UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / 2013-2014 ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA"

Transkriptio

1 Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA Yhä useampi surffaa valokuidun kautta Suupohjassa s. 3 Kuva: Heikki Mahlamäki Suupohja vuonna 2024 s. 10 UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta 38 % vuoteen 2020 mennessä. Suupohjassa tätä tavoitetta on lähdetty vauhdittamaan Leader-rahoitteisella Energiaomavarainen Suupohja -hankkeella. s. 14 Yrityspalveluilla elinvoimaa seudulle s. 19

2 2 SISÄLLYSLUETTELO AJANKOHTAISTA Uusia yrityksiä etsitään aktiivisesti Suupohjaan Parhaat kylät palkittiin Uusia tuulia Suupohjassa Suupohjan eläinpalvelut Suurpetoja Kauhajoella Marko Lähde aloitti Teuvan hallintojohtajana Suupohjan kulttuuriyhdistys Suupohja 2024 Suupohja Euroopan tietoliikennealan näyttämönä icare - Yhteisöllisyyttä seutuverkossa? Uusiutuvan energian hyödyntäminen Suupohjassa Näkökulmia luomuun Koti Suupohjassa Koordinointihankkeilla tuetaan pieniä hankkeita Suupohjan ammatti-instituutin kauppaoppilaitos kouluttaa pelialan osaajia Yrityspalveluilla elinvoimaa seudulle Seutukuntapilotit tulevat TALVI / ULKOASU: MEDIAPORRAS OY PAINOSMÄÄRÄ: KPL PAINO: BOTNIA PRINT ISSN Suupohjan seutukunnan asukaslehti Suupohjan seutukunnan asukaslehti LEHDEN JULKAISIJA Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PÄÄTOIMITTAJA Timo Vesiluoma P s. 15 Päätoimittajalta TIMO VESILUOMA päätoimittaja MUUTOKSIA JA PYSYVIÄ ARVOJA Muutosta on taas ilmassa. Joskus tuntuu, kuin yhteiskunnan mannerlaatat olisivat alati liikkeessä. Megatrendit, mm. maapalloistuminen, digitaalisuus ja vihreä talous vaikuttavat lähes kaikkiin toimintoihin. Yritysmaailmassa uudistuvat toimintatavat, tuotteet ja palvelut ovat pärjäämisen ehtoja. Myös julkisella puolella uusi palvelu tai organisaatiomalli saatetaan muuttaa pian uudestaan. Suupohjassakin vankat ja perinteiset instituutiot, kunnat ovat viime aikoina pohtineet toimintansa perusteita ja mahdollisia liitoskumppaneita. Toki on pysyvääkin. Ympärillämme oleva luonto sekä toisaalta ihmisten identiteetti ja arvot eivät muutu kovin nopeasti. Onkin ehkä niin, että mitä enemmän yritystoiminta, teknologia ja organisaatiot muuttuvat ympärillämme, sitä enemmän kaivataan vastapainoksi jotain yhteisöllistä ja pysyvää. Luonto, perinteiset kylät ja yhteisöllisyys ovat asioita, jotka ihmiset kokevat yhä tärkeiksi. On hyvä, että pienet ja vähän suuremmatkin kylät jaksavat olla aktiivisia. Kylien yhteisöllisyys on liima, joka voi vahvistaa myös paikallisia palveluja ja helpottaa kohtaamaan muutoksia. POSTIOSOITE Suupohjalainen, c/o Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Teknologiapuisto 1, Kauhajoki Maatalous on viime vuosina keskittynyt suuriin, tehokkaisiin tuotantoyksiköihin. Silti myös perinteisemmällä luomutuotannolla on mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja maailmanmarkkinoiden epävakauden myötä luomu- ja lähiruoan kysyntä kasvaa. Myös kotimaisen uusiutuvan energian tuottaminen ja käyttö tullee lisääntymään. Maaseudun luonto lähellämme luo tilaisuuksia myös retkeilyyn sekä virkistys- ja hoivapalveluihin. Seudun kilpailukyvyn ja pärjäämisen kannalta muutoksessa on yritettävä pysyä mukana. Tässä lehdessä tuodaankin esille useita Suupohjan seudun kehittämistoimia. Menossa on EU:n ohjelmakauden vaihde. Vanha ohjelmakausi jää taakse ja uusi on alkamassa. Tulossa on mm. uusi LEADER-ohjelma, jonka perusteet viimeistellään Suupohjassa lähikuukausina. Yrittäjyys on paikallisen asuminen ja elämisen kulmakivi. Julkisen sektorin kehitystoiminnan tehtävänä on luoda hyviä toimintaedellytyksiä yrittämiselle. Suupohjassa SEK haluaa panostaa yrityspalveluihin vuonna 2014 avaamalla yhteistyössä Teuvan kunnan kanssa uuden, määräaikaisen elinkeinoasiamiehen viran. Kuntayhtymän uusi elinkeinojohtaja Olli Forstén tuo myös osaamisellaan lisäresursseja SEK:n yrityspalveluyksikön toimintaan. Toimenpiteitä ovat myös omistajanvaihdosten tukeminen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja EU-yritystukiasioista tiedottaminen. SEK on myös laatinut Suupohjan seutukunnalle uusien yritysten sijoittumisen palvelupaketin nimeltään Polku perille, Välillä on syytä myös rauhoittua ja nauttia luonnosta. Suupohjalainen toivottaakin kaikille Hyvää Joulua ja mukavaa talvea! TOIMITUSSIHTEERI Sirkku Ylikoski TAITTO Rosanna Salminen MEDIAPORRAS OY Yhä useampi surffaa valokuidun kautta huippunopeuksilla Suupohjassa MIRKA PEKONEN Nopeampi ja varmempi netti valokuidun kautta on tänäkin vuonna saavuttanut yhä useamman suupohjalaisen. Suupohjan Seutuverkko Oy on vuonna 2013 rakentanut valokuituliittymiä Kauhajoen Hangaskylään, Valkamankylään ja Luomankylään sekä Kurikan Jurvan Tupenkylään, Kestiin, Järvenpäähän ja Närvijoelle. Kaikkiaan uusia liittymiä on tietoliikenneverkon piiriin vuonna 2013 tullut noin 100 kpl. Suupohjan Seutuverkko rakentaa ja ylläpitää avointa valokuituverkkoa, mikä asiakkaalle tarkoittaa käytännössä mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia ja palveluita. Tällä hetkellä Suupohjan Seutuverkossa on viisi palveluntarjoajaa, joilta kuntalaiset voivat tilata palveluitaan. - Avoin valokuituverkko on iso etu, sillä se pitää kuukausihinnat edullisina ja antaa asiakkaille valinnanvapauden, kertoo Aatu Samppala Suupohjan Seutuverkosta. Internetin lisäksi valokuituliittymä mahdollistaa esimerkiksi television tehokkaan käytön, erilaiset valvontaratkaisut ja etätyöskentelyn. - Valokuituliittymä tehostaa etätyöskentelyä huomattavasti. Valokuidun siirtokapasiteetti on valtava verrattuna perinteiseen kuparikaapeliin tai mokkuloihin, sillä kuidussa data liikkuu molempiin suuntiin samalla nopeudella. Asiakkaamme ovat tästä innoissaan, sillä se antaa yrittäjille uusia mahdollisuuksia kehittää palveluitaan, Samppala jatkaa. Vuoden 2013 aikana Suupohjan Seutuverkko on tuonut valokuituliittymät myös Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokraasuntojen hallinnoimiin keskusta-alueen vuokrakiinteistöihin. Nyt yhtiön kaikilla keskusta-alueen vuokralaisilla on käytettävissään perusnetti, jonka lisäksi asukkaan on mahdollista tilata lisänopeutta Suupohjan Seutuverkon kautta aina 100 Mbit/s asti. Valokuituyhteys tehostaa kiinteistöjen valvontaa ja lisää turvallisuutta tuoden samalla lisäarvoa asukkaille. LISÄTIEDOT: Suupohjan seutuverkko Oy tj. Aatu Samppala, p , myyntipäällikkö Mirka Pekonen, p UUSIA YRITYKSIÄ etsitään aktiivisesti Suupohjaan Kauhajoen seutu käsittäen koko Suupohjan alueen on käynnistänyt aktiivisen uusien yritysten houkuttelun alueelle. JAANA SUKSI Aloitimme reilu vuosi sitten pohtimaan, miten voisimme houkutella seudulle uusia yrityksiä. Pidimme palvelutuotteistamiseen erikoistuneen asiantuntijan johdolla Kauhajoen kaupungin sekä Suupohjan elinkeinotoimen ja LC Logistics Centerin Oy:n kanssa ideointipalavereita ja työpajoja, joiden lopputuotteena on polkuperille-palvelutuote. Sen lisäksi on laadittu suunnitelma siitä, miten meidän seutukunta voisi lähteä tavoittelemaan uusia yrityksiä. Tätä työtä koordinoi SEK:n hallinnoima ja Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämä EAKR-rahoitteinen Sorvaamo-hanke. SEUTUMME EROTTUU KLUSTEREIDEN AVULLA Jotta paikka voisi olla vetovoimainen, tarvitaan erottautumista, erilaistamista, erikoistumista. Pelkästään paikan markkinointi ei riitä: osaajien ja yritysten houkuttelu on kytkettävä laajempaan kontekstiin, kuten erikoistuneisiin yrityskeskittymiin, klustereihin. Erityisesti pienille seutukunnille klustereiden brändit voivat olla huomattavasti hyödyllisempiä kuin niin kutsutut kaupunkibrändit. Hyvä esimerkki tästä löytyy Vaasasta: Oulu puolestaan pääsi viime vuonna ainoana eurooppalaisena kärkiseitsikkoon maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa etsitään älykkäitä yhteisöjä. Meidän seutumme vahvuus ovat erikoistuneet klusterit; materiaalinkäsittelyalalla seudulla on yli 40 vuoden perinteet. Vielä vanhempi kluste- POLKUPERILLE-PALVELU: https://www.facebook.com/polkuperille Lisätietoja: projektipäällikkö Jaana Suksi p ri, yli 300-vuotta, on huonekaluala. Näillä mennään siis. Teemme täsmähakuja yrityksiin, jotka täydentäisivät yritysverkostoamme: kohteita ovat erityisesti älyteknologian yritykset kuten tunnisteteknologian yritykset esim. konenäkö, RFID-, kone-ja laitesuunnittelu sekä nopeaa laajakaistaa hyödyntävät yritykset. Lisäksi pyrimme nostamaan seutua yleiseen tietoisuuteen hyvänä yrityspaikkana. Markkinoimme seutua mm. massapostituksilla, facebook-kampanjoilla sekä teollisuusmessuilla. Suupohjalainen TALVI

3 4 5 Uusia tuulia SUUPOHJASSA KOMSIN KYLÄ oli yksi Paras kylä -kilpailun palkituista. PIENET JOUTSENET herättivät esityksellään hilpeyttä Kekrikemuissa. PARHAAT KYLÄT PALKITTIIN kylätoiminnan sadonkorjuujuhlissa Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin perinnettä kylätoiminnan sadonkorjuujuhlana elvytettiin Mietaan nuorisoseuralla pidetyissä Kekrikemuissa. EU:n ohjelmakausi on jälleen vaihtumassa. Uusi ohjelmakausi alkaa ensi vuoden aikana ja sitä toteutetaan aina vuoteen 2020 asti. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jo vuodesta 1996 lähtien hallinnoima LEADERtoiminta jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella. Kehittämisyhdistyksen toiminta-alueeseen tulee uuden ohjelmakauden myötä muutos, kun koko Kurikka tulee siihen mukaan. Kehittämisyhdistys avaa Kurikkaan myös toisen toimipisteen uuden ohjelmakauden alkaessa. Paikallisen kehittämisstrategian/leader-ohjelman valmistelu aloitettiin Suupohjassa jo keväällä 2012, jolloin yhdistyksen hallitus perusti ohjelman valmistelutyöryhmän koordinoimaan strategian valmistelutyötä. Työryhmä koottiin paikallisten järjestöjen, kylätoimikuntien, yrittäjien ja kuntien edustajista. kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi kehittämisyhdistyksestä kertoo. KEHITTÄMISSTRATEGIAA VALMISTELTU TEEMARYHMISSÄ Ohjelmatyötä varten perustettiin valmistelutyöryhmän lisäksi kuusi eri teemaryhmää, joiden jäsenet edustavat alueen eri toimijatahoja. Näissä ryhmissä oli mukana yli 80 jäsentä. Teemaryhmien tehtävänä oli miettiä alueen tulevaisuutta oman teemansa näkökulmasta. Ryhmät toimivat seuraavilla teemoilla; tietoyhteiskunta, pienyrittäjyys ja työpaikat, elintarvi- ke, kestävät energiaratkaisut, peruspalvelut ja kylien kehittäminen sekä aktiivinen asukas. Valitut teemat ovat nousseet esiin nykyisen ohjelmakauden kuluessa. Työryhmätyöskentelyn lisäksi strategian sisältöön on voinut vaikuttaa mm. yhdistyksen www-sivujen kautta ja eri tilaisuuksissa. PAIKALLISEN KEHITTÄMISSTRATEGIAN PAINOTUKSET Suupohjan paikallisen kehittämisstrategian visio 2020 on seuraava: Suupohja on vuonna 2020 elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Alueen asukkaat ja kilpailukykyiset yritykset ovat aktiivisesti mukana kestävässä kehitystyössä ja verkottuvat alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Omaleimainen, vahva kulttuuritarjonta vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä sekä alueen vetovoimaisuutta. PÄÄTÖKSET VIELÄ TEKEMÄTTÄ Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia/hakemus LEADER-toimintaryhmäksi jätettiin maa- ja metsätalousministeriöön kesäkuussa. Työ ei pääty tähän, sillä kyseessä oli vasta haun ensimmäinen kierros. Ministeriön palautteen pohjalta strategiaa hiotaan vielä vähän ja toinen hakukierros toteutuu ensi keväänä, Pihlajaniemi kertoo. Valtakunnallisen valmistelutyön perusteella hanke- ja yrityspuolen rahoitusmahdollisuudet pysyvät melko lailla nykyisellään. Mitään päätöksiä ei asioista vielä kuitenkaan ole ja vasta ensimmäiset versiot laista ja asetuksista ovat olleet kommentointikierroksilla eri tahoilla. Asioiden valmistelu nojautuu pitkälti EU-tason päätöksiin ja tällä hetkellä tärkeät päätökset ovat vielä tekemättä. TUIJA TAKAMÄKI Juhlassa palkittiin Seinäjoen seudun, Suupohjan ja Kyrönmaan Paras kylä kilpailun eniten ääniä saaneet kylät. Kilpailua järjestettiin keväästä syksyyn mm. kylätapahtumissa, messuilla, markkinoilla sekä Internetissä. Kilpailun tavoitteena oli kylien näkyvyyden lisääminen sekä kylätoiminnan myönteisen imagon vahvistaminen. Kilpailuun tuli yhteensä 1226 vastausta ja parhaaksi kyläksi esitettiin 166 kylää. Voittajakylät olivat Ylistaron Asemanseutu, Hyyppä Kauhajoelta ja Tervajoki Vähästäkyröstä. Toiselle sijalle tulivat Keskikylä Jalasjärveltä, Päntäne Kauhajoelta sekä Lehmäjoki Isostakyröstä. Kolmannelle sijalle tulivat Kihniänkylä Seinäjoelta ja Koskenkorva Ilmajoelta (jaettu kolmas sija), Komsi-Kirkonkylä Teuvalta ja Orismala Isostakyröstä. SUUPOHJAN PARHAAT KYLÄT OVAT AKTIIVISIA JA VIREITÄ HYYPPÄ on lähes 40 kilometriä pitkä, noin 1000 asukkaan kylä, joka koostuu noin 30 pikkukylästä. Hyypänjokilaakso on kansallisesti merkittävä maisemakohde, jota myös hoidetaan ja kehitetään. Tästä työstä tuli viime vuonna tunnus: Suomen paras maisemahanke. Kylässä on hyvät palvelut, mm. oma koulu ja yksityinen päiväkoti, kyläkauppa, hyvät kokoontumistilat ja harrastusmahdollisuudet. Kylässä toimii liki 10 aktiivista seuraa, joiden toimesta kylällä järjestetään erilaisia tapahtumia mm. Hyyppä-Hiihto ja Kauha-Hiihto. Kylä on valittu myös vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi vuonna Hyypässä parasta on vastaajien mukaan mm. rauhallisuus, kaunis luonto, mukavat ihmiset, tilaa hengittää, turvallisuus ja yhteisöllisyys. PÄNTÄNE ON NOIN 500 TA- LOUDEN JA 1000 ASUKKAAN ELINVOIMAINEN KYLÄ, josta löytyy mm. koulu, kauppa, pankki, neuvola, seurakuntakoti, kirjasto ja päivähoito. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Kansalaisopiston liikuntaharrastukset ja käsityökurssit sekä kylän monet yhdistykset järjestävät toimintaa. Päntäneen Nuorisoseuralla on tilat monenlaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin, mm. lentopalloon, sulkapalloon, salibandyyn, teatteriin ja 4H-kerhoon. Talolla järjestetään myös tansseja ja lounaita ja sitä vuokrataan juhliin ja tapahtumiin. Kylässä on urheilukenttä ja jääkaukalo, jotka ovat myös koulun käytössä. Päntäneen metsästysseuran majalla Hiukkajärvellä järjestetään vuosittain kylmävesi- ja avantouintia ja majan yhteydessä on yleinen uimaranta. Päntäneellä Korpikylässä sijaitsee 18-reikäinen Botnia Golfin kenttä. Päntäneen Lions Club toimii kylän hyväksi ja järjestää erilaisia tapahtumia. Puskankylän MKS järjestää vuosittain traktorivetokisat ja pääsiäisvalkian Puskanperällä. Pän- Kilpailun tavoitteena oli kylien näkyvyyden lisääminen sekä kylätoiminnan myönteisen imagon vahvistaminen. " täneen seurakuntakodilla toimii esim. perhekerho ja kultaiseniän kerho. Kylässä parasta on mm. oma vapaus ja riittävä väljyys, yhteisöllisyys, vireä seuratoiminta, rauhallinen, elinvoimainen kotikylä, luonto. KOMSIN KYLÄ SIJAITSEE TEU- VAN KIRKONKYLÄN KUPEES- SA. Komsin paikka muodostuu Luhtalan ja Varsalan loukosta, Teerenpaikasta, Pappilanhaasta sekä Sepän ja Rasin asuntoalueista. Vireä yhteistoiminta kyläläisten, Komsin koulun, entisen kyläkaupan ja Pappilankankaan hiihtomajan ympärillä sai aikoinaan aikaan sen, että Komsin Kyläseura perustettiin. Komsissa asuu noin 300 taloutta. Kylällä toimii kyläyhdistys sekä Teuvan Rivakan kyläosasto. Näkemisen arvoista kylässä on mm. kivipellot, Karvahuulen laavu, Luhtalan tuulimylly ja vanha taloyhteisö sekä Pappilankankaan hiihtomaja ulkoilureitistöineen. Pappilankankaan ulkoilualue on monipuolinen koko perheen liikuntapaikka, josta löytyy mm. ulkokuntoilulaitteet, keinuja, grillikota, huvimaja, pikkulaavu ja majoja, lato, leikkimökki sekä havukota. Vastaajien mielestä hyvää kylässä on mm. hyvä sijainti, luonto lähellä, ei liikenteen melua, aktiivinen ja turvallinen yhteisö, toimiva kylä. TYÖ EI PÄÄTY TÄHÄN, sillä kyseessä oli vasta haun ensimmäinen kierros. Ministeriön palautteen pohjalta strategiaa hiotaan vielä vähän ja toinen hakukierros toteutuu ensi keväänä, Pihlajaniemi kertoo. KEHITTÄMISSTRATEGIAN VISIOSSA ON PAINOTETTU SEURAAVIA ASIOITA: Edistetään yritysten syntymistä ja jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Edistetään yrittäjyyden syntymistä uusille toimialoille ja hyödynnetään alueen vetovoimatekijöitä entistä paremmin myös elinkeinotoiminnassa. Edistetään biotaloutta ja kestävien energiaratkaisujen hyödyntämistä. Tuetaan hyvien verkkoyhteyksien rakentamista ja hyödynnetään nopeaa tietoverkkoa uudenlaisten palveluiden tuottamiseen ja jakamiseen. Kehitetään suupohjalaisten tietoteknistä osaamista. Kehitetään asumista ja ympäristöä alueella. Edistetään uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittämistä palvelujen tuottamiseen. Edistetään lähidemokratiaa ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Edistetään alueen kulttuuritoimintaa. Vahvistetaan kulttuurin ja yhteistyön avulla asukkaiden paikallista ja alueellista identiteettiä. Alueen asukkaita kannustetaan omaehtoisesti kehittämään asuinpaikkaansa ja tarjotaan heille tietoa ja koulutusta kehittämistyöhön. Edistetään alueen kansainvälistymistä.

4 6 7 SUURPETOJA KAUHAJOELLA Kauhajoki pääsi otsikoihin, kun karhu juoksenteli kaupungin keskustassa! Uutisen nähdessä piti silmiänsä oikein hieraista ja varmaan joku luuli piilokamerapilaksi. Kauhajoki - lehden nettisivujen suurpedoista kertovia uutisia selatessa havaitsin yhden susiuutisen, ahmahavaintokin oli tehty, mutta karhuista oli useampi uutinen. Toiminta siirtyy uuteen osoitteeseen SUUPOHJAN ELÄINPALVELUT JENNI RANKAVIITA Suupohjan Eläinpalvelut on vuonna 2008 perustettu löytöeläinkoti ja eläinhoitola. Yritystä luotsaa Isojoelta lähtöisin oleva Jenna Kotokorpi. Hän aloitti löytöeläinpalvelun toiminimellä vuokratiloissa Kauhajoella ja siirsi toiminnan vuonna 2009 omiin tiloihin Dagsmarkiin. Elämä kuitenkin kuljetti Kotokorven Karijoelle ja mielessä itänyt yritystoiminnan kehittäminen alkoi yhä voimakkaammin nostaa päätään. SYKSYLLÄ 2013 Kotokorpi allekirjoitti tontin vuokrasopimuksen Karijoen kunnan kanssa. Sahakankaan teollisuusalueella on varattuna reilun hehtaarin määräala, jolle Suupohjan Eläinpalvelut aikoo rakennuttaa uudet tilat. Sijainti on sopiva yrityksen toiminnalle ja soveltuu myös ympäristöltään upeine ulkoilumaastoineen käyttötarkoitukseensa loistavasti. Vuokratulle tontille on syksyn aikana rakennettu tie. Varsinaisten toimitilojen rakentaminen aloitetaan heti kun keväälle ajoitetut raivaus- ja pohjatyöt on saatu valmiiksi. Eläinhoitolarakennus toimitetaan paikalle elementteinä. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusien tilojen avajaisia juhlitaan loppuvuodesta AJATUS UUSISTA TOIMITI- LOISTA on saanut alkunsa jo vuonna Kahdessa toimipisteessä työskennelleenä ja useissa eläinhoitoloissa vierailleena Kotokorpi tietää millaiset toimitilat ovat tämän kaltaiselle toiminnalle tarkoituksenmukaiset. Uudet tilat hän on itse suunnitellut ja sijaintikin on tarkkaan ja strategisesti harkittu. Yritystoiminnan Kotokorpi halusi muualle kuin kotipihaan, että kotona säilyy rauha ja yksityisyys. Silloinkin kun eläinhoitolassa ei ole paikalla työntekijöitä, hoidokkien hyvinvointia seurataan kotoa käsin valvontakameroiden välittämän kuvan perusteella. Tilat tulevat olemaan toimivat, tilavat, turvalliset sekä kestävät. KOTOKORPI HALUAA PITÄÄ KOIRAMÄÄRÄN KOHTUUL- LISENA, jotta jokainen koira pystytään hoitamaan yksilöllisesti ja niiden kanssa ehditään tehdä muutakin kuin nopeat ulkoiluttamiset. Uuteen eläinhoitolaan rakentuu majoitustilat kuuden eri perheen koirille, kullekin sisätila ja oma ulkotarha. Tilat on räätälöity myös aggressiivisen koiran hoitoon soveltuviksi. Lisäksi koiria varten rakennetaan tontille iso juoksutustarha. Kissoja uusi hoitola pystyy vastaanottamaan 40 ja myös niille tulee ulkoilumahdollisuus. Laaja tontti mahdollistaa monipuolisen toiminnan erilaisia tapahtumia ja oheistoimintaa on jatkossa helpompi järjestää. RAKENNUSPROJEKTILLE ON HAETTU TUKEA Leader-hankkeen kautta. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toimintaryhmän hallitus on antanut projektille myönteisen päätöksen, pankki on myöntänyt lainaa ja hakemus lausuntoineen on toimitettu eteenpäin ELY-keskukseen. ELY-keskus leimaa paperit siinä vaiheessa kun rakennuslupa myönnetään. TOIMINTAKATKOKSIA LÖY- TÖELÄINPALVELULLE TAI HOITOLATOIMINNALLE ei ole tiedossa. Vanhoissa tiloissa toimitaan, kunnes uudet valmistuvat. Palveluihin saadaan investoinnin jälkeen aiempaa monipuolisempi tarjonta. Yritys tekee yhteistyötä mm. koirahierojan kanssa ja uusissa tiloissa on huomioitu myös eläinlääkäri, joka jatkossa voi tehdä käyntejä hoitolan tiloihin ja suorittaa tavallisimpia toimenpiteitä paikan päällä. Lisäksi Suupohjan Eläinpalvelut tekee yhteistyötä Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksen kanssa. Kotokorpi toimii kahtena päivänä viikossa oppilaitoksella tuntiopettajana ja eläintenhoidon koulutusohjelman oppilaat puolestaan suorittavat tarhalla opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja. Suupohjan Eläinpalveluiden oma henkilökunta tarjoaa mm. turkinhoitoa, kynsien leikkausta, lääkkeiden antoa sekä koulutuspalvelua. Lähialueen eläimille tarjotaan myös kotihoitoa, eli voidaan käydä asiakkaan kotona hoitamassa lemmikkiä, jolloin vältytään siirtämästä esimerkiksi herkästi stressaantuvaa eläintä vieraaseen ympäristöön. Muun ohella Suupohjan Eläinpalvelut tarjoaa lemmikeille kuljetuspalvelua. Lemmikilleen voi tilata taksin vaikkapa eläinlääkärikäyntiä varten. Tulevaisuuden suunnitelmissa on lisäksi vesijuoksumatolla tapahtuva koirien kuntoutuspalvelu sekä eläinten uittopaikka toimitilojen kanssa samalle tontille. LISÄÄ TIETOA Suupohjan eläinpalveluista löytyy yrityksen facebook-sivuilta sekä nettisivuilta: elainpalvelut.blogspot.fi PÄIVI ALAKANGAS Seuraavaksi katselin suurpedot.fi sivustoa, jota julkaisee Metsähallitus, mutta sisällöstä vastaa laaja joukko suurpetoammattilaisia. Sieltä sainkin tietoa kuinka paljon suurpetoja Suomessa on ja kuinka paljon suurpetohavaintoja on tehty eri puolilla Suomea. Eli riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan maaliskuussa 2012 koko Suomen karhukannan kooksi arvioitiin karhua. Ahmoja Suomessa elää vähintään 170. Kesällä 2012 ilveksiä oli arviolta yksilöä ja helmikuun 2013 alussa sutta, eli susikanta olisi pienimmillään noin kymmeneen vuoteen. HAVAINNOT Petohavaintoverkoston tuottamien tietojen perusteella voidaan laatia kullekin lajille esiintymiskarttoja, joihin voi tutustua rktl.fi sivustolla. Verkosto koostuu alueen petoyhdyshenkilöistä, joita esimerkiksi Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen alueella on kymmenen ja joille voit havaintosi kertoa. Havaintoja on tehty Kauhajoella esiintymiskarttojen mukaan kaikista suurpedoistamme; karhusta, sudesta, ahmasta ja ilveksestä. Tarkemmat tiedot voi katsoa kauhajoenmetsastys.com sivuilta. Erilaisia havaintoja (näkö, kuulo, jälki) tehtiin viime vuonna 71 kappaletta ja tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 89 kappaletta. TUNNISTAMINEN Kaikki varmaan tunnistaisivat karhun, ilveksen ja ahman, mutta suden ja koiran erottaminen on vaikeaa. Suurpedot -sivuston mukaan susien pohjaväri on harmaankeltainen. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Jalkojen pohjaväri on harmaa, etujalkojen etupuolella voi olla musta juova. Väritys vaihtelee jonkin verran ja erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava. Suden korvat ovat pystyt ja muutenkin susi muistuttaa pystykorvaista koiraa. Suden häntä riippuu usein suorana ja silmät ovat vinot. MITÄ TEHDÄ? Miten sitten tulee toimia, jos kohtaa suurpedon? Kaikki luonnossa elävät eläimet varmaankin mahdollisuuksien mukaan välttelevät ihmisen kohtaamista. Perääntyä kannattaa kaikkien kohdalla, mutta juosta ei saa eikä kääntää selkäänsä. Kohdatessasi karhun peräänny rauhallisesti samalla hiljaa puhuen, älä huuda tai ääntele voimakkaasti, sillä karhu tulkitsee sen vihamielisyydeksi. Älä tuijota karhua silmiin, se merkitsee haastetta. Puuhun kiipeäminen ei pelasta vihaisen karhun hyökkäykseltä, koska karhu on ihmistä parempi kiipeilijä. Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, huuda lujaa, yritä näyttää kookkaalta ja suurelta sekä heiluttele käsiäsi uhkaavasti tai pyri lyömään sutta kepillä tai karahkalla. Hyvä neuvo oli myös, että jos olet autolla liikkeellä ja karhun kanssa tulee kolari, niin älä poistu autosta, vaan soita hälytyskeskukseen! Tässä vain osasia suurpedot.fi sivuston ohjeista. LUONTOYRITTÄJYYS Itä-Suomessa suurpedot nähdään myös luontoyrittäjyyden rahantulolähteenä. Mielenkiintoista luettavaa tarjoaa RKTL:n julkaisema Karhut elinkeinona millaisia ovat katselupalveluja tarjoavat yritykset? -selvitys. Selvityksessä haastateltiin karhujen ja muiden eläinten katselua ja kuvausta tarjoavia ohjelmapalveluyrittäjiä, jotka toimivat Itä- Suomen Kuusamon ja Lieksan välillä. Asiakkaita tuli kotimaasta ja ulkomailta, pääasiassa Keski-Euroopasta. Katselupalvelujen oheen on liitetty usein muitakin palveluja kuten kuvien myyntiä, majoitusta, ruoka- ja kuljetuspalvelua sekä kalastus- ja metsästyspalvelua. Haastatellut yrittäjät arvelivat luontomatkailun kasvavan sekä kotimaakunnassaan että koko Suomessa. JATKOSSA Itse olen luonnosta ja eläimistä kiinnostunut ja jatkan suurpetojen tutkimista. Suurpedot.fi sivuilla on vieläpä kivoja suurpetopelejä ja -tietovisoja, joilla voi testata suurpetotietämystään.

5 8 9 Marko Lähde aloitti Teuvan hallintojohtajana Teuvan uusi hallintojohtaja aloitti tehtävässään MARJO NEVALA Uuteen tehtäväänsä hän siirtyi Kuntarahoitus Oyj:stä, missä hän toimi osastonjohtajana. Marko on kotoisin Kauhajoelta, mistä opinnot veivät hänet Tampereelle 1990-luvun alkupuolella. Pääkaupunkiseudulle hän muutti valmistuttuaan Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna Edellisessä työpaikassaan Kuntarahoitus Oyj:ssä hän työskenteli kahdeksan vuotta. Markon perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Lapset ovat vielä pieniä, joten vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen kanssa touhuten. Tavoitteena on kuitenkin tasapainottaa arkea monipuolisella liikunnalla. MAASEUTUYMPÄRISTÖ VETÄÄ PUOLEENSA Itselläni ajatus muutosta takaisin Etelä-Pohjanmaalle hiipi mieleeni muutama vuosi sitten. Ajatus kypsyi mielessäni jonkin aikaa ja aloimme keskustella asiasta aktiivisemmin vaimoni kanssa tämän vuoden puolella. Pohdintojensa tuloksena Lähteet päätyivät siihen, että asuinympäristönä maaseutu sopii heille paremmin kuin pääkaupunkiseutu. Lisäksi lasten kasvattaminen pienemmällä paikkakunnalla tuntuu heistä luonnolliselta. Nähdessämme ilmoituksen hallintojohtajan paikasta Teuvalla, koimme sen tilaisuutena. Työ kuulosti kiinnostavalta ja se myös mahdollisti muuton Etelä-Pohjanmaalle. MONIPUOLINEN TOIMENKUVA Työtehtävät, järjestelmät, kollegat ja muut sidosryhmät ovat uusia, joten opittavaa on paljon. Teuvan kunnan organisaatio on ohut, minkä vuoksi työnkuvat kautta linjan ovat monipuolisia. Töitä tehdään laidasta laitaan, kun suuremmissa organisaatioissa usein erikoistutaan kapeammin tiettyyn erikoisosaamisalueeseen. Lähteen mukaan töiden monipuolisuus lisää työn mielekkyyttä ja tuo mukanaan myös lisähaasteita, joita työssä on hyvä olla. KUNTAKENTTÄ HAASTAVASSA TILANTEESSA Kuntakenttä toimii tällä hetkellä erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Samat haasteet koskevat useimpia suomalaisia kuntia, eikä Teuva ole tästä poikkeus. Muutoksia on mitä ilmeisimmin tulossa, mutta niitä ei kannata pelätä. Uskon, että tässäkin tilanteessa asiat kuitenkin päätyvät loppujen lopuksi hyvin, vaikka se ei tällä hetkellä siltä tuntuisikaan. Teuvalaisten näkökulmasta katsottuna täytyy pyrkiä löytämään ratkaisut, jotka antavat kunnalle ja kuntalaisille parhaat eväät tulevaisuuteen. Helppoa tämä ei ole, mutta tehtäväni on toimenkuvani puitteissa auttaa Teuvan kuntalaisia näiden ratkaisujen löytämisessä. TEUVALLA TEKEMISEN MEININKI Teuvalla on selkeästi tekemisen meininki ja luonteenomaista on myös yritteliäisyys, mikä kuuluukin osana Etelä-Pohjalaiseen luonteeseen. Asioita katsotaan monipuolisesti eri näkökulmista, mutta niitä viedään myös eteenpäin, eikä vaikeita tilanteita paeta. Mielipideeroja etenemistavoista teuvalaisilla tietenkin on, mutta kaikilla on kuitenkin selkeä tahtotila saada kunnan asiat hyvälle mallille. Tämä on omasta näkökulmasta katsottuna hyvä lähtökohta omassa työssä suoriutumiseen. "ITSELLÄNI AJATUS muutosta takaisin Etelä-Pohjanmaalle hiipi mieleeni muutama vuosi sitten.", Marko Lähde kertoo. Olli Forsten aloitti SEK:n elinkeinojohtajana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän elinkeinojohtaja kannustaa nuoria yrittäjyyteen. KUVASSA ELINKEINOJOHTAJA Olli Forstén metsätyöharrastuksensa parissa. PIA NURMELA SEK:n uunituore elinkeinojohtaja Olli Forstén; kuka olet ja mistä tulet? Olen yli viisikymppinen porilainen kauppatieteilijä. Työurani olen pääosin tehnyt pankkialalla, mutta myös logistiikka- sekä viestintätoimialat ovat tulleet tutuiksi. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi lasta, jotka ovat jo lentäneet pois pesästä. Ennen saapumistani Suupohjaan työskentelin Kantasäästöpakissa, joka toimii Kanta-Hämeessä. Harrastuksiini kuuluvat liikunta, lukeminen, musiikki, golf ja metsätyöt. Olit varmasti ennalta tutustunut Suupohjaan ja seutukuntamme kehittämisen kärkiin. Mikä mielestäsi on Suupohjan vahvuus? Näen Suupohjan vahvuutena erityisesti vahvan yrittäjähenkisyyden. Entä mahdollisuudet; mihin seutukunnan pitäisi keskittyä? Tärkeänä näen nuorten kannustamisen yrittäjyyteen ja rohkeuden sukupolvenvaihdoksiin. Sinulla vahva kokemus ja tausta esimerkiksi pankkimaailmasta. Millaista osaamista tuot mukanasi seutukuntaan? Tuon mukanani vahvan kokemuksen yritysten rahoittamisesta sekä talouteen liittyvistä asioista. Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä? Tutustun elinkeinotoimen työntekijöihin sekä heidän vastuullaan oleviin tehtäviin, kuntayhtymän sidosryhmiin ja seutukunnan yrittäjiin. Millaiset ovat tavoitteesi elinkeinojohtajana? Tavoittelen yhteen hiileen puhaltamisen henkeä ja tekemisen meininkiä! Millaiset ovat terveisesi lukijoille? Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Suupohjan KULTTUURIYHDISTYS Kymmenen vuotta seudullisen kulttuuritoiminnan mahdollistajana Tänä vuonna Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry:n perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta. Yhdistys perustettiin monien selvitysten jälkeen täydentämään kunnallisia kulttuuripalveluita ja luomaan mahdollisuuksia seudulliseen yhteistyöhön kulttuurin saralla. Yhdistystä olivat synnyttämässä seudun kunnat, seudullista yhteistyötä kartoittaneet hankkeet sekä Kauhajoen seudun Verkostopilotti. ANNE YLIHÄRSILÄ Kulttuuriyhdistyksen alkuperäisiä jäsenkuntia olivat Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Myöhemmin mukaan liittyi Kaskinen suomenkielisten asukkaiden osalta. Kuntien säästötoimenpiteiden johdosta jäsenkunnat ovat yksi toisensa jälkeen vetäytyneet pois yhdistyksen toiminnasta, joten Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminta nykyisessä muodossaan päättyy vuoden vaihteessa. Kymmenvuotisen historiansa aikana yhdistys on kuitenkin saanut aikaan merkittäviä asioita Suupohjan seutukunnassa, joten nyt on hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin. SPELIT SUUPOHJASSA JA MUITA TAPAHTUMIA Ensimmäiset kolme vuotta seudullisen kulttuurisihteerin työpanoksesta meni suuri osa Spelit Suupohjassa -kansanmusiikkitapahtumien järjestelyihin. Lisäksi yhdistys järjesti monia omia pienempiä tapahtumia sekä konsultoi ja avusti paikallisia kulttuuritoimijoita kulttuuriasioissa. Vuosina yhdistys jatkoi seudullisten ja kiertävien tapahtumien järjestämistä sekä aloitti yksilöllisen ja perusteellisen apurahaneuvonnan seudun yhteisöille ja yksityisille henkilöille. HANKKEILLA MERKITTÄVIÄ RESURSSEJA KULTTUURITOIMINTAAN Kulttuuriyhdistys on toteuttanut yhteistyössä seudun kulttuuritoimijoiden kanssa monta suurta Leader-rahoitteista kulttuurihanketta. Yhdistyksen ensimmäinen hanke alkoi Suupohjan teatteriharrastajien aloitteesta jo vuoden 2006 lopussa. Onnenmaa-hankkeen aikana järjestettiin monia teat terialan koulutuksia sekä hankittiin laadukkaat äänentoistolaitteet seudun teatterija kulttuuritoimijoiden käyttöön. Yhdistyksen ensimmäinen oma isompi hanke oli Bändikoulu-hanke sekä Bändikamat-investointihanke. Bändikoulussa 9 13-vuotiaat lapset Kulttuuriyhdistys on kymmenvuotisen toimintansa aikana pystynyt kaatamaan kuntien välisiä kulttuuriraja-aitoja niin, että eri kulttuuritoimijat ovat löytäneet toisensa ja huomanneet yhteistyön voiman." pääsivät tutustumaan eri soittimiin sekä harjoittelemaan bändisoittoa ammattitaitoisen opettajan opastuksella. Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa ja sen jälkeen bändikoulut ovat jatkaneet eri puolilla Suupohjaa joko kansalaisopiston kurssina tai kunnan/koulun kerhotoimintana. Hankeen myötä hankitut soittimet ovat edelleen seudun koulujen ja bändikoululaisten käytössä. Kipinä-kuvataidehanke alkoi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Hankkeen toimintaajatuksena on antaa monipuolista ja korkeatasoista koulutusta kaikenikäisille kuvataiteen harrastajille sekä löytää uusia yleisöjä kuvataiteelle. Hankeen aikana järjestetään parikymmentä eri sisältöistä kuvataidekurssia sekä näyttelyitä. Tänä vuonna yhdistys on aloittanut myös Luovuus kohtaa teknologian -selvityshankkeen, jonka aikana on tarkoitus selvittää minkälaisia tarpeita, resursseja ja toimijoita seudulla on aiheen tiimoilta. Selvityshankkeen pohjalta suunnitellaan seudulle yksi tai useampia aiheeseen liittyviä varsinaisia kehittämis- tai investointihankkeita, joiden toteuttajina voivat toimia eri tahot. Kulttuurikummi-hankkeen avulla on tarkoitus kehittää ja konseptoida kulttuurikummitoimintaa. Yhdistys on saanut hankkeeseen merkittävän avustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen aikana koulutetaan uusia kulttuurikummeja sekä luodaan toimintamalli ja koulutuspaketti, joita voidaan käyttää myös muualla päin Suomea. LOPUKSI Suupohjan Kulttuuriyhdistys on kymmenvuotisen toimintansa aikana pystynyt kaatamaan kuntien välisiä kulttuuriraja-aitoja niin, että eri kulttuuritoimijat ovat löytäneet toisensa ja huomanneet yhteistyön voiman. Vaikka Kulttuuriyhdistyksen toiminnan päättymisen jälkeen seudun kulttuurikentältä katoaa yhden kokoaikaisen kulttuurialan ammattilaisen työpanos, jää seudulle vahva yhdessä tekemisen meininki.

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat TARJOUSPYYNTÖ Päivämäärä: 15.7.2014 Hankinnan / tarjouspyynnön nimike: Suupohjan Systeemit - uusien yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat asiantuntijatyöt Hankinnan tilaaja/ hankintayksikkö:

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127 Viranomainen SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN PÖYTÄKIRJA KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Sivu 127 KOKOUSAIKA 28.12.2011 klo 18.30 19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET POISSA ESITTELIJÄ MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot