Talousennuste. Suomi yltää vaimeaan kasvuun. Maailmantalous: elpyy epätasaisesti. Suomi: nousee pohjalta maltillisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousennuste. Suomi yltää vaimeaan kasvuun. Maailmantalous: elpyy epätasaisesti. Suomi: nousee pohjalta maltillisesti"

Transkriptio

1 17. joulukuuta 2009 Talousennuste Suomi yltää vaimeaan kasvuun Maailmantalous: elpyy epätasaisesti Suomi: nousee pohjalta maltillisesti Korot ja valuutat: keskuspankit varovaisia rahapolitiikassaan dollari vahvistuu hieman

2 Page intentionally left blank

3 Sisältö MAAILMANTALOUS Epätasainen elpyminen 4 SUOMI Talous yltää vaimeaan kasvun 9 KOROT JA VALUUTAT Keskuspankit varovaisia dollari vahvistuu hieman 19 Keskeiset ennusteet 23 Yhteystiedot Tiina Helenius, , tiina.helenius@handelsbanken.fi Tuulia Asplund, , tuulia.asplund@handelsbanken.fi Jan Häggström, , jaha05@handelsbanken.se

4 MAAILMANTALOUS Epätasainen elpyminen Maailmantalous toipuu, mutta laskuvaiheeseen verrattuna epätahtiin. Kehittyvien ja kehittyneiden maiden näkymät poikkeavat vahvasti toisistaan onneksi kehityksen suunta on kuitenkin sama. Kehittyvissä talouksissa kotimainen kysyntä elpyy nopeasti. Tämä taas edistää vientiteollisuuden toipumista velkataakkansa kanssa kamppailevissa vauraissa maissa, joissa oma kysyntä ei vielä ole piristynyt. Samalla päästään lähemmäs globaalia talouden tasapainoa. Rahapolitiikan kiristämistoimissa on maakohtaisia eroja, eikä niiden valuuttavaikutuksilta voida välttyä. Kehittyvät taloudet näyttävät suuntaa. Aasiassa valuuttojen vahvistuminen kiihtyy ensi vuoden aikana Kiinan päästäessä taas renminbin vahvistumaan US-dollaria vastaan. Aasian kasvutaloudet kasvavat potentiaalista vauhtiaan nopeammin, Eurooppa ja USA elpyvät vain maltillisesti Aasian kasvutaloudet puskevat nyt täyttä höyryä ulos taantumasta. Kotimaista kysyntää on tuettu vahvasti talouspoliittisin keinoin. Pankit ovat välttyneet kirjaamasta merkittäviä arvonalentumisia ja velkataakka on hallittavissa, toisin kuin USA:ssa ja Länsi-Euroopassa, jotka ponnistelevat edelleen vastatuuleen. Odotamme alueen talouden kasvavan potentiaaliaan enemmän jo Myös Japani on saanut osansa positiivisesta kehityksestä, mutta maan heikko kotimainen kysyntä pitää kasvun vaatimattomana. Latinalainen Amerikka, erityisesti Brasilia, nauttii kehittyvän Aasian tavoin suotuisista olosuhteista ja sillä on myös tiivis kytköksensä Aasiaan. Kiina on nimittäin nykyisin Brasilian merkittävin kauppakumppani. Raaka-aineiden tuottajat keräävät hyödyn Aasian kasvutalouksien lisääntyvästä raaka-aineiden kysynnästä. Euroopassa toipumisvauhti on epätasaisempi. Velkaantumisen aiheuttamasta krapulasta kärsivät erityisesti Iso-Britannia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Tanska ja Baltian maat. Saksassa julkinen ja yksityinen sektori ovat välttyneet suuremmilta ongelmilta; maan vientiteollisuus on kilpailukykyinen ja ottaa oman siivunsa toipuvasta maailmankaupasta. Ruotsin tilanne on samankaltainen ja Norjassakin öljynhinnan nousu edistänee maan toipumiskehitystä. Globaali elpyminen käynnissä Kiinan ja Itä-Euroopan suhdanteet Indeksi Vastausten nettosaldo Lähteet: Reuters Ecowin ja CPB Aasian kasvutalouksissa ulkomaan kauppa elpyy vauhdilla, Itä-Eurooppa laahaa perässä Maailmankaupan elpymisvauhti vaihtelee Maailmankaupan pohjakosketus osui vuoden 2009 alkupuoliskolle. Kesän mittaan kauppa vilkastui Aasian kasvutalouksien näyttäessä tietä. Aasiassa vientivolyymit olivat heikoimmillaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta syyskuussa oltiin enää vaivaiset 5 prosenttiyksikköä heinäkuun 2008 huippulukemien tasosta. Itä-Eurooppaan verrattuna ero on merkittävä. Siellä viennin toipuminen oli kolmanteen vuosineljännekseen mennessä tuskin edes alkanut ja vientivolyymit edelleen yli 25 prosent joulukuuta 2009

5 tia heikommat kuin ennen kriisin alkua. Vienti itäiseen Eurooppaan ja Venäjälle putosi dramaattisesti muihin alueisiin verrattuna. Länsieurooppalaisia viejämaita romahdus koetteli kovemmin kuin USA:n viennin hidastuminen. USA:ssa myös toipuminen on sujunut rivakammin kuin Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Aasia johtaa maailmankaupan elpymistä, kehittyneet taloudet tulevat perässä Lähde: CPB Länsi-Euroopassa vientiteollisuus kärsi Itä-Euroopan kysynnän romahduksesta Huomiota herättävä piirre globaalissa taantumassa on, että USA:n bruttokansantuote heikkeni vuoden aikana enimmillään 3,8 prosenttia, kun taas EMU-alueella lasku oli 5,0 prosenttia. Länsi-Euroopassa vientiteollisuus sukelsi syvemmälle; lisäksi viennin osuus BKT:sta on siellä suurempi kuin USA:ssa. Viennin romahdus vei euroalueen syvempään lamaan kuin USA:n Prosenttiyksikköä vuodessa Lähde: Reuters Ecowin Öljyn hinnan nousu tukee Venäjää Vienti Itä-Eurooppaan ja Venäjälle eli vahvan kasvun kautta vuosina , mutta syksy 2008 toi tullessaan jyrkän pudotuksen. Osa Itä-Euroopan buumista selittyy kestämättömällä luototuksen kasvulla, eikä vertaista ole odotettavissa vähään aikaan. Venäjän viennin kukoistuskausi taas oli pitkälti seurausta öljyn hinnan nopeasta noususta. Merkkejä öljyn hinnan noususta on jälleen ilmassa, joten arvioimme, että 100 dollarin tynnyrihinta saavutetaan vuoteen 2011 mennessä. Myös Venäjän taloudella on eväät vahvaan kasvuun, joskin maltillisempaan kuin ennen romahdusta. Länsi-Euroopan maiden viennin kannalta näkymät ovat kaksijakoiset. Kehittyvä Aasia tarjoaa viennille vahvan piristysruiskeen. Sen sijaan Itä-Euroopan ja Venäjän viennin osalta näkymät eivät ole yhtä ruusuiset, emmekä odota nopeaa paluuta taantumaa edeltävälle tasolle. 17. joulukuuta

6 USA:n vientiteollisuuden näkymät ovat valoisammat. Maan viennistä suurempi osa suuntautuu markkinoille, joilla kasvu on vahvaa, kun taas Itä-Euroopan ja Venäjän merkitys maan vientiteollisuudelle on vähäisempi. Myös heikentynyt dollari suosii vientiä. Kehittyvissä talouksissa on näkyvissä rohkaisevia merkkejä kulutuksen piristymisestä Vaikuttaa siltä, että tasapainottuminen on käynnistynyt ja näkyvimmät merkit kehityksen suunnasta löytyvät autokaupasta Maailmantalous hakee tasapainoaan Monissa maissa kotitalouksien säästämisinto on jäänyt aivan liian heikoksi ja velkaantuminen kasvanut yli sietokyvyn selvimmin tämä näkyy USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. Säästämisen kasvu vie terää kulutukselta, ja odotamme siksi kulutuksen osuuden BKT:sta pienenevän näissä maissa. Vaikutukset näkyvät maailmanlaajuisesti elpymisen hidastumisena, paitsi jos muualla kehityksen suunta on päinvastainen. Näkyvissä onkin rohkaisevia merkkejä kulutuksen piristymisestä erityisesti kehittyvässä Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Kiinassa kasvu ylsi kolmannella vuosineljänneksellä 8 prosenttiin, josta kotitalouksien kulutuksen osuus oli noin 4 prosenttiyksikköä. Koska kulutuksen osuus BKT:sta on alle 40 prosenttia, tämä viittaa siihen, että Kiinassa kulutuksen osuus on lähtenyt kasvuun pitkään jatkuneen pudotuksen jälkeen. Vaikuttaakin siltä, että maailmanlaajuisesti ollaan matkalla kohti kysynnän tasapainottumista. Näkyvimmät merkit kehityksen suunnasta löytyvät autokaupasta. Autojen myynti romahti viime syksynä maailmanlaajuisesti, mutta toipumisvahti on hämmästyttävän nopea. USA:ssa ja Länsi-Euroopassa lanseeratut romutusohjelmat ovat vaikuttaneet myönteisesti, mutta silti autokaupan kasvu on ollut pitkälti Kiinan, Brasilian ja Intian käsissä. Nk. BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) autoja myytiin jo vuonna 2008 enemmän kuin USA:ssa. Vuonna 2009 Kiinan automyynti ylitti yksinään USA:n myyntiluvut. Koska Kiinassa tulot henkeä kohti kasvavat nopeasti, lopputulos olisi todennäköisesti ollut sama joka tapauksessa. Talouskriisi kuitenkin vauhditti kehitystä, sillä se romahdutti USA:n autokaupan ja johti Kiinassa elvytystoimiin, jotka saivat aikaan nopean piikin autokaupassa. Globaalit automarkkinat tasapainottuvat Kiinan avulla Autojen myynnin vuosivauhti, miljoonaa autoa Lähde: Reuters Ecowin Millä todennäköisyydellä kasvu sitten jatkuu? Kiinassa useat kotitaloudet ovat nyt saavuttamassa tulotason, joka mahdollistaa ensimmäisen auton oston. Vastaava kynnys ylitettiin Etelä-Koreassa noin 20 vuotta sitten. Kun lähtötilanteessa maassa oli 30 autoa 1000 asukasta kohti, ensimmäisten kymmenen vuoden jälkeen vastaava luku oli 150 eli viisinkertainen. Jos vastaava kasvumalli toteutuu Kiinassa, nykyinen 10 miljoonan auton vuosimyynti kasvaa viidessä vuodessa miljoonaan myytyyn autoon vuodessa. Ennusteen toteutuminen lisäisi merkittävästi maailman autokaupan tasapainoa ja tukisi osaltaan kulutus- ja säästökäyttäytymisen uudelleen muotoutumista kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä joulukuuta 2009

7 Kestää aikansa, ennen kuin Euroopan vientinäkymät palautuvat entiselleen Myös Euroopassa tarvitaan paikallista tasapainottumista Nopeasti lisääntynyt velanotto nopeutti talouden kasvua Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja monissa Itä-Euroopan maissa, jotka kaikki olivat vahvoja vientimarkkinoita talouskriisin ensihetkiin saakka. Nyt kotitaloudet keskittyvät keventämään velkojaan ja rakennusalan huippuvuodet ovat muisto vain. Kestää aikansa, ennen kuin kotimainen kysyntä palautuu entiselleen. Myös julkisen talouden vakauttamistoimet vaikuttavat vahvasti kysyntään lähivuosina, sillä tarve siirtää kysyntää pois kulutuksesta kohti vientivetoista kasvua on suuri. Iso-Britannia ja muutamat Itä-Euroopan valtiot saavat vetoapua valuuttansa arvon alenemisesta. Sen sijaan EMU-mailla ei ole käytössään vastaavaa takaovea. Luvassa on siis tuskallinen sopeutumisvaihe, jonka aikana talouskasvuun tottuneet kuluttajat saavat kokea suhteellisen ostovoimansa vähenevän. Näistä maista ei synny vahvaa vientimarkkinaa vielä pitkään aikaan. Tasapainottuminen vie voimaa euroalueen vienniltä Vaihtotase, prosenttia BKT:sta Indeksi 1996=100 Lähde: Reuters Ecowin Maailmantalouden tasapainottumista edesauttaa se, että kehittyvissä maissa kysynnän kasvun näkymät ovat valoisat. Tulotaso nousee ja säästämisaste on korkea, erityisesti Kiinassa, jolla on varaa myös kotitalouksien säästämisinnon hiipumiseen. Länsi-Euroopassa tuottavuus kasvaa hitaasti ja työvoima hiipuu, joten myös reaaliansioiden kehitys jää huomattavasti heikommaksi. Saksassa kotitalouksien säästämisaste on korkea ja velkataakka kohtuullinen. Silti on epätodennäköistä, että Saksan kasvava kysyntä riittäisi kompensoimaan muun Euroopan heikkoa kysyntää. Saksan demografiset erityispiirteet puhuvat vielä toistaiseksi korkean säästämisasteen ja maltillisen työvoimakustannusten kasvun puolesta. Euroalue jäänee kokonaisuudessaan vahvasti riippuvaiseksi ulkopuolisesta kysynnästä eikä näin ollen edistä maailmantalouden tasapainottumista. Kysymys kuuluukin, onko vahva euro ristiriidassa viennin lisäämistavoitteiden kanssa. Exit-strategiat eroavat eri maissa ja eri alueilla Renminbin vahvistuminen avittaa maailmantalouden tasapainottumista Exit-strategioissa ei yhteistä linjaa Erityisesti julkisen talouden kunto vaikuttaa siihen, miten nopeasti elvytystoimia aletaan purkaa eri maissa ja alueilla. USA:ssa, Isossa-Britanniassa, Japanissa ja suuressa osassa euromaita julkisen sektorin velkaantuminen ja alijäämä edellyttävät pikaisia toimenpiteitä. Julkisen talouden saneeraustoimet tarvitsevat tuekseen kevyttä rahapolitiikkaa. Koronnostojen aika on myöhemmin ja tahti hitaampi kuin yleensä toipumisvaiheen aikana. Muualla olosuhteet ovat verrattain erilaiset. Monissa maissa luotonotto kasvaa pelottavan nopeasti, mutta julkinen talous on kunnossa. Näin on erityisesti Kiinassa, jossa valtiontalous on vahvalla pohjalla ja jossa hallitus on sitoutunut lisäämään kotimaista kysyntää. Velanotto on kasvanut siellä yli 30 prosenttia, ja uhkana onkin kiinteistömarkkinoiden ylikuumeneminen. Kiinan keskuspankki ei aio sallia kiinteistökuplan syntyä, joten odotettavissa on luottopolitiikan tiukentuminen jo lähitulevaisuudessa. Kiinnostavaa onkin, miten pian valuuttapolitiikka astuu mukaan kuvaan. Paineet maan valuutan, renminbin (RMB), 17. joulukuuta

8 vahvistamiseen ovat jo kovat. Koska vienti osoittaa merkkejä toipumisesta, odotettavissa on, että RMP lähtee vahvistumaan jo ennen ensi kesää. Inflaatio ei ole nykytilanteessa uhkatekijä edellytykset voittomarginaalien kasvuun ovat suotuisat Inflaatio ei ole nykytilanteessa uhkatekijä eikä muodostune sellaiseksi vielä aikoihin. USA:ssa ja Euroopassa käyttämättömiä resursseja on runsaasti. Siksi keskuspankkien on helppo pitää korot toistaiseksi alhaalla. Todennäköistä on, että monissa kehittyvissä talouksissa ja erityisesti raaka-ainetuottajamaissa valuutat vahvistuvat suhteessa US-dollariin, euroon ja Ison-Britannian puntaan. Samalla maailmantalouden tasapainottuminen ottaa askeleen eteenpäin. Koska Euroopan ja USA:n työvoimamarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, palkkojen nousukehitys pysyy maltillisena. Kun lisäksi tuottavuus elpyy nopeasti, edellytykset voittomarginaalien kasvuun ovat suotuisat. USA:ssa viime kvartaalien tulokset ovat olleet selvästi odotettua parempia, ja sama ilmiö nähtäneen myös Euroopassa, kunhan talouskasvu lähtee kunnolla käyntiin. BKT:n kasvuennusteet E 2010E 2011E USA Euroalue Iso-Britannnia Japani Venäjä Kiina Intia Brasilia Lähde: Handelsbanken Capital Markets Jan Häggström, , jaha05@handelsbanken.se Lisää maailmatalouden suhdannenäkymistä on luettavissa Handelsbankenin englannin- ja ruotsinkielisistä globaaleista talousennusteista, jotka löytyvät internet-osoitteesta joulukuuta 2009

9 SUOMI Talous yltää vaimeaan kasvun Suomen talousnäkymät ovat kirkastuneet vuoden lopussa. Tästä osoituksena on bruttokansantuotteen kääntyminen kolmannella vuosineljänneksellä 0,3 prosentin kasvuun. Maailmantalouden elpyminen näyttää heijastuneen Suomen vientiin, ja kuluttajienkin ostohalut ovat varovaisesti heräämässä. Positiivisemmista näkymistä huolimatta tosiasia on, että Suomi lähtee uuteen nousuun erittäin matalalta tuotannon tasolta. Vuosien varsin maltilliseksi jäävä kasvu riittää vain rajallisesti lisäämään resurssien käyttöastetta, mikä tarkoittaa kohtalaisen vaimeaa pohjainflaatiota ja työmarkkinoiden hidasta elpymistä. Bruttokansantuote kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä Suomen talousnäkymät ovat syksyn aikana kirkastuneet, mistä osoituksena oli bruttokansantuotteen kääntyminen kolmannella vuosineljänneksellä 0,3 prosentin kasvuun. Teollisuustuotanto näyttää nyt elpyvän, asuinrakentaminen on lisääntymässä, yritysten ja kotitalouksien luottamus talousnäkymiin on pikkuhiljaa kohentunut ja rahoitusmarkkinoiden toiminta parantunut. Positiivisin merkki suhdannekäänteestä tulee kuitenkin Suomen ulkopuolelta. Maailmantaloudessa ja erityisesti tärkeimmällä vientimarkkinallamme Euroopassa kysyntä näyttää varovaisesti elpyvän, ja tämä on heijastunut myös Suomen vientiin, vaikkakin viennin 0,6 prosentin kasvu kolmannella vuosineljänneksellä oli selvästi heikompi kuin euroalueella. Vaimeaa elpymistä viennissä selittää kenties se, että finanssikriisi ja siitä seurannut globaali laskusuhdanne ovat iskeneet rajusti juuri investointitavaroiden kysyntään, jonka merkitys Suomen viennille on erittäin suuri. Suhdannehuipussaan investointitavaroiden osuus Suomen viennistä oli lähes 40 prosenttia, kun euroalueella vastaavaa osuus oli vain viidesosa. Ylikapasiteetin ollessa tällä hetkellä globaali ongelma eivät investoinnit luonnollisesti palaudu entisenlaiseen kasvuun aivan nopeasti. Suomen vienti elpyy vaimeasti Lähde: Reuters Ecowin Matala korkotaso on tukenut kotimaista kysyntää Kotimaista kysyntää on osaltaan tukenut matala korkotaso, joka on selvästi helpottanut kotitalouksien velanmaksukykyä. Tästä syystä asuntomarkkinoillamme ei ole nähty pakkomyyntejä, vaikka työttömyys on kasvanut ja kotitaloussektorin palkkasumma on supistunut edellisvuoden tasosta. Matalista koroista huolimatta laskusuhdanteesta säikähtäneet kotitaloudet supistivat kulutustaan vuonna 2009 yli 2 prosenttia. Kolmannen neljänneksen BKTtilastot loivat varovaista uskoa siihen, että kuluttajien ostohalut olisivat pikkuhiljaa heräämässä. Aikaisempaa heikompi trendikasvu viennissämme heijastuu kuitenkin vielä ensivuonna työllisyyden hitaan elpymisen kautta kulutukseen, joten yksityisen kulutuksen kasvussa tuskin nähdään patoutuneiden kulutustarpeiden nopean purkautumisen tuomaa voi- 17. joulukuuta

10 maa. Myös julkisen talouden tasapainottamisvaateet ovat kriisin jäljiltä kasvaneet, eivätkä nämä ole kulutuksen ja investointien kasvua vauhdittavia tekijöitä. Suhdannenousuun lähdetään erittäin matalalta tasolta ja sopeutuminen kestää pitkään Vuosi kasvuvauhti jää edellisvuosia hitaammaksi Lähitulevaisuuden positiivisemmista näkymistä huolimatta tosiasia on, että Suomi lähtee uuteen suhdannenousuun erittäin matalalta tasolta. Vuoden 2008 kolmannen neljänneksen suhdannehuipusta bruttokansantuote on supistunut 9 prosenttia ja palannut vuoden 2005 lopun tasolle. Syntynyttä kuilua on vaikea nopeasti kuroa umpeen ilman erittäin vahvaa talouskasvua, jossa vientisektori on keskeinen vauhdittaja. Yleinen näkemys alkaneesta globaalista suhdannenoususta ei tue tällaista odotusta. Suomella on edessä siten todennäköisesti varsin pitkä sopeutuminen uudenlaiseen globaaliin kysyntäympäristöön, jossa länsimaiden kulutus ja investoinnit eivät elvy entisenlaiseen kasvuun. Finanssikriisistä käynnistyneen laskusuhdanteen rajuus ja syvyys tekevät talouskasvun ennustamisen vaikeaksi. Olemme vielä tuntemattomilla vesillä, ja niin lähitulevaisuuden kuin pitkän aikavalin talouskasvun kestävyyteen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Talouskasvun käynnistyminen odotustemme mukaisesti jo tämän vuoden kolmannella neljänneksellä indikoi, että kasvua väliaikaisesti tukevat tekijät, maailmanlaajuinen elvytys ja varastojen kasvattaminen, kannattelevat Suomen kasvua ensi vuonna. Ennustammekin Suomen talouden palaavan kasvuun vuosina Jo julkaistujen BKT-tilastojen valossa vuoden 2009 kasvu jää kuitenkin tuntuvasti heikommaksi kuin syyskuussa 2009 ennustamamme -5,5 prosenttia. Vuosina kasvuvauhti ei kiihdy vuosien keskimääräiseen 3,3 prosenttiin vaan jää lähes prosenttiyksikön hitaammaksi 2,2 prosenttiin. Tämä riittää vain rajallisesti lisäämään resurssien käyttöastetta, mikä tarkoittaa kohtalaisen vaimeaa pohjainflaatiota ja työmarkkinoiden hidasta elpymistä. Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle Prosenttimuutos, suluissa edellinen ennuste Yksityinen kulutus (-3.0) 1.6 (0.0) 2.0 (1.8) Julkinen kulutus (1.5) -0.5 (1.0) 0.0 (0.5) Investoinnit (-13.0) -5.8 (-2.3) 2.6 (3.9) Vienti (-18.5) 6.2 (7.8) 5.6 (7.0) Tuonti (-19.3) 3.8 (5.0) 4.1 (5.6) BKT (-5.5) 1.9 (1.5) 2.4 (2.3) Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi Teollisuustuotanto Työttömyysaste* Julkisen talouden rahoituasema** * prosenttia työvoimasta ** prosenttia BKT:sta Lähde: Handelsbanken Capital Markets Suomi on kääntynyt kasvuun muun Euroopan mukana Millaisella voimalla vienti nousee? Suomen teollinen tuotanto ja vienti ovat romahtaneet talouskriisin aikana enemmän kuin länsimaissa keskimäärin. Teollisuustuotannon määrä oli laman pohjassa 24 ja tavaraviennin määrä 30 prosenttia edellistä suhdannehuippua matalampi. Suomen ja Euroopan suhdanteet ovat normaalisti kulkeneet käsi kädessä ja viiveet ovat olleet lyhyitä. Esimerkiksi Saksan teollisuuden tuotanto- ja tilaustiedot ovat aikaisemmin kertoneet kohtuullisen hyvin Suomen teollisuuden kasvusuunnasta. Niin näyttää olevan nytkin, vaikka varmuus asiasta saatiin vasta Suomen kolmannen vuosineljänneksen BKT-tilastoista joulukuuta 2009

11 Suomi seuraa Saksaa, mutta syvemmästä pohjasta Lähde: Reuters Ecowin Kilpailukyky ei ole kadonnut kokonaan Suhdanteiden käännepisteisiin liittyy tilastointimenetelmäongelmia, jotka ovat tulleet hyvin esille finanssikriisin ja sitä seuranneen reaalitalouden taantuman myötä. Esimerkiksi vielä syyskuun teollisuustuotantotilastot osoittivat tuotannon pudotuksen jatkuneen kolmannella neljänneksellä. Kolmannen neljänneksen BKT-tilastot kuitenkin muuttivat suhdannekuvamme paremmin linjaan muun maailman kehityksen kanssa. Suhdannetiedustelujen perusteella näytti myös siltä, että varastojen suhde teollisuuden tilauskantaan oli erittäin matala, mikä yleensä on indikoinut tuotannon kasvua. Olisikin ollut aika epätodennäköistä, että Suomen kilpailukyvylle olisi reilussa vuodessa tapahtunut jotain niin radikaalia, ettei Suomi pystyisi saamaan lainkaan kiinni maailmantalouden kasvun elpymisestä. Toki euro on vahvistunut, mutta tilanne on symmetrinen kaikille euromaille myös Saksalle. Talouden käänteestä huolimatta on kuitenkin syytä muistaa, että uuteen nousuun lähdetään erittäin matalalta tuotannon ja kapasiteetin käytön tasolta. Toisin sanoen, vaikka mennään ylöspäin, niin vientisektori elää todennäköisesti vielä pitkään riittämättömän kysynnän olosuhteissa. Tilausten suhde varastoihin ennakoi tuotannon kasvua Lähde: Reuters Ecowin Suomi on hyötynyt globaalin talouden tasapainottomuudesta Suomi on hyötynyt aiemmin tällä vuosikymmenellä maailmantalouden tasapainottomuustilanteesta, eli siitä että länsi, erityisesti Yhdysvallat, on velkaantunut, ja Aasian maat, erityisesti Kiina, ovat keränneet suuria ylijäämiä. Investoinnit ovat suuntautuneet kehittyville markkinoille, ja Suomi investointihyödykkeiden tuottajina on löytänyt uusia vahvoja vientimarkkinoita Aasiasta ja Itä-Euroopasta. Suomi on siis ratsastanut globaalin tasapainottomuuden aallolla, ja hyötynyt sekä vaurastunut siitä. Nyt tämä aalto uhkaa loiventua ja alka- 17. joulukuuta

12 nut tasapainottuminen saattaa olla suuri haaste suomalaiselle vientiteollisuudelle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Rakenteelliset muutokset saattavat markkinoiden kysyntämuutosten ja kustannuspaineiden takia nopeutua Talouskriisin jäljiltä rakenteelliset muutokset saattavat markkinoiden kysyntämuutosten ja kustannuspaineiden takia nopeutua. Matkapuhelin- ja tietoliikennelaitteita valmistava teollisuus koki tällaisen muutoksen teknologiakuplan puhjettua 2000-luvun alussa. Missä määrin kotimaisen tuotannon ulkoistaminen kasvaa ja koskettaa uusia toimialoja, esimerkiksi konepajateollisuuden alihankintaa, on vielä avoin kysymys. Jos uudet työpaikat syntyvät entistä enemmän uusissa toimipisteissä Suomen ulkopuolella eikä uutta teollisuuden moottoria löydy kotimaasta, on selvää, että Suomelta vie pitkään saavuttaa kriisiä edeltävä tuotannon kasvutrendi. Myös Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on viime vuosina heikentynyt suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Taustalla on sekä vahvistunut valuutta että nousseet työn yksikkökustannukset. Ennustamme siksi Suomen viennin kasvun elpyvän normaalia vaimeammin eikä viennin kasvu yllä vuosien keskimääräiseen lähes 9 prosentin vauhtiin. Vienti elpyy tällä kertaa normaalia maltillisemmin Lähde: Reuters Ecowin ja Handelsbanken Capital Marketsin ennusteet Matala kapasiteetin käyttöaste ja suuri epävarmuus tulevasta kysynnästä painavat investointeja Vientilama painaa investointeja Suomen heikko vientikysyntä on keskeisin syy useiden yritysten päätöksille viivästää tai kokonaan luopua investointiprojekteista. Rahoituksen saatavuus, joka vielä alkuvuonna oli keskeinen investointeja jarruttava tekijä, on parantunut vuoden kuluessa erityisesti suurten yritysten kohdalla yrityslainamarkkinoiden virkistymisen kautta. Pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitus on edelleen tiukassa, ja yleisellä tasolla voidaan todeta, että pankkien välittämän rahoituksen hinta on selvästi kallistunut finanssikriisiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Myös työn tuottavuuden kasvu on supistunut rajusti vuoden 2008 alusta lähtien, mikä on luonnollisesti heikentänyt yritysvoittoja ja kannattavuutta tuntuvasti. Hupenevat voitot ja kannattavuusongelmat korjaantuvat kustannussäästöjen ja elpyvän myynnin myötä, mutta uskomme yritysten vielä pitkään pidättäytyvän merkittävistä investoinneista ja odottavan varmuutta kysynnän kestävyydestä joulukuuta 2009

13 Asuinrakentaminen nousee pohjasta, muu talonrankentaminen supistuu Vuosimuutos, %, 4 nelj. liukuvasta summasta Lähde: Reuters Ecowin Rakentaminen ei kasva ensi vuonna Yksityinen kulutus kääntyi vaimeaan kasvuun, vaikka työttömyys kasvoi Talonrakentamisessa näkymät ovat kaksijakoiset. Asuinrakennusinvestointien määrä, joka on supistunut jo lähes kolmen vuoden ajan, on aloitusten ja lupien valossa saavuttanut pohjansa, ja uskommekin, että ensi vuonna asuntotuotanto elpyy maltillisesti. Muussa talonrakentamisessa pudotus jatkuu vielä hyvän matkaa, sillä syklit tällä puolella ovat varsin pitkiä. Vapaiden toimitilojen määrä on kasvussa, eikä käännettä parempaa ole odotettavissa ennen kuin työmarkkinatilanne paranee. Rahoituksen saatavuus on myös ongelma toimitila ja liikehuoneistorakentamisen kohdalla. Julkinen panostus infrastruktuurirakentamiseen tukee osaltaan rakentamista, mutta toisaalta yhä useampi kunta joutuu karsimaan investointejaan verotulojen romahduksen takia. Emme siten odota rakentamisen kasvavan vielä ensikään vuonna. Optimismi ja korot tukevat kulutusta muu tuki vähissä Suomalaiskotitaloudet ovat osallistuneet kohtuullisesti lamantappotalkoisiin: yksityinen kulutus kääntyi vaimeaan kasvuun heinä-syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen nähden, vaikka työttömyys jatkoi samanaikaisesti melko nopeaa nousuaan. Ennen käännettä yksityinen kulutus supistui vuoden ajan tilastokeskuksen kausitasoitetun neljännesvuositilinpidon mukaan. Suomessa kulutuksen supistuminen oli suhteessa jyrkempää kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin, mutta meillä myös kulutuksen elpyminen näyttää tilastojen valossa alkaneen aiemmin. Suurien kulutustavarahankintojen, kuten autojen, kalusteiden ja kodinkoneiden oston suhteen kotitaloudet ovat vielä melko varovaisia, mutta palveluiden ja ruuan kulutus on jo kääntymässä kasvuun. Kuluttajien optimismi näkyy myös luotonottohalukkuudessa, joka näyttäisi olevan virkoamassa. Lokakuussa 2009 sekä asuntolaina- että kulutusluottokannan vuosikasvu kiihtyi hidastuttuaan sitä ennen trendinomaisesti yli kolme vuotta. Vaikka korkopohja onkin jo käsillä, tukee matala korkotaso kulutuskysyntää koko ennusteperiodimme ajan. Kuluttajien vahvan luottamuksen ja matalien korkojen lisäksi kolmas kulutusta hieman tukeva tekijä on hidas inflaatio: kuluttajahintojen nousun pysähtyminen vuonna 2009 on tukenut kuluttajien ostovoimaa, eikä inflaatio juurikaan syö ostovoimaa ennusteperiodimme loppua kohti mentäessäkään. 17. joulukuuta

14 Yksityinen kulutus kääntymässä Työllisyys ja kotitalouksien kulutus Lähde: Reuters Ecowin Työttömyyden kasvu on suurin negatiivinen tekijä kulutukselle Muut kulutukseen vaikuttavat tekijät ovat ennusteperiodillamme yksityisen kulutuksen kasvua hidastavia. Merkittävin este kulutuksen vahvalle elpymiselle tulee työmarkkinoilta: työttömyys kasvaa ja työllisyys supistuu vielä vuonna 2010 merkittävästi, eikä työllisyystilanne oleellisesti parane seuraavanakaan vuonna. Heikentyvä työllisyys ja hidastuva palkkojen nousu pitävät kotitaloussektorin tulojen kasvun aneemisena. Lisäksi epävarmuus työpaikan pysyvyydestä lisää säästämistä pahan päivän varalle. Ennusteperiodimme loppupuolta kohden paineet finanssipolitiikan kiristämiseen kasvavat ja mahdolliset veronkorotukset syövät kotitalouksien ostovoimaa. Kulutusnäkymät ovat siis yhä kaksijakoiset ja kuluttajien optimismi joutunee koetukselle työmarkkinoiden elpymisen viipyessä. Siksi ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan vuosina hitaammin kuin kokonaistuotanto kasvaa. Tavaroiden hinnat ovat laskeneet ja palvelut kallistuneet Kuluttajahintainflaatio kiihtyy maltillisesti Vuonna 2009 kuluttajahinnat pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Kulutuskorin hyödykkeistä erityisesti korkojen ja polttoaineiden hintojen huomattava lasku edellisvuodesta painoi kuluttajahintojen muutosta negatiiviseksi, kun taas alkoholi- ja tupakkaveron sekä ravintolahintojen nousu vaikutti kuluttajahintoja nostavasti. Huomionarvoista Suomen inflaatioluvuissa on, että taantuman myötä kiristynyt kilpailu on laskenut tavaroiden hintoja, mutta palveluiden hinnat ovat vuonna 2009 yhä nousseet yli 3 prosentin vuosivauhtia. Näkemyksemme mukaan tämä heijastelee nopeasti nousseita palkkakustannuksia sekä melko vähäistä kilpailua joidenkin palveluiden tarjonnassa. Palkkojen nousu kuitenkin hidastuu samalla kun tuottavuuden heikkeneminen pysähtyy, minkä pitäisi hidastaa palveluinflaatiota ennusteperiodillamme. Inflaatio Suomessa ja Euroalueella Tavara- ja palveluinflaatio Suomessa Lähde: Reuters Ecowin joulukuuta 2009

15 Vuonna 2010 korot ja polttoaineiden hinnat kääntynevät taas nousuun, mikä kiihdyttää kansallisella indeksillä mitattua inflaatiota hieman, mutta toisaalta ruuan arvonlisäveron laskun vaikuttaa hintojen nousua hidastavasti. Ennustammekin kuluttajahintainflaation kiihtyvän melko maltillisesti 1,0 prosenttiin vuonna 2010 ja 1,8 prosenttiin vuonna Työvoimatilasto antaa tällä hetkellä hieman liian positiivisen kuvan työmarkkinoiden tilanteesta Työmarkkinoiden toipuminen kestää vuosia Työllisyys alkoi Suomessa selvästi supistua ja työttömyys kasvaa vuoden 2009 alussa. Ennustamme työllisten määrän vähentyvän vuonna 2009 keskimäärin henkilöllä ja työttömien määrän kasvavan henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysaste ei todennäköisesti nouse aivan yhtä korkeaksi kuin syyskuun ennusteessamme odotimme. Yhtenä syynä tähän on, että muun muassa vuorolomautusjärjestelyin työnantajat ovat pitäneet työvoimasta kiinni tuotannon pudotessa. Tehdyt työtunnit ovatkin supistuneet suhteessa huomattavasti enemmän kuin työllisten määrä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa lomautettu määritellään työlliseksi, jos lomautus on kestänyt korkeintaan kolme kuukautta ja yli kolmekin kuukautta lomautettuna ollut luokitellaan työttömäksi vain, jos hän on etsinyt uutta työpaikkaa ja olisi työhön käytettävissä. Työvoimatilasto antanee siis tällä hetkellä hieman liian positiivisen kuvan työmarkkinoiden tilanteesta. Myös työtä vailla olevien siirtyminen työvoiman ulkopuolelle, esimerkiksi eläkkeelle tai opiskelemaan, on kiihtynyt, mikä näkyy ennakoimaamme hitaampana työttömyysasteen nousuna. Pidemmän päälle työnhausta luopuvien määrän kasvu ei kuitenkaan ole hyvä kehitys kansantaloudelle, jonka teollisuudessa on käynnissä rakennemuutos ja jossa suhdannetilanteen lisäksi ikärakenne pienentää työmarkkinoille osallistumisastetta ja huoltosuhdetta lähivuosina. Työllisten määrän ja työtuntien muutos Tehdasteollisuuden tuotanto ja työllisyys Lähde: Reuters Ecowin Työn tuottavuuden lasku saattaa tuoda mukanaan hitaan elpymisen työllisyyteen Se, että työllisyys on supistunut suhteessa huomattavasti vähemmän kuin tuotanto, tarkoittaa, että talouden elpymisen alkuvaiheessa rekrytointi tuskin lisääntyy merkittävästi, sillä tuotantoa pystytään kasvattamaan jo olemassa olevien työntekijöiden työtunteja ja työn tuottavuutta lisäämällä. Näkemyksemme mukaan riski työpaikkoja lisäämättömälle talouskasvulle on Suomen kohdalla merkittävä juuri lomautusjärjestelyjen laajan käytön ja työn tuottavuuden rajun laskun vuoksi. Lomautukset, varsinkin vuorolomautukset, ovat toki työntekijöiden kannalta irtisanomisia parempi vaihtoehto. Työmarkkinoiden ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden työllistyminen on kuitenkin vaikeaa, kun talous elpyy luomatta uusia työpaikkoja. Tällöin varsinkin nuorisotyöttömyys uhkaa kasvaa merkittävästi ja sen taltuttaminen kestää pitkään. Työttömyysjaksojen pitkittyessä taidot eivät pysy yllä, työn kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa ja työttömyyden vähentämisestä tulee entistä vaikeampaa. Onkin todennäköistä, että kestää monta vuotta ennen kuin työttömyysaste palaa samalle tasolle kuin ennen taantumaa. 17. joulukuuta

16 Työttömyysaste nousee 9,7 prosenttiin vuonna 2011 Vuonna 2010 ennustamme työllisyyden supistuvan ja työttömyyden kasvavan henkilöllä sekä työttömyysasteen nousevan keskimäärin 9,8 prosenttiin. Työpaikkoja vähentynee eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, jotka ovat tähänkin asti olleet pahiten lamasta kärsineet alat. Ennustamme työmarkkinoiden toipuvan melko hitaasti ja siksi odotamme työttömyysasteen pysyvän vuonna 2011 lähes edellisvuoden tasolla 9,7 prosentissa. Työn tuottavuus ja yksikkökustannukset Ansiotason muutos ja ennusteet Lähteet: Reuters Ecowin ja Handelsbanken Capital Markets Palkankorotukset jäävät hyvin pieniksi ja sopimukset lyhyitä Vaimeiden korotusten palkkakierros parhaillaan käynnissä Käynnissä olevalla sopimusneuvottelukierroksella merkittävimmät tulokset saadaan todennäköisesti aikaan sopimusteksteissä, kun taas palkankorotukset jäävät kautta linjan hyvin vaatimattomiksi. Työnantajapuoli on ainakin toistaiseksi pitänyt lujasti kiinni teknologiateollisuuden sopimuksesta yleisenä palkankorotusvaran määrittäjänä. Siksi on hyvin epätodennäköistä, että millään alalla yksityisellä tai julkisella voitaisiin saavuttaa merkittävästi teknologiateollisuuden 0,5 prosentin korotuksen ylittävä sopimus. Huomattavaa kuitenkin on, että tehdyt palkkasopimukset ovat melko lyhyitä, sillä monilla aloilla palkoista on sovittu neuvoteltavan liittotasolla uudestaan jo ensi vuoden aikana. Jos työntekijä- ja työnantajapuolien näkemykset alansa kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä eroavat maailmantalouden elpyessä selvästi toisistaan, on mahdollista, että parhaillaan käynnissä olevalla sopimuskierroksella saavutettava työrauha on melko lyhytikäinen. Ennen Suomen talouden joutumista taantumaan solmittujen palkkasopimusten vaikutuksesta ansiotaso nousee vuonna 2009 vielä 4 prosenttia. Talouskriisi vaimentaa kuitenkin palkkojen nousun vuosina noin 2 prosenttiin. Asuntojen hinnat palanneet takaisin aiemmille ennätystasoilleen Velkaantumisaste jatkaa kasvuaan taantumasta huolimatta Matala korkotaso ja supistunut tarjonta tukevat asuntojen hintoja Vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla asuntojen hinnat laskivat huipusta pohjaan koko maassa keskimäärin noin 6 prosenttia, mikä oli suurin hintojen pudotus 1990-luvun laman jälkeen. Yllättävää oli kuitenkin, että pudotusta kesti vain kaksi vuosineljännestä. Heinä-syyskuuhun 2009 mennessä hinnat olivat keskimäärin nousseet jo takaisin aiemmille ennätystasoilleen. Näkemyksemme mukaan asuntojen hintojen vahvan nousun takana on kaksi merkittävää syytä: ennätysmatala korkotaso ja kysyntää enemmän supistunut asuntojen tarjonta, joiden asuntojen hintoja nostavaa vaikutusta heikentynyt työllisyys ei ole riittänyt vaimentamaan. Asuntolainojen korot ovat Suomessa tällä hetkellä ennätysmatalat, niin kansallisen korkohistoriamme valossa kuin kansainvälisessä vertailussakin. Lokakuun 2009 lopussa suomalaisten asuntolainakannan keskikorko oli Suomen Pankin mukaan 2,27 prosenttia. Ennen tätä reilun vuoden kestänyttä koronlaskusykliä asuntolainakannan keskikorko ei Suomessa ole koskaan alittanut 3 prosenttia. Suomalaiskotitaloudet hyötyvätkin matalista lyhyistä markkinakoroista erityisen paljon, sillä meillä on perinteisesti lähes kaikki asuntolainat (noin 95 prosenttia lainakannasta) sidottu lyhyisiin muuttuviin korkoihin kuten euribor- ja joulukuuta 2009

17 prime-korkoihin. Tässä Suomi eroaa monesta muusta euromaasta, jossa pitkät kiinteät korot ovat yleisempiä asuntolainojen viitekorkoina. Nopeasti laskeneista koroista saatu hyöty näkyykin asuntolainakannan kasvussa, joka Suomessa ei taantumasta huolimatta ole pysähtynyt, vaan on jatkunut hitaimmillaankin lähes 6 prosentin vuosivauhtia kiihtyen uudelleen lokakuussa. Näyttääkin siltä, että suomalaiskotitalouksien velkaantumisaste velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin jatkaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Matala korkotaso tukee asuntomarkkinoita ennusteperiodilla On kuitenkin selvää, että korkotaso ei tästä enää voi merkittävästi laskea, vaan päinvastoin odotamme lyhyiden markkinakorkojen kääntyvän nousuun vuonna 2010, sillä Euroopan Keskuspankki päättää asteittain rahamarkkinoiden likviditeettiä parantavat operaationsa. Korkojen nousu on kuitenkin lähivuosina melko maltillista, sillä EKP pitänee ohjauskorkonsa nykytasollaan 1 prosentissa vuoden 2010 viimeiselle neljännekselle asti ja senkin jälkeen etenee varovaisesti koronnostoissaan. On kuitenkin syytä muistaa, että suomalaiskotitaloudet kantavat muuttuviin korkoihin sidotuissa asuntolainoissaan melko suurta korkoriskiä, joten jo odotukset keskuspankin koronnostoista tai euroalueen inflaation kiihtymisestä näkyvät nopeasti asuntovelallisten korkokuluissa. Vuosina uskomme kuitenkin matalan korkotason yhä tukevan asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnoissa käänne nousuun Matala korkotaso rohkaisee lainanottoon Muutos edellisestä vuosineljänneksestä, prosenttia Indeksi, 1970=100 Asuntolainakanta, miljardia euroa Asuntoluottojen keskikorko, prosenttia Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Reuters Ecowin Tarjonnan supistuminen kysyntää enemmän on nostanut hintoja Matalien korkokulujen lisäksi asuntojen hintoja on vuoden 2009 aikana nostanut myytävänä olevien asuntojen sekä uudisasuntojen että vanhojen asuntojen määrän merkittävä supistuminen. Tämä näkyy muun muassa tehtyjen kerrostaloasuntokauppojen määrässä, joka Tilastokeskuksen mukaan jäi nopean hintojen nousun aikana tammi-syyskuussa 2009 viidenneksen pienemmäksi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Vaikka uudisasuntorakennusten aloitukset viittaavat asuntotuotannon kääntyvän kasvuun vuonna 2010, on yli kolme vuotta kestänyt asuinrakennusaloitusten supistuminen ehtinyt tehdä selvän loven uudisasuntojen tarjontaan, etenkin kasvukeskuksissa. Lisäksi suuri osa parhaillaan rakenteilla olevasta asuntotuotannosta on vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja tai korkotukilainoitettuja omistusasuntoja, joiden määrän kasvu parantaa tarjontaa vapaarahoitteisten asuntojen markkinoilla vain välillisesti, jos ollenkaan. Näyttää myös siltä, että vanhojen asuntojen pakkomyyntejä ei työttömyyden ja kotitalouksien velkaantumisen kasvusta huolimatta ole juuri nähty ja epävarmuus sekä oman talouden että asuntojen hintojen tulevasta kehityksestä on hillinnyt asunnonvaihtoaikeita. Tämän vuoksi vanhoista asunnoista tehtyjen kauppojen määrä on supistunut suhteessa huomattavasti enemmän kuin mitä hinnat ehtivät laskea ennen kääntymistään uuteen nousuun. Vuokrien nousu varsinkin kasvukeskuksissa, vaihtoehtoisten vähäriskisten sijoituskohteiden heikko tuotto ja matala korkotaso ovat saaneet sekä ensiasunnon- että sijoitusasunnonostajia liikkeelle ja pienistä asunnoista keskusta-alueilla raportoidaan olevan jo puutetta. Tämä vahvistaa entisestään asuntojen hintojen alueellisen eriytymisen trendiä: kasvukes- 17. joulukuuta

18 kuksien ja erityisesti pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat karkaavat yhä kauemmaksi muun maan hintatasosta. Asuntojen hintojen nousu tuskin jatkuu yhtä nopeana tulevina vuosineljänneksinä Julkisen sektorin ylijäämä muuttuu tänä vuonna tuntuvaksi alijäämäksi Epävarmuus julkisen talouden vakauttamisohjelmasta voi verottaa investointihaluja Suomessa Aiemmasta ennusteestamme poiketen pidämme nyt todennäköisenä, että matala korkotaso ja supistunut tarjonta kannattelevat asuntojen hintoja ennusteperiodillamme , eikä heikentyvästä työllisyydestä ole niille merkittäväksi vastavoimaksi. Aiempaa selvästi heikompi työllisyystilanne pitää kuitenkin kotitalouksien tulokehityksen melko aneemisena, joten asuntojen hintojen nousu tuskin jatkuu yhtä nopeana tulevina vuosineljänneksinä. Toinen asia sitten on, onko hintojen nousu pidemmällä aikavälillä kestävää, koska se perustuu tarjonnan puutteeseen eikä kotitalouksien tulojen kasvuun tai asuntokannan tason tai laadun parantumiseen. Julkisen talouden vakauttamisohjelma vielä avoin Laman aiheuttaman julkisen sektorin tulojen romahduksen, sosiaaliturvamenojen kasvun ja päätösperäisten elvytystoimien takia julkisen sektorin ylijäämä muuttuu tänä vuonna tuntuvaksi alijäämäksi. Yksistään valtion tuloverokertymä on pudonnut tammi lokakuussa yli 3 miljardia euroa. Pudotus on merkittävä, sillä ennen lamaa vuonna 2008 julkisessa taloudessa oli 4,5 prosentin ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Painopiste Suomen elvytystoimissa on pysyvissä veronkevennyksissä, joiden tarkoitus on ollut tukea kuluttajien ostovoimaa. Joitain veronkorotuksia on päätetty tehdä vuonna (mm. yleisen arvonlisäveron, energia- ja kiinteistöveron sekä eläkevakuutusmaksuun korotus), mutta näiden suuruus ei riitä kompensoimaan vuosien kevennyksiä. Ilman menojen karsimista tai uusia veronkorotuksia julkisen talouden tasapaino heikentyy oleellisesti, vaikka Suomi pääsisikin uuteen noususuhdanteeseen. Hallitus ei ole vielä linjannut selkeää julkisen talouden vakauttamisohjelmaa lähivuosille, ja olisikin tärkeää, että uskottava ja sitouttava ohjelma saataisiin nopeasti aikaan. Muutoin epävarmuus tulevaisuuden verolinjoista saattaa vaikuttaa haitallisesti yritysten ja kotitalouksien investointipäätöksiin ja lisätä säästämistä. Tiina Helenius, , tiina.helenius@handelsbanken.fi Tuulia Asplund, , tuulia.asplund@handelsbanken.fi joulukuuta 2009

19 KOROT JA VALUUTAT Keskuspankit varovaisia dollari vahvistuu hieman Epäilyt euroalueen talouskasvun kestävyydestä saavat EKP:n etenemään varovaisesti rahapoliittisen elvytyksen pois vetämisessä. Yhdysvaltain keskuspankin pitää puolestaan tasapainoilla liian aikaisen ja liian myöhäisen koronnoston riskien välillä. Ennustamme EKP:n alkavan nostaa ohjauskorkoaan vuoden 2010 lopulla ja Fedin vuoden puolivälissä. Tämän hetkinen valuuttakurssien trendi heikentyvä USA:n dollari ja vahvistuvat raaka-ainevaluutat jatkunee vuoden 2010 alussa talouden elpymisen ja riskinottohalukkuuden kasvun myötä. Loppuvuodesta dollarin kurssi kuitenkin kääntynee. EKP jatkaa varovaisella linjalla vielä jonkin aikaa Euroopan keskuspankki pitää keskeisimmän ohjauskorkonsa 1 prosentissa eikä todennäköisesti muuta rahapolitiikkansa painotusta kovin pian, sillä euroalueen inflaatio on hallinnassa, työttömyys yhä kasvussa ja finanssisektori vielä hauras. Epäilyt euroalueen talouskasvun kestävyydestä saavat EKP:n etenemään varovaisesti massiivisen rahapoliittisen elvytyksen pois vetämisessä. EKP lopettaa epätavalliset likviditeettioperaatiot asteittain Joulukuun korkokokouksen yhteydessä EKP kuitenkin viestitti epätavallisten rahamarkkinoiden likviditeettiä lisäävien toimien pois vetämisen pikkuhiljaa alkavan. Keskuspankki ilmoitti indeksoivansa viimeisen joulukuussa toteutettavan 12 kuukauden repohuutokaupan. Tämä tarkoittaa, että EKP ei enää lupaa lainata rahaa pankeille vuodeksi kiinteään 1 prosentin korkoon, vaan vuodeksi lainattavan rahan korko määräytyy lainan erääntyessä kuluneen vuoden viikoittaisten rahamarkkinaoperaatioiden (main refinancing operations) keskikoron mukaan. Viimeinen 6 kuukauden kiinteäkorkoinen rahamarkkinaoperaatio toteutetaan maaliskuun lopussa Toisaalta EKP:n ilmoitus antoi vaikutelman, että keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa aiemmin kuin odotettiin, mutta EKP halusi kuitenkin korostaa, että päätökset likviditeettioperaatioista vain heijastelevat rahamarkkinoiden olosuhteiden parantumista, eikä niiden tarkoitus ole varsinaisesti kiristää rahoituksen saantia. Likviditeettioperaatioiden pois vetäminen tulee olemaan tasapainoilua ja sen onnistuminen riippuu pankkien kyvystä ottaa taas ohjat rahamarkkinarahoituksen hoitamisessa. Toistaiseksi näyttää siltä, että pankit ovat valmiita tähän, mutta poikkeuksellisin ehdoin: lyhyet rahamarkkinakorot ovat painuneet selvästi EKP:n ohjauskoron alle. Kysymys kuuluu, ovatko keskuspankin normaalit viikoittaiset rahamarkkinaoperaatiot voimissaan ottamaan vastaan sen volyymin, mikä rahoitusmarkkinoille tulee pidempien rahoitusoperaatioiden erääntyessä. Ensimmäinen tällainen testi rahamarkkinoilla nähdään kesäkuussa. Onnistumisen edellytyksenä on myös, ettei pankkien luottamus toisiinsa saa uusia kolhuja. Pidempiaikainen rahoitus haluttua mikä on painanut lyhyitä korkoja Lähde: Reuters Ecowin 17. joulukuuta

20 EKP:n nostaa korkoa vuoden 2010 lopussa Tällä hetkellä Fed pyrkii painamaan pidempiä markkinakorkoja mutta nollakorko voi kannustaa liialliseen riskinottoon Fed nostaa ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 puolivälissä Muutokset riskinottohalukkuudessa ovat määränneet valuuttakurssien suunnan syksyllä Uskomme, että EKP luopuu epätavallisista likviditeettioperaatioista vuoden 2010 aikana. Luopumista helpottaa osaltaan myös likviditeetin kysynnän väheneminen, sillä euroalueen yksityisen sektorin luottojen kasvu on painunut negatiiviseksi ensimmäistä kertaa rahaliiton historiassa. Likviditeettioperaatioiden pois vetämistä saattaisi hidastuttaa finanssimarkkinoiden uudet häiriöt, odotuksia nopeammin nousevat korot tai vahva euro. Jos likviditeettioperaatioiden poisveto onnistuu, poistuvat myös esteet EKP:n koronnostolle. Ennustamme EKP:n nostavan keskeisintä ohjauskorkoaan vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä ja etenevän sen jälkeenkin melko varovaisesti koronnostoissaan. Fed nostaa korkoa vuoden 2010 puolivälissä välttääkseen uudet kuplat Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on jo pitkään toistanut lausumaa, jonka mukaan se uskoo taloudellisten olosuhteiden antavan perusteen poikkeuksellisen matalalle ohjauskorolle pidemmäksi aikaa. Matalan ohjauskoron lisäksi keskuspankki jatkaa asuntolainapohjaisten arvopapereiden hankintaa tukeakseen asuntolaina- ja asuntomarkkinoita. Viesti on selvä: tällä hetkellä Fed pyrkii painamaan pidempiä markkinakorkoja, erityisesti asuntolainakorkoja, alaspäin minimoidakseen uuden talouden notkahduksen riskin. Keskuspankki tuntuu pelkäävän, että pienikin vihje ensimmäisestä koronnostosta nostaisi markkinakorkoja ja aiheuttaisi uuden notkahduksen. Toisaalta ohjauskoron pitäminen nollassa pidemmän aikaa on myös vaarallista, sillä se voi kannustaa liialliseen riskinottoon. Kun taloudellinen ahdinko helpottaa lisää ja riskinottohalukkuus kasvaa, sijoittajat tuskin tyytyvät enää lyhyen maturiteetin valtion obligaatioiden matalaan tuottoon ja siirtyvät parempituottoisiin ja korkeariskisempiin sijoituskohteisiin. Sijoitusten uudelleenallokointi on jo nostanut osakkeiden hintoja globaalisti ja valtion obligaatioiden tuotot ovat laskeneet vuoden 2009 puolivälistä alkaen. Investointeja korkeampiriskisiin sijoituksiin pidetään melko turvallisina niin kauan kun Fed viestittää nollakorkopolitiikan jatkuvan ja korostaa liian aikaisen koronnoston olevan haitallisempaa taloudelle kuin liian myöhäisen. Kun Fed ennemmin tai myöhemmin vihjaa koronnostosta, pitkien obligaatioiden tuotot kääntyvät todennäköisesti nousuun ja jos tämä tapahtuu nopeasti, osakemarkkinat todennäköisesti kärsivät. Fedin täytyy siis tasapainoilla aikaisen koronnoston aiheuttaman välittömän notkahduksen ja liialliseen riskinottoon kannustamisen välillä. Liian myöhäinen koronnosto voi puolestaan aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Näkemyksemme mukaan talouden elpyminen on hauras ja herkkä korkošokeille niin kauan kuin kotitalouksien velkaantuminen pysyy kestämättömällä tasolla. Ennustamme, että Fed nostaa ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 puolivälissä ennen kuin se vetää pois poikkeukselliset luotto- ja likviditeettioperaationsa. Tämän jälkeen Fed jatkaa koronnostoja säännölliseen tahtiin saavuttaen 2,5 prosentin korkotason vuoden 2011 loppuun mennessä. Välttääkseen rajuja markkinaliikkeitä keskuspankin tulee ilmaista aikeensa pitää korkotaso matalana ja, jos mahdollista, sitoutua jo ennakolta säännöllisen tasaiseen koronnostotahtiin kuten vuosina Riskinottohalukkuus määrää valuuttakursseja lähikuukausina Globaalin elpymisen jatkuttua syksyn ajan riskinottohalukkuus finanssimarkkinoilla on pysynyt vahvana. Huolimatta markkinaolosuhteiden asteittaisesta normalisoitumisesta, ovat valuuttakursseja yhä määränneet muutokset riskitunnelmissa talouskasvu- ja korkoodotusten sijaan. Riskinottohalukkuuden kasvu ja sitä seurannut globaali osakemarkkinoiden nousu ovat yhä heikentäneet USA:n dollaria suhteessa euroon. Niin kutsutut raakaainevaluutat ovat vahvistuneet raaka-aineiden hintojen nousun myötä. Ruotsin kruunu ei ole vahvistunut niin paljon kuin globaalin markkinatunnelman parantumisen perusteella olisi voinut odottaa. Huolet Latvian talouden tilasta ja Riksbankenin matala ohjauskorko ovat vaimentaneet kruunun vahvistumista verrattuna muihin reuna-alueiden valuuttoihin joulukuuta 2009

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kesä 2017 Tiedotustilaisuus 21.6.2017 Talousnäkymät Video: Valtiovarainministeriö ennustaa riippumattomasti ja harhattomasti 2 Reaalitalouden ennuste 21.6.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Suomen talous korkeasuhdanteessa Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Budjettiriihen avaus 17.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät

Euroopan ja Suomen talouden näkymät Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin 2017( 2018) ei

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot