PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA"

Transkriptio

1 PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Selvitys teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista TEKIJÄ: JUKKA LIDMAN, SOSIAALIKEHITYS OY Selvitys on teetetty osana Hämeen liiton rahoittamaa EAKR-rahoitteista Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin hanketta (A32612)

2 PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYS- ALALLA Selvitys teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista Jukka Lidman

3 SISÄLLYSLUETTELO 1! Johdanto... 1! 2! E-palvelut... 3! 2.1! E-palvelujen hyvät käytännöt... 6! 2.1.1! Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut... 7! 2.1.2! Hämeenlinnan eomahoito... 8! 2.1.3! Oulu Omahoito... 8! 2.2! Asiakaslähtöisyys kunnan palveluiden kehittämisessä... 9! 2.3! E-palveluihin liittyvät keskeiset havainnot... 10! 3! Teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön hyvät käytännöt... 11! 3.1! Yleistä... 11! 3.2! Living lab -käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan... 12! 3.3! CIDe Cluster Finland... 13! 3.4! Päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskus POKE... 13! 3.5! mhealt Booster... 14! 3.6! Sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen... 15! 3.7! Teknologian hyödyntämisen keskeiset havainnot... 16! 4! Kehittämissuositukset kehittämisen tueksi... 17!

4

5 1 Johdanto Selvitystyön kohteena on yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö ja teknologian hyödyntämisen edistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Selvityksessä tarkastellaan olemassa olevia erilaisia innovaatio- ja kehittämisympäristöjä näiden kahden eri sektorin yhteiseksi kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden tuottaminen on muuttunut merkittävästi yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Keskeinen muutos alkoi selkeästi näkyä yksityisten palvelutuottajien aktivoitumisen myötä 2000-luvun alussa ja nykyään sosiaali- ja terveysalan yksityinen palvelusektori on organisoitunut ja organisoitumassa uudelleen. Uutena ja ennen kokemattomana asiana alalle on tullut ulkomaisia yrittäjiä ja kansainvälisiä sijoittajia - tällä hetkellä kilpailu on kiristynyt ja yritykset pyrkivät laajentumaan sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Lisäksi kasvua haetaan laajentamalla toimintaa uusille alueille. Hyvinvointiala tarjoaa potentiaalia uusien työpaikkojen syntymiseen sekä yrityksille selkeitä liiketoimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä ala, sillä esimerkiksi kuntien menoista niiden osuus on yli puolet. Hyvinvointialan kehittämistyötä toteutetaan kansallisesti pääosin strategisilla hankkeilla, joilla pyritään lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä sekä tukemaan hyvinvointialan kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ-hyvinvointihanke keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja sen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen sekä tuottavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tavoitteet on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa, jolla pyritään kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Hyvinvointialan kehitystä tehdään keskeisesti myös EUrahoituksella. 1

6 Muuttuneen toimintaympäristön seurauksena sektorien välinen yhteistyö on tullut lähes välttämättömäksi. Uudet teknologiset innovaatiot tarjoavat huomattavia etuja palvelujen toteuttamiseen, yhteistyön lisäämiseen ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Teknologisten innovaatioiden avulla kyetään parhaimmillaan luomaan sellaisia tuotteita tai palveluita, jotka luovat selkeää lisäarvoa käyttäjälle. Tuotteissa tai palveluissa voidaan yhdistää olemassa olevia ratkaisuja tai luoda kokonaan uutta toimintaa. Keskeistä on, että innovaatioilla lisätään käyttäjän hyvinvointia. Lisäksi innovaatiot voivat palvelujen kustannustehokkuutta. Selvitystyön tavoitteet Selvitystyössä tuotetaan tietoa siitä, millaisia innovaatio- ja kehittämisympäristöjä yksityisen ja julkisen sektorin yhteiseen kehittämiseen on käytössä sosiaali- ja terveysalalla. Selvitystyössä esitetään hyviä käytäntöjä, joilla on lisätty yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä erityisesti teknologian hyödyntämisessä. Raporttiin on valittu hyviä valtakunnallisia käytäntöä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja teknologian hyödyntämisestä. Raportoinnissa käytännöt kuvataan seuraavasti:! Kuvaus toiminnasta ja siitä mitä on tehty! Mikä toiminnassa ja yhteistyössä on vaikuttavaa teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön lisäämisen kannalta! Mallien mahdollinen hyödynnettävyys ja levitettävyys 2

7 2 E-palvelut Teknologiaa voidaan hyödyntää kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiksi. Sen avulla voidaan turvata hyvinvointipalvelut, kun entistä harvempi voi huolehtia suuresta joukosta palveluja tarvitsevia ihmisiä. Kansalaisille pyritään tarjoamaan palveluita, jotka tehostavat palveluiden saumattomuutta. Esimerkiksi Kansallisen Terveysarkiston (Kanta) palveluilla edistetään kansalaisten hoitotietojen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta sekä potilasturvallisuutta. Myös sosiaalihuollossa ollaan siirtymässä sähköiseen asiakastietovarantoon). Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) avulla puolestaan tavoitellaan asiakkaille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Teknologian ja yhteistyön lisääminen ovat keskiössä myös Sote-tieto hyötykäyttöön strategiassa. Strategisena tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten omaehtoista hyvinvointinsa ylläpitoa kehittämällä tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluita. Aktiivinen kansalainen, joka ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Teknologian ja tietovarantojen aktiivinen hyödyntäminen, joka laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamahdollisuuksia ja sisällyttää kansalaiset ja ammattilaiset mukaan palvelujen kehittämiseen. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista haluaisi asioida viranomaisten kanssa sähköisiä menetelmiä (kuten verkkoasiointi sekä sähköposti-, älypuhelin-, tai tablettiasiointi) hyödyntäen. Sähköisiä palveluita toivotaan erityisesti siksi, että ne mahdollistavat asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomasti, säästävät aikaa, kaikki olennainen tieto on koottuna yhteen paikkaan ja ne tuovat asiakkaalle ajantasaista tietoa omista asioista

8 Alueiden ja kuntien tietohallintoyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntaliiton, kuntien sekä sosiaali- ja terveysministeriön AKUSTI-yhteistyön avulla pyritään kehittämään ja vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyötä. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on vakinaistaa yhteistyön malli kuntien, sairaanhoitopiirien sekä muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää toimiva yhteistyömalli sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon ja tämän avulla päästä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Toimintaa pilotoidaan vuosina ja tarkoituksena on, että AKUSTI-toimintamalli vakinaistuu. Yhteistyön hyötyinä ovat palveluja käyttävien asiakkaiden kannalta paremmat tietojärjestelmät ja muut IT-palvelut, joiden avulla voidaan voidaan tukea kansalaisten mahdollisuuksia itse ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään, ja heille voidaan tarjota parempia palveluja. Keinona tähän on asiakastietojen hyödynnettävyys organisaatioriippumattomasti. 2 3 Haasteet tiedon hyödyntämisessä Kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä kerätään runsaasti tietoa. Tällä tiedolla olisi laajaa hyödynnettävyyttä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Esimerkiksi resursseja kyettäisiin kohdentamaan tehokkaammin, jos olisi täsmällistä tietoa siitä, mitkä ryhmät ja millä alueilla käyttävät runsaasti tiettyjä palveluita. Kuntien tietojärjestelmät eivät ole keskenään yhteistoiminnallisia keskenään eikä myöskään valtakunnallisten tietojärjestelmien kanssa. Eri järjestelmien tietokannat ja rakenteet ovat keskenään erilaisia. Tiedon hyödynnettävyyttä hankaloittaa myös tietosuojalainsäädäntö ja hallinnonalojen erityislainsäädäntö. Kuntalaisista on olemassa useita eri henkilörekistereitä, mutta tietojen yhdistämi Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön strategia

9 nen on kielletty, sillä tietoa saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen mihin niitä on kerätty. Täten palvelujen käytön kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. Myös tietoa palveluiden kasaantumisesta tietyille henkilöille on hankala saada. 4 (Kauppi ym. 2013, 40-41) Laaja sähköisten palvelujen käyttö edellyttää kansalaisten sähköistä tunnistamista sekä tietokantojen välistä vaihtoa. Yhteisen palveluväylän avulla on mahdollista hyödyntää olemassa olevia tietokantoja, mutta tämä edellyttää laaja yhteistyötä julkisten organisaation ja yritysten välillä. 5 4 Kauppi, Anu & Seppälä, Antto & Nykänen, Pirkko (2013). Nuorten tiedot käyttöön. Raportti nuorten elinoloja ja palvelujen käyttöä koskevien tietojen tilanteesta. Opit käyttöön hanke. 5 5

10 2.1 E-palvelujen hyvät käytännöt Sähköiset palvelut tarjoavat kansalaisille useita mahdollisuuksia. Etäpalvelujen kautta asiakkaalla on mahdollisuus palveluihin verkkopalveluihin paikkariippumattomasti etänä. Verkkoasioinnin avulla palveluiden saatavuutta voidaan täydentää siten, että asiakas käyttää palveluita ajasta riippumatta itsepalveluasiointina. Verkkoneuvolla voidaan välttää tarpeettomia käyntejä sekä ohjata asiakkaita tiedon hakemisessa ja asioiden vireillepanossa. Verkko-osallistuminen puolestaan mahdollistaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi palveluiden kehittämiseen. Myös opetustoimessa erilaisilla oppimisympäristöillä ja ratkaisuilla voidaan tukea oppimisprosessia. 6 E-palvelujen käyttö ja käyttöönotto ei tapahdu aina kivuttomasti. Edellytyksenä on, että palvelujen tuottaja on toteuttanut palvelut helppokäyttöisiksi ja hyödynnettäviksi, ja palvelun käyttäjällä on mahdollisuus käyttää palveluita sujuvasti. E-palvelujen käyttöönoton keskeisimpiä haasteita ovat: 7! Tietoturva & tunnistautuminen! Järjestelmien ja tietojen yhteensopivuus! Tietoliikenneyhteydet! Helppokäyttöisyys! Markkinointi! Palveluiden kehittäminen Esimerkkinä valtakunnallisesta neuvontapalvelusta on kansalaisneuvonta.fi, jossa kansalaisia neuvotaan sähköisessä asioinnissa ja vastataan kysymyksiin julkisista palveluista. Kuntalaisaloite.fi palvelussa voi puolestaan tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita. Esimerkkejä julkisen hallinnon sähköisistä palveluista ja niiden käytöstä ja hyödyntämisestä löytyy osoitteesta: 6 aportti_lapin_liitto.pdf 7 6

11 /index.html Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 8 Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut-projekti on hyvä käytäntö valtakunnallisesta kehittämistyöstä, jonka avulla pyritään tarjoamaan kunnille sähköisten palveluiden yhteistä kansallista kokonaisuutta. Projektin tavoitteena on yhteisesti määritellä itse- ja omahoitoa tukevien sähköisten palveluiden kokonaisuuden tavoitetila sekä tuottaa malli kansallisesta toteuttamistavasta, siihen liittyvästä vastuunjaosta ja hallintamallista sekä suunnitelma kokonaisuuden toteutuksesta. Omahoidon palveluilla voidaan saada aikaan suuria kustannussäästöjä sekä säästää merkittävästi aikaa varsinaiselle hoitotyölle. Esimerkiksi Oulussa sähköisen omahoitopalvelun kautta on pystytty vähentämään puheluiden määrä noin 40 prosentilla vuoden aikana. Espoossa puolestaan on saatu merkittäviä säästöjä aikaan korvaamalla puhelut viesteillä. Omahoidon ratkaisuilla on vahvistettu myös asiakkaa omaa roolia ja vastuunottoa terveydestään. Projektissa toteutetaan tiiviisti yhteistyötä eri kansallisten toimijoiden kanssa ja siinä huomioidaan sellaiset ratkaisut ja palvelut, joita jo kehitetään kansallisissa hankkeissa. Projektin ohjausryhmässä on mukana laaja edustus kansallisia toimijoita. Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS osallistuvat myös suunnittelutyöhön. 8 Yhteisen suunnittelutyön tuotoksena aineiston pohjalta avulla voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden käyttöön kokonaisuus, joka tukee valtakunnallisesti käyttöönotettavissa kansalaisen päätöksentekoa ja omahoitoa tukevia sähköisiä palveluita. Kuntalainen pystyy esimerkiksi sähköisesti tallentamaan omia terveystietojaan, tekemään sähköisen terveystarkastuksen, arvioi- 7

12 maan omaa hoidon tarvettaan, saamaan yksilölliseen tarpeeseen kohdennettua valmennusta sekä itse- ja omahoidon tukea. Palvelut täydentävät perinteisiä vastaanotto- ja puhelinpalveluita sekä tukevat sosiaali- ja terveyshuollon toiminnan muutosta Hämeenlinnan eomahoito Hämeenlinnassa sähköisiä palveluita on kehitetty tavoitteena nostaa asiakas keskeiseksi toimijaksi omassa hoidossaan. eomahoitopalvelulla tarjotaan asiakkaalle näkymä omiin terveystietoihin ja terveydentilaan. Palvelulla pyritään myös edistämään asiakkaan omaa kiinnostusta terveydestään. eomahoito on sähköinen terveyspalvelu, johon palvelusopimuksen tehneet kuntalaiset saavat käyttöönsä sähköisen terveyskansion. Siitä voi katsoa omat tietonsa lääkitykseen, diagnooseihin, laboratoriotuloksiin ja hoitosuunnitelmiin liittyen. Palvelun kautta on mahdollista viestiä oman hoitohenkilökunnan kanssa. Palvelu on suunniteltu erityisesti niille, joilla on terveysriskejä tai seurantaa vaativia sairauksia. eomahoitoon voi tehdä palvelusopimuksen lomakkeella, joka palautetaan oman terveysasemaan tai postin välityksellä Oulu Omahoito Oulun omahoito-palvelussa on sisällytetty terveyspalvelut, työterveys ja sosiaalipalvelut. Käyttäjä voi tarkastella omia tuloksiaan graafisesti. Käyttäjällä on mahdollisuus tallentaa palveluun omia tiedostojaan ja mittaustuloksiaan. Käyttäjällä on mahdollisuus käyttää Duodecimin terveystarkastus- ja terveysvalmennuspalveluita. 8

13 2.2 Asiakaslähtöisyys kunnan palveluiden kehittämisessä E-palveluihin liittyy kiinteästi asiakkaan mahdollisuus antaa sähköisesti palautetta saamastaan palvelusta. Asiakkaan tarpeisiin liittyvät erilaiset intressit tulee huomioida asiakaslähtöisten järjestelmien kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan asiakaslähtöisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kuntalainen voi antaa palautetta palveluiden kehittämiseen liittyen. Yksinkertainen tapa palautetiedon saamiseksi on yksittäisten palvelujen järjestämistä. Palveluja voidaan arvioida sähköisten palveluiden lisäksi myös kuntalaispalautteen, asiakastyytyväisyyskyselyjen, palvelusitoumuksiin liittyvien palautemahdollisuuksien sekä erilaisten gallupien, barometrien ja markkinatutkimuksien avulla. Palautteen keräämisen tueksi tulisi alussa perustua ydintoimintojen kehittämiseen, joiden ympärille voi tarpeen vaatiessa kehittää uusia palautteenkeruutapoja. Aluksi tulisi saattaa puitteet kuntoon, ja kun on varmistuttu, että toiminta on mahdollista ylläpitää, voidaan palautetta kerätä myös muilla tavoilla. Palautteen keräämisen ydintoimintojen olisi hyvä keskittyä sähköisen palautteen ympärille. Tämä takaa koordinoinnin helppouden, yhdenmukaisuuden, hallittavuuden sekä hillitsee kustannuksia. Palautteen keräämisessä on syytä noudattaa vastuukaaviota, johon sisältyy selkeä vastuualueiden määrittely. Vastuukaaviot luovat perustan, jonka avulla järjestelmää voidaan ylläpitää ja kehittää. Henkilöstön sitoutuminen alusta alkaen on keskeistä palautteen keräämisessä. Vastuita ei tulisi jakaa vain muutamalle henkilölle, vaan vastuuta tulisi jakaa useiden henkilöiden kesken. Keskeisin vastuutaho järjestelmän ylläpitoon tulisi kuitenkin nimetä. Palautejärjestelmän ylläpidossa olisi hyvä olla mukana myös ulkopuolinen taho varmentamassa järjestelmän toiminnan. Ulkopuolisen koordinoijan mukanaoloa tukee myös se, että kaupungin sisällä olevilla toimijoilla on usein toisistaan poikkeavia intressejä ja toimintatapoja. 9

14 2.3 E-palveluihin liittyvät keskeiset havainnot E-palvelut lisäävät asiakkaiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia tarvitsemiensa palveluiden käytössä. Tämä lisää asiakaslähtöisyyttä ja tukee palveluiden saavutettavuutta. Jatkossa on entistä oleellisempaa kehittää sähköisiä palveluympäristöjä asiakkaiden käyttöön. Sähköisten palveluiden avulla mahdollistetaan se, että asiakas ottaa entistä enemmän vastuuta myös omasta terveydestään. Täten palveluilla voi olla myös terveydenhuollon näkökulmasta ennaltaehkäisevää vaikutusta. Julkisen sektorin osalta E-palvelut siirtävät sosiaali- ja terveysalan asiakastyötä entistä enemmän verkkoon ja samalla tämä vapauttaa enemmän aikaa konkreettiseen asiakastyöhön. 10

15 3 Teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön hyvät käytännöt 3.1 Yleistä Tietoteknologisten välineiden käyttö vaatii palvelujärjestelmän kehittämistä sekä muutoksia työkäytännöissä ja ammatillisessa osaamisessa. Toimivat ratkaisut voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää laitteita. Myös laitteiden ja ohjelmien hinnat ja keskinäinen yhteensopimattomuus heikentävät hyödynnettävyyttä. Laitteiden käytön opettaminen tulisi suunnitella asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Teknologia voidaan hyödyntää kansalaisen vastuunoton lisäämiseen oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisesta. Esimerkiksi Pärjäin-pilotissa on kehitetty ja pilotoitu sydänsairaille tarkoitettuja e-terveyspalveluita sähköisellä alustalla. Puhelimia ja taulutietokoneita voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapian harjoiteohjelmissa. Teknologiaa sovelletaan keskeisesti Living Lab-konsepteissa. Living Labilla tarkoitetaan käyttäjälähtöisesti toteutettua kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jossa loppukäyttäjät, kehittäjät ja asiantuntijat toimivat yhdessä tosielämän ympäristössä palvelun toteuttamisessa ja kehittämisessä. Suomessa Living Lab ajattelua on sovellettu 2000-luvun alkupuolelta asti, ja sitä on käytetty laajasti erilaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuuksiin. Living Labin keskiössä on käyttäjälähtöisyys, avoimet innovaatiot, ekosysteemiajattelu sekä soveltaminen tosielämän ympäristöissä. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa, että käyttäjä osallistuu aktiivisesti mukaan toimintaan, ja tarvittaessa tasa-arvoinen toimija muiden toimijoiden kanssa. Avoin innovaatio on edellytys uusille keksinnöille, sillä organisaatiot eivät voi tukeutua pelkästään omiin ideoihinsa, vaan ajatuksia tulee jakaa laajasti organisaatioiden välillä. Ekosysteemit muodostuvat eri toimijoiden välisistä yhteistyöverkostoissa, jossa voi olla mukana hyvin eri tavalla organisoituja toimijoita. Kehittämistyötä tulee toteuttaa tosielämän ympäristöissä, joissa käyttäjät voivat testata 11

16 tuotetta tai palvelua osana normaalia arkea. Täten testaus ei tapahdu esimerkiksi erillisessä laboratorioympäristössä Living lab -käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan hankkeessa on testattu ja kehitetty hyvinvointiteknologiayritysten, ikäihmisten ja heidän omaisten sekä vanhustyön ammattilaisten kanssa teknologiaratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen ja henkilökunnan työhön. Hyvinvointiteknologiayrityksillä on ollut mahdollisuus osallistua käyttäjälähtöiseen tuotekehitysprosessiin. Tuotetestausympäristöinä olivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin useita teknologisia hyvinvointiratkaisuja ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen. Yhdentoista hyvinvointiteknologiayrityksen kanssa toteutettiin yhteensä 17 tuotetestausprosessia. Aktiivisia testaajia oli yli 300. Tuotteita testattiin käyttäjien normaalissa arjessa ikäihmisten, omaisten ja vanhustyön ammattilaisten toimesta. Käyttökokemuksia tuotteiden toimivuudesta, käytettävyydestä ja soveltuvuudesta saatiin hyvin tietoa, sillä testaukset kestivät yleisesti 3 6 kuukautta. Yhteistyön kautta saatiin monenlaista hyötyä. Yritykset pystyivät hyödyntämään käyttäjien palautetta ja kehittämisehdotuksia omassa tuotekehitystyössään. Testausympäristöt puolestaan hyötyivät saamalla käyttökokemuksia uusista teknologiaratkaisuista, ja tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi hankintapäätösten tukena. Myös käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden kehittämiseen mahdollisti asiakkaiden tarpeet ja toiveet täyttävän teknologian kehittämisen. 9 Orava, Janne (2009). Living Lab toiminta Suomessa. Innovaatio ja osaaminen verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy. 12

17 3.3 CIDe Cluster Finland CIDe Cluster Finland on Vantaan kaupungin omistaman Vantaan Innovaatioinstituutin ja Laurean yhteinen hanke, jossa yhdistyy uudenlaisten hoitoa ja kuntoutusta edistäviä tuotteiden, menetelmien sekä prosessien kehittäminen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Yhteistyön avulla pyritään kehittämään yritysten liiketoimintaa ja edistämään hoitoa ja kuntoutusta lisäävien tuotteiden käyttöön ottamista ja menetelmien kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeessa on koottu Suomessa toimivia terveys- ja hyvinvointisektorin yrityksiä ja toimijoita toimintamuodon jäseniksi. Mukana olevat yritykset voivat tuoda hankkeessa omia kehitysvaiheessa olevia tuotteitaan kehitysympäristöön, jossa niitä voidaan parantaa vastaamaan paremmin loppukäyttäjien tarpeita. Toiminnan myötä sosiaali- ja terveysalalla toimivien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välinen vuoropuhelu on lisääntynyt ja yhteisiä toimintatapoja on saatu kehitettyä. 3.4 Päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskus POKE Järvenpään sosiaalisairaalan tiloissa on avattu vuonna 2013 Päihdehoidon ja oppimis- ja kehittämiskeskus (POKE), joka on A-klinikkasäätiön, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston yhteinen hanke. Toiminnan tarkoituksena on kehittää päihdealan koulutusta sekä varmistaa alan osaaminen ja resurssit myös jatkossa. Toiminnassa kehitetään myös koko päihde- ja mielenterveystyötä ja sen toimintamalleja. Mallissa luodaan selkeä ja tiivis kytkentä koulutuksesta käytännön hoitotyöhön. Opetusta toteutetaan aidossa työelämäympäristössä ja tulevat hoitotyön ammattilaiset pääsevät työskentelemään yhdessä yhdessä jo koulutuksen aikana https://www.laurea.fi/hankkeet/cide/cide-hankkeet 13

18 Toiminnassa oppilaitosten päihde- ja mielenterveystyön perusopetuksen kursseja toteutetaan aidossa työelämäympäristössä kolmen organisaation yhteistyönä. Vastuunjako toteutuu siten, että oppilaitokset vastaavat opetuksesta ja hoitolaitos tarjoaa ympäristön, joka tukee oppimista. Sosiaali- ja terveysalan opintoja voidaan tällä tavalla tuoda moniammatilliseen työelämäympäristöön. Samalla päihde- ja mielenterveystyön teoreettista taustaa on mahdollista avata konkreettisen asiakastyön kautta täten työssä oppiminen ja teoriaopetus integroituu hyvin yhteen. Tulevaisuuden keskeisenä tavoitteena on kehittää sellainen Living Lab-ympäristössä toteutuva malli, jota voidaan levittää ja monistaa myös muualle yhteistyössä yritysten, kuntien ja asiakkaiden kanssa. 3.5 mhealt Booster mhealth Booster-hankkeessa on edistetty hyvinvointiteknologiaratkaisuiden jalkautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia, kuntoutumista, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa. Toiminnan tavoitteena on yritysten liiketoiminnan kasvattaminen ja liiketoimintaosaamisen lisääminen, yritysten tarjonnan ja käyttäjätarpeiden kohtaaminen kehitysympäristöissä sekä työpaikkojen lisääminen toimialalle. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, ICT-alan osaajat, asiakkaat sekä asiakkaiden kanssa työskentelevät henkilöt. 11 Hankkeessa on rakennettu kehitysympäristöjä, joissa on mahdollista testata tuotteita ja palveluita yhteistyössä asiakkaiden, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Kehitysympäristö on tukenut yritysten teknologiaosaamista muun muassa siten, että asiakaspalautteet tuotteiden käytettävyydestä ovat antaneet tärkeää tietoa tuotekehityksen tueksi. Yritysten kehittämiä hyvinvointiteknologiaan liittyviä ratkaisuja on päästy hyödyntämään tehokkaasti moniammatillisen mallin kautta. Yrityksille ympäristö on tarjonnut kohtaamispaikan, jossa yritysten tuotteiden, asiakkaiden ja asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua on tiivistetty. 11 https://www.innokyla.fi/web/malli

19 Kunnan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista teknologia-asioissa on tuettu hankkeen myötä runsaasti. Kehitysympäristöt ovat olleet henkilöstölle ja opiskelijoille hyviä koulutuksen ja ohjauksen paikkoja, joissa on tehty tiivistä yhteistyötä eri asiakasryhmien kanssa. 3.6 Sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen Lapissa toteutettu sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen on mahdollistanut hyvin kumppanuuksien syntymistä julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoille. Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun rakennettu liikuteltava ja muunneltavissa oleva simulaatio- ja kehittämisympäristö on mahdollistanut simulaatio-opetuksen, palvelumuotoilun, hyvinvointiteknologian, sähköisten palveluiden sekä tuotekehityksen yhdistämisen. Ympäristö luo hyviä mahdollisuuksia muun muassa tiimityöskentelyn kehittämiseen sekä sähköisten palvelujen tehokkaaseen käyttöön sosiaali- ja terveysalalla. Tiloissa ovat toimineet niin oppilaitoksen, työelämän ja järjestöjen edustajat https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=a

20 3.7 Teknologian hyödyntämisen keskeiset havainnot Sosiaali- ja terveysalalla kehitettäviin tuote- ja palveluinnovaatioihin on oleellista sitouttaa laaja ryhmä kehittämistyöhön. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö tiivistyy parhaimmillaan niin, että kehitettävät palvelut ja tuotteet vastaavat entistä paremmin sosiaali- ja terveysalan sekä asiakkaiden tarpeisiin. Myös yritysten ja asiakkaiden yhteistyön avulla saadaan luotua entistä enemmän vuoropuhelua ja kehittämisnäkökulmat pystytään ottamaan huomion jo varhaisessa vaiheessa. Oppilaitosten mukaan saaminen yhteistyöhön on keskeistä. Tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pääsevät konkreettisesti kiinni asiakastyöhön sekä tulevien teknologisten ratkaisuiden kehittämiseen ja sisäistämiseen. 16

21 4 Kehittämissuositukset kehittämisen tueksi Lopussa esitetään kehittämissuosituksia, joiden avulla teknologian hyödyntämistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä voidaan pilotoida ja kehittää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Käyttäjälähtöisyys pilotoinnin kautta Uusia teknologisia innovaatioita kehitettäessä on syytä pitää jatkuvasti palvelun tai tuotteen loppukäyttäjän näkökulma esillä. Loppukäyttäjien mukaan ottaminen jo innovaatioiden suunnitteluvaiheessa on tärkeää, ja käyttäjänäkökulman korostaminen koko kehitysprosessin ajan tuo yleensä parhaan mahdollisen lopputuloksen. Käyttäjien kehittämiskommentit lopputuotteen tai palvelujen käytettävyydestä tai helppokäyttöisyydestä auttavat tuottamaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat varsinaisen tuotelanseerauksen aikana asiakaslähtöisesti testattuja. Loppukäyttäjät voidaan ottaa mukaan kiinteäksi osaksi kehittäjätiimin toimintaa. Esimerkiksi vanhainkoteihin kehitettävät teknologiset apuvälineet saavat hyvän asiakaslähtöisen näkökulman, mikäli vanhainkodin asukkaat pääsevät esittämään omia tarpeitaan alusta lähtien ja pääsevät myös testaamaan ja pilotoimaan tuotetta siinä ympäristössä, johon se on tarkoitus jäädä käyttöön. Kokonaisvaltaiset palvelukonseptit Tulevaisuuden yksi keskeinen suunta on kohti entistä integroidumpia palveluratkaisuita - Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus on tästä hyvä esimerkki. Mikäli palveluita tuotetaan laajalle asiakasjoukolle, tarjoaa tämä teknologisten innovaatioiden testaamiseen laaja-alaisen kehittämisympäristön, jonka avulla pilotoinnissa voidaan saada useiden eri käyttäjäryhmien kommentit. Kokonaisvaltaiset palvelukonseptit auttavat palvelujen ja tuotteiden suunnittelua ja kehittämistä, jos kehittämistyö tapahtuu samassa yhteydessä, jossa esimerkiksi hyvinvointikeskus sijaitsee. Hy- 17

22 vinvointikeskuksen yhteyteen voidaan jo kehittämisvaiheessa alkaa integroida sellaisia teknologisia ratkaisuita, jotka hyödyttävät laajan asiakasjoukon tarpeita. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämiseksi on tarpeellista entistä rohkeammin hakeutua kohti ratkaisuita, joissa eri palveluita on sijoitettuna samaan tilaan. Tämä edesauttaa toimijoiden välisen yhteistyön kehittymistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijodein tietämyksen lisääntymistä toistensa työskentelytavoista. Myös kustannukset saattavat pysyä maltillisina, kun eri palvelut eivät ole enää eri paikoissa, vaan yhteiskehittäminen voi tapahtua yhdessä yksittäisessä paikassa. Lisäksi asiakkaat hyötyvät palveluiden keskittämisestä, sillä enää ei tarvitse hakea eri palveluita useasta eri paikasta. Eri foorumit yhteistyön mahdollistajana Yhteiskunnassa on nykyään keskeisenä strategisena painopisteenä yhteistyön lisäämiseen sekä ennaltaehkäisy teknologisten ratkaisujen kautta. Tämän lisäämiseksi on oleellista lisätä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välistä keskusteluyhteyttä ja dialogia muun muassa tarpeisiin, kehittämisen päämääriin sekä käytännön toteutukseen liittyen. Erilaiset foorumit, joissa kuntien, julkisen hallinnon, kehittämisyksiköiden ja yksityisten palvelutuottajien edustajat tapaavat, tiivistävät yhteistyötä ja kirkastavat yhteistä päämäärää. Foorumilla tietty toimija voi esittää omaa ideaansa teknologian hyödyntämiseen, ja muut toimivat voivat esittää siihen oman organisaationsa näkökulman mahdollisista rajoitteista, kehittämisestä ja hyödyistä. Yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kehittämistyössä Julkisen ja yksityisen sektorin osallistuminen yhteisiin rahoitushakuihin on keskeistä. Jo rahoituksen hakuvaiheessa toimijat pääsevät enemmän kiinni toistensa toimintaperiaatteista ja yhteistyö helpottuu tätä kautta. Yhteinen rahoitus teknologisten palveluiden hyödyntämisessä palvelee myös kuntien ja alueiden kehittämistä kokonaisvaltaisemmin, sillä asiakkaat saavat näin entistä laajaalaisempia palveluita oman hyvinvointinsa tueksi. Palveluissa on edustettuina sekä julkisen että yk- 18

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Kuntien palvelujen kehittäminen. Timo Nousiainen

Kuntien palvelujen kehittäminen. Timo Nousiainen Kuntien palvelujen kehittäminen Timo Nousiainen Suomi ikääntyy, kuntakoko kasvaa, palvelujen kysyntä lisääntyy Mikä reseptiksi? Vahva peruskunta Normitalkoot -kuntien tehtävät Kuntastrategia Palvelujen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster hankkeen käyttäjälähtöiset KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT Soukan palvelukeskuksen HYVINVOINTIKIOSKI

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Teknologia tukemassa ikääntyneiden kotona asumista seminaari Tampere, Kuuselan seniorikeskus 12.4.2011

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Strategiatyön vaiheet 1. Kartoitus 2. Visiointi 3. Priorisointi 4. Toimenpiteistä ja vastuista sopiminen 5.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 11.2.2015

Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 11.2.2015 Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 11.2.2015 OMAHOITO JA DIGITAALISET ARVOPALVELUT -PROJEKTIN MÄÄRITTELYVAIHE Määrittelyvaiheen tavoitteet Määritellä yhteinen toiminnallinen ja tietotekninen tahtotila

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot