UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / 2013-2014 ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA"

Transkriptio

1 Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA Yhä useampi surffaa valokuidun kautta Suupohjassa s. 3 Kuva: Heikki Mahlamäki Suupohja vuonna 2024 s. 10 UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta 38 % vuoteen 2020 mennessä. Suupohjassa tätä tavoitetta on lähdetty vauhdittamaan Leader-rahoitteisella Energiaomavarainen Suupohja -hankkeella. s. 14 Yrityspalveluilla elinvoimaa seudulle s. 19

2 2 SISÄLLYSLUETTELO AJANKOHTAISTA Uusia yrityksiä etsitään aktiivisesti Suupohjaan Parhaat kylät palkittiin Uusia tuulia Suupohjassa Suupohjan eläinpalvelut Suurpetoja Kauhajoella Marko Lähde aloitti Teuvan hallintojohtajana Suupohjan kulttuuriyhdistys Suupohja 2024 Suupohja Euroopan tietoliikennealan näyttämönä icare - Yhteisöllisyyttä seutuverkossa? Uusiutuvan energian hyödyntäminen Suupohjassa Näkökulmia luomuun Koti Suupohjassa Koordinointihankkeilla tuetaan pieniä hankkeita Suupohjan ammatti-instituutin kauppaoppilaitos kouluttaa pelialan osaajia Yrityspalveluilla elinvoimaa seudulle Seutukuntapilotit tulevat TALVI / ULKOASU: MEDIAPORRAS OY PAINOSMÄÄRÄ: KPL PAINO: BOTNIA PRINT ISSN Suupohjan seutukunnan asukaslehti Suupohjan seutukunnan asukaslehti LEHDEN JULKAISIJA Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PÄÄTOIMITTAJA Timo Vesiluoma P timo.vesiluoma@suupohja.fi s. 15 Päätoimittajalta TIMO VESILUOMA päätoimittaja MUUTOKSIA JA PYSYVIÄ ARVOJA Muutosta on taas ilmassa. Joskus tuntuu, kuin yhteiskunnan mannerlaatat olisivat alati liikkeessä. Megatrendit, mm. maapalloistuminen, digitaalisuus ja vihreä talous vaikuttavat lähes kaikkiin toimintoihin. Yritysmaailmassa uudistuvat toimintatavat, tuotteet ja palvelut ovat pärjäämisen ehtoja. Myös julkisella puolella uusi palvelu tai organisaatiomalli saatetaan muuttaa pian uudestaan. Suupohjassakin vankat ja perinteiset instituutiot, kunnat ovat viime aikoina pohtineet toimintansa perusteita ja mahdollisia liitoskumppaneita. Toki on pysyvääkin. Ympärillämme oleva luonto sekä toisaalta ihmisten identiteetti ja arvot eivät muutu kovin nopeasti. Onkin ehkä niin, että mitä enemmän yritystoiminta, teknologia ja organisaatiot muuttuvat ympärillämme, sitä enemmän kaivataan vastapainoksi jotain yhteisöllistä ja pysyvää. Luonto, perinteiset kylät ja yhteisöllisyys ovat asioita, jotka ihmiset kokevat yhä tärkeiksi. On hyvä, että pienet ja vähän suuremmatkin kylät jaksavat olla aktiivisia. Kylien yhteisöllisyys on liima, joka voi vahvistaa myös paikallisia palveluja ja helpottaa kohtaamaan muutoksia. POSTIOSOITE Suupohjalainen, c/o Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Teknologiapuisto 1, Kauhajoki Maatalous on viime vuosina keskittynyt suuriin, tehokkaisiin tuotantoyksiköihin. Silti myös perinteisemmällä luomutuotannolla on mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja maailmanmarkkinoiden epävakauden myötä luomu- ja lähiruoan kysyntä kasvaa. Myös kotimaisen uusiutuvan energian tuottaminen ja käyttö tullee lisääntymään. Maaseudun luonto lähellämme luo tilaisuuksia myös retkeilyyn sekä virkistys- ja hoivapalveluihin. Seudun kilpailukyvyn ja pärjäämisen kannalta muutoksessa on yritettävä pysyä mukana. Tässä lehdessä tuodaankin esille useita Suupohjan seudun kehittämistoimia. Menossa on EU:n ohjelmakauden vaihde. Vanha ohjelmakausi jää taakse ja uusi on alkamassa. Tulossa on mm. uusi LEADER-ohjelma, jonka perusteet viimeistellään Suupohjassa lähikuukausina. Yrittäjyys on paikallisen asuminen ja elämisen kulmakivi. Julkisen sektorin kehitystoiminnan tehtävänä on luoda hyviä toimintaedellytyksiä yrittämiselle. Suupohjassa SEK haluaa panostaa yrityspalveluihin vuonna 2014 avaamalla yhteistyössä Teuvan kunnan kanssa uuden, määräaikaisen elinkeinoasiamiehen viran. Kuntayhtymän uusi elinkeinojohtaja Olli Forstén tuo myös osaamisellaan lisäresursseja SEK:n yrityspalveluyksikön toimintaan. Toimenpiteitä ovat myös omistajanvaihdosten tukeminen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja EU-yritystukiasioista tiedottaminen. SEK on myös laatinut Suupohjan seutukunnalle uusien yritysten sijoittumisen palvelupaketin nimeltään Polku perille, Välillä on syytä myös rauhoittua ja nauttia luonnosta. Suupohjalainen toivottaakin kaikille Hyvää Joulua ja mukavaa talvea! TOIMITUSSIHTEERI Sirkku Ylikoski TAITTO Rosanna Salminen MEDIAPORRAS OY Yhä useampi surffaa valokuidun kautta huippunopeuksilla Suupohjassa MIRKA PEKONEN Nopeampi ja varmempi netti valokuidun kautta on tänäkin vuonna saavuttanut yhä useamman suupohjalaisen. Suupohjan Seutuverkko Oy on vuonna 2013 rakentanut valokuituliittymiä Kauhajoen Hangaskylään, Valkamankylään ja Luomankylään sekä Kurikan Jurvan Tupenkylään, Kestiin, Järvenpäähän ja Närvijoelle. Kaikkiaan uusia liittymiä on tietoliikenneverkon piiriin vuonna 2013 tullut noin 100 kpl. Suupohjan Seutuverkko rakentaa ja ylläpitää avointa valokuituverkkoa, mikä asiakkaalle tarkoittaa käytännössä mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia ja palveluita. Tällä hetkellä Suupohjan Seutuverkossa on viisi palveluntarjoajaa, joilta kuntalaiset voivat tilata palveluitaan. - Avoin valokuituverkko on iso etu, sillä se pitää kuukausihinnat edullisina ja antaa asiakkaille valinnanvapauden, kertoo Aatu Samppala Suupohjan Seutuverkosta. Internetin lisäksi valokuituliittymä mahdollistaa esimerkiksi television tehokkaan käytön, erilaiset valvontaratkaisut ja etätyöskentelyn. - Valokuituliittymä tehostaa etätyöskentelyä huomattavasti. Valokuidun siirtokapasiteetti on valtava verrattuna perinteiseen kuparikaapeliin tai mokkuloihin, sillä kuidussa data liikkuu molempiin suuntiin samalla nopeudella. Asiakkaamme ovat tästä innoissaan, sillä se antaa yrittäjille uusia mahdollisuuksia kehittää palveluitaan, Samppala jatkaa. Vuoden 2013 aikana Suupohjan Seutuverkko on tuonut valokuituliittymät myös Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokraasuntojen hallinnoimiin keskusta-alueen vuokrakiinteistöihin. Nyt yhtiön kaikilla keskusta-alueen vuokralaisilla on käytettävissään perusnetti, jonka lisäksi asukkaan on mahdollista tilata lisänopeutta Suupohjan Seutuverkon kautta aina 100 Mbit/s asti. Valokuituyhteys tehostaa kiinteistöjen valvontaa ja lisää turvallisuutta tuoden samalla lisäarvoa asukkaille. LISÄTIEDOT: Suupohjan seutuverkko Oy tj. Aatu Samppala, p , aatu.samppala@suupohjanseutuverkko.fi myyntipäällikkö Mirka Pekonen, p mirka.pekonen@suupohjanseutuverkko.fi UUSIA YRITYKSIÄ etsitään aktiivisesti Suupohjaan Kauhajoen seutu käsittäen koko Suupohjan alueen on käynnistänyt aktiivisen uusien yritysten houkuttelun alueelle. JAANA SUKSI Aloitimme reilu vuosi sitten pohtimaan, miten voisimme houkutella seudulle uusia yrityksiä. Pidimme palvelutuotteistamiseen erikoistuneen asiantuntijan johdolla Kauhajoen kaupungin sekä Suupohjan elinkeinotoimen ja LC Logistics Centerin Oy:n kanssa ideointipalavereita ja työpajoja, joiden lopputuotteena on polkuperille-palvelutuote. Sen lisäksi on laadittu suunnitelma siitä, miten meidän seutukunta voisi lähteä tavoittelemaan uusia yrityksiä. Tätä työtä koordinoi SEK:n hallinnoima ja Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämä EAKR-rahoitteinen Sorvaamo-hanke. SEUTUMME EROTTUU KLUSTEREIDEN AVULLA Jotta paikka voisi olla vetovoimainen, tarvitaan erottautumista, erilaistamista, erikoistumista. Pelkästään paikan markkinointi ei riitä: osaajien ja yritysten houkuttelu on kytkettävä laajempaan kontekstiin, kuten erikoistuneisiin yrityskeskittymiin, klustereihin. Erityisesti pienille seutukunnille klustereiden brändit voivat olla huomattavasti hyödyllisempiä kuin niin kutsutut kaupunkibrändit. Hyvä esimerkki tästä löytyy Vaasasta: Oulu puolestaan pääsi viime vuonna ainoana eurooppalaisena kärkiseitsikkoon maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa etsitään älykkäitä yhteisöjä. Meidän seutumme vahvuus ovat erikoistuneet klusterit; materiaalinkäsittelyalalla seudulla on yli 40 vuoden perinteet. Vielä vanhempi kluste- POLKUPERILLE-PALVELU: Lisätietoja: projektipäällikkö Jaana Suksi p jaana.suksi@suupohja.fi ri, yli 300-vuotta, on huonekaluala. Näillä mennään siis. Teemme täsmähakuja yrityksiin, jotka täydentäisivät yritysverkostoamme: kohteita ovat erityisesti älyteknologian yritykset kuten tunnisteteknologian yritykset esim. konenäkö, RFID-, kone-ja laitesuunnittelu sekä nopeaa laajakaistaa hyödyntävät yritykset. Lisäksi pyrimme nostamaan seutua yleiseen tietoisuuteen hyvänä yrityspaikkana. Markkinoimme seutua mm. massapostituksilla, facebook-kampanjoilla sekä teollisuusmessuilla. Suupohjalainen TALVI

3 4 5 Uusia tuulia SUUPOHJASSA KOMSIN KYLÄ oli yksi Paras kylä -kilpailun palkituista. PIENET JOUTSENET herättivät esityksellään hilpeyttä Kekrikemuissa. PARHAAT KYLÄT PALKITTIIN kylätoiminnan sadonkorjuujuhlissa Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin perinnettä kylätoiminnan sadonkorjuujuhlana elvytettiin Mietaan nuorisoseuralla pidetyissä Kekrikemuissa. EU:n ohjelmakausi on jälleen vaihtumassa. Uusi ohjelmakausi alkaa ensi vuoden aikana ja sitä toteutetaan aina vuoteen 2020 asti. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jo vuodesta 1996 lähtien hallinnoima LEADERtoiminta jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella. Kehittämisyhdistyksen toiminta-alueeseen tulee uuden ohjelmakauden myötä muutos, kun koko Kurikka tulee siihen mukaan. Kehittämisyhdistys avaa Kurikkaan myös toisen toimipisteen uuden ohjelmakauden alkaessa. Paikallisen kehittämisstrategian/leader-ohjelman valmistelu aloitettiin Suupohjassa jo keväällä 2012, jolloin yhdistyksen hallitus perusti ohjelman valmistelutyöryhmän koordinoimaan strategian valmistelutyötä. Työryhmä koottiin paikallisten järjestöjen, kylätoimikuntien, yrittäjien ja kuntien edustajista. kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi kehittämisyhdistyksestä kertoo. KEHITTÄMISSTRATEGIAA VALMISTELTU TEEMARYHMISSÄ Ohjelmatyötä varten perustettiin valmistelutyöryhmän lisäksi kuusi eri teemaryhmää, joiden jäsenet edustavat alueen eri toimijatahoja. Näissä ryhmissä oli mukana yli 80 jäsentä. Teemaryhmien tehtävänä oli miettiä alueen tulevaisuutta oman teemansa näkökulmasta. Ryhmät toimivat seuraavilla teemoilla; tietoyhteiskunta, pienyrittäjyys ja työpaikat, elintarvi- ke, kestävät energiaratkaisut, peruspalvelut ja kylien kehittäminen sekä aktiivinen asukas. Valitut teemat ovat nousseet esiin nykyisen ohjelmakauden kuluessa. Työryhmätyöskentelyn lisäksi strategian sisältöön on voinut vaikuttaa mm. yhdistyksen www-sivujen kautta ja eri tilaisuuksissa. PAIKALLISEN KEHITTÄMISSTRATEGIAN PAINOTUKSET Suupohjan paikallisen kehittämisstrategian visio 2020 on seuraava: Suupohja on vuonna 2020 elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Alueen asukkaat ja kilpailukykyiset yritykset ovat aktiivisesti mukana kestävässä kehitystyössä ja verkottuvat alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Omaleimainen, vahva kulttuuritarjonta vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä sekä alueen vetovoimaisuutta. PÄÄTÖKSET VIELÄ TEKEMÄTTÄ Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia/hakemus LEADER-toimintaryhmäksi jätettiin maa- ja metsätalousministeriöön kesäkuussa. Työ ei pääty tähän, sillä kyseessä oli vasta haun ensimmäinen kierros. Ministeriön palautteen pohjalta strategiaa hiotaan vielä vähän ja toinen hakukierros toteutuu ensi keväänä, Pihlajaniemi kertoo. Valtakunnallisen valmistelutyön perusteella hanke- ja yrityspuolen rahoitusmahdollisuudet pysyvät melko lailla nykyisellään. Mitään päätöksiä ei asioista vielä kuitenkaan ole ja vasta ensimmäiset versiot laista ja asetuksista ovat olleet kommentointikierroksilla eri tahoilla. Asioiden valmistelu nojautuu pitkälti EU-tason päätöksiin ja tällä hetkellä tärkeät päätökset ovat vielä tekemättä. TUIJA TAKAMÄKI Juhlassa palkittiin Seinäjoen seudun, Suupohjan ja Kyrönmaan Paras kylä kilpailun eniten ääniä saaneet kylät. Kilpailua järjestettiin keväästä syksyyn mm. kylätapahtumissa, messuilla, markkinoilla sekä Internetissä. Kilpailun tavoitteena oli kylien näkyvyyden lisääminen sekä kylätoiminnan myönteisen imagon vahvistaminen. Kilpailuun tuli yhteensä 1226 vastausta ja parhaaksi kyläksi esitettiin 166 kylää. Voittajakylät olivat Ylistaron Asemanseutu, Hyyppä Kauhajoelta ja Tervajoki Vähästäkyröstä. Toiselle sijalle tulivat Keskikylä Jalasjärveltä, Päntäne Kauhajoelta sekä Lehmäjoki Isostakyröstä. Kolmannelle sijalle tulivat Kihniänkylä Seinäjoelta ja Koskenkorva Ilmajoelta (jaettu kolmas sija), Komsi-Kirkonkylä Teuvalta ja Orismala Isostakyröstä. SUUPOHJAN PARHAAT KYLÄT OVAT AKTIIVISIA JA VIREITÄ HYYPPÄ on lähes 40 kilometriä pitkä, noin 1000 asukkaan kylä, joka koostuu noin 30 pikkukylästä. Hyypänjokilaakso on kansallisesti merkittävä maisemakohde, jota myös hoidetaan ja kehitetään. Tästä työstä tuli viime vuonna tunnus: Suomen paras maisemahanke. Kylässä on hyvät palvelut, mm. oma koulu ja yksityinen päiväkoti, kyläkauppa, hyvät kokoontumistilat ja harrastusmahdollisuudet. Kylässä toimii liki 10 aktiivista seuraa, joiden toimesta kylällä järjestetään erilaisia tapahtumia mm. Hyyppä-Hiihto ja Kauha-Hiihto. Kylä on valittu myös vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi vuonna Hyypässä parasta on vastaajien mukaan mm. rauhallisuus, kaunis luonto, mukavat ihmiset, tilaa hengittää, turvallisuus ja yhteisöllisyys. PÄNTÄNE ON NOIN 500 TA- LOUDEN JA 1000 ASUKKAAN ELINVOIMAINEN KYLÄ, josta löytyy mm. koulu, kauppa, pankki, neuvola, seurakuntakoti, kirjasto ja päivähoito. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Kansalaisopiston liikuntaharrastukset ja käsityökurssit sekä kylän monet yhdistykset järjestävät toimintaa. Päntäneen Nuorisoseuralla on tilat monenlaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin, mm. lentopalloon, sulkapalloon, salibandyyn, teatteriin ja 4H-kerhoon. Talolla järjestetään myös tansseja ja lounaita ja sitä vuokrataan juhliin ja tapahtumiin. Kylässä on urheilukenttä ja jääkaukalo, jotka ovat myös koulun käytössä. Päntäneen metsästysseuran majalla Hiukkajärvellä järjestetään vuosittain kylmävesi- ja avantouintia ja majan yhteydessä on yleinen uimaranta. Päntäneellä Korpikylässä sijaitsee 18-reikäinen Botnia Golfin kenttä. Päntäneen Lions Club toimii kylän hyväksi ja järjestää erilaisia tapahtumia. Puskankylän MKS järjestää vuosittain traktorivetokisat ja pääsiäisvalkian Puskanperällä. Pän- Kilpailun tavoitteena oli kylien näkyvyyden lisääminen sekä kylätoiminnan myönteisen imagon vahvistaminen. " täneen seurakuntakodilla toimii esim. perhekerho ja kultaiseniän kerho. Kylässä parasta on mm. oma vapaus ja riittävä väljyys, yhteisöllisyys, vireä seuratoiminta, rauhallinen, elinvoimainen kotikylä, luonto. KOMSIN KYLÄ SIJAITSEE TEU- VAN KIRKONKYLÄN KUPEES- SA. Komsin paikka muodostuu Luhtalan ja Varsalan loukosta, Teerenpaikasta, Pappilanhaasta sekä Sepän ja Rasin asuntoalueista. Vireä yhteistoiminta kyläläisten, Komsin koulun, entisen kyläkaupan ja Pappilankankaan hiihtomajan ympärillä sai aikoinaan aikaan sen, että Komsin Kyläseura perustettiin. Komsissa asuu noin 300 taloutta. Kylällä toimii kyläyhdistys sekä Teuvan Rivakan kyläosasto. Näkemisen arvoista kylässä on mm. kivipellot, Karvahuulen laavu, Luhtalan tuulimylly ja vanha taloyhteisö sekä Pappilankankaan hiihtomaja ulkoilureitistöineen. Pappilankankaan ulkoilualue on monipuolinen koko perheen liikuntapaikka, josta löytyy mm. ulkokuntoilulaitteet, keinuja, grillikota, huvimaja, pikkulaavu ja majoja, lato, leikkimökki sekä havukota. Vastaajien mielestä hyvää kylässä on mm. hyvä sijainti, luonto lähellä, ei liikenteen melua, aktiivinen ja turvallinen yhteisö, toimiva kylä. TYÖ EI PÄÄTY TÄHÄN, sillä kyseessä oli vasta haun ensimmäinen kierros. Ministeriön palautteen pohjalta strategiaa hiotaan vielä vähän ja toinen hakukierros toteutuu ensi keväänä, Pihlajaniemi kertoo. KEHITTÄMISSTRATEGIAN VISIOSSA ON PAINOTETTU SEURAAVIA ASIOITA: Edistetään yritysten syntymistä ja jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Edistetään yrittäjyyden syntymistä uusille toimialoille ja hyödynnetään alueen vetovoimatekijöitä entistä paremmin myös elinkeinotoiminnassa. Edistetään biotaloutta ja kestävien energiaratkaisujen hyödyntämistä. Tuetaan hyvien verkkoyhteyksien rakentamista ja hyödynnetään nopeaa tietoverkkoa uudenlaisten palveluiden tuottamiseen ja jakamiseen. Kehitetään suupohjalaisten tietoteknistä osaamista. Kehitetään asumista ja ympäristöä alueella. Edistetään uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittämistä palvelujen tuottamiseen. Edistetään lähidemokratiaa ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Edistetään alueen kulttuuritoimintaa. Vahvistetaan kulttuurin ja yhteistyön avulla asukkaiden paikallista ja alueellista identiteettiä. Alueen asukkaita kannustetaan omaehtoisesti kehittämään asuinpaikkaansa ja tarjotaan heille tietoa ja koulutusta kehittämistyöhön. Edistetään alueen kansainvälistymistä.

4 6 7 SUURPETOJA KAUHAJOELLA Kauhajoki pääsi otsikoihin, kun karhu juoksenteli kaupungin keskustassa! Uutisen nähdessä piti silmiänsä oikein hieraista ja varmaan joku luuli piilokamerapilaksi. Kauhajoki - lehden nettisivujen suurpedoista kertovia uutisia selatessa havaitsin yhden susiuutisen, ahmahavaintokin oli tehty, mutta karhuista oli useampi uutinen. Toiminta siirtyy uuteen osoitteeseen SUUPOHJAN ELÄINPALVELUT JENNI RANKAVIITA Suupohjan Eläinpalvelut on vuonna 2008 perustettu löytöeläinkoti ja eläinhoitola. Yritystä luotsaa Isojoelta lähtöisin oleva Jenna Kotokorpi. Hän aloitti löytöeläinpalvelun toiminimellä vuokratiloissa Kauhajoella ja siirsi toiminnan vuonna 2009 omiin tiloihin Dagsmarkiin. Elämä kuitenkin kuljetti Kotokorven Karijoelle ja mielessä itänyt yritystoiminnan kehittäminen alkoi yhä voimakkaammin nostaa päätään. SYKSYLLÄ 2013 Kotokorpi allekirjoitti tontin vuokrasopimuksen Karijoen kunnan kanssa. Sahakankaan teollisuusalueella on varattuna reilun hehtaarin määräala, jolle Suupohjan Eläinpalvelut aikoo rakennuttaa uudet tilat. Sijainti on sopiva yrityksen toiminnalle ja soveltuu myös ympäristöltään upeine ulkoilumaastoineen käyttötarkoitukseensa loistavasti. Vuokratulle tontille on syksyn aikana rakennettu tie. Varsinaisten toimitilojen rakentaminen aloitetaan heti kun keväälle ajoitetut raivaus- ja pohjatyöt on saatu valmiiksi. Eläinhoitolarakennus toimitetaan paikalle elementteinä. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusien tilojen avajaisia juhlitaan loppuvuodesta AJATUS UUSISTA TOIMITI- LOISTA on saanut alkunsa jo vuonna Kahdessa toimipisteessä työskennelleenä ja useissa eläinhoitoloissa vierailleena Kotokorpi tietää millaiset toimitilat ovat tämän kaltaiselle toiminnalle tarkoituksenmukaiset. Uudet tilat hän on itse suunnitellut ja sijaintikin on tarkkaan ja strategisesti harkittu. Yritystoiminnan Kotokorpi halusi muualle kuin kotipihaan, että kotona säilyy rauha ja yksityisyys. Silloinkin kun eläinhoitolassa ei ole paikalla työntekijöitä, hoidokkien hyvinvointia seurataan kotoa käsin valvontakameroiden välittämän kuvan perusteella. Tilat tulevat olemaan toimivat, tilavat, turvalliset sekä kestävät. KOTOKORPI HALUAA PITÄÄ KOIRAMÄÄRÄN KOHTUUL- LISENA, jotta jokainen koira pystytään hoitamaan yksilöllisesti ja niiden kanssa ehditään tehdä muutakin kuin nopeat ulkoiluttamiset. Uuteen eläinhoitolaan rakentuu majoitustilat kuuden eri perheen koirille, kullekin sisätila ja oma ulkotarha. Tilat on räätälöity myös aggressiivisen koiran hoitoon soveltuviksi. Lisäksi koiria varten rakennetaan tontille iso juoksutustarha. Kissoja uusi hoitola pystyy vastaanottamaan 40 ja myös niille tulee ulkoilumahdollisuus. Laaja tontti mahdollistaa monipuolisen toiminnan erilaisia tapahtumia ja oheistoimintaa on jatkossa helpompi järjestää. RAKENNUSPROJEKTILLE ON HAETTU TUKEA Leader-hankkeen kautta. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toimintaryhmän hallitus on antanut projektille myönteisen päätöksen, pankki on myöntänyt lainaa ja hakemus lausuntoineen on toimitettu eteenpäin ELY-keskukseen. ELY-keskus leimaa paperit siinä vaiheessa kun rakennuslupa myönnetään. TOIMINTAKATKOKSIA LÖY- TÖELÄINPALVELULLE TAI HOITOLATOIMINNALLE ei ole tiedossa. Vanhoissa tiloissa toimitaan, kunnes uudet valmistuvat. Palveluihin saadaan investoinnin jälkeen aiempaa monipuolisempi tarjonta. Yritys tekee yhteistyötä mm. koirahierojan kanssa ja uusissa tiloissa on huomioitu myös eläinlääkäri, joka jatkossa voi tehdä käyntejä hoitolan tiloihin ja suorittaa tavallisimpia toimenpiteitä paikan päällä. Lisäksi Suupohjan Eläinpalvelut tekee yhteistyötä Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksen kanssa. Kotokorpi toimii kahtena päivänä viikossa oppilaitoksella tuntiopettajana ja eläintenhoidon koulutusohjelman oppilaat puolestaan suorittavat tarhalla opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja. Suupohjan Eläinpalveluiden oma henkilökunta tarjoaa mm. turkinhoitoa, kynsien leikkausta, lääkkeiden antoa sekä koulutuspalvelua. Lähialueen eläimille tarjotaan myös kotihoitoa, eli voidaan käydä asiakkaan kotona hoitamassa lemmikkiä, jolloin vältytään siirtämästä esimerkiksi herkästi stressaantuvaa eläintä vieraaseen ympäristöön. Muun ohella Suupohjan Eläinpalvelut tarjoaa lemmikeille kuljetuspalvelua. Lemmikilleen voi tilata taksin vaikkapa eläinlääkärikäyntiä varten. Tulevaisuuden suunnitelmissa on lisäksi vesijuoksumatolla tapahtuva koirien kuntoutuspalvelu sekä eläinten uittopaikka toimitilojen kanssa samalle tontille. LISÄÄ TIETOA Suupohjan eläinpalveluista löytyy yrityksen facebook-sivuilta sekä nettisivuilta: elainpalvelut.blogspot.fi PÄIVI ALAKANGAS Seuraavaksi katselin suurpedot.fi sivustoa, jota julkaisee Metsähallitus, mutta sisällöstä vastaa laaja joukko suurpetoammattilaisia. Sieltä sainkin tietoa kuinka paljon suurpetoja Suomessa on ja kuinka paljon suurpetohavaintoja on tehty eri puolilla Suomea. Eli riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan maaliskuussa 2012 koko Suomen karhukannan kooksi arvioitiin karhua. Ahmoja Suomessa elää vähintään 170. Kesällä 2012 ilveksiä oli arviolta yksilöä ja helmikuun 2013 alussa sutta, eli susikanta olisi pienimmillään noin kymmeneen vuoteen. HAVAINNOT Petohavaintoverkoston tuottamien tietojen perusteella voidaan laatia kullekin lajille esiintymiskarttoja, joihin voi tutustua rktl.fi sivustolla. Verkosto koostuu alueen petoyhdyshenkilöistä, joita esimerkiksi Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen alueella on kymmenen ja joille voit havaintosi kertoa. Havaintoja on tehty Kauhajoella esiintymiskarttojen mukaan kaikista suurpedoistamme; karhusta, sudesta, ahmasta ja ilveksestä. Tarkemmat tiedot voi katsoa kauhajoenmetsastys.com sivuilta. Erilaisia havaintoja (näkö, kuulo, jälki) tehtiin viime vuonna 71 kappaletta ja tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 89 kappaletta. TUNNISTAMINEN Kaikki varmaan tunnistaisivat karhun, ilveksen ja ahman, mutta suden ja koiran erottaminen on vaikeaa. Suurpedot -sivuston mukaan susien pohjaväri on harmaankeltainen. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Jalkojen pohjaväri on harmaa, etujalkojen etupuolella voi olla musta juova. Väritys vaihtelee jonkin verran ja erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava. Suden korvat ovat pystyt ja muutenkin susi muistuttaa pystykorvaista koiraa. Suden häntä riippuu usein suorana ja silmät ovat vinot. MITÄ TEHDÄ? Miten sitten tulee toimia, jos kohtaa suurpedon? Kaikki luonnossa elävät eläimet varmaankin mahdollisuuksien mukaan välttelevät ihmisen kohtaamista. Perääntyä kannattaa kaikkien kohdalla, mutta juosta ei saa eikä kääntää selkäänsä. Kohdatessasi karhun peräänny rauhallisesti samalla hiljaa puhuen, älä huuda tai ääntele voimakkaasti, sillä karhu tulkitsee sen vihamielisyydeksi. Älä tuijota karhua silmiin, se merkitsee haastetta. Puuhun kiipeäminen ei pelasta vihaisen karhun hyökkäykseltä, koska karhu on ihmistä parempi kiipeilijä. Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, huuda lujaa, yritä näyttää kookkaalta ja suurelta sekä heiluttele käsiäsi uhkaavasti tai pyri lyömään sutta kepillä tai karahkalla. Hyvä neuvo oli myös, että jos olet autolla liikkeellä ja karhun kanssa tulee kolari, niin älä poistu autosta, vaan soita hälytyskeskukseen! Tässä vain osasia suurpedot.fi sivuston ohjeista. LUONTOYRITTÄJYYS Itä-Suomessa suurpedot nähdään myös luontoyrittäjyyden rahantulolähteenä. Mielenkiintoista luettavaa tarjoaa RKTL:n julkaisema Karhut elinkeinona millaisia ovat katselupalveluja tarjoavat yritykset? -selvitys. Selvityksessä haastateltiin karhujen ja muiden eläinten katselua ja kuvausta tarjoavia ohjelmapalveluyrittäjiä, jotka toimivat Itä- Suomen Kuusamon ja Lieksan välillä. Asiakkaita tuli kotimaasta ja ulkomailta, pääasiassa Keski-Euroopasta. Katselupalvelujen oheen on liitetty usein muitakin palveluja kuten kuvien myyntiä, majoitusta, ruoka- ja kuljetuspalvelua sekä kalastus- ja metsästyspalvelua. Haastatellut yrittäjät arvelivat luontomatkailun kasvavan sekä kotimaakunnassaan että koko Suomessa. JATKOSSA Itse olen luonnosta ja eläimistä kiinnostunut ja jatkan suurpetojen tutkimista. Suurpedot.fi sivuilla on vieläpä kivoja suurpetopelejä ja -tietovisoja, joilla voi testata suurpetotietämystään.

5 8 9 Marko Lähde aloitti Teuvan hallintojohtajana Teuvan uusi hallintojohtaja aloitti tehtävässään MARJO NEVALA Uuteen tehtäväänsä hän siirtyi Kuntarahoitus Oyj:stä, missä hän toimi osastonjohtajana. Marko on kotoisin Kauhajoelta, mistä opinnot veivät hänet Tampereelle 1990-luvun alkupuolella. Pääkaupunkiseudulle hän muutti valmistuttuaan Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna Edellisessä työpaikassaan Kuntarahoitus Oyj:ssä hän työskenteli kahdeksan vuotta. Markon perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Lapset ovat vielä pieniä, joten vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen kanssa touhuten. Tavoitteena on kuitenkin tasapainottaa arkea monipuolisella liikunnalla. MAASEUTUYMPÄRISTÖ VETÄÄ PUOLEENSA Itselläni ajatus muutosta takaisin Etelä-Pohjanmaalle hiipi mieleeni muutama vuosi sitten. Ajatus kypsyi mielessäni jonkin aikaa ja aloimme keskustella asiasta aktiivisemmin vaimoni kanssa tämän vuoden puolella. Pohdintojensa tuloksena Lähteet päätyivät siihen, että asuinympäristönä maaseutu sopii heille paremmin kuin pääkaupunkiseutu. Lisäksi lasten kasvattaminen pienemmällä paikkakunnalla tuntuu heistä luonnolliselta. Nähdessämme ilmoituksen hallintojohtajan paikasta Teuvalla, koimme sen tilaisuutena. Työ kuulosti kiinnostavalta ja se myös mahdollisti muuton Etelä-Pohjanmaalle. MONIPUOLINEN TOIMENKUVA Työtehtävät, järjestelmät, kollegat ja muut sidosryhmät ovat uusia, joten opittavaa on paljon. Teuvan kunnan organisaatio on ohut, minkä vuoksi työnkuvat kautta linjan ovat monipuolisia. Töitä tehdään laidasta laitaan, kun suuremmissa organisaatioissa usein erikoistutaan kapeammin tiettyyn erikoisosaamisalueeseen. Lähteen mukaan töiden monipuolisuus lisää työn mielekkyyttä ja tuo mukanaan myös lisähaasteita, joita työssä on hyvä olla. KUNTAKENTTÄ HAASTAVASSA TILANTEESSA Kuntakenttä toimii tällä hetkellä erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Samat haasteet koskevat useimpia suomalaisia kuntia, eikä Teuva ole tästä poikkeus. Muutoksia on mitä ilmeisimmin tulossa, mutta niitä ei kannata pelätä. Uskon, että tässäkin tilanteessa asiat kuitenkin päätyvät loppujen lopuksi hyvin, vaikka se ei tällä hetkellä siltä tuntuisikaan. Teuvalaisten näkökulmasta katsottuna täytyy pyrkiä löytämään ratkaisut, jotka antavat kunnalle ja kuntalaisille parhaat eväät tulevaisuuteen. Helppoa tämä ei ole, mutta tehtäväni on toimenkuvani puitteissa auttaa Teuvan kuntalaisia näiden ratkaisujen löytämisessä. TEUVALLA TEKEMISEN MEININKI Teuvalla on selkeästi tekemisen meininki ja luonteenomaista on myös yritteliäisyys, mikä kuuluukin osana Etelä-Pohjalaiseen luonteeseen. Asioita katsotaan monipuolisesti eri näkökulmista, mutta niitä viedään myös eteenpäin, eikä vaikeita tilanteita paeta. Mielipideeroja etenemistavoista teuvalaisilla tietenkin on, mutta kaikilla on kuitenkin selkeä tahtotila saada kunnan asiat hyvälle mallille. Tämä on omasta näkökulmasta katsottuna hyvä lähtökohta omassa työssä suoriutumiseen. "ITSELLÄNI AJATUS muutosta takaisin Etelä-Pohjanmaalle hiipi mieleeni muutama vuosi sitten.", Marko Lähde kertoo. Olli Forsten aloitti SEK:n elinkeinojohtajana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän elinkeinojohtaja kannustaa nuoria yrittäjyyteen. KUVASSA ELINKEINOJOHTAJA Olli Forstén metsätyöharrastuksensa parissa. PIA NURMELA SEK:n uunituore elinkeinojohtaja Olli Forstén; kuka olet ja mistä tulet? Olen yli viisikymppinen porilainen kauppatieteilijä. Työurani olen pääosin tehnyt pankkialalla, mutta myös logistiikka- sekä viestintätoimialat ovat tulleet tutuiksi. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi lasta, jotka ovat jo lentäneet pois pesästä. Ennen saapumistani Suupohjaan työskentelin Kantasäästöpakissa, joka toimii Kanta-Hämeessä. Harrastuksiini kuuluvat liikunta, lukeminen, musiikki, golf ja metsätyöt. Olit varmasti ennalta tutustunut Suupohjaan ja seutukuntamme kehittämisen kärkiin. Mikä mielestäsi on Suupohjan vahvuus? Näen Suupohjan vahvuutena erityisesti vahvan yrittäjähenkisyyden. Entä mahdollisuudet; mihin seutukunnan pitäisi keskittyä? Tärkeänä näen nuorten kannustamisen yrittäjyyteen ja rohkeuden sukupolvenvaihdoksiin. Sinulla vahva kokemus ja tausta esimerkiksi pankkimaailmasta. Millaista osaamista tuot mukanasi seutukuntaan? Tuon mukanani vahvan kokemuksen yritysten rahoittamisesta sekä talouteen liittyvistä asioista. Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä? Tutustun elinkeinotoimen työntekijöihin sekä heidän vastuullaan oleviin tehtäviin, kuntayhtymän sidosryhmiin ja seutukunnan yrittäjiin. Millaiset ovat tavoitteesi elinkeinojohtajana? Tavoittelen yhteen hiileen puhaltamisen henkeä ja tekemisen meininkiä! Millaiset ovat terveisesi lukijoille? Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Suupohjan KULTTUURIYHDISTYS Kymmenen vuotta seudullisen kulttuuritoiminnan mahdollistajana Tänä vuonna Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry:n perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta. Yhdistys perustettiin monien selvitysten jälkeen täydentämään kunnallisia kulttuuripalveluita ja luomaan mahdollisuuksia seudulliseen yhteistyöhön kulttuurin saralla. Yhdistystä olivat synnyttämässä seudun kunnat, seudullista yhteistyötä kartoittaneet hankkeet sekä Kauhajoen seudun Verkostopilotti. ANNE YLIHÄRSILÄ Kulttuuriyhdistyksen alkuperäisiä jäsenkuntia olivat Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Myöhemmin mukaan liittyi Kaskinen suomenkielisten asukkaiden osalta. Kuntien säästötoimenpiteiden johdosta jäsenkunnat ovat yksi toisensa jälkeen vetäytyneet pois yhdistyksen toiminnasta, joten Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminta nykyisessä muodossaan päättyy vuoden vaihteessa. Kymmenvuotisen historiansa aikana yhdistys on kuitenkin saanut aikaan merkittäviä asioita Suupohjan seutukunnassa, joten nyt on hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin. SPELIT SUUPOHJASSA JA MUITA TAPAHTUMIA Ensimmäiset kolme vuotta seudullisen kulttuurisihteerin työpanoksesta meni suuri osa Spelit Suupohjassa -kansanmusiikkitapahtumien järjestelyihin. Lisäksi yhdistys järjesti monia omia pienempiä tapahtumia sekä konsultoi ja avusti paikallisia kulttuuritoimijoita kulttuuriasioissa. Vuosina yhdistys jatkoi seudullisten ja kiertävien tapahtumien järjestämistä sekä aloitti yksilöllisen ja perusteellisen apurahaneuvonnan seudun yhteisöille ja yksityisille henkilöille. HANKKEILLA MERKITTÄVIÄ RESURSSEJA KULTTUURITOIMINTAAN Kulttuuriyhdistys on toteuttanut yhteistyössä seudun kulttuuritoimijoiden kanssa monta suurta Leader-rahoitteista kulttuurihanketta. Yhdistyksen ensimmäinen hanke alkoi Suupohjan teatteriharrastajien aloitteesta jo vuoden 2006 lopussa. Onnenmaa-hankkeen aikana järjestettiin monia teat terialan koulutuksia sekä hankittiin laadukkaat äänentoistolaitteet seudun teatterija kulttuuritoimijoiden käyttöön. Yhdistyksen ensimmäinen oma isompi hanke oli Bändikoulu-hanke sekä Bändikamat-investointihanke. Bändikoulussa 9 13-vuotiaat lapset Kulttuuriyhdistys on kymmenvuotisen toimintansa aikana pystynyt kaatamaan kuntien välisiä kulttuuriraja-aitoja niin, että eri kulttuuritoimijat ovat löytäneet toisensa ja huomanneet yhteistyön voiman." pääsivät tutustumaan eri soittimiin sekä harjoittelemaan bändisoittoa ammattitaitoisen opettajan opastuksella. Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa ja sen jälkeen bändikoulut ovat jatkaneet eri puolilla Suupohjaa joko kansalaisopiston kurssina tai kunnan/koulun kerhotoimintana. Hankeen myötä hankitut soittimet ovat edelleen seudun koulujen ja bändikoululaisten käytössä. Kipinä-kuvataidehanke alkoi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Hankkeen toimintaajatuksena on antaa monipuolista ja korkeatasoista koulutusta kaikenikäisille kuvataiteen harrastajille sekä löytää uusia yleisöjä kuvataiteelle. Hankeen aikana järjestetään parikymmentä eri sisältöistä kuvataidekurssia sekä näyttelyitä. Tänä vuonna yhdistys on aloittanut myös Luovuus kohtaa teknologian -selvityshankkeen, jonka aikana on tarkoitus selvittää minkälaisia tarpeita, resursseja ja toimijoita seudulla on aiheen tiimoilta. Selvityshankkeen pohjalta suunnitellaan seudulle yksi tai useampia aiheeseen liittyviä varsinaisia kehittämis- tai investointihankkeita, joiden toteuttajina voivat toimia eri tahot. Kulttuurikummi-hankkeen avulla on tarkoitus kehittää ja konseptoida kulttuurikummitoimintaa. Yhdistys on saanut hankkeeseen merkittävän avustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen aikana koulutetaan uusia kulttuurikummeja sekä luodaan toimintamalli ja koulutuspaketti, joita voidaan käyttää myös muualla päin Suomea. LOPUKSI Suupohjan Kulttuuriyhdistys on kymmenvuotisen toimintansa aikana pystynyt kaatamaan kuntien välisiä kulttuuriraja-aitoja niin, että eri kulttuuritoimijat ovat löytäneet toisensa ja huomanneet yhteistyön voiman. Vaikka Kulttuuriyhdistyksen toiminnan päättymisen jälkeen seudun kulttuurikentältä katoaa yhden kokoaikaisen kulttuurialan ammattilaisen työpanos, jää seudulle vahva yhdessä tekemisen meininki.

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat TARJOUSPYYNTÖ Päivämäärä: 15.7.2014 Hankinnan / tarjouspyynnön nimike: Suupohjan Systeemit - uusien yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat asiantuntijatyöt Hankinnan tilaaja/ hankintayksikkö:

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84 EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää

Lisätiedot

Pertunmaan kunnan strategia

Pertunmaan kunnan strategia Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

Tekevien ihmisten Sonkajärvi

Tekevien ihmisten Sonkajärvi Tekevien ihmisten Sonkajärvi Viihtyisyyttä arkeen ja vapaa-aikaan Sonkajärvellä Sonkajärvi on viihtyisä ja luonnonkaunis kunta Ylä-Savon seudulla. Kunnassa on kaksi taajamaa, Sonkajärven ja Sukevan kirkonkylät,

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Khall 6.6.2016, 73 Kvalt 16.6.2016, 11 Päivitetty Khall 15.5.2017, 71 Kvalt 23.5.2017, Isonkyrön missio ja visio Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23) Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja

Lisätiedot

Strategian viimeistelyn askeleet

Strategian viimeistelyn askeleet Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden valmistelu

Uuden ohjelmakauden valmistelu #MAASEUTUKLUSTERI #LÄHIRUOKA #UUSIUTUVAENERGIA Uuden ohjelmakauden valmistelu PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TANJA HÄYRYNEN, LAPIN LIITTO TANJA.HAYRYNEN@LAPINLIITTO.FI 040 704 3130 PROJEKTIKOORDINAATTORI JOHANNA ASIALA,

Lisätiedot

ALUEELLINEN VETOVOIMA

ALUEELLINEN VETOVOIMA ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot