LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 559-P17201

2

3 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava I Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT Kaavan tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyön aloitusvaihe Selvitykset Kaavaluonnosvaihe Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Ilmasto Kallio- ja maaperä sekä topografia Kasvillisuus Eläimet Arvokkaat luontotyypit ja lajisto Natura-alueet Vesistöt Pohjavedet Pintavedet Tulva-alueet Maisema Suurmaisema Maisemarakenne Maisemavauriot Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Rakennettu kulttuuriympäristö Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Väestömäärä ja kehitys Yhdyskuntarakenne Palvelut ja työpaikat... 18

4 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava II Reinikainen Kuisma Poronhoito Virkistys Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto Jätehuolto Liikenne Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät Joukkoliikenne Kevyt liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maaperä Turvetuotanto Maatalous Melu Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset Muut aluetta koskevat suunnitelmat Suunnittelun tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pudasjärven kunnan asettamat tavoitteet Viranomaisten asettamat tavoitteet Asukkaat ja sidosryhmät Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Luonnos Ehdotus Yleiskaavaprosessi Alueen määrittely Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaehdotus Yleiskaava OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleistä... 40

5 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava III Reinikainen Kuisma Mitoitus Ranta-alueen mitoituksen tulokset Aluevaraukset Pysyvä asuminen Loma-asutus Matkailu, virkistys ja vapaa-aika Palvelut ja elinkeinotoiminta Tekninen huolto Metsätalousalueet Vesialueet Luonnon-, maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelu Liikenneyhteydet Reitistöt Muut merkinnät Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT Suhde maakuntakaavaan YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset Natura 2000 verkostoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön Vaikutukset energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin Toteuttaminen OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 71

6 KAAVASELOSTUS Livojokivarren rantaosayleiskaava IV Reinikainen Kuisma Suunnittelun ohjausvaikutus Maakuntakaavan/ seutukaavan ohjausvaikutus Vaikutus viranomaisiin Rakennusjärjestys Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde Rakentaminen osayleiskaava-alueella Jätevesien käsittely Metsänhoitoon ja maatalouteen liittyviä yleisiä suosituksia SUUNNITTELUVAIHEET LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkastettu Maisemaselvitys a. Raportti b. Maisemarakenne c. Maisemakuva, kartta 1 d. Maisemakuva, kartta 2 e. Maisemakuva, kartta 3 3. Luontoselvitys , tarkistettu a. Raportti b. Maisemarakenne c. Maisemakuva, kartta 1 d. Maisemakuva, kartta 2 e. Maisemakuva, kartta 3 4. Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi Livojokivarren rakennettu kulttuuriympäristö Mitoitusaineisto a. Mitoitustaulukko b. Mitoitustaulukkoselite c. Mitoitusvyöhykkeet ja rantaviivan muunto 7. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 8. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Vastineet MRA 32 mukaisesta erilliskuulemisesta annettuihin muistutuksiin

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (76) LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTIEDOT Selostus liittyy päivättyyn Livojokivarren rantaosayleiskaavaan. Osayleiskaava laaditaan MRL 42 :n mukaisesti yksityiskohtaisena aluevarauskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suoraan rakentamista ohjaavassa (MRL 72 ) rantayleiskaavassa määritellään pääsääntöisesti rakentamisen ja muun maankäytön periaatteet niin tarkasti ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Kaavan laatijana toimivat FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n (aiemmin FCG Finnish Consulting Group Oy) Oulun ja Helsingin toimistot, joissa projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana työstä ovat vastanneet alkaen DI, YKS-503 Kuisma Reinikainen ja asti DI Pekka Mäkiniemi. Maisemaselvityksen ovat laatineet maisemaarkkitehti MARK Riikka Ger ja FM Saara-Kaisa Konttori. Luontoselvityksen laatijoina ovat FM Minna Tuomala sekä FM Ville Suorsa. Projektiassistentteina ovat toimineet Aila Harmaajärvi ja Leila Väyrynen. Rakennetun kulttuurihistorian inventoinnin on laatinut Lauri Putkonen (tmi Lauri Putkonen). Arkeologisesta inventoinnista on vastannut Museovirasto. Pudasjärven kaupungilla työtä ovat ohjanneet kaupunginjohtaja ( asti) Kaarina Daavittila ja tekninen johtaja ( asti), palvelusuunnittelija / työsuojelupäällikkö ( eteenpäin) Ritva Kinnula. Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta sekä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen. Livojoki on kokonaisuutena varsin erämainen Iijoen suurin sivujoki. Alueella on vapaaajan asuntoja n. 315 kpl ja pysyviä asuntoja n. 183 kpl. Alue on virkistys-kalastuksen kannalta tärkeä erityisesti Syötteen alueelle. Kaavoituksen lähtökohtana on että joen yläosa säilyy pääosin virkistyskäytössä. Livojokivarren rantaosayleiskaavan suunnittelualueen laajuus on noin 69 km Kaavan tarkoitus Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava, jonka tarkoituksena on ohjata koko suunnittelualueen rantarakentamista MRL 72 :n mukaisesti. Livojoen rantaosayleiskaavoitus on osa Pudasjärven rantojen yleiskaavoitusta ja se on sisältynyt kaavoituskatsauksiin Kaavoitukseen on ryhdytty jokivarren kyläseurojen aloitteesta.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (76) Kaavoitettava alue ulottuu pohjoispäässä Posion rajalle. Rytinkijärvi sijoittuu suunnittelualueen keskivaiheille Livojoki laskee Iijokeen suunnittelualueen eteläpäässä Kuva 1: Livojokivarren rantaosayleiskaava-alueen sijainti.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (76) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Pudasjärven kaupunginhallitus päätti käynnistää Livojokivarren rantaosayleiskaavoituksen jokivarren kyläseurojen aloitteesta Kaavatyön aloitusvaihe Selvitykset Suunnittelutyö aloitettiin lokakuussa 2010 perusselvityksillä. Ensimmäisessä vaiheessa viistoilmakuvien pohjalta selvitettiin maaperä ja rannan laatu, kasvipeite sekä alueen soveltuvuus rakentamiseen. Perusselvitysvaiheessa alueelta kartoitettiin luontokohteet, ja sekä tiedot uhanalaisista lajeista sekä luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamista erityisesti suojeltavista luontotyypeistä. Lisäksi laskettiin todellinen rantaviiva ja suoritettiin emätilaselvitys. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Toisessa työvaiheessa alueelle laadittiin alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet ja niiden pohjalta käytiin tilaajan edustajien ja muiden suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa neuvottelu tavoitteista ja mitoitusperusteista. Osallisten mielipiteitä selvitettiin suunnittelun alkuvaiheessa ja järjestetyissä yleisötilaisuuksissa. Lähtökohtina käytettäviä selvityksiä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkastettu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) - Luontoselvitys ( , tarkistettu ) - Ii- ja Livojokivarsien osayleiskaava-alueiden arkeologinen inventointi (Museovirasto ) Kaavan laadinnassa käytetään alueelta tehtyjä selvityksiä, olemassa olevaa perustietoa, osallisilta ja viranomaisilta saatavia lähtötietoja ja palautetta, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointia. Yleiskaavoitusta tukevana selvityksenä laadittiin kevään-kesän 2013 aikana: Kaavaluonnosvaihe - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (tmi Lauri Putkonen ) - Maisemaselvitys ( ) Ranta-alueiden mitoitusperusteet hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginvaltuustossa Kun mitoitusperiaatteet oli hyväksytty ja laskelmat tehty, laadittiin kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto), joka esiteltiin Pudasjärven kaupungin tekniselle lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus päätti teknisen lautakunnan esityksen perusteella kaavaluonnoksen (kaavan valmisteluaineiston) nähtäville asettamisesta

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (76) Kaavaehdotus väliseksi ajaksi. Kaavaluonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Pudasjärvellä Livon koululla Kaavaluonnoksesta annettiin 121 mielipidettä ja 8 lausuntoa. Työtä on keväällä 2013 jatkettu laatimalla kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Kesän 2013 aikana laadittiin maisemaselvitys sekä tarkistettiin luontoselvitystä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Pudasjärven kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta väliselle ajalle. Kaavaehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään Pudasjärvellä ja vastaanottotilaisuudet Pudasjärvellä ja Oulussa Kaavaehdotuksesta annettiin 72 muistutusta ja 6 lausuntoa Kaavan hyväksyminen Työneuvottelu kaavaehdotuksen kuulemisen perusteella kaavaan tehtävistä muutoksista pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n kanssa Kaavaehdotuksen jälkeen kaavaan tehdyistä merkittävistä muutoksista järjestettiin erilliskuuleminen Hyväksyttiin Pudasjärven kaupunginhallituksessa ja Pudasjärven kaupunginvaltuustossa Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet 2.3 Toteuttaminen Keskeisiä tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita ovat seuraavat: luontoarvojen ja maiseman huomioon ottaminen ranta-alueen käyttö kestävää kehitystä tukevalla tavalla riittävien yhtenäisten vapaiden rantajaksojen säilyttäminen turvataan rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen maanomistajien kesken yleisten virkistystarpeiden huomioon ottaminen Laadittava yleiskaava antaa rantavyöhykkeellä selkeän perusteen rakennuslupien käsittelylle siten, että alueelle ei tarvitse laatia erillisiä asemakaavoja. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti selvitetään ja osoitetaan maanomistajakohtaisesti siten, että ne ovat loogisesti riippuvaisia luonnonoloista, maisemasta, rakennettavuudesta, sijainnista sekä muista ympäristötekijöistä. Kiinteistökohtainen rakennusoikeus määritellään ns. emätilaperiaatteen perusteella. Kaavaprosessin käsittelystä ja hyväksymismenettelyistä vastaa Pudasjärven kaupunki. Kaavan toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat ja toimijat.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (76) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen pituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki kulkee Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Rantaosayleiskaavan alue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on 122 km ja sen pinta-ala on 68 km2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantoja noin 200 m pääuoman molemmilta puolilta sekä lisäksi myös Rytinkijärven ranta-alueen. 3.2 Luonnonympäristö Ilmasto Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Selvityksen maastoinventoinnit toteutettiin kesä-heinäkuussa 2011, yhteensä kymmenen maastotyöpäivän aikana, jolloin suunnittelualueelta paikannettiin kaavoituksessa huomioitavia arvokkaita luontokohteita. Kaavaehdotusvaihetta valmisteltaessa jo rajattuja luontokohteita inventoitiin maastossa kesällä 2013 yhden maastoviikon ajan, jolloin tarkasteltiin myös uusia ja/tai siirtyneitä rakennuspaikkoja. Tämän maastotarkastelun aikana useat viistoilmakuvilta tulkitut luontokohteet poistuivat tai kaventuivat, mutta myös kokonaan uusia kohteita tuli rajatuksi. Maastokäyntien jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Pudasjärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen ilmasto on mantereinen, mille ovat tyypillisiä hyvin suuret vuotuiset lämpötilanvaihtelut. Maaston kohoaminen koillista kohti sekä paikalliset olosuhteet vaikuttavat sade-määriin sekä talven runsaslumisuuteen. Vuoden keskilämpötila Pudasjärven länsi-osissa on noin +1,5 C ja laskee koillista kohti ollen Kuusamossa noin -0,5 C. Vuoden kylmimmän kuukauden (tammikuu) keskilämpötila on noin C ja lämpimimmän (heinäkuu) 14,5 15,4 C. Sademäärät ovat kunnan alavilla länsiosilla noin mm vuodessa, mutta korkeammilla paikoilla joka lähellä 700 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu, kuivimpia helmi huhtikuu. Pudasjärven itä- ja pohjoisosat kuuluvat maamme runsaslumisimpiin alueisiin (Ilmatieteenlaitos 2009) Kallio- ja maaperä sekä topografia Livojokivarren kallioperä on pääasiassa vanhaa, yli miljoonaa vuotta vanhaa arkeeista kallioperää. Alueen pääkivilajeja ovat granoidiset gneissit ja migmatiitit sekä niiden sisään sulkeutuvat amfiboliitit. Pudasjärven kaupungin pohjoisosissa arkeeisia kivilajeja leikkaavat terävästi varhaisproterotsooiset diabaasit ja graniitit (Lehtinen ym. 1998). Alueella ei ole merkittäviä kalliopaljastumia. Livojokivarren yleisin maalaji on moreeni, jota peittää paikoin ohut turvekerros. Livojoen laaksossa, jokiuoman lähellä on enimmäkseen karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa jokikerrostumina. Yläjuoksulla, Sarajärven alueella, on myös hienoa hietaa. Nämä tasaiset tai loivasti jokeen viettävät kentät on osin raivattu pelloiksi ja jokiniityiksi (Johansson ym. 2004).

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (76) Kasvillisuus Eläimet Nisäkkäät Linnusto Paikoitellen Livojokivarressa tavataan myös paksuturpeista maalajia. Topografialtaan Livojoen alajuoksu on melko alavaa ja tasaista, mutta latvaosiltaan maanpinnan suhteellinen korkeus kohoaa jo yli 200 metriin, lähestyttäessä Koillismaan vaarajaksoa. Livojoen putouskorkeus on 137 m. Livojoki kuuluu alaosiltaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan lohkoon, keskiosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Peräpohjolan lohkoon ja latvaosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Kainuun Kuusamon lohkoon. Jokivarren metsienkäsittely on talousmetsäalueille tavanomaista ja metsäojituksen vaikutukset ulottuvat osin myös Livojoen pääuomaan saakka, jota kuitenkin pidetään pääosin luonnontilaisena. Jokivarteen on jätetty pääosin riittävä puustoinen suojavyöhyke metsänuudistusalojen osalta. Livojoen rantatyypeistä yleisin tuoreen kangasmetsän alueella on jyrkkä ranta-osuus, mutta viljely- ja asutusalueilla esiintyy myös melko jyrkkäpenkereistä ja kulttuurivaikutteista rantaa. Muutamin paikoin jokirannassa on myös alavia hiekkarantaisia osuuksia. Joen rantatyyppien monipuolinen vaihtelu lisää joen ekologista monimuotoisuutta. Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun Pohjanmaan (Oba) eliömaantieteelliseen maakuntaan. Livojokivarren nisäkäslajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisesta nisäkäslajistosta, jonka runsaimpia lajeja ovat mm. metsäjänis, kettu, hirvi sekä useat pikkunisäkäslajit. Laajojen ja rauhallisten metsäseutujen vuoksi alueella esiintyy myös suurpetoja. Livojoen alueella levittäytyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Pudasjärvelle luonteen-omaiset laajat metsä- ja aapasuoalueet sekä paikoin jokivartta kirjavoivat pelto-laikut. Alueen linnusto koostuu pääosin näille elinympäristöille tyypillisistä ja yleisistä lajeista. Edellisen valtakunnallisen Lintuatlaskartoituksen mukaan alueen eteläosissa pesivän maalinnuston keskimääräinen tiheys on paria / km2, mutta linnuston tiheys laskee pohjoista kohti ollen alueen pohjoisosissa paria / km2 (Väisänen ym. 1998). Alueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat luonnontilaiset ja rimmikkoiset aapasuot sekä Sarajärven Ihmelammen rehevä lintujärvikokonaisuus. Suoalueilla pesii arvokas ja monilajinen kahlaajalajisto, joita lähistöllä pesivät muuttohaukat saalistavat. Sarajärven Ihmelammen alue on alueellisesti arvokas vesilintujen pesimäjärvi. Livojokivarren rehevämmät elinympäristöt kasvattavat lintujen diversiteettiä ympäristön karumpiin metsiin ja suovaltaisiin alueisiin verrattuna. Jokivarren peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä pesii myös kulttuurivaikutteisille alueille tyypillisiä lintulajeja. Lähistön laajat ja suhteellisen rauhalliset metsäalueet kelpaavat myös suurten ja suojelullisesti arvokkaiden petolintujen, kuten maakotkien pesimäpaikoiksi.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (76) Kalasto ja muut vesieläimet Livojoki on Iijoen arvokkaimpiin kuuluvia sivujokia mm. hyvän kalakantansa vuoksi. Lovojoki on tunnettu kalastuskohde runsaine koskineen, missä pääsaalislajit ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Joen kalakantoja tuetaan poikasistutuksin. Livojoki kuuluu osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeeseen, missä lohia ja meritaimenia on siirretty Iijoen voimalaitosten yläpuolelle tavoitteena palauttaa jokiin niiden luontainen jalokalakanta. Alustavien tulosten mukaan Livojoelta onkin jo löydetty siellä kuteneiden lohien poikasia (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) Livojoessa, varsinkin sen yläosalla, on suhteellisen vahva jokihelmisimpukka- eli raakkukanta Arvokkaat luontotyypit ja lajisto Natura-alueet 3.3 Vesistöt Pohjavedet Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen, uhanalaisen lajiston paikkatietojen sekä kohdennettujen maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa luontoselvityksessä. Selvitysalueelle sijoittuu osittain yksi Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Seipikangas (FI ) on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alueet). Seipinkangas on soiden ympäröimä erikoinen harjumuodostuma, jonka deltamaisten liepeiden kainaloissa on useita lampia ja tihkuja sekä keskiravinteinen lähde. Seipikankaan korvessa sijaitsee luhtaisia ja lähteisiä nevoja, Livojokivarren tulvaniittyjä. Valtaosa alueesta on mukana harjujensuojeluohjelmassa ja soidensuojelun perusohjelmassa. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu- ja maa-aineslain keinoin. Kaava-alueelle sijoittuu yhteensä viisi vedenhankintaan tärkeää pohjavesialuetta (Iluokka): Auralankangas-Riekinkangas ( ), Nissinkangas ( ), Penikkakangas ( ), Uhkakangas ( ) ja Hylkilampi ( A) Kaavaalueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu lisäksi yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) sekä kahdeksan muuta pohjavesialuetta (III-luokka).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (76) Kuva 2: Kaava-alueelle ulottuvat tai sitä sivuavat pohjavesialueet.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (76) Pintavedet Tulva-alueet 3.4 Maisema Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA4) ja Iijoen valuma-alueelle (61) ollen sen toiseksi suurin sivujoki. Livojoen valuma-alue (61.5) jakaantuu edelleen yhdeksäksi toisen jakotason alueeksi, joista kaava-alue sijoittuu pääosin Livojoen alaosan alueelle (61.51), Livojoen keskiosan alueella (61.52) sekä Livojärven alueella (61.53). Livojoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2252 km2 ja järvisyysprosentti 3,2. Livojoen keskivirtaama on m2/s. Jokityypiltään Livojoki on suuri kangasmaiden joki (OIVA-tietokanta). Jokityyppi vastaa luontotyyppiä keskisuuret havumetsävyöhykkeen joet, joka on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT), mutta vaarantuneeksi (VU) Etelä-Suomessa (Raunio ym. 2008), mihin Livojoen alaosa kuuluu. Livojoen suurin järvi on Rytinkijärvi. Suurimpia Livojokeen laskevia jokia ovat Pärjänjoki, Nuorunkajoki, Kouvanjoki ja Mäntyjoki. Livojoki meanderoi hienojakoisen maaaineksen keskellä, minne on muodostunut useita juoluoita eli makkarajärviä. Alaosaltaan Livojoki virtaa paikoitellen melko rauhallisesti, mutta sen yläosa on nopeampivirtainen ja siellä sijaitsee mm. paljon koskia. Livojoen ala- ja keskiosan vedenlaatu on hyvä ja latvaosien vedenlaatu on erinomainen. Laajaan biologiseen, fysikaalis-kemialliseen sekä hydrologis-morfologiseen aineistoon perustuva Livojoen ekologinen kokonaisluokka on erinomainen (OIVA-tietokanta). Livojoen valuma-alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan turvetuotantoa. Livojokea on aikanaan perattu voimakkaasti uiton tarkoituksiin, mutta uittosääntöjen kumoamisen jälkeen lähes kaikki joen virtapaikat on kunnostettu ja kuivilleen jääneet sivu-uomat vesitetty. Livojoki on rakentamaton ja se kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan koskiensuojelulailla suojeltuihin vesistöihin. Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suojelukohdetta eli yksittäistä koskea, jokiosuutta tai vesistöaluetta. Koskiensuojelulain 1 :n kohdan 40 mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Iijoen vesistön keski- ja yläosassa. Hallituksen esityksessä koskiensuojelulaiksi on todettu, että suojeltavaan alueeseen sisältyvät Iijoen pääuoma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa sijaitsevalta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitsevalle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kostonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Livojoki (Häkkinen ym. 2005). Livojoen alueelta ei ole tehty erillistä tulvariskien arviointia, kuten esim. osalta Iijoen aluetta Pudasjärven kaupungin alueella. Livojoella mahdolliset tulvariskikohteet (kerran 50 vuodessa esiintyvä tulva) on kevään 2014 aikana arvioitu tiedossa olevien tulvahuippujen ja mittauspisteiden perusteella yhteistyössä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n ja Pudasjärven kaupungin kanssa. Tämän perusteella on määritetty uudet rakennuspaikat, joiden osalta tulva on mahdollinen tai todennäköinen. Mahdolliset tulvaan liittyvät ongelmat ja kohteet tulee huomioida OYK:n laatimisessa ja suunnitella toimenpiteitä tulvavahinkojen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Maisemaselvityksen laadinnasta ja kohteiden vaikutusten arvioinnista on vastannut FM Saara-Kaisa Konttori :n Oulun toimistosta. Maisemaselvitystä on kesällä 2013 täydentänyt maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Hänen joh-

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (76) Suurmaisema dollaan on laadittu maisemarakenne- ja maisemakuvakartat sekä kuvailtu maisemaa alueittain. Myös suositusosiota on täydennetty. Laaditun maisemaselvityksen tavoitteena on ollut tuoda esille hankealueen merkittävät ja arvokkaat maisema-alueet sekä maisemallisesti merkittävät kohteet ja alueet, joilla maisema tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Lisäksi selvityksen tavoitteena on ollut arvioida hankkeen mahdollisesti aiheuttamien maisemamuutosten luonne ja merkittävyys maisemallisesti merkittävissä kohteissa. Maisemallisesti merkittävät kohteet on esitetty maisemaselvityksen liitekartalla. Livojoen alue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa suurimmaksi osaksi Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seutujaossa hankealue sijoittuu aivan Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun ja jo Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan kuuluvien Kainuun vaaraseudun ja Kuusamon vaaramaiden rajamaille kuitenkin siten, että suurin osa alueesta sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun puolelle. Sarajärven pohjoispuolisilla osilla suunnittelualue sijoittuu lyhyellä matkalla Kainuun vaaraseudulle ja loppuosaltaan Kuusamon vaaraseudulle. Näin ollen suunnittelualueen suurmaisemassa on havaittavissa selkeitä maisemallisia erovaisuuksia sen etelä- ja pohjoisosien välillä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu on suhteellisen tasaista maastoa. Korkeusvaihtelut ovat vähäisiä aina seudun itärajalle asti, missä topografia muuttuu nopeasti jyrkemmäksi Kainuun vaaramaita kohti siirryttäessä. Kivikkoisia moreenimaita on siellä täällä, missä ne eivät ole peittyneet laajojen suoerämaiden alle. Alueella on myös muutamia harjujaksoja. Alueen pääelinkeinoja ovat olleet metsätalous ja karjanhoito, sivuelinkeinona myös poronhoito. Muusta Pohjanmaasta poiketen alueella on harjoitettu myös jonkin verran kaskeamista. Peltoja on hyvin vähän ja ne ovat keskittyneet jokivarsille. Jokivarsien tulvaniityt ovat olleet huomattavan tärkeitä karjanrehun tuottajia. Harva asutus on keskittynyt jokien varsille. Asutus on ollut lähinnä yksittäisasutusta. Kainuun vaaraseutu on laaja aluekokonaisuus. Livojoen alueesta sille sijoittuu hyvin lyhyt jakso Sarajärven pohjoispuolella. Koko seudulla tavataan vaara-asutusta. Asutus on harvaa ja tasaisesti jakautunutta vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Kylissä on muutama talo. Rakennukset ovat väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä. Koko seudulla tavattavan vaara-asutuksen yhteisenä piirteenä ovat avarat ja pitkät näkymät. Kuusamon vaaraseudun maisemat ovat laajalti jylhiä ja topografia jyrkkäpiirteistä. Alueen korkeimmat vaarat nousevat yli 500 metrin korkeuteen. Vaarojen ohella pinnanmuotoja luonnehtii luoteesta kaakkoon suuntautuvat drumliinikentät ja harjujaksot. Drumliinien välimaastot ovat pääsääntöisesti soistuneita. Alueelle tyypillinen vaaraasutus loppuu alueen etelärajoilla. Harva asutus on sijoittunut vaarojen rinteille ja järvien niemille ja kannaksille Maisemarakenne Maisemarakenne muodostuu pelkistetysti maaston korkeuserojen vaihtelusta ja niiden keskinäisestä suhteesta. Suunnittelualueen maisemarakenne nojautuu suurelta osin suunnittelualueen lähtökohtana olevaan Livojokeen, siihen liittyviin haaroihin sekä Livojokeen kuuluviin järviin. Livojoki on muodostanut alueelle luontaisen kulkureitin, jonka varrelle ja rannoille on muotoutunut tiestöä ja asutusta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (76) Maisemavauriot Suunnittelualue on joen uoman suunnan mukaisesti vahvasti lounaasta koilliseen suuntautunut. Livojoki on uomaltaan hyvin vaihteleva ja paikoin voimakkaasti meandoroiva (mutkitteleva). Paikoin ranta-alueilla on havaittavissa joesta erilleen kuroutuneita ja osin soistuneita vanhoja joen mutkia. Suhteellisen pienialaiset viljelysalueet sijoittuvat kapeille alueille jokirantaan ja jokea myötäilevien teiden välimaastoon. Joen ranta-alueita ympäröivä maasto on laajoilla alueilla suomaiden peittämää aluetta, jossa ei ole juurikaan asutusta tai muuta maankäyttöä, metsätaloutta mukaan lukematta. Mitä pohjoisemmaksi ja kohti koillista Livojoen latvoja kuljetaan, käy jokiuoma myös luonteisesti kapeammaksi ja hieman jyrkempitörmäiseksi. Suunnittelualueen topografia vaihtelee pienpiirteisesti jokirannan törmien ja sitä ympäröivien kapeiden tasankojen välillä, mutta myös laajemmassa mittakaavassa suunnittelualueen lounais- ja koillisosien välillä. Maaston muodot kohoavat ja muuttuvat jyrkkäpiirteisemmiksi, mitä koillisemmaksi suunnittelualueelle siirrytään. Suunnittelualueen matalimmat alueet sijoittuvat Kynkään alueelle (noin 110 metriä mpy), alueen lounaisimpiin osiin, kun korkeimmat vaaramaisemat sijoittuvat suunnittelualueen koillisreunamille, lähelle Posion ja Pudasjärven rajaa kohoten noin 210 metriä mpy. Suunnittelualueella on sen laajuuteen nähden melko vähän maisemavauriota tai maisemahäiriöitä. Huomattavimpina maisemahäiriöinä voitaneen pitää paikoin laajojakin avoimia hakkuualueita, jotka osin ulottuvat hyvin lähelle joen ranta-alueita. Hakkuut ovat maisemahäiriöinä kuitenkin osin maiseman väliaikainen olomuoto, koska hakkuiden jälkeen metsä uusiutuu, joskin hitaasti, ja maisemasta muodostuu jälleen sulkeutunut. Paikoin myös metsäautotiet sekä metsäojitukset pirstovat muutoin eheitä maisematiloja. Muutamissa kohdissa joen ylittävät voimajohdot muodostavat maisemahäiriön jokimaisemaan. Johtoalueet muodostavat myös metsäalueita pirstovan avoimen maastokäytävän. Paikoin umpeen kasvaneet tai pensoittuneet vanhat peltoalueet muodostavat myös maisemanhäiriötekijän, joka rikkoo hoidettua jäsenneltyä viljelymaisemaa. Maisemavaurioksi suunnittelualueelle voidaan katsoa vanha maa-aineistenotto- alue Rytingissä, joka on tosin osin jo kasvittunut. Myös pohjoisessa Isonkivenkankaalla Mäntyjärventien ja Livojoen yhtymäkohdan tuntumassa on maa-ainesottoalueita. Lisäksi joen eteläpuolinen töyräs ja osin ranta-aluekin ovat sillan korvassa (itäpuolella) kiviainespintaisia Isonkivenkankaalla Maisemansuojelullisesti arvokkaat alueet Kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, kallio- ja maaperätietojen sekä maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat maisemakohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa maisemaselvityksessä. 3.5 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta, joka koostuu perinnemaisemista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (76) Muinaisjäännökset Alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä Inventoinnissa Livojokivarren rantaosayleiskaavan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyi 22 kpl kiinteitä muinaisjäänteitä. Lisäksi tarkastettiin yksi tunnettu kohde ja löydettiin 7 kpl muita kohteita. Aluetta koskee Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitys kiinteistä muinaisjäännöksistä (2003). Selvityksessä ei ole mainittu muinaismuistokohteita suunnittelualueelta. Suunnittelualueen lähiympäristössä kiinteitä muinaisjäännöksiä on löydetty Sarajärven ympäristöstä sekä Livojoen ja Härmänjoen väliseltä alueelta Rakennettu kulttuuriympäristö Asutuksen historiaa Pudasjärven seudut vapautuivat jääkauden jäämassoista n vuotta sitten mikä mahdollisti erätaloutta harjoittavien ihmisten toiminnan täällä. Kivikauden irtolöytöjä on tavattu esimerkiksi Livon kylästä, Yli-Livosta ja Sarankylästä. Kiinteitä asuinpaikkoja on Livojoen varsilla mm. Kiviharjussa, Hanhikankaalla ja Suvannossa Muinainen saamelaisasutus on jättänyt sekä jälkensä maisemaan niin kiinteinä muinaisjäännöksinä, esimerkiksi pyyntikuoppina, mutta varsinkin paikanniminä. Saamelaisasutus on jatkunut täällä ilmeisesti aina 1500-luvulle saakka. Uuden ajan alussa alueelle suuntautui myös kantasuomalaisten eränkäynti, lähinnä rannikon suunnalta Iistä ja Haukiputaalta. Varsinaisen uudisasutuksen piiriin Livojokivarsi tuli 1500-luvun kuluessa ja 1570-luvun kymmenysluettelot kertovat jo ensimmäisistä veroa maksavista uudisasukkaista Livon kylässä. Rytingin kylä asutettiin 1500-luvun lopulla ja Sarajärven kiinteä asutus lienee syntynyt myöhemmin 1600-luvun jälkipuolella. Livojokivarsi on saanut pysyvän asutuksensa kaakosta lähinnä savolaisalueilta, mutta nimistössä on viittauksia myös karjalaiseen kulttuuritaustaan. Ensimmäiset karttadokumentit alueen asutuksesta liittyvät kuulun maanmittarin ja kaupunkisuunnittelijan Claes Claessonin (myös Klaus Klaunpoika -nimitystä on käytetty) 1648 suorittamiin kartoituksiin Pudasjärvellä. Livon kylän kartta osoittaa kylän kolmen talon sijainneen kosken molemmilla rannoilla omina yksikköinään. Talojen tonttimaat ovat edelleen asutettuina osana perinteistä kyläkuvaa. Claessonin samana vuonna laatima kartta Ala-Livosta osoittaa nykyisen asutuksen periytyvän ainakin tuolta ajalta, todennäköisesti aiempaakin. Kajaanin linnaläänin kartta vuodelta 1650 osoittaa kyläasutusta olleen myös Livojoen eteläosassa Aittojärven tienoilla sekä Ala-Livossa. Pudasjärvellä väestön lisäys oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella erittäin voimakasta. Kun asukasluku oli vuonna 1750 vajaa tuhat, oli se sadan vuoden kuluttua jo runsaat Asutus levisi kylien ympärillä 1700-luvun kuluessa väestön lisääntyessä Rakennusperintö Selvitysalueen vanhin asuinkäytössä ollut rakennus on Livon kylän savupirtti vuodelta Rakennuksen hirret on tosin kertaalleen käännetty toisinpäin. Rakennuksen vesikatto on korjattu kyläläisten toimesta. Monessa Livojokivarren talossa on säilynyt vanhoja aittoja, jotka ovat enimmäkseen samanlaista tyyppiä yksinäisaitta on rakenteeltaan jalka-aitta, jossa sivuseinien hirret suojaavat poskina ulkonevan yläosan alla olevaa ovea. Perinteisesti aitat ovat olleet vuoraamattomia ja maalaamattomia, mutta viime vuosikymmeninä niitä on suojattu vuoraamalla ja punamultamaalilla.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (76) Alueelle tyypillinen maatalouden ulkorakennus on ollut pyramidikattoinen kesänavetta, joita on säilynyt ainakin kaksi: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin listattu Mannilan kesänavetta Kynkäällä sekä Livon kylän Liikasen kesänavetta. Korkea nelilapekatto on ollut ylhäältä avoin, mikä on aikaansaanut sääsket mukanaan imevän ilmavirran. Tyyppiä on esiintynyt runsaasti eri puolilla Pohjois- Pohjanmaata, mutta nykyisin navettoja on vain harvassa. Koillismaan rakennuskulttuurissa asuintalot ovat pitkään olleet pitkälle nurkalle salvottuja vuoraamattomia paritupia tai sen johdannaisia. Ulkovuorausta käytettiin luvulla ja pitkälle 1900-luvullekin vain vauraimmissa taloissa. Alueen vanhalle rakennuskannalle nykyisin tyypillinen punamultaus tai punamaali valkoisin listoituksin on varsin tuore ilmiö. Asuinrakennusten koristelukin oli niukan tyylikästä. Ikkunoiden vuorilaudat ja kehykset olivat klassisesti profiloidut ja räystäslistakin saattoi suuremmissa taloissa olla vaatimattoman klassista mallia. Koristeellisia moniruutuisia kuisteja ei tavallisissa talonpoikaistaloissa juuri ollut, mutta Kynkään sahakartanossa sellainen oli kuten monissa muissakin Pohjois-Pohjanmaan sahakartanoissa. Tämä varsin arkaainen rakentamistapa säilyi Livojokivarressa pitkään eivätkä rintamaiden tyylivirtaukset juuri täällä pyörähdelleet. Niinpä 1930-luvulla ja jopa viime sotien jälkeen rakennetut asuintalot veistettiin vanhaan tapaan edelleen hirrestä pitkälle nurkalle niin kuin oli ennekin tehty. Osa rakennuksista jäi hirsipinnalle, osa saatettiin vuorata saumarimalla. Tämä perinteissä pysyminen on vaikuttanut siihen, että Livojokivarren rakennuskanta vaikuttaa monin paikoin vanhemmalta kun se itse asiassa onkaan. Ehkä samasta syystä viime vuosikymmenten uudisrakentamisessakin on vältytty niiltä ylilyönneiltä, jotka eteläisemmässä Suomessa ovat niin tavallinen näky. Rakennuksia on myös pääosin pidetty yllä ja jopa entisöity, mikä kertoo siitä, että oman ympäristön arvot on tunnustettu Keskeiset rakennuskohteet Karttatarkastelun sekä maastotarkastelujen perusteella on alueelta määritetty arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Nämä kohteet on esitetty osayleiskaavaa koskevassa rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä. 3.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Väestömäärä ja kehitys Pudasjärven kunnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa Väestökehitys on ollut Pudasjärvellä laskevaa, kun Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa viime vuosikymmeninä väestönkehitys on ollut kasvavaa. Taulukko 1: Väestömäärä ja väestökehitys (Tilastokeskus). Asukasluku Muutos * 2000* Pudasjärvi % Pohjois-pohjanmaan maakunta % Pudasjärven väestöstä oli vuonna 2012 alle 10-vuotiaita 10,5 %, vuotiaita 5,9 %, vuotiaita 59,2 % ja yli 65-vuotiaita 24,4 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pudasjärven väestömäärä vähenee noin 1700 asukkaalla vuosina Pudasjärven väestömäärä on noin asukasta vuonna 2040.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (76) Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen asutus sijoittuu melko tasaisesti jokivarren kyliin ja niiden välisille alueille. Suunnittelualueella pysyvä asutus sijoittuu pääosin Sarajärven eteläpuolisille alueille. Joen pohjoisosa on erämaaluonteista aluetta, jossa on harvakseltaan lomaasuntoja. Aittojärvi Aittojärvi on Pudasjärven kaupungin länsiosassa sijaitseva kylä. Kylän asutus on keskittynyt suurelta osin Aittojärven ympärille ja Siuruantien varteen. Aittojärvi jakaantuu edelleen pienempiin osiin: varsinainen Aittojärvi, Ypykkäjärvi ja Kyngäs. Siuruan ja Kipinän kylien ohella Aittojärvi on ensimmäisiä suomalaisasutusta keränneitä kyliä Pudasjärvellä. Kylän alueella on kivikauden aikaisia muinaislöytöjä. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Aittojärven kylässä on alakoulu. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät keskustasta. Livo Pudasjärven keskiosassa sijaitseva laaja Livon kylä koostuu Ala-Livosta, Yli-Livosta, Livosta ja Pärjänsuosta. Livo on levittäytynyt Pärjänsuota lukuunottamatta Livojokivarteen. Livon koulu lakkautettiin vuonna Nykyään Livon oppilaat kulkevat Pärjänsuon ja Lakarin kouluihin peruskoulun luokille. Kyläyhdistyksen omistamalle koululle on noussut parissa vuodessa palvelukeskus, jossa sijaitsevat kylän yhteiset toiminnot: kauppa, tietotupa, suoramyynti, kirpputori, kirjasto, lääkekaappi, asuntovaunualue sekä harrastetiloja (mm. kangaspuu-luokka ja puutyöluokka). (Lähde: Livon kylän kyläsuunnitelma) Livolla toimii kyläseura, Livokas ry. Sarakylä Pudasjärven pohjoisosassa sijaitsevan Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki virtaavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja on osa Syötteen kansallispuiston aluetta. Suvannonkylä sijaitsee kylän etelälaidalla Livojoen varressa. Sarakyläntien ja Livojoen risteämässä sijaitsee Rytinki, josta erkanee tiet Tuhansuon ja Ruuhensuon asutusalueille. Kylän alueella sijaitsee Syötteen kansallispuisto. Sarakylä on yksi Pudasjärven laajimpia kyliä ja asukasmäärältäänkin suurimmasta päästä. Kylän lähikauppa sijaitsee Rytingissä, jossa toimii päivittäistavarakaupan lisäksi mm. apteekki, polttoainejakelu ja asiamiesposti. Syötteen alue on merkittävän palveluiden ja työpaikkojen keskittymän. Kylällä on oma peruskoulu, jossa on 59 oppilasta. Kouluun tulee oppilaita myös naapurikylän Livosta. Aikuisväestön ostos- ja asiointimatkat suuntautuvat paitsi omalle kylälleen, myös Kurenalle ja usein myös Ranuan kirkonkylälle. Kylälle perustettiin hautausmaa v. 1927, ja oma kappeli joka vihittiin käyttöön Vuonna 1998 valmistui kappelin peruskorjaus- ja laajennustyö.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (76) Asuminen Suunnittelualueella on pysyviä asuntoja n. 180 kpl. Koko Pudasjärvellä oli asuntokuntaa vuonna Asuminen on pääosin tyypiltään pientaloasumista (68 %) sekä kuntakeskuksessa että kylä- ja haja-asutusalueilla. Taulukko 2: Pudasjärven asuntokunnat 2012 (Tilastokeskus 2013). Asuntokunnat 2011 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon 1 henk henk henk henk henk Yhteensä Loma-asutus Rivitaloissa asuvia asuntokuntia oli noin neljännes. Asuntokunnista kpl (74 %) oli pieniä yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Suunnittelualueella on vapaa-ajan asuntoja n. 310 kpl Koko Pudasjärvellä loma-asuntoja oli 1029 vuonna Kesämökkien määrä on kasvanut runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Taulukko 3: Kesämökkien lukumäärä (Tilastokeskus 2008). Kesämökit Pudasjärvi

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (76) Kuva 3: Asukastiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (76) Kuva 4: Vapaa-ajan asuntojen tiheys suunnittelualueella ja sen ympäristössä (Tilastokeskus 2010

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (76) Palvelut ja työpaikat Poronhoito Virkistys Pudasjärven työllisyysaste vuonna 2011 oli 52,0 % työllisestä työvoimasta (15 74 vuotiaat). Työpaikkoja oli yhteensä Merkittävä osa Pudasjärven palveluyritysten toiminnasta perustuu vapaa-ajan asumisen ja matkailun kautta tuleviin asiakas- ja rahavirtoihin. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, mm. Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja Kelosyöte Oy. Koko kaupungin näkökulmasta tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat maa- ja metsätalous, porotalous ja bioenergian raaka-ainetuotanto. Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä. Puunjalostusalan kärkiyrityksiä ovat Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Lännen Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelualueella kasvavia mahdollisuuksia ovat erityisesti luonto-, kalastus- ja elämysmatkailu. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan poronhoitoaluetta. Poronhoito on vanhin pohjoisessa edelleen harjoitettavista elinvoimaisista luontais-elinkeinoista. Poronhoito ylläpitää saamelaisia ja suomalaisia kulttuuri-perinteitä ja -maisemaa, kieltä ja elinmahdollisuuksia alueilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia ei juuri ole. Poronhoito on laaja-alainen maankäyttäjä, sillä se perustuu laajoihin luonnonlaitumiin ja porojen vapaaseen laidunnukseen joko ympärivuotisesti tai suurimman osan vuodesta. Poronhoitoon liittyvää toimintaa on yleensä lähes kaikkialla paliskunnan alueella. Porot laiduntavat luontaisen laidunkiertonsa mukaisesti erilaisilla laitumilla eri vuodenaikoina ja poronhoitotyöt puolestaan rytmittyvät poron luontaiseen vuodenkiertoon. Laidunalueiden lisäksi paliskunnilla on erilaisia toiminnallisia alueita, kuten lisääntymisaikaiset alueet (vasoma, rykimä) sekä poronhoitotöihin liittyviä alueita ja rakenteita. Vakituisesti poronhoitoalueella asuvalla poronomistajalla on oikeus harjoittaa poronhoitoalueella porotaloutta maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että poron-hoitoa saa harjoittaa myös toisen omistamalla maalla ilman omistajan antamaa lupaa. Poronhoito-oikeuden eli Vapaan laidunnusoikeuden turvaa poronhoitajille poronhoitolaki (848/1990). Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat puitteet kävely- ja vaellusretkille. Talvella puistoa voi kiertää hiihtäen. Luontokeskuksen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja kahvila-ravintola. Kansallispuiston keskellä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila. Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi. Lampi on saanut olla rauhassa syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie pitkospuilla varustettu 3,5 kilometrin mittainen polku.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (76) Kuva 5: Reitistöt 3.7 Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto Jätehuolto Pudasjärven vesi- ja viemärihuollosta vastaa 53 itsenäistä vesihuoltoryhmää, joista suurin on keskustan alueella toimiva Pudasjärven Vesiosuuskunta. Pudasjärven kaupunki järjestää jätehuollon jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen osalta, kuten omakotitalot, vapaa-ajanasunnot sekä kerros- ja rivitalot. Järjestetyn jätteenkuljetuksen palvelutasot vaihtelevat kaupungin eri alueilla erillisen päätöksen mukaisesti yhdestä neljään viikkoon. Kiinteistökohtaiseen keräyksen kuuluvan alueen (1-2) henkilön yksittäisen vakituisen asuinkiinteistön keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla 8 viikkoa kesä- ja talviaikana, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen ja sekajäte ei sisällä biojätettä.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (76) 3.8 Liikenne Kimppa tarkoittaa kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräyspaikkaa kaupungin järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Taajamaalueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä aluekeräyspisteeseen. Pudasjärvellä on myös aluekeräyspisteitä, jonne voi jättää asumisessa syntyvää sekajätettä erillisten ohjeiden mukaan ja jonka käyttöoikeus (avain) on ainoastaan vuosimaksun ja perusmaksun maksavilla. Avaimen saa kaupungintalon teknisestä toimistosta maksun tultua kaupungin tilille. Taajama-alueella ei voi perustaa kimppaa eikä liittyä aluekeräyspisteeseen. Suunnittelualueen eteläosan halki kulkee pohjois-etelä -suunnassa kantatie 78 Paltamo Rovaniemi. Alueen muita yleisiä teitä ovat seututiet 855 Olhava Pudasjärvi ja 858 Pintamo Kuha sekä yhdystiet 8750 Kivikangas Sarajärvi, Sarajärvi Kouva ja Jokiniemi Kulama. Lähimmät säännöllisesti toimivat junaliikenteen matkustaja-asemat sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä. Lähin lentoasema sijaitsee Oulussa.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (76) Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät Kuva 6: Liikennemääräkartta kaava-alueelta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2012).

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 10 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO- VIHTARIN JA SUURI-PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA

LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LIVOJOKIVARREN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS 17.9.2012 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 571-P10146P004 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KIVILAHTI Kivilahden ranta-asemakaava Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava. Maisemaselvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava. Maisemaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Livojoen rantayleiskaava Maisemaselvitys 17.1.2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 1.1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 1.2 Aineisto... 3 1.3 Menetelmät... 3 1.4

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Lammasjärven alueen ranta-asemakaava ja Tuhkaniemen ranta-asemakaavan muutos

Lammasjärven alueen ranta-asemakaava ja Tuhkaniemen ranta-asemakaavan muutos S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A UPM-Kymmene Oyj Kuhmon kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 110892-P18495 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis-

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) OULAISTEN KAUPUNKI PYHÄJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA, KESKUSTAN ITÄPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 Täydennetty 3.12.2014 Suunnitelmassa kerrotaan

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot