RYHMÄOHJAUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAN- NASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHMÄOHJAUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAN- NASSA"

Transkriptio

1 RYHMÄOHJAUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAN- NASSA Mia Häkkänen - Tuija Niemi Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 Sitä saa mitä tilaa, ehkä opit sen sä nyt Jos kaiken itse pilaa on turha olla pettynyt Sitä saa mitä tilaa täysin mitoin kukkupäin Hei usko pois kultasein niin on juttu näin Simo Silmu, Yölintu

3 TIIVISTELMÄ Mia Häkkänen & Tuija Niemi. Ryhmäohjaus tyypin 2 diabeteksen hoidonohjannassa, Lahti, syksy 2005, 51s., 10 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tyypin 2 diabetes on nopeasti yleistyvä kansanterveydellinen ongelma, jolla on suuri merkitys sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Diabeetikkojen määrä on huomattavassa kasvussa ympäri maailmaa. Suomessa on tällä hetkellä noin diabeetikkoa, joista valtaosa eli noin sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabeteksen ehkäisyyn on panostettu terveydenhuollossa jo 1990-luvulta lähtien. Tässä hankemuotoisessa opinnäytetyössä keskityttiin tyypin 2 diabetesta jo sairastavien asiakkaiden hoidonohjaukseen. Opinnäytetyö voidaan nähdä myös ennaltaehkäisevänä hankkeena. Se auttaa ehkäisemään monia diabeteksen liitännäissairauksia, jotka lisäävät kuolleisuutta ja ovat kalliita hoitaa. Hankkeessa luotiin ryhmäohjausmalli tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjaukseen. Ryhmäohjaus nähdään yhtenä mahdollisuutena vastata haasteeseen, jonka kasvava diabeetikkojen määrä perusterveydenhuollolle asettaa. Hankkeen tuotoksena syntyi ohjaajankansio terveydenhoitajan käyttöön. Hankkeessa pyrittiin vertaistuen avulla ryhmän jäsenten voimaantumiseen diabeteksen hoidossa. Diabetesryhmä toteutettiin eräällä lahtelaisella terveysasemalla helmi-kesäkuun 2005 aikana. Ryhmään osallistui viisi vuotiasta tyypin 2 diabeetikkoa. Ryhmäkokoontumisia oli neljä kahden viikon välein sekä yksi seurantatapaaminen kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä kokoontumisesta. Ryhmäkokoontumisen kesto oli 90 min. Ryhmäkokoontumisissa oli asiantuntijavierailijoina liikunnanohjaaja, lääkäri sekä ravitsemusterapeutti. Jokainen kokoontuminen suunniteltiin WBS-mallin (Work Breakdown Structure) mukaan, joka on hankkeen hallintaan käytettävä työväline. Hankkeen arviointi tapahtui ohjaajien päiväkirjojen sekä ryhmän jäseniltä saadun loppupalautteen avulla. Palautetta saatiin myös asiantuntijoilta, jotka toimivat työelämän yhteistyökumppaneina. Hankkeen suunnittelu ja toteutus onnistuivat hyvin. Ryhmän jäsenet sitoutuivat hoitoonsa paremmin ja motivoituivat elämäntapamuutoksiin. Hankkeelle oli selvä tilaus perusterveydenhuollossa, ja se oli toteutuskelpoinen. Jatkossa diabetesryhmät toimivat terveysasemalla jatkotutkimuksena tehdyn kehittämishankkeen tuloksena neljä kertaa vuodessa tässä hankkeessa kehitetyn mallin mukaan. Asiasanat: aikuistyypin diabetes, ryhmät, vertaistuki, empowerment, motivaatio, projektit.

4 ABSTRACT Mia Häkkänen & Tuija Niemi. Group guidance for maturity-onset diabetes. Lahti, autumn 2005, 51 pages, 10 appendices. Diakonia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Social- and Healthcare and peadagogics, Bachelor of Health Care, District Nurse Maturity-onset diabetes is a fast growing problem in health care services. Its significance is shown as a growing number of patients all over the world: in Finland of all the diabetics have the maturity-onset diabetes. Health care services have made an effort on prevention of the maturity-onset diabetes since This Bachelor s thesis is about guidance of maturity-onset diabetics. As a project a model of group guidance for maturity-onset diabetics was created. Group guidance is a way to accept the challenge that the public health care is facing because of the growing number of maturity-onset diabetics. The project was aimed at empowering of the maturity-onset diabetics with the support of the peer group. As a result of the project a guideline for group guidance was written. The group guidance was carried out in a health center in Lahti from February 2005 to June The group consisted of five patients with maturity-onset diabetes aged from 50 to 69 years. The group had four meetings, each lasting 90 minutes, in two weeksintervals. Three months after the last meeting the group had a follow-up meeting. As consultants the group had a physical exercise instructor, a physician and a dietitian. Each meeting was organized within the pattern of the Work Breakdown Structure. The evaluation of the project was carried out the with help of the district nurse s diary and the feedback the group members gave at the end of the project. The consultants also gave feedback of the project. The project was accomplished as the group members were comitted to the treatment of the maturity-onset diabetes and they were motivated to change their way of life. A project like this seemed to be needed in the public health care. The model of group guidance created in this project will be further used as a group of maturity-onset diabetics will be meeting four times yearly, in a further study. Keywords: maturity-onset diabetes, group guidance, support of peer group, empowerment, motivation, project

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 TYYPIN 2 DIABETES HAASTE PERUSTERVEYDENHUOLLOLLE Tyypin 2 diabetes, hoidon ohjaus ja hoitoon sitoutuminen Voimavaraistuminen hoidonohjauksessa Liikunta, ravitsemus ja lääkitys hoidon kulmakivinä 13 3 RYHMÄN TOIMINTA JA VERTAISTUKI Ryhmäkehityksen vaiheet Ryhmäohjaus Vertaistuki vertaisryhmässä 19 4 HANKKEEN TAVOITE JA SUUNNITTELU 22 5 HANKKEEN TOTEUTUSSTRATEGIA JA KOHDERYHMÄ 25 6 HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT JA RESURSSIT 27 7 HANKKEEN TOTEUTUS JA TUOTOS Ryhmätapaamiset Ryhmäohjausmalli 33 8 HANKKEEN ARVIOINTI Arvioinnin toteutus Ryhmäohjaajien päiväkirjamerkintöjä Diabetesryhmän jäseniltä saatu palaute 40 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeen eettiset lähtökohdat Hankkeen tulosten pohdintaa Jatkotutkimusaiheita 46

6 LÄHTEET 47 LIITTEET 52 LIITE 1: Tutkimuslupahakemus 52 LIITE 2: Tutkimuslupa 54 LIITE 3. Kutsu diabetesryhmään 55 LIITE 4: Hankkeen toteutusaikataulu 56 LIITE 5: 1. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 59 LIITE 6: 2. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 60 LIITE 7: 3. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 61 LIITE 8: 4. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 62 LIITE 9: 5. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 63 LIITE 10: Loppukysely 64

7 1 JOHDANTO Suomessa on noin diabeetikkoa ja määrän arvioidaan nousevan noin :een vuoteen 2010 mennessä. Vuodessa tautiin sairastuu suomalaista. Valtaosa diabeetikoista sairastaa aikuistyypin diabetesta. (DEHKO , 4.) Tämä räjähdysmäisesti kasvava diabeetikoiden määrä vaatii terveydenhoitajalta uusia valmiuksia sekä työvälineitä tehokkaaseen hoidon toteuttamiseen. Tyypin 2 diabeetikkojen terveydenhoitokustannukset räjähtävät ja sairaudesta on muodostumassa Suomessa ja maailmanlaajuisesti terveydenhuollollinen ongelma. Vuoden 2003 arvioidut diabeteksen kokonaishoitokustannukset olivat 1019 miljoonaa euroa vuodessa ja näistä tyypin 2 diabeetikkojen hoidon osuus oli 88 prosenttia (897 miljoonaa euroa). (Kangas 2004, 14.) Väestön nopea ikääntyminen sekä yhteiskunnan modernisoitumisen myötä syntynyt elämäntapa ovat johtaneet kroonisten sairauksien lisääntymiseen. Ihmiset elävät pidempään kuin ennen, mutta eivät välttämättä terveempinä. Vaikutukset heijastuvat elintapasairauksina terveydenhuollon arkeen. (Absetz & Valve 2004, 12.) Diabetes, joka on yksi näistä elintapasairauksista, on nopeasti ja maailmanlaajuisesti yleistyvä kansanterveydellinen ongelma. Väestön ikärakenne, liikapainoisten kasvava määrä ja liikunnan väheneminen edistävät tyypin 2 diabeteksen yleistymistä. Tyypin 2 diabeetikkojen määrän lisääntyessä perusterveydenhuollossa on noussut esiin tarve uuden tehokkaan työvälineen kehittämiseen. (Marttila, Himanen, Ilanne-Parikka & Hiltunen 2004b, 23.) Elintapojen merkityksestä sairauden ennaltaehkäisyssä on näyttöä. Suomessa tehty aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että sairaus pystytään tehokkaasti ehkäisemään. (Absetz & Valve 2004, 12.) Perusterveydenhuollolta odotetaan uusia työmenetelmiä, koska ohjausta ja hoitoa tulee tarjota yhä enemmän vakavasti ja pitkäaikaisesti sairaille (Marttila, Himanen, Ilanne- Parikka & Hiltunen 2004b, 23). Diabetesliiton luoman mallin pohjalta kehitettiin tässä hankkeessa eräälle Lahden terveysasemalle ryhmäohjausmalli ja ohjaajankansio osaksi

8 8 terveydenhoitajan työtä. Hankkeella pyrittiin asiakkaiden voimaantumiseen tyypin 2 diabeteksen hoidossa vertaisryhmän tuella. Tyypin 2 diabeteksen hoito ja ehkäisy on suuri haaste terveydenhuollolle ja väestölle. Terveydenhoitajan työnkuva on muutoksessa, jossa roolinmuutos suuntautuu neuvojasta tukijaksi ja mahdollistajaksi. (Absetz & Valve 2004, 12.) Tämän hankkeen avulla haluttiin vastata haasteeseen, jonka räjähdysmäisesti kasvava tyypin 2 diabeetikoiden määrä asettaa. Hankkeen teemaksi valittiin käytännönläheinen, ajankohtainen ja organisaation tarpeesta lähtenyt aihe. Terveysaseman diabeteslääkäri tarkensi hankkeen toteutustavaksi ryhmänohjauksen suunnittelun ja toteuttamisen terveysasemalla. Hankkeessa keskityttiin tyypin 2 diabeteksen hoidonohjaukseen ryhmässä. Tarkoituksena oli käyttää ryhmässä oppimista jo todetun tyypin 2 diabeteksen hoidonohjannassa. Asiantuntijoiden avulla tutustuttiin diabeteksen hoidon kulmakiviin. Hanke auttoi meitä tulevina terveydenhoitajina ymmärtämään projektityöskentelyä, ryhmässä oppimista ja ryhmäohjaajana toimimista. Saimme myös uusinta tietoa diabeteksesta monimuotoisena elintapasairautena. Työ hyödynsi välittömästi myös hankkeeseen osallistuneita asiakkaita. Ensisijaisena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa ryhmäohjauskerrat ja niiden pohjalta muodostaa ryhmäohjausmalli ja ohjaajankansio tulevia ryhmäohjauskertoja varten. Hankkeessa toiminut pilottiryhmä toteutui suunnitelmien mukaisesti. Ryhmäohjaustoiminnan jatkuminen terveysasemalla hankkeen päätyttyä varmistui jatkotutkimuksena tehdyssä kehittämishankkeessa.

9 9 2 TYYPIN 2 DIABETES HAASTE PERUSTERVEYDENHUOLLOLLE 2.1 Tyypin 2 diabetes, hoidon ohjaus ja hoitoon sitoutuminen Diabetes on joukko erilaisia sairauksia, joille yhteistä on kohonnut veren sokeripitoisuus. Sen päämuodot ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes eli nuoruus- ja aikuistyypin diabetes. Tyypin 2 diabetes kuuluu usein osaksi metabolista oireyhtymää, jossa verensokerin lisäksi hoidetaan kohonnutta verenpainetta, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja verisuonitukoksia (Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio & Rönnemaa 2003, 7.) Tyypin 2 diabetes on valtimotaudin vaaratekijöiden summa, jossa kohollaan oleva verensokeri on yksi oire muiden joukossa. Tyypin 2 diabeteksessa verensokerin nousu liittyy sekä insuliinin heikentyneeseen vaikutukseen (insuliiniresistenssiin) että insuliinin häiriintyneeseen eritykseen haimasta. Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä keski-iässä tai vanhuudessa, mutta nykyisin sitä esiintyy myös nuoremmissa ikäluokissa. (Tyypin 2 diabetes. Perustietoa ) Valtaosa suomalaisista diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta. He ovat sairastuessaan yleensä 35-vuotta täyttäneitä, ja kaikista 2 tyypin diabeetikoista yli puolet on täyttänyt jo 65 vuotta. (Saraheimo & Kangas 2003, 15.) Tyypin 2 diabetes on pitkään oireeton tai vähäoireinen, ja siksi se todetaan usein vasta lisäsairauksien yhteydessä. Se on perinnöllinen sairaus. Taudin lisääntyminen liittyy myös ylipainoisuuteen, erityisesti keskivartalolihavuuteen sekä liikunnan vähentymiseen. Vähäinen liikunta altistaa verensokerin nousulle. Runsas liikunta puolestaan lisää insuliiniherkkyyttä ja ehkäisee verensokerin liiallista nousua. Insuliiniherkkyyttä vähentävät myös runsas rasvojen käyttö, vähentynyt kuitujen osuus ruuassa, stressi, tupakointi sekä runsas alkoholin käyttö. (Saraheimo & Kangas 2003, ) Tyypin 2 diabetes on siis elintapasairaus, jonka ennaltaehkäisyyn ja hoitoon diabeetikko voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Viimeaikaiset kliiniset tutkimukset osoittavat, että diabetes on mahdollista ehkäistä tehokkaasti elintapamuutoksilla. Tutkimustuloksissa jo vähäisetkin elintapamuutokset johtavat merkittäviin diabeteksen riskitekijöiden muutoksiin sekä sairastuvuuden vähe-

10 10 nemiseen. (Tuomilehto ym ) Nämä tutkimustulokset nostavat terveydenhoitajan työn merkitystä elintapaneuvonnassa (Absetz & Valve 2004, 13). Tyypin 2 diabeteksen hoito on ensisijaisesti perusterveydenhuollon ohjaamaa ja tukemaa omahoitoa. Diabeetikko toteuttaa omahoitoa asiantuntijoiden tukemana saamiensa ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena hoidossa on saavuttaa ja ylläpitää hoitotasapaino, joka estää ja vähentää valtimosairastavuutta ja muita diabeteksen oheissairauksia. Hoito on elintapamuutosten toteuttamista. Siihen kuuluu painonhallinta, ruokavalion toteuttaminen, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen sekä lääkehoitoon sitoutuminen. (Marttila, Himanen, Ilanne-Parikka & Hiltunen. 2004a, 3-4.) Lähtökohtana diabeteksen hoidossa on päivittäinen itsensä hoitaminen, joka vaatii tietoa, taitoa, jaksamista, päätöksentekokykyä ja ennen kaikkea motivaatiota. Omahoitoon motivoituminen on edellytys hyvän hoitotasapainon sekä täysipainoisen elämän saavuttamiseksi. Hoidonohjaus kuuluu kokonaisvaltaiseen hoitoon olennaisena osana. Vuorovaikutussuhde ohjattavan ja ohjaajan välillä on tasavertainen ja siinä annetaan ohjattavalle mahdollisuus opetella omahoitoa ammattilaisen kanssa. (Partanen ym. 2003, 1-2). Diabetesliiton laatukriteerityöryhmä on laatinut hyvän hoidon laatukriteerit. Hoidonohjauksen arvioinnissa voidaan käyttää samoja perusteita. Kriteereitä ovat diabeetikon terveydentilan muutos ja voimaantuminen sekä tyytyväisyys omassa hoidossa. Arvioinnin tulee tapahtua yhdessä diabeetikon ja hoidonohjaukseen osallistuvien kanssa. Siinä tulee selvittää sekä lyhyen että pitkän aikavälin hoitotavoitteiden toteutuminen, diabetestietous ja hoitotaidot, hoitokäytännöt, elintavat, hoitotyytyväisyys ja diabetekseen liittyvä elämänlaatu. (Partanen ym. 2003, 3-4.) Kyngäksen (1995) nuoria diabeetikkoja koskevan tutkimuksen mukaan hoitoon sitoutuminen on monimutkainen ihmisen sisäinen prosessi, johon kuuluu useita eri osatekijöitä: 1. aktiivinen, tavoitteellinen ja vastuullinen itsensä hoitaminen yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa 2. hoitomotivaatio, koettu hoitotulos ja jaksaminen hoidossa sekä normaaliuden tunne, sairauteen ja hoitoon liittyvät pelot 3. hoitotasapaino (HbA1c = sokerihemoglobiini)

11 11 4. jaksaminen hoidossa, jota edistävät hoitomotivaatio, koettu hoitotulos, hoitotasapaino sekä saatu tuki ja kannustus Kyngäksen tutkimuksessa muodostettiin malli diabeetikkonuorten hoitoon sitoutumisesta. Puutteellinen hoitoon sitoutuminen on sekä yksilön että hoitavan organisaation ongelma ja lisää yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Myös Toljamon (1998) tutkimuksessa saatiin tietoa insuliinihoitoisten diabeetikoiden omahoitoon sitoutumisesta sekä hoitotasapainon, sosiaalisen tuen ja terveysuskomusten yhteydestä omahoitoon sitoutumiseen. Hyvällä omahoidolla voidaan edesauttaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Omahoitoon sitoutuneet olivat vastuullisia itsensä hoitajia ja he uskoivat oman toiminnan ohella terveydenhuoltohenkilöstön toimintaan. 2.2 Voimavaraistuminen hoidonohjauksessa Rappaport (1984) määrittelee voimavaraistumisen (empowerment) prosessiksi, jonka avulla ihminen saavuttaa oman elämänsä hallintaa. Voimavaraistuminen on vaikeasti operationalisoitavissa oleva käsite sen abstraktisuuden ja monimerkityksellisyyden vuoksi, ja siksi se asettaa tutkimukselle monia haasteita. (Toljamo 1998, 25). Voimavaraistuminen on myös lopputulos, jolloin ihmisillä on tietoa, taitoa ja vastuuta omasta elämästään tehdä tietoisia päätöksiä. Diabeteksen hoidon tavoitteena on, että asiakas ottaa itse vastuun sairautensa hoidosta. Voimavaraistumisen perusperiaatteita ovat tietoisuus, valinnanvapaus, henkilökohtainen vastuu, itsenäinen toiminnan säätely ja asioiden sisäistäminen. (Absetz 2002, 10.) Voimavarasuuntautunut toimintatapa diabeteksen hoidossa sekä hoidonohjauksessa lähtee siitä, että diabeetikot tekevät päivittäin omaa hoitoaan koskevia valintoja (Partanen ym. 2003, 3). Andersonin (1995) ja Rodwellin (1996) mukaan terveydenhuoltohenkilöstön tehtävä on tukea kunkin asiakkaan voimaantumisprosessia siten, että hoidossa pyritään kohtaamaan jokaisen odotukset ja tarpeet (Toljamo 1998, 25.) Ohjauksessa korostuu yksilön kunnioittaminen, vuorovaikutus, vastavuoroisuus, asiakaslähtöisyys, tiedon ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen, kokemuksesta oppiminen ja taitojen kehittyminen.

12 12 Ammattihenkilöiden ohjauksen ohella diabeetikkojen keskinäisellä vertaistuella, ryhmän toiminnalla ja kokemusten ja tunteiden jakamisella on suuri merkitys oppimis- ja sopeutumisprosessissa. (Marttila 2004c, ) Juha Siitosen tutkimuksen (1999) mukaan voimaantumisteorian keskeisenä ajatuksena on se, että voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Se on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi, eikä voimaa voi antaa toiselle. Sisäisen voimantunteen saavuttaneista heijastuu myönteisyys ja positiivinen lataus. Samaan tulokseen pääsi Jussi Onnismaa (2003) tutkimuksessaan, jossa hänen mukaansa ohjaajan tehtävä on mahdollistaa ohjauksessa olevan voimavaraistuminen. Voimaantumisteorian mukaan heikko voimaantuminen johtaa heikkoon sitoutumiseen ja vahva voimaantuminen johtaa vahvaan sitoutumiseen. Voimaantuminen ei ole pysyvä tila, vaan sitä voidaan yrittää tukea mahdollistavilla toimenpiteillä, esimerkiksi rohkaisevalla, luottamuksellisella ja tasa-arvoisella yhteistyöllä. Voimaantuminen on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. (Siitonen 1999, 99.) Terveydenhoitajan keskeisenä tehtävänä on tukea ja vahvistaa asiakkaiden omien voimavarojen käyttöä ja jokapäiväistä elämässä selviytymistä. Työ edellyttää näyttöön perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta eläytyä asiakkaan tilanteeseen. (Urjanheimo & Larjomaa 2002, 41.) Voimaantuminen eli sisäinen hallinta kuvaa sitä kokonaisuutta, jolla pitkäaikaisesti sairas ihminen saavuttaa hallinnan ja kontrollin kokemuksen omasta ongelmastaan. Sisäistä hallintaa voidaan tarkastella neljän perusulottuvuuden avulla, jotka ovat yksilön autonomia, terveysongelman merkitys, yksilön käytössä olevat hallintakeinot sekä oman toiminnan tuloksellisuus. Laadukas hoito tukee potilaita saavuttamaan heille ominaisen yksilöllisen sisäisen hallinnan omasta terveysongelmastaan. Johtopäätöksenä on, että terveysongelman sisäinen hallinta muodostaa keskeisen laadunarviointiperustan. Se tarkoittaa syvää asiakaslähtöistä otetta laatutyöskentelyyn sekä asiakkaiden vastuuta oman terveytensä hoidossa. (Leino-Kilpi, Mäenpää & Katajisto 1999.)

13 Liikunta, ravitsemus ja lääkitys hoidon kulmakivinä Liikunta on keskeinen osa diabeteksen hoitoa, ja se vaikuttaa monin tavoin hyödyllisesti hoitotasapainoon. Säännöllinen liikunta vaikuttaa suotuisasti sokeriaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen ja parantaa hoitotasapainoa. (Tuomilehto ym. 2001, 1349.) Asiakkaan motivoiminen säännölliseen ja mielihyvää tuottavaan liikkumiseen sekä kannustaminen liikunnallisen elämäntavan ylläpitämiseen kuuluvat terveydenhoitajan antamaan elintapaneuvontaan (Absetz 2002). Yksittäisen liikuntajakson jälkeen sokerin kulkeutuminen verestä lihaksiin moninkertaistuu useiden tuntien ajaksi. Liikunta vaikuttaa suotuisasti myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin ja painoon. Liikunnan vaikutus on kuitenkin lyhytkestoinen ja häviää muutamassa päivässä, kun säännöllinen liikunta lopetetaan. (Tuomilehto ym. 2001, 1349.) Uusissa liikuntasuosituksissa kohtuullisesti kuormittavan liikunnan merkitystä korostetaan ja suositellaan, että vähintään 30 minuuttia kestävää kohtalaisen rasittavaa liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin (Laaksonen 2004, 17). Vuosina tehdyssä tutkimuksessa tyypin 2 diabeetikkojen liikuntaneuvonnasta lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla todettiin, että aikaa liikuntaneuvontaan käytetään liian vähän. Lisäksi tiedetään vähän, miten liikuntaneuvontaa annetaan. Henkilökunnalle tulisi luoda toiminnalliset edellytykset antaa liikuntaneuvontaa. Kirjausmenetelmä olisi kehitettävä kattavaksi, ja täydennyskoulutusta tulisi tarjota uusista menetelmistä, jotka tukevat muutosprosessien tukemista. (Poskiparta, Kasila, Kettunen & Kiuru 2004, ). Liikuntaneuvonnan tueksi on kehitetty liikkumisresepti. Se sopii myös diabeetikon liikunnan tueksi. Liikkumisreseptihanke käynnistyi vuonna 2001 yhteistyöhankkeena Lääkäriliiton, Sydänliiton, Reumaliiton, KKI-ohjelman, Jyväskylän yliopiston ja UKKinstituutin kesken. Päämääränä on, yhteistyössä terveydenhuollon ja liikuntatoimen kesken, lisätä vähän liikkuvien perusterveydenhuollon asiakkaiden fyysistä aktiivisuutta. (Liikkumisresepti 2005, 1-4.) Terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa yhteistyössä täytetään kullekin sopivat liikunnan yksityiskohdat, kuten liikuntamuodot, teho, kesto ja tiheys. Liikunta toimii yhtenä lääkkeenä siinä kuin tabletitkin. (Niskanen 2003, 156.)

14 14 Liikunnalla ja ravitsemuksella on toisiaan täydentävä vaikutus. Säännöllinen ateriarytmi auttaa ruokamäärän hallitsemisessa. Olennaista on, että ruuan päivittäinen kokonaismäärä on riittävän pieni. Pienillä muutoksilla saadaan aikaan helpommin noudatettavat sekä pitävät muutokset ravintotottumuksissa. Nykyisin diabeetikolle suositeltava ruokavalio ei enää poikkea yleisestä ruokavaliosuosituksesta. Turhia rajoituksia on vältettävä. Tarkoitus on, että syöminen tuntuu mukavalta myös diabeteksen toteamisen jälkeen. (Heinonen 2003, ) Ruokakolmio kuvaa, missä suhteessa eri ruoka-aineita tulee syödä. Kolmion kanta muodostaa perustan, jonka sisältämiä ruoka-aineita syödään eniten, noin 50-60% energian tarpeesta. Keskiosan ja kärjen ruoka-aineet ovat täydennysruokaa, ja niitä syödään vähemmän. Lautasen täyttäminen aloitetaan kasviksilla, joita otetaan ainakin puoli lautasellista. Reilu neljännes täytetään perunalla, riisillä tai pastalla. Loppuosa täytetään kala-, liha- tai kanaruualla. (Heinonen 2003, ) Suomalaiset eivät saa riittävästi kuitua ravinnosta. Ravintokuituja olisi hyvä saada ruuasta grammaa vuorokaudessa. Runsaasti kuitua sisältävät puurot, täysjyväiset viljatuotteet, kasvikset, hedelmät ja marjat. Kuitu- ja hiilihydraattipitoinen ruoka parantaa veren rasva-arvoja ja sokeritasapainoa. Hiilihydraattipitoisen ruuan syöminen pitkin päivää sopivan kokoisina aterioina tasoittaa verensokerin vaihteluita ja ehkäisee liian matalia verensokereita. (Heinonen 2003, ) Painonhallinnassa tärkeänä osana on vähentää eläinkunnasta tulevien kovien rasvojen määrää sekä käyttää kasviöljypohjaisia pehmeitä rasvoja. Rasvoja suositellaan käytettävän vain vähän, koska ne sisältävät runsaasti energiaa. Päivittäin on kuitenkin saatava pieni määrä rasvahappoja, jotka ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle. Niitä saa öljymäisistä ja pehmeistä rasvoista. (Heinonen 2003, 102.) Tyypin 2 diabeteksen toteamisesta seurataan noin puoli vuotta, kuinka liikunta, ruokavaliohoito ja laihduttaminen vaikuttavat sokerihemoglobiinin (HbA1C) tasoon. Jos tällä lääkkeettömällä hoidolla ei saavuteta haluttua tasoa (fb-gluc<7), aloitetaan myös lääkehoito. Verensokerin laskemiseen käytettävät valmisteet toimivat usealla eri mekanismilla ja valmiste valitaan yksilöllisesti. Lääkeaineet voivat vähentää maksan sokerituotantoa, hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, lisätä insuliiniherkkyyttä (Bioglitatsoni

15 15 ja Rosiglitatsoni) tai haiman insuliinin eritystä (Glimepiridi, Glibenklamidi ja Glimepitsidi). Metformiini estää maksan sokerintuotantoa ja on ensisijainen lääkevalmiste. Tarvittaessa siihen yhdistetään insuliiniherkistäjä tai insuliinin eritystä lisääviä aineita. Tyypin 2 diabeetikko voi tarvita hoidoksi myös insuliinia. Insuliinihoidossa pitkävaikutteisen insuliinin pistoksen yhdistäminen tablettihoitoon on tavallisin hoitomuoto. Suurin osa tyypin 2 diabeetikoista tarvitsee lääkitystä ja sairauden edettyä noin puolet myös insuliinihoitoa. (Ilanne-Parikka 2003, )

16 16 3 RYHMÄN TOIMINTA JA VERTAISTUKI 3.1. Ryhmäkehityksen vaiheet Ryhmät kehittyvät eri kehitysvaiheiden kautta. Ensin on ryhmän muodostumisen vaihe, jonka jälkeen tulee kuohuntavaihe. Tämän jälkeen on mahdollista yhteisyyden ja normien luomisen vaihe. Viimeisenä vaiheena on varsinainen suoritusvaihe. Ryhmän tavoitteiden selkiytyminen ja yhteinen mieltäminen on merkittävä ryhmää rakentava tekijä (Jalava & Virtanen 1997, 92). Ryhmän kehittymistä voi kuvata myös seuraavasti: suunnittelu, aloitus, siirtymä, työskentely, lopetus ja jälkiryhmä. Jokainen vaihe rakentuu aikaisemmalle vaiheelle. Kaikki ryhmät käyvät nämä vaiheet läpi. Vaiheesta toiseen siirryttäessä ryhmän kiinteys tavallisesti voimistuu, työskentely tehostuu ja tulee yhä luovemmaksi. (Ruponen, Nummenmaa & Koivuluhta 2000, 168.) Ryhmän koko vaikuttaa sen luonteeseen, joten joskus puhutaankin tarkoituksella pienryhmistä ja suurryhmistä. Yleensä pienryhmäksi mielletään 5-12 henkilön ryhmä. Suurryhmään kuuluu yli 20 henkilöä. Ryhmän ihannekoko riippuu sen perustehtävästä. Alaraja määräytyy siitä todetusta seikasta, että tarvitaan riittävän suuri määrä ihmisiä, jotta he muodostaisivat vuorovaikutteisen ryhmän. Ryhmäkoon pudotessa alle kolmen ryhmä lakkaa toimimasta ryhmänä. Tutkimuksin on kuitenkin todettu, että vuorovaikutus ryhmässä vähenee, kun ryhmäkoko saavuttaa yhdeksän henkilön rajan. Ryhmän jäsenet pitävät pienempiä ryhmiä positiivisempina kuin suuria ja, että ryhmäkoon kasvaessa harvemmat jäsenet osallistuvat aktiivisesti ryhmän toimintaan. (Niemistö 2000, ) Ryhmän dynamiikkaan kuuluu, että sisäiset rakenteet muuttuvat ja elävät. Näin ryhmän kehittyminen on mahdollista. Mitä turvallisempi ryhmä on, sitä helpompi on ilmaista itseään ryhmässä. Turvallisuuden osa-alueita ryhmässä ovat esimerkiksi luottamus, hyväksyntä, avoimuus, tuen antaminen ja halukkuus yhteistyöhön. (Vilén, Leppämäki & Ekström 2002, ) Ryhmäprosessi kehittyy ryhmän elinkaaren ajan vaiheittain muistuttaen ihmiselämän kulkua lapsuudesta vanhuuteen. Jokaisessa yksittäisessä kokoontumiskerrassa toteutuvat samat vaiheet: aloitus, työskentely ja lopetus. (Pietiläinen, Tervasmäki, Tervasmäki & Wilen 1996, 14.)

17 Ryhmäohjaus Kansainvälisessä ohjausalan kirjallisuudessa ryhmäohjaus (group councelling) voi tarkoittaa äärimuodoissaan joko ryhmäpsykoterapiaa tai neuvontaa. Ryhmäneuvonta on luonteeltaan kognitiivista (tiedollista) ja se keskittyy osallistujille merkittävien ja päätöksentekoa helpottavien tietojen sekä taitojen tuottamiseen. Ryhmäohjaus keskittyy osallistujien tunteisiin, ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Ryhmän peruselementit eli yhteiset tavoitteet ja pyrkimykset, ryhmään kuulumisen tunne, vuorovaikutus sekä yhteiset normit, tulevat selvästi esiin ryhmäohjaustilanteessa. (Ruponen ym. 2000, 163.) Ryhmäneuvonnan lisääminen diabeetikkojen hoidonohjauksessa saattaa tarjota mahdollisuuden resurssien käytön tehostamiseen (Tuominen ym. 2001, 4727). Sirkku Tulokkaan tutkimuksen (2001) mukaan pienryhmäohjaus nuorille diabeetikoille toimii hyvin ja on taloudellisempaa sekä tehokkaampaa kuin yksilöohjaus. Ryhmäohjaus ei voi kokonaan korvata yksilöohjausta. Onnistunut ryhmänohjaus voi johtaa tilapäisesti yksilöohjaustarpeen lisääntymiseen. Kyse ei ole ryhmänohjauksen epäonnistumisesta, vaan yksilön tiedon ja kiinnostuksen lisääntymisestä. (Marttila ym. 2004c, 5.) Vuonna 1999 käynnistetyn Kangasalan seudun diabetesprojektin (KASDIA-projekti) tarkoituksena oli verrata yksilö- ja ryhmäohjauksen tehoa sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden alentamisessa tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimuksessa molemmat osoittautuivat yhtä tehokkaiksi hoitomuodoiksi. Yksilö- ja ryhmäneuvonta eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä. Molempia tarvitaan toistuvana ja pitkäjänteisenä toimintana. (Tuominen ym ) Hoidonohjauskurssien vaikuttavuutta aikuisiän diabetesta sairastavien henkilöiden hoidossa on tutkittu myös luvun alussa vuoden pituisessa kontrolloidussa tutkimuksessa. Tiivistettynä johtopäätöksistä voidaan todeta että, hoidonohjauskurssien vaikutukset diabeteksen hoitotasapainoon olivat myönteisiä. Tutkittujen tietämys diabeteksesta lisääntyi ja itseseuranta parantui. Vapaa-ajan liikunta lisääntyi ja ravintotottumukset parantuivat. (Lind, Jula, Rastas, Lahtela, Knuts, Tulokas & Rönnemaa 1993, )

18 18 Ohjaajan työ vaatii intensiivistä läsnäoloa ja keskittymistä. Ohjaajan tärkein tehtävä on huolehtia ryhmästä kokonaisuudessaan. Perusajatuksena on saada ryhmäläiset auttamaan toinen toistaan. (Mäkitalo 1998, ) Ryhmän ohjaajan täytyy selvittää itselleen ryhmän tarpeet, tavoitteet sekä keinot joilla niihin pyritään (Marttila ym. 2004, 5). Ohjaaja tarjoaa vaihtoehtoja ja uusia ideoita. Hän tukee myönteisiä asioita ja tiedottaa sekä antaa palautetta positiivisista muutoksista. Lisäksi hän ohjaa ryhmän jäseniä aktiivisesti etsimään ratkaisuja ongelmiinsa. (Mustajoki & Lappalainen 2001, 43.) Ryhmässä oppimisessa hyödynnetään osallistujien tietoja, taitoja ja elämänkokemusta, joita heillä on laajalti. Osallistujia kannustetaan itse löytämään vastaukset esillä oleviin kysymyksiin ja keskustelemaan niistä ryhmässä. (Mäkitalo 1998, ) Ryhmäohjaaja toimii matkaoppaana, joka ohjaa ryhmän jäsentä oikean suunnan ja tavan löytämisessä kohti tavoitetta. Hän on alansa asiantuntija, jolla on rohkeutta myöntää, ettei tiedä kaikkea. (Absetz, 2002). Parityöskentely luo edellytykset oman työn kehittämiselle, ja se toimii positiivisena vertaiskontrollina (Mäkitalo 1998, 3). Ohjaajapari takaa yhtä ohjaajaa paremmin ryhmän jatkuvuuden (Marttila ym. 2004c, 5). Työn organisoiminen on sujuvaa hyvin toimivan ohjaajapari välillä, ja toisiltaan he saavat myös tukea. Ohjaajaparin kanssa on mahdollisuus arvioida ja reflektoida omaa toimintaa. (Absetz, 2002). Osana jatkuvaa itsereflektiota toimii ryhmäohjaajien päiväkirjan pitäminen. Sen avulla ohjaajat voivat selkiyttää ja palauttaa mieleen omia ajatuksiaan. Reflektiivinen toiminta edellyttää halua itsensä kehittämiseen ja ohjaajan sitoutumista työhönsä. Reflektointi on vaativaa, koska oma toiminta täytyy kyseenalaistaa ja olla jatkuvassa muutoksen tilassa. Päiväkirjasta voi seurata omaa kehittymistään ohjaajana. Tavoitteena on kirjoittaa asiat niin kuin ne olivat eikä niin kuin niiden olisi halunnut olevan. (Mäkitalo 1998, ) Toistaiseksi terveydenhoitajan käytössä on olemassa vain vähän konkreettisia työvälineitä asiakkaiden elintapojen muutosten tueksi terveysneuvonnassa. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty elintapojen muutosvaihemalliin perustuva lomake neuvonnan ja seurannan välineeksi yksilö- ja ryhmäkäynneille. Muutosprosessi etenee vaiheittain ja siihen kuuluvat luonnollisena osana repsahdukset. Tärkeää on saada asiakas pohtimaan omaa muutoksen tarvettaan ja antaa riittävästi tietoa, neuvoja ja keinoja silloin kun

19 19 asiakas on itse tehnyt muutospäätöksen. Tulevaisuudessa terveyskertomusjärjestelmien elintapaosuutta tulisi täydentää ja tarkoituksena onkin liittää lomake asiakkaan terveystietoihin. (Poskiparta, Kasila, Kettunen, Liimatainen & Vähäsarja 2004, ) Ryhmäohjaus on taloudellista. Se säästää aikaa, kun sama ohjaus annetaan yhtäaikaisesti usealle osallistujalle. Ryhmäohjaus voidaan myös nähdä tehokkaana keinona vastata tyypin 2 diabeteksen perusterveydenhuollolle asettamaan määrälliseen haasteeseen. (Marttila ym. 2004a, 2, 4.) Ryhmäohjauksen tehokkuutta ja taloudellisuutta voidaan perustella ajan käytöllä. Laskutoimituksen mukaan terveydenhoitajan ryhmän ohjaamiseen kuluttamalla ajalla (1,2 tuntia/ ryhmän jäsen) jokainen jäsenistä saa 7,5 tuntia neuvontaa. Laskutoimituksessa on ajateltu, että ryhmässä on 10 jäsentä. Esimerkki ryhmäohjauksen tehokkuudesta: 5 x 1,5 h = 7,5 h (ryhmäkokoontumisten määrä x yhden kokoontumisen aika = 7,5 tuntia) 7,5 h + 4,5 h = 12 h (ryhmäkokoontumisiin kuluva aika + valmisteluihin kuluva aika = 12 tuntia) 12 h : 10 = 1,2 h (kokonaisaika : ryhmänjäsenten lukumäärä = 1,2 tuntia) => yhtä asiakasta kohden kulunut aika on 1,2 h. Asiakas saa tällä ohjaajan panostuksella 7,5 tuntia neuvontaa. (Absetz, Valve & Varjonen, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.3 Vertaistuki vertaisryhmässä Vertaisryhmätoiminta on käsitteenä noin 15 vuotta vanha. Toiminnan Suomessa aloittivat vammaisjärjestöt ja toiminta jatkuu edelleen. Julkisuuteen vertaisryhmät tulivat 1990-luvulla, jonka jälkeen toiminnalle on avautunut uusia mahdollisuuksia. (Korpela 2003, 19.) Ryhmässä työskentely on hyödyllistä, koska se tarjoaa mahdollisuuden vertaiskokemusten vaihtamiseen ja käsittelyyn. (Marttila ym. 2004a, 2, 4.)

20 20 Vertaisryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jossa kaikilla osallistuvilla on sama ongelma. Heillä voi olla yhdistävänä tekijänä jokin fyysinen sairaus, esimerkiksi diabetes. Yhdessä veneessä olemisen kokemus on tärkeää, vaikka jokainen olisikin hiukan eri vaiheessa omaa sairauttaan. (Vilen, Leppämäki & Ekström 2002, 209.) Suomessa toimii erilaisia oma-apuryhmiä, joiden lähtökohtana on vertaistukikäsite. Oma-aputoiminta lähtee siitä, että ihmiset tukevat tasaveroisesti toisiaan, toiminta lähtee siis ryhmästä itsestään. Se on yksi tapa jäsentää vertaistukea, se on tapa toteuttaa ihmisten keskinäistä tukea. Esimerkkejä erityyppisistä oma-apuryhmistä ovat sururyhmät, sairausryhmät, omaisryhmät, mielenterveysryhmät, perhe- ja ihmissuhderyhmät. (Nylund 1996, 7-27.) Vertaistuki perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten vapaaehtoiseen kanssakäymiseen. Se on erityisesti tunnetason tukea ja yhteiseen kokemukseen perustavan tiedon välittämistä. Vertaisryhmän jäsenillä on yhteinen kieli ja he löytävät helposti keskinäisen ymmärryksen. (Ryhänen 1998, 8.) Ryhmän jäsenet pohtivat yhdessä sekä arvioivat ryhmästä noussutta tietoa. Jäsenet tarjoavat toisilleen malleja ja sijaiskokemuksia, jotka vertaisaseman perusteella voivat olla vahvempia kuin ammattihenkilöiden tarjoamat. (Marttila ym. 2004c, 4-5.) Mielenterveyden Keskusliitto määrittelee vertaistuen seuraavasti: Vertaistuki on omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin kohtalonyhteys. Yhteiskunta määrittelee tämän kohtalonyhteyden poikkeavaksi ja se edellyttää myös enemmän sosiaalista tukea. Avioeron kokenut osaa auttaa toista avioeron kokenutta. (Vuorinen 1996, 7.) Meldmanin (1987) mukaan nuorten diabetesryhmässä toisen diabeetikon avoimet kertomukset omasta sairaudesta sekä siihen liittyvistä kokemuksista toimivat vertaistukena toiselle ryhmän jäsenelle (Kyngäs 1995, 24). Toljamon (1998) johtopäätöksissä todetaan yllättäen, että vertaistuella muilta diabetesta sairastavilta oli yhteyttä hoitotasapainoon siten, että huonon hoitotasapainon omaavat saivat enemmän vertaistukea kuin hyvässä hoitotasapainossa olevat. Perheeltä ja ystäviltä saatu läheistuki edisti omahoitoon sitoutumista sekä Kynkään että Toljamon tutkimuksissa.

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Diabeteskysely. Kevät 2010. Taustatiedot

Diabeteskysely. Kevät 2010. Taustatiedot Diabeteskysely Kevät 2010 Kysely toteutettiin maaliskuun 2010 Diabetes-lehden välissä lähetetyllä lomakkeella. Diabetes-lehti on Diabetesliiton julkaisu jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Kyselyn teettivät

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot