Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros Vastausaineisto, mukana n. 40 vastaajan vastaukset, joista noin 30 Koillis-Suomen alueelta ja 10 alueen ulkopuolelta Naturpolis Oy Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Luonnos Yrjö Myllylä Lisätietoja Haastattelijat: Yrjö Myllylä, Mika Perttunen, Erkki Oikarinen, Kirsi Kuosku, Hannu Virranniemi, Juhani Mikkelä. III STRATEGISET ELI TÄRKEÄT KEHITTÄMISHANKKEET Seuraavia kehittämishanketeemoja on esitetty pilottihaastattelun aikana. Voit lisäksi ottaa uusia kehittämishanketeemoja esille mm. edellisten kysymysosioiden perusteella. 63. Valitse alla olevista 3 tärkeintä strategista Koillis-Suomen kannalta tärkeää kehittämishankeaihiota, jotka tulisi jalostaa hankkeiksi ja käynnistää seuraavan 5 vuoden aikana. Pohdi myös valitsemiesi hankkeiden tarkempaa sisältöä. Lisäksi voit pohtia hankkeen toteuttajatahoja ja avainvastuuhenkilöitä, kumppaneita, resurssointia, rahoitusta sekä ajoitusta. 1 = 1) Laajakaista kaikille (Miten asia pitäisi käytännössä ratkaista. Visio on, että tulevaisuudessa pitäisi olla reaaliaikaiseen kuvan siirtoon mahdollisuus, mikä vaatii huomattavasti nykyistä peruslaajakaistaa 1-10 megaa enemmän kaistaleveyttä molempiin suuntiin. Joidenkin mukaan tarvitaan käytännössä välttämättä jopa valokuitukaapeli, jonka kapasiteetti on n. 100 megabittiä sekunnissa, jotta yhteydet olisivat varmalla pohjalla.) 2 = 2) Alueesta sisäisen logistiikan osalta parhaiten toimiva kokonaisuus Suomessa 3 = 3) Alueen keskustaympäristöjen kehittäminen (sisältää etenkin ympäristö- ja vihernrakentamissuunnitelman ja liikenteen järjestelysuunnitelman, kävelyalueet, pysäköinnin suunnitelmat ja etenkin toiminnan kehittämisen (keskustatoimijoiden yhteistytö) tavoitteena viihtyisä, alueen imagoa ja houkuttelevuutta lisäävät keskustaympäristöt, tämä vaikuttaa välillisesti myös asiointiin ja palvelujen kysyntään keskuksissa ja lisää matkailijoiden palvelukäyttöä). 4 = 4) Sosiaalipuolen tuottavuuden nosto (tämä tuo mm. pelivaraa kunnille muuhun kehittämistoimintaan, tuottavuuden nostoon sinällään voi liittyä myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän näkökulmasta, esim. ostopalveluiden muodossa ja tekemisen kulttuurin vaikutusten kautta vrt. suurteollisuuden vaikutukset alueelliseen yrittäjyyskulttuuriin, omko samantapaisia vaikutuksia myös laajalla julkisella palvelutuotannolla?; myös riskit on syytä huomioida ja tuoda esille) 5 = 5) Tapahtumamatkailun valinta sekä tapahtuman ja alueen voimakas brändääminen 6 = 6) Yrittäjyys ja yhteistyökasvatus kouluissa 7 = 7) Puhtaan energian ja energiatehokkuuden mallialue 8 = 8) Ekologisen kaivostoiminnan ja matkailun yhteensovittamisen mallialue (sisältäen elementit myös porotalousmyönteisimmästä kaivos- ja matkailualueesta) 9 = 9) Green Sport Village ajattelu (ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä matkailuasuminen valittavalla brändillä) 10 = 10) Muu, mikä? n=88, A=4.84, M=5.00, Q1=2.00, Q3=7.00 KAIVOSTOIMINNAN ETABLOINTIAVUSTAJA 1) Laajakaistayhteydet ovat erittäin heikot. Kännykät eivät toimi kaikilla kylillä juuri lainkaan. Internet-yhteydet eivät senkään verran. Tämä on maaseudun yrittäjille katastrofi. Annetut avaimet on käytetty. Operaattorit eivät tee. Valtion määritettävät raamit ja velvoitteet. Saavutettavuus yleensä, miten sinne pääsee tulevaisuudessakin, jos lentoliikenteelle tulee päästömaksuja. Hevosellako?

2 LUONTOMATKAILU, laaja asia, kun kunnolla perkataan, koskee koko aluetta, Savukoskelta Taivalkoskelle. LUONNONTUOTTEET JA MATKAILU, perusteluna mm., että matkailun imagoa on saatava kehitettyä ja uudistettua. STRATEGISET ASKELEET OVAT: 1. VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN: Tässä auttaa MARKKINATUTKIMUS, jossa tutkitaan matkailukeskusten halukkuutta ostaa luonnontuotteita. On pystyttävä vastamaan määrään, nykyistä paremmin, nykyisin ongelman tuotantovälyymit kysyntään nähden, joilloin yhteistyöhön ei päästä.. 2. ASKEL ON TUOTTEISTAMINEN, 3. ASKEL ON MATKAILUN IMAGON NOSTAMINEN LUONNONTUOTTEILLA UUDELLE TASOLLE Suojelualueiden voimakas esiintuominen ja sillä joukosta erottuminen =strateginen kuntaliitos. Tärkein on mahdollistaa yksilöiden oman elintason kehittäminen mielummin ylöspäin luoda mahdollisuuksia Perusteluita tai lisäkommentteja vastaukseesi. Kaivostoiminta ja muut uudet toimialat tarvitsevat etablointiavustajan, joka tuntee paikalliset olot ja junailee asioita, kuten koulutusta ja muuta tarpeellista kaivoksen / kaivosyhtiön tarpeisiin. Suurteollisuutta ollut Taivalkoskella, yrittäjyyttä vähän - sosiaali- ja HV-puolen tuottavuuden nostaminen tärkeää. 2) Alueesta sisäisen logistiikan mallia-alue..: TÄHÄN LIITTYY PALVELUJEN UUDELLEEN ORGANISOINTI. Toimintatapainnovaationa HEIKKOJEN SIGNAALIEN TUNNISTAMINEN, KOULUTUKSEN ENNALTA SUUNTAAMINEN: Koulutusektorin, yrityspalveluiden ja yritysten (alueen sisäiset ja ulkoiset) saumaton yhteistyö ja jatkuva "heikkojen signaalien" tunnistaminen (vrt. yhteyspalvelukeskukset aikanaan, joista heikkoina signaalina kasvava päätekauppa 15 vuotta sitten -> yrityksiä ja satoja työpaikkoja Kuusamoon; nyt vuorossa hyvinvointipalvelut/sairaanhoitokoulutus AMK-tasoisena, KAIVOSTOIMINNAN KOULUTUS ALKAMASSA; KUNTIEN TALOUSHALLINNON ULKOISTUSVAIHE ALKAMASSA, syksyllä 2009 käynnistyi koulutus (ks. isännöinti Realia). Ekologinen kaivostoiminta voisi olla matkailukohde 6) Yrittäjyys ja yhteistyökasvatus tärkää pitkällä aikavälillä.7) Sis. biolpolttoaineet.8) Ekologinen kaivostoiminta ja matkailu: kaivostoiminta nousee todennäköisesti, yhteensovittaminen matkailun kanssa on miettittävä. PAREMPI, JOS KAIVOKSET PIILOSSA EIKÄ KOROSTETA / LIITETÄ NIITÄ MATKAILUUN. 9) Green Snow Village -ajattelu sisältää kesän ja talven.2) Kun kv-matkailija tulee alueelle, ei pitäisi tarvita omaa autoa. Kmo-Ruka -väli kesämatkailun osalta ongelmallinen, ei riittäviä järjestelmiä. Ratkaisu voisi olla palvelulinjasysteemi: kulkee tiettyä reittiä pitkin ja poikkeaa kotiovelle tarvittaessa tilauksesta. Saavutettavuus on kaiken a ja o, myös Laajakaista, mutta kun sai nimetä vain kolme. Tapahtumamatkailu voisi houkutella ihmiset liikkeelle ja hyvien palveluiden ääreen. Samalla on kehitettävä palveluita, jotta ihmisille jäisi hyvä kokemus. 5) Tapahtumamatkailussa: - kuivalihamarkkinat, savottapäivät,8) Ekologinen kaivostoiminta - uskon Soklin tulevaisuuteen. 1) LAAJAKAISTA KAIKILLE, STRATEGISET ASKELEET:1. VOIMAKAS KANNANOTTO, JOTTA 3 G -MASTOT KUNTOON MEGAN VALOKUITUKAAPELIT3. OPETETAAN IHMISET KÄYTTÄMÄÄN VERKKOJA.Eli pitäisi alkuvaiheessa saada edes 1 mega, nyt ei edes sitä. Kysymys on tahtotilan puutteesta (päättäjät eivät ymmärrä) sekä perusoikeuksista. Ei ole aikaa odottaa vuoteen 2015 asti valokuitukaapelia. Nyt päättäjät puhuvat vain 500 megasta. Ihmisten toimeentulon tärkeimmät perusedellytykset ovat tietoyhteydet ja auratut tiet ja ehkä postipalvelut. On pelättävissä, että ilman erityistoimia vuonna 2015 alue on ulkona kaavaillusta valokuitukaapeliverkosta (valtioneuvoston päätös, että verkko ulottuu v korkeintaan 2 km:n päähän asutuksesta, 1 % Suomen väestöstä voi kuitenkin olla verkon ulkopuolella / tämän etäisyyden ulkopuolella.)5) Tapahtumamatkailussa MÄKIVIIKKOAJATTELU, siten että puhutaan laskettelukilpailusta, on tärkeä: SUOMU, SALLA JA PYHÄ OVAT PARHAIMMAT LASKETTELURINTEET RINNEPROFIILIEN NÄKÖKULMASTA, PAREMMAT KUIN LÄNSI- LAPISSA. LÄNSI-LAPIN VAHVUUS ON HYVÄT PALVELUT. 1) Laajakaistaa tarvitaan tunturikeskuksiin ja kaivoksille.8) Ekologinen kaivostoiminta: KAIVOSTOIMINNALLA ON AINA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA, YHTEENSOVITTAMINEN ON TÄRKEÄMPI TAVOITE. Arktinen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologia: - keksittyjen teknologioiden testaus, tarvitaan asiantuntijoita ja yrityksiä Suomen rajojen ulkopuolelta, esim. loppuasiakkaat Venäjän puolelta mukaan. Tästä MUODOSTUISI SYNERGIA, ETTÄ SUOMESSA TEOLLISUUSKENTTÄÄ TULISI SAADA VAHVISTETTUA. POTENTIAALISTA OLISI KAIVOSPUOLI, MIKÄ VAHVISTAISI BUSINESSKENTTÄÄ, teollisuustyöpaikat tuovat rahaa, koka valtiolle. Konkreettisia lähiajan hankkeita on Mustavaara. Mittavan esiintymän löytää kansainvälinen toimija. Etsintäpuoli on merkittävässä roolissa, geologisen yhtiön perustaminen vaatisi pääomaruiskeen. ETSINTÄPUOLI VOISI TOIMIA VALTION YHTIÖN NIMIIN.TUTKITAAN, KOULUTETAAN JA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ. Esim. Pietarin yliopiston kanssa voisi olla oppilasvaihtoa, testattaisiin joitakin juttuja Vienan merellä. Esim. arktisille öljyntorjunta- ja jäänmurtaja-aluksille tulisi keksiä kokonaan uusi alustyyppi, tyyppi toimisi referenssinä. Ennemmin pitää saada nykyiset petipaikat täyteen kuin kehittää uusia paikkoja. TIETOLIIKENNEVERKKO: SUUPOHJAN SEUTUVERKKO KÄY HYVÄKSI ESIMERKIKSI. Timo Vesiluoma (p ) hyvä kontakti. Suupohjan tietoverkko on kattavin verkko. Talot ovat valokuitukaapelin päässä. Verkko alkaa olemaan kannattava ja voitollinen. Muunkinlaisia malleja on, kuten Salon malli, jossa kunnallinen yhtiö vetää kaapelia. Eli mallit ovat tavallaan 1) Sau-Kaaperin malli (=Suupohjan malli, homma omiin käsiin, verkko omiin nimiin ja omistukseen), 2) Kunnallinen malli, 3) Operaattorimalli. Monimutkaiset pyrokratiat pois tekemistä tilalle (käy kylässä) KIITOS VASTAUKSISTASI!

3 Voit tässä antaa vielä vapaamuotoisesti kommentteja ja kehittämisaihioita, välittää terveisiä prosessia koordinoiville tahoille sekä ehdottaa panelisteja haasteltaviksi jatkokierroksilla. Kannattaisi haastatella Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila. TOTEUTUS EI OLE MURHE, JOS IDEOITA/NÄKEMYKSIÄ! Tämän olen oppinut käytännössä. Kokousaikojen määrittäminen haaste, sosiaalinen media ja 3D sovellukset mahdollisuus Kannattaisi haastatella Helgsingin yliopistosta biomassan hyödyntämisen asiantuntijat, prof Olli Dahl, ja Veli Pohjonen, jotka ovat perehtynet Koillis-Suomen biomassakysymyksiin. Koko-ohjelmassa kannatettavaa jatkokaudella 2013 jälkeen voisi olla verkostomaiset toimintamallit Venäjän kielen opetus alueen kouluissa onolematonta. Eikä englannin kielikerhotkaan olisi pahitteeksi. Ylipäätäänkiinnostuksen lisääminen kielten opiskelua kohtaan ei olisi pahitteeksivarsinkaan matkailun kannalta. Tämä oli todella haastava juttu, mutta niin mielenkiintoinen, ettei sitä malttanut olla tekemättä. Tähän meni valtavasti aikaa, jonka vuoksi vastauksen saaminen kesti näin kauan. Valittelen, että en päässyt keskittymään tähän aikaisemmin.terv.timo Rautajoki Oli tämä aika pitkä ja hyvin suunniteltu, mutta ei jaksanut miettiä. Olisi vienyt koko työpäivän... Arctos Group, Jaakko Kilpeläinen; Aalto yliopisto Vesa Kantola (Itälapin selviytymistutkimusta);unique Lapland Mahdollisesti Antti Moisio, on tutkinut liitoskontien menoja. Haastatteluun Bernhard Nell SRATEGIAA EI TULISI RAKENTAA OLJENKORSIEN, KUTEN SOKLIN VARAAN, VAAN VAHVOJEN PUIDEN VARAAN. PITÄISI NÄHDÄ UUSI, OSAAMINEN TAI LUONTAINEN VAHVUUS. Seutu istumisesta tulisi päästä strategiseen kehittämiseen. Ei kannata ajatella reaktiivisest vaan käyttää itse valtaa, pitää hyökätä ja yrittää maaleja. Valtion herrojen haukkuminen on helppoa, mutta sillä ei saada mitään aikaan. YDINKYSYMYS ON, ETTÄ MITEN PYSTYY SUUNTAAMAAN KEHITYSTÄ. RIITTÄVÄN VAHVA YKSIKKÖ / NEUVOTTELUKUMPPANI = KUNTALIITOS. Jos ei tehdä, hukataan mahdollisuuksia. Muut eivät tee päätöstä Koillis-Suomen alueen puolesta. I TAHTOTILA JA VISIO SEKÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN JA MARKKINA-ASEMAN ANALYYSI Taustalla vaikuttavat talouden ja kulttuurin suuret aallot Tilastotietoa Koillis-Suomen työpaikka- ja väestörakenteesta I ja II. TAHTOTILA 1. Haluatko ja uskotko, että Koillis-Suomea voi kehittää seuraavan 15 vuoden aikana? 1 = Kyllä 0 = Ei n=30, A=1.00, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Kyllä Mm. Suomen aluekehitysstrategiatyö on osoittanut, että kehityksessä on käännepisteitä: Luonnonvarat on niukka resurssi, ilmastonmuut vaikuttaa ja voi tarjota uusia mahdollisuuksia maaseudulle, lisämausteena on Barents ja Arkangelin suunta. Käyttämättömiä voimavaroja on, mm. luonnontuotteet ja matkailu. Savukoskella kyse on siitä, että kuinka kauan kunta kestää. Toiveet kohdistuu Sokliin. Muut mahdollisuudet ovat hitaampia, kuten matkailu ja luonnontuoteala. Savukoskella väestö väheen henkeä/vuosi, syynä on pitkälti myös kuolleisuus. oma tulevaisuus perustuu kehittymiseen Ei voi muuta kuin kehittää! Positiivinen draivi on menossa. Ihmiset haluaa yrittää (yrittäjät) mahdollisuudet itsessämme, yhteistyössä voimaa Alueella on resursseja (työvoimaa, luonto, vetovoimaa). tulevaisuus on tekijöiden Alue kyllä kehittyy, kun yhteisesti on tiedossa suunta ja tavoitteet. Eripuran ja

4 valituskierteiden ei pidä antaa lamaannuttaa kehitystä. Ei pidä jäädä odottelemaan valitusratkaisua vaan on edettävä toisella saralla. Pitäisi saada takaisin 2000-luvun alkupuolella ollut tekemisen meininki, joka nyt elää suvantovaihetta. Suvantovaiheessa pitäisi juuri panostaa uusiin asioihin; markkinointiin, tiedottamiseen, uuden kehittämiseen,ideointiin. Nythän sitä resurssia tällaiseen toimintaan on erityisesti saatavilla, kun puhutaan talouden taantumasta. Nousu- ja huippukaudella nämä hanat ovat kiinni. Jos vastasit kyllä, mitkä ovat ne elinkeinot laajasti ottaen, joilla Koillis-Suomi kehittyy? Matkailu ja kaivostoiminta keskeisiä Mm. kaivostoiminta on tärkeä uusi mahdollisuus. Ks. kohta visio. Lähtee ihmisten perustarpeesta:ihmisen tarve on koko ajan kehittää itseään ja samalla yhteiskuntaa. Peruslähtökohdat ovat kunnossa, mitä ihminen tarvitsee onnelliseen elämään, kaikki palvelut ja asiat ok, turvallinen elämä.matkailu tärkeä, bioenergia, kaivostoiminta ehkä. Bionergia sillä edellytyksellä, että logistiikka eli rautatie Talvivaaraan ja Kuusamoon saadaan, muutoin bioenergian volyymeja ei saada suuriksi. metsätalous, energiatuotanto, matkailu Ei ole muuta vaihtoehtoa tai vaihtoehdot ovat järkyttävän huonoja. Matkailu ja ehkä kaivannaiset. Matkailu ja siihen liittyvät palvelut sekä ehkä logistiikka luononvarojen jalostaminen eri elinkeinoaloilla Monipuolinen elinkeinorakenne - esim. kaivosteollisuus, mekaaninen puun jalostus, matkailu. Panostamalla nuorten jatkokoulutukseen matkailu ja liikunta puolella saadaan ikärakennetta muutettua ja tätä kautta kylien aktiviteettitasoa nostettua. Erinlaisten IT-alojen saaminen alueelle voisivat poikia työpaikkoja ja sitä kautta kasvua esim. yhteistyössä Venäjän kanssa toteutettavia projekteja. matkailu ja puunjalostus sekä kaivostoiminta Puunjalostus, ympäristöteknologia, arktinen osaaminen ja teollinen erikoisosaaminen. matkailu, kaivosala Kaivostoiminta, turismi ja Venaja-yhteydet Aivan selvästi matkailu, kuten matkailukeskukset Ruka ja Pyhä-Luosto, erämaamatkailu. MATKAILUN MARKKINOINTI TULISI OLLA YKSI YKSIKKÖ. Laajassa Lapissa on enemmän erämaata, jokia etc. Matkailu, puuteollisuus, palvelut (tukipalvelut matkailijoille): mahdollisuus keksiä uutta, elämyksiä, kauneudenhoitoa ja hierontaa, mutta vielä jotain ihan uutta, millä voisi erottua. Yrittäjyys, tahtotila, kaivosteollisuus, matkailu, metsäteollisuus. puu, matkailu( log. saavuttamuus), kaivannaisteollisuus matkailu, alihankinta matkailu, maa- ja metsätalous, kaivosteollisuus Matkailu liitännäisineen (kauppaa kuljetusta ja aina päivähoitoa myöten), maa- ja metsätalous (bioenergia), mineraaliteollisuus, informaatioteknologia. 2. Mitkä ovat ne 3-5 konkreettista kehittämiskohdetta, joilla visio toteutuu? Mm. edellytysten luominen kaivostoiminnalle On luotava positiivinen kaivosmielikuva, vrt. ennen luonto + hitech, nyt esim. ekologinen kaivostoiminta. Rautatiet, yhteistyötä, ulkopuolisena tulleena kateus näyttäisi vaikuttavan myös. bioenergian tuotanto, mekaaninen metsäteollisuus, matkailu Järkevä luonnon ja matkailun tasapaino, Sokli, bioenergia matkailukeskukset, ohjelmapalvelut, saavutettavuus matkailu, kaivokset, elintarvikkeet, kauppa,liikenne Terve väestörakenne.osaava työvoima ja vakavaraiset yritykset.helppo saavutettavuus. Matkailu-lukioUrheilu-lukioIT-alan yritys, jossa olisi sekä Suomalaisia sekä Venäläisiä yhteistyössä Esim. luontomatkailu, Kuusamossa samantyyppistä. TULEE KEHITTÄÄ REITISTÖÄ (esim. yhteiset esitteet ja ulostulo myös):1) kanoottimatkailu, 2) moottorikelkkareitin, 3) retkeilyreitit, 4) Lintubongausreitit, 5) kalastusmatkailu (päämarkkina ulkomaat, pyydä ja päästä malli myös. Pienyrittäjyys keskeistä luonnontuotteiden jatkojalostamisessa. Perinteiset elinkeinot merkittäviä, esim. metsätaloudessa m3/v ulois Kemin sellutehtaalle. Metsätaloudessa Veli Pohjonen Värriön tutkimusaseman johtaja yksi asiantuntija. JATKOKOULUTUSMAHDOLLISUUDET PUUTTUVAT, esim. sallalaisten näkökulmasta tarvitaan matkailulukion tyyppinen juttu, jolla nuoria saadaan jäämään paikkakunnalle, samalla aluetta tehtäisiin tunnetuksi myös muille koulutuksen kautta alueeseen tutustuville. Sallassa toteutetaan tällä hetkellä kesälukio/kesäyliopisto pohjalta koulutusta, joka on suunnatta venäläisille, pitäisi suunnata vastaavaa koulutus myös suomalaisille. Esim. vuosittain Sallan rajan ylittää noin venäläistä (? vai yhteensä, joista pääosa venäläisiä?). Nykyisin saa viedä mukanaan 34 kg tarvikkeita / henkilö (muuttunut juuri suuremmaksi?). Sallan rajan Venäjän tulli pitäisi saada oikeaksi tulliksi, nykyisin tulli on Kantalahdessa. 72 tunnin viisumivapaa-alue Itä-Lapin kunnille ja Kuolan alueen asukkaille. Aloite tehty Stubbille etc. Tuki on ollut yrityksemme osalta Naturpoliksen suunnalta vähäistä. Suomessa ylipäätään arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian (ylöskirjaan jäsennys) satsaukset ovat olleet nappikauppaa. Kehitysyhtiöllä voisi olla markkinoillinen rooli. Asiakkaat ovat ulkopuolella. Koulutus on tärkeä, mutta se vaikuttaa noin 10 vuoden viiveellä. Normaalissa koulutuksessa koulutetaan esim. 12 henkilöä, joista 3 työllistyy yritysten tarpeisiin. Meille järjestetään koulutusta kysymättä meiltä. Ajatellaan, että ryhmäkoko on 10, mikä on liikaa, oppisopimus on ok. Teoriapuolella on haasteita, koulutusresurssit ovat vajavaiset alueella.arktinen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologia: - keksittyjen teknologioiden testaus, tarvitaan asiantuntijoita ja yrityksiä Suomen rajojen ulkopuolelta, esim. loppuasiakkaat Venäjän puolelta mukaan. Tästä MUODOSTUISI SYNERGIA, ETTÄ SUOMESSA TUTKITAAN, KOULUTETAAN JA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ. Esim. Pietarin yliopiston kanssa voisi olla oppilasvaihtoa, testattaisiin joitakin juttuja Vienan merellä. Esim. arktisille öljyntorjunta- ja jäänmurtaja-aluksille tulisi keksiä kokonaan uusi alustyyppi, tyyppi toimisi referenssinä. matkailukeskukset, pienteollisuuden kehittäminen Kaivostoiminta, turismi ja Venaja-yhteydet Kv-osaaminen (puuttuu tällä hetkellä). Suurin ongelma ovat asenteet, joiden on muututtava: nyt pitäydytään vanhassa. Esim. Nordic Opening pitäisi olla 2 viikon tapahtuma, ei 3 päivän. Poliittiset päätlkset vaikuttavat kaikkeen kehittämiseen: huomio kiinnitettävä mm, jäteveden puhdistukseen. Torangista pitäisi tehdä lintujärvi. Seinäjoki ja Salo kasvavat % / vuosi. Koillis-Suomessa väki vähenee saman verran. Alue on haasteellista. Kyseessä on supistuvan talouden ongelma, miten kääntää kehitys? Voiko julkinen valta kääntää? Saamelaisalueen alapuolella kaivosteollisuus- ja matkailu ovat vaikuttaneet. Koillis-Suomen 500 asukkaan vuotuinen vähenemä on suuri. PITÄISI YHDISTÄÄ KAIKKI VOIMAVARAT. Ei kannattaisi taistella itsenäisyydestä, vaan liittyä yhteen. Lapissa yleisesti ottaen ei ole tehty (toimia?, rakeneuudistuksia?) julkishallinnon puolella. Kemijärvi, Posio, Salla eivät ole riittävän kokoisia. Kuusamo etc. mukaan. Voisi olla toimiva. Isompaa tekijää kuullaan.voimavarojen kokoaminen kuntaliitoksella ratkaisuna. Liitoksen voisi tehdä verkkorakenteena. Yleensä sanotaan, että teemme yhteistyötä. Tämä tarkoittaa, että emme tee mitään. Liitoksella voimavarat lisääntyvät kehittämiseen. Liitosta ei pidä pelätä. Kaikki perustuisi yhteen organisaatioon. Olisi yksi kunta, yksi päätöksenteko. Kaikki kyläkoulut eivät säily, mutta keskusalueet kyllä. Keskuspaikka olisi Kuusamo, muut sateliitteja. Tämä olisi "Salon rakennemalli" (lisätietoja Jarmo Heimolta). Sama malli sopisi Koillis-Suomeen. Samalla analogialla voisi aivan hyvin kehittää / suunnitellla Koillis-Lappia. > Määrittelemällä painopistealueet. Aluetta pitäisi katsoa kokonaisuutena, unohtaa kuntarajat, olisi otettava asukkaan näkökulma. Kehittämisen painopisteet?

5 golfkenttä, ent. postin rakennus Koko laajaa Koillis-Suomen aluetta pitäisi hyödyntää helpottamalla liikkumista alueen sisällä. Näin hajallaan olevat palvelut olisivat paremmin saatavilla. Puuteollisuuden jalostusaste es. pelletti, kaivosteollisuuden edellytysten parantaminen, matkailupalvelujen kehittäminen. verkostoituva matkailualue, uusi-uljas matkailualue, edunvalvonta (esim. yhteinen ääni tarvitaan) ääni ei näy, joka rahoituksessa ratkaisevaa. Kmo-laplandin tulevaisuus vrt lappi: puu: il:n strategiassa: hakkuupotentiaali ei saa kuljettaa muualle- eli talonrakennus, liimapuu ja sen jatkojalostusbioenergiassa metsähake, pölkky vie edelleen ruotsiin, pelletistä kova kysyntää, omavarainen energia-alue, biodiesel ehkä epätodennäköinen (väärä paikka)puuklusterissa levytuotanto tulee nousemaanhankintajärjestelmä metsäyhtiöissä perustunut sellutuotantoon, pystytäänkö rakentamaan uusi hankintajärjestelmä, ratkaiseva siinä vaiheessa kun haetaan uusia isompia avauksia.logistiikka: puun, matkailun, kaivannaisteollisuusekoktehokkuushiilijalanjälki pieneksi,sisäinen liikenneomalla bioenergialla toimiva liikennearktiset ajoneuvot, kaivannais ja puulogistiikka: turvallisuus-liikenneraideliikenneinnovaatiot: rakennustekniikka, puurakentaminenmiehittämättömät ilma-alukset: pilotointi: tutkimustyö, gtk, luonnontuoteala, metsävarannot, sienisairaudet, lannoitustutkimus, hyötykuormatvisio: miehittämättömien kapteenikoulutus, tutkimuskeskukset, toimijat: jari nykänen projektipäällikkövesivoimaa, ne mitkä valjastettu pitää valjastaa lisäälentomäki: osana muuta kokonaisuutta, rinneliikuntakeskus: pyhäsuomu-ruka: rinnehiihtokeskittymä, Pohjoinen mäkiviikko Tuotteiden/palvelujen kehittäminen, kuntien yhteistyö markkinointi Matkailun markkinointipohjan laajentaminen Lapin kanssa kansainvälisille markkinoille ympärivuotisesti. Bioenergian tuotantoon liittyvän työllisyys- ja kehittämisvaikutuksen hyödyntäminen.kaivostoiminnan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen (muukin kuin vain kivenlouhinta ja kuljetus, kuten jatkojalostus).informaatioteknologian nostaminen uudelleen alueen painopistealueeksi ja tunnettuustekijäksi (pohjatyötä on tehty).alueella toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja jatkuva huomioiminen.uusien yritysten hakeminen alueelle vahvistamaan elinkeinorakennetta.koillis-suomen/koillismaan/kuusamon seudun tunnettuus kansallisesti ja kansainvälisestikin pitäisi realisoida rahallisesti jo nyt paremmin ja tehokkaammin. 3. Ketkä ja mitä ovat ne 3-5 tahoa, jotka osallistuvat kehittämiseen? Kainnuun Etu -mallista opittavaa Matkailualalla sisäinen yhteistyö haasteena, jopa Kuusamon alueella pullonkaulana yrittäjillä kateus, sisäisen yhteistyön toimivuus välttämätön YDIN ennen kuin mennään Lapin alueen tasolle laajemmin. alueelliset kehittämisyhtiöt, yritykset, kunnat yhdessä Julkishallinto, Yara alueen nykyiset yritykset, alueelle tulevat uudet yritykset liikenneyhtiöt ja erilaiset kehittämisorganisaatiot (kunta) yrittäjät, juolkishallinto, rahoittajat Kunnat (kaikki toimialat).lappi - Koillis-Suomi - Oulu taso.alueen yritykset. ValtioIT-alan yrityksetkunnat Yhteistyön suuntia ovat mm. Oulu-Raahe, Kajaani, Kemi-Tornio, joissa on isoja teollisuuskeskittymiä. Suurin osa yrityksistä on liian pieniä, pitäisi olla erikoisosaamista. Teollisuusbusiness on luottamusbusinesta, tämä on haaste toimittaessa isojen kansainvälisten yritysten kentässä. Esim. Barentsin alueella Gatzprom keskeinen toimija ja pyörittäjä. yrittäjät, kunnat Yrittajat, suuret yritykset ja EU/Venaja Yrittäjät, vahva virkamiesjohdon näkemys, joku koulutustaho (vahva yliopistoyhteistyö), tavalliset ihmiset. Naturpolis koordinoi, toimialojen kärkiyritykset vetää pienempiä mukaansa. Kuntapäättäjät. Kunta / kaupunki, yrittäjät, valtio ja Naturpolis Oy. -toimialatiimit (matkailu, puu, ), laatujärjestelmät, verkostot, alihankinnat yms, jatkojalostusykköstiimiin veturit n. 12 yhteensä per tiimiomat ryhmä molemmissa seutukunnissa, mutta yhteinen koordinaatio yritäjät, kuntien kehittämisyhtiöt keskeisten tahojen asiantuntijat Naturpolis Oy,Alueen oppilaitokset,lapin ja Oulun yliopistot ja ammattikorkeakoulut,työ- ja elinkeinotoimistoyhteydet Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELYihin, maakuntaliittoihin, MYRiin, Eduskuntaan sekä muualle julkiseen hallintoon valtakunnan tasolla on muistettava pitää aina kunnossa. 4. Kenen tehtävä on hahmottaa kehittämisen kohteet tarkemmin? VISIO Riippumaton toimija, joka ei aja yhden asiaa, ehkä Naturpolis. kuntien kehittämisorganisaatioiden Paikallisilla yritykset ja kehittämisorganisaatiot yritysten lähtökohdista yrittäjien, polittisten päättäjien, rahoittajien Kuntien elinkeinotoimet. Valtion sekä kuntien Kun teollisuus investoi esim. kaivokseen tms., meidän (suomalaisten teknologiosaajien?) aika on 5-10 vuotta ennen kuin jokin esiintymä otetaan käyttöön. Esimerkiksi, jos Stockman-kaasukenttä otetaan käyttöön vuonna Suomen haaste on, että on kolme telakkaa, jotka kaikki ovat erikoistuneet risteilyaluksiin. Jos ei aleta tekemään arktisen puolen juttuja venäläisille, norjalaiset tekevät. Esim. Acer Arctic on enemmän tutkimuslaitos. samat private-public partnerships Poliittiset päätökset tärkeitä! Direktiivien täyttäminen ei riitä, eli kaupungilla on iso rooli. Yrittäjien ääni pitää myös saada kuuluviin. Strategiasta pitää saada selkokielinen lyhyt tiivistelmä yrittäjien ja päättäjien käyttöön (max. 10 kohtaa). kts. edellisen kysymyksen vastaukset. toimialatiimitkehittämisyhtiöt aikanaan kariutuivat, ei toimi periferiassasalcompin lopettaessa mietittiin malleja, tälle alueelle ei tarvita, kuntien rooli on paljon isompiansaintalogiikka Tiivis yhteistyö eri hallintokuntien kesken (huutelu ekj:n ja kj:n kesken tärkeää, sukkasillaan tapaaminenyhteinen järjestelmä 2025, kehittämisjärjestelmä, viiden vuoden sisällä tehtävä ratkaisuja, haettava malli nyt, yhteinen organisaatio/ameeba seudullinen kehittämisyhtiö? esim. Naturpolis, erilaisten hankkeiden kautta Em. toimijoista koottu "iskuryhmä", jota ohjaa/sparraa alueen poliittisista ja muista keskeisistä toimijoista ja päättäjistä koottu ryhmä. 5. Millainen on Koillis-Suomen alue vuonna 2025? Esitä näkemyksesi rohkeasti, uudet avaukset huomioiden. Voit pohtia esimerkiksi mistä alue tunnetaan muualla Suomessa ja maailmalla? Sellaiset, jossa alueella on luontaiset voimavarat. Tämä tarkoittaa paikallisesta ja luonnosta lähtevää toimintaan 1) kansainvälinen matkailu, 2) luonnonvarojen hyödyntäminen (metsät, marjat etc.), 3) kaivosteollisuus voi tulla myös matkaan. En usko ICT:hen tuontitavarana. Iso asia on Venäjä/Barentsi.Todelliset ongelmat ovat väestön ikääntyminen: 10:ssä vuodessa yli 75-vuotiainen määrä yli kaksinkertaistuu. Sama ikääntuminen rokottaa nuoria, miten kyetään kehittämään elinkeinoja? Miten muuttovirta voidaan kääntää? Jos tapahtuu turvallisuushakuinen kehitystrendi maailmassa tai merkittäviä taloudellisia muutoksia.seudullinen kiviaineskartoitus menossa II-Taivalkoski-

6 merkittäviä taloudellisia muutoksia.seudullinen kiviaineskartoitus menossa II-Taivalkoski- Kuusamo -akselilla. Kaivoshankkeilla on kunta-aluetta tai Lappia laajempi vaikutus. Esim. alueellamma on käynnistetty sähköpuolen koulutusta vahvavirtapuolella. Lähtökohta on omat valnnat, kaivos etc. Näihin valintoihin voi ottaa loputtomasti tietotekniikkaa. Esim. Kuusamossa nuoriso ei ole kiinnostunut metsästä ja matkailusta. Esim. Kuusamossa laskettelukeskuksessa voidaan luoda lisää elämyksiä tietotekniikan sovelluksin, "RFID-tageja"; Pudasjärvellä on 3D osaamista. Rokualta Kajaaniin pienten yritysten tukeminen olllut keskeistä. KOILLIS-SUOMI TURVALLINEN JA EKOLOGINEN ASUINPAIKKA. ETÄTYÖSKENTELY ON ARKEA. KAIVOSTOIMINTA KÄYNNISTYNYT.Metalli- ja konepajateollisuudella merkitystä, tulisi olla mukana tarkastelussa. Alaa tarvitaan matkailurakentamisessa, kaivostoiminnassa ja etenkin Barentsin alueen öljy- ja kaasuteollisuudessa. Alue on portti Barentsin alueelle. VR:n sähköveturitilauksia on tulossa. Esim. Telatekilla on UUSI KONEISTUSKESKUS, jossa voidaan tehdä isompia koneistushankkeita, muitakin kuin laivojen moottoreihin liittyviä. Taivalkoskella Telatek tärkeä yritys alueelle.ict on päässyt vasta alkuaskeleille. Etätyö ei ole päässyt vielä vauhtiin, videoneuvottelut tulossa mukaan. Missä ihminen viihtuu, siellä tyytyväinen ihminen, todellinen tekijä. Saavutettavuus tärkeä kysymys > LAAJAKAISTA ON SAATAVA PIUHALLA JOKA MÖKKIIN. Tunnetaan matkailusta ennen muuta, sitten puu ja ehkä kaivostoiminta. bioenergiaa ja metsää hyödyntävä alue, jossa ekologinen matkailu kukoistaa suurten matkailukekusten rinnalla Matkailu on iso asia kaikissa kunnissa, kaikilla alueilla. Luonnonvarojen hyödyntäminen leimallista (pitäisi käynnistää nyt seminaaritoimintaa kaivostoimintaan liittyen.) 1) Matkailu on nykyistä monipuolisempaa, talvi, luonto hyödynnetty, yhteistyö Venäjän kanssa. Matkailu on kokenut "renesanssin"; 2) Kaivostoiminta: mineraalitoiminta heijastuu väestörakenteeseen, työvoimasta on pula.on kuitenkin huomattava, että työpaikkojen luominen on "kovaa hommaa": 2008 vasta saavutettiin sama työpaikkamäärä kun 1990-luvun alussa oli. Matkailu on yksi tärkeimmistä, Kaivostoiminta ehkä toinen. Matkailuun liittyvät toiminnot olennaisia, kytkös matkailuun on kaikilla toiminnoilla. Esim. väliaikaiset matkailijat tai mökkiläiset tai yhden ainoa kerran piipahtaneet ovat huomioitu ja tärkeitä kohderyhmiä. Koskemattomasta luonnostaan, hyvistä turistipalveluistaan, varmasta lumesta _ Uusi osa uutta Lappia, joka on kasvava matkailukeskus, joka täydentää Lapin tarjontaa ja hakee uusia sovelluksia Venäjän rajan tuomista mahdollisuuksista Barentsin väylä, palvelun, kaupan, uusinta teknologiaa hyödyntävät luonnonvarojen jalostuksen alue Elinvoimainen, vahva ja haluttu asuin- ja palvelukeskusten alue. Alue olisi matkailuun sekä luonnossa tapahtuvan urheilun yksi Suomen huippu paikoista. Matkailun valttikortteina olisivat Venäjän rajan läheisyys ja rajan ylittämis mahdollisuus helposti. Monikansallinen IT-alan yritys työllistäisi muutamia henkilöitä molemmin puolin rajaa, taikka molemmilla puolilla olisi omat keskukset, jotka toimisivat kehitysyhteistyössä keskenään. Porotalous on tuotteistettua ja tuo näin samalla alueelle näkyvyyttä. Matkailu tulee kasvamaan, erämää ja puhdas luonto tulevat tärkeämmäksi, kansainvälisyys lisääntyy, teknologian hyödyntäminen kasvaa ja sen myötä matkailu. Kulttuuri ja taide ovat tärkeitä, ne liittyvät ihmisen hyvinvointiin, identiteetin rakentamisen ja oman olon purkamisen kautta. Nytkin Kemijärvelle tulee ympäri maailmaa ihmisiä työstämään taidetta yöttömään yöhön / kertomaan missä maailmassa mennään. Tällä hetkellä Kemijärven taiteiijaresidenssissä työstentelee n. 10 tai alle. V mm. Japanista Japanin valtion rahoilla, sama henkilö tulossa takaisin noin 3 kk:si. lkiinalaisia näkyy jo Rovaniemellä v. 2010, tulevaisuudessa myös Koillis-Suomessa, mm. Itä-Lappi on jo luonut kontakteja Kiinaan.Matkailun myynti 2025? Matkailumessujen tuotto jäämässä yhä pienemmäksi jo nyt, niillä on lähinnä imagovaikutus, kauppaa tehdään vähemmän ja vähemmän tutkimustenkin mukaan. Internetin merkitys korostuu, toimivat palvelut oltava netissä, jotta ihmiset voisivat tehdä päätöksiä. Sosiaalisen median merkitys korostuu. Myös lukiossa nykyisin puutteita sosiaalisen median ja internetin käytön opetuksessa (huomion kiinnitys opettajiin, kirj. lisäys). Matkailu, erämaan rauha, mineraalit, logistiikka tärkeitä. ALUE ON LOGISTIINEN PORTTI VENÄJÄLLE, TÄMÄ ON MYYNNIN ARVOINEN JUTTU. Logistiikka on EU:n tason juttu, on laitettava kuntoon EU:n kanssa, myytävä EU:lle. ESIM PARIISISTA JUNALLA MURMANSKIIN (Ruotsin tai Tukholman kautta junalautalla) "NORTH EASTERN EXPROSESS" JUNALLA. MURMANSK ON SUOMEN TULEVA VIENTISATAMA AASIAN KULJETUKSISSA. VENÄJÄ PITÄÄ OTTA MUKAAN POHJOIS-KALOTIN YHTEISTYÖHÖN, SODAN AIKAISET KAUNAT ON UNOHDETTAVA. ME OLEMME KESKELLÄ, ESIM. FILMISTUDION NÄKÖKULMASTA ALUE ON KESKEINEN. Suomen ensimmäiset kulttuuriesineet löytyvät Lapista ja ne ovat tulleet ikivanhaa Vienan karjalan ja jokien kautta etelää Suomeen. Kun NL hajosi, Itämeri nousi keskeiseksi. Sama pitäisi tapahtua pohjoisen kalotin osalta. Kemijärvelle tarvitaan lentoliikennealue. Helsingistä on lentoreitti pohjoisen kautta Murmanskiin. Esim. Värdön kylä Pohjois-Norjassa nousi öljyja kaasuteollisuuden seurauksena. EU:n tulisi pitää puolensa, että Soklin malmi viedään jalostettuna. Tarjolla aitoa luontoa, missä ihmiset haluavat asua ja elää. Väkimäärä tulee nousemaan 15 vuoden tähtäimellä nykyisestä. Edellytyksenä on, että palvelut on pidetty kunnossa. Muuttajat ovat koulutettua väkeä, joka haluaa erämaaimagoa. Esimerkiksi Savukosken imagossa keskeistä Luonnontuotteet, Erämatkailu ja Korvatuntiuri. Savukoski on hyödyntänyt Korvatunturin ja Korvatunturinmaan mahdollisuutensa. Tunnettu Matkailusta, Puunjalostustoiminnasta, Erikoistuotteista (mm. puu ja keramiikka) Venäläinen turismi on tärkeää ja kaivostoiminta. 15 vuoden kuluttua Mustavaaran kaivos on avattu. Rautatie on rakennettu ja junaliikenne toimii ainakin Taivalkoskelle, ehkä myös Kuusamoon ja Sallaan. Teollisuuden vienti koostuu mekaanisen puunjalostuksen tuotteista, konepaja- ja kaivostuotteista. Telatek on merkittävä toimija, joka toimittaa tuotteita ympäri maapalloa, mutta myös Oulun ja Vienan meren suunta ovat tärkeitä. Meriliikenne on kasvavaa, mikä lisää laivanrakennuksen tuotteiden kysyntään etenkin pohjoisille alueille. matkailukohteista, Suhteellisen tasapainoisesti kehittyva alue Maailmankuulu yhteistyöstä Venäjän puolelle ja luonnonmukaisesta toiminnasta. KVbrändiluokitus saatu. Paljon koulutettua kielitaitoista väkeä ja positiivinen muuttoliike. Ihmisen arvoinen elämä vastakohtana koneelliselle elämälle. Hyvä olo - yhdessäolo. Kitkajärvi Unescon maailmanperintökohteeksi. "Joka veli valvoo".

7 Vahva luontomatkailukaupunki (kesä+talvi). suomen parhaat ladut, upeat laskettelurinteet, monenikäisiä ihmisiä ja kv-matkailijoita (mm. venäjä ja benelux-maat). Elinvoimainen alue, johon tulee monta konetta/pv, sekä rautatie. Keskustassa on myös luontoa läsnä - uudenaikainen luontokaupunki. Nyt on ristiriita ruma kaupunki - kaunis luonto. Maailman ekologisinta kaivostoimintaa, joka tuo töitä ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Samoin puuteollisuus. Ensin pitää miettiä halutaanko erottua Koillis-Suomena vai olla esim. osa Lappia. Hyvä puoli kuitenkin on, että ollaan lähempänä Etelä-Suomea kuin Ylä-Lappi. vuonna 2025 täällä voidaan hyvin, meillä on vahva puuteollisuus tukirunkona työllistämässä. Matkailijavirta on tasaista ja matkailijoille on tarjolla mielekästä ja ekologista tekemistä. Sisäistä logistiikkaa pitää kehittää, jotta koko alue on matkailijoiden hyödynnettävissä. Samalla yhteistyö lisääntyy alueen toimijoiden välillä. Kaivosteollisuus on suuri työllistäjä. Barents alueen merkitys vähenee. Syy: USAsta on löydetty suuri kaasuesiintymä joka on sitoutunut savikiveen. Puolasta ja Saksasta myös samanlaisia esiintymiä. Kaasuputken reitti suomen kautta europpaan ei ehkä toteudu. Jamalin niemimaalta on myös suunnitteilla 6kpl 1000mm kaasuputkea Eurooppaan. Putken reitti ei sivua Suomea mitenkään. Venäjä on nyt suurin kaasuntoimittaja mutta USA voi syrjäyttää sen. Nesteytetty poltto-aineen käyttö es. Wiking Linella on tuleivaisuudessa mahdollista laivojen päästömääräykset muuttuva oleellisesti. Venäjän vaikutus Suomeen vähenee kaasuntoimitusten vähenemisen kautta. Muilla sektoreilla vaikutus kasvaa. uusi ylimaakunnallinen toimijavuorovaikutteinen johtaminen, markkinanäkemyksen tuominen sisään organisaatioon. Luontomatkailu, lumivarmuus, laskettelu/ajanviettokeskuksetteollisuutta paikoin (kaivos? ), alkutuotanto tukee: - pitää intran kunnossa - hoitaa ympäristöä - metsä myös matkailussa muutamia keskuspaikkoja, Kemijärvi, Kuusamo voidaan tuntea erämaa alueista tai kaivoksista Alue on kansainvälisesti tunnettu matkailualue osana Lappi -kokonaisuutta. Alueelle on ominaista kansainvälinen meininki ja tänne on suoria lomalentoja ympärivuoden. Itärajan eksotiikka ja selkeät vuodenaikojen muutokset on hyödynnetty markkinoinnissa. Itärajan ylitysliikenne on vilkasta samoin Kuolan niemimaalle suuntautuva teollinen liikenne on runsasta Kuusamon ja Sallan kautta.alueella on hyödynnetty uusiutuvan energiatuotannon mahdollisuuksia aina "kannolta tehtaaseen" työllistävässä merkityksessä. Alueella on syntynyt em. prosesseihin useita innovatiivisia keksintöjä. Kaivostoiminta työllistää alueella.informaatioteknologian myötä alueella on globaalia työtä tekeviä yrityksiä (alueelle sijoittumisen perusteena harrastusmahdollisuudet, osaava työvoima ja hyvät tietoliikenneyhteydet).kuusamon väkiluku on vähän yli asukasta, Koillis-Suomen asukasmäärä on kasvanut kokonaisuudessaan % tämän päiväisestä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEEN VAIKUTTAVAT VAHVAT MUUTOSTRENDIT 6. Mitkä ovat tärkeimmät Koillis-Suomen elinkeinoympäristöä muokkaavat ja kehittämisessä huomioitavat ulkoiset muutostrendit? Muutostrendit vaikuttavat edellä esittämäsi tulevaisuudenkuvan mahdollisuuksiin vuoteen 2025 ulottuvalla aikajaksolla. Valitse 5 tärkeintä kehittämistyössä huomioitavaa trendiä. (Saat valittua useamman vaihtoehdon pitämällä Ctrl-näppäimen pohjassa.) 1 = Ekokilpailukyvyn vaatimuksen kasvu 2 = Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen 3 = Elinkeinorakenteen pk-yritysvaltaistuminen 4 = Energian hinnan nousu 5 = EU:n laajenemispyrkimykset 6 = Globalisoituminen 7 = Ihmisten tarpeiden muuttuminen (materialistisesta kulutuksesta aineettomaan) 8 = Ilmastonmuutos 9 = Julkisen sektorin keveneminen/keventäminen 10 = Monipaikkaisuuden lisääntyminen (työtä tehdään yhden työpaikan sijaan useassa paikassa) 11 = Rajallisten raaka-aineiden hintojen nousu (vaikutukset mm. kaivostoimintaan, uusiin materiaalivirtoiihin, uusitutuvien energiamuotojen kannattavuuteen) 12 = Syrjäytymisen lisääntyminen 13 = Talouskriisi/kriisistä toipuminen 14 = Tietoteknologinen kehitys 15 = Tietotyön lisääntyminen 16 = Toimintojen verkottuminen 17 = Työn murros (8-tuntisen työpäivän pirstoutuminen) 18 = Venäjän taloudellinen kasvu 19 = Verkkopalvelujen kasvu (ml. sosiaalisen median sovell.) 20 = Väestön ja työvoiman ikääntyminen 21 = Muu, mikä? n=159, A=10.33, M=9.00, Q1=6.00, Q3=16.00 Verkkopalvelujen/sosiaalisen median kysymys on iso, miten vaikuttaa käytännössä? väestön keskittyy keskukseen = Kuusamo

8 Perustele vastauksesi Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole vielä täysin ymmärretty, koska Suomi on valtiollisella sopimuksella sitoutunut päästövähennyksiin. On arvioitu, että tarvittavasta uusiutuvasta energiasta metsäpohjaista olisi yli 50 %. Raaka-ainehuolto on ratkaistava jotenkin, jos Suomi pitää sopimuksensa. Ongelmana on mm., että metsien omistus on pirstaloitunut. Isoja toimijoita, jotka hallitsevat koko ketjun, ei juuri ole. Tässä tulisi mm. aktivoida yrittäjiä. Alueellamme perinteisellä öljyllä tuotetetaan enää 7 % lämmityksessä (julkiset rakennukset?) sekin poistetaan ja öljystä ja sähköstä luovutaan lämmityslähteenä. Syrjäytymisessä tuloerojen kasvu. Tietotyön pitäisi lisääntyä Suomessa. Venäjän talouden kasvuun en välttämättä usko. VERKOSTOIMAISESTI LUOTU TUOTE ON RAUTAA - SITÄ EI HAKKAA KUKAAN! Ekokilipailukyvyssä uusiutuvien energioiden käyttö keskeistä. Energian hinnan nousu vaikuttaa, koska alueella pitkät liikenneyhteydet, uusiutuvat tulevat ehkä myös liikennepuolelle. Ilmastonmuutoksessa lumivarmuuskysymys olennaista, alueella lumivarmuus, lumiaktiviteetit, pilkkiminen hiihto etc. keskeisiä. Tietotyön lisääntyminen lisää etätyötä. Julkisen sektorin keveneminen vaikuttaa mm. eläkeläisten määrän kasvuun Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen näkyy uusina avautuvina työpaikkoina aivan selvästi (kauppa, palvelu, yhteyskeskukset ). Esim. TEtoimistossa 2 v sitten ei ollut lainkaan puhelinpalvelutyöntekijöitä, nyt on jo 14. Pitäisi miettiä, mitä muuta kuin Pfizer, Sonera etc. tyyppisiä tämä ala ja toimintamallit voisivat tarjota.tietoteknoglian kehitys ja tietotyön lisääntyminen ovat positiivisia asioita alueelle.julkisen sektorin keveneminen vie työpaikkoje, tuo mahdollisuuksia isompiin paikkoinhin Väestön ja työvoiman ikääntyminen: 2025 ei enää niin suuri vaikuttava tekijä, tilanne alkaa jo korjaantumaan. Ekokilpailukyky: 100 % ekologista, green tourist. Kierrätys on laitettu kuntoon viim. 2 vuoden aikana - se on jo mainosvaltti. Esim.hiihtohissin kyljessä: "kulkee vihreällä sähköllä" keventää omatuntoa.monipaikkaisuuden lisääntyminen: työtä Kuusamossa, pomo Helsingissä - sopii yhteen.työn murros: 24/7 malli voimistuu, tehdään töitä "kelin mukaan".venäjän taloudellinen kasvu: vaikuttaa matkailuun.energian hinnan nousu: vaikuttaa ihmisten alueelle pääsyyn ja lämmityskustannuksiin > pidemmät lomailu- ja työskentelyjaksot korostuvat).ihmisten tarpeiden muuttuminen: Luonnon kuluttaminen on "aineetonta", luontoa riittää.ilmaston muutos: Keski-Euoopassa lumen puute vaikuttaa kauteen. Lisääntyvä vauraus ja tarve etsiä vastapainoa kaupungin kiireelle. Väestön ikärakenne ja teknologinen kehitys johtavat siihen, että väestö keskittyy todellisiin keskuksiin = Kuusamo, Ruka, Suomu, Sallatunturi Koillis-Suomi on yksi alue maailmanlaajuisessa reaaliaikaisessa elämänprosessissa Jos talouskriisin pohjalla oltaisiin vaikka v.2013, toipumiskausi on pitkä. Syrjäytymisen ehkäisy on ollut heikkoa, ja se kulkee jo sukupolvelta toiselle. Elinkeinojen kehittäminen tulee olemaan haastavaa (niukat resurssit, ilmastonmuutos, kohoavat hinnat, kiristyvä kilpailu). Mikäli alueelle ei saada uusia nuoria tai alueella olevia nuoria ei saada jäämään alueelle tulee ikääntyminen vastaan jokaisessa kunnassa. Verkostoituminen tulee entisestään kasvamaan ja tälle osa-alueelle pitäisi panostaa alueellamme, koska yhteistyön mahdollisuus rajanaapurin kanssa on olemassa. Pitää kertoa asioista, jotka jo ovat hyvin, toimia positiivisuuden kautta. Monipaikkaisuuden lisääntyminen mahdollistaa pitempiaikaisempaa väliaikaisasumista. Ilmastonmuutos > lumi! Raaka-aineiden hintojen muutokset vaikeuttavat esim. kaivoksen avaamispäätökseenöljyn hinta > lentolippujen hinta > saavutettavuus? Listassa olisi enemmän kuin 5 sopivaa vaihtoehtoa. Elinkeinorakenteen palveluvaltaistumisen hyödyt näkyvät mm. työntekijöiden moniosaamisen kasvamisen mahdollisuuksissa. Globalisoituminen tarjoaa mahdollisuuksia, joihin on ehdottamasti tartuttava eri sektoreilla. Venäjä on lähellä ja sen taloudellinen kasvu on mahdollista hyödyntää eri keinoin. UUDET PIILOSSA OLEVAT MAHDOLLISUUDET/HEIKO SIGNAALIT/ORASTAVAT UUDET ILMIÖT 7. Millaisia piilossa olevia uusia mahdollisuuksia havaitset? Millaisia konkreettisia esimerkkejä uusista orastavista ilmiöistä havaitset? Ts. millaisia heikkoja signaaleja havaitset Koillis-Suomen alueella tai sen ulkopuolella. Ilmiöt voivat johtua edellä painottamistasi trendeistä tai muusta syystä. Ilmiöt voivat tuntua jopa hulluilta tai naurattaa. Luettele tai kuvaa 1-3 ilmiötä. Pyri löytämään ilmiöstä myös evidenssiä, konkretiaa, esimerkkejä. 1. Omien taide- ja kulttuurijuttujen löytyminen 2. Joulupukin vetovoima (murmanskilaisten pikkutyttöjen haave on istua joulupukin polvella Rovaniemellä)3. Valtava ihmisen koskematon maakaistale Venäjän puolella Suomen rajaa vasten. Liki 1500 km pitkä ja km leveä luonnossuojelualue. Venäläiset ostavat loma-asuntoja ja todennäköisesti esim. Murmanskin alueen eteläosan ihmiset ostavat kakkosasuntoja, kuten Rovaniemellä on alkanut tapahtua. Alueelle alkaa tulla myös muualta ulkomailta asukkaita joko pysyvästi tai osaksi vuotta. Lentoliikenteen kehittäminen mahdollistaa tämän = Finnairin kusetushinnoista ns. halpalentohintoihin kulttuurinen pääoma kovin vähällä käytöllä Edulliset, yksinkertaiset ja innovatiiviset ympäristö-ja energiaratkaisut olisivat meille tärkeä etu ja mahdollisuus.pitäisi ajatella maailmanlaajuisesti ja toimia paikallisesti. Esim. mekaanisen puun jalostus - muoti - design - myynti. Sama muilla toimialoilla.pelkkä työpaja ei enää riitä.koko alueen väkiluvun pitäisi ainakin kolminkertaistua nykyisestä, jotta alue olisi elinvoimainen. Voi olla, että turvallisuushakuisuus maailmalla lisääntyy, jolloin esim. matkailu hiipuu ja muuttuu lähimatkailuksi. Matkailu on palvelukeskuksissa, ei enää pienissä lomakylissä tai yksittäisissä mökeissä. Edellisiin vaikuttaa myös eri elämän osa-alueiden yhtenäistyminen, esim. työ - asuminen - harrasteet - matkailu - eläkeikä lähenevät toisiaan ja toteutetaan siellä missä lähiyhteisö on. Eräänä mahdollisuutena näkisin VoIP-puheuiden kehittämiskeskuksen Koillis-Suomen alueella. VoIP on tulevaisuudessa todella suuri asia, joka voisi työllistää useita ihmisiä, ja mikäli tuotetta saataisiin markkinoitua sekä Suomessa että Venäjällä markkinat olisivat todella laajat. Oppia voisi ottaa suoraan Amerikasta, jossa VoiP puhelut ovat kasvaneet viime vuosia huimasti. Opiskelija yhteistyötä voisi tehdä mm. Rovaniemen Ammattikorkeakoulun kanssa, mikä mahdollistaisi nuorten tulemisen asuin aluellee. Luonnosta saatavien raaka-aineden tuotteistaminen pitäisi olla paljon laajempaa ja markkinoituna esim. Internet verkkokauppoina ympäri maailman. Nykyisin useat miljardit ihmiset käyttävät Internettiä, joten sen hyväksykäyttöä tulisi painottaa myös meidän alueemme palveluiden sekä tuotteiden mainostamisessa ja markkinoimisessa. Omaleimaisuuden esille tuominen, esim. Kemijärvi poikkeava muista kaupungeista, keskustassa ei ole ruutukaavaa ja se on kahden järjeven välissä. Järvet tarjoavat kesällä mm. kalastusmatkailumahdollisuuksia ja talvella hiihto yms. mahdollisuuksia. Luonnontuotteet ovat merkittävä mahdollisuus Lapin matkailun nostamiselle uudelle tasolle. Esimerkkinä Jänkän kastike, joka tehdään hillasta. Hillasa poistetaan siemen, siemenet hyödynnetään suuren kansainvälistyneen Lumenen kosmetiikkatuotannossa, kastiketta ostaisivat ravintolat, mutta ongelmana on pienet tuotantovolyymit tällä hetkellä. Toinen esimerkki voisi olla ihonhoitotuote, jota tehdään mesiangervosta. Siinä mahdollisuus voisi olla, että tiettynä vuoden aikana kerätään, tiettynä ommellaan pusseihin ja myydään hotelleihin tms., jossa niitä käytetään osana hotellien palveluja, ihmiset ostaisivat myös matkamuistoiksi koettuaan hotellissa niihin liittyen elämyksiä.savukoskella asiassa on kuitenkin edetty ja on perustettu mm. Korvatunturin maan osuuskunta ja Keminkylän osuuskunta, jotka keskittyvät luonnontuotteiden hyödyntämiseen. Tämä on hyvä alku. (Savukoski on myös Suomen alkutuotantovaltaisin kunta, 37 % työpaikoista on alkutuotannossa, luonnontuotteissa, pellot käytetään

9 etenkin poron rehuksi. Poroon liittyvä kulttuuri on "metsälappalaiskulttuuria", vrt. "porolappalaisuuteen". Metsälappalaisuudessa historiallisesti poro ja kalastus yhdessä ovat olleet tärkeitä, porolappalaisuudessa laajat porolaumat ja niiden paimentaminen ovat muodostaneet lähtökohdan, näistä on seurannut hieman erilaiset kulttuurit, huom. kirjoittajan l/ tallentajan lisäys, ei välttämättä vastaa haastateltavan käsityksiä.) Meidän läheinen sijainti barentsin alueelle. pienten kaivosten merkitys kasvaamuutakin kuin Kevitsa tai Soklikaivostoiminta ja matkailu yhteistyöhön Ilmaston lampeneminen Hiihtokeskuksen vastakohtaisuus: keinotekoinen ympäristö vs. luonnonmukainen rakentaminen. Aitous. Globaalien brändien mukainen kehittäminen. Matkailussa nouseva, heikko signaali on talkooleirit/ vapaaehtoistyöt. Juomakelpoinen vesi, Boreal taiga, wilderness, Kitka. Maatalousperinne ja matkailu -rajapinta, pienjalostustoiminta, "luonto, liikunta, taide, perinne" -akseli. Kultturi ja matkailurajapinta. Ollaan kiinnostuneita ihmisten oikeasta alkuperäisestä elämästä ja paikallisesta kulttuurista. Miten ennen luonnossa on selvitty jne. Mietityttää kuitenkin, mitä se koillismaalainen kulttuuri voisi olla. Erilaisuuden ymmärtämisen kasvattaminen. Hyvinvointi ja matkailu. Verkkokauppa lisääntyy ja muuttaa toisaalta myös paikkakuntalaisten ostotottumuksia. Kotimaisuuden arvostus on kasvussa. Ainakin kuusamolaiset ovat erittäin kotiseuturakkaita ja arvostavat paikallisia tuotteita ja palveluja. Kaivosteollisuus / metallien tarve talouden toipuessa. Koillis-Suomen luonto alkaa kiinnostaa Eurooppalaisia/ matkailijoita. Metsän ja hiljaisuuden markkinointi, luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen? Puun ja turpeen (suot) vaihtoehtoiskäyttö; pohjoisen marjat (terveys/hyvinvointi/mielikuvat) bioenergia Alueella on muutama innovatiivinen konepaja, joilla on mahdollisuuksia innovoida bioenergiaan liittyviä uusia koneita ja laitteita.talouden taantuman aikana pitäisi olla ainakin kansallisesti liikkeellä markkinoimassa aluetta, hankkimalla alueen toimijoille sekä uusille toimijoille erilaista kehittämisrahoitusta (nyt on saatavilla, korkeasuhdanteen aikana ei niinkään!) ja innovoimalla alueelle globaalisti toimivia yksiköitä. Nyt valitettavasti eletään talouden taantuman aikaa siksi, kun muuallakin sitä eletään. Siinä on helppoa olla virrran mukana!! 8. Valitse pilottihaastattelukierroksella esille tulleista ao. ehdotuksista kustakin pääkohdasta 1-2 lupaavimpana pitämääsi piilossa olevaa Koillis-Suomea koskevaa mahdollisuutta/heikkoa signaalia (huomioi mm. näihin tarttumisen positiiviset työllisyys- ja hyvinvointivaikutukset vuoteen 2025 mennessä): 8.1 Toimintatavat 1 = Positiivisten esimerkkien esille nosto- kehitys lähtee positiivisuudesta 2 = Kokemuksellisuuden ja osallistumisen vahvistaminen matkailussa ja käsityötuotannossa 3 = Learning lab malli, ts. nopeasti uusien mahdollisuuksien pilotointi 4 = Lobbauksen kohdentaminen etelän kansanedustajiin omien lisäksi (vrt. Saariselän ja Levin kehitykseen vaikuttaneet poliittiset päättäjät) 5 = Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen (ideat ja innovaatiot tulevat usein pienistä yrityksistä myös suuremmille toimijoille) 6 = Sellaisten palveluyritysten kehittäminen, jotka elävät matkailusesonkiaikana matkailusta ja muulloin suuntaavat paikallisille asukkaille palveluitaan 7 = Tasapuolisesti työpaikkoja naisille ja miehille (muuttotappioalueilta lähtee tyypillisesti ensin naiset, koska mm. maaseudun perinteinen elinkeinorakenne on miesten töitä tukevaa, nykyisin alueella vaihtelua tässä suhteessa, esim. Kuusamossa melko tasapuolinen tilanne) 8 = Valokuitukaapelin rakentaminen omin voimin joka taloon, Sau-Kaaperin malli käyttöön 9 = Yhteisen etujen valvonnan tehostaminen n=41, A=4.39, M=5.00, Q1=3.00, Q3=6.00 Positiivisten esimerkkien esille nosto- kehitys lähtee positiivisuudesta Pitäisi kehittää enemmän käytännönläheisiä innovaatioita eikä lähteä turhaan ns. lobbaamaan. Kokemuksellisuuden ja osallistumisen vahvistaminen matkailussa ja käsityötuotannossa Sellaiten palveluyritysten kehittäminen...:esim. hoitojutut, hieronnat, fysioterapia. ALAN YRITTÄJILTÄ VAADITAAN RISKINOTTAMISTA. ALAN YRITTÄJIEN TULISI NÄHDÄ MATKAILU MAHDOLLISUUTENA. Matkailussa mottona "LOMALLA KUNTOON".

10 Learning lab on vaikea ja akateeminen kysymys enemmän. Learning lab malli, ts. nopeasti uusien mahdollisuuksien pilotointi Learning lab: SUOMI MAAILMANMITTAKAAVASSA PILOTTIALUE, KOILLIS-SUOMI SUOMEN MITTAKAAVASSA PILOTTIALUE. Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen: yrittäjien määrä esim. Taivalkoskella pieni. Pitäisi kehittää enemmän käytännönläheisiä innovaatioita eikä lähteä turhaan ns. lobbaamaan. Tässäkin olisi useita, mistä valita. Positiivisia asioita on nostettava jatkuvasti esille, sitä en pitäisi minään erityisenä menestystekijänä. Selkeästi on vain ruvettava töihin konkreettisten asioiden tekemiseksi! Valokuitukaapelit ja yhteisten etujen valvonta tulee hoideltua siinä sivussa, ei niillä ole mitään tekemistä heikkojen signaalien kanssa. Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen (ideat ja innovaatiot tulevat usein pienistä yrityksistä myös suuremmille toimijoille) Learning lab: SUOMI MAAILMANMITTAKAAVASSA PILOTTIALUE, KOILLIS-SUOMI SUOMEN MITTAKAAVASSA PILOTTIALUE. Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen: yrittäjien määrä esim. Taivalkoskella pieni. Sellaiten palveluyritysten kehittäminen...:esim. hoitojutut, hieronnat, fysioterapia. ALAN YRITTÄJILTÄ VAADITAAN RISKINOTTAMISTA. ALAN YRITTÄJIEN TULISI NÄHDÄ MATKAILU MAHDOLLISUUTENA. Matkailussa mottona "LOMALLA KUNTOON". Matkailijoiden ja pysyvän väestön yhteispalvelut: Alueella paljon osavuosiyrittäjiä, ravintoloissa, maanomistajissa (mäkkien vuokraus), hierojat, kuppaajat jne). Sellaisten palveluyritysten kehittäminen...toimiva MALLI MATKAILUKESKUKSESSA TYÖSKENTELEVIEN JA PAIKALLISTEN PÄIVÄHOITOMALLIKSI, JOTA VOIDAAN MYYDÄ MUILLEKIN: Esim. lasten päivähoitoa ei ole järjestetty Pyhätunturilla. Ajetaan päivittäin 50 km Pelkosenniemelle ja takaisin. Työpaikat kunnassa kuitenkin syntyy matkailuun ja Pyhälle. Alueella syntynee 5-10 lasta / vuosi (lisäksi matkailun vuoksi muuttaneille perheillä lapsia). PÄIVÄHOITOKONSEPTI VOISI OLLA SUOMEN LADUN KEHITTÄMÄ JA HALLINNOIMA, JOKA SOPII PÄIVÄHOITOON KUNTIEN LAPSILLE JA TURISTEILLE!! PULLONKAULANA ON, ETTÄ ASIAA EI OLE KUKAAN ALKANUT KUNNOLLA MIETTIMÄÄN. MALLI VOISI SOPIA KAIKKIIN MATKAILUKESKUKSIIN, SIITÄ VOISI KEHITTÄÄ OMAPERÄISEN SOVELLUKSEN JA "VIETÄVISSÄ OLEVAN MALLIN" TAI MALLIN, JOLLA ALUE PROFILOITUISI. Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen. Tähän pitää liittyä vahva ammattiosaaminen, innovatiivisuus, oikeat verkostot ja vakavaraisuus. Yrittäjyyskoulutus käynnistettävä. Kohderyhmänä nuoret, mutta myös kaupungin virkamiehet. Kaupungilta puuttuu virkamiehiä, jotka auttavat yrityksiä (puuttuu yrityspalveluorganisaatio) Yrittäjyyden vahvistamisessa erittäin tärkeää on kannustaa sukupolvenvaihdoksia ja yrityskauppoja, jotta kannattava liiketoiminta jatkuu ja resursseja säästyy, kun pyörää ei tarvitse keksiä aina uudestaan. Tässäkin olisi useita, mistä valita. Positiivisia asioita on nostettava jatkuvasti esille, sitä en pitäisi minään erityisenä menestystekijänä. Selkeästi on vain ruvettava töihin konkreettisten asioiden tekemiseksi! Valokuitukaapelit ja yhteisten etujen valvonta tulee hoideltua siinä sivussa, ei niillä ole mitään tekemistä heikkojen signaalien kanssa. Sellaisten palveluyritysten kehittäminen, jotka elävät matkailusesonkiaikana matkailusta ja muulloin suuntaavat paikallisille asukkaille palveluitaan Sellaiten palveluyritysten kehittäminen...:esim. hoitojutut, hieronnat, fysioterapia. ALAN YRITTÄJILTÄ VAADITAAN RISKINOTTAMISTA. ALAN YRITTÄJIEN TULISI NÄHDÄ MATKAILU MAHDOLLISUUTENA. Matkailussa mottona "LOMALLA KUNTOON". Learning lab on vaikea ja akateeminen kysymys enemmän. Matkailijoiden ja pysyvän väestön yhteispalvelut: Alueella paljon osavuosiyrittäjiä, ravintoloissa, maanomistajissa (mäkkien vuokraus), hierojat, kuppaajat jne). Sellaisten palveluyritysten kehittäminen...toimiva MALLI MATKAILUKESKUKSESSA TYÖSKENTELEVIEN JA PAIKALLISTEN PÄIVÄHOITOMALLIKSI, JOTA VOIDAAN MYYDÄ MUILLEKIN: Esim. lasten päivähoitoa ei ole järjestetty Pyhätunturilla. Ajetaan päivittäin 50 km Pelkosenniemelle ja takaisin. Työpaikat kunnassa kuitenkin syntyy matkailuun ja Pyhälle. Alueella syntynee 5-10 lasta / vuosi (lisäksi matkailun vuoksi muuttaneille perheillä lapsia).

11 PÄIVÄHOITOKONSEPTI VOISI OLLA SUOMEN LADUN KEHITTÄMÄ JA HALLINNOIMA, JOKA SOPII PÄIVÄHOITOON KUNTIEN LAPSILLE JA TURISTEILLE!! PULLONKAULANA ON, ETTÄ ASIAA EI OLE KUKAAN ALKANUT KUNNOLLA MIETTIMÄÄN. MALLI VOISI SOPIA KAIKKIIN MATKAILUKESKUKSIIN, SIITÄ VOISI KEHITTÄÄ OMAPERÄISEN SOVELLUKSEN JA "VIETÄVISSÄ OLEVAN MALLIN" TAI MALLIN, JOLLA ALUE PROFILOITUISI. Yrittäjyyskoulutus käynnistettävä. Kohderyhmänä nuoret, mutta myös kaupungin virkamiehet. Kaupungilta puuttuu virkamiehiä, jotka auttavat yrityksiä (puuttuu yrityspalveluorganisaatio) Yhteisen etujen valvonnan tehostaminen Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen. Tähän pitää liittyä vahva ammattiosaaminen, innovatiivisuus, oikeat verkostot ja vakavaraisuus. 8.2 Saavutettavuus 1 = Kiinteä ja nopea junayhteys tulossa Haaparantaan Keski-Euroopasta, mahdollisuuden hyödyntäminen 2 = Mielikuvien synnyttäminen ja mielikuvavirtojen vahvistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen (ellei ole mielikuvissa, ei myöskään tulla alueelle, kohde etenkin ulkomailla) 3 = Saavutettavuuden parantaminen tietotekniikka hyödyntäen 4 = Uusi lentoyhtiö Lappiin ( otetaan lentotoiminta omiin käsiin ) 5 = 10 % laajakaistan ulkopuolella olevien laajakaistan piiriin saaminen n=38, A=2.63, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00 JUNAYHTEYDET tärkein ja ykkönen, nopeus, PALVELUTASO, luotettavuus, keskeisiä kriteereitä. edellisistä poiketen Rovaniemelle lisää lentovuoroja Kiinteä ja nopea junayhteys tulossa Haaparantaan Keski-Euroopasta, mahdollisuuden hyödyntäminen Hyvä, ja siitä vaikka hiljaisilla, uusilla helikoptereilla nopeasti suoraan matkailukeskuksiin. Ei enää ryysitä busseissa. Mielikuvat vaikuttavat vahvasti alueen houkuttelevuuteen, koska maailman mittakaavassa täysin ylivoimaisia ja ainutlaatuisia ylivoimatekijöitä meillä tai Suomessa ei ole. Toimiva bussiyhteys junaradan päähän. Junarata Kuusamoon olisi ykkösjuttu ja suuri puute tällä hetkellä. Asemaa ei vain Rukalle vaan myös kaupunkikeskustaan... Mielikuvien synnyttäminen ja mielikuvavirtojen vahvistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen (ellei ole mielikuvissa, ei myöskään tulla alueelle, kohde etenkin ulkomailla) Lentoliikenteeseen tarvitaan lisää toimijoita. Lapin markkinat ovat yli miljoonan matkustajan markkinat = miljoonan euron markkinat. Tietotekniikan hyödyntämisellä ja sosiaalisen median hyödyntämisellä luodaan mielikuvia myös lentoyhtiöille. Hyvä, ja siitä vaikka hiljaisilla, uusilla helikoptereilla nopeasti suoraan matkailukeskuksiin. Ei enää ryysitä busseissa. Mielikuvat vaikuttavat vahvasti alueen houkuttelevuuteen, koska maailman mittakaavassa täysin ylivoimaisia ja ainutlaatuisia ylivoimatekijöitä meillä tai Suomessa ei ole.

12 Sosiaalisen media: 3-uloitteisia tunnelmakuvia olohuoneisiin, ihmiset kokevat meidät. Ulkomaalaisilta pitäisi ottaa jokamiehen oikeudet pois, ilmainen retkeily vie pohjaa matkailulta, ja ulkomaiset ovat tottuneet ja valmiita maksamaan palveluista ja luonnosta, joka heille nyt tarjotaan ilmaiseksi. Saavutettavuuden parantaminen tietotekniikka hyödyntäen Saavutettavuuden parantaminen tietotekniikkaa hyödyntäen: VALTION PALVELUT MENEVÄT VERKKOON. Välimuotona voisi olla KYLÄPISTEET, joista pääsisi verkkoon, jos ei joka taloon saada järjesttyä, tämä LISÄISI MYÖS SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ. KOILLISMAAN RATA - Taivalkoski-Kuusamo-Salla. Uusi lentoyhtiö: Olisi järkevää miettiä Lapin alueelle lentoyhtiötä (vrt Air Baltic); Saavutettavuus tietotekniikkaa hyödyntäen: Etätyö nousee Sosiaalisen media: 3-uloitteisia tunnelmakuvia olohuoneisiin, ihmiset kokevat meidät. Ulkomaalaisilta pitäisi ottaa jokamiehen oikeudet pois, ilmainen retkeily vie pohjaa matkailulta, ja ulkomaiset ovat tottuneet ja valmiita maksamaan palveluista ja luonnosta, joka heille nyt tarjotaan ilmaiseksi. Uusi lentoyhtiö Lappiin ( otetaan lentotoiminta omiin käsiin ) Uusi lentoyhtiö: Olisi järkevää miettiä Lapin alueelle lentoyhtiötä (vrt Air Baltic); Saavutettavuus tietotekniikkaa hyödyntäen: Etätyö nousee Lentoliikenteeseen tarvitaan lisää toimijoita. Lapin markkinat ovat yli miljoonan matkustajan markkinat = miljoonan euron markkinat. Tietotekniikan hyödyntämisellä ja sosiaalisen median hyödyntämisellä luodaan mielikuvia myös lentoyhtiöille. 8.3 Energia- ja ympäristöteknologia 1 = Biopolttoaineiden tuotanto, mm. biodiesel- ja bioetanolivoimalaitokset 2 = Energiansäästö- ja uusiutuvien energioiden kunnalliset strategiat 3 = Jätteiden hyötykäyttö 4 = Laajamittainen hajautettu energiantuotanto / alueellinen uusi energiayhtiö (80-90 luvulla oli kunnallisia), nyt intressinä laajamittaisesti uusiutuvien energiavarojen, kuten vedessä olevan lämmön, puun, tuulen, auringon jne. hyödyntäminen alueellisesti erilaisia tuotantoprofiileja yhtiöllä, sis. öljyn korvaaminen omilla energiamuodoilla) 5 = Profilointi jätteiden minimoimisella - valitaan mahdollisimman vähän jätettä tuottavia ratkaisuja alueella (2015 ei jätettä voi viedä kaatopaikalle) 6 = Ydinvoimalainvestointi n=37, A=2.89, M=3.00, Q1=1.00, Q3=4.00 pienpuusta energiaa Biopolttoaineiden tuotanto, mm. biodiesel- ja bioetanolivoimalaitokset Oulussa jätteenpolttolaitos, tulevaisuudessa Tkosken jäte Kmon kautta Ouluun. Biopolttoaineiden tuotanto. Mahdollisesti Kemiin. Veli Pohjosta kannattaisi kuulla bioenergiakysymyksissä. Ydinvoimalainvestoinnit ja muut suuret hankkeet: tarjoavat alihankintamahdollisuuksia. Laajamittainen hajautettu energiantuotanto: pienimuotoinen energiatuotanto keskeistä. Laajamittainen hajautettu energiatuotanto: KESKEINEN KYSYMYS ON, ETTÄ LÖYTYYKÖ KÄYTTÄJIÄ (alueelta). JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ HYÖDYNTÄMÄTÖN SUURI MAHDOLLISUUS. MATKAILUSSA RAVINTOLOISSA ETC. SYNTYVÄT BIOJÄTTEET TULISI HYÖDYNTÄÄ PAIKALLISESTI, TÄMÄ RUOKKISI TEKNOLOGIAOSAAMISTA. ALUE VOISI OLLA ALAN TEKNOLOGIAN EDELLÄKÄVIJÄ. TARVITAAN YHTEISTYÖTÄ YRITYSTEN, TUTKIMUS- JA OPPILAITOSTEN JA JULKISTEN RAHOITUSOHJELMIEN (ELY, TEKES jne.) KANSSA. LAINSÄÄDÄNTÖ MYÖS KESKEINEN ONGELMA. Sen pitäisi muuttua ensin (jätelaki eduskunnassa, vaikuttamisen

13 KESKEINEN ONGELMA. Sen pitäisi muuttua ensin (jätelaki eduskunnassa, vaikuttamisen paikka, hstattelijan lisäys): esim. kierrätysvelvollisuus maitopurkeissa tuottajilla on 80 %, mutta kierrätys hoidetaan keskuksissa eikä harvaanasutulla alueella. Kunnat eivät myöskään ole heränneet mahdollisuuksiin. KIINTEISTÖKOHTAINEN TEKNIIKKA JA JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN ON PERIAATTEESSA TULOSSA (tai ainakin heikko signaali). Myös tulisi miettiä ja kehittää teknologiaa, joka voi käyttää sekä puupohjoista biomassaa, että jätettä. Esim. Pyhällä uusi kaukolämpölaitos hakkeella etc. toimiva, miksei voisi käyttää myös jätettä? Esim. Savossa AMK-tasolla asioita on mietitty-. Jäte on mahdollisuus. Energiansäästö- ja uusiutuvien energioiden kunnalliset strategiat Oulussa jätteenpolttolaitos, tulevaisuudessa Tkosken jäte Kmon kautta Ouluun. Jätteiden hyötykäyttö JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ HYÖDYNTÄMÄTÖN SUURI MAHDOLLISUUS. MATKAILUSSA RAVINTOLOISSA ETC. SYNTYVÄT BIOJÄTTEET TULISI HYÖDYNTÄÄ PAIKALLISESTI, TÄMÄ RUOKKISI TEKNOLOGIAOSAAMISTA. ALUE VOISI OLLA ALAN TEKNOLOGIAN EDELLÄKÄVIJÄ. TARVITAAN YHTEISTYÖTÄ YRITYSTEN, TUTKIMUS- JA OPPILAITOSTEN JA JULKISTEN RAHOITUSOHJELMIEN (ELY, TEKES jne.) KANSSA. LAINSÄÄDÄNTÖ MYÖS KESKEINEN ONGELMA. Sen pitäisi muuttua ensin (jätelaki eduskunnassa, vaikuttamisen paikka, hstattelijan lisäys): esim. kierrätysvelvollisuus maitopurkeissa tuottajilla on 80 %, mutta kierrätys hoidetaan keskuksissa eikä harvaanasutulla alueella. Kunnat eivät myöskään ole heränneet mahdollisuuksiin. KIINTEISTÖKOHTAINEN TEKNIIKKA JA JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN ON PERIAATTEESSA TULOSSA (tai ainakin heikko signaali). Myös tulisi miettiä ja kehittää teknologiaa, joka voi käyttää sekä puupohjoista biomassaa, että jätettä. Esim. Pyhällä uusi kaukolämpölaitos hakkeella etc. toimiva, miksei voisi käyttää myös jätettä? Esim. Savossa AMK-tasolla asioita on mietitty-. Vihreä energia on myyntivaltti, samoin kierrätyksen todellinen hallinta. Jäte on mahdollisuus. Laajamittainen hajautettu energiantuotanto / alueellinen uusi energiayhtiö (80-90 luvulla oli kunnallisia), nyt intressinä laajamittaisesti uusiutuvien energiavarojen, kuten vedessä olevan lämmön, puun, tuulen, auringon jne. hyödyntäminen alueellisesti erilaisia tuotantoprofiileja yhtiöllä, sis. öljyn korvaaminen omilla energiamuodoilla) Oulussa jätteenpolttolaitos, tulevaisuudessa Tkosken jäte Kmon kautta Ouluun. Biopolttoaineiden tuotanto. Mahdollisesti Kemiin. Veli Pohjosta kannattaisi kuulla bioenergiakysymyksissä. Ydinvoimalainvestoinnit ja muut suuret hankkeet: tarjoavat alihankintamahdollisuuksia. Laajamittainen hajautettu energiantuotanto: pienimuotoinen energiatuotanto keskeistä. Laajamittainen hajautettu energiatuotanto: KESKEINEN KYSYMYS ON, ETTÄ LÖYTYYKÖ KÄYTTÄJIÄ (alueelta). Vihreä energia on myyntivaltti, samoin kierrätyksen todellinen hallinta. Energian hinnan pitää olla huippuhalpa, ja tekniikan yksinkertainen. Me tarvitaan edes jossakin muita alempia kustannuksia, koska monet muut kuluerät ovat suhteellisen suuria. 8.4 Kaivostoiminta 1 = Kaivokset ja uuden ympäristöosaamisen synnyttäminen alueelle, kaivoksiin investoinnin yhteydessä olisi saatava uusia ympäristöteknologisia innovaatioita aikaiseksi 2 = Kaivostoiminnan ja matkailun yhdistäminen n=23, A=1.35, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00

14 Ehkä mieluummin kaivostoiminta + jalostus samalla tai lähialueella. Kaivostoimintaa on oltava, mutta se ei saa pilata endeemisiä kohteita, mm. Kitkajärveä. Esim. ametistikaivos hyvä matkailullisesti, mutta muuten kaivosteollisuudella ei ole suurta kosketuspintaa ja merkitystä matkailulle. Kaivokset ja uuden ympäristöosaamisen synnyttäminen alueelle, kaivoksiin investoinnin yhteydessä olisi saatava uusia ympäristöteknologisia innovaatioita aikaiseksi Myös geomatkailu laajasti ymmärrettynä on tärkeä. Kaivosoiminta ja matkailu on pientä muuhun matkailuun verrattuna, EI PITÄISI RISKEERATA IMAGOA KOROSTAMALLA KAIVOSMATKAILUA, VAAN PITÄÄ KAIVOKSET PIKEMMIN MATKAILUN NÄKÖKULMASTA PIILOSSA. Molemmat tärkeitä, erivät erillään - KAIVOSTOIMINTA RUOKKII ERÄMAAMATKAILUA. lisää tutkimusta alueelle Kaivostoiminnan ja matkailun yhdistäminen Kaivokset tarvitsevat liikenneyhteyksiä, joita matkailukin voi käyttää. Mahtavat synergiaedut. Molemmat tärkeitä, erivät erillään - KAIVOSTOIMINTA RUOKKII ERÄMAAMATKAILUA. lisää tutkimusta alueelle 8.5 Matkailu 1 = Kalastusmatkailun ja vesistömatkailun kehittäminen (mm. kalaportaat Kemijokeen kuntoon voimayhtiölle imagoasia aiheesta - esim. Norjassa kalaportaat toimivat hyvin kalanviljely. 2 = Kielikoulutus matkailukeskusten häiriöttömässä ympäristössä (vrt kielikurssit Irlannissa) 3 = Matkailijoille paikallisten palvelujen markkinointi (esim. auton huolto, parturit jne., voivat olla esim. edullisempia kuin matkailijan lähtöalueella) 4 = Matkailu- ja puhdas luonto (mm. Euroopan puhtain ilma ) 5 = Perhe- ja aktiivilomat 6 = Ruskan tuotteistaminen / vuodenaikojen parempi hyödyntäminen 7 = Sähköisten palvelujen kehittäminen ihmisten loman laventamiseksi 8 = Toipumislomat 9 = Turvallisuusteeman esille nosto ja korostaminen, levottomuus maailmasta ei näytä vähentyvän (esim. venäläiset kohderyhmänä) n=55, A=4.82, M=4.00, Q1=3.00, Q3=6.00 Toipumislomat: syödään hyvin, käydään mustikassa, tehdään mustikkapiirakkaa, kaikkeen mukaan luonto ja puhtaus. Muu, mikä?: MATKAILU- JA PAIKALLISET LUONNONTUOTTEET, tästä tulee uutuusarvoa. Esimerkiksi suuri määrä japanilaisia on tulossa katsomaan matsutakasientä (japanissa tästä männyssä elävästä sienestä tehdystä luonnontuotteesta maksetaan paljon, sitä arvostetaan liikelahjana, varsinkin, kun se on kasvanut pohjoisessa revontulten maassa). Ruskan tuotteistamisessa keskeinen hyödyntämätön käsite on maaruska. Esim. Sallan Sorsatunturi, 628 metriä korkea (Venäjän Rohmoiva 658 m) alueella on näyttävä

15 Sorsatunturi, 628 metriä korkea (Venäjän Rohmoiva 658 m) alueella on näyttävä maaruska, puiden sijaan kannattaisi keskittyä maaruskaan, jolloin isot kanerva-alueet ja vaivaiskoivut ovat kauniina. Kalastusmatkailun ja vesistömatkailun kehittäminen (mm. kalaportaat Kemijokeen kuntoon voimayhtiölle imagoasia aiheesta - esim. Norjassa kalaportaat toimivat hyvin kalanviljely. Kalaportaat? Iikoji valjastettu. NYKYTEKNIIKKA AVUKSI KALAPORTAISIIN, OPTINEN LAITE TUNNISTAISI KALAN, KUN TULEE PADON ALLE, HISSI NOSTAISI SEN YLÖS, SÄÄSTÄISI VETTÄ JNE. Kalastusmatkailu muuten, mutta sillä huomiolla, että saalismäärät ovat tainneet viime aikoina tippua ja ne vaikuttavat aika paljon kalastusmatkailun kehittämisen mahdollisuuksiin. Lisäksi tähän erikoistuneita yrityksiä taitaa jo jonkin verran ollakin. Matkailijoille paikallisten palvelujen markkinointi (esim. auton huolto, parturit jne., voivat olla esim. edullisempia kuin matkailijan lähtöalueella) Vuodenaikoijen parempi hyödyntäminen: perhe- ja aktiivilomat keskeistä. Ruotsalaisten mielestä ei pitäisi puhua vain matkailusta tai siitä ensisijaisestai vaan BESÖKNINGNÄRINGSLIV/VIERAILUELINKEINOISTA. Esim. Luleåssa ylivoimaisesti suurin osa liikkeellä muun kuin matkailun vuoksi. Neljä vuoden aikaa hyödynnettävä: Tuotteistaminen, markkinointi, myynti. (Vivaldi, Zsaikowski? synergia? Matkailu- ja kännykkäpalvelujen synegian kehittäminen (esim. gps näkökulma) Matkailijoille paikallisten palvelujen markkinointi - kysymys on MATKAILUN LISÄARVOPALVELUISTA. Vuoden aikojen tuotteistaminen - ilmastonmuutos voi lisätä tämän kysyntää. Kalastusmatkailu muuten, mutta sillä huomiolla, että saalismäärät ovat tainneet viime aikoina tippua ja ne vaikuttavat aika paljon kalastusmatkailun kehittämisen mahdollisuuksiin. Lisäksi tähän erikoistuneita yrityksiä taitaa jo jonkin verran ollakin. Matkailu- ja puhdas luonto (mm. Euroopan puhtain ilma ) Kalaportaat? Iikoji valjastettu. NYKYTEKNIIKKA AVUKSI KALAPORTAISIIN, OPTINEN LAITE TUNNISTAISI KALAN, KUN TULEE PADON ALLE, HISSI NOSTAISI SEN YLÖS, SÄÄSTÄISI VETTÄ JNE. Vuodenaikoijen parempi hyödyntäminen: perhe- ja aktiivilomat keskeistä. Ruotsalaisten mielestä ei pitäisi puhua vain matkailusta tai siitä ensisijaisestai vaan BESÖKNINGNÄRINGSLIV/VIERAILUELINKEINOISTA. Esim. Luleåssa ylivoimaisesti suurin osa liikkeellä muun kuin matkailun vuoksi. Syödään hyvin, käydään mustikassa, tehdään mustiikkapiirakkaa, kaikkeen mukaan luonto Perhe- ja aktiivilomat Vuodenaikoijen parempi hyödyntäminen: perhe- ja aktiivilomat keskeistä. Ruotsalaisten mielestä ei pitäisi puhua vain matkailusta tai siitä ensisijaisestai vaan BESÖKNINGNÄRINGSLIV/VIERAILUELINKEINOISTA. Esim. Luleåssa ylivoimaisesti suurin osa liikkeellä muun kuin matkailun vuoksi. Eri vuodenaikojen parempi hyödyntäminen on tärkeää. Jos talvi lyhenee, hiihtokeskusten pääsesonki kapenee ja ehkä hiipuukin. Syksyn lumeton aika on pimeä, ja silloin valaistus ja aktiviteetit ovat tärkeitä - esim. kansallispuistojen luontokeskuksien ohjelmat. Kevään lumeton aika on valoisa ja luo suuret mahdollisuudet ulkoilmaelämään raittiissa kevätilmassa. Ruskan tuotteistaminen / vuodenaikojen parempi hyödyntäminen Vuodenaikoijen parempi hyödyntäminen: perhe- ja aktiivilomat keskeistä. Ruotsalaisten mielestä ei pitäisi puhua vain matkailusta tai siitä ensisijaisestai vaan BESÖKNINGNÄRINGSLIV/VIERAILUELINKEINOISTA. Esim. Luleåssa ylivoimaisesti suurin osa liikkeellä muun kuin matkailun vuoksi. Neljä vuoden aikaa hyödynnettävä: Tuotteistaminen, markkinointi, myynti. (Vivaldi, Zsaikowski? synergia? Matkailu- ja kännykkäpalvelujen synegian kehittäminen (esim. gps näkökulma) Matkailijoille paikallisten palvelujen markkinointi - kysymys on MATKAILUN LISÄARVOPALVELUISTA.

16 LISÄARVOPALVELUISTA. Vuoden aikojen tuotteistaminen - ilmastonmuutos voi lisätä tämän kysyntää. Vuodenaikojen tuotteistaminen on ikuinen klisee, mutta tärkeä näkökulma, koska nykyisin matkailukeskukset tekevät rahansa lyhyellä aikajaksolla. Infrastruktuuri pitäisi hyödyntää. Eri vuodenaikojen parempi hyödyntäminen on tärkeää. Jos talvi lyhenee, hiihtokeskusten pääsesonki kapenee ja ehkä hiipuukin. Syksyn lumeton aika on pimeä, ja silloin valaistus ja aktiviteetit ovat tärkeitä - esim. kansallispuistojen luontokeskuksien ohjelmat. Kevään lumeton aika on valoisa ja luo suuret mahdollisuudet ulkoilmaelämään raittiissa kevätilmassa. Sähköisten palvelujen kehittäminen ihmisten loman laventamiseksi Neljä vuoden aikaa hyödynnettävä: Tuotteistaminen, markkinointi, myynti. (Vivaldi, Zsaikowski? synergia? Matkailu- ja kännykkäpalvelujen synegian kehittäminen (esim. gps näkökulma) Toipumislomat Syödään hyvin, käydään mustikassa, tehdään mustiikkapiirakkaa, kaikkeen mukaan luonto Kalastusmatkailu muuten, mutta sillä huomiolla, että saalismäärät ovat tainneet viime aikoina tippua ja ne vaikuttavat aika paljon kalastusmatkailun kehittämisen mahdollisuuksiin. Lisäksi tähän erikoistuneita yrityksiä taitaa jo jonkin verran ollakin. Turvallisuusteeman esille nosto ja korostaminen, levottomuus maailmasta ei näytä vähentyvän (esim. venäläiset kohderyhmänä) Syödään hyvin, käydään mustikassa, tehdään mustiikkapiirakkaa, kaikkeen mukaan luonto 8.6 Metsäosaaminen 1 = Kuusamon ja Koillismaan kestävän metsäosaamisen levittäminen 2 = Metsä- ja matkailu sulassa sovussa, Kuusamon mallin vahvistaminen n=15, A=1.73, M=2.00, Q1=1.50, Q3=2.00 Uusi ehdotus: Täällä korkea ja innovatiivinen design sekä tuotanto, myynti suoraan maailman metropoleissa. Kuusamon ja Koillismaan kestävän metsäosaamisen levittäminen Metsäalan opetussektori johtava alueellisesti. Esim. alueella aloitettiin metsäkonepuolen simulointiopetus ensimmäisenä. Nyt ollaan eturintamassa metsäenergiapuolella ja mm. aloitteellisia teknologian kehittämiseksi. YHTEISTYÖ NATURPOLIKSEN KANSSA LEARNING LAB HENGESSÄ TOIVEENA: KOILLISMAA VALTAKUNNAN TASOLLA JOHTAVA METSÄENERGIAN OSAAJA, YHTEISTYÖLLÄ NKYVYYTTÄ, SAADAAN KEHITETTYÄ KOULUTUSTA, SAADAAN HANKITTUA LAITTEISTOA: Esim. hankeidea: Koneellinen metsänistutus, joka lisää istusaikaa huomattavasti, jopa lumen tuloon asti ja lisää työllisyysmahdollisuuksia/ratkoo alan työvoimapulaa tehostamalla toimintaa. Taivalkoskella koneellistamis ja paikantamis, gps-osaamista. Pitäisi tutkia, miten toimii erilaisille biotoopeille. Opetuspuolella tarkoittaisi uutta kurssia, laitepuolella uusia mahdollisuuksia. Puu nousee suureen arvoon, lelut etc. Kierrätys helppoa.

17 8.7 Luonnontuotteet 1 = Luontaistuotteet, keräys ja jatkojalostus ( menekkiä on niin paljon kuin saadaan kerättyä, esim. japanilaisille männyntuoksuvalmuska, naavat jne. marjojen etc. lisäksi, marjojen kuorien hyödyntäminen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisääminen; myös marjan pensasviljely ja myynti matkailijoille) n=11, A=1.00, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Vanhemmilla ihmisillä paljon tietoa luonnontuotteista, jotka pitäisi kerätä talteen. Hoitomuodot yms. Tarinat ja mystiikka. Nykyinen pehertäminen ei tuo tulosta. Pitäisi olla laaja verkosto, jossa ammattitaitoiset pienet toimijat saavat riittävän elannon. Näkisin aika marginaalisena sektorina Luontaistuotteet, keräys ja jatkojalostus ( menekkiä on niin paljon kuin saadaan kerättyä, esim. japanilaisille männyntuoksuvalmuska, naavat jne. marjojen etc. lisäksi, marjojen kuorien hyödyntäminen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisääminen; myös marjan pensasviljely ja myynti matkailijoille) SIENET, ESIM. PUOLANGALLA KASVATETAAN. Keskeistä on TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYS, esimerkiksi TAIVALKOSKEN METSÄOPPILAITOKSELLA VOISI OLLA KESKEINEN ROOLI. Venäjän Karjalassa Vienassa, Uhtualla etc. on vähän työkuntoista väkeä marjanpoimintaan. Vanhemmilla ihmisillä paljon tietoa luonnontuotteista, jotka pitäisi kerätä talteen. Hoitomuodot yms. Tarinat ja mystiikka. KYSYMYS ON LUONNONTUOTEAKASTA, EI LUONTAISTUOTTEISTA, JOKA ON SUPPEAMPI KÄSITE. Kuusamossa nähdään luonnontuoteala maataloutena. Itä-Lapissa nähdään marjat, kasvit, luonnosta saatava liha, kala, puusta muu kuin varsinainen puuaines (kävyt, luppo esim.); kasveista tärkeitä esim. mustikan versot, kataja, kuusen kerlkkä, horsmat (ihonhoitoon ja tee), luonnon yrttikasvit, turve. Olen osallistunut luonnontuotealan työstämiseen vuodesta 91: - Tähän asti on puuhastelua ja värkkäämistä. Voidaan verrata maitoalaan aikoinaan, kun talouksissa oli muutamia lehmiä omaan käyttöön. Vähitellen syntyi osuuskunta- ja osuusmeijeritoiminta. - Nyt on tärkeää saada Lapin luonnontuotealan keräily ja tuotteistaminen markkinakelpoisiksi tuotteikse, jolloin ostajat voivat rakentaa omia toimintoja luottamukseen perustuen, että tuotanto toimii, että homma "pelittää" - Kun tämä saadaan kuntoon, se on iso juttu matkailulle - MATKAILIJA HALUAA AINA KOKEA PAIKALLISEN TUOTTEEN Riitan Herkku?: Kysymys on isojen materiaalivirtojen hallinnasta. Alueella ei juuri jalostusta. Mahdollisuus olisi, jos Lapin matkailukeskuksilta tarkennetaan paljonko tarvitaan mitäkin ja toimitetaan ja jalostetaan, esim. hillasta tehtyä Jängän kastiketta (siemenet poistettu). Tärkeä olisi, että olisi kotimainen jalostusfirma, jossa kohteena matkailukeskukset Lapissa / Pohjois-Suomessa. KEMIJÄRVELLÄ ON ALKAMASSA JUURI LUONNONTUOTEALAN KOULUTUS! (Lapin Kansa ) TÄSSÄ PITÄISI TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ KOILLISMAAN KANSSA, MM. RUKAN. KYSEESSÄ ON UUSI TOIMIALA JA KULTTUURI. Marjat ja sienet ovat aliarvostetussa asemassa, samoin luomutuotanto, kalat ja hirvenliha, sekä näiden jatkojalostus. On panostettava siihen, mistä ihminen nauttii joka päivä. 8.8 Hyvinvointipalvelut

18 8.8 Hyvinvointipalvelut 1 = Hyvinvointipalvelujen vahvistaminen matkailijoiden ja paikallisten yhteiskäyttöön (esim. kuntosalit) 2 = Matkailun palveluiden ja paikallisen kysynnän yhteiset ratkaisut (esim. haasteena kaavoitusalue Rukan ja Kuusamon välissä) n=17, A=1.53, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 Muu, mikä?: LUONNONTUOTTEET, KERÄYS JA HYVINVOINTIPALVELUT (kerääminen, pakkaus ja käyttäminen) Hyvinvointipalvelujen vahvistaminen matkailijoiden ja paikallisten yhteiskäyttöön (esim. kuntosalit) Ammattimaisempaan suuntaan, lääkäristä alkaen. Vrt ROKUAN KUNTOUTUSKESKUS AIKANAAN. Peruskunto personal training -mallilla. Keskeistä on Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen. äärimmäisen träkeä mahdollisuus. Molempia tarvitaan. Työ - harrasteet - matkailu lähenevät toisiaan, ja ihmiset hakevat nykyistä yhteisöllisempää elämää. Meillä pääsee kuntosaleille murto-osalla etelän keskusten hinnoista, ja tilaa riittää matkailijoillekin. Haasteena matkailijoiden täysin erilaiset tarpeet verrattuna kuntalaisiin (joita varten hyvinvointiyrittäjien toiminta on suunniteltu ja rakennettu), miten yrittäjän näkökulmasta tähän kysyntään voi vastata. Matkailun palveluiden ja paikallisen kysynnän yhteiset ratkaisut (esim. haasteena kaavoitusalue Rukan ja Kuusamon välissä) äärimmäisen träkeä mahdollisuus. Molempia tarvitaan. Työ - harrasteet - matkailu lähenevät toisiaan, ja ihmiset hakevat nykyistä yhteisöllisempää elämää. Meillä pääsee kuntosaleille murto-osalla etelän keskusten hinnoista, ja tilaa riittää matkailijoillekin. Haasteena matkailijoiden täysin erilaiset tarpeet verrattuna kuntalaisiin (joita varten hyvinvointiyrittäjien toiminta on suunniteltu ja rakennettu), miten yrittäjän näkökulmasta tähän kysyntään voi vastata. 8.9 Osaamis- ja koulutusperusta 1 = Alueelliset koulutusstrategiat, ja joustavien koulutusjärjestelmien kehittäminen niin, että opiskelu voi tapahtua työpaikoilla työn ohessa (sis. myös akateemisen oppisopimuksen) 2 = Opettajien pätevöidyttäminen akateemisella oppisopimuksella (akateemista oppisopimusta viritellään Suomessa) 3 = Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi elinkeinostrategian pohjalta n=20, A=2.00, M=2.00, Q1=1.00, Q3=3.00

19 Alueelliset koulutusstrategiat, ja joustavien koulutusjärjestelmien kehittäminen niin, että opiskelu voi tapahtua työpaikoilla työn ohessa (sis. myös akateemisen oppisopimuksen) Koulutustarpeiden ennakointiosaaminen tosi tärkeää, jos osataan. Esim. Oulussa koetaan, että ei osata riittävästi. Sähköautoteollisuuden kehittymisessä pahin este on nykyinen autoteollisuus sekä kevyen akun puuttuminen. ROKUALLA MAANMUODOSTUS PÄÄSSYT GEOPARKIN PIIRIIN - SUOMESSA ON TILAA VIELÄ KAHDELLE - PYHÄ-LUOSTOLLA PITÄISI OLLA EDELLYTYKSET. TÄMÄ TUO KANSAINVÄLISTÄ MATKAILUA! MAAILMALLA KYMMENIÄ TUHANSIA GEOPARKEISTA KIINNOSTUNEITA. Oltava vahva yliopistoyhteistyö, KV-osaamisen puute suuri ongelma alueella. Alueelle pitää saada houkuteltua muuttamaan koulutettua väkeä muualta ja myös pidettyä koulutettu väki alueella. Pitäisi olla nopea ja joustava koulutusjärjestelmä, joka reagoi nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nykyään kun tarve koulutuksesta huomataan, ehtii tarve mennä ohi, ennenkuin koulutus ehditään saamaan pystyyn. Kielitaito tärkeä koulutusala (englanti ja venäjä)! Kielitaitoa ei tarvitse vain matkailuala, vaan koko palvelusektori. Myös paikalliset yksityiset ihmiset voisivat ottaa roolin matkailijoiden neuvomisessa ja auttamisessa: loisi yhteishenkeä matkailukaupungissa, kun kaikki osallistuisivat omalla tavallaan (vaikka vain osaisivat neuvoa tien, kun matkailija harhailee keskustassa). Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi elinkeinostrategian pohjalta Koulutustarpeiden ennakointiosaaminen tosi tärkeää, jos osataan. Esim. Oulussa koetaan, että ei osata riittävästi. Sähköautoteollisuuden kehittymisessä pahin este on nykyinen autoteollisuus sekä kevyen akun puuttuminen. ROKUALLA MAANMUODOSTUS PÄÄSSYT GEOPARKIN PIIRIIN - SUOMESSA ON TILAA VIELÄ KAHDELLE - PYHÄ-LUOSTOLLA PITÄISI OLLA EDELLYTYKSET. TÄMÄ TUO KANSAINVÄLISTÄ MATKAILUA! MAAILMALLA KYMMENIÄ TUHANSIA GEOPARKEISTA KIINNOSTUNEITA Muu, mikä? 1. KYLLÄSTYMINEN JATKUVAAN REAALIAIKAISEEN INFORMAATIOVIRTAAN. Kääntyykö itseään vastaan? Tuleeko trendi, jossa ajankäyttö ei ole ohjelmoitua aamusta iltaan? 2. JUURET MAASEUDULLA. Suurimman osan suomalaisista juuret maaseudulla, mitä tämä merkitsee?3. RAJOJEN KATOAMINEN. Kaikennäköiset rajojen katoaminen, mm. KUNTARAJOJEN KATOIMINEN, SEUTUKUNTARAJOJEN KATOAMINEN / MERKITYKSEN MENETYS.4. MAAPALLON KAHTIAJAKAANTUMINEN, RIKKAISIIN JA KÖYHIIN. Monesti uudet tuotteet ovat uusia tulkintoja historiasta. Esimerkiksi USA:ssa käkikelloja tekevä yritys alkoi tehdä muuttuvaopasteisia liikennemerkkejä, Sievissä metallilevyjen taivutuksiin ja muokkaamiseen erikoistunut yritys matkapuhelimien tukiasemakaappeja, laivojen rakentamisesta historiassa tunnettu Kokkola-Pietarsaaren alue on löytänyt veneenrakennukset uuden keskeisen toimialan jne. Näissä onnistuneissa valinnoissa usein taustalla on se, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, mitä he arvostavat, ja mistä he ovat ylpeitä. Pohdi seuraavassa tuotemahdollisuuksia tästä itsetunnon näkökulmasta. 9.1 Mistä historiallisesta asiasta olet ylpeä Koillis-Suomessa? Nimeä 1-3 asiaa: tuote, fyysinen tai aineeton tuote, tuotekokonaisuus, toimintatapa, kulttuurellinen piirre, kirjailija, merkkihenkilö tms. 1. Alue, mm. Pudasjärvi, on sodan jälksessä asutushistoriassa ollut yksi suurimpia ASUTUSTOIMINNAN HOITAJIA väestömääräänsää nähden. Tämä on mm. Pudasjärvellä suurimpia asioita. Lopulta ihmiset jäivät oman onnensa nojaan. Taloudellinen infra ei kantanut, josta seurauksena mm. muuttoliike.2. KOILLISMAA KOKENUT 4-5 SUURTA MUUTTOAALTOA1) 1800-luvun loppuvuosikymmeninä mm. amerikkaan2) osa palasi 1930-luvulla ja sodan jälkeen mm. Neuvostoliiton Karjalaan3) Lapset vietiin sodanjaloista Ruotsiin4) 1960-luvulla muuttoaalto Ruotsiin ja Etelä-Suomeen5) Tuleeko uusi muuttoaalto? Vai haetaanko alueelle maahanmuuttajia, muuttuvatko talouden

20 uusi muuttoaalto? Vai haetaanko alueelle maahanmuuttajia, muuttuvatko talouden rakenteet pohjoista tukeviksi?johtopäätöksenä voi todeta, että ihmiset ovat tottuneet väestön liikkumiseen. Asutus sujui sodan jälkeen esimerkillisesti. MYÖS MAAHANMUUTTO ON TOIMINUT, VAIKKA MAAHANMUUTTAJIA ON VÄESTÖÖN NÄHDEN ENEMMÄN KUIN OULUSSA.3) Sodan aikana LUONTO, RUKA-KUUSAMO. Monin on sanonut: Jos ei Rukaa, ei Kuusamoa. Koillismaalla METSÄPUOLI, metsätyötä tehdään. Koillismaalaiset ovat suoraselkäisi, avoimia ja ystävällisiä - mm. vieraiden mielestä. KUUSAMO: SUOMEN KANSALLISEEN NOUSUUN LIITTYVÄ - JYLHÄ LUONTO RUNONLAULUT, AKSELI GALLEN-KALLELA (+ Hänen italialainen toveri) ihastui kuusamolaiseen ja vienankarjalaiseen luontoon. Myös J.K.Inha tärkeä henkilö.kemijärvi: JÄTKÄKULTTUURI, METSÄTEOLLISUUS, OMIN VOIMIN SELLUTEHDAS, ALUNPERIN KEMIJÄRVI OY (mm. Olavi Lahtela).SALLA: JÄLLEENRAKENTAMINEN.SAVUKOSKI: ERÄMAA NÄKÖKULMA.TAIVALKOSKI: KALLE PÄÄTALO.POSIO: LUONNONKAUNIS JÄRVIMAISEMA.PELKOSENNIEMI: LUKU SINÄNSÄ, KUULUISUUKSIEN KEHTO: Andy, Aino Lehtola (YLE), Tapani Niemi (YLE), Esko Ranta (YLE eläkkeellä) Luonto- ja luonnonvarat, matkailu, metsäraaka-aineen uudelleen käyttö. Ollaan ylpeitä, että ollaan erillään muusta valtakunnasta ja pärjätään kuitenkin hyvin. Luonto osataan hyödyntää. Kansallispuistot esimerkkinä: Oulangan kansanspuisto vanhimpana, Riisituntunti tuoreempana, on ymmärretty, että kannattaa suojella. Luonnossa on arvoa. Osuustoimintaliikkeen perustaminen Vanhat vesireitit Venäjälle alueen asukkaat, luonto ja kehittämisen asenne Asumme monen kulttuurin rajavyöhykkeellä, joka näkyy esim. rikkaana ruokakulttuurina. Idän (=Venäjä, Viena), lännen (Ruotsi, länsi-eurooppa) ja pohjoisen (saamelaiset) asutuksen ja kulttuurin jalanjäljet näkyvät alueella vielä jonkin verran. Eri kulttuurien raja-alueet ovat mielenkiintoisia kaikkialla maailmassa. Porotalouden pienimuotoinen tuotteistaminen Puu, kuvanveistoviikko (Uki Kärri). Puunjalostus (esim. Ikihirsi Kemijärvellä, Pölkky Koillismaalla). Ammattitaito on perustunut metsäteollisuuteen ja jätkäkulltuuriin. Aikoinaan oli Rovaniemen ja Kemijärven välinen keskustelu, kummasta keskeisempi kaupunki. JÄTKÄKULTTUURI JA ERÄILY ovat tärkeitä identiteetin lähteitä ja arvostuksen kohteita. > Pitäisi rakentaa logistiikka niin, että kala, esim. hauki, saataisiin 1 vrk:ssa pariisilaiseen ravintolaan. Hauki on Pariisissa kallein kala. Toinen on hirvenliha, alueella n lupaa, a 200 kg, tämä on asenne ja yrittäjyyskysymys.nuorten kohdalla ongelma on siinä, että alaa ei pidetä mediaseksikkäänä. Luonto ja maisemat sekä yleinen palvelualttius hiljaisuus, jyrkät vuodenajat Ainutlaatuinen luonto Jalavan kauppa, joka on tunnetumpi kuin Kalle Päätalo Mitä alueen ihmiset arvostavat?kuusamo. Onko olemassa yhteistä identiteettiä? On vaikea löytää yhtä asiaa, mihin ihmiset identifiotuvat. Historiallisesti merkitsivät aikoinaan lappalaisten metsä- ja keräilytalous. Kun UUSSUOMALAISET tulivat, kaskeamisen merkitys kasvoi. Tämä oli kuitenkin nopeasti ohimenevä ilmiö, mutta polki lappalaisuuden alleen. Luonnonniityt ja karja tulivat tärkeäksi. Tästä seurasi ulospäin suuntautuneisuus (mm. Iijoen suuntaan ja Kainuuseen) luvulla kauppa tuli tärkeäksi luvulla alue tuli Arkangelin governmentin/hallinnon rajanaapuriksi. Venäjältä tuotiin halpaa viljaa, kuusamolaiset kalaan Jäämerelle aluksille. Laajat kauppayhteydet Venäjälle. Kun raja meni umpeen (Suomen itsenäistyttyä?) suuntautuneisuus oli voimakkaaseen omavaraisuuteen luvulla tehtiin mm. liippoja. Maahenkisyys alkoi nousta (ei vastaavaa kuin Pohjanmaalla). Esteenä oli maanomistusolosuhteet. Sota tuhosi pitkälti vanhan elämänmenon, mm. Paanajärven menetys luvuilla Isojako, tilat pääsivät myymään puutavaraa. Siihen saakka elettiin luontaistaloudessa + suuntauduttiin ulospäin.tärkeitä maisemia ja paikkoja ovat Ruka, Kiutaköngäs, Jyrävä (vaikka kuusamolaiset itse eivät kaikki ole käyneet ko. paikoissa ollaan ylpeitä niistä. REINO RINNE, luontokirjailija, ansaitsisi patsaan. KIUTAKÖNGÄS NOUSI REINO RINTEEN ANSIOSTA, hän teki runoja ja aforismeja luonnosta.alueella ollaan ylpeitä rehtiydestä ja reippaudesta. Susi-Kalle radiossa edisti tätä sanomaa.kun tiedetään, että merkkihenkilöt ovat kuvanneet aluetta ja alue kiinnostaa, esimerkkinä Paimenpoikien mäntykoski, tällä on merkitystä ihmisille.globalisaatio vs. protektionismi? Täydellinen globalisaatio ei voi nopeasti olla eduksi tälle alueelle, jos ei pärjätä kilpailussa. On löydettävä oma elinympäristö, uniikkia, mikä ei ole korvattavissa.karjatalous? Alueella viimeisiä meijereitä. POROTALOUS VOISI OLLA JÄRKEVÄMPI SATSAUS: Voidaan käyttää turismissa eteenpäin monikäyttöisesti. Poro on kulkuväline, vaatemateriaali, asunto/kota.lähiruoka? Vanhakantaiset elinmuodot tärkeitä, etenkin vesistöt > MERKKIKALAN KEHITTÄMINEN OLISI MAHDOLLISUUS, siitä tulisi tehdä GOURMEE RUOKAA. IHMISTEN PYYNTIVIETTIÄ TULISI HYÖDYNTÄÄ.Mökit? Tulisi kehittää reittiverkostoja, jossa valittavana hyvin varustettuja asumispaikkoja, joissa rauhaa, TILAA JA AVARUUTTA. SPOTTEJA TALVELLA HIIHTÄMISELLE, kaikki eivät halua rakovalkealle. Tätä tulisi kehittää ajatuksen kanssa.yhteismetsä? Tämä on isojaon seuraus. Ylijäämämaat jaettiin jokaiselle määräosana. Yksityisomistusta alueella ei ole ollut, vaan on ajateltu, että kun on aidattu, se on omaa. Sallassa yhtäläisiä piirteitä Kuusamon kanssa. Kuolajärvellä oli suuri yhteismetsäosuus. Kuolajärvi meni Venäjälle, Kuusamossa 1/3 alueesta, jossa asui noin 2000 asukasta. Alue on poltettu maan tasalle ja siitä on onnistuttu nousemaan ja ihan hyvin nyt menee. Kalle Päätalo, metsän kaupallistaminen tervasta lähtien. hannes gebhardt (osuuskuntaliike), täällä on opittusuuryritykset, metsäherrat ja valtio poliittinen kenttä on P:stä, voimakas vastarinta toisia kohtaan Rukan kehittyminen, koskien pysyminen vapaana, Kuusamon seudun kansallinen kuuluisuus, Kalle Päätalo Tkelta. 9.2 Minkä asiasta tai tuotteen tekemisestä ja myynnistä olet ylpeä Koillis-Suomen osalta tällä hetkellä vuonna 2010? Nimeä 1-3 tuotetta.

Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi

Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros Tulosten väliyhteenvetoraportti. Vastanneita yhteensä 38, joista 29 Koillis-Suomen alueelta, 9 alueen ulkopuolelta. 18.11.2010,

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot