Marjaana Kanerva (toim.) Pieni opas monikulttuurisille pareille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marjaana Kanerva (toim.) Pieni opas monikulttuurisille pareille"

Transkriptio

1 Marjaana Kanerva (toim.) Pieni opas monikulttuurisille pareille

2 Sisällys Mies, nainen ja perhe Kun kaikki alkaa... 6 Perhe muutoksessa... 8 Unelmat vai todellisuus... 9 Persoona ja kulttuuri Tietoja yleisimmistä kulttuurien välisistä liitoista Suomessa Perheenä Suomessa Kulttuurishokki: ihastusta ja koti-ikävää Mies ja nainen Suomessa ja omassa maassa Miten syntyy perhe? Tärkeitä kysymyksiä häitä suunniteltaessa Parisuhteen vaiheet Yksi perhe kaksi kieltä Yhteys syntyy vuorovaikutuksessa Opettele ymmärtämään kumppanisi tunneilmaisua Suhteen turvallisuus Kahden kulttuurin lapset painos 2010 Koulutuskeskus Agricola Toimitus: Marjaana Kanerva Taitto ja kuvitus: Antti Tiainen Painopaikka: Painotalo Kyriiri Oy Helsinki 2010 Painettu 100 % uusiopaperille. ISBN Mitä uskontomme merkitsee meille? Miten arvomaailmamme kohtaavat? Arvot ja uskonto Uskonto ja kulttuuri Käsitteiden eroavaisuus Kun tarvitaan tukea Vastoinkäymisiin saa apua Vertaistuki ja asiantuntijat auttavat Avunlähteitä... 60

3 Lukijalle Tämä opas on tehty, jotta rakkaus voisi vahvistua monikulttuurisessa parisuhteessa; seurustelussa, avioliitossa ja perheessä, jotta ihmisillä olisi yhdessä hyvä olla, ja vastaan tulevia pulmia voitaisiin käsitellä ja ratkaista, jotta puolisoiden erilaiset kulttuurit olisivat enemmän perheen rikkaus kuin sen ongelma. Oppaassa on perustietoa muutamista tärkeimmistä yhteiselämää koskettavista arjen asioista. Löydät siitä myös vinkkejä suhteen rakentamiseksi, ohjeita etsiä lisää tietoa kysymyksiinne sekä opastusta monikulttuuristen perheiden palveluihin. Opas on tehty monikulttuurista työtä tekevien asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvän parisuhteen ja perheen rakentaminen on aina haasteellinen asia, jota kumppaneiden erilaiset kulttuuritaustat lisäävät. Opas johdattaa tarttumaan vaikeisiinkin kysymyksiin rohkeasti ja auttaa avaamaan alueita, joita ei ehkä tule ennalta ajatelleeksi. Artikkeleiden kysymykset kutsuvat sinua avoimeen ja rehelliseen keskusteluun. Oppaassa käytetään termiä monikulttuurisuus tietoisena siitä, että sana ei ole tarkka eikä kattava. Se kuitenkin kertoo yleistajuisesti, mistä on kyse erilaisten kulttuurien kohtaamisesta ja vuoropuhelusta, tässä tapauksessa parisuhteen ja perheen muodostamisen yhteydessä. Tekijät Työryhmässä ja kirjoittajina ovat olleet: Marjaana Kanerva kouluttaja, Koulutuskeskus Agricola Tarja Korpaeus-Hellsten kansainvälisen työn sihteeri, Helsingin seurakuntayhtymä Kari Lankinen järjestöpäällikkö, Väestöliitto Eeva Liesilinna Monesa-hankkeen projektisihteeri, Suomen Lähetysseura ry Päivi Oksi-Walter perheneuvolapsykologi, Tampereen perheneuvola Mark Saba monikulttuurisuustyön sihteeri, Helsingin ja Espoon hiippakunnat 4 5

4 Marjaana Kanerva Mies, nainen ja perhe Kun kaikki alkaa Rakkaudesta, ihmissuhteesta, tulee pitää huolta. Arjen elämässä on paljon sellaista, joka voi rasittaa suhdetta, vaikka tunteet olisivat kuinka aitoja. Kaikissa parisuhteissa on hyviä ja vaikeita asioita. Kokemus myös osoittaa, että monikulttuuriset perheet kohtaavat usein aivan omanlaisiaan kysymyksiä. Kun puhutaan rakkaudesta haluna rakentaa yhteistä elämää toisen kanssa, se merkitsee muutakin kuin ihastumisen tai rakastumisen tunnetta. Avioliitto merkitsee sitoutumista, vastuun ottamista yhteisestä suhteesta ja elämästä. Monikulttuurisessa suhteessa se merkitsee kiehtovaa ja rikasta, mutta joskus myös vaivalloista tutkimusmatkaa, molemminpuolista vastaantuloa ja kompromisseja. Avioliitto ei ole valmis heti häiden jälkeen, vaan siihen kasvetaan ja sitä rakennetaan yhdessä. Sen solmiminen on aina myös riski, johon ei saa takuuta. Jokainen parisuhde muotoutuu vuosien saatossa ainoaksi laatuaan. Siihen, että meidän liitostamme tulisi juuri meille paras mahdollinen, voi myös itse vaikuttaa. Avain hyvän suhteen rakentamiseen on avoin keskustelu. Vaikeistakin asioista on tärkeää voida puhua. Jokainen meistä odottaa ja olettaa asioita pitkälle oman elämänpiirin viitoittamalla tavalla. Tästä syystä juuri monikulttuurisissa liitoissa voivat odotukset ja oletukset olla voimakkaastikin ristikkäisiä ilman, että sitä alussa lainkaan huomaa. Kokemus kuitenkin osoittaa, että niitä on todella tärkeä käsitellä. Lähtekää siis rohkeasti keskusteluun! Mitä varhemmin asioista puhutaan, sen parempi, sillä ennakoiva ote voi säästää teidät monilta väärinkäsityksiltä. Avoin ja vilpitön vuorovaikutus tukee suhdetta sen kaikissa vaiheissa, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Pohdittavaksi Miettikää ensin yksin, sitten kumppanin kanssa keskustellen, mitä seuraavat kysymykset pitävät sisällään: hh Mitä avioliitto merkitsee minulle? hh Mitä odotan suhteeltamme? hh Mitä sana rakkaus merkitsee minulle? hh Kun mietin itseäni miehenä tai vaimona, mitä ajattelen tuohon rooliin tai tehtävään sisältyvän? 6 7

5 Perhe muutoksessa Maailma muuttuu nopeasti. Tiedon määrä on kasvanut, teknologia on kehittynyt. Arvostukset ja tavatkin ovat erilaiset kuin ennen. Myös kuva perheestä Suomessa tai muuallakin on tänään toinen kuin mikä se oli vaikkapa kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Perhe, jossa jommankumman puolison kulttuuritausta ei ole suomalainen, joutuu vielä voimakkaammin kokemaan muutoksen. Erityisesti vieraaseen maahan saapuvan puolison tilanne on haastava hänen on kohdattava uusi maa, kulttuuri, kieli ja sen arvot ja tavat. Hänen täytyy rakentaa yhteys vanhan ja uuden elämän välille. Arkiset asiat, joita suomalainen puoliso ei aina huomaa edes ajatella, voivat olla muuttaneelle kumppanille vaativia. Muutos ympäröi perhettä ulkoa ja sisältä, olosuhteissa ja sisäisenä prosessina. Unelmat vai todellisuus Miten rakkaus syntyy? Miksi valitsin juuri tämän ihmisen? Onko se puhdas sattuma, jotakin, joka vain ihmeellisesti osuu kohdalle? Vai onko se etsinnän tulos vastaus kaipaukseen, odotuksiin, etsintäänkin? Rakentuuko suhde unelmille, vai onko kyse harkinnasta, tiedosta ja asioiden ymmärryksestä? Kestävässä suhteessa tarvitaan varmasti molempia: unelmointia ja yhteisiä toiveita siitä, millaiseksi haluamme oman liittomme rakentaa. Mutta se kysyy myös keskustelua, omien odotusten ääneen sanomista ja toisen ihmisen toiveiden kuulemista. Se edellyttää myös puolison luonteen tuntemista. Lisäksi se vaatii yhteistä hyvää tahtoa ja päätöstä tehdä parhaansa liiton onnistumiseksi. Matka tutusta ja turvallisesta elämästä uuteen ja vieraaseen merkitsee monien erilaisten asioiden oppimista, mutta myös luopumista. Luopuminen voi tehdä kipeää, ja on hyvä tietää, että ikävä voi yllättää silloinkin, kun uusi maa tuntuu jo tutulta, jopa omalta. Joskus eteen tuleva tilanne tai kysymys on se tekijä, jossa puolisoiden erilainen ajattelu nousee esiin: Mikä kuuluu miehen tehtäviin, mikä naisen? Kuka perheessä käy ansiotyössä? Miten rahaa käytetään? Kuka vastaa kotitöistä? Millä tavoin lapset kasvatetaan? Erilaisia kysymyksiä on paljon! Avoin ja uskaltava suhtautuminen, molemminpuolinen tuki, ja toiselle ja itselle annettu lupa opetella yhteistä elämää auttavat eteenpäin. 8 9

6 Persoona ja kulttuuri Hän on niin myönteinen päättäväinen turvallinen lempeä... Valitussa kumppanissa kiehtoo hänen persoonallisuutensa. Persoonallisuuksien eroja kuvaavia teorioita on paljon, ja erilaisia luokitteluja voidaan tehdä esimerkiksi temperamentin, itsetunnon tai tahdin nopeuden tai hitauden perusteella. Arkikielessä puhutaan usein asiaihmisistä ja tunneihmisistä päätöksiä tehdään pääosin joko realiteettien tai tunteitten ohjaamana. Orientaatiot vaihtelevat: jollekulle esimerkiksi harrastuksissa on tärkeää itse asia, vaikkapa ruoanlaitto, toiselle taas seura, jonka kanssa aterian saa syödä. Ihmisen persoonallisuus on monista erilaisista tekijöistä muodostuva kokonaisuus, joka ei ole staattinen vaan iänkin myötä muuttuva ja muovautuva. Lisäksi siihen, millainen ihminen on tai kuinka hän käyttäytyy, vaikuttavat monet muutkin tekijät, esimerkiksi kasvatus, ympäristö tai turvallisuudentunne. syntyä myös kolmas kulttuuri. Juuri oman perheemme uuden kulttuurin luominen on tärkeä ja keskeinen päämäärä. Pohdittavaksi hh Mitä piirteitä omassa ja kumppanini kulttuurissa pidetään arvostettuina ominaisuuksina? hh Miten oma luonteenlaatuni eroaa kumppanini luonteesta? hh Mitä persoonanpiirteitä omassa lapsuudenkodissani arvostettiin? hh Mitä piirteitä arvostettiin naisissa, mitä miehissä? hh Mistä persoonaan, luonteeseen ja tapoihin liittyvistä ajatuksista haluaisin keskustella kumppanini kanssa? Ihmisen persoonallisuuteen liittyy myös kulttuuri. Etelämaalaiset ihmiset ovat kenties luonteeltaan pohjoismaalaisia vilkkaampia ja sosiaalisempia, mutta käyttäytymistä tukee myös yhteisöllisyyttä arvostava kulttuuri. Jos aasialainen kumppani ei sano mielellään ei, voimmeko tietää, onko kyseessä myöntyvä luonne vai kulttuurin tapa? Monikulttuurisessa liitossa tulee väistämättä vastaan tilanteita, joissa omat ajatukset ja suhtautumistavat ovat erilaiset kuin puolison. Keskustelu, jossa aidosti pyritään ymmärtämään toisen persoonallisuutta ja kulttuuria, on tärkeä tuki yhteisen hyvän elämän rakentamisessa. Kahden kulttuurin liitossa voi oikeastaan tulee 10 11

7 Tietoja yleisimmistä kulttuurien välisistä liitoista Suomessa Thaimaassa, Somaliassa, Marokossa, Virossa ja Ruotsissa syntyneet, sukupuolijakauma 2007 Miehet Naiset Suomessa asui Väestötietojärjestelmän tilastojen mukaan noin ulkomaalaista vuoden 2008 lopussa, mikä on 2,7 % koko väestöstä. Vuonna 2008 Suomeen muutti ulkomailta henkilöä, ja maasta muutti , joten nettomuutto oli henkilöä. Määrä on 3100 edellisvuotta suurempi ja samalla suurin itsenäisyytemme aikana. Ulkomaalaiset Suomessa Thaimaa Somalia Marokko Viro Ruotsi % Tilanne vuosittain Lähde: FT, dosentti Tuomas Martikaisen luento Maahanmuuttajaperheet ja sukupolvet Väestöliitossa Suomessa elää noin kaksikulttuurista paria tällä hetkellä ja vuosittainen lisäys on noin 3000 paria. Kaksikulttuurisissa perheissä elää noin lasta. Tällä hetkellä yleisimmin toinen puolisoista on syntyperältään venäläinen, ruotsalainen tai virolainen. Lähde: Väestötietojärjestelmä Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa olivat venäläiset (26 900), virolaiset (22 500), ruotsalaiset (8 500) ja somalialaiset (4 900). Näiden neljän kansalaisuuden osuus ulkomaalaisista oli 45 prosenttia. Ulkomaisen työvoiman määrä lisääntyi koko maassa noin henkilöllä eli 8 %. Toisaalta ulkomaalaisten maastamuutto on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 42 %. Eniten Suomesta muuttivat virolaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja kiinalaiset

8 Perheenä Suomessa Tarja Korpaeus-Hellsten Kulttuurishokki: ihastusta ja koti-ikävää Kun muutin Suomeen, mielialani ja oloni vaihteli kovin. Yhtenä päivänä elämä ja Suomi maistuivat tosi hyvältä ja toisena päivänä kaikki uusi väsytti, halusin pakata repun, varata lentolipun ja heiluttaa hyvästit pohjoiselle tuttavuudelle. Kuulostaako tutulta? Toiseen maahan muuttanut joutuu väistämättä sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Tätä prosessia kutsutaan kulttuurishokiksi. Kulttuurishokkia kuvataan usein neljällä eri vaiheella. Kulttuurishokin vaiheista voi löytää samanlaisia elementtejä kuin parisuhteen vaiheista. Molemmissa on kyse uusien asioiden, tapojen ja ihmisten kohtaamisesta ja siten myös oman kasvun mahdollisuudesta. Kun henkilö muuttaa uuteen kulttuuriin, kaikki näyttää mielenkiintoiselta. Muuttaja on innostunut tutustumaan erilaisuuteen ja motivoitunut oppimaan uutta. Uudet sukulaiset ja ihmiset tuntuvat mukavilta ja tavat ehkä oudoilta, mutta viehättäviltäkin. Muuttajan kokemusta voisi verrata lähes lomailuun. Tätä vaihetta kutsutaankin turistivaiheeksi. Kun aikaa maahan saapumisesta on kulunut jo jonkin aikaa, niin arki tuo esiin toisenlaisia oloja ja kokemuksia. Kielimuuri tuntuu kasvavan, ja kun voimavarat ja innokkuus kohdata päivittäin uusia asioita vähenevät, olo on väsynyt ja ulkopuolinen. Yksinäisyyden tunne on tavallinen. Omat tiedot ja taidot eivät tunnu riittävän niin kuin oli suunnitellut, pettymys kohdistuu myös paitsi ympäristöön, niin omaan itseen. Tässä kriisivaihessa koti-ikävä usein kasvaa ja yhteydenpito kotimaahan vilkastuu. Tässä vaiheessa läheisten ymmärrys, mutta myös motivointi aktiivisuuteen on tärkeää. Sopeutumisvaiheessa asiat alkavat jo luistaa paremmin. Kieli, tavat ja kulttuuri ovat tulleet tutummaksi ja olo alkaa muuttua paremmaksi. Uudet tilanteet voivat edelleen aiheuttaa jännitystä ja stressiä, mutta ne eivät saa enää valtaa. Luottamus omiin kykyihin selvitä on kasvanut, ja siitä saa iloita. Elämä on ihan mukavaa jälleen. Neljättä kulttuurishokin vaihetta kutsutaan paluushokiksi. Nimensä mukaan se liittyy vaiheeseen, jossa ulkomailla asunut palaa takaisin kotimaahansa. Paluumuuttaja on saanut paljon uusia kokemuksia ja vertailukohtia eri kulttuurien tapojen ja arvojenkin välillä. Hän on ehkä muuttunut myös itse. Voi olla yllätys, että juuri kukaan ei ole kiinnostunut muuttajan hienoista kokemuksista ulkomailla, ja hän jää ajatuksineen ja kokemuksineen taas ulkopuoliseksi. Voi tuntua hankalalta löytää oma paikka ja tapa elää vanhassa ympäristössä, ja se saattaa viedä aikaa. Kulttuurishokin kokemus on jokaiselle yksilöllinen. Koko sana voi tuntua joistakin liioittelulta. Useimmat uuteen kulttuuriin muuttaneet kokevat kuitenkin ainakin joitakin edellä kuvattuja tuntemuksia tai oireita. Siksi on tärkeää, että molemmat parisuhteen osapuolet tiedostavat ja tunnistavat ilmiön olemassaolon ja vaikutukset. Asiasta on hyvä keskustella myös muun lähipiirin kanssa. Tukea ja ymmärrystä asiaan voi saada myös vastaavassa elämäntilanteessa olevien parien taholta. Monikulttuurisessa parisuhteessahan tilanne todennäköisesti keikahtaa jossain vaiheessa ympäri. Kun muutetaan maasta toiseen, on toisen puolison vuoro kokea tämä kasvuprosessi

9 Suomalaisen osapuolen voi olla vaikea tunnistaa tai ymmärtää muuttaneen kumppanin kulttuurishokkia. Jää huomaamatta, että itsellä on omassa maassa kotikenttäetu. Ymmärtämisen ja yhteisyyden kannalta tilanne lienee helpoin silloin, kun puolisot ovat yhdessä kolmannessa maassa, jossa ympäristö on yhtä outo kummallekin. On kuitenkin tärkeää pyrkiä tunnistamaan ilmiö, koettaa asettua toisen asemaan ja keskustella siitä yhdessä. Marjaana Kanerva Mies ja nainen Suomessa ja omassa maassa Suomessa tyttöjä ja poikia kasvatetaan pohjoismaisen demokratian mukaiseen tasa-arvoon. Miehet ja naiset toimivat samankaltaisissa tehtävissä työelämässä ja kotona, ja heillä on yhtäläiset yhteiskunnalliset oikeudet ja velvollisuudet. Vaikka joskus voidaankin puhua miehen tai naisen roolista jossakin yhteydessä, kyse on enemmän mielikuvista ja asenteista kuin tiukasti määritellyistä sukupuoleen sidotuista vastuista. Keskimäärin suomalaiselle naiselle oma raha ja taloudellinen riippumattomuus ovat tärkeitä asioita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että molempien vanhempien käyminen ansiotyössä kodin ulkopuolella on hyvin tavallista. Molemmat myös tekevät kotitöitä ja hoitavat lapsia. Sekä miehellä että naisella voi kummallakin olla kodin ulkopuolisia harrastuksia ja omia ystäviä. Puolisot keskustelevat perhettä ja kotia koskevista asioista ja tärkeät päätökset tehdään yhdessä. Kaikissa maissa asia ei ole näin. On kulttuureita, joissa miehet ja naiset toimivat pääosin oman sukupuolensa parissa. Naisen pääasiallinen toiminta-alue on koti, miehen ajatellaan tuottavan perheelle toimeentulon. Usein mies myös tekee tärkeimmät perhettä koskevat päätökset ja edustaa perhettä yhteiskunnassa. Jos mies on kotoisin alueelta, jossa miehellä on hallitseva asema naiseen nähden, voi Suomen käytäntö tuntua yllättävältä ja vaikealtakin. Vastaavasti nainen, joka oman kulttuurinsa mukaan odottaa mieheltä taloudellista ja sosiaalista turvaa, voi pettyä suomalaiseen, vaimolta suurempaa itsenäisyyttä odottavaan mieheen

10 Yksi keskeinen kysymys liittyy rahankäyttöön. Monissa kulttuureissa ajatellaan velvoitteen taloudelliseen tukeen koskevan perhettä ja sukua laajemmin. Onkin tavallista, että Suomeen muuttanut jäsen lähettää säännöllisesti osan tuloistaan kotimaahan. Tämä voi tulla yllätyksenä suomalaiselle kumppanille. Kokemus osoittaa, että olettaminen on usein erehtymistä. Kannattaa keskustella asioista kysyä, kertoa, kuvailla ja kuunnella. Ette voi tuntea toistenne ajatuksia, ennen kuin kerrotte niistä toisillenne. Pohdittavaksi Eräässä perheessä syntyi eripuraa siitä, että mies vietti suuren osan vapaa-ajastaan mieskavereidensa seurassa vaimon ollessa yksin kotona. Mies piti asiaa luonnollisena, se oli hänen kotimaansa tavallinen toimintatapa. Suomalainen vaimo taas oletti miehen olevan hänen seurassaan tai yhteisten ystävien parissa. hh Pohtikaa esimerkkikertomusta, ja miettikää sen valossa, miten itse suhtaudutte ystäviin, omiin tai puolison? hh Millä tavoin perheessä tulisi sopia ajankäytöstä? hh Pohtikaa käsitteitä vapaus tai itsenäisyys. Mitä ne merkitsevät teille kummallekin parisuhteeseen liittyen? hh Mikä on minulle luonteva tapa jakaa kotityöt? hh Missä kotitöihin liittyvissä asioissa toimimme eri tavoin kumppanini kanssa? hh Millä tavoin mahdolliset miehuuteen tai naiseuteen sisältyvät kulttuuriset roolit tai tehtävät vaikuttavat kotitöihin suhtautumiseen? hh hh Kuka perheessä ansaitsee? Miten ja mihin oletatte rahaa käytettävän? Kuka tekee päätökset ja miten sovitte sen käytöstä? Saanko kumppanilta riittävästi tukea omaan miehuuteeni/naiseuteeni? 18 19

11 Marjaana Kanerva Miten syntyy perhe? Suomessa perhe käsitetään yleensä ydinperheeksi, jonka muodostavat mies, vaimo ja heidän lapsensa. Väljemmin perheeseen voivat kuulua myös isovanhemmat ja sisarukset, mutta yhteys on harvoin niin voimakas kuin maissa, joissa perheellä tarkoitetaan useamman sukupolven muodostamaa suurperhettä. Uusperhe merkitsee perhettä, jossa toinen tai jompikumpi puolisoista on ollut aiemmin naimisissa. Uusperheeseen kuuluvat myös lapset edellisistä liitoista. Suomessa on periaatteena, että mies ja nainen perustavat perheen vapaaehtoisesti. Tärkeänä kannatinpilarina on puolisoiden oma valinta ja keskinäinen rakkaus. Ajatus avioliitosta sukujen sopimuksena tai siitä, että vanhemmat valitsevat lapsensa puolison, on suomalaisessa yhteiskunnassa vieras. Me, vanhempamme ja isovanhempamme. Sukupuun voi täydentää nimillä tai kuvilla. Miehen ja naisen välistä suhdetta kuvataan suomen kielessä erilaisilla sanoilla. Seurustelusuhde tarkoittaa vielä sitoutumatonta tutustumisaikaa. Kihlaus merkitsee sopimusta avioliiton solmimisesta, avioliittolupausta. Avoliitossa mies ja nainen asuvat yhdessä olematta kuitenkaan naimisissa keskenään. Avioliitto on oikeudellinen sopimus yhteiselämästä. Se voidaan solmia joko siviilivihkimyksenä, yleensä maistraatissa, tai kirkollisena toimituksena, kirkkohäinä. Kirkossa voi kuitenkin saada siunauksen sellaiselle avioliitolle, joka on solmittu viranomaisen edessä esimerkiksi puolisoiden erilaisen uskonnollisen taustan vuoksi

12 Parisuhteella tarkoitetaan avarammin miehen ja naisen välistä, usein tunne- tai sitoutumisyhteyttä, joka liittyy kaikkiin edellä mainittuihin vaiheisiin. Rekisteröity parisuhde sen sijaan tarkoittaa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön mahdollisuutta virallistaa suhteensa. Pohdittavaksi hh Kun käytän sanaa perhe, keitä ajattelen siihen kuuluvan? hh Keitä kuuluu vastaavasti kumppanini perheeseen? hh Minkälaisen perheen me haluamme luoda? Marjaana Kanerva Tärkeitä kysymyksiä häitä suunniteltaessa Miten voi mennä naimisiin? Avioliiton voi solmia jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, jota ei ole julistettu holhottavaksi ja joka ei ole ennestään naimisissa. Avioliitto tiettyjen lähisukulaisten kesken on kielletty. Ennen avioliittoa suoritetaan avioliiton esteiden tutkinta. Avioliittoon voidaan vihkiä kirkollisella tai siviilivihkimyksellä. Avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Kuka voi mennä kirkossa naimisiin? Evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kirkollisen vihkimisen saa toimittaa Suomen evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkkokunnan pappi. Vihkimisoikeus on lisäksi myönnetty joillekin muille uskonnollisille yhdyskunnille. Kirkollisesti voidaan vihkiä myös sellaiset parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Kristillinen vihkiminen voidaan toimittaa myös silloin, kun toinen kihlakumppaneista kuuluu ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkokuntaan. Kannattaa kysyä myös mahdollisuutta kaksikieliseen vihkimiseen

13 Onko kirkkohäiden oltava isot ja näyttävät? Joskus luullaan, että kirkkohäiden tulee olla suureelliset ja kalliit. Kirkollinen vihkiminen voidaan kuitenkin järjestää hyvin yksinkertaisesti. Pienimuotoisimmillaan riittää, kun paikalla on pappi, vihkipari ja kaksi todistajaa. Jos vihittävät toivovat, vihkiminen voidaan toimittaa seurakunnan tiloissa niinkin, että todistajina ovat seurakunnan työntekijät. Mikä sukunimi perheen jäsenille tulee? Nykyisen nimilain mukaan puolisot voivat ottaa yhteisen sukunimen tai molemmat voivat pitää oman nimensä. Nimeä vaihtava puoliso voi myös ottaa kaksoisnimen. Päätös nimestä ilmoitetaan vihkijälle. Yhteiseksi nimeksi voidaan ottaa se nimi, joka jommallakummalla puolisolla oli viimeksi naimattomana ollessaan. Kokonaan uutta sukunimeä voi hakea kotikunnan maistraatista. Uusi nimi ei voi olla valmiiksi väestötietojärjestelmässä, paitsi jos se on todistettavasti kuulunut hakijan esivanhemmille. Kaksoisnimen alkuosa voi olla joko se nimi, joka nimeä vaihtavalla puolisolla oli viimeksi naimattomana ollessaan tai se, joka hänellä oli viimeksi käytössä (esimerkiksi entisen aviopuolison nimi). Kaksoisnimen voi ottaa käyttöön tai siitä voi luopua myös avioliiton aikana ilmoittamalla asiasta kirjallisesti maistraattiin. Jos naimisissa olevilla vanhemmilla on eri nimet, he saavat päättää, kumman sukunimen lapsi saa. Seuraavillekin yhteisille lapsille annetaan aina sama sukunimi. Mitä tarkoittaa avioliiton siunaaminen? Avioliiton siunaamisessa rukoillaan avioliiton puolesta. Siunaaminen ei ole juridinen tapahtuma. Siviiliavioliitto tai muussa kuin evankelis-luterilaisen kirkon käyttämässä järjestyksessä solmittu avioliitto voidaan pyytää siunattavaksi omassa kristillisessä kirkossa. Myös ortodoksin kanssa ortodoksikaavan mukaan avioitunut luterilainen voi saada liitolleen vielä siunauksen omassa kirkossaan. Avioliiton siunaamista voidaan toivoa myös, kun kirkkoon kuuluvat ovat solmineet siviiliavioliiton ulkomailla. Avioliiton siunaaminen ei edellytä esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsenyyttä. Parin on mahdollista saada siunaus sellaisellekin liitolle, missä kumpikaan ei kuulu kirkkoon. Yleensä kuitenkin edellytetään, että toinen pariskunnasta kuuluu kirkkoon. Avioliiton siunaaminen luterilaisessa kirkossa muistuttaa kirkollista vihkimistä. Luterilainen siunaaminen voi tapahtua myös muualla kuin kirkossa. Mikä on avioehto? Suomen lain mukaan aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei muuta ole määrätty. Avio-oikeus toisen aviopuolison omaisuuteen tarkoittaa sitä, että omaisuuden jako- tai ositustilanteessa aviopuolisoiden omaisuus jaetaan puoliksi kummallekin. Aviopuolisot voivat avioehtosopimuksen tekemällä poiketa tästä pääsääntöisestä periaatteesta. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Avio-oikeus puolison tai puolisoiden omaisuuteen voidaan siis perustaa tai poistaa sopimusteitse tekemällä avioehtosopimus

14 Avioehtosopimus tulee laatia kirjallisesti. Lisäksi asiakirja tulee muun muassa allekirjoittaa, päivätä sekä kahden esteettömän todistajan todistaa oikeaksi. Avioehtosopimus on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi. Voiko ulkomailla mennä naimisiin? Joka maassa avioliitosta on omat säädöksensä, joita myös ulkomaalaisten on noudatettava. On viisasta selvittää juuri omaa tapausta koskevat säädökset viranomaisten kanssa. Lähteet ja lisää tietoa: evl.fi/avioliitto Pääsääntöisesti Suomen kansalainen voi solmia avioliiton ulkomailla myös kyseisen maan lakien ja määräysten mukaisesti. Asianomaisen maan lakeja ja asetuksia noudatetaan myös, kun tutkitaan avioliiton esteet, ja tämä saattaa kestää jopa viikkoja. Suomessa kirjoilla oleva Suomen kansalainen tarvitsee rekisteriviranomaiseltaan kuusikielisen todistuksen ulkomaan viranomaisen tekemää avioliiton esteiden tutkintaa ja vihkimistä varten. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Kannattaa muistaa myös, että joissakin maissa avioliiton ainoa juridinen solmimistapa on siviilivihkiminen. Joissakin maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa, on puolestaan suomalaisia pappeja, joilla on vihkimisoikeus sen maan viranomaisina. Mutta tällöinkin tarvitaan todistus siitä, että on esteetön avioitumaan ulkomailla ulkomaan viranomaisen edessä. Suomessa ulkomaan viranomaisen edessä solmittu avioliitto saa lainvoiman, kun se on rekisteröity Suomessa. Tätä varten vihkiparin on toimitettava vihkimisasiakirjat rekisteriviranomaiselleen. Asian voi hoitaa myös Suomen edustustoissa

15 Tarja Korpaeus-Hellsten Parisuhteen vaiheet Jokaisen parin rakkaustarina on ainutlaatuinen. Kohtaaminen, ihastuminen ja parisuhteen kehittyminen on jokaisen parin kokemuksena erilainen kuin muilla pareilla riippuen sekä persoonallisista, sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Parisuhdetyössä toimivat ovat kuitenkin huomanneet, että suhteessa on tiettyjä vaiheita, joita pääsääntöisesti kaikki pariskunnat käyvät läpi. Tieto parisuhteen vaiheista auttaa ymmärtämään omaa ja puolison toimintaa, tunteita ja käyttäytymistä. Yleisesti ajatellaan, että vaiheita on kolme: rakastuminen, itsenäistymisen vaihe ja kumppanuus- tai rakkausvaihe. Rakastuminen Tälle vaiheelle ominaista on romanttisuus, hullaantuminen, myönteisyys, yhteenkuuluvuuden ja samanlaisuuden tunne. Omat unelmat ja tarpeet heijastetaan toiseen, unelmien prinssiin tai prinsessaan. Arjen mukana kumppanista tulee esiin myös uusia realistisempia puolia, koetaan ehkä pettymyksiä ja tarve omaan aikaan ja elämään kasvaa. Rakastuminen syvenee kuitenkin hyvässä tapauksessa rakkaudeksi, joka näkee ja hyväksyy toisen myös puutteineen. Itsenäistymisen vaihe Tässä vaiheessa tarve ottaa etäisyyttä toiseen kasvaa. Halutaan lisää itsenäisyyttä, aikaa omille ystäville, harrastuksille ja elämälle. Jos tässä vaiheessa syntyy perheeseen ensimmäinen lapsi, parisuhteen dynamiikka muuttuu ja on entistä tärkeämpää panostaa myös puolisoiden suhteeseen. Nyt on todella aika puhua ja pohtia yhdessä, mitä suhteelta odotetaan ja toivotaan, jotta vältytään mm. valtataistelulta. Joskus tässä vaiheessa itsenäistymisen tai itsemääräämisen tarve menee niin pitkälle, että harkitaan jopa eroa. Keskeisiä teemoja keskusteluun ovat mm. suhteet ystäviin ja sukulaisiin, työ, raha, seksi, kotityöt, ongelmanratkaisu, tavat, ajankäyttö, tulevaisuuden odotukset ja lapsiperheessä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat. Palkintona itsenäistymisen vaiheesta seuraa uutta ja parempaa: kaksi toistensa arvon tunnustavaa aikuista päättää jatkaa yhdessä ja sitoutua toisiinsa. Rakastumisvaiheen intohimon tilalle tulee uudenlaista läheisyyttä sekä syvempää itsen ja toisen tuntemista. Kumppanuus/rakkausvaihe Tässä vaiheessa ajatus rakastan itseäni ja myös sinua sellaisena kuin olet, alkaa olla enemmän totta kuin rakastumisvaiheessa, jolloin elettiin pitkälti unelman kanssa. Tarve muuttaa toinen oman mielen mukaiseksi vähenee ja yhteisestä elämästä tulee sen suhteen realistisempaa, mikä ei tarkoita tylsää elämää. Päinvastoin erilliset persoonat sitoutuvat toisiinsa uudella tavalla, löydetään oma hyvä tapa elää yhdessä. Pitkäaikainen parisuhde on ihmiselle ainutlaatuinen kasvun paikka ja mahdollisuus. Onnistumisen kannalta keskeistä parisuhteessa on hyvä vuorovaikutus. Eri vaiheisiin voidaan myös palata. Esimerkiksi kumppanuusvaiheessa oleva pari voi rakastua toisiinsa uudelleen. Vaiheet voivat esiintyä myös samanaikaisesti ja kestää erimittaisia aikoja riippuen elämän eri olosuhteista. Näitä ovat mm. lapsen syntymä, sairaus, muutto toiseen maahan, ikävaihekriisit, jotka heijastuvat suhteeseen tuoden siihen omat mausteensa

16 Pohdittavaksi hh Missä vaiheessa oma parisuhteesi on? hh Millä tavoin liiton monikulttuurisuus on näkynyt parisuhteessa sen eri vaiheissa? hh Miten olette hoitaneet suhdettanne? hh Miten parisuhdetta voi vaalia sen eri vaiheissa? hh Miten ratkaisette erimielisyyksiä? Kuinka erilaisista kriiseistä voi selvitä? Päivi Oksi-Walter Yksi perhe kaksi kieltä Mitä monikielisyys ja monikulttuurisuus merkitsevät parisuhteelle ja perheelle? Äidinkieli, jolla jokainen meistä on oppinut itseään ilmaisemaan, vaikuttaa meissä myös muulla lailla, sisäisenä kulttuuriperimänä. Kielen kautta me havaitsemme, ymmärrämme ja tulkitsemme ympäröivää maailmaa. Kulttuuriperimämme on rakentunut kieleen. Se pitää sisällään jokaisen omat ajatus- ja toimintamallit, arvot ja normit. Näiden kautta me jatkuvasti suodatamme sitä informaatiota, mitä ympäristöstä saamme. Tämä tarkoittaa niitä kirjoittamattomia sääntöjä, miten me tietyissä tilanteissa toimimme, käyttäydymme ja ennakoimme tulevia asioita ja tilanteita. Tämä käyttäytyminen on kulttuurisidonnaista. Me näemme ja koemme ympäröivän maailman äidinkielemme ja oman kulttuurimme silmin. Siksi eläminen toisessa kulttuurissa on aluksi hämmentävää, sillä minulle ominaiset käyttäytymis- ja selviytymiskeinot eivät välttämättä enää toimikaan samalla lailla. Kieli on avain minuuteen Sopeutuminen, uusi kieli ja arki, tuovat esiin erilaisia puolia minuudesta. Voin löytää uusia vahvuuksia, asioita ja keinoja, millä pärjätä. Toisaalta joudun kohtaamaan itsessäni myös heikkouksia. Nämä uudet puolet voivat rakentua minuuteni voimavaroiksi. Kun elää toisessa kulttuurissa, on mahdollisuus tarkastella aikaisempaa ja lapsuuden kasvuympäristöään tarkemmin. Näin löytää uusia avaimia omaan elämänhistoriaansa. 31

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija , monikulttuurisuuden asiantuntija Milton Bennettin interkulttuurisen sensitiivisyyden kuusi vaihetta Etnosentrisyys: 1. Kiistämisvaihe (denail) oma kulttuuri nähdään ainoana oikeana ja muita kulttuureja

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted)

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 1 Maahanmuuton psykodynamiikasta Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 2 I Identiteetin vastavuoroisuuden psykodynamiikka Tietoinen ja tiedostamaton minuus 3 Libido Self-preservation Attachment Past

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot