Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja. Satakunnan maakuntaohjelma

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntaohjelma Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnan maakuntaohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Maakunnan tahtotila Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön kuvaus Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Painopiste 6 Arjen palvelut ja turvallisuus Painopiste 7 Hyvät yhteydet MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA JA TOTEUTUS YHTEENVETO LIITTEET Liite 1 Edunvalvonnan kärkihankkeet Liite 2 Aluekehityksen seurantamittarit Liite 3 Painopistevalintojen perustelut ja vaikutusten arviointi Liite 4 Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus Satakunnan maakuntaohjelma

3 1. JOHDANTO Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja kehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Ohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet, toimintaympäristö, tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet. Kehittämisen toimintalinjojen jälkeen arvioidaan niiden vaikutuksia. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden yhteydessä. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä P1 Houkutteleva yrittäjyys Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä ja toimivat yrittäjinä P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu TL2 Puhdasta elinvoimaa P3 Uusiutuva teollisuus LNG Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta Satakunnan korkeakoulutus Selkämeren kansallispuisto TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet VT 8 Pori-Hki raideyhteys satamat Perustienpidon rahoitus Satakunnan maakuntaohjelma

4 2. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää (kuva 1). Maakuntaohjelmassa keskitytään neljän vuoden aikana toteutettaviin kehittämiskokonaisuuksiin, joihin voidaan yleisellä tasolla liittää rahoitus ja muut resurssit. Maakuntaohjelmassa on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden toteutukseen vaikutetaan konkreettisesti jo nyt, muun muassa saavutettavuus ja vesien tila. Ohjelmaa käytetään viestintävälineenä valtion suuntaan, maakunnassa rahoitusta ja muita sektoristrategioita ja ohjelmia ohjaavana asiakirjana sekä muun muassa hankesuunnittelun tukena. Joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n rahoitusta kohdennetaan. Maakuntaohjelman ajoituksella rinnan EUohjelmakauden valmistelun kanssa tuetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Maakuntatasolla EU-rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Maakunnallisessa päätösvallassa olevan rahan määrä supistuu erityisesti rakennerahastojen osalta huomattavasti, mikä kannustaa käyttämään sitä entistä harkitummin. Toisaalta sekä kansallisesti että EU-tasolla on rahoitusvälineitä hyvin erilaisiin tarkoituksiin, ja valmiudet ja osaaminen näiden välineiden hyödyntämiseen Satakunnassa on kasvamassa. Maakuntaohjelmaa sanotaan ohjelmien ohjelmaksi, mikä tarkoittaa, että sen tulee antaa melko kattava kuva maakunnassa tapahtuvasta kehittämisestä laajalla otteella. Toisaalta nykyisten ohjelmien arviointi, osin kansallinen ohjaus, rahoituksen väheneminen ja EU:n älykkään erikoistumisen lähtökohta suosittavat kaventamaan ja fokusoimaan sisältöä. Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat KUNTIEN KAAVOITUS JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA EU-ohjelmat Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 4 Satakunnan maakuntaohjelma

5 Edellisten ohjelmien arvioinnin mukaan ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Satakunnassa edellisen maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä teemoissa ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovat ehdottoman tärkeitä maakunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Satakuntaliiton sidosryhmät (kuva 2) ovat aktiivisesti osallistuneet kevään 2013 aikana erilaisiin työpajoihin ja tilaisuuksiin, joissa on työstetty maakuntaohjelmaa tai EU-ohjelmia. Kehittämistahto maakunnassa on vahva ja myös EU-hankkeiden toteuttamisesta ollaan niiden hallinnollisista haasteista huolimatta kiinnostuneita. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta. KUNNAT omistajaohjaus toimeenpano rahoitus VALTIO lainsäädäntö, ohjaus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, luehallintovirasto, toimeenpano MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO EUROOPAN UNIONI rahoitusohjelmat politiikkaohjaus KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISÖT osaaminen toimeenpano SOSIAALIPARTNERIT, YRITYKSET; 3. SEKTORI osaaminen toimeenpano yleisöpalaute Kuva 2. Maakuntaohjelman toimijat Satakunnan maakuntaohjelma

6 2.1. Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2012 Satakunnan maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisosallistamisen kautta. Hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 tavoitellaan kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yrittäjähenkisyyttä, myönteisyyttä, avointa kansainvälisyyttä ja vastuunkantoa itsestä ja toisista. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen. Kuntien mielestä maakunnan kehittämisen tulee lähteä kuntien tarpeesta. Selvityksiä ja suunnitelmia laadittaessa keskeisenä pitää olla edellytysten luominen. Tulevien vuosien tärkeimpiä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteita ovat elinkeinoelämää palveleva infrastruktuuri kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet eri muodoissaan, kaavoitus, avainalojen koulutus ja tutkimus sekä tuet yritystoiminnalle. Kehittämiskohteita on tie-, raide- ja lentoliikenteessä sekä kevyt- ja joukkoliikenteessä. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma. Osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava. Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä on kehitettävä ja tunnettuutta lisättävä. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Kehittämisresurssit tulisi käyttää pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin. Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen tarpeiden mukaisesti. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämiseen on oltava mahdollisuudet keskuskaupunkipolitiikan ohella. Vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on edistettävä entisestään. Satakuntaliitolla on jäsenkuntiensa lisäksi useita sidosryhmiä ja kehittämiskumppaneita, joiden asiantuntemus on tärkeä osa maakuntaohjelman valmistelua ja toteutusta. Satakuntalaista osaamista ja kehittämispotentiaalia on noussut esiin liittyen esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiaan, ruokaan ja veteen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Nämä asiantuntijatyöpajojen tulokset ovat osaltaan olleet pohjana maakuntaohjelman painopistevalinnoille. Aiempien ohjelmakausien aikana maakunnassa tehtyä kehittämistyötä onkin edelleen jatkettava. Niukkenevat resurssit kannustavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia mahdollisuuksia kehittämistyön toteuttamiselle. 6 Satakunnan maakuntaohjelma

7 2.2. Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Voimassa olevat alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, 2. Edistetään väestön hyvinvointia ja 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa koko maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Hallituksen aluekehittämisen tavoitepäätöksen erityiskysymyksistä Satakuntaa koskee äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Valtion aluehallintoviranomaiset edistävät maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnassa valtiota edustava aluekehittämisen toimija on Satakunnan ELY-keskus. Se hoitaa E-vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä sekä hallinnoi ja toteuttaa EU:n maaseutuohjelman alueellista kehittämisstrategiaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Lounais-Suomen aluehallintovirastossa ovat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. AVIt hoitavat myös vanhuspalvelulain toteuttamiseen liittyviä seuranta- ja valvontatehtäviä. Länsi-Suomessa ELYjen rakennerahastohankkeiden hallinnointi on keskitetty Keski-Suomen ELYyn. Valtion aluehallinnon palvelujen pirstaloituminen on maakunnan aluekehittämistyön näkökulmasta harmillista. Asiakaspalvelun ja maakunnan aluekehitystyön kannalta on välttämätöntä, että Satakunnan ELY:ssä on riittävät resurssit. Kaupunkipolitiikka Kansallisessa aluekehittämisessä hallitus on painottanut kaupunkipolitiikkaa, mikä Satakunnassa on konkretisoitunut Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen, Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelman ja Rauman vetämän pk-teollisuuden seutukaupunkipilotin valmisteluun. Porin kaupunkiseudun ja koko Satakunnan myönteisen kehityksen jatkumiselle on tärkeää, että Porin kaupunkiseutu pääsi mukaan uuteen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Innovatiivisen kaupunkiseudut ohjelmassa Pori on kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut kokonaisuudessa. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kasvusopimukseen ei ohjata suoraa rahoitusta, mutta se vaikuttaa välillisesti valtion satsauksiin alueella ja menettely on keskeinen edunvalvonnan väline. Kasvusopimukseen sisältyvät INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sopimukseen on nostettu Porin Porttaali eli ratapiha-alue, matkakeskus ja korkeakoulukampus. Kasvusopimuksessa huomioidaan myös sosiaalinen eheys; työllisyyden kokeilut, nuorisotakuu, maahanmuuttajat ja asuinalueiden kehittäminen. Tätä toteutetaan yhteistyössä Oulun ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa vapaakuntakokeilun hengessä. Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman pk-teollisuuden teeman vetäjä on Rauma. Toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin Satakunnan maakuntaohjelma

8 INKA-ohjelmiin. Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen. Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Hallitus nimesi Rauman seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Tämä on seurausta Rauman STX Finland Oy:n telakan toiminnan lopettamisesta ja siitä johtuvan noin 600 työpaikan menetyksestä sekä UPM:n Rauman paperitehtaan 87 työntekijän irtisanomisesta. Äkillisen rakennemuutoksen alueiden on mahdollista saada kansallista lisärahoitusta mm. yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja työllisyyden hoidon toimenpiteisiin. Lisäksi apuna ovat EU:n rakennerahastojen varat sekä Finnveran, Tekesin ja Suomen teollisuussijoituksen rahoitusinstrumentit. Rauman telakan erityisosaamista ovat Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset rajavartiolaitoksen ja merivoimien alukset sekä jäänmurtajat. Raumalla on meriteollisuudessa propulsio- ja modulointiosaamista ja niiden tuloksena potkurilaiteosaamisen keskittymä. Tavoitteena on saada syntymään nyt työnsä menettäneille korvaavia työpaikkoja ja tukea työntekijöitä työllistämis- ja koulutuspalveluilla. Vapautunut työvoima on osaavaa ja kokenutta. Heidän joukossaan on todennäköisesti myös yrittäjyyspotentiaalia. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä keskeisiä kehittämishankkeita Rauman alueella ovat Lakarin logistiikka-alue, raskaan teollisuuden teollisuuspuisto Seaside Industry Park Rauma sekä ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulutuksen yhteiskampus Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa. Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. EU 2020 strategian Innovaatiounioni-strategiassa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunnassa on yhteen sovitettu maaseutu-, rakennerahasto- ja maakuntaohjelmia pääsääntöisesti Satakunnan ELY:n ja Satakuntaliiton yhteistyönä. Satakunnan maaseutufoorumi on työstänyt maaseudun kehittämisohjelmissa (alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja Leaderohjelmat) esille nousevia keskeisiä painopisteitä ja teemoja konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi uuteen Satakunnan maakuntaohjelmaan ja arvioinut niiden kautta tavoiteltavien muutosten vaikutuksia. Lisäksi syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana on toteutettu EU-ohjelmakauden valmisteluun liittyviä tilaisuuksia ja kyselyjä, joiden tuotoksia on mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty maakuntaohjelmavalmistelussa. Satakun- 8 Satakunnan maakuntaohjelma

9 talaiset toimijat ovat olleet aktiivisia myös kansainvälisten Central Baltic ja Horisontti ohjelmiin valmistautumisessa. Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia EU:n rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Nämä on Suomessa yhdistetty kansalliseksi Kestävää Kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaksi. Rakennerahastoohjelman EAKR:n toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen sekä uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Molemmissa toimintalinjoissa edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä. ESR:n kolme toimintalinjaa ovat työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ohjelman perusrahoituksesta osa käytetään valtakunnallisiin teemoihin. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia sisältää kolme painopistettä: ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen on rahastojen yhteinen tavoite. Maaseutuohjelman kohderyhmänä ovat maaseutualueilla toimivat mikro- ja pienet yritykset, kun taas rakennerahastot voivat rahoittaa pkyrityksiin kohdistuvia toimia koko Satakunnan alueella. ESR:n ydinkohderyhmää ovat - pk-yritysten lisäksi - työttömät ja erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen on mahdollista rakennerahastoissa mm. yrityksiin kohdistuvilla verkostomaisilla koulutushankkeilla. Alkutuotannon kehittäminen keskittyy maaseuturahastoon. ESR:n rooli on keskeinen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä, joissa maaseutuohjelman keinot ovat rajalliset. Rakennerahastoissa voidaan maaseuturahastoa laajemmin koota mm. eri oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjien ja julkisten toimijoiden yhteisiä verkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset koskettavat koko maakuntaa ja niiden kehittämisessä tehdään tiivistä koordinaatiota eri rahastojen kesken. EAKR:n painopisteenä on edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle, uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien pk-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keskeistä on myös osaamiskeskittymien ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukeminen. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa näitä tukevia hankkeita erityisesti maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Yhteensovitustyötä tehdään hankekohtaisesti eri rahastojen välillä. Suorissa yritystuissa noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan maaseutualueilla toimivien mikroyritysten sekä mahdollisesti myös pienten yritysten kehittämistoimet ohjataan maaseuturahastoon ja EAKR:n kohderyhmänä ovat koko maakunnan alueella toimivat (mikroyrityksiä suuremmat) pk-yritykset. Bioenergia-alaan liittyvän rahoituksen tehokas koordinointi eri rahastojen kesken korostuu tulevalla ohjelmakaudella. Lähtökohtaisesti maaseutuohjelman painopisteenä on puupohjaisen bioenergian käytön ja siihen liittyvän yrittäjyyden edistäminen, kun taas rakennerahastoissa voidaan kehittää laajemmin myös esimerkiksi aurinkoon, tuuleen ja energiatehokkuuteen perustuvaa teknologiaa ja osaamista. Elintarvikeketju on Satakun- Satakunnan maakuntaohjelma

10 nan keskeisimpiä toimialoja ja siihen liittyvän kehittämistoiminnan rahoituksen pääpaino on maaseuturahastossa. EAKR:stä toimia voidaan kuitenkin kohdistaa niihin elintarvikeketjun kehittämisen osa-alueisiin, joihin maaseuturahasto ei sääntöjensä vuoksi pysty vastaamaan. Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä toimintaryhmien Leader- kehittämisstrategioiden toimeenpanon yhtymäkohdista ja työnjaosta on tehty yhteiset linjaukset. Satakunnassa toimii viisi Leader-ryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Joutsenten Reitti ry, Karhuseutu ry, Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry sekä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry. Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Alueen toimijoilla on vahva tahto yhteisen Satakunnan ja Vakka Suomen kalatalousryhmän perustamiseksi niin, että katettuna on koko Selkämeren rannikkoalue, lisäksi mukana olisivat alueen merkittävimmät sisävedet. Ohjelmasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja investointeja, kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia sekä kalastusmatkailun kehittämistoimia. Myös kalakantojen hoito ja parantaminen on mahdollista. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Ohjelma-alue kattaa Etelä-Suomen, Viron sekä osia Ruotsista ja Latviasta. Central Baltic ohjelmasta voi hakea rahoitusta hankkeille, joissa on mukana partneri vähintään yhdestä toisesta ohjelma-alueen maasta. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa julkisille toimijoille. Ohjelmalle on valittu neljä teemaa: pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen, ympäristön suojelu ja resurssitehokkuus, kestävä liikenne sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen. 10 Satakunnan maakuntaohjelma

11 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1. Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Satakunnan väkiluku, asukasta oli vuodenvaihteessa 2014 kaksi promillea vuotta aiempaa alhaisempi. Muuttoliikkeen osalta väestökehitys on maakunnan mittakaavassa tasapainottunut vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneesta voimakkaan muuttotappion leimaamasta ajanjaksosta. Nykyinen vuosikohtainen väkiluvun negatiivinen muutos aiheutuu ensisijaisesti luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä, mikä oli vuoden 2013 aikana 540. Väkiluvun väheneminen korvautui osin muuttoliikkeen plus-merkkisellä nettotuloksella, 174 asukasta, mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 621 henkilöä ja tappiosta, -447 henkilöä kotimaisessa muuttoliikkeessä. Maahanmuutto Satakuntaan on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Vieraskielisten osuus Satakunnan asukkaista on kuitenkin vain 1.8 prosenttia, mikä on Etelä-Pohjanmaan jälkeen alhaisin koko maassa. Noin viisi prosenttia Suomen asukkaista on äidinkielensä perusteella ulkomaalaistaustaista. Tilapäisesti maassa oleskelevaa vierastyövoimaa on Eurajoella eniten suhteessa paikkakunnan tai alueen kokoon koko maankin mittakaavassa. Seutukuntien ja kuntien väliset erot väestön kehityksessä sekä luonnollisen väestömuutoksen että muuttovetovoiman suhteen ovat suuret. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Rauman seudulla väestön ikärakenne on seutukunnista edullisin ja näin ollen luonnollinen väestömuutos tasapainoisin. Porin seutukunta on ollut pitkään kotimaisessa muuttoliikkeessä hieman voittoa saavuttava seutukunta. Vuoden 2013 tietojen perusteella ikärakenteeltaan vanhin ja pitkään muuttotappiosta kärsinyt Pohjois-Satakunta yllätti suhteellisen hyvällä 74 hengen muuttovoitollaan. Lähitulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestö-ennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu koko maassa. Satakunnassa on jo nyt maan neljänneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus (22 %). Seitsemän kunnan ikärakenteessa joka neljäs asukas tai useampi on täyttänyt 65-vuotta. Pitkällisen kehityksen tuloksena maakunnan nykyinen ikärakenne on vahvasti vaikuttamassa siihen, että maakunnan asukasluku tulee vähenemään 1-2 promillen vuosittain myönteisistä muuttoliikkeen ennusmerkeistä huolimatta. Rauman seutukunta Porin Seutukunta Kuva 3. Huoltosuhde 2013 ja vuonna 2020 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maa, Pohjois-Satakunnan sk. Koko Maa Satakunta ja seutukunnat. Lähde: Tilastokeskus Satakunta Satakunnan maakuntaohjelma

12 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Nykytasolla jokaista sataa työikäistä kohden maassamme on keskimäärin 56 lasta tai vanhusta. Satakunnassa vastaava lukuarvo on 63. Lähivuosina huoltosuhteen kasvun ennustetaan nopeutuvan, niin myös Satakunnan kohdalla (Kuva 3). Nykyinen sijoitus maakunnista kolmanneksi heikoimpana tulee säilymään koska ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen suunta ja maakunnan sisäisten alueellisten erojen painoarvo on suuri ja samalla pitkän ajan kehityksen tulosta (Liite 1:1). Taloudellinen toimeliaisuus Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Parhaiten liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella ovat ajanjaksolla pärjänneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Satakunta oli hieman maan keskiarvoa heikommalla puolella. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut selvä muutos siten, että monet kasvumaakunnat kuten Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat menestyneet heikoimmin. Suhdanneindikaattorin kärjessä ovat Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Satakunta on parantanut asemaansa 2 pykälää maan keskiarvon yläpuolelle. (TEM -alueosasto, Maakuntien suhdannekehitys 8/2013). Yritystoiminnan dynamiikka vaihtelee suuresti suhdanteiden sekä alueiden keskinäisen eroavuuden myötä. Keskeisimpiä kuvaustapoja ovat kasvuyrittäjyyden ja yritysten perustamisaktiivisuuden mittaaminen. Kasvuyrittäjyydelle on olemassa useita mittareita. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstömäärän kasvua. Tällä mittarilla, jossa maltillinenkin kasvu huomioidaan ja mukana ovat alle kolmen työntekijän mikroyritykset Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa. Satakunnassa on väestöosuutta vastaava määrä eli 4,1 % koko maan yrityksistä mutta 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Toisen (OECD) mittarin mukaan (yli kolmen henkilön kasvuyritykset/yrityskantaan ) mukaan Satakunta sijoittuu edellistä heikommin Varsinais-Suomen ja Eteläpohjanmaan ohella maakunnista heikoimmalle sijalle. Vuoden 2012 aikana Satakunnassa aloitti uutta yritystä. Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 % (yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten perustamisaktiivisuutta mitattaessa tarkastelutapoja on useita mm. yrittäjien osuus työllisistä ja aloittaneiden yritysten määrän suhteutus yrityskantaan. Kummallakin mittarilla Satakunta sijoittuu kuuden muun maakunnan tapaan mediaanille. Aloittaneet yritykset suhteutettuna työikäiseen väestöön on ajalla Satakunnassa ollut 0.8 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla 0,9 prosenttia. Toimialojen kehittyminen Satakunnan elinkeinoelämän toimialapohja muodostuu jalostussektorin (teollisuus ja rakentaminen) varaan. Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti tällä vuosituhannella, mutta Satakunta on säilyttänyt suhteellisen asemansa hyvin. Työpaikkojen määrän oletetaan edelleen vähenevän teollisessa valmistuksessa, mutta selvästi hitaammin kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Työpaikkojen nettomäärä väheni ajanjaksolla noin 5 000:lla sisältäen sosiaali- ja terveysalan noin tuhannen työpaikan kasvun. Kuitenkin usealla teollisella toimialalla, liike-elämän palvelualalla, hoivapalveluissa ja erityisesti matkailualalla on nähtävillä orastavaa ja selvääkin henkilöstökysynnän kasvua. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkakysynnän lisäys näyttäisi olevan sen verran voimakas, että on perusteltua asettaa ohjelmakaudelle tavoitteeksi työpaikkojen määrän säilyminen Satakunnassa nykyisellään (n ). 12 Satakunnan maakuntaohjelma

13 Kuva 4. Työpaikkatarjonnan muutos , toimialaryhmittelyllä (10) Lähde: Tilastokeskus Satakunnassa on maan keskiarvoa vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja, mikä ilmenee aluetuoteluvun julkisen sektorin osuutena arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Koko maa 19,8 % ja Satakunta 18,8 %. Taloudellisen suorituskyvyn mittarilla bkt asukasta kohden (indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92) Satakunta kuuluu toiseksi heikoimpaan kvartaaliin maakuntien joukossa viimeisimpien tilastojen valossa. Muun muassa ETLA :n ennusteen mukaan bkt: n muutoksesta vuosille Satakunta nousisi toiseksi parhaimpaan kvartaaliin yli 3 % :n kasvuennusteella. Alueellinen vaihtelu aluetuoteluvuissa maamme seutukuntien kesken on verrattain suurta (taulukko 1). Satakunnan seutukuntien keskinäinen järjestys on säilynyt samankaltaisena pitkään. Satakunnan maakuntaohjelma

14 BKT/asukas, euroa 2010 Suhdeluku koko maahan nähden Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunta Koko maa Taulukko 1. Aluetuoteluku seutukunnittain Lähde: Tilastokeskus/aluetuote Satakunnan aluetuoteluvuissa painottuu Porin ja Rauman seudun tuotannosta viennin korkea osuus. Vienti on suuryritysten varassa. Viennin arvo kokonaistuotannonarvosta on Suomessa 40 % ja Satakunnassa 60 %. Kuntien talouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista usealla mittarilla aivan kärkisijoille, mm. lainakanta asukasta kohden vuonna 2012 oli maan alhaisin. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 talouden tasapainoa arvioivalla mittarilla koko maan keskimääräinen vuosikate / asukas pieneni jyrkästi 384 /asukas lukuun 249 e/ asukas. Satakunnan kuntien vastaava lukuarvo heikkeni vain lukuarvosta 294 /asukas lukuarvoon 239 / asukas säilyen tällä mittarilla maan keskiarvon tuntumassa. Satakunnassa kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret, muun muassa verotulotulokertymällään Eurajoki ja Lavia edustavat 8 maan mittakaavassa kuntien keskinäisiä ääripäitä. 6 4 Työvoiman kysyntä/ tarjonta, työllisyys 2 Satakunnan 0 työllisyysaste on ollut pitkään verrattain hyvä. Satakunnan hyvä työllisyysaste ilmenee erityisesti yli 50 vuotiaiden korkealla osuudella työllisestä työvoimasta. Työllisyysaste (16-64v.) vuonna 2012 oli koko maassa 69,0 % ja Satakunnassa 67,8 %. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 2005 lähtien, vuotta 2010 lukuun ottamatta, pysytellyt koko maan keskimääräistä tasoa suotuisampana (Kuva 5). Vuonna 2011 työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen pysytellen vielä viime vuoden aikana maan keskimääräistä alhaisemmalla tasolla (koko maa 7,7% ja Satakunta 7,4%). Koko maa Satakunta Kuva 5. Satakunta ja koko maa: työttömyysaste Lähde: Tilastokeskus/TEM Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla seuraavanlainen: Pohjois-Satakunta 10,7%, Porin seutukunta 12,6%, Rauman seutukunta 10,0 %. 14 Satakunnan maakuntaohjelma

15 Osaamisalat ja koulutustaso Maakunnan osaamisalat liittyvät meriteknologiaan, energiantuotantoon, kemialliseen metsäteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Älyvaatteet edustavat tekstiili- ja vaatetusalan erityisosaamista. Teknologiateollisuuden monipuolisista korkean teknologian tuotteista useat ovat ainutlaatuista tuotekehittelyn tulosta (esim. värimetallit, magneettiteknologiat, hanat 160 ja erilaiset prosessiteknologiat). Julkinen tutkimusrahoitus Satakunnan uudistuvat 140 alat kytkeytyvät olemassa olevaan osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologioihin (mm. aurinko energia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), ICT-, Aloittaneet yritykset Julkinen tutkimusrahoitus Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstö Aloittaneet yritykset Palveluiden työlliset Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstö Teollisuuden jalostusarvo Teollisuuden jalostusarvo BKT automaatio- sekä hyvinvointiteknologiaan (mm. living lab-konseptit). Satakunta on maan teollistunein alue mitattuna jalostussektorin osuudella alueen bkt:sta (Kuva 6). Teollisten työpaikkojen osuudella Satakunta on kolmas Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan jälkeen. Myös esim. vientiosuus ja alkutuotannon työlliset asettuvat profiilissa koko maata paremmalle tasolle. Julkisen tutkimusrahoituksen taso sen sijaan on heikko. TKI investoinnit ovat Teollisuuden henkilöstö valtaosin yksityisen yritysrahoituksen varassa. Liitteessä 1:2 on kuvattu seutukuntien kilpailukyky erityisesti innovatiivisuuden osalta. Vienti Teollisuuden henkilöstö Vienti Pitkäaikaistyöttömät Alkutuotannon työlliset Alkutuotannon työlliset Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Palveluiden työlliset Pitkäaikaistyöttömät Kuva 6. Satakunnan profiili valituilla muuttujilla BKT Lähde: Tilastokeskus Jalostussektorin kategoriat Satakunnan teollisuusvision 2020 mukaan Teollisuuden teknologiat ja palvelut (ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä) Cleantech-teollisuus: (energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen) Teknologiateollisuus (konepajat, telakat, meriteknologia). Rakennusteollisuus (talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen) Elintarvike- ja pakkausteollisuus (jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus (metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia) Satakunnan maakuntaohjelma

16 Maakunnan suurteollisuuden osaamista on kv-projektien läpivienti ja -hallinta, palvelujen konseptointi ja teknologioiden soveltaminen. Offshore-teollisuudessa, laivanrakennuksessa ja näiden alihankintaverkostoissa maakunnan toimijoille on muotoutunut vahva kansallinen rooli. Suomalaisen vientiteollisuuden kasvualalla on uudenlaista kehittämisen kulttuuria, jossa suurten yksiköiden lisäksi mukana on teknologiateollisuuden yritysten verkosto. Nämä lähtökohdat muodostavat teollisuuden uudistumiselle innovaatioympäristön, jolla on vaikuttamisen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Teollisuuden uusiutuminen luo kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille samoin kuin avainteknologioiden hyödyntämiselle. Mahdollisuuksia tarjoavat esim. oil&gas-kysynnän kasvu sekä ratkaisut, jotka liittyvät merituulivoimaan, nesteytettyyn maakaasuun (LNG) ja arktisiin alueisiin. Satakunnan metsäsektorin toiminta ja sen edelleen tehostaminen on edellytys maakunnan uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen. Tuuli- ja aurinkoenergian uusissa ratkaisuissa maakunnan toimijat ovat kehityksen kärjessä. Turvallisuusosaamista sisältyy esim. elintarvikealaan, ydinenergian valvontaosaamiseen, puhtaaseen juomaveteen, tulvariskien hallintaan sekä siviilikriisinhallintaan. Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa verkosto- ja projektihallinnan osaamista. Satakunnassa on kattavaa elämyspalveluosaamista esimerkiksi tapahtumatuotannossa. Elämystaloudessa, johon sisältyvät mm. matkailu- ja kulttuuripalvelut, on kasvupotentiaalia talouden heikosta yleistilanteesta huolimatta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 8,1 Satakunta 4,7). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustaso ei ole kasvanut aivan samaan tahtiin kuin koko maassa. Kun tarkastellaan vuotiaita, on heidän kohdallaan alemman korkeakoulu-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yltänyt samaan tasoon kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä on osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen sekä koulutuksen laajuus ja taso. Ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen vähentämistavoitteista kannetaan aiheellista huolta. Myös oppisopimuspaikkojen väheneminen vaikeuttaa erityisesti nuorten työllisyystilannetta entisestään ja vaikeuttaa yritysten osaavan työvoiman saantia. Usealle alueen suurista teollisuusyrityksistä oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä kanava osaavan henkilöstön saannissa. % Satakunta Koko maa Keski-aste 41,7 39,9 Alin korkea-aste 10,4 10,2 Alempi kk-aste 8,4 9,5 Ylempi kk-aste 4,7 8,1 Tutkija-aste 0,3 0,9 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 34,6 31,5 Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus koulutustilastot 16 Satakunnan maakuntaohjelma

17 Elinympäristön laatu ja aluerakenne Satakunta on asukkailleen terveellinen ja viihtyisä elinja toimintaympäristö, jossa on vankka kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Satakunnassa on noin 220 toiminnallista kylää. Satakunnan kulttuuriympäristön vahvuutena ovat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä lukuisat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiselle. (Liite 1:3) Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. ovat tyypiltään asuinalueita, joista pendelöidään kaupunkialueiden työpaikkoihin Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Toimiston henkilökunta auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa Länsi-Suomea ERRIN verkostossa. Maatalouden ja puhtaan veden eurooppalainen innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Satakuntaliitto on lisäksi mukana Euroopan komission perustamassa älykkään erikoistumisen foorumissa (S3). Liitteessä 1:4 on esitetty aluetypologiasta karttakuva, jossa Satakunta on kuvattu Suomen uudessa alueluokituksessa. Luokitus perustuu asukastiheyteen ja asuinpaikkojen välisiin etäisyyksiin. Kuvatekstissä on esitetty väkiluvut ja työpaikat sekä vastaavat kunkin luokan osuudet koko maan keskimääräisistä lukuarvoista. Satakunnan alueesta suurin osa kuuluu luokkaan ydinmaaseutu ja myös aluetyypit kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen maaseutu ovat yliedustetumpia kuin mitä maakunnan väestöosuus edellyttäisi. Huomion arvoista on, että kullakin näistä aluetyypeistä Satakunnassa on väestöosuutta vastaava työpaikkamäärä. Ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue taas Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri Eu- Satakunnan maakuntaohjelma

18 rooppaa ja sen varaan on jatkossa hyvä rakentaa. Muun muassa satakuntalaiset leader-ryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Useissa kouluissa eri asteilla on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä. Kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tulee edelleen rohkaista. Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laaja-alainen yhteistyösopimus. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai kaupunkeja useimmiten Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, Viron suunta on aktiivisempi. Yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa. Satakunnalla on yhteistyösopimus vuodesta 2008 kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Alueen vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Satakuntalaisilla yrityksillä on käytössä yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa käytännön toimenpiteitä (mm. yrityskäynnit). Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Länsi-Suomen maakuntien liitot; Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa tekevät yhteistyötä edunvalvonnassa ja rakennerahastohallinnossa. Maakuntien liittojen henkilöstö ja luottamushenkilöt pitävät yhteisseminaareja ja toimintapäiviä. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueella tarvittavat päätökset tehdään kummassakin maakunnassa yhtäpitävästi. Perinteisesti maakuntia ovat yhdistäneet huoli Selkämeren ja Saaristomeren ja sitä kautta koko Itämeren tilasta sekä maakuntia yhdistävän valtatie kahdeksan kunto ja riittämättömyys alueen tarpeisiin. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat viime vuosina olleet muun muassa ympäristöohjelma ja lounais-rannikkoyhteistyö (LOURA). Lounais-Suomen ympäristöohjelman haasteet ovat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnon monimuotoisuus, vesien tila, luonnonvarojen käyttö, kulttuuriympäristön arvostus sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Ympäristöohjelmassa on nostettu esiin viisi kehittämisen kokonaisuutta, joilla haasteisiin vastataan: 1) Kestävät valinnat käyttöön, 2) Luonto- ja kulttuuriympäristö hyvinvointia parantamaan, 3) Lähivedet hyvään kuntoon, 4) Ruokalautanen ympäristövaikuttajana sekä 5) Ekotehokas energia alueen vahvuudeksi. Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu ja invest in toiminta Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Toimintaympäristötarkastelusta ja maakuntaohjelman valmisteluprosessin aineistosta nousevat Satakunnan kehittämisen voimavarat, rajoitteet sekä potentiaali. Seuraavaan taulukkoon on koottu niitä tekijöitä, jotka merkittävimmin vaikuttavat vuosien kehittämislinjauksiin maakunnassa. Ne ovat maakuntaohjelman toimintalinjausten ja painopisteiden taustalla ja niitä hyödynnetään osaltaan myös maakuntaohjelman seurannassa. 18 Satakunnan maakuntaohjelma

19 Voimavarat Rajoitteet Osaamistekijät Rakennetekijät kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-,automaatio-,metalli-ja energiaklusteri tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab-konseptit) vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta maaseudun kehittäjien yhteistyö monipuolinen koulutustarjonta erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli- ja konepajateollisuus) on työllistävin monipuolinen teollisuuden toimialarakenne teollisuuden vientipainotteisuus satamat, lentokenttä varuskunnat verkostoituminen Euroopassa alueiden väliset kansainväliset yhteistyösopimukset ylimaakunnallinen yhteistyö monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö kansallispuistot pohjavesivarat elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat. liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) vaihtoehtoiset asuinympäristöt vahvat, toimivat paikallisyhteisöt erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen ikääntynyt työvoima työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa puutteita liikenneyhteyksissä alemman tieverkon heikko kunto työperäinen maahanmuutto vähäistä vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen Kehittämispotentiaali» elämystalous (ml.matkailuala)» elintarviketuotannon viennin lisääminen» cleantech-teollisuus» ICT-teknologia, robotiikka» merituulivoima» arktinen osaaminen» oil& gas kysynnän kasvu, nesteytetty maakaasu (LNG) Satakunnan maakuntaohjelma

20 4. KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjoilla tähdätään kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseen. Onnistuminen näissä parantaa ja ylläpitää satakuntalaisten ihmisten hyvinvointia ja johtaa Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan mukaiseen tahtotilaan Hyvä elämä Satakunnassa Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet. Toimintalinjalla 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä vahvistetaan satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken työvoimapotentiaalin käyttöön. Toimintalinjalla 2 Puhdasta elinvoimaa parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahanmuuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Toimintalinjalla 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta sekä tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Toimintalinjat ja niihin liittyvä nykytilanne kuvataan kunkin toimintalinjan alussa. Painopisteittäin kuvataan tiiviisti tekeminen, odotetut tulokset ja mitattavat tavoitteet tai seurannan tapa sekä kirjataan mahdollisia rahoituslähteitä. Aluekehittämisohjelmien toimenpiteiden ja vaikutusten suhde ei ole yleensä yksiselitteinen, ja useilla toimilla on vaikutusta kokonaisuuden kehittymiseen. Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja niillä on vaikutusta toisiinsa. Yksi kehittämishanke voi vaikuttaa useamman toimintalinjan edistämiseen. Hanketoiminnassa ideat ja toteutus syntyvät alhaaltaylös periaatteella, hanketoteuttajien osaamisesta ja ympäristön tarpeista käsin. Perustoiminta ja kehittäminen ovat aina perusorganisaatioiden vastuulla, hankerahoituksella tuetaan määräaikaan sidottua kehittämistä; kokeiluja, pilotointia, osaamista, uusien mallien rakentamista ja juurruttamista. Kehittämisen ja niin sanotun perustoiminnan välisen yhteyden syventäminen on oltava hanketoiminnan lähtökohtana. Aluehallintoviranomaiset tukevat maakuntaohjelman toimintalinjojen ja painopisteiden mukaista hankkeiden suunnittelua ja eteenpäinviemistä sekä joustavaa toteutusta. 20 Satakunnan maakuntaohjelma