RYHMÄOHJAUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAN- NASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHMÄOHJAUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAN- NASSA"

Transkriptio

1 RYHMÄOHJAUS TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAN- NASSA Mia Häkkänen - Tuija Niemi Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 Sitä saa mitä tilaa, ehkä opit sen sä nyt Jos kaiken itse pilaa on turha olla pettynyt Sitä saa mitä tilaa täysin mitoin kukkupäin Hei usko pois kultasein niin on juttu näin Simo Silmu, Yölintu

3 TIIVISTELMÄ Mia Häkkänen & Tuija Niemi. Ryhmäohjaus tyypin 2 diabeteksen hoidonohjannassa, Lahti, syksy 2005, 51s., 10 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tyypin 2 diabetes on nopeasti yleistyvä kansanterveydellinen ongelma, jolla on suuri merkitys sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Diabeetikkojen määrä on huomattavassa kasvussa ympäri maailmaa. Suomessa on tällä hetkellä noin diabeetikkoa, joista valtaosa eli noin sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabeteksen ehkäisyyn on panostettu terveydenhuollossa jo 1990-luvulta lähtien. Tässä hankemuotoisessa opinnäytetyössä keskityttiin tyypin 2 diabetesta jo sairastavien asiakkaiden hoidonohjaukseen. Opinnäytetyö voidaan nähdä myös ennaltaehkäisevänä hankkeena. Se auttaa ehkäisemään monia diabeteksen liitännäissairauksia, jotka lisäävät kuolleisuutta ja ovat kalliita hoitaa. Hankkeessa luotiin ryhmäohjausmalli tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjaukseen. Ryhmäohjaus nähdään yhtenä mahdollisuutena vastata haasteeseen, jonka kasvava diabeetikkojen määrä perusterveydenhuollolle asettaa. Hankkeen tuotoksena syntyi ohjaajankansio terveydenhoitajan käyttöön. Hankkeessa pyrittiin vertaistuen avulla ryhmän jäsenten voimaantumiseen diabeteksen hoidossa. Diabetesryhmä toteutettiin eräällä lahtelaisella terveysasemalla helmi-kesäkuun 2005 aikana. Ryhmään osallistui viisi vuotiasta tyypin 2 diabeetikkoa. Ryhmäkokoontumisia oli neljä kahden viikon välein sekä yksi seurantatapaaminen kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä kokoontumisesta. Ryhmäkokoontumisen kesto oli 90 min. Ryhmäkokoontumisissa oli asiantuntijavierailijoina liikunnanohjaaja, lääkäri sekä ravitsemusterapeutti. Jokainen kokoontuminen suunniteltiin WBS-mallin (Work Breakdown Structure) mukaan, joka on hankkeen hallintaan käytettävä työväline. Hankkeen arviointi tapahtui ohjaajien päiväkirjojen sekä ryhmän jäseniltä saadun loppupalautteen avulla. Palautetta saatiin myös asiantuntijoilta, jotka toimivat työelämän yhteistyökumppaneina. Hankkeen suunnittelu ja toteutus onnistuivat hyvin. Ryhmän jäsenet sitoutuivat hoitoonsa paremmin ja motivoituivat elämäntapamuutoksiin. Hankkeelle oli selvä tilaus perusterveydenhuollossa, ja se oli toteutuskelpoinen. Jatkossa diabetesryhmät toimivat terveysasemalla jatkotutkimuksena tehdyn kehittämishankkeen tuloksena neljä kertaa vuodessa tässä hankkeessa kehitetyn mallin mukaan. Asiasanat: aikuistyypin diabetes, ryhmät, vertaistuki, empowerment, motivaatio, projektit.

4 ABSTRACT Mia Häkkänen & Tuija Niemi. Group guidance for maturity-onset diabetes. Lahti, autumn 2005, 51 pages, 10 appendices. Diakonia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Social- and Healthcare and peadagogics, Bachelor of Health Care, District Nurse Maturity-onset diabetes is a fast growing problem in health care services. Its significance is shown as a growing number of patients all over the world: in Finland of all the diabetics have the maturity-onset diabetes. Health care services have made an effort on prevention of the maturity-onset diabetes since This Bachelor s thesis is about guidance of maturity-onset diabetics. As a project a model of group guidance for maturity-onset diabetics was created. Group guidance is a way to accept the challenge that the public health care is facing because of the growing number of maturity-onset diabetics. The project was aimed at empowering of the maturity-onset diabetics with the support of the peer group. As a result of the project a guideline for group guidance was written. The group guidance was carried out in a health center in Lahti from February 2005 to June The group consisted of five patients with maturity-onset diabetes aged from 50 to 69 years. The group had four meetings, each lasting 90 minutes, in two weeksintervals. Three months after the last meeting the group had a follow-up meeting. As consultants the group had a physical exercise instructor, a physician and a dietitian. Each meeting was organized within the pattern of the Work Breakdown Structure. The evaluation of the project was carried out the with help of the district nurse s diary and the feedback the group members gave at the end of the project. The consultants also gave feedback of the project. The project was accomplished as the group members were comitted to the treatment of the maturity-onset diabetes and they were motivated to change their way of life. A project like this seemed to be needed in the public health care. The model of group guidance created in this project will be further used as a group of maturity-onset diabetics will be meeting four times yearly, in a further study. Keywords: maturity-onset diabetes, group guidance, support of peer group, empowerment, motivation, project

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 TYYPIN 2 DIABETES HAASTE PERUSTERVEYDENHUOLLOLLE Tyypin 2 diabetes, hoidon ohjaus ja hoitoon sitoutuminen Voimavaraistuminen hoidonohjauksessa Liikunta, ravitsemus ja lääkitys hoidon kulmakivinä 13 3 RYHMÄN TOIMINTA JA VERTAISTUKI Ryhmäkehityksen vaiheet Ryhmäohjaus Vertaistuki vertaisryhmässä 19 4 HANKKEEN TAVOITE JA SUUNNITTELU 22 5 HANKKEEN TOTEUTUSSTRATEGIA JA KOHDERYHMÄ 25 6 HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT JA RESURSSIT 27 7 HANKKEEN TOTEUTUS JA TUOTOS Ryhmätapaamiset Ryhmäohjausmalli 33 8 HANKKEEN ARVIOINTI Arvioinnin toteutus Ryhmäohjaajien päiväkirjamerkintöjä Diabetesryhmän jäseniltä saatu palaute 40 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeen eettiset lähtökohdat Hankkeen tulosten pohdintaa Jatkotutkimusaiheita 46

6 LÄHTEET 47 LIITTEET 52 LIITE 1: Tutkimuslupahakemus 52 LIITE 2: Tutkimuslupa 54 LIITE 3. Kutsu diabetesryhmään 55 LIITE 4: Hankkeen toteutusaikataulu 56 LIITE 5: 1. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 59 LIITE 6: 2. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 60 LIITE 7: 3. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 61 LIITE 8: 4. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 62 LIITE 9: 5. ryhmätapaaminen työnosituskaavio 63 LIITE 10: Loppukysely 64

7 1 JOHDANTO Suomessa on noin diabeetikkoa ja määrän arvioidaan nousevan noin :een vuoteen 2010 mennessä. Vuodessa tautiin sairastuu suomalaista. Valtaosa diabeetikoista sairastaa aikuistyypin diabetesta. (DEHKO , 4.) Tämä räjähdysmäisesti kasvava diabeetikoiden määrä vaatii terveydenhoitajalta uusia valmiuksia sekä työvälineitä tehokkaaseen hoidon toteuttamiseen. Tyypin 2 diabeetikkojen terveydenhoitokustannukset räjähtävät ja sairaudesta on muodostumassa Suomessa ja maailmanlaajuisesti terveydenhuollollinen ongelma. Vuoden 2003 arvioidut diabeteksen kokonaishoitokustannukset olivat 1019 miljoonaa euroa vuodessa ja näistä tyypin 2 diabeetikkojen hoidon osuus oli 88 prosenttia (897 miljoonaa euroa). (Kangas 2004, 14.) Väestön nopea ikääntyminen sekä yhteiskunnan modernisoitumisen myötä syntynyt elämäntapa ovat johtaneet kroonisten sairauksien lisääntymiseen. Ihmiset elävät pidempään kuin ennen, mutta eivät välttämättä terveempinä. Vaikutukset heijastuvat elintapasairauksina terveydenhuollon arkeen. (Absetz & Valve 2004, 12.) Diabetes, joka on yksi näistä elintapasairauksista, on nopeasti ja maailmanlaajuisesti yleistyvä kansanterveydellinen ongelma. Väestön ikärakenne, liikapainoisten kasvava määrä ja liikunnan väheneminen edistävät tyypin 2 diabeteksen yleistymistä. Tyypin 2 diabeetikkojen määrän lisääntyessä perusterveydenhuollossa on noussut esiin tarve uuden tehokkaan työvälineen kehittämiseen. (Marttila, Himanen, Ilanne-Parikka & Hiltunen 2004b, 23.) Elintapojen merkityksestä sairauden ennaltaehkäisyssä on näyttöä. Suomessa tehty aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että sairaus pystytään tehokkaasti ehkäisemään. (Absetz & Valve 2004, 12.) Perusterveydenhuollolta odotetaan uusia työmenetelmiä, koska ohjausta ja hoitoa tulee tarjota yhä enemmän vakavasti ja pitkäaikaisesti sairaille (Marttila, Himanen, Ilanne- Parikka & Hiltunen 2004b, 23). Diabetesliiton luoman mallin pohjalta kehitettiin tässä hankkeessa eräälle Lahden terveysasemalle ryhmäohjausmalli ja ohjaajankansio osaksi

8 8 terveydenhoitajan työtä. Hankkeella pyrittiin asiakkaiden voimaantumiseen tyypin 2 diabeteksen hoidossa vertaisryhmän tuella. Tyypin 2 diabeteksen hoito ja ehkäisy on suuri haaste terveydenhuollolle ja väestölle. Terveydenhoitajan työnkuva on muutoksessa, jossa roolinmuutos suuntautuu neuvojasta tukijaksi ja mahdollistajaksi. (Absetz & Valve 2004, 12.) Tämän hankkeen avulla haluttiin vastata haasteeseen, jonka räjähdysmäisesti kasvava tyypin 2 diabeetikoiden määrä asettaa. Hankkeen teemaksi valittiin käytännönläheinen, ajankohtainen ja organisaation tarpeesta lähtenyt aihe. Terveysaseman diabeteslääkäri tarkensi hankkeen toteutustavaksi ryhmänohjauksen suunnittelun ja toteuttamisen terveysasemalla. Hankkeessa keskityttiin tyypin 2 diabeteksen hoidonohjaukseen ryhmässä. Tarkoituksena oli käyttää ryhmässä oppimista jo todetun tyypin 2 diabeteksen hoidonohjannassa. Asiantuntijoiden avulla tutustuttiin diabeteksen hoidon kulmakiviin. Hanke auttoi meitä tulevina terveydenhoitajina ymmärtämään projektityöskentelyä, ryhmässä oppimista ja ryhmäohjaajana toimimista. Saimme myös uusinta tietoa diabeteksesta monimuotoisena elintapasairautena. Työ hyödynsi välittömästi myös hankkeeseen osallistuneita asiakkaita. Ensisijaisena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa ryhmäohjauskerrat ja niiden pohjalta muodostaa ryhmäohjausmalli ja ohjaajankansio tulevia ryhmäohjauskertoja varten. Hankkeessa toiminut pilottiryhmä toteutui suunnitelmien mukaisesti. Ryhmäohjaustoiminnan jatkuminen terveysasemalla hankkeen päätyttyä varmistui jatkotutkimuksena tehdyssä kehittämishankkeessa.

9 9 2 TYYPIN 2 DIABETES HAASTE PERUSTERVEYDENHUOLLOLLE 2.1 Tyypin 2 diabetes, hoidon ohjaus ja hoitoon sitoutuminen Diabetes on joukko erilaisia sairauksia, joille yhteistä on kohonnut veren sokeripitoisuus. Sen päämuodot ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes eli nuoruus- ja aikuistyypin diabetes. Tyypin 2 diabetes kuuluu usein osaksi metabolista oireyhtymää, jossa verensokerin lisäksi hoidetaan kohonnutta verenpainetta, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja verisuonitukoksia (Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio & Rönnemaa 2003, 7.) Tyypin 2 diabetes on valtimotaudin vaaratekijöiden summa, jossa kohollaan oleva verensokeri on yksi oire muiden joukossa. Tyypin 2 diabeteksessa verensokerin nousu liittyy sekä insuliinin heikentyneeseen vaikutukseen (insuliiniresistenssiin) että insuliinin häiriintyneeseen eritykseen haimasta. Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä keski-iässä tai vanhuudessa, mutta nykyisin sitä esiintyy myös nuoremmissa ikäluokissa. (Tyypin 2 diabetes. Perustietoa ) Valtaosa suomalaisista diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta. He ovat sairastuessaan yleensä 35-vuotta täyttäneitä, ja kaikista 2 tyypin diabeetikoista yli puolet on täyttänyt jo 65 vuotta. (Saraheimo & Kangas 2003, 15.) Tyypin 2 diabetes on pitkään oireeton tai vähäoireinen, ja siksi se todetaan usein vasta lisäsairauksien yhteydessä. Se on perinnöllinen sairaus. Taudin lisääntyminen liittyy myös ylipainoisuuteen, erityisesti keskivartalolihavuuteen sekä liikunnan vähentymiseen. Vähäinen liikunta altistaa verensokerin nousulle. Runsas liikunta puolestaan lisää insuliiniherkkyyttä ja ehkäisee verensokerin liiallista nousua. Insuliiniherkkyyttä vähentävät myös runsas rasvojen käyttö, vähentynyt kuitujen osuus ruuassa, stressi, tupakointi sekä runsas alkoholin käyttö. (Saraheimo & Kangas 2003, ) Tyypin 2 diabetes on siis elintapasairaus, jonka ennaltaehkäisyyn ja hoitoon diabeetikko voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Viimeaikaiset kliiniset tutkimukset osoittavat, että diabetes on mahdollista ehkäistä tehokkaasti elintapamuutoksilla. Tutkimustuloksissa jo vähäisetkin elintapamuutokset johtavat merkittäviin diabeteksen riskitekijöiden muutoksiin sekä sairastuvuuden vähe-

10 10 nemiseen. (Tuomilehto ym ) Nämä tutkimustulokset nostavat terveydenhoitajan työn merkitystä elintapaneuvonnassa (Absetz & Valve 2004, 13). Tyypin 2 diabeteksen hoito on ensisijaisesti perusterveydenhuollon ohjaamaa ja tukemaa omahoitoa. Diabeetikko toteuttaa omahoitoa asiantuntijoiden tukemana saamiensa ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena hoidossa on saavuttaa ja ylläpitää hoitotasapaino, joka estää ja vähentää valtimosairastavuutta ja muita diabeteksen oheissairauksia. Hoito on elintapamuutosten toteuttamista. Siihen kuuluu painonhallinta, ruokavalion toteuttaminen, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen sekä lääkehoitoon sitoutuminen. (Marttila, Himanen, Ilanne-Parikka & Hiltunen. 2004a, 3-4.) Lähtökohtana diabeteksen hoidossa on päivittäinen itsensä hoitaminen, joka vaatii tietoa, taitoa, jaksamista, päätöksentekokykyä ja ennen kaikkea motivaatiota. Omahoitoon motivoituminen on edellytys hyvän hoitotasapainon sekä täysipainoisen elämän saavuttamiseksi. Hoidonohjaus kuuluu kokonaisvaltaiseen hoitoon olennaisena osana. Vuorovaikutussuhde ohjattavan ja ohjaajan välillä on tasavertainen ja siinä annetaan ohjattavalle mahdollisuus opetella omahoitoa ammattilaisen kanssa. (Partanen ym. 2003, 1-2). Diabetesliiton laatukriteerityöryhmä on laatinut hyvän hoidon laatukriteerit. Hoidonohjauksen arvioinnissa voidaan käyttää samoja perusteita. Kriteereitä ovat diabeetikon terveydentilan muutos ja voimaantuminen sekä tyytyväisyys omassa hoidossa. Arvioinnin tulee tapahtua yhdessä diabeetikon ja hoidonohjaukseen osallistuvien kanssa. Siinä tulee selvittää sekä lyhyen että pitkän aikavälin hoitotavoitteiden toteutuminen, diabetestietous ja hoitotaidot, hoitokäytännöt, elintavat, hoitotyytyväisyys ja diabetekseen liittyvä elämänlaatu. (Partanen ym. 2003, 3-4.) Kyngäksen (1995) nuoria diabeetikkoja koskevan tutkimuksen mukaan hoitoon sitoutuminen on monimutkainen ihmisen sisäinen prosessi, johon kuuluu useita eri osatekijöitä: 1. aktiivinen, tavoitteellinen ja vastuullinen itsensä hoitaminen yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa 2. hoitomotivaatio, koettu hoitotulos ja jaksaminen hoidossa sekä normaaliuden tunne, sairauteen ja hoitoon liittyvät pelot 3. hoitotasapaino (HbA1c = sokerihemoglobiini)

11 11 4. jaksaminen hoidossa, jota edistävät hoitomotivaatio, koettu hoitotulos, hoitotasapaino sekä saatu tuki ja kannustus Kyngäksen tutkimuksessa muodostettiin malli diabeetikkonuorten hoitoon sitoutumisesta. Puutteellinen hoitoon sitoutuminen on sekä yksilön että hoitavan organisaation ongelma ja lisää yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Myös Toljamon (1998) tutkimuksessa saatiin tietoa insuliinihoitoisten diabeetikoiden omahoitoon sitoutumisesta sekä hoitotasapainon, sosiaalisen tuen ja terveysuskomusten yhteydestä omahoitoon sitoutumiseen. Hyvällä omahoidolla voidaan edesauttaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Omahoitoon sitoutuneet olivat vastuullisia itsensä hoitajia ja he uskoivat oman toiminnan ohella terveydenhuoltohenkilöstön toimintaan. 2.2 Voimavaraistuminen hoidonohjauksessa Rappaport (1984) määrittelee voimavaraistumisen (empowerment) prosessiksi, jonka avulla ihminen saavuttaa oman elämänsä hallintaa. Voimavaraistuminen on vaikeasti operationalisoitavissa oleva käsite sen abstraktisuuden ja monimerkityksellisyyden vuoksi, ja siksi se asettaa tutkimukselle monia haasteita. (Toljamo 1998, 25). Voimavaraistuminen on myös lopputulos, jolloin ihmisillä on tietoa, taitoa ja vastuuta omasta elämästään tehdä tietoisia päätöksiä. Diabeteksen hoidon tavoitteena on, että asiakas ottaa itse vastuun sairautensa hoidosta. Voimavaraistumisen perusperiaatteita ovat tietoisuus, valinnanvapaus, henkilökohtainen vastuu, itsenäinen toiminnan säätely ja asioiden sisäistäminen. (Absetz 2002, 10.) Voimavarasuuntautunut toimintatapa diabeteksen hoidossa sekä hoidonohjauksessa lähtee siitä, että diabeetikot tekevät päivittäin omaa hoitoaan koskevia valintoja (Partanen ym. 2003, 3). Andersonin (1995) ja Rodwellin (1996) mukaan terveydenhuoltohenkilöstön tehtävä on tukea kunkin asiakkaan voimaantumisprosessia siten, että hoidossa pyritään kohtaamaan jokaisen odotukset ja tarpeet (Toljamo 1998, 25.) Ohjauksessa korostuu yksilön kunnioittaminen, vuorovaikutus, vastavuoroisuus, asiakaslähtöisyys, tiedon ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen, kokemuksesta oppiminen ja taitojen kehittyminen.

12 12 Ammattihenkilöiden ohjauksen ohella diabeetikkojen keskinäisellä vertaistuella, ryhmän toiminnalla ja kokemusten ja tunteiden jakamisella on suuri merkitys oppimis- ja sopeutumisprosessissa. (Marttila 2004c, ) Juha Siitosen tutkimuksen (1999) mukaan voimaantumisteorian keskeisenä ajatuksena on se, että voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Se on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi, eikä voimaa voi antaa toiselle. Sisäisen voimantunteen saavuttaneista heijastuu myönteisyys ja positiivinen lataus. Samaan tulokseen pääsi Jussi Onnismaa (2003) tutkimuksessaan, jossa hänen mukaansa ohjaajan tehtävä on mahdollistaa ohjauksessa olevan voimavaraistuminen. Voimaantumisteorian mukaan heikko voimaantuminen johtaa heikkoon sitoutumiseen ja vahva voimaantuminen johtaa vahvaan sitoutumiseen. Voimaantuminen ei ole pysyvä tila, vaan sitä voidaan yrittää tukea mahdollistavilla toimenpiteillä, esimerkiksi rohkaisevalla, luottamuksellisella ja tasa-arvoisella yhteistyöllä. Voimaantuminen on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. (Siitonen 1999, 99.) Terveydenhoitajan keskeisenä tehtävänä on tukea ja vahvistaa asiakkaiden omien voimavarojen käyttöä ja jokapäiväistä elämässä selviytymistä. Työ edellyttää näyttöön perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta eläytyä asiakkaan tilanteeseen. (Urjanheimo & Larjomaa 2002, 41.) Voimaantuminen eli sisäinen hallinta kuvaa sitä kokonaisuutta, jolla pitkäaikaisesti sairas ihminen saavuttaa hallinnan ja kontrollin kokemuksen omasta ongelmastaan. Sisäistä hallintaa voidaan tarkastella neljän perusulottuvuuden avulla, jotka ovat yksilön autonomia, terveysongelman merkitys, yksilön käytössä olevat hallintakeinot sekä oman toiminnan tuloksellisuus. Laadukas hoito tukee potilaita saavuttamaan heille ominaisen yksilöllisen sisäisen hallinnan omasta terveysongelmastaan. Johtopäätöksenä on, että terveysongelman sisäinen hallinta muodostaa keskeisen laadunarviointiperustan. Se tarkoittaa syvää asiakaslähtöistä otetta laatutyöskentelyyn sekä asiakkaiden vastuuta oman terveytensä hoidossa. (Leino-Kilpi, Mäenpää & Katajisto 1999.)

13 Liikunta, ravitsemus ja lääkitys hoidon kulmakivinä Liikunta on keskeinen osa diabeteksen hoitoa, ja se vaikuttaa monin tavoin hyödyllisesti hoitotasapainoon. Säännöllinen liikunta vaikuttaa suotuisasti sokeriaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen ja parantaa hoitotasapainoa. (Tuomilehto ym. 2001, 1349.) Asiakkaan motivoiminen säännölliseen ja mielihyvää tuottavaan liikkumiseen sekä kannustaminen liikunnallisen elämäntavan ylläpitämiseen kuuluvat terveydenhoitajan antamaan elintapaneuvontaan (Absetz 2002). Yksittäisen liikuntajakson jälkeen sokerin kulkeutuminen verestä lihaksiin moninkertaistuu useiden tuntien ajaksi. Liikunta vaikuttaa suotuisasti myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin ja painoon. Liikunnan vaikutus on kuitenkin lyhytkestoinen ja häviää muutamassa päivässä, kun säännöllinen liikunta lopetetaan. (Tuomilehto ym. 2001, 1349.) Uusissa liikuntasuosituksissa kohtuullisesti kuormittavan liikunnan merkitystä korostetaan ja suositellaan, että vähintään 30 minuuttia kestävää kohtalaisen rasittavaa liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin (Laaksonen 2004, 17). Vuosina tehdyssä tutkimuksessa tyypin 2 diabeetikkojen liikuntaneuvonnasta lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla todettiin, että aikaa liikuntaneuvontaan käytetään liian vähän. Lisäksi tiedetään vähän, miten liikuntaneuvontaa annetaan. Henkilökunnalle tulisi luoda toiminnalliset edellytykset antaa liikuntaneuvontaa. Kirjausmenetelmä olisi kehitettävä kattavaksi, ja täydennyskoulutusta tulisi tarjota uusista menetelmistä, jotka tukevat muutosprosessien tukemista. (Poskiparta, Kasila, Kettunen & Kiuru 2004, ). Liikuntaneuvonnan tueksi on kehitetty liikkumisresepti. Se sopii myös diabeetikon liikunnan tueksi. Liikkumisreseptihanke käynnistyi vuonna 2001 yhteistyöhankkeena Lääkäriliiton, Sydänliiton, Reumaliiton, KKI-ohjelman, Jyväskylän yliopiston ja UKKinstituutin kesken. Päämääränä on, yhteistyössä terveydenhuollon ja liikuntatoimen kesken, lisätä vähän liikkuvien perusterveydenhuollon asiakkaiden fyysistä aktiivisuutta. (Liikkumisresepti 2005, 1-4.) Terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa yhteistyössä täytetään kullekin sopivat liikunnan yksityiskohdat, kuten liikuntamuodot, teho, kesto ja tiheys. Liikunta toimii yhtenä lääkkeenä siinä kuin tabletitkin. (Niskanen 2003, 156.)

14 14 Liikunnalla ja ravitsemuksella on toisiaan täydentävä vaikutus. Säännöllinen ateriarytmi auttaa ruokamäärän hallitsemisessa. Olennaista on, että ruuan päivittäinen kokonaismäärä on riittävän pieni. Pienillä muutoksilla saadaan aikaan helpommin noudatettavat sekä pitävät muutokset ravintotottumuksissa. Nykyisin diabeetikolle suositeltava ruokavalio ei enää poikkea yleisestä ruokavaliosuosituksesta. Turhia rajoituksia on vältettävä. Tarkoitus on, että syöminen tuntuu mukavalta myös diabeteksen toteamisen jälkeen. (Heinonen 2003, ) Ruokakolmio kuvaa, missä suhteessa eri ruoka-aineita tulee syödä. Kolmion kanta muodostaa perustan, jonka sisältämiä ruoka-aineita syödään eniten, noin 50-60% energian tarpeesta. Keskiosan ja kärjen ruoka-aineet ovat täydennysruokaa, ja niitä syödään vähemmän. Lautasen täyttäminen aloitetaan kasviksilla, joita otetaan ainakin puoli lautasellista. Reilu neljännes täytetään perunalla, riisillä tai pastalla. Loppuosa täytetään kala-, liha- tai kanaruualla. (Heinonen 2003, ) Suomalaiset eivät saa riittävästi kuitua ravinnosta. Ravintokuituja olisi hyvä saada ruuasta grammaa vuorokaudessa. Runsaasti kuitua sisältävät puurot, täysjyväiset viljatuotteet, kasvikset, hedelmät ja marjat. Kuitu- ja hiilihydraattipitoinen ruoka parantaa veren rasva-arvoja ja sokeritasapainoa. Hiilihydraattipitoisen ruuan syöminen pitkin päivää sopivan kokoisina aterioina tasoittaa verensokerin vaihteluita ja ehkäisee liian matalia verensokereita. (Heinonen 2003, ) Painonhallinnassa tärkeänä osana on vähentää eläinkunnasta tulevien kovien rasvojen määrää sekä käyttää kasviöljypohjaisia pehmeitä rasvoja. Rasvoja suositellaan käytettävän vain vähän, koska ne sisältävät runsaasti energiaa. Päivittäin on kuitenkin saatava pieni määrä rasvahappoja, jotka ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle. Niitä saa öljymäisistä ja pehmeistä rasvoista. (Heinonen 2003, 102.) Tyypin 2 diabeteksen toteamisesta seurataan noin puoli vuotta, kuinka liikunta, ruokavaliohoito ja laihduttaminen vaikuttavat sokerihemoglobiinin (HbA1C) tasoon. Jos tällä lääkkeettömällä hoidolla ei saavuteta haluttua tasoa (fb-gluc<7), aloitetaan myös lääkehoito. Verensokerin laskemiseen käytettävät valmisteet toimivat usealla eri mekanismilla ja valmiste valitaan yksilöllisesti. Lääkeaineet voivat vähentää maksan sokerituotantoa, hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, lisätä insuliiniherkkyyttä (Bioglitatsoni

15 15 ja Rosiglitatsoni) tai haiman insuliinin eritystä (Glimepiridi, Glibenklamidi ja Glimepitsidi). Metformiini estää maksan sokerintuotantoa ja on ensisijainen lääkevalmiste. Tarvittaessa siihen yhdistetään insuliiniherkistäjä tai insuliinin eritystä lisääviä aineita. Tyypin 2 diabeetikko voi tarvita hoidoksi myös insuliinia. Insuliinihoidossa pitkävaikutteisen insuliinin pistoksen yhdistäminen tablettihoitoon on tavallisin hoitomuoto. Suurin osa tyypin 2 diabeetikoista tarvitsee lääkitystä ja sairauden edettyä noin puolet myös insuliinihoitoa. (Ilanne-Parikka 2003, )

16 16 3 RYHMÄN TOIMINTA JA VERTAISTUKI 3.1. Ryhmäkehityksen vaiheet Ryhmät kehittyvät eri kehitysvaiheiden kautta. Ensin on ryhmän muodostumisen vaihe, jonka jälkeen tulee kuohuntavaihe. Tämän jälkeen on mahdollista yhteisyyden ja normien luomisen vaihe. Viimeisenä vaiheena on varsinainen suoritusvaihe. Ryhmän tavoitteiden selkiytyminen ja yhteinen mieltäminen on merkittävä ryhmää rakentava tekijä (Jalava & Virtanen 1997, 92). Ryhmän kehittymistä voi kuvata myös seuraavasti: suunnittelu, aloitus, siirtymä, työskentely, lopetus ja jälkiryhmä. Jokainen vaihe rakentuu aikaisemmalle vaiheelle. Kaikki ryhmät käyvät nämä vaiheet läpi. Vaiheesta toiseen siirryttäessä ryhmän kiinteys tavallisesti voimistuu, työskentely tehostuu ja tulee yhä luovemmaksi. (Ruponen, Nummenmaa & Koivuluhta 2000, 168.) Ryhmän koko vaikuttaa sen luonteeseen, joten joskus puhutaankin tarkoituksella pienryhmistä ja suurryhmistä. Yleensä pienryhmäksi mielletään 5-12 henkilön ryhmä. Suurryhmään kuuluu yli 20 henkilöä. Ryhmän ihannekoko riippuu sen perustehtävästä. Alaraja määräytyy siitä todetusta seikasta, että tarvitaan riittävän suuri määrä ihmisiä, jotta he muodostaisivat vuorovaikutteisen ryhmän. Ryhmäkoon pudotessa alle kolmen ryhmä lakkaa toimimasta ryhmänä. Tutkimuksin on kuitenkin todettu, että vuorovaikutus ryhmässä vähenee, kun ryhmäkoko saavuttaa yhdeksän henkilön rajan. Ryhmän jäsenet pitävät pienempiä ryhmiä positiivisempina kuin suuria ja, että ryhmäkoon kasvaessa harvemmat jäsenet osallistuvat aktiivisesti ryhmän toimintaan. (Niemistö 2000, ) Ryhmän dynamiikkaan kuuluu, että sisäiset rakenteet muuttuvat ja elävät. Näin ryhmän kehittyminen on mahdollista. Mitä turvallisempi ryhmä on, sitä helpompi on ilmaista itseään ryhmässä. Turvallisuuden osa-alueita ryhmässä ovat esimerkiksi luottamus, hyväksyntä, avoimuus, tuen antaminen ja halukkuus yhteistyöhön. (Vilén, Leppämäki & Ekström 2002, ) Ryhmäprosessi kehittyy ryhmän elinkaaren ajan vaiheittain muistuttaen ihmiselämän kulkua lapsuudesta vanhuuteen. Jokaisessa yksittäisessä kokoontumiskerrassa toteutuvat samat vaiheet: aloitus, työskentely ja lopetus. (Pietiläinen, Tervasmäki, Tervasmäki & Wilen 1996, 14.)

17 Ryhmäohjaus Kansainvälisessä ohjausalan kirjallisuudessa ryhmäohjaus (group councelling) voi tarkoittaa äärimuodoissaan joko ryhmäpsykoterapiaa tai neuvontaa. Ryhmäneuvonta on luonteeltaan kognitiivista (tiedollista) ja se keskittyy osallistujille merkittävien ja päätöksentekoa helpottavien tietojen sekä taitojen tuottamiseen. Ryhmäohjaus keskittyy osallistujien tunteisiin, ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Ryhmän peruselementit eli yhteiset tavoitteet ja pyrkimykset, ryhmään kuulumisen tunne, vuorovaikutus sekä yhteiset normit, tulevat selvästi esiin ryhmäohjaustilanteessa. (Ruponen ym. 2000, 163.) Ryhmäneuvonnan lisääminen diabeetikkojen hoidonohjauksessa saattaa tarjota mahdollisuuden resurssien käytön tehostamiseen (Tuominen ym. 2001, 4727). Sirkku Tulokkaan tutkimuksen (2001) mukaan pienryhmäohjaus nuorille diabeetikoille toimii hyvin ja on taloudellisempaa sekä tehokkaampaa kuin yksilöohjaus. Ryhmäohjaus ei voi kokonaan korvata yksilöohjausta. Onnistunut ryhmänohjaus voi johtaa tilapäisesti yksilöohjaustarpeen lisääntymiseen. Kyse ei ole ryhmänohjauksen epäonnistumisesta, vaan yksilön tiedon ja kiinnostuksen lisääntymisestä. (Marttila ym. 2004c, 5.) Vuonna 1999 käynnistetyn Kangasalan seudun diabetesprojektin (KASDIA-projekti) tarkoituksena oli verrata yksilö- ja ryhmäohjauksen tehoa sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden alentamisessa tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimuksessa molemmat osoittautuivat yhtä tehokkaiksi hoitomuodoiksi. Yksilö- ja ryhmäneuvonta eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä. Molempia tarvitaan toistuvana ja pitkäjänteisenä toimintana. (Tuominen ym ) Hoidonohjauskurssien vaikuttavuutta aikuisiän diabetesta sairastavien henkilöiden hoidossa on tutkittu myös luvun alussa vuoden pituisessa kontrolloidussa tutkimuksessa. Tiivistettynä johtopäätöksistä voidaan todeta että, hoidonohjauskurssien vaikutukset diabeteksen hoitotasapainoon olivat myönteisiä. Tutkittujen tietämys diabeteksesta lisääntyi ja itseseuranta parantui. Vapaa-ajan liikunta lisääntyi ja ravintotottumukset parantuivat. (Lind, Jula, Rastas, Lahtela, Knuts, Tulokas & Rönnemaa 1993, )

18 18 Ohjaajan työ vaatii intensiivistä läsnäoloa ja keskittymistä. Ohjaajan tärkein tehtävä on huolehtia ryhmästä kokonaisuudessaan. Perusajatuksena on saada ryhmäläiset auttamaan toinen toistaan. (Mäkitalo 1998, ) Ryhmän ohjaajan täytyy selvittää itselleen ryhmän tarpeet, tavoitteet sekä keinot joilla niihin pyritään (Marttila ym. 2004, 5). Ohjaaja tarjoaa vaihtoehtoja ja uusia ideoita. Hän tukee myönteisiä asioita ja tiedottaa sekä antaa palautetta positiivisista muutoksista. Lisäksi hän ohjaa ryhmän jäseniä aktiivisesti etsimään ratkaisuja ongelmiinsa. (Mustajoki & Lappalainen 2001, 43.) Ryhmässä oppimisessa hyödynnetään osallistujien tietoja, taitoja ja elämänkokemusta, joita heillä on laajalti. Osallistujia kannustetaan itse löytämään vastaukset esillä oleviin kysymyksiin ja keskustelemaan niistä ryhmässä. (Mäkitalo 1998, ) Ryhmäohjaaja toimii matkaoppaana, joka ohjaa ryhmän jäsentä oikean suunnan ja tavan löytämisessä kohti tavoitetta. Hän on alansa asiantuntija, jolla on rohkeutta myöntää, ettei tiedä kaikkea. (Absetz, 2002). Parityöskentely luo edellytykset oman työn kehittämiselle, ja se toimii positiivisena vertaiskontrollina (Mäkitalo 1998, 3). Ohjaajapari takaa yhtä ohjaajaa paremmin ryhmän jatkuvuuden (Marttila ym. 2004c, 5). Työn organisoiminen on sujuvaa hyvin toimivan ohjaajapari välillä, ja toisiltaan he saavat myös tukea. Ohjaajaparin kanssa on mahdollisuus arvioida ja reflektoida omaa toimintaa. (Absetz, 2002). Osana jatkuvaa itsereflektiota toimii ryhmäohjaajien päiväkirjan pitäminen. Sen avulla ohjaajat voivat selkiyttää ja palauttaa mieleen omia ajatuksiaan. Reflektiivinen toiminta edellyttää halua itsensä kehittämiseen ja ohjaajan sitoutumista työhönsä. Reflektointi on vaativaa, koska oma toiminta täytyy kyseenalaistaa ja olla jatkuvassa muutoksen tilassa. Päiväkirjasta voi seurata omaa kehittymistään ohjaajana. Tavoitteena on kirjoittaa asiat niin kuin ne olivat eikä niin kuin niiden olisi halunnut olevan. (Mäkitalo 1998, ) Toistaiseksi terveydenhoitajan käytössä on olemassa vain vähän konkreettisia työvälineitä asiakkaiden elintapojen muutosten tueksi terveysneuvonnassa. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty elintapojen muutosvaihemalliin perustuva lomake neuvonnan ja seurannan välineeksi yksilö- ja ryhmäkäynneille. Muutosprosessi etenee vaiheittain ja siihen kuuluvat luonnollisena osana repsahdukset. Tärkeää on saada asiakas pohtimaan omaa muutoksen tarvettaan ja antaa riittävästi tietoa, neuvoja ja keinoja silloin kun

19 19 asiakas on itse tehnyt muutospäätöksen. Tulevaisuudessa terveyskertomusjärjestelmien elintapaosuutta tulisi täydentää ja tarkoituksena onkin liittää lomake asiakkaan terveystietoihin. (Poskiparta, Kasila, Kettunen, Liimatainen & Vähäsarja 2004, ) Ryhmäohjaus on taloudellista. Se säästää aikaa, kun sama ohjaus annetaan yhtäaikaisesti usealle osallistujalle. Ryhmäohjaus voidaan myös nähdä tehokkaana keinona vastata tyypin 2 diabeteksen perusterveydenhuollolle asettamaan määrälliseen haasteeseen. (Marttila ym. 2004a, 2, 4.) Ryhmäohjauksen tehokkuutta ja taloudellisuutta voidaan perustella ajan käytöllä. Laskutoimituksen mukaan terveydenhoitajan ryhmän ohjaamiseen kuluttamalla ajalla (1,2 tuntia/ ryhmän jäsen) jokainen jäsenistä saa 7,5 tuntia neuvontaa. Laskutoimituksessa on ajateltu, että ryhmässä on 10 jäsentä. Esimerkki ryhmäohjauksen tehokkuudesta: 5 x 1,5 h = 7,5 h (ryhmäkokoontumisten määrä x yhden kokoontumisen aika = 7,5 tuntia) 7,5 h + 4,5 h = 12 h (ryhmäkokoontumisiin kuluva aika + valmisteluihin kuluva aika = 12 tuntia) 12 h : 10 = 1,2 h (kokonaisaika : ryhmänjäsenten lukumäärä = 1,2 tuntia) => yhtä asiakasta kohden kulunut aika on 1,2 h. Asiakas saa tällä ohjaajan panostuksella 7,5 tuntia neuvontaa. (Absetz, Valve & Varjonen, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.3 Vertaistuki vertaisryhmässä Vertaisryhmätoiminta on käsitteenä noin 15 vuotta vanha. Toiminnan Suomessa aloittivat vammaisjärjestöt ja toiminta jatkuu edelleen. Julkisuuteen vertaisryhmät tulivat 1990-luvulla, jonka jälkeen toiminnalle on avautunut uusia mahdollisuuksia. (Korpela 2003, 19.) Ryhmässä työskentely on hyödyllistä, koska se tarjoaa mahdollisuuden vertaiskokemusten vaihtamiseen ja käsittelyyn. (Marttila ym. 2004a, 2, 4.)

20 20 Vertaisryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jossa kaikilla osallistuvilla on sama ongelma. Heillä voi olla yhdistävänä tekijänä jokin fyysinen sairaus, esimerkiksi diabetes. Yhdessä veneessä olemisen kokemus on tärkeää, vaikka jokainen olisikin hiukan eri vaiheessa omaa sairauttaan. (Vilen, Leppämäki & Ekström 2002, 209.) Suomessa toimii erilaisia oma-apuryhmiä, joiden lähtökohtana on vertaistukikäsite. Oma-aputoiminta lähtee siitä, että ihmiset tukevat tasaveroisesti toisiaan, toiminta lähtee siis ryhmästä itsestään. Se on yksi tapa jäsentää vertaistukea, se on tapa toteuttaa ihmisten keskinäistä tukea. Esimerkkejä erityyppisistä oma-apuryhmistä ovat sururyhmät, sairausryhmät, omaisryhmät, mielenterveysryhmät, perhe- ja ihmissuhderyhmät. (Nylund 1996, 7-27.) Vertaistuki perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten vapaaehtoiseen kanssakäymiseen. Se on erityisesti tunnetason tukea ja yhteiseen kokemukseen perustavan tiedon välittämistä. Vertaisryhmän jäsenillä on yhteinen kieli ja he löytävät helposti keskinäisen ymmärryksen. (Ryhänen 1998, 8.) Ryhmän jäsenet pohtivat yhdessä sekä arvioivat ryhmästä noussutta tietoa. Jäsenet tarjoavat toisilleen malleja ja sijaiskokemuksia, jotka vertaisaseman perusteella voivat olla vahvempia kuin ammattihenkilöiden tarjoamat. (Marttila ym. 2004c, 4-5.) Mielenterveyden Keskusliitto määrittelee vertaistuen seuraavasti: Vertaistuki on omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin kohtalonyhteys. Yhteiskunta määrittelee tämän kohtalonyhteyden poikkeavaksi ja se edellyttää myös enemmän sosiaalista tukea. Avioeron kokenut osaa auttaa toista avioeron kokenutta. (Vuorinen 1996, 7.) Meldmanin (1987) mukaan nuorten diabetesryhmässä toisen diabeetikon avoimet kertomukset omasta sairaudesta sekä siihen liittyvistä kokemuksista toimivat vertaistukena toiselle ryhmän jäsenelle (Kyngäs 1995, 24). Toljamon (1998) johtopäätöksissä todetaan yllättäen, että vertaistuella muilta diabetesta sairastavilta oli yhteyttä hoitotasapainoon siten, että huonon hoitotasapainon omaavat saivat enemmän vertaistukea kuin hyvässä hoitotasapainossa olevat. Perheeltä ja ystäviltä saatu läheistuki edisti omahoitoon sitoutumista sekä Kynkään että Toljamon tutkimuksissa.

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli DILLI-HANKE 1. tapaaen ORIENTOITUMINEN Avauspuheenvuoro Ryhmän idea Omien valintojen ja tekojen korostaen, elämäsi tilaisuus Muutosten kokeilu tärkeää, positiivinen

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot