E18 kokoaa. osaamisen

Transkriptio

1 ia DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI /0 E kokoaa osaamisen Destia Rail uudistuu ja kehittyy Lisäoppia esimiestyöhön ja projektinhallintaan Suunnittelu mallipohjaiseksi Pekka Pajakkala: Ylös infrakuopasta

2 pääkirjoitus ihmisiä valmentamalla, toiminnan tapoja kehittämällä Destiassa käynnistettiin viime vuoden lopulla esimiestyön ja projektihallinnan PRO-valmennus, jonka tavoitteena on nostaa Destian projektinhallinnan suorituskykyä esimiehiä ja toimintatapoja kehittämällä. Valmennus, johon osallistui lähes 00 destialaista, rakennettiin osallistujille tutuista aineksista, eli oman talon projekteista. Näin valmennuksesta saatiin käytännönläheinen ja kokonaisvaltainen ainakin jos on uskominen jutussa Vahva ote projektista (s. ) valmennusjaksostaan kertovia kokeneita destialaisia. Nyt toukokuussa valmennukset ovat päättyneet, ja ensimmäisiä PROn hedelmiä poimitaan jo. PRO-valmennuksen perimmäinen päämäärä on tuottavuuden parantaminen ja sitä kautta kannattavampi liiketoiminta. Jutussa Tuottavuuden avulla ylös infrakuopasta (s. ) haastateltu VTT:n johtava neuvonantaja ja rakennusmarkkina-asiantuntija Pekka Pajakkala nimeää tuottavuuden kohentamisen ja työtapojen kehittämisen lääkkeiksi koko infra-alaa vaivaavaan ongelmaan: niukkenevaan julkiseen rahoitukseen ja nouseviin kustannuksiin. Pajakkala toteaa myös, että tiedonhallintaa, digitalisaatiota ja automaatiota tulee hyödyntää niin rakentamisen ylläpidon kuin kunnossapidon prosesseissa. Infrasuunnittelu mallipohjaiseksi -jutussa (s. ) kerrotaan, kuinka Destia on kehittänyt ja käyttänyt mallipohjaista työkoneautomaatiokelpoista rakennussuunnittelua jo yli viiden vuoden ajan ja toteuttanut sillä kymmeniä erisuuruisia projekteja, suurimpien joukossa esimerkiksi yhä käynnissä oleva Kantatie :n Kirkkonummen-Kivenlahden työmaa. Kt on iso projekti, mutta E Koskenkylä Kotka on varsinainen jättityömaa. Jutussa E syntyy yhteisvoimin (s. ) kerrotaan viime syksynä aloittaneesta suurhankkeesta, joka kevään aikana kokoaa toistasataa työkonetta ja noin 0 henkilöä rakentamaan kuutta eritasoliittymää, siltaa ja puolen kilometrin mittaista tunnelia. Kesällä työmaan vahvuus nousee jo henkeen. Suuruudessaan ja suunnittele ja toteuta -luonteessaan työmaa on varmasti palkitseva hanke toteuttajilleen. Hyvää kesää ja kauniita ilmoja niin rakentajille kuin kaikille muillekin! Miia Apukka VIA /0 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. julkaisija Destia oy, Heidehofintie, pl 0, 000 Vantaa. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, 00 0, miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Anna Availa, Anne Luodonpää, Minna Heinonen, kalevi katko, Hannu kulju, jukka raudasoja TOIMITUS sanoma Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö johanna Hytönen tuottaja Anu Mäkelä ulkoasu Anu pyykkö repro Esko järnström, tuukka palmio. toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA sanoma Yritysjulkaisut, puh. (0) 0. OSOITTEENMUUTOKSET destia@destia.fi PAINOPAIKKA kirjapaino uusimaa oy, porvoo 0. issn -. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI raudottaja Maris klavins, kuva: rami Lappalainen VIA 0

3 Näin via/0 strategia toteutuu Lue Vian jutuista, miten Destian uusi strategia toteutuu käytännössä! Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta E syntyy yhteisvoimin koskenkylän ja kotkan välille rakennettava moottoritieosuus kokoaa osaamisen ja voimat. Ratojen kunnossapitourakoiden riskien jakoa tulisi uudistaa Destia rail oy:n tuore toimitusjohtaja kalevi katko pitää myönteisenä kehityksenä keskustelun avaamista ratojen kunnossapidon riskien problematiikasta. Liikenneviraston jukka karjalainen on samoilla linjoilla. PRO: Vahva ote projektista Yli 00 destialaista on saanut uutta oppia ja valmennusta projektiosaamiseen. Tuottavuuden avulla ylös infrakuopasta kotimaan infrarakentamiseen on kertynyt korjausvelkaa miljardien eurojen edestä. Vtt:n johtavan neuvonantajan pekka pajakkalan mukaan ongelma on lopultakin tiedostettu. Miten minusta tuli... reijo pekkola on pärjännyt neuvottelupöydissä maltilla ja luovalla ongelmanratkaisulla. Infrasuunnittelu mallipohjaiseksi suomen väylärakentaminen muuttuu tietomallipohjaiseksi. Destian kehittämästä toteutustavasta hyötyy koko ala. Hattulassa urakoidaan kaava-aluetta kotirinteelle muuttaa satoja ihmisiä. Mestari ja kisälli kartturi on rallikuskin controller. 0 In Brief Kesä-Sudoku VIA 0

4 uutiset Kuva: Destia Työyhteenliittymä METRO voitti Turvallisin metrotyömaa kilpailun Destialle kahdeksan kunnossapidon alue urakkaa Destia Oy voitti tänä keväänä kahdeksan maanteiden kunnossapidon alueurakkaa. Kaikkiaan kilpailutuksessa oli viisitoista alueurakkaa. Destian voittamista urakoista viisivuotisia ovat Heinola, Lahti, Kiuruvesi, Pello, Sastamala (entinen Vammala) ja Siikalatva (entinen Pulkkila). Seitsenvuotisia urakoita ovat Kitee ja Kokkola. Uusien urakoiden käynnistyessä. lokakuuta 0 Destian markkinaosuus kaikista maanteiden urakoista on, prosenttia. Hoidettavaa tiestöä nyt voitetuissa urakoissa on yhteensä noin 0 kilometriä. Kunnossapidon alueurakat ovat laatuvastuu-urakoita. Urakat sisältävät sekä talvi- että kesähoitotyöt. Lisäksi urakoihin sisältyy usein kelirikon hoitotöitä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, jotka kilpailuttavat maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisia palvelusopimuksia, määrittelevät tiestöllä tarjottavan laatutason. Urakoitsija puolestaan vastaa tilatun palvelutason tuottamisesta sekä toimiensa raportoinnista ELY-keskuksiin. Länsimetron Turvallisin työmaa -kilpailun on voittanut jo toistamiseen suomalaisen Destian ja tsekkiläisen Metrostav a.s:n muodostama työyhteenliittymä METRO. Tarkasteluajanjaksolla heinäkuun alusta joulukuun loppuun viime vuonna TYL METROlle ei sattunut yhtään tapaturmaa tai onnettomuutta. Kilpailu järjestetään puolivuosittain, ja siihen osallistuu länsimetron kaikki käynnissä olevat urakat. Nyt järjestetty kilpailukerta oli kolmas. Tämä kertoo, että teemme asiat oikein ja keskitymme olennaiseen, tiivistää Vaclav Pavlovsky Metrostav a.s:sta vastaanottaessaan palkinnon. Hankkeen neljäs Turvallisin metrotyömaa - kilpailu on parhaillaan käynnissä. Se päättyy kesäkuun lopussa. Ensimmäisen kilpailun voitti myös TYL METRO ja toisen YIT Rakennus Oy. Kirja ja elokuva tielaitoksen jakamisesta Tielaitosuudistus eli Tielaitoksen jakaminen vuoden 00 alusta lukien kahdeksi eri toimijaksi, Tiehallinnoksi (nykyisin Liikennevirasto) ja Tieliikelaitokseksi (nykyisin Destia Oy), oli yksi suurimmista muutoksista suomalaisen tienpidon historiassa. Tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia käynnisti vuonna 00 hankkeen, jonka tuloksena syntyi kyseiseltä ajalta kirja sekä dokumenttielokuva. Hanke toteutettiin Destia Oy:n, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Infra ry:n, Liikenneviraston sekä Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Hankkeen tukijoina olivat myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja palkansaajajärjestö Pardia ry. Vuosina 00 0 kerättyä muistitietoaineistoa on tallennettu tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseo Mobilian arkistoon. Kirjan on koonnut haastattelujen, muistelukirjoitusten ja internetkyselyn vastausten pohjalta Mobilian amanuenssi Heidi Pekkala. Dokumenttielokuvan toteutuksesta ovat vastanneet Raimo Oksa ja Tapio Kalliomäki. Kirja ja dokumenttielokuva ovat tilattavissa Mobiliasta. VIA 0

5 uutiset Trafilta turvallisuustodistus Destia Rail Oy:lle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen Destia Rail Oy:lle. Turvallisuustodistus vaaditaan EU:n lainsäädännön mukaisesti myös kaikilta rautatieliikenteen urakoitsijoilta, joilla on omaa junakalustoa. Linja- ja vaihdetukemiskoneiden sekä muiden ratatyökoneiden liikkumiseen valtion rataverkolla pätee samat säännöt kuin matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Turvallisuustodistus on voimassa koko EU:n alueella, Destia Rail Oy:n kehityspäällikkö Vesa Korpi sanoo. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että Destia Rail Oy on ottanut käyttöön vaatimustenmukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy toimimaan turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti. Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta. Sen edellytyksiä valvotaan koko ajan. Destian Länsi-Suomen tulosyksikössä tapaturmaton vuosi Destia palkitsi Länsi-Suomen tulosyksikkönsä Turvallisin toimija -palkinnolla tammikuussa. Länsi-Suomen tulosyksikkö ylsi rakennusalalla erinomaiseen saavutukseen: ei yhtään työtapaturmaa vuonna 0. Länsi-Suomi teki vuonna 0 lähes tuntia töitä ilman tapaturmia. Destia Rail Oy ja Rataopisto muuttivat Kouvolassa Destia Rail Oy:n Kouvolan toimiston ja Rataopiston uusi osoite on: Kauppamiehenkatu, 00 Kouvola Vuoden silta 0: haikula Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi INFRA 0 -tapahtumassa Destian rakentaman Haikulan risteyssillan vuoden sillaksi. Teemana olivat tällä kertaa risteyssillat eli kahden tien risteyksessä olevat ajoneuvoliikenteen sillat. Erityisesti haettiin siltaa, jossa sekä siltapaikkaan että siltaan on panostettu, kertoi tuomariston puheenjohtajana toiminut Ville Alajoki. Kohdetta valittaessa kiinnitettiin huomiota esteettisiin, ekologisiin, teknisiin ja taloudellisiin ansioihin sekä suunnittelun ja rakentamisen innovatiivisuuteen. Toinen palkintoraatia puhutellut tekijä oli Haikulan sillan materiaali. Puun käyttö ajoneuvoliikenteen sillan kantavana rakenteena on Suomessa harvinaista. Betonisiltaan nähden monimutkainen puukantinen Haikulan silta valmistui pala palalta tarkassa työnjohdossa, jotta suunnitelmat saatiin siirrettyä paperilta maastoon. Työnjohtaja Jari Humalajoki oli päivittäin yhteydessä suunnittelija Minna Torkkeliin. Puisen sillan rakentamisen haasteet syntyvät siitä, miten puukansi ankkuroidaan betonisiin alusrakenteisiin. Työ onnistui, koska kirvesmiehet ja raudoittajat tekivät muiden sillanrakentajien kanssa saumatonta yhteistyötä, kertoo Haikulan sillan projektista vastannut Destian projektijohtaja Jukka Pekka Saikkonen. Lahti Heinola-moottoritien ylittävä silta sijaitsee Nastolan ja Heinolan rajalla, hieman ennen Vierumäkeä Helsingin suunnasta ajettaessa. Sillan päällä kulkee yksityistie. Sillalla on korkeutta metriä ja pituutta metriä. Kuva: Tapio Kalliomaki VIA 0

6 urakoitsijoiden nimet louhinta- ja maansiirtokaluston kyljissä kertovat e-työmaan laajuudesta. hanke on koonnut työkoneita ja tekijöitä eri puolilta maata. Moottoritien rakentaminen on joukkuelaji. syntyy yhteisvoimin teksti Hannu Virtanen Kuvat Rami Lappalainen Työmaan toimiston pihalla Ruotsinpyhtään vanhalla neli. Liikennetelematiikkaa, kuten muuttuvia nopeusrajoituksia, varoitusmerkkejä ja infotauluja rakennetaan noin kilo- kunnantalolla liehuvat Destian, YIT:n ja Työyhteenliittymä Pulterin viirit. Jutuntekopäivänä salossa sattuu olemaan myös Suomen lippu. Vielä ei marraskuussa aloitta- Tielinjauksella on tiuhassa pultereiksi kutsuttuja suuria maametrin matkalle. neella työmaalla kuitenkaan juhlita, vaan kyseessä on kansallinen liputuspäivä. Kivilohkareiden murskaaminen on ollut iso osa töiden käynlohkareita, joista myös työyhteenlittymä on saanut nimensä. Pulteri on Destian ja YIT:n muodostama työyhteenliittymä, nistämistä. Sitten olemme päässeet tekemään tällaisille työmaille tunnusomaisia massanvaihtoja. Paikoin myös siltojen raken- joka vastaa Tieyhtiö Valtatie :lle moottoritien suunnittelusta ja rakentamisesta Koskenkylän ja Kotkan välille. kilometrin mittainen uusi tieosuus avataan liikenteelle osittain jo ensi vuonna, taminen on alkanut, Matti Välikangas sanoo. kokonaisuudessaan vuonna 0. KaiKKi puhaltavat Nyt keväällä täällä on töissä toistasataa työkonetta ja noin yhteen hiileen 0 henkilöä. Pulterilaisia heistä on 0 toimihenkilöä ja parikymmentä rakennusmiestä. Loput ovat urakoitsijoiden ja esipuivat Ruotsinpyhtäälle viime vuoden puolella, yksi ensimmäisis- Kun Matti Välikangas ja hänen työparinsa Kari Alavillamo saamerkiksi mittaustöitä tekevien alihankkijoiden palveluksessa, tä tehtävistä oli kahvipakettien osto paikallisesta ruokamarketista. työmaan tuotantojohtaja Matti Välikangas Destiasta kertoo. Kahvia tarvittiin toivotettaessa pulterilaiset tervetulleeksi uudelle Hankkeen suunnittelussa on lisäksi mukana satakunta henkilöä. Tätä työtä tehdään Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopilannekatsauksia urakoitsijoiden kanssa. työmaalle, värvättäessä ulkopuolisia työntekijöitä ja käytäessä tiossa ja Oulussa. Kutakuinkin puolet omasta väestä on Destiasta ja puolet Suunnittelukonsortion muodostavat Destia, Ramboll ja YIT:stä. Tällä työmaalla olemme kuitenkin kaikki pulterilaisia ja Sito. Väylien liikennetelematiikassa on käytetty pitkälti YSP:n puhallamme yhteen hiileen. Lähtökohtana on ollut luoda yhteinen kulttuuri koko hankkeelle. Siinä ei ole sovellettu mitään fifty osaamista ja tunneleiden tekniikassa puolestaan YIT Kiinteistötekniikan asiantuntemusta, projektijohtaja Kari Alavillamo YIT:stä kertoo. tuksen kannalta parhaat osaamisalueet ja käytännöt riippumatta fifty-ajattelua, sen sijaan olemme pyrkineet omaksumaan toteu- Työmaa on jaettu kuuteen lohkoon, joilla on omat urakoitsijansa ja aikataulunsa. Hankkeeseen sisältyy muun muassa kuu- Olemme hankkineet tänne sellaiset joukkuepelaajat, jot- siitä, kumman toimintatapoja ne ovat olleet, Välikangas korostaa. si eritasoliittymää, siltaa ja puolen kilometrin mittainen tunka kykenevät ja ovat kiinnostuneita viemään hanketta eteen- VIA 0

7 VIA 0

8 päin. Yhteistyö onkin sujunut erittäin hyvin, eikä täällä olla kilpailijoita keskenämme. Tähän on lähdetty siltä pohjalta, että luomme yhdessä yhteisen menestystekijän. Työyhteenliittymä hyötyy molempien osapuolten vahvuuksista. Niitä sovelletaan niin eri työkohteiden toteutuksessa, hankinnoissa kuin työturvallisuudessakin, Alavillamo jatkaa. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi siten, ettei työmaan lohkoja ole jaettu destialaisiin Haluamme luoda yhdessä yhteistä menestystä. ja YIT:läisiin. Työnjohtoa ja työmaapäälliköitä niillä on kummastakin yhtiöstä. Kaikilla on yhteinen tavoite saada kilometriä moottoritietä valmiiksi päästä päähän kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Elinkaarimalli tuo toteutukseen omat laatua ja kustannushyötyjä korostavat näkökulmansa. Tämä näkyy esimerkiksi valaistuksen toteuttamisessa. Kun tieosuuden ylläpito on määräajan Valtatie :n vastuulla, energiatehokkuudella on oma osuutensa siinä, mitä tuottoa hanke kokonaisuudessaan antaa toteuttajilleen, Välikangas muistuttaa. vihreä MoottoRitie Suunnittelussa on otettu huomioon ympäristön esteettömyys, ekologisen rakentamisen mahdollisuudet ja uusien liikenteen energiamuotojen kuten den ja sähköautoilun käytön kehittäminen. biopolttoainei- Lisäksi tien ja liikenteen haittoja lievennetään laajasti tehokkaalla meluntorjunnalla, pohjavesisuojauksilla, tunnelilla sekä viherja eläinsilloilla. Luontokohteiden osalta täällä on erilaisia suojeltavia kasveja sekä muun muassa lepakoita ja vuollejokisimpukoita, joiden elinolosuhteet täytyy suojella. Luontoarvojen kartoituksen teki Liikennevirasto ja ELY-keskus ennen hankkeen tarjouspyyntöä. Siinä kerrotaan, mitkä tällaiset asiat suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Ne vaikuttavat niin teknisiin ratkaisuihin kuin työtapoihin ja niiden ajoittamiseen, Alavillamo selvittää. E kytkee Pohjoismaiden pääkaupungit toisiinsa sekä muuhun Eurooppaan ja Venäjälle. Valtatie on myös osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa (Trans European Networks). Laadukkaalla väyläestetiikalla halutaan antaa positiivinen ensivaikutelma maamme vilkkaimmalla maahantuloväylällä. Sen avulla tuodaan esiin alueen ominaispiirteitä, historiaa, luontoa ja Näin strategia toteutuu isot infrahankkeet ylläpitävät teiden ja ratojen markkinatason volyymia. elinkeinoelämää. Viimeistely tulee vimmin esiin siltapilareissa, meluesteissä näkysekä valaistus- ja maamerkkiteoksissa pitkin tielinjaa. työmaa KeRää Kiinnostuneita Vilkkaimmillaan työmaa tulee olemaan kesällä 0 ja kesällä 0, jolloin siellä työskentelee henkeä. Välikankaan ja Alavillamon mukaan väki on otettu hyvin vastaan paikkakunnalla. Reissuväelle on löytynyt myös hyvin majoitustilaa. Täällä on perinteitä reissutyöntekijöiden läsnäololle Loviisan ydinvoimalan myötä. Siellä tehdään määräajoin isoja huoltotöitä. Ne tuovat runsaasti väkeä muulta näille seuduille, Alavillamo muistuttaa. Paikkakuntalaiset ovat olleet myös kiinnostuneita työmaan etenemisestä. He ovat kyselleet esimerkiksi siitä, kuinka kauan jotkut paalutustyöt jatkuvat. Kaikkinensa pulterilaiset ja urakoitsijat näkyvät katukuvassa ja tuovat oman virkistävän vaikutuksensa seudun elinkeinoelämälle. VIA 0

9 Suunnittelua, rakentamista, rahoitusta ja kunnossapitoa Koskenkylä Kotka-moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla, jossa liikennevirasto on tilannut palveluntarjoajalta tien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja rahoituksen käsittävän kokonaisuuden. hankkeen toteuttaa Destian, yit:n, Meridiamin ja ilmarisen perustama tieyhtiö valtatie oy. Ratkaisu tekee mahdolliseksi suurten infrahankkeiden toteutuksen nopeammin kuin mitä valtion vuotuinen budjettirahoitus antaisi myöten. aiemmin vastaavalla ppp-ratkaisulla (Public Private Partnership) on suomessa rakennettu järvenpää lahti-moottoritie ja lohja Muurla-moottoritie. sopimuksen arvo on noin 0 miljoonaa euroa. projekti ja toteutustapa on kokoluokaltaan, aikataulultaan ja riskeiltään sellainen, että se vaati rahoittajien ja infra-alan toimijoiden osaamisen ja resurssien yhdistämistä, johtaja Hannu Kulju Destiasta kertoo. Destia ja yit löysivät toisensa hyvissä ajoin hankkeen valmistelun käynnistyessä. liikenneviraston tarjouspyyntöön vastasi myös itävaltalaisen strabagin ympärille muodostettu konsortio. Moottoritie on jaettu kuuteen rakennusosuuteen. ne avataan liikenteelle kunkin osuuden valmistuttua. Kaikki tiejärjestelyt ovat valmiita vuoden 0 lopussa. Kunnossapidon ja rahoituksen sisältävä sopimuskausi ulottuu vuoteen 0 saakka. palveluntuottaja saa korvausta rakentamisesta ja ylläpidosta sitä mukaa kuin tieosuudet otetaan käyttöön. hannu Kulju pitää tärkeänä, että liikenneväylien elinkaarihankkeita toteutetaan suomessa myös jatkossa. tämä on viime kädessä poliittisista päätöksentekijöistä kiinni. toteuttajan kannalta niitä toivoisi olevan riittävästi, jotta kyseinen projektiosaaminen säilyisi ja kehittyisi. Hankinnat iso osa kokonaisuutta e-työmaan kokonaiskustannuksista ison osan haukkaavat erilaiset hankinnat. Materiaaleihin sekä hankintapalveluihin käytetään yli 00 miljoonaa euroa. Materiaalihankintoja ovat esimerkiksi raudoiteteräkset, muoviputket, -kaivot ja liikennemerkit. Alihankintoja ovat vastaavasti esimerkiksi mittauspalvelut, maankaivu- ja louhintaurakat sekä päällystysurakat, Pulterin hankintainsinööri Raimo Autti kertoo. Työmaan hankinnoista vastaa keskitetysti kolmen hengen tiimi, johon kuuluvat Auttin tavoin destialainen hankintainsinööri Samu Simonen sekä YIT:läinen hankintapäällikkö Vesa Meskanen. Hankintatiimillä on oma tehtävänsä myös työmaan eri lohkojen urakoinneista sovittaessa. Se varmistaa, että sopimus- ja tilausmallit ovat yhdenmukaiset ja että kaikki toimivat samoin pelisäännöin esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hankintojen kannalta työmaa on nyt kiihkeimmillään. Tarjouspyyntöjä lähtee päivittäin. Syksyyn mennessä lähes koko hankintaprosessi on käytännössä kierrätetty kertaalleen lävitse. Näin isoissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa ensimmäinen vuosi on kustannusmielessä ja monin muunkin tavoin ratkaiseva. Silloin yleensä löydetään ne toimittajat, jotka halutaan pitää myös jatkossa mukana, Raimo Autti kuvaa. valinta on tarkkaa seulontaa Hankintoja varten tiimillä on käytössään se laskentatieto, mikä projektia varten on tehty. Eri lohkojen työvaiheiden täsmentyessä ja edetessä hankintojen tarve ajankohtaistuu. Mietimme yhdessä lohkojen kanssa, mitä missäkin vaiheessa tarvitaan. Sitten etsimme ja valitsemme toimittajat tai aliurakoitsijat, joille lähetämme tarjouspyynnöt. Tarjouksia vertailemalle aloitamme tarkemmat neuvottelut, jotka sitten päätyvät tilaukseen tai sopimukseen. VIA 0

10 Kustannusten ohella kumppaneita valitessa korostuu toimitusvarmuus ja kokemukset yrityksen aiemmasta toiminnasta. Kilpailutettavat osapuolet tulee tietää luotettaviksi ja yhteiskuntavastuunsa kantaviksi toimijoiksi, Raimo Autti korostaa. Osa tuotteista ostetaan kokonaispalveluna, eli urakoitsija hankkii sekä materiaalit ja tekee asennuksen. Esimerkiksi siltarakentamisessa osa silloista on ostettu tällä tavalla. Osassa silloista me hankimme esimerkiksi raudoitteet ja aliurakoitsija hoitaa niiden asennuksen. Eli tässä on vaihtelua. Tietyt asiat kannattaa ostaa kokonaispakettina, jolloin vastuu kaikista hankinnoista on urakoitsijalla. Valtaosassa näin ison projektin rakennustöistä voimme kuitenkin hyödyntää Pulterin volyymietua, mikä näkyy itse tehtävien hankintojen hinnoissa. KustannustehoKKuutta Monin tavoin Työmaan kokonaisvolyymia voidaan hyödyntää myös sopimalla kerralla tietyistä koko projektin aikana tarvittavista toimituksista. Jos pääsemme mielestämme hyviin sopimuksiin, voimme hankkia jotkin materiaalit tai päättää tietyistä urakoista jo tänä vuonna, vaikka niitä tarvittaisiin vasta vuonna 0. Tämä voi olla kaikkien osapuolten kannalta kokonaisedullisin tapa toimia. Kolmen vuoden projektissa on niin paljon hankittavaa, että tällaiset pitkät sopimukset säästävät myös aikaa, kunhan ne vain ovat kustannustehokkaita. Raimo Auttin mukaan tietyt hankinnat voidaan toisaalta kilpailuttaa vaikka kolmen kuukauden tai puolen vuoden välein. Myös toimittaja- ja urakoitsijakentässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat tähän. Raimo Autti pitää yhteyttä moneen eri tahoon projektin aikana. Eteen saattaa sattua esimerkiksi sellainen tilanne, jossa jokin toimittaja myy vanhaa varastoaan edulliseen hintaan. E-työmaalle tuleekin samaa materiaalia usealta eri koti- tai ulkomaiselta toimittajalta. Hankintoja ei tietenkään tehdä hankkimisen ilosta. Eri lohkoilla on omat aikataulunsa, jolloin tien pitää olla liikennöitävissä. yhteispeliä KaiKen aikaa Raimo Autti kokee E-hankkeen suuruuden ja suunnittele ja toteuteta -luonteen palkitsevaksi haasteeksi. Kyse on jatkuvasta ja ennakoivasta yhteispelistä. Olemme yhteydessä suunnittelijoihin jo siinä vaiheessa, kun päätetään tarkemmin tiettyjen osakokonaisuuksien toteutustavoista. Näin voimme miettiä koko projektin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpia hankintaratkaisuja ja vaikuttaa jo ennakolta kustannustasoon. Toiseksi meidän on kaiken aikaa pidettävä yhteyttä työmaan eri lohkoihin ja oltava selvillä, missä vaiheessa mikäkin työ on. Kyse on kokonaisuuksien hallinnasta ja viestinnän toimivuudesta. Vaikka tämä on Destian ja YIT:n hanke, kaikilla on yhteinen tavoite, jonka eteen jokainen työskentelee. Asiointi eri yhtiöstä tulevien kesken on yhtä sujuvaa. Tällaisen yhteisöllisyyden synty jo alun alkaen on ollut iloinen kokemus. Auttia innostaa niin ikään se, että henkilökohtaisella yhteydenpidolla ja tapaamisilla on oma ratkaiseva merkityksensä myös hankinnoissa. Vaikka tarjouspyyntöliikenne ja sopimusten valmistelu tapahtuvatkin sähköisesti, lopulliset kaupat hiotaan kuitenkin osapuolten välisissä kasvokkain tapahtuvissa neuvotteluissa. Reissuhommissa osaaminen välittyy Pulterilaiset on värvätty nykyisiin tehtäviinsä eri puolilta Suomea. Osa heistä on kiertänyt reissuhommissa koko työuransa. Mukana on myös nuorempia ensikertalaisia, joille työmaa antaa hyvän tilaisuuden oppia kokonaisuuksien hallintaa ja käytännön työtapoja vanhoilta konkareilta. Olen tottunut siihen, ettei leipää tuoda kotiin, sitä on lähdettävä itse hakemaan. Toisaalta reissuhommissa on oma viehätyksensä, enkä vaihtaisi niitä toimistossa istumiseen, E-työmaan lohko :n työnjohtaja Vesa Tikkanen Lappeenrannasta sanoo. Hänellä on kokemusta infraalan töistä kotimaan ohessa Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Euroopasta. Tällaisilla työmailla joutuu panemaan itsensä koko ajan likoon. Pulmallisetkin asiat on saatava etenemään, ei voi vain odottaa tumput suorina, että joku toinen tulee ratkaisemaan. Se pitää mielenkiinnon yllä ja palkitsee onnistuessaan. Myös lohko :n työnjohtaja Juha 0 VIA 0

11 Typpö Oulusta pitää siitä, että pääsee paikan päällä näkemään, mitä hän itse ja koko porukka yhdessä saa aikaiseksi ja miten työmaa etenee. Liki kaikki mahdolliset suuren infrahankkeen työvaiheet tulevat tavalla tai toisella tutuiksi. Mukana on monenikäistä porukkaa, ja siinä pääsee oppimaan toinen toiselta. Vanhempi väki on ottanut nuoremmat hyvin vastaan ja jakanut käytännön neuvoja. En ole ainakaan katunut sitä, että tänne tuli lähdettyä. Käytännön työ veti puoleensa Kuten Juha Typölle, myös lappeenrantalaiselle Iida Suoanttilalle E on ensimmäinen reissutyömaa. Hän toimii lohko :n työmaainsinöörinä. Tämä on pitkä ja mielenkiintoinen projekti, joka kannustaa oppimaan lisää. Aiemmin halusin töihin suunnittelupuolelle. Opiskelun aikaisessa työharjoittelussa pääsin käytännön oppiin, ja aloin sitä kautta kunnolla ymmärtää niitä asioita, joita koulussa käsiteltiin. Sen jälkeen tuotantopuoli olikin selkeä uravalintani. Lohko :n työmaapäällikkö Matti Törmänen Kangasalta on ollut mukana hankkeessa sen tarjousvaiheesta lähtien. Etenkään isommat työmaat ovat harvemmin sijainneet aivan kotinurkilla, joten monenlaiset reissuhommat ovat olleet arkista aherrusta. Tällainen työyhteenliittymä ja elinkaarihanke ovat minulle uusia kokemuksia. Ihmisten kanssa täällä kuitenkin töitä tehdään, eivätkä destialaiset tai YIT:läiset sen suhteen toisistaan poikkea. Henki on ollut kaikin tavoin positiivinen. Se on vähän oma porukkansa, joka näissä hommissa kiertää. Täällä on niin vanhoja tekijöitä kuin uusia kasvojakin, ja niin sen pitää ollakin. Edellisen pahan laman aikaan vajaa parikymmentä vuotta sitten toimintoja ajettiin alas niin, että tienrakennustöissä on ollut pitkään pula työnjohdosta. Kun paalulaattojen työnjohtaja Pirita Ahokas Savonlinnasta noihin aikoihin aloitti opiskelunsa, naiset olivat outo ilmestys infra-alalla. Se oli vähän extreme-touhua. Minusta naisilta vaaditaan työmailla edelleenkin enemmän ja tarkempaa työn laatua kuin miehiltä. Sinänsä tällaiset reissuhommat eivät ole muita työmaita kummoisempia. toimeen tultava työajan jälkeenkin Matkatöissä arjet täyttyvät aamuaikaisesta iltamyöhään tehtävistä töistä. Vähäinen vapaa-aika kuluu yksilöllisiin harrastuksiin tai lepoon. Myöhäisillat vietetään ja yöt nukutaan usein yhteismajoituksessa. Työntäyteisten arkipäivien vastapainona ovat pitemmät viikonloppuvapaat, joiden ansiosta ehtii hoidella myös asioita kotipuolessa. On tärkeää, että samassa huushollissa täällä asuvat tulevat toimeen keskenään. Se vaikuttaa aika paljon myös töiden sujumiseen, Pirita Ahokas korostaa. Hänen mukaansa pitkät poissaolot kotoa voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden hoitoa. Siinä mielessä kaksi reissutyöntekijää voi sopia parhaiten elämään yhdessä myös siviilissä. Matti Törmäsen mukaan perhe-elämä on kyllä järjestettävissä, jos niin vain halutaan. Toisaalta hän ymmärtää, että etenkin pienten lasten vanhempien voi olla vaikea sitoutua jatkuvaan poissaoloon kotoa. Matkatyöt kansainvälisine kokemuksineen ovat antaneet minulle paljon sellaista pääomaa, josta on ollut iloa ja hyötyä myöhemmässä elämässä. Ne ovat paitsi kasvattanut henkisesti, myös opettaneet ratkaisukykyä, jolla on ollut rahassakin mitattavaa arvoa myöhemmissä tehtävissäni, Vesa Tikkanen tiivistää. Destialaiset Vesa Tikkanen (vas.), Matti Törmänen, Pirita Ahokas, Iida Suoanttila ja Juha Typpö eivät vaihtaisi Työyhteenliittymä Pulterin laajalti kattavaa reissutyömaata konttorissa istumiseen. VIA 0

12 Sekä tilaajalle että palveluntuottajalle on hyödyllistä tarkastella riskien jakoa ratojen kunnossapitosopimuksissa yhdessä avoimin mielin, Destia Railin toimitusjohtaja Kalevi Katko sanoo. Hän uskoo myös, että teiden kunnossapidon parhaita käytäntöjä voitaisiin hyödyntää enemmän myös ratojen kunnossapidossa. Pitkän linjan tienhoidon ammattilaisena Kalevi Katko katsoo ratojen kunnossapitosopimusten sisältöjä avoimin silmin. Hän kiinnittää huomiota eräisiin seikkoihin, jotka tekevät ratojen kunnossapidosta hyvin haasteellista palveluntuottajan näkökulmasta. Ratojen kunnossapitosopimuksissa urakoitsijan riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin tienhoidon vastaavissa. Sopimuksissa vastuut ja velvoitteet sanktioidaan ankarasti, ja osin sellaisten tekijöiden osalta, joihin urakoitsija ei omilla toimillaan pysty vaikuttamaan. Näistä lähtökohdista palveluntuottajien on vaikeaa saada syntymään hallittua ja kannattavaa liiketoimintaa, Katko toteaa. Kilpailulle asteittain avatut ratojen kunnossapitosopimukset voivat yllättää uudet palveluntuottajat monella tavalla. Kunnossapidettäviä ratoja koskevien tarjouspyyntöasiakirjojen lähtötiedoissa on monesti puutteita. Rataverkon rakenteiden ikä, kunto, huolto- ja korjaustarvehistoria tai ratojen kunnossapitotarpeen muuttumisen ennustaminen ovat olennainen osa työmäärien arviointia. Uuden palveluntarjoajan on vaikeaa arvioida urakan hintaa, jos lähtötiedot eivät kerro kaikkea olennaista, Katko sanoo. Rataverkon kunnossapitoon liittyy myös erityisvaatimuksia, joiden vuoksi urakoitsija voi joutua tukalaan tilanteeseen itsestään riippumattomista syistä. Kalevi Katko kertoo muutaman havainnollisen esimerkin. Jos salama rikkoo radan turvalaitteen, niin kunnossapitourakoitsija joutuu maksamaan sakkoja junien myöhästelyistä koko siltä ajalta, mikä kuluu turvalaitteiden korjaamiseen. Urakoitsija ei kuitenkaan voi aina tietää, miten suojattua tai vanhaa turvalaitteen tek- Ratojen kunnossapitourakoiden riskien jakoa tulisi uudistaa teksti olli Manninen kuvat laura oja ja susa junnola Jukka Karjalainen oikeilla linjoilla Liikenneviraston väylänpito-osaston johtaja Jukka Karjalainen allekirjoittaa osan Destia Rail Oyn toimitusjohtaja Kalevi Katkon esittämistä kriittisistä huomioista koskien ratojen kunnossapitoa. Olen Kalevi Katkon kanssa samaa mieltä, että ratojen kunnossapidon riskinjakoa tulisi kehittää tulevaisuudessa tilaajan ja urakoitsijoiden välillä, Karjalainen sanoo. Liikennevirasto onkin jo käynnistänyt hankintojen kehittämistöitä koskevan selvitystyön, jossa eri väylien parhaita käytäntöjä vertailemalla pyritään uudistamaan kaikkien väylien, myös ratojen, kunnossapidon pelisääntöjä. Työryhmässä on mukana Liikenneviraston asiantuntijoiden lisäksi myös urakoitsijoiden edustajia. Karjalaisen mukaan riskinjakoa koskevat käytännöt ratojen kunnossapidossa eivät välttämättä ole kaikin osin ihanteellisia, ja niissä on varmasti kehittämisen varaa. Olemassaolevien sopimusten osalta joudumme kuitenkin noudattamaan jo sovittuja käytäntöjä. Jos muuttaisimme sopimuksia kesken sopimuskauden, se vaarantaisi muiden tarjouksen jättäneiden tasapuolisen kohtelun, Karjalainen toteaa. Hän korostaa, että tilaaja pyrkii aina laatimaan mahdollisimman hyvät ja yksityiskohtaiset tarjouspyynnöt, jotta urakoitsijat voivat harkita, millä riskillä ne ovat valmiita lähtemään mukaan kilpailuun. Virheitä asiakirjoissa saattaa tietysti tulla esiin, olipa kyseessä sitten ratojen tai teiden kunnossapito. Jos urakan toteutuksen aikana tulee esiin merkittäviä virheitä, on urakoitsijan ja tilaajan tietysti neuvoteltava keskenään mahdollisista lisäkorvauksista. Kysymykseen ratojen kunnossapidon urakoiden kannattavuudesta vaikuttaa Karjalaisen mukaan myös urakoitsijan oma harkinta. Urakoitsija määrittelee itse tarjouksessaan riskin hinnan ja lopullisen tarjoushintansa sekä siten myös toiminnan kannattavuuden. Jos urakasta ei tule liiketaloudellisesti kannattavaa, voi pohtia, onko urakka ylipäätään oikein hinnoiteltu, Karjalainen miettii. Via 0