KASVATUSTIETEIDEN JA OPETTAJANKOULUTUKSEN YKSIKÖN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN JA OPETTAJANKOULUTUKSEN YKSIKÖN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (päivitetty )

2 SISÄLLYS 1. KASVATUSTIETEIDEN JA OPETTAJANKOULUTUKSEN YKSIKÖN ESITTELY Tiedekunnan osana Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön yleisesittely Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU YKSIKÖSSÄ TUTKIMUKSEN LAADUNVARMISTUS Tutkimuksen strateginen johtaminen Tutkimushenkilöstön rekrytointi ja osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen Tutkimusrahoitus Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot Jatko-opiskelijaksi hakeutuminen ja opintojen ohjaus Jatko-opintojen opetussuunnitelman laatiminen Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus Tieteellinen julkaiseminen Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Tutkimuksen edistämistyöryhmä Toiminnan seuraaminen ja Missä mennään -tilaisuuden järjestäminen Tutkimuksen kehittäminen Tutkimuksen itsearviointi KOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS Koulutuksen perusta ja strateginen johtaminen Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta Opetushenkilöstön rekrytointi ja osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opetussuunnitelmatyö Opetuksen toteutus Opiskelijoiden oppimisen arviointi Opintojen ohjaus Opintoihin orientoituminen ja opintoneuvonta Opiskelun tavoitteisiin ja päämäärään liittyvä ohjaus, HOPS-käytännöt Opiskelijoiden opiskelu- ja oppimisprosessien tukeminen Harjoitteluun liittyvä ohjaus Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus Vaihto-opiskelijoiden ohjaus Uraohjaus, valmistumiseen ja työllistymiseen liittyvä ohjaus Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen kehittämistyöryhmät Palautepäivät, palaute ja sen hyödyntäminen Toiminnan seuraaminen ja Missä mennään -tilaisuus Koulutuksen arviointi ja kehittäminen YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN LAADUNVARMISTUS Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen strateginen johtaminen Elinikäisen oppimisen tukeminen, täydennyskoulutus ja avoin yliopisto Muu sidosryhmätoiminta Oulun kaupunki Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu Alumnitoiminta Opiskelijajärjestöt ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö LIITTEET... 27

3 1. KASVATUSTIETEIDEN JA OPETTAJANKOULUTUKSEN YKSIKÖN ESITTELY 1.1. Tiedekunnan osana Kasvatustieteiden tiedekunnan sivusto: Kasvatustieteiden tiedekunnan perustehtävänä on kasvatus- ja opetusalan tutkimustyö ja siihen pohjautuva koulutus. Tiedekunnan toimintaa johtaa dekaani, professori Pauli Siljander. Varadekaanina toimii professori Pentti Hakkarainen. Tiedekunnan alaisuudessa toimii Oulun ja Kajaanin yksikkö ja normaalikoulut. Tiedekunnassa on tiedekuntaneuvosto, jonka tehtävänä on kehittää tiedekunnan tutkimusta ja opetusta. Se hyväksyy tiedekunnan toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat ja päättää tiedekunnan määrärahojen jaon perusteet. Tiedekuntaneuvosto myös seuraa ja arvioi tiedekunnan toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Se tekee esitykset opetus- ja tutkimusvirkojen perustamisesta tai lakkauttamisesta ja professorien nimityksistä hallitukselle sekä nimittää tiedekunnan opettajat ja tutkijat. Lisäksi tiedekuntaneuvosto edistää tiedekuntien ja laitosten välistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua. Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon kuuluu 18 jäsentä. Neuvostossa ovat edustettuina professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Neuvosto valitaan vaaleilla kolmeksi vuodeksi. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön yleisesittely Yksikön yleisesittely on nähtävissä osoitteessa: Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö kuuluu kasvatustieteiden tiedekuntaan omana tulosyksikkönään. (Tästä eteenpäin käytetään useimmiten nimitystä yksikkö tai lyhennettä KA- SOPE.) Se on monitieteinen tutkimus- ja koulutuslaitos. Yksikössä on noin opiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 130. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö jakaantuu kuuteen eri jaokseen, jotka on muodostettu tieteenalaperustein. Jaoksia ovat kasvatustiede, ainedidaktiikka, kasvatuspsykologia ja psykologia, musiikkikasvatus, sosiologia, naistutkimus ja ympäristökasvatus sekä varhaiskasvatus. Tieteenalajaosten lisäksi hallintopalvelut ja Normaalikoulu muodostavat oman alayksikkönsä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on myöntänyt Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikölle laatuyksikköpalkinnon (Centre of Excellence in University Education) vuosille KASOPEssa tehtävässä tutkimuksessa keskitytään korkeatasoiseen perustutkimukseen sekä yhteiskunnallisesti vaikuttaviin tutkimushankkeisiin. Tutkimus toimii myös opetuksen perustana. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvua, kasvatusta, opetusta ja oppimista sekä näiden yhteiskunnallisia konteksteja. Yhteiskunnan kestävää sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä sekä hyvinvointia edistetään osallistumalla tutkimuksen kautta aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun. Tutkimus

4 KASOPEssa on monitieteistä ja laaja-alaista, mutta yliopiston painoalueiden ja tutkimuksen laadun pohjalta nimetyt vahvuusalueet muodostavat strategisen ja kilpailukykyisen kärjen. Oululainen kasvatus- ja opetusalan tiedeyhteisö tunnetaan monitieteisestä ja monialaisesta asiantuntijakoulutuksesta, jossa korostuvat vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolisuus. Koulutus pyrkii tunnistamaan sekä alueelliset että globaalit tarpeet ja vastaamaan niihin innovatiivisesti ja joustavasti. Erityistehtävänä on vastata kasvatus- ja opetusalan koulutustarpeeseen Pohjois-Suomessa. KASOPE kouluttaa kasvatus- ja opetusalan asiantuntijoita, jotka toimivat monenlaisissa kasvatus- ja opetusympäristöissä sekä organisaatioissa. Yksiköstä valmistuu kasvatusalan asiantuntijoita, jotka sijoittuvat työelämässä esimerkiksi luokanopettajiksi, lastentarhanopettajiksi, aineenopettajiksi, suunnittelijoiksi, tutkijoiksi tai muihin asiantuntijatehtäviin, kuten esimerkiksi kansainvälisiin tehtäviin järjestöissä Suomessa ja ulkomailla. Useat pääaineet ja koulutusohjelmat tekevät kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksiköstä monipuolisen kouluttajan. KASOPEssa on seitsemän koulutusta, joissa voi suorittaa sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opinnot. Ne ovat kasvatustieteiden koulutus, luokanopettajan koulutus, Master of Education -koulutus, taide- ja taitopainotteinen luokanopettajankoulutus, teknologiapainotteinen luokanopettajankoulutus, musiikkikasvatuksen koulutus sekä varhaiskasvatuksen koulutus. Lisäksi yksikössä on kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Programme in Education and Globalisation (EDGLO) sekä oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma EDUTOOL. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö osallistuu myös aineenopettajien koulutukseen, sillä se vastaa aineenopettajaksi opiskelevien 60 opintopisteen laajuisten pedagogisten opintojen toteuttamisesta. Yksikkö tarjoaa sivuaineopintoja koko yliopiston tarpeeseen muun muassa seuraavissa aineissa: koulutusteknologia, sosiologia, naistutkimus ja ympäristökasvatus. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön ilmapiirille on ominaista yhteisöllisyys. Toiminnan kehittämisen kannalta yhteisöllisyys on voimavara muun muassa siksi, että yhteisöllisyys tukee sellaisen hiljaisen ja kokemuksellisen tiedon välittämistä, jota laatujärjestelmän viralliset rakenteet eivät helposti tavoita. Esimerkiksi hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen liittyy paljon spontaanisuutta ja epälineaarisuutta. Siksi kahvihuoneet, ruokasalit ja viihtyisät keskustelunurkkaukset ovat usein parhaita paikkoja siirtää osaamista, saada ideoita ja tunnistaa kehittämistarpeita. Opiskelijajärjestön pitämä Pedon kahvio onkin tärkeä agora myös laatutyön kannalta. Oulun normaalikoululla ( on yliopiston kouluna erittäin tärkeä ja haasteellinen tehtävä. Se pyrkii sovittautumaan ja aktiivisesti vaikuttamaan opettajankoulutuksen kokonaisuudistukseen ja sitä kautta osallistumaan koordinoidusti tutkimuspohjaiseen opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Tämä merkitsee normaalikoulussa tapahtuvan tutkimuksen systemaattista suuntaamista opettajankoulutusta tukevaan perustutkimukseen (opetus, oppiminen ja pedagoginen toiminta) sekä toisaalta opetusharjoittelun eri muotoja ja prosesseja koskevaan tutkimukseen. On kuitenkin ilmeistä, että korkeatasoista ja merkittävää tutkimusta voidaan tehdä vain keskittämällä voimavaroja harkitusti. Tällöin tutkimustoiminnan koordinointi ja yhteistyö myös muiden yliopistojen ja niissä toimivien harjoittelukoulujen kanssa tulee entistä tärkeämmäksi. Oulun normaalikoulu toimii myös tällä alueella aktiivisesti opettajankouluttajien yhteistyöverkostossa enorssissa ( 2

5 1.3. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Ks. myös luvut 3.2. ja 4.3. Henkilöstörakenteen suunnittelu pohjautuu henkilöstöstrategiaan ja konkretisoituu toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Henkilöstösuunnitelma käsitellään yksikönneuvoston kokouksessa, josta se menee edelleen tiedekuntaneuvostoon. Tiedekunta tekee päätökset professoreiden virkojen täytön osalta tehtävän suuntautumisesta, vastaa virantäyttösuunnitelman valmistelusta sekä viran täytöstä. Tiedekunnassa ja yksikössä noudatetaan yliopiston normaaleja käytänteitä haettavaksi julkistamisessa, asiantuntijalausunnoissa ja tehtävään nimittämisessä. Muiden tehtävien osalta yksikönjohtaja asettaa virantäyttötyöryhmän, joka valmistelee hakukuulutuksen. Yksikönneuvosto valitsee sekä määräaikaisen että toistaiseksi nimitettävän henkilöstön. Yksikön johtaja voi nimittää tehtäviin hoitajan korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Kehityskeskustelut käydään vuosittain lähiesimiehen kanssa ja ne dokumentoidaan HR-personecjärjestelmään. Lähiesimiessuhteet ovat yksikössä joissakin tapauksissa sellaiset, että kehityskeskusteluja käy esimies, joka ei juuri tunne työtekijän työtä. Tämä on ongelmallista molempien osapuolten kannalta. Kehityskeskustelujen pohjalta voidaan tehdä painotuksia työsuunnitelmiin esimerkiksi varaamalla vuosisuunnitelmiin tutkimukseen tai ulkomailla työskentelyyn tarkoitettuja jaksoja. Lähiesimiehet käyvät keskustelujen pohjalta tarvittaessa jatkokeskusteluja yksikönjohtajan kanssa, joka puolestaan raportoi näin muodostuneesta yleiskuvasta dekaanille mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseksi on laadittu yksikön yleisiin arkityön käytänteisiin opastava perehdyttämiskartta ( Uusi työntekijä ohjataan myös tutustumaan yliopiston yleisiin ohjeisiin, joihin on linkki yksikön sivuilla ( Työn sisältöön perehdyttäminen on lähiesimiehen vastuulla. 2. STRATEGINEN SUUNNITTELU YKSIKÖSSÄ Tiedekunta vastaa strategisesta suunnittelusta. Vuodesta 2000 strateginen suunnittelu on tapahtunut yksiköiden tasolla mutta tiedekuntaneuvoston ohjauksessa ja johdolla. Strateginen suunnittelu konkretisoituu toiminta- ja taloussuunnitelmissa ja tulossopimuksissa. Tulosneuvotteluihin on osallistunut dekaanin johdolla hallintopäällikkö sekä Kajaanin ja Oulun yksiköiden johtajat ja virkamieskuntaa molemmista yksiköistä. Tulosvastuu on ollut yksiköillä. Tilanne tulee muuttumaan vuoden 2010 alusta, kun tiedekunta ei enää muodostu kahdesta tulosyksiköstä. Oulun yliopiston strategisten linjausten mukaisesti opettajankoulutus tulee olemaan yliopiston valtakunnallisena kehittämiskohteena. Tulossopimuksen mukaisesti tiedekunta panostaa opettajankoulutuksen strategian uudistustyöhön yhdessä ainetiedekuntien kanssa. Tavoite on vahvistaa opettajankoulutusta koskevaa tutkimustyötä ja kehittää opettajankoulutusta kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksesta korkeakoulupedagogisiin opintoihin saakka. Erityisenä kehittämisen kohteena on yhtenäisen perusopetuksen opettajankoulutus. Opettajankoulutuksen erillisraportti on valmistunut vuonna Strategisen toiminnan terävöittämiseksi järjestetään tarpeen mukaan laajennettu yksikönneuvoston suunnittelupäivä, jossa ideoidaan ja suunnitellaan tulevaa toimintaa ja selkiinnytetään strategian mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Näihin tapaamisiin osallistuu yksikönneuvoston jäsenten 3

6 lisäksi tiedekunnan dekaani, hallintopäällikkö ja opintoasian päällikkö, professoreita ja muita käsiteltävien asioiden kannalta keskeisiä henkilöitä. Strategisen suunnittelun eteneminen yksikössä voidaan kuvata seuraavasti: Yksikönneuvosto tai laajennettu yksikönneuvosto (ks. edellä) keskustelee kehittämishankkeista. Syntyneet uudet kehittämisideat siirtyvät valmisteluun asianomaisiin jaoksiin ja/tai virkamiehille. Opetuksen kehittämisen työryhmät (OKTRt) ja tutkimuksen kehittämisen työryhmä (TETR) ovat keskeisessä asemassa omien tehtäväalueidensa osalta. Suunnitelmat käsitellään yksikönneuvostossa. tiedekuntaneuvosto yliopiston hallitus Tiedekunnan tulossopimus nähtävissä: Käynnissä oleva kehittämishanke: Kajaanin ja Oulun yksikön yhdistymisen valmistelut ovat alkaneet. Opintohallinnon järjestelyjä varten on valittu vastuuhenkilöt. Kesäkuussa 2009 tiedekuntaneuvosto piti kokouksen Kajaanissa ja samalla käytiin keskusteluja yhdistymisen vaatimista toimenpiteistä. KASOPEn henkilöstösuunnitelmassa on ennakoitu yhdistymistä. Koko tiedekunnan yhteistä tutkimuksen toimenpideohjelmaa valmistellaan loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja koulutuksen resurssien yhdistämistä varten on käyty keskusteluja. Tiedekunta on tehnyt esityksen yliopiston hallitukselle normaalikoulujen hallinnollisesta yhdistämisestä yhdeksi kouluksi. 3. TUTKIMUKSEN LAADUNVARMISTUS 3.1. Tutkimuksen strateginen johtaminen Yksiköllä on vuodesta 2003 alkaen ollut tutkimustoimikunta, jonka tehtäviin on kuulunut toimia esittelijän apuna tutkimustoimintaan liittyvissä asioissa. Sen on asettanut yksikönneuvosto toimikaudekseen. Syksystä 2008 alkaen tutkimuksen edistämistyöryhmä (TETR, jota lyhennettä jatkossa käytetään) on hoitanut näitä tehtäviä. KASOPEn tutkimuksen toimenpideohjelmaa on valmisteltu lukuvuoden aikana. Sitä hyödynnetään tiedekunnan tutkimuksen toimenpideohjelman valmistelussa. Tutkimusstrategia on uudistettu vuonna 2009 huomioiden erityisesti tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin suositukset vuodelta Niissä kehotettiin parantamaan tutkimusstrategista suunnittelua, tehostamaan tutkimuksen johtamista, kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusryhmien muodostamista, julkaisupolitiikkaa ja tutkijakoulutusta sekä edistämään tutkimusyhteistyötä, tekemään rakenteellisia muutoksia ja tutkimuksen ja koulutuksen välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin raportit ovat nähtävissä yliopiston sivulla TETR:n tehtävänä on tunnistaa korkeatasoista tutkimusta ja sitä kautta levittää hyviä käytänteitä. Tutkimusstrategian valmistelun yhteydessä korkeatasoisen tutkimuksen kriteereinä päätettiin pitää ulkopuolista tutkimusrahoitusta (erityisesti SA:n rahoitus), tutkijankoulupaikkoja, kansainvälisiä referee-julkaisuja, valmistuneiden väitöskirjojen määrää sekä osallisuutta kansainvälisiin tieteellisiin verkostoihin. 4

7 Yksikössä on käytössä sähköpostilista Tutkimus, johon jokainen halukas voi ilmoittautua. Se kattaa lähes koko henkilöstön ja jatko-opiskelijat. Lista toimii aktiivisesti. Sen kautta tiedotetaan muun muassa konferensseista, koulutuksista, apurahojen hakemisesta ja yksikön tutkimukseen liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista. Havaittu kehittämistarve: Vuoden 2010 alusta uusi, kolmen dekaanin järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden tehostaa tutkimustoimintaa. Tutkimuksen johtamista kehitetään hallinnon sekä tutkimusryhmien tasoilla. Luodaan johtamismalli, jossa tutkimusdekaani hallinnoi tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen suuria linjoja yhdessä tutkimustoimikunnan kanssa, tuottaa selkeitä ja läpinäkyviä strategisia linjanvetoja sekä arvioi tutkimustoimintaa. Uuden organisaatiomallin yhteydessä vahvistetaan tutkimusryhmien asemaa. Tutkimuksen johtamisen strategisena tavoitteena on luoda perusta pitkäjänteisen perustutkimuksen jatkumiseen ja uusien tutkimusalueiden syntymiseen siten, että se osaltaan varmistaa Oulun yliopiston strategian mukaista korkeatasoista tutkimusta sekä koulutusta Tutkimushenkilöstön rekrytointi ja osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen Ks. myös luku 1.3 Tutkimushenkilöstön osalta keskeinen suunnitteluelin on TETR. Se tekee ehdotukset yksikön neuvostoa varten. Henkilöstösuunnitelma käsitellään yksikönneuvoston kokouksessa, josta se menee edelleen tiedekuntaneuvostoon. Tutkijaurajärjestelmän kehittäminen on yksikössä käynnistysvaiheessa. Post doc-tutkijoiden epävarma työllistymistilanne yliopiston sisällä on tunnistettu. Tavoite rekrytoida parhaat tutkijat yliopistoon on työuran epävarmuuden johdosta ongelmallista. Professorit ja tutkimusryhmien johtajat ovat keskeisessä asemassa rekrytoinnissa. Havaittu kehittämistarve: Tutkijakoulutuksen siirtymävaiheisiin kiinnitetään erityistä huomiota siten, että pitkäjänteinen tutkijan urakehitys on mahdollinen (tenure track). Henkilöstösuunnitelma on tässä keskeinen instrumentti, ja sen tulee olla linjassa tutkimusstrategian kanssa. TETR tekee ehdotuksia tutkijaurajärjestelmän kehittämiseksi Tutkimusrahoitus Päävastuu rahoituslähteiden etsimisessä on yksittäisellä tutkijalla ja tutkimusryhmillä. Yksikön tutkimuslistan kautta informoidaan myös erilaisista tutkimusohjelmista ja hauista. Yksikön henkilöstöä on ohjeistettu niin, että täydentävän rahoituksen hakemiseen saadaan yleistä neuvontaa tutkimuspalveluista ja rahoituksen osalta talouspalveluista ( Yksikössä taloushallinnosta vastaavan suunnittelijan tehtäviin kuuluu myös projektien taloushallinto. Tehtäviin kuuluu olla projektin johtajan mukana hankkeiden kustannusarvioiden laadinnassa, projektien seurannassa ja loppuraportoinnissa. Tutkijoille on laadittu ohjeet auttamaan tutkijoita erityisesti EU- hankkeiden hakemisessa ja hallinnoinnissa. Ohjeiden mukaan hankkeen aloittamisen mahdollisuuksista on keskusteltava ajoissa yksikön johdon kanssa. Tämän jälkeen varajohtajalle toimitetaan yhden sivun mittainen kirjallinen tiivistelmä valmisteilla olevasta tutkimushankkeesta. Menettelyn tarkoitus on varmistaa, että yksikön johdolta on lupa haettaville hankkeille. 5

8 Havaittu kehittämistarve: Tutkimuksen taloushallintoon tarvitaan enemmän kohdennettua resurssia, kun ulkopuolisen rahoituksen tarve entisestään korostuu ja kasvaa. Tutkimusryhmien saaman ulkopuolisen rahoituksen käytölle ja seurannalle on luotava läpinäkyvät ja yhteiset toimintaperiaatteet. Tämän valmistelussa TETR:llä on keskeinen rooli Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot Tutkijakoulutukselle on omat sivut osoitteessa Sivustolla on linkki myös yliopiston väitöskirjan tekijöille -sivustolle Jatko-opiskelijaksi hakeutuminen ja opintojen ohjaus Tohtorikoulutusta on viime vuosina kehitetty tiedekuntatasolla. Jatko-opintoihin rekrytoituu opiskelijoita suoraan perustutkinnon jälkeen professoreiden ehdotuksesta. Lahjakkaita opiskelijoita pyritään kiinnittämään yksikön tutkimusprojekteihin jo pro gradu -vaiheessa. Tutkimuksesta kiinnostuneita opiskelijoita innostetaan myös suorittamaan työharjoitteluja ja vastaavia opintojaksoja yksikön tutkimusprojekteissa. Enemmän jatko-opiskelijoita tulee kuitenkin työelämästä ja usein he tekevät jatko-opintojaan työnsä ohessa. Opintojen alkuvaiheen ohjauksella onkin erittäin suuri merkitys. Jatko-opinto-oikeuden hakuprosessi on kaksivaiheinen: neuvotteluvaihe ja varsinainen hakuvaihe. Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa järjestetään syys- ja kevätlukukaudella kurssi Orientoituminen jatko-opintoihin, joka tähtää uusien jatko-opiskelijoiden rekrytointiin ja ohjaukseen. Ennen varsinaista hakemista jatko-opiskelijan tulee käydä keskusteluja sen professorin kanssa, jonka ryhmässä/ohjauksessa haluaa tehdä jatko-opintonsa. Jatko-opiskelijoiden valinnassa pyritään siihen, että heidät voitaisiin aiempaa paremmin liittää johonkin tutkimusryhmään. Tutkimusryhmät on kuvattu sivulla Vasta sen jälkeen jatkoopiskelijaksi hakeva täyttää hakemuslomakkeen sekä suunnitelman henkilökohtaiseksi opetussuunnitelmakseen ( Jokaisella opiskelijalla on HOPS, jota voidaan muuttaa joustavasti ohjaajan päätöksellä. Tiedekunnassa on jatko-opintotyöryhmä. Sen jäseninä on professoreita ja sihteerinä opintoasiainpäällikkö. Työryhmä käsittelee jatko-opintohakemukset. Dekaani myöntää opinto-oikeuden. Opinto-oikeuksia myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Se myönnetään tohtorin tutkintoon, johon sisältyy myös oikeus suorittaa lisensiaatin tutkinto. Tutkinnon valvojan lisäksi jatko-opiskelijalle nimetään ohjaaja. Väitöskirjatyön ohjaajana voi toimia dosentti tai professori. Toiseksi ohjaajaksi voidaan nimittää tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Jatko-opintotyöryhmä nimeää ohjausryhmään 3-4 henkilöä mukaan lukien valvoja ja ohjaaja. Opiskelija kutsuu ohjausryhmän koolle vuosittain. Ohjausryhmä seuraa opiskelijan edistymistä erikseen opiskelijan ja ohjaajan täyttämän tiedekunnan vahvistaman väitöskirjatutkimuksen seurantalomakkeen avulla. Opiskelija ja ohjausryhmä sopivat sisäisestä väitöskirjatyön ohjaukseen liittyvistä käytänteistä. Ohjausryhmän jäsenistä valvoja ja ohjaaja ovat vastuussa väitöskirjatyön ohjauksesta. 6

9 Tohtorin tutkinnon rakenteesta ohjausta antavat tiedekunnan opintoasianpäällikkö ja pääaineopintojen osalta tiedekunnan tohtorikoulutuksen koordinaattori. Yleiset tutkintovaatimukset ovat sivustolla Tutkimuksen sisällöllinen ohjaus on virallisten ohjaajien vastuulla. Yksikkö ja tiedekunta tiedottavat tutkimuslistalla myös yliopiston järjestämästä väitöskirjojen ohjaajien koulutustilaisuuksista. Havaittu kehittämistarve: Opintojen ohjauksen tehostamiseksi ja systematisoimiseksi on vuonna 2009 päätetty ottaa käytäntöön kerran vuodessa pidettävä ohjaajien koulutus- ja keskustelutilaisuus. Ulkomaisten lahjakkaiden opiskelijoiden rekrytoimiseksi jatko-opintoihin sekä heidän opintojensa tehokkaan etenemisen varmistamiseksi tarvitaan englanninkielinen informaatio opintoihin hakeutumisesta. Ennen kaikkea on lisättävä englanninkielisen opetuksen määrää. Myös ohjausryhmien tehtävät ja vastuut selkiinnytetään, kun toiminnasta saadaan enemmän kokemuksia Jatko-opintojen opetussuunnitelman laatiminen Jatko-opintojen etenemisen kuvaus ja järjestettävä opetus on nähtävissä websivustolla ( eteneminen/). Sen pedagogisena tavoitteena on tarjota säännöllisesti keskeiset kaikilta vaadittavat opintojaksot ja varmistaa yleinen tieteellinen tohtoritason osaaminen. Opetussuunnitelman kehittäminen on erityisesti pääaineiden professoreiden vastuulla. Keväällä 2009 pidettiin suunnittelukokous jatko-opintojen opetussuunnitelman ja ohjauksen kehittämiseksi ja käytännettä päätettiin jatkaa säännöllisesti syyslukukausin. Kasvatustieteessä on tähän saakka ollut vain valtakunnallisia tutkijakouluja. Niiden organisoinnissa professorit ovat aktiivisesti mukana. Tällä hetkellä professoreita osallistuu yliopistotason tutkijakoulujen valmisteluun. Havaitut kehittämistarpeet: Nuorempien tutkijoiden rekrytoiminen ja opinto-oikeuksien myöntäminen suhteutetaan tutkimusstrategiaan ja siinä määriteltyihin vahvuusalueisiin. Tohtorikoulutusta systematisoidaan ja monipuolistetaan ohjelmaksi, jolla on nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Samalla kiinnitetään huomiota kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tutkijakoulutus on aktiivinen osa Oulun yliopiston tulevaa school-rakennetta ja että sillä on yhteys monitieteisiin maisteriohjelmiin. Tutkimuksesta nousevaa opetusta painotetaan ja koulutussisältöjä suunnataan yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin alueisiin (mm. EDUTOOL ja EDGLO). Peruskoulutusta linkitetään tutkimukseen myös siten, että keväällä 2009 on ryhdytty suunnittelemaan, miten kandidaatintyöt, pro gradu -tutkielmat ja väitöskirjat saataisiin toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi tutkimuksen tekemisen prosessien kannalta. Normaalikoulun merkitystä tutkimuskouluna ja sen vaikuttavuutta alueen opettajankoulutukseen lisätään. Jatko-opiskelijoiden tutkimuksen tueksi laaditaan toimiva käytäntö ohjausryhmästä sekä sen kokoonpanosta ja toiminnasta. Jatko-opintojen organisointiin ja käytännön opintoohjauksellisiin tehtäviin tarvitaan siihen osoitettua henkilöstöresurssia. 7

10 3.5. Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus Yksikön sivustolta on linkki yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden sivustolle Hyvä tieteellinen käytäntö. Tutkimusryhmien sisällä käydään jatkuvasti keskustelua tutkimuksen eettisten periaatteiden noudattamisesta sekä yleistä tutkimusmetodologista keskustelua tieteellisestä toiminnasta. Tutkimuslistan ja suuren jakelun kautta tutkijat ja jatko-opiskelijat saavat tietoa myös yliopiston yleisestä ohjauksesta hyviin tieteellisiin käytäntöihin. Myös perusopintovaiheessa kandidaatintutkielmien ja pro gradu -tutkielmien ohjauksessa painotetaan tutkimusetiikkaa ja yleisiä hyvän tutkimuksen käytäntöjä. Tutkimuksen etiikasta on kirjattu keskeiset kohdat myös opintooppaaseen. Yksikön edustajia on sekä tiedeneuvostossa että tutkimuseettisessä toimikunnassa. Heidän kauttaan saadaan tietoa koko yliopistoa koskevista ohjeista. Tutkimusyhteistyötahojen valinta ja tutkimuksen kansainvälistäminen. Tutkimusyhteistyötahoihin liittyvät haasteet ovat sekä yliopiston sisäisiä että kansainvälistymiseen liittyviä. Tutkimuksen kansainvälistäminen on yksittäisten tutkijoiden ja tutkimusprojektien vastuulla. Yksikkö on voinut kahtena viime vuotena tukea erillisillä määrärahoilla kansainvälistymistä myöntämällä hakemuksesta rahoituksia konferenssimatkoihin myös jatko-opiskelijoille ja maksamalla artikkeleiden kielentarkastuspalkkioita. Lisäksi yksikkö on hyödyntänyt yliopiston yleistä tutkimuksen edistämiseen tarkoitettua rahoitusta. Hauista ilmoitetaan yksikön tutkimuslistalla. (Yksikössä on käytössä tutkimus-lista, johon jokainen halukas voi kuulua. Listalla ovat myös jatko-opiskelijat.). Vapaamuotoiset hakemukset, myös sähköpostimuodossa olevat, toimitetaan yksikön johtajalle, joka tekee päätökset yhdessä varajohtajan kanssa. Tutkimushankkeen hallinta. Työajan kohdentamisen seuranta tapahtuu SoleTM-järjestelmässä. Henkilöstöä on koulutettu sen käyttöön syksystä 2008 ja koulutus jatkuu vielä keväällä SoleTM-järjestelmästä saadaan tarvittaessa raportit siitä, miten työaikaa on käytetty. Uudet työntekijät koulutetaan SoleTM-järjestelmän käyttöön. Vastuu järjestelmään tutustuttamisesta on tiedekunnan henkilöstö- ja projektisihteereillä. Seurantavastuu on projektin vastuuhenkilöllä. Tutkimushankkeiden raportoinnista vastaavat projektinjohtajat projektisopimusten mukaisella tavalla ja aikajänteellä. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös projektien talouden seuranta. Havaitut kehittämistarpeet: Tulee huolehtia siitä, että jo perusopintovaiheesta alkaen painotetaan ja tarvittaessa myös valvotaan, että hyvän tutkimuksen käytänteitä ja riittävää tutkimusetiikkaa noudatetaan. TETR yhdessä erityisesti tutkimusmenetelmäopintojen vetäjien kanssa ovat keskeisessä asemassa. Tutkimusyhteistyötä ja tutkimukseen liittyvää vuorovaikutusta vahvistetaan sekä yksikön (opetushenkilökunnan, tutkimushenkilökunnan, normaalikoulun sekä Oulun ja Kajaanin tutkijoiden kesken) että yliopiston sisällä (mm. Thule, V-lab, luonnontieteellinen ja humanistinen tiedekunta). Erityistä huomiota kiinnitetään toimivan tutkimusyhteistyön aikaansaamiseen myös yksikön sisällä. Vastavuoroista tutkimusyhteistyötä kansainvälisten korkeatasoisten tutkimusryhmien kanssa vahvistetaan pyrkimällä osalliseksi kansainvälisiin tieteellisiin verkostoihin. Prosessia, jolla erillisiä tutkimusta tukevia rahoja voi hakea, tulee tehdä näkyvämmäksi tiedottamalla. TETR:n roolia valmisteluvaiheessa voidaan myös vahvistaa. 8

11 3.6. Tieteellinen julkaiseminen Kansainvälinen tutkimuksen arviointiryhmä totesi, että enemmistö julkaisuista on ainakin hyvää kansainvälistä tasoa. Tutkijat ilmoittavat julkaisunsa tehtävään määrätylle henkilölle KOTAtietokantaa varten. TETR seuraa julkaisujen määrällistä kehittymistä. Tavoitteena on lisätä julkaisujen määrää kansainvälisissä, korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa. Tätä varten yksikössä on lisätty määrärahoja kielentarkistusten tekemiseen. Kuitenkin, kuten arviointiryhmä totesi, yksikön kansallinen missio edellyttää myös julkaisemista suomeksi. Yksiköllä on oma sähköinen refereelaitosjulkaisusarja, josta vastaa professori. Sen tarkoitus on rohkaista julkaisemiseen ja samalla avata julkaisuväyliä monenlaisille tieteellisille ja tutkimuspohjaisille julkaisuille, joita voisi muutoin olla vaikea saada julkaistua. Yksikön väitöskirjat julkaistaan pääosin Acta-sarjassa. Joitakin väitöskirjoja on julkaistu myös Suomen Kasvatustieteellisen Seuran julkaisusarjassa ja yksittäistapauksissa muissa, myös ulkomaisissa, julkaisusarjoissa Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen ovat TETR:n vastuulla ja vuoden 2010 alusta yhdessä tutkimuksesta vastaavan dekaanin kanssa Tutkimuksen edistämistyöryhmä Tutkimuksen edistämistyöryhmän on nimittänyt laitoksen johtaja. Toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa, koska silloin Oulun ja Kajaanin yksikkö yhdistyvät. Työryhmän jäsenet ovat: Prof. Sanna Järvelä (pj.) Tutkijankoulutettava Paulina Rautio (sihteeri) Prof. Dekaani Pauli Siljander Prof. Leena Syrjälä Prof. Hannu Soini Työryhmän keskeiset tehtävät ovat: Tutkimuksen strategian valmistelu ja seuraaminen määräajoin Ydintoimintojen itsearviointiraportin tuottaminen tutkimuksen osalta Tutkimuksen kehittämismäärärahojen hakeminen ja kohdentaminen TTS-materiaalin valmisteluun liittyvät tehtävät Vuosittainen Missä mennään -tilaisuus yhteistyössä opetuksen kehittämistyöryhmien kanssa ( Esitykset laitosneuvostolle/tiedekunnan tutkimusneuvostolle tutkimukseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvistä palkitsemisista ) Muita tehtäviä esim. Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja esitysten tekeminen Tutkijoiden rekrytointiin ja tutkimuslaiteinvestointeihin liittyvät esitykset ja linjanvedot Tutkijoiden koulutustarpeen kartoitus, koulutuksen ideointi, tilaaminen ja/tai järjestäminen Tutkijan urakehitystä tukevan toiminnan organisointi Esitysten ja lausuntojen tekeminen yksikköneuvostolle, tiedekuntaneuvostolle jne. Erilaisten tutkimuksen kehittämistilaisuuksien järjestäminen Laitoskohtaiset spesifit tehtävät 9

12 Havaittu kehittämistarve: Tutkimuksen edistämistyöryhmä on toiminut vajaan vuoden. Vasta pidemmän kokemuksen jälkeen voidaan arvioida, millaisiksi sen tehtävät muodostuvat. Tiedekunnan yhdistyminen yhdeksi tulosyksiköksi ja uusi hallintorakenne tulevat muuttamaan tehtävien jakoa ja vastuita Toiminnan seuraaminen ja Missä mennään -tilaisuuden järjestäminen Vuonna 2007 tehtiin yliopiston kansainvälistä tutkimuksen arviointia valmisteleva tutkimuksen itsearviointi. ( Siihen osallistuivat kaikki tutkijat ja jatkoopiskelijat. Kun tutkimuksen painoaloja määriteltiin, tehtiin analyysi julkaisujen ja väitöskirjojen määristä, sekä ulkopuolisesta rahoituksesta. Vuonna 2007 tutkimuksen kokonaisarvioinnissa saatujen kehittämisehdotusten pohjalta on suunnattu varoja väitöskirjan tekijöiden tukemiseen muun muassa konferenssimatkoina ja maksamalla kielentarkastuksia sekä myöntämällä muutaman kuukauden mittaisia tutkimusapurahoja. Tiedekuntataso: Tiedekuntaneuvosto seuraa tutkimustoimintaa vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Hallintopäällikkö seuraa erityisesti tutkintojen määriä. Yksikkötaso: Yksikkötasolla tutkimuksen tilaa seuraa yksikönneuvosto käsitellessään toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä raportteja. Missä mennään -tilaisuuksia vastaavia yksikön tutkimusiltapäiviä ja ns. Pedapäiviä on järjestetty useina vuosina mutta ei aivan säännöllisesti. Opiskelijat ovat näissä aktiivisesti mukana myös ohjelman suunnittelussa. Tutkimusryhmät ovat myös esittäytyneet ja esitelleet toimintaansa muille yksikön jäsenille avoimissa tilaisuuksissa. Tutkimustoimikunta on seurannut tutkimuksen tilaa vuosittain valmistellessaan toiminta- ja taloussuunnitelmia. Tutkimustoiminnan kansainvälinen arviointi toimitettiin syksyllä Yksikön sisäinen tutkimustoiminnan arviointi on erityisesti TETR:n tehtävänä. Se käsittelee kokouksissaan keskeisiä tunnuslukuja, kuten KOTAtietokannan tuottamaa tietoa. Näistä keskeisimmät ovat - tohtorin tutkinnot, - julkaisut ja - ulkopuolinen rahoitus. Tutkimusryhmät ja projektit: Tutkimusryhmät seuraavat toimintaansa ja raportoivat siitä itse sopimallaan tai rahoittajan edellyttämällä tavalla. Havaittu kehittämistarve: On päätettävä, mitä indikaattoreita seurataan ja kenelle tai mille tämä seuraaminen kuuluu. Valmistelutyössä on keskeinen asema TETR:llä. Jatkossa toimintaa seurataan säännöllisesti Missä mennään -tilaisuuksissa Tutkimuksen kehittäminen Tutkimuksen kehittämisessä on huomioitu kansainvälisen tutkimuksen laadun arviointityöryhmän kommentit ja suositukset ja ne huomioidaan edelleen. Näitä ovat: tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä tulee syventää niin, että myös lehtorit voivat tutkia nykyistä paremmin (työaika), yksikön tutkimusryhmien välistä yhteistyötä tulee vahvistaa, samoin kuin yhteistyötä Kajaaniin. On pohdittava, miten yksikön vahvuuksilla olisi annettavaa koko Oulun yliopiston tutkimuksen keskeisille 10

13 alueille. Yksikön koko henkilöstön ja jatko-opiskelijoiden tulee osallistua enemmän kansainväliseen toimintaan. Tiedekuntataso: Toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisen yhteydessä tiedekuntaneuvosto tarkastelee myös toteutunutta toimintaa. Dekaanilla on tässä keskeinen rooli. Yksikkötaso: Professorit ovat aloittaneet yhteisten lounaskokouksien pidon ja tavoite on tavata jatkossa säännöllisesti kerran lukuvuodessa. TETR käsittelee toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä sekä tutkimustoiminnan toteutumista että kehittämistarpeita. TETR pyrkii tunnistamaan myös hyviä käytänteitä ja niiden jakamista. Tutkimusryhmät ja projektit: Tutkimuksen kehittäminen on erityisesti tutkimusryhmien johtajien vastuulla. Tutkimusryhmien sisällä kaikki tutkijat osallistuvat toiminnan kehittämiseen tutkimusryhmien sopimalla tavalla. Normaalikoulun rooli tutkimuksessa: Normaalikoulussa tapahtuvaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistyötä on jäntevöitetty voimakkaasti viime aikoina. Tutkimusta koordinoi ja kehittää koulun henkilökunnan jäsenistä koostuva tutkimustiimi sekä Oulun normaalikoulussa tapahtuvan tutkimuksen ohjausryhmä. Tutkimuksen ohjausryhmä on tutkimustiimiä laajapohjaisempi Oulun yliopiston virallinen elin, joka koostuu normaalikoulun ja yliopiston eri tiedekuntien edustajista. Tutkimuksen ohjausryhmän tehtävänä on informoida jäsentensä ja norssiportin välityksellä normaalikoulun tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista yliopiston eri tiedekuntia, opiskelijoita ja muita tahoja, järjestää tutkimustoimintaa tukevaa koulutusta ja seminaareja sekä tukea erilaisia tutkimushankkeita ja tutkivan opettajan työtä selkiyttämällä ja tehostamalla tällaista toimintaa edistäviä käytänteitä. Lukuvuonna tutkimuksen ohjausryhmä järjesti kolme tutkimuskouluseminaaria. Syksyllä 2009 ohjausryhmä järjestää valtakunnallisen Suomen harjoittelukoulujen tutkimussymposiumin ( jossa pyritään saamaan kattava kuva harjoittelukoulujen tutkimustoiminnasta Suomessa. Symposiumissa esitellyt tutkimukset kootaan artikkelikokoelmaksi keväällä Normaalikoulun www-sivustolle on luotu tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa tukeva verkkoympäristö keväällä 2009 ( Sivuille on koottu mm. koulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkopuolisten tutkijoiden normaalikoulussa toteuttamien hankkeiden kuvaukset ( ( asiantuntijarekisteri ( normaalikoulun tarjoama täydennyskoulutus ( sekä tutkimusluvan hakemista helpottavia sähköisiä lomakkeita ( Tutkimuksen itsearviointi Tutkimuksen itsearviointi rakentuu seurantatiedon pohjalle (Ks. kohdat 3.7.2). Lukuun ottamatta vuonna 2007 tehtyä tutkimuksen itsearviointia (ks. kohta 3.7.2) yksikössä ei ole systemaattisesti koottu itsearviointiraporttia. Sen sijaan tutkimusta on arvioitu tiedekuntatasolla ja yksikkötasolla 11

14 kun toiminta- ja taloussuunnitelmia on valmisteltu. Tutkimustoimikunta on tuottanut aineistoa suunnitelmaa varten. Havaittu kehittämistarve: Jatkossa TETR kokoaa vuosittain tutkimuksen itsearviointiraportin. Se tulee olemaan näkyvissä yksikön sivuilla, ja siitä raportoidaan yliopiston edellyttämällä tavalla. 4. KOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS 4.1. Koulutuksen perusta ja strateginen johtaminen Alla oleva kuvio kokoaa yksikön antaman koulutuksen keskeisen perustan. Katso myös: Kuvio 1. Kasvatus- ja opetusalan asiantuntijuuden neljä ulottuvuutta. Kuvio 1. Kasvatus- ja opetusalan asiantuntijuuden neljä ulottuvuutta. Kuvioon kootut neljä asiantuntijuuden ulottuvuutta kuvaavat yksikön yhteistä perustaa koulutukselle. Tavoitteena on luoda edellytykset tutkivan ja analyyttisen lähestymistavan sisäistämiselle sekä valmiudet itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Koulutuksessa painotetaan aktiivista kansalaisuutta ja tuetaan kunkin opiskelijan omaa kehittymistä ja rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti yksikön ja yhteiskunnan toimintaan sen eri sektoreilla. Koulutus tuottaa pedagogisesti tahdikkaita ja didaktisesti ajattelevia ammattilaisia, jotka ymmärtävät pedagogisen suhteen ominaislaadun ja merkityksen ihmisen kasvulle ja oppimiselle. Kasvatus- ja opetusalan ammattilaiselta edellytetään eettistä ja esteettistä herkkyyttä. Koulutuksen tavoitteena on rakentaa kykyä tiedostaa, ymmärtää ja käsitellä maailman monimerkityksisyyttä sekä suhtautua kunnioittavasti ja arvostavasti toisiin ihmisiin ja ympäristöön. 4.2 Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta Tiedekunta ottaa uudet opiskelijat: 12

15 Käytännön valintajärjestelyt hoidetaan yksikössä. Opettajankoulutuksen ohjelmat musiikkikasvatuksen koulutusta lukuun ottamatta ovat vuosina olleet mukana ns. VAKAVAhankkeessa, jossa on kehitetty kasvatusalan valtakunnallista yhteishakua. OPM päättää hankkeen jatkosta vuoden 2009 aikana. Opettajankoulutuksen ohjelmiin varhaiskasvatus mukaan lukien on ollut runsaasti hakijoita. Yksikön koulutuksiin hyväksyttiin v keskimäärin n. 11 % hakeneista. Laaja-alaiseen luokanopettajankoulutukseen ensisijaisesti hakeneista kuitenkin vain 3,3 % sai opiskelupaikan vuonna Yksikkö järjestää omat soveltuvuuskokeet sen jälkeen, kun valtakunnallisen haun kautta saadaan valituksi pääsykokeeseen kutsuttavat hakijat. Kasvatustieteen pääaineopintoihin on oma valintansa. Lisäksi on erillisvalintoja mm. yksikön maisteriohjelmiin (EDGLO ja EDUTOOL). EDGLO-ohjelman valinnoissa hyödynnetään FUNIMA-järjestelmää (Finnish Universities International Marketing and Admissions), jonka toimistossa hakemukset käsitellään teknisesti niiden saapuessa. Muilta osin valinta hoidetaan yksikössä sekä esivalinnan että soveltuvuuskokeen osalta. Yksikönneuvosto asettaa toimikaudekseen valintatoimikunnat, joita yksikössä on neljä (luokanopettajankoulutus, musiikkikasvatus, varhaiskasvatus ja EDGLO). Toimikunnissa on opiskelijajärjestöjen esittämät opiskelijajäsenet. Toimikunnat tekevät ehdotukset valintakriteereiksi ja suunnittelevat valintojen käytännöt. Valintakriteerit menevät yksikönneuvostoon ja sieltä edelleen tiedekuntaneuvostoon vahvistettaviksi. Yksikön tasolla on yksi henkilö, joka yhdessä valintatoimikuntien kanssa hoitaa valintojen käytännön organisointia. Tiedekunnan tasolla valintoja koordinoi yksi henkilö, jolle kuuluu myös Kajaanin valintojen koordinointi Opetushenkilöstön rekrytointi ja osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen Katso myös luku 1.3. Opetushenkilöstön rekrytoinnissa käytetään yliopiston normaaleja käytänteitä. Yksikönneuvosto päättää toistaiseksi täytettävän tehtävän haettavaksi julistamisesta ja valitsee henkilön tehtävään. Opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä keskeistä on uuden työntekijän perehdyttäminen, kehityskeskustelut ja työnantajan mahdollistama tuki työssä, ammattitaidon ylläpitämisessä ja syventämisessä. Opettajilla on mahdollisuus hakeutua yliopiston järjestämään henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen ja ohjaukseen. Opettajia rohkaistaan käyttämään hyväkseen lukuisia opettajavaihtomahdollisuuksia. Opettajavaihtoa koordinoi kansainvälisistä asioista vastaava amanuenssi Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmatyötä ohjaa yksikön johto, joka ohjeistaa henkilöstöä niin opetussuunnitelmaa koskevissa sisällöllisissä kuin muodollisissakin kysymyksissä. Yksikössä on ollut pitkään jatkuneena perinteenä opetussuunnitelman työstäminen yhteistyössä henkilökunnan kesken. Erityisesti opintoasiainpäällikön merkitys opetussuunnitelmatyön etenemisessä on keskeinen. Opetussuunnitelman uudistustyössä on kaksi erimittaista sykliä. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suurempia, myös rakenteellisia, uudistuksia. Vuosittain opetussuunnitelmaa päivitetään. Kehittämistyö toteutuu toimintatutkimuksellisen periaatteen ja jatkuvan kehittämisen mallin mukaisesti: opettajat ja opiskelijat voivat yhdessä kehitellä opetussuunnitelmaa toimivammaksi erityisesti OKTR:ien kautta. Palautetietoa ja kehittämisajatuksia saadaan ympäri vuoden ja pieniä korjauksia voidaan myös tehdä nopeasti ja joustavasti. 13

16 Oulun yliopiston johtosäännön mukaisesti yksikön opetussuunnitelmatyössä pyritään siihen, että opetuksesta muodostuu hallittu ja ehjä kokonaisuus, jossa eri opinnot yhdistyvät toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla ilman päällekkäisyyksiä. Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on niin tutkimukseen kuin kasvatuksen ja opetuksen käytäntöihin kytkeytyvä asiantuntemus. Tästä syystä yksikön opetussuunnitelmatyö on kiinnittynyt vahvasti ympäröivään yhteiskuntaan opetusharjoittelujen, alumnitoiminnan ja muun vuorovaikutuksen kautta saatavien palautteiden ja kehittämisideoiden myötä. Luokanopettajankoulutuksessa yhteistyö normaalikoulun kanssa on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä. Siellä suoritetut harjoittelujaksot ja muut opettajankoulutuksen opinnot pyritään järjestämään niin, että muut opinnot ja harjoittelut liittyvät sisällöllisesti hyvin yhteen. Oulun normaalikoulu tarjoaa hyvät lähtökohdat yksikössä tehtävälle tutkimukselle. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä opettaja tutkijana -periaatteen mukaisesti. Jokaisen harjoittelujakson opetussuunnitelmaan kuuluu tehtäviä, jotka kehittävät opiskelijoiden tutkijantaitoja. Nämä tavoitteet koskevat myös muualla suoritettavia harjoitteluja muissakin koulutuksissa. Aineenopettajakoulutuksen osalta yksikön opetussuunnitelmatyössä tehdään yhteistyötä normaalikoulun ja humanistisessa sekä luonnontieteellisessä tiedekunnassa toimivien ainelaitosten kanssa. Aineenopettajakoulutuksen opetussuunnitelmatyö pohjautuu kerättyihin palautteisiin ja valtakunnallisiin opetusharjoittelua ohjaaviin vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Harjoittelun ajoitus laaditaan yhteistyössä KASOPEn ja ainelaitosten kanssa. Ohjauksesta tehdään tutkimustyötä, jonka pohjalta ohjausta kehitetään. E-norssi järjestää ohjauskoulutusta, jossa hyödynnetään viimeisintä tutkimustietoa. 14

17 Opetussuunnitelmatyön prosessia voidaan kuvata seuraavasti: Yksikön opetussuunnitelma on jaoteltu useisiin sisällöllisiin kokonaisuuksiin, joilla on omat vastuuhenkilönsä. Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt koordinoivat yksittäisiä opintojaksoja koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Opintoneuvojat vastaavat opetussuunnitelman osioiden kokoamisesta yhteen, päivittävät opinto-oppaan OpasOodiin sekä avustavat opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen vastuuhenkilöitä opetussuunnitelman työstämisessä. Oman yksikön henkilökunnan lisäksi yksikön opetussuunnitelmatyöhön osallistuu myös ulkopuolisia toimijoita. Esimerkiksi taide- ja taitopainotteisen luokanopettajankoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelman työstämisessä hyödynnettiin eri taiteenalojen osaajia ja taidekasvatuksen asiantuntijoita Opetuksen toteutus Koulutuksen toteutuksesta säädetään Oulun yliopiston johtosäännössä tutkinnoista, opetuksesta ja opiskelijoista Johtosääntö löytyy myös Kasvatustieteiden tiedekunnan Opinto-oppaasta kohdasta 4. Opiskelu Opetusohjelmat ovat koulutuksittain yksikön www-sivulla: 15

18 Opiskelijoiden oppimisen arviointi Opintojen arvioinnista kerrotaan opinto-oppaan kohdassa 5 ( Yksikössä usein käytettyjä arviointimenetelmiä ovat yksilötentit, esseet, aktiivinen osallistuminen, harjoitustyöt ja harjoitteluun liittyvät tehtävät. Jonkin verran käytetään paritenttiä, luentopäiväkirja, referaatteja, ryhmätöitä, ja -tenttejä, kotitenttejä sekä portfolioita. Näiden lisäksi harvemmin käytettyjä ovat haastattelujen raportoinnit, henkilökohtaiset keskustelut ja tutustumiskäynnit. Taito- ja taideaineissa on runsaasti arvioitavia projekteja. Musiikkikasvatus muodostaa oman erityisen yksikkönsä myös tenttien osalta. Siellä järjestetään taiteellisia produktioita tai muita esiintymisiä mm. soitin- ja laulutenteissä. Henkilökohtainen suora palaute on myös oleellinen osa oppimisen arviointia. Toisaalta opiskelijoiden oppimista seurataan tiiviisti myös formatiivisen, pitkäkestoisen ja jatkuvan arvioinnin kautta erityisesti musiikkikasvatuksen koulutuksessa ja opetusharjoitteluissa. Arviointien kehittäminen on opettajien tehtävä ja heidän vastuullaan. Se tapahtuu muun muassa opiskelijoilta saadun palautetiedon pohjalta mutta myös opettajien yhteisen kehittämistyön, kouluttautumisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen kautta. Kandidaatintutkielmien ja pro gradu - tutkielmien ohjaajille järjestetään yhteisiä tapaamisia, joissa opintoja suunnitellaan ja opintojen toteutumista arvioidaan. Harjoittelujen arvioinnissa on kaikissa koulutuksissa käytössä itsearviointia sisältävät keskustelut. Lisäksi esimerkiksi aineenopettajakoulutuksessa ohjattua opetusharjoittelua arvioidaan myös sitä varten laadituilla arviointikriteereillä (sitoutuminen, vuorovaikutus, tavoitteellisuus ja arviointi sekä asiantuntemus). Havaittu kehittämistarve: Opetuksen ja arvioinnin kehittämiseksi tarvitaan myös muihin opintoihin kuin opinnäytetöihin opettajien yhteisiä tapaamisia Opintojen ohjaus Opintoihin orientoituminen ja opintoneuvonta Opintoihin orientoitumisesta vastaavat yksikön koulutuskohtaiset opintoneuvojat, tehtäviinsä koulutetut pienryhmäohjaajat sekä opiskelijajärjestöt. Opintoihin orientoituminen on kaikille pakollinen opintojakso. Opintoneuvontatehtävät on sisällytetty jokaisessa koulutuksessa (varhaiskasvatus, musiikkikasvatus, luokanopettajankoulutus, kasvatustiede, Education and Globalisation - maisteriohjelma, EDUTOOL) pääsääntöisesti yhden henkilön toimenkuvaan. Opintoneuvojat antavat sekä yksilö- että ryhmäohjausta, ja heillä on kiinteä keskinäinen yhteistyö. Opiskelijoiden ohjauksen tarpeessa on suuria eroja. Osa opiskelijoista hakeutuu ohjaukseen säännöllisesti koko opintojen ajan, kun taas osa opiskelijoista käy läpi opintojen alkuvaiheen ohjaukset ja pärjää sen jälkeen omillaan. Kaksiportainen tutkintorakenne on myös lisännyt ohjauksen tarvetta. Yksikön ohjaussuunnitelma ja ohjauskartta jäsentävät ohjauksen tasoja ja tahoja niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Ohjaussuunnitelman Kehittämistarpeita-osio on yksikön sisäisen kehittämistyön apuväline. Ohjaussuunnitelma sekä ohjauskartta ovat luettavissa yksikön www-sivulla kohdasta ohjaussuunnitelma. 16

19 4.5.2 Opiskelun tavoitteisiin ja päämäärään liittyvä ohjaus, HOPS-käytännöt Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnasta on kuvaus sekä painetussa opintooppaassa (s. 20) että yksikön verkkosivuilla HOPS on opiskelijan itselleen laatima konkreettinen suunnitelma opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelija kirjaa HOPS:iin myös opiskelulleen asettamansa tavoitteet. HOPS jäsentää opiskelun suunnittelua ja toimii opinto-ohjaajien apuna tuettaessa opiskelijaa opintojen etenemisessä. Suunnitelman tekeminen ei kerrytä opintopisteitä. HOPS-käytäntö esitellään uusille opiskelijoille heti opintojen alkaessa orientointikurssilla. Sen jälkeen opiskelija täyttää itse HOPS-lomakkeen (löydettävissä ja tulostettavissa em. verkkosivulta) ja varaa keskusteluajan opintoneuvojalta tai opettajatutorilta. Ensimmäisen HOPS:n tarkistustilaisuuden tavoitteena on madaltaa opintojen ohjaukseen hakeutumisen kynnystä ja helpottaa opintojen suunnittelua. HOPS:n laadinta, päivittäminen ja tarkistaminen ovat opiskelijan vastuulla, mutta koulutuksen aikana opiskelijalle järjestetään tätä varten kolme mahdollisuutta: ensimmäisenä opiskelusyksynä, kandidaattivaiheen loppupuolella ja maisterivaiheen alkaessa. Opiskelija voi varata HOPS-keskusteluaikoja oman koulutuksensa opintoneuvojalta tarpeen mukaan. Opintojensa suunnitteluun opiskelija saa ohjausta opintojen alusta lähtien kirjallisesti (esim. opintooppaat, ja koulutusten järjestämissä erillisissä tilaisuuksissa sekä koulutukseen kuuluvissa opintojaksoissa (esim. opintoihin orientoituminen). Keväällä 2009 on luokanopettajankoulutuksessa on otettu käyttöön HOPS-viikot kandivaiheessa oleville. Näin pyritään rohkaisemaan opiskelijoita varaamaan keskusteluaikoja opintoneuvojalle Opiskelijoiden opiskelu- ja oppimisprosessien tukeminen Oppimisen edistymistä seurataan ja tuetaan prosessinomaisesti kurssien aikana oppituntien yhteydessä. Opettaja voi esittää asiasta suoria kysymyksiä ja/tai hän seuraa osallistumista. Oppimista tuetaan yksilöohjauksella, töiden ohjauksella, antamalla palautetta, tehtävien arvioinnilla sekä HOPS:illa. Taidepainotteisessa, teknologiapainotteisessa ja Master of education-koulutuksessa on opettajatutorit, jotka tukevat opiskelijoiden opiskelua. Opettajat toimittavat opintosuoritukset suorituslomakkeella ( opintorekisterin ylläpitäjälle, joka kirjaa suoritukset Oodiin ja laittaa suorituslomakkeet ilmoitustaululle. Opiskelija seuraa opintosuoritusten kertymistä weboodissa. Opintojen etenemisen seuraamiseen saa tarvittaessa tukea opintoohjaajalta. Opinto-oppaan luvussa 4.8. kerrotaan opintosuorituksesta ilmoittamisesta ja opintosuorituksiin liittyvästä opiskelijan oikeusturvasta luvussa 4.9 ( Opintosuoritusten tulosten julkistamisesta, palautteesta ja oikaisusta kerrotaan johtosäännön pykälässä 21. Suunnitteilla oleva AHOT-järjestelmä eli Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee olemaan käyttökelpoinen työkalu opintojen edistymisen tukemisessa ja seuraamisessa. AHOT-menettelyä on kokeiltu luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen koulutuksissa, joissa on olemassa AHOT-lomakepohjat hyväksilukuja varten. 17

20 Harjoitteluun liittyvä ohjaus Harjoitteluun liittyvä ohjeistus: Yksikön opiskelijoiden opintoihin liittyvä harjoittelu on hyvin monipuolista ja tapahtuu erilaisissa organisaatioissa sekä eräiltä osin ulkomailla. Valtaosaltaan on kuitenkin kysymys opetusharjoittelusta, joka toteutuu eri koulutuksissa eri tavoin. Luokanopettajankoulutuksissa toimii lisäksi harjoittelutiimi, jossa on edustus yksiköstä ja normaalikoulusta. Puheenjohtajana toimii perusasteen 0 6 rehtori. Harjoittelutiimi käsittelee ohjattuun harjoitteluun liittyviä käytännön kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita sekä edistää harjoittelujen ja teoriaopintojen yhteennivoutumista. Harjoittelutiimin tehtävä on myös kehittää ohjattua harjoittelua erityisesti palautteen pohjalta vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Harjoittelutiimi vastaa ohjatun harjoittelun laadunvarmistuksesta. Aineenopettajakoulutuksessa toimii koordinaattoritiimi, joka käsittelee harjoitteluun ja sen ohjaukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Koordinaattoritiimi kehittää ohjattua harjoittelua ja sen opetussuunnitelmaa sekä valtakunnallisesti että koulukohtaisesti kerätyn palautteen pohjalta. Koordinaattorit vastaavat aineenopettajakoulutuksen laadunvarmistuksesta harjoittelun osalta. Aineenopettajakoulutuksen orientoiva harjoittelu ohjaa eri tiedekunnista tulevat opiskelijat pedagogisten opintojen harjoittelujaksojen suorittamiseen. Jokaisen harjoittelujakson alussa pidetään perehdyttämistilaisuus jakson sisällöistä, tavoitteista ja erityisistä painotusalueista. Lisäksi normaalikoulun portaalissa ( on nähtävillä aineenopettajakoulutukseen liittyvää tietoutta. Varhaiskasvatuksen koulutuksessa opetusharjoittelu suoritetaan pääosin Oulun kaupungin ja lähikuntien päiväkodeissa. Opetusharjoittelun suunnittelusta, toteutuksesta ja ohjauksesta vastaa ohjaajatiimi yhteistyössä harjoittelupaikkoina toimivien päiväkotien kanssa. Ks. myös kohta Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus Education and Globalisation -maisteriohjelmalla on oma sivusto: Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjaus on osa normaalia opinto-ohjausta ja neuvontaa. Esimerkiksi HOPS-keskustelut toteutetaan aiemmin kohdassa kuvatun mukaisesti. Maisteriohjelman opintoneuvonnasta vastaa ohjelman koulutussuunnittelija yhdessä ohjelman akateemisen johtajan kanssa. Jokainen opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (PSP, personal study plan) ja käy PSP-keskustelun koulutussuunnittelijan kanssa. PSP:n etenemistä seurataan säännöllisissä tapaamisissa. Oppimisprosessin tukemisessa huomioidaan ryhmän heterogeenisyys ja monikulttuurisuus sekä erilaisten akateemisten kulttuurien ja oppimiskäytänteiden yhteensovittaminen. Opiskelijoille järjestetään opetusta ja ohjausta suomalaiseen akateemiseen kulttuuriin perehtymiseksi ja monikulttuurisessa ryhmässä toimimiseksi. Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden alkuorientaatioissa ja pienryhmäohjauksessa huomioidaan mm. ulkomaalaisten maahanmuutto- ja rekisteröitymisasiat, asuminen, toimeentulokysymykset sekä suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin perehdyttäminen. Maisteriohjelman harjoittelujen ohjausta hoitaa koulutussuunnittelija, joka vastaa harjoittelukäytänteiden kehittämisestä ja opiskelijoiden harjoitteluprosessin tukemisesta Suomessa ja ulkomailla. Opinnäyte- ja gradutyöskentelyä ohjaa maisteriohjelman akateeminen johtaja yhteistyössä muun opetushenkilökunnan kanssa. Opinnäytetyön ohjauksessa huomioidaan opetushenkilöstön kielitaito 18