Vesinäkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen - Muistio Jyrki Kettunen Da Wo Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesinäkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen - Muistio 20.12.2010. Jyrki Kettunen Da Wo Oy"

Transkriptio

1 Vesinäkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen - Muistio Jyrki Kettunen Da Wo Oy

2 Sisällys: Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 I.Työmenetelmä... 2 II. Teollisuus ja teolliset palvelut... 3 III. Hyvinvointi ja matkailu... 5 IV. Uusia avauksia... 7 V. Markkinointinäkökohtia... 8 VI. Länsi-Uusimaan vesibrändäys... 9 Liitteet: Liite I. Käytetty keskeinen aineisto Liite II. Asiantuntijapaneeli, kutsutut ja osallistuminen (x) Liite III. Valmistelumuistio panelisteille Liite IV. Arviointilomake: kriteerit vesipohjaiselle liiketoiminnalle... 25

3 Tiivistelmä Muistiossa käsitellään Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) ja Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinorakenteen rikastuttamista koskevan HELMI ohjelman Länsi Uusimaalle kohdistettuja, VETEEN liittyviä toimintamahdollisuuksia. Työ tehtiin aineistokatsauksena, jonka tuotosta ja siitä kehitettyä 55 suositusta arvioitiin asiantuntijapaneelissa. Keskeisiksi tuloksiksi kohosivat: Teollisissa tuotteissa biojätetekniikka ja talousvesiketju kokonaisuudessaan, sekä hajakuormituksen uudet fosforinpoistomenetelmät. Lohjanjärven muikun kaupallistaminen, sekä alueen laituristandardi saivat myös kannatusta. Merialueella nähtiin mahdollisuuksia arvoveneiden säilytykselle ja huollolle. Hyvinvointi ja matkailupalveluissa nousi esiin Porlan akvaariokeskus, uusien ideoiden koordinoitu pilotointi sekä luonnonvesiin liittyvä tarjonta ongelmanratkaisuineen. Kulttuuritarjontaa viikinki- ja varhaisasutuspohjalla, sekä vanhojen vesihuvien elvytystä pidettiin kiintoisana. Mustion- Karjaanjoen voimalaitosten kehittämistä matkailumyönteiseksi suositeltiin. Uusissa avauksissa korostuu verkottuminen aiempaan yrityskantaan. Kohteina nousivat esiin vesitaide, talvinen pelastuskoulutus ja hylkyjen tarkastelu minisukellusveneestä. Markkinoinnista löytyi eniten kehittämistä lähes kaikissa suhteissa. Avainkysymys on kaksisuuntainen ja nopea tiedonkulku asiakaspinnassa, suuntautuminen uusiin asiakasryhmiin, yhdistetty ja helppokäyttöinen tarjonta (ei Venäjälle englanniksi!), sekä asiakaspalautteen käyttö toiminnan kehittämisessä. Alueen vesitarjontaan liittyvä brändi nähtiin harkinnan arvoiseksi. Tässä yhteydessä on luontevaa aikaansaada myös uusien hankkeiden riskirahoitusjärjestely. 1

4 Johdanto Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) on alueen kärkiteemoiksi määritelty kulttuuri ja hyvinvointi, teknologian soveltaminen sekä luova talous. Tavoitteena on vahvistaa elinkeinojen kilpailukykyä, yrityslähtöisiä toimintaedellytyksiä sekä panostaa toimintaympäristön elinvoimaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2010 alussa julkistamassa HELMI-hankkeessa selvitetään Suomen elinkeinorakenteen vahvistamista ja rikastuttamista valiten aluekohtaisia erityisnäkökulmia. Hankkeessa on kaikkiaan yhdeksät silmälasit, joista Länsi-Uudenmaan tehtäväksi tuli tarkastella VETEEN alueella liittyviä mahdollisuuksia. Alustavasti nähtiin pohdinnan painottuvan Lohjalle, osahankkeen toimeenpanijana on Lykes Oy, mutta on selvää, että jo KOKO-ohjeistus edellyttää alueen pohdintaa kokonaisuutena. Länsi-Uudellamaalla on vesinäkökulman suhteen olennaista kilpailuetua siinä, että se on KOKOalueista käytännössä ainoa, jolla on sekä ison järvivesistön että meren tarjoamia mahdollisuuksia. Seuraavassa on periaatteena ollut kohdentaen mutta integroidusti : tietty suositus voi kohdentua, mutta kokonaisuus on oltava mielessä toimenpiteitä pohdittaessa. Muistion tarkastelu on tapahtunut edellä mainittujen alueen kärkiteemojen ja KOKO-tavoitteiden määrittämässä ympäristössä. Tutkimushankkeet, samoin kuin ideat, joihin liittyvää toimintaa ei seudulla ole, vaikka sitä löytyy muualta Suomessa, on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Toisaalta, jos edellä mainittu perustavoitteisto on idealle sopiva, ei vesiyhteyden ensisijaisuutta ole teoreettisemmin pohdittu. Tavoitteena on tunnistaa muutamia alueelle sopivia konkreettisia hankeaihioita, sekä pohtia näiden osalta, mikä on luontevin etenemistapa. I. Työmenetelmä Sopimusaikataulu asetti tiukat reunaehdot työn etenemiselle, ja siksi oli valittava suoraan etenevä prosessi, jossa ei jää aikaa takaisinkytkennöille eikä sinänsä hyödylliselle pohdinnalle. Tehtävän selvä rajaus teki tämän mahdolliseksi. On luultavaa ja jopa toivottavaa, että Lykes Oy:n työstäessä ohjelmaa edelleen löytyy joitakin nyt ohitettuja asioita, jotka voidaan luontevasti sisällyttää kokonaisuuteen. Työ eteni seuraavin vaihein: - Epävirallinen asiantuntijakokous, jossa pohdittiin, mitä vesisilmälasit voisivat Länsi- Uudenmaan KOKO-ohjelmaan yhdistettynä sisältää. - Neuvottelu Lykes Oy:ssä, tarjous ja tilaus. - Laajahkon aineiston hankinta ja läpikäynti: millaista liiketoimintaa on veteen liittyen globaalisti, millaista Suomessa ja mitä Länsi-Uudellamaalla. Balance Consultingin aineisto alueen yrityksistä kunnittain. Veteen liittyvä mediaseuranta kahden kuukauden ajan. Aineiston perusteella tunnistettiin noin sata ideaitua, joista oli kehitettävissä viitisenkymmentä suositusta hankkeiksi tai toimenpiteiksi. Liitteenä I on luettelo keskeisestä aineistosta. - Asiantuntijapaneelin valinta ja ohjeistus. Paneeli rajattiin pieneksi (13), koska kyse oli työryhmästä. Osallistujat haettiin teollisista ja palveluyrityksistä, kansalaisjärjestöistä ja alueen veteen liittyvästä virkamieskunnasta. Lista kutsutuista, sekä näiden osallistuminen 2

5 näkyy liitteestä II. Panelistit saivat etukäteen liitteenä III olevan muistion toivomuksella erityisesti pohtia suositusten haluttavuutta ja toteuttamismahdollisuuksia. Kireä aikataulu teki mahdottomaksi saada kaikkia paikalle, mutta myös estyneiltä pyydettiin suositusarviointi, tosin vain omaan asiantuntemukseensa liittyvien kysymysten suhteen. - Asiantuntijapaneeli Tällöin käytiin keskustellen läpi suositukset, ja kukin panelisti teki henkilökohtaisen arvioinnin niiden nykyisestä merkityksestä alueelle, ehdotuksen uutuusarvosta, toteutusvaikeudesta sekä toteutusnopeudesta. Arvioinnissa käytetty taulukko on Liitteenä IV. Keskustelussa aineisto sekä tarkentui että täydentyi, minkä arvioijat ottivat huomioon pohdinnassaan. Myös Lykes Oy:n edustajat osallistuivat paneeliin. - Raportin laatiminen asiantuntijapaneelin tulosten perusteella. Saatuja arvioita tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: mitkä ovat alueelle merkittävimpiä, mitkä ovat nopeimmin toteutettavissa sekä millä on korkein uutuusarvo. Jatkotarkasteluun otettiin ne aihiot, jotka vähintään kolme asiantuntijaa asetti suotuisimpaan luokkaan. Alueelle nykyisin merkityksellisiä aihioita erottui näin kolmetoista kappaletta, korkean uutuusarvon aihioita kahdeksantoista ja nopeasti toteutettavia kaksitoista. Jatkossa tarkastellaan lähemmin niitä suosituksia, joissa joko kaikki kolme tai ainakin kaksi kriteeriä toteutuu samanaikaisesti. Rajaus ei tarkoita sitä, että ulkopuolelle jääneet suositukset lakkaavat olemasta, ne ovat vapaasti käytettävissä ja erityisesti yrittäjien toivoisi hakevan aineistosta itselleen sopivaa. II. Teollisuus ja teolliset palvelut Tausta-aineiston perusteella on Länsi-Uudellamaalla verraten harvoja sellaisia, veteen liittyviä yrityksiä, joiden kasvunäkymät ja tuloskehitys tekevät mahdolliseksi itsenäisen laajenemisen. Pieniä veteen liittyviä yrityksiä on sen sijaan runsaasti, ja lisäksi löytyy keskisuuria, mutta kannattavuudeltaan heikompia. Kumpikaan yritystyyppi ei ole kiinnostunut eikä kykenevä merkittäviin irtiottoihin, sen sijaan verkottumalla ja konsortioita muodostamalla ne voivat saavuttaa menestykseen tarvittavan kriittisen massan. Tällaisia aloja ovat ainakin veneiden valmistus ja huolto, matkailupalvelut, pesulat sekä porakaivot/maanlämpö ja tähän liittyvät ilmastointiratkaisut, joissa kaikissa löytyy alueelta parikymmentä yritystä. Näissä tapauksissa ei siten olekaan kysymys siitä MITÄ tehdään, vaan siitä MITEN kokonaisuus saadaan kasvamaan nykyisen, usein paikallisen markkinan ulkopuolelle. Tämän ohella on alueella runsaat parikymmentä yksittäistä, veteen liittyvää yrityshanketta. Näiden suhteen tarkastellaan tässä raportissa myös kysymystä MITÄ, koska vesinäkökulman korostus saattaa avata niissä uusia mahdollisuuksia. Suuryrityksillä on alueella lukuisia toimipaikkoja, jotka kuitenkin vain poikkeustapauksissa pystyvät itsenäiseen päätöksentekoon. Sensijaan ne ovat hyviä kokeilu- ja pilotointipaikkoja teollisille palveluille, jotka menestyessään otetaan käyttöön myös ao. yrityksen muissa yksiköissä avaten näin ovet kansainväliseen menestykseen. Suosituksista nousivat esiin seuraavat: Biojätetekniikka, eli menetelmä, jossa uuden alueen taloudet varustetaan jätemyllyin, ja kaikki yhdyskunnan orgaaninen jäte käsitellään yhdessä energiaa tuottaen, priorisoitui kaikilla kolmella kriteerillä. Menetelmää ollaan parhaillaan soveltamassa Ruotsissa ja se soveltuu ensi sijassa uuden suurehkon asuinalueen ratkaisuksi. Yhdyskunnalle syntyvä etu on varsinkin logistiikan suhteen 3

6 merkittävä, mutta kun ratkaisu vähentää jäteyhtiöiden tuloja, on vastustus kiivasta. Järjestelmä on kokonaisuudessaan koottavissa standardikomponenteista, olennaista on syntyvän kaasun tehokas käyttö esim. joukkoliikenteen energialähteenä. Etenemistapa: Lykes Oy:n toimesta tutustutaan Ruotsin käytäntöihin ja kokemuksiin, ja mikäli ne ovat suotuisat, otetaan asia esille alueen uusia asuinalueita koskevassa pohdinnassa. Kytketään mukaan ympäristöviranomaiset ja ankkuriyritys. Tämä, maassa toistaiseksi ensimmäinen hanke esitellään pilottina, jonka tulosten perusteella sekä viranomaiset että ankkuriyritys voivat tehdä jatkolinjauksensa. Riskirahoitus oli toinen kaikilla kriteereillä priorisoitunut aihio. Maassa on runsaasti kaikenlaista riskirahoitukseksi kutsuttua, mutta todellista omaan pääomaan vertautuvaa riskirahaa niukalti. Asiaa on alueella aiemmin pohdittu, mutta se on jäänyt kuntien kyläpolitikointiin. Tulevaisuudessa päättäjiä on vähemmän ja asia tulee ottaa uudelleen esille niin, että myös alueen yritykset tulevat mukaan. Rahoituskohteiksi sopivat luontevasti yrittäjien yhteistyöverkot ja konsortiot, kohteita otetaan ohjelmaan korkeintaan kaksi vuodessa, ja exit tulee olla viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Asiassa tulee edetä niin, että se otetaan KOKO-hankkeen agendalle ja kytketään mukaan alueen yrittäjäjärjestöt. Vastaavaa on tekeillä eräillä toisilla KOKO-alueilla. Alueellisen merkityksen kannalta priorisoitui fosforinpoisto, jota lähes koko ryhmä piti tärkeänä. Tässä on kyse aktiivisesta kytkeytymisestä asiassa jo meneillään oleviin hankkeisiin, tulee tarjota pilotointia, kokeilualueita ja paikallistuntemusta. Kontaktipintaa löytyy Länsi-Suomen jokivesistöjen sekä toisaalta Itämeri-hankkeen piiristä. Kun kyse on hajakuormituksen hallinnasta, on mukaan alusta alkaen saatava yrittäjiä tarjoamaan hyväksi havaittuja toimenpiteitä kuten kosteikkotekniikkaa, kalkitusta, kipsausta tai raudoitusta. Aiheeseen on syntymässä myös välitöntä taloudellista intressiä EU:n maatalouspäätösten ja uusimpien ympäristölinjausten myötä. Etenemistavaksi sopii Jykes Oy:n kokoon kutsuma intressipaneeli, joka laatii viranomaistahoille esitettävän agendan. Rahoituksenkin kannalta on olennaista, että tehdyn toimenpiteen teho voidaan mitata, mitä nyt on hajakuormituksen suhteen pikemmin vältetty. Uutuusarvon suhteen saivat vahvan kannatuksen Lohjanjärven laituristandardi ja muikun troolaus. Edellisessä on tehokkainta edetä suunnittelukilpailulla, jossa kiinnitetään huomiota ulkonäköön, käytettävyyteen, asennettavuuteen ja kustannuksiin. Yhteisön ohjeistus toimii vasta, kun on mitä ohjeistaa. Kilpailun tuloksen syntyvä standardi annetaan valmistajayrittäjille alhaista lisenssimaksua vastaan. Hanke sopii hyvin Lykes Oy:n HELMI kokonaisuuteen. Muikun troolaus rajoittuu sulaan kauteen. Itse troolauksen ja logistiikkaketjun teknologia on SITRAN kehittämänä käytössä, ja yrittäjiä, mikäli troolaukselle hankitaan tarvittavat luvat, löytyy kilpailutettaviksi saakka. Markkina-alueena metropolin seutu on Länsi-Uudellemaalle jopa maan suotuisin. Hanke etenee parhaiten niin, että Lykes Oy:n valitsema vastuuhenkilö tutustuu Säkylän Pyhäjärvellä tehtyyn menestykselliseen työhön. Veneiden talvisäilytys merenranta-alueella sai eniten kannatusta, kun arvioitiin toteutusnopeutta. Tätä toimintaa on jo jossakin määrin tarjolla, mutta kyse on merkittävästä laajennuksesta niin, että mukaan tulee myös veneiden huoltoon liittyvää yrittäjyyttä. Markkinointi suunnataan ensi sijassa Venäjälle, sillä jo Pietarissa on rikkaita ihmisiä neljän Suomen verran. Paikan valinnassa on 4

7 kiinnitettävä huomiota oheispalveluihin, tarvitaan korkealuokkaista majoitus- ja ravintolatarjontaa, sillä veneen omistajat haluavat käydä ihailemassa omistustaan. Toimintaa vaatii neliöitä, joten riittävä kaavavaraus on tarpeen. Toisaalta KOKO-ohjelman puitteissa on yritettävä välttää sitä, että asia pilataan useilla pienillä keskenään kilpailevilla hankkeilla. Keveimmin investoinnein hanke saadaan toimeksi Hangossa, jossa on kemian teollisuuden jäljiltä asumiseen vaikeasti kunnostettavaa tonttimaata, ja sataman infra suurtenkin veneiden siirtoon. III. Hyvinvointi ja matkailu Alueella on nykyisin kyse palveluista, joiden tarjonta kohdistuu lähialueille ja jossakin määrin Suomeen kokonaisuudessaan. Tavoitteeksi tulee kuitenkin ottaa laajempi markkina-alue jo siksi, että nyt ohjelmassa olevien veteraanipalveluiden tarve on nopeasti vähenemässä, ja yhteiskunnan rahoittamaa muutakin kuntoutusta tullaan leikkaamaan. Kuntoutukseen on jo syntynyt runsaasti ylikapasiteettia, ja alasajotilanteessa alueelliset sekä muut ei-kaupalliset näkökohdat tulevat sotkemaan kilpailua. Vaikka fysikaalisilla ja henkisillä palveluilla on omat erityispiirteensä kietoutuu tarjonta ja asiakaskunta monin tavoin yhteen. Parhaat asiakkaat korjaa se, joka kykenee luomaan näille houkuttelevia yhdistelmiä. Alueella on useita kylpylöitä ja näihin verrattavia, lähinnä liikuntaan suuntautuneita laitoksia. Käytännöllisesti katsoen kaikissa on tarjolla lääketieteellistä asiantuntemusta ja monipuolista fysikaalista hoitoa sekä kuntoutusta. Laitokset ovat jossakin määrin profiloituneet eri suuntiin, mutta yhteistyö vaikkapa kansainvälisessä markkinoinnissa puuttuu. Hyvän kylpylän tulee tarjota myös muita elämyksiä. Keski-Euroopan vanhoissa laitoksissa kuuluu kylpylän yhteyteen kasino, ja niissä on panostettu mahdollisuuteen luoda uusia ihmissuhteita. Tämä puoli on Suomessa toistaiseksi jäänyt verraten ohueksi. Ehkä tämä on osasyynä siihen, että laitosten majoituskapasiteetin täyttöä matkailijoilla ei juuri tapahdu. Pitemmän ajan kuluessa on useimmat laitokset kuitenkin nähtävä enemmän matkailun suuntautuneina. Suosituksista mikään ei läpäissyt kaikkia edellä esitettyä kolmea kriteeriä. Akvaariokeskus katsottiin lähes yksimielisesti uutuusarvoltaan korkeaksi ja myös nopeasti toteutettavaksi Porlan yhteydessä. Kyse on ainakin ensi vaiheessa makean veden kaloista. Asia etenee luontevasti niin, että Lykes HELMI-hankkeen puitteissa teettää kalabiologilla ja akvaariosuunnittelijalla kehyssuunnitelman, jonka jälkeen asia voi edetä omana yrityksenään. Asiakaskunnan valtaosan muodostavat koululaiset ja opiskelijat, mikä tulee ottaa huomioon tilasuunnittelussa. Akvaariokeskus on melkoinen energiasyöppö, ja edullisen energian mahdollisuus on tärkeä osa taloutta. Matkailuun liittyvien uusien ideoiden organisoitu pilotointi nähtiin sekä merkittäväksi että nopeasti toteutettavaksi. Kyse on siitä, että samoja asioita ei kokeilla useassa paikassa, vaan kokemuksia vaihdetaan, ja mieluummin kokeillaan viittä asiaa kuin samaa asiaa viidessä paikassa. Asia on käytännössä hankala, kun palveluideoille on vaikea saada mallisuojaa, mutta ainakin muualla tulevaisuuteensa panostavat yritykset on saatu tällaisen järjestelyn piiriin. Asia sopii laitosten yhteiselimen pohdittavaksi, kaikki eivät siihen ainakaan aluksi sitoudu, mutta jo muutamassa vuodessa mukana olijat saavat tuntuvan kilpailuedun samalla kun kokeilukustannukset laskevat. Jos alueelle syntyy riskirahoitusyhtiö, on tässä sille tyypillinen sijoituskohde. Alueellisen merkityksen suhteen priorisoitui edellisten lisäksi luonnonvesiin liittyvä toiminta sekä maaomistajanäkökulman mukaanotto aktiviteetteja suunniteltaessa. Edellisestä on suosituksissa 5

8 lukuisia esimerkkejä, joista todettiin, että ne voivat tulla kilpailukykyisiksi jonkin peruspalvelun, esim. kylpylän yhteydessä. Tässä on usein tarpeen, että peruspalvelun tarjoaja aktiivisesti etsii näitä oheispalveluja järjestäviä pieniä yrityksiä, joita nykyisin saatetaan jopa vierastaa kokonsa vuoksi. Maanomistajanäkökulma korostuu kaikessa retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen suuntautuvassa toiminnassa. Alueella on varsin huonosti huomioitu retkeilijän tarpeet, ja erityisesti kesämökkiasutus, mutta myös ylenpalttinen suojelu ovat suorastaan patoamassa mahdollisuuksia. Asiaa voidaan auttaa kaavoituksella, jos kaavoittaja tehdään tietoiseksi todellisista tarpeista. On tarpeen, että luontoa käyttävät yrittäjät yhdessä kokoavat toiveensa ja tarpeensa, ja nämä saatetaan kaavoittajien tietoon (vrt.esim. Uudenmaan liiton Mansikkapaikat Uudellamaalla). Lykes Oy voi auttaa asian liikkeellelähtöä. Merkittävää uutuusarvoa arvioitiin edellisten ohella olevan viikinkiteemalla, Mustion- Karjaanjoen kalaportailla ja vanhojen vesitapahtumien elvyttämisellä. Viikinkiteemaa on hyvin hyödynnetty Rosalassa, jossa historiallista taustaa asialle on merkittävästi vähemmän kuin Lohjanjärven vesistössä. Kuten arviointiryhmässä todettiin, kysymys on oheispalvelusta johonkin laajempaan liittyen. Mukaan voidaan ottaa myös merkittävästi viikinkiaikaa varhaisempi asutus. Valmistelu tulee tehdä Museoviraston ja muinaistieteellisen toimikunnan asiantuntemuksella. Hyvät tarinat ovat tärkeä osa, samoin ajanjaksoon liittyvä perinneruoka, tosin ilman kannibalismia. Asiaan tarvitaan veturiyritys joko Karjalohjalta, Mustiosta tai Lohjansaaresta. Lykes Oy voi tässäkin auttaa liikkeellelähtöä. Ensinnä voi selvittää, kuka nyt on organisoinut lukuisat bussiretket Jalassaaren kalmistoalueille. Karjaanjoen kalaportaat ovat aikoinaan jääneet pois voimalaluvasta, mutta nyt tulee huolehtia siitä, että ne tulevat mukaan ainakin lupaa seuraavan kerran uusittaessa. Tekniikka on mm. Ruotsissa ja Norjassa kehittynyt niin, että toimivia ratkaisuja löytyy. Tehonhäviö jää pieneksi, kun portaita ei ole tarvis juoksuttaa kuin kalojen nousuaikaan, jolloin vettä yleensä on yli turpiinien kapasiteetin. Viimeistään tässä yhteydessä tulee huolehtia melojien mahdollisuudesta ohittaa voimalaitokset, mikä on aikaansaatavissa minimi-investoinnein. Kokonaisuus soveltuu parhaiten kansalaisjärjestöjen huolehdittavaksi. Myös vanhojen vesitapahtumien elvytys voi ainakin aluksi nojata kansalaisaktiivisuuteen, josta se kenties muuttuu jonkin yrittäjän vetämäksi. Ensi vaiheessa on paikallisilta historian tuntijoista pyydettävä kuvaus, mitä kaikkea Lohjajärvellä ja Mustiossa puuhattiin 1800-luvun vaihteessa. Tästä voidaan sitten valita tapahtumia, joiden kiinnostusta nykyaikana pilotoidaan. Tarjontaa voi laajentaa myös kieltolakiaikaan, jonka historia on Lohjansaaren osalta varsin värikäs. Nopeasti toteuttaviksi arvioitiin edellisten ohella palvelujen lemmikkinäkökulma, voimalavierailut ja tiettyyn erikoisuuteen keskittyvät luontoretket. Kylpyläpalveluiden yhteydessä on jo huomioitu lemmikkien mukaanottoa, mikä on huonosti opetettujen koirien osalta varsin ongelmallista. Tässä suhteessa aktiivinen ote puree, tarjotaan koirille oma hoito-osasto, jolloin varsinaiset majoitustilat säilyvät häiriköinniltä. Pienemmistä eläimistä ei yleensä ole vastaavaa haittaa. Tärkeää on, että palveluyrittäjät pohtivat eläinkysymystä koko laajuudessaan, ja antavat tiedot laitoksensa verkkoesittelyssä. Mustio- ja Karjaanjoen voimalat ovat rakenteeltaan erilaisia, kaikki verrattain iäkkäitä ja laitteistoiltaan hyvin havainnollisia. Ne toimivat nykyisin kauko-ohjauksella, mikä tietää sitä, että vierailuja ei järjestetä. Sekä matkailun että voimayhtiön goodwillin kannalta mahdollisuus yhdistää Fiskars-Billnäs vierailuun myös pari voimalaa on varsin toivottavaa. Toiminta voi rajoittua 6

9 kesäkauteen, eikä vaadi yhden oppaan palkkaa suurempia kustannuksia. Jos vieraita riittää, voi jonkin voimalan yhteyteen pystyttää kesäkahvilan. Lykes voi ottaa yhteyttä voimayhtiöön, yrittäjiä oheispalveluihin löytyy paikkakunnalta. Alueen luontojärjestöt ovat aktiivisesti kehittäneet erikoispalveluita, esim. pöllöjen kuuntelua ja perhosten keräystä. Alueen runsas fauna tarjoaa kuitenkin paljon laajemmat mahdollisuudet. Ongelmana on sesongin lyhyys, joissakin tapauksissa pari päivää, jotka eivät ole kovin hyvin ennakoitavissa. Luontojärjestöt voisivat listata eri mahdollisuudet, ja järjestää seurannan, joka hälyttää ilmiön alkaessa. Erikoisesti koululuokat hyötyvät tästä palvelusta, joka kyllä nykyisen tiedonvälityksen aikaan tuo seuraajia kauempaakin. Tärkeimmät kohteet ovat Lohjanjärvi ja Pojoviken. IV. Uusia avauksia Veteen liittyvä toiminta on sinänsä niin ikiaikaista, että sisällöltään uusia toimintoja on vaikea löytää edes kansallisella tasolla. Uudistuminen tapahtuukin lähinnä liiketoimintamalleissa ja käytännöissä. Avainkysymys on miten ja keneltä voidaan saada maksu sellaisesta, jota paikkakuntalaiset ovat tottuneet pitämään ilmaisena tai kiinnostamattomana. Voidaan myös törmätä väärin tulkittuun jokamiehenoikeuteen, yrittäjän maksullinen palvelu vaaditaan ilmaiseksi tai ainakin yhteiskunnan maksettavaksi. Tulevan menestyksen keskiössä ovat verkostot ja yhteinen nettitarjonta, sillä ilman tätä tukea ehtii jokainen uusi idea kuolla jo ennen tunnetuksi tuloaan. Verkoston aktiivinen käyttöönotto muuttaa yritystä melko perusteellisesti, on kyse luottamuksesta, laadunvarmistuksesta ja asiakkuuden jakamisesta, kaikki seikkoja, jotka ovat suomalaiselle pkyritykselle pikemminkin heikkouksia. Muutos on kuitenkin välttämätön, jos tuotteemme ja palvelumme halutaan saada kaupaksi. Yhteistyötä ja verkottumista tulee aktiivisesti hakea myös Länsi-Uudenmaan ulkopuolelta. Esimerkiksi matkailussa Ahvenanmaa ja Viron monet alueet ovat onnistuneet kaupallistamaan vesielementtinsä merkittävän tehokkaasti. Malleja voi hakea, ja monet ovat lähes sellaisenaan siirrettävissä. Uusista Länsi-Uusimaalle sopivista ehdotuksista saivat kannatusta vesitaide, pelastuskoulutus ja pienoissukellusvene. Vesitaide on maassamme lumiveistoa lukuunottamatta heikosti tunnettua ja vähäistä, vaikka olosuhteet ovat monessa mielessä erinomaiset. Jäätaide, joka kukoistaa Hokkaidolla ja Koreassa soveltuu hyvin Lohjan kaupunginlahdelle. Samalle alueelle voidaan kesäajaksi pystyttää vesitaideinstallaatio, johon taiteilijat voivat säveltää omia teoksiaan. Kolmas rantaan pystytettävä mahdollisuus on vesiseinä, johon voidaan heijastaa erilaisia kuvioita jopa elokuvia. Vesitaiteen neljäs mahdollisuus, höyryseinämä vaatii onnistuakseen tuulettoman ympäristön. Alueella on vahva asema meriturvallisuudessa sekä siihen liittyvässä koulutuksessa. Jonkin verran on ollut vireillä myös yksittäisten kansalaisten koulutusta vesillä selviytymisessä. Tarjontaa tulee laajentaa ja ottaa mukaan myös jäissä selviytymiskursseja, sillä oppia tarvitsevat sekä jäillä ammatikseen liikkuvat että kaikki jäällä erilaisten harrastusten piirissä kulkevat. Toiminta soveltunee Meriturva Oy:ssa kehitettäväksi. 7

10 Hangon itäisellä merialueella on vuosisatojen kuluessa tapahtunut satoja haaksirikkoja, joiden hylkyjä meriarkeologit jatkuvasti paikantavat ja tutkivat. Turismin kannalta on käyttöä minisukellusveneelle, jolla vesien jälleen kirkastuessa voi esitellä lukuisia kiintoisia matalavesikohteita. Asia sopii parhaiten Hangon kehityssuunnitelmiin. Tekniikka on sinällään valmista jopa jään alla liikkumiseen. Paneelissa tuotiin esiin myös lumen siirto- ja käsittelytekniikka, jossa on runsaasti kehitysvaraa. Avainkysymys on tiivistäminen, litra vettä painaa kilon, litra pakkaslunta g ja nuoskalumikin vain puoli kiloa. Lumen siirto on nykyisellään tehotonta ja kallista. Jos seudulta löytyy kiinnostunut yrittäjä, on aihe mitä kiintoisin. V. Markkinointinäkökohtia Erityisesti kuluttajatuotteissa ja palveluissa menestys koostuu seuraavista viidestä asiakokonaisuudesta: tehokkuus ja hyödyllisyys, hinta/luvattu laatu näyttävyys tai status käyttömukavuus markkinoitavuus l. tuotteen hyvien ominaisuuksien tajuttavuus yhteensopivuus ostajan muiden valintojen kanssa Näistä ensimmäinen edustaa ns. insinöörinäkökulmaa, ja on Suomessa usein ylikorostunut, mikä koskee erityisesti vapaa-ajan tarjontaa. Näyttävyys on tärkeää kansainvälisillä markkinoilla, esim. eri suorituksista annettavat diplomit tai mitalit ovat arvostettuja. Käyttömukavuus korostuu jo palvelua tilattaessa, jos halutut palvelut on etsittävä useasta linkistä, etsii asiakas mukavamman vaihtoehdon. Palvelun hyvien ominaisuuksien tajuaminen vaatii asettumista käyttäjän asemaan, ja voidaan parhaiten varmistaa pilotoimalla. Sama koskee yhteensopivuutta, jossa mm. kulkuyhteydet tapahtumapaikalle, pukeutuminen, palvelukieli jne. ovat tärkeitä. Kokonaisuuksista kolme viimeistä ovat kriittisiä pitempiaikaiselle menestykselle. Markkinointiviestinnässä ja tarjonnan kehittämisessä tulee painopiste kohdentaa tänne teknisen eleganssin ja näyttävyyden sijaan. Nykyisin vanhimmat digiaikuiset, ihmiset jotka ovat jo tarhasta lähtien tutustuneet moderniin tietotekniikkaan, alkavat lähennellä neljääkymmentä. Tämä joukko alkaa muodostaa enemmistön niin väestöstä kuin ostovoimastakin, ja on tottunut käyttämään nettiä mahdollisuuksiin tutustumisen sekä yhä enemmän myös ostamiseen. Yritysten välisessä kaupassa netti jo dominoi, ja sama tapahtunee pian myös kuluttajarajapinnassa. Vanhempi polvi, jota kutsutaan digiemigranteiksi, suhtautuu verkkopalveluihin hieman samoin, kuin maahanmuuttaja uuteen kotimaahansa, varoen ja epäillen. Kuitenkin myös heillä varsinkin vaihtoehtojen etsintä ja niihin tutustuminen nojaa nettiin. Asiasta saa hyvän kuvan tarkastelemalla kansalaisopistojen tietotekniikan seniorikurssien suosiota ja jonoja. Asiantuntija-arvioissa markkinointi kokonaisuudessaan sai korkean prioriteetin, missä varmaan heijastui osallistujien kokemus nykytilanteesta. Asiakaspalautteen hankinta ja käyttö toiminnan kehityksen ohjeistajana koettiin tärkeäksi kaikilla kriteereillä. Tämä Suomessa huonosti hallittu alue Aasiakas on oikeassa edellyttää 8

11 asennemuutosta, joka ei ole mahdoton (vrt. Alko), mutta vaatii koulutusta. Aalto-yliopisto on paneutunut asiaan yritystasolla, ja voi auttaa. Koulutus voidaan jäljestää yrittäjien yhteisenä esim. yrittäjäjärjestön organisoimana. Tarjonnan kokoaminen yhden linkin taakse, helppokäyttöisyys ja säännöllinen päivitys katsottiin tärkeäksi. Tässä on todettava, että aina löytyy niitä, jotka haluavat puuhata omissa oloissaan, mutta tämän ei saa vaikuttaa muiden etenemiseen. Asia vaatii erillisen hankkeen, jota ei tule alistaa IT-eksperttien johtoon. Yhteismarkkinointi metropolialueille, ensinnä Pietariin koettiin, tärkeäksi. Vastaavaa toimintaa on jo olemassa Itä-Suomen matkailuyrittäjien kesken, ja eräs mahdollisuus on liittoutua heidän verkkoihinsa. Markkinoinnin nykytilaa kuvannee se, että valtaosa ennakkoaineistoon sisältyneistä ehdotuksista koettiin uutuusarvoltaan korkeiksi. Tilannetta voi kärjistäen kuvata niin, että tarjontaa on, mutta kyky löytää maksavia asiakkaita puuttuu. VI. Länsi-Uusimaan vesibrändäys Alueen tarjonnan tunnetuksi saattaminen vallankin uusille asiakkaille käy brändin ja sen taakse rakennetun palvelulinkin kautta. On luotava vetävä nimi, uskottavuutta palvelutarjontaan, nopeutta puutteiden korjauksen, ja uusia ideoita vuosittain kokeiltavaksi. Tavoitteeksi tulee asettaa, että alueen veteen liittyvä toiminta saadaan mahdollisimman laajasti yhden brändin alle, mutta jos tämä osoittautuu vaikeaksi, on brändin alaa rajattava, pitkät yhteistyöjahkailut sivuuttaen. Brändin rakentaminen onnistuu ehkä parhaiten kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyönä. Liikkeellelähtöön soveltuu vaihe, jossa Länsi-Uudenmaan HELMI-kokonaisuus on valittu. 9

12 Liite I. Käytetty keskeinen aineisto KOKO Länsi-Uudenmaan toimintasuunnitelma 2010 KOKO Länsi-Uudenmaan ohjelma 52 erilasita aluetta, KOKO alue kasvuun. TEM 2010 HELMI palveluinnovaatioita monialaisuudesta Rachel Thompson: Global Water Market 2011, meeting the world s water and wastewater needs until 2016 Amy Cole: Carbon Footprint of the Water Market Challenges and Opportunities 2010 Vision 2050, The new agendas for business. World Business Council for Sustainable Development 2009 Kalatalouden tulevaisuus I III, RKTL PORLA, järvikeskus loppuraportti 2010 Helsingin yliopiston Tvärminnen aseman esittely Uudenmaan, Lohjan, Raaseporin, Karkkilan ja Hangonmenestyjät. Kauppalehti/Balance consulting yritystilasto Melontapooli. Karttatiimi oy 2007 Suomen melontareitit 2009 Cleantech-ympäristöstä liiketoimintaa, SITRA 2007 Alueelliset teknologiastrategiat, TEK 2007 The Finnish Health Care System. SITRA 2009 Kansallinen luonnonvarastrategia. SITRA Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. VATT 2008 Elinvoimainen maaseutu. YTR 2004 Uskalikot tekevät tulevaisuutta. Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus Alueellinen elinvoimaisuus ja kilpailuedut. Tekes 2009 The Age of Unthinkable. Joshua Cooper Ramo 2009 Beyond Crisis. Gill Ringland et al Vanajavesikeskus elämää vedestä Tekesin Vesi ohjelma Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla, maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto 2010 Porlan alueen liiketoiminnan mahdollisuudet ja organisointi, Kaukoviisas Oy 2010 HELMI-tuote ja palveluinnovaatioita monialaisuudesta. PKT-säätö 2010 Suvi Nenonen et al.: Markkinointimuotoilu. WSOYPro 2010 Emma Storbacka: Barriers to Business Model Innovation, Aalto University 2010 Laura Wood: Water Meter Report, Database & Directory 2010 Ari Saura et al.: Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotanto. RKTL selvityksiä n:o

13 Liite II. Asiantuntijapaneeli, kutsutut ja osallistuminen (x) Eskola Tero Haanpää Elli Hägg Margareta Kielinen Raimo Lehtonen Jaana Lönnkvist Stig Nyholm Stig Pokki Jouko Kylpylähotelli Päiväkumpu x Meriturva Oy x matkailuasiantuntija x Seliö Boats Oy Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.x Rosk and Roll Oy Ekenäs segelsällskap HY Tvärminne Rosenlew Alexander Orthex Oy Savelainen Martti Sjögren Pirjo Tarkkanen Petri Sappi Oy Lohjan kylät x Kisakallio x Lykes Oy:stä osallistuivat paneeliin lisäksi Seppo Kolo, Jorma Korhonen, Outi Nyman ja Erja Vaarala 11

14 Liite III. Valmistelumuistio panelisteille Vesinäkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen - valmistelumuistio asiantuntijaryhmälle Jyrki Kettunen Da Wo Oy Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) määriteltiin alueen kärkiteemoiksi hyvinvointi, teknologian soveltaminen sekä luova talous. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2010 alussa julkistamassa HELMI hankkeessa selvitetään Suomen elinkeinorakenteen vahvistamista ja rikastuttamista. Hankkeessa on kaikkiaan yhdeksän osa-aluetta joista Länsi-Uusimaan tehtäväksi tuli valmistella VEDEN-tarjoamia mahdollisuuksia. Alustavasti nähtiin pohdinnan painottuvan Lohjalle, osahankkeen toimeenpanijana on Lykes Oy, mutta on selvää, että jo KOKO ohjeistus edellyttää alueen pohdintaa kokonaisuutena. Seuraavassa on periaatteena ollut kohdentaen mutta integroidusti, tietty suositus voi kohdentua, mutta kokonaisuus on oltava mielessä toimenpiteitä pohdittaessa. Tämä muistio tarkastelee alueen KOKO- ja HELMI-tavoitteiden avaamia yhteisiä mahdollisuuksia. Muistio on laadittu asiantuntijatapaamisen taustapaperiksi, eikä hae tässä vaiheessa laajempaa julkisuutta. Asiantuntijatapaamisen jälkeen tullaan aiheesta vuoden 2010 aikana laatimaan työn tilaajalle, Lykes Oy:lle valmisteluraportti ja suosituksia toimenpideohjelmaksi. Keskeinen tausta-aineisto: KOKO Länsi-Uudenmaan toimintasuunnitelma 2010 KOKO Länsi-Uudenmaan ohjelma HELMI palveluinnovaatioita monialaisuudesta Rachel Thompson: Global Water Market 2011, meeting the world s water and wastewater needs until 2016 Amy Cole: Carbon Footprint of the Water Market Challenges and Opportunities 2010 Kalatalouden tulevaisuus I III, RKTL PORLA, järvikeskus loppuraportti 2010 Helsingin yliopiston Tvärminnen aseman esittely Uudenmaan, Lohjan, Raaseporin, Karkkilan ja Hangon menestyjät. Kauppalehti/Balance consulting yritystilasto Suomen melontareitit 2009 Cleantech-ympäristöstä liiketoimintaa, SITRA 2007 Alueelliset teknologiastrategiat, TEK 2007 The Finnish Health Care System. SITRA 2009 Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. VATT 2008 Elinvoimainen maaseutu. YTR 2004 Uskalikot tekevät tulevaisuutta. Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus Alueellinen elinvoimaisuus ja kilpailuedut. Tekes 2009 The Age of Unthinkable. Joshua Cooper Ramo 2009 Beyond Crisis. Gill Ringland et al Vanajavesikeskus elämää vedestä Tekesin Vesi ohjelma Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla, maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto 2010 Suvi Nenonen et al.: Markkinointimuotoilu. WSOYPro

15 Emma Storbacka: Barriers to Business Model Innovation, Aalto University 2010 Laura Wood: Water Meter Report, Database & Directory 2010 Antoisaa vesipohdintaa. Uusia ideoita odotellen. Bollbölessä Jyrki Kettunen Sisällys: ss. Johdanto ja aineisto Yritykset Vesinäkökulma teollisuustuotteisiin ja palveluihin Vesinäkökulma hyvinvointiin ja matkailuun Uusia mahdollisuuksia vesinäkökulmasta Markkinointi Brändäys 24 13

16 1.Yritykset Kuten aiemmissakin tarkasteluissa on selvinnyt, on Länsi-Uudenmaan yrittäjäkunta varsin pienyritysvaltaista. Tuoreimmassa Kauppalehti/Balance Consulting-listauksessa, joka käsitti kaikkiaan 1816 Uudenmaan parasta yritystä, mahtui joukkoon 28 lohjalaista, 7 hankolaista, 5 karkkilalaista ja 15 yritystä Raaseporista. Kriteerinä arvioinnissa oli yli 1.7 M :n vuosiliikevaihto, kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. Tämä runsaan viidenkymmenen yrityksen ryhmä on se joukko, josta ensisijaisesti voi etsiä vetäjiä yksittäisiin yrityshankkeisiin. Joukossa on puolenkymmentä sellaista, joiden tuotteet tai palvelut jo nykyiselläänkin liittyvät veteen. Pienempiä veteen eri tavoin liittyviä yrityksiä alueella on runsaammin. Samoin löytyy keskisuuria, mutta kannattavuudeltaan heikompia. Kumpikaan yritystyyppi ei ole sen enempää kykenevä kuin halukaskaan merkittäviin itsenäisiin irtiottoihin, sen sijaan ne muodostamalla konsortioita ja palveluverkostoja voivat useilla aloilla saavuttaa laajenemiseen tarvittavan kriittisen massan. Tällaisia aloja ovat ainakin veneiden valmistus ja huolto, matkailupalvelut, pesulat sekä porakaivot/maanlämpö ja tähän liittyvät ilmastointiratkaisut, joissa kaikissa löytyy alueelta jo parimymmentä yritystä. Näissä tapauksissa ei siten olekaan kysymys siitä MITÄ tehdään, vaan siitä MITEN kokonaisuus saadaan kasvamaan nykyisin tyypillisesti paikallisen markkinan ulkopuolelle. Tämän ohella on alueella runsaat parikymmentä yksittäistä, veteen liittyvää yrityshanketta. Näiden suhteen tarkastellaan tässä raportissa myös kysymystä MITÄ, koska vesinäkökulman korostus saattaa avata niissä uusia mahdollisuuksia. Suuryrityksillä on alueella lukuisia toimipaikkoja, jotka kuitenkin vain poikkeustapauksissa pystyvät itsenäiseen päätöksentekoon. Sensijaan ne ovat hyviä kokeilu- ja pilotointipaikkoja teollisille palveluille, jotka menestyessään otetaan käyttöön myös ao. yrityksen muissa yksiköissä avaten näin ovet kansainväliseen menestykseen. 2. Vesinäkökulma teollisuustuotteisiin ja palveluihin Länsi-Uudellamaalla on merkittävää toimintaa veneiden valmistuksen ja huollon yhteydessä, ja merkittävät mahdollisuudet kehittää vedenpuhdistusta ja tähän liittyvää mittaustekniikkaa, veden ja lämmön hankintaa pohjavesiesiintymistä, kalanjalostusta ja pesulapalveluita. Veneet Veneitä valmistaa alueella toistakymmentä yrittäjää, laitureita muutama. Veneiden talvisäilytystä ja huoltoa tarvitaan merkittävästi nykyistä tarjontaa enemmän, esim. venäläiset haluavat tuoda arvoveneensä Suomeen talvisäilytykseen. suosituksia: - Veneenvalmistajat kokoavat tarjontansa yhdeksi porttaaliksi, karsivat mallistosta selvät päällekkäisyydet ja täydentävät tuotteistossa havaitut aukot. - Synnytetään Lohjanjärvelle moottori- ja purjevenevuokraamo, jossa on tarjolla turvallisia täkäläisiin olosuhteisiin sopivia veneitä. Järjestely ei edellytä veneiden hankintaa, sillä alueen laiturit ovat täynnä vajaakäyttöisiä, ehkä pari kertaa kesässä käytettyjä veneitä, joita omistaja varmaan mielellään vuokraa luotettavalle taholle. 14

17 - Valmistellaan suositus Lohjanjärven laituristandardiksi ja pidetään hallinnollisin toimenpitein huolta siitä, että tätä noudatetaan laitureita uusittaessa. Puoli tusinaa erikokoista mallia riittäähyvin. Näin saadaan nykyiset kirjavat ja vaarallisetkin viritelmät vähitellen hävitetyksi. - Rakennetaan Raaseporin tai Hangon käytöstä jääneille teollisuustonteille veneiden talvisäilytyshalli. Paikkoja ovat esim. Skogbyn sahakenttä ja Tammisaaren pylväskyllästämö. Myös muita asuntotuotantoon kelvottomia ranta-alueita löytynee. Vedenpuhdistus Vedenpuhdistuksessa on alueella jo runsaasti osaamista, mutta se on hajallaan ja tyypillisesti vain yhtä yksikköä palvelevaa. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että teknologiaa pystytään myymään. Tulevaisuuden avainyritykset löytyvät alueen muoviteollisuudesta, sillä uusi puhdistustekniikka käyttää lähdes kokonaan muovi- ja komposiittirakenteita. Uuden luonnontieteellisen vesistötiedon tuottajana on Helsingin Yliopiston Tvärminne keskeinen sekä toimijana että välittäjänä. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu mm. typenpoistossa, vesien jaottelussa, anaerobitekniikassa, energiasäästössä vedenkäyttöä vähentäen, syvänneilmastuksessa ja pienpuhdistamoissa. Suosituksia: - Rakennetaan esim. Porlaan tai Lohjan jätevesiaseman yhteyteen pienpuhdistamoiden kokeiluplatform, jossa niiden toimintaa voidaan testata käytännön oloissa, ja jossa yleisö voi vertailla kaupan olevia malleja. Tällaista ei maassa ole. Kun vastaava tehtiin kuivakäymälöille Turussa, saatiin monet täysin kelvottomat viritelmät pois markkinoilta, ja kuivakäymälöistä kehittyi merkittävä vientituote. - Tehdään selvitys alueen vesianalyyttisestä osaamisesta tarkoituksena listata päällekkäisyydet ja aukot. Varsinkin yritysten velvoitetarkkailu on johtanut siihen, että samat asiat mitataan moneen kertaan samalla kun jotain todella tärkeää jää mittaamatta. - Kilpailutetaan valvonta yhtenä kokonaisuutena, jolloin myös tulosten uskottavuus paranee. - Perustetaan Lohjanjärven sopivaan syvänteeseen pohjailmastimien kokeilualue. Useaa mallia on jo kokeiltu vesistön alajuoksulla, mutta tiedot toimivuudesta ovat puutteellisia. Tehokkaalla, sähkönsiirrosta riippumattomalla ilmastimella on globaalit markkinat. - Otetaan seuraavalla Länsi-Uudellemaalle rakennettavalla uudella asuinalueella käyttöön Ruotsissa kehitetty tekniikka, jossa biojätteet jauhetaan viemäriin keittiön jätemyllyllä ja laskeutettu jäteseos käsitellään anaerobisesti syntyvä kaasu talteen ottaen. - Lohjanvesistön kriittinen kuormitustekijä on edelleen fosfori, jonka lähteenä on lähinnä maatalous. Kuormituksen vähenemä näkyy lähes välittömästi vesistön tilassa, ja onkin kummallista miten vähän asiassa on saatu aikaan, vaikka kuormitus on tunnettu jo 30 vuotta. Yleisen viihtyvyyden, kalastuksen ja matkailun kannalta asiassa on syytä edetä. Uusina tehokkaina keinoina ovat tulleet käyttöön ravinteita sitovat kosteikot, joille sopivia alueita vesistössä on runsaahkosti. Toinen uusi keino on kunnostuskalastus, joka voi olla jopa taloudellista, mikäli sekalaiselle saaliille löytyy kysyntää. Tehokkainta on kuitenkin laajamittainen siirtyminen luomuviljelyyn, mikä voi olla esim. Lohjansaaren tuleva ratkaisu. 15

18 Pohjavesi Alueen läpi kulkeva Salpausselän harjukokonaisuus edustaa merkittävää pohjavesivarantoa ja on tästä syystä laajasti suojeltu. Varannon käyttö on kuitenkin jäänyt puolitiehen. Pohjaveteen liittyy myös porakaivojen ja vastaavalla tekniikalla valmistettu maalämpö. Suosituksia: - Järjestetään luvat ja aluevaraukset niin, että pohjaveden pullotuksesta kiinnostunut yrittäjä pääsee helposti alkuun. Markkinointi on alun alkaen suunnattava makean veden puutteesta kärsiviin maihin lähinnä Lähi-Itään. Helsingin Veden kokemuksista voi ottaa oppia. - Rohkaistaan alueen LV-yrittäjiä ja kaivonporaajia muodostamaan maalämpökonsortio, joka pystyy tarjoamaan laadukkaan maalämpöön perustuvan kokonaisratkaisun hajaasutusalueille. Markkina-alueena on Etelä-Suomi. Vedenkulutuksen valvonta Yhä useammassa EU-maassa valmistellaan huoneistokohtaisia vesimittareita pakollisiksi, kun tuorevesi joudutaan valmistamaan yhä huonommasta raakavedestä. Luotettavilla ja kalibroitavilla mittareilla tulee olemaan laaja kysyntä. Vesimittaus edellyttää myös asennusta, ajoittaista tarkistusta ja huoltoa, joten se tarjoaa työtä laitevalmistajan ohessa LV-yrityksille. Suositus: - Muodostetaan LV-yritysten konsortio tavoitteena aikaansaada kilpailukykyinen mittari yritysten tarjontaan. Kalanjalostus Koko Lohjanjärven vesistö on alikalastettu, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että ammattikalastus on tehty lähes mahdottomaksi. Merialueella kalastusta häiritsevät hylkeet, joita vastaan on kuitenkin kehitetty suojaavaa kalastustekniikkaa. Kalankasvatus, joka aikanaan sai huonon maineen päästöjensä vuoksi, on tehostanut ravinnon käyttöä, ja sen ympäristöhaitat ovat pudonneet murtoosaan. Kalanjalostus on koko alueella vähäistä, vaikka ns. pyöreän kalan vähittäismyynti on nopeasti pienenemässä samalla kun eritasoiset jalosteet kasvavat. Terveysvaikutuksiensa vuoksi kala tulee jatkuvasti lisäämään osuuttaan kansallisessa ruokapöydässä. Suosituksia: - Järjestetään parille ammattikalastajalle luvat muikun troolaukseen Lohjanjärven selkävesillä. Sitran toimesta kehitettiin jo 1980-luvulla muikun troolaus ja kylmäketju, jolla vastaava on toteutettu lukuisissa järvissä. Samat laitteet soveltuvat myös järven kunnostuskalastukseen. - Rohkaistaan yrittäjiä kilohailin jalostamiseen virolaisen tapaan. Suomen kilohailikiintiö menee lähinnä rehuksi, vaikka siitä Suomenlahden eteläpuolella osataan tehdä meilläkin maittavia jalosteita. - Perustetaan Porlaan kuhan ja siian pilottiviljelmät tavoitteenaan kehittää näiden kasvatus Lohjanjärvessä. Siikaa kasvatetaan jo Satakunnassa neljän yrittäjän toimesta, ja kuhan kokeilukasvatus on alkamassa. 16

19 - Kehitetään koulu- ja työpaikkaruokailuun soveltuvia kotimaiseen kalaan perustuvia ruokalajeja. Pesulapalvelut Alueella on runsaasti pesulapalvelua tarjoavia yrityksiä. Yleispesulat ovat jo suurten ketjujen hallussa, mutta erikoistumalla löytyy alalta edelleen mahdollisuuksia. Pesuloiden ympäristöhaitat alkavat saada huomiota, mikä avaa mahdollisuuksia nopealle uuden tekniikan omaksujalle. Esim. jäteveden hyötykäyttö, joka on tavanomaista Euroopassa, on meillä tuntematonta. Pesulakasvihuoneyhdistelmä on täälläkin varsin kilpailukykyinen, veden hyötykäyttö sallii tehokkaammat pesuaineet ja myös kasvihuoneen energiatalous kohentuu. Suositus: - Perustetaan ideointiryhmä miettimään erikoiskäsittelyä vaativia maksukykyisiä pesukohteita. Alueella toimii jo purjepesula, vastaavia voi olla vaikkapa nukke- ja nallepesula. Erikoispesuloihin liittyy aina myös kohteen huolto ja kunnostus. Rahoitus Monet edellä hahmotelluista toimenpiteistä edellyttävät toimeen ryhtyvältä yrittäjältä yrityksen kokoon nähden suurta riskinottoa ja usein myös investointeja. On harkittava, onko alueelle muodostettavissa vesiyrittäjyyteen suuntaava riskirahasto, joka myös tukee liiketoimintasuunnitelman rakentamista. Kyse ei ole suurista summista, ja oikein hoidettuna rahaston riski on pieni, mutta kuntien yhteenliittymä saa markkinoilta rahaa olennaisesti pienyrittäjää halvemmalla. Alueellisia esimerkkejä löytyy mm. Pohjanmaalta ja Oulun seudulta. Suoritus: Otetaan riskirahoitus pohdittavaksi KOKO-yhteydessä. 3. Vesinäkökulma hyvinvointiin ja matkailuun Alueella on kyse ensi sijassa palveluista, joiden tarjonta nyt kohdistuu lähialueille ja jossakin määrin Suomeen kokonaisuudessaan. Tavoitteeksi tulee kuitenkin ottaa laajempi markkina-alue jo siksikin, että nyt ohjelmassa olevien veteraanipalveluiden tarve on nopeasti vähenemässä. Vaikka fysikaalisilla ja henkisillä palveluilla on omat erityispiirteensä kietoutuu tarjonta ja asiakaskunta monin tavoin yhteen. 17

20 Kylpylät Alueella on useita kylpylöitä ja näihin verrattavia lähinnä liikuntaan suuntautuneita laitoksia. Käytännöllisesti katsoen kaikissa on tarjolla lääketieteellistä asiantuntemusta ja monipuolista fysikaalista hoitoa sekä kuntoutusta. Laitokset ovat jossakin määrin profiloituneet eri suuntiin, mutta yhteistyö vaikkapa kansainvälisessä markkinoinnissa puuttuu. Hyvän kylpylän tulee tarjota myös henkisiä elämyksiä. Tämä puoli on toistaiseksi jäänyt verraten ohueksi. Ehkä tämä on osasyynä siihen, että majoituskapasiteetin täyttöä matkailijoilla ei juuri tapahdu. Pitemmän ajan kuluessa on kylpylät kuitenkin nähtävä enemmän matkailun suuntautuneina. Suosituksia: - Kylpylät pohtivat yhdessä, miten profilointia voidaan tehostaa niin, että kokonaisuus muodostuu mahdollisimman kattavaksi. - Oman rahan asiakkaat ovat tulevaisuudessa kylpylöiden menestyksen avain. Vähenevästä yhteiskunnan kustantamasta asiakaskunnasta on syytä hallitusti luopua, ja jättää valojen sammutus toisille. - Uusien ideoiden pilotointi on luontevaa järjestää siten, että mahdollisimman monta ideaa tulee kokeilluksi. Tämä edellyttää avointa kehitysympäristöä, koska muuten samat asiat tulevat testatuksi moneen kertaan. - Kylpylät rakentavat nettiin yhteisen porttaalin, josta vähällä selaamisella selviää, mitä eri paikoissa on tarjolla. Samassa yhteydessä kannattaa pohtia mahdollisuutta tarjota asiakkaalle useamman kylpylän yhteispakettia, jollaiset Keski-Euroopassa ovat melko suosittuja. - Eräs meillä heikosti huomioitu seikka ovat asiakkaiden lemmikit, tavallisimmin koirat. Laitos, joka tuottaa tähän asiakkaita tyydyttävän ratkaisun, saa merkittävän kilpailuedun. - Luonnonvesistön käyttö mahdollisimman laajassa mitassa on kylpylöille kansainvälinen kilpailuvaltti. Soudun ja melonnan ohella myös uinti, vesijumppa ja juoksu kannattaa, olosuhteiden vähänkään salliessa, siirtää avoveteen. Kylmänä kautena uinti avannossa, on syytä järjestää houkuttelevaksi, mikä ammattilaisia lukuun ottamatta tarkoittaa lämmittelymahdollisuutta saunassa. Etelän asukeille avantouinnista saatu kunniakirja on tärkeä. - Seikkailu- tai elämyshaluisille on edullista kehittää tarjolle joitakin vaarattomia, mutta haastavia extrem-kokemuksia. Ohessa esimerkkejä paikallisten yritysten menestyksellä kokeilemista: - lumihangessa kylpeminen saunan yhteydessä. - sukellus avannosta toiseen valkoista köyttä apuna käyttäen. - talviverkon kokeminen - talvinen yöpyminen teltassa itse kaminalämmityksestä huolehtien - järvisimpukoiden sukeltaminen ja valmistus ateriaksi - umpihankipotkupallo Vain mielikuvitus asettaa tässä rajan, eikä mikään kunnon extreme vaadi mittavia investointeja. 18

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Keskity siihen mihin voit vaikuttaa, kokemuksia aluestrategioista. Jyrki Kettunen Da Wo Oy

Keskity siihen mihin voit vaikuttaa, kokemuksia aluestrategioista. Jyrki Kettunen Da Wo Oy Keskity siihen mihin voit vaikuttaa, kokemuksia aluestrategioista Jyrki Kettunen Da Wo Oy Lähtökohdat: On otettava selvää mihin voi vaikuttaa, ja keskityttävä siihen. Ennakointi on tehokasta, reagointi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Sinisen biotalouden näkymät Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 14.11.2010 Outi Raatikainen MUISTIO / TYÖPAJA, LOHJA Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 Paikka: Lohja, Lykesin tilat 1. Työpajan ohjelma: klo 12.00-12.15 klo 12.15-12.30

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Hinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy

Hinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy Hinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy Hinku-hankkeella on todellinen sosiaalinen tilaus! Näkyy kentällä! Kunnissa tapahtuu paljon ilmasto- ja cleantech-sektoreilla

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Millainen ihmiskäsitys ohjaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä? Homo Sapiens

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot