Nastolan Uudenkylän osayleiskaava
|
|
- Kaija Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nastolan Uudenkylän osayleiskaava Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Viite Kirjoittanut Niina Ahlfors ja Markus Hytönen Ramboll Niemenkatu LAHTI P F Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo
2 Sisällysluettelo 1. Tavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Suojelukohteet Maakunnalliset tavoitteet Nastolan kuntastrategiasta johdetut tavoitteet Väestötavoite Ohjausryhmän tavoitteet Osallisten esittämät tavoitteet Viranomaisten tavoitteet Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan tavoitteet Mitoitusperiaatteet Emätilaperiaate Ranta-alueet Muunnetturantaviiva Mitoitusluku Tarkentavia periaatteita Arvio rantarakentamisen määrästä Haja-asutusalue Mitoitus 17 LIITE Tavoitteiden arvottaminen ohjausryhmässä
3 1. Tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisten yleiskaavojen laatimisesta ja niiden ajantasaisuudesta. Nastolan kunta on ryhtynyt kaavoitustyöhön parantaakseen Uudenkylän asemaa osana Nastolan nauhataajamaa vahvistaakseen Rakokiven roolia kunnan kaupallisena keskuksena tarkastellakseen Rakokiven ympäristön maankäytön tarpeita ohjatakseen Sylvöjärven ja Immilänjoen ranta-alueiden rakentamista ja muuta maankäyttöä Kaavaan merkittävästi vaikuttavia asioita ovat valtatie 12 linjaus ja Uudenkylän uusi rautatien henkilöasema. Työn pohjaksi on laadittu selvityksiä luonnon- maiseman ja kulttuurihistorian osalta. Lisäksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa hanke ja siinä toteutettava osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu. Näiden vaiheiden jälkeen laaditaan kaavan tavoitteet ja mitoitusperiaatteet, jotka on kuvattu tässä asiakirjassa. Työn tavoitteet voidaan jakaa seuraavasti: Valtakunnalliset tavoitteet Maakunnalliset tavoitteet Nastolan kunnan tavoitteet Osallisten tavoitteet Muiden viranomaisten tavoitteet Eri tahoilla on alueen maankäytön kannalta erilaisia tavoitteita. Tavoitteet on pyritty kirjaamaan tähän suunnittelun alkuvaiheessa laadittavaan raporttiin mahdollisimman kattavasti ja ytimekkäästi. Näiden tavoitteiden kokonaisuudesta pyritään johtamaan yleistavoitteet, joita käytetään Nastolan Uudenkylän osayleiskaavaa laadittaessa. Nämä tavoitteet on esitetty viimeisessä tavoitteita käsittelevässä kappaleessa. 1.1 Valtakunnalliset tavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet pohjautuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, seutu- ja maakuntakaavoihin ja valtakunnallisiin inventointeihin ja -ohjelmiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) ja se velvoittaa, että yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 1
4 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Laadittaessa yleiskaavaa ranta-alueille, pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi, on sen lisäksi mitä muutoin yleiskaavasta on säädetty katsottava, että (MRL 72 ): 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö soveltuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon sekä 3) ranta-alueelle jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain sekä - asetuksen mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Nastolan Uudenkylän osayleiskaavassa oleellisia näistä ovat: Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen 2
5 Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Alueella ei sijaitse Natura 2000-kohteita, mutta kaava-alue rajautuu Iitin kunnan puolella sijaitsevaan Arrajoen Natura-alueeseen (FI ), joka on valtakunnallisesti ja samalla myös kansainvälisesti arvokas. 12 ha laajuinen Arrajoen alue on merkittävä uhanalaisen lajin säännöllisenä pesimäalueena ja alue kuuluu uhanalaisen lajin suojelusuunnitelmaan. Natura-alue on otettava huomioon Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan suunnittelussa. Arrajoen Natura 2000 alue Iitin kunnan puolella Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: 3
6 Toivonojan kartanon ja Immilän myllyn sijainti Toivonojan kartano Toivonojan kartano on edustavimpia esimerkkejä 1800-luvun lopulla ilmenevästä, taloudelliseen noususuhdanteeseen liittyvästä kartanorakentamisesta. Kookas päärakennus, rapatut talousrakennukset ja väentupa muodostavat ryhmän peltoa halkovan tien varrella. Päärakennuksen ympärillä on järveen ja rantapeltoihin ulottuva puisto. Päärakennuksen runko on 1800-luvun alusta, mutta nykyinen muoto on toteutettu 1870-luvulla. Rapatut navetta- ja tallirakennukset on rakennettu 1910-luvulla. Kartanorakennus ja puisto on restauroitu vuonna
7 Toivonojan kartano, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympristö Immilän mylly Immilän koski on ikivanha myllypaikka, jossa on ollut Immilän ja Uudenkylän yhteismyllyjä 1600-luvulta alkaen. Arrajoen kartanon saha aloitti sahaustoiminnan koskella 1700-luvun loppupuolella. Immilänmyllymäelle asettui asumaan mylläreitä 1820-luvulta lähtien. Myöhemmin koskelle siirtyi useita käsityöläisiä, jolloin paikalle kasvoi pienimuotoinen myllykylä. Vielä 1950-luvun alussa koskessa toimi kolme myllyä, sähkölaitos ja kaksi sahaa. Myllypaikan myllyjen ja sahojen toiminta päättyi ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuskantaa ja uittorännejä on purettu. Immilän mylly on rakennettu Immilänjoen alajuoksulle vuonna Myllyn läheisyydessä sijaitsee lisäksi kaksi myllärin asuntoa ja sepän asunto. Immilän mylly, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympristö Suojelukohteet Muinaismuistolaki Nastolan Uudenkylän osayleiskaava-alueen rajalla, Iitin kunnan puolella, sijaitsee yksi muinaismuistolailla (295/63) suojeltu muinaisjäännös. Rajakivessä on kaiverruksia, jotka ilmaisevat ilmeisesti rajan suuntaa, teksti NYBY sekä vuosiluku Luonnonsuojelulaki Luontokohteet, harju Vesilaki Pohjavesialue ja purot 5
8 1.2 Maakunnalliset tavoitteet Maakunta- ja seutukaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 (vahv ). Uusi kokonaismaakuntakaava 2014 on parhaillaan nähtävillä ( ) ja se tulee korvaamaan vahvistuessaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 Nastolan Uudenkylän osayleiskaava-alueen osalta on voimassa olevassa maakuntakaavassa 2006 osoitettu: Rakokiven alue on varattu keskusta toimintojen alueeksi (C). Keskustatoimintojen alue -merkinnällä osoitetaan palveluiltaan kaupunkitasoisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen sekä asumisen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä Rakokiven pohjoispuolella, Kisaharjun ja Turranmetsän väliin jäävä laaja alue on varattu virkistysalueeksi (V), jonka suunnittelumääräyksessä ohjataan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvaamaan virkistyskäyttöedellytyksien säilymistä, alueen saavutettavuutta, riittävää palvelu- ja varustetasoa sekä ympäristöarvot ja viher- tai ulkoilureittien jatkuvuutta alueella Uusikylän alue radan eteläpuolella, Kouvolantieltä (mt 312) Risalaan sekä Turranmetsän ja Mustakallion välinen alue radan pohjoispuolella on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikennealueita, virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä näiden tarvitsemia laajentumisalueita Uudenkylän vanha kyläalue Heinolantien (mt 3136) varressa on varattu kyläalueeksi (AT). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeutumiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Suunnittelussa tulee myös huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdolli- 6
9 suudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa loma-asutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen Radan molemmin puolin, Kouvolantien ja Valtatie 12 väliin jäävä alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) Valtatie 12 ja Kuivannontien risteysalueen ympäristö on varattu palvelujen alueeksi (P). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita Keskustatoimintojen alakeskus kohdemerkintä (ca) on osoitettu radan eteläpuolelle Uudenkyläntien ja Hedelmätien väliin. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka palvelevat alakeskuksen vaikutusalueen asukkaita Osayleiskaava-alueen läpi itä-länsisuuntaisesti kulkeva junarata on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosaksi. Suunnittelumääräys velvoittaa ottamaan huomioon lisäraiteiden aluetarpeen Vehkosillantie, Arrajoentie ja osa Heinolantietä Sylvöjärven eteläpuolella on osoitettu merkittäväksi yhdystieksi (yt74). Samoin Harjuviidantien, Urheilutien ja Rakokiventien reitti (yt65), edelliseen reittiin risteävä Elementintie (yt62), Kuivannontie (yt103) sekä Selkolan- ja Ylämaantie (yt?) Osa Hedelmätiestä, Kuivannontiestä (mt 1711) itään päin on merkitty uudeksi seututieksi tai pääkaduksi (st 31). Edelliseen yhtyvä valtatie 12 on merkitty uudesta tienpätkästä itään päin merkinnällä (st29) seututie tai pääkatu. Seututiemerkinnällä esitetään kuntakeskuksia, merkittäviä liikennettä synnyttäviä kohteita ja kaupunkikeskuksia yhdistävät väylät sekä niitä merkitykseltään vastaavat kadut. Molempia merkintöjä koskee sama suunnittelumääräys: Paikalliselle ja kevyelle liikenteelle tulee osoittaa erillinen väylä. Väylää risteävät kevyenliikenteen pääreitit tulee johtaa eri tasossa väylän poikki Valtatie 12 on merkitty Kuivannontien risteyksestä länteen päin moottoritieksi parannettavaksi moottoriliikennetieksi (mo3). Ja siitä lännen suuntaan jatkuu uusi moottoritie (mo4), jonka linjaus on etelämpänä, kuin nykyisen valtatie 12 linjaus. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu eritasoliittymien kautta ja paikalliselle sekä kevyelle liikenteelle on osoitettu erillinen väylä. Väylän lähialueiden suunnittelussa tulee huomioida melun vaikutukset alueiden käyttöön. Viherväylät ja ulkoilureitit tulee suunnitella eri tasossa väylän poikki. Tiet sovitetaan maisemaan siten, että arvokkaat maisemakokonaisuudet säilyvät ja tienkäyttäjille muodostuu mielenkiintoisia näkymiä. Liikenteen aiheuttamaa melua ja muuta häiriötä rajoitetaan parantamalla liikenteen sujuvuutta ja melusuojausta Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi moottoritien eritasoliittymää. Toinen jo olemassa oleva liittymä Kuivannontielle sekä uusi Kotterontielle Immilänjoki osayleiskaava-alueen pohjoisosassa on merkitty melontareitiksi, joka haarautuu Immilänjoelta myös etelään, koko Sylvöjärven poikki kulkevaksi reitiksi. Suunnittelumääräys velvoittaa, että reitit suunnitellaan ja toteutetaan kokonaissuunnitelmaan perustuen ympäristölle haittaa tuottamattomille alueille luonnon erityiset suojelutarpeet huomioon ottaen. Reittien varrella toteutetaan tarpeelliset rantautumispaikat, jätehuolto ja siirtomahdollisuudet estepaikoilla Matkailupalvelujen alue tai kohde merkinnällä (RM504) on osoitettu Immilän mylly melontareitin varrella 7
10 Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee suunnittelualueen poikki itä-länsi suuntaisesti Salpausselän harjun eteläreunaa. Reitti lähtee virkistysalueeksi varatulta alueelta, Urheilukeskuksen reitiltä ja päättyy Iitin kuntarajalle Haarankylään Toivonojan alue Sylvöjärven länsipuolella on merkitty kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alueeksi (kmv) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi rasterilla ja merkinnällä (ma) Pohjavesialue on merkitty suunnittelualueen poikki itä-länsisuuntaisesti, joka Haarankylän kohdalla laajenee etelään Iitin kuntarajalle asti Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma -merkinnällä (ge) on osoitettu suunnittelualueen poikki itä-länsisuunnassa kulkeva Salpausselän harju. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa Maa-ainesten ottoalueeksi (eo) on varattu Arolantien pohjoispuolelta alue, joka sijoittuu Selkolantien ja Ylämaantien molemmin puolin Osayleiskaava-alueelle sijoittuu pohjoisosastaan suojavyöhyke (sv1), joka ulottuu myös Orimattilan alueelle. Alueella liikkumista rajoitetaan räjähdysvaaran ja turvallisuussyiden takia. Suunnittelumääräys: Sotilasviranomaisille on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen pysyväisluontoisesta rakentamisesta alueelle 1.3 Nastolan kuntastrategiasta johdetut tavoitteet Nastolan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nastolan kuntastrategia 2015:n. Kyseessä on koko kuntaa koskeva strategia, jonka Nastolan kunta on valmistellut yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa; elinkeinoelämän edustajat, yhdistykset, järjestöt ja seurakunta. Myös nuoria ja kunnan omaa henkilöstöä on kuultu valmistelun aikana. Seuraavassa on poimittu ne osatavoitteet, jotka ovat Nastolan Uudenkylän osayleiskaavatyötä ohjaavia tavoitteita: väestömäärän kasvu on noin 0,5% / vuosi kunnalla on monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta kunta tarjoaa myyntiin 30 omakotitonttia vuodessa asumismahdollisuudet ovat monipuoliset o o o 1 kerrostalo / 2 vuodessa 15 rivitaloasuntoa / vuosi 1 vuokrarivitalo / 2 vuodessa puhdas luonto ja viihtyisä elinympäristö o o o vesistöt ovat ekologisesti hyvässä tilassa ja ne soveltuvat hyvin virkistys- ja kalastuskäyttöön ei sinileväesiintymiä vesistöjen happitilanne paranee nettomuuttoliike keskimäärin 60 hlöä / vuosi liikuntareittejä lisää 10 km vuoteen 2015 mennessä 8
11 asemakaavoituksessa varataan uusia lähiliikuntapaikkoja jokaista alkavaa 3000 kerrosneliötä kohden työpaikkojen lukumäärän kasvu 2012 alkaen 1% / vuosi yritysten lukumäärä lisääntyy vähintään 2% / vuosi luovutuskelpoisia yritystontteja on tarjolla aina vähintään 10 ha kaavoitettuja yritystontteja on vähintään 50 ha Väestötavoite Yleiskaavan laatimisessa keskeistä on minkälaiselle väkimäärälle asumisen, kaupan, palveluiden, työpaikkojen ja liikennejärjestelmän ratkaisuja tehdään. Yleiskaava on hyödyllinen työväline väestöään menettävien kuntien alueiden käytön uudelleen arviointiin ja ympäristön laadulliseen kehittämiseen. Nastolan kunta ei ole laatinut varsinaista väestötavoitetta, mutta kuntastrategian mukaisen väestömääränkasvun tavoitteesta on johdettavissa seuraavaa: Väestömäärä osayleiskaavan alueella vuonna 2012 Väestömäärä 0,5% kasvulla vuonna 2013 Väestömäärä 0,5% kasvulla vuonna 2014 Väestömäärä 0,5% kasvulla vuonna Siinä tapauksessa, että väestömäärän kasvutavoite säilyy vuoden 2015 jälkeen 0,5 %:ssa ja Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030 on asukaslukutavoite Uudenkylän osayleiskaava-alueella vuonna Asukasmäärä kasvaisi 18 vuoden aikana 379 asukkaalla. Väestönkasvu osayleiskaava-alueella ohjataan Rakokiven-, Uusikylän ja Kanervan asemanseudun alueille osoittamalla sinne uusia asumisen alueita tai laajentamalla jo olemassa olevia asuinalueita Ohjausryhmän tavoitteet Nastolan kunnanjohtaja on nimennyt osayleiskaavatyötä varten ohjausryhmän, joka koostuu seuraavista henkilöistä: Pauli Syyrakki, Nastolan kunta, kunnanjohtaja Reijo Savurinne, Nastolan kunnanhallituksen pj. Marja-Liisa Immonen, Nastolan tekninen lautakunta Risto Helander, Nastolan kunta, tekninen johtaja Sanna Suokas, Nastolan kunta, yleiskaavoittaja Katri Kuivalainen, Nastolan kunta, kaavoitusarkkitehti Jyrki Uimonen, Nastolan Yrittäjät ry pj. Antti Pohjonen, Nastolan teollisuusryhmä Panu Heinonen, Nastolan Uudenkylän kyläyhdistys ry Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja alla on esitetty tavoitteet, jotka niissä nousivat esille. Keskustatoimintojen alueet Rakokiven aluetta tulee tiivistää, ei laajentaa katualueita tulee kehittää. Liikenneverkko on ongelmallinen, kun on vain yhden kadun varassa Rakokiveä tulee kaupungistaa ja saada sinne enemmän kerroksia. Kaupallisten rakennusten päälle asuntoja 9
12 Työpaikka-alueet Rauten ja Uponorin tontit kehitettäviä alueita ei isompaa liikeyksikköä eritasoliittymän alueelle, mutta joitain pienempiä liikenteestä hyötyviä bensa-asemalle hyvä paikka eritasoliittymän läheisyydessä Nastolasta puuttuvat erityiskaupan alueet Asumisen alueet Heinolantien profiili tulisi muuttaa taajamaväyläksi Kanervan alue asumisen uudeksi alueeksi ja Heinolantien vartta tulisi tiivistää harjun rappeutuvaa rakennuskantaa tulee kehittää ensisijaisesti asumista tulisi esittää harjun päälle, ei alle Kylä- / vapaa-ajan asuntoalueet Uudenkylän vanhalle kyläalueelle osoitetaan tarkempaa ohjausta kaavan tulee ohjata teitä rakennettaviksi siten, että ne sopivat paremmin ympäristöönsä Virkistysalueet ja reitit maakuntakaavan mukaiset kaksi virkistysreittiä tulee yhdistää uimaranta ja kaksi lintutornia osoitetaan reitin varteen selkeyttää virkistysreittiä Heinolantien varressa Maa- ja metsätalousalueet tulee säilyttää laajat ja yhtenäiset alueet Immilänkylään osoitetaan maaseutumaista asumista ja joen alajuoksulle rakentamista laajemminkin Ohjausryhmän kesken järjestettiin kysely, jossa kunkin ohjausryhmän jäsenen tuli arvottaa edellä esitettyjä tavoitteita. Kohdassa 1.5 on esitetty tämän kyselyn tuloksena muodostuneet tärkeimmät tavoitteet, joita käytetään Uudenkylän osayleiskaavan keskeisimpinä tavoitteina. Liitteessä on esitetty taulukko muodossa ohjausryhmän jäsenten tarkempi arvotus. 1.4 Osallisten esittämät tavoitteet Osallisten esittämiä tavoitteita kirjattiin ylös Nastolan kunnantalolla pidetyssä yleisötilaisuudessa. Alla on jaoteltu esiin nousseita asioita osa-alueisiin. Keskusta-alueet tulee esittää tarkemmin, kuin vain yhtenä keskusta-alueen C-merkintänä liiketoiminta tarkasti harkittava, ei kestä kaupan isoja yksikköjä Taajama-alue tiealueita tulee kehittää soramontun aluetta tulee kehittää 10
13 Työpaikka-alueet tulee osoittaa laajemmin, kuin mitä maakuntakaavassa eritasoliittymän kohta erinomaisella sijainnilla ja sen tulisi toimia porttina idästä päin Nastolaan tultaessa Kyläalueet Uudenkylän vanhalle kyläalueelle osoitetaan tarkempaa ohjausta kaavan tulee ohjata teitä rakennettaviksi siten, että ne sopivat paremmin ympäristöönsä asutusta Heinolantien varteen, ettäuudenkylän koulun kuljetusoppilaita olisi tulevaisuudessakin vähän kevyenliikenteen yhteys Heinolantien varteen, että koululaiset pääsevät turvallisesti kouluun Sylvöjärven veden tila sitä tulee parantaa estää uudenrakentamisen haittavaikutukset vedentilaan vähentää maatalouden ravinnekuormituksia rantaan valumavesipainanteita, joiden rakentamiskustannuksiin kunta osallistuu Muita tavoitteita kaavan nimi tulee muuttaa Uudenkylän osayleiskaavaksi Rakokiven kuntakeskuksen nimi tulee muuttaa Uudenkylän kuntakeskukseksi Uudenkylän identiteettiä tulee kehittää meluhaittojen vähentäminen Viranomaisten tavoitteet Viranomaisten tavoitteita Nastolan Uudenkylän osayleiskaavatyölle on käsitelty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa Alla on esitetty tavoitteet, jotka nousivat esille viranomaisneuvottelun yhteydessä. Valtatie 12 -linjaus Maakuntakaavan mukainen linjaus on kallis ja sille on etsitty vaihtoehtoista ratkaisua Liikennepoliittisen selonteon pilotissa ( ). Lisäksi Nastolan kunta on suunnitellut tielle kaksi omaa linjausvaihtoehtoaan Kouvolassa viranomaisten kesken järjestetyssä kokouksessa on sovittu, että yleissuunnitelmaa ryhdytään tarkistamaan ELY:n toimesta ja tavoitteiden tarkistus aloitetaan jo tämän syksyn aikana Liikenneviraston kanssa. Linjaus ratkaistaan yleissuunnitelmassa. Kokouksessa on todettu myös, ettei ympäristövaikutusten arviointia ole tarpeellista nyt tehdä koska Liikennepoliittiseen selontekoon kytkeytyvät konseptit (Liikennerevoluutio), yhtenä VT 12 linjausvaihtoehto, YVA:ttiin ja Nastolan Uudenkylän alueella sijaitseva linjaus tule merkittävästi muuttumaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnos on parasta aikaa nähtävillä ja Uudenkylän alue on merkitty siinä muutospainealueeksi. Maakuntakaava on riippuvainen siitä, miten tien yleissuunnitelma etenee 11
14 Osayleiskaavatyössä tulee saada valtatien päät samaan kohtaan, kuin Kymenlaakson liiton maakuntakaavassa, joka etenee nopeammin kuin Päijät-Hämeen maakuntakaava Keskusta-alueet Rakokiven keskustan tarkempi mittakaavaista tarkastelua pidettiin hyvänä ajatuksena keskustojen elinvoimaisuutta tulee kehittää Työpaikka- ja palvelualueet huoltoaseman sijoittumista Uudenkylän eritasoliittymän läheisyyteen ja sen siirtymistä pois keskustan pohjavesialueelta pidettiin hyvänä ajatuksena teollisuusrakennusten alueella pohjavesien suojelun huomioiminen on tärkeää. Tulee harkita nykyisten T-alueiden osoittamista TY-merkinnällä Ranta- ja kyläalueet Maakuntakaavatyötä varten on käynnissä useita selvityksiä, joita on tarpeen hyödyntää. Ranta-ja kyläalueilla on mahdollista käyttää hieman toisistaan poikkeavia mitoitusperiaatteita. Kylissä voi olla enemmän loma-asutusta, että niiden kehittyminen on mahdollista Vanhakylä on maakuntakaavassa AT-alueena, ja jos osayleiskaavalla osoitetaan sinne asumista enemmän, niin se voi tuoda muutostarpeen maakuntakaavaan Sylvöjärven päät. Pohjoisessa jonkinlainen kyläalue, joka ei ole kylää maakuntakaavassa ja eteläkärjessä on paineita rakentamiselle Kyläalueeksi esittäminen on kunnan sisäistä harkintaa ja sitä joudutaan käymään läpi maakuntakaavaa laadittaessa Suunnittelussa huomioitavia tai suojeltavia luontokohteita olemassa olevat Metso-kohteet Arolan alueella sijaitseva liito-oravametsä rata-alueella esiintyvä palosirkka kangasvuokko Sammalsillansuon luhta pikkutikka Yhteiskoulun tiealueella Arrajoki tärkeänä ekologisena käytävänä kaksi suojeltavaa tammea ja yksi iso siirtolohkare viitasammakko pohjavesi- ja puroalueet 12
15 1.5 Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan tavoitteet Raideliikenteeseen tukeutuvien asuinalueiden osoittaminen Alueen elinkeinojen säilymisen ja kehittämisen edistäminen Rakokiven vahvistaminen kunnan kaupallisena keskuksena Alueen kulttuuriympäristönarvojen sekä ominaispiirteiden säilyttäminen Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistäminen Taajamarakenteen toiminnallinen tehokkuus Sylvöjärven vedentilan parantaminen Yhteen sovittaa Valtatie 12 uusi linjaus ympäröivään maankäyttöön. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevat ympäristöarvot ja infrastruktuurin huomioiden Työpaikka-alueet sijoitetaan hyvin saavutettaviksi sekä logistiikan, että työmatkojen näkökulmasta Palveluverkko-optimointi koko kunnan tasolla Pohjavesialueiden huomioiminen rakentamisen sijoittelussa ja kaavallisessa ohjauksessa Maisemarakenne suunnittelun lähtökohtana Olemassa olevien kylien rakentamisen tukeminen siten, että kaavalla ohjata rakentamista liian tarkkaan Rannoille sijoittuvien rakennuspaikkojen osoittaminen luonnonolosuhteet, maisema, olemassa oleva rakentaminen ja vapaat ranta-alueet huomioiden Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä Sylvöjärven ja jokien melontareittien kehittäminen Riittävien työpaikkaalueiden varaaminen siten, että asutukselle aiheutuva häiriö minimoidaan Virkistysalueiden ja -reittien kehittäminen osana asumisen, vapaa-ajan ja matkailun toimintaympäristöä Uudenkylän säilyminen ja sen elinvoimaisuuden kehittäminen Rakentamismahdollisuuksien turvaaminen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaperiaatetta noudattaen Radan ja valtatien estevaikutusten minimointi 13
16 2. Mitoitusperiaatteet Mitoitusperiaatteiden tarkoituksena on määrittää tilakohtaisesti rakennuspaikkojen lukumäärä eli rakennusoikeus mitoitettavalla alueella maanomistajia tasapuolisesti kohtelevalla tavalla. Rakennusoikeus määritetään kaava-alueen rantaalueille sekä haja-asutusalueille. Mitoitusperiaatteet hyväksytetään Nastolan kunnan valtuustossa. Niiden valmisteluun osallistuvat työtä varten valittu ohjausryhmä, joka koostuu kuntien virka- ja luottamusmiehistä. Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Mitoitusperusteiden tarkoituksena on määritellä osayleiskaavassa osoitettava kokonaisrakennusoikeus, rakennusoikeuden jakoperusteet sekä rakentamatta jätettävän rantaviivan osuus. Mitoitusperusteet voivat vaihdella kaava-alueen luonnonolojen, maiseman ja muiden maankäyttötarpeiden mukaan vyöhykkeittäin. Mitoitusperusteissa huomioidaan osayleiskaavan tavoitteet, kunkin alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa, luonto ja maaperäolosuhteet sekä maisema sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus. Lisäksi kaavalla turvataan kohtuulliset rakentamismahdollisuudet. Mitoituksen pohjana käytetään rantaviivanormia. Mitoituslaskelmien pohjana käytettävä rantaviiva perusteinen mitoitus ei ilmaise varsinaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituutta vaan rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Osayleiskaavaa laadittaessa ratkaistaan rakennuspaikkojen lopullinen sijoitus tai sijoittamatta jättäminen. Mitoituksesta on voitava poiketa niissä tapauksissa, joissa mitoituslaskelmien mukainen rakennuspaikkojen lukumäärä johtaa selvästi epäoikeudenmukaiseen ratkaisuun ja kohtuuttomuuksiin. 2.1 Emätilaperiaate Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi huomioidaan ns. hyödynnetty rakennusoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujenrakennuspaikkojen määrä. Laskentamenetelmää kutsutaan emätilaperiaatteeksi. Osayleiskaavan mukainen kokonaismitoitus lasketaan emätiloittain. Mitoitusperusteet ilmaisevat, kuinka monta rakennuspaikkaa voidaan enintään muodostaa emätilaa kohti. Emätilatarkastelun lähtökohtana on rantarakentamissäännösten voimaantulo vuosi eli 1969 ja leikkausajankohtana käytetään päiväystä Emätilakohtainen kokonaisrakennusoikeus jaetaan siitä muodostettujen tilojen kesken vuoden 2012 alussa vallinneen kiinteistöjaotuksen mukaan. Käytetty rakennusoikeus vähennetään emätilan rakennusoikeudesta. Yhdeksi käytetyksi rakennusoikeudeksi katsotaan rakennettu ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikka, rakennettu loma-asunnon rakennuspaikka tai erillinen sauna, rakennettu maatilakeskuksen rakennuspaikka, joka sisältää ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikan, rakennettu rakennuspaikka johonkin muuhun käyttötarkoitukseen kuten palvelutoimintaan, teollisuuteen, venekerholle tms. rakentamaton rakennuspaikka, jolla on voimassa poikkeamislupa, rakentamaton rakennuspaikka, jolla on voimassa rakennuslupa ja rakentamaton ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Osayleiskaavassa osoitetaan sekä käytettyjen että jäljellä olevien rakennusoikeuksien lukumäärä rakennuspaikkoina tilakohtaisesti. Maanomistajan eri tiloja tarkastellaan rakennusoikeuslaskelmassa erillisinä yksikköinä. Jäljellä olevien uusien rakennuspaikkojen siirto saman maaomistajan tilalta toiselle on mahdollista. Mikäli tila on jaettu vuoden 1969 jälkeen suurempiin osiin, jaetaan emätilan rakennusoikeus lohkotilojen kesken jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän mukaisesti. 14
17 Poikkeus pääsäännöstä: Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1969 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen. Emätilaperiaatetta käytetään sekä ranta- ja haja-asutusalueella. 2.2 Ranta-alueet Ranta-alueilla rakennusoikeuslaskelman merkitys on suurempi kuin hajaasutusalueella. Tämä siksi, että ranta-alueella rakentaminen on rajoitetumpaa ja rakentamisen tulee pääasiallisesti perustua oikeusvaikutteiseen yleis- tai asemakaavaan. Osayleiskaavaan tullaankin ranta-alueen osalta osoittamaan rakennusoikeuslaskelman mukainen rakennusoikeus. Ranta-alue on noin 200 metrin laajuinen alue, mikäli maasto-olosuhteet eivät anna aihetta muuhun Muunnetturantaviiva Rantarakennusoikeus muodostuu kunkin tilan muunnetun rantaviivan pituudesta. Muunnetunrantaviivan määrittämiseksi rantaviiva aluksi pyöristetään kapeiden niemien ja lahtien kohdalla siten, että rantaviiva vastaa todellista käytettävissä olevaa rantaviivaa (oijotturantaviiva). Lopullinen muunnettu rantaviiva lasketaan karttarantaviivan pituuden sekä rantaviivan muodon ja etäisyyksien perusteella. Koska lähekkäin sijoittuvat loma-asunnot häiritsevät toisiaan, kapean niemen tai lahden rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveiden lahtien ja niemien rannalle. Kuitenkin kapeissa, alle 50m leveissä niemissä huomioidaan vähintään niemen kanta rantaviivana. Muunnettu rantaviiva on määritetty Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämän laskelmatavan mukaisesti. Muuntamisperiaate on varsin yleisesti käytössä koko Suomessa. Kuva 1. muunnetun rantaviivan määritys 15
18 Tämän lisäksi muunnetussa rantaviivassa huomioidaan erikseen rannan rakennuskelpoisuus. Mikäli ranta tulkitaan rakennettavuudeltaan rakennuskelvottomaksi, ei rakennusoikeutta siltä osin muodostu. Rannan rakennuskelpoisuus määritetään peruskarttatarkastelun sekä ilmakuvien perusteella. Kiinteistön ollessa muodoltaan rakentamiseen soveltumaton, ei muodostu laskennallista rakennusoikeutta. Mikäli tällaisilla alueilla on olemassa olevia luvanvaraisia tai ennen lupamenettelyä rakennettuja rakennuksia, merkitään ne tapauskohtaisesti osayleiskaavaan. Muunnetun rantaviivan määrittelyssä ei huomioida ympäristöarvoja, vaan ne huomioidaan mitoituksen määrittelyssä sekä uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa. Suunnittelualueella on järvialueen rantaviivaa noin 10 kilometriä. Tämä lisäksi jokia on noin 3,5 km. Muunnetturantaviiva esitetään asiakirjoissa liitekartalla. Rakennusoikeuslaskelmassa esitetään rantaviivan ja muunnetunrantaviivan pituus tilakohtaisesti Mitoitusluku Mitoitusluku kertoo kuinka tiivistä rakentamista alueelle sallitaan. Suunnittelualueen ollessa laaja luonnonolosuhteiltaan vaihteleva käytetään useita erilaisia mitoitusvyöhykkeitä riippuen alueen luonteesta. Uudenkylän osayleiskaavan osalta alue on melko suppea eikä näin ollen ole tarpeen jakaa aluetta useisiin eri mitoitus vyöhykkeisiin. Rakennusoikeutta muodostuu koko alueelta 5,5 rakennuspaikkaa / muunnetturantaviiva kilometri Tarkentavia periaatteita Jokaisella rakentamattomalla emätilalla, joka täyttää rakennusjärjestyksen rakennuspaikalle asetetut vaatimukset, on rakennusoikeus vähintään yhteen rakennuspaikkaan. Mitoituksesta riippumatta jokainen rakennuspaikka, jolla on voimassa oleva asuin tai lomarakennuksen poikkeamis- tai rakennuslupa, muodostaa edelleen yhden rakennuspaikan. Rakennuspaikan ulkopuolelle osoitettu erillinen saunarakennus luetaan mitoituksessa 0,5 rantarakennuspaikaksi. Samoin rakennuspaikka, joka ei rajoitu rantaan kuluttaa rakennusoikeutta 0,5 rakennuspaikkaa. Tällöin rakennuksen etäisyys rantaviivasta on yli 100 metriä. Jos rantarakennusoikeus ylittää kokonaisluvun 0,5:llä, rakennusoikeus pyöristetään ylöspäin kokonaisluvuksi. Mikäli tilalla on laskennallista rakennusoikeutta, jota ei ole mahdollista sijoittaa esimerkiksi meluhäiriön tai historiallisen rajoitteen takia, rakennusoikeutta ei osoiteta kaavaan. Osayleiskaavaan merkittävät uudet rakennuspaikat pyritään merkitsemään siten, että vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus säilyy mahdollisimman suurena. Tämä tarkoittaa uusien rakennuspaikkojen sijoittamista ryhmiin sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen Arvio rantarakentamisen määrästä Mitoitusperiaatteiden laadinnan yhteydessä on syytä arvioida kuinka suureen kokonaisrakennusoikeuden määrään esitetyt mitoitusperiaatteet johtavat. Tällöin on mahdollista jo varhaisessa vaiheessa tehdä mitoitusperiaatteisiin tarvittavia muutoksia, mikäli kokonaisrakennusoikeuden kohoaa kohtuuttoman suureksi tai jää huomattavan pieneksi. 16
19 2.3 Haja-asutusalue Haja-asutusalueelle määritettävän rakennusoikeuslaskelman merkitys ei näy lopullisella kaavakartalla, koska kyseiset alueet merkitään kaavaan pääasiassa maa- ja metsätalousalueiksi. Määritettävä rakennusoikeus toimii perusteena myönnettäville rakennusluville/suunnittelutarveratkaisuille, joita maanomistajat mahdollisesti hakevat tulevaisuudessa. Haja-asutusalueen rakennusoikeus määritetään koko Uudenkylän osayleiskaavaalueelle lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita sekä ranta-alueita Mitoitus Rakennusoikeutta muodostuu tilan pinta-alan perusteella seuraavalla tavalla: 1. rakennuspaikka / 1 ha 2. rakennuspaikka / 5 ha 3. rakennuspaikka / 15 ha 4. rakennuspaikka / 30 ha Tämän jälkeen rakennusoikeutta muodostuu 1 rakennuspaikka / 30 ha. 17
20 Nastolan kunta Uudenkylän osayleiskaava Tavoitteiden arvotus ohjausryhmässä Ramboll LIITE Nmo Tavoite Jäsen 1 Jäsen 2 Jäsen 3 Jäsen 4 Jäsen 5 Yhteensä Sijaluku 16 Raideliikenteeseen tukeutuvien asuinalueiden osoittaminen Alueen elinkeinojen säilymisen ja kehittämisen edistäminen Rakokiven vahvistaminen kunnan kaupallisena keskuksena Taajamarakenteen toiminnallinen tehokkuus Yhteen sovittaa Valtatie 12 uusi linjaus ympäröivään maankäyttöön Yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevat ympäristöarvot ja infrastruktuurin huomioiden Alueen kulttuuriympäristönarvojen sekä ominaispiirteiden säilyttäminen Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistäminen Työpaikka-alueet sijoitetaan hyvin saavutettaviksi sekä logistiikan, että työmatkojen näkökulmasta Sylvöjärven vedentilan parantaminen Pohjavesialueiden huomioiminen rakentamisen sijoittelussa ja kaavallisessa ohjauksessa Palveluverkko-optimointi koko kunnan tasolla Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä Maisemarakenne suunnittelun lähtökohtana Olemassa olevien kylien rakentamisen tukeminen siten, että kaavalla ohjata rakentamista liian tarkkaan Riittävien työpaikka-alueiden varaaminen siten, että asutukselle aiheutuva häiriö minimoidaan Rakentamismahdollisuuksien turvaaminen Radan ja valtatien estevaikutusten minimointi Rannoille sijoittuvien rakennuspaikkojen osoittaminen luonnonolosuhteet, maisema, olemassa oleva rakentaminen ja vapaat ranta-alueet huomioiden Sylvöjärven ja jokien melontareittien kehittäminen Virkistysalueiden ja reittien kehittäminen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaperiaatetta noudattaen Mikäli tavoitteelle ei ollut annettu sijalukua, annettiin sille keskiarvo 12. Nämä on värjätty vihertävän harmaalla
82122815-31 25.6.2012. Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet
82122815-31 25.6.2012 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815-31 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 25.6.2012 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotRääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet
82122815-31 5.5.2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815-31 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 5.5.2014 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
Lisätiedot1. Johdanto Vyöhykejako Edullisuusvyöhykkeet Rajoittavat vyöhykkeet Mitoitusvyöhykkeet Tarkentavia periaatteita 5
82122815 Kiteen kaupunki Rääkkylän kunta Kesälahden kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 12.2.2010 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus Hytönen Sisällys 1. Johdanto 1 2. Emätilaperiaate
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI 1 (9) Kaupunkisuunnittelu Onaksen saariston osayleiskaava, mitoitusperiaatteet 28.2.2008
PORVOON KAUPUNKI 1 (9) 1 MITOITUSPERIAATTEET 28.2.2008 1.1 Yleistä Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Mitoitusperusteiden tarkoituksena
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotRääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet
82122815-31 5.5.2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815-31 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 5.5.2014 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotY-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotKANGASALAN KUNTA KUHMALAHDEN YLEISKAAVOJEN MITOITUSPERIAATTEET. Kangasalan kunta. Mitoitusperiaatteet Vastaanottaja.
Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Mitoitusperiaatteet Päivämäärä 19.6.2017 KANGASALAN KUNTA KUHMALAHDEN YLEISKAAVOJEN MITOITUSPERIAATTEET KUHMALAHDEN YLEISKAAVOJEN MITOITUSPERIAATTEET 1 Tarkastus
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA
1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotSälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015
Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotEtelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.
SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.
LisätiedotSuunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.
1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotKÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen
LisätiedotTOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotPAIHOLAN OSAYLEISKAAVA
KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA
VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön
LisätiedotRanuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet
Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
LisätiedotKiteen kaupunki Rääkkylän kunta Kesälahden kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet
82122815 1.12.2010 Kiteen kaupunki Rääkkylän kunta Kesälahden kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815 Kiteen kaupunki Rääkkylän kunta Kesälahden kunta Oriveden rantaosayleiskaava
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotKanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008
PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT
LisätiedotMarja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos
Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus
LisätiedotAsemanseudun osayleiskaava
INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.10.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotHöljäkän kylän keskustan osayleiskaava
1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotVESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA
NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA
LisätiedotNUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.
1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan
LisätiedotPYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:
LisätiedotLausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, , Lappeenranta
Lausunto 1 (6) Lappeenrannan kaupunki Kaavasuunnittelija Matti Kettunen kirjaamo@lappeenranta.fi Viite: lausuntopyyntö 14.3.2019 Lausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, 405-409-2-42,
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotKeski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.
LisätiedotKymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa:
Kunnanhallitus 245 20.10.2014 Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys 442/10.02.02/2014 Kunnanhallitus 245 Kunnanvaltuusto hyväksyi 28.8.2012 Kymijoki-Mankalan vesistöalueen
LisätiedotHeikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä
LisätiedotSAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotKORTTELI 27 UTAJÄRVI
KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotÖstensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3
Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotTENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
Lisätiedot1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue
9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotKaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.
1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013
Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014
Tohmajärven kunta Niiralan alue Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavan muutos koskee Tohmajärven kunnan Niiralan alueen asemakaavan kortteleita 2, 3, 4, 15 ja 22 sekä niihin liittyviä katualueita.
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotKunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA
Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt
Lisätiedotedellytykset yy Kankaanpää
Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)
ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON
LisätiedotSeitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1
Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-
LisätiedotJUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotIlmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334
Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin
LisätiedotSASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK)
1 HÄMEENKYRÖN KUNTA RAPORTTI 1 Kaavoitusinsinööri Jorma Anttila 17.1.2006 SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK) TAVOITTEET JA OHJELMOINTI 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suunnittelutilanne - Suunnittelualueella ovat
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotSODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava
Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA
LisätiedotSaimaanharjun asemakaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...
LisätiedotSÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-
Lisätiedot