Talousennuste. Suomi yltää vaimeaan kasvuun. Maailmantalous: elpyy epätasaisesti. Suomi: nousee pohjalta maltillisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousennuste. Suomi yltää vaimeaan kasvuun. Maailmantalous: elpyy epätasaisesti. Suomi: nousee pohjalta maltillisesti"

Transkriptio

1 17. joulukuuta 2009 Talousennuste Suomi yltää vaimeaan kasvuun Maailmantalous: elpyy epätasaisesti Suomi: nousee pohjalta maltillisesti Korot ja valuutat: keskuspankit varovaisia rahapolitiikassaan dollari vahvistuu hieman

2 Page intentionally left blank

3 Sisältö MAAILMANTALOUS Epätasainen elpyminen 4 SUOMI Talous yltää vaimeaan kasvun 9 KOROT JA VALUUTAT Keskuspankit varovaisia dollari vahvistuu hieman 19 Keskeiset ennusteet 23 Yhteystiedot Tiina Helenius, , Tuulia Asplund, , Jan Häggström, ,

4 MAAILMANTALOUS Epätasainen elpyminen Maailmantalous toipuu, mutta laskuvaiheeseen verrattuna epätahtiin. Kehittyvien ja kehittyneiden maiden näkymät poikkeavat vahvasti toisistaan onneksi kehityksen suunta on kuitenkin sama. Kehittyvissä talouksissa kotimainen kysyntä elpyy nopeasti. Tämä taas edistää vientiteollisuuden toipumista velkataakkansa kanssa kamppailevissa vauraissa maissa, joissa oma kysyntä ei vielä ole piristynyt. Samalla päästään lähemmäs globaalia talouden tasapainoa. Rahapolitiikan kiristämistoimissa on maakohtaisia eroja, eikä niiden valuuttavaikutuksilta voida välttyä. Kehittyvät taloudet näyttävät suuntaa. Aasiassa valuuttojen vahvistuminen kiihtyy ensi vuoden aikana Kiinan päästäessä taas renminbin vahvistumaan US-dollaria vastaan. Aasian kasvutaloudet kasvavat potentiaalista vauhtiaan nopeammin, Eurooppa ja USA elpyvät vain maltillisesti Aasian kasvutaloudet puskevat nyt täyttä höyryä ulos taantumasta. Kotimaista kysyntää on tuettu vahvasti talouspoliittisin keinoin. Pankit ovat välttyneet kirjaamasta merkittäviä arvonalentumisia ja velkataakka on hallittavissa, toisin kuin USA:ssa ja Länsi-Euroopassa, jotka ponnistelevat edelleen vastatuuleen. Odotamme alueen talouden kasvavan potentiaaliaan enemmän jo Myös Japani on saanut osansa positiivisesta kehityksestä, mutta maan heikko kotimainen kysyntä pitää kasvun vaatimattomana. Latinalainen Amerikka, erityisesti Brasilia, nauttii kehittyvän Aasian tavoin suotuisista olosuhteista ja sillä on myös tiivis kytköksensä Aasiaan. Kiina on nimittäin nykyisin Brasilian merkittävin kauppakumppani. Raaka-aineiden tuottajat keräävät hyödyn Aasian kasvutalouksien lisääntyvästä raaka-aineiden kysynnästä. Euroopassa toipumisvauhti on epätasaisempi. Velkaantumisen aiheuttamasta krapulasta kärsivät erityisesti Iso-Britannia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Tanska ja Baltian maat. Saksassa julkinen ja yksityinen sektori ovat välttyneet suuremmilta ongelmilta; maan vientiteollisuus on kilpailukykyinen ja ottaa oman siivunsa toipuvasta maailmankaupasta. Ruotsin tilanne on samankaltainen ja Norjassakin öljynhinnan nousu edistänee maan toipumiskehitystä. Globaali elpyminen käynnissä Kiinan ja Itä-Euroopan suhdanteet Indeksi Vastausten nettosaldo Lähteet: Reuters Ecowin ja CPB Aasian kasvutalouksissa ulkomaan kauppa elpyy vauhdilla, Itä-Eurooppa laahaa perässä Maailmankaupan elpymisvauhti vaihtelee Maailmankaupan pohjakosketus osui vuoden 2009 alkupuoliskolle. Kesän mittaan kauppa vilkastui Aasian kasvutalouksien näyttäessä tietä. Aasiassa vientivolyymit olivat heikoimmillaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta syyskuussa oltiin enää vaivaiset 5 prosenttiyksikköä heinäkuun 2008 huippulukemien tasosta. Itä-Eurooppaan verrattuna ero on merkittävä. Siellä viennin toipuminen oli kolmanteen vuosineljännekseen mennessä tuskin edes alkanut ja vientivolyymit edelleen yli 25 prosent joulukuuta 2009

5 tia heikommat kuin ennen kriisin alkua. Vienti itäiseen Eurooppaan ja Venäjälle putosi dramaattisesti muihin alueisiin verrattuna. Länsieurooppalaisia viejämaita romahdus koetteli kovemmin kuin USA:n viennin hidastuminen. USA:ssa myös toipuminen on sujunut rivakammin kuin Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Aasia johtaa maailmankaupan elpymistä, kehittyneet taloudet tulevat perässä Lähde: CPB Länsi-Euroopassa vientiteollisuus kärsi Itä-Euroopan kysynnän romahduksesta Huomiota herättävä piirre globaalissa taantumassa on, että USA:n bruttokansantuote heikkeni vuoden aikana enimmillään 3,8 prosenttia, kun taas EMU-alueella lasku oli 5,0 prosenttia. Länsi-Euroopassa vientiteollisuus sukelsi syvemmälle; lisäksi viennin osuus BKT:sta on siellä suurempi kuin USA:ssa. Viennin romahdus vei euroalueen syvempään lamaan kuin USA:n Prosenttiyksikköä vuodessa Lähde: Reuters Ecowin Öljyn hinnan nousu tukee Venäjää Vienti Itä-Eurooppaan ja Venäjälle eli vahvan kasvun kautta vuosina , mutta syksy 2008 toi tullessaan jyrkän pudotuksen. Osa Itä-Euroopan buumista selittyy kestämättömällä luototuksen kasvulla, eikä vertaista ole odotettavissa vähään aikaan. Venäjän viennin kukoistuskausi taas oli pitkälti seurausta öljyn hinnan nopeasta noususta. Merkkejä öljyn hinnan noususta on jälleen ilmassa, joten arvioimme, että 100 dollarin tynnyrihinta saavutetaan vuoteen 2011 mennessä. Myös Venäjän taloudella on eväät vahvaan kasvuun, joskin maltillisempaan kuin ennen romahdusta. Länsi-Euroopan maiden viennin kannalta näkymät ovat kaksijakoiset. Kehittyvä Aasia tarjoaa viennille vahvan piristysruiskeen. Sen sijaan Itä-Euroopan ja Venäjän viennin osalta näkymät eivät ole yhtä ruusuiset, emmekä odota nopeaa paluuta taantumaa edeltävälle tasolle. 17. joulukuuta

6 USA:n vientiteollisuuden näkymät ovat valoisammat. Maan viennistä suurempi osa suuntautuu markkinoille, joilla kasvu on vahvaa, kun taas Itä-Euroopan ja Venäjän merkitys maan vientiteollisuudelle on vähäisempi. Myös heikentynyt dollari suosii vientiä. Kehittyvissä talouksissa on näkyvissä rohkaisevia merkkejä kulutuksen piristymisestä Vaikuttaa siltä, että tasapainottuminen on käynnistynyt ja näkyvimmät merkit kehityksen suunnasta löytyvät autokaupasta Maailmantalous hakee tasapainoaan Monissa maissa kotitalouksien säästämisinto on jäänyt aivan liian heikoksi ja velkaantuminen kasvanut yli sietokyvyn selvimmin tämä näkyy USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. Säästämisen kasvu vie terää kulutukselta, ja odotamme siksi kulutuksen osuuden BKT:sta pienenevän näissä maissa. Vaikutukset näkyvät maailmanlaajuisesti elpymisen hidastumisena, paitsi jos muualla kehityksen suunta on päinvastainen. Näkyvissä onkin rohkaisevia merkkejä kulutuksen piristymisestä erityisesti kehittyvässä Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Kiinassa kasvu ylsi kolmannella vuosineljänneksellä 8 prosenttiin, josta kotitalouksien kulutuksen osuus oli noin 4 prosenttiyksikköä. Koska kulutuksen osuus BKT:sta on alle 40 prosenttia, tämä viittaa siihen, että Kiinassa kulutuksen osuus on lähtenyt kasvuun pitkään jatkuneen pudotuksen jälkeen. Vaikuttaakin siltä, että maailmanlaajuisesti ollaan matkalla kohti kysynnän tasapainottumista. Näkyvimmät merkit kehityksen suunnasta löytyvät autokaupasta. Autojen myynti romahti viime syksynä maailmanlaajuisesti, mutta toipumisvahti on hämmästyttävän nopea. USA:ssa ja Länsi-Euroopassa lanseeratut romutusohjelmat ovat vaikuttaneet myönteisesti, mutta silti autokaupan kasvu on ollut pitkälti Kiinan, Brasilian ja Intian käsissä. Nk. BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) autoja myytiin jo vuonna 2008 enemmän kuin USA:ssa. Vuonna 2009 Kiinan automyynti ylitti yksinään USA:n myyntiluvut. Koska Kiinassa tulot henkeä kohti kasvavat nopeasti, lopputulos olisi todennäköisesti ollut sama joka tapauksessa. Talouskriisi kuitenkin vauhditti kehitystä, sillä se romahdutti USA:n autokaupan ja johti Kiinassa elvytystoimiin, jotka saivat aikaan nopean piikin autokaupassa. Globaalit automarkkinat tasapainottuvat Kiinan avulla Autojen myynnin vuosivauhti, miljoonaa autoa Lähde: Reuters Ecowin Millä todennäköisyydellä kasvu sitten jatkuu? Kiinassa useat kotitaloudet ovat nyt saavuttamassa tulotason, joka mahdollistaa ensimmäisen auton oston. Vastaava kynnys ylitettiin Etelä-Koreassa noin 20 vuotta sitten. Kun lähtötilanteessa maassa oli 30 autoa 1000 asukasta kohti, ensimmäisten kymmenen vuoden jälkeen vastaava luku oli 150 eli viisinkertainen. Jos vastaava kasvumalli toteutuu Kiinassa, nykyinen 10 miljoonan auton vuosimyynti kasvaa viidessä vuodessa miljoonaan myytyyn autoon vuodessa. Ennusteen toteutuminen lisäisi merkittävästi maailman autokaupan tasapainoa ja tukisi osaltaan kulutus- ja säästökäyttäytymisen uudelleen muotoutumista kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä joulukuuta 2009

7 Kestää aikansa, ennen kuin Euroopan vientinäkymät palautuvat entiselleen Myös Euroopassa tarvitaan paikallista tasapainottumista Nopeasti lisääntynyt velanotto nopeutti talouden kasvua Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja monissa Itä-Euroopan maissa, jotka kaikki olivat vahvoja vientimarkkinoita talouskriisin ensihetkiin saakka. Nyt kotitaloudet keskittyvät keventämään velkojaan ja rakennusalan huippuvuodet ovat muisto vain. Kestää aikansa, ennen kuin kotimainen kysyntä palautuu entiselleen. Myös julkisen talouden vakauttamistoimet vaikuttavat vahvasti kysyntään lähivuosina, sillä tarve siirtää kysyntää pois kulutuksesta kohti vientivetoista kasvua on suuri. Iso-Britannia ja muutamat Itä-Euroopan valtiot saavat vetoapua valuuttansa arvon alenemisesta. Sen sijaan EMU-mailla ei ole käytössään vastaavaa takaovea. Luvassa on siis tuskallinen sopeutumisvaihe, jonka aikana talouskasvuun tottuneet kuluttajat saavat kokea suhteellisen ostovoimansa vähenevän. Näistä maista ei synny vahvaa vientimarkkinaa vielä pitkään aikaan. Tasapainottuminen vie voimaa euroalueen vienniltä Vaihtotase, prosenttia BKT:sta Indeksi 1996=100 Lähde: Reuters Ecowin Maailmantalouden tasapainottumista edesauttaa se, että kehittyvissä maissa kysynnän kasvun näkymät ovat valoisat. Tulotaso nousee ja säästämisaste on korkea, erityisesti Kiinassa, jolla on varaa myös kotitalouksien säästämisinnon hiipumiseen. Länsi-Euroopassa tuottavuus kasvaa hitaasti ja työvoima hiipuu, joten myös reaaliansioiden kehitys jää huomattavasti heikommaksi. Saksassa kotitalouksien säästämisaste on korkea ja velkataakka kohtuullinen. Silti on epätodennäköistä, että Saksan kasvava kysyntä riittäisi kompensoimaan muun Euroopan heikkoa kysyntää. Saksan demografiset erityispiirteet puhuvat vielä toistaiseksi korkean säästämisasteen ja maltillisen työvoimakustannusten kasvun puolesta. Euroalue jäänee kokonaisuudessaan vahvasti riippuvaiseksi ulkopuolisesta kysynnästä eikä näin ollen edistä maailmantalouden tasapainottumista. Kysymys kuuluukin, onko vahva euro ristiriidassa viennin lisäämistavoitteiden kanssa. Exit-strategiat eroavat eri maissa ja eri alueilla Renminbin vahvistuminen avittaa maailmantalouden tasapainottumista Exit-strategioissa ei yhteistä linjaa Erityisesti julkisen talouden kunto vaikuttaa siihen, miten nopeasti elvytystoimia aletaan purkaa eri maissa ja alueilla. USA:ssa, Isossa-Britanniassa, Japanissa ja suuressa osassa euromaita julkisen sektorin velkaantuminen ja alijäämä edellyttävät pikaisia toimenpiteitä. Julkisen talouden saneeraustoimet tarvitsevat tuekseen kevyttä rahapolitiikkaa. Koronnostojen aika on myöhemmin ja tahti hitaampi kuin yleensä toipumisvaiheen aikana. Muualla olosuhteet ovat verrattain erilaiset. Monissa maissa luotonotto kasvaa pelottavan nopeasti, mutta julkinen talous on kunnossa. Näin on erityisesti Kiinassa, jossa valtiontalous on vahvalla pohjalla ja jossa hallitus on sitoutunut lisäämään kotimaista kysyntää. Velanotto on kasvanut siellä yli 30 prosenttia, ja uhkana onkin kiinteistömarkkinoiden ylikuumeneminen. Kiinan keskuspankki ei aio sallia kiinteistökuplan syntyä, joten odotettavissa on luottopolitiikan tiukentuminen jo lähitulevaisuudessa. Kiinnostavaa onkin, miten pian valuuttapolitiikka astuu mukaan kuvaan. Paineet maan valuutan, renminbin (RMB), 17. joulukuuta

8 vahvistamiseen ovat jo kovat. Koska vienti osoittaa merkkejä toipumisesta, odotettavissa on, että RMP lähtee vahvistumaan jo ennen ensi kesää. Inflaatio ei ole nykytilanteessa uhkatekijä edellytykset voittomarginaalien kasvuun ovat suotuisat Inflaatio ei ole nykytilanteessa uhkatekijä eikä muodostune sellaiseksi vielä aikoihin. USA:ssa ja Euroopassa käyttämättömiä resursseja on runsaasti. Siksi keskuspankkien on helppo pitää korot toistaiseksi alhaalla. Todennäköistä on, että monissa kehittyvissä talouksissa ja erityisesti raaka-ainetuottajamaissa valuutat vahvistuvat suhteessa US-dollariin, euroon ja Ison-Britannian puntaan. Samalla maailmantalouden tasapainottuminen ottaa askeleen eteenpäin. Koska Euroopan ja USA:n työvoimamarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, palkkojen nousukehitys pysyy maltillisena. Kun lisäksi tuottavuus elpyy nopeasti, edellytykset voittomarginaalien kasvuun ovat suotuisat. USA:ssa viime kvartaalien tulokset ovat olleet selvästi odotettua parempia, ja sama ilmiö nähtäneen myös Euroopassa, kunhan talouskasvu lähtee kunnolla käyntiin. BKT:n kasvuennusteet E 2010E 2011E USA Euroalue Iso-Britannnia Japani Venäjä Kiina Intia Brasilia Lähde: Handelsbanken Capital Markets Jan Häggström, , Lisää maailmatalouden suhdannenäkymistä on luettavissa Handelsbankenin englannin- ja ruotsinkielisistä globaaleista talousennusteista, jotka löytyvät internet-osoitteesta joulukuuta 2009

9 SUOMI Talous yltää vaimeaan kasvun Suomen talousnäkymät ovat kirkastuneet vuoden lopussa. Tästä osoituksena on bruttokansantuotteen kääntyminen kolmannella vuosineljänneksellä 0,3 prosentin kasvuun. Maailmantalouden elpyminen näyttää heijastuneen Suomen vientiin, ja kuluttajienkin ostohalut ovat varovaisesti heräämässä. Positiivisemmista näkymistä huolimatta tosiasia on, että Suomi lähtee uuteen nousuun erittäin matalalta tuotannon tasolta. Vuosien varsin maltilliseksi jäävä kasvu riittää vain rajallisesti lisäämään resurssien käyttöastetta, mikä tarkoittaa kohtalaisen vaimeaa pohjainflaatiota ja työmarkkinoiden hidasta elpymistä. Bruttokansantuote kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä Suomen talousnäkymät ovat syksyn aikana kirkastuneet, mistä osoituksena oli bruttokansantuotteen kääntyminen kolmannella vuosineljänneksellä 0,3 prosentin kasvuun. Teollisuustuotanto näyttää nyt elpyvän, asuinrakentaminen on lisääntymässä, yritysten ja kotitalouksien luottamus talousnäkymiin on pikkuhiljaa kohentunut ja rahoitusmarkkinoiden toiminta parantunut. Positiivisin merkki suhdannekäänteestä tulee kuitenkin Suomen ulkopuolelta. Maailmantaloudessa ja erityisesti tärkeimmällä vientimarkkinallamme Euroopassa kysyntä näyttää varovaisesti elpyvän, ja tämä on heijastunut myös Suomen vientiin, vaikkakin viennin 0,6 prosentin kasvu kolmannella vuosineljänneksellä oli selvästi heikompi kuin euroalueella. Vaimeaa elpymistä viennissä selittää kenties se, että finanssikriisi ja siitä seurannut globaali laskusuhdanne ovat iskeneet rajusti juuri investointitavaroiden kysyntään, jonka merkitys Suomen viennille on erittäin suuri. Suhdannehuipussaan investointitavaroiden osuus Suomen viennistä oli lähes 40 prosenttia, kun euroalueella vastaavaa osuus oli vain viidesosa. Ylikapasiteetin ollessa tällä hetkellä globaali ongelma eivät investoinnit luonnollisesti palaudu entisenlaiseen kasvuun aivan nopeasti. Suomen vienti elpyy vaimeasti Lähde: Reuters Ecowin Matala korkotaso on tukenut kotimaista kysyntää Kotimaista kysyntää on osaltaan tukenut matala korkotaso, joka on selvästi helpottanut kotitalouksien velanmaksukykyä. Tästä syystä asuntomarkkinoillamme ei ole nähty pakkomyyntejä, vaikka työttömyys on kasvanut ja kotitaloussektorin palkkasumma on supistunut edellisvuoden tasosta. Matalista koroista huolimatta laskusuhdanteesta säikähtäneet kotitaloudet supistivat kulutustaan vuonna 2009 yli 2 prosenttia. Kolmannen neljänneksen BKTtilastot loivat varovaista uskoa siihen, että kuluttajien ostohalut olisivat pikkuhiljaa heräämässä. Aikaisempaa heikompi trendikasvu viennissämme heijastuu kuitenkin vielä ensivuonna työllisyyden hitaan elpymisen kautta kulutukseen, joten yksityisen kulutuksen kasvussa tuskin nähdään patoutuneiden kulutustarpeiden nopean purkautumisen tuomaa voi- 17. joulukuuta

10 maa. Myös julkisen talouden tasapainottamisvaateet ovat kriisin jäljiltä kasvaneet, eivätkä nämä ole kulutuksen ja investointien kasvua vauhdittavia tekijöitä. Suhdannenousuun lähdetään erittäin matalalta tasolta ja sopeutuminen kestää pitkään Vuosi kasvuvauhti jää edellisvuosia hitaammaksi Lähitulevaisuuden positiivisemmista näkymistä huolimatta tosiasia on, että Suomi lähtee uuteen suhdannenousuun erittäin matalalta tasolta. Vuoden 2008 kolmannen neljänneksen suhdannehuipusta bruttokansantuote on supistunut 9 prosenttia ja palannut vuoden 2005 lopun tasolle. Syntynyttä kuilua on vaikea nopeasti kuroa umpeen ilman erittäin vahvaa talouskasvua, jossa vientisektori on keskeinen vauhdittaja. Yleinen näkemys alkaneesta globaalista suhdannenoususta ei tue tällaista odotusta. Suomella on edessä siten todennäköisesti varsin pitkä sopeutuminen uudenlaiseen globaaliin kysyntäympäristöön, jossa länsimaiden kulutus ja investoinnit eivät elvy entisenlaiseen kasvuun. Finanssikriisistä käynnistyneen laskusuhdanteen rajuus ja syvyys tekevät talouskasvun ennustamisen vaikeaksi. Olemme vielä tuntemattomilla vesillä, ja niin lähitulevaisuuden kuin pitkän aikavalin talouskasvun kestävyyteen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Talouskasvun käynnistyminen odotustemme mukaisesti jo tämän vuoden kolmannella neljänneksellä indikoi, että kasvua väliaikaisesti tukevat tekijät, maailmanlaajuinen elvytys ja varastojen kasvattaminen, kannattelevat Suomen kasvua ensi vuonna. Ennustammekin Suomen talouden palaavan kasvuun vuosina Jo julkaistujen BKT-tilastojen valossa vuoden 2009 kasvu jää kuitenkin tuntuvasti heikommaksi kuin syyskuussa 2009 ennustamamme -5,5 prosenttia. Vuosina kasvuvauhti ei kiihdy vuosien keskimääräiseen 3,3 prosenttiin vaan jää lähes prosenttiyksikön hitaammaksi 2,2 prosenttiin. Tämä riittää vain rajallisesti lisäämään resurssien käyttöastetta, mikä tarkoittaa kohtalaisen vaimeaa pohjainflaatiota ja työmarkkinoiden hidasta elpymistä. Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle Prosenttimuutos, suluissa edellinen ennuste Yksityinen kulutus (-3.0) 1.6 (0.0) 2.0 (1.8) Julkinen kulutus (1.5) -0.5 (1.0) 0.0 (0.5) Investoinnit (-13.0) -5.8 (-2.3) 2.6 (3.9) Vienti (-18.5) 6.2 (7.8) 5.6 (7.0) Tuonti (-19.3) 3.8 (5.0) 4.1 (5.6) BKT (-5.5) 1.9 (1.5) 2.4 (2.3) Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi Teollisuustuotanto Työttömyysaste* Julkisen talouden rahoituasema** * prosenttia työvoimasta ** prosenttia BKT:sta Lähde: Handelsbanken Capital Markets Suomi on kääntynyt kasvuun muun Euroopan mukana Millaisella voimalla vienti nousee? Suomen teollinen tuotanto ja vienti ovat romahtaneet talouskriisin aikana enemmän kuin länsimaissa keskimäärin. Teollisuustuotannon määrä oli laman pohjassa 24 ja tavaraviennin määrä 30 prosenttia edellistä suhdannehuippua matalampi. Suomen ja Euroopan suhdanteet ovat normaalisti kulkeneet käsi kädessä ja viiveet ovat olleet lyhyitä. Esimerkiksi Saksan teollisuuden tuotanto- ja tilaustiedot ovat aikaisemmin kertoneet kohtuullisen hyvin Suomen teollisuuden kasvusuunnasta. Niin näyttää olevan nytkin, vaikka varmuus asiasta saatiin vasta Suomen kolmannen vuosineljänneksen BKT-tilastoista joulukuuta 2009

11 Suomi seuraa Saksaa, mutta syvemmästä pohjasta Lähde: Reuters Ecowin Kilpailukyky ei ole kadonnut kokonaan Suhdanteiden käännepisteisiin liittyy tilastointimenetelmäongelmia, jotka ovat tulleet hyvin esille finanssikriisin ja sitä seuranneen reaalitalouden taantuman myötä. Esimerkiksi vielä syyskuun teollisuustuotantotilastot osoittivat tuotannon pudotuksen jatkuneen kolmannella neljänneksellä. Kolmannen neljänneksen BKT-tilastot kuitenkin muuttivat suhdannekuvamme paremmin linjaan muun maailman kehityksen kanssa. Suhdannetiedustelujen perusteella näytti myös siltä, että varastojen suhde teollisuuden tilauskantaan oli erittäin matala, mikä yleensä on indikoinut tuotannon kasvua. Olisikin ollut aika epätodennäköistä, että Suomen kilpailukyvylle olisi reilussa vuodessa tapahtunut jotain niin radikaalia, ettei Suomi pystyisi saamaan lainkaan kiinni maailmantalouden kasvun elpymisestä. Toki euro on vahvistunut, mutta tilanne on symmetrinen kaikille euromaille myös Saksalle. Talouden käänteestä huolimatta on kuitenkin syytä muistaa, että uuteen nousuun lähdetään erittäin matalalta tuotannon ja kapasiteetin käytön tasolta. Toisin sanoen, vaikka mennään ylöspäin, niin vientisektori elää todennäköisesti vielä pitkään riittämättömän kysynnän olosuhteissa. Tilausten suhde varastoihin ennakoi tuotannon kasvua Lähde: Reuters Ecowin Suomi on hyötynyt globaalin talouden tasapainottomuudesta Suomi on hyötynyt aiemmin tällä vuosikymmenellä maailmantalouden tasapainottomuustilanteesta, eli siitä että länsi, erityisesti Yhdysvallat, on velkaantunut, ja Aasian maat, erityisesti Kiina, ovat keränneet suuria ylijäämiä. Investoinnit ovat suuntautuneet kehittyville markkinoille, ja Suomi investointihyödykkeiden tuottajina on löytänyt uusia vahvoja vientimarkkinoita Aasiasta ja Itä-Euroopasta. Suomi on siis ratsastanut globaalin tasapainottomuuden aallolla, ja hyötynyt sekä vaurastunut siitä. Nyt tämä aalto uhkaa loiventua ja alka- 17. joulukuuta

12 nut tasapainottuminen saattaa olla suuri haaste suomalaiselle vientiteollisuudelle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Rakenteelliset muutokset saattavat markkinoiden kysyntämuutosten ja kustannuspaineiden takia nopeutua Talouskriisin jäljiltä rakenteelliset muutokset saattavat markkinoiden kysyntämuutosten ja kustannuspaineiden takia nopeutua. Matkapuhelin- ja tietoliikennelaitteita valmistava teollisuus koki tällaisen muutoksen teknologiakuplan puhjettua 2000-luvun alussa. Missä määrin kotimaisen tuotannon ulkoistaminen kasvaa ja koskettaa uusia toimialoja, esimerkiksi konepajateollisuuden alihankintaa, on vielä avoin kysymys. Jos uudet työpaikat syntyvät entistä enemmän uusissa toimipisteissä Suomen ulkopuolella eikä uutta teollisuuden moottoria löydy kotimaasta, on selvää, että Suomelta vie pitkään saavuttaa kriisiä edeltävä tuotannon kasvutrendi. Myös Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on viime vuosina heikentynyt suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Taustalla on sekä vahvistunut valuutta että nousseet työn yksikkökustannukset. Ennustamme siksi Suomen viennin kasvun elpyvän normaalia vaimeammin eikä viennin kasvu yllä vuosien keskimääräiseen lähes 9 prosentin vauhtiin. Vienti elpyy tällä kertaa normaalia maltillisemmin Lähde: Reuters Ecowin ja Handelsbanken Capital Marketsin ennusteet Matala kapasiteetin käyttöaste ja suuri epävarmuus tulevasta kysynnästä painavat investointeja Vientilama painaa investointeja Suomen heikko vientikysyntä on keskeisin syy useiden yritysten päätöksille viivästää tai kokonaan luopua investointiprojekteista. Rahoituksen saatavuus, joka vielä alkuvuonna oli keskeinen investointeja jarruttava tekijä, on parantunut vuoden kuluessa erityisesti suurten yritysten kohdalla yrityslainamarkkinoiden virkistymisen kautta. Pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitus on edelleen tiukassa, ja yleisellä tasolla voidaan todeta, että pankkien välittämän rahoituksen hinta on selvästi kallistunut finanssikriisiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Myös työn tuottavuuden kasvu on supistunut rajusti vuoden 2008 alusta lähtien, mikä on luonnollisesti heikentänyt yritysvoittoja ja kannattavuutta tuntuvasti. Hupenevat voitot ja kannattavuusongelmat korjaantuvat kustannussäästöjen ja elpyvän myynnin myötä, mutta uskomme yritysten vielä pitkään pidättäytyvän merkittävistä investoinneista ja odottavan varmuutta kysynnän kestävyydestä joulukuuta 2009

13 Asuinrakentaminen nousee pohjasta, muu talonrankentaminen supistuu Vuosimuutos, %, 4 nelj. liukuvasta summasta Lähde: Reuters Ecowin Rakentaminen ei kasva ensi vuonna Yksityinen kulutus kääntyi vaimeaan kasvuun, vaikka työttömyys kasvoi Talonrakentamisessa näkymät ovat kaksijakoiset. Asuinrakennusinvestointien määrä, joka on supistunut jo lähes kolmen vuoden ajan, on aloitusten ja lupien valossa saavuttanut pohjansa, ja uskommekin, että ensi vuonna asuntotuotanto elpyy maltillisesti. Muussa talonrakentamisessa pudotus jatkuu vielä hyvän matkaa, sillä syklit tällä puolella ovat varsin pitkiä. Vapaiden toimitilojen määrä on kasvussa, eikä käännettä parempaa ole odotettavissa ennen kuin työmarkkinatilanne paranee. Rahoituksen saatavuus on myös ongelma toimitila ja liikehuoneistorakentamisen kohdalla. Julkinen panostus infrastruktuurirakentamiseen tukee osaltaan rakentamista, mutta toisaalta yhä useampi kunta joutuu karsimaan investointejaan verotulojen romahduksen takia. Emme siten odota rakentamisen kasvavan vielä ensikään vuonna. Optimismi ja korot tukevat kulutusta muu tuki vähissä Suomalaiskotitaloudet ovat osallistuneet kohtuullisesti lamantappotalkoisiin: yksityinen kulutus kääntyi vaimeaan kasvuun heinä-syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen nähden, vaikka työttömyys jatkoi samanaikaisesti melko nopeaa nousuaan. Ennen käännettä yksityinen kulutus supistui vuoden ajan tilastokeskuksen kausitasoitetun neljännesvuositilinpidon mukaan. Suomessa kulutuksen supistuminen oli suhteessa jyrkempää kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin, mutta meillä myös kulutuksen elpyminen näyttää tilastojen valossa alkaneen aiemmin. Suurien kulutustavarahankintojen, kuten autojen, kalusteiden ja kodinkoneiden oston suhteen kotitaloudet ovat vielä melko varovaisia, mutta palveluiden ja ruuan kulutus on jo kääntymässä kasvuun. Kuluttajien optimismi näkyy myös luotonottohalukkuudessa, joka näyttäisi olevan virkoamassa. Lokakuussa 2009 sekä asuntolaina- että kulutusluottokannan vuosikasvu kiihtyi hidastuttuaan sitä ennen trendinomaisesti yli kolme vuotta. Vaikka korkopohja onkin jo käsillä, tukee matala korkotaso kulutuskysyntää koko ennusteperiodimme ajan. Kuluttajien vahvan luottamuksen ja matalien korkojen lisäksi kolmas kulutusta hieman tukeva tekijä on hidas inflaatio: kuluttajahintojen nousun pysähtyminen vuonna 2009 on tukenut kuluttajien ostovoimaa, eikä inflaatio juurikaan syö ostovoimaa ennusteperiodimme loppua kohti mentäessäkään. 17. joulukuuta

14 Yksityinen kulutus kääntymässä Työllisyys ja kotitalouksien kulutus Lähde: Reuters Ecowin Työttömyyden kasvu on suurin negatiivinen tekijä kulutukselle Muut kulutukseen vaikuttavat tekijät ovat ennusteperiodillamme yksityisen kulutuksen kasvua hidastavia. Merkittävin este kulutuksen vahvalle elpymiselle tulee työmarkkinoilta: työttömyys kasvaa ja työllisyys supistuu vielä vuonna 2010 merkittävästi, eikä työllisyystilanne oleellisesti parane seuraavanakaan vuonna. Heikentyvä työllisyys ja hidastuva palkkojen nousu pitävät kotitaloussektorin tulojen kasvun aneemisena. Lisäksi epävarmuus työpaikan pysyvyydestä lisää säästämistä pahan päivän varalle. Ennusteperiodimme loppupuolta kohden paineet finanssipolitiikan kiristämiseen kasvavat ja mahdolliset veronkorotukset syövät kotitalouksien ostovoimaa. Kulutusnäkymät ovat siis yhä kaksijakoiset ja kuluttajien optimismi joutunee koetukselle työmarkkinoiden elpymisen viipyessä. Siksi ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan vuosina hitaammin kuin kokonaistuotanto kasvaa. Tavaroiden hinnat ovat laskeneet ja palvelut kallistuneet Kuluttajahintainflaatio kiihtyy maltillisesti Vuonna 2009 kuluttajahinnat pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Kulutuskorin hyödykkeistä erityisesti korkojen ja polttoaineiden hintojen huomattava lasku edellisvuodesta painoi kuluttajahintojen muutosta negatiiviseksi, kun taas alkoholi- ja tupakkaveron sekä ravintolahintojen nousu vaikutti kuluttajahintoja nostavasti. Huomionarvoista Suomen inflaatioluvuissa on, että taantuman myötä kiristynyt kilpailu on laskenut tavaroiden hintoja, mutta palveluiden hinnat ovat vuonna 2009 yhä nousseet yli 3 prosentin vuosivauhtia. Näkemyksemme mukaan tämä heijastelee nopeasti nousseita palkkakustannuksia sekä melko vähäistä kilpailua joidenkin palveluiden tarjonnassa. Palkkojen nousu kuitenkin hidastuu samalla kun tuottavuuden heikkeneminen pysähtyy, minkä pitäisi hidastaa palveluinflaatiota ennusteperiodillamme. Inflaatio Suomessa ja Euroalueella Tavara- ja palveluinflaatio Suomessa Lähde: Reuters Ecowin joulukuuta 2009

15 Vuonna 2010 korot ja polttoaineiden hinnat kääntynevät taas nousuun, mikä kiihdyttää kansallisella indeksillä mitattua inflaatiota hieman, mutta toisaalta ruuan arvonlisäveron laskun vaikuttaa hintojen nousua hidastavasti. Ennustammekin kuluttajahintainflaation kiihtyvän melko maltillisesti 1,0 prosenttiin vuonna 2010 ja 1,8 prosenttiin vuonna Työvoimatilasto antaa tällä hetkellä hieman liian positiivisen kuvan työmarkkinoiden tilanteesta Työmarkkinoiden toipuminen kestää vuosia Työllisyys alkoi Suomessa selvästi supistua ja työttömyys kasvaa vuoden 2009 alussa. Ennustamme työllisten määrän vähentyvän vuonna 2009 keskimäärin henkilöllä ja työttömien määrän kasvavan henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysaste ei todennäköisesti nouse aivan yhtä korkeaksi kuin syyskuun ennusteessamme odotimme. Yhtenä syynä tähän on, että muun muassa vuorolomautusjärjestelyin työnantajat ovat pitäneet työvoimasta kiinni tuotannon pudotessa. Tehdyt työtunnit ovatkin supistuneet suhteessa huomattavasti enemmän kuin työllisten määrä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa lomautettu määritellään työlliseksi, jos lomautus on kestänyt korkeintaan kolme kuukautta ja yli kolmekin kuukautta lomautettuna ollut luokitellaan työttömäksi vain, jos hän on etsinyt uutta työpaikkaa ja olisi työhön käytettävissä. Työvoimatilasto antanee siis tällä hetkellä hieman liian positiivisen kuvan työmarkkinoiden tilanteesta. Myös työtä vailla olevien siirtyminen työvoiman ulkopuolelle, esimerkiksi eläkkeelle tai opiskelemaan, on kiihtynyt, mikä näkyy ennakoimaamme hitaampana työttömyysasteen nousuna. Pidemmän päälle työnhausta luopuvien määrän kasvu ei kuitenkaan ole hyvä kehitys kansantaloudelle, jonka teollisuudessa on käynnissä rakennemuutos ja jossa suhdannetilanteen lisäksi ikärakenne pienentää työmarkkinoille osallistumisastetta ja huoltosuhdetta lähivuosina. Työllisten määrän ja työtuntien muutos Tehdasteollisuuden tuotanto ja työllisyys Lähde: Reuters Ecowin Työn tuottavuuden lasku saattaa tuoda mukanaan hitaan elpymisen työllisyyteen Se, että työllisyys on supistunut suhteessa huomattavasti vähemmän kuin tuotanto, tarkoittaa, että talouden elpymisen alkuvaiheessa rekrytointi tuskin lisääntyy merkittävästi, sillä tuotantoa pystytään kasvattamaan jo olemassa olevien työntekijöiden työtunteja ja työn tuottavuutta lisäämällä. Näkemyksemme mukaan riski työpaikkoja lisäämättömälle talouskasvulle on Suomen kohdalla merkittävä juuri lomautusjärjestelyjen laajan käytön ja työn tuottavuuden rajun laskun vuoksi. Lomautukset, varsinkin vuorolomautukset, ovat toki työntekijöiden kannalta irtisanomisia parempi vaihtoehto. Työmarkkinoiden ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden työllistyminen on kuitenkin vaikeaa, kun talous elpyy luomatta uusia työpaikkoja. Tällöin varsinkin nuorisotyöttömyys uhkaa kasvaa merkittävästi ja sen taltuttaminen kestää pitkään. Työttömyysjaksojen pitkittyessä taidot eivät pysy yllä, työn kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa ja työttömyyden vähentämisestä tulee entistä vaikeampaa. Onkin todennäköistä, että kestää monta vuotta ennen kuin työttömyysaste palaa samalle tasolle kuin ennen taantumaa. 17. joulukuuta

16 Työttömyysaste nousee 9,7 prosenttiin vuonna 2011 Vuonna 2010 ennustamme työllisyyden supistuvan ja työttömyyden kasvavan henkilöllä sekä työttömyysasteen nousevan keskimäärin 9,8 prosenttiin. Työpaikkoja vähentynee eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, jotka ovat tähänkin asti olleet pahiten lamasta kärsineet alat. Ennustamme työmarkkinoiden toipuvan melko hitaasti ja siksi odotamme työttömyysasteen pysyvän vuonna 2011 lähes edellisvuoden tasolla 9,7 prosentissa. Työn tuottavuus ja yksikkökustannukset Ansiotason muutos ja ennusteet Lähteet: Reuters Ecowin ja Handelsbanken Capital Markets Palkankorotukset jäävät hyvin pieniksi ja sopimukset lyhyitä Vaimeiden korotusten palkkakierros parhaillaan käynnissä Käynnissä olevalla sopimusneuvottelukierroksella merkittävimmät tulokset saadaan todennäköisesti aikaan sopimusteksteissä, kun taas palkankorotukset jäävät kautta linjan hyvin vaatimattomiksi. Työnantajapuoli on ainakin toistaiseksi pitänyt lujasti kiinni teknologiateollisuuden sopimuksesta yleisenä palkankorotusvaran määrittäjänä. Siksi on hyvin epätodennäköistä, että millään alalla yksityisellä tai julkisella voitaisiin saavuttaa merkittävästi teknologiateollisuuden 0,5 prosentin korotuksen ylittävä sopimus. Huomattavaa kuitenkin on, että tehdyt palkkasopimukset ovat melko lyhyitä, sillä monilla aloilla palkoista on sovittu neuvoteltavan liittotasolla uudestaan jo ensi vuoden aikana. Jos työntekijä- ja työnantajapuolien näkemykset alansa kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä eroavat maailmantalouden elpyessä selvästi toisistaan, on mahdollista, että parhaillaan käynnissä olevalla sopimuskierroksella saavutettava työrauha on melko lyhytikäinen. Ennen Suomen talouden joutumista taantumaan solmittujen palkkasopimusten vaikutuksesta ansiotaso nousee vuonna 2009 vielä 4 prosenttia. Talouskriisi vaimentaa kuitenkin palkkojen nousun vuosina noin 2 prosenttiin. Asuntojen hinnat palanneet takaisin aiemmille ennätystasoilleen Velkaantumisaste jatkaa kasvuaan taantumasta huolimatta Matala korkotaso ja supistunut tarjonta tukevat asuntojen hintoja Vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla asuntojen hinnat laskivat huipusta pohjaan koko maassa keskimäärin noin 6 prosenttia, mikä oli suurin hintojen pudotus 1990-luvun laman jälkeen. Yllättävää oli kuitenkin, että pudotusta kesti vain kaksi vuosineljännestä. Heinä-syyskuuhun 2009 mennessä hinnat olivat keskimäärin nousseet jo takaisin aiemmille ennätystasoilleen. Näkemyksemme mukaan asuntojen hintojen vahvan nousun takana on kaksi merkittävää syytä: ennätysmatala korkotaso ja kysyntää enemmän supistunut asuntojen tarjonta, joiden asuntojen hintoja nostavaa vaikutusta heikentynyt työllisyys ei ole riittänyt vaimentamaan. Asuntolainojen korot ovat Suomessa tällä hetkellä ennätysmatalat, niin kansallisen korkohistoriamme valossa kuin kansainvälisessä vertailussakin. Lokakuun 2009 lopussa suomalaisten asuntolainakannan keskikorko oli Suomen Pankin mukaan 2,27 prosenttia. Ennen tätä reilun vuoden kestänyttä koronlaskusykliä asuntolainakannan keskikorko ei Suomessa ole koskaan alittanut 3 prosenttia. Suomalaiskotitaloudet hyötyvätkin matalista lyhyistä markkinakoroista erityisen paljon, sillä meillä on perinteisesti lähes kaikki asuntolainat (noin 95 prosenttia lainakannasta) sidottu lyhyisiin muuttuviin korkoihin kuten euribor- ja joulukuuta 2009

17 prime-korkoihin. Tässä Suomi eroaa monesta muusta euromaasta, jossa pitkät kiinteät korot ovat yleisempiä asuntolainojen viitekorkoina. Nopeasti laskeneista koroista saatu hyöty näkyykin asuntolainakannan kasvussa, joka Suomessa ei taantumasta huolimatta ole pysähtynyt, vaan on jatkunut hitaimmillaankin lähes 6 prosentin vuosivauhtia kiihtyen uudelleen lokakuussa. Näyttääkin siltä, että suomalaiskotitalouksien velkaantumisaste velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin jatkaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Matala korkotaso tukee asuntomarkkinoita ennusteperiodilla On kuitenkin selvää, että korkotaso ei tästä enää voi merkittävästi laskea, vaan päinvastoin odotamme lyhyiden markkinakorkojen kääntyvän nousuun vuonna 2010, sillä Euroopan Keskuspankki päättää asteittain rahamarkkinoiden likviditeettiä parantavat operaationsa. Korkojen nousu on kuitenkin lähivuosina melko maltillista, sillä EKP pitänee ohjauskorkonsa nykytasollaan 1 prosentissa vuoden 2010 viimeiselle neljännekselle asti ja senkin jälkeen etenee varovaisesti koronnostoissaan. On kuitenkin syytä muistaa, että suomalaiskotitaloudet kantavat muuttuviin korkoihin sidotuissa asuntolainoissaan melko suurta korkoriskiä, joten jo odotukset keskuspankin koronnostoista tai euroalueen inflaation kiihtymisestä näkyvät nopeasti asuntovelallisten korkokuluissa. Vuosina uskomme kuitenkin matalan korkotason yhä tukevan asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnoissa käänne nousuun Matala korkotaso rohkaisee lainanottoon Muutos edellisestä vuosineljänneksestä, prosenttia Indeksi, 1970=100 Asuntolainakanta, miljardia euroa Asuntoluottojen keskikorko, prosenttia Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Reuters Ecowin Tarjonnan supistuminen kysyntää enemmän on nostanut hintoja Matalien korkokulujen lisäksi asuntojen hintoja on vuoden 2009 aikana nostanut myytävänä olevien asuntojen sekä uudisasuntojen että vanhojen asuntojen määrän merkittävä supistuminen. Tämä näkyy muun muassa tehtyjen kerrostaloasuntokauppojen määrässä, joka Tilastokeskuksen mukaan jäi nopean hintojen nousun aikana tammi-syyskuussa 2009 viidenneksen pienemmäksi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Vaikka uudisasuntorakennusten aloitukset viittaavat asuntotuotannon kääntyvän kasvuun vuonna 2010, on yli kolme vuotta kestänyt asuinrakennusaloitusten supistuminen ehtinyt tehdä selvän loven uudisasuntojen tarjontaan, etenkin kasvukeskuksissa. Lisäksi suuri osa parhaillaan rakenteilla olevasta asuntotuotannosta on vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja tai korkotukilainoitettuja omistusasuntoja, joiden määrän kasvu parantaa tarjontaa vapaarahoitteisten asuntojen markkinoilla vain välillisesti, jos ollenkaan. Näyttää myös siltä, että vanhojen asuntojen pakkomyyntejä ei työttömyyden ja kotitalouksien velkaantumisen kasvusta huolimatta ole juuri nähty ja epävarmuus sekä oman talouden että asuntojen hintojen tulevasta kehityksestä on hillinnyt asunnonvaihtoaikeita. Tämän vuoksi vanhoista asunnoista tehtyjen kauppojen määrä on supistunut suhteessa huomattavasti enemmän kuin mitä hinnat ehtivät laskea ennen kääntymistään uuteen nousuun. Vuokrien nousu varsinkin kasvukeskuksissa, vaihtoehtoisten vähäriskisten sijoituskohteiden heikko tuotto ja matala korkotaso ovat saaneet sekä ensiasunnon- että sijoitusasunnonostajia liikkeelle ja pienistä asunnoista keskusta-alueilla raportoidaan olevan jo puutetta. Tämä vahvistaa entisestään asuntojen hintojen alueellisen eriytymisen trendiä: kasvukes- 17. joulukuuta

18 kuksien ja erityisesti pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat karkaavat yhä kauemmaksi muun maan hintatasosta. Asuntojen hintojen nousu tuskin jatkuu yhtä nopeana tulevina vuosineljänneksinä Julkisen sektorin ylijäämä muuttuu tänä vuonna tuntuvaksi alijäämäksi Epävarmuus julkisen talouden vakauttamisohjelmasta voi verottaa investointihaluja Suomessa Aiemmasta ennusteestamme poiketen pidämme nyt todennäköisenä, että matala korkotaso ja supistunut tarjonta kannattelevat asuntojen hintoja ennusteperiodillamme , eikä heikentyvästä työllisyydestä ole niille merkittäväksi vastavoimaksi. Aiempaa selvästi heikompi työllisyystilanne pitää kuitenkin kotitalouksien tulokehityksen melko aneemisena, joten asuntojen hintojen nousu tuskin jatkuu yhtä nopeana tulevina vuosineljänneksinä. Toinen asia sitten on, onko hintojen nousu pidemmällä aikavälillä kestävää, koska se perustuu tarjonnan puutteeseen eikä kotitalouksien tulojen kasvuun tai asuntokannan tason tai laadun parantumiseen. Julkisen talouden vakauttamisohjelma vielä avoin Laman aiheuttaman julkisen sektorin tulojen romahduksen, sosiaaliturvamenojen kasvun ja päätösperäisten elvytystoimien takia julkisen sektorin ylijäämä muuttuu tänä vuonna tuntuvaksi alijäämäksi. Yksistään valtion tuloverokertymä on pudonnut tammi lokakuussa yli 3 miljardia euroa. Pudotus on merkittävä, sillä ennen lamaa vuonna 2008 julkisessa taloudessa oli 4,5 prosentin ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Painopiste Suomen elvytystoimissa on pysyvissä veronkevennyksissä, joiden tarkoitus on ollut tukea kuluttajien ostovoimaa. Joitain veronkorotuksia on päätetty tehdä vuonna (mm. yleisen arvonlisäveron, energia- ja kiinteistöveron sekä eläkevakuutusmaksuun korotus), mutta näiden suuruus ei riitä kompensoimaan vuosien kevennyksiä. Ilman menojen karsimista tai uusia veronkorotuksia julkisen talouden tasapaino heikentyy oleellisesti, vaikka Suomi pääsisikin uuteen noususuhdanteeseen. Hallitus ei ole vielä linjannut selkeää julkisen talouden vakauttamisohjelmaa lähivuosille, ja olisikin tärkeää, että uskottava ja sitouttava ohjelma saataisiin nopeasti aikaan. Muutoin epävarmuus tulevaisuuden verolinjoista saattaa vaikuttaa haitallisesti yritysten ja kotitalouksien investointipäätöksiin ja lisätä säästämistä. Tiina Helenius, , Tuulia Asplund, , joulukuuta 2009

19 KOROT JA VALUUTAT Keskuspankit varovaisia dollari vahvistuu hieman Epäilyt euroalueen talouskasvun kestävyydestä saavat EKP:n etenemään varovaisesti rahapoliittisen elvytyksen pois vetämisessä. Yhdysvaltain keskuspankin pitää puolestaan tasapainoilla liian aikaisen ja liian myöhäisen koronnoston riskien välillä. Ennustamme EKP:n alkavan nostaa ohjauskorkoaan vuoden 2010 lopulla ja Fedin vuoden puolivälissä. Tämän hetkinen valuuttakurssien trendi heikentyvä USA:n dollari ja vahvistuvat raaka-ainevaluutat jatkunee vuoden 2010 alussa talouden elpymisen ja riskinottohalukkuuden kasvun myötä. Loppuvuodesta dollarin kurssi kuitenkin kääntynee. EKP jatkaa varovaisella linjalla vielä jonkin aikaa Euroopan keskuspankki pitää keskeisimmän ohjauskorkonsa 1 prosentissa eikä todennäköisesti muuta rahapolitiikkansa painotusta kovin pian, sillä euroalueen inflaatio on hallinnassa, työttömyys yhä kasvussa ja finanssisektori vielä hauras. Epäilyt euroalueen talouskasvun kestävyydestä saavat EKP:n etenemään varovaisesti massiivisen rahapoliittisen elvytyksen pois vetämisessä. EKP lopettaa epätavalliset likviditeettioperaatiot asteittain Joulukuun korkokokouksen yhteydessä EKP kuitenkin viestitti epätavallisten rahamarkkinoiden likviditeettiä lisäävien toimien pois vetämisen pikkuhiljaa alkavan. Keskuspankki ilmoitti indeksoivansa viimeisen joulukuussa toteutettavan 12 kuukauden repohuutokaupan. Tämä tarkoittaa, että EKP ei enää lupaa lainata rahaa pankeille vuodeksi kiinteään 1 prosentin korkoon, vaan vuodeksi lainattavan rahan korko määräytyy lainan erääntyessä kuluneen vuoden viikoittaisten rahamarkkinaoperaatioiden (main refinancing operations) keskikoron mukaan. Viimeinen 6 kuukauden kiinteäkorkoinen rahamarkkinaoperaatio toteutetaan maaliskuun lopussa Toisaalta EKP:n ilmoitus antoi vaikutelman, että keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa aiemmin kuin odotettiin, mutta EKP halusi kuitenkin korostaa, että päätökset likviditeettioperaatioista vain heijastelevat rahamarkkinoiden olosuhteiden parantumista, eikä niiden tarkoitus ole varsinaisesti kiristää rahoituksen saantia. Likviditeettioperaatioiden pois vetäminen tulee olemaan tasapainoilua ja sen onnistuminen riippuu pankkien kyvystä ottaa taas ohjat rahamarkkinarahoituksen hoitamisessa. Toistaiseksi näyttää siltä, että pankit ovat valmiita tähän, mutta poikkeuksellisin ehdoin: lyhyet rahamarkkinakorot ovat painuneet selvästi EKP:n ohjauskoron alle. Kysymys kuuluu, ovatko keskuspankin normaalit viikoittaiset rahamarkkinaoperaatiot voimissaan ottamaan vastaan sen volyymin, mikä rahoitusmarkkinoille tulee pidempien rahoitusoperaatioiden erääntyessä. Ensimmäinen tällainen testi rahamarkkinoilla nähdään kesäkuussa. Onnistumisen edellytyksenä on myös, ettei pankkien luottamus toisiinsa saa uusia kolhuja. Pidempiaikainen rahoitus haluttua mikä on painanut lyhyitä korkoja Lähde: Reuters Ecowin 17. joulukuuta

20 EKP:n nostaa korkoa vuoden 2010 lopussa Tällä hetkellä Fed pyrkii painamaan pidempiä markkinakorkoja mutta nollakorko voi kannustaa liialliseen riskinottoon Fed nostaa ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 puolivälissä Muutokset riskinottohalukkuudessa ovat määränneet valuuttakurssien suunnan syksyllä Uskomme, että EKP luopuu epätavallisista likviditeettioperaatioista vuoden 2010 aikana. Luopumista helpottaa osaltaan myös likviditeetin kysynnän väheneminen, sillä euroalueen yksityisen sektorin luottojen kasvu on painunut negatiiviseksi ensimmäistä kertaa rahaliiton historiassa. Likviditeettioperaatioiden pois vetämistä saattaisi hidastuttaa finanssimarkkinoiden uudet häiriöt, odotuksia nopeammin nousevat korot tai vahva euro. Jos likviditeettioperaatioiden poisveto onnistuu, poistuvat myös esteet EKP:n koronnostolle. Ennustamme EKP:n nostavan keskeisintä ohjauskorkoaan vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä ja etenevän sen jälkeenkin melko varovaisesti koronnostoissaan. Fed nostaa korkoa vuoden 2010 puolivälissä välttääkseen uudet kuplat Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on jo pitkään toistanut lausumaa, jonka mukaan se uskoo taloudellisten olosuhteiden antavan perusteen poikkeuksellisen matalalle ohjauskorolle pidemmäksi aikaa. Matalan ohjauskoron lisäksi keskuspankki jatkaa asuntolainapohjaisten arvopapereiden hankintaa tukeakseen asuntolaina- ja asuntomarkkinoita. Viesti on selvä: tällä hetkellä Fed pyrkii painamaan pidempiä markkinakorkoja, erityisesti asuntolainakorkoja, alaspäin minimoidakseen uuden talouden notkahduksen riskin. Keskuspankki tuntuu pelkäävän, että pienikin vihje ensimmäisestä koronnostosta nostaisi markkinakorkoja ja aiheuttaisi uuden notkahduksen. Toisaalta ohjauskoron pitäminen nollassa pidemmän aikaa on myös vaarallista, sillä se voi kannustaa liialliseen riskinottoon. Kun taloudellinen ahdinko helpottaa lisää ja riskinottohalukkuus kasvaa, sijoittajat tuskin tyytyvät enää lyhyen maturiteetin valtion obligaatioiden matalaan tuottoon ja siirtyvät parempituottoisiin ja korkeariskisempiin sijoituskohteisiin. Sijoitusten uudelleenallokointi on jo nostanut osakkeiden hintoja globaalisti ja valtion obligaatioiden tuotot ovat laskeneet vuoden 2009 puolivälistä alkaen. Investointeja korkeampiriskisiin sijoituksiin pidetään melko turvallisina niin kauan kun Fed viestittää nollakorkopolitiikan jatkuvan ja korostaa liian aikaisen koronnoston olevan haitallisempaa taloudelle kuin liian myöhäisen. Kun Fed ennemmin tai myöhemmin vihjaa koronnostosta, pitkien obligaatioiden tuotot kääntyvät todennäköisesti nousuun ja jos tämä tapahtuu nopeasti, osakemarkkinat todennäköisesti kärsivät. Fedin täytyy siis tasapainoilla aikaisen koronnoston aiheuttaman välittömän notkahduksen ja liialliseen riskinottoon kannustamisen välillä. Liian myöhäinen koronnosto voi puolestaan aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Näkemyksemme mukaan talouden elpyminen on hauras ja herkkä korkošokeille niin kauan kuin kotitalouksien velkaantuminen pysyy kestämättömällä tasolla. Ennustamme, että Fed nostaa ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 puolivälissä ennen kuin se vetää pois poikkeukselliset luotto- ja likviditeettioperaationsa. Tämän jälkeen Fed jatkaa koronnostoja säännölliseen tahtiin saavuttaen 2,5 prosentin korkotason vuoden 2011 loppuun mennessä. Välttääkseen rajuja markkinaliikkeitä keskuspankin tulee ilmaista aikeensa pitää korkotaso matalana ja, jos mahdollista, sitoutua jo ennakolta säännöllisen tasaiseen koronnostotahtiin kuten vuosina Riskinottohalukkuus määrää valuuttakursseja lähikuukausina Globaalin elpymisen jatkuttua syksyn ajan riskinottohalukkuus finanssimarkkinoilla on pysynyt vahvana. Huolimatta markkinaolosuhteiden asteittaisesta normalisoitumisesta, ovat valuuttakursseja yhä määränneet muutokset riskitunnelmissa talouskasvu- ja korkoodotusten sijaan. Riskinottohalukkuuden kasvu ja sitä seurannut globaali osakemarkkinoiden nousu ovat yhä heikentäneet USA:n dollaria suhteessa euroon. Niin kutsutut raakaainevaluutat ovat vahvistuneet raaka-aineiden hintojen nousun myötä. Ruotsin kruunu ei ole vahvistunut niin paljon kuin globaalin markkinatunnelman parantumisen perusteella olisi voinut odottaa. Huolet Latvian talouden tilasta ja Riksbankenin matala ohjauskorko ovat vaimentaneet kruunun vahvistumista verrattuna muihin reuna-alueiden valuuttoihin joulukuuta 2009

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit 13.5.2014

Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit 13.5.2014 Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit 13.5.2014 Twitter: @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankauppa ja teollisuustuotanto olivat 3 %:n kasvussa kuluvan vuoden alussa. Suhdannekyselyt

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä Suhdanne-ennusteen tarkistus

OP-Pohjola-ryhmä Suhdanne-ennusteen tarkistus Suhdanne-ennusteen tarkistus 21-211 Toukokuu 21 4 2 Saldo Teollisuus Yritysten suhdannenäkymät -2 Palvelut -4-6 Rakentaminen -8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Lähde: EK:n Suhdannebarometri (6.5.21) Suhdanne-ennusteen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Seppo Honkapohja Bank of Finland Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Teollisuuspäivä 29.9.2016 29.9.2016 Unrestricted 1 Teemat Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat EKP:n rahapolitiikka

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä Erkki Liikanen Bank of Finland Talouden näkymistä 29.9.2016 1 Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat 29.9.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2 Osa epävarmuustekijöistä on

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot