Keskisuurten kaupunkien tontinluovutuspolitiikka
|
|
- Tapio Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keskisuurten kaupunkien tontinluovutuspolitiikka Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan maanmittaustieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo, 26 marraskuu 2010 Tekniikan kandidaatti Annika Birell Valvoja: Professori Arvo Vitikainen Ohjaaja: Diplomi-insinööri Osmo Ovaska
2 AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU PL 11000, Aalto DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Annika Birell Työn nimi: Keskisuurten kaupunkien tontinluovutuspolitiikka Tiedekunta: Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Laitos: Maanmittaustieteiden laitos Professuuri: Kiinteistötekniikka Koodi: M3007 Työn valvoja: Professori Arvo Vitikainen Työn ohjaaja: Diplomi-insinööri Osmo Ovaska Tiivistelmä: Tontinluovutuspolitiikka on keskeinen osa kunnan maapolitiikkaa. Sillä on suuri vaikutus muun muassa kaupungin talouteen sekä asunto- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tässä diplomityössä on kuvattu, miten tontinluovutuspolitiikkaa hoidetaan eräissä Suomen keskisuurissa kaupungeissa. Lisäksi haastateltujen virkamiesten kokemusten perusteella on analysoitu tontinluovutuspolitiikan hyviä ja huonoja käytäntöjä. Työssä on keskitytty tarkastelemaan erityisesti tontinluovutusmuotoja, tontinsaajien valintaa sekä tonttien hinnoittelua. Tontteja voidaan luovuttaa joko myymällä tai vuokraamalla. Luovutusmuotojen keskeinen ero on luovutustulojen saantiajankohta: myymällä tontteja tulot saadaan heti käytettäväksi, vuokraamalla tulot saadaan pienimmissä erissä tasaisena virtana koko vuokrakauden aikana. Riippuen siitä, miten vuokran määrä lasketaan suhteessa myyntihintaan, voidaan kuitenkin varmistaa, että kokonaistulot ovat suunnilleen yhtä suuret. Tontinsaajan valintaa varten on olemassa erilaisia valintamenetelmiä. Osassa menetelmistä priorisoidaan tietyt hakijat ja osassa kaikilla hakijoilla on yhtä suuret mahdollisuudet saada tontti. Pääsääntöisesti voidaan katsoa, että hakijoiden priorisointiin perustuvat menetelmät ovat perusteltuja silloin, kun kaupunki luovuttaa vain osan paikkakunnalla saatavissa olevista tonteista. Jos kaupunki sen sijaan on ainoa tontinluovuttaja, on tärkeämpää, että kaikilla hakijoilla on mahdollisuus saada tontti. Hinnoittelu tehdään useimmiten harkinnanvaraisesti. Tietyt tontit, esimerkiksi monet yrityksille luovutettavat tontit, on kuitenkin yleensä syytä luovuttaa käypään hintaan. Asuntotontit ja erityisesti omakotitontit on sen sijaan useimmiten perusteltua hinnoitella käypää hintaa alhaisemmalle hintatasolle. Hinnoittelussa tulisi huomioida myös tonttien tuotantokustannukset. Jotta tonttien luovutustuloilla voitaisiin kattaa niiden tuotantokustannukset, tulisi tontin hinnan pääsääntöisesti ylittää sen keskimääräisen omakustannushinnan. Päivämäärä: Kieli: suomi, englanninkielinen ja ruotsinkielinen tiivistelmä Sivumäärä: Avainsanat: Maapolitiikka, tontinluovutus, luovutusmuoto, tontinsaajan valinta, hinnoittelu
3 AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF SCIENCE AND TECHNOLOGY PO Box 11000, FI AALTO ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Annika Birell Title: Plot conveyance policy in medium-sized cities Faculty: Faculty of Engineering and Architecture Department: Department of Surveying Professorship: Land Management Code: M3007 Supervisor: Professor Arvo Vitikainen Instructor(s): Osmo Ovaska M. Sc. Abstract: Plot conveyance policy is a central part of land policy. It has a huge impact for example on the city economy as well as on achieving housing and business policy goals. This master s thesis describes how plot conveyance policy is handled in a number of medium-sized cities in Finland. The pros and cons of the plot conveyance policy are also analyzed based on experiences described by civil servants, who were interviewed for the study. The thesis considers mainly form of conveyance, selection of plot recipients, and plot pricing. Plots can be conveyed either by selling or by renting. A significant difference between the forms of conveyance is on the timing of payment: the transaction takes immediately place when a plot is sold, while a gradual flow of income from plot rental continues throughout the term of lease. However, depending on the way the rent is defined in relation to the selling price, it is possible to ensure that the total income generated does not vary. A number of different methods can be applied in selection of plot recipients. In some of the methods priority is given to certain applicants while other methods have no prioritisation. In general, methods with applicant prioritisation are better justified if plots are also available on the free market. On the other hand, if plots are only offered by the municipality, it is important to ensure that all applicants have equal standing. The plot pricing is mostly done without any predetermined pricing models. Certain kinds of plots, for example plots that are conveyed to companies, should usually be sold or rented at market price. On the other hand, it is often justified to convey residential plots (especially plots for single-family houses) below market price. However, in order to ensure that plot sales cover the related costs, the plot price should usually exceed its average production cost. Therefore, the production costs for the plots should also be considered in the pricing. Date: Language: Finnish, abstract in English and Swedish Number of pages: Keywords: Land policy, plot conveyance, form of conveyance, selection of recipients, plot pricing
4 AALTO-UNIVERSITETET TEKNISKA HÖGSKOLAN PB 11000, FI AALTO SAMMANDRAG AV DIPLOMARBETE Författare: Annika Birell Titel: Tomtöverlåtelsepolitik i medelstora städer Fakultet: Fakulteten för ingenjörsvetenskaper och arkitektur Institution: Institutionen för lantmäterivetenskap Professur: Fastighetsteknik Kod: M3007 Övervakare: Professor Arvo Vitikainen Handledare: Diplomingenjör Osmo Ovaska Sammandrag: Tomtöverlåtelsepolitiken är en central del av den kommunala markpolitiken. Den har en betydande inverkan på bland annat stadens ekonomi samt på förverkligandet av bostads- och näringslivspolitiska mål. I det här diplomarbetet har redogjorts hur tomtöverlåtelsepolitiken sköts i ett antal medelstora städer i Finland. På basen av de intervjuade tjänstemännens erfarenheter har dessutom tomtöverlåtelsepolitikens bra och dåliga sidor i praktiken analyserats. I arbetet har främst tomtöverlåtelseformerna, valet av tomtmottagare och prissättningen av tomterna undersökts. Tomter kan överlåtas antingen genom försäljning eller genom arrendering. En central skillnad mellan överlåtelseformerna är tidpunkten för när överlåtelseersättningen erhålls: vid försäljning fås inkomsterna omedelbart medan inkomsterna vid arrendering i stället fås i små men fortlöpande rater under hela arrendetiden. Beroende på hur arrendets storlek fastställs i förhållande till försäljningspriset kan man ändå försäkra sig om att de totala inkomsterna blir ungefär lika stora. Tomtmottagaren kan väljas med hjälp av olika metoder. I en del metoder prioriteras vissa sökande medan andra metoder ger samtliga sökande lika stora möjligheter att få en tomt. I regel kan man säga att de metoder som prioriterar vissa sökanden lämpar sig bättre då det finns lediga tomter även på fria marknaden. Om staden däremot är den enda tomtöverlåtaren på orten är det viktigare att alla sökande ges möjlighet att få en tomt. Prissättningen sköts oftast utan förutbestämda modeller. Det är dock ofta skäl att överlåta en del tomttyper, exempelvis många av de tomter som överlåts åt företag. Däremot kan det ofta vara skäl att prissätta bostadstomter och då i synnerhet egnahemshustomter en aning under fria marknadens prisnivå. Vid prissättningen av tomter är det också bra att beakta tomternas produktionskostnader. Eftersom tomtproduktionen borde vara självförsörjande är det vanligen skäl att prissätta tomterna så att priserna i medeltal täcker tomternas genomsnittliga självkostnadspris. Datum: Språk: finska, engelskt och svenskt sammandrag Sidantal: Nyckelord: Markpolitik, tomtöverlåtelse, överlåtelseform, val av tomtmottagare, prissättning
5 Esipuhe Tämä tutkimus on tehty Vaasan kaupungin kiinteistö- ja vihertoimessa. Tutkimus on ollut osa kaupungin maapoliittisen ohjelman laadintaprosessia, joka on edennyt tutkimuksen kanssa yhtäaikaisesti. Diplomityön valvojana on toiminut Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden laitoksen kiinteistötekniikan professori Arvo Vitikainen ja työn ohjaajana on toiminut Vaasan kaupungin kaupungingeodeetti Osmo Ovaska. Haluan kiittää Vaasan kaupunkia mahdollisuudesta mielenkiintoisen diplomityön tekemiseen. Erityiset kiitokset haluan esittää ohjaajalleni Osmo Ovaskalle rakentavista keskusteluista ja hyvistä neuvotteluista työn kuluessa. Kiitokset myös työtovereilleni aiheesta käydyistä ajatuksia herättävistä keskusteluista. Haluan myös esittää suuret kiitokset kaikille tutkimuksessa haastatelluille virkamiehille tutkituissa kaupungeissa ympäri Suomea. Kiitoksia arvokkaista tiedoista ja ajatuksista sekä mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Suuret kiitokset myös professori Arvo Vitikaiselle asiantuntevista neuvoista ja kannatuksesta tämän työn aikana sekä myös kaikkien opiskeluvuosien varrella. Suuret kiitokset myös Tiina Hillille, joka tarkasti tämän työn kielen. Lopuksi haluan esittää suuret kiitokset perheelleni ja ystävilleni arvokkaasta tuesta. Vaasassa, marraskuu 2010 Annika Birell
6 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Sammandrag Esipuhe Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimusongelma ja tavoite Tutkimusaineisto ja -menetelmät Rajaukset Tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet Maa ja maapolitiikka Maa hyödykkeenä Maapolitiikka Maapolitiikka ja kuntatalous Tutkitut kaupungit Jyväskylä Kuopio Lahti Lappeenranta Oulu Pori Seinäjoki Vaasa Luovutusmuodot Myynti Vuokraus Luovutusmuotojen vertailu Kaupunkien käytännöt Luovutusmuotojen edut ja haitat Tontinsaajan valinta Valintamenetelmät Pisteytys... 30
7 5.1.2 Arvonta Tontinluovutuskilpailut Harkinta Neuvottelu Jonotus Yhdistelmät Vertailu Kaupunkien käytännöt Valintamenetelmien vertailu Tonttien hinnoittelu Hinnoitteluvaihtoehdot Käypä hinta Huutokauppahinta Omakustannushinta Harkinnanvarainen hinta Hinnoitteluperiaatteet käytännössä Hinnoittelua rajoittavat lainsäädännölliset tekijät Hintataso suhteessa käypään hintaan Hinta suhteessa omakustannushintaan Harkinnanvaraiseen hinnoitteluun vaikuttavat seikat Hinnoittelutekniikka Aluehinnoittelu ja tonttikohtainen hinnoittelu Hinnoitteluyksikkö Hintojen ajantasaistaminen Myyntihinta ja vuokran perusteena oleva hinta Vertailu Kaupunkien käytännöt Hinnoittelumenetelmien vertailu Johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet
8 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Tontinluovutuspolitiikka on tärkeä osa kunnan maapolitiikkaa. Se on näkyvä osa, jolla on suora vaikutus paitsi kuntatalouteen myös rakentamisen edellytyksiin kunnan alueella. Tontinluovutuspolitiikalla voidaan tukea kunnan yleisiä kehittämistavoitteita, kuten esimerkiksi uusien asukkaiden tai yrityksien houkuttelemista kuntaan. Kunnan vetovoima kasvaa, jos kunta pystyy tarjoamaan sopivat tontit näille ryhmille. (Virtanen 2000, s. 34.) Merkittävyydestä huolimatta luovutukseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia on hyvin vähän tutkittu. Maapolitiikan hoitamisen lähtökohdat keskisuurissa kaupungeissa eroavat jonkin verran sekä suurten että pienten kaupunkien lähtökohdista. Keskisuuret kaupungit ovat monesti paikallisia kasvukeskuksia, mutta kasvu on silti usein selvästi rajatumpaa verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkiin. Muun muassa tämä asettaa omanlaiset vaatimuksensa tontinluovutuspolitiikkaan ja maapolitiikan kaikkiin osa-alueisiin. Tämä tutkimus syntyi tarpeesta tarkistaa tontinluovutusperiaatteet Vaasan kaupungin maapoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä. Maanluovutukseen liittyvät periaatteet on viimeksi vuonna 1982 koottu Tonttitoimikunnan raportiksi. Kirjaa on vuosien varrella täydennetty lukuisilla erillisillä päätöksillä mutta niistä on puuttunut selkeä koostumus. Myös lainsäädännössä on tuona aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Kaupungin tontinluovutusperiaatteet kaipaavat siten kokonaistarkistusta. Uudistamistyön pohjaksi kaivattiin kuitenkin tietoja vertailukaupunkien periaatteista, käytännöistä ja kokemuksista. Vaasan kaupungin ensimmäistä maapoliittista ohjelmaa laaditaan parhaillaan, ja tavoitteena on saada ohjelma valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Ohjelman laadintaa varten Vaasan kaupunki on käynnistänyt maapolitiikan kehittämisprojektia Projekti koostuu useista osaprojekteista, joissa selvitetään ohjelmaan tulevia eri kysymyksiä. Tämä diplomityö muodostaa yhden osaprojektin jonka tuloksia mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään maapoliittisen ohjelman laadinnassa. Kehittämisprojektin organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. 1
9 O: Maapoliittinen ohjelma Osaprojektipäällikkö: Osmo Ovaska Asiantuntija Asiantuntija T: Tontinluovutuspolitiikka Osaprojektipäällikkö: Annika Birell Asiantuntija Asiantuntija Projektiryhmä Virkamiestyöryhmä T: Maaomaisuuden hallinta ja sisäiset maanvuokrat Osaprojektipäällikkö: Kurt Granlund Asiantuntija Asiantuntija Ohjausryhmä Projektipäällikkö Osmo Ovaska T: Yritystonttien hinnoittelu Osaprojektipäällikkö: Kurt Granlund Asiantuntija Asiantuntija Projektisihteeri Annika Birell T: Yleiset tontinluovutusehdot Osaprojektipäällikkö: Agneta Hyytinen T: Sopimusten seurantajärjestelmä Osaprojektipäällikkö: Kurt Granlund Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija O: Metsäsuunnitelma Osaprojektipäällikkö: Timo Jousmäki Asiantuntija Asiantuntija O = ohjelma T = tutkimus Kuva 1 Vaasan kaupungin maapolitiikan kehittämisprojektin organisaatiokaava. 1.2 Tutkimusongelma ja tavoite Tutkimuksessa on selvitetty, miten tontinluovutuspolitiikka hoidetaan suomalaisissa keskisuurissa kaupungeissa. Tutkimuksessa on haettu vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten tontit luovutetaan (vuokra/myynti) ja millä perusteella? - Miten ja millä perusteella valitaan tontinsaajat? - Miten luovutettavat tontit hinnoitellaan ja miksi? - Miten harjoitettu tontinluovutuspolitiikka toimii virkamiesten näkökulmasta? Millä tavalla tulisi hoitaa tontinluovutuspolitiikkaa, jotta se toimisi parhaiten? Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää ja kuvata tontinluovutusperiaatteet tutkimuksen kohteena olevissa vertailukaupungeissa. Tavoitteena on myös ollut selvittää tutkittujen kaupunkien kokemusten perusteella, miten tontinluovutuspolitiikkaa tietyissä tapauksissa tulisi hoitaa. 1.3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimus on tehty kirjallisuuteen ja asiantuntijahaastatteluihin perustuen ja se voidaan luokitella kvalitatiiviseksi tutkimukseksi. Työn ohjaajana on toiminut Vaasan kaupungin kaupungingeodeetti Osmo Ovaska ja valvojana kiinteistötekniikan professori Arvo Vitikainen Aalto-yliopistolta. Vertailukaupungeiksi on valittu kasvavia, keskisuuria kaupunkeja, joilla on mahdollisimman paljon yhtäläisyyksiä Vaasan kanssa. Nämä kaupungit ovat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori ja Seinäjoki (kuva 2). Kaikki kaupungit ovat maakuntansa keskuskaupunkeja. Tietoja näiden kaupunkien tontinluovutuspolitiikasta on hankittu lähinnä maapoliittisista ohjelmista sekä haastattelemalla kaupunkien maapolitiikasta vastaavia virkamiehiä. 2
10 Kuva 2 Työssä tutkitut keskisuuret kaupungit Suomessa. Tutkimus on tarkoituksella pidetty käytännöllisellä tasolla eli ensisijaisesti on haettu tietoa tontinluovutuspolitiikan hoidosta käytännössä sekä siihen liittyvistä käytännön kokemuksista. Tutkimusalue on siten melko laaja, joten tarkoitus ei ole ollut mennä liian syvälle teoreettisiin analyyseihin. Vertailukaupungeiksi on valittu melko pieni määrä kaupunkeja, jotta tietoja on pystytty analysoimaan mahdollisimman monipuolisesti. Vaihtoehtona olisi ollut, että esimerkiksi kyselyn avulla olisi tutkittu suurempaa määrää kaupunkeja, mutta silloin haluttu monipuolisuus olisi kärsinyt. 1.4 Rajaukset Pekka V. Virtasen mukaan maanluovutuspolitiikaksi luetaan luovutusmuodot (myynti tai vuokraus), hinnoittelu (käypä hinta, harkinnanvarainen hinta, huutokauppahinta tai omakustannushinta ), tontinsaajien valinta, keinottelun esto, suhde kunnan kehittämispolitiikkaan, markkinointi ja kaavataloudelliset kysymykset. (Virtanen 2000, s. 29.) Tässä tutkimuksessa on keskitytty kolmeen ensimmäiseen näistä, eli luovutusmuodot, hinnoittelu ja saajien valinta. Tämä tutkimus on rajattu käsittämään erityyppiset tontit. Tutkimuksen ulkopuolelle on siten jätetty kokonaan muut maa-alueet, kuten esimerkiksi raakamaat, maa- ja metsätalousmaat ja yleiset alueet. Tutkimuksessa puhutaan siksi tontinluovutuspolitiikasta maan- 3
11 luovutuspolitiikan sijasta. Tutkimuksen ulkopuolelle on lisäksi jätetty erilaiset harvemmin luovutettavat tontit, eli työssä käsitellään lähinnä asuntotontteja (omakoti-, rivi- ja kerrostalotontit) sekä yritystontteja (lähinnä teollisuus-, toimitila- ja liiketontit). Tutkimuksen ulkopuolelle on myös kokonaan jätetty kaupunkien sisäiset maanvuokraukset, koska siihen liittyvä problematiikka eroaa monesti huomattavasti ulkoisista maanvuokrauksista, ja sisäiset maanvuokraukset muodostavat kokonaan oman aihekokonaisuuden. Tutkimus on myös rajattu käsittämään nimenomaan Suomen keskisuuria kaupunkeja. Tontinluovutuspolitiikan lähtökohdat vaihtelevat aina kaupungista toiseen, mutta keskisuurissa kaupungeissa taistellaan hyvin samantapaisien haasteiden kanssa, jotka usein eroavat sekä suurten että pienten kaupunkien ja kuntien haasteista. 1.5 Tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet Arvo: Muodostuu neljästä tekijästä: hyöty, niukkuus, haluttavuus ja ostovoima. Nämä tekijät vaikuttavat tavaran tai palvelun tarjontaan ja kysyntään. Arvo ei ole tosiasia, vaan arvio todennäköisimmästä hinnasta, joka maksetaan tiettynä aikana myytävänä olevasta tavarasta tai palvelusta. Arvo edustaa hypoteettista hintaa. (Viitanen 2004, s ) Käypä arvo: Tarkoittaa yleensä samaa kuin markkina-arvo. (Viitanen 2004, s. 43.) Markkina-arvo: Hinta: Käypä hinta: Markkinahinta: Pääoma-arvo: Arvioitu rahamäärä, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa. (Viitanen 2004, s. 38.) Markkina-arvon perustana on, että ostajat ja myyjät voivat toimia ilman rajoituksia. (Viitanen 2004, s. 88.) kuvaa tuotteesta tai palvelusta pyydettyä, tarjottua tai maksettua määrää. Hinta on yleensä osoitus tietyn ostajan ja/tai myyjän tietyissä olosuhteissa tavaralle tai palvelulle asettamasta arvosta. (Viitanen 2004, s. 36.) Hinta liittyy tosiasialliseen vaihtoon, kun arvo kuvaa todennäköisintä hintaa, jolla ostajat ja myyjät tekisivät kaupan. (Viitanen 2004, s. 88.) Tontin hinnalla tarkoitetaan tässä työssä lähinnä myytävän tontin hintapyyntöä. Kohteesta paikkakunnalla todennäköisesti maksettava hinta. (Kiinteistöarviointisanasto 1986, s. 42.) Käyvällä hinnalla tarkoitetaan samaa kuin yksityisillä markkinoilla noudatettava hinta (Virtanen 2000, s. 31). Markkinahinnalla tarkoitetaan tässä työssä samaa kuin käypä hinta. odotettavissa olevien diskontattujen nettotuottojen/kassavirtojen arvo niin, että diskonttokorko sisältää riskiin varautumisen. (Kiinteistötalouden ja kiinteistöjohtamisen keskeiset käsitteet 2001, s. 32.) Tontin pääoma-arvolla tarkoitetaan tässä työssä vuosivuokran perusteena olevaa vuokratontin arvoa. 4
12 Markkinavuokra: Markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvä vuokrataso, johon markkinoilla kullakin ajan hetkellä solmitaan uusia vuokrasopimuksia. (Kiinteistötalouden ja kiinteistöjohtamisen keskeiset käsitteet 2001, s. 23.) Tontti: A-tontti: AO-tontti: AR-tontti: AK-tontti: T-tontti: K-tontti: Yritystontti: Asemakaavassa rakennuspaikaksi tarkoitettu kiinteistö (kaavatontti) (Kiinteistötalouden ja kiinteistöjohtamisen keskeiset käsitteet 2001, s. 8). Asuinrakennusten tontti. Pientalotontti. AO-tontilla tarkoitetaan tässä työssä kaikkia pientalo-, erillispientalo- ja omakotitontteja tai muita vastaavia tontteja. Rivitalo- tai muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti. Asuinkerrostalon tontti. Teollisuus- ja varastorakennusten tontti. T-tontilla tarkoitetaan tässä työssä kaikkia T-alkuisia teollisuus- ja varastorakennusten tontteja (T,TT,TV,TY) Liike- ja toimistorakennusten tontti. K-tontilla tarkoitetaan tässä työssä kaikkia K-alkuisia liike, toimisto- tai muita toimitilarakennusten tontteja (K, KL, KM, KT, KTY) Tontti yritystoimintaa eikä asuinrakentamista varten. Yritystonteiksi lasketaan tässä työssä pääsääntöisesti T- ja K-tontit. 5
13 2 Maa ja maapolitiikka 2.1 Maa hyödykkeenä Maa on hyödyke, joka erityisominaisuuksiensa johdosta eroaa tavanomaisista hyödykkeistä. Se on rajallinen hyödyke, jota ei voida lisätä tuottamalla eikä maalla siksi ole ainakaan tavanomaisia valmistamiskustannuksia. Parannuskustannuksia voi sen sijaan olla. Maa on myös kestävä ja ikuinen hyödyke, joka säilyttää hyvin arvonsa eikä vanhene tai pilaannu itsestään kuten tuotetut hyödykkeet yleensä. Siksi maata ei yleensä tarvitse myydä alennusmyynnissäkään. Lisäksi maa on välttämätön kaikelle toiminnalle. (Virtanen 2000, s ) Hyvin merkittävä maan erityispiirre on sen sidonnaisuus paikkaan. Tämä tarkoittaa, että maata ei voida siirtää paikasta toiseen, mutta myös, että jokainen maa-alue on ainutlaatuinen. Samalla maamarkkinat ovat hyvin paikkakuntakohtaiset, hintatasot voivat vaihdella hyvinkin paljon paikkakunnasta toiseen. Maakaupat ovat tyypillisesti myös melko suuria ja niitä tehdään harvoin, jolloin kaupan osapuolet ovat usein kokemattomia. Maan omistukseen liittyy usein myös tunnearvoja, jotka voivat vaikuttaa maamarkkinoihin. Maamarkkinoita säädellään lisäksi yhteiskunnan toimin, esimerkiksi kaavoituksella. (Virtanen 2000, s ) 2.2 Maapolitiikka Pekka V. Virtanen on määritellyt maapolitiikan niiksi julkisen vallan (erityisesti valtion ja kunnan) toimenpiteiksi, jotka liittyvät alueiden hankintaan, luovutukseen ja hintaan sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämiseen. Ne ovat osia maankäyttöpolitiikasta, eli niitä julkisen vallan tavoitteita, joiden avulla maankäyttöä ohjataan haluttuun suuntaan. (Virtanen 2000, s. 7.) Maapolitiikka muodostaa yhdessä kaavoituksen kanssa maankäyttöpolitiikan, jolla on merkittävä rooli kuntien strategioiden toteuttamisessa. Maankäyttöpolitiikalla luodaan edellytykset kunnan menestykselliselle asunto- ja elinkeinopolitiikalle samalla kun ympäristöpolitiikan periaatteille annetaan tukea. (Uudenmaan liitto 2007, s. 7.) Tämä on kuvattu kuvassa 3. 6
14 Kuva 3 Maankäytön sekä asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan strategiat ja niiden toteuttamisen muodostama kokonaisuus. (Suomen Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön 2009, s.3, pohjalta uudelleen piirretty kuva.) Maapolitiikka apolitiikka voidaan jakaa taajamien maapolitiikkaan ja maaseutualueiden maapolitiikkaan. Maaseutualueiden maapolitiikan päätoimija on valtio. Se oli varsin tärkeä, kun pääosa väestöstä vielä asui maaseudulla, ja maa oli merkittävä verotulojen lähde valtiolle. Taajamien maapolitiikkaa hoitaa sen sijaan pääasiassa kunta, ja siksi sitä sanotaan yleensä kunnan maapolitiikaksi. (Virtanen 2004, s. 7.) Virtanen on jakanut kunnan maapolitiikan neljään pääryhmään, jotka sisältöineen on esitetty taulukossa 1. 7
15 Taulukko 1 Kunnan maapolitiikan pääosat (Virtanen 2000, s. 29) Kunnan maapolitiikka Maanhankintapolitiikka Maanluovutuspolitiikka Suhde kaavoitukseen Muut maapoliittiset tehtävät Hankintatavat Luovutustavat Kaavoitettavan maan Rakentamiskehotukset - vapaaehtoiset kaupat - myynti omistussuhteet Etuostoasiat - lunastus - vuokraus - yksityinen Ulkoilureittiasiat Asenteet hankintaan Hinnoittelu - kunnan maa Vesialueiden hoito - aktiivisuus/ - käypä hinta - aluerakentajan maa Tilapäiset passiivisuus - harkinnanvarainen hinta - sekalinja aluevuokraukset - johdonmukaisuus/ - huutokauppahinta Kaavoituksen laajuus Kunnan maansattumanvaraisuus -"omakustannushinta" - runsas omistusrekisteri - pitkä/lyhyt aikaväli Tontinsaajien valinta - suppea Kunnan sisäiset maan- Hankintojen ajoitus Keinottelun esto Rakentamiskiellot ja vuokrat Hankintojen rahoitus Suhde kunnan -rajoitukset Yms. kehittämispolitiikkaan Maankäyttösopimukset Markkinointi Kaavataloudelliset kysymykset Maanhankintapolitiikassa tarkastellaan muun muassa millä tavalla maata hankitaan kunnalle. Hankinta voi perustua vapaaehtoisiin keinoihin tai esimerkiksi lunastukseen. Lunastuksen käyttö onkin yksi maanhankintapolitiikan kiistanalaisimpia kysymyksiä, josta usein keskustellaan vilkkaasti. Maanhankintapolitiikka voi olla aktiivista tai passiivista. Aktiivisessa maanhankintapolitiikassa kunta toimii oma-aloitteisesti eikä vain odota myyntitarjouksia. Maanhankintaa voidaan hoitaa johdonmukaisesti tai sattumanvaraisesti, sekä pitkätai lyhytjänteisesti. Johdonmukaisessa maanhankintapolitiikassa hankitaan maata sieltä, mistä eniten tarvitaan, eli mistä siitä saadaan eniten hyötyä. Pitkäjänteisellä maapolitiikalla taas voidaan esimerkiksi välttää hätäisiä ratkaisuja. Lisäksi maanhankintapolitiikassa pitää ottaa kantaa hankintojen ajoitukseen ja rahoitukseen. (Virtanen 2000, s ) Maanluovutuspolitiikassa käsitellään maan luovutusmuodot, hinnoittelu ja tontinsaajien valinta. Siinä otetaan siten kantaa kysymyksiin, myydäänkö vai vuokrataanko maat, kenelle ja millä hinnalla. Tässä diplomityössä keskitytään erityisesti näihin maanluovutuspolitiikan osa-alueisiin. Lisäksi keinottelun esto on maanluovutuspolitiikan tärkeä tehtävä. Ei ole nimittäin katsottu maapoliittisesti oikeaksi, että tontinsaaja voi hyvällä voitolla myydä eteenpäin kunnalta edullisesti ostetun tontin. Maanluovutuspolitiikalla voidaan lisäksi toteuttaa kunnan yleisiä kehittämistavoitteita, joihin voi joskus liittyä myös tonttien aktiivista markkinointia. (Virtanen 2000, s ) Maapolitiikka ja kaavoitus liittyvät monin tavoin yhteen. Ensinnäkin pitää ottaa kantaa siihen, kenen maalle kaavoitetaan, eli voidaanko kaavoittaa myös yksityisten maata vai kaavoitetaanko pelkästään kunnan omistamaa maata. Myös kaavoituksen laajuutta pitää pohtia. Kaavoitetaanko ainoastaan lähivuosien tarpeeseen vai kaavoitetaanko samalla laa- 8
16 jempaa aluetta? Lisäksi rakennuskieltojen ja -rajoitusten sekä maankäyttösopimusten käytöllä on vaikutuksia sekä kaavoitukseen että maapolitiikkaan. (Virtanen 2000, s ) Maanhankinnan, -luovutuksen ja kaavoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi maapolitiikan alaan kuuluu myös useita muita tehtäviä. Nämä voivat vaihdella kunnasta toiseen, mutta tyypillisiä ovat esimerkiksi rakentamiskehotuksiin, etuostoasioihin ja kunnan sisäisiin maanvuokra-asioihin liittyvät tehtävät. (Virtanen 2000, s. 36.) Maapolitiikka on tärkeä osa kunnan toimintaa. Jyväskylän kaupungingeodeetti Erja Saarivaaran mukaan kasvukunnan menestymisen edellytyksenä on, että maapolitiikka ja tonttituotanto ovat kunnossa. Kasvuedellytykset turvataan, kun löytyy yhteisymmärrystä maapolitiikan ja kaavoituksen välillä. (Saarivaara 2010.) Maapolitiikan toteuttamista varten kunnilla on käytettävissä lukuisia keinoja. Perinteisessä maapolitiikassa kunta hankkii raakamaata omistukseensa, kaavoittaa sitä ja luovuttaa tontteja rakennettavaksi. Raakamaan hankinnalla ennen kaavoitusta kunta voi varmistaa, että alue saadaan kustannustehokkaasti otettua käyttöön, ja alueen kunnallistekniikka ja palveluja voidaan kustantaa tonttien luovutustuloilla. Lisäksi kunta voi tällä tavalla turvata tonttien hintatason pysyvän kohtuullisena. (Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 2004.) Vaikka kunnat yleensä pyrkivät perinteiseen maapolitiikkaan, se ei aina ole mahdollista. Siksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia keinoja, jotta maapolitiikkaa pystytään hoitamaan onnistuneesti yhdyskuntarakentamisen eri vaiheessa. Maapoliittiset keinot voidaan jakaa neljään ryhmään taulukon 2 mukaisesti: maan hankintaan, maan luovutukseen, tonttimaan käyttöön saamisen edistämiseen ja sopimuspolitiikkaan liittyvät keinot. Keinoja on yhdyskuntarakentamisen prosessin jokaisessa vaiheessa mikä on kuvattu kuvassa 4. Taulukko 2 Maapolitiikan keinoja (Laakso & Loikkanen 2004, s. 231) Maan hankinta Maan luovutus Tonttimaan käyttöön saamisen edistäminen Sopimuspolitiikka Vapaaehtoinen osto Vuokraus Rakentamiskehotus Maankäyttösopimukset Vaihto Myynti Kiinteistövero Lunastus Vaihto Etuosto Ilmaiseksi lain perusteella 9
17 Tehtävät Ympäristön seuranta ja kartoitus Vapaaehtoinen maanhankinta Katualueen ilmaisluovutus Etuosto-oikeuden käyttäminen Maan lunastaminen Yleiskaavoitus Kehittämisaluemenettely Asemakaavoitus Sopimus asemakaavoituksesta Maankäyttösopimus Kehittämiskorvausmenettely Kiinteistönmuodostus Tontinluovutus Rakennuslupa ja -valvonta Rakentaminen Yleisten alueiden rakentaminen Rakentamiskehotus Korotettu kiinteistövero Maankäyttöpoltiikka Aika Kaavan toteutumista edistävätmaapoltiikan keinot Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Rakentaminen Kuva 4 Maapoliittisten keinojen asettelu yhdyskuntakehitysprosessiin. (Suomen Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön 2004 pohjalta uudelleen piirretty kuva.) Jokaisen kunnan on otettava kantaa, mitä keinoja käytetään, missä määrin ja milloin, koska muun muassa yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi on syytä toimia johdonmukaisesti kohtelemalla kaikki asukkaita, maanomistajia ja yrityksiä samalla tavalla. Tällaiset kunnan maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet on hyvä koota yhteen maapoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelmassa kerrotaan yleensä myös maapoliittisesta nykytilanteesta, kunnan maanomistuksesta ja maan hinnoista sekä tavoitelluista päämääristä. Maapoliittisesta ohjelmasta on paljon hyötyä muun muassa päätöksentekoprosessissa. (Virtanen 2000, s ) Kun maapoliittinen ohjelma valmistellaan virkamiesten ja luottamusmiesten yhteistyönä, voidaan parhaiten varmistaa, että molemmat osapuolet sitoutuvat ohjelman toteuttamiseen (Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 2004). Koska valtuusto hyväksyy ohjelman, saadaan virkamiehille hyväksytyt toimintaperiaatteet, joiden mukaan he voivat toimia. (Virtanen 2000, s ) Samalla ohjelmasta hyötyvät monet muutkin. Muun muassa maanomistajat, tontin hakijat ja rakennusliikkeet saavat ohjelmasta tarvitsemansa tietoa kunnan maankäyttöperiaatteista. Lisäksi ohjelma on uusille päättäjille arvokas tiedonlähde. (Suomen Kuntaliitto 2010c.) On erittäin tärkeää, että maapoliittinen ohjelma pidetään ajan tasalla. Päivityksiä ja tarkistuksia voidaan tehdä esimerkiksi valtuustokausittain. (Virtanen s. 98.) 2.3 Maapolitiikka ja kuntatalous Kuntatalous muodostuu niistä yhdyskuntataloudellisen kokonaisuuden menoista ja tuloista, jotka kohdistuvat kuntaan (Koski 2008, s. 9). Huomattava osa (57 96 %) kuntataloudellisista menoista syntyy FCG Planeko Oy:n (2009, s. 43) raportin mukaan kunnallisista palveluista, kun suurimmat tulot (57 73 %) taas saadaan kunnallisverosta. 10
18 Yhdyskuntarakentaminen on aina investointi kunnalle. Suuri osa menoista syntyy alueen rakentamisvaiheessa. Menot kertyvät siten alussa paljon nopeammin kuin tulot, jotka tavallisesti alkavat kertyä vasta alueen valmistuttua. Tuntuva osa tuloista saadaan sittemmin jatkuvasti alueen koko elinkauden aikana. Huonoimmilla yhdyskuntarakenteellisilla ratkaisuilla tulot eivät kuitenkaan välttämättä koskaan tule kattamaan menoja. (Koski 2008, s. 35.) Maapolitiikalla voidaan siis vaikuttaa menoihin ja tuloihin tuntuvasti, ja hyvin hoidettu maapolitiikka voi vahvistaa kaupungin taloutta. Maapolitiikalla voidaan ohjata kaupungin kehitystä, esimerkiksi varmistamalla, että kunnallistekniikka rakennetaan ja otetaan kustannustehokkaasti käyttöön, mikä myös vaikuttaa oleellisesti kunnan talouteen. Kuntatalouden positiivista kehittymistä voidaan edistää myös ohjaamalla ja ajoittamalla yhdyskuntarakentamista hallitusti. Suuria säästöjä voidaan tehdä, jos kaavoja toteutetaan joustavasti. (Virtanen 2000, s. 109.) Oman maan kaavoittaminen on kuntatalouden kannalta järkevää, koska silloin voidaan tonttituotannon kustannukset sisällyttää tonttien hintaan. Lisäksi aktiivisella ja ennakoivalla maapolitiikalla on mahdollista varautua tuleviin palvelutarpeen muutoksiin, jotka syntyvät väestönmuutoksen johdosta. (Koski 2008, s ) Maapoliittisten keinojen käytöllä voidaan vaikuttaa sekä kuntatalouteen että veroasteeseen. Vuonna 2004 tehdyn kuntakyselyn mukaan suurimmat vaikutukset saadaan aktiivisella maanhankinnalla, maankäyttösopimuksilla sekä tonttien myynnillä ja vuokrauksella. (Takalo-Eskola, s ) FCG Planeko Oy:n (2009, s. 43) raportin mukaan 5 20 % kuntataloudellisista tuloista saadaan tonttien luovutuksesta, kun 2 4 % saadaan kiinteistöverosta. Tonttituotanto, eli muun muassa maahankinta, esirakentaminen sekä kunnallistekniikan ja puistojen rakentaminen ja kunnossapito, vastaa sen sijaan 4 27 % menoista. (FCG Planeko Oy 2009, s. 43.) Tontinluovutuspolitiikan hoitaminen on tärkeää kuntatalouden kannalta. Tonttien määrän kasvaessa kasvavat myös kaupungin tulot, kunhan tontit vain luovutetaan voitolla tai vähintään tuotantokustannukset kattavalla hinnalla. Myös tonttien luovutusmuodolla voidaan vaikuttaa tuloihin. Luovutusmuodosta riippuen tulot voidaan nimittäin saada joko kertatulona tai toistuvana vuositulona. Markkina-ajattelu on yhä voimakkaammin esillä kaikkialla yhdyskunnassamme, ja sekä maaomaisuuden että maapolitiikan hoitoon sekoitetaan yhä enemmän liiketaloudellista ajattelua. Vaikka ajattelussa on monia hyviä puolia, kuten maapolitiikan kokonaistaloudellisuuden huomioiminen, Virtanen kuitenkin muistuttaa, että maapolitiikka ei ole normaalia liiketoimintaa. Kuntien pitää esimerkiksi myös hankkia paljon sellaista maata, mistä ei saada yhtään tuottoa, esimerkiksi katuja ja puistoja. Siksi hänestä puhtaalla liiketaloudellisella otteella voidaan vaikeuttaa monien muiden kunnan tehtävien hoitamista. (Virtanen 2000, s ) 11
19 3 Tutkitut kaupungit 3.1 Jyväskylä Päijänteen pohjoispäässä sijaitseva Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskuskaupunki. Kaupunki, joka sijaitsee historiallisesti merkittävässä liikenteen risteyskohdassa, sai kaupunkioikeutensa vuonna Viimeiset kuntaliitokset tehtiin vuonna 2009 Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan kanssa. Kaupungin nykyinen pinta-ala on 1 466,46 km², josta maapinta-alaa 1 171,17 km². Jyväskylä on väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Kaupungin asukkaasta noin 96,7 % on suomenkielisiä. (Wikipedia 2010a.) 90 % Jyväskylän asukkaista asuu 10 km:n säteellä keskustasta (Saarivaara 2010). Merkittäviä työnantajia Jyväskylässä ovat Metso, Moventas ja UPM-Kymmene (Wikipedia 2010a). Lisäksi kaupungissa on yliopisto, jossa opiskelee noin opiskelijaa (Jyväskylän yliopisto 2010). Jyväskylän kaupunginvaltuuston 75 paikasta SDP:llä on tällä hetkellä 21 paikkaa, Kokoomuksella 16 paikkaa ja Keskustalla 15 paikkaa (Jyväskylän kaupunki 2010). Uudessa Jyväskylässä ei ole tehty maapoliittista ohjelmaa, mutta parhaillaan laaditaan kevyempää maapoliittista tilannekatsausta. Lisäksi valtuustokausittain tehdään KymppiRniminen maankäytön toteuttamisohjelma, missä käsitellään kaava- ja tonttivarantoa kymmenelle vuodelle yleisellä tasolla ja kolmelle vuodelle tarkemmin. Ohjelmassa käsitellään myös tontinluovutuksen linjaukset, eli siinä suunnitellaan luovutettavien tonttien määrä, sijainti ja aikataulu. Ohjelmaa päivitetään systemaattisesti kerran vuodessa tai tarvittaessa. Ohjelma käsittää lähinnä asuntorakentamisen, mutta vastaavanlainen toteuttamisohjelma on valmisteilla myös työpaikkatontteja varten. (Saarivaara 2010.) Tonttivaranto on ohjelman takia hyvin hallinnassa. Kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen pelivaran ylläpitämiseksi pyritään siihen, että valmiissa kaavoissa olisi jatkuvasti tontteja noin kahden vuoden tarvetta varten. Vuosittain luovutetaan noin 200 AOtonttia ja k-m² AK-tontteja. (Saarivaara 2010; Nuutinen 2010.) 3.2 Kuopio Kuopio sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Nykyinen kaupunki perustettiin vuonna Viimeisin kuntaliitos tehtiin Vehmersalmen kanssa vuonna Seuraava liitos tullaan tekemään ensi vuoden (2011) alussa, kun Karttula liittyy Kuopioon. Kaupungin pinta-ala on tällä hetkellä noin km², josta maapinta-alaa km². Kallavesi ympäröi keskusta-aluetta, ja yhteensä yli kolmannes kaupungin pinta-alasta on vesialuetta. (Wikipedia 2010b.) Kuopio on tällä hetkellä asukasluvultaan Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, ja kaupungin asukkaasta 97,8 % on suomenkielisiä. Kuopio on pitkään ollut koulukaupunki, ja yliopisto, jossa opiskelee noin opiskelijaa, on nykyisin kaupungin kolmanneksi suurin työnantaja. Yliopiston lisäksi suurimmat työnantajat ovat Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala. (Wikipedia 2010b.) 12
20 Kokoomus on tällä hetkellä kaupunginvaltuuston suurin puolue. Valtuuston 59 paikasta Kokoomuksella on 15 paikkaa, Keskustalla 13 paikkaa ja SDP:llä 12 paikkaa. (Kuntaliitoksen jälkeen Kokoomuksella ja Keskustalla on molemmilla 16 paikkaa ja SDP:llä 14 paikkaa valtuuston 65 paikasta.) (Kuopion kaupunki 2010.) Ensimmäinen maapoliittinen ohjelma tehtiin 1991, ja nykyään ohjelma päivitetään valtuustokausittain. Ohjelma on pääohjenuora tontinluovutuksessa. Sekä luovutusehdot että aluekohtaiset hinnat on esitetty ohjelmassa. Tonttivarantoa on tällä hetkellä noin 500 AOtonttia, joista noin 100 on heti rakennettavissa. Vuosittainen kysyntä on noin 120 tonttia. (Kyllönen 2010; Meriläinen 2010.) 3.3 Lahti Vesijärven eteläpäässä sijaitseva Lahti on Päijät-Hämeen maakunnan keskus. Kaupunki sijaitsee liikenteellisesti merkittävässä paikassa, ja alueella on asuttu jo vuotta sitten. Lahden alue on siten yksi Suomen vanhimmista asuinpaikoista. (Wikipedia 2010c.) Tästä huolimatta Lahti sai kaupunkioikeudet vasta 1905, ja oli silloin viimeinen kaupunki, joka sai lahjoitusmaata kruunulta (Jokiperä 1988, s. 66). Toisin kuin muissa tutkituissa kaupungeissa Lahdessa ei ole tehty kuntaliitoksia vuoden 1956 jälkeen. Lahti on siten pinta-alaltaan selvästi pienempi kuin muut tutkitut kaupungit. Kaupunkiin kuuluu yhteensä noin 155 km² maata, joista maapinta-alaa noin 135 km². Lahti on kuitenkin asukkaalla Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, ja yksi Suomen tiheimmin asuttuja kaupunkeja. Asukkaista noin 95,4 % on suomenkielisiä, ja 4,3 %:lla asukkaista on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. (Wikipedia 2010c.) Lahti sijaitsee pääkaupunkiseudun vaikutusalueella, ja kaupunki on nykyisin myös erikoistunut logistiikkaan. Kaupunki on kuitenkin perinteisesti ollut työläisten kaupunki, ja luvun alussa Lahti tunnettiin muun muassa puusepistään ja huonekalutehtaistaan. Tämä perinne näkyy vieläkin, ja kaupungin kolmas suurin työnantaja on Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin jälkeen Isku-Yhtymä Oy. Lahdessa uskottiin kauan, että kaupunki pärjäisi ilman yliopistoa. Nykyään Lahdessa on kuitenkin sekä oma ammattikorkeakoulu että useiden yliopistojen toiminnoista muodostuva yliopistollinen koulutuskeskus. (Wikipedia 2010c.) Poliittinen valta jakaantuu kaupunginvaltuustossa tällä hetkellä ensisijaisesti kahden puolueen välille. Kokoomuksella on 20 paikkaa valtuuston 59 paikasta, ja SDP:llä on 19 paikkaa. Kolmas suuri puolue on Vasemmistoliitto viidellä paikalla. (Lahden kaupunki 2010.) Lahdessa ei ole maapoliittista ohjelmaa, mutta maapoliittiset linjaukset on kirjattu Lahden kaupungin asunto- ja maapoliittiset linjaukset raporttiin. Raportissa käsitellään tonttien luovutus- ja hinnoitteluperiaatteita Lahden kaupungilla. Tonttivaranto on tällä hetkellä hyvä, ja käytännössä kaikki halukkaat saavat tontin kaupungilta. AO-tontteja on tällä hetkellä 3 4 vuoden tarpeen. Sen sijaan AK-tonttien kysyntä on suurempi kuin tarjonta. (Helminen 2010.) 13
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotKaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotMAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010
MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma 2013-2016
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...
LisätiedotYMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät
YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma
kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotMaankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)
Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin
LisätiedotMaa-20.2334 Korvausarviointi
Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen
LisätiedotAsunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot
Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa
LisätiedotYlöjärven maapoliittinen ohjelma 2017
Ylöjärven maapoliittinen ohjelma 2017 Kaupunginhallitus 15.5.2017 Kaupunginvaltuusto 22.5.2017 www.ylojarvi.fi Sisällys Johdanto... 1 Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman määrittely... 1 Maapolitiikka
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma 2008-2012
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7
LisätiedotRakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.
RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään
LisätiedotTONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT
1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
LisätiedotKaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011 Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Mikko Nurminen 11.4.2011 1 Maapolitiikan tilannekatsaus Mikko Nurminen 11.4.2011 2 Kaupungin maanhankinta 250
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2017 Sisällysluettelo 1. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA... 2 1.2 HISTORIA... 2 2. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA... 4 2.1 MAANHANKINTA...
LisätiedotMAA-C Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen
MAA-C2003 - Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen Luennon sisältö 12:15 13:00 Kunnan maapolitiikka ja maapoliittiset työkalut Tauko 13:15 14:00 Ryhmätyö: postereiden valmistelu 14:00 14:45
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin
LisätiedotJyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet
Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö
Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä
LisätiedotOPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen
OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus
LisätiedotJämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma. Vuosille Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto
Jämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma Vuosille 2018 2026 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto JÄMSÄN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2 (8) Version historia Versio Pvm Pykälä
LisätiedotOPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus
OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma Valtuusto
Maapoliittinen ohjelma 2016 Valtuusto 22.6.2016 60 www.nurmijarvi.fi 2 Sisällysluettelo Maapoliittinen ohjelma 2016 Nurmijärven kunta... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Maapolitiikka lainsäädännössä... 1 2 Lähtökohdat...
LisätiedotTonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ.
SODANKYLÄ KUULUTTAA HAETTAVAKSI TONTTEJA Sodankylän kunta vuokraa yhdeksän uutta pientalotonttia Savikankaalta. Tontit on rakennettava kahden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoituksesta alkaen.
LisätiedotMaankäytön suunnittelu ja kuntatalous
F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen
LisätiedotKIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)
KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu
LisätiedotLiitteenä 3 on esitys uudeksi maapoliittiseksi ohjelmaksi. Asiaa selostetaan tarvittaessa lautakunnan kokouksessa.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 6 23.01.2014 Kaupunginhallitus 27 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 14 04.03.2014 Maapoliittisen ohjelman 2014-2017 hyväksyminen 350/51/510/2012 TEKL
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma
Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018
KOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018 Hyväksymismerkinnät: Tekninen lautakunta 23.1.2018 Sisällys 1. Johdanto... 3 Maapolitiikan yleiset periaatteet... 3 Maapolitiikan tärkeimmät periaatteet Kouvolassa...
Lisätiedot1. Maapolitiikan tavoitteita
LOHJA Ympäristötoimi EHDOTUS 29.4.2014 1 MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 1. Maapolitiikan tavoitteita Lohjan kaupungin maapolitiikan tavoitteita ovat: 1.1 Yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehittäminen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013
SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku
LisätiedotPORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden
LisätiedotYLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2017-2021 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 121 Ylivieskan kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2017-2021
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x
KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018-2021 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. HISTORIA... 4 3. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA... 6 3.1 Maanhankinta... 6 3.1.1 Kauppa / vaihto... 6 3.1.2
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta
Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...
LisätiedotKEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI
KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,
LisätiedotTONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT
1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA
LisätiedotAsumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon
Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Teemat: Esite sisältää ajankohtaista perustietoa kunnan maapolitiikasta ja maankäytöstä kuntien päättäjille. Esitteessä
LisätiedotNÄRPIÖN KAUPUNGIN Maapoliittinen ohjelma
NÄRPIÖN KAUPUNGIN Maapoliittinen ohjelma Kaupunginhallitus 12.04.2016 57 Kaupunginvaltuusto 25.04.2016 26 Sisällysluettelo Yleistä... 1 Tausta... 1 Maanhankinta... 2 Maanhankinta vapaaehtoisin kaupoin...
LisätiedotHelsingin maapoliittiset linjaukset
Helsingin maapoliittiset linjaukset Valtuustoseminaari 31.12.2019 Tonttipäällikkö Sami Haapanen Tausta ja tavoite Tontinluovutuksella ja muilla maapoliittisilla toimenpiteillä luodaan edellytykset kaupungin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015
01.06.2015 Sivu 1 / 1 2248/02.07.00/2015 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotSAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS
SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS Kaavoitus ja mittaus Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 93 hyväksymässä
LisätiedotTalousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)
Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,
LisätiedotHaapiorinne asemakaava-alueen omakotitonttien myynti- ja vuokrausperusteiden hyväksyminen (kv)
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 27 20.04.2017 Kunnanhallitus 145 02.05.2017 Haapiorinne asemakaava-alueen omakotitonttien myynti- ja vuokrausperusteiden hyväksyminen (kv) 282/10.00.02/2017 Yhdyskuntatekniikan
Lisätiedot1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE
TONTTIBAROMETRI 21 1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE Vastaajien määrä: 8 2. Mikäli raakamaan omistus on keskeinen tai vähäinen ongelma, rastittakaa syy(t)
Lisätiedot1. ASUINRAKENNUSTONTIT
1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.
LisätiedotValtuustoseminaari 17.6.2014
Valtuustoseminaari 17.6.2014 Tonttivuokraus ryhmätöiden tulokset ( yhteenveto 4 ryhmää) maankäyttöpäällikön kommentteja tontinluovutuksen lähtökohtia valtuustoaloitteet tontinvuokrauksesta hyödyt / haitat
LisätiedotKaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta
1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotLUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö
LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...
LisätiedotMaapolitiikan perusteet
Maapolitiikan perusteet Valtuutettujen perehdytys 4.9.2017 Tonttipäällikkö Paula Hartman Maapolitiikka ja maankäyttöpolitiikka maapolitiikka kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014
05.05.2014 Sivu 1 / 1 1937/02.07.00/2014 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS
Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu
LisätiedotMyyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki.
1 SOPIJAPUOLET Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. Ostaja 1.2 Olli Mäkinen perustettavan yhtiön lukuun. 2 SOPIMUSALUE JA ESISOPIMUKSEN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi
08.10.2012 Sivu 1 / 1 4130/02.07.00/2012 91 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011
Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan
LisätiedotKIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015
KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 1(5) KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Vihdin kunta (jäljempänä kunta) PL 13 03101 Nummela Y-tunnus: 0131905-6 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa /
LisätiedotKH 504 Valmistelija: kaupungingeodeetti Juhani Huttunen, puh. (06) 828 9343 tai 044 780 9343
Pientalotonttien Iuovutushintojen ja -muotojen tarkistaminen KH 504 Valmistelija: kaupungingeodeetti Juhani Huttunen, puh. (06) 828 9343 tai 044 780 9343 1 Yleistä 2 Hintavyöhykkeet Viimeisin omakotitalotonttien
LisätiedotFENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ
? FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ 29.1.2019 MITEN TONTTISIJOITUSTEN ARVOT MÄÄRITETÄÄN? Seppo Koponen / GEM www.gemproperty.fi 2 TONTIN ARVONMÄÄRITYS MARKKINA-ARVO KAUPPA-ARVO & TUOTTOARVO CASE 1: KAUPPA-ARVO
LisätiedotAsianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa
LisätiedotNaantalin kaupungin asemakaavan mukaisten omakotitonttien luovutusehdot Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueella
Kaupunginhallitus 234 25.05.2009 Kaupunginvaltuusto 34 08.06.2009 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 11 02.02.2015 Kaupunginhallitus 73 23.02.2015 Kaupunginvaltuusto 16 30.03.2015 Naantalin kaupungin asemakaavan
LisätiedotPalveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?
Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,
LisätiedotAIESOPIMUS IKÄÄNTYVILLE IHMISILLE TARKOITETUN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TOTEUTTAMISESTA. Kempeleen kunta (kunta) alueen kaavoittajana.
AIESOPIMUS IKÄÄNTYVILLE IHMISILLE TARKOITETUN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TOTEUTTAMISESTA 1. Sopimuksen osapuolet Kempeleen kunta (kunta) alueen kaavoittajana. Asunto Oy Lassinpuisto (yhtiö) nykyisenä maanomistajana,
LisätiedotKaupunginvaltuusto päätti (141 ) tekemällään päätöksellä vahvistaa periaatteet vuokratonttien lisärakentamisen edistämiseksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA To/2 1 2 VUOKRATONTEILLA TAPAHTUVAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDISTÄMISPERIAATTEIDEN SOVELTAMISOHJEET Kv 2005-2501 Johdanto Kaupunginvaltuusto päätti 8.6.2005 (141 ) tekemällään
Lisätiedotjäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja
MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE
LisätiedotKirkonseudun, Asuntilan ja Metsäkylän alueilta luovutettavat pari- ja rivitalotontit
Kaupunginhallitus 66 8.08.07 Kaupunginvaltuusto 0 04.09.07 Kirkonseudun, Asuntilan ja Metsäkylän alueilta luovutettavat pari- ja rivitalotontit 478/0.00.00/07 KAUPHALL 8.08.07 66 8.8.07 66 Ylöjärven alueen
LisätiedotKaupunginhallitus KULLOON YRITYSALUEEN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY 15/50.502/2011
Kaupunginhallitus 201 29.05.2017 KULLOON YRITYSALUEEN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY 15/50.502/2011 KH 29.05.2017 201 Valmistelu ja lisätiedot: kiinteistöpäällikkö Maarit Ståhlberg,
LisätiedotLAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN
LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1,
LisätiedotVAASAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2015 VAASAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 Kuva: Jaakko Salo 1 Sisällysluettelo Esipuhe... 2 1 Johdanto... 3 1.1 Maapolitiikan määrittely... 3 1.2 Maapolitiikka
LisätiedotSOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-
Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013
LisätiedotMaapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan
LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan
LisätiedotSeinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025
1 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 Seinäjoen kaupunginvaltuusto 29.9.2014 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 1. Johdanto...5 2. Kaupunkistrategia ja maapolitiikka...7 3. Maapolitiikan
Lisätiedot1. Maapolitiikan tavoitteita
LOHJA Ympäristötoimi 1 KV 11.6.2014 70 11.6.2014 MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 1. Maapolitiikan tavoitteita Lohjan kaupungin maapolitiikan tavoitteita ovat: 1.1 Yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehittäminen
LisätiedotDetta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga
KYSELYLOMAKE: FSD3057 KORKEAKOULUJEN UUDET OPISKELIJAT: ENSIKOKEMUKSET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3057 NEW STUDENTS IN UNIVERSITIES 2014: FIRST IMPRESSIONS Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 117 26.06.2013. 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013 Omakotitonttien luovuttaminen vuoden 2014 rakentamiseen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kaupungilla
LisätiedotOulun kaupungin maapoliittiset linjaukset. Oulun kaupunginvaltuusto 16.6.2014 53
Oulun kaupungin maapoliittiset linjaukset Oulun kaupunginvaltuusto 16.6.2014 53 2014 Sisällysluettelo 1 Kuntien yhdistyminen 2013...4 2 Lähtökohdat ja tavoitteet...6 3 Maanhankinta...10 4 Tontinluovutus...13
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotMALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA
1-1 Dokument / asiakirja BILAGA/LIITE 2 Projekt / projekti Åminne kolonilottsområde utvidgning och ändring av detaljplan Åminnen siirtolapuutarha-alue asemakaavan laajennus ja muutos Datum / päivämäärä
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA
1 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA Hyväksytty Kunnanvaltuusto 28.5.2010 19 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA JOHDANTO Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto vaalikausittain
LisätiedotARVONMUODOSTUS KIINTEISTÖVEROTUSTA VARTEN
ARVONMUODOSTUS KIINTEISTÖVEROTUSTA VARTEN Kansainvälinen katsaus ja kehitysnäkymiä Suomessa Arthur Kreivi 4.4.2019 ESITYKSEN SISÄLTÖ Erilaiset kiinteistöverojärjestelmät Verotuksen kohteena oleva kiinteistö
LisätiedotMaankäyttösopimusten soveltamisohjeet
Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää
LisätiedotYLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA
YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA Metsäkylän Työlänojan alueelta 32 omakotitalotonttia Hakuaika 3. 21.11.2014 kello 15.00 2 Ylöjärven kaupunki luovuttaa omakotitalotontteja Metsäkylän Työlänojan alueelta
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 90 24.02.2014. 90 Asianro 530/10.00.01/2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 90 Asianro 530/10.00.01/2014 Maanvaihto Kuopion seurakuntayhtymän kanssa Kaupunkirakennelautakunta 5.2.2014 21: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 102 05.06.2013. 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013 Pihlajalaakson 2. vaiheen kerros- ja rivitalotonttien vuokrausehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotOmakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi.
Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja
LisätiedotKohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla
1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011
LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 Lapuan kaupunki Kaupunkisuunnittelutoimikunta 2 Sisältö Johdanto...3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET...5 LAIN MAHDOLLISTAMAT KEINOT...8 1. Vapaaehtoinen kauppa...8
Lisätiedot