Marjaana Kanerva (toim.) Pieni opas monikulttuurisille pareille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marjaana Kanerva (toim.) Pieni opas monikulttuurisille pareille"

Transkriptio

1 Marjaana Kanerva (toim.) Pieni opas monikulttuurisille pareille

2 Sisällys Mies, nainen ja perhe Kun kaikki alkaa... 6 Perhe muutoksessa... 8 Unelmat vai todellisuus... 9 Persoona ja kulttuuri Tietoja yleisimmistä kulttuurien välisistä liitoista Suomessa Perheenä Suomessa Kulttuurishokki: ihastusta ja koti-ikävää Mies ja nainen Suomessa ja omassa maassa Miten syntyy perhe? Tärkeitä kysymyksiä häitä suunniteltaessa Parisuhteen vaiheet Yksi perhe kaksi kieltä Yhteys syntyy vuorovaikutuksessa Opettele ymmärtämään kumppanisi tunneilmaisua Suhteen turvallisuus Kahden kulttuurin lapset painos 2010 Koulutuskeskus Agricola Toimitus: Marjaana Kanerva Taitto ja kuvitus: Antti Tiainen Painopaikka: Painotalo Kyriiri Oy Helsinki 2010 Painettu 100 % uusiopaperille. ISBN Mitä uskontomme merkitsee meille? Miten arvomaailmamme kohtaavat? Arvot ja uskonto Uskonto ja kulttuuri Käsitteiden eroavaisuus Kun tarvitaan tukea Vastoinkäymisiin saa apua Vertaistuki ja asiantuntijat auttavat Avunlähteitä... 60

3 Lukijalle Tämä opas on tehty, jotta rakkaus voisi vahvistua monikulttuurisessa parisuhteessa; seurustelussa, avioliitossa ja perheessä, jotta ihmisillä olisi yhdessä hyvä olla, ja vastaan tulevia pulmia voitaisiin käsitellä ja ratkaista, jotta puolisoiden erilaiset kulttuurit olisivat enemmän perheen rikkaus kuin sen ongelma. Oppaassa on perustietoa muutamista tärkeimmistä yhteiselämää koskettavista arjen asioista. Löydät siitä myös vinkkejä suhteen rakentamiseksi, ohjeita etsiä lisää tietoa kysymyksiinne sekä opastusta monikulttuuristen perheiden palveluihin. Opas on tehty monikulttuurista työtä tekevien asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvän parisuhteen ja perheen rakentaminen on aina haasteellinen asia, jota kumppaneiden erilaiset kulttuuritaustat lisäävät. Opas johdattaa tarttumaan vaikeisiinkin kysymyksiin rohkeasti ja auttaa avaamaan alueita, joita ei ehkä tule ennalta ajatelleeksi. Artikkeleiden kysymykset kutsuvat sinua avoimeen ja rehelliseen keskusteluun. Oppaassa käytetään termiä monikulttuurisuus tietoisena siitä, että sana ei ole tarkka eikä kattava. Se kuitenkin kertoo yleistajuisesti, mistä on kyse erilaisten kulttuurien kohtaamisesta ja vuoropuhelusta, tässä tapauksessa parisuhteen ja perheen muodostamisen yhteydessä. Tekijät Työryhmässä ja kirjoittajina ovat olleet: Marjaana Kanerva kouluttaja, Koulutuskeskus Agricola Tarja Korpaeus-Hellsten kansainvälisen työn sihteeri, Helsingin seurakuntayhtymä Kari Lankinen järjestöpäällikkö, Väestöliitto Eeva Liesilinna Monesa-hankkeen projektisihteeri, Suomen Lähetysseura ry Päivi Oksi-Walter perheneuvolapsykologi, Tampereen perheneuvola Mark Saba monikulttuurisuustyön sihteeri, Helsingin ja Espoon hiippakunnat 4 5

4 Marjaana Kanerva Mies, nainen ja perhe Kun kaikki alkaa Rakkaudesta, ihmissuhteesta, tulee pitää huolta. Arjen elämässä on paljon sellaista, joka voi rasittaa suhdetta, vaikka tunteet olisivat kuinka aitoja. Kaikissa parisuhteissa on hyviä ja vaikeita asioita. Kokemus myös osoittaa, että monikulttuuriset perheet kohtaavat usein aivan omanlaisiaan kysymyksiä. Kun puhutaan rakkaudesta haluna rakentaa yhteistä elämää toisen kanssa, se merkitsee muutakin kuin ihastumisen tai rakastumisen tunnetta. Avioliitto merkitsee sitoutumista, vastuun ottamista yhteisestä suhteesta ja elämästä. Monikulttuurisessa suhteessa se merkitsee kiehtovaa ja rikasta, mutta joskus myös vaivalloista tutkimusmatkaa, molemminpuolista vastaantuloa ja kompromisseja. Avioliitto ei ole valmis heti häiden jälkeen, vaan siihen kasvetaan ja sitä rakennetaan yhdessä. Sen solmiminen on aina myös riski, johon ei saa takuuta. Jokainen parisuhde muotoutuu vuosien saatossa ainoaksi laatuaan. Siihen, että meidän liitostamme tulisi juuri meille paras mahdollinen, voi myös itse vaikuttaa. Avain hyvän suhteen rakentamiseen on avoin keskustelu. Vaikeistakin asioista on tärkeää voida puhua. Jokainen meistä odottaa ja olettaa asioita pitkälle oman elämänpiirin viitoittamalla tavalla. Tästä syystä juuri monikulttuurisissa liitoissa voivat odotukset ja oletukset olla voimakkaastikin ristikkäisiä ilman, että sitä alussa lainkaan huomaa. Kokemus kuitenkin osoittaa, että niitä on todella tärkeä käsitellä. Lähtekää siis rohkeasti keskusteluun! Mitä varhemmin asioista puhutaan, sen parempi, sillä ennakoiva ote voi säästää teidät monilta väärinkäsityksiltä. Avoin ja vilpitön vuorovaikutus tukee suhdetta sen kaikissa vaiheissa, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Pohdittavaksi Miettikää ensin yksin, sitten kumppanin kanssa keskustellen, mitä seuraavat kysymykset pitävät sisällään: hh Mitä avioliitto merkitsee minulle? hh Mitä odotan suhteeltamme? hh Mitä sana rakkaus merkitsee minulle? hh Kun mietin itseäni miehenä tai vaimona, mitä ajattelen tuohon rooliin tai tehtävään sisältyvän? 6 7

5 Perhe muutoksessa Maailma muuttuu nopeasti. Tiedon määrä on kasvanut, teknologia on kehittynyt. Arvostukset ja tavatkin ovat erilaiset kuin ennen. Myös kuva perheestä Suomessa tai muuallakin on tänään toinen kuin mikä se oli vaikkapa kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Perhe, jossa jommankumman puolison kulttuuritausta ei ole suomalainen, joutuu vielä voimakkaammin kokemaan muutoksen. Erityisesti vieraaseen maahan saapuvan puolison tilanne on haastava hänen on kohdattava uusi maa, kulttuuri, kieli ja sen arvot ja tavat. Hänen täytyy rakentaa yhteys vanhan ja uuden elämän välille. Arkiset asiat, joita suomalainen puoliso ei aina huomaa edes ajatella, voivat olla muuttaneelle kumppanille vaativia. Muutos ympäröi perhettä ulkoa ja sisältä, olosuhteissa ja sisäisenä prosessina. Unelmat vai todellisuus Miten rakkaus syntyy? Miksi valitsin juuri tämän ihmisen? Onko se puhdas sattuma, jotakin, joka vain ihmeellisesti osuu kohdalle? Vai onko se etsinnän tulos vastaus kaipaukseen, odotuksiin, etsintäänkin? Rakentuuko suhde unelmille, vai onko kyse harkinnasta, tiedosta ja asioiden ymmärryksestä? Kestävässä suhteessa tarvitaan varmasti molempia: unelmointia ja yhteisiä toiveita siitä, millaiseksi haluamme oman liittomme rakentaa. Mutta se kysyy myös keskustelua, omien odotusten ääneen sanomista ja toisen ihmisen toiveiden kuulemista. Se edellyttää myös puolison luonteen tuntemista. Lisäksi se vaatii yhteistä hyvää tahtoa ja päätöstä tehdä parhaansa liiton onnistumiseksi. Matka tutusta ja turvallisesta elämästä uuteen ja vieraaseen merkitsee monien erilaisten asioiden oppimista, mutta myös luopumista. Luopuminen voi tehdä kipeää, ja on hyvä tietää, että ikävä voi yllättää silloinkin, kun uusi maa tuntuu jo tutulta, jopa omalta. Joskus eteen tuleva tilanne tai kysymys on se tekijä, jossa puolisoiden erilainen ajattelu nousee esiin: Mikä kuuluu miehen tehtäviin, mikä naisen? Kuka perheessä käy ansiotyössä? Miten rahaa käytetään? Kuka vastaa kotitöistä? Millä tavoin lapset kasvatetaan? Erilaisia kysymyksiä on paljon! Avoin ja uskaltava suhtautuminen, molemminpuolinen tuki, ja toiselle ja itselle annettu lupa opetella yhteistä elämää auttavat eteenpäin. 8 9

6 Persoona ja kulttuuri Hän on niin myönteinen päättäväinen turvallinen lempeä... Valitussa kumppanissa kiehtoo hänen persoonallisuutensa. Persoonallisuuksien eroja kuvaavia teorioita on paljon, ja erilaisia luokitteluja voidaan tehdä esimerkiksi temperamentin, itsetunnon tai tahdin nopeuden tai hitauden perusteella. Arkikielessä puhutaan usein asiaihmisistä ja tunneihmisistä päätöksiä tehdään pääosin joko realiteettien tai tunteitten ohjaamana. Orientaatiot vaihtelevat: jollekulle esimerkiksi harrastuksissa on tärkeää itse asia, vaikkapa ruoanlaitto, toiselle taas seura, jonka kanssa aterian saa syödä. Ihmisen persoonallisuus on monista erilaisista tekijöistä muodostuva kokonaisuus, joka ei ole staattinen vaan iänkin myötä muuttuva ja muovautuva. Lisäksi siihen, millainen ihminen on tai kuinka hän käyttäytyy, vaikuttavat monet muutkin tekijät, esimerkiksi kasvatus, ympäristö tai turvallisuudentunne. syntyä myös kolmas kulttuuri. Juuri oman perheemme uuden kulttuurin luominen on tärkeä ja keskeinen päämäärä. Pohdittavaksi hh Mitä piirteitä omassa ja kumppanini kulttuurissa pidetään arvostettuina ominaisuuksina? hh Miten oma luonteenlaatuni eroaa kumppanini luonteesta? hh Mitä persoonanpiirteitä omassa lapsuudenkodissani arvostettiin? hh Mitä piirteitä arvostettiin naisissa, mitä miehissä? hh Mistä persoonaan, luonteeseen ja tapoihin liittyvistä ajatuksista haluaisin keskustella kumppanini kanssa? Ihmisen persoonallisuuteen liittyy myös kulttuuri. Etelämaalaiset ihmiset ovat kenties luonteeltaan pohjoismaalaisia vilkkaampia ja sosiaalisempia, mutta käyttäytymistä tukee myös yhteisöllisyyttä arvostava kulttuuri. Jos aasialainen kumppani ei sano mielellään ei, voimmeko tietää, onko kyseessä myöntyvä luonne vai kulttuurin tapa? Monikulttuurisessa liitossa tulee väistämättä vastaan tilanteita, joissa omat ajatukset ja suhtautumistavat ovat erilaiset kuin puolison. Keskustelu, jossa aidosti pyritään ymmärtämään toisen persoonallisuutta ja kulttuuria, on tärkeä tuki yhteisen hyvän elämän rakentamisessa. Kahden kulttuurin liitossa voi oikeastaan tulee 10 11

7 Tietoja yleisimmistä kulttuurien välisistä liitoista Suomessa Thaimaassa, Somaliassa, Marokossa, Virossa ja Ruotsissa syntyneet, sukupuolijakauma 2007 Miehet Naiset Suomessa asui Väestötietojärjestelmän tilastojen mukaan noin ulkomaalaista vuoden 2008 lopussa, mikä on 2,7 % koko väestöstä. Vuonna 2008 Suomeen muutti ulkomailta henkilöä, ja maasta muutti , joten nettomuutto oli henkilöä. Määrä on 3100 edellisvuotta suurempi ja samalla suurin itsenäisyytemme aikana. Ulkomaalaiset Suomessa Thaimaa Somalia Marokko Viro Ruotsi % Tilanne vuosittain Lähde: FT, dosentti Tuomas Martikaisen luento Maahanmuuttajaperheet ja sukupolvet Väestöliitossa Suomessa elää noin kaksikulttuurista paria tällä hetkellä ja vuosittainen lisäys on noin 3000 paria. Kaksikulttuurisissa perheissä elää noin lasta. Tällä hetkellä yleisimmin toinen puolisoista on syntyperältään venäläinen, ruotsalainen tai virolainen. Lähde: Väestötietojärjestelmä Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa olivat venäläiset (26 900), virolaiset (22 500), ruotsalaiset (8 500) ja somalialaiset (4 900). Näiden neljän kansalaisuuden osuus ulkomaalaisista oli 45 prosenttia. Ulkomaisen työvoiman määrä lisääntyi koko maassa noin henkilöllä eli 8 %. Toisaalta ulkomaalaisten maastamuutto on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 42 %. Eniten Suomesta muuttivat virolaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja kiinalaiset

8 Perheenä Suomessa Tarja Korpaeus-Hellsten Kulttuurishokki: ihastusta ja koti-ikävää Kun muutin Suomeen, mielialani ja oloni vaihteli kovin. Yhtenä päivänä elämä ja Suomi maistuivat tosi hyvältä ja toisena päivänä kaikki uusi väsytti, halusin pakata repun, varata lentolipun ja heiluttaa hyvästit pohjoiselle tuttavuudelle. Kuulostaako tutulta? Toiseen maahan muuttanut joutuu väistämättä sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Tätä prosessia kutsutaan kulttuurishokiksi. Kulttuurishokkia kuvataan usein neljällä eri vaiheella. Kulttuurishokin vaiheista voi löytää samanlaisia elementtejä kuin parisuhteen vaiheista. Molemmissa on kyse uusien asioiden, tapojen ja ihmisten kohtaamisesta ja siten myös oman kasvun mahdollisuudesta. Kun henkilö muuttaa uuteen kulttuuriin, kaikki näyttää mielenkiintoiselta. Muuttaja on innostunut tutustumaan erilaisuuteen ja motivoitunut oppimaan uutta. Uudet sukulaiset ja ihmiset tuntuvat mukavilta ja tavat ehkä oudoilta, mutta viehättäviltäkin. Muuttajan kokemusta voisi verrata lähes lomailuun. Tätä vaihetta kutsutaankin turistivaiheeksi. Kun aikaa maahan saapumisesta on kulunut jo jonkin aikaa, niin arki tuo esiin toisenlaisia oloja ja kokemuksia. Kielimuuri tuntuu kasvavan, ja kun voimavarat ja innokkuus kohdata päivittäin uusia asioita vähenevät, olo on väsynyt ja ulkopuolinen. Yksinäisyyden tunne on tavallinen. Omat tiedot ja taidot eivät tunnu riittävän niin kuin oli suunnitellut, pettymys kohdistuu myös paitsi ympäristöön, niin omaan itseen. Tässä kriisivaihessa koti-ikävä usein kasvaa ja yhteydenpito kotimaahan vilkastuu. Tässä vaiheessa läheisten ymmärrys, mutta myös motivointi aktiivisuuteen on tärkeää. Sopeutumisvaiheessa asiat alkavat jo luistaa paremmin. Kieli, tavat ja kulttuuri ovat tulleet tutummaksi ja olo alkaa muuttua paremmaksi. Uudet tilanteet voivat edelleen aiheuttaa jännitystä ja stressiä, mutta ne eivät saa enää valtaa. Luottamus omiin kykyihin selvitä on kasvanut, ja siitä saa iloita. Elämä on ihan mukavaa jälleen. Neljättä kulttuurishokin vaihetta kutsutaan paluushokiksi. Nimensä mukaan se liittyy vaiheeseen, jossa ulkomailla asunut palaa takaisin kotimaahansa. Paluumuuttaja on saanut paljon uusia kokemuksia ja vertailukohtia eri kulttuurien tapojen ja arvojenkin välillä. Hän on ehkä muuttunut myös itse. Voi olla yllätys, että juuri kukaan ei ole kiinnostunut muuttajan hienoista kokemuksista ulkomailla, ja hän jää ajatuksineen ja kokemuksineen taas ulkopuoliseksi. Voi tuntua hankalalta löytää oma paikka ja tapa elää vanhassa ympäristössä, ja se saattaa viedä aikaa. Kulttuurishokin kokemus on jokaiselle yksilöllinen. Koko sana voi tuntua joistakin liioittelulta. Useimmat uuteen kulttuuriin muuttaneet kokevat kuitenkin ainakin joitakin edellä kuvattuja tuntemuksia tai oireita. Siksi on tärkeää, että molemmat parisuhteen osapuolet tiedostavat ja tunnistavat ilmiön olemassaolon ja vaikutukset. Asiasta on hyvä keskustella myös muun lähipiirin kanssa. Tukea ja ymmärrystä asiaan voi saada myös vastaavassa elämäntilanteessa olevien parien taholta. Monikulttuurisessa parisuhteessahan tilanne todennäköisesti keikahtaa jossain vaiheessa ympäri. Kun muutetaan maasta toiseen, on toisen puolison vuoro kokea tämä kasvuprosessi

9 Suomalaisen osapuolen voi olla vaikea tunnistaa tai ymmärtää muuttaneen kumppanin kulttuurishokkia. Jää huomaamatta, että itsellä on omassa maassa kotikenttäetu. Ymmärtämisen ja yhteisyyden kannalta tilanne lienee helpoin silloin, kun puolisot ovat yhdessä kolmannessa maassa, jossa ympäristö on yhtä outo kummallekin. On kuitenkin tärkeää pyrkiä tunnistamaan ilmiö, koettaa asettua toisen asemaan ja keskustella siitä yhdessä. Marjaana Kanerva Mies ja nainen Suomessa ja omassa maassa Suomessa tyttöjä ja poikia kasvatetaan pohjoismaisen demokratian mukaiseen tasa-arvoon. Miehet ja naiset toimivat samankaltaisissa tehtävissä työelämässä ja kotona, ja heillä on yhtäläiset yhteiskunnalliset oikeudet ja velvollisuudet. Vaikka joskus voidaankin puhua miehen tai naisen roolista jossakin yhteydessä, kyse on enemmän mielikuvista ja asenteista kuin tiukasti määritellyistä sukupuoleen sidotuista vastuista. Keskimäärin suomalaiselle naiselle oma raha ja taloudellinen riippumattomuus ovat tärkeitä asioita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että molempien vanhempien käyminen ansiotyössä kodin ulkopuolella on hyvin tavallista. Molemmat myös tekevät kotitöitä ja hoitavat lapsia. Sekä miehellä että naisella voi kummallakin olla kodin ulkopuolisia harrastuksia ja omia ystäviä. Puolisot keskustelevat perhettä ja kotia koskevista asioista ja tärkeät päätökset tehdään yhdessä. Kaikissa maissa asia ei ole näin. On kulttuureita, joissa miehet ja naiset toimivat pääosin oman sukupuolensa parissa. Naisen pääasiallinen toiminta-alue on koti, miehen ajatellaan tuottavan perheelle toimeentulon. Usein mies myös tekee tärkeimmät perhettä koskevat päätökset ja edustaa perhettä yhteiskunnassa. Jos mies on kotoisin alueelta, jossa miehellä on hallitseva asema naiseen nähden, voi Suomen käytäntö tuntua yllättävältä ja vaikealtakin. Vastaavasti nainen, joka oman kulttuurinsa mukaan odottaa mieheltä taloudellista ja sosiaalista turvaa, voi pettyä suomalaiseen, vaimolta suurempaa itsenäisyyttä odottavaan mieheen

10 Yksi keskeinen kysymys liittyy rahankäyttöön. Monissa kulttuureissa ajatellaan velvoitteen taloudelliseen tukeen koskevan perhettä ja sukua laajemmin. Onkin tavallista, että Suomeen muuttanut jäsen lähettää säännöllisesti osan tuloistaan kotimaahan. Tämä voi tulla yllätyksenä suomalaiselle kumppanille. Kokemus osoittaa, että olettaminen on usein erehtymistä. Kannattaa keskustella asioista kysyä, kertoa, kuvailla ja kuunnella. Ette voi tuntea toistenne ajatuksia, ennen kuin kerrotte niistä toisillenne. Pohdittavaksi Eräässä perheessä syntyi eripuraa siitä, että mies vietti suuren osan vapaa-ajastaan mieskavereidensa seurassa vaimon ollessa yksin kotona. Mies piti asiaa luonnollisena, se oli hänen kotimaansa tavallinen toimintatapa. Suomalainen vaimo taas oletti miehen olevan hänen seurassaan tai yhteisten ystävien parissa. hh Pohtikaa esimerkkikertomusta, ja miettikää sen valossa, miten itse suhtaudutte ystäviin, omiin tai puolison? hh Millä tavoin perheessä tulisi sopia ajankäytöstä? hh Pohtikaa käsitteitä vapaus tai itsenäisyys. Mitä ne merkitsevät teille kummallekin parisuhteeseen liittyen? hh Mikä on minulle luonteva tapa jakaa kotityöt? hh Missä kotitöihin liittyvissä asioissa toimimme eri tavoin kumppanini kanssa? hh Millä tavoin mahdolliset miehuuteen tai naiseuteen sisältyvät kulttuuriset roolit tai tehtävät vaikuttavat kotitöihin suhtautumiseen? hh hh Kuka perheessä ansaitsee? Miten ja mihin oletatte rahaa käytettävän? Kuka tekee päätökset ja miten sovitte sen käytöstä? Saanko kumppanilta riittävästi tukea omaan miehuuteeni/naiseuteeni? 18 19

11 Marjaana Kanerva Miten syntyy perhe? Suomessa perhe käsitetään yleensä ydinperheeksi, jonka muodostavat mies, vaimo ja heidän lapsensa. Väljemmin perheeseen voivat kuulua myös isovanhemmat ja sisarukset, mutta yhteys on harvoin niin voimakas kuin maissa, joissa perheellä tarkoitetaan useamman sukupolven muodostamaa suurperhettä. Uusperhe merkitsee perhettä, jossa toinen tai jompikumpi puolisoista on ollut aiemmin naimisissa. Uusperheeseen kuuluvat myös lapset edellisistä liitoista. Suomessa on periaatteena, että mies ja nainen perustavat perheen vapaaehtoisesti. Tärkeänä kannatinpilarina on puolisoiden oma valinta ja keskinäinen rakkaus. Ajatus avioliitosta sukujen sopimuksena tai siitä, että vanhemmat valitsevat lapsensa puolison, on suomalaisessa yhteiskunnassa vieras. Me, vanhempamme ja isovanhempamme. Sukupuun voi täydentää nimillä tai kuvilla. Miehen ja naisen välistä suhdetta kuvataan suomen kielessä erilaisilla sanoilla. Seurustelusuhde tarkoittaa vielä sitoutumatonta tutustumisaikaa. Kihlaus merkitsee sopimusta avioliiton solmimisesta, avioliittolupausta. Avoliitossa mies ja nainen asuvat yhdessä olematta kuitenkaan naimisissa keskenään. Avioliitto on oikeudellinen sopimus yhteiselämästä. Se voidaan solmia joko siviilivihkimyksenä, yleensä maistraatissa, tai kirkollisena toimituksena, kirkkohäinä. Kirkossa voi kuitenkin saada siunauksen sellaiselle avioliitolle, joka on solmittu viranomaisen edessä esimerkiksi puolisoiden erilaisen uskonnollisen taustan vuoksi

12 Parisuhteella tarkoitetaan avarammin miehen ja naisen välistä, usein tunne- tai sitoutumisyhteyttä, joka liittyy kaikkiin edellä mainittuihin vaiheisiin. Rekisteröity parisuhde sen sijaan tarkoittaa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön mahdollisuutta virallistaa suhteensa. Pohdittavaksi hh Kun käytän sanaa perhe, keitä ajattelen siihen kuuluvan? hh Keitä kuuluu vastaavasti kumppanini perheeseen? hh Minkälaisen perheen me haluamme luoda? Marjaana Kanerva Tärkeitä kysymyksiä häitä suunniteltaessa Miten voi mennä naimisiin? Avioliiton voi solmia jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, jota ei ole julistettu holhottavaksi ja joka ei ole ennestään naimisissa. Avioliitto tiettyjen lähisukulaisten kesken on kielletty. Ennen avioliittoa suoritetaan avioliiton esteiden tutkinta. Avioliittoon voidaan vihkiä kirkollisella tai siviilivihkimyksellä. Avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Kuka voi mennä kirkossa naimisiin? Evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kirkollisen vihkimisen saa toimittaa Suomen evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkkokunnan pappi. Vihkimisoikeus on lisäksi myönnetty joillekin muille uskonnollisille yhdyskunnille. Kirkollisesti voidaan vihkiä myös sellaiset parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Kristillinen vihkiminen voidaan toimittaa myös silloin, kun toinen kihlakumppaneista kuuluu ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkokuntaan. Kannattaa kysyä myös mahdollisuutta kaksikieliseen vihkimiseen

13 Onko kirkkohäiden oltava isot ja näyttävät? Joskus luullaan, että kirkkohäiden tulee olla suureelliset ja kalliit. Kirkollinen vihkiminen voidaan kuitenkin järjestää hyvin yksinkertaisesti. Pienimuotoisimmillaan riittää, kun paikalla on pappi, vihkipari ja kaksi todistajaa. Jos vihittävät toivovat, vihkiminen voidaan toimittaa seurakunnan tiloissa niinkin, että todistajina ovat seurakunnan työntekijät. Mikä sukunimi perheen jäsenille tulee? Nykyisen nimilain mukaan puolisot voivat ottaa yhteisen sukunimen tai molemmat voivat pitää oman nimensä. Nimeä vaihtava puoliso voi myös ottaa kaksoisnimen. Päätös nimestä ilmoitetaan vihkijälle. Yhteiseksi nimeksi voidaan ottaa se nimi, joka jommallakummalla puolisolla oli viimeksi naimattomana ollessaan. Kokonaan uutta sukunimeä voi hakea kotikunnan maistraatista. Uusi nimi ei voi olla valmiiksi väestötietojärjestelmässä, paitsi jos se on todistettavasti kuulunut hakijan esivanhemmille. Kaksoisnimen alkuosa voi olla joko se nimi, joka nimeä vaihtavalla puolisolla oli viimeksi naimattomana ollessaan tai se, joka hänellä oli viimeksi käytössä (esimerkiksi entisen aviopuolison nimi). Kaksoisnimen voi ottaa käyttöön tai siitä voi luopua myös avioliiton aikana ilmoittamalla asiasta kirjallisesti maistraattiin. Jos naimisissa olevilla vanhemmilla on eri nimet, he saavat päättää, kumman sukunimen lapsi saa. Seuraavillekin yhteisille lapsille annetaan aina sama sukunimi. Mitä tarkoittaa avioliiton siunaaminen? Avioliiton siunaamisessa rukoillaan avioliiton puolesta. Siunaaminen ei ole juridinen tapahtuma. Siviiliavioliitto tai muussa kuin evankelis-luterilaisen kirkon käyttämässä järjestyksessä solmittu avioliitto voidaan pyytää siunattavaksi omassa kristillisessä kirkossa. Myös ortodoksin kanssa ortodoksikaavan mukaan avioitunut luterilainen voi saada liitolleen vielä siunauksen omassa kirkossaan. Avioliiton siunaamista voidaan toivoa myös, kun kirkkoon kuuluvat ovat solmineet siviiliavioliiton ulkomailla. Avioliiton siunaaminen ei edellytä esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsenyyttä. Parin on mahdollista saada siunaus sellaisellekin liitolle, missä kumpikaan ei kuulu kirkkoon. Yleensä kuitenkin edellytetään, että toinen pariskunnasta kuuluu kirkkoon. Avioliiton siunaaminen luterilaisessa kirkossa muistuttaa kirkollista vihkimistä. Luterilainen siunaaminen voi tapahtua myös muualla kuin kirkossa. Mikä on avioehto? Suomen lain mukaan aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei muuta ole määrätty. Avio-oikeus toisen aviopuolison omaisuuteen tarkoittaa sitä, että omaisuuden jako- tai ositustilanteessa aviopuolisoiden omaisuus jaetaan puoliksi kummallekin. Aviopuolisot voivat avioehtosopimuksen tekemällä poiketa tästä pääsääntöisestä periaatteesta. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Avio-oikeus puolison tai puolisoiden omaisuuteen voidaan siis perustaa tai poistaa sopimusteitse tekemällä avioehtosopimus

14 Avioehtosopimus tulee laatia kirjallisesti. Lisäksi asiakirja tulee muun muassa allekirjoittaa, päivätä sekä kahden esteettömän todistajan todistaa oikeaksi. Avioehtosopimus on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi. Voiko ulkomailla mennä naimisiin? Joka maassa avioliitosta on omat säädöksensä, joita myös ulkomaalaisten on noudatettava. On viisasta selvittää juuri omaa tapausta koskevat säädökset viranomaisten kanssa. Lähteet ja lisää tietoa: evl.fi/avioliitto Pääsääntöisesti Suomen kansalainen voi solmia avioliiton ulkomailla myös kyseisen maan lakien ja määräysten mukaisesti. Asianomaisen maan lakeja ja asetuksia noudatetaan myös, kun tutkitaan avioliiton esteet, ja tämä saattaa kestää jopa viikkoja. Suomessa kirjoilla oleva Suomen kansalainen tarvitsee rekisteriviranomaiseltaan kuusikielisen todistuksen ulkomaan viranomaisen tekemää avioliiton esteiden tutkintaa ja vihkimistä varten. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Kannattaa muistaa myös, että joissakin maissa avioliiton ainoa juridinen solmimistapa on siviilivihkiminen. Joissakin maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa, on puolestaan suomalaisia pappeja, joilla on vihkimisoikeus sen maan viranomaisina. Mutta tällöinkin tarvitaan todistus siitä, että on esteetön avioitumaan ulkomailla ulkomaan viranomaisen edessä. Suomessa ulkomaan viranomaisen edessä solmittu avioliitto saa lainvoiman, kun se on rekisteröity Suomessa. Tätä varten vihkiparin on toimitettava vihkimisasiakirjat rekisteriviranomaiselleen. Asian voi hoitaa myös Suomen edustustoissa

15 Tarja Korpaeus-Hellsten Parisuhteen vaiheet Jokaisen parin rakkaustarina on ainutlaatuinen. Kohtaaminen, ihastuminen ja parisuhteen kehittyminen on jokaisen parin kokemuksena erilainen kuin muilla pareilla riippuen sekä persoonallisista, sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Parisuhdetyössä toimivat ovat kuitenkin huomanneet, että suhteessa on tiettyjä vaiheita, joita pääsääntöisesti kaikki pariskunnat käyvät läpi. Tieto parisuhteen vaiheista auttaa ymmärtämään omaa ja puolison toimintaa, tunteita ja käyttäytymistä. Yleisesti ajatellaan, että vaiheita on kolme: rakastuminen, itsenäistymisen vaihe ja kumppanuus- tai rakkausvaihe. Rakastuminen Tälle vaiheelle ominaista on romanttisuus, hullaantuminen, myönteisyys, yhteenkuuluvuuden ja samanlaisuuden tunne. Omat unelmat ja tarpeet heijastetaan toiseen, unelmien prinssiin tai prinsessaan. Arjen mukana kumppanista tulee esiin myös uusia realistisempia puolia, koetaan ehkä pettymyksiä ja tarve omaan aikaan ja elämään kasvaa. Rakastuminen syvenee kuitenkin hyvässä tapauksessa rakkaudeksi, joka näkee ja hyväksyy toisen myös puutteineen. Itsenäistymisen vaihe Tässä vaiheessa tarve ottaa etäisyyttä toiseen kasvaa. Halutaan lisää itsenäisyyttä, aikaa omille ystäville, harrastuksille ja elämälle. Jos tässä vaiheessa syntyy perheeseen ensimmäinen lapsi, parisuhteen dynamiikka muuttuu ja on entistä tärkeämpää panostaa myös puolisoiden suhteeseen. Nyt on todella aika puhua ja pohtia yhdessä, mitä suhteelta odotetaan ja toivotaan, jotta vältytään mm. valtataistelulta. Joskus tässä vaiheessa itsenäistymisen tai itsemääräämisen tarve menee niin pitkälle, että harkitaan jopa eroa. Keskeisiä teemoja keskusteluun ovat mm. suhteet ystäviin ja sukulaisiin, työ, raha, seksi, kotityöt, ongelmanratkaisu, tavat, ajankäyttö, tulevaisuuden odotukset ja lapsiperheessä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat. Palkintona itsenäistymisen vaiheesta seuraa uutta ja parempaa: kaksi toistensa arvon tunnustavaa aikuista päättää jatkaa yhdessä ja sitoutua toisiinsa. Rakastumisvaiheen intohimon tilalle tulee uudenlaista läheisyyttä sekä syvempää itsen ja toisen tuntemista. Kumppanuus/rakkausvaihe Tässä vaiheessa ajatus rakastan itseäni ja myös sinua sellaisena kuin olet, alkaa olla enemmän totta kuin rakastumisvaiheessa, jolloin elettiin pitkälti unelman kanssa. Tarve muuttaa toinen oman mielen mukaiseksi vähenee ja yhteisestä elämästä tulee sen suhteen realistisempaa, mikä ei tarkoita tylsää elämää. Päinvastoin erilliset persoonat sitoutuvat toisiinsa uudella tavalla, löydetään oma hyvä tapa elää yhdessä. Pitkäaikainen parisuhde on ihmiselle ainutlaatuinen kasvun paikka ja mahdollisuus. Onnistumisen kannalta keskeistä parisuhteessa on hyvä vuorovaikutus. Eri vaiheisiin voidaan myös palata. Esimerkiksi kumppanuusvaiheessa oleva pari voi rakastua toisiinsa uudelleen. Vaiheet voivat esiintyä myös samanaikaisesti ja kestää erimittaisia aikoja riippuen elämän eri olosuhteista. Näitä ovat mm. lapsen syntymä, sairaus, muutto toiseen maahan, ikävaihekriisit, jotka heijastuvat suhteeseen tuoden siihen omat mausteensa

16 Pohdittavaksi hh Missä vaiheessa oma parisuhteesi on? hh Millä tavoin liiton monikulttuurisuus on näkynyt parisuhteessa sen eri vaiheissa? hh Miten olette hoitaneet suhdettanne? hh Miten parisuhdetta voi vaalia sen eri vaiheissa? hh Miten ratkaisette erimielisyyksiä? Kuinka erilaisista kriiseistä voi selvitä? Päivi Oksi-Walter Yksi perhe kaksi kieltä Mitä monikielisyys ja monikulttuurisuus merkitsevät parisuhteelle ja perheelle? Äidinkieli, jolla jokainen meistä on oppinut itseään ilmaisemaan, vaikuttaa meissä myös muulla lailla, sisäisenä kulttuuriperimänä. Kielen kautta me havaitsemme, ymmärrämme ja tulkitsemme ympäröivää maailmaa. Kulttuuriperimämme on rakentunut kieleen. Se pitää sisällään jokaisen omat ajatus- ja toimintamallit, arvot ja normit. Näiden kautta me jatkuvasti suodatamme sitä informaatiota, mitä ympäristöstä saamme. Tämä tarkoittaa niitä kirjoittamattomia sääntöjä, miten me tietyissä tilanteissa toimimme, käyttäydymme ja ennakoimme tulevia asioita ja tilanteita. Tämä käyttäytyminen on kulttuurisidonnaista. Me näemme ja koemme ympäröivän maailman äidinkielemme ja oman kulttuurimme silmin. Siksi eläminen toisessa kulttuurissa on aluksi hämmentävää, sillä minulle ominaiset käyttäytymis- ja selviytymiskeinot eivät välttämättä enää toimikaan samalla lailla. Kieli on avain minuuteen Sopeutuminen, uusi kieli ja arki, tuovat esiin erilaisia puolia minuudesta. Voin löytää uusia vahvuuksia, asioita ja keinoja, millä pärjätä. Toisaalta joudun kohtaamaan itsessäni myös heikkouksia. Nämä uudet puolet voivat rakentua minuuteni voimavaroiksi. Kun elää toisessa kulttuurissa, on mahdollisuus tarkastella aikaisempaa ja lapsuuden kasvuympäristöään tarkemmin. Näin löytää uusia avaimia omaan elämänhistoriaansa. 31

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN PK2_plus 1 *1439901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle Suomen kansalainen, jonka ulkomaalainen puoliso hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot