Vihreän talouden toimintamalli. Finlandia-talo

Transkriptio

1 Vihreän talouden toimintamalli Finlandia-talo

2 Vihreä talous Biotalous Cleantech (ympäristöliiketoiminta) Vihreä talous Biotalous Cleantech

3 VIHREÄ TALOUS Ihmiskunnan talous toimii maapallon ekologisten järjestelmien j asettamissa rajoissa. Vihreässä taloudessa ihmiskunnan rakenteet ja toimintatavat tukevat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hyvinvointia. Vihreässä taloudessa korostuvat uusiutuvien luonnonvarojen, resurssitehokkuuden ja hiilineutraalisuuden lisäksi oikeudenmukaisuus ja paikkaperustaisuus.

4 Kestämätön tilanteemme Ekologinen Taloudellinen Sosiaalinen

5 Kestävyys vihreässä taloudessa Talou dellinen Sosiaalinen Ekologinen

6 Suomen biomassa tulee väistämättä käyttöön Edessä systeeminen muutos sekä tuotannossa että kulutuksessa Uusiutuvien biomassojen käyttö, suljetut kierrot, jätteiden kierrättäminen tuottavaksi luonnonvaraksi ja resurssien tarkempi hyödyntäminen vahvistavat paikallis- ja aluetason roolia Mitä kenenkin pitää maaseudulla tehdä, jotta uusi asento löytyy?

7 Toimintamalli: osa 1 Siirtymän käynnistäminen: i ekologisten rajojen paikallinen tunnistaminen ja sosiaalinen prosessi tarvittavien askeleiden löytämiseksi

8 Luonnonvarojen kestävän käytön arviointi Biotaloudessa kestävän ä kehityksen k perusta on luonnonvararesursseissa, niiden tuotantopotentiaali ei ole vapaasti liikuteltavaa Paikallaan pysyvän luonnonvaratuotantoresurssin ympärille on muodostettava optimoitu mittakaava ekologisten rajojen tunnistamiseksi ja resurssin hyödyntämistä varten tällä hetkellä puuttuvien resurssien tai pääomien kehittämisen kautta, ja mittakaavaa kohdentamalla niin, että kestävän talouden edellyttämä kokonaisuus saadaan tasapainoiseksi. Tarve korostuu erityisesti materiaalihierarkkisen (cascading) näkökulman myötä, jalostamisessa edellytetään aina arvokkaimpien materiaalien priorisointia tarvitaan usein erityisosaamista i i t voidaan järjestää toimivasti ainoastaan verkostoitumalla korkean teknologian hyödyntäjien kanssa

9 Mitä suuremmista massoista on kyse, sitä lähempänä luonnonvaratuotanto-lähdettä jalostaminen on todennäköisesti kestävää Mikäli sisäistä tasapainoa ja ulkoista liiketoiminnallista verkostoitumista ei saada kuntoon, paikkaan sidotun biotalouden hyödyntäminen on -> vaarassa väistämättä joutua ryöstöviljelyn kohteeksi -> pitkällä aikavälillä kestämätöntä Suomessa laaja luonnonresurssipohja huolehdittavana -> kärki, arvokkain osa luonnonvarajalostusta ja liiketoimintaa ei saa karata, luonnonvarojen määräysvallan pysyttävä omissa käsissä

10 Vihreään talouteen sitoutuminen ja käytäntöön töö vienti paikallisesti Kestävyyden periaatteet t (Natural Step) Backcasting Visio Missio Nykytila Strategiset ohjelmat Toimintasuunnitelmat Arvot Päämäärät Time

11 Sosiaalinen kestävyyden kannalta vihreän talouden toiminta edellyttää sosiaalista prosessia paikallisyhteisön kautta. Sen ehtona on: 1) Yhteisön toimijarakenteet ja sosiaaliset suhteet, jotka mahdollistavat ja tukevat ihmisten hyvinvointia Perustuu yhteisöllisten suhteiden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin (itseään koskevissa asioissa) -> lähidemokratian (kylätoiminnan ja esim. aluelautakuntien) vahvistaminen 2) Sellainen sosiaalinen toimijuus, joka mahdollistaa kollektiivisen toiminnan i ja yhteisten t tavoitteiden id toteuttamisen t tt (toteuttamistapa) t tt t -> Kyky yhdessä neuvotella ja toimeenpanna yhteisön kehittämisen tavoitteet ja keinot perustuen siihen, että relevantit toimijat ja sidosryhmät kokevat ne: Ymmärrettäviksi Uskottaviksi eli todellisiksi, vakavasti otettaviksi, toteuttamiskelpoisiksi Legitiimeiksi eli hyväksyttäviksi Intressiensä suuntaisiksi

12 Kyky yhdessä neuvotella ja toteuttaa kehittämistavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi, jolloin voi rakentua sosiaalisesti kestävä, yhteisön haltuun ottama ja yhteisön oman toimijuuden kautta toteutuva, systeemisesti itseään korjaava prosessi Maakunta Kunta Toimijat

13 Vihreän talouden ratkaisuja ja välineitä kylätasolla Kyläsuunnitelmaan l perustuvalla kyläkaavalla ll voidaan tuottaa tt sellainen toimintaympäristö, joka mahdollistaa paikallisemman energian- ja ruuantuotannon Kestävä asuminen ekokylien opit: rakentaminen maaston mukaan, ekologiset materiaalit, passiivienergian käyttö (maakellarit), kompostoivat kuivakäymälät, harmaiden vesien ekologinen käsittely, aurinkopaneelit, tuulivoima Sekä kyläkohtaiset että kiinteistökohtaiset ratkaisut tapauksesta riippuen Toimiva infra erityisesti laajakaista Palvelut: paikalla tuotetut (kylien rooli), liikkuvat, digitaaliset, täsmä- ja etäjärjestelyt j

14 Toimintamalli: osa 2 Talous ja liiketoiminta i i

15 Vihreä talous Ilmaantumassa keskitetyt markkinat ja hajautetut, paikallisiin ratkaisuihin perustuvat markkinat (esim. energia) Todennäköistä hybridiratkaisu: keskitetyt järjestelmät hyödyntävät karkeammalla seulalla suurtuotannon edut, hajautetut hyödyntävät kokonaisresurssin tarkemmin, lyhyet aluetalouden ketjut joustavampia ja mukautuvampia Viisaus on näiden kehittämisessä oikeisiin kohtiin, jotka oivallettava kullakin alueella Maaseudulla mahdollistuu hinnanmuutosten, kiertotalouden ja, j uuden teknologian avulla suurempi omavaraisuus, talouden kerrannaisvaikutukset ja vahvempi aluetalous

16 Vihreä talous maaseudulla - tapaus Sodankylä Alueella tapahtuva tuotanto Alueella tapahtuva kulutus Alueella tuotetaan yli oman kulutukseen Kaivosteollisuus Matkailu Tiede ja tutkimus Perinteinen alkutuotanto Omavaraisuus Alueella tuotetaan omaan kulutuksen Paikallisenergia Lähiruoka Rakennusmateriaalit GreenCare / matkailu Alueella tapahtuva kulutus, joka tuotetaan muualla Lähes kaikki tavarat ja palvelut

17 Energia Agrokeskus Polttoaineet Lämpö Sähkö Kaasu Puumassat Vihermassat Vesi Kierrätysmassat Aurinko Geo Energia Resurssien kierto Ulkopuolinen kysyntä Terminaali Paikalliskysyntä Elintarvike Kläläiset Kyläläiset Kilpailukyvyn osatekijöitä: -resurssitehokkuus - teknologia - lyhyet toimitusketjut - yhteisöllinen käyttäytyminen Lihantuotanto Maidontuotanto Viljellyt tuotteet Luonnontuotteet

18 Agrohub on agrokeskusverkoston tukipalvelu, mahdollistaa laajemman erikoistumisen i i Toimiva logistiikka ja tietojärjestelmä mahdollistavat suuremman mittakaavan edut Maaseudun hajautetun uuden paradigman mahdollistaja Suljetut kierrot, nollapäästöt Sektoroidusta massatuotannosta optimoituun, toimialat leikkaavaan ja resursseja säästävän toimintaan Innovatiivinen yhteisöllinen toimintaprosessi kasvattaa maaseudun aluebkt:a Luonnonvarapotentiaalin toteuttamiskonsepti Uuden omistajuuden kautta oikeuden mukainen ansainta ja yhteisöllisyys Energian varastointi- ja säätöverkosto, kaupallinen Matkailu -kysyntä Kylä Ulkopuolinen kysyntä Resurssien kierto Yritys/ asukas Paikallinen julkinen ja yksityinen kysyntä Omavaraisuus AgroHub = tukipalveluyksikkö -virtuaalinen/fyysinen - tukku/varasto -Jalostusintegraatio Agrokeskus - luottamus -tuotanto - pienimuotoinen jalostus - omavaraisuus - myynti -tuo lisävarallisuutta kylälle - hyödynsaajia kyläläiset - omistavat tuottajat - paikallinen kierrätys / järjestelmät Kylä -myynti/markkinointi (erikoistuotteet alueen ulkopuolelle) Kylä Julkinen kysyntä Yksityinen paikalliskysyntä Erikoistuotekysyntä Arvo / logistinen verkko Kylä Liiketoiminnallinen yksikkö

19 Toiminnallisia innovaatioita vihreän talouden maaseudulla Aineettomat luonnonvarat: GreenCare luonnonvarojen arvoketjujen pidentäjänä ja tehostajana Alihyödynnetyt luonnontuotteet kestävästi hyödynnettäviksi

20 Luontovoima- ja luontohoivapalvelut Luontoa käytetään hyvinvoinnin edistämisessä ja elämänlaadun parantamisessa: toimintaympäristö, toiminnan väline tai kohde Toiminta lisää yhteisöjen hyvinvointia omavaraisuuden ja omavoimaisuuden ohella. Vihreän talouden yhteisössä on palveluihin tarvittavat fyysiset ja henkiset resurssit. Edellyttää tiivistä yhteistyötä elinkeinojen välillä Valjastaa metsä-, pelto- ja kasvimaita palvelutuotantoon ja tuotteistaa kylän lähiluonnon aineettomia arvoja. Antaa alueille ja paikoille uusia merkityksiä. Edellyttää maankäytössä ä toimintojen i t yhteensovittamista. Green Care ja agrometsätalouden ammattilaisia tarvitaan palveluympäristöjen suunnittelussa (palvelumuotoilussa).

21 Vihreän talouden kyläyhteisö Soteyksikkö Matkailuyritys Maametsätila Hevostalli- yritys Luontaishoitoyritys Kyläympäristö Lähiluonto Porotila Vihreähoivapalvelut (kunnan järjestämisvastuulla: oma tai yhteisölle tai yrityksille ulkoistettu palveluyksikkö, esim. perhekoti, palvelutalo, kuntouttava tt työpaja) Vihreävoimapalvelut (yhteisö, yritykset, järjestöt)

22 Luonnontuotteet: materiaalihierarkian kärkeä Luonnontuotteet alihyödynnettyjä y yj valtava potentiaali Agroforestryssa eli agrometsätaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään maatalouden ja metsätalouden rajapinnalla: integroidaan maatalouden ja metsätalouden elementit joko maantieteellisesti tai ajallisesti. Voidaan harjoittaa erilaisilla intensiteeteillä. Ekstensiivisessä eli puoliviljelyssä viljelijä ei voi sulkea pois muita sadon hyödyntäjiä jokamiehenoikeuden vuoksi. Viljelijän ja metsänomistajan maankäyttösopimukseen tarvitaan julkista tukea, koska viljelijä ei saa investoinneistaan kaikkea hyötyä itselleen. Ratkaistavaa Puoliviljelyn ja jokamiehenoikeuden suhdetta syytä täsmentää. Puoliviljelyn ilj l tukemiseen ei ole olemassa sopivaa rahoitusmuotoa. t

23 Toimintamalli: osa 3 Kuka tekee mitä?

24 Maakunta EU valtio Kehittämisrahat Kehittämisohjelmat Koulutus, kurssitus Painotukset t Rakenteet Kehittämisen painopisteet Kunta Sparraus, rakenteet, investoinnit, hankkeistus Toiminta, Ideointi, neuvottelut Kylä

25 EU valtio Maakunta Maakunnalliset painopisteet Hankkeistus Kehittämisvarojen allokointi Kunta Tiedotus, yhteydet, palvelukokoukset Alueelliset resurssit ja mahdollisuudet Alueellinen tiekartta, avaininvestoinnit Sparraus, avustus, yhteydet, verkottaminen Yhteydet ohjelmiin, hankkeistaminen Kylä Operatiivinen i taso Lähidemokratia, yhteisöllisyys, palvelut, yhteydet, koneet, laitteet, rakenteet, tuotannolliset rakenteet

26 Mitä voi tehdä heti? Selkeä tahtotila ja johdonmukaisia tekoja Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Kotimarkkinat luotava (pk-yrityksille) Suomi on hajautettujen ratkaisujen laboratorio Voimakas takatuuppaus rohkeilla julkisilla hankinnoilla Lupakäytäntöjen jouduttaminen Maaseudun infra kuntoon edellytys raaka-aineiden aineiden kuljetukselle ja jalostuksen liiketoiminnalle Energia-avustukset ja kotitalousvähennys oivallisia keinoja muuttaa käytäntöjä ja synnyttää kotimaista kysyntää kestäville ratkaisuille Paikallisen päätöksenteon ja vastuunoton vahvistaminen (kylätaso) Hajautetun teknologian skaalaaminen: kokeilut ja demonstraatiot

27 Vihreä talous