PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA

Transkriptio

1 PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Selvitys teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista TEKIJÄ: JUKKA LIDMAN, SOSIAALIKEHITYS OY Selvitys on teetetty osana Hämeen liiton rahoittamaa EAKR-rahoitteista Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin hanketta (A32612)

2 PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYS- ALALLA Selvitys teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista Jukka Lidman

3 SISÄLLYSLUETTELO 1! Johdanto... 1! 2! E-palvelut... 3! 2.1! E-palvelujen hyvät käytännöt... 6! 2.1.1! Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut... 7! 2.1.2! Hämeenlinnan eomahoito... 8! 2.1.3! Oulu Omahoito... 8! 2.2! Asiakaslähtöisyys kunnan palveluiden kehittämisessä... 9! 2.3! E-palveluihin liittyvät keskeiset havainnot... 10! 3! Teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön hyvät käytännöt... 11! 3.1! Yleistä... 11! 3.2! Living lab -käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan... 12! 3.3! CIDe Cluster Finland... 13! 3.4! Päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskus POKE... 13! 3.5! mhealt Booster... 14! 3.6! Sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen... 15! 3.7! Teknologian hyödyntämisen keskeiset havainnot... 16! 4! Kehittämissuositukset kehittämisen tueksi... 17!

4

5 1 Johdanto Selvitystyön kohteena on yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö ja teknologian hyödyntämisen edistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Selvityksessä tarkastellaan olemassa olevia erilaisia innovaatio- ja kehittämisympäristöjä näiden kahden eri sektorin yhteiseksi kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden tuottaminen on muuttunut merkittävästi yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Keskeinen muutos alkoi selkeästi näkyä yksityisten palvelutuottajien aktivoitumisen myötä 2000-luvun alussa ja nykyään sosiaali- ja terveysalan yksityinen palvelusektori on organisoitunut ja organisoitumassa uudelleen. Uutena ja ennen kokemattomana asiana alalle on tullut ulkomaisia yrittäjiä ja kansainvälisiä sijoittajia - tällä hetkellä kilpailu on kiristynyt ja yritykset pyrkivät laajentumaan sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Lisäksi kasvua haetaan laajentamalla toimintaa uusille alueille. Hyvinvointiala tarjoaa potentiaalia uusien työpaikkojen syntymiseen sekä yrityksille selkeitä liiketoimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä ala, sillä esimerkiksi kuntien menoista niiden osuus on yli puolet. Hyvinvointialan kehittämistyötä toteutetaan kansallisesti pääosin strategisilla hankkeilla, joilla pyritään lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä sekä tukemaan hyvinvointialan kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ-hyvinvointihanke keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja sen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen sekä tuottavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tavoitteet on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa, jolla pyritään kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Hyvinvointialan kehitystä tehdään keskeisesti myös EUrahoituksella. 1

6 Muuttuneen toimintaympäristön seurauksena sektorien välinen yhteistyö on tullut lähes välttämättömäksi. Uudet teknologiset innovaatiot tarjoavat huomattavia etuja palvelujen toteuttamiseen, yhteistyön lisäämiseen ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Teknologisten innovaatioiden avulla kyetään parhaimmillaan luomaan sellaisia tuotteita tai palveluita, jotka luovat selkeää lisäarvoa käyttäjälle. Tuotteissa tai palveluissa voidaan yhdistää olemassa olevia ratkaisuja tai luoda kokonaan uutta toimintaa. Keskeistä on, että innovaatioilla lisätään käyttäjän hyvinvointia. Lisäksi innovaatiot voivat palvelujen kustannustehokkuutta. Selvitystyön tavoitteet Selvitystyössä tuotetaan tietoa siitä, millaisia innovaatio- ja kehittämisympäristöjä yksityisen ja julkisen sektorin yhteiseen kehittämiseen on käytössä sosiaali- ja terveysalalla. Selvitystyössä esitetään hyviä käytäntöjä, joilla on lisätty yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä erityisesti teknologian hyödyntämisessä. Raporttiin on valittu hyviä valtakunnallisia käytäntöä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja teknologian hyödyntämisestä. Raportoinnissa käytännöt kuvataan seuraavasti:! Kuvaus toiminnasta ja siitä mitä on tehty! Mikä toiminnassa ja yhteistyössä on vaikuttavaa teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön lisäämisen kannalta! Mallien mahdollinen hyödynnettävyys ja levitettävyys 2

7 2 E-palvelut Teknologiaa voidaan hyödyntää kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiksi. Sen avulla voidaan turvata hyvinvointipalvelut, kun entistä harvempi voi huolehtia suuresta joukosta palveluja tarvitsevia ihmisiä. Kansalaisille pyritään tarjoamaan palveluita, jotka tehostavat palveluiden saumattomuutta. Esimerkiksi Kansallisen Terveysarkiston (Kanta) palveluilla edistetään kansalaisten hoitotietojen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta sekä potilasturvallisuutta. Myös sosiaalihuollossa ollaan siirtymässä sähköiseen asiakastietovarantoon). Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) avulla puolestaan tavoitellaan asiakkaille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Teknologian ja yhteistyön lisääminen ovat keskiössä myös Sote-tieto hyötykäyttöön strategiassa. Strategisena tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten omaehtoista hyvinvointinsa ylläpitoa kehittämällä tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluita. Aktiivinen kansalainen, joka ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Teknologian ja tietovarantojen aktiivinen hyödyntäminen, joka laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamahdollisuuksia ja sisällyttää kansalaiset ja ammattilaiset mukaan palvelujen kehittämiseen. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista haluaisi asioida viranomaisten kanssa sähköisiä menetelmiä (kuten verkkoasiointi sekä sähköposti-, älypuhelin-, tai tablettiasiointi) hyödyntäen. Sähköisiä palveluita toivotaan erityisesti siksi, että ne mahdollistavat asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomasti, säästävät aikaa, kaikki olennainen tieto on koottuna yhteen paikkaan ja ne tuovat asiakkaalle ajantasaista tietoa omista asioista

8 Alueiden ja kuntien tietohallintoyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntaliiton, kuntien sekä sosiaali- ja terveysministeriön AKUSTI-yhteistyön avulla pyritään kehittämään ja vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyötä. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on vakinaistaa yhteistyön malli kuntien, sairaanhoitopiirien sekä muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää toimiva yhteistyömalli sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon ja tämän avulla päästä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Toimintaa pilotoidaan vuosina ja tarkoituksena on, että AKUSTI-toimintamalli vakinaistuu. Yhteistyön hyötyinä ovat palveluja käyttävien asiakkaiden kannalta paremmat tietojärjestelmät ja muut IT-palvelut, joiden avulla voidaan voidaan tukea kansalaisten mahdollisuuksia itse ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään, ja heille voidaan tarjota parempia palveluja. Keinona tähän on asiakastietojen hyödynnettävyys organisaatioriippumattomasti. 2 3 Haasteet tiedon hyödyntämisessä Kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä kerätään runsaasti tietoa. Tällä tiedolla olisi laajaa hyödynnettävyyttä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Esimerkiksi resursseja kyettäisiin kohdentamaan tehokkaammin, jos olisi täsmällistä tietoa siitä, mitkä ryhmät ja millä alueilla käyttävät runsaasti tiettyjä palveluita. Kuntien tietojärjestelmät eivät ole keskenään yhteistoiminnallisia keskenään eikä myöskään valtakunnallisten tietojärjestelmien kanssa. Eri järjestelmien tietokannat ja rakenteet ovat keskenään erilaisia. Tiedon hyödynnettävyyttä hankaloittaa myös tietosuojalainsäädäntö ja hallinnonalojen erityislainsäädäntö. Kuntalaisista on olemassa useita eri henkilörekistereitä, mutta tietojen yhdistämi Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön strategia

9 nen on kielletty, sillä tietoa saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen mihin niitä on kerätty. Täten palvelujen käytön kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. Myös tietoa palveluiden kasaantumisesta tietyille henkilöille on hankala saada. 4 (Kauppi ym. 2013, 40-41) Laaja sähköisten palvelujen käyttö edellyttää kansalaisten sähköistä tunnistamista sekä tietokantojen välistä vaihtoa. Yhteisen palveluväylän avulla on mahdollista hyödyntää olemassa olevia tietokantoja, mutta tämä edellyttää laaja yhteistyötä julkisten organisaation ja yritysten välillä. 5 4 Kauppi, Anu & Seppälä, Antto & Nykänen, Pirkko (2013). Nuorten tiedot käyttöön. Raportti nuorten elinoloja ja palvelujen käyttöä koskevien tietojen tilanteesta. Opit käyttöön hanke

10 2.1 E-palvelujen hyvät käytännöt Sähköiset palvelut tarjoavat kansalaisille useita mahdollisuuksia. Etäpalvelujen kautta asiakkaalla on mahdollisuus palveluihin verkkopalveluihin paikkariippumattomasti etänä. Verkkoasioinnin avulla palveluiden saatavuutta voidaan täydentää siten, että asiakas käyttää palveluita ajasta riippumatta itsepalveluasiointina. Verkkoneuvolla voidaan välttää tarpeettomia käyntejä sekä ohjata asiakkaita tiedon hakemisessa ja asioiden vireillepanossa. Verkko-osallistuminen puolestaan mahdollistaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi palveluiden kehittämiseen. Myös opetustoimessa erilaisilla oppimisympäristöillä ja ratkaisuilla voidaan tukea oppimisprosessia. 6 E-palvelujen käyttö ja käyttöönotto ei tapahdu aina kivuttomasti. Edellytyksenä on, että palvelujen tuottaja on toteuttanut palvelut helppokäyttöisiksi ja hyödynnettäviksi, ja palvelun käyttäjällä on mahdollisuus käyttää palveluita sujuvasti. E-palvelujen käyttöönoton keskeisimpiä haasteita ovat: 7! Tietoturva & tunnistautuminen! Järjestelmien ja tietojen yhteensopivuus! Tietoliikenneyhteydet! Helppokäyttöisyys! Markkinointi! Palveluiden kehittäminen Esimerkkinä valtakunnallisesta neuvontapalvelusta on kansalaisneuvonta.fi, jossa kansalaisia neuvotaan sähköisessä asioinnissa ja vastataan kysymyksiin julkisista palveluista. Kuntalaisaloite.fi palvelussa voi puolestaan tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita. Esimerkkejä julkisen hallinnon sähköisistä palveluista ja niiden käytöstä ja hyödyntämisestä löytyy osoitteesta: 6 aportti_lapin_liitto.pdf 7 6

11 /index.html Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 8 Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut-projekti on hyvä käytäntö valtakunnallisesta kehittämistyöstä, jonka avulla pyritään tarjoamaan kunnille sähköisten palveluiden yhteistä kansallista kokonaisuutta. Projektin tavoitteena on yhteisesti määritellä itse- ja omahoitoa tukevien sähköisten palveluiden kokonaisuuden tavoitetila sekä tuottaa malli kansallisesta toteuttamistavasta, siihen liittyvästä vastuunjaosta ja hallintamallista sekä suunnitelma kokonaisuuden toteutuksesta. Omahoidon palveluilla voidaan saada aikaan suuria kustannussäästöjä sekä säästää merkittävästi aikaa varsinaiselle hoitotyölle. Esimerkiksi Oulussa sähköisen omahoitopalvelun kautta on pystytty vähentämään puheluiden määrä noin 40 prosentilla vuoden aikana. Espoossa puolestaan on saatu merkittäviä säästöjä aikaan korvaamalla puhelut viesteillä. Omahoidon ratkaisuilla on vahvistettu myös asiakkaa omaa roolia ja vastuunottoa terveydestään. Projektissa toteutetaan tiiviisti yhteistyötä eri kansallisten toimijoiden kanssa ja siinä huomioidaan sellaiset ratkaisut ja palvelut, joita jo kehitetään kansallisissa hankkeissa. Projektin ohjausryhmässä on mukana laaja edustus kansallisia toimijoita. Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS osallistuvat myös suunnittelutyöhön. 8 Yhteisen suunnittelutyön tuotoksena aineiston pohjalta avulla voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden käyttöön kokonaisuus, joka tukee valtakunnallisesti käyttöönotettavissa kansalaisen päätöksentekoa ja omahoitoa tukevia sähköisiä palveluita. Kuntalainen pystyy esimerkiksi sähköisesti tallentamaan omia terveystietojaan, tekemään sähköisen terveystarkastuksen, arvioi- 7

12 maan omaa hoidon tarvettaan, saamaan yksilölliseen tarpeeseen kohdennettua valmennusta sekä itse- ja omahoidon tukea. Palvelut täydentävät perinteisiä vastaanotto- ja puhelinpalveluita sekä tukevat sosiaali- ja terveyshuollon toiminnan muutosta Hämeenlinnan eomahoito Hämeenlinnassa sähköisiä palveluita on kehitetty tavoitteena nostaa asiakas keskeiseksi toimijaksi omassa hoidossaan. eomahoitopalvelulla tarjotaan asiakkaalle näkymä omiin terveystietoihin ja terveydentilaan. Palvelulla pyritään myös edistämään asiakkaan omaa kiinnostusta terveydestään. eomahoito on sähköinen terveyspalvelu, johon palvelusopimuksen tehneet kuntalaiset saavat käyttöönsä sähköisen terveyskansion. Siitä voi katsoa omat tietonsa lääkitykseen, diagnooseihin, laboratoriotuloksiin ja hoitosuunnitelmiin liittyen. Palvelun kautta on mahdollista viestiä oman hoitohenkilökunnan kanssa. Palvelu on suunniteltu erityisesti niille, joilla on terveysriskejä tai seurantaa vaativia sairauksia. eomahoitoon voi tehdä palvelusopimuksen lomakkeella, joka palautetaan oman terveysasemaan tai postin välityksellä Oulu Omahoito Oulun omahoito-palvelussa on sisällytetty terveyspalvelut, työterveys ja sosiaalipalvelut. Käyttäjä voi tarkastella omia tuloksiaan graafisesti. Käyttäjällä on mahdollisuus tallentaa palveluun omia tiedostojaan ja mittaustuloksiaan. Käyttäjällä on mahdollisuus käyttää Duodecimin terveystarkastus- ja terveysvalmennuspalveluita. 8

13 2.2 Asiakaslähtöisyys kunnan palveluiden kehittämisessä E-palveluihin liittyy kiinteästi asiakkaan mahdollisuus antaa sähköisesti palautetta saamastaan palvelusta. Asiakkaan tarpeisiin liittyvät erilaiset intressit tulee huomioida asiakaslähtöisten järjestelmien kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan asiakaslähtöisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kuntalainen voi antaa palautetta palveluiden kehittämiseen liittyen. Yksinkertainen tapa palautetiedon saamiseksi on yksittäisten palvelujen järjestämistä. Palveluja voidaan arvioida sähköisten palveluiden lisäksi myös kuntalaispalautteen, asiakastyytyväisyyskyselyjen, palvelusitoumuksiin liittyvien palautemahdollisuuksien sekä erilaisten gallupien, barometrien ja markkinatutkimuksien avulla. Palautteen keräämisen tueksi tulisi alussa perustua ydintoimintojen kehittämiseen, joiden ympärille voi tarpeen vaatiessa kehittää uusia palautteenkeruutapoja. Aluksi tulisi saattaa puitteet kuntoon, ja kun on varmistuttu, että toiminta on mahdollista ylläpitää, voidaan palautetta kerätä myös muilla tavoilla. Palautteen keräämisen ydintoimintojen olisi hyvä keskittyä sähköisen palautteen ympärille. Tämä takaa koordinoinnin helppouden, yhdenmukaisuuden, hallittavuuden sekä hillitsee kustannuksia. Palautteen keräämisessä on syytä noudattaa vastuukaaviota, johon sisältyy selkeä vastuualueiden määrittely. Vastuukaaviot luovat perustan, jonka avulla järjestelmää voidaan ylläpitää ja kehittää. Henkilöstön sitoutuminen alusta alkaen on keskeistä palautteen keräämisessä. Vastuita ei tulisi jakaa vain muutamalle henkilölle, vaan vastuuta tulisi jakaa useiden henkilöiden kesken. Keskeisin vastuutaho järjestelmän ylläpitoon tulisi kuitenkin nimetä. Palautejärjestelmän ylläpidossa olisi hyvä olla mukana myös ulkopuolinen taho varmentamassa järjestelmän toiminnan. Ulkopuolisen koordinoijan mukanaoloa tukee myös se, että kaupungin sisällä olevilla toimijoilla on usein toisistaan poikkeavia intressejä ja toimintatapoja. 9

14 2.3 E-palveluihin liittyvät keskeiset havainnot E-palvelut lisäävät asiakkaiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia tarvitsemiensa palveluiden käytössä. Tämä lisää asiakaslähtöisyyttä ja tukee palveluiden saavutettavuutta. Jatkossa on entistä oleellisempaa kehittää sähköisiä palveluympäristöjä asiakkaiden käyttöön. Sähköisten palveluiden avulla mahdollistetaan se, että asiakas ottaa entistä enemmän vastuuta myös omasta terveydestään. Täten palveluilla voi olla myös terveydenhuollon näkökulmasta ennaltaehkäisevää vaikutusta. Julkisen sektorin osalta E-palvelut siirtävät sosiaali- ja terveysalan asiakastyötä entistä enemmän verkkoon ja samalla tämä vapauttaa enemmän aikaa konkreettiseen asiakastyöhön. 10

15 3 Teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön hyvät käytännöt 3.1 Yleistä Tietoteknologisten välineiden käyttö vaatii palvelujärjestelmän kehittämistä sekä muutoksia työkäytännöissä ja ammatillisessa osaamisessa. Toimivat ratkaisut voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää laitteita. Myös laitteiden ja ohjelmien hinnat ja keskinäinen yhteensopimattomuus heikentävät hyödynnettävyyttä. Laitteiden käytön opettaminen tulisi suunnitella asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Teknologia voidaan hyödyntää kansalaisen vastuunoton lisäämiseen oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisesta. Esimerkiksi Pärjäin-pilotissa on kehitetty ja pilotoitu sydänsairaille tarkoitettuja e-terveyspalveluita sähköisellä alustalla. Puhelimia ja taulutietokoneita voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapian harjoiteohjelmissa. Teknologiaa sovelletaan keskeisesti Living Lab-konsepteissa. Living Labilla tarkoitetaan käyttäjälähtöisesti toteutettua kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jossa loppukäyttäjät, kehittäjät ja asiantuntijat toimivat yhdessä tosielämän ympäristössä palvelun toteuttamisessa ja kehittämisessä. Suomessa Living Lab ajattelua on sovellettu 2000-luvun alkupuolelta asti, ja sitä on käytetty laajasti erilaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuuksiin. Living Labin keskiössä on käyttäjälähtöisyys, avoimet innovaatiot, ekosysteemiajattelu sekä soveltaminen tosielämän ympäristöissä. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa, että käyttäjä osallistuu aktiivisesti mukaan toimintaan, ja tarvittaessa tasa-arvoinen toimija muiden toimijoiden kanssa. Avoin innovaatio on edellytys uusille keksinnöille, sillä organisaatiot eivät voi tukeutua pelkästään omiin ideoihinsa, vaan ajatuksia tulee jakaa laajasti organisaatioiden välillä. Ekosysteemit muodostuvat eri toimijoiden välisistä yhteistyöverkostoissa, jossa voi olla mukana hyvin eri tavalla organisoituja toimijoita. Kehittämistyötä tulee toteuttaa tosielämän ympäristöissä, joissa käyttäjät voivat testata 11

16 tuotetta tai palvelua osana normaalia arkea. Täten testaus ei tapahdu esimerkiksi erillisessä laboratorioympäristössä Living lab -käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan hankkeessa on testattu ja kehitetty hyvinvointiteknologiayritysten, ikäihmisten ja heidän omaisten sekä vanhustyön ammattilaisten kanssa teknologiaratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen ja henkilökunnan työhön. Hyvinvointiteknologiayrityksillä on ollut mahdollisuus osallistua käyttäjälähtöiseen tuotekehitysprosessiin. Tuotetestausympäristöinä olivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin useita teknologisia hyvinvointiratkaisuja ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen. Yhdentoista hyvinvointiteknologiayrityksen kanssa toteutettiin yhteensä 17 tuotetestausprosessia. Aktiivisia testaajia oli yli 300. Tuotteita testattiin käyttäjien normaalissa arjessa ikäihmisten, omaisten ja vanhustyön ammattilaisten toimesta. Käyttökokemuksia tuotteiden toimivuudesta, käytettävyydestä ja soveltuvuudesta saatiin hyvin tietoa, sillä testaukset kestivät yleisesti 3 6 kuukautta. Yhteistyön kautta saatiin monenlaista hyötyä. Yritykset pystyivät hyödyntämään käyttäjien palautetta ja kehittämisehdotuksia omassa tuotekehitystyössään. Testausympäristöt puolestaan hyötyivät saamalla käyttökokemuksia uusista teknologiaratkaisuista, ja tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi hankintapäätösten tukena. Myös käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden kehittämiseen mahdollisti asiakkaiden tarpeet ja toiveet täyttävän teknologian kehittämisen. 9 Orava, Janne (2009). Living Lab toiminta Suomessa. Innovaatio ja osaaminen verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy. 12

17 3.3 CIDe Cluster Finland CIDe Cluster Finland on Vantaan kaupungin omistaman Vantaan Innovaatioinstituutin ja Laurean yhteinen hanke, jossa yhdistyy uudenlaisten hoitoa ja kuntoutusta edistäviä tuotteiden, menetelmien sekä prosessien kehittäminen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Yhteistyön avulla pyritään kehittämään yritysten liiketoimintaa ja edistämään hoitoa ja kuntoutusta lisäävien tuotteiden käyttöön ottamista ja menetelmien kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeessa on koottu Suomessa toimivia terveys- ja hyvinvointisektorin yrityksiä ja toimijoita toimintamuodon jäseniksi. Mukana olevat yritykset voivat tuoda hankkeessa omia kehitysvaiheessa olevia tuotteitaan kehitysympäristöön, jossa niitä voidaan parantaa vastaamaan paremmin loppukäyttäjien tarpeita. Toiminnan myötä sosiaali- ja terveysalalla toimivien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välinen vuoropuhelu on lisääntynyt ja yhteisiä toimintatapoja on saatu kehitettyä. 3.4 Päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskus POKE Järvenpään sosiaalisairaalan tiloissa on avattu vuonna 2013 Päihdehoidon ja oppimis- ja kehittämiskeskus (POKE), joka on A-klinikkasäätiön, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston yhteinen hanke. Toiminnan tarkoituksena on kehittää päihdealan koulutusta sekä varmistaa alan osaaminen ja resurssit myös jatkossa. Toiminnassa kehitetään myös koko päihde- ja mielenterveystyötä ja sen toimintamalleja. Mallissa luodaan selkeä ja tiivis kytkentä koulutuksesta käytännön hoitotyöhön. Opetusta toteutetaan aidossa työelämäympäristössä ja tulevat hoitotyön ammattilaiset pääsevät työskentelemään yhdessä yhdessä jo koulutuksen aikana

18 Toiminnassa oppilaitosten päihde- ja mielenterveystyön perusopetuksen kursseja toteutetaan aidossa työelämäympäristössä kolmen organisaation yhteistyönä. Vastuunjako toteutuu siten, että oppilaitokset vastaavat opetuksesta ja hoitolaitos tarjoaa ympäristön, joka tukee oppimista. Sosiaali- ja terveysalan opintoja voidaan tällä tavalla tuoda moniammatilliseen työelämäympäristöön. Samalla päihde- ja mielenterveystyön teoreettista taustaa on mahdollista avata konkreettisen asiakastyön kautta täten työssä oppiminen ja teoriaopetus integroituu hyvin yhteen. Tulevaisuuden keskeisenä tavoitteena on kehittää sellainen Living Lab-ympäristössä toteutuva malli, jota voidaan levittää ja monistaa myös muualle yhteistyössä yritysten, kuntien ja asiakkaiden kanssa. 3.5 mhealt Booster mhealth Booster-hankkeessa on edistetty hyvinvointiteknologiaratkaisuiden jalkautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia, kuntoutumista, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa. Toiminnan tavoitteena on yritysten liiketoiminnan kasvattaminen ja liiketoimintaosaamisen lisääminen, yritysten tarjonnan ja käyttäjätarpeiden kohtaaminen kehitysympäristöissä sekä työpaikkojen lisääminen toimialalle. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, ICT-alan osaajat, asiakkaat sekä asiakkaiden kanssa työskentelevät henkilöt. 11 Hankkeessa on rakennettu kehitysympäristöjä, joissa on mahdollista testata tuotteita ja palveluita yhteistyössä asiakkaiden, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Kehitysympäristö on tukenut yritysten teknologiaosaamista muun muassa siten, että asiakaspalautteet tuotteiden käytettävyydestä ovat antaneet tärkeää tietoa tuotekehityksen tueksi. Yritysten kehittämiä hyvinvointiteknologiaan liittyviä ratkaisuja on päästy hyödyntämään tehokkaasti moniammatillisen mallin kautta. Yrityksille ympäristö on tarjonnut kohtaamispaikan, jossa yritysten tuotteiden, asiakkaiden ja asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua on tiivistetty

19 Kunnan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista teknologia-asioissa on tuettu hankkeen myötä runsaasti. Kehitysympäristöt ovat olleet henkilöstölle ja opiskelijoille hyviä koulutuksen ja ohjauksen paikkoja, joissa on tehty tiivistä yhteistyötä eri asiakasryhmien kanssa. 3.6 Sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen Lapissa toteutettu sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen on mahdollistanut hyvin kumppanuuksien syntymistä julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoille. Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun rakennettu liikuteltava ja muunneltavissa oleva simulaatio- ja kehittämisympäristö on mahdollistanut simulaatio-opetuksen, palvelumuotoilun, hyvinvointiteknologian, sähköisten palveluiden sekä tuotekehityksen yhdistämisen. Ympäristö luo hyviä mahdollisuuksia muun muassa tiimityöskentelyn kehittämiseen sekä sähköisten palvelujen tehokkaaseen käyttöön sosiaali- ja terveysalalla. Tiloissa ovat toimineet niin oppilaitoksen, työelämän ja järjestöjen edustajat

20 3.7 Teknologian hyödyntämisen keskeiset havainnot Sosiaali- ja terveysalalla kehitettäviin tuote- ja palveluinnovaatioihin on oleellista sitouttaa laaja ryhmä kehittämistyöhön. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö tiivistyy parhaimmillaan niin, että kehitettävät palvelut ja tuotteet vastaavat entistä paremmin sosiaali- ja terveysalan sekä asiakkaiden tarpeisiin. Myös yritysten ja asiakkaiden yhteistyön avulla saadaan luotua entistä enemmän vuoropuhelua ja kehittämisnäkökulmat pystytään ottamaan huomion jo varhaisessa vaiheessa. Oppilaitosten mukaan saaminen yhteistyöhön on keskeistä. Tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pääsevät konkreettisesti kiinni asiakastyöhön sekä tulevien teknologisten ratkaisuiden kehittämiseen ja sisäistämiseen. 16

21 4 Kehittämissuositukset kehittämisen tueksi Lopussa esitetään kehittämissuosituksia, joiden avulla teknologian hyödyntämistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä voidaan pilotoida ja kehittää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Käyttäjälähtöisyys pilotoinnin kautta Uusia teknologisia innovaatioita kehitettäessä on syytä pitää jatkuvasti palvelun tai tuotteen loppukäyttäjän näkökulma esillä. Loppukäyttäjien mukaan ottaminen jo innovaatioiden suunnitteluvaiheessa on tärkeää, ja käyttäjänäkökulman korostaminen koko kehitysprosessin ajan tuo yleensä parhaan mahdollisen lopputuloksen. Käyttäjien kehittämiskommentit lopputuotteen tai palvelujen käytettävyydestä tai helppokäyttöisyydestä auttavat tuottamaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat varsinaisen tuotelanseerauksen aikana asiakaslähtöisesti testattuja. Loppukäyttäjät voidaan ottaa mukaan kiinteäksi osaksi kehittäjätiimin toimintaa. Esimerkiksi vanhainkoteihin kehitettävät teknologiset apuvälineet saavat hyvän asiakaslähtöisen näkökulman, mikäli vanhainkodin asukkaat pääsevät esittämään omia tarpeitaan alusta lähtien ja pääsevät myös testaamaan ja pilotoimaan tuotetta siinä ympäristössä, johon se on tarkoitus jäädä käyttöön. Kokonaisvaltaiset palvelukonseptit Tulevaisuuden yksi keskeinen suunta on kohti entistä integroidumpia palveluratkaisuita - Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus on tästä hyvä esimerkki. Mikäli palveluita tuotetaan laajalle asiakasjoukolle, tarjoaa tämä teknologisten innovaatioiden testaamiseen laaja-alaisen kehittämisympäristön, jonka avulla pilotoinnissa voidaan saada useiden eri käyttäjäryhmien kommentit. Kokonaisvaltaiset palvelukonseptit auttavat palvelujen ja tuotteiden suunnittelua ja kehittämistä, jos kehittämistyö tapahtuu samassa yhteydessä, jossa esimerkiksi hyvinvointikeskus sijaitsee. Hy- 17

22 vinvointikeskuksen yhteyteen voidaan jo kehittämisvaiheessa alkaa integroida sellaisia teknologisia ratkaisuita, jotka hyödyttävät laajan asiakasjoukon tarpeita. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämiseksi on tarpeellista entistä rohkeammin hakeutua kohti ratkaisuita, joissa eri palveluita on sijoitettuna samaan tilaan. Tämä edesauttaa toimijoiden välisen yhteistyön kehittymistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijodein tietämyksen lisääntymistä toistensa työskentelytavoista. Myös kustannukset saattavat pysyä maltillisina, kun eri palvelut eivät ole enää eri paikoissa, vaan yhteiskehittäminen voi tapahtua yhdessä yksittäisessä paikassa. Lisäksi asiakkaat hyötyvät palveluiden keskittämisestä, sillä enää ei tarvitse hakea eri palveluita useasta eri paikasta. Eri foorumit yhteistyön mahdollistajana Yhteiskunnassa on nykyään keskeisenä strategisena painopisteenä yhteistyön lisäämiseen sekä ennaltaehkäisy teknologisten ratkaisujen kautta. Tämän lisäämiseksi on oleellista lisätä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välistä keskusteluyhteyttä ja dialogia muun muassa tarpeisiin, kehittämisen päämääriin sekä käytännön toteutukseen liittyen. Erilaiset foorumit, joissa kuntien, julkisen hallinnon, kehittämisyksiköiden ja yksityisten palvelutuottajien edustajat tapaavat, tiivistävät yhteistyötä ja kirkastavat yhteistä päämäärää. Foorumilla tietty toimija voi esittää omaa ideaansa teknologian hyödyntämiseen, ja muut toimivat voivat esittää siihen oman organisaationsa näkökulman mahdollisista rajoitteista, kehittämisestä ja hyödyistä. Yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kehittämistyössä Julkisen ja yksityisen sektorin osallistuminen yhteisiin rahoitushakuihin on keskeistä. Jo rahoituksen hakuvaiheessa toimijat pääsevät enemmän kiinni toistensa toimintaperiaatteista ja yhteistyö helpottuu tätä kautta. Yhteinen rahoitus teknologisten palveluiden hyödyntämisessä palvelee myös kuntien ja alueiden kehittämistä kokonaisvaltaisemmin, sillä asiakkaat saavat näin entistä laajaalaisempia palveluita oman hyvinvointinsa tueksi. Palveluissa on edustettuina sekä julkisen että yk- 18