LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 559-P17201

2

3 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava I Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT Kaavan tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyön aloitusvaihe Selvitykset Kaavaluonnosvaihe Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Ilmasto Kallio- ja maaperä sekä topografia Kasvillisuus Eläimet Arvokkaat luontotyypit ja lajisto Natura-alueet Vesistöt Pohjavedet Pintavedet Tulva-alueet Maisema Suurmaisema Maisemarakenne Maisemavauriot Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Rakennettu kulttuuriympäristö Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Väestömäärä ja kehitys Yhdyskuntarakenne Palvelut ja työpaikat... 18

4 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava II Reinikainen Kuisma Poronhoito Virkistys Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto Jätehuolto Liikenne Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät Joukkoliikenne Kevyt liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maaperä Turvetuotanto Maatalous Melu Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset Muut aluetta koskevat suunnitelmat Suunnittelun tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pudasjärven kunnan asettamat tavoitteet Viranomaisten asettamat tavoitteet Asukkaat ja sidosryhmät Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Luonnos Ehdotus Yleiskaavaprosessi Alueen määrittely Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaehdotus Yleiskaava OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleistä... 40

5 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava III Reinikainen Kuisma Mitoitus Ranta-alueen mitoituksen tulokset Aluevaraukset Pysyvä asuminen Loma-asutus Matkailu, virkistys ja vapaa-aika Palvelut ja elinkeinotoiminta Tekninen huolto Metsätalousalueet Vesialueet Luonnon-, maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelu Liikenneyhteydet Reitistöt Muut merkinnät Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT Suhde maakuntakaavaan YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset Natura 2000 verkostoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön Vaikutukset energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin Toteuttaminen OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 71

6 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava IV Reinikainen Kuisma Suunnittelun ohjausvaikutus Maakuntakaavan/ seutukaavan ohjausvaikutus Vaikutus viranomaisiin Rakennusjärjestys Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde Rakentaminen osayleiskaava-alueella Jätevesien käsittely Metsänhoitoon ja maatalouteen liittyviä yleisiä suosituksia SUUNNITTELUVAIHEET LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkastettu Maisemaselvitys a. Raportti b. Maisemarakenne c. Maisemakuva, kartta 1 d. Maisemakuva, kartta 2 e. Maisemakuva, kartta 3 3. Luontoselvitys , tarkistettu a. Raportti b. Maisemarakenne c. Maisemakuva, kartta 1 d. Maisemakuva, kartta 2 e. Maisemakuva, kartta 3 4. Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi Livojokivarren rakennettu kulttuuriympäristö Mitoitusaineisto a. Mitoitustaulukko b. Mitoitustaulukkoselite c. Mitoitusvyöhykkeet ja rantaviivan muunto 7. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 8. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Vastineet MRA 32 mukaisesta erilliskuulemisesta annettuihin muistutuksiin

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (76) LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT Selostus liittyy päivättyyn Livojokivarren rantaosayleiskaavaan. Osayleiskaava laaditaan MRL 42 :n mukaisesti yksityiskohtaisena aluevarauskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suoraan rakentamista ohjaavassa (MRL 72 ) rantayleiskaavassa määritellään pääsääntöisesti rakentamisen ja muun maankäytön periaatteet niin tarkasti ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Kaavan laatijana toimivat FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n (aiemmin FCG Finnish Consulting Group Oy) Oulun ja Helsingin toimistot, joissa projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana työstä ovat vastanneet alkaen DI, YKS-503 Kuisma Reinikainen ja asti DI Pekka Mäkiniemi. Maisemaselvityksen ovat laatineet maisemaarkkitehti MARK Riikka Ger ja FM Saara-Kaisa Konttori. Luontoselvityksen laatijoina ovat FM Minna Tuomala sekä FM Ville Suorsa. Projektiassistentteina ovat toimineet Aila Harmaajärvi ja Leila Väyrynen. Rakennetun kulttuurihistorian inventoinnin on laatinut Lauri Putkonen (tmi Lauri Putkonen). Arkeologisesta inventoinnista on vastannut Museovirasto. Pudasjärven kaupungilla työtä ovat ohjanneet kaupunginjohtaja ( asti) Kaarina Daavittila ja tekninen johtaja ( asti), palvelusuunnittelija / työsuojelupäällikkö ( eteenpäin) Ritva Kinnula. Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta sekä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen. Livojoki on kokonaisuutena varsin erämainen Iijoen suurin sivujoki. Alueella on vapaaajan asuntoja n. 315 kpl ja pysyviä asuntoja n. 183 kpl. Alue on virkistys-kalastuksen kannalta tärkeä erityisesti Syötteen alueelle. Kaavoituksen lähtökohtana on että joen yläosa säilyy pääosin virkistyskäytössä. Livojokivarren rantaosayleiskaavan suunnittelualueen laajuus on noin 69 km Kaavan tarkoitus Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava, jonka tarkoituksena on ohjata koko suunnittelualueen rantarakentamista MRL 72 :n mukaisesti. Livojoen rantaosayleiskaavoitus on osa Pudasjärven rantojen yleiskaavoitusta ja se on sisältynyt kaavoituskatsauksiin Kaavoitukseen on ryhdytty jokivarren kyläseurojen aloitteesta.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (76) Kaavoitettava alue ulottuu pohjoispäässä Posion rajalle. Rytinkijärvi sijoittuu suunnittelualueen keskivaiheille Livojoki laskee Iijokeen suunnittelualueen eteläpäässä Kuva 1: Livojokivarren rantaosayleiskaava-alueen sijainti.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (76) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Pudasjärven kaupunginhallitus päätti käynnistää Livojokivarren rantaosayleiskaavoituksen jokivarren kyläseurojen aloitteesta Kaavatyön aloitusvaihe Selvitykset Suunnittelutyö aloitettiin lokakuussa 2010 perusselvityksillä. Ensimmäisessä vaiheessa viistoilmakuvien pohjalta selvitettiin maaperä ja rannan laatu, kasvipeite sekä alueen soveltuvuus rakentamiseen. Perusselvitysvaiheessa alueelta kartoitettiin luontokohteet, ja sekä tiedot uhanalaisista lajeista sekä luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamista erityisesti suojeltavista luontotyypeistä. Lisäksi laskettiin todellinen rantaviiva ja suoritettiin emätilaselvitys. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Toisessa työvaiheessa alueelle laadittiin alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet ja niiden pohjalta käytiin tilaajan edustajien ja muiden suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa neuvottelu tavoitteista ja mitoitusperusteista. Osallisten mielipiteitä selvitettiin suunnittelun alkuvaiheessa ja järjestetyissä yleisötilaisuuksissa. Lähtökohtina käytettäviä selvityksiä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkastettu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) - Luontoselvitys ( , tarkistettu ) - Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi (Museovirasto ) Kaavan laadinnassa käytetään alueelta tehtyjä selvityksiä, olemassa olevaa perustietoa, osallisilta ja viranomaisilta saatavia lähtötietoja ja palautetta, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointia. Yleiskaavoitusta tukevana selvityksenä laadittiin kevään-kesän 2013 aikana: Kaavaluonnosvaihe - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (tmi Lauri Putkonen ) - Maisemaselvitys ( ) Ranta-alueiden mitoitusperusteet hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginvaltuustossa Kun mitoitusperiaatteet oli hyväksytty ja laskelmat tehty, laadittiin kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto), joka esiteltiin Pudasjärven kaupungin tekniselle lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus päätti teknisen lautakunnan esityksen perusteella kaavaluonnoksen (kaavan valmisteluaineiston) nähtäville asettamisesta

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (76) Kaavaehdotus väliseksi ajaksi. Kaavaluonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Pudasjärvellä Livon koululla Kaavaluonnoksesta annettiin 121 mielipidettä ja 8 lausuntoa. Työtä on keväällä 2013 jatkettu laatimalla kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Kesän 2013 aikana laadittiin maisemaselvitys sekä tarkistettiin luontoselvitystä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Pudasjärven kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta väliselle ajalle. Kaavaehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään Pudasjärvellä ja vastaanottotilaisuudet Pudasjärvellä ja Oulussa Kaavaehdotuksesta annettiin 72 muistutusta ja 6 lausuntoa Kaavan hyväksyminen Työneuvottelu kaavaehdotuksen kuulemisen perusteella kaavaan tehtävistä muutoksista pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n kanssa Kaavaehdotuksen jälkeen kaavaan tehdyistä merkittävistä muutoksista järjestettiin erilliskuuleminen Hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginhallituksessa ja Pudasjärven kaupunginvaltuustossa Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet 2.3 Toteuttaminen Keskeisiä tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita ovat seuraavat: luontoarvojen ja maiseman huomioon ottaminen ranta-alueen käyttö kestävää kehitystä tukevalla tavalla riittävien yhtenäisten vapaiden rantajaksojen säilyttäminen turvataan rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen maanomistajien kesken yleisten virkistystarpeiden huomioon ottaminen Laadittava yleiskaava antaa rantavyöhykkeellä selkeän perusteen rakennuslupien käsittelylle siten, että alueelle ei tarvitse laatia erillisiä asemakaavoja. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti selvitetään ja osoitetaan maanomistajakohtaisesti siten, että ne ovat loogisesti riippuvaisia luonnonoloista, maisemasta, rakennettavuudesta, sijainnista sekä muista ympäristötekijöistä. Kiinteistökohtainen rakennusoikeus määritellään ns. emätilaperiaatteen perusteella. Kaavaprosessin käsittelystä ja hyväksymismenettelyistä vastaa Pudasjärven kaupunki. Kaavan toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat ja toimijat.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (76) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta sekä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen. 3.2 Luonnonympäristö Ilmasto Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Selvityksen maastoinventoinnit toteutettiin kesä-heinäkuussa 2011, yhteensä kymmenen maastotyöpäivän aikana, jolloin suunnittelualueelta paikannettiin kaavoituksessa huomioitavia arvokkaita luontokohteita. Kaavaehdotusvaihetta valmisteltaessa jo rajattuja luontokohteita inventoitiin maastossa kesällä 2013 yhden maastoviikon ajan, jolloin tarkasteltiin myös uusia ja/tai siirtyneitä rakennuspaikkoja. Tämän maastotarkastelun aikana useat viistoilmakuvilta tulkitut luontokohteet poistuivat tai kaventuivat, mutta myös kokonaan uusia kohteita tuli rajatuksi. Maastokäyntien jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Pudasjärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen ilmasto on mantereinen, mille ovat tyypillisiä hyvin suuret vuotuiset lämpötilanvaihtelut. Maaston kohoaminen koillista kohti sekä paikalliset olosuhteet vaikuttavat sade-määriin sekä talven runsaslumisuuteen. Vuoden keskilämpötila Pudasjärven länsi-osissa on noin +1,5 C ja laskee koillista kohti ollen Kuusamossa noin -0,5 C. Vuoden kylmimmän kuukauden (tammikuu) keskilämpötila on noin C ja lämpimimmän (heinäkuu) 14,5 15,4 C. Sademäärät ovat kunnan alavilla länsiosilla noin mm vuodessa, mutta korkeammilla paikoilla joka lähellä 700 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu, kuivimpia helmi huhtikuu. Pudasjärven itä- ja pohjoisosat kuuluvat maamme runsaslumisimpiin alueisiin (Ilmatieteenlaitos 2009) Kallio- ja maaperä sekä topografia Livojokivarren kallioperä on pääasiassa vanhaa, yli miljoonaa vuotta vanhaa arkeeista kallioperää. Alueen pääkivilajeja ovat granoidiset gneissit ja migmatiitit sekä niiden sisään sulkeutuvat amfiboliitit. Pudasjärven kaupungin pohjoisosissa arkeeisia kivilajeja leikkaavat terävästi varhaisproterotsooiset diabaasit ja graniitit (Lehtinen ym. 1998). Alueella ei ole merkittäviä kalliopaljastumia. Livojokivarren yleisin maalaji on moreeni, jota peittää paikoin ohut turvekerros. Livojoen laaksossa, jokiuoman lähellä on enimmäkseen karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa jokikerrostumina. Yläjuoksulla, Sarajärven alueella, on myös hienoa hietaa. Nämä tasaiset tai loivasti jokeen viettävät kentät on osin raivattu pelloiksi ja jokiniityiksi (Johansson ym. 2004).

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (76) Kasvillisuus Eläimet Nisäkkäät Linnusto Paikoitellen Livojokivarressa tavataan myös paksuturpeista maalajia. Topografialtaan Livojoen alajuoksu on melko alavaa ja tasaista, mutta latvaosiltaan maanpinnan suhteellinen korkeus kohoaa jo yli 200 metriin, lähestyttäessä Koillismaan vaarajaksoa. Livojoen putouskorkeus on 137 m. Livojoki kuuluu alaosiltaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan lohkoon, keskiosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Peräpohjolan lohkoon ja latvaosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Kainuun Kuusamon lohkoon. Jokivarren metsienkäsittely on talousmetsäalueille tavanomaista ja metsäojituksen vaikutukset ulottuvat osin myös Livojoen pääuomaan saakka, jota kuitenkin pidetään pääosin luonnontilaisena. Jokivarteen on jätetty pääosin riittävä puustoinen suojavyöhyke metsänuudistusalojen osalta. Livojoen rantatyypeistä yleisin tuoreen kangasmetsän alueella on jyrkkä ranta-osuus, mutta viljely- ja asutusalueilla esiintyy myös melko jyrkkäpenkereistä ja kulttuurivaikutteista rantaa. Muutamin paikoin jokirannassa on myös alavia hiekkarantaisia osuuksia. Joen rantatyyppien monipuolinen vaihtelu lisää joen ekologista monimuotoisuutta. Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun Pohjanmaan (Oba) eliömaantieteelliseen maakuntaan. Livojokivarren nisäkäslajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisesta nisäkäslajistosta, jonka runsaimpia lajeja ovat mm. metsäjänis, kettu, hirvi sekä useat pikkunisäkäslajit. Laajojen ja rauhallisten metsäseutujen vuoksi alueella esiintyy myös suurpetoja. Livojoen alueella levittäytyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Pudasjärvelle luonteen-omaiset laajat metsä- ja aapasuoalueet sekä paikoin jokivartta kirjavoivat pelto-laikut. Alueen linnusto koostuu pääosin näille elinympäristöille tyypillisistä ja yleisistä lajeista. Edellisen valtakunnallisen Lintuatlaskartoituksen mukaan alueen eteläosissa pesivän maalinnuston keskimääräinen tiheys on paria / km2, mutta linnuston tiheys laskee pohjoista kohti ollen alueen pohjoisosissa paria / km2 (Väisänen ym. 1998). Alueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat luonnontilaiset ja rimmikkoiset aapasuot sekä Sarajärven Ihmelammen rehevä lintujärvikokonaisuus. Suoalueilla pesii arvokas ja monilajinen kahlaajalajisto, joita lähistöllä pesivät muuttohaukat saalistavat. Sarajärven Ihmelammen alue on alueellisesti arvokas vesilintujen pesimäjärvi. Livojokivarren rehevämmät elinympäristöt kasvattavat lintujen diversiteettiä ympäristön karumpiin metsiin ja suovaltaisiin alueisiin verrattuna. Jokivarren peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä pesii myös kulttuurivaikutteisille alueille tyypillisiä lintulajeja. Lähistön laajat ja suhteellisen rauhalliset metsäalueet kelpaavat myös suurten ja suojelullisesti arvokkaiden petolintujen, kuten maakotkien pesimäpaikoiksi.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (76) Kalasto ja muut vesieläimet Livojoki on Iijoen arvokkaimpiin kuuluvia sivujokia mm. hyvän kalakantansa vuoksi. Lovojoki on tunnettu kalastuskohde runsaine koskineen, missä pääsaalislajit ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Joen kalakantoja tuetaan poikasistutuksin. Livojoki kuuluu osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeeseen, missä lohia ja meritaimenia on siirretty Iijoen voimalaitosten yläpuolelle tavoitteena palauttaa jokiin niiden luontainen jalokalakanta. Alustavien tulosten mukaan Livojoelta onkin jo löydetty siellä kuteneiden lohien poikasia (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) Livojoessa, varsinkin sen yläosalla, on suhteellisen vahva jokihelmisimpukka- eli raakkukanta Arvokkaat luontotyypit ja lajisto Natura-alueet 3.3 Vesistöt Pohjavedet Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen, uhanalaisen lajiston paikkatietojen sekä kohdennettujen maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa luontoselvityksessä. Selvitysalueelle sijoittuu osittain yksi Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Seipikangas (FI ) on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alueet). Seipinkangas on soiden ympäröimä erikoinen harjumuodostuma, jonka deltamaisten liepeiden kainaloissa on useita lampia ja tihkuja sekä keskiravinteinen lähde. Seipikankaan korvessa sijaitsee luhtaisia ja lähteisiä nevoja, Livojokivarren tulvaniittyjä. Valtaosa alueesta on mukana harjujensuojeluohjelmassa ja soidensuojelun perusohjelmassa. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu- ja maa-aineslain keinoin. Kaava-alueelle sijoittuu yhteensä viisi vedenhankintaan tärkeää pohjavesialuetta (Iluokka): Auralankangas-Riekinkangas ( ), Nissinkangas ( ), Penikkakangas ( ), Uhkakangas ( ) ja Hylkilampi ( A) Kaavaalueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu lisäksi yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) sekä kahdeksan muuta pohjavesialuetta (III-luokka).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (76) Kuva 2: Kaava-alueelle ulottuvat tai sitä sivuavat pohjavesialueet.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (76) Pintavedet Tulva-alueet 3.4 Maisema Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA4) ja Iijoen valuma-alueelle (61) ollen sen toiseksi suurin sivujoki. Livojoen valuma-alue (61.5) jakaantuu edelleen yhdeksäksi toisen jakotason alueeksi, joista kaava-alue sijoittuu pääosin Livojoen alaosan alueelle (61.51), Livojoen keskiosan alueella (61.52) sekä Livojärven alueella (61.53). Livojoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2252 km2 ja järvisyysprosentti 3,2. Livojoen keskivirtaama on m2/s. Jokityypiltään Livojoki on suuri kangasmaiden joki (OIVA-tietokanta). Jokityyppi vastaa luontotyyppiä keskisuuret havumetsävyöhykkeen joet, joka on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT), mutta vaarantuneeksi (VU) Etelä-Suomessa (Raunio ym. 2008), mihin Livojoen alaosa kuuluu. Livojoen suurin järvi on Rytinkijärvi. Suurimpia Livojokeen laskevia jokia ovat Pärjänjoki, Nuorunkajoki, Kouvanjoki ja Mäntyjoki. Livojoki meanderoi hienojakoisen maaaineksen keskellä, minne on muodostunut useita juoluoita eli makkarajärviä. Alaosaltaan Livojoki virtaa paikoitellen melko rauhallisesti, mutta sen yläosa on nopeampivirtainen ja siellä sijaitsee mm. paljon koskia. Livojoen ala- ja keskiosan vedenlaatu on hyvä ja latvaosien vedenlaatu on erinomainen. Laajaan biologiseen, fysikaalis-kemialliseen sekä hydrologis-morfologiseen aineistoon perustuva Livojoen ekologinen kokonaisluokka on erinomainen (OIVA-tietokanta). Livojoen valuma-alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan turvetuotantoa. Livojokea on aikanaan perattu voimakkaasti uiton tarkoituksiin, mutta uittosääntöjen kumoamisen jälkeen lähes kaikki joen virtapaikat on kunnostettu ja kuivilleen jääneet sivu-uomat vesitetty. Livojoki on rakentamaton ja se kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan koskiensuojelulailla suojeltuihin vesistöihin. Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suojelukohdetta eli yksittäistä koskea, jokiosuutta tai vesistöaluetta. Koskiensuojelulain 1 :n kohdan 40 mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Iijoen vesistön keski- ja yläosassa. Hallituksen esityksessä koskiensuojelulaiksi on todettu, että suojeltavaan alueeseen sisältyvät Iijoen pääuoma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa sijaitsevalta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitsevalle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kostonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Livojoki (Häkkinen ym. 2005). Livojoen alueelta ei ole tehty erillistä tulvariskien arviointia, kuten esim. osalta Iijoen aluetta Pudasjärven kaupungin alueella. Livojoella mahdolliset tulvariskikohteet (kerran 50 vuodessa esiintyvä tulva) on kevään 2014 aikana arvioitu tiedossa olevien tulvahuippujen ja mittauspisteiden perusteella yhteistyössä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n ja Pudasjärven kaupungin kanssa. Tämän perusteella on määritetty uudet rakennuspaikat, joiden osalta tulva on mahdollinen tai todennäköinen. Mahdolliset tulvaan liittyvät ongelmat ja kohteet tulee huomioida OYK:n laatimisessa ja suunnitella toimenpiteitä tulvavahinkojen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Maisemaselvityksen laadinnasta ja kohteiden vaikutusten arvioinnista on vastannut FM Saara-Kaisa Konttori :n Oulun toimistosta. Maisemaselvitystä on kesällä 2013 täydentänyt maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Hänen joh-

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (76) Suurmaisema dollaan on laadittu maisemarakenne- ja maisemakuvakartat sekä kuvailtu maisemaa alueittain. Myös suositusosiota on täydennetty. Laaditun maisemaselvityksen tavoitteena on ollut tuoda esille hankealueen merkittävät ja arvokkaat maisema-alueet sekä maisemallisesti merkittävät kohteet ja alueet, joilla maisema tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Lisäksi selvityksen tavoitteena on ollut arvioida hankkeen mahdollisesti aiheuttamien maisemamuutosten luonne ja merkittävyys maisemallisesti merkittävissä kohteissa. Maisemallisesti merkittävät kohteet on esitetty maisemaselvityksen liitekartalla. Livojoen alue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa suurimmaksi osaksi Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seutujaossa hankealue sijoittuu aivan Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun ja jo Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan kuuluvien Kainuun vaaraseudun ja Kuusamon vaaramaiden rajamaille kuitenkin siten, että suurin osa alueesta sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun puolelle. Sarajärven pohjoispuolisilla osilla suunnittelualue sijoittuu lyhyellä matkalla Kainuun vaaraseudulle ja loppuosaltaan Kuusamon vaaraseudulle. Näin ollen suunnittelualueen suurmaisemassa on havaittavissa selkeitä maisemallisia erovaisuuksia sen etelä- ja pohjoisosien välillä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu on suhteellisen tasaista maastoa. Korkeusvaihtelut ovat vähäisiä aina seudun itärajalle asti, missä topografia muuttuu nopeasti jyrkemmäksi Kainuun vaaramaita kohti siirryttäessä. Kivikkoisia moreenimaita on siellä täällä, missä ne eivät ole peittyneet laajojen suoerämaiden alle. Alueella on myös muutamia harjujaksoja. Alueen pääelinkeinoja ovat olleet metsätalous ja karjanhoito, sivuelinkeinona myös poronhoito. Muusta Pohjanmaasta poiketen alueella on harjoitettu myös jonkin verran kaskeamista. Peltoja on hyvin vähän ja ne ovat keskittyneet jokivarsille. Jokivarsien tulvaniityt ovat olleet huomattavan tärkeitä karjanrehun tuottajia. Harva asutus on keskittynyt jokien varsille. Asutus on ollut lähinnä yksittäisasutusta. Kainuun vaaraseutu on laaja aluekokonaisuus. Livojoen alueesta sille sijoittuu hyvin lyhyt jakso Sarajärven pohjoispuolella. Koko seudulla tavataan vaara-asutusta. Asutus on harvaa ja tasaisesti jakautunutta vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Kylissä on muutama talo. Rakennukset ovat väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä. Koko seudulla tavattavan vaara-asutuksen yhteisenä piirteenä ovat avarat ja pitkät näkymät. Kuusamon vaaraseudun maisemat ovat laajalti jylhiä ja topografia jyrkkäpiirteistä. Alueen korkeimmat vaarat nousevat yli 500 metrin korkeuteen. Vaarojen ohella pinnanmuotoja luonnehtii luoteesta kaakkoon suuntautuvat drumliinikentät ja harjujaksot. Drumliinien välimaastot ovat pääsääntöisesti soistuneita. Alueelle tyypillinen vaaraasutus loppuu alueen etelärajoilla. Harva asutus on sijoittunut vaarojen rinteille ja järvien niemille ja kannaksille Maisemarakenne Maisemarakenne muodostuu pelkistetysti maaston korkeuserojen vaihtelusta ja niiden keskinäisestä suhteesta. Suunnittelualueen maisemarakenne nojautuu suurelta osin suunnittelualueen lähtökohtana olevaan Livojokeen, siihen liittyviin haaroihin sekä Livojokeen kuuluviin järviin. Livojoki on muodostanut alueelle luontaisen kulkureitin, jonka varrelle ja rannoille on muotoutunut tiestöä ja asutusta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (76) Maisemavauriot Suunnittelualue on joen uoman suunnan mukaisesti vahvasti lounaasta koilliseen suuntautunut. Livojoki on uomaltaan hyvin vaihteleva ja paikoin voimakkaasti meandoroiva (mutkitteleva). Paikoin ranta-alueilla on havaittavissa joesta erilleen kuroutuneita ja osin soistuneita vanhoja joen mutkia. Suhteellisen pienialaiset viljelysalueet sijoittuvat kapeille alueille jokirantaan ja jokea myötäilevien teiden välimaastoon. Joen ranta-alueita ympäröivä maasto on laajoilla alueilla suomaiden peittämää aluetta, jossa ei ole juurikaan asutusta tai muuta maankäyttöä, metsätaloutta mukaan lukematta. Mitä pohjoisemmaksi ja kohti koillista Livojoen latvoja kuljetaan, käy jokiuoma myös luonteisesti kapeammaksi ja hieman jyrkempitörmäiseksi. Suunnittelualueen topografia vaihtelee pienpiirteisesti jokirannan törmien ja sitä ympäröivien kapeiden tasankojen välillä, mutta myös laajemmassa mittakaavassa suunnittelualueen lounais- ja koillisosien välillä. Maaston muodot kohoavat ja muuttuvat jyrkkäpiirteisemmiksi, mitä koillisemmaksi suunnittelualueelle siirrytään. Suunnittelualueen matalimmat alueet sijoittuvat Kynkään alueelle (noin 110 metriä mpy), alueen lounaisimpiin osiin, kun korkeimmat vaaramaisemat sijoittuvat suunnittelualueen koillisreunamille, lähelle Posion ja Pudasjärven rajaa kohoten noin 210 metriä mpy. Suunnittelualueella on sen laajuuteen nähden melko vähän maisemavauriota tai maisemahäiriöitä. Huomattavimpina maisemahäiriöinä voitaneen pitää paikoin laajojakin avoimia hakkuualueita, jotka osin ulottuvat hyvin lähelle joen ranta-alueita. Hakkuut ovat maisemahäiriöinä kuitenkin osin maiseman väliaikainen olomuoto, koska hakkuiden jälkeen metsä uusiutuu, joskin hitaasti, ja maisemasta muodostuu jälleen sulkeutunut. Paikoin myös metsäautotiet sekä metsäojitukset pirstovat muutoin eheitä maisematiloja. Muutamissa kohdissa joen ylittävät voimajohdot muodostavat maisemahäiriön jokimaisemaan. Johtoalueet muodostavat myös metsäalueita pirstovan avoimen maastokäytävän. Paikoin umpeen kasvaneet tai pensoittuneet vanhat peltoalueet muodostavat myös maisemanhäiriötekijän, joka rikkoo hoidettua jäsenneltyä viljelymaisemaa. Maisemavaurioksi suunnittelualueelle voidaan katsoa vanha maa-aineistenotto- alue Rytingissä, joka on tosin osin jo kasvittunut. Myös pohjoisessa Isonkivenkankaalla Mäntyjärventien ja Livojoen yhtymäkohdan tuntumassa on maa-ainesottoalueita. Lisäksi joen eteläpuolinen töyräs ja osin ranta-aluekin ovat sillan korvassa (itäpuolella) kiviainespintaisia Isonkivenkankaalla Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen sekä maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat maisemakohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa maisemaselvityksessä. 3.5 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta, joka koostuu perinnemaisemista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (76) Muinaisjäännökset Alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä Inventoinnissa Livojokivarren rantaosayleiskaavan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyi 22 kpl kiinteitä muinaisjäänteitä. Lisäksi tarkastettiin yksi tunnettu kohde ja löydettiin 7 kpl muita kohteita. Aluetta koskee Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitys kiinteistä muinaisjäännöksistä (2003). Selvityksessä ei ole mainittu muinaismuistokohteita suunnittelualueelta. Suunnittelualueen lähiympäristössä kiinteitä muinaisjäännöksiä on löydetty Sarajärven ympäristöstä sekä Livojoen ja Härmänjoen väliseltä alueelta Rakennettu kulttuuriympäristö Asutuksen historiaa Pudasjärven seudut vapautuivat jääkauden jäämassoista n vuotta sitten mikä mahdollisti erätaloutta harjoittavien ihmisten toiminnan täällä. Kivikauden irtolöytöjä on tavattu esimerkiksi Livon kylästä, Yli-Livosta ja Sarankylästä. Kiinteitä asuinpaikkoja on Livojoen varsilla mm. Kiviharjussa, Hanhikankaalla ja Suvannossa Muinainen saamelaisasutus on jättänyt sekä jälkensä maisemaan niin kiinteinä muinaisjäännöksinä, esimerkiksi pyyntikuoppina, mutta varsinkin paikanniminä. Saamelaisasutus on jatkunut täällä ilmeisesti aina 1500-luvulle saakka. Uuden ajan alussa alueelle suuntautui myös kantasuomalaisten eränkäynti, lähinnä rannikon suunnalta Iistä ja Haukiputaalta. Varsinaisen uudisasutuksen piiriin Livojokivarsi tuli 1500-luvun kuluessa ja 1570-luvun kymmenysluettelot kertovat jo ensimmäisistä veroa maksavista uudisasukkaista Livon kylässä. Rytingin kylä asutettiin 1500-luvun lopulla ja Sarajärven kiinteä asutus lienee syntynyt myöhemmin 1600-luvun jälkipuolella. Livojokivarsi on saanut pysyvän asutuksensa kaakosta lähinnä savolaisalueilta, mutta nimistössä on viittauksia myös karjalaiseen kulttuuritaustaan. Ensimmäiset karttadokumentit alueen asutuksesta liittyvät kuulun maanmittarin ja kaupunkisuunnittelijan Claes Claessonin (myös Klaus Klaunpoika -nimitystä on käytetty) 1648 suorittamiin kartoituksiin Pudasjärvellä. Livon kylän kartta osoittaa kylän kolmen talon sijainneen kosken molemmilla rannoilla omina yksikköinään. Talojen tonttimaat ovat edelleen asutettuina osana perinteistä kyläkuvaa. Claessonin samana vuonna laatima kartta Ala-Livosta osoittaa nykyisen asutuksen periytyvän ainakin tuolta ajalta, todennäköisesti aiempaakin. Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 osoittaa kyläasutusta olleen myös Livojoen eteläosassa Aittojärven tienoilla sekä Ala-Livossa. Pudasjärvellä väestön lisäys oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella erittäin voimakasta. Kun asukasluku oli vuonna 1750 vajaa tuhat, oli se sadan vuoden kuluttua jo runsaat Asutus levisi kylien ympärillä 1700-luvun kuluessa väestön lisääntyessä Rakennusperintö Selvitysalueen vanhin asuinkäytössä ollut rakennus on Livon kylän savupirtti vuodelta Rakennuksen hirret on tosin kertaalleen käännetty toisinpäin. Rakennuksen vesikatto on korjattu kyläläisten toimesta. Monessa Livojokivarren talossa on säilynyt vanhoja aittoja, jotka ovat enimmäkseen samanlaista tyyppiä yksinäisaitta on rakenteeltaan jalka-aitta, jossa sivuseinien hirret suojaavat poskina ulkonevan yläosan alla olevaa ovea. Perinteisesti aitat ovat olleet vuoraamattomia ja maalaamattomia, mutta viime vuosikymmeninä niitä on suojattu vuoraamalla ja punamultamaalilla.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (76) Alueelle tyypillinen maatalouden ulkorakennus on ollut pyramidikattoinen kesänavetta, joita on säilynyt ainakin kaksi: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin listattu Mannilan kesänavetta Kynkäällä sekä Livon kylän Liikasen kesänavetta. Korkea nelilapekatto on ollut ylhäältä avoin, mikä on aikaansaanut sääsket mukanaan imevän ilmavirran. Tyyppiä on esiintynyt runsaasti eri puolilla Pohjois- Pohjanmaata, mutta nykyisin navettoja on vain harvassa. Koillismaan rakennuskulttuurissa asuintalot ovat pitkään olleet pitkälle nurkalle salvottuja vuoraamattomia paritupia tai sen johdannaisia. Ulkovuorausta käytettiin luvulla ja pitkälle 1900-luvullekin vain vauraimmissa taloissa. Alueen vanhalle rakennuskannalle nykyisin tyypillinen punamultaus tai punamaali valkoisin listoituksin on varsin tuore ilmiö. Asuinrakennusten koristelukin oli niukan tyylikästä. Ikkunoiden vuorilaudat ja kehykset olivat klassisesti profiloidut ja räystäslistakin saattoi suuremmissa taloissa olla vaatimattoman klassista mallia. Koristeellisia moniruutuisia kuisteja ei tavallisissa talonpoikaistaloissa juuri ollut, mutta Kynkään sahakartanossa sellainen oli kuten monissa muissakin Pohjois-Pohjanmaan sahakartanoissa. Tämä varsin arkaainen rakentamistapa säilyi Livojokivarressa pitkään eivätkä rintamaiden tyylivirtaukset juuri täällä pyörähdelleet. Niinpä 1930-luvulla ja jopa viime sotien jälkeen rakennetut asuintalot veistettiin vanhaan tapaan edelleen hirrestä pitkälle nurkalle niin kuin oli ennekin tehty. Osa rakennuksista jäi hirsipinnalle, osa saatettiin vuorata saumarimalla. Tämä perinteissä pysyminen on vaikuttanut siihen, että Livojokivarren rakennuskanta vaikuttaa monin paikoin vanhemmalta kun se itse asiassa onkaan. Ehkä samasta syystä viime vuosikymmenten uudisrakentamisessakin on vältytty niiltä ylilyönneiltä, jotka eteläisemmässä Suomessa ovat niin tavallinen näky. Rakennuksia on myös pääosin pidetty yllä ja jopa entisöity, mikä kertoo siitä, että oman ympäristön arvot on tunnustettu Keskeiset rakennuskohteet Karttatarkastelun sekä maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä. 3.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Väestömäärä ja kehitys Pudasjärven kunnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa Väestökehitys on ollut Pudasjärvellä laskevaa, kun Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa viime vuosikymmeninä väestönkehitys on ollut kasvavaa. Taulukko 1: Väestömäärä ja väestökehitys (Tilastokeskus). Asukasluku Muutos * 2000* Pudasjärvi % Pohjois-pohjanmaan maakunta % Pudasjärven väestöstä oli vuonna 2012 alle 10-vuotiaita 10,5 %, vuotiaita 5,9 %, vuotiaita 59,2 % ja yli 65-vuotiaita 24,4 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pudasjärven väestömäärä vähenee noin 1700 asukkaalla vuosina Pudasjärven väestömäärä on noin asukasta vuonna 2040.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (76) Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen asutus sijoittuu melko tasaisesti jokivarren kyliin ja niiden välisille alueille. Suunnittelualueella pysyvä asutus sijoittuu pääosin Sarajärven eteläpuolisille alueille. Joen pohjoisosa on erämaaluonteista aluetta, jossa on harvakseltaan lomaasuntoja. Aittojärvi Aittojärvi on Pudasjärven kaupungin länsiosassa sijaitseva kylä. Kylän asutus on keskittynyt suurelta osin Aittojärven ympärille ja Siuruantien varteen. Aittojärvi jakaantuu edelleen pienempiin osiin: varsinainen Aittojärvi, Ypykkäjärvi ja Kyngäs. Siuruan ja Kipinän kylien ohella Aittojärvi on ensimmäisiä suomalaisasutusta keränneitä kyliä Pudasjärvellä. Kylän alueella on kivikauden aikaisia muinaislöytöjä. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Aittojärven kylässä on alakoulu. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät keskustasta. Livo Pudasjärven keskiosassa sijaitseva laaja Livon kylä koostuu Ala-Livosta, Yli-Livosta, Livosta ja Pärjänsuosta. Livo on levittäytynyt Pärjänsuota lukuunottamatta Livojokivarteen. Livon koulu lakkautettiin vuonna Nykyään Livon oppilaat kulkevat Pärjänsuon ja Lakarin kouluihin peruskoulun luokille. Kyläyhdistyksen omistamalle koululle on noussut parissa vuodessa palvelukeskus, jossa sijaitsevat kylän yhteiset toiminnot: kauppa, tietotupa, suoramyynti, kirpputori, kirjasto, lääkekaappi, asuntovaunualue sekä harrastetiloja (mm. kangaspuu-luokka ja puutyöluokka). (Lähde: Livon kylän kyläsuunnitelma) Livolla toimii kyläseura, Livokas ry. Sarakylä Pudasjärven pohjoisosassa sijaitsevan Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki virtaavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja on osa Syötteen kansallispuiston aluetta. Suvannonkylä sijaitsee kylän etelälaidalla Livojoen varressa. Sarakyläntien ja Livojoen risteämässä sijaitsee Rytinki, josta erkanee tiet Tuhansuon ja Ruuhensuon asutusalueille. Kylän alueella sijaitsee Syötteen kansallispuisto. Sarakylä on yksi Pudasjärven laajimpia kyliä ja asukasmäärältäänkin suurimmasta päästä. Kylän lähikauppa sijaitsee Rytingissä, jossa toimii päivittäistavarakaupan lisäksi mm. apteekki, polttoainejakelu ja asiamiesposti. Syötteen alue on merkittävän palveluiden ja työpaikkojen keskittymän. Kylällä on oma peruskoulu, jossa on 59 oppilasta. Kouluun tulee oppilaita myös naapurikylän Livosta. Aikuisväestön ostos- ja asiointimatkat suuntautuvat paitsi omalle kylälleen, myös Kurenalle ja usein myös Ranuan kirkonkylälle. Kylälle perustettiin hautausmaa v. 1927, ja oma kappeli joka vihittiin käyttöön Vuonna 1998 valmistui kappelin peruskorjaus- ja laajennustyö.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (76) Asuminen Suunnittelualueella on pysyviä asuntoja n. 180 kpl. Koko Pudasjärvellä oli asuntokuntaa vuonna Asuminen on pääosin tyypiltään pientaloasumista (68 %) sekä kuntakeskuksessa että kylä- ja haja-asutusalueilla. Taulukko 2: Pudasjärven asuntokunnat 2012 (Tilastokeskus 2013). Asuntokunnat 2011 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon 1 henk henk henk henk henk Yhteensä Loma-asutus Rivitaloissa asuvia asuntokuntia oli noin neljännes. Asuntokunnista kpl (74 %) oli pieniä yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Suunnittelualueella on vapaa-ajan asuntoja n. 310 kpl Koko Pudasjärvellä loma-asuntoja oli 1029 vuonna Kesämökkien määrä on kasvanut runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Taulukko 3: Kesämökkien lukumäärä (Tilastokeskus 2008). Kesämökit Pudasjärvi

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (76) Kuva 3: Asukastiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (76) Kuva 4: Vapaa-ajan asuntojen tiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (76) Palvelut ja työpaikat Poronhoito Virkistys Pudasjärven työllisyysaste vuonna 2011 oli 52,0 % työllisestä työvoimasta (15 74 vuotiaat). Työpaikkoja oli yhteensä Merkittävä osa Pudasjärven palveluyritysten toiminnasta perustuu vapaa-ajan asumisen ja matkailun kautta tuleviin asiakas- ja rahavirtoihin. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, mm. Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja Kelosyöte Oy. Koko kaupungin näkökulmasta tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat maa- ja metsätalous, porotalous ja bioenergian raaka-ainetuotanto. Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä. Puunjalostusalan kärkiyrityksiä ovat Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Lännen Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelualueella kasvavia mahdollisuuksia ovat erityisesti luonto-, kalastus- ja elämysmatkailu. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan poronhoitoaluetta. Poronhoito on vanhin pohjoisessa edelleen harjoitettavista elinvoimaisista luontais-elinkeinoista. Poronhoito ylläpitää saamelaisia ja suomalaisia kulttuuri-perinteitä ja -maisemaa, kieltä ja elinmahdollisuuksia alueilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia ei juuri ole. Poronhoito on laaja-alainen maankäyttäjä, sillä se perustuu laajoihin luonnonlaitumiin ja porojen vapaaseen laidunnukseen joko ympärivuotisesti tai suurimman osan vuodesta. Poronhoitoon liittyvää toimintaa on yleensä lähes kaikkialla paliskunnan alueella. Porot laiduntavat luontaisen laidunkiertonsa mukaisesti erilaisilla laitumilla eri vuodenaikoina ja poronhoitotyöt puolestaan rytmittyvät poron luontaiseen vuodenkiertoon. Laidunalueiden lisäksi paliskunnilla on erilaisia toiminnallisia alueita, kuten lisääntymisaikaiset alueet (vasoma, rykimä) sekä poronhoitotöihin liittyviä alueita ja rakenteita. Vakituisesti poronhoitoalueella asuvalla poronomistajalla on oikeus harjoittaa poronhoitoalueella porotaloutta maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että poron-hoitoa saa harjoittaa myös toisen omistamalla maalla ilman omistajan antamaa lupaa. Poronhoito-oikeuden eli Vapaan laidunnusoikeuden turvaa poronhoitajille poronhoitolaki (848/1990). Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat puitteet kävely- ja vaellusretkille. Talvella puistoa voi kiertää hiihtäen. Luontokeskuksen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja kahvila-ravintola. Kansallispuiston keskellä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila. Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi. Lampi on saanut olla rauhassa syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie pitkospuilla varustettu 3,5 kilometrin mittainen polku.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (76) Kuva 5: Reitistöt 3.7 Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto Jätehuolto Pudasjärven vesi- ja viemärihuollosta vastaa 53 itsenäistä vesihuoltoryhmää, joista suurin on keskustan alueella toimiva Pudasjärven Vesiosuuskunta. Pudasjärven kaupunki järjestää jätehuollon jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen osalta, kuten omakotitalot, vapaa-ajanasunnot sekä kerros- ja rivitalot. Järjestetyn jätteenkuljetuksen palvelutasot vaihtelevat kaupungin eri alueilla erillisen päätöksen mukaisesti yhdestä neljään viikkoon. Kiinteistökohtaiseen keräyksen kuuluvan alueen (1-2) henkilön yksittäisen vakituisen asuinkiinteistön keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla 8 viikkoa kesä- ja talviaikana, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen ja sekajäte ei sisällä biojätettä.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (76) 3.8 Liikenne Kimppa tarkoittaa kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräyspaikkaa kaupungin järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Taajamaalueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä aluekeräyspisteeseen. Pudasjärvellä on myös aluekeräyspisteitä, jonne voi jättää asumisessa syntyvää sekajätettä erillisten ohjeiden mukaan ja jonka käyttöoikeus (avain) on ainoastaan vuosimaksun ja perusmaksun maksavilla. Avaimen saa kaupungintalon teknisestä toimistosta maksun tultua kaupungin tilille. Taajama-alueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä aluekeräyspisteeseen. Suunnittelualueen eteläosan halki kulkee pohjois-etelä -suunnassa kantatie 78 Paltamo Rovaniemi. Alueen muita yleisiä teitä ovat seututiet 855 Olhava Pudasjärvi ja 858 Pintamo Kuha sekä yhdystiet 8750 Kivikangas Sarajärvi, Sarajärvi Kouva ja Jokiniemi Kulama. Lähimmät säännöllisesti toimivat junaliikenteen matkustaja-asemat sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä. Lähin lentoasema sijaitsee Oulussa.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (76) Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät Kuva 6: Liikennemääräkartta kaava-alueelta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2012).

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Seivalan ranta-asemakaava

Seivalan ranta-asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ANNIKKI SEIVALA Seivalan ranta-asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22621 1 (8) Sisällysluettelo Seivalan ranta-asemakaava... 2 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

PÄLKÄNE ÄMMÄTSÄ ISO-KARINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Vehkajärvi. Tarjala RN:o 1:337 ja Osa tilasta Metsäkari RN:o 1:413

PÄLKÄNE ÄMMÄTSÄ ISO-KARINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Vehkajärvi. Tarjala RN:o 1:337 ja Osa tilasta Metsäkari RN:o 1:413 PÄLKÄNE ÄMMÄTSÄ Tarjala RN:o 1:337 ja Osa tilasta Metsäkari RN:o 1:413 Vehkajärvi ISO-KARINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 13.7.2012 Tunnistetiedot Kaavan

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN Keskinen/ Tilat Järvikannas 1:34 ja Ellivuori 1:57 Kelkjärvi/Tilat Järvelä 1:68 ja Soramäki 1:129 Päiväys 23.1.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis-

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI SEINÄJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 17.8.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 JUUPAJOEN KUNTA JUUPAJOEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) OULAISTEN KAUPUNKI PYHÄJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA, KESKUSTAN ITÄPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 Täydennetty 3.12.2014 Suunnitelmassa kerrotaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Finnish Consulting Group Oy Osallitumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) SULKAVAN KUNTA EERIKKÄLÄN, IITLAHDEN JA LINKOLAN KYLÄT VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA, TILAT 1:48, 2:15 JA 5:4 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot