasapainoa ei kuitenkaan pysty saavuttamaan ainoastaan insuliinilla, vaan siihen vaikuttavat paljon myös ravitsemus liikunta. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2006, 539, ) Tyypin 1 diabeteksen hoidossa pyritäänkin insuliinin, ruokavalion liikunnan tasapainottamiseen (Saha 2001). Tyypin 1 diabeetikon hoidon tärkeimpänä tavoitteena on normaalin elämän hyvän terveyden ylläpitäminen (Holmia ym. 2006, 541). Muita keskeisiä diabetesta sairastavan lapsen yksilöllisiä hoidon tavoitteita ovat normaali kasvu kehitys, hyvä fyysinen, psyykkinen sosiaalinen terveys, äkillisten komplikaatioiden ehkäisy, veren sokeripitoisuuden pitäminen mahdollisimman sopivana sekä riittävä metabolinen eli aineenvaihdunnallinen tasapaino (Kortelainen 2008a). Lisäksi lisäsairauksien ehkäisy sekä hoidon turvallisuus joustavuus katsotaan kuuluviksi tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteisiin (Himanen 2003a, 38). Tyypin 1 diabeetikoilla verensokerin tavoiteltavat arvot ovat hyvin yksilölliset, mutta on kuitenkin laadittu niin sanotut tavoitearvot, jotka sopivat useimmille

10 10 diabeetikoille. Kyseisissä verensokerin tavoitearvoissa ennen ateriaa otettavan verensokerin arvoksi on asetettu 4 7 mmol/l, aterian jälkeen alle 10 mmol/l, nukkumaan mentäessä verensokerin arvon tulisi olla yli 6 mmol/l aamulla 6 8 mmol/l. (Kortelainen 2008a; Kaprio 2003a, 313.) Metabolista tasapainoa seurataan mittaamalla sokerihemoglobiinia, eli HbA1c arvoa. HbA1c arvo osoittaa keskimääräisen verensokeripitoisuuden noin kahden kuukauden takautuvalta alta. Tavoitteena on pitää HbA1c arvo alle 7,5 %:n vältettävä sen nousemista yli 10,0 %:n. (Kortelainen 2008a; Ilanne-Parikka 2003, 46; Kaprio 2003a, 314.) Aalto (1999) on tutkinut diabetekseen liittyviä käsityksiä sekä sosiaalisen tuen merkitystä tyypin 1 diabeetikoilla. Tutkimustulokset osoittavat, että diabetesta sairastavien selviytymistä hoitotuloksia tulisi tarkastella potilaan omasta näkökulmasta, sen lisäksi että niitä arvioidaan lääketieteellisten kriteerien pohlta. Tyypin 1 diabeteksen hoitotavoitteisiin sisältyvät komplikaatioiden ehkäisy sekä toimintakyvyn ylläpito korostuvat, sillä komplikaatioilla huonolla fyysisellä toimintakyvyllä on suora yhteys heikentyneeseen elämänlaatuun. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että terveyteen liittyvä elämänlaatu sekä diabetekseen liittyvät erilaiset psykososiaaliset tekijät ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Erityisen tärkeiksi osoittautui diabeetikon uskominen omiin kykyihinsä selviytyä sairauden tuottamista haasteista keskittyminen hoidon hyviin puoliin haittavaikutusten sista. (Aalto 1999, 93.) Diabeteksen hoito on edistynyt vuosien aikana huomattavasti. Uusia hoitokeino kehitellään tulevaisuutta varten käytössä olevia hyödynnetään entistä tehokkaammin. (Jokinen 1999, ) Aiemmin diabetesta sairastavan oli sopeuduttava hoidon sanelemiin ehtoihin, mutta nykyään jokainen diabetesta sairastava voi sopeuttaa hoidon omaan elämäänsä sopivaksi (Suomen diabetesliitto 2000b, 25).

11 11 3 LAPSEN DIABETEKSEN HOIDON ALKUOHJAUS Lapsen sairastuminen diabetekseen on aina järkytys perheelle, siihen sopeutuminen voi viedä aikaa. Sairauden diagnosointi voi tuoda mukanaan monenlaisia tunteita, kuten pettymystä, surua pelkoa sekä paljon kysymyksiä tulevaisuudesta. (Suomen diabetesliitto 2000b, 11.) Jokainen diabetekseen sairastuneen lapsen perhe saa sairaalahoidon aikana niin kutsutun alkuohuksen, jonka tavoitteena on, että lapsi perhe oppivat hoitamaan diabetesta tavalla, joka mahdollistaa turvallisen kotona selviytymisen. Tietojen tarkempi oppiminen sekä niiden syventäminen vievät enemmän aikaa, minkä vuoksi se tapahtuu pidemmällä aikatähtäimellä diabetespoliklinikan tukemana. (Kaprio 2003b, 311.) Tässä opinnäytetyössä käytetään sanaa alkuohus sekä rinnakkain sano hoidonohus ohus. Hoidonohus käsittää ohuksen, jota diabeetikko saa läpi elämänsä. Alkuohus on puolestaan osa hoidonohusta, joka annetaan heti diabeteksen toteamisen jälkeen. Kääriäisen Kynkään tutkimuksen (2005, 250) mukaan ohus on aktiivista tavoitteellista toimintaa, joka on sidoksissa ohan ohttavan taustatekijöihin jossa heidän välillään on vuorovaikutuksellinen ohussuhde. Vastasairastuneelle tyypin 1 diabeetikolle hoidon alkuohus toteutetaan joko sairaalassa tai polikliinisesti. Diabeteksen hoidossa pyritään alusta alkaen siihen, että diabeetikko hänen perheensä omaksuisivat diabetekseen liittyvää tietoa, näin heidän diabetestietämyksensä vähitellen lisääntyisi. (Knip & Sipilä 2004, 314.) alkuvaiheessa Sairastuneen hyvin lapsen tiiviisti, jopa tulee käydä kahden sairaalassa viikon välein. hoitonsa Jatkossa poliklinikkakäyntien määrää vähennetään huomattavasti. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että alkuvaiheen hoito ohus ovat onnistuneet suunnitelmien mukaisesti hoitotasapaino on hyvä. Poliklinikalla vanhemmilla lapsilla on mahdollisuus keskustella hoitavan lääkärin diabeteshoitan lisäksi myös muiden hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. (Ivanoff ym. 2001, 144.)

12 Ohus hoitotyössä Ohus käsitettä on käytetty hoitotyössä paljon hyvin erilaisina määritelminä. Käsitteen synonyymeina käytetään muun muassa sano hoidonohus, neuvonta, tiedon antaminen opetus. Kääriäinen Kyngäs ovat tutkimuksessaan (2005, 253) tuoneet esille näiden eri määritelmien välillä havaittavat merkityserot: ohuksessa huomioidaan ohttava kokonaisuudessaan ohus kohdistuu ohttavan esille tuomiin tarpeisiin. Ohuksessa ei anneta suoria neuvo, vaan autetaan ohttavaa itse muodostamaan selviytymiskeino ongelmien ratkaisemiseksi. Neuvonta puolestaan on prosessi, jossa oha auttaa ohttavaa tekemään päätöksiä ohan ohttavan välinen suhde on tällöin eriarvoinen. Tiedon antamisen lähtökohtana eivät ole ohttavan yksilölliset tarpeet, vaan tiedon antamisessa painottuu ohttavan asian sisältö, jolloin vuorovaikutus jää vähemmälle kirllisen materiaalin käyttö on runsaampaa. Opetus kuvataan suunniteltujen toimintojen systeemiksi, joilla vaikutetaan ohttavan käyttäytymiseen itseohutuvuutta tukevia menetelmiä käyttäen. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 251, 253.) Ohuksella on hyvin keskeinen osa hoitotyössä. Ohus kuuluu jokaisen hoitotyötä tekevän hoitan toimenkuvaan, kukin ohustilanne suunnitellaan tarkasti kullekin asiakkaalle sopivaksi. Nykyään ohuksen tavoitteena on motivoida asiakasta parantamaan elämäänsä haluamallaan tavalla asiakasta kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Ohussuhde perustuu asiakkaan hoitan väliseen tasa-arvoon sekä vuorovaikutuksellisuuteen. (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, 5, ) Ohustilanteessa hoita asiakas ovat molemmat asiantuntijoita: asiakas on oman elämänsä hoita ohusprosessin vuorovaikutuksen käynnistämisen asiantunti (Kääriäinen & Kyngäs 2006, 8). Lähtötilanteessa hoita arvioi selvittää ohuksen tarvetta yhdessä asiakkaan kanssa. Ohus perustuu asiakkaalle tärkeisiin asioihin, kuten hyvinvointiin terveyden edistämiseen sekä ylläpitämiseen. Jokaisen ohustilanteen tulee olla yksilöllinen asiakkaan omiin tarpeisiin perustuva. Jotta asiakkaan yksilöllinen ohaminen olisi mahdollista, hoitan on aluksi syytä selvittää arvioida

13 13 asiakkaan lähtötilanne, taustatekijät kyky osallistua omaa terveyttään edistävään toimintaan. (Kyngäs ym. 2007, ) Hyvän hoidon perusedellytys on asiakkaan oma sitoutuminen hoitoonsa. Tässä asiassa hoitalla on merkittävä tehtävä, sillä hoita on useimmiten se, joka opettaa asiakasta oman hoidon hallitsemiseen. Lisäksi hoitotasapainon saavuttamisessa ovat tärkeitä asiakkaan perhe muut läheiset, joiden tulee myös saada hoitalta ohusta neuvontaa. Hoitalla on tärkeä tehtävä antaa asiakkaalle hänen tarvitsemaansa ohusta huomioiden samalla asiakkaan esille tuomat tarpeet. Hoitan pitää kyetä asettumaan asiakkaan asemaan pyrkiä löytämään oikea opetustapa jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. (Pelttari 1998, 6 7.) Lapsi perhe ohttavana Lapsen ohuksen tulee olla suunniteltu hänen ikä- kehitystasoaan vastaavaksi. Jotta tämä onnistuisi mahdollisimman hyvin, lasten hoidonohuksen sisältö on oteltu ikäryhmittäin: alle kouluikäiset, 7 10vuotiaat vuotiaat. Alle kouluikäisen diabeetikon ohus suunnataan pääosin lapsen vanhemmille, mutta lapsi otetaan aktiivisesti mukaan päivittäin tapahtuvaan hoitoon vuotiaan diabeetikon ohus suuntautuu jo enemmän lapseen itseensä. Tämän ikäinen lapsi voi valvonnan alaisena harjoitella toteuttaa pistämistä välipalojen annostelua, mutta vanhemmat vastaavat kuitenkin edelleen hoidon säätelystä vuotias diabeetikko hallitsee jo muun muassa pistämisen, tulosten kiramisen sekä ruokiensa annostelemisen. Tämän ikäinen nuori opettelee hoidonsäätelypäätöksien tekemistä erityistilanteiden huomioon ottamista. (Suomen diabetesliitto 1995, ) Ohuksessa on tärkeää kyetä erottamaan vanhempien osuus vastuu hoidossa sekä selvittää, mitä lapsen kuuluu tehdä itse (Suomen diabetesliitto 1995, 12). Lapsen hoito on kuitenkin aina iästä riippumatta vanhempien vastuulla, heidän tulee valvoa lapsen tekemisiä (Suomen diabetesliitto 2000b,

14 14 72). Lapsen kasvaessa kehittyessä vanhempia tulee kannustaa antamaan lapselle vähitellen enemmän vastuuta omasta hoidostaan, ottaen tietenkin huomioon lapsen henkilökohtaiset valmiudet (Ola 2002, 64). Lapset ovat erilaisia, riippuen heidän fyysisestä psyykkisestä kehityksestä, myös heidän yksilölliset tarpeensa hoidon ohuksen suhteen ovat erilaiset. Sairaus, joka vaikuttaa lapsen fyysiseen toimintakykyyn, vaikuttaa myös hänen henkiseen puoleensa. Lapset reagoivat sairauteensa monin tavoin, mutta kyky ilmaista itseään tuntemuksistaan kertominen voi olla lapselle hyvin vaikeaa. Tällöin vanhempien rooli on erityisen tärkeää, sillä he kykenevät parhaiten toimimaan tulkkina lapsen hoitohenkilökunnan välillä. Hyvän lasten hoidon toteuttamiseksi myös hoitohenkilökunnalta vaaditaan laamittaista lapsen tilanteeseen tutustumista tämän yksilöllisten piirteiden huomioonottamista. (Kantero, Levo & Österlund 1996, ) Lapsen sairastuessa on tärkeää, että vanhemmat saavat oikeaa olennaista tietoa sairaudesta siihen liittyvistä asioista (Silde 2003). Lääkärin hoitan tehtävänä on kertoa asiakkaalleen, miten on mahdollista ylläpitää edistää terveyttä. Lisäksi heidän tehtävänään on auttaa diabeetikkoa asettamaan tavoitteita omalle hoidolleen tukea häntä niiden saavuttamisessa. (Himanen 2003a, 37.) Hoidonohus toteutuu parhaiten pitkäaikaisessa hoitosuhteessa, jonka keskeisiä piirteitä ovat vastavuoroisuus, avoimuus, luottamus elämänläheisyys (Suomen diabetesliitto 1995, 9). Ohustilanteissa diabeetikon on tärkeää olla aktiivinen, oma-aloitteinen kantaa ottava (Himanen 2003b, 36). Diabetekseen sairastuneen lapsen ohukseen on tärkeää saada mukaan myös muut henkilöt, jotka tulevat omalta osaltaan osallistumaan lapsen hoitamiseen. Jollei tämä onnistu, varmistetaan tiedonkulku kaikille niille, jotka eivät pääse paikalle. (Suomen diabetesliitto 1995, 14.) Kaikille diabeetikoille tulee suunnitella yksilöllinen hoitosuunnitelma -tavoitteet, elämäntilanne huomioon ottaen. Nykyiseen hoitokäytäntöön liittyy niin sanottu Empowerment-attelu, jossa diabeetikko on itsensä paras tunti tekeekin näin ollen hoitoaan koskevat päätökset mahdollisuuksien mukaan itsenäisesti. (Ola 2002, 30, 32.)

15 15 Diabeteksen diagnoosin jälkeen perhe joutuu monien uusien haasteiden eteen. Omaisten ei kuitenkaan tarvitse olla yksin, vaan lapsen diabeteksen hoito on moniammatillista tiimityötä, johon osallistuvat useat eri ammattikuntien jäsenet. Hoidon alkuvaiheessa terveydenhuollon ammattilaisten ohuksella heidän antamillaan tiedoilla on hyvin tärkeä merkitys. Vähitellen perheen taitojen karttuessa vanhemmat kykenevät itse tekemään lapsensa hoitoa koskevia päätöksiä. (Suomen diabetesliitto 2000b, 72.) Äskettäin sairastuneet lapset heidän vanhempansa voivat saada vertaistukea tietoa juuri perheitä varten järjestetyistä ensitietopäivistä sopeutumisvalmennusleireistä. Niissä koulutuksesta vastaavat useat terveydenhuollon ammattilaiset. (Ivanoff ym. 2001, 144.) Pelkonen tutkimusten Hakulinen perusteella (2002) ovat kehittäneet käsiteanalyysien voimavaro aikaisempien vahvistavan mallin perhehoitotyöhön. Kyseisen mallin mukaan perheellä on elämän varrellaan sekä voimavaro että kuormittavia tekijöitä. Perheen voimavarojen vahvistuminen on prosessi, jota hoita tukee erilaisia voimavaro vahvistavia menetelmiä käyttäen. Niitä ovat muun muassa aktiivinen kuuntelu, tuen tarjoaminen perheen auttaminen omien vahvuuksien sekä tukijärjestelmien vahvuuksien arvioimisessa käyttöönotossa. Perhettä autetaan hyödyntämään vertaisryhmiä tunnistamaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia terveydenhuoltojärjestelmässä. Hoita tukee vanhempaa kykyjen taitojen kehittämisessä sekä pyrkii vahvistamaan vanhemman itsetuntoa lapsen sairauden hallinnan tunnetta. Keskustelemalla perheen omista voimavaroista niistä tehdään tietoisia näin autetaan perhettä tunnistamaan ottamaan voimavarat käyttöönsä. (Pelkonen & Hakulinen 2002, ) Ohusmenetelmät Ohusmenetelmien valinta riippuu ohuksen päämäärästä sekä asiakkaan kyvystä omaksua asioita. On arvioitu, että asiakkaat muistavat näkemästään 75 prosenttia, mutta kuulemastaan ainoastaan 10 prosenttia. Mikäli molempia

16 16 aiste käytetään ohustilanteessa yhtä aikaa, asiakas muistaa jopa 90 prosenttia siitä, mitä hänelle on ohuksessa kerrottu suullisesti näytetty visuaalisesti. Tämän perusteella voidaan todeta, että useiden eri ohusmenetelmien käyttö tukee varmentaa ohuksen vaikutusta. (Kyngäs ym. 2007, 73.) Suullisesti annettavaa ohusta toteutetaan joko yksilö- tai ryhmäohuksessa. Yksilöohus on asiakkaiden keskuudessa arvostettu yleisin muoto antaa ohusta. Ryhmäohukseen verrattuna yksilöohuksessa on mahdollisuus saada yksilöllisempää, asiakkaan omista tarpeista lähtevää ohusta. (Kyngäs ym. 2007, 74.) Yksilöohuksessa opetellaan hoidon perustietojen lisäksi käytännön taito kyseistä ohustapaa käytetään etenkin diabeteksen hoidon alkuvaiheessa. Ryhmäohusta voidaan käyttää sairauden eri vaiheissa täydentämään yksilöohusta. Ryhmäohuksen suurena etuna pidetään vertaistuen saamista, joka voi auttaa sairauteen sopeutumisessa. (Diabetesliitto 2005.) Vertaistuesta on usein hyötyä myös lapselle. Ryhmässä lapsi ymmärtää, ettei ole ainoa, joka on sairas. Esimerkiksi pistäminen voi tuntua helpommalta, kun lapsi näkee ikätoverinsa tekevän samalla tavalla. Sairauteen sopeutumisessa ikätoverit voivat siis toimia rohkaisevina tekijöinä. (Silmäki 2005.) Ryhmäohus on lisäksi kustannuksiltaan kannattava taloudellinen ohusmenetelmä, sillä siinä tietoa sekä taitoa voidaan kaa suuremmalle ryhmälle (Diabetesliitto 2005; Kyngäs ym. 2007, 104). Muita yleisimpiä käytetyimpiä ohusmenetelmiä ovat muun muassa puhelinohus, videot äänikasetit, kirlliset ohjeet sekä demonstraatio (Kyngäs ym. 2007, 116, 124, 128). Demonstraatio eli havainnollistaminen on tärkeä osa-alue hoidon ohuksessa. Havainnollistamisella tehtyä ohusta käytetään erityisesti motoristen taitojen opettamisessa tai harjoittamisessa silloin, kun potilas tai omainen suorittaa hoitotoimenpiteen. Demonstraation tarkoituksena on siis opettaa tarvittavat kädentaidot potilaalle niin, että potilas kokee selviävänsä itsenäisesti. Selviytymisen tunne parantaa myös potilaan vastaanottokykyä motivoi potilasta sitoutumaan hoitoonsa. (Heinola, Koivurova, Niskasaari, Rantala, Sulasalmi, Tokola & Tähtinen 2006, 57.)

17 17 Puhelinohus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön puhelimitse antamaa ohusta potilaan terveyteen liittyvissä asioissa (Kontio, Kukkonen, Leiviskä, Leskinen, Murto, Mustonen, Nenonen, Orpana, Pekkinen & Törmä 2006, 77). Puhelinohus on erittäin haasteellinen ohustapa vaatii ohalta monipuolista tietämystä asiantuntemusta, sillä puhelinohuksessa käsiteltävät asiat voivat olla eri potilailla hyvinkin erilaisia. Puhelinohusta on kehitetty tutkimalla, mitkä ovat asiakkaiden yleisimpiä puhelimitse esittämiä kysymyksiä terveydenhuollossa. Saatu havainto tarkastelemalla on tehty erilaisia yksityiskohtaisia malle puhelinohukseen. Video- äänikasettien käyttö ohuksessa on hyödyllinen helposti vastaanotettava tapa, jolla voi antaa paljon tietoa oikea-aikaisesti. Erityisesti henkilöille, joilla on hankaluuksia ymmärtää kirllista materiaalia, video- äänikasettien käyttö ohuksessa on hyödyllistä. Videoilla pystytään välittämään ohttaville tietoa esimerkiksi kokemuksista, ohjeista tilanteista. (Kyngäs ym. 2007, , 122.) Potilaiden sairaalassaoloat ovat lyhentyneet huomattavasti, mikä puolestaan on korostanut kirllisten ohjeiden merkitystä. Potilaan tulee saada hoitoaan koskeva tarvittava tieto ennen hoitoa, hoidon aikana vielä hoidon jälkeenkin, minkä vuoksi kirllisten ohjeiden tulee olla selkeitä, ymmärrettäviä kieliasultaan asiakkaalle sopivia an tasalla olevia. Asiakkaiden mielestä kirlliset ohjeet tukevat hyvin suullista ohusta, niihin on helppo hyvä tukeutua tarpeen tullen. (Kyngäs ym. 2007, ) Lasta ohttaessa voidaan ottaa avuksi esimerkiksi leikki, sadut piirtäminen. Lapsilla on taipumus oppia uusia asioita käsitellä tunteitaan leikin avulla. Kun lasta totutellaan pistämiseen, apuna voidaan käyttää nukkea tai nallea, jota lapsi voi yhdessä hoitan kanssa harjoitella pistämään. Leikki antaa lapselle mahdollisuuden tutustua omalla tavallaan uuteen asiaan, sillä pieni lapsi ei osaa kertoa tunteistaan suoraan. (Silmäki 2005.) Lapsille ohuksen tueksi suositellaan käytettäväksi myös kuva- värityskirjo, hoito- tutkimusvälineitä sekä käsinukke. Ohuksen oikealla ajoittamisella on lapsen ohuksessa merkittävä si, sillä liian aikaisin tapahtunut ohus voi olla hyödytön lapsen unohtaessa ohuksen sisällön. Toisaalta liian myöhään tapahtuva ohus voi aiheuttaa enemmän pelko kuin vähentää niitä. (Hiitola 2004, 143.)

18 Vuorovaikutus ohuksessa Hoitan asiakkaan välinen vuorovaikutus eli sanallinen sanaton viestintä on yksi ohuksessa käytettävistä ohuskeinoista (Paane-Tiainen 1998, 12; Kyngäs ym. 2007, 38). Tavoitteena vuorovaikutteisessa ohussuhteessa on, että asiakas hoita puhuvat yhteistä kieltä ymmärtävät käymänsä keskustelun samalla tavalla. Sanallinen viestintä on vain pieni osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, kun taas sanattomasta viestinnästä koostuu yli puolet vuorovaikutuksesta. Tämän vuoksi tulisikin kiinnittää enemmän huomiota sanallisen viestinnän selkeyteen. Sanattomaan viestintään katsotaan kuuluviksi muun muassa erilaiset ilmeet, eleet, teot kehon kieli. Ihmiset lähettävät sanatonta viestintää usein huomaamattaan, joten sen hallitseminen on hankalaa. (Kyngäs ym. 2007, ) Lapset nuoret muodostavat erityisen potilasryhmän terveydenhuollossa, sillä heidän tapansa ottaa osaa terveydenhuollon keskusteluun poikkeaa aikuisten vuorovaikutuksesta huomattavasti. Lisäksi lapsen nuoren vuorovaikutus muuttuu eri kehitysvaiheiden mukaan. (Pyörälä 2001.) Vuoropuhelun tarkoituksena on lapsen tarpeiden selvittäminen niihin vastaaminen, tiedon saanti antaminen sekä lapsen henkinen tukeminen turvallisuuden tunteesta huolehtiminen. Pienelle lapselle puhuttaessa hoitajien vanhempien tulee kiinnittää huomiota ilmaisutapaansa. Näissä keskusteluissa puheen on oltava yksinkertaista, lauseiden lyhyitä, elekieltä tulee käyttää asioiden selvittämiseksi ymmärrettävästi lapselle. (Kantero ym. 1996, 115.) Toimivan hoitosuhteen perustana pidetään hyvää vuorovaikutusta. Ensimmäisen tapaamisen merkitys hoitan potilaan välillä on erittäin tärkeä, sillä hyvällä ensivaikutelmalla luodaan poh luottamukselliselle turvalliselle hoitosuhteelle. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että luottamus turvallisuus potilassuhteessa syntyisivät osapuolten välille heti, vaan useimmiten nämä kehittyvät an myötä. Hoitan pitää välttää kiireen tuntua varata kylliksi aikaa jo ensimmäiselle tapaamiskerralle antaakseen asiakkaalle aidon välittävän kuvan itsestään. Kiireettömyyden välittämiseksi hoitan kannattaa kiinnittää huomiota myös ympäristöön. Keskusteluhetkiä varten varataan tila,

19 19 joka on rauhallinen, mahdolliset häiriötekijät on huomioitu. Hoitan tulee huomioida myös oma olemuksensa, sillä silmiin katsominen, kuunteleminen, an antaminen rauhallisuus antavat potilaalle mahdollisuuden selvittää tarpeitaan toivomuksiaan. Usein potilaat jännittävät hoitan kohtaamista, mutta edellä mainituin keinoin keskustelutilanteesta voi luoda turvallisen luontevan. (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2007, ) Vuorovaikutusta käytetään apuna ohussuhteen rakentamisessa. Ohuksen tuloksiin vaikuttaa huomattavan paljon se, kuinka hyvin ohussuhteessa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet kuinka asiakasta tuetaan kannustetaan aktiivisuuteen. (Kyngäs ym. 2007, ) Hoidonohuksen tarkastelua tutkimusten näkökulmasta Hoidonohuksesta on tehty paljon tutkimuksia aihetta on tutkittu monelta eri näkökannalta. Uusimmat hoidonohusta koskevat tutkimukset on tehty eri potilasryhmien kokemuksista hoidonohuksesta, jonka käsityksistä vuoksi ne yhdistyvät heidän saamastaan opinnäytetyöhömme. Tutkimusten lähtökohtana on pääasiassa potilaiden sairaalahoidon aikaiset kokemukset hoidonohuksesta, useimmissa tarkastelemissamme tutkimuksissa kohteena ovat aikuispotilaat. Tutkimuksissa ei tarkastella alkuohusta erikseen, vaan tutkimuskohteena on koettu hoidonohus yleensä. Tutkimusten tuloksia ei siis voi täysin verrata oman tutkimuksemme tuloksiin. Mielestämme oli kuitenkin perusteltua ottaa mukaan tutkimuksia myös aikuispotilaiden hoidonohuksesta, koska opinnäytetyössämme tutkimme alkuohuksen toteutumista niin diabetesta sairastavan lapsen kuin lapsen vanhempienkin näkökannalta. Vanhemmat ovat hyvin keskeisesti mukana lapsensa hoidossa, joten myös heidän kokemuksensa saadusta hoidonohuksesta on merkittävää. Koska alkuohus on osa hoidonohusta, tutkimukset linkittyvät opinnäytetyöhömme. Tutkimukset antavat tärkeää tietoa hoidonohuksen potilasryhmien kehittämistarpeista välillä. Tarkastelemme hoidonohuksen hoidonohusta sitoutumisen näkökulmasta yhden tutkimuksen avulla. eroista myös eri hoitoon

20 20 Kyngäs, Kukkurainen Mäkeläinen (2004) tutkivat potilaiden saamaa hoidonohuksen riittävyyttä kokonaisuutta nivelreumaa sairastavilla potilailla. Kvantitatiivisella menetelmällä toteutettuun tutkimukseen aineisto kerättiin kyselylomakkeella osaa vastanneista haastateltiin. Kyselyyn vastanneista 70 % piti saamaansa ohusta kattavana kokonaisuutena. Potilaat kokivat saaneensa riittävästi ohusta monissa sairauteensa liittyvissä asioissa, mutta ei niinkään emootionaalista tai sosiaalista huomiota vaativissa seikoissa. Puutteita koettiin myös tiedonsaannin riittävyydessä ohuksen tkuvuudessa, yli puolet vastanneista haki jälkeenpäin antasalla olevaa lisätietoa sairautensa hoitoon muualta. Kotona selviytymisen arjen sujumisen kannalta ohusta pidettiin erityisen tärkeänä. Ohusmuodoista yksilöllinen hoidonohus koettiin merkittävimpänä. yksilöllisyyden huomiointi siten Perusteluna oppimista tälle oli edistävämpi parempi kokonaisuus. Ryhmäohuksessa merkittävimmät ongelmat koettiin juuri näillä osa-alueilla. Ryhmäohuksen yhtenä huomattavimpana vahvuutena koettiin tuen saanti muilta samassa tilanteessa olevilta. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ohustilanteessa kiireettömyys, monipuolisempi yksilöllisyyden huomiointi sekä uusin käytettävissä oleva tiedon teknologian käyttö ovat sellaisia kehittämiskohteita, joihin hoitohenkilöstön tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota nyt tulevaisuudessa. (Kyngäs ym. 2004, ) Mattila (1998) on tarkastellut tutkimuksessaan potilaiden käsityksiä kokemuksia ohuksesta, ohuksen tarpeellisuudesta sekä ohuksen itsehoitoon vaikuttavuudesta sairaalahoidon aikana. Tutkimuksessaan Mattilalla on ollut mukana niin somaattisen puolen kuin psykiatrisen puolenkin potilaita, aineisto on kerätty haastatellen. Tutkimuksessa ilmenee molempien potilasryhmien yhdensuuntaisuus mieltää hoidonohus neuvojen ohjeiden saamiseksi sekä itsehoitoa edistäväksi toiminnaksi. Erokin potilasryhmien väliltä löytyy, sillä somaattiset potilaat kokivat ohuksen koskevan enemmän heidän kehonsa toimintojen seuraamista, kun taas psykiatriset potilaat ymmärsivät ohuksen oman hoidon oppimisena sosiaalisten taitojen kehittämisenä. Lisäksi psykiatriset potilaat olivat useammin hoitoon tullessaan pelokkaita, sillä heitä oli ohttu omatoimisuuteen eikä niinkään keskustelemaan omista tunteistaan. Somaattisen puolen potilaat puolestaan ymmärsivät

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot