MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE. Maankäyttöstrategia 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE. Maankäyttöstrategia 2025"

Transkriptio

1 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE Maankäyttöstrategia 2025

2 Kannen kuvat: Kiehimäjoen sillat, Paltamo (Martti Juntunen 2004) Rokuan kansallispuisto, Utajärvi (Sampo Kangastalo 2006) Oulujoki, Muhos (Muhoksen kunnan arkisto) Takakannen kuva: Vuokatti Naapurinvaaralta katsottuna, Sotkamo (Sampo Kangastalo 2006) Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa PPOH/41/05 Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

3 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Suunnittelukeskus Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Oulun kaupunki Muhoksen kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Paltamon kunta Kajaanin kaupunki Sotkamon kunta Kuhmon kaupunki Oulu 2006

4

5 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Sisällys 1. JOHDANTO TYÖN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Asuminen ja vesi Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Elinkeinot ja matkailu Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus Nelikenttäanalyysi OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN VISIO MAANKÄYTTÖSTRATEGIAN TAVOITTEET Tavoitteiden muodostaminen Alueelliset tavoitteet Teemakohtaiset tavoitteet MAANKÄYTTÖSTRATEGIAVAIHTOEHDOT Kahden keskuksen malli, Ve Nauhamalli, Ve Verkostomalli, Ve Vaihtoehtojen vertailu OUKA -MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Visio ja strategiset kannanotot Kehittämisen painopisteet Vaikutustarkastelu Jatkotoimet...39 Liitekartta Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen maankäyttöstrategia :400000

6 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Johdanto OuKa -maankäyttöstrategialla on kuntien maankäytön suunnittelua tukeva tehtävä, mutta sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa) -hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä alueen suunnitelmalliselle ja määrätietoiselle kehittämiselle. Kehittämisen painopistealueita ovat yhteisen tahtotilan rakentaminen, osaamisen systemaattinen kerryttäminen alueiden vahvuuksiin perustuvan erikoistumisen perusteella, verkostomaisten yli kunta- ja hallintorajojen ylittävien toimintamallien kehittäminen, uusien avausten tekeminen yhteistyöalueiden ja klusteritoiminnan kehittämisessä, toimintaympäristön ja liikennekäytävän kehittäminen sekä kehittämistoiminnan asteittainen laajentuminen vaikuttavuudeltaan Arkangelin käytävän ja Perämerenkaaren suhteen. Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen tavoitteet ja yhteistoiminnan periaatteet on määritelty allekirjoitetussa aiesopimuksessa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki keskeiset aluekehittämisen tahot Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. OuKa -koordinaatiohankkeen toimintaa ohjaa johtoryhmä, joka koostuu maakuntaliittojen ja vyöhykekuntien edustajista ja toimintalinjakohtaisten ohjausryhmien puheenjohtajista. OuKa -maankäyttöstrategiahankeen tarkoituksena on laatia kehittämisvyöhykkeelle kolmeen pääteemaan perustuva maankäyttöstrategia, jolla on kuntien maankäytönsuunnittelua tukeva tehtävä, mutta sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Maankäyttöstrategian pääteemat ovat: Asuminen ja vesi Asumisen erityisteemana on asuminen ja veden läheisyys. Teemalla viitataan pyrkimykseen kartoittaa vyöhykkeen kunnissa uusia mahdollisia ja olemassa olevia kehitettäviä rantarakentamiskohteita. Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Vyöhykkeen virkistyskäyttö- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia tarkastellaan palveluja tarjoavien solmukohtien ja alueiden sekä niitä yhdistävien reittien kehittämisen näkökulmista. Erityistä huomiota kiinnitetään ylimaakunnallisiin yhteyksiin. Elinkeinot ja matkailu Teeman alla tutkitaan maankäytön näkökulmasta mahdollisuuksia kehittää maaseudulle elinkeinoihin kytkeytyviä osaamissolmuja, pienimuotoisia osaamiskeskuksia. Lisäksi tarkastellaan erityisesti matkailuun liittyvän maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Vuorovaikutus Työn alussa on käyty tavoitekeskustelut kuntien edustajien kanssa. Strategian tavoitteita ja lähtökohtia on käsitelty seminaarissa ja strategialuonnosta omassa seminaarissaan. Seminaareihin on kutsuttu alueen kuntien ja toimijoiden edustajia. Strategialuonnoksesta on pyydetty lausunnot aiesopimuksen allekirjoittajilta ja muilta alueen toimijoilta. Saatu palaute on huomioitu lopullisessa maankäyttöstrategiassa.

7 5 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Oulujokivartta, Vaala (Sampo Kangastalo 2006) Saukkovaara, Ristijärvi (Sampo Kangastalo 2006) OuKa maankäyttöstrategiahankkeen ohjausryhmän kokoonpano on: Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja Kainuun maakunta kuntayhtymä, puheenjohtaja Pertti Perttola, arkkitehti, Kainuun ympäristökeskus Irmeli Hanka, kaupunginarkkitehti, Kajaanin kaupunki Hannu Huotari, kaupungininsinööri, Kuhmon kaupunki Hannu Lehtonen, aluepäällikkö, Metsähallitus Kalle Huusko, tekninen johtaja, Muhoksen kunta Paula Korkala, yleiskaavasuunnittelija, Oulun kaupunki Mikko Karjalainen, teknisten palveluiden johtaja, Paltamon kunta Olli Eskelinen, kaavoituspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Eero Merilä, yli-ins. kehittämispäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tapio Tuuttila, maankäyttöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus saakka Britta Passoja, arkkitehti, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus lähtien Juha Kaaresvirta, kaavoittaja, Sotkamon kunta Janne Heikkinen, rakennustarkastaja, Utajärven kunta Juha Airaksinen, osastopäällikkö (tekn.), Vaalan kunta Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana kuusi kertaa. Lisäksi on järjestetty useita pienryhmäpalavereita. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös OuKa-projektipäällikkö Sampo Kangastalo ja suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Suunnitelman on laatinut konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy, jossa työstä ovat vastanneet: Juhani Niva, DI, projektipäällikkö Heli Kotilainen. FM, strategiaprosessi Esko Puijola, arkkitehti, asuminen ja vesi Hannu Kemiläinen, FL, virkistyskäyttö ja vapaa-aika Pauli Santala, MSc, elinkeinot ja matkailu Helka-Liisa Hentilä, TkT, prof., kansallinen ja kansainvälinen näkökulma Arkkitehtitoimisto Hentilä & Lindborg Oy Oulussa OuKa maankäyttöstrategian ohjausryhmä

8 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Työn lähtökohdat Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke ulottuu länsirannikolta itärajalle sijoittuen kahden maakunnallisen liiton alueelle. 2.1 Suunnittelualue Alueen kuvaus Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke sijoittuu kahden maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluvat Oulun, Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Paltamon, Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon kunnat sekä Vuolijoen kunta tulevana osana Kajaanin kaupunkia. OuKa kehittämisvyöhyke jakautuu asutukseltaan ja luonnoltaan kolmeen erityyppiseen osaan: 1. Oulujokilaakso, (Oulu, Muhos, Utajärvi ja Vaala) 2. Oulujärvi, (Vaala, Paltamo ja Kajaani) 3. Vaara-Kainuu, (Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo) Yhdyskuntarakenne muodostuu kaupunkiseuduista, kaupunkien ulkopuolisesta taaja-asutuksesta, kaupunki- ja taajamaseutujen lieveasutuksesta, maaseudun kyläasutuksesta, maaseudun hajaasutuksesta sekä eri alueita yhdistävistä liikenneverkoista. Luonteenomaista kaupunki- ja taajaasutukselle on niiden sijainti jokivarressa tai Oulujärven sekä Kainuun vesistöjen rannoilla. Väestö- ja elinkeinorakenteen muutosten seurauksena kaupunkiseutujen sisäinen rakenne on muuttunut ja muuttuu yhä. Palvelut, tuotanto ja asutus järjestäytyvät uudella tavalla. Kaupunkiseuduilla on meneillään seutuistumiskehitys, mikä tarkoittaa asutuksen levittäytymistä ja sitä kautta kaupunkiseudun laajentumista ja sisäistä hajaantumista. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ja Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty vyöhyke, joka on määritelty kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeksi. Kehittämisperiaatemerkinnällä väljästi rajatulle alueelle ulottuu kaupunkiseudun vaikutus mm. työssäkäyntialueena. Alueella on myös omia maaseutuympäristöön perustuvia voimavaroja. Kaupungin läheisyys ja maaseutuympäristö antavat hyvät lähtökohdat alueiden kehittämiseen. Arvokkaat ympäristöt Luonnonympäristöt Oulujokilaakso halkoo Suomen maisemamaakuntajaon mukaista Pohjois-Pohjanmaan nevalakeutta. Oulujärven seutu on useiden maisemamaakuntien solmukohta. Pääosa Kainuuta kuuluu Kainuun vaaraseutuun. Kajaanin ja Sotkamon eteläisimmät osat ovat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöön ja -maisemaan kuuluvat rakennettu ympäristö ja muu kulttuurivaikutteinen maisema. Kulttuurimaisemasta heijastuu perinteinen asuminen ja elinkeinon harjoittaminen. Tavallisimmin kulttuurimaisemaa synnyttävä elinkeino on ollut maanviljelys, mutta yhtä hyvin vanha teollisuusmiljöö on kulttuurimaisemaa. Myös kiinteät muinaisjäännökset ovat alueiden kulttuurihistoriaa.

9 7 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ovat tyypillisesti jokivarsikyliä ja niissä olevia rakennuksia. Kulttuurihistoriallisesti kaikkein rikkaimpia alueita ovat jokisuut. Valtakunnallisia kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kohteita on lukuisia. Alueen yleisimmät muinaisjäännökset ovat kivikautisia asuinpaikkoja, jätinkirkkoja ja lapinraunioita. Rakennusperintö Alueen kulttuuriympäristö sisältää kaupunkien ja maaseudun tyypillisiä piirteitä eri aikakausilta. Oulun vanhimmat osat on rakennettu 1600-luvulta periytyvien ruutuasemakaavojen mukaisesti ja maaseudulla näkyy rikkaana maakunnan asutusja elinkeinohistoria. Erityyppiset kylät sekä varhaisen teollisuuden ja liikenteen synnyttämät ympäristöt rakennuksineen, rakennelmineen ja istutuksineen muodostavat pohjoispohjalaisen kulttuuriympäristön. Nuorinta kerrostumaa edustavat toisen maailmansodan jälkeiset ympäristöt, joista jälleenrakennuskauden tyyppitalot ja Oulujoen voimalaitosympäristöt ovat merkittävimpiä. Maisemat Oulujokilaakso halkoo Suomen maisemamaakuntajaon mukaista Pohjois-Pohjanmaan nevalakeutta. Alueelle ovat ominaisia laaja asuttu jokilaakso ja sen ulkopuolelle jäävät lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Viljavat jokilaaksojen savikkoalueet on raivattu pelloiksi. Oulujärven seutu on useiden maisemamaakuntien solmukohta. Pääosa Kainuuta kuuluu Kainuun vaaraseutuun. Kajaanin ja Sotkamon eteläisimmät osat ovat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Kainuussa aiemmin kaskiviljely ja tervanpoltto ja sittemmin metsätalous ovat voimakkaasti muovanneet metsämaisemaa. Harva asutus viljelyksineen on tasaisesti jakaantunut vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Kainuun vaaramaalla maiseman ytimenä kulkee vaarajakso. Suurten järvien ja reittivesistöjen ohella maisemamaakunnassa on paljon pieniä järviä ja jokivesistöjä. Aapasoita on paljon, Korpia ja puustoisia rämeitä esiintyy. Metsiä on runsaasti. Pellot ovat pieniä ja ne sijaitsevat yleensä huuhtoutumattomilla lakialueilla vaaraviljelyksinä. Liikenneyhteydet Ajoneuvoliikenteen selkärangan muodostaa Oulujoen tuntumassa ja Oulujärven pohjoispuolella kulkeva valtatie 22. Valtatietä täydentää vesistön toisella puolella kulkeva päätie. Alueen pääradat ovat Pohjanmaan rata, Oulu Kontiomäki Kajaani/Vartius rata sekä Kontiomäki- Taivalkoski rata. Rataverkon sähköistys etenee parhaillaan siten, että Kajaanin rata saadaan sähköistyksen piiriin tämän vuoden aikana. Meriliikenne jatkaa vuosisataisten perinteiden mukaan yhteyksiä alueelta maailmalle. Oulun satamalla on keskeinen merkitys alueen elinkeinotoiminnan kannalta. Tavaraviennin tärkeimmät tuotteet ovat kaivannais-, metallinjalostus-, puunjalostus- ja kemianteollisuuden aloilta. Oulun satama odottaa lisäystä Luoteis-Venäjän raaka-ainekuljetuksista uuden ratayhteyden mahdollistettua suoran yhteyden Arkangelin ja Muurmanskin alueilta Kainuun kautta Perämerelle. Muu vesiliikenne kehittämisvyöhykkeellä liittyy nykyisin vapaa-ajan toimintoihin ja kalastukseen. Alueella on kaksi lentokenttää, joilta on säännöllinen reittiliikenne. Oulusta on kotimaan reittiliikenteen lisäksi säännöllisiä ulkomaan yhteyksiä lähinnä Tukholmaan. Oulun seudun logistinen asema on viime aikoina vahvistunut merkittävästi mm. hightech teollisuuden nopeiden yhteystarpeiden vuoksi. Tätä tarvetta palvelevat parantuneet rahtiyhteydet Oulun lentoasemalta. Yhdyskuntatekniikka Merkittävimmät energiavarat ovat turve, energiapuu ja vesivoima. Myös tuulivoiman rakentamiselle on hyvät edellytykset Perämeren merialueilla. Alueen vesijohtoverkosto on kattava. Kainuussa, jossa vesiolosuhteet ovat muuta aluetta paremmat, on merkittävästi asutusta myös yksittäisratkaisujen varassa. Jätevesien puhdistuksessa ollaan siirtymässä keskitettyihin ratkaisuihin. Ylikunnallisia jätevedenpuhdistamoita on Oulussa ja lähikunnissa. Järjestetyn jätehuoltoyhteistyön piirissä on tällä hetkellä yli 80 % Pohjois-Pohjanmaan asukkaista.

10 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Asuminen ja vesi Asutusrakenne OuKa -kehittämisvyöhyke on ollut pitkään asuttua ja sillä on vankat kulttuuriperinteet. Perinteinen asutus on sijoittunut nauhamaisesti jokien varsille ja vesien rantojen kaupunkeihin ja kyliin. Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun väestöstä yli 2/3 asuu taajama-alueilla. Väestön keskittyminen Oulun seudulle jatkuu edelleen. Muut taajamat menettävät väestöään. Maaseudun ja kylien rakennemuutos on johtanut maaseudun autioitumiseen, ympäristön ja rakennuskannan rappeutumiseen. Samalla elinympäristöjen laatu ja viihtyisyys heikentyvät. Kyläkeskusten verkko Maaseutuasutusta on osoitettu maakuntakaavassa kyläkeskusten verkolla, joka toimii maaseudun asutusrakenteen runkona. Kirkonkylät ovat tiiviitä palvelukeskittymiä, joiden vaikutuspiiriin kuuluu useita maarekisterikyliä. Näiden kylien fyysinen rakenne on hajautunut isojaon ja sen jälkeisten asutustoimenpiteiden ansiosta. Maatilojen talouskeskuksien sijoituspaikat löytyvät yleensä viljelylohkojen keskeltä. Kylän keskuksen on muodostanut lähikauppa ja koulu. Niiden toiminta on loppunut tai uhanalaista. Väestönkehitys Oulujokilaakso Väestönkehitysnäkymät ovat Oulujokivarressa suotuisammat kuin maassa keskimäärin. Tämä koskee sekä väestömäärää että väestön ikärakennetta. Myös rakennuslupien osuus koko maan luvista ylittää selvästi keskitason. Loma-asuntojen määrä jää koko alueen osalta selvästi alle maan keskitason. Väestö keskittyy kohtalaisen voimakkaasti Oulun seudulle, jossa asukasluvun absoluuttinen ja suhteellinenkin kasvu on voimakkainta. Oulun vaikutusalueen ulkopuolella väestön väheneminen on jatkunut vuosia. Kainuu Kainuun väestönkehitys on ollut jo 30 vuotta aleneva. Maakuntakuntasuunnitelmassa oletetaan Kainuun väkiluvun alenevan vuoteen 2020 mennessä 6 %. Tilastokeskuksen trendin mukaan väestö vähenisi 13 %.

11 9 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Suunnittelutilanne ja teemaa tukevat muut hankkeet Kansainväliset kehittämisvyöhykkeet Kansainvälisten yhteyksien merkitys alueen kehittämisessä kasvaa jatkuvasti. Nopeat lentoyhteydet, säännölliset laivayhteydet sekä maaliikenneväylien asema korostuu. Oulu Kajaani -kehittämisvyöhykettä täydentää Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke, jonka visiona on olla kansainvälisesti tunnustettu toimija. Oulu Kajaani Arkangel Komi -kehittämisvyöhyke on pidemmän aikavälin tavoite ja keskittyy lähinnä rautatieliikenteeseen. Osa Oulu Arkangel käytävää on Kainuussa Kajaani Kuhmo Vartius käytävä. Maakuntakaavoitus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa jokilaakso muodostaa maaseudun asutuksen ja elinympäristön rungon. Oulujoen pääuoma ympäristöineen on osoitettu siinä maaseudun kehittämisen kohdealueeksi. Alueet on rajattu siten, että jokilaaksojen kylät, yhtenäiset peltoaukeat, kulttuuriympäristöt, maisema-alueet ja perinnemaisemat sisältyvät niihin. Jokilaaksoihin rakennettaessa on tulvan aiheuttamat rajoitukset otettava huomioon. Oulujoen voimalaitosympäristöjen suunnittelussa ja hoidossa tulee, niihin liittyvät asuntoalueet mukaan lukien, huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksillä pyritään kunta- ja kyläkeskusten vahvistamiseen ja uuden asutuksen ohjaamiseen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi, samalla maaseudun elinkeinojen edellytykset ja maisemalliset arvot turvaten. Asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Kainuun maakuntakaavaehdotuksen mukaan Kainuun asemakaavavarannossa on rakentamatta tasaisesti kaikissa kuntakeskuksissa yhteensä noin pientalotonttia. Kaavoitettua asuntorakentamisoikeutta on siten noin uudelle asukkaalle. Asetetun väestöennusteen mukaan v Kainuussa on asukasta eli asukasta vähemmän kuin vuonna Viime vuosina asumisympäristön laatuun liittyvät tekijät ovat suunnanneet tonttikysyntää kuntakeskuksista niiden läheisille ranta-alueille. Kehitys on osittain ristiriitaista taajamien eheyteen ja taloudellisuuteen tähtäävien pyrkimysten kanssa.

12 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Virkistyskäyttö ja vapaa-aika osiossa tarkastelun lähtökohdaksi on otettu toisaalta palveluja tarjoavat keskukset, joita tässä kutsutaan solmukohdiksi, ja toisaalta alueet, joilta virkistyksen ja vapaa-ajan elämyksiä haetaan tai jotka tarjoavat puitteita virkistyksen ja vapaa-ajan toiminnoille. Kolmannen elementin tarkastelussa muodostavat erityyppiset reitit, jotka yhdistävät solmukohtia ja alueita toisiinsa. Keskukset, alueet ja reitit on jaoteltu niiden tarjoamien palvelujen tai elämysten laadun mukaisesti valtakunnallisesti/kansainvälisesti merkittäviin, seudullisesti merkittäviin ja paikallisesti merkittäviin kohteisiin. Solmukohdat, alueet ja reitit on esitetty oheisella kartalla. Esitystapa on yleistetty, jolloin esimerkiksi alueiden rajaukset ja reittien sijoittuminen karttapohjalle ei tarkasti vastaa oikeaa. Esitystavalla pyritään selkeyttämään esitystä. Päälähteinä tarkastelussa ovat olleet Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, Kainuun maakuntakaavaehdotus, Oulujoki-strategia ja Kainuun ulkoilukartta sekä Metsähallitus luontopalvelujen ja Metsähallitus Villi Pohjolan aineistot. Valtakunnalliset/kansainväliset solmukohdat ja alueet Valtakunnallisen/kansainvälisen merkittävyyden ja/ tai tason omaaviksi solmukohdiksi ja alueiksi on tässä luokiteltu seuraavat: Valtakunnallisesti/kansainvälisesti arvokkaat solmukohdat Oulu Rokua (Muhos, Utajärvi, Vaala) Kajaani Sotkamo-Vuokatti Kuhmo Valtakunnallisesti/kansainvälisesti arvokkaat alueet Oulun edustan merialue Itärajan Kuhmo, Ystävyydenpuisto Seudulliset solmukohdat ja alueet Seudullisen merkittävyyden ja/tai tason omaaviksi solmukohdiksi ja alueiksi on tässä selvityksessä arvioitu: Seudullisesti arvokkaat solmukohdat Vaala-Säräisniemi Manamansalo (Vaala) Paltamo Seudullisesti arvokkaat alueet Rokuan kansallispuisto (Muhos, Utajärvi, Vaala) Oulujärvi Vuokatin vaarajakso (Sotkamo) Hiidenportti (Sotkamo) Lentua (Kuhmo) Itä- ja Etelä-Kuhmo Paikalliset solmukohdat ja alueet Paikallisen merkittävyyden ja/tai tason omaaviksi solmukohdiksi on tässä luokiteltu: Paikallisesti arvokkaat solmukohdat Muhos Utajärvi Vuolijoki Paikallisesti arvokkaat alueet Oulujoki (Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala) Sanginjoki (Oulu, Muhos, Utajärvi) Muhosjoki (Muhos) Utosjoki (Utajärvi) Ahmasjärvi (Utajärvi) Oterma-Kutujoki (Vaala) Kivesjärvi (Paltamo) Kongasjoki (Paltamo) Rehja, Nuasjärvi, Jormasjärvi (Kajaani, Sotkamo) Etelä-Kajaani Kiantajärvi, Iso Sapsojärvi, Iso Kiimanen (Sotkamo) Ollinjoki, Tipasjoki, Kusianjoki (Sotkamo) Ontojärvi, Kellojärvi, Lammasjärvi (Kuhmo) Iivantiira, Lentiira, Änättijärvi (Kuhmo) Länsi-Kuhmo Kiekinjoki-Kesselinjoki-Louhenjoki, Kalliojoki (Kuhmo)

13 11 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Reitit Patikka- ja hiihtoreitit Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu Oulujokilaaksoa seuraava patikka- ja hiihtoreittiyhteys, joka on osa suunniteltua ja osin toteutettua Tervareitistöä. Oulujokilaakson hiihtoreitistä on rakennettu osuus Matkajärvi-Muhos. Hiihtoreitin osuus Utajärven Alakylä-Rokua on rakenteilla. Patikkareitin osuus Utajärven Alakylältä Rokuan kautta Vaalaan on rakenteilla. Muilta osin patikka- ja hiihtoreitit ovat joko vahvistettavana, kunnanhallituksen käsittelyssä tai reittitoimituksessa. Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu vähintään ylikunnalliset ja maakunnallisesti merkittävät yleisen liikkumisen kannalta tärkeät ohjeelliset ulkoilureitit. Valtakunnallisesti tärkeänä reittinä on osoitettu valmiiksi rakennettu eurovaellusreitti E10. Se kulkee pohjois-eteläsuunnassa kahtena eri reittinä. Läntinen linjaus kulkee Vuokatin kautta (kansallinen UKK-reitti) ja itäinen Hiidenportin ja Kuhmon kautta itärajan läheisyyteen (Elimyssalon retkeilypolku). Muilta osin maakuntakaavaehdotuksen mukaisia yhdysreittejä ei ole toteutettu. Reittien valmiusaste on Kainuun ulkoilukartan mukainen. Pyöräilyreitit Oulujokilaakson pyöräilyreitit sijoittuvat olemassa oleville väylille molemmin puolin Oulujokea. Pyöräilyreitistö ulottuu Oulusta Muhoksen, Utajärven ja Rokuan kautta Vaalaan. Kainuun alueella ei ole osoitettu pyöräilyreittejä. Laivaväylät ja veneilyreitit Laivaväylät ja veneilyreitit merialueella perustuvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkintöihin ja ovat virallisia laiva- ja veneväyliä. Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu maakunnallista tai seudullista merkitystä omaavat venesatamat: Oulujärven ja Sotkamon reitin sekä Suomussalmen Kiantajärven merkittävät, matkailuja risteilyliikennettä tai kalastuselinkeinoa palvelevat satamat. Kainuussa on myös varsin kattava järvimelontaan painottuva melontareitistö. Moottorikelkkareitit Oulun ja Rokuan välinen moottorikelkkareitistö molemmin puolin Oulujokea on virallista moottorikelkkareittiä. Väli Rokualta Vaalaan on moottorikelkkauraa. Reitin Sotkamo-Ristijärvi-Hyrynsalmi toimitus on tehty. Muut Kainuun moottorikelkkareitit ovat moottorikelkkailun runkoreitistön mukaisia ns. ajouria. Valmiusaste on Kainuun ulkoilukartan mukainen.

14 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Elinkeinot ja matkailu Pohjois-Pohjanmaan elinkeinot Pohjois-Pohjanmaa on elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta, jonka kärkenä toimii Oulu. Pohjois-Pohjanmaan aluekeskusverkostoon kuuluu neljä profiileiltaan erilaista aluekeskusohjelmaaluetta, jotka ovat Oulun seutu: Pohjois-Suomen keskus, kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä Koillis-Suomi: matkailukeskus, tietoyhteiskunnan palvelurakenteiden kehittäjä Raahen seutu: terästeollisuus Oulun Eteläinen: korkean teknologian tuotanto, sopimusvalmistus Verkoston tehtävä on myönteisen aluekehityksen voimistaminen ja muuttoliikkeen tasapainottaminen. Aluekeskusverkosto lisää kunkin alueen osaamista ja valmiuksia sekä nostaa niiden kehittymisedellytyksiä samalle viivalle, joka on korkeammalla tasolla kuin ilman yhteistyötä. Parhaat resurssit kootaan yhteen ohjaamaan ja tukemaan aluekeskusten fokus-alojen kehittämistä, tavoitteena saavuttaa kaikilla nimetyillä aloilla kansainvälisesti merkittävä asema. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2003 yhteensä lähes toimipaikkaa ja niissä työskenteli yli työntekijää. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 14,76 mrd.. Oulun, Muhoksen ja Utajärven alueella toimipaikkoja oli eli yli kolmannes koko maakunnan toimipaikoista. Työntekijöitä alueella oli yli ja toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli n. 8,8, mrd.. Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna suurimpia toimialoja Pohjois-Pohjanmaalla ovat: Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimuspalvelut Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Teollisuus Kainuun elinkeinot Kainuun maakuntaohjelman avainklustereita ja toimialoja ovat ICT, elektroniikka ja metalli sekä elämystuotanto, metsä ja puu, elintarviketalous, hyvinvointiala ja kivi. Kainuun osaamisalueita ovat mm. laitetekniikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, langaton tietoliikennetekniikka ja sulautetut järjestelmät. Toimialoja, joilla osaamista sovelletaan, ovat mm. puunjalostusteollisuus, kuljetus, tietoliikenne, kauppa, hyvinvointipalvelut, matkailu, puolustusteknologia, biotekniikka. Odotuksia ja mahdollisuuksia uusiksi liiketoiminnan sovelluksiksi on asetettu erityisesti hyvinvointiteknologiaan, matkailuun ja bioteknologiaan.

15 13 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Tilastokeskuksen mukaan Kainuussa on yhteensä noin toimipaikkaa, joissa yhteensä noin työntekijää. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2 mrd.. Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna koko maakunnassa suurimpia toimialoja ovat: Tukku- ja vähittäiskauppa 683 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 501 Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimuspalvelut 407 Rakentaminen 358 Teollisuus 344 Kainuun maakunnan OuKa kehittämisvyöhykkeellä toimipaikkoja on yhteensä 2 600, niiden henkilöstön määrä noin ja yhteenlaskettu liikevaihto 1,8 mrd.. Elinkeinot kunnittain OuKa -kehittämisvyöhykkeen elinkeinojen veturi on Oulu, jonka alueella sijaitsevien toimipaikkojen liikevaihto muodostaa yli 80 % koko alueen toimipaikkojen liikevaihdosta. Kajaani on toiseksi suurin elinkeinokeskittymä, jonka toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto on 11 % koko alueen toimipaikkojen liikevaihdosta ja Kainuun toimipaikkojen liikevaihdosta noin 58 %. Matkailun nykytila OuKa -kehittämisvyöhyke on matkailullisesti monipuolinen kokonaisuus. Erilaisten tunnuslukujen valossa matkailu on OuKa -kehittämisvyöhykkeellä merkittävä elinkeino. Merkittävimmät matkailualueet ovat Oulu, Rokua, Oulujärvi ja Vuokatti. Oulussa on runsaasti liike- ja asiamatkailua, mutta myös vapaa-ajanmatkailutarjontaa. Oulun lentokentältä on kotimaan yhteyksien lisäksi suora yhteys Tukholmaan. Rokuan alue on luontomatkailukohde, jonka matkailu perustuu ihmisten hyvinvointiin ja vapaaaikaan liittyviin virkistys-, retkeily- ja liikuntapalveluihin. Oulujärvi muodostaa merkittävä järvimatkailualueen, jonka merkittävimmät keskukset ovat Manamansalo ja Säräisniemi. Vuokatti on matkailu- ja liikuntakeskus Sotkamon kunnan alueella, jonka kärkikohteita ovat Katinkullan matkailukeskus, urheiluopisto ja Vuokatin rinteet. Vuokatin kävijämäärien kasvu on erittäin voimakas ja yöpymismäärien kasvu ylittää muiden Pohjois-Suomen matkailukeskusten kasvun. Vuokattiin on valmistunut osayleiskaava, joka mahdollistaa alueen vuodepaikkakapasiteetin nostamisen yli kolminkertaiseksi.

16 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA OuKa -kehittämisvyöhykkeellä kertyy vuosittain lähes miljoona rekisteröityä majoitusvuorokautta. Valtaosa yöpymisistä on vapaa-aikaan liittyviä ja kotimaisten yöpymisten osuus on yli 80 % kaikista yöpymisistä. Suhteellisesti eniten ulkomaalaisia matkailijoita yöpyi Oulussa ja Sotkamossa. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia yöpyjiä on tullut Venäjältä, Norjasta, Saksasta ja Ruotsista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 alueen majoitusliikkeissä oli yhteensä huonetta ja niissä vuodepaikkoja yhteensä Oulun osuus rekisteröidyistä huoneista on lähes puolet (1 315). Seuraavaksi eniten huoneita on Sotkamossa (680) ja Kajaanissa (602). Lisäksi alueella on runsaasti rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia. Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt matkailun aluetaloudelliset vaikutukset maakunnittain vuonna Vuoden 2000 kansantalouden tilinpidon mukaan matkailutuloa Kainuussa oli noin 61 milj., joka on noin 3,1 % kaikkien toimialojen kokonaisliikevaihdosta. Pohjois-Pohjanmaalla matkailutulo oli 310 milj., joka vastaavasti oli 1,8 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Ulkomaalaisten matkailijoiden kulutus Pohjois-Pohjanmaalla oli 88 milj. ja kotimaisten 253 milj.. Vuonna 2003 Oulun välitön matkailutulo oli 141 milj.. Matkailupalveluita tarjoavien yritysten toimipaikkoja vuonna 2003 oli yhteensä 503 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto noin 220 milj.. Vuonna 2002 oli matkailutoimialoilla työllisiä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Suunnittelutilanne ja teemaa tukevat muut hankkeet Pohjois-Pohjanmaan elinkeinot Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma kattaa vuodet Maakuntaohjelman toteuttamiseen tähtäävä toimintalinja I Elinkeinot ja maankunnan kilpailukyky, on määritellyt kolme toimenpidekokonaisuutta: Yrittäjyyden edistäminen Kasvualojen innovatiivisuuden ja kansainvälisten läpimurtojen tekeminen Perustoimialojen vahvistaminen Konkreettisina toimenpiteinä mainitaan mm. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjyysmaakunta ohjelma, Oulu 2006 kasvusopimus sekä eri toimialojen megahankkeiden toteutus. Toimintalinjan II Osaaminen ja koulutus toimenpidekokonaisuudet ovat: Alueiden osaamis- ja kulttuuriprofiilien vahvistaminen Työvoiman saatavuuden ja osaamisen parantaminen Elinkeinoelämän ja maakunnan kilpailukykyä tukevan tutkimustoiminnan kehittäminen Oulun seudun aluekeskusohjelman painopisteet ohjelmakaudelle ovat: Kasvusopimuksen toteutuksen koordinointi ja toteutusohjelma sekä kasvusopimuksen viestintä Seudun palveluiden kehittäminen ohjelma Kaupunkipolitiikka Kansainvälistymisohjelma Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tai Oulun seudulla on käynnissä mm. seuraavia elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä projekteja: Kansainvälinen messusalkku projekti Klemmari, jonka tavoitteena on nostaa yksityiset hyvinvointipalvelut (laajasti nähtynä) merkittävään elinkeinopoliittiseen rooliin. Matkalla Marjaniemeen hankkeen tavoitteena on Hailuodon valmiuksien kehittäminen Marjaniemeen tulevaa matkailu- ja toimintakeskusta tukevaksi. Pohjois-Pohjanmaan muotoiluohjelma tähtää alueen käsi- ja taideteollisuusalan yritysten ja verkostojen kehittämiseen Region Food, elintarvikealan kehityshankkeen tavoitteena on lisätä elintarvikealan pienyrittäjyyttä Oulun seudulla. Start Business Center ja Start Business Net - yrityshautomot edistävät taloudellisesti kannattavien, kasvuhakuisten tuotanto- ja palveluyritysten syntymistä Oulun seudulle. Yrittävä maaseutu Ouluseutu (EMOTR osarahoitteinen) hankkeella luodaan alueelle maataloudesta poistuvien työpaikkojen tilalle uusia koko- ja osa-aikaisia työpaikkoja sekä olemassa olevia maaseutuyrityksiä tukemalla ja kehittämällä että uusia pää- ja sivuelinkeinoja innovoimalla. YritysMylly 2 on asti kestävä koulutusohjelma, jossa koulutetaan eri toimialojen yritysten johtoa sekä henkilökuntaa. Logistiikan alueella liikennejärjestelmiä kehittäviä prosesseja ovat mm: Seinäjoki-Oulu ratakäytävän kehittäminen Oulun seudun liikennekeskus Oulun seudun logistiikkastrategia

17 15 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Utajärven kunta on laatinut elinkeino-ohjelman vuosille , joka linjaa kunnan alueella tapahtuvaa, julkisin varoin tuettua elinkeinojen kehittämistyötä. Elinkeino-ohjelman toimintapolitiikkana on hankkia Utajärven kunnan ja koko Oulujokivarren alueelle mahdollisimman paljon kuntien ulkopuolelta tulevia investointeja ja osaajia, jotka tuottavat alueelle työpaikkoja, elinvoimaa ja asukkaita unohtamatta kunnan omien perinteisten asukkaiden elinkeinotoimintojen kehittämisen tukemista. Utajärven kunnan elinkeino-ohjelman hankekokonaisuudet ovat: Oulujoki strategia Metsä-, puu- ja turvestrategia Kylästrategia Humanpolis Rokua Muovialan ja elektroniikan kehittämisvisio 2006 Kainuun elinkeinot Kainuun maakuntasuunnitelma 2020 on määritellyt haasteiksi elinkeinojen ja yritystoiminnan osalta seuraavat tekijät: Liikkeenjohdon osaamisen parantaminen Henkilökunnan osaamisen tason nostaminen Yrityshautomotoiminnan laajeneminen Riskirahoituksen saantimahdollisuuksien parantaminen Kasvumahdollisuuksien tunnistaminen Väestön ikärakenteen muutos Kainuun maakuntaohjelman toimintalinja 2 on nimeltään Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Päämääränä on saada Kainuun kansantuote merkittävästi kasvamaan lisäämällä tuote- ja palveluvientiä maakunnan ulkopuolelle. Maakuntaohjelmaa varten keskeisiä toimialoja on nimetty klustereiksi, jotka ovat: 1) ICT, elektroniikka ja metalli, 2) elämystuotanto, 3) metsä, puu, 4) elintarviketalous ja 5) hyvinvointi. Lisäksi toimialoina käsitellään kaivannaistoimialaa sekä palvelualoja. Kainuun maakunnassa elinkeinojen kehittämisestä vastaa Kainuun Etu Oy, joka on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Kainuun Etu Oy:n tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä sekä kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä. Yhtiö toimii sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla neljän avaintoimialan kautta: puu ja kivi; IT, elektroniikka ja metalli sekä matkailu- ja elintarvikeala. Toinen keskeinen kehittäjätoimija on Measurepolis, joka on mittaustekniikan osaamiskeskittymä Kajaanissa. Measurepoliksen tavoitteena on edistää korkeateknologiayritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla yhteydet alan tutkimukseen ja koulutukseen sekä kehittämällä yritysten yhteistyötä. Snowpolis Vuokatti on hyvinvointiteknologian, liikkumisen ja talven osaamiskeskittymä. Kainuun Osaamiskeskuksen kaksi kärkeä ovat mittaustekniikan ja kamarimusiikin osaamisen hyödyntäminen. Osaamiskeskuksen tavoitteena on koota maakunnan osaamisintensiiviset toimijat ja innovatiiviset voimat käyttöön Kainuun yhteisen strategian toteuttamiseksi. Mittaustekniikan osaamisalan tavoitteena on edelleen kehittää vahvaa Kajaanin seudun mittaustekniikan tutkimus-, koulutus- ja yritystoimintaa. Kehittämistoimenpiteiden avulla Measurepolis vahvistaa asemaansa Kainuun korkean teknologian tukijalkana, kansallisesti merkittävänä mittaustekniikan tutkimus- ja yrityskeskittymänä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti aktiivisena alan vaikuttajana. Kamarimusiikin osaamisalan toimenpitein vahvistetaan Kuhmon Kamarimusiikin kilpailukykyä maailman markkinajohtajuuteen, kehitetään äänen ja kuvan digitaalisen sisällön tuotantoympäristöä, niiden reaaliaikaista verkkoviestintää sekä tuotteistamista. Pohjois-Pohjanmaan matkailu Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia kattaa vuodet Sen tärkeitä tavoitteita ovat matkailun sesonkiluontoisuuden lieventäminen, kansainvälisyyden kehittäminen, kokonaisvaltaisen koulutuksen lisääminen, palveluverkostojen kehittäminen, matkailutuotteiden laadun parantaminen, ympäristövastuullisuuden kasvattaminen ja matkailuhankkeiden yhtenäisyyden luominen. Strategian mukaan Oulun matkailualueen tärkeimmät kehittämistarpeet ovat seuraavia: Viihdepolis Humanpolis Kiinnostava imago - yhteinen tuotemerkki, vetovoimaisuuden kehittäminen Yhteistyö markkinoinnissa ja tuotekehityksessä

18 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Kainuun matkailu Kainuu toimii hallintokokeilulain perusteella luontomatkailun kehittämisen pilottikohteena. Sotkamon matkailustrategia pohjaa elinkeinojen kehittämisen kokonaisuuteen. Kuhmon matkailustrategian mukaan kunnan matkailun kehittäminen perustuu matkailullisten vahvuuksien (luonto, kulttuuriperintö ja tarjonta), monipuolisen infrastruktuurin sekä sijainnin tehokkaampaan hyödyntämiseen ja yhteistyöhön. Kainuun matkailustrategia on osa maakunnan vuonna 2000 laadittua kehittämisohjelmaa ja se kattaa vuodet Strategian keskeisiä toimenpide-ehdotuksia ovat: Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen Maaseudun kehittäminen Rakenteiden kehittäminen Muut OuKa -kehittämisvyöhykkeellä on laadittu myös kunta- tai seutukohtaisia matkailustrategioita ja kehittämissuunnitelmia. Rokuan Humanpolis-strategia tähtää hyvinvointimatkailun kehittämiseen ja sen ympärille rakennettavaan monipuoliseen palvelutarjontaan. Rokuan matkailun kehittämistavoitteet liittyvät yhteistyön lisäämiseen, uusien laadukkaiden tuotteiden kehittämiseen, alueen profiloitumiseen, koulutukseen sekä saavutettavuuden/ opastuksen kehittämiseen. Alueellinen ympäristökeskus, Oulu, Muhos, Utajärvi ja Vaala vastaavat Oulujoki-strategian toteutuksesta, jonka tavoitteina ovat yritystoiminnan vahvistaminen ja alueen houkuttelevuuden lisääminen. Strategian keskeinen sisältö on Tervareitistön kehittäminen. Myös Oulujärvelle on laadittu oma matkailustrategia. Vuokatin vaarajono, Sotkamo (Anja Röpelinen 2003)

19 17 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus Asuminen ja vesi Työssäkäyntialue muodostaa yhtenäisen, useasta kunnasta koostuvan työpaikka- ja asuntomarkkinaalueen, jonka keskusalueena on työssäkäynnin "ydinalue" eli kaupunkiseutu. Kunta kuuluu työssäkäyntialueeseen, jos vähintään 7,5 % työllisestä työvoimasta käy työssä keskuskunnassa ja vähintään 20 % työllisestä työvoimasta käy työssä kunnan ulkopuolella. Kaupunkiseuduiksi luokiteltuja alueita ovat Oulun ja Kajaanin seudut. Lähitaaja-asutus sijaitsee toiminnallisen kaupunkiseudun ulkopuolella. Tyypillisiä alueellisia keskuksia ovat Oulun työssäkäyntialueella Muhoksen ja Iin keskustaajamat. Kaupunkiseudun ulkopuolinen taaja-asutus muodostuu vähintään 200 asukkaan taaja-asutusalueista. Maaseutuasutus on jaettu kylämäiseen asutukseen sekä maaseudun harva-asutukseen. Kyläasutus muodostuu yhdyskuntarakenteesta, jossa on alle 200 asukkaan kyliä ja jossa on vähintään 17 rakennusta 1 km etäisyydellä toisistaan. Maaseudun harva-asutus ei ole ryhmittynyt kyliksi, se sisältää 1-16 rakennusta 1 km etäisyydellä toisistaan. Muut alueet on määritelty maaseudun rakentamattomaksi alueeksi. Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Virkistyskäytön ja vapaa-ajan suhteen kaupunkimaaseutu vuorovaikutus näkyy selvimmin OuKa -kehittämisvyöhykkeen suurten palvelukeskusten, Oulun ja Kajaanin, ympäristössä. Näillä alueilla vuorovaikutus on selkeästi kaksisuuntainen: kaupungissa asuvat hakevat virkistyksen ja vapaa-ajan elämyksiä paitsi kaupungin tarjonnasta, myös ympäröivältä maaseudulta ja päinvastoin. Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia luonnontuotteiden keruuseen, kalastukseen, veneilyyn/purjehdukseen, metsästykseen, retkeilyyn, luontoelämyksiin jne. Kaupungista haetaan puolestaan kaupan, kulttuurin, viihteen, hyvinvointipalvelujen, liikunnan jne. palveluja. Suurten keskusten tarjoamia vapaaajan ja virkistyksen palveluja haetaan kaukaakin, jopa koko maakunnan alueelta. Myös maaseudun tietyt erityiskohteet palvelevat laajaa aluetta (esim. suosituimmat metsästys- ja kalastuskohteet). Harvaan asutuilla alueilla ja pienten taajamien läheisyydessä ilmiö on samantyyppinen. Maaseututaajamissa palvelujen tarjonta on kuitenkin vähäisempää tai alempitasoista. Taajama-maaseutu vuorovaikutusalueet myös usein lomittuvat enemmän keskenään kuin suurten kaupunkikeskusten alueilla ja ympäristössä. Elinkeinot ja matkailu Tyypillisimmillään kaupunki-maaseutu vuorovaikutus OuKa -kehittämisvyöhykkeellä ilmenee elinkeinojen ja matkailun osalta siten, että sekä elinkeinojen suuret tuotantovolyymit että matkailijavirrat ovat keskittyneet alueen keskuksiin, kun puolestaan niitä ympäröivät maaseutualueet tarjoavat luonnonläheisiä asuinpaikkoja. Luovat uudet toiminnat keskittyvät alueille, joissa kohtaaminen on helpointa eli alueille, joilla on paras ulkoinen ja sisäinen tavoitettavuus. Innovaatiotoiminnan näkökulmasta suurkaupunkiseudut ovat avainasemassa. Kriittistä massaa voidaan hakea myös osaamiskeskittymillä ja verkottumalla. Megatrendeistä teknologian muutokset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tieto- ja viestintäteknologian tuoma riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää monimuotoisen alueellisen kehityksen edellytyksiä, koska tietoyhteiskunnassa on mahdollista työskennellä kotona maatalousyhteiskunnan tapaan. Matkailusektorilla kaupunki-maaseutu vuorovaikutus lisää matkakohteen houkuttelevuutta mahdollistamalla monipuolisemmat tuotekokonaisuudet. Yhdistämällä matkailutuotteeseen kaupunkimatkailun ja maaseutu-/luontomatkailun elementtejä voidaan matkailijoiden viipymää ja sitä kautta alueen matkailutuloa kasvattaa. Matkailun trendeistä esimerkiksi lyhyiden lomien yleistyminen luo mahdollisuuden vuorovaikutuksen kehittämisille. Asiakkaille, joilla on vähän aikaa, mutta paljon rahaa, on pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman paljon elämyksiä tiiviissä ajassa. Myös siirtymistä kaukomatkoista kotimaanmatkoihin ja lyhyisiin matkoihin on odotettavissa. Kokousmatkailun lisääntyessä korkeatasoiset ja helposti saavutettavat majoitus- ja kokoustilat yhdessä luonnon ja harrastusmahdollisuuksien kanssa kiinnostavat monia kokousjärjestäjiä ja heidän asiakkaitaan. Luonto on edelleen Suomen matkailun keskeisin kilpailutekijä Euroopan matkailumarkkinoilla.

20 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Nelikenttäanalyysi OuKa kehittämisvyöhykkeellä on vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Olevaa tilannetta voidaan parantaa vahvuuksia ja mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Alueella on myös heikkouksia ja näköpiirissä olevia uhkia, jotka on tarpeen tiedostaa ajoissa, jotta niihin voidaan varautua. Seuraavassa on esitetty keskeisiä tekijöitä, jotka määrittävät Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen kehityssuunnan. Vahvuudet Sisäinen yhteenkuuluvuus Hyvä infrastruktuuri Kattava liikenneverkko alueen sisällä ja hyvä saavutettavuus alueen ulkopuolelta Turvallinen ja puhdas asuin- ja elinympäristö Elävä ja omaleimainen maaseutukulttuuri ja rakennettu ympäristö Luonnonympäristö, monipuoliset luonnonvarat Liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut, ulkoilureitistöt Monipuolinen teollisuus ja vahvat veturivyöhykkeet, monipuolinen teknologiaosaaminen korkealla tasolla Matkailullisesti vetovoimaisia, merkittäviä ja monipuolisia kohteita Hyvä koulutustarjonta Ympäristömyönteisyys Mahdollisuudet Pohjoinen ulottuvuus Paikallisuuden ja alueiden arvostuksen lisääntyminen Yhteysverkon kehittyminen Aito yhteistyö ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Monipuolinen luonto ja kulttuuriympäristö Palvelukeskuksia kehittämällä ja linkittämällä ne reitteihin voidaan reitit muodostaa etappireiteiksi Oulun seudun osaamisen ja kasvupotentiaalin vaikutusten ulottaminen nykyistä laajemmalle Huippuosaamisen vahvistaminen fokusalueilla; osaamisverkostot Alueiden erikoistuminen, verkostoyhteistyö Kansainvälistyvien yritysten kehittäminen Oulun ja Kajaanin lentokenttien sekä Vartiuksen rajanylityspaikan tehokkaampi hyödyntäminen Hyvinvointi-, luonto-, elämys-, liikunta- ja businessmatkailu Matkailu- ja teknologiasektoreiden yhteistyö Luoteis-Venäjän markkinat ja tavaravirrat Heikkoudet Suuret alueelliset erot useilla toiminta-alueilla Sijainti, syrjäisten alueiden saavutettavuus on heikko Etäisyys ulkomarkkina-alueille Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus Muuttoliike, rakennetyöttömyys, väestön ikärakenteen muutos Luonnon erityispiirteiden hyödyntämättömyys Kokonaisvaltainen virkistyksen ja vapaa-ajan toimintojen ja palvelujen toteutus puutteellista Itä-länsisuuntaiset virkistysreitit puutteellisia Osaaminen ja kasvupotentiaali sijoittunut suppeille alueille Tunnettujen kärkituotteiden ja veturiyritysten vähäisyys, korkeatasoisten tuotteiden rajallisuus Enemmistö matkailuvirroista on kotimaista Alueella toimivien yritysten yhteistyön vähäisyys Kehittämisresurssien puute OuKa -vyöhykkeen puutteellinen sisäinen tunnettuus ja omaleimaisen identiteetin puuttuminen Uhkat Infrastruktuurin rapautuminen ja liikennetarjonnan väheneminen Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen Maaseudun autioituminen kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen puuttuessa Kehittämisresurssien väheneminen, pääomien puute Elinkeinojen liika keskittyminen kasvukeskusten ympärille Palvelukeskukset eivät kehity tai ne taantuvat Toteutettuja palveluja ja rakenteita ei kyetä ylläpitämään korkeatasoisina Koulutetun työvoiman puute, innovatiivisuuden puute Kulttuuriperinnön taantuminen Luonnon ja ympäristön kestämätön käyttö Sitoutumattomuus alueeseen ja alueen kehittämiseen, yhteistyökyvyttömyys Tuotekehityksen ja markkinoinnin epäonnistuminen

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Mikko Keränen, kehittämispäällikkö Jari Järviluoma, matkailututkija Aktiviteettimatkailu 11.10.2012 M i k k o K e r ä n e n 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot