UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA. Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / 2013-2014 ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA"

Transkriptio

1 Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA Yhä useampi surffaa valokuidun kautta Suupohjassa s. 3 Kuva: Heikki Mahlamäki Suupohja vuonna 2024 s. 10 UUSIUTUVA ENERGIA SUUPOHJASSA Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta 38 % vuoteen 2020 mennessä. Suupohjassa tätä tavoitetta on lähdetty vauhdittamaan Leader-rahoitteisella Energiaomavarainen Suupohja -hankkeella. s. 14 Yrityspalveluilla elinvoimaa seudulle s. 19

2 2 SISÄLLYSLUETTELO AJANKOHTAISTA Uusia yrityksiä etsitään aktiivisesti Suupohjaan Parhaat kylät palkittiin Uusia tuulia Suupohjassa Suupohjan eläinpalvelut Suurpetoja Kauhajoella Marko Lähde aloitti Teuvan hallintojohtajana Suupohjan kulttuuriyhdistys Suupohja 2024 Suupohja Euroopan tietoliikennealan näyttämönä icare - Yhteisöllisyyttä seutuverkossa? Uusiutuvan energian hyödyntäminen Suupohjassa Näkökulmia luomuun Koti Suupohjassa Koordinointihankkeilla tuetaan pieniä hankkeita Suupohjan ammatti-instituutin kauppaoppilaitos kouluttaa pelialan osaajia Yrityspalveluilla elinvoimaa seudulle Seutukuntapilotit tulevat TALVI / ULKOASU: MEDIAPORRAS OY PAINOSMÄÄRÄ: KPL PAINO: BOTNIA PRINT ISSN Suupohjan seutukunnan asukaslehti Suupohjan seutukunnan asukaslehti LEHDEN JULKAISIJA Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PÄÄTOIMITTAJA Timo Vesiluoma P s. 15 Päätoimittajalta TIMO VESILUOMA päätoimittaja MUUTOKSIA JA PYSYVIÄ ARVOJA Muutosta on taas ilmassa. Joskus tuntuu, kuin yhteiskunnan mannerlaatat olisivat alati liikkeessä. Megatrendit, mm. maapalloistuminen, digitaalisuus ja vihreä talous vaikuttavat lähes kaikkiin toimintoihin. Yritysmaailmassa uudistuvat toimintatavat, tuotteet ja palvelut ovat pärjäämisen ehtoja. Myös julkisella puolella uusi palvelu tai organisaatiomalli saatetaan muuttaa pian uudestaan. Suupohjassakin vankat ja perinteiset instituutiot, kunnat ovat viime aikoina pohtineet toimintansa perusteita ja mahdollisia liitoskumppaneita. Toki on pysyvääkin. Ympärillämme oleva luonto sekä toisaalta ihmisten identiteetti ja arvot eivät muutu kovin nopeasti. Onkin ehkä niin, että mitä enemmän yritystoiminta, teknologia ja organisaatiot muuttuvat ympärillämme, sitä enemmän kaivataan vastapainoksi jotain yhteisöllistä ja pysyvää. Luonto, perinteiset kylät ja yhteisöllisyys ovat asioita, jotka ihmiset kokevat yhä tärkeiksi. On hyvä, että pienet ja vähän suuremmatkin kylät jaksavat olla aktiivisia. Kylien yhteisöllisyys on liima, joka voi vahvistaa myös paikallisia palveluja ja helpottaa kohtaamaan muutoksia. POSTIOSOITE Suupohjalainen, c/o Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Teknologiapuisto 1, Kauhajoki Maatalous on viime vuosina keskittynyt suuriin, tehokkaisiin tuotantoyksiköihin. Silti myös perinteisemmällä luomutuotannolla on mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja maailmanmarkkinoiden epävakauden myötä luomu- ja lähiruoan kysyntä kasvaa. Myös kotimaisen uusiutuvan energian tuottaminen ja käyttö tullee lisääntymään. Maaseudun luonto lähellämme luo tilaisuuksia myös retkeilyyn sekä virkistys- ja hoivapalveluihin. Seudun kilpailukyvyn ja pärjäämisen kannalta muutoksessa on yritettävä pysyä mukana. Tässä lehdessä tuodaankin esille useita Suupohjan seudun kehittämistoimia. Menossa on EU:n ohjelmakauden vaihde. Vanha ohjelmakausi jää taakse ja uusi on alkamassa. Tulossa on mm. uusi LEADER-ohjelma, jonka perusteet viimeistellään Suupohjassa lähikuukausina. Yrittäjyys on paikallisen asuminen ja elämisen kulmakivi. Julkisen sektorin kehitystoiminnan tehtävänä on luoda hyviä toimintaedellytyksiä yrittämiselle. Suupohjassa SEK haluaa panostaa yrityspalveluihin vuonna 2014 avaamalla yhteistyössä Teuvan kunnan kanssa uuden, määräaikaisen elinkeinoasiamiehen viran. Kuntayhtymän uusi elinkeinojohtaja Olli Forstén tuo myös osaamisellaan lisäresursseja SEK:n yrityspalveluyksikön toimintaan. Toimenpiteitä ovat myös omistajanvaihdosten tukeminen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja EU-yritystukiasioista tiedottaminen. SEK on myös laatinut Suupohjan seutukunnalle uusien yritysten sijoittumisen palvelupaketin nimeltään Polku perille, Välillä on syytä myös rauhoittua ja nauttia luonnosta. Suupohjalainen toivottaakin kaikille Hyvää Joulua ja mukavaa talvea! TOIMITUSSIHTEERI Sirkku Ylikoski TAITTO Rosanna Salminen MEDIAPORRAS OY Yhä useampi surffaa valokuidun kautta huippunopeuksilla Suupohjassa MIRKA PEKONEN Nopeampi ja varmempi netti valokuidun kautta on tänäkin vuonna saavuttanut yhä useamman suupohjalaisen. Suupohjan Seutuverkko Oy on vuonna 2013 rakentanut valokuituliittymiä Kauhajoen Hangaskylään, Valkamankylään ja Luomankylään sekä Kurikan Jurvan Tupenkylään, Kestiin, Järvenpäähän ja Närvijoelle. Kaikkiaan uusia liittymiä on tietoliikenneverkon piiriin vuonna 2013 tullut noin 100 kpl. Suupohjan Seutuverkko rakentaa ja ylläpitää avointa valokuituverkkoa, mikä asiakkaalle tarkoittaa käytännössä mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia ja palveluita. Tällä hetkellä Suupohjan Seutuverkossa on viisi palveluntarjoajaa, joilta kuntalaiset voivat tilata palveluitaan. - Avoin valokuituverkko on iso etu, sillä se pitää kuukausihinnat edullisina ja antaa asiakkaille valinnanvapauden, kertoo Aatu Samppala Suupohjan Seutuverkosta. Internetin lisäksi valokuituliittymä mahdollistaa esimerkiksi television tehokkaan käytön, erilaiset valvontaratkaisut ja etätyöskentelyn. - Valokuituliittymä tehostaa etätyöskentelyä huomattavasti. Valokuidun siirtokapasiteetti on valtava verrattuna perinteiseen kuparikaapeliin tai mokkuloihin, sillä kuidussa data liikkuu molempiin suuntiin samalla nopeudella. Asiakkaamme ovat tästä innoissaan, sillä se antaa yrittäjille uusia mahdollisuuksia kehittää palveluitaan, Samppala jatkaa. Vuoden 2013 aikana Suupohjan Seutuverkko on tuonut valokuituliittymät myös Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokraasuntojen hallinnoimiin keskusta-alueen vuokrakiinteistöihin. Nyt yhtiön kaikilla keskusta-alueen vuokralaisilla on käytettävissään perusnetti, jonka lisäksi asukkaan on mahdollista tilata lisänopeutta Suupohjan Seutuverkon kautta aina 100 Mbit/s asti. Valokuituyhteys tehostaa kiinteistöjen valvontaa ja lisää turvallisuutta tuoden samalla lisäarvoa asukkaille. LISÄTIEDOT: Suupohjan seutuverkko Oy tj. Aatu Samppala, p , myyntipäällikkö Mirka Pekonen, p UUSIA YRITYKSIÄ etsitään aktiivisesti Suupohjaan Kauhajoen seutu käsittäen koko Suupohjan alueen on käynnistänyt aktiivisen uusien yritysten houkuttelun alueelle. JAANA SUKSI Aloitimme reilu vuosi sitten pohtimaan, miten voisimme houkutella seudulle uusia yrityksiä. Pidimme palvelutuotteistamiseen erikoistuneen asiantuntijan johdolla Kauhajoen kaupungin sekä Suupohjan elinkeinotoimen ja LC Logistics Centerin Oy:n kanssa ideointipalavereita ja työpajoja, joiden lopputuotteena on polkuperille-palvelutuote. Sen lisäksi on laadittu suunnitelma siitä, miten meidän seutukunta voisi lähteä tavoittelemaan uusia yrityksiä. Tätä työtä koordinoi SEK:n hallinnoima ja Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämä EAKR-rahoitteinen Sorvaamo-hanke. SEUTUMME EROTTUU KLUSTEREIDEN AVULLA Jotta paikka voisi olla vetovoimainen, tarvitaan erottautumista, erilaistamista, erikoistumista. Pelkästään paikan markkinointi ei riitä: osaajien ja yritysten houkuttelu on kytkettävä laajempaan kontekstiin, kuten erikoistuneisiin yrityskeskittymiin, klustereihin. Erityisesti pienille seutukunnille klustereiden brändit voivat olla huomattavasti hyödyllisempiä kuin niin kutsutut kaupunkibrändit. Hyvä esimerkki tästä löytyy Vaasasta: Oulu puolestaan pääsi viime vuonna ainoana eurooppalaisena kärkiseitsikkoon maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa etsitään älykkäitä yhteisöjä. Meidän seutumme vahvuus ovat erikoistuneet klusterit; materiaalinkäsittelyalalla seudulla on yli 40 vuoden perinteet. Vielä vanhempi kluste- POLKUPERILLE-PALVELU: https://www.facebook.com/polkuperille Lisätietoja: projektipäällikkö Jaana Suksi p ri, yli 300-vuotta, on huonekaluala. Näillä mennään siis. Teemme täsmähakuja yrityksiin, jotka täydentäisivät yritysverkostoamme: kohteita ovat erityisesti älyteknologian yritykset kuten tunnisteteknologian yritykset esim. konenäkö, RFID-, kone-ja laitesuunnittelu sekä nopeaa laajakaistaa hyödyntävät yritykset. Lisäksi pyrimme nostamaan seutua yleiseen tietoisuuteen hyvänä yrityspaikkana. Markkinoimme seutua mm. massapostituksilla, facebook-kampanjoilla sekä teollisuusmessuilla. Suupohjalainen TALVI

3 4 5 Uusia tuulia SUUPOHJASSA KOMSIN KYLÄ oli yksi Paras kylä -kilpailun palkituista. PIENET JOUTSENET herättivät esityksellään hilpeyttä Kekrikemuissa. PARHAAT KYLÄT PALKITTIIN kylätoiminnan sadonkorjuujuhlissa Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin perinnettä kylätoiminnan sadonkorjuujuhlana elvytettiin Mietaan nuorisoseuralla pidetyissä Kekrikemuissa. EU:n ohjelmakausi on jälleen vaihtumassa. Uusi ohjelmakausi alkaa ensi vuoden aikana ja sitä toteutetaan aina vuoteen 2020 asti. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jo vuodesta 1996 lähtien hallinnoima LEADERtoiminta jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella. Kehittämisyhdistyksen toiminta-alueeseen tulee uuden ohjelmakauden myötä muutos, kun koko Kurikka tulee siihen mukaan. Kehittämisyhdistys avaa Kurikkaan myös toisen toimipisteen uuden ohjelmakauden alkaessa. Paikallisen kehittämisstrategian/leader-ohjelman valmistelu aloitettiin Suupohjassa jo keväällä 2012, jolloin yhdistyksen hallitus perusti ohjelman valmistelutyöryhmän koordinoimaan strategian valmistelutyötä. Työryhmä koottiin paikallisten järjestöjen, kylätoimikuntien, yrittäjien ja kuntien edustajista. kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi kehittämisyhdistyksestä kertoo. KEHITTÄMISSTRATEGIAA VALMISTELTU TEEMARYHMISSÄ Ohjelmatyötä varten perustettiin valmistelutyöryhmän lisäksi kuusi eri teemaryhmää, joiden jäsenet edustavat alueen eri toimijatahoja. Näissä ryhmissä oli mukana yli 80 jäsentä. Teemaryhmien tehtävänä oli miettiä alueen tulevaisuutta oman teemansa näkökulmasta. Ryhmät toimivat seuraavilla teemoilla; tietoyhteiskunta, pienyrittäjyys ja työpaikat, elintarvi- ke, kestävät energiaratkaisut, peruspalvelut ja kylien kehittäminen sekä aktiivinen asukas. Valitut teemat ovat nousseet esiin nykyisen ohjelmakauden kuluessa. Työryhmätyöskentelyn lisäksi strategian sisältöön on voinut vaikuttaa mm. yhdistyksen www-sivujen kautta ja eri tilaisuuksissa. PAIKALLISEN KEHITTÄMISSTRATEGIAN PAINOTUKSET Suupohjan paikallisen kehittämisstrategian visio 2020 on seuraava: Suupohja on vuonna 2020 elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Alueen asukkaat ja kilpailukykyiset yritykset ovat aktiivisesti mukana kestävässä kehitystyössä ja verkottuvat alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Omaleimainen, vahva kulttuuritarjonta vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä sekä alueen vetovoimaisuutta. PÄÄTÖKSET VIELÄ TEKEMÄTTÄ Suupohjan paikallinen kehittämisstrategia/hakemus LEADER-toimintaryhmäksi jätettiin maa- ja metsätalousministeriöön kesäkuussa. Työ ei pääty tähän, sillä kyseessä oli vasta haun ensimmäinen kierros. Ministeriön palautteen pohjalta strategiaa hiotaan vielä vähän ja toinen hakukierros toteutuu ensi keväänä, Pihlajaniemi kertoo. Valtakunnallisen valmistelutyön perusteella hanke- ja yrityspuolen rahoitusmahdollisuudet pysyvät melko lailla nykyisellään. Mitään päätöksiä ei asioista vielä kuitenkaan ole ja vasta ensimmäiset versiot laista ja asetuksista ovat olleet kommentointikierroksilla eri tahoilla. Asioiden valmistelu nojautuu pitkälti EU-tason päätöksiin ja tällä hetkellä tärkeät päätökset ovat vielä tekemättä. TUIJA TAKAMÄKI Juhlassa palkittiin Seinäjoen seudun, Suupohjan ja Kyrönmaan Paras kylä kilpailun eniten ääniä saaneet kylät. Kilpailua järjestettiin keväästä syksyyn mm. kylätapahtumissa, messuilla, markkinoilla sekä Internetissä. Kilpailun tavoitteena oli kylien näkyvyyden lisääminen sekä kylätoiminnan myönteisen imagon vahvistaminen. Kilpailuun tuli yhteensä 1226 vastausta ja parhaaksi kyläksi esitettiin 166 kylää. Voittajakylät olivat Ylistaron Asemanseutu, Hyyppä Kauhajoelta ja Tervajoki Vähästäkyröstä. Toiselle sijalle tulivat Keskikylä Jalasjärveltä, Päntäne Kauhajoelta sekä Lehmäjoki Isostakyröstä. Kolmannelle sijalle tulivat Kihniänkylä Seinäjoelta ja Koskenkorva Ilmajoelta (jaettu kolmas sija), Komsi-Kirkonkylä Teuvalta ja Orismala Isostakyröstä. SUUPOHJAN PARHAAT KYLÄT OVAT AKTIIVISIA JA VIREITÄ HYYPPÄ on lähes 40 kilometriä pitkä, noin 1000 asukkaan kylä, joka koostuu noin 30 pikkukylästä. Hyypänjokilaakso on kansallisesti merkittävä maisemakohde, jota myös hoidetaan ja kehitetään. Tästä työstä tuli viime vuonna tunnus: Suomen paras maisemahanke. Kylässä on hyvät palvelut, mm. oma koulu ja yksityinen päiväkoti, kyläkauppa, hyvät kokoontumistilat ja harrastusmahdollisuudet. Kylässä toimii liki 10 aktiivista seuraa, joiden toimesta kylällä järjestetään erilaisia tapahtumia mm. Hyyppä-Hiihto ja Kauha-Hiihto. Kylä on valittu myös vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi vuonna Hyypässä parasta on vastaajien mukaan mm. rauhallisuus, kaunis luonto, mukavat ihmiset, tilaa hengittää, turvallisuus ja yhteisöllisyys. PÄNTÄNE ON NOIN 500 TA- LOUDEN JA 1000 ASUKKAAN ELINVOIMAINEN KYLÄ, josta löytyy mm. koulu, kauppa, pankki, neuvola, seurakuntakoti, kirjasto ja päivähoito. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Kansalaisopiston liikuntaharrastukset ja käsityökurssit sekä kylän monet yhdistykset järjestävät toimintaa. Päntäneen Nuorisoseuralla on tilat monenlaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin, mm. lentopalloon, sulkapalloon, salibandyyn, teatteriin ja 4H-kerhoon. Talolla järjestetään myös tansseja ja lounaita ja sitä vuokrataan juhliin ja tapahtumiin. Kylässä on urheilukenttä ja jääkaukalo, jotka ovat myös koulun käytössä. Päntäneen metsästysseuran majalla Hiukkajärvellä järjestetään vuosittain kylmävesi- ja avantouintia ja majan yhteydessä on yleinen uimaranta. Päntäneellä Korpikylässä sijaitsee 18-reikäinen Botnia Golfin kenttä. Päntäneen Lions Club toimii kylän hyväksi ja järjestää erilaisia tapahtumia. Puskankylän MKS järjestää vuosittain traktorivetokisat ja pääsiäisvalkian Puskanperällä. Pän- Kilpailun tavoitteena oli kylien näkyvyyden lisääminen sekä kylätoiminnan myönteisen imagon vahvistaminen. " täneen seurakuntakodilla toimii esim. perhekerho ja kultaiseniän kerho. Kylässä parasta on mm. oma vapaus ja riittävä väljyys, yhteisöllisyys, vireä seuratoiminta, rauhallinen, elinvoimainen kotikylä, luonto. KOMSIN KYLÄ SIJAITSEE TEU- VAN KIRKONKYLÄN KUPEES- SA. Komsin paikka muodostuu Luhtalan ja Varsalan loukosta, Teerenpaikasta, Pappilanhaasta sekä Sepän ja Rasin asuntoalueista. Vireä yhteistoiminta kyläläisten, Komsin koulun, entisen kyläkaupan ja Pappilankankaan hiihtomajan ympärillä sai aikoinaan aikaan sen, että Komsin Kyläseura perustettiin. Komsissa asuu noin 300 taloutta. Kylällä toimii kyläyhdistys sekä Teuvan Rivakan kyläosasto. Näkemisen arvoista kylässä on mm. kivipellot, Karvahuulen laavu, Luhtalan tuulimylly ja vanha taloyhteisö sekä Pappilankankaan hiihtomaja ulkoilureitistöineen. Pappilankankaan ulkoilualue on monipuolinen koko perheen liikuntapaikka, josta löytyy mm. ulkokuntoilulaitteet, keinuja, grillikota, huvimaja, pikkulaavu ja majoja, lato, leikkimökki sekä havukota. Vastaajien mielestä hyvää kylässä on mm. hyvä sijainti, luonto lähellä, ei liikenteen melua, aktiivinen ja turvallinen yhteisö, toimiva kylä. TYÖ EI PÄÄTY TÄHÄN, sillä kyseessä oli vasta haun ensimmäinen kierros. Ministeriön palautteen pohjalta strategiaa hiotaan vielä vähän ja toinen hakukierros toteutuu ensi keväänä, Pihlajaniemi kertoo. KEHITTÄMISSTRATEGIAN VISIOSSA ON PAINOTETTU SEURAAVIA ASIOITA: Edistetään yritysten syntymistä ja jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Edistetään yrittäjyyden syntymistä uusille toimialoille ja hyödynnetään alueen vetovoimatekijöitä entistä paremmin myös elinkeinotoiminnassa. Edistetään biotaloutta ja kestävien energiaratkaisujen hyödyntämistä. Tuetaan hyvien verkkoyhteyksien rakentamista ja hyödynnetään nopeaa tietoverkkoa uudenlaisten palveluiden tuottamiseen ja jakamiseen. Kehitetään suupohjalaisten tietoteknistä osaamista. Kehitetään asumista ja ympäristöä alueella. Edistetään uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittämistä palvelujen tuottamiseen. Edistetään lähidemokratiaa ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Edistetään alueen kulttuuritoimintaa. Vahvistetaan kulttuurin ja yhteistyön avulla asukkaiden paikallista ja alueellista identiteettiä. Alueen asukkaita kannustetaan omaehtoisesti kehittämään asuinpaikkaansa ja tarjotaan heille tietoa ja koulutusta kehittämistyöhön. Edistetään alueen kansainvälistymistä.

4 6 7 SUURPETOJA KAUHAJOELLA Kauhajoki pääsi otsikoihin, kun karhu juoksenteli kaupungin keskustassa! Uutisen nähdessä piti silmiänsä oikein hieraista ja varmaan joku luuli piilokamerapilaksi. Kauhajoki - lehden nettisivujen suurpedoista kertovia uutisia selatessa havaitsin yhden susiuutisen, ahmahavaintokin oli tehty, mutta karhuista oli useampi uutinen. Toiminta siirtyy uuteen osoitteeseen SUUPOHJAN ELÄINPALVELUT JENNI RANKAVIITA Suupohjan Eläinpalvelut on vuonna 2008 perustettu löytöeläinkoti ja eläinhoitola. Yritystä luotsaa Isojoelta lähtöisin oleva Jenna Kotokorpi. Hän aloitti löytöeläinpalvelun toiminimellä vuokratiloissa Kauhajoella ja siirsi toiminnan vuonna 2009 omiin tiloihin Dagsmarkiin. Elämä kuitenkin kuljetti Kotokorven Karijoelle ja mielessä itänyt yritystoiminnan kehittäminen alkoi yhä voimakkaammin nostaa päätään. SYKSYLLÄ 2013 Kotokorpi allekirjoitti tontin vuokrasopimuksen Karijoen kunnan kanssa. Sahakankaan teollisuusalueella on varattuna reilun hehtaarin määräala, jolle Suupohjan Eläinpalvelut aikoo rakennuttaa uudet tilat. Sijainti on sopiva yrityksen toiminnalle ja soveltuu myös ympäristöltään upeine ulkoilumaastoineen käyttötarkoitukseensa loistavasti. Vuokratulle tontille on syksyn aikana rakennettu tie. Varsinaisten toimitilojen rakentaminen aloitetaan heti kun keväälle ajoitetut raivaus- ja pohjatyöt on saatu valmiiksi. Eläinhoitolarakennus toimitetaan paikalle elementteinä. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusien tilojen avajaisia juhlitaan loppuvuodesta AJATUS UUSISTA TOIMITI- LOISTA on saanut alkunsa jo vuonna Kahdessa toimipisteessä työskennelleenä ja useissa eläinhoitoloissa vierailleena Kotokorpi tietää millaiset toimitilat ovat tämän kaltaiselle toiminnalle tarkoituksenmukaiset. Uudet tilat hän on itse suunnitellut ja sijaintikin on tarkkaan ja strategisesti harkittu. Yritystoiminnan Kotokorpi halusi muualle kuin kotipihaan, että kotona säilyy rauha ja yksityisyys. Silloinkin kun eläinhoitolassa ei ole paikalla työntekijöitä, hoidokkien hyvinvointia seurataan kotoa käsin valvontakameroiden välittämän kuvan perusteella. Tilat tulevat olemaan toimivat, tilavat, turvalliset sekä kestävät. KOTOKORPI HALUAA PITÄÄ KOIRAMÄÄRÄN KOHTUUL- LISENA, jotta jokainen koira pystytään hoitamaan yksilöllisesti ja niiden kanssa ehditään tehdä muutakin kuin nopeat ulkoiluttamiset. Uuteen eläinhoitolaan rakentuu majoitustilat kuuden eri perheen koirille, kullekin sisätila ja oma ulkotarha. Tilat on räätälöity myös aggressiivisen koiran hoitoon soveltuviksi. Lisäksi koiria varten rakennetaan tontille iso juoksutustarha. Kissoja uusi hoitola pystyy vastaanottamaan 40 ja myös niille tulee ulkoilumahdollisuus. Laaja tontti mahdollistaa monipuolisen toiminnan erilaisia tapahtumia ja oheistoimintaa on jatkossa helpompi järjestää. RAKENNUSPROJEKTILLE ON HAETTU TUKEA Leader-hankkeen kautta. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toimintaryhmän hallitus on antanut projektille myönteisen päätöksen, pankki on myöntänyt lainaa ja hakemus lausuntoineen on toimitettu eteenpäin ELY-keskukseen. ELY-keskus leimaa paperit siinä vaiheessa kun rakennuslupa myönnetään. TOIMINTAKATKOKSIA LÖY- TÖELÄINPALVELULLE TAI HOITOLATOIMINNALLE ei ole tiedossa. Vanhoissa tiloissa toimitaan, kunnes uudet valmistuvat. Palveluihin saadaan investoinnin jälkeen aiempaa monipuolisempi tarjonta. Yritys tekee yhteistyötä mm. koirahierojan kanssa ja uusissa tiloissa on huomioitu myös eläinlääkäri, joka jatkossa voi tehdä käyntejä hoitolan tiloihin ja suorittaa tavallisimpia toimenpiteitä paikan päällä. Lisäksi Suupohjan Eläinpalvelut tekee yhteistyötä Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksen kanssa. Kotokorpi toimii kahtena päivänä viikossa oppilaitoksella tuntiopettajana ja eläintenhoidon koulutusohjelman oppilaat puolestaan suorittavat tarhalla opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja. Suupohjan Eläinpalveluiden oma henkilökunta tarjoaa mm. turkinhoitoa, kynsien leikkausta, lääkkeiden antoa sekä koulutuspalvelua. Lähialueen eläimille tarjotaan myös kotihoitoa, eli voidaan käydä asiakkaan kotona hoitamassa lemmikkiä, jolloin vältytään siirtämästä esimerkiksi herkästi stressaantuvaa eläintä vieraaseen ympäristöön. Muun ohella Suupohjan Eläinpalvelut tarjoaa lemmikeille kuljetuspalvelua. Lemmikilleen voi tilata taksin vaikkapa eläinlääkärikäyntiä varten. Tulevaisuuden suunnitelmissa on lisäksi vesijuoksumatolla tapahtuva koirien kuntoutuspalvelu sekä eläinten uittopaikka toimitilojen kanssa samalle tontille. LISÄÄ TIETOA Suupohjan eläinpalveluista löytyy yrityksen facebook-sivuilta sekä nettisivuilta: elainpalvelut.blogspot.fi PÄIVI ALAKANGAS Seuraavaksi katselin suurpedot.fi sivustoa, jota julkaisee Metsähallitus, mutta sisällöstä vastaa laaja joukko suurpetoammattilaisia. Sieltä sainkin tietoa kuinka paljon suurpetoja Suomessa on ja kuinka paljon suurpetohavaintoja on tehty eri puolilla Suomea. Eli riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan maaliskuussa 2012 koko Suomen karhukannan kooksi arvioitiin karhua. Ahmoja Suomessa elää vähintään 170. Kesällä 2012 ilveksiä oli arviolta yksilöä ja helmikuun 2013 alussa sutta, eli susikanta olisi pienimmillään noin kymmeneen vuoteen. HAVAINNOT Petohavaintoverkoston tuottamien tietojen perusteella voidaan laatia kullekin lajille esiintymiskarttoja, joihin voi tutustua rktl.fi sivustolla. Verkosto koostuu alueen petoyhdyshenkilöistä, joita esimerkiksi Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen alueella on kymmenen ja joille voit havaintosi kertoa. Havaintoja on tehty Kauhajoella esiintymiskarttojen mukaan kaikista suurpedoistamme; karhusta, sudesta, ahmasta ja ilveksestä. Tarkemmat tiedot voi katsoa kauhajoenmetsastys.com sivuilta. Erilaisia havaintoja (näkö, kuulo, jälki) tehtiin viime vuonna 71 kappaletta ja tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 89 kappaletta. TUNNISTAMINEN Kaikki varmaan tunnistaisivat karhun, ilveksen ja ahman, mutta suden ja koiran erottaminen on vaikeaa. Suurpedot -sivuston mukaan susien pohjaväri on harmaankeltainen. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Jalkojen pohjaväri on harmaa, etujalkojen etupuolella voi olla musta juova. Väritys vaihtelee jonkin verran ja erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava. Suden korvat ovat pystyt ja muutenkin susi muistuttaa pystykorvaista koiraa. Suden häntä riippuu usein suorana ja silmät ovat vinot. MITÄ TEHDÄ? Miten sitten tulee toimia, jos kohtaa suurpedon? Kaikki luonnossa elävät eläimet varmaankin mahdollisuuksien mukaan välttelevät ihmisen kohtaamista. Perääntyä kannattaa kaikkien kohdalla, mutta juosta ei saa eikä kääntää selkäänsä. Kohdatessasi karhun peräänny rauhallisesti samalla hiljaa puhuen, älä huuda tai ääntele voimakkaasti, sillä karhu tulkitsee sen vihamielisyydeksi. Älä tuijota karhua silmiin, se merkitsee haastetta. Puuhun kiipeäminen ei pelasta vihaisen karhun hyökkäykseltä, koska karhu on ihmistä parempi kiipeilijä. Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, huuda lujaa, yritä näyttää kookkaalta ja suurelta sekä heiluttele käsiäsi uhkaavasti tai pyri lyömään sutta kepillä tai karahkalla. Hyvä neuvo oli myös, että jos olet autolla liikkeellä ja karhun kanssa tulee kolari, niin älä poistu autosta, vaan soita hälytyskeskukseen! Tässä vain osasia suurpedot.fi sivuston ohjeista. LUONTOYRITTÄJYYS Itä-Suomessa suurpedot nähdään myös luontoyrittäjyyden rahantulolähteenä. Mielenkiintoista luettavaa tarjoaa RKTL:n julkaisema Karhut elinkeinona millaisia ovat katselupalveluja tarjoavat yritykset? -selvitys. Selvityksessä haastateltiin karhujen ja muiden eläinten katselua ja kuvausta tarjoavia ohjelmapalveluyrittäjiä, jotka toimivat Itä- Suomen Kuusamon ja Lieksan välillä. Asiakkaita tuli kotimaasta ja ulkomailta, pääasiassa Keski-Euroopasta. Katselupalvelujen oheen on liitetty usein muitakin palveluja kuten kuvien myyntiä, majoitusta, ruoka- ja kuljetuspalvelua sekä kalastus- ja metsästyspalvelua. Haastatellut yrittäjät arvelivat luontomatkailun kasvavan sekä kotimaakunnassaan että koko Suomessa. JATKOSSA Itse olen luonnosta ja eläimistä kiinnostunut ja jatkan suurpetojen tutkimista. Suurpedot.fi sivuilla on vieläpä kivoja suurpetopelejä ja -tietovisoja, joilla voi testata suurpetotietämystään.

5 8 9 Marko Lähde aloitti Teuvan hallintojohtajana Teuvan uusi hallintojohtaja aloitti tehtävässään MARJO NEVALA Uuteen tehtäväänsä hän siirtyi Kuntarahoitus Oyj:stä, missä hän toimi osastonjohtajana. Marko on kotoisin Kauhajoelta, mistä opinnot veivät hänet Tampereelle 1990-luvun alkupuolella. Pääkaupunkiseudulle hän muutti valmistuttuaan Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna Edellisessä työpaikassaan Kuntarahoitus Oyj:ssä hän työskenteli kahdeksan vuotta. Markon perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Lapset ovat vielä pieniä, joten vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen kanssa touhuten. Tavoitteena on kuitenkin tasapainottaa arkea monipuolisella liikunnalla. MAASEUTUYMPÄRISTÖ VETÄÄ PUOLEENSA Itselläni ajatus muutosta takaisin Etelä-Pohjanmaalle hiipi mieleeni muutama vuosi sitten. Ajatus kypsyi mielessäni jonkin aikaa ja aloimme keskustella asiasta aktiivisemmin vaimoni kanssa tämän vuoden puolella. Pohdintojensa tuloksena Lähteet päätyivät siihen, että asuinympäristönä maaseutu sopii heille paremmin kuin pääkaupunkiseutu. Lisäksi lasten kasvattaminen pienemmällä paikkakunnalla tuntuu heistä luonnolliselta. Nähdessämme ilmoituksen hallintojohtajan paikasta Teuvalla, koimme sen tilaisuutena. Työ kuulosti kiinnostavalta ja se myös mahdollisti muuton Etelä-Pohjanmaalle. MONIPUOLINEN TOIMENKUVA Työtehtävät, järjestelmät, kollegat ja muut sidosryhmät ovat uusia, joten opittavaa on paljon. Teuvan kunnan organisaatio on ohut, minkä vuoksi työnkuvat kautta linjan ovat monipuolisia. Töitä tehdään laidasta laitaan, kun suuremmissa organisaatioissa usein erikoistutaan kapeammin tiettyyn erikoisosaamisalueeseen. Lähteen mukaan töiden monipuolisuus lisää työn mielekkyyttä ja tuo mukanaan myös lisähaasteita, joita työssä on hyvä olla. KUNTAKENTTÄ HAASTAVASSA TILANTEESSA Kuntakenttä toimii tällä hetkellä erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Samat haasteet koskevat useimpia suomalaisia kuntia, eikä Teuva ole tästä poikkeus. Muutoksia on mitä ilmeisimmin tulossa, mutta niitä ei kannata pelätä. Uskon, että tässäkin tilanteessa asiat kuitenkin päätyvät loppujen lopuksi hyvin, vaikka se ei tällä hetkellä siltä tuntuisikaan. Teuvalaisten näkökulmasta katsottuna täytyy pyrkiä löytämään ratkaisut, jotka antavat kunnalle ja kuntalaisille parhaat eväät tulevaisuuteen. Helppoa tämä ei ole, mutta tehtäväni on toimenkuvani puitteissa auttaa Teuvan kuntalaisia näiden ratkaisujen löytämisessä. TEUVALLA TEKEMISEN MEININKI Teuvalla on selkeästi tekemisen meininki ja luonteenomaista on myös yritteliäisyys, mikä kuuluukin osana Etelä-Pohjalaiseen luonteeseen. Asioita katsotaan monipuolisesti eri näkökulmista, mutta niitä viedään myös eteenpäin, eikä vaikeita tilanteita paeta. Mielipideeroja etenemistavoista teuvalaisilla tietenkin on, mutta kaikilla on kuitenkin selkeä tahtotila saada kunnan asiat hyvälle mallille. Tämä on omasta näkökulmasta katsottuna hyvä lähtökohta omassa työssä suoriutumiseen. "ITSELLÄNI AJATUS muutosta takaisin Etelä-Pohjanmaalle hiipi mieleeni muutama vuosi sitten.", Marko Lähde kertoo. Olli Forsten aloitti SEK:n elinkeinojohtajana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän elinkeinojohtaja kannustaa nuoria yrittäjyyteen. KUVASSA ELINKEINOJOHTAJA Olli Forstén metsätyöharrastuksensa parissa. PIA NURMELA SEK:n uunituore elinkeinojohtaja Olli Forstén; kuka olet ja mistä tulet? Olen yli viisikymppinen porilainen kauppatieteilijä. Työurani olen pääosin tehnyt pankkialalla, mutta myös logistiikka- sekä viestintätoimialat ovat tulleet tutuiksi. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi lasta, jotka ovat jo lentäneet pois pesästä. Ennen saapumistani Suupohjaan työskentelin Kantasäästöpakissa, joka toimii Kanta-Hämeessä. Harrastuksiini kuuluvat liikunta, lukeminen, musiikki, golf ja metsätyöt. Olit varmasti ennalta tutustunut Suupohjaan ja seutukuntamme kehittämisen kärkiin. Mikä mielestäsi on Suupohjan vahvuus? Näen Suupohjan vahvuutena erityisesti vahvan yrittäjähenkisyyden. Entä mahdollisuudet; mihin seutukunnan pitäisi keskittyä? Tärkeänä näen nuorten kannustamisen yrittäjyyteen ja rohkeuden sukupolvenvaihdoksiin. Sinulla vahva kokemus ja tausta esimerkiksi pankkimaailmasta. Millaista osaamista tuot mukanasi seutukuntaan? Tuon mukanani vahvan kokemuksen yritysten rahoittamisesta sekä talouteen liittyvistä asioista. Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä? Tutustun elinkeinotoimen työntekijöihin sekä heidän vastuullaan oleviin tehtäviin, kuntayhtymän sidosryhmiin ja seutukunnan yrittäjiin. Millaiset ovat tavoitteesi elinkeinojohtajana? Tavoittelen yhteen hiileen puhaltamisen henkeä ja tekemisen meininkiä! Millaiset ovat terveisesi lukijoille? Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Suupohjan KULTTUURIYHDISTYS Kymmenen vuotta seudullisen kulttuuritoiminnan mahdollistajana Tänä vuonna Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry:n perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta. Yhdistys perustettiin monien selvitysten jälkeen täydentämään kunnallisia kulttuuripalveluita ja luomaan mahdollisuuksia seudulliseen yhteistyöhön kulttuurin saralla. Yhdistystä olivat synnyttämässä seudun kunnat, seudullista yhteistyötä kartoittaneet hankkeet sekä Kauhajoen seudun Verkostopilotti. ANNE YLIHÄRSILÄ Kulttuuriyhdistyksen alkuperäisiä jäsenkuntia olivat Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Myöhemmin mukaan liittyi Kaskinen suomenkielisten asukkaiden osalta. Kuntien säästötoimenpiteiden johdosta jäsenkunnat ovat yksi toisensa jälkeen vetäytyneet pois yhdistyksen toiminnasta, joten Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminta nykyisessä muodossaan päättyy vuoden vaihteessa. Kymmenvuotisen historiansa aikana yhdistys on kuitenkin saanut aikaan merkittäviä asioita Suupohjan seutukunnassa, joten nyt on hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin. SPELIT SUUPOHJASSA JA MUITA TAPAHTUMIA Ensimmäiset kolme vuotta seudullisen kulttuurisihteerin työpanoksesta meni suuri osa Spelit Suupohjassa -kansanmusiikkitapahtumien järjestelyihin. Lisäksi yhdistys järjesti monia omia pienempiä tapahtumia sekä konsultoi ja avusti paikallisia kulttuuritoimijoita kulttuuriasioissa. Vuosina yhdistys jatkoi seudullisten ja kiertävien tapahtumien järjestämistä sekä aloitti yksilöllisen ja perusteellisen apurahaneuvonnan seudun yhteisöille ja yksityisille henkilöille. HANKKEILLA MERKITTÄVIÄ RESURSSEJA KULTTUURITOIMINTAAN Kulttuuriyhdistys on toteuttanut yhteistyössä seudun kulttuuritoimijoiden kanssa monta suurta Leader-rahoitteista kulttuurihanketta. Yhdistyksen ensimmäinen hanke alkoi Suupohjan teatteriharrastajien aloitteesta jo vuoden 2006 lopussa. Onnenmaa-hankkeen aikana järjestettiin monia teat terialan koulutuksia sekä hankittiin laadukkaat äänentoistolaitteet seudun teatterija kulttuuritoimijoiden käyttöön. Yhdistyksen ensimmäinen oma isompi hanke oli Bändikoulu-hanke sekä Bändikamat-investointihanke. Bändikoulussa 9 13-vuotiaat lapset Kulttuuriyhdistys on kymmenvuotisen toimintansa aikana pystynyt kaatamaan kuntien välisiä kulttuuriraja-aitoja niin, että eri kulttuuritoimijat ovat löytäneet toisensa ja huomanneet yhteistyön voiman." pääsivät tutustumaan eri soittimiin sekä harjoittelemaan bändisoittoa ammattitaitoisen opettajan opastuksella. Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa ja sen jälkeen bändikoulut ovat jatkaneet eri puolilla Suupohjaa joko kansalaisopiston kurssina tai kunnan/koulun kerhotoimintana. Hankeen myötä hankitut soittimet ovat edelleen seudun koulujen ja bändikoululaisten käytössä. Kipinä-kuvataidehanke alkoi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Hankkeen toimintaajatuksena on antaa monipuolista ja korkeatasoista koulutusta kaikenikäisille kuvataiteen harrastajille sekä löytää uusia yleisöjä kuvataiteelle. Hankeen aikana järjestetään parikymmentä eri sisältöistä kuvataidekurssia sekä näyttelyitä. Tänä vuonna yhdistys on aloittanut myös Luovuus kohtaa teknologian -selvityshankkeen, jonka aikana on tarkoitus selvittää minkälaisia tarpeita, resursseja ja toimijoita seudulla on aiheen tiimoilta. Selvityshankkeen pohjalta suunnitellaan seudulle yksi tai useampia aiheeseen liittyviä varsinaisia kehittämis- tai investointihankkeita, joiden toteuttajina voivat toimia eri tahot. Kulttuurikummi-hankkeen avulla on tarkoitus kehittää ja konseptoida kulttuurikummitoimintaa. Yhdistys on saanut hankkeeseen merkittävän avustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen aikana koulutetaan uusia kulttuurikummeja sekä luodaan toimintamalli ja koulutuspaketti, joita voidaan käyttää myös muualla päin Suomea. LOPUKSI Suupohjan Kulttuuriyhdistys on kymmenvuotisen toimintansa aikana pystynyt kaatamaan kuntien välisiä kulttuuriraja-aitoja niin, että eri kulttuuritoimijat ovat löytäneet toisensa ja huomanneet yhteistyön voiman. Vaikka Kulttuuriyhdistyksen toiminnan päättymisen jälkeen seudun kulttuurikentältä katoaa yhden kokoaikaisen kulttuurialan ammattilaisen työpanos, jää seudulle vahva yhdessä tekemisen meininki.

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat TARJOUSPYYNTÖ Päivämäärä: 15.7.2014 Hankinnan / tarjouspyynnön nimike: Suupohjan Systeemit - uusien yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat asiantuntijatyöt Hankinnan tilaaja/ hankintayksikkö:

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

- VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011

- VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011 - VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011 Lukuja Verkon alueen koko: 5000 km2 Asukasmäärä: 44 000 Alueella on 7 kuntakeskusta sekä noin 55 kylää, joissa

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127 Viranomainen SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN PÖYTÄKIRJA KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Sivu 127 KOKOUSAIKA 28.12.2011 klo 18.30 19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET POISSA ESITTELIJÄ MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot