PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA"

Transkriptio

1 PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Selvitys teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista TEKIJÄ: JUKKA LIDMAN, SOSIAALIKEHITYS OY Selvitys on teetetty osana Hämeen liiton rahoittamaa EAKR-rahoitteista Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin hanketta (A32612)

2 PUBLIC-PRIVATE YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYS- ALALLA Selvitys teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista Jukka Lidman

3 SISÄLLYSLUETTELO 1! Johdanto... 1! 2! E-palvelut... 3! 2.1! E-palvelujen hyvät käytännöt... 6! 2.1.1! Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut... 7! 2.1.2! Hämeenlinnan eomahoito... 8! 2.1.3! Oulu Omahoito... 8! 2.2! Asiakaslähtöisyys kunnan palveluiden kehittämisessä... 9! 2.3! E-palveluihin liittyvät keskeiset havainnot... 10! 3! Teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön hyvät käytännöt... 11! 3.1! Yleistä... 11! 3.2! Living lab -käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan... 12! 3.3! CIDe Cluster Finland... 13! 3.4! Päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskus POKE... 13! 3.5! mhealt Booster... 14! 3.6! Sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen... 15! 3.7! Teknologian hyödyntämisen keskeiset havainnot... 16! 4! Kehittämissuositukset kehittämisen tueksi... 17!

4

5 1 Johdanto Selvitystyön kohteena on yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö ja teknologian hyödyntämisen edistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Selvityksessä tarkastellaan olemassa olevia erilaisia innovaatio- ja kehittämisympäristöjä näiden kahden eri sektorin yhteiseksi kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden tuottaminen on muuttunut merkittävästi yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Keskeinen muutos alkoi selkeästi näkyä yksityisten palvelutuottajien aktivoitumisen myötä 2000-luvun alussa ja nykyään sosiaali- ja terveysalan yksityinen palvelusektori on organisoitunut ja organisoitumassa uudelleen. Uutena ja ennen kokemattomana asiana alalle on tullut ulkomaisia yrittäjiä ja kansainvälisiä sijoittajia - tällä hetkellä kilpailu on kiristynyt ja yritykset pyrkivät laajentumaan sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Lisäksi kasvua haetaan laajentamalla toimintaa uusille alueille. Hyvinvointiala tarjoaa potentiaalia uusien työpaikkojen syntymiseen sekä yrityksille selkeitä liiketoimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä ala, sillä esimerkiksi kuntien menoista niiden osuus on yli puolet. Hyvinvointialan kehittämistyötä toteutetaan kansallisesti pääosin strategisilla hankkeilla, joilla pyritään lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä sekä tukemaan hyvinvointialan kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ-hyvinvointihanke keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja sen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen sekä tuottavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tavoitteet on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa, jolla pyritään kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Hyvinvointialan kehitystä tehdään keskeisesti myös EUrahoituksella. 1

6 Muuttuneen toimintaympäristön seurauksena sektorien välinen yhteistyö on tullut lähes välttämättömäksi. Uudet teknologiset innovaatiot tarjoavat huomattavia etuja palvelujen toteuttamiseen, yhteistyön lisäämiseen ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Teknologisten innovaatioiden avulla kyetään parhaimmillaan luomaan sellaisia tuotteita tai palveluita, jotka luovat selkeää lisäarvoa käyttäjälle. Tuotteissa tai palveluissa voidaan yhdistää olemassa olevia ratkaisuja tai luoda kokonaan uutta toimintaa. Keskeistä on, että innovaatioilla lisätään käyttäjän hyvinvointia. Lisäksi innovaatiot voivat palvelujen kustannustehokkuutta. Selvitystyön tavoitteet Selvitystyössä tuotetaan tietoa siitä, millaisia innovaatio- ja kehittämisympäristöjä yksityisen ja julkisen sektorin yhteiseen kehittämiseen on käytössä sosiaali- ja terveysalalla. Selvitystyössä esitetään hyviä käytäntöjä, joilla on lisätty yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä erityisesti teknologian hyödyntämisessä. Raporttiin on valittu hyviä valtakunnallisia käytäntöä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja teknologian hyödyntämisestä. Raportoinnissa käytännöt kuvataan seuraavasti:! Kuvaus toiminnasta ja siitä mitä on tehty! Mikä toiminnassa ja yhteistyössä on vaikuttavaa teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön lisäämisen kannalta! Mallien mahdollinen hyödynnettävyys ja levitettävyys 2

7 2 E-palvelut Teknologiaa voidaan hyödyntää kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiksi. Sen avulla voidaan turvata hyvinvointipalvelut, kun entistä harvempi voi huolehtia suuresta joukosta palveluja tarvitsevia ihmisiä. Kansalaisille pyritään tarjoamaan palveluita, jotka tehostavat palveluiden saumattomuutta. Esimerkiksi Kansallisen Terveysarkiston (Kanta) palveluilla edistetään kansalaisten hoitotietojen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta sekä potilasturvallisuutta. Myös sosiaalihuollossa ollaan siirtymässä sähköiseen asiakastietovarantoon). Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) avulla puolestaan tavoitellaan asiakkaille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Teknologian ja yhteistyön lisääminen ovat keskiössä myös Sote-tieto hyötykäyttöön strategiassa. Strategisena tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten omaehtoista hyvinvointinsa ylläpitoa kehittämällä tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluita. Aktiivinen kansalainen, joka ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Teknologian ja tietovarantojen aktiivinen hyödyntäminen, joka laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamahdollisuuksia ja sisällyttää kansalaiset ja ammattilaiset mukaan palvelujen kehittämiseen. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista haluaisi asioida viranomaisten kanssa sähköisiä menetelmiä (kuten verkkoasiointi sekä sähköposti-, älypuhelin-, tai tablettiasiointi) hyödyntäen. Sähköisiä palveluita toivotaan erityisesti siksi, että ne mahdollistavat asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomasti, säästävät aikaa, kaikki olennainen tieto on koottuna yhteen paikkaan ja ne tuovat asiakkaalle ajantasaista tietoa omista asioista

8 Alueiden ja kuntien tietohallintoyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntaliiton, kuntien sekä sosiaali- ja terveysministeriön AKUSTI-yhteistyön avulla pyritään kehittämään ja vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyötä. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on vakinaistaa yhteistyön malli kuntien, sairaanhoitopiirien sekä muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää toimiva yhteistyömalli sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon ja tämän avulla päästä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Toimintaa pilotoidaan vuosina ja tarkoituksena on, että AKUSTI-toimintamalli vakinaistuu. Yhteistyön hyötyinä ovat palveluja käyttävien asiakkaiden kannalta paremmat tietojärjestelmät ja muut IT-palvelut, joiden avulla voidaan voidaan tukea kansalaisten mahdollisuuksia itse ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään, ja heille voidaan tarjota parempia palveluja. Keinona tähän on asiakastietojen hyödynnettävyys organisaatioriippumattomasti. 2 3 Haasteet tiedon hyödyntämisessä Kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä kerätään runsaasti tietoa. Tällä tiedolla olisi laajaa hyödynnettävyyttä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Esimerkiksi resursseja kyettäisiin kohdentamaan tehokkaammin, jos olisi täsmällistä tietoa siitä, mitkä ryhmät ja millä alueilla käyttävät runsaasti tiettyjä palveluita. Kuntien tietojärjestelmät eivät ole keskenään yhteistoiminnallisia keskenään eikä myöskään valtakunnallisten tietojärjestelmien kanssa. Eri järjestelmien tietokannat ja rakenteet ovat keskenään erilaisia. Tiedon hyödynnettävyyttä hankaloittaa myös tietosuojalainsäädäntö ja hallinnonalojen erityislainsäädäntö. Kuntalaisista on olemassa useita eri henkilörekistereitä, mutta tietojen yhdistämi Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön strategia

9 nen on kielletty, sillä tietoa saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen mihin niitä on kerätty. Täten palvelujen käytön kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. Myös tietoa palveluiden kasaantumisesta tietyille henkilöille on hankala saada. 4 (Kauppi ym. 2013, 40-41) Laaja sähköisten palvelujen käyttö edellyttää kansalaisten sähköistä tunnistamista sekä tietokantojen välistä vaihtoa. Yhteisen palveluväylän avulla on mahdollista hyödyntää olemassa olevia tietokantoja, mutta tämä edellyttää laaja yhteistyötä julkisten organisaation ja yritysten välillä. 5 4 Kauppi, Anu & Seppälä, Antto & Nykänen, Pirkko (2013). Nuorten tiedot käyttöön. Raportti nuorten elinoloja ja palvelujen käyttöä koskevien tietojen tilanteesta. Opit käyttöön hanke. 5 5

10 2.1 E-palvelujen hyvät käytännöt Sähköiset palvelut tarjoavat kansalaisille useita mahdollisuuksia. Etäpalvelujen kautta asiakkaalla on mahdollisuus palveluihin verkkopalveluihin paikkariippumattomasti etänä. Verkkoasioinnin avulla palveluiden saatavuutta voidaan täydentää siten, että asiakas käyttää palveluita ajasta riippumatta itsepalveluasiointina. Verkkoneuvolla voidaan välttää tarpeettomia käyntejä sekä ohjata asiakkaita tiedon hakemisessa ja asioiden vireillepanossa. Verkko-osallistuminen puolestaan mahdollistaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi palveluiden kehittämiseen. Myös opetustoimessa erilaisilla oppimisympäristöillä ja ratkaisuilla voidaan tukea oppimisprosessia. 6 E-palvelujen käyttö ja käyttöönotto ei tapahdu aina kivuttomasti. Edellytyksenä on, että palvelujen tuottaja on toteuttanut palvelut helppokäyttöisiksi ja hyödynnettäviksi, ja palvelun käyttäjällä on mahdollisuus käyttää palveluita sujuvasti. E-palvelujen käyttöönoton keskeisimpiä haasteita ovat: 7! Tietoturva & tunnistautuminen! Järjestelmien ja tietojen yhteensopivuus! Tietoliikenneyhteydet! Helppokäyttöisyys! Markkinointi! Palveluiden kehittäminen Esimerkkinä valtakunnallisesta neuvontapalvelusta on kansalaisneuvonta.fi, jossa kansalaisia neuvotaan sähköisessä asioinnissa ja vastataan kysymyksiin julkisista palveluista. Kuntalaisaloite.fi palvelussa voi puolestaan tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita. Esimerkkejä julkisen hallinnon sähköisistä palveluista ja niiden käytöstä ja hyödyntämisestä löytyy osoitteesta: 6 aportti_lapin_liitto.pdf 7 6

11 /index.html Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 8 Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut-projekti on hyvä käytäntö valtakunnallisesta kehittämistyöstä, jonka avulla pyritään tarjoamaan kunnille sähköisten palveluiden yhteistä kansallista kokonaisuutta. Projektin tavoitteena on yhteisesti määritellä itse- ja omahoitoa tukevien sähköisten palveluiden kokonaisuuden tavoitetila sekä tuottaa malli kansallisesta toteuttamistavasta, siihen liittyvästä vastuunjaosta ja hallintamallista sekä suunnitelma kokonaisuuden toteutuksesta. Omahoidon palveluilla voidaan saada aikaan suuria kustannussäästöjä sekä säästää merkittävästi aikaa varsinaiselle hoitotyölle. Esimerkiksi Oulussa sähköisen omahoitopalvelun kautta on pystytty vähentämään puheluiden määrä noin 40 prosentilla vuoden aikana. Espoossa puolestaan on saatu merkittäviä säästöjä aikaan korvaamalla puhelut viesteillä. Omahoidon ratkaisuilla on vahvistettu myös asiakkaa omaa roolia ja vastuunottoa terveydestään. Projektissa toteutetaan tiiviisti yhteistyötä eri kansallisten toimijoiden kanssa ja siinä huomioidaan sellaiset ratkaisut ja palvelut, joita jo kehitetään kansallisissa hankkeissa. Projektin ohjausryhmässä on mukana laaja edustus kansallisia toimijoita. Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS osallistuvat myös suunnittelutyöhön. 8 Yhteisen suunnittelutyön tuotoksena aineiston pohjalta avulla voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden käyttöön kokonaisuus, joka tukee valtakunnallisesti käyttöönotettavissa kansalaisen päätöksentekoa ja omahoitoa tukevia sähköisiä palveluita. Kuntalainen pystyy esimerkiksi sähköisesti tallentamaan omia terveystietojaan, tekemään sähköisen terveystarkastuksen, arvioi- 7

12 maan omaa hoidon tarvettaan, saamaan yksilölliseen tarpeeseen kohdennettua valmennusta sekä itse- ja omahoidon tukea. Palvelut täydentävät perinteisiä vastaanotto- ja puhelinpalveluita sekä tukevat sosiaali- ja terveyshuollon toiminnan muutosta Hämeenlinnan eomahoito Hämeenlinnassa sähköisiä palveluita on kehitetty tavoitteena nostaa asiakas keskeiseksi toimijaksi omassa hoidossaan. eomahoitopalvelulla tarjotaan asiakkaalle näkymä omiin terveystietoihin ja terveydentilaan. Palvelulla pyritään myös edistämään asiakkaan omaa kiinnostusta terveydestään. eomahoito on sähköinen terveyspalvelu, johon palvelusopimuksen tehneet kuntalaiset saavat käyttöönsä sähköisen terveyskansion. Siitä voi katsoa omat tietonsa lääkitykseen, diagnooseihin, laboratoriotuloksiin ja hoitosuunnitelmiin liittyen. Palvelun kautta on mahdollista viestiä oman hoitohenkilökunnan kanssa. Palvelu on suunniteltu erityisesti niille, joilla on terveysriskejä tai seurantaa vaativia sairauksia. eomahoitoon voi tehdä palvelusopimuksen lomakkeella, joka palautetaan oman terveysasemaan tai postin välityksellä Oulu Omahoito Oulun omahoito-palvelussa on sisällytetty terveyspalvelut, työterveys ja sosiaalipalvelut. Käyttäjä voi tarkastella omia tuloksiaan graafisesti. Käyttäjällä on mahdollisuus tallentaa palveluun omia tiedostojaan ja mittaustuloksiaan. Käyttäjällä on mahdollisuus käyttää Duodecimin terveystarkastus- ja terveysvalmennuspalveluita. 8

13 2.2 Asiakaslähtöisyys kunnan palveluiden kehittämisessä E-palveluihin liittyy kiinteästi asiakkaan mahdollisuus antaa sähköisesti palautetta saamastaan palvelusta. Asiakkaan tarpeisiin liittyvät erilaiset intressit tulee huomioida asiakaslähtöisten järjestelmien kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan asiakaslähtöisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kuntalainen voi antaa palautetta palveluiden kehittämiseen liittyen. Yksinkertainen tapa palautetiedon saamiseksi on yksittäisten palvelujen järjestämistä. Palveluja voidaan arvioida sähköisten palveluiden lisäksi myös kuntalaispalautteen, asiakastyytyväisyyskyselyjen, palvelusitoumuksiin liittyvien palautemahdollisuuksien sekä erilaisten gallupien, barometrien ja markkinatutkimuksien avulla. Palautteen keräämisen tueksi tulisi alussa perustua ydintoimintojen kehittämiseen, joiden ympärille voi tarpeen vaatiessa kehittää uusia palautteenkeruutapoja. Aluksi tulisi saattaa puitteet kuntoon, ja kun on varmistuttu, että toiminta on mahdollista ylläpitää, voidaan palautetta kerätä myös muilla tavoilla. Palautteen keräämisen ydintoimintojen olisi hyvä keskittyä sähköisen palautteen ympärille. Tämä takaa koordinoinnin helppouden, yhdenmukaisuuden, hallittavuuden sekä hillitsee kustannuksia. Palautteen keräämisessä on syytä noudattaa vastuukaaviota, johon sisältyy selkeä vastuualueiden määrittely. Vastuukaaviot luovat perustan, jonka avulla järjestelmää voidaan ylläpitää ja kehittää. Henkilöstön sitoutuminen alusta alkaen on keskeistä palautteen keräämisessä. Vastuita ei tulisi jakaa vain muutamalle henkilölle, vaan vastuuta tulisi jakaa useiden henkilöiden kesken. Keskeisin vastuutaho järjestelmän ylläpitoon tulisi kuitenkin nimetä. Palautejärjestelmän ylläpidossa olisi hyvä olla mukana myös ulkopuolinen taho varmentamassa järjestelmän toiminnan. Ulkopuolisen koordinoijan mukanaoloa tukee myös se, että kaupungin sisällä olevilla toimijoilla on usein toisistaan poikkeavia intressejä ja toimintatapoja. 9

14 2.3 E-palveluihin liittyvät keskeiset havainnot E-palvelut lisäävät asiakkaiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia tarvitsemiensa palveluiden käytössä. Tämä lisää asiakaslähtöisyyttä ja tukee palveluiden saavutettavuutta. Jatkossa on entistä oleellisempaa kehittää sähköisiä palveluympäristöjä asiakkaiden käyttöön. Sähköisten palveluiden avulla mahdollistetaan se, että asiakas ottaa entistä enemmän vastuuta myös omasta terveydestään. Täten palveluilla voi olla myös terveydenhuollon näkökulmasta ennaltaehkäisevää vaikutusta. Julkisen sektorin osalta E-palvelut siirtävät sosiaali- ja terveysalan asiakastyötä entistä enemmän verkkoon ja samalla tämä vapauttaa enemmän aikaa konkreettiseen asiakastyöhön. 10

15 3 Teknologian hyödyntämisen ja yhteistyön hyvät käytännöt 3.1 Yleistä Tietoteknologisten välineiden käyttö vaatii palvelujärjestelmän kehittämistä sekä muutoksia työkäytännöissä ja ammatillisessa osaamisessa. Toimivat ratkaisut voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää laitteita. Myös laitteiden ja ohjelmien hinnat ja keskinäinen yhteensopimattomuus heikentävät hyödynnettävyyttä. Laitteiden käytön opettaminen tulisi suunnitella asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Teknologia voidaan hyödyntää kansalaisen vastuunoton lisäämiseen oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisesta. Esimerkiksi Pärjäin-pilotissa on kehitetty ja pilotoitu sydänsairaille tarkoitettuja e-terveyspalveluita sähköisellä alustalla. Puhelimia ja taulutietokoneita voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapian harjoiteohjelmissa. Teknologiaa sovelletaan keskeisesti Living Lab-konsepteissa. Living Labilla tarkoitetaan käyttäjälähtöisesti toteutettua kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jossa loppukäyttäjät, kehittäjät ja asiantuntijat toimivat yhdessä tosielämän ympäristössä palvelun toteuttamisessa ja kehittämisessä. Suomessa Living Lab ajattelua on sovellettu 2000-luvun alkupuolelta asti, ja sitä on käytetty laajasti erilaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuuksiin. Living Labin keskiössä on käyttäjälähtöisyys, avoimet innovaatiot, ekosysteemiajattelu sekä soveltaminen tosielämän ympäristöissä. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa, että käyttäjä osallistuu aktiivisesti mukaan toimintaan, ja tarvittaessa tasa-arvoinen toimija muiden toimijoiden kanssa. Avoin innovaatio on edellytys uusille keksinnöille, sillä organisaatiot eivät voi tukeutua pelkästään omiin ideoihinsa, vaan ajatuksia tulee jakaa laajasti organisaatioiden välillä. Ekosysteemit muodostuvat eri toimijoiden välisistä yhteistyöverkostoissa, jossa voi olla mukana hyvin eri tavalla organisoituja toimijoita. Kehittämistyötä tulee toteuttaa tosielämän ympäristöissä, joissa käyttäjät voivat testata 11

16 tuotetta tai palvelua osana normaalia arkea. Täten testaus ei tapahdu esimerkiksi erillisessä laboratorioympäristössä Living lab -käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan hankkeessa on testattu ja kehitetty hyvinvointiteknologiayritysten, ikäihmisten ja heidän omaisten sekä vanhustyön ammattilaisten kanssa teknologiaratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen ja henkilökunnan työhön. Hyvinvointiteknologiayrityksillä on ollut mahdollisuus osallistua käyttäjälähtöiseen tuotekehitysprosessiin. Tuotetestausympäristöinä olivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin useita teknologisia hyvinvointiratkaisuja ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen. Yhdentoista hyvinvointiteknologiayrityksen kanssa toteutettiin yhteensä 17 tuotetestausprosessia. Aktiivisia testaajia oli yli 300. Tuotteita testattiin käyttäjien normaalissa arjessa ikäihmisten, omaisten ja vanhustyön ammattilaisten toimesta. Käyttökokemuksia tuotteiden toimivuudesta, käytettävyydestä ja soveltuvuudesta saatiin hyvin tietoa, sillä testaukset kestivät yleisesti 3 6 kuukautta. Yhteistyön kautta saatiin monenlaista hyötyä. Yritykset pystyivät hyödyntämään käyttäjien palautetta ja kehittämisehdotuksia omassa tuotekehitystyössään. Testausympäristöt puolestaan hyötyivät saamalla käyttökokemuksia uusista teknologiaratkaisuista, ja tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi hankintapäätösten tukena. Myös käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden kehittämiseen mahdollisti asiakkaiden tarpeet ja toiveet täyttävän teknologian kehittämisen. 9 Orava, Janne (2009). Living Lab toiminta Suomessa. Innovaatio ja osaaminen verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy. 12

17 3.3 CIDe Cluster Finland CIDe Cluster Finland on Vantaan kaupungin omistaman Vantaan Innovaatioinstituutin ja Laurean yhteinen hanke, jossa yhdistyy uudenlaisten hoitoa ja kuntoutusta edistäviä tuotteiden, menetelmien sekä prosessien kehittäminen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Yhteistyön avulla pyritään kehittämään yritysten liiketoimintaa ja edistämään hoitoa ja kuntoutusta lisäävien tuotteiden käyttöön ottamista ja menetelmien kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeessa on koottu Suomessa toimivia terveys- ja hyvinvointisektorin yrityksiä ja toimijoita toimintamuodon jäseniksi. Mukana olevat yritykset voivat tuoda hankkeessa omia kehitysvaiheessa olevia tuotteitaan kehitysympäristöön, jossa niitä voidaan parantaa vastaamaan paremmin loppukäyttäjien tarpeita. Toiminnan myötä sosiaali- ja terveysalalla toimivien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välinen vuoropuhelu on lisääntynyt ja yhteisiä toimintatapoja on saatu kehitettyä. 3.4 Päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskus POKE Järvenpään sosiaalisairaalan tiloissa on avattu vuonna 2013 Päihdehoidon ja oppimis- ja kehittämiskeskus (POKE), joka on A-klinikkasäätiön, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston yhteinen hanke. Toiminnan tarkoituksena on kehittää päihdealan koulutusta sekä varmistaa alan osaaminen ja resurssit myös jatkossa. Toiminnassa kehitetään myös koko päihde- ja mielenterveystyötä ja sen toimintamalleja. Mallissa luodaan selkeä ja tiivis kytkentä koulutuksesta käytännön hoitotyöhön. Opetusta toteutetaan aidossa työelämäympäristössä ja tulevat hoitotyön ammattilaiset pääsevät työskentelemään yhdessä yhdessä jo koulutuksen aikana https://www.laurea.fi/hankkeet/cide/cide-hankkeet 13

18 Toiminnassa oppilaitosten päihde- ja mielenterveystyön perusopetuksen kursseja toteutetaan aidossa työelämäympäristössä kolmen organisaation yhteistyönä. Vastuunjako toteutuu siten, että oppilaitokset vastaavat opetuksesta ja hoitolaitos tarjoaa ympäristön, joka tukee oppimista. Sosiaali- ja terveysalan opintoja voidaan tällä tavalla tuoda moniammatilliseen työelämäympäristöön. Samalla päihde- ja mielenterveystyön teoreettista taustaa on mahdollista avata konkreettisen asiakastyön kautta täten työssä oppiminen ja teoriaopetus integroituu hyvin yhteen. Tulevaisuuden keskeisenä tavoitteena on kehittää sellainen Living Lab-ympäristössä toteutuva malli, jota voidaan levittää ja monistaa myös muualle yhteistyössä yritysten, kuntien ja asiakkaiden kanssa. 3.5 mhealt Booster mhealth Booster-hankkeessa on edistetty hyvinvointiteknologiaratkaisuiden jalkautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia, kuntoutumista, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa. Toiminnan tavoitteena on yritysten liiketoiminnan kasvattaminen ja liiketoimintaosaamisen lisääminen, yritysten tarjonnan ja käyttäjätarpeiden kohtaaminen kehitysympäristöissä sekä työpaikkojen lisääminen toimialalle. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, ICT-alan osaajat, asiakkaat sekä asiakkaiden kanssa työskentelevät henkilöt. 11 Hankkeessa on rakennettu kehitysympäristöjä, joissa on mahdollista testata tuotteita ja palveluita yhteistyössä asiakkaiden, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Kehitysympäristö on tukenut yritysten teknologiaosaamista muun muassa siten, että asiakaspalautteet tuotteiden käytettävyydestä ovat antaneet tärkeää tietoa tuotekehityksen tueksi. Yritysten kehittämiä hyvinvointiteknologiaan liittyviä ratkaisuja on päästy hyödyntämään tehokkaasti moniammatillisen mallin kautta. Yrityksille ympäristö on tarjonnut kohtaamispaikan, jossa yritysten tuotteiden, asiakkaiden ja asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua on tiivistetty. 11 https://www.innokyla.fi/web/malli

19 Kunnan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista teknologia-asioissa on tuettu hankkeen myötä runsaasti. Kehitysympäristöt ovat olleet henkilöstölle ja opiskelijoille hyviä koulutuksen ja ohjauksen paikkoja, joissa on tehty tiivistä yhteistyötä eri asiakasryhmien kanssa. 3.6 Sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen Lapissa toteutettu sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristön rakentaminen on mahdollistanut hyvin kumppanuuksien syntymistä julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoille. Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun rakennettu liikuteltava ja muunneltavissa oleva simulaatio- ja kehittämisympäristö on mahdollistanut simulaatio-opetuksen, palvelumuotoilun, hyvinvointiteknologian, sähköisten palveluiden sekä tuotekehityksen yhdistämisen. Ympäristö luo hyviä mahdollisuuksia muun muassa tiimityöskentelyn kehittämiseen sekä sähköisten palvelujen tehokkaaseen käyttöön sosiaali- ja terveysalalla. Tiloissa ovat toimineet niin oppilaitoksen, työelämän ja järjestöjen edustajat https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=a

20 3.7 Teknologian hyödyntämisen keskeiset havainnot Sosiaali- ja terveysalalla kehitettäviin tuote- ja palveluinnovaatioihin on oleellista sitouttaa laaja ryhmä kehittämistyöhön. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö tiivistyy parhaimmillaan niin, että kehitettävät palvelut ja tuotteet vastaavat entistä paremmin sosiaali- ja terveysalan sekä asiakkaiden tarpeisiin. Myös yritysten ja asiakkaiden yhteistyön avulla saadaan luotua entistä enemmän vuoropuhelua ja kehittämisnäkökulmat pystytään ottamaan huomion jo varhaisessa vaiheessa. Oppilaitosten mukaan saaminen yhteistyöhön on keskeistä. Tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pääsevät konkreettisesti kiinni asiakastyöhön sekä tulevien teknologisten ratkaisuiden kehittämiseen ja sisäistämiseen. 16

21 4 Kehittämissuositukset kehittämisen tueksi Lopussa esitetään kehittämissuosituksia, joiden avulla teknologian hyödyntämistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä voidaan pilotoida ja kehittää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Käyttäjälähtöisyys pilotoinnin kautta Uusia teknologisia innovaatioita kehitettäessä on syytä pitää jatkuvasti palvelun tai tuotteen loppukäyttäjän näkökulma esillä. Loppukäyttäjien mukaan ottaminen jo innovaatioiden suunnitteluvaiheessa on tärkeää, ja käyttäjänäkökulman korostaminen koko kehitysprosessin ajan tuo yleensä parhaan mahdollisen lopputuloksen. Käyttäjien kehittämiskommentit lopputuotteen tai palvelujen käytettävyydestä tai helppokäyttöisyydestä auttavat tuottamaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat varsinaisen tuotelanseerauksen aikana asiakaslähtöisesti testattuja. Loppukäyttäjät voidaan ottaa mukaan kiinteäksi osaksi kehittäjätiimin toimintaa. Esimerkiksi vanhainkoteihin kehitettävät teknologiset apuvälineet saavat hyvän asiakaslähtöisen näkökulman, mikäli vanhainkodin asukkaat pääsevät esittämään omia tarpeitaan alusta lähtien ja pääsevät myös testaamaan ja pilotoimaan tuotetta siinä ympäristössä, johon se on tarkoitus jäädä käyttöön. Kokonaisvaltaiset palvelukonseptit Tulevaisuuden yksi keskeinen suunta on kohti entistä integroidumpia palveluratkaisuita - Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus on tästä hyvä esimerkki. Mikäli palveluita tuotetaan laajalle asiakasjoukolle, tarjoaa tämä teknologisten innovaatioiden testaamiseen laaja-alaisen kehittämisympäristön, jonka avulla pilotoinnissa voidaan saada useiden eri käyttäjäryhmien kommentit. Kokonaisvaltaiset palvelukonseptit auttavat palvelujen ja tuotteiden suunnittelua ja kehittämistä, jos kehittämistyö tapahtuu samassa yhteydessä, jossa esimerkiksi hyvinvointikeskus sijaitsee. Hy- 17

22 vinvointikeskuksen yhteyteen voidaan jo kehittämisvaiheessa alkaa integroida sellaisia teknologisia ratkaisuita, jotka hyödyttävät laajan asiakasjoukon tarpeita. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämiseksi on tarpeellista entistä rohkeammin hakeutua kohti ratkaisuita, joissa eri palveluita on sijoitettuna samaan tilaan. Tämä edesauttaa toimijoiden välisen yhteistyön kehittymistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijodein tietämyksen lisääntymistä toistensa työskentelytavoista. Myös kustannukset saattavat pysyä maltillisina, kun eri palvelut eivät ole enää eri paikoissa, vaan yhteiskehittäminen voi tapahtua yhdessä yksittäisessä paikassa. Lisäksi asiakkaat hyötyvät palveluiden keskittämisestä, sillä enää ei tarvitse hakea eri palveluita useasta eri paikasta. Eri foorumit yhteistyön mahdollistajana Yhteiskunnassa on nykyään keskeisenä strategisena painopisteenä yhteistyön lisäämiseen sekä ennaltaehkäisy teknologisten ratkaisujen kautta. Tämän lisäämiseksi on oleellista lisätä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välistä keskusteluyhteyttä ja dialogia muun muassa tarpeisiin, kehittämisen päämääriin sekä käytännön toteutukseen liittyen. Erilaiset foorumit, joissa kuntien, julkisen hallinnon, kehittämisyksiköiden ja yksityisten palvelutuottajien edustajat tapaavat, tiivistävät yhteistyötä ja kirkastavat yhteistä päämäärää. Foorumilla tietty toimija voi esittää omaa ideaansa teknologian hyödyntämiseen, ja muut toimivat voivat esittää siihen oman organisaationsa näkökulman mahdollisista rajoitteista, kehittämisestä ja hyödyistä. Yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kehittämistyössä Julkisen ja yksityisen sektorin osallistuminen yhteisiin rahoitushakuihin on keskeistä. Jo rahoituksen hakuvaiheessa toimijat pääsevät enemmän kiinni toistensa toimintaperiaatteista ja yhteistyö helpottuu tätä kautta. Yhteinen rahoitus teknologisten palveluiden hyödyntämisessä palvelee myös kuntien ja alueiden kehittämistä kokonaisvaltaisemmin, sillä asiakkaat saavat näin entistä laajaalaisempia palveluita oman hyvinvointinsa tueksi. Palveluissa on edustettuina sekä julkisen että yk- 18

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI

KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI 8.2.2017 Kansalliset digitaaliset toimintamallit Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila, TEM Kansalliset digitaaliset toimintamallit

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ryhmän työn käynnistäminen Etelä-Pohjanmaan maakunta Kari Nuuttila

Ryhmän työn käynnistäminen Etelä-Pohjanmaan maakunta Kari Nuuttila DIGILOIKKA-TYÖRYHMÄ Ryhmän työn käynnistäminen 26.2.2016 Etelä-Pohjanmaan maakunta Kari Nuuttila DIGITALISAATIO Digitalisaatio on yhtä aikaa murros ja uusi normaalitila Se mullistaa tavat tehdä työtä ja

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita TYYPPI-hankkeen tulosseminaari 08.12.2015 Hyödyntäjäorganisaatio - ESSHP ESSHP:n tavoitteena hankkeessa on lisätä tulevaisuuden

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen 23.4. 2013 23.4.2013 THL/TITO/PH 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit kuntakokeilu

Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit kuntakokeilu Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit kuntakokeilu 2015 2016 Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista Kokeilukunnat saavat

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma)

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) 2009 2015 Tavoitteena oli helpompi ja sujuvampi asiointi lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja uudistamalla toimintatapoja. Asiakaslähtöiset

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot