(esim. autonkuljettajana), hän voi sen jälkeen pestä rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(esim. autonkuljettajana), hän voi sen jälkeen pestä rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa."

Transkriptio

1 OM 7/41/2009 Ns. itsepesun kriminalisointia pohtineen työryhmän muistio 1. Oikeusministeriön työryhmän (jäljempänä itsepesutyöryhmä) tehtävänä on ollut pohtia rikoslain 32 luvun 11 :n 1 momentin rajoitussäännöksen muutosmahdollisuutta. Kyseisen säännöksen mukaan rahanpesusta ei tuomita sitä, joka on osallinen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn. Säännös koskee muitakin esirikokseen osallisia (tekijäkumppani, yllyttäjä sekä avunantaja) kuin varsinaista tekijää. Hekään eivät voi erikseen tulla tuomituksi rahanpesusta. Säännös perustuu ajatukselle, että rahanpesu on esirikoksensa rankaisematon jälkiteko. 2. Itsepesutyöryhmä asetettiin ja sen puheenjohtajana toimi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Jäseniä olivat laamanni Heli Lehto-Kinnunen Tuusulan käräjäoikeudesta, professori, dekaani Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta, Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero, osastopäällikkö Kauko Aaltomaa sisäasiainministeriön poliisiosastolta sekä lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa ja lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen oikeusministeriöstä. Marttunen on toiminut myös työryhmän sihteerinä. Työryhmä on kuullut kirjallisesti konfiskaatiosääntelyn muutostarpeiden osalta lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautiota oikeusministeriöstä. 3. Niin sanotulla itsepesulla tarkoitetaan menettelyä, jossa rahanpesua edeltävän rikoksen (esirikos) tekijä ns. pesee omalla rikoksellaan saamaansa omaisuutta tai rikoshyötyä. Käytännössä kysymys on yksinkertaisimmillaan siitä, että kun pankkiryöstäjä käyttää rahanpesun tunnusmerkistön täyttävällä tavalla anastamansa rahat, pitäisikö hänet tuomita törkeän ryöstön (esirikos) lisäksi myös rahanpesusta (jälkiteko)? Itsepesu voi kuitenkin toteutua periaatteessa minkä tahansa taloudellisesta hyötyä tuottaneen rikoksen jälkeen ja siihen liittyvät järjestelyt ovat usein osa suunnitelmallista ja organisoitua järjestäytynyttä rikollisuutta. 4. Suomessa on oikeuskirjallisuudessa ja rahanpesukriminalisointien uudistamisen yhteydessä annetuissa lausunnoissa korostettu rahanpesun prosessiluonnetta. On muun muassa esitetty, ettei esirikos-jälkiteko-konstruktio toimi käytännössä esimerkiksi huumausainerikosten kohdalla, jotka ovat varsin usein rahanpesun esirikoksia. On myös korostettu, että jos rahanpesijä on osallisena esirikoksessa, vaikkapa vain avunantajana Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) (09) oikeusministeriö@om.fi HELSINKI VALTIONEUVOSTO

2 2 (esim. autonkuljettajana), hän voi sen jälkeen pestä rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa. 5. Lainsäädännön valmistelutyötä ohjaa käsitys siitä, millaista toimintaa ollaan sääntelemässä. Rahanpesun legaalimääritelmä voi kuitenkin poiketa rahanpesusta tosiasiallisen toimintana. Rahanpesua voidaan kuvata Valtakunnansyyttäjänviraston oikeusministeriölle antamassa lausunnossa esitetyllä tavalla: Kun arvioidaan rahanpesusäännösten yleisintä soveltamisalaa eli järjestäytynyttä kansainvälistä huumausainekauppaa voidaan todeta, että toimintaa harjoittavat ryhmät ovat yleensä suhteellisen selvästi organisoituneita. Niissä on yhden tai useamman henkilön ydinryhmä, jolla on kansainväliset yhteydet aineen tuottajiin ja maahantuojiin. Ydinryhmä käyttää apunaan kuriireja, välittäjiä ja myyjiä. Samat tai eri apurit vastaavat velkojen perinnästä, tilityksistä ja rahojen siirroista ulkomaille. Toiminnassa on kysymys huomattavan taloudellisen hyödyn hankkimisesta ryhmän johdolle. Merkittävä osa tuotosta tilitetään ulkomaille tai pestään kotimaassa. Apurit saavat osuutensa hyödystä rahana tai huumausaineena. Hyöty jakautuu eri tason osallisten kesken epätasaisesti. Huumausaineen maahantuonnista, varastoinnista ja levittämisestä vastaavat ryhmän sisällä usein samat henkilöt kuin velkojen perinnästä ja hyödyn tilittämisestä. Tilitykset ja varojen siirrot ulkomaille voivat tapahtua kuukausia maahantuonnin jälkeen. Toiminnot ovat usein niin eriytettyjä, ettei rikosprosessissa voida väittää kaikkien osallisten yhdessä ja yksissä tuumin tekijäkumppaneina suorittaneen tiettyä useista osasista koostuvaa törkeää huumausainerikosta. Välittäjä ei välttämättä tiedä, millaisista kaupoista ja maksujärjestelyistä myyjä ja ostaja keskenään sopivat tai milloin rahoja tilitetään ja siirretään. Kuriirillakaan ei välttämättä ole tietoa siitä, mihin kokonaisuuteen hänen toimintansa liittyy. Velkojen perijä ei tiedä, minkä huumausaine-erän maksuista on kysymys. Jos välittäjä ja kuriiri myöhemmin ottavat osaa omien rikostensa organisaatiolle tuottaman rikoshyödyn käsittelyyn, on varsin keinotekoista lähteä siitä, että heidän toiminnassaan olisi kysymys "esirikoksesta ja jälkiteosta". Rikoshyötyä ei korvamerkitä. Useista yksittäisistä teoista tulevat rahavirrat kohtaavat ja päätyvät eri tavoin rikosyhtymän kassaan ja lopullisille hyödynsaajille. Rikollinen toiminta rikollisryhmässä, siihen liittyvät rakenteet ja tekotavat, muodostavat haasteen perinteiselle rikosoikeudelle, joka on rakentunut ajatukselle yksilöiden tekemistä yksittäisistä rikoksista. Perinteisessä rikollisuudessa ovat painottuneet yksilöiden tekemät yksittäiset rikokset, kun taas moderniin yhteiskuntaan kuuluu toimiminen systemaattisemmin laajemmassa mittakaavassa ja suurempien voittojen tavoittelu, mikä yleensä edellyttää aikaisempaa enemmän suunnitelmallisuutta ja usein myös tehokkaasti organisoitunutta, mutta ulkopuoliselle vaikeasti havaittavaa ja selvitettävää sisäistä yhteistoimintaa. Kansainvälinen huumausainekauppa ei noudata laillisen kaupankäynnin vakiintuneita muotoja. Myyjän ja ostajan roolit tai kaupan ehdot eivät useinkaan ole selkeästi erotettavissa tai havaittavissa.

3 3 Omaisuusrikoksia ja muita tavallisia rikoksia tehdään vastaavalla tavalla kuin ennenkin ja niillä hankitaan rikoshyötyä vastaavalla tavalla kuin ennenkin. Kysymys on kuitenkin siitä, että ne eivät enää ainoana vaihtoehtona riitä antamaan kuvaa rikollisuudesta, johon rahanpesu liittyy. Rahanpesuun tyypillisimmin liittyvän rikollisuuden olemus jää tavoittamatta, jos sitä tarkastellaan vain paloiteltuna perinteisen käsityksen mukaisiksi yksittäisten ihmisten yksittäisiksi teoiksi. Rahanpesu liittyy kokonaisvaltaisempaan ja laajempaan rikolliseen toimintaan toisin kuin termi "itsepesu", joka on määriteltävissä nimenomaan yksittäisten tarkkarajaisten tekojen kautta. Kun nykyaikaisen huumausainerikollisuuden monimuotoisuuteen kytketään käsite "itsepesu", voidaan helposti havaita valitun termin harhaanjohtavuus tässä asiayhteydessä. "Itsepesuksi" kutsutussa ilmiössä ei useinkaan ole kysymys siitä, että rikokseen osallinen pesisi hänelle itselleen tulevia rahoja. Osalliset harvoin pesevät omaa rikoshyötyään. He pesevät organisaation tuottamaa rikoshyötyä, joka jakautuu useille henkilötahoille ja josta osa käytetään pääomana toiminnan jatkamiseen. Jos kuriiri saa maahantuontiosuudestaan pienen palkkion ja puoli vuotta myöhemmin tekee erillisen toimeksiannon perusteella ulkomaille huomattavan tilityksen aineen myyntituloista, häntä ei Suomessa rangaista rahanpesusta. Kuriirin osallisuus esirikokseen on kuitenkin kaikin tavoin etäinen suhteessa rankaisematta jäävään jälkitekoon, rahanpesuun. 6. Itsepesutyöryhmä on keskustellut rahanpesurikollisuuden luonteesta ja sen käytössä on ollut teemaan liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Keskusteluissa on päädytty yhtäältä siihen, että rahanpesua tapahtuu normaalin rikollisuuden piirissä, mutta kansainvälistyvä rikollisuus ja siinä erityisesti huumausainerikollisuus aiheuttaa jossain määrin tarpeen hahmottaa uudella tavalla sääntelyn lähtökohtia. Itsepesutyöryhmässä on keskusteltu siitä, tulisiko mahdollisesti ehdotettava itsepesun kriminalisointi rajata koskemaan tilanteita, joissa esirikokset ovat huumausainerikollisuutta, vai tulisiko kriminalisoinnin ulottua myös muuntyyppiseen rikollisuuteen. Vaikka rahanpesurikollisuuden sääntely on alkuaan niin USA:ssa kuin kansainvälisesti koskenut erityisesti järjestäytynyttä huumausainerikollisuutta, nykyisin sääntely kattaa järjestäytyneen rikollisuuden eri muodoissaan. Myöskään kansallisessa sääntelyssä ei ole enää perusteltua asettaa huumerikollisuutta erityisasemaan, vaan itsepesun kriminalisointi, jos se toteutetaan, on syytä ulottaa myös muuhun vastaavantyyppiseen rikollisuuteen. Rahanpesurikoksia koskeva nykyinen sääntely rikoslaissa on laaja-alainen, eikä periaatteessa ole merkitystä sillä, mitä rikostyyppiä esirikos edustaa. Työryhmässä on myös keskusteltu siitä, tulisiko itsepesun rangaistavuus kytkeä siihen, että rikos on tehty järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnassa. Tällainen rajaus olisi periaatteessa mahdollinen ja osoittaisi niitä tilanteita, joita varten itsepesun kriminali-

4 4 sointi tarvitaan. Käytännössä on kuitenkin usein vaikea osoittaa tätä yhteyttä, minkä vuoksi sellaisen säännöksen soveltaminen voisi jäädä harvinaiseksi, mikä taas vesittäisi sääntelyn tavoitteiden toteutumista. Periaatteessa vastakkain on kaksi lähestymistapaa. Voidaan ensinnäkin lähteä siitä, että järjestäytynyttä rikollisuutta ajatellen kehitellään joustavampia vastuuoppeja ja luovutaan soveltamasta esimerkiksi rikoskonkurrenssin perinteisiä oppeja näissä tilanteissa. Tämä voisi merkitä esimerkiksi sitä, että tekijän rikosvastuu määritellään jonkinlaisen kokonaisarvioinnin perusteella osana laajempaa kokonaisuutta. Vastuuopin väljentäminen merkitsisi, ettei esirikoksen ja jälkiteon suhdetta enää välttämättä ratkaistaisi siten, että rahanpesu nähdään rankaisemattomaksi jälkiteoksi, joka sisältyy esirikokseen. Tässä tilanteessa voitaisiin todeta, että kansallista rikosoikeutta kehitetään joustavasti vastaamaan uusien ilmiöiden edellyttämään sääntelytarpeeseen, eivätkä esimerkiksi rikoskonkurrenssia koskevat kansalliset opit ole esteenä uudentyyppiselle sääntelylle. Järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä sovellettaisiin siten ainakin jossain määrin muusta rikosoikeudesta poikkeavia rikosoikeuden yleisiä oppeja. Toinen vaihtoehto on rakentaa sääntely edelleen sen varaan, että noudatetaan vakiintuneita rikosoikeuden yleisiä periaatteita, eikä sääntelyä siten tietoisesti eriytetä. Työryhmässä on keskusteltu kummastakin vaihtoehdosta, mutta on päädytty siihen, että jälkimmäinen vaihtoehto on edellistä parempi. Koska ei ole ehdottoman välttämätöntä poiketa kansallisen oikeuden perusperiaatteista, on syytä valita vaihtoehto, joka on edelleen näiden mukainen, jos sellainen on löydettävissä. Ei siten ole tarvetta ja perusteltua sivuuttaa vakiintunutta tapaa hahmottaa kätkemis- ja rahanpesurikosten perusrakennetta. Tietyn rikoksen prosessiluonne ei poista sitä rikoslain kokonaisuudistuksessakin korostunutta lähtökohtaa, että rikosoikeudellinen sääntely on ennen kaikkea tekorikosoikeutta, ei tekijärikosoikeutta. Rahanpesussakaan ei voida siten poiketa siitä, että rikos on lähtökohtaisesti tarkoin yksilöitävä, eikä säännösten muotoilu eikä rikoksista syyksilukeminen voi perustua epämääräiseen osallisuuteen tietyssä mahdollisesti rikollisessa alakulttuurissa. 7. Jos tekijän toiminnan painopiste on rahanpesussa eikä sen esirikoksessa, perinteisten konkurrenssioppien mukaan ei ole estettä pitää toimintaa rangaistavana, koska esirikoksen moitittavuuden arvioinnissa rahanpesurikos ei tule kaikissa tilanteissa kokonaan arvostelluksi. Voi siten sanoa, että kun järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisessa tilanteessa pohditaan rahanpesua itsepesuna, perinteisiä konkurrenssioppeja koetellaan, mutta samalla niistä on pidettävä kiinni. Juuri perinteinen konkurrenssiajattelu osoittaa, että

5 5 rahanpesurikoksen rankaisemattomuutta ei kaikissa tapauksissa voida perustella esirikokseen syyllistymisellä. 8. Kansainväliset rahanpesua koskevat sopimukset (ks. tarkemmin oikeusministeriön työryhmämietintö 2010:27, s ) edellyttävät lähtökohtaisesti, että myös ne, jotka ovat osallistuneet siihen rikokseen, jolla rahanpesun kohteena oleva omaisuus on saatu, voidaan tuomita rahanpesusta. Tästä voidaan eri sopimuksissa hieman eri tavoin ilmaistuin perustein poiketa. Tällöin keskeistä on, millainen sisältö käsitteille perustuslain periaate (constitutional principle, Wienin huumausaineyleissopimus), oikeusjärjestelmän peruskäsite (basic concept of legal system, Strasbourgin konfiskaatiosopimus) ja kansallisen lainsäädännön perusperiaate (fundamental principles of its domestic law, Palermon sopimuksen) annetaan. Mainituissa poikkeamisperusteissa on sopimusten sanamuodon ja tulkintaoppaiden mukaan kyse nimenomaan kansallisista oikeusperinteistä, eikä universaaleista periaatteista. 9. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat tulkinneet esimerkiksi Palermon sopimuksessa käytettyä perusperiaatteen käsitettä siten, että sen piiriin kuuluvat muun muassa rikosoikeudelliset periaatteet, kuten kriminalisointiperiaatteet ja eräät muut rikoslain kokonaisuudistuksessa vakiintuneesti noudatetut linjaukset ja että itsepesun kriminalisointi on niiden kanssa ristiriidassa. Suomessa on lisäksi katsottu, että itsepesun kriminalisointi ilman rajoituksia laajentaisi rangaistavuuden alaa siten, että se olisi oikeusvarmuusperiaatteen vastaista. Ruotsissa on käynnissä professori Petter Aspin johtama selvitystyö rahanpesukriminalisointien muutostarpeista, jossa pohditaan Suomen tavoin myös itsepesun kriminalisointia rajatussa muodossa (Dir. 2010:80 En översyn av kriminaliseringen av penningtvätt). 10. Oikeusministeriö asetti jo aikaisemmin työryhmän pohtimaan rahanpesukriminalisointien muutostarvetta. Työryhmän mietintö julkaistiin 22 päivänä maaliskuuta 2010 (oikeusministeriön työryhmämietintö 2010:27). Työryhmä totesi yksimielisesti, että rikoslain 32 luvun 11 :n 1 momenttia ei ole syytä muuttaa. Työryhmän mukaan itsepesun kriminalisointi olisi kyseenalaista kriminalisointiperiaatteiden ja vakiintuneen rikosoikeudellisen ajattelun kannalta. Työryhmä piti selvänä, että kriminalisointiperiaatteet voivat olla rahanpesua koskevien kansainvälisten sopimusten (kuten muitakin rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten) turvalausekkeissa tarkoitettuja perustuslaillisia tai oikeusjärjestelmän perustavia periaatteita, joiden nojalla esimerkiksi itsepesun kriminalisoinnista voidaan poiketa. Tälle kannalle on kirjoituksissa asettunut myös rikosoikeuden tutkijatohtori Sakari Melander ja professori Jussi Tapani. Toinen asia on, että työryhmä kuitenkin tunnisti, että tietyissä tilanteissa rajoitussäännös saattaa nykyi-

6 6 sin johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Näiltä osin muutoksiin ei välttämättä ole periaatteellisia esteitä. Itsepesutyöryhmän käsityksen mukaan konkurrenssiopilliset seikat voivat muodostaa sellaisen itsepesukriminalisoinnin esteen, jota on syytä pitää oikeusjärjestyksen perusperiaatteen tasoisena. Mitä taas kriminalisointiperiaatteisiin tulee, silloin kun oikeusjärjestyksen perusperiaatteet eivät estä kriminalisointia, rahanpesun säätämiseen rangaistavaksi törkeissä itsepesutilanteissa ei ole estettä. Voi päinvastoin sanoa, että rahanpesurikosten moitittavuuteen nähden rangaistavaksi säätäminen on tässä tilanteessa perusteltua, jos se muutoin on tyydyttävästi toteutettavissa. 11. Muista edellä mainitun työryhmän tekemistä ehdotuksista annettiin hallituksen esitys joulukuussa 2010 (HE 285/2010 vp). Eduskunta hyväksyi sen ilman muutoksia ja uudistukset tulivat voimaan Rahanpesun tunnusmerkistöön lisättiin yhdeksi tekotavaksi hallussapito sekä tarkoitusta koskeva lisämääre hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä. Oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalaa laajennettiin tuottamukselliseen rahanpesuun. Lisäksi lakia kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa muutettiin siten, että jatkossa Suomi voi antaa oikeusapua myös itsepesuun, vaikka se ei Suomessa olekaan erikseen rangaistavaa. Muutoksen jälkeen kuten jo ennen sitä rahanpesukriminalisoinnin soveltamisala on laaja ja se mahdollistaa tehokkaan puuttumisen rahanpesemiseen. Lisäksi muutoksen jälkeen itsepesun kriminalisointivaatimuksia ei voi enää perustella kansainvälisen oikeusapuyhteistyön tehostamistarpeilla. Muutokset ovat pitkälti perustuneet OECD:n yhteydessä työskentelevän rahanpesun vastaisen työryhmän FATF:n (Financial Action Task Force on Money Laundering) Suomelle antamille huomautuksille. FATF on edelleen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että itsepesu ei ole Suomessa rangaistavaa. Suomen pitää raportoida FATF:lle seuraavan kerran lokakuussa Itsepesutyöryhmä on tehnyt työnsä aluksi laajan oikeusvertailun. Jo aikaisemmin toimineen työryhmän mietintöön (s ) sisältyy oikeusvertaileva katsaus. Tehdyn uuden vertailun tiivistelmä ja laajempi, eri maiden säännökset sisältävä kooste on tarvittaessa saatavissa työryhmän sihteeriltä. Oikeusvertailun keskeinen tulos oli ensinnäkin se, että suurin osa Euroopan maista on kriminalisoinut itsepesun. Omaksutut lainsäädäntöratkaisut ovat melko suoraviivaisia siten, että itsepesu on joko kriminalisoitu mainitsemalla siitä nimenomaan rahanpesun tunnusmerkistössä taikka siitä ei ole laissa lainkaan mainintaa, jolloin se tulee periaatteessa rangaistavaksi yleissäännöksen nojalla. Sellaisia lainsäädäntöratkaisuja, joissa itsepesusta rangaistaan vain tietyin erikseen säädetyin edellytyksin, ei löytynyt. Toisin sanoen mahdollista mallia kriminalisointiratkaisulle ei vertailun avulla löytynyt. Toinen keskeinen havainto vertailusta on, että rahanpesusta ja erityisesti itsepesusta annetaan kaikissa EU-maissa erittäin vähän tuomioita.

7 7 Näin ollen useissa maissa ilmeisesti prosessikäytäntöihin ja mahdollisesti lainkonkurrenssiin liittyvät säännöt ja käytännöt sekä muut syyt ovat johtaneet siihen, että itsepesun kriminalisointi ei ole käytännössä rajoittamaton. 13. Itsepesutyöryhmän käytössä on ollut aikaisemman työryhmän punninta itsepesun kriminalisoinnin hyödyistä ja haitoista. Itsepesutyöryhmän mukaan aikaisemmin julkaistua tekstiä ei ole tarkoituksenmukaista toistaa. Työn edetessä on kuitenkin esitetty näkemyksiä, että aikaisemman työryhmän työssä on liikuttu abstraktilla tasolla ja tietyissä kohdissa asian tarkastelu olisi voinut olla yksityiskohtaisempaa. Erityisesti aikaisemman työryhmän työssä korostui, että FATF:n kannanotoissa tai oikeuskirjallisuudessa ei ole juuri käsitelty sitä, miksi itsepesu pitäisi kriminalisoida. On viitattu verraten täsmentymättömästi rikostorjunnallisiin seikkoihin ja talousjärjestelmän puhtauteen. Lisäksi on tyydytty puolustelemaan sitä, miksi itsepesusta rankaiseminen olisi mahdollista. Tällöin epäselväksi on jäänyt ne aineelliset perusteet, joiden vuoksi itsepesu tulisi kriminalisoida. 14. Itsepesutyöryhmän mukaan nykytilassa on kaksi ongelmaa (jotka jo aikaisempikin työryhmä tunnisti): a) Vähäinenkin osallisuus esirikokseen johtaa vastuuvapauteen rahanpesusta. b) Törkeästä rahanpesusta on säädetty korkeampi kuuden vuoden rangaistusmaksimi kuin osasta rahanpesun esirikoksena olevista rikoksista. Nykytilan ongelmat eivät ole yksinomaan lainsäädäntöteknisiä, vaan niiden paikkaaminen vastaisi osaltaan niihin rahanpesutoiminnan erityispiirteisiin, joita tämän muistion alussa käsiteltiin. Osittain mainitut kaksi epäkohtaa liittyvät toisiinsa; niissä on molemmissa perimmiltään kyse siitä, että näissä tilanteissa tekijä on saattanut osallistua käytännössä ankarammin rangaistavaan törkeään rahanpesuun, mutta voimassa oleva lainsäädäntöratkaisun mukaan heitä voidaan rangaista vain (lievemmin) esirikoksesta. Ensin mainittu epäkohta koskee käytännössä huumausainerikoksia, jälkimmäinen talousrikoksia rahanpesun esirikoksina. Kumpikin ongelma palautuu yleisemmällä tasolla esirikosjälkirikos-problematiikkaan ja konkurrenssiopin periaatteisiin. Itsepesutyöryhmän käsityksen mukaan oikeusjärjestyksen perusperiaatteet eivät aseta estettä sille, että tarkoin paikannettuihin ongelmiin etsitään ratkaisua lainsäädäntöteitse laajentamalla rahanpesurikoksen rangaistavuuden alaa itsepesutilanteessa. Kuten edellä jo esitettiin, itsepesutyöryhmässä on pohdittu myös vaihtoehtoa rajata itsepesuvastuu vain huumausainerikoksiin. Huumausainerikosten asettaminen rahanpesun

8 8 esirikoksina erityisasemaan ei kuitenkaan ole perusteltua. Muuttuva rikollisuus, jossa erilaiset rikoshyötyä tuottavat teot kytkeytyvät mahdollisesti kiinteästi toisiinsa, ei perustele yhden rikoslajin erityiskohtelua. Itsepesuvastuun sitominen tiettyyn rikoslajiin ei myöskään parantaisi Suomen asemaa suhteessa siihen kritiikkiin, jota FATF on esittänyt. Edellä esitetyn a-kohdan osalta on myös esitetty, että tältä osin kysymys voisi ratketa nykysääntelyn tulkinnalla ja tarvetta säädösmuutokseen ei välttämättä olisi. Hypoteettisessa esimerkkitilanteessa tekijä on osallistunut arvoltaan esimerkiksi euron huumausaine-erän myymiseen, mutta hoitanut miljoonan euron rahaliikennettä. On esitetty, että tällöin saattaa olla kyse euron itsenäisestä rahanpesusta, koska esirikos kohdistuu vain euroon ja rangaistuksen mittaamisessa voitaisiin ottaa huomioon tekijän toimintaa rikoshyödyn suunnitelmallisessa peittämisessä. Työryhmä on kuitenkin päätynyt siihen, että esitetyn tulkintalinjan omaksuminen ei ole lainkaan selvää. Ei ole mitenkään poissuljettua, että kyseisissä tilanteissa osallisuus esirikokseen johtaisi käytännössä vastuuvapauteen rahanpesusta. Edelleen tulkintaan liittyy, eri prosesseissa käsiteltynä, mahdollisia oikeusvoimaan liittyviä pulmia. Tarkoituksenmukaisempaa on paikata lainsäädäntötoimin havaittu aukko. 15. Itsepesutyöryhmän mukaan voimassa oleva rajaussäännös on muutoin perusteiltaan hyväksyttävä ja rikoslain yleisten periaatteiden mukainen. Esirikoksen tekijän erillistä rankaisemista rahanpesusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena, koska taloudellista hyötyä tuottavien rikosten tekemisen motiivina on juuri taloudellisen edun hankkiminen ja moite tuosta teosta osoitetaan rankaisemalla rahanpesua edeltävästä esirikoksesta. Toisaalta tekijän pyrkimyksenä on nimenomaan rikoksella saadun hyödyn alkuperän peittämiseen tai siirtämiseen konfiskaation ulottumattomiin. Hyödyn hankkimiseksi ei kannattaisi ottaa rikosten tekemiseen liittyvää riskiä, ellei tekijä uskoisi, että hän voi todennäköisesti käyttää myös näin hankkimaansa omaisuutta haluamallaan tavalla. Rahanpesuun sisältyvä moitittavuus on esitetyt näkökohdat huomioiden lainsäädännössä otettu jo huomioon asetettaessa rangaistusuhkia esirikoksesta riippumatta siitä, saadaanko rikoksella hankittua omaisuutta takaisin. Rahanpesu ja erityisesti itsepesu tulee siten rikosoikeusjärjestelmässä perustilanteessa otetuksi huomioon esirikoksesta tuomittavassa rangaistuksessa. 16. Itsepesutyöryhmän mukaan rikoslakia on kuitenkin syytä muuttaa siten, että edellä mainitut epäkohdat korjataan. Säännös on rajattava nimenomaisesti koskemaan epäkohdiksi tunnistettuja tilanteita, joissa nykyisin vastuuvapauden piiriin kuuluvan rahanpesun moitittavuus on korostunut. Itsepesutyöryhmän mukaan rajoituspykälää tulisi muuttaa alla hahmotelluilla, lainsäädäntöteknisesti uudella tavalla. Sitä vastoin vaatimusta kumota koko rajoituspykälä ei voitane pitää hyväksyttävänä. Tähän liittyviä pulmia on

9 9 käsitelty laajasti aikaisemman työryhmän mietinnössä. Kyseessä olisi vakiintuneen lainkonkurrenssiratkaisun kumoaminen, mikä aiheuttaisi epävarmuutta oikeuskäytännössä: olisi erikoista kumota pykälä ja perusteluissa kuitenkin lausua, että sitä sovelletaan yleisten lainkonkurrenssioppien nojalla kuitenkin suurelta osin edelleen. Tällaisen muutoksen sanoma olisi, että koska lainsäätäjä ei osaa asiaa päättää, jätetään harkinta käytännön varaan. Vaarana olisi epäyhdenmukainen oikeuskäytäntö tilanteessa, jossa itse sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja hyödyistä ei ole varmuutta. Uudelleen muotoiltuna rajoitussäännös eli niin sanottu itsepesupykälä kuuluisi esimerkiksi seuraavasti (muutos kursivoitu). "Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn (esirikos). Henkilö voidaan kuitenkin tuomita esirikoksen lisäksi tämän luvun 7 :n mukaisesta rikoksesta, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisen ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. 17. Säännöstä olisi sovellettava siten, että sekä esirikos että rahanpesu syyksiluetaan. Käytännössä kyse olisi siis edellä esitettyjen epäkohtien paikkaamisesta tavalla, jossa rahanpesun liittymä kansainvälistyvään ja yhä suunnitelmallisempaan huumausainerikollisuuteen olisi mahdollista vakavimmissa tapauksissa huomioida. Vähäinen avunantaja, kuten huumeainerikosten kuriiri, ei voisi jatkossa saada vastuuvapautta törkeästä rahanpesusta myöntämällä vähäisen avunannon esirikokseen. Käytännön soveltamistilanteessa huomio olisi suunnattava rikoskokonaisuuteen ja tulisi punnita, onko törkeä rahanpesu rikoskokonaisuuden olennainen ja moitittavin osa. Tekijä voitaisiin tuomita esirikoksen lisäksi törkeästä rahanpesusta lähinnä tilanteissa, jossa törkeästä rahanpesusta tuomittaisiin ankarampi rangaistus kuin esirikoksesta. 18. Normaalitilanteessa esirikoksen tekijän tai muun siihen osallisen rikoksen moitittavuus sisältää samaan rahanpesurikokseen liittyvän rikoksen moitittavuuden ja tulee esirikoksesta tuomittaessa kokonaan arvostelluksi. Tällöin ei siten ole tarvetta poiketa periaatteesta, että rahanpesu on esirikokseen osallisen rikoksen rankaisematon jälkiteko. Rahanpesurikoksesta tuomittaessa esirikoksen moitittavuus ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa yhtä selvästi sisälly rahanpesurikokseen. Jos rahanpesun osuus rikoskokonaisuudessa on siis olennaisesti esirikosta merkittävämpi, peruslähtökohdasta on syytä poiketa. Säännös mahdollistaisi tämän ja paikkaisi nykytilassa olevan epäkohdan.

10 Olisi periaatteellisesti pulmallista rakentaa sääntelyä sen varaan, että itsepesutilanteissa ei edellytettäisi esirikoksen syyksilukemista. Normaalissa rahanpesussa rangaistavuuden edellytyksenä ei tosin ole, että esirikoksen tekijä on tuomittu tai olisi voitu tuomita teostaan rangaistukseen tai että esirikoksen tekijä on edes tiedossa (HE 52/2002 vp, s. 36). Rangaistavuuden edellytyksenä on, että konkretisoinnin perusteella kyseessä on in abstracto rangaistava teko ja että esirikos on tuottanut taloudellista hyötyä. Itsepesussa tilanne on toinen, koska siinä pestään omalla rikoksella saatua rikoshyötyä. Itsepesussa ilman omaa rikosta ei ole rikoshyötyä, mitä voisi pestä. Ei myöskään ole ajateltavissa, että itsepesukriminalisoinnilla kierrettäisiin esimerkiksi vanhentumissäännöksiä (RL 8 luku) siten, että jos esirikos olisi vanhentunut, voitaisiinkin tuomita rahanpesusta. Näin ollen on loogista sitoa itsepesun rangaistavuus siihen, että esirikos syyksiluetaan. Muussa tilanteessa rangaistavuuden rajat muodostuisivat sangen epämääräisiksi; henkilö voitaisiin tuomita rikoshyödyn pesemisestä, vaikka on epäselvää, onko kyseessä alun perinkään varallisuus, joka voi olla rahanpesun kohteena. Tällöin periaatteessa kaikissa hämärän rahan tilanteissa olisi riski joutua itsepesuvastuuseen, koska oltaisiin käytännössä lähellä käänteisen todistustaakan tilannetta, jossa epäillyllä olisi velvollisuus näyttää omaisuutensa laillinen alkuperä. Perinteisesti tätä ei ole pidetty mahdollisena. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa eri rikosten vanhentumista koskevaa sääntelyä, eikä siihen ole tarvetta. Esirikos vanhenee siten, kun siitä on rikoslain 8 luvussa säädetty. Tuomitseminen itsepesuna tehdystä törkeästä rahanpesusta edellyttää esirikoksen syyksilukemista. Näin ollen esirikoksen vanheneminen estää rankaisemisen itsepesuna tehdystä törkeästä rahanpesusta. Vaikka esirikos ei olisi vanhentunut, voi itsepesuna toteutettu törkeä rahanpesu olla vanhentunut siten kuin rahanpesurikokset rikoslain 8 luvun ja oikeuskäytännön mukaan vanhenevat. 20. Säännös siis ottaisi huomioon ne epäkohdat, jotka liittyvät esirikoksen ns. "vähäisen avunantajan" vastuuvapauteen rahanpesusta. Edelleen se paikkaisi sen epäkohdan, joka muodostuu törkeän rahanpesun korkeasta kuuden vuoden rangaistusasteikosta verrattuna useimpien talousrikosten neljän vuoden maksimiin. Itsepesun rangaistavuus on syytä rajata törkeään rahanpesuun, koska muutoin mahdollisen itsepesuvastuun piiriin tulisi käytännössä kaikki taloudellista hyötyä tuottaneet, myös vähäiset rikokset. Toisenlainen ratkaisu johtaisi käytännössä tilanteeseen, jossa kaikkia hyötyä tuottaneita rikoksia olisi mahdollista tutkia ja prosessoida rahanpesuna. Rikosoikeusjärjestelmän perusperiaatteista aiheutuu myös se, että pääsääntönä on oltava esirikoksesta rankaiseminen ja itsepesuvastuu voi koskea vain vakavimpia rikoskokonaisuuksia, joissa rahanpesu muodostaa olennaisen ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta.

11 Eräänä erityistilanteena, jossa ei kuitenkaan ole kysymys itsepesusta, on toiminta, jossa rikoskokonaisuuteen epäillyn osallisen syyllisyyttä päärikokseen ei saada selville. Tällöin jo voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tunnusmerkistön täyttyessä tekijän tuomitsemisen rahanpesusta, eikä esitetty säännös siten siihen sovellu. 22. Hahmotellussa säännöksessä vastaajaa tuomittaisiin molemmista rikoksista ( lisäksi ). Työryhmässä on pohdittu myös vaihtoehtoa, jossa esirikos syyksiluettaisiin, mutta rangaistus määrättäisiin vain rahanpesusta. Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin prosessikäytännöille vieras ja aiheuttaisi tarpeen pohtia syyksilukemisen ja rangaistuksen mittaamisen logiikkaa totutusta poikkeavalla tavalla. Yksinkertaisempi ja tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto on mahdollistaa normaaliin tapaan rangaistuksen tuomitseminen molemmista teoista. Tällöin mittaamisharkinnassa olisi kuitenkin erityisesti kiinnitettävä huomiota rikoskokonaisuuden moitittavuuteen tavalla, jossa huomioitaisiin kohtuusnäkökohdat, koska lainmuutoksella olisi tarkoitus vain poistaa epäkohta, joka aiheutuu siitä, että törkeän rahanpesun rangaistusmaksimi on korkeampi kuin osassa rahanpesun esirikoksista (ks. liitteenä oleva hahmotelma tuomiosta). 23. Aidoksi ongelmaksi sitä vastoin tulee se, että tekojen esille tulo ja siten rikosprosessi ei aina noudata samaa aikajärjestystä. Tältä osin on eroteltavissa erilaisia tyyppitilanteita. (23a) Esirikos ja rahanpesu käsitellään samassa rikosprosessissa. Tämä asetelma ei tuota erityistä ongelmaa säännöksen soveltamisessa. Tuomioistuimen on edellä mainittujen linjausten mukaan kokonaisarvostelussa punnittava, onko törkeää rahanpesua pidettävä vastaajan rikoskokonaisuuden olennaisimpana ja moitittavimpana tekona. (23b) Esirikos tulee ilmi ja siitä tuomitaan rangaistus, mutta törkeän rahanpesun täyttävät toimet ilmenevät ja tulevat prosessiin vasta kun esirikoksesta on tuomittu rangaistus. Teot siis käsitellään eri prosessissa. Näissä tilanteissa säännöksen logiikan mukaan tekijälle tulisi tuomita uudessa prosessissa rangaistus törkeästä rahanpesusta. Pulmaksi saattaa nousta tällöin joissakin tilanteissa esirikoksesta tuomitun rangaistuksen oikeusvoimavaikutus. Tarkoituksenmukaisuus- ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat puoltaisivat ratkaisua, jossa rahanpesusta voitaisiin uudessa prosessissa tuomita rangaistus ja esirikoksesta tuomittu rangaistus otettaisiin mittaamisharkinnassa huomioon. Itsepesutyöryhmä on myös pohtinut vaihtoehtoisena ratkaisuna, että itsepesutilanteissa esirikos syyksiluetaan, mutta

12 12 rangaistus tuomitaan vain (itsepesuna tehdystä) törkeästä rahanpesusta. Tällaisessa ratkaisussa esirikoksesta tuomitun rangaistuksen huomioon ottaminen mittaamisharkinnassa ei olisi mahdollista. Tässä tilanteessa esirikosta koskeva tuomio olisi purettava. Tällöin kuitenkin tulkittaisiin oikeudenkäymiskaaren ylimääräistä muutoksenhakua koskevaa sääntelyä (OK 31:9.1 2 kohta), eikä varmuutta purkuperusteen täyttymisestä olisi. Aikaisemman tuomion purkaminen olisi lisäksi raskas menettely. Toisaalta tällaisia tapauksia ei liene paljon. Menettely olisi siten periaatteessa rangaistavaa, mutta rikosvastuun toteuttaminen olisi hankalaa ja epävarmaa. (23c) Jos itsepesusäännöksen soveltamisessa ei edellytettäisi esirikoksen syyksilukemista, kolmantena yleisenä tilanteena saattaisi olla se, että henkilö tuomitaan ensin "itsepesuvastuuseen" törkeästä rahanpesusta, mutta myöhemmin kävisi ilmi ja tulisi rikosprosessiin osallisuus esirikokseen. Tällaista tilannetta ei kuitenkaan ehdotuksen mukaan voi tulla. Nykyisinkin voi periaatteessa syntyä tilanne, jossa henkilö on tuomittu ensin rahanpesurikoksesta, ja hän tulee myöhemmin tuomittavaksi osallisuudesta esirikokseen. Tällöinkään tuomitsemisen järjestys ei saisi vaikuttaa lopputulokseen. Tästä syystä, jos ensin on tuomittu rahanpesurikoksesta, tuo tuomio tulisi purkaa, ja antaa sitten tuomio esirikoksesta. Kohdassa (23b) ilmi tulleet seikat puoltavat nekin säännöksen muotoilussa mallia, jossa rangaistuksen tuomitseminen molemmista rikoksista ( lisäksi ) on mahdollista. Mittaamisharkinnassa olisi kuitenkin erityisesti kiinnitettävä huomiota rikoskokonaisuuden moitittavuuteen tavalla, jossa huomioitaisiin kohtuusnäkökohdat. Se, että tuomitsemisen järjestys ei saa vaikuttaa lopputulokseen, voitaisiin ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa. Kun pysyttäydytään edellä hahmotellussa pykälämuotoilussa, voi kuitenkin syntyä vaikeasti ennakoitavia tilanteita. Menettelymalli, jossa aikaisemmin annettu tuomio purettaisiin, olisi periaatteessa linjassa sen kanssa, että normaalisti rahanpesu on esirikokseen osalliselle (erikseen) rankaisematon jälkiteko. Itsepesuna tehdyssä törkeässä rahanpesussa on kuitenkin esirikokseen nähden kyse uudesta teosta. Näin ollen esirikosta koskevalla tuomiolla ei yleensä voine olla törkeän rahanpesurikoksen prosessia estävää oikeusvoimavaikutusta. 24. Edellä muotoiltu säännös voisi johtaa myös siihen, että törkeästä rahanpesusta tulisi ikään kuin "päätalousrikos". Jotta näin ei tulisi vastoin itsepesutyöryhmän pyrkimystä tapahtumaan, on otettava huomioon, että ehdotettu säännös on poikkeus. Kaikissa talousrikoksissa ei automaattisesti täyttyisi myös törkeän rahanpesun tunnusmerkistö. Läheskään aina törkeän rahanpesun ei voida tulkita olevan olennainen ja moitittavin teko rikoskokonaisuudessa. Kun nykyisestä tilanteesta poiketen tekijälle voidaan syyksilukea

13 13 kaksi rikosta, rangaistusten voidaan olettaa kovenevan, muttei kauttaaltaan, koska ehdotettu itsepesusäännös on poikkeus. Lisäksi mittaamisharkinnassa on erityisesti otettava huomioon kohtuusnäkökohdat tämän muistion kohdassa 22 todetulla tavalla. Työryhmässä on pohdittu tähän kysymykseen liittyen mallia, jossa tyypillisten rahanpesurikosten esirikosten rangaistusmaksimia korotettaisiin ja perusteluihin kirjattaisiin, että rangaistusmaksimin korottamisella ei ole tarkoitus nostaa yleisesti esirikoksesta annettavia rangaistuksista, vaan että maksimin nostaminen mahdollistaa korkeamman rangaistuksen ainoastaan tilanteissa, jossa rikoksella saatua omaisuutta tai hyötyä peitetään tai häivytetään suunnitelmallisesti. Tällaisen sääntelyn luominen on vaikeaa, koska rahanpesun esirikosten kirjo on laaja. Tämä ratkaisu ei myöskään kaiketi parantaisi Suomen asemaa suhteessa siihen kritiikkiin, jota FATF on esittänyt. Työryhmän ehdotuksen lähtökohtana on, että kauttaaltaan tapahtuvaa rangaistusten ankaroitumista ei tapahdu, mutta järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseen saadaan esityksellä lisäpontta ja käytännössä havaitut pulmat paikataan. Oikeusturvaongelmat voidaan estää edellyttämällä itsepesussa esirikoksen syyksilukemista. Säännös saattaa kuitenkin olla jossain määrin hankala sekä rikosoikeudellisesta että prosessikäytäntöjen näkökulmasta. 25. Aikaisemmissa valmisteluvaiheissa ja oikeuskirjallisuudessa on kannettu huolta rahanpesuun liittyvästä konfiskaatiopykälästä etenkin jos itsepesu jossain muodossa kriminalisoitaisiin. Rahanpesua koskeva konfiskaatiopykälä on luonteeltaan objektiivinen. Konfiskaatio koskee rahanpesun kohteena olevaa omaisuutta ja konfiskaatio kohdistuu siihen, jonka hallussa tai määräysvallassa (esimerkiksi pankkitilillä olevat varat) omaisuus on silloinkin, kun asianomainen henkilö on täysin ulkopuolinen esi- tai rahanpesurikokseen nähden. Lähtökohtaisesti ehdotetut muutokset eivät vaikuttaisi rahanpesukonfiskaatioon. Yksi heijastusvaikutus uudistuksella kuitenkin olisi: jos henkilö tuomitaan sekä esiteosta että siitä saadun hyödyn pesemisestä, herää kysymys sovellettavasta konfiskaatiosäännöksestä. Selvää on, ettei kaksinkertainen konfiskaatio tule kysymykseen, koska konfiskaatio muodostuisi rangaistukselliseksi ja konfiskaatiolainsäädännön kokonaisuudistuksessa nimenomaisesti sanouduttiin irti konfiskaation käyttämisestä muuna kuin turvaamistoimena. Mainitunkaltaisessa tilanteessa olisi aiheellista tuomita menettämisseuraamus esirikoksen johdosta eli rikoksen tuottamana hyötynä. Ensinnäkin hyötykonfiskaatio voidaan tuomita paitsi esineellisenä myös arvona, mikä parantaa mahdollisuuksia saada menettämisseuraamus pantua tehokkaasti täytäntöön. Toiseksi tulkinta mahdollistaa sen, että se, jolta hyöty on peräisin, voi saada vahingonkorvauksen tai edunpalautuksen tuomi-

14 14 tuksi itselleen RL 10:2.3:n tai 11.2:n nojalla. Ei ole poissuljettua, ettei näin voitaisi menetellä myös silloin, kun rahanpesunkonfiskaatio kilpailee vahingonkorvauksen kanssa, mutta tästä ei ole laissa nimenomaisesti säädetty. Laissa ei ole myöskään säädetty rahanpesukonfiskaation ja hyötykonfiskaation suhteesta, kun pesijä on muu kuin esirikokseen osallinen. Tältä osin ei tilanne muuttuisi nykyisestä. Edellä mainittuun useampikertaisen seuraamuksen kielto puoltaisi lähtökohtaisesti hyötykonfiskaation ensisijaisuutta. Tällaiset tapaukset lienevät kuitenkin poikkeuksellisia; rahanpesukonfiskaatiosäännös on laadittu silmällä pitäen tapauksia, joissa konkreettinen esiteko jää pimeäksi. Itsepesutyöryhmässä on tuotu esille, että eräissä rahanpesun erityistilanteissa esitutkinnassa on havaittu olevan pulmia. Niin sanotulta "muulilta" konfiskoidut varat tuomitaan valtiolle menetetyksi esirikoksen asianomistajalle palauttamisen sijaan. Muulilla tarkoitetaan henkilöä, joka ottaa vastaan rikoksella hankittua omaisuutta ja toimittaa sen eteenpäin ketjussa, jonka tarkoituksena on peittää erityisesti esirikoksen jälkiä. Asianomistajana on yleensä yksityishenkilö, usein vielä ulkomaalainen ja tunnistettu. Yksityishenkilöllä on käytännössä hyvin huonot mahdollisuudet erityisesti ulkomailta käsin vaatia Suomen valtiolta kompensaatiota valtiolle tuomitusta omaisuudestaan. Itsepesutyöryhmän mukaan tämä ei ole lainsäädännöllinen, vaan käytäntöjen kehittämiseen liittyvä pulma, joka on sääntelyn näkökulmasta ratkaistavissa edellä esitetyllä tulkintasuosituksella. Joka tapauksessa on selvää, että ilman prosessissa olevan asianomistajan vaatimusta rahanpesun kohteena olevat rahat on konfiskoitava. On myös esitetty, että varojen tuomitseminen valtiolle ei ole ainoastaan yksityishenkilöitä koskeva ongelma. Rahanpesun selvittelykeskuksen ja pankkien välisessä vuoropuhelussa on käynyt ilmi, että pankin pelko rahanpesututkinnan käynnistymisestä on voinut vaikuttaa jopa pankin ilmoituksentekopäätökseen. Ilmoitusvelvollinen rahoituslaitos saattaa mieluummin pyrkiä ilmeisessä rikostilanteessakin jatkamaan velan perintätoimia ja jättää rahanpesuilmoituksen viranomaisille tekemättä, koska pelkää varojen rahanpesutuomion myötä päätyvän valtiolle. Itsepesutyöryhmän mukaan tämä ei ole lainsäädäntötason ongelma. Kokonaisuutena arvioiden vaikuttaa siltä, ettei luonnosteltu muutos kriminalisoinnissa vaadi konfiskaatiosäännöksen muuttamista. Edellä mainitun valintatilanteen sovelletaanko esirikoksen tekijään ja rahanpesijään hyötykonfiskaatio- vai rahanpesukonfiskaatiosäännöstä osalta riittänee lausuma hallituksen esityksessä. Ei luonnollisesti ole es-

15 tettä ottaa esimerkiksi rahanpesukonfiskaatiosäännökseen toissijaisuuslauseketta, jonka mukaan pykälä jää mainituissa tapauksissa soveltamatta hyötykonfiskaation vuoksi. 15

16 16 Lakiehdotus Laki rikoslain 32 luvun 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 32 luvun 11, sellaisena kuin se on laissa 61/2003, seuraavasti: 32 luku Kätkemis- ja rahanpesurikoksista 11 Rajoitussäännökset Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn (esirikos). Henkilö voidaan kuitenkin tuomita esirikoksen lisäksi tämän luvun 7 :n mukaisesta rikoksesta, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisen ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Helsingissä XX päivänä XXkuuta 2011 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri

17 17 Lagförslag Lag om ändring av 32 kap. 11 i strafflagen I enlighet med riksdagens beslut ändras i strafflagen (39/1889) 32 kap. 11, sådan den lyder i lag 61/2003, som följer: 32 kap. Om häleri- och penningtvättbrott 11 Begränsningsbestämmelser För brott som avses i detta kapitel döms inte den som är delaktig i det brott genom vilket egendomen har frånhänts någon eller vinningen erhållits (förbrott). Personen kan dock dömas förutom för förbrottet för ett brott i enlighet med 7 i detta kapitel, om penningtvättbrottet med beaktande av att gärningarna fortsätter och är planmässiga utgör en väsentlig och den mest klandervärda delen av ett brott eller flera brott som har samband med varandra. Detta kapitel tillämpas inte på den som har gemensamt hushåll med gärningsmannen och som endast använder eller förbrukar egendom som gärningsmannen har anskaffat för det gemensamma hushållets normala behov. Denna lag träder i kraft den 20. Helsingfors den XX 2011 Republikens President TARJA HALONEN Justitieminister

18 18 Liite Rinnakkaisteksti Laki rikoslain 32 luvun 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 32 luvun 11, sellaisena kuin se on laissa 61/2003, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 32 luku Kätkemis- ja rahanpesurikoksista 11 Rajoitussäännökset Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. 32 luku Kätkemis- ja rahanpesurikoksista 11 Rajoitussäännökset Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn (esirikos). Henkilö voidaan kuitenkin tuomita esirikoksen lisäksi tämän luvun 7 :n mukaisesta rikoksesta, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisen ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. Tämä laki tulee voimaan kuuta 20. päivänä

19 19 Liite: hahmotelma tuomiosta KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT Syyksilukeminen Syyksilukemisen perustelut 1) X on syyllistynyt siihen huumausainerikokseen, mistä syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta. 2) X on syyllistynyt siihen törkeään rahanpesuun, mistä syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta. 1 kohta Todistaja Y:n ja vastaaja Z:n yhdenmukaisilla kertomuksilla on näytetty, että X on ottanut säilytettäväksi ja pitänyt hallussaan 30 ekstaasitablettia ja 200 grammaa hasista sekä luovuttanut ne eteenpäin tietoisena siitä, että huumausaineet olivat menossa levitettäviksi. 2 kohta... osoittavat, että X on ottanut Z:lta vastaan useilla eri kerroilla yhteensä euroa tietoisena siitä, että ainakin osa käteisrahoista oli peräisin 1kohdassa mainittujen huumausaineiden myynnistä, ja vienyt rahat Tallinnaan eräälle henkilölle. X:n toiminnan tarkoituksena on ollut rikoksella hankittujen varojen laittoman alkuperän peittäminen. Kokonaisarviointi Rajoitussäännökset X:n rahanpesun kohteena on ollut erittäin arvokas omaisuus. Teko liittyy suunnitelmalliseen ja laajamittaiseen kansainväliseen huumausainekauppaan. Rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rikoslain 32 luvun 1 :n 1 momentin rajoitussäännöksen mukaan rahanpesusta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on saatu tai joka on tuottanut hyödyn. Mainitun pääsäännön estämättä henkilö voidaan kuitenkin tuomita esirikoksen lisäksi kysymyksessä olevan luvun 7 :n mukaisesta törkeästä rahanpesusta, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisen ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. Tässä tapauksessa X:n syyksi 1 kohdassa luettu rikos on sellainen esirikos, joka puheena olevan säännöksen pääsäännön mukaan estäisi X:n tuomitsemisen rahanpesusta. Edellä on todettu rahanpesun yhteys mittavaan kansainväliseen huumeiden myyntiin ja levitykseen. Rahanpesu muodostaa epäilyksettä olennaisen ja moitittavamman osan X:n syyksi luetuista kahdesta rikoksesta. Rajoitussäännös ei ole esteenä X:n tuomitsemiselle huumausainerikoksen lisäksi törkeästä rahanpesusta. Rangaistusseuraamus X:n syyksi luetuista rikoksista ankarammin rangaistava on törkeä rahanpesu. Käräjäoikeuden harkinnan mukaan edellä kohdassa 2 selostetusta törkeästä rahanpesusta on tuomittava vähintään 1 vuosi 10 kuukautta vankeutta. Käräjäoikeus on tämä rangaistus lähtökohtanaan mitannut rikoksista yhteisen rangaistuksen niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen. TUOMIOLAUSELMA Syyksi luetut rikokset 1) Huumausainerikos xx 2) Törkeä rahanpesu xx Rangaistusseuraamus 1-2) Yhteinen vankeusrangaistus 2 vuotta vankeutta

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 2011 lähettänyt lakivaliokuntaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

HE 138/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa

HE 138/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa HE 138/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia

Lisätiedot

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

U 1/2017 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (rahanpesurikokset)

U 1/2017 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (rahanpesurikokset) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (rahanpesurikokset) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission

Lisätiedot

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Taloudellinen rikollisuus

Taloudellinen rikollisuus Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

Kehitysvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Kehitysvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0414(COD) 26.7.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Rahanpesuun liittyvän itsepesun kriminalisointi

Rahanpesuun liittyvän itsepesun kriminalisointi 47/2011 Rahanpesuun liittyvän itsepesun kriminalisointi Lausuntokooste 47/2011 Rahanpesuun liittyvän itsepesun kriminalisointi Lausuntokooste Oikeusministeriö, Helsinki 2011 12.10.2011 Julkaisun nimi

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 14 :n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä. EV 295/1998 vp - HE 254/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi arvopaperirnarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 254/1998

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys

Talousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta

Lisätiedot

Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016

Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 20.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Yleistä Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Esitysluonnoksessa on monilta osin päädytty katsomaan, että tarvetta rikoslain muuttamiseen ei ole. Näiltä osin minulla ei ole huomauttamista.

Esitysluonnoksessa on monilta osin päädytty katsomaan, että tarvetta rikoslain muuttamiseen ei ole. Näiltä osin minulla ei ole huomauttamista. 1 Oikeusministeriölle Oikeusministeriö on pyytänyt minulta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain 34 a luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (luonnos

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari

Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 25.10.2017 Laillisuusperiaate Lailla säätämisen vaatimus Säännöt lain tasolle Pulmana lain tasolle

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 1 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Perustuslakivaliokunta on pyytänyt minulta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Turvallisuus ja riskienhallinta Venäjän-kaupassa Huippuseminaari Lahdessa 4.10.2012 Jarmo Koistinen, OTT, kandidat juriditšeskih nauk (Venäjä), FM Sisältö Miten rikos

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi rikoslain 50 luvun. muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi rikoslain 50 luvun. muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 50 luvun muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 2006 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen asianajajan työssä

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen asianajajan työssä Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen asianajajan työssä Rahanpesulakia sovelletaan. Asianajajista annetussa laissa (496/1958) tarkoitettuun asianajajaan ja hänen apulaiseensa, kun nämä toimivat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi

Lisätiedot

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston

HE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston HE 292/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot