AIKA Maanantai klo 9 - Keski-Suomen liitto, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä. Asiat Sivu

Transkriptio

1 Sivu 1 KOKOUSKUTSU (lähetetty ) AIKA Maanantai klo 9 - PAIKKA Keski-Suomen liitto, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä Asiat Sivu Kokouskutsu 1 Kokoustiedot ja osallistujat 2 56 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 57 Pöytäkirjan tarkastus 4 58 Esittelyasiat 5 59 Maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpano 6 60 Maakuntajohtajan viran aukijulistaminen Midinvest Oy:n osinkotuotto Hakeutuminen Interreg Baltic Sea region ohjelmaan hankkeella "Baltic energy area-a planning perspective" (BEA-APP) Lausunto: Oikeusministeriön mietintö käräjäoikeusverkoston kehittämisestä Hankehaku: Keski-Suomen strategiaa tukevat toimenpiteet Jykes Kiinteistöt Oy:n ostotarjous: Keski-Suomen liiton toimitilat Senaattikiinteistöt Oy:n vuokratarjous: Keski-Suomen liiton toimitilat Henkilöstöjärjestöjen kirje: Lomautusten peruminen ja henkilöstösäästöjen täytäntöönpanosta luopuminen Maakuntahallituksen nimeämät edustukset Tiedoksi saatettavat asiat 23 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 Sivu 2 AIKA PAIKKA Maanantai klo 9 - Keski-Suomen liitto, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä OSALLISTUJAT Päätöksentekijät pj. 1. vpj. 2. vpj. Jäsenet: Nyholm Rolf ( ) Lankia Pekka ( ) Makkonen Marja Leena ( ) Aalto Touko ( ) Asikainen Aimo ( ) Kalmari Leena ( ) Kiljala Eija ( ) Kyrö Mika ( ) Saarinen Sari ( ) Simola Eila ( ) Suonperä Juha ( ) Tuomi Pentti ( ) Tuominen Marke ( ) Varajäsenet: Rantanen Piritta ( ) Hiekkanen Juha ( ) Tiainen Eila ( ) Sillanpää Elina ( ) Ikkelä-Koski Tuulia ( ) Hämäläinen Jukka ( ) Rekonen Arja ( ) Rautanen Milla ( ) Tamminen Ossi ( ) Kumpulainen Kari ( ) Holm Pauliina ( ) Marila Leevi ( ) Röppänen Joonas ( ) Maakuntavaltuuston pj. 1. vpj. 2. vpj. Maakunnan yhteistyöryhmän pj. Pekkarinen Mauri ( ) Ruoppila Ahti ( ) Lunttila Tommi ( ) Tiirola Mikko ( ) Toimisto Mikkonen Anita, esittelijä ( ) Ahola Pirjo, sihteeri ( ) Korhonen Hannu ( ) Ristaniemi Olli ( ) Lahti Merja ( ) Päivänen Veli-Pekka ( ) Kokki Pekka ( ) Muut osallistujat X = paikalla, E = este ilmoitettu, - = poissa PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Keski-Suomen liitossa klo Sepänkatu 4, Jyväskylä Puheenjohtaja ROLF NYHOLM

3 Sivu 3 56 KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Avataan kokous. Todetaan läsnäolijat. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kokoukseen kutsutuille muille kuin maakuntahallituksen jäsenille, maakuntavaltuuston puheenjohtajille ja maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajalle.

4 Sivu 4 57 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Ehdotus: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Sari Saarinen ja Eila Simola.

5 Sivu 5 58 ESITTELYASIAT 1. Keski-Suomen Aikajana (liitteet) Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 2. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadut lausunnot (liite) Suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi 3. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys Liikenneinsinööri Pekka Kokki 4. Keskustelu seuraavasta hallitusohjelmasta Maakuntajohtaja Anita Mikkonen 5. Liiton talous 2015 Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Hallintopäällikkö Pirjo Ahola 6. Liiton toimitila-asian valmistelu Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Hallintopäällikkö Pirjo Ahola 7. Muut ajankohtaiset asiat - kehittämispäälliköiden valinnan vaihe Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Kehittämisjohtaja Hannu Korhonen Ehdotus: Kuullaan esittelyt edellä mainituissa asioissa.

6 Sivu 6 59 MAAKUNTAVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Maakuntavaltuusto kokoontui Viitasaaren kaupunginvaltuustosalissa. Liite: Pöytäkirjaluonnos Kokous teki järjestäytymisen ja esittelyasioiden lisäksi seuraavat päätökset. Tarvittavilta osin täytäntöönpanotoimet on osoitettu kursiivilla. 5 Maakuntavaltuusto valitsi puheenjohtajaksi Mauri Pekkarisen, 1. varapuheenjohtajaksi Ahti Ruoppilan ja 2. varapuheenjohtajaksi Tommi Lunttilan maakuntahallituksen toimikaudeksi Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallitukseen seuraavat jäsenet ja varajäsenet vuosille : jäsen Mika Kyrö (kesk.) Eija Kiljala (kesk.) Pekka Lankia (kesk.) Aimo Asikainen (kesk.) Leena Kalmari (sdp) Rolf Nyholm (sdp) Eila Simola (sdp) Sari Saarinen (kok) Juha Suonperä (kok) Pentti Tuomi (ps) Marke Tuominen (ps) Marja-Leena Makkonen (vas) Touko Aalto (vihr) varajäsen Milla Rautanen (kesk.) Arja Rekonen (kesk.) Juha Hiekkanen (kesk.) Tuulia Ikkelä-Koski (kesk.) Jukka Hämäläinen (sdp) Piritta Rantanen (sdp) Kari Kumpulainen (sdp) Ossi Tamminen (kok) Pauliina Holm (kok) Leevi Marila (ps) Joonas Röppänen (ps) Eila Tiainen (vas) Elina Sillanpää (vihr) Maakuntavaltuusto määräsi yksimielisesti maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Rolf Nyholm in, 1. varapuheenjohtajaksi Pekka Lankian ja 2. varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Makkosen. 7 Maakuntavaltuusto käsitteli vuoden 2014 arviointikertomuksen ja merkitsi sen tiedoksi. 8 Maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2014 tilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille maakuntahallituksen jäsenille, maakuntajohtajalle, kehittämisjohtajalle, suunnittelujohtajalle ja hallintopäällikölle tilikaudelta Maakuntavaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet.

7 Sivu 7 Talous- ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä liiton toimintayksiköt tulevat analysoimaan toimintaympäristön muutoksia, tunnistamaan tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioimaan niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä. Maakuntajohtaja päättää aineiston perusteella koko kuntayhtymää koskevista keskeisistä riskeistä sekä tarvittavista suunnitelmista ja toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. 10 Maakuntavaltuusto hyväksyi sijoitustoiminnan perusteet ja toimisto toimivat sijoitustoiminnassa maakuntavaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Toimisto kilpailuttaa sijoitustoiminnan. ja toimisto päättävät tarvittaessa sijoitustoiminnan yksityiskohdista. 11 Maakuntavaltuusto päätti, että aloite Keski-Suomen strategian toimeenpanon tarkentaminen on käsitelty loppuun. 11 Maakuntavaltuusto päätti, että aloite Valtatie 18 rakentamisen kiirehtiminen on käsitelty loppuun. 12 Maakuntavaltuusto päätti, että aloite Poikittaisradan ja Keski-Suomen radan kunnan ja liikenteen kehittäminen on käsitelty loppuun. 13 Maakuntavaltuustolle jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet: - Maakuntaliitto paljon vartija työllisyysasioissa - Keski-Suomen edunvalvontaa europarlamenttiin parannettava - SOTE-uudistus saatava maaliin valmistelua tiivistettävä - Maantie 604 Koskenpää Jämsänkoski perusparannetaan, Uusi massatie Jämsänkosken tehtaalle, Turvallisuutta ja investointeja - Savon kanava arvioitava uudelleen - Haapamäki Parkano Pori radan kehittäminen ekologiseksi biokaasuvedolla toimivaksi EU-rahoitteiseksi radaksi - Keski-Suomen radan hyödyntäminen puutavaran bioenergian kuljetuksissa - Aloite vesiliikenteen logististen mahdollisuuksien selvittämisessä Aloitteet valmistellaan erikseen maakuntahallitukselle. antaa vastaukset aloitteisiin maakuntavaltuuston syyskokoukselle Maakuntavaltuusto hyväksyi seuraavan kannanoton: Keski-Suomen maakuntavaltuuston kannanotto Kannanotto: Saarijärven-Viitasaaren seutukunnasta työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualue Keski-Suomen maakuntavaltuuston kannanotto työ-ja elinkeinoministeriölle

8 Sivu 8 SAARIJÄRVEN VIITASAAREN SEUTUKUNNASTA TYÖLLISYYDEN JA YRITTÄJYYDEN KOKEILUALUE Keski-Suomen maakuntavaltuusto esittää Saarijärven Viitasaaren seutukuntaa työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualueeksi. Seutukunnalla on valmiudet ja halu sitoutua vaikean työllisyystilanteen ratkaisemiseen ennakoivalla työllisyydenhoidolla yrittäjyyttä painottaen. Se tarkoittaa uusien kustannustehokkaiden toimintamallien kokeilua työpaikkojen luomisessa ja yrittäjyyden kehittämisessä sekä joustavampia ja räätälöidympiä ratkaisuja. Yritysten korkeampi tukiprosentti tulee saada nopeasti ja takautuvasti käyttöön Viitasaaren ja Pihtiputaan seudulla yhtenä äkillisen rakennemuutosalueen toimenpiteenä. Äkillisen rakennemuutosalueen status on voimassa ainoastaan vuoteen 2016 asti. Vuoden 2016 jälkeen koko Saarijärven-Viitasaaren seutu tulee palauttaa parhaan yritystuen piiriin. Samalla on tärkeää, että pohjoisen Keski-Suomen yrityksiä hoitavilla TE-toimiston työntekijöillä on toimipiste paikallisten yritysten läheisyydessä, esimerkiksi Viitasaarella. On hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 1,1 miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen hoitoon. Seutukunnalla on käytössään runsaasti ESR-rahoitusta, jotka voitaisiin korvamerkitä erilaisiin työllisyyden ja yrittäjyyden kokeiluihin. Keskeisenä nähdään mm. oppisopimuskoulutusmallin toimivuuden parantaminen ja sen käytön lisääminen. Kehittämisyhtiöiden toimintamahdollisuuksia tulee lisätä eikä rajoittaa aluekehityslainsäädännön tiukoilla tulkinnoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun työllisyyskatsaus kertoo, että Saarijärven - Viitasaaren alueen 20 %:n työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta) on viidenneksi korkein Suomessa. Korkea työttömyysaste on ollut pysyvää jo pitkään. Pitkäaikaistyöttömien osuus seutukunnalla on kuitenkin maakunnan keskiarvoa pienempi: kaikista työttömistä työnhakijoista koko maakunnassa on ollut työttömänä yli vuoden 33,6 %, kun pohjoisen Keski-Suomen seutukunnalla vastaava luku on 30,1 %. Sen sijaan seutukuntaa koettelee yli 50 -vuotiaiden korkea osuus työttömistä työnhakijoista. Lähes joka toinen työtön on yli 50 -vuotias. Myös nuorilla on heikko työllisyystilanne. Samaan aikaan avointen työpaikkojen määrä seutukunnalla on vähentynyt selvästi. Nykyinen tukipolitiikka tuntuu pikemminkin estävän kuin vauhdittavan alueen työllisyyden kehittymistä. Työttömyyden hoidosta syntyvät kustannukset ovat suuria alueella, kun otetaan huomioon, että seudun kunnat menettävät valtionosuusleikkauksissa noin 4,6 milj. euroa (146 /asukas). Työttömyyden perusteella kunnan maksamat työmarkkinatuen korvaukset tulevat kasvamaan merkittävästi vuoden 2015 alusta. Keski-Suomen liitossa on vuoden 2013 työttömyyspäiväkertymien perusteella arvioitu uuden lainsäädännön merkitsevän Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalle keskimäärin 81 % kasvua korvausmääriin. Vuoden 2013 työttömyyspäiväkertymien perusteella kustannukset ovat noin 1,7 milj. vuodessa eli 54 /asukas (Laskelmassa ei ole otettu huomioon kuntien yhteisövero-osuudessa huomioitua 75 milj. kompensaatiorahoitusta, joka maksetaan kunnille pitkäaikaistyöttömyyden suhteessa valtionosuusjärjestelmän tasauksen kautta.). Kustannukset tulevat olemaan laskelmaa suuremmat, koska vuoden 2014 korvausmäärät olivat Keski-Suomessa 2 milj. suuremmat kuin Nyt tarvitaan uusia ja tehokkaita toimenpiteitä pitkään jatkuneen huonon kehityskierteen katkaisemiseksi. Vuoden 2015 alussa voimaan astunut palkkatukiuudistus ja työllisyysmäärärahojen korvamerkitseminen pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon eivät nykykäytännöllä ja nykyisessä taloustilanteessa toimi. Tarvitsemme työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä harvaan asutun alueen erityistarpeet huomioivia rahoituspäätöksiä. Työllisyysmäärärahoillakin tulee aktiivisemmin tähdätä työllisyyden rakenteiden uudistamiseen. Kunnittainen tilanne tulee analysoida ja ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun tehdään päätöksiä työllisyysmäärärahoista. Lisäksi tulisi kokeilla uusia toimintamalleja ja räätälöityjä työkaluja. Huonon työllisyystilanteen lisäksi seudulla on käynnissä äkillinen rakennemuutos. Viitasaaren ja Pihtiputaan nimeäminen äkilliseksi rakennemuutosalueeksi kesästä 2014 vuoden 2016 loppuun oli seurausta Fenestran konkurssista. Suora työpaikkamenetys oli 3,4 % alueen työvoimasta ja arvio työpaikkojen kokonaismenetyksestä oli 5 prosenttia. Kuntien nimeäminen äkilliseksi rakennemuutosalueeksi tiivisti julkisten toimijoiden yhteistyötä Fenestran konkurssin jälkihoidossa. Yritystukien investointien tukiprosentin nostamiselle on jo näytetty vihreää valoa, mutta nyt tarvitaan ripeästi myös päätöksiä.

9 Sivu 9 Uusien työpaikkojen luominen ja yritystoiminnan uudistaminen on pitkäjänteistä työtä. Harvaan asutulla alueella kehittämisyhtiöllä on tärkeä rooli innovaatioiden tukemisessa. Viitasaarella KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuuston kannanotto lähetettiin Keski-Suomen kansanedustajille, työ- ja elinkeinoministeriöön, ELY-keskukseen, TE-toimistoon, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan johtoryhmälle, maakunnan yhteistyöryhmälle ja toimistoon sekä tiedotusvälineille. Lisäksi kannanotto on liiton www-sivulla. 15 Maakuntavaltuuston syyskokouksen ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Pirjo Ahola, , pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus: toteaa pöytäkirjan tarkastustilanteen. toteaa, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet oikeassa järjestyksessä, eivätkä mene maakuntavaltuuston päätösvallan ulkopuolelle, eivätkä ole muiltakaan osin lainvastaisia. päättää panna maakuntavaltuuston päätökset edellä selostetulla tavalla täytäntöön.

10 KSL/131/ /2015 Sivu MAAKUNTAJOHTAJAN VIRAN AUKIJULISTAMINEN Maakuntajohtaja Anita Mikkonen ilmoitti maakuntavaltuuston kokouksessa jäävänsä eläkkeelle tai sen jälkeen, mikäli on tarvetta jatkaa. Maakuntajohtajan valintaan liittyviä otteita liiton hallintosäännöstä: 49 Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai tehtävään. Viran, johon maakuntavaltuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi maakuntahallitus. 50 Virkasuhteeseen ottaminen Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka sitä ennen on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Maakuntajohtajan virkaan voidaan suostumuksen nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. 51 Henkilöstön kelpoisuusehdot Virkasuhteisilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävää työkokemusta. 52 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan valinnasta. Hakuprosessin tavoiteaikataulu: - päätös viran aukijulistamisesta MH hakuaika klo 12 - päätös haastateltavista MH haastattelut ja mahdolliset testaukset syyskuu valintaesitys maakuntavaltuustolle MH valintapäätös MV marraskuu maakuntavaltuuston päätöksen täytäntöönpano MH valitun ilmoitus viran vastaanottamisesta joulukuu viran vastaanottaminen kevät 2016 MH oikaisuvaatimusaika 14 pv MV oikaisuvaatimusaika 14 pv Lisätietoja: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen, mauri.pekkarinen(at)eduskunta.fi Maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, , rolf.nyholm(at)aanekoski.fi Pirjo Ahola, , pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää julistaa maakuntajohtajan viran haettavaksi.

11 KSL/46/ /2014 Sivu MIDINVEST OY:N OSINKOTUOTTO 2015 Keski-Suomen liitto on hankkinut Midinvest Oy:n osakkeita ,93 eurolla. Osakkeet on rahoitettu Keski-Suomen kehittämisrahastosta ja osakkeet ovat liiton taseessa. Midinvest Oy:n yhtiökokous päätti jakaa osinkoina yhteensä euroa. Keski-Suomen liiton osuus on euroa. Midinvest Oy on maksanut osingon liiton tilille Lisätietoja: Pirjo Ahola, , pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus: päättää, että osinkotuotto tuloutetaan Keski-Suomen kehittämisrahastoon.

12 KSL/120/ /2015 Sivu HAKEUTUMINEN INTERREG BALTIC SEA REGION OHJELMAAN HANKKEELLA "BALTIC ENERGY AREA-A PLANNING PERSPECTIVE" (BEA-APP) Keski-Suomen liitto valmistelee hankehakemusta Itämeren alueen ohjelmaan (Interreg Baltic Sea Region ). Hankevalmistelu tehdään ohjelman painopistealueeseen Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen, osioon uusiutuva energia. Hankkeessa Baltic Energy Areas A Planning Perspective (BEA-APP) edistetään julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Hankeaihio on läpäissyt BSR-ohjelman ensimmäisen hakuvaiheen ja varsinainen hankehakemus valmistellaan päättyvään toisen vaiheen hakuun. Hankkeen pääpartneri on saksalainen Mecklenburg-Vormpommernin osavaltion energia-, infrastruktuuri- ja aluekehitysministeriö (Ministerum für Energie, Infrastruktus und Lendesentwicklung Mecklenburg-Vorpommern). Hankkeessa on mukana Keski-Suomen lisäksi partnereita Saksasta, Tanskasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta. Hankkeessa uusiutuvan energian edistämistä kehitetään erityisesti aluesuunnittelun näkökulmasta. Tavoitteena on uusiutuvan energiantuotannon aluevarausten ja uusiutuvan energian sosiaalisen hyväksynnän yhteensovittaminen. Tärkeänä osana tässä on uusiutuvan energian edistäminen käytännön esimerkein ja pilotein sekä hankkeen muiden partnerialueiden kokemusten kautta. Samalla kehitetään uusia osallistamismalleja julkiseen hyväksyttävyyden ja talouslähtöisen kansalaisten osallistamisen näkökulmista. Hankkeen kokonaiskesto on 3 vuotta, hankkeen hyväksymisestä päätetään marraskuussa 2015, jolloin hankkeen toteutus olisi vuosina Keski-Suomen liitto on hankkeessa mukana alueellisena partnerina, jonka rooli on työpakettien toteuttajana ja hyvien käytänteiden edistäjänä omalla alueellaan. Kustannusarvio koko hankkeelle on valmisteluvaiheessa , josta Keski-Suomen liiton osuus on noin BSR hankkeen tuki on Keski-Suomen liitolle 75 % ( ). Keski-Suomen liitto voi hankea hankkeeseen työ- ja elinkeinoministeriön kansallinen vastinrahaa, joka on noin 10 % ( ). Keski-Suomen liiton omarahoitusosuus Keski-Suomen kehittämisrahastosta on näin ollen noin /vuosi (yhteensä ). Lisätietoja: Hannu Koponen, , hannu.koponen(at)keskisuomi.fi Hanna Kunttu, , hanna.kunttu(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: hyväksyy Keski-Suomen liiton hakeutumisen Itämeren alueen ohjelman hankkeeseen Baltic Energy Areas A Planning Perspective (BEA-APP) ja varautuu liiton omarahoitusosuuteen. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään liiton rahoituspäätökset.

13 KSL/97/ /2015 Sivu LAUSUNTO: OIKEUSMINISTERIÖN MIETINTÖ KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTON KEHITTÄMISESTÄ Oikeusministeriö on pyytänyt maakuntien liitoilta lausuntoa käräjäoikeusverkoston kehittämistä käsittelevästä mietinnöstä. Lausunnot on pyydetty toimittamaan mennessä. Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi. Käräjäoikeusverkostoa arvioitiin kokonaisuutena, mistä syystä työryhmä ehdotti muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena tästä olisivat Ahvenanmaan, Helsingin, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennallaan. Työryhmä ehdottaa, että valtakunnallisesti käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennetään nykyisestä 57:stä 33.een. Työryhmän mukaan nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin valtaosa, koska ne ovat vähäisellä käytöllä, niiden turvallisuudessa on puutteita ja niiden vaatima tekninen varustelutaso edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja. Istuntopaikkoja säilytettäisiin lähinnä Lapin alueella, jossa niiden tarve on pitkistä välimatkoista johtuen suurin. Lisäksi istuntopaikka säilytettäisiin joillakin paikkakunnilla, joilta käräjäoikeuden kanslia lakkautettaisiin. Mietinnössä todetaan, että hallinnon sisällä käynnissä olevaan suunnitteluun liittyen on oikeusministeriölle esitetty Keski Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan lakkauttamista. Keski-Suomen liiton lausuntoluonnos Keski-Suomen liitto ei pidä perusteltuna suunnitelmia Keski-Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan lakkauttamisesta ja palvelujen siirtämisestä Jyväskylään. Etäisyydet maakunnan pohjoisosista eriarvoistavat oikeuden saatavuutta ja vaikeuttavat merkittävästi asiointia oikeuslaitoksen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen kunnat ja Äänekosken kaupunki pitävät käräjäoikeuden istuntopaikan säilyttämistä Äänekoskella tärkeänä. Keski-Suomen liitto pitää harhaanjohtavana, että mietinnössä esitetään maakunnan tuomiopiirin ja käräjäoikeusverkoston säilyttämistä ennallaan. Tosiasiassa maakunnan sisällä istuntopaikkaverkostoa suunnitellaan supistettavaksi. Äänekoskelle rakentuvan biotuotetehtaan myötä paikallinen elinkeinotoiminta vilkastuu ja myös väestönkasvua odotetaan. Suunniteltu valtion hallinnon toimipisteen lakkauttaminen olisi vääränsuuntainen viesti kehittyvälle paikkakunnalle. Keski-Suomen liitto ei pidä kestävänä periaatteena menettelyä, jossa palveluja keskittämällä valtionhallinto säästää toimintojen kustannuksissa ja siirtää kustannukset kunnille tai kuten tässä tapauksessa erityisesti kuntien asukkaille eli palvelujen käyttäjille. Keski-Suomen liitto korostaa, ja kuten mietinnön toimeksiannossa edellytettiin, että käräjäoikeudet tulee sijoittaa sinne, missä ennestään on muita oikeudenhoidon toimijoita. Tämän katsotaan vahvistavan edellytyksiä laadukkaalle lainkäytölle ja kustannustehokkaalle toiminnalle sekä tekevän mahdolliseksi saavuttaa synergiaetuja toimitiloissa, turvallisuudessa, koulutuksessa, erityisosaamisen vahvistamisessa ja eri tukitoiminnoissa. Edellä mainittu voidaan ulottaa koskemaan Äänekosken tapauksessa myös käräjäoikeuden istuntopaikkaa, jonka yhteyteen olisi sijoitettavissa mm. poliisin palvelut.

14 KSL/97/ /2015 Sivu 14 Muilta osin Keski-Suomen liitto yhtyy työryhmän näkemykseen Keski-Suomen tuomiopiirin säilyttämisestä omanaan. Lisätietoja: Hannu Korhonen, , hannu.korhonen(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus: antaa oikeusministeriölle edellä olevan lausunnon.

15 KSL/130/ /2015 Sivu HANKEHAKU: KESKI-SUOMEN STRATEGIAA TUKEVAT TOIMENPITEET Kuvaus: Keski-Suomen liitto avaa hankehaun, jonka tavoitteena on löytää uusia kehittämisavauksia ja ratkaisuja Keski-Suomen strategiaan vuosille kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Keski-Suomen strategia painottuu biotalouden, digitalouden ja osaamistalouden teemoihin ( Strategiassa tärkeitä ovat niin ikään aluerakenteen ja saavutettavuuden, kansainvälistymisen sekä hyvinvoinnin ja matkailun kehittäminen. Arviointi ja päätöksenteko: Tukea hankehakuun on varattu maakunnan kehittämisrahasta ja Keski-Suomen Kehittämisrahastosta yhteensä euroa. Hankehaun perusteella suunnattava rahoitus ei ole päällekkäistä maakuntaan osoitetun EU:n hankerahoituksen kanssa. Hankehaulla luodaan verkostoja, joilla mahdollistetaan maakunnan omien EU-hankevarojen ja EU:n kansainvälistä kumppanuutta edellyttävien erillisohjelmien täysimääräinen toteutus. Hankehaun tuloksena tavoitellaan laajoja kumppanuuksia ja toteutettavuusselvityksiä, jotka varmentavat maakunnan kehittäjäverkostoille pääsyn mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämisohjelmiin. Hankehaku julkistetaan ajalle Hakijana voivat olla kunnat ja muut julkisyhteisöt, kunnalliset kehittämisorganisaatiot, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä yrittäjyyttä tukevat yhteisöt. Hankkeiden kesto voi olla enintään 1 vuosi ja niiden odotetaan alkavan syksyllä Hankehaulla mahdollistetaan korkeariskisiä kokeilutoimintoja, joka on otettu huomioon rahoitettavien hankkeiden omarahoitusosuudessa. Hakijan oman rahoitusosuuden tulee olla vähintään 30 %. Strategian toimeenpanoa edistäviä hankkeita arvioidaan, kuinka ne - ulottuvat koko maakuntaan tai suureen osaan siitä - edistävät uusia ratkaisuja ja kehittämisavauksia - tähtäävät kehittämisohjelmiin, jotka synnyttävät uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja - edistävät isojen hankkeiden ja yhteistyöverkostojen syntymistä - tukevat kestävän ja kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentumista - parantavat kansainvälistymistä - lisäävät organisaatioiden yhteishankkeita ja yritysten kytkeytymistä kehittämiskumppanuuksiin - ovat käytännöllisiä ja selkeitä Hankkeet arvioidaan edellä mainittujen kriteerien perusteella Keski-Suomen liitossa strategian toimeenpanosta vastuullisessa työryhmässä. Tavoitteena on, että rahoitettavista hankkeista päätetään maakuntahallituksen elo- ja syyskuun 2015 kokouksissa. Keski-Suomen liitto nimeää hankkeille yhteyshenkilöt. Lisätietoja: Hannu Korhonen, , hannu.korhonen(at)keskisuomi.fi Olli Ristaniemi, , olli.ristaniemi(at)keskisuomi.fi Hilkka Laine, , hilkka.laine(at)keskisuomi.fi

16 KSL/130/ /2015 Sivu 16 Maakuntajohtajan ehdotus: merkitsee hankehaun tiedoksi. varautuu rahoittamaan hankehakua korkeintaan eurolla, josta puolet on maakunnan kehittämisrahaa ja puolet Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoitusta. Hankehaun varsinaiset rahoituspäätökset valmistellaan elo- ja syyskuun maakuntahallituksen kokouksille.

17 Sivu JYKES KIINTEISTÖT OY:N OSTOTARJOUS: KESKI-SUOMEN LIITON TOIMITILAT Keski-Suomen liiton toimitilat sijaitsevat Kiinteistö Oy Keski-Suomen Talossa. Keski- Suomen liitto omistaa toimitilojensa osakkeet. Liiton toiminnan supistuessa toimiston tilat eivät ole tehokkaassa käytössä. valtuutti kokouksessaan ( 146) maakuntajohtajan hakemaan vaihtoehtoja liiton nykyisille toimitiloille ja neuvottelemaan toimitiloista sekä nykyisten toimitilojen vuokrauksesta tai myynnistä. totesi, että asia tuodaan maakuntahallitukselle päätettäväksi. Liiton voimassa olevan hallintosäännön 36 :n mukaan maakuntahallitus suorittaa kuntayhtymän hankinnat. Maakuntajohtaja voi päättää liiton tavanomaiseen toimintaan liittyvistä sopimuksista sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnoista euroon asti. 37 :n mukaan maakuntahallitus päättää osakkeiden ja osuuksien hankinnasta ja myynnistä. Hallintopäällikkö voi päättää liiton toimitilojen vuokraamisesta. Liiton toimisto on käynyt neuvotteluja liiton omistamien huoneisto-osakkeiden myynnistä. Jykes Kiinteistöt Oy on tehnyt ostotarjouksen liiton omistamista huoneisto-osakkeista. Tarjous on voimassa asti. Lisätietoja: Anita Mikkonen, , anita.mikkonen(at)keskisuomi.fi Pirjo Ahola, , pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää Jykes Kiinteistöt Oy:n ostotarjouksen hyväksymisestä. valtuuttaa maakuntajohtaja Anita Mikkosen allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat.

18 KSL/299/ /2014 Sivu SENAATTIKIINTEISTÖT OY:N VUOKRATARJOUS: KESKI-SUOMEN LIITON TOIMITILAT Keski-Suomen liiton toimitilat sijaitsevat Kiinteistö Oy Keski-Suomen Talossa. Keski- Suomen liitto omistaa toimitilojensa osakkeet. Liiton toiminnan supistuessa toimiston tilat eivät ole tehokkaassa käytössä. valtuutti kokouksessaan ( 146) maakuntajohtajan hakemaan vaihtoehtoja liiton nykyisille toimitiloille ja neuvottelemaan toimitiloista sekä nykyisten toimitilojen vuokrauksesta tai myynnistä. totesi, että asia tuodaan maakuntahallitukselle päätettäväksi. Liiton voimassa olevan hallintosäännön 36 :n mukaan maakuntahallitus suorittaa kuntayhtymän hankinnat. Maakuntajohtaja voi päättää liiton tavanomaiseen toimintaan liittyvistä sopimuksista sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnoista euroon asti. 37 :n mukaan maakuntahallitus päättää osakkeiden ja osuuksien hankinnasta ja myynnistä. Hallintopäällikkö voi päättää liiton toimitilojen vuokraamisesta. Liiton toimisto on kartoittanut sopivia toimitilavaihtoehtoja ja käynyt neuvotteluja toimitilojen vuokraamisesta. Senaattikiinteistöt Oy on tehnyt tarjouksen toimitilojen vuokraamisesta Cygnaeustalon 4. kerroksesta alkaen. Tarjous on voimassa asti. Lisätietoja: Anita Mikkonen, , anita.mikkonen(at)keskisuomi.fi Pirjo Ahola, , pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää Senaattikiinteistöt Oy:n vuokrasopimuksen hyväksymisestä. valtuuttaa maakuntajohtaja Anita Mikkosen allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat.

19 KSL/175/ /2014 Sivu HENKILÖSTÖJÄRJESTÖJEN KIRJE: LOMAUTUSTEN PERUMINEN JA HENKILÖSTÖSÄÄSTÖJEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA LUOPUMINEN Keski-Suomen liiton toimistossa käytiin yt-neuvottelut syksyllä päätti kokouksessaan lomauttaa liiton henkilöstön kahdeksi viikoksi. Maakuntajohtaja tarkensi viranhaltijapäätöksessään maakuntahallituksen päätöstä siten, että maakuntahallituksen päättämä lomautus ei koske muiden säästötoimenpiteiden kohteena olevaa henkilöstöä. Liiton JUKO ry:n ja JYTY ry:n pääluottamus/luottamusmiehet ovat esittäneet saapuneessa kirjeessään. että työnantaja luopuu lomautusten täytäntöönpanosta ja muista henkilöstösäästöistä taloudellisiin syihin vedoton. Liite: Henkilöstöjärjestöjen kirje Lisätietoja: Maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, , rolf.nyholm(at)aanekoski.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää, että maakuntahallituksen tekemä lomautussäästöpäätös pysyy voimassa.

20 KSL/149/ /2013 Sivu MAAKUNTAHALLITUKSEN NIMEÄMÄT EDUSTUKSET Maakuntahallituksen toimikauden vaihtumisen johdosta on tarpeen päättää liiton edustajista eri yhteisöissä. Maakuntahallituksen tehtävänä on nimetä kuntayhtymän edustaja niiden yhteisöjen ja laitosten päätöksentekoelimiin, joissa kuntayhtymä on osallisena. päättää edustuksen nimeämisessä seuraavaa työnjakoa: maakuntahallitus päättää edustuksistaan ja siitä, että järjestetäänkö edustus poliittisen edustuksen vai toimiston edustuksen pohjalta. on nimennyt edustajansa seuraaviin yhteisöihin kokouksissaan , ja Euroopan alueiden liitto (AER) yleiskokousedustaja: Mauri Pekkarinen yleiskokousedustajan 1. varaedustaja: Rolf Nyholm yleiskokousedustajan 2. varaedustaja: Juha Suonperä toimiston yhteyshenkilö: Hannu Koponen - Alvar Aalto museon neuvottelukunta liiton edustaja: Ahti Ruoppila - Euroopan maakuntien energia- ja ympäristöjärjestö (Fedarene) hallituksen jäsenehdokas: Rolf Nyholm vuosikokousedustaja: Rolf Nyholm varavuosikokousedustaja: Hannu Koponen - Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry hallituksen jäsenehdokas: Marke Tuominen hallituksen varajäsenehdokas: Caius Forsberg vuosikokousedustaja: varavuosikokousedustaja: Merja Lahti - Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto ehdotus jäseneksi: Mika Kyrö ehdotus varajäseneksi: Pauli Partanen - Keski-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta ehdotus jäseneksi: Rolf Nyholm ehdotus henkilökohtaiseksi varajäseneksi: Marja Leena Makkonen ehdotus jäseneksi: Pekka Lankia ehdotus henkilökohtaiseksi varajäseneksi: Tommi Lunttila - Keski-Suomen Ilmailumuseo hallituksen jäsen: Aimo Asikainen hallituksen varajäsen: Hannu Koponen - Keski-Suomen maakunnallinen seurantaryhmä (SOTE) edustaja: Pekka Lankia

21 KSL/149/ /2013 Sivu 21 edustaja: Marja-Leena Makkonen - Keski-Suomi palkinnon 2016 esiraati Maineteko keskisuomalaisen perinteen tallentamiseksi jäsen: jäsen: jäsen: - Keski-Suomen suurpetoneuvottelukunta edustaja: Mika Kyrö varaedustaja: Pauli Partanen - Keski-Suomen vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta varajäsen: Hannu Koponen - Koulutuskuntayhtymien yhteistyövaltuuskunta jäsen: Juha Suonperä varajäsen: Marke Tuominen - Länsi-Suomen Allianssin puheenjohtajisto edustaja: Rolf Nyholm 1. varaedustaja: Marja Leena Makkonen 2. varaedustaja: Ahti Ruoppila edustaja: Pekka Lankia 1. varaedustaja: Tommi Lunttila 2. varaedustaja: Mauri Pekkarinen - Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunta jäsen: Hannu Korhonen (jory ) varajäsen: Raija Partanen - Pro Ysitie ry:n hallitus ehdotus hallituksen jäseneksi: Aimo Asikainen ehdotus henkilökohtaiseksi varajäseneksi: Pentti Tuomi vuosikokousedustaja: Pekka Kokki varavuosikokousedustaja: ei nimetty - Suomen Kotiseutuliitto vuosikokous- ja kotiseutupäiväedustaja on nimetty erikseen - Suomen Kulttuurirahasto, Schildtin rahasto toimikunnan jäsen: Liite: Lisätietoja: Maakuntahallituksen jäsenille luettelo liiton edustuksista Pirjo Ahola, , pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus:

22 KSL/149/ /2013 Sivu 22 päättää mahdollisista muutoksista ja täydennyksista edellä oleviin edustuksiin. päättää, että sen nimeämiset ovat voimassa maakuntahallituskauden loppuun, jollei tule tarvetta henkilövaihdoksiin tai toimielimen toimikausi lopu ennen maakuntahallituksen toimikauden loppua. toteaa, että maakuntajohtaja voi päättää edelleen toimiston edustuksista ja että päätökset kirjataan viranhaltijapäätöksiin tai johtoryhmän muistioihin. merkitsee tiedoksi toimiston edustukset.

23 Sivu TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 1. Maakuntajohtajan päätökset (liite) 2. Lausunto Luonnonvarakeskuksen ja OKM:n kenttäasemaverkostoselvityksestä Keski-Suomen liiton toimisto on antanut OKM:lle seuraavan lausunnon: Keski-Suomi on vahva metsätalouden sekä metsä- ja teknologiateollisuuden maakunta. Keski-Suomen strategia 2040 nostaa biotalouden ja siihen liittyvän osaamisen keskeiseksi maakunnan vahvuudeksi ja painottaa tätä myös älykkäässä erikoistumisessa. Varsinkin Äänekosken biotuotetehdasinvestointi tuo vahvan kasvusysäyksen biotalouteen. Luonnonvarakeskus (Luke) on alueellisesti näkyvä ja merkityksellinen toimija entistä tarpeellisemmassa osaamisverkostossa. Keski-Suomen liitto pitää hyvänä OKM:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) aluelähtöistä tarkastelua yliopistoverkoston ja luonnonvarakeskuksen yhteistyön syventämiseksi. On kuitenkin tärkeää, että tällaiseen tarkasteluun otetaan mukaan myös muut valtion sektoritutkimuslaitokset ja luonnonvaratutkimusta tekevät tahot, Keski-Suomen näkökulmasta erityisesti VTT. Tällöin saadaan selvempi kuva tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Biotalous on koko maata yhdistävä tekijä, eri alueiden painotukset on nähtävissä Luken olemassa olevasta tutkimusasemaverkostosta. Alueiden painotuksissa tärkeäksi nousevat myös alueiden elinkeinot. Keski-Suomeen, Äänekoskelle tuleva historiamme suurin metsäteollisuuden investointi on koonnut keskisuomalaiset toimija yhteistyöhön biotalousalan eteenpäin viemiseen. Keski-Suomen painotuksina Luken ydinosaamisalueilla ovat jatkossakin 1) biomassapohjaisten tuotteiden raaka-aineiden saatavuus ja jalostus, 2) akvaattiset tieteet ja 3) tervetaimituotanto. 1) Biomassapohjaiset tuotteet ja niihin perustuvat elinkeinot ovat erittäin merkityksellisiä Keski-Suomessa. Äänekoskelle Metsä Fibren rakentaman biotuotetehtaan myötä tämän alan merkitys alueelle vain kasvaa. Luken merkitys uusien innovaatioiden kehittäjän on suuri, mutta olisi tärkeä tarkastella samanaikaisesti Luken ja korkeakouluverkoston (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ulkopuolisia korkean tason t&k toimijoiden sijoittumista. VTT:llä on Jyväskylän toimipisteessä metsäteollisuuden uusiutuviin prosesseihin painottuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä, jota he tekevät yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Keski-Suomen liitto painottaa myös elinkeinoelämän merkitystä koko biotalousalalle. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen linkittyminen elinkeinoihin tuo uusia innovaatioita. 2) Selvityksessä esitetty kampusajattelu (monitoimijuus), jossa useamman tutkimusorganisaation toiminta samalla kampuksella tuottaa synergiaa, on hyvä lähtökohta. Keski-Suomessa tämä monitoimijuus toteutuukin erittäin hyvin akvaattisten tieteiden osalta; Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luken Laukaan kalanviljely-yksikkö tekevät yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja käytännön kokeiluiden osalta. Tätä kokonaisuutta täydentää Nablas Oy:n korkean tason ympäristölaboratorio. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimusympäristö. Akvaattiset tieteet ja kalatutkimus tukevat myös matkailua ja virkistystä, erityisesti koskikalastuksen suosio on merkittävä (Jyväskylän yliopiston kohdalla tulee tunnistaa kalatutkimus).

24 Sivu 24 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) painopisteenä on biotalousala ja sen keskeinen toimija on Tarvaalan Biotalous-kampus (merkintä JAMK:n Tarvaalan kampuksesta puuttuu kartoista). Tarvaalan biotalouskampuksella yhteistyössä toimivat myös yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT ja toisen asteen koulutus (Poke, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä). Tässä yhteistyössä Luken resurssit ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa. Yhteistyön tulokset näkyvät mm. kalatalousalan voimakkaana kasvuna tarkasteluajanjaksolla Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta löytyy myös osaamista kestävään luonnonvaratalouteen ja -politikkaan. 3) Osa Luken toiminnasta on lainsäädäntöön perustuvaa. Tästä hyvä esimerkki on Luken Laukaan tervetaimiasema ja siellä tapahtuva valiotaimituotanto. Puhtaiden, kotimaisten kantojen säilyttäminen ja lisäysaineiston turvaaminen on kansallista työtä, jonka merkitys muuttuvassa ilmastossa vain kasvaa. Marjakasvituotannon turvaaminen ja kasvituhojen riskien minimointi ovat kansallisesti merkittäviä elinkeinopoliittisia tehtäviä. Tällainen työ ei ole markkinoiden hoidettavissa, vaan se pitää nähdä kansallisena elinkeinon turvaamisena. Luken toimipisteverkoston kehittyminen ei saa vaarantaa sitä pitkäjänteistä osaamisen kartuttamista, joka Laukaan tervetaimiasemalla on tehty. Laukaan toimipisteellä on kiistatta sijaintinsa puolesta vahvuuksia, joita ei saavuteta kustannustehokkaasti muualla. Lisätietoja: Hannu Koponen, kehittämispäällikkö /biotalous, p Ehdotus: Merkitään asiat tiedoksi. Todetaan, onko muita tiedoksi saatettavia asioita. Merkintä: