Vesinäkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen - Muistio Jyrki Kettunen Da Wo Oy

Transkriptio

1 Vesinäkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen - Muistio Jyrki Kettunen Da Wo Oy

2 Sisällys: Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 I.Työmenetelmä... 2 II. Teollisuus ja teolliset palvelut... 3 III. Hyvinvointi ja matkailu... 5 IV. Uusia avauksia... 7 V. Markkinointinäkökohtia... 8 VI. Länsi-Uusimaan vesibrändäys... 9 Liitteet: Liite I. Käytetty keskeinen aineisto Liite II. Asiantuntijapaneeli, kutsutut ja osallistuminen (x) Liite III. Valmistelumuistio panelisteille Liite IV. Arviointilomake: kriteerit vesipohjaiselle liiketoiminnalle... 25

3 Tiivistelmä Muistiossa käsitellään Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) ja Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinorakenteen rikastuttamista koskevan HELMI ohjelman Länsi Uusimaalle kohdistettuja, VETEEN liittyviä toimintamahdollisuuksia. Työ tehtiin aineistokatsauksena, jonka tuotosta ja siitä kehitettyä 55 suositusta arvioitiin asiantuntijapaneelissa. Keskeisiksi tuloksiksi kohosivat: Teollisissa tuotteissa biojätetekniikka ja talousvesiketju kokonaisuudessaan, sekä hajakuormituksen uudet fosforinpoistomenetelmät. Lohjanjärven muikun kaupallistaminen, sekä alueen laituristandardi saivat myös kannatusta. Merialueella nähtiin mahdollisuuksia arvoveneiden säilytykselle ja huollolle. Hyvinvointi ja matkailupalveluissa nousi esiin Porlan akvaariokeskus, uusien ideoiden koordinoitu pilotointi sekä luonnonvesiin liittyvä tarjonta ongelmanratkaisuineen. Kulttuuritarjontaa viikinki- ja varhaisasutuspohjalla, sekä vanhojen vesihuvien elvytystä pidettiin kiintoisana. Mustion- Karjaanjoen voimalaitosten kehittämistä matkailumyönteiseksi suositeltiin. Uusissa avauksissa korostuu verkottuminen aiempaan yrityskantaan. Kohteina nousivat esiin vesitaide, talvinen pelastuskoulutus ja hylkyjen tarkastelu minisukellusveneestä. Markkinoinnista löytyi eniten kehittämistä lähes kaikissa suhteissa. Avainkysymys on kaksisuuntainen ja nopea tiedonkulku asiakaspinnassa, suuntautuminen uusiin asiakasryhmiin, yhdistetty ja helppokäyttöinen tarjonta (ei Venäjälle englanniksi!), sekä asiakaspalautteen käyttö toiminnan kehittämisessä. Alueen vesitarjontaan liittyvä brändi nähtiin harkinnan arvoiseksi. Tässä yhteydessä on luontevaa aikaansaada myös uusien hankkeiden riskirahoitusjärjestely. 1

4 Johdanto Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) on alueen kärkiteemoiksi määritelty kulttuuri ja hyvinvointi, teknologian soveltaminen sekä luova talous. Tavoitteena on vahvistaa elinkeinojen kilpailukykyä, yrityslähtöisiä toimintaedellytyksiä sekä panostaa toimintaympäristön elinvoimaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2010 alussa julkistamassa HELMI-hankkeessa selvitetään Suomen elinkeinorakenteen vahvistamista ja rikastuttamista valiten aluekohtaisia erityisnäkökulmia. Hankkeessa on kaikkiaan yhdeksät silmälasit, joista Länsi-Uudenmaan tehtäväksi tuli tarkastella VETEEN alueella liittyviä mahdollisuuksia. Alustavasti nähtiin pohdinnan painottuvan Lohjalle, osahankkeen toimeenpanijana on Lykes Oy, mutta on selvää, että jo KOKO-ohjeistus edellyttää alueen pohdintaa kokonaisuutena. Länsi-Uudellamaalla on vesinäkökulman suhteen olennaista kilpailuetua siinä, että se on KOKOalueista käytännössä ainoa, jolla on sekä ison järvivesistön että meren tarjoamia mahdollisuuksia. Seuraavassa on periaatteena ollut kohdentaen mutta integroidusti : tietty suositus voi kohdentua, mutta kokonaisuus on oltava mielessä toimenpiteitä pohdittaessa. Muistion tarkastelu on tapahtunut edellä mainittujen alueen kärkiteemojen ja KOKO-tavoitteiden määrittämässä ympäristössä. Tutkimushankkeet, samoin kuin ideat, joihin liittyvää toimintaa ei seudulla ole, vaikka sitä löytyy muualta Suomessa, on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Toisaalta, jos edellä mainittu perustavoitteisto on idealle sopiva, ei vesiyhteyden ensisijaisuutta ole teoreettisemmin pohdittu. Tavoitteena on tunnistaa muutamia alueelle sopivia konkreettisia hankeaihioita, sekä pohtia näiden osalta, mikä on luontevin etenemistapa. I. Työmenetelmä Sopimusaikataulu asetti tiukat reunaehdot työn etenemiselle, ja siksi oli valittava suoraan etenevä prosessi, jossa ei jää aikaa takaisinkytkennöille eikä sinänsä hyödylliselle pohdinnalle. Tehtävän selvä rajaus teki tämän mahdolliseksi. On luultavaa ja jopa toivottavaa, että Lykes Oy:n työstäessä ohjelmaa edelleen löytyy joitakin nyt ohitettuja asioita, jotka voidaan luontevasti sisällyttää kokonaisuuteen. Työ eteni seuraavin vaihein: - Epävirallinen asiantuntijakokous, jossa pohdittiin, mitä vesisilmälasit voisivat Länsi- Uudenmaan KOKO-ohjelmaan yhdistettynä sisältää. - Neuvottelu Lykes Oy:ssä, tarjous ja tilaus. - Laajahkon aineiston hankinta ja läpikäynti: millaista liiketoimintaa on veteen liittyen globaalisti, millaista Suomessa ja mitä Länsi-Uudellamaalla. Balance Consultingin aineisto alueen yrityksistä kunnittain. Veteen liittyvä mediaseuranta kahden kuukauden ajan. Aineiston perusteella tunnistettiin noin sata ideaitua, joista oli kehitettävissä viitisenkymmentä suositusta hankkeiksi tai toimenpiteiksi. Liitteenä I on luettelo keskeisestä aineistosta. - Asiantuntijapaneelin valinta ja ohjeistus. Paneeli rajattiin pieneksi (13), koska kyse oli työryhmästä. Osallistujat haettiin teollisista ja palveluyrityksistä, kansalaisjärjestöistä ja alueen veteen liittyvästä virkamieskunnasta. Lista kutsutuista, sekä näiden osallistuminen 2

5 näkyy liitteestä II. Panelistit saivat etukäteen liitteenä III olevan muistion toivomuksella erityisesti pohtia suositusten haluttavuutta ja toteuttamismahdollisuuksia. Kireä aikataulu teki mahdottomaksi saada kaikkia paikalle, mutta myös estyneiltä pyydettiin suositusarviointi, tosin vain omaan asiantuntemukseensa liittyvien kysymysten suhteen. - Asiantuntijapaneeli Tällöin käytiin keskustellen läpi suositukset, ja kukin panelisti teki henkilökohtaisen arvioinnin niiden nykyisestä merkityksestä alueelle, ehdotuksen uutuusarvosta, toteutusvaikeudesta sekä toteutusnopeudesta. Arvioinnissa käytetty taulukko on Liitteenä IV. Keskustelussa aineisto sekä tarkentui että täydentyi, minkä arvioijat ottivat huomioon pohdinnassaan. Myös Lykes Oy:n edustajat osallistuivat paneeliin. - Raportin laatiminen asiantuntijapaneelin tulosten perusteella. Saatuja arvioita tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: mitkä ovat alueelle merkittävimpiä, mitkä ovat nopeimmin toteutettavissa sekä millä on korkein uutuusarvo. Jatkotarkasteluun otettiin ne aihiot, jotka vähintään kolme asiantuntijaa asetti suotuisimpaan luokkaan. Alueelle nykyisin merkityksellisiä aihioita erottui näin kolmetoista kappaletta, korkean uutuusarvon aihioita kahdeksantoista ja nopeasti toteutettavia kaksitoista. Jatkossa tarkastellaan lähemmin niitä suosituksia, joissa joko kaikki kolme tai ainakin kaksi kriteeriä toteutuu samanaikaisesti. Rajaus ei tarkoita sitä, että ulkopuolelle jääneet suositukset lakkaavat olemasta, ne ovat vapaasti käytettävissä ja erityisesti yrittäjien toivoisi hakevan aineistosta itselleen sopivaa. II. Teollisuus ja teolliset palvelut Tausta-aineiston perusteella on Länsi-Uudellamaalla verraten harvoja sellaisia, veteen liittyviä yrityksiä, joiden kasvunäkymät ja tuloskehitys tekevät mahdolliseksi itsenäisen laajenemisen. Pieniä veteen liittyviä yrityksiä on sen sijaan runsaasti, ja lisäksi löytyy keskisuuria, mutta kannattavuudeltaan heikompia. Kumpikaan yritystyyppi ei ole kiinnostunut eikä kykenevä merkittäviin irtiottoihin, sen sijaan verkottumalla ja konsortioita muodostamalla ne voivat saavuttaa menestykseen tarvittavan kriittisen massan. Tällaisia aloja ovat ainakin veneiden valmistus ja huolto, matkailupalvelut, pesulat sekä porakaivot/maanlämpö ja tähän liittyvät ilmastointiratkaisut, joissa kaikissa löytyy alueelta parikymmentä yritystä. Näissä tapauksissa ei siten olekaan kysymys siitä MITÄ tehdään, vaan siitä MITEN kokonaisuus saadaan kasvamaan nykyisen, usein paikallisen markkinan ulkopuolelle. Tämän ohella on alueella runsaat parikymmentä yksittäistä, veteen liittyvää yrityshanketta. Näiden suhteen tarkastellaan tässä raportissa myös kysymystä MITÄ, koska vesinäkökulman korostus saattaa avata niissä uusia mahdollisuuksia. Suuryrityksillä on alueella lukuisia toimipaikkoja, jotka kuitenkin vain poikkeustapauksissa pystyvät itsenäiseen päätöksentekoon. Sensijaan ne ovat hyviä kokeilu- ja pilotointipaikkoja teollisille palveluille, jotka menestyessään otetaan käyttöön myös ao. yrityksen muissa yksiköissä avaten näin ovet kansainväliseen menestykseen. Suosituksista nousivat esiin seuraavat: Biojätetekniikka, eli menetelmä, jossa uuden alueen taloudet varustetaan jätemyllyin, ja kaikki yhdyskunnan orgaaninen jäte käsitellään yhdessä energiaa tuottaen, priorisoitui kaikilla kolmella kriteerillä. Menetelmää ollaan parhaillaan soveltamassa Ruotsissa ja se soveltuu ensi sijassa uuden suurehkon asuinalueen ratkaisuksi. Yhdyskunnalle syntyvä etu on varsinkin logistiikan suhteen 3

6 merkittävä, mutta kun ratkaisu vähentää jäteyhtiöiden tuloja, on vastustus kiivasta. Järjestelmä on kokonaisuudessaan koottavissa standardikomponenteista, olennaista on syntyvän kaasun tehokas käyttö esim. joukkoliikenteen energialähteenä. Etenemistapa: Lykes Oy:n toimesta tutustutaan Ruotsin käytäntöihin ja kokemuksiin, ja mikäli ne ovat suotuisat, otetaan asia esille alueen uusia asuinalueita koskevassa pohdinnassa. Kytketään mukaan ympäristöviranomaiset ja ankkuriyritys. Tämä, maassa toistaiseksi ensimmäinen hanke esitellään pilottina, jonka tulosten perusteella sekä viranomaiset että ankkuriyritys voivat tehdä jatkolinjauksensa. Riskirahoitus oli toinen kaikilla kriteereillä priorisoitunut aihio. Maassa on runsaasti kaikenlaista riskirahoitukseksi kutsuttua, mutta todellista omaan pääomaan vertautuvaa riskirahaa niukalti. Asiaa on alueella aiemmin pohdittu, mutta se on jäänyt kuntien kyläpolitikointiin. Tulevaisuudessa päättäjiä on vähemmän ja asia tulee ottaa uudelleen esille niin, että myös alueen yritykset tulevat mukaan. Rahoituskohteiksi sopivat luontevasti yrittäjien yhteistyöverkot ja konsortiot, kohteita otetaan ohjelmaan korkeintaan kaksi vuodessa, ja exit tulee olla viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Asiassa tulee edetä niin, että se otetaan KOKO-hankkeen agendalle ja kytketään mukaan alueen yrittäjäjärjestöt. Vastaavaa on tekeillä eräillä toisilla KOKO-alueilla. Alueellisen merkityksen kannalta priorisoitui fosforinpoisto, jota lähes koko ryhmä piti tärkeänä. Tässä on kyse aktiivisesta kytkeytymisestä asiassa jo meneillään oleviin hankkeisiin, tulee tarjota pilotointia, kokeilualueita ja paikallistuntemusta. Kontaktipintaa löytyy Länsi-Suomen jokivesistöjen sekä toisaalta Itämeri-hankkeen piiristä. Kun kyse on hajakuormituksen hallinnasta, on mukaan alusta alkaen saatava yrittäjiä tarjoamaan hyväksi havaittuja toimenpiteitä kuten kosteikkotekniikkaa, kalkitusta, kipsausta tai raudoitusta. Aiheeseen on syntymässä myös välitöntä taloudellista intressiä EU:n maatalouspäätösten ja uusimpien ympäristölinjausten myötä. Etenemistavaksi sopii Jykes Oy:n kokoon kutsuma intressipaneeli, joka laatii viranomaistahoille esitettävän agendan. Rahoituksenkin kannalta on olennaista, että tehdyn toimenpiteen teho voidaan mitata, mitä nyt on hajakuormituksen suhteen pikemmin vältetty. Uutuusarvon suhteen saivat vahvan kannatuksen Lohjanjärven laituristandardi ja muikun troolaus. Edellisessä on tehokkainta edetä suunnittelukilpailulla, jossa kiinnitetään huomiota ulkonäköön, käytettävyyteen, asennettavuuteen ja kustannuksiin. Yhteisön ohjeistus toimii vasta, kun on mitä ohjeistaa. Kilpailun tuloksen syntyvä standardi annetaan valmistajayrittäjille alhaista lisenssimaksua vastaan. Hanke sopii hyvin Lykes Oy:n HELMI kokonaisuuteen. Muikun troolaus rajoittuu sulaan kauteen. Itse troolauksen ja logistiikkaketjun teknologia on SITRAN kehittämänä käytössä, ja yrittäjiä, mikäli troolaukselle hankitaan tarvittavat luvat, löytyy kilpailutettaviksi saakka. Markkina-alueena metropolin seutu on Länsi-Uudellemaalle jopa maan suotuisin. Hanke etenee parhaiten niin, että Lykes Oy:n valitsema vastuuhenkilö tutustuu Säkylän Pyhäjärvellä tehtyyn menestykselliseen työhön. Veneiden talvisäilytys merenranta-alueella sai eniten kannatusta, kun arvioitiin toteutusnopeutta. Tätä toimintaa on jo jossakin määrin tarjolla, mutta kyse on merkittävästä laajennuksesta niin, että mukaan tulee myös veneiden huoltoon liittyvää yrittäjyyttä. Markkinointi suunnataan ensi sijassa Venäjälle, sillä jo Pietarissa on rikkaita ihmisiä neljän Suomen verran. Paikan valinnassa on 4

7 kiinnitettävä huomiota oheispalveluihin, tarvitaan korkealuokkaista majoitus- ja ravintolatarjontaa, sillä veneen omistajat haluavat käydä ihailemassa omistustaan. Toimintaa vaatii neliöitä, joten riittävä kaavavaraus on tarpeen. Toisaalta KOKO-ohjelman puitteissa on yritettävä välttää sitä, että asia pilataan useilla pienillä keskenään kilpailevilla hankkeilla. Keveimmin investoinnein hanke saadaan toimeksi Hangossa, jossa on kemian teollisuuden jäljiltä asumiseen vaikeasti kunnostettavaa tonttimaata, ja sataman infra suurtenkin veneiden siirtoon. III. Hyvinvointi ja matkailu Alueella on nykyisin kyse palveluista, joiden tarjonta kohdistuu lähialueille ja jossakin määrin Suomeen kokonaisuudessaan. Tavoitteeksi tulee kuitenkin ottaa laajempi markkina-alue jo siksi, että nyt ohjelmassa olevien veteraanipalveluiden tarve on nopeasti vähenemässä, ja yhteiskunnan rahoittamaa muutakin kuntoutusta tullaan leikkaamaan. Kuntoutukseen on jo syntynyt runsaasti ylikapasiteettia, ja alasajotilanteessa alueelliset sekä muut ei-kaupalliset näkökohdat tulevat sotkemaan kilpailua. Vaikka fysikaalisilla ja henkisillä palveluilla on omat erityispiirteensä kietoutuu tarjonta ja asiakaskunta monin tavoin yhteen. Parhaat asiakkaat korjaa se, joka kykenee luomaan näille houkuttelevia yhdistelmiä. Alueella on useita kylpylöitä ja näihin verrattavia, lähinnä liikuntaan suuntautuneita laitoksia. Käytännöllisesti katsoen kaikissa on tarjolla lääketieteellistä asiantuntemusta ja monipuolista fysikaalista hoitoa sekä kuntoutusta. Laitokset ovat jossakin määrin profiloituneet eri suuntiin, mutta yhteistyö vaikkapa kansainvälisessä markkinoinnissa puuttuu. Hyvän kylpylän tulee tarjota myös muita elämyksiä. Keski-Euroopan vanhoissa laitoksissa kuuluu kylpylän yhteyteen kasino, ja niissä on panostettu mahdollisuuteen luoda uusia ihmissuhteita. Tämä puoli on Suomessa toistaiseksi jäänyt verraten ohueksi. Ehkä tämä on osasyynä siihen, että laitosten majoituskapasiteetin täyttöä matkailijoilla ei juuri tapahdu. Pitemmän ajan kuluessa on useimmat laitokset kuitenkin nähtävä enemmän matkailun suuntautuneina. Suosituksista mikään ei läpäissyt kaikkia edellä esitettyä kolmea kriteeriä. Akvaariokeskus katsottiin lähes yksimielisesti uutuusarvoltaan korkeaksi ja myös nopeasti toteutettavaksi Porlan yhteydessä. Kyse on ainakin ensi vaiheessa makean veden kaloista. Asia etenee luontevasti niin, että Lykes HELMI-hankkeen puitteissa teettää kalabiologilla ja akvaariosuunnittelijalla kehyssuunnitelman, jonka jälkeen asia voi edetä omana yrityksenään. Asiakaskunnan valtaosan muodostavat koululaiset ja opiskelijat, mikä tulee ottaa huomioon tilasuunnittelussa. Akvaariokeskus on melkoinen energiasyöppö, ja edullisen energian mahdollisuus on tärkeä osa taloutta. Matkailuun liittyvien uusien ideoiden organisoitu pilotointi nähtiin sekä merkittäväksi että nopeasti toteutettavaksi. Kyse on siitä, että samoja asioita ei kokeilla useassa paikassa, vaan kokemuksia vaihdetaan, ja mieluummin kokeillaan viittä asiaa kuin samaa asiaa viidessä paikassa. Asia on käytännössä hankala, kun palveluideoille on vaikea saada mallisuojaa, mutta ainakin muualla tulevaisuuteensa panostavat yritykset on saatu tällaisen järjestelyn piiriin. Asia sopii laitosten yhteiselimen pohdittavaksi, kaikki eivät siihen ainakaan aluksi sitoudu, mutta jo muutamassa vuodessa mukana olijat saavat tuntuvan kilpailuedun samalla kun kokeilukustannukset laskevat. Jos alueelle syntyy riskirahoitusyhtiö, on tässä sille tyypillinen sijoituskohde. Alueellisen merkityksen suhteen priorisoitui edellisten lisäksi luonnonvesiin liittyvä toiminta sekä maaomistajanäkökulman mukaanotto aktiviteetteja suunniteltaessa. Edellisestä on suosituksissa 5

8 lukuisia esimerkkejä, joista todettiin, että ne voivat tulla kilpailukykyisiksi jonkin peruspalvelun, esim. kylpylän yhteydessä. Tässä on usein tarpeen, että peruspalvelun tarjoaja aktiivisesti etsii näitä oheispalveluja järjestäviä pieniä yrityksiä, joita nykyisin saatetaan jopa vierastaa kokonsa vuoksi. Maanomistajanäkökulma korostuu kaikessa retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen suuntautuvassa toiminnassa. Alueella on varsin huonosti huomioitu retkeilijän tarpeet, ja erityisesti kesämökkiasutus, mutta myös ylenpalttinen suojelu ovat suorastaan patoamassa mahdollisuuksia. Asiaa voidaan auttaa kaavoituksella, jos kaavoittaja tehdään tietoiseksi todellisista tarpeista. On tarpeen, että luontoa käyttävät yrittäjät yhdessä kokoavat toiveensa ja tarpeensa, ja nämä saatetaan kaavoittajien tietoon (vrt.esim. Uudenmaan liiton Mansikkapaikat Uudellamaalla). Lykes Oy voi auttaa asian liikkeellelähtöä. Merkittävää uutuusarvoa arvioitiin edellisten ohella olevan viikinkiteemalla, Mustion- Karjaanjoen kalaportailla ja vanhojen vesitapahtumien elvyttämisellä. Viikinkiteemaa on hyvin hyödynnetty Rosalassa, jossa historiallista taustaa asialle on merkittävästi vähemmän kuin Lohjanjärven vesistössä. Kuten arviointiryhmässä todettiin, kysymys on oheispalvelusta johonkin laajempaan liittyen. Mukaan voidaan ottaa myös merkittävästi viikinkiaikaa varhaisempi asutus. Valmistelu tulee tehdä Museoviraston ja muinaistieteellisen toimikunnan asiantuntemuksella. Hyvät tarinat ovat tärkeä osa, samoin ajanjaksoon liittyvä perinneruoka, tosin ilman kannibalismia. Asiaan tarvitaan veturiyritys joko Karjalohjalta, Mustiosta tai Lohjansaaresta. Lykes Oy voi tässäkin auttaa liikkeellelähtöä. Ensinnä voi selvittää, kuka nyt on organisoinut lukuisat bussiretket Jalassaaren kalmistoalueille. Karjaanjoen kalaportaat ovat aikoinaan jääneet pois voimalaluvasta, mutta nyt tulee huolehtia siitä, että ne tulevat mukaan ainakin lupaa seuraavan kerran uusittaessa. Tekniikka on mm. Ruotsissa ja Norjassa kehittynyt niin, että toimivia ratkaisuja löytyy. Tehonhäviö jää pieneksi, kun portaita ei ole tarvis juoksuttaa kuin kalojen nousuaikaan, jolloin vettä yleensä on yli turpiinien kapasiteetin. Viimeistään tässä yhteydessä tulee huolehtia melojien mahdollisuudesta ohittaa voimalaitokset, mikä on aikaansaatavissa minimi-investoinnein. Kokonaisuus soveltuu parhaiten kansalaisjärjestöjen huolehdittavaksi. Myös vanhojen vesitapahtumien elvytys voi ainakin aluksi nojata kansalaisaktiivisuuteen, josta se kenties muuttuu jonkin yrittäjän vetämäksi. Ensi vaiheessa on paikallisilta historian tuntijoista pyydettävä kuvaus, mitä kaikkea Lohjajärvellä ja Mustiossa puuhattiin 1800-luvun vaihteessa. Tästä voidaan sitten valita tapahtumia, joiden kiinnostusta nykyaikana pilotoidaan. Tarjontaa voi laajentaa myös kieltolakiaikaan, jonka historia on Lohjansaaren osalta varsin värikäs. Nopeasti toteuttaviksi arvioitiin edellisten ohella palvelujen lemmikkinäkökulma, voimalavierailut ja tiettyyn erikoisuuteen keskittyvät luontoretket. Kylpyläpalveluiden yhteydessä on jo huomioitu lemmikkien mukaanottoa, mikä on huonosti opetettujen koirien osalta varsin ongelmallista. Tässä suhteessa aktiivinen ote puree, tarjotaan koirille oma hoito-osasto, jolloin varsinaiset majoitustilat säilyvät häiriköinniltä. Pienemmistä eläimistä ei yleensä ole vastaavaa haittaa. Tärkeää on, että palveluyrittäjät pohtivat eläinkysymystä koko laajuudessaan, ja antavat tiedot laitoksensa verkkoesittelyssä. Mustio- ja Karjaanjoen voimalat ovat rakenteeltaan erilaisia, kaikki verrattain iäkkäitä ja laitteistoiltaan hyvin havainnollisia. Ne toimivat nykyisin kauko-ohjauksella, mikä tietää sitä, että vierailuja ei järjestetä. Sekä matkailun että voimayhtiön goodwillin kannalta mahdollisuus yhdistää Fiskars-Billnäs vierailuun myös pari voimalaa on varsin toivottavaa. Toiminta voi rajoittua 6

9 kesäkauteen, eikä vaadi yhden oppaan palkkaa suurempia kustannuksia. Jos vieraita riittää, voi jonkin voimalan yhteyteen pystyttää kesäkahvilan. Lykes voi ottaa yhteyttä voimayhtiöön, yrittäjiä oheispalveluihin löytyy paikkakunnalta. Alueen luontojärjestöt ovat aktiivisesti kehittäneet erikoispalveluita, esim. pöllöjen kuuntelua ja perhosten keräystä. Alueen runsas fauna tarjoaa kuitenkin paljon laajemmat mahdollisuudet. Ongelmana on sesongin lyhyys, joissakin tapauksissa pari päivää, jotka eivät ole kovin hyvin ennakoitavissa. Luontojärjestöt voisivat listata eri mahdollisuudet, ja järjestää seurannan, joka hälyttää ilmiön alkaessa. Erikoisesti koululuokat hyötyvät tästä palvelusta, joka kyllä nykyisen tiedonvälityksen aikaan tuo seuraajia kauempaakin. Tärkeimmät kohteet ovat Lohjanjärvi ja Pojoviken. IV. Uusia avauksia Veteen liittyvä toiminta on sinänsä niin ikiaikaista, että sisällöltään uusia toimintoja on vaikea löytää edes kansallisella tasolla. Uudistuminen tapahtuukin lähinnä liiketoimintamalleissa ja käytännöissä. Avainkysymys on miten ja keneltä voidaan saada maksu sellaisesta, jota paikkakuntalaiset ovat tottuneet pitämään ilmaisena tai kiinnostamattomana. Voidaan myös törmätä väärin tulkittuun jokamiehenoikeuteen, yrittäjän maksullinen palvelu vaaditaan ilmaiseksi tai ainakin yhteiskunnan maksettavaksi. Tulevan menestyksen keskiössä ovat verkostot ja yhteinen nettitarjonta, sillä ilman tätä tukea ehtii jokainen uusi idea kuolla jo ennen tunnetuksi tuloaan. Verkoston aktiivinen käyttöönotto muuttaa yritystä melko perusteellisesti, on kyse luottamuksesta, laadunvarmistuksesta ja asiakkuuden jakamisesta, kaikki seikkoja, jotka ovat suomalaiselle pkyritykselle pikemminkin heikkouksia. Muutos on kuitenkin välttämätön, jos tuotteemme ja palvelumme halutaan saada kaupaksi. Yhteistyötä ja verkottumista tulee aktiivisesti hakea myös Länsi-Uudenmaan ulkopuolelta. Esimerkiksi matkailussa Ahvenanmaa ja Viron monet alueet ovat onnistuneet kaupallistamaan vesielementtinsä merkittävän tehokkaasti. Malleja voi hakea, ja monet ovat lähes sellaisenaan siirrettävissä. Uusista Länsi-Uusimaalle sopivista ehdotuksista saivat kannatusta vesitaide, pelastuskoulutus ja pienoissukellusvene. Vesitaide on maassamme lumiveistoa lukuunottamatta heikosti tunnettua ja vähäistä, vaikka olosuhteet ovat monessa mielessä erinomaiset. Jäätaide, joka kukoistaa Hokkaidolla ja Koreassa soveltuu hyvin Lohjan kaupunginlahdelle. Samalle alueelle voidaan kesäajaksi pystyttää vesitaideinstallaatio, johon taiteilijat voivat säveltää omia teoksiaan. Kolmas rantaan pystytettävä mahdollisuus on vesiseinä, johon voidaan heijastaa erilaisia kuvioita jopa elokuvia. Vesitaiteen neljäs mahdollisuus, höyryseinämä vaatii onnistuakseen tuulettoman ympäristön. Alueella on vahva asema meriturvallisuudessa sekä siihen liittyvässä koulutuksessa. Jonkin verran on ollut vireillä myös yksittäisten kansalaisten koulutusta vesillä selviytymisessä. Tarjontaa tulee laajentaa ja ottaa mukaan myös jäissä selviytymiskursseja, sillä oppia tarvitsevat sekä jäillä ammatikseen liikkuvat että kaikki jäällä erilaisten harrastusten piirissä kulkevat. Toiminta soveltunee Meriturva Oy:ssa kehitettäväksi. 7

10 Hangon itäisellä merialueella on vuosisatojen kuluessa tapahtunut satoja haaksirikkoja, joiden hylkyjä meriarkeologit jatkuvasti paikantavat ja tutkivat. Turismin kannalta on käyttöä minisukellusveneelle, jolla vesien jälleen kirkastuessa voi esitellä lukuisia kiintoisia matalavesikohteita. Asia sopii parhaiten Hangon kehityssuunnitelmiin. Tekniikka on sinällään valmista jopa jään alla liikkumiseen. Paneelissa tuotiin esiin myös lumen siirto- ja käsittelytekniikka, jossa on runsaasti kehitysvaraa. Avainkysymys on tiivistäminen, litra vettä painaa kilon, litra pakkaslunta g ja nuoskalumikin vain puoli kiloa. Lumen siirto on nykyisellään tehotonta ja kallista. Jos seudulta löytyy kiinnostunut yrittäjä, on aihe mitä kiintoisin. V. Markkinointinäkökohtia Erityisesti kuluttajatuotteissa ja palveluissa menestys koostuu seuraavista viidestä asiakokonaisuudesta: tehokkuus ja hyödyllisyys, hinta/luvattu laatu näyttävyys tai status käyttömukavuus markkinoitavuus l. tuotteen hyvien ominaisuuksien tajuttavuus yhteensopivuus ostajan muiden valintojen kanssa Näistä ensimmäinen edustaa ns. insinöörinäkökulmaa, ja on Suomessa usein ylikorostunut, mikä koskee erityisesti vapaa-ajan tarjontaa. Näyttävyys on tärkeää kansainvälisillä markkinoilla, esim. eri suorituksista annettavat diplomit tai mitalit ovat arvostettuja. Käyttömukavuus korostuu jo palvelua tilattaessa, jos halutut palvelut on etsittävä useasta linkistä, etsii asiakas mukavamman vaihtoehdon. Palvelun hyvien ominaisuuksien tajuaminen vaatii asettumista käyttäjän asemaan, ja voidaan parhaiten varmistaa pilotoimalla. Sama koskee yhteensopivuutta, jossa mm. kulkuyhteydet tapahtumapaikalle, pukeutuminen, palvelukieli jne. ovat tärkeitä. Kokonaisuuksista kolme viimeistä ovat kriittisiä pitempiaikaiselle menestykselle. Markkinointiviestinnässä ja tarjonnan kehittämisessä tulee painopiste kohdentaa tänne teknisen eleganssin ja näyttävyyden sijaan. Nykyisin vanhimmat digiaikuiset, ihmiset jotka ovat jo tarhasta lähtien tutustuneet moderniin tietotekniikkaan, alkavat lähennellä neljääkymmentä. Tämä joukko alkaa muodostaa enemmistön niin väestöstä kuin ostovoimastakin, ja on tottunut käyttämään nettiä mahdollisuuksiin tutustumisen sekä yhä enemmän myös ostamiseen. Yritysten välisessä kaupassa netti jo dominoi, ja sama tapahtunee pian myös kuluttajarajapinnassa. Vanhempi polvi, jota kutsutaan digiemigranteiksi, suhtautuu verkkopalveluihin hieman samoin, kuin maahanmuuttaja uuteen kotimaahansa, varoen ja epäillen. Kuitenkin myös heillä varsinkin vaihtoehtojen etsintä ja niihin tutustuminen nojaa nettiin. Asiasta saa hyvän kuvan tarkastelemalla kansalaisopistojen tietotekniikan seniorikurssien suosiota ja jonoja. Asiantuntija-arvioissa markkinointi kokonaisuudessaan sai korkean prioriteetin, missä varmaan heijastui osallistujien kokemus nykytilanteesta. Asiakaspalautteen hankinta ja käyttö toiminnan kehityksen ohjeistajana koettiin tärkeäksi kaikilla kriteereillä. Tämä Suomessa huonosti hallittu alue Aasiakas on oikeassa edellyttää 8

11 asennemuutosta, joka ei ole mahdoton (vrt. Alko), mutta vaatii koulutusta. Aalto-yliopisto on paneutunut asiaan yritystasolla, ja voi auttaa. Koulutus voidaan jäljestää yrittäjien yhteisenä esim. yrittäjäjärjestön organisoimana. Tarjonnan kokoaminen yhden linkin taakse, helppokäyttöisyys ja säännöllinen päivitys katsottiin tärkeäksi. Tässä on todettava, että aina löytyy niitä, jotka haluavat puuhata omissa oloissaan, mutta tämän ei saa vaikuttaa muiden etenemiseen. Asia vaatii erillisen hankkeen, jota ei tule alistaa IT-eksperttien johtoon. Yhteismarkkinointi metropolialueille, ensinnä Pietariin koettiin, tärkeäksi. Vastaavaa toimintaa on jo olemassa Itä-Suomen matkailuyrittäjien kesken, ja eräs mahdollisuus on liittoutua heidän verkkoihinsa. Markkinoinnin nykytilaa kuvannee se, että valtaosa ennakkoaineistoon sisältyneistä ehdotuksista koettiin uutuusarvoltaan korkeiksi. Tilannetta voi kärjistäen kuvata niin, että tarjontaa on, mutta kyky löytää maksavia asiakkaita puuttuu. VI. Länsi-Uusimaan vesibrändäys Alueen tarjonnan tunnetuksi saattaminen vallankin uusille asiakkaille käy brändin ja sen taakse rakennetun palvelulinkin kautta. On luotava vetävä nimi, uskottavuutta palvelutarjontaan, nopeutta puutteiden korjauksen, ja uusia ideoita vuosittain kokeiltavaksi. Tavoitteeksi tulee asettaa, että alueen veteen liittyvä toiminta saadaan mahdollisimman laajasti yhden brändin alle, mutta jos tämä osoittautuu vaikeaksi, on brändin alaa rajattava, pitkät yhteistyöjahkailut sivuuttaen. Brändin rakentaminen onnistuu ehkä parhaiten kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyönä. Liikkeellelähtöön soveltuu vaihe, jossa Länsi-Uudenmaan HELMI-kokonaisuus on valittu. 9

12 Liite I. Käytetty keskeinen aineisto KOKO Länsi-Uudenmaan toimintasuunnitelma 2010 KOKO Länsi-Uudenmaan ohjelma 52 erilasita aluetta, KOKO alue kasvuun. TEM 2010 HELMI palveluinnovaatioita monialaisuudesta Rachel Thompson: Global Water Market 2011, meeting the world s water and wastewater needs until 2016 Amy Cole: Carbon Footprint of the Water Market Challenges and Opportunities 2010 Vision 2050, The new agendas for business. World Business Council for Sustainable Development 2009 Kalatalouden tulevaisuus I III, RKTL PORLA, järvikeskus loppuraportti 2010 Helsingin yliopiston Tvärminnen aseman esittely Uudenmaan, Lohjan, Raaseporin, Karkkilan ja Hangonmenestyjät. Kauppalehti/Balance consulting yritystilasto Melontapooli. Karttatiimi oy 2007 Suomen melontareitit 2009 Cleantech-ympäristöstä liiketoimintaa, SITRA 2007 Alueelliset teknologiastrategiat, TEK 2007 The Finnish Health Care System. SITRA 2009 Kansallinen luonnonvarastrategia. SITRA Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. VATT 2008 Elinvoimainen maaseutu. YTR 2004 Uskalikot tekevät tulevaisuutta. Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus Alueellinen elinvoimaisuus ja kilpailuedut. Tekes 2009 The Age of Unthinkable. Joshua Cooper Ramo 2009 Beyond Crisis. Gill Ringland et al Vanajavesikeskus elämää vedestä Tekesin Vesi ohjelma Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla, maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto 2010 Porlan alueen liiketoiminnan mahdollisuudet ja organisointi, Kaukoviisas Oy 2010 HELMI-tuote ja palveluinnovaatioita monialaisuudesta. PKT-säätö 2010 Suvi Nenonen et al.: Markkinointimuotoilu. WSOYPro 2010 Emma Storbacka: Barriers to Business Model Innovation, Aalto University 2010 Laura Wood: Water Meter Report, Database & Directory 2010 Ari Saura et al.: Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotanto. RKTL selvityksiä n:o

13 Liite II. Asiantuntijapaneeli, kutsutut ja osallistuminen (x) Eskola Tero Haanpää Elli Hägg Margareta Kielinen Raimo Lehtonen Jaana Lönnkvist Stig Nyholm Stig Pokki Jouko Kylpylähotelli Päiväkumpu x Meriturva Oy x matkailuasiantuntija x Seliö Boats Oy Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.x Rosk and Roll Oy Ekenäs segelsällskap HY Tvärminne Rosenlew Alexander Orthex Oy Savelainen Martti Sjögren Pirjo Tarkkanen Petri Sappi Oy Lohjan kylät x Kisakallio x Lykes Oy:stä osallistuivat paneeliin lisäksi Seppo Kolo, Jorma Korhonen, Outi Nyman ja Erja Vaarala 11

14 Liite III. Valmistelumuistio panelisteille Vesinäkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen - valmistelumuistio asiantuntijaryhmälle Jyrki Kettunen Da Wo Oy Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) määriteltiin alueen kärkiteemoiksi hyvinvointi, teknologian soveltaminen sekä luova talous. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2010 alussa julkistamassa HELMI hankkeessa selvitetään Suomen elinkeinorakenteen vahvistamista ja rikastuttamista. Hankkeessa on kaikkiaan yhdeksän osa-aluetta joista Länsi-Uusimaan tehtäväksi tuli valmistella VEDEN-tarjoamia mahdollisuuksia. Alustavasti nähtiin pohdinnan painottuvan Lohjalle, osahankkeen toimeenpanijana on Lykes Oy, mutta on selvää, että jo KOKO ohjeistus edellyttää alueen pohdintaa kokonaisuutena. Seuraavassa on periaatteena ollut kohdentaen mutta integroidusti, tietty suositus voi kohdentua, mutta kokonaisuus on oltava mielessä toimenpiteitä pohdittaessa. Tämä muistio tarkastelee alueen KOKO- ja HELMI-tavoitteiden avaamia yhteisiä mahdollisuuksia. Muistio on laadittu asiantuntijatapaamisen taustapaperiksi, eikä hae tässä vaiheessa laajempaa julkisuutta. Asiantuntijatapaamisen jälkeen tullaan aiheesta vuoden 2010 aikana laatimaan työn tilaajalle, Lykes Oy:lle valmisteluraportti ja suosituksia toimenpideohjelmaksi. Keskeinen tausta-aineisto: KOKO Länsi-Uudenmaan toimintasuunnitelma 2010 KOKO Länsi-Uudenmaan ohjelma HELMI palveluinnovaatioita monialaisuudesta Rachel Thompson: Global Water Market 2011, meeting the world s water and wastewater needs until 2016 Amy Cole: Carbon Footprint of the Water Market Challenges and Opportunities 2010 Kalatalouden tulevaisuus I III, RKTL PORLA, järvikeskus loppuraportti 2010 Helsingin yliopiston Tvärminnen aseman esittely Uudenmaan, Lohjan, Raaseporin, Karkkilan ja Hangon menestyjät. Kauppalehti/Balance consulting yritystilasto Suomen melontareitit 2009 Cleantech-ympäristöstä liiketoimintaa, SITRA 2007 Alueelliset teknologiastrategiat, TEK 2007 The Finnish Health Care System. SITRA 2009 Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. VATT 2008 Elinvoimainen maaseutu. YTR 2004 Uskalikot tekevät tulevaisuutta. Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus Alueellinen elinvoimaisuus ja kilpailuedut. Tekes 2009 The Age of Unthinkable. Joshua Cooper Ramo 2009 Beyond Crisis. Gill Ringland et al Vanajavesikeskus elämää vedestä Tekesin Vesi ohjelma Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla, maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto 2010 Suvi Nenonen et al.: Markkinointimuotoilu. WSOYPro

15 Emma Storbacka: Barriers to Business Model Innovation, Aalto University 2010 Laura Wood: Water Meter Report, Database & Directory 2010 Antoisaa vesipohdintaa. Uusia ideoita odotellen. Bollbölessä Jyrki Kettunen Sisällys: ss. Johdanto ja aineisto Yritykset Vesinäkökulma teollisuustuotteisiin ja palveluihin Vesinäkökulma hyvinvointiin ja matkailuun Uusia mahdollisuuksia vesinäkökulmasta Markkinointi Brändäys 24 13

16 1.Yritykset Kuten aiemmissakin tarkasteluissa on selvinnyt, on Länsi-Uudenmaan yrittäjäkunta varsin pienyritysvaltaista. Tuoreimmassa Kauppalehti/Balance Consulting-listauksessa, joka käsitti kaikkiaan 1816 Uudenmaan parasta yritystä, mahtui joukkoon 28 lohjalaista, 7 hankolaista, 5 karkkilalaista ja 15 yritystä Raaseporista. Kriteerinä arvioinnissa oli yli 1.7 M :n vuosiliikevaihto, kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. Tämä runsaan viidenkymmenen yrityksen ryhmä on se joukko, josta ensisijaisesti voi etsiä vetäjiä yksittäisiin yrityshankkeisiin. Joukossa on puolenkymmentä sellaista, joiden tuotteet tai palvelut jo nykyiselläänkin liittyvät veteen. Pienempiä veteen eri tavoin liittyviä yrityksiä alueella on runsaammin. Samoin löytyy keskisuuria, mutta kannattavuudeltaan heikompia. Kumpikaan yritystyyppi ei ole sen enempää kykenevä kuin halukaskaan merkittäviin itsenäisiin irtiottoihin, sen sijaan ne muodostamalla konsortioita ja palveluverkostoja voivat useilla aloilla saavuttaa laajenemiseen tarvittavan kriittisen massan. Tällaisia aloja ovat ainakin veneiden valmistus ja huolto, matkailupalvelut, pesulat sekä porakaivot/maanlämpö ja tähän liittyvät ilmastointiratkaisut, joissa kaikissa löytyy alueelta jo parimymmentä yritystä. Näissä tapauksissa ei siten olekaan kysymys siitä MITÄ tehdään, vaan siitä MITEN kokonaisuus saadaan kasvamaan nykyisin tyypillisesti paikallisen markkinan ulkopuolelle. Tämän ohella on alueella runsaat parikymmentä yksittäistä, veteen liittyvää yrityshanketta. Näiden suhteen tarkastellaan tässä raportissa myös kysymystä MITÄ, koska vesinäkökulman korostus saattaa avata niissä uusia mahdollisuuksia. Suuryrityksillä on alueella lukuisia toimipaikkoja, jotka kuitenkin vain poikkeustapauksissa pystyvät itsenäiseen päätöksentekoon. Sensijaan ne ovat hyviä kokeilu- ja pilotointipaikkoja teollisille palveluille, jotka menestyessään otetaan käyttöön myös ao. yrityksen muissa yksiköissä avaten näin ovet kansainväliseen menestykseen. 2. Vesinäkökulma teollisuustuotteisiin ja palveluihin Länsi-Uudellamaalla on merkittävää toimintaa veneiden valmistuksen ja huollon yhteydessä, ja merkittävät mahdollisuudet kehittää vedenpuhdistusta ja tähän liittyvää mittaustekniikkaa, veden ja lämmön hankintaa pohjavesiesiintymistä, kalanjalostusta ja pesulapalveluita. Veneet Veneitä valmistaa alueella toistakymmentä yrittäjää, laitureita muutama. Veneiden talvisäilytystä ja huoltoa tarvitaan merkittävästi nykyistä tarjontaa enemmän, esim. venäläiset haluavat tuoda arvoveneensä Suomeen talvisäilytykseen. suosituksia: - Veneenvalmistajat kokoavat tarjontansa yhdeksi porttaaliksi, karsivat mallistosta selvät päällekkäisyydet ja täydentävät tuotteistossa havaitut aukot. - Synnytetään Lohjanjärvelle moottori- ja purjevenevuokraamo, jossa on tarjolla turvallisia täkäläisiin olosuhteisiin sopivia veneitä. Järjestely ei edellytä veneiden hankintaa, sillä alueen laiturit ovat täynnä vajaakäyttöisiä, ehkä pari kertaa kesässä käytettyjä veneitä, joita omistaja varmaan mielellään vuokraa luotettavalle taholle. 14

17 - Valmistellaan suositus Lohjanjärven laituristandardiksi ja pidetään hallinnollisin toimenpitein huolta siitä, että tätä noudatetaan laitureita uusittaessa. Puoli tusinaa erikokoista mallia riittäähyvin. Näin saadaan nykyiset kirjavat ja vaarallisetkin viritelmät vähitellen hävitetyksi. - Rakennetaan Raaseporin tai Hangon käytöstä jääneille teollisuustonteille veneiden talvisäilytyshalli. Paikkoja ovat esim. Skogbyn sahakenttä ja Tammisaaren pylväskyllästämö. Myös muita asuntotuotantoon kelvottomia ranta-alueita löytynee. Vedenpuhdistus Vedenpuhdistuksessa on alueella jo runsaasti osaamista, mutta se on hajallaan ja tyypillisesti vain yhtä yksikköä palvelevaa. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että teknologiaa pystytään myymään. Tulevaisuuden avainyritykset löytyvät alueen muoviteollisuudesta, sillä uusi puhdistustekniikka käyttää lähdes kokonaan muovi- ja komposiittirakenteita. Uuden luonnontieteellisen vesistötiedon tuottajana on Helsingin Yliopiston Tvärminne keskeinen sekä toimijana että välittäjänä. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu mm. typenpoistossa, vesien jaottelussa, anaerobitekniikassa, energiasäästössä vedenkäyttöä vähentäen, syvänneilmastuksessa ja pienpuhdistamoissa. Suosituksia: - Rakennetaan esim. Porlaan tai Lohjan jätevesiaseman yhteyteen pienpuhdistamoiden kokeiluplatform, jossa niiden toimintaa voidaan testata käytännön oloissa, ja jossa yleisö voi vertailla kaupan olevia malleja. Tällaista ei maassa ole. Kun vastaava tehtiin kuivakäymälöille Turussa, saatiin monet täysin kelvottomat viritelmät pois markkinoilta, ja kuivakäymälöistä kehittyi merkittävä vientituote. - Tehdään selvitys alueen vesianalyyttisestä osaamisesta tarkoituksena listata päällekkäisyydet ja aukot. Varsinkin yritysten velvoitetarkkailu on johtanut siihen, että samat asiat mitataan moneen kertaan samalla kun jotain todella tärkeää jää mittaamatta. - Kilpailutetaan valvonta yhtenä kokonaisuutena, jolloin myös tulosten uskottavuus paranee. - Perustetaan Lohjanjärven sopivaan syvänteeseen pohjailmastimien kokeilualue. Useaa mallia on jo kokeiltu vesistön alajuoksulla, mutta tiedot toimivuudesta ovat puutteellisia. Tehokkaalla, sähkönsiirrosta riippumattomalla ilmastimella on globaalit markkinat. - Otetaan seuraavalla Länsi-Uudellemaalle rakennettavalla uudella asuinalueella käyttöön Ruotsissa kehitetty tekniikka, jossa biojätteet jauhetaan viemäriin keittiön jätemyllyllä ja laskeutettu jäteseos käsitellään anaerobisesti syntyvä kaasu talteen ottaen. - Lohjanvesistön kriittinen kuormitustekijä on edelleen fosfori, jonka lähteenä on lähinnä maatalous. Kuormituksen vähenemä näkyy lähes välittömästi vesistön tilassa, ja onkin kummallista miten vähän asiassa on saatu aikaan, vaikka kuormitus on tunnettu jo 30 vuotta. Yleisen viihtyvyyden, kalastuksen ja matkailun kannalta asiassa on syytä edetä. Uusina tehokkaina keinoina ovat tulleet käyttöön ravinteita sitovat kosteikot, joille sopivia alueita vesistössä on runsaahkosti. Toinen uusi keino on kunnostuskalastus, joka voi olla jopa taloudellista, mikäli sekalaiselle saaliille löytyy kysyntää. Tehokkainta on kuitenkin laajamittainen siirtyminen luomuviljelyyn, mikä voi olla esim. Lohjansaaren tuleva ratkaisu. 15

18 Pohjavesi Alueen läpi kulkeva Salpausselän harjukokonaisuus edustaa merkittävää pohjavesivarantoa ja on tästä syystä laajasti suojeltu. Varannon käyttö on kuitenkin jäänyt puolitiehen. Pohjaveteen liittyy myös porakaivojen ja vastaavalla tekniikalla valmistettu maalämpö. Suosituksia: - Järjestetään luvat ja aluevaraukset niin, että pohjaveden pullotuksesta kiinnostunut yrittäjä pääsee helposti alkuun. Markkinointi on alun alkaen suunnattava makean veden puutteesta kärsiviin maihin lähinnä Lähi-Itään. Helsingin Veden kokemuksista voi ottaa oppia. - Rohkaistaan alueen LV-yrittäjiä ja kaivonporaajia muodostamaan maalämpökonsortio, joka pystyy tarjoamaan laadukkaan maalämpöön perustuvan kokonaisratkaisun hajaasutusalueille. Markkina-alueena on Etelä-Suomi. Vedenkulutuksen valvonta Yhä useammassa EU-maassa valmistellaan huoneistokohtaisia vesimittareita pakollisiksi, kun tuorevesi joudutaan valmistamaan yhä huonommasta raakavedestä. Luotettavilla ja kalibroitavilla mittareilla tulee olemaan laaja kysyntä. Vesimittaus edellyttää myös asennusta, ajoittaista tarkistusta ja huoltoa, joten se tarjoaa työtä laitevalmistajan ohessa LV-yrityksille. Suositus: - Muodostetaan LV-yritysten konsortio tavoitteena aikaansaada kilpailukykyinen mittari yritysten tarjontaan. Kalanjalostus Koko Lohjanjärven vesistö on alikalastettu, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että ammattikalastus on tehty lähes mahdottomaksi. Merialueella kalastusta häiritsevät hylkeet, joita vastaan on kuitenkin kehitetty suojaavaa kalastustekniikkaa. Kalankasvatus, joka aikanaan sai huonon maineen päästöjensä vuoksi, on tehostanut ravinnon käyttöä, ja sen ympäristöhaitat ovat pudonneet murtoosaan. Kalanjalostus on koko alueella vähäistä, vaikka ns. pyöreän kalan vähittäismyynti on nopeasti pienenemässä samalla kun eritasoiset jalosteet kasvavat. Terveysvaikutuksiensa vuoksi kala tulee jatkuvasti lisäämään osuuttaan kansallisessa ruokapöydässä. Suosituksia: - Järjestetään parille ammattikalastajalle luvat muikun troolaukseen Lohjanjärven selkävesillä. Sitran toimesta kehitettiin jo 1980-luvulla muikun troolaus ja kylmäketju, jolla vastaava on toteutettu lukuisissa järvissä. Samat laitteet soveltuvat myös järven kunnostuskalastukseen. - Rohkaistaan yrittäjiä kilohailin jalostamiseen virolaisen tapaan. Suomen kilohailikiintiö menee lähinnä rehuksi, vaikka siitä Suomenlahden eteläpuolella osataan tehdä meilläkin maittavia jalosteita. - Perustetaan Porlaan kuhan ja siian pilottiviljelmät tavoitteenaan kehittää näiden kasvatus Lohjanjärvessä. Siikaa kasvatetaan jo Satakunnassa neljän yrittäjän toimesta, ja kuhan kokeilukasvatus on alkamassa. 16

19 - Kehitetään koulu- ja työpaikkaruokailuun soveltuvia kotimaiseen kalaan perustuvia ruokalajeja. Pesulapalvelut Alueella on runsaasti pesulapalvelua tarjoavia yrityksiä. Yleispesulat ovat jo suurten ketjujen hallussa, mutta erikoistumalla löytyy alalta edelleen mahdollisuuksia. Pesuloiden ympäristöhaitat alkavat saada huomiota, mikä avaa mahdollisuuksia nopealle uuden tekniikan omaksujalle. Esim. jäteveden hyötykäyttö, joka on tavanomaista Euroopassa, on meillä tuntematonta. Pesulakasvihuoneyhdistelmä on täälläkin varsin kilpailukykyinen, veden hyötykäyttö sallii tehokkaammat pesuaineet ja myös kasvihuoneen energiatalous kohentuu. Suositus: - Perustetaan ideointiryhmä miettimään erikoiskäsittelyä vaativia maksukykyisiä pesukohteita. Alueella toimii jo purjepesula, vastaavia voi olla vaikkapa nukke- ja nallepesula. Erikoispesuloihin liittyy aina myös kohteen huolto ja kunnostus. Rahoitus Monet edellä hahmotelluista toimenpiteistä edellyttävät toimeen ryhtyvältä yrittäjältä yrityksen kokoon nähden suurta riskinottoa ja usein myös investointeja. On harkittava, onko alueelle muodostettavissa vesiyrittäjyyteen suuntaava riskirahasto, joka myös tukee liiketoimintasuunnitelman rakentamista. Kyse ei ole suurista summista, ja oikein hoidettuna rahaston riski on pieni, mutta kuntien yhteenliittymä saa markkinoilta rahaa olennaisesti pienyrittäjää halvemmalla. Alueellisia esimerkkejä löytyy mm. Pohjanmaalta ja Oulun seudulta. Suoritus: Otetaan riskirahoitus pohdittavaksi KOKO-yhteydessä. 3. Vesinäkökulma hyvinvointiin ja matkailuun Alueella on kyse ensi sijassa palveluista, joiden tarjonta nyt kohdistuu lähialueille ja jossakin määrin Suomeen kokonaisuudessaan. Tavoitteeksi tulee kuitenkin ottaa laajempi markkina-alue jo siksikin, että nyt ohjelmassa olevien veteraanipalveluiden tarve on nopeasti vähenemässä. Vaikka fysikaalisilla ja henkisillä palveluilla on omat erityispiirteensä kietoutuu tarjonta ja asiakaskunta monin tavoin yhteen. 17

20 Kylpylät Alueella on useita kylpylöitä ja näihin verrattavia lähinnä liikuntaan suuntautuneita laitoksia. Käytännöllisesti katsoen kaikissa on tarjolla lääketieteellistä asiantuntemusta ja monipuolista fysikaalista hoitoa sekä kuntoutusta. Laitokset ovat jossakin määrin profiloituneet eri suuntiin, mutta yhteistyö vaikkapa kansainvälisessä markkinoinnissa puuttuu. Hyvän kylpylän tulee tarjota myös henkisiä elämyksiä. Tämä puoli on toistaiseksi jäänyt verraten ohueksi. Ehkä tämä on osasyynä siihen, että majoituskapasiteetin täyttöä matkailijoilla ei juuri tapahdu. Pitemmän ajan kuluessa on kylpylät kuitenkin nähtävä enemmän matkailun suuntautuneina. Suosituksia: - Kylpylät pohtivat yhdessä, miten profilointia voidaan tehostaa niin, että kokonaisuus muodostuu mahdollisimman kattavaksi. - Oman rahan asiakkaat ovat tulevaisuudessa kylpylöiden menestyksen avain. Vähenevästä yhteiskunnan kustantamasta asiakaskunnasta on syytä hallitusti luopua, ja jättää valojen sammutus toisille. - Uusien ideoiden pilotointi on luontevaa järjestää siten, että mahdollisimman monta ideaa tulee kokeilluksi. Tämä edellyttää avointa kehitysympäristöä, koska muuten samat asiat tulevat testatuksi moneen kertaan. - Kylpylät rakentavat nettiin yhteisen porttaalin, josta vähällä selaamisella selviää, mitä eri paikoissa on tarjolla. Samassa yhteydessä kannattaa pohtia mahdollisuutta tarjota asiakkaalle useamman kylpylän yhteispakettia, jollaiset Keski-Euroopassa ovat melko suosittuja. - Eräs meillä heikosti huomioitu seikka ovat asiakkaiden lemmikit, tavallisimmin koirat. Laitos, joka tuottaa tähän asiakkaita tyydyttävän ratkaisun, saa merkittävän kilpailuedun. - Luonnonvesistön käyttö mahdollisimman laajassa mitassa on kylpylöille kansainvälinen kilpailuvaltti. Soudun ja melonnan ohella myös uinti, vesijumppa ja juoksu kannattaa, olosuhteiden vähänkään salliessa, siirtää avoveteen. Kylmänä kautena uinti avannossa, on syytä järjestää houkuttelevaksi, mikä ammattilaisia lukuun ottamatta tarkoittaa lämmittelymahdollisuutta saunassa. Etelän asukeille avantouinnista saatu kunniakirja on tärkeä. - Seikkailu- tai elämyshaluisille on edullista kehittää tarjolle joitakin vaarattomia, mutta haastavia extrem-kokemuksia. Ohessa esimerkkejä paikallisten yritysten menestyksellä kokeilemista: - lumihangessa kylpeminen saunan yhteydessä. - sukellus avannosta toiseen valkoista köyttä apuna käyttäen. - talviverkon kokeminen - talvinen yöpyminen teltassa itse kaminalämmityksestä huolehtien - järvisimpukoiden sukeltaminen ja valmistus ateriaksi - umpihankipotkupallo Vain mielikuvitus asettaa tässä rajan, eikä mikään kunnon extreme vaadi mittavia investointeja. 18