MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE. Maankäyttöstrategia 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE. Maankäyttöstrategia 2025"

Transkriptio

1 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE Maankäyttöstrategia 2025

2 Kannen kuvat: Kiehimäjoen sillat, Paltamo (Martti Juntunen 2004) Rokuan kansallispuisto, Utajärvi (Sampo Kangastalo 2006) Oulujoki, Muhos (Muhoksen kunnan arkisto) Takakannen kuva: Vuokatti Naapurinvaaralta katsottuna, Sotkamo (Sampo Kangastalo 2006) Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa PPOH/41/05 Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

3 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Suunnittelukeskus Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Oulun kaupunki Muhoksen kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Paltamon kunta Kajaanin kaupunki Sotkamon kunta Kuhmon kaupunki Oulu 2006

4

5 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Sisällys 1. JOHDANTO TYÖN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Asuminen ja vesi Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Elinkeinot ja matkailu Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus Nelikenttäanalyysi OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN VISIO MAANKÄYTTÖSTRATEGIAN TAVOITTEET Tavoitteiden muodostaminen Alueelliset tavoitteet Teemakohtaiset tavoitteet MAANKÄYTTÖSTRATEGIAVAIHTOEHDOT Kahden keskuksen malli, Ve Nauhamalli, Ve Verkostomalli, Ve Vaihtoehtojen vertailu OUKA -MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Visio ja strategiset kannanotot Kehittämisen painopisteet Vaikutustarkastelu Jatkotoimet...39 Liitekartta Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen maankäyttöstrategia :400000

6 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Johdanto OuKa -maankäyttöstrategialla on kuntien maankäytön suunnittelua tukeva tehtävä, mutta sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa) -hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä alueen suunnitelmalliselle ja määrätietoiselle kehittämiselle. Kehittämisen painopistealueita ovat yhteisen tahtotilan rakentaminen, osaamisen systemaattinen kerryttäminen alueiden vahvuuksiin perustuvan erikoistumisen perusteella, verkostomaisten yli kunta- ja hallintorajojen ylittävien toimintamallien kehittäminen, uusien avausten tekeminen yhteistyöalueiden ja klusteritoiminnan kehittämisessä, toimintaympäristön ja liikennekäytävän kehittäminen sekä kehittämistoiminnan asteittainen laajentuminen vaikuttavuudeltaan Arkangelin käytävän ja Perämerenkaaren suhteen. Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen tavoitteet ja yhteistoiminnan periaatteet on määritelty allekirjoitetussa aiesopimuksessa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki keskeiset aluekehittämisen tahot Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. OuKa -koordinaatiohankkeen toimintaa ohjaa johtoryhmä, joka koostuu maakuntaliittojen ja vyöhykekuntien edustajista ja toimintalinjakohtaisten ohjausryhmien puheenjohtajista. OuKa -maankäyttöstrategiahankeen tarkoituksena on laatia kehittämisvyöhykkeelle kolmeen pääteemaan perustuva maankäyttöstrategia, jolla on kuntien maankäytönsuunnittelua tukeva tehtävä, mutta sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Maankäyttöstrategian pääteemat ovat: Asuminen ja vesi Asumisen erityisteemana on asuminen ja veden läheisyys. Teemalla viitataan pyrkimykseen kartoittaa vyöhykkeen kunnissa uusia mahdollisia ja olemassa olevia kehitettäviä rantarakentamiskohteita. Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Vyöhykkeen virkistyskäyttö- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia tarkastellaan palveluja tarjoavien solmukohtien ja alueiden sekä niitä yhdistävien reittien kehittämisen näkökulmista. Erityistä huomiota kiinnitetään ylimaakunnallisiin yhteyksiin. Elinkeinot ja matkailu Teeman alla tutkitaan maankäytön näkökulmasta mahdollisuuksia kehittää maaseudulle elinkeinoihin kytkeytyviä osaamissolmuja, pienimuotoisia osaamiskeskuksia. Lisäksi tarkastellaan erityisesti matkailuun liittyvän maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Vuorovaikutus Työn alussa on käyty tavoitekeskustelut kuntien edustajien kanssa. Strategian tavoitteita ja lähtökohtia on käsitelty seminaarissa ja strategialuonnosta omassa seminaarissaan. Seminaareihin on kutsuttu alueen kuntien ja toimijoiden edustajia. Strategialuonnoksesta on pyydetty lausunnot aiesopimuksen allekirjoittajilta ja muilta alueen toimijoilta. Saatu palaute on huomioitu lopullisessa maankäyttöstrategiassa.

7 5 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Oulujokivartta, Vaala (Sampo Kangastalo 2006) Saukkovaara, Ristijärvi (Sampo Kangastalo 2006) OuKa maankäyttöstrategiahankkeen ohjausryhmän kokoonpano on: Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja Kainuun maakunta kuntayhtymä, puheenjohtaja Pertti Perttola, arkkitehti, Kainuun ympäristökeskus Irmeli Hanka, kaupunginarkkitehti, Kajaanin kaupunki Hannu Huotari, kaupungininsinööri, Kuhmon kaupunki Hannu Lehtonen, aluepäällikkö, Metsähallitus Kalle Huusko, tekninen johtaja, Muhoksen kunta Paula Korkala, yleiskaavasuunnittelija, Oulun kaupunki Mikko Karjalainen, teknisten palveluiden johtaja, Paltamon kunta Olli Eskelinen, kaavoituspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Eero Merilä, yli-ins. kehittämispäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tapio Tuuttila, maankäyttöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus saakka Britta Passoja, arkkitehti, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus lähtien Juha Kaaresvirta, kaavoittaja, Sotkamon kunta Janne Heikkinen, rakennustarkastaja, Utajärven kunta Juha Airaksinen, osastopäällikkö (tekn.), Vaalan kunta Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana kuusi kertaa. Lisäksi on järjestetty useita pienryhmäpalavereita. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös OuKa-projektipäällikkö Sampo Kangastalo ja suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Suunnitelman on laatinut konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy, jossa työstä ovat vastanneet: Juhani Niva, DI, projektipäällikkö Heli Kotilainen. FM, strategiaprosessi Esko Puijola, arkkitehti, asuminen ja vesi Hannu Kemiläinen, FL, virkistyskäyttö ja vapaa-aika Pauli Santala, MSc, elinkeinot ja matkailu Helka-Liisa Hentilä, TkT, prof., kansallinen ja kansainvälinen näkökulma Arkkitehtitoimisto Hentilä & Lindborg Oy Oulussa OuKa maankäyttöstrategian ohjausryhmä

8 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Työn lähtökohdat Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke ulottuu länsirannikolta itärajalle sijoittuen kahden maakunnallisen liiton alueelle. 2.1 Suunnittelualue Alueen kuvaus Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke sijoittuu kahden maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluvat Oulun, Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Paltamon, Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon kunnat sekä Vuolijoen kunta tulevana osana Kajaanin kaupunkia. OuKa kehittämisvyöhyke jakautuu asutukseltaan ja luonnoltaan kolmeen erityyppiseen osaan: 1. Oulujokilaakso, (Oulu, Muhos, Utajärvi ja Vaala) 2. Oulujärvi, (Vaala, Paltamo ja Kajaani) 3. Vaara-Kainuu, (Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo) Yhdyskuntarakenne muodostuu kaupunkiseuduista, kaupunkien ulkopuolisesta taaja-asutuksesta, kaupunki- ja taajamaseutujen lieveasutuksesta, maaseudun kyläasutuksesta, maaseudun hajaasutuksesta sekä eri alueita yhdistävistä liikenneverkoista. Luonteenomaista kaupunki- ja taajaasutukselle on niiden sijainti jokivarressa tai Oulujärven sekä Kainuun vesistöjen rannoilla. Väestö- ja elinkeinorakenteen muutosten seurauksena kaupunkiseutujen sisäinen rakenne on muuttunut ja muuttuu yhä. Palvelut, tuotanto ja asutus järjestäytyvät uudella tavalla. Kaupunkiseuduilla on meneillään seutuistumiskehitys, mikä tarkoittaa asutuksen levittäytymistä ja sitä kautta kaupunkiseudun laajentumista ja sisäistä hajaantumista. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ja Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty vyöhyke, joka on määritelty kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeksi. Kehittämisperiaatemerkinnällä väljästi rajatulle alueelle ulottuu kaupunkiseudun vaikutus mm. työssäkäyntialueena. Alueella on myös omia maaseutuympäristöön perustuvia voimavaroja. Kaupungin läheisyys ja maaseutuympäristö antavat hyvät lähtökohdat alueiden kehittämiseen. Arvokkaat ympäristöt Luonnonympäristöt Oulujokilaakso halkoo Suomen maisemamaakuntajaon mukaista Pohjois-Pohjanmaan nevalakeutta. Oulujärven seutu on useiden maisemamaakuntien solmukohta. Pääosa Kainuuta kuuluu Kainuun vaaraseutuun. Kajaanin ja Sotkamon eteläisimmät osat ovat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöön ja -maisemaan kuuluvat rakennettu ympäristö ja muu kulttuurivaikutteinen maisema. Kulttuurimaisemasta heijastuu perinteinen asuminen ja elinkeinon harjoittaminen. Tavallisimmin kulttuurimaisemaa synnyttävä elinkeino on ollut maanviljelys, mutta yhtä hyvin vanha teollisuusmiljöö on kulttuurimaisemaa. Myös kiinteät muinaisjäännökset ovat alueiden kulttuurihistoriaa.

9 7 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ovat tyypillisesti jokivarsikyliä ja niissä olevia rakennuksia. Kulttuurihistoriallisesti kaikkein rikkaimpia alueita ovat jokisuut. Valtakunnallisia kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kohteita on lukuisia. Alueen yleisimmät muinaisjäännökset ovat kivikautisia asuinpaikkoja, jätinkirkkoja ja lapinraunioita. Rakennusperintö Alueen kulttuuriympäristö sisältää kaupunkien ja maaseudun tyypillisiä piirteitä eri aikakausilta. Oulun vanhimmat osat on rakennettu 1600-luvulta periytyvien ruutuasemakaavojen mukaisesti ja maaseudulla näkyy rikkaana maakunnan asutusja elinkeinohistoria. Erityyppiset kylät sekä varhaisen teollisuuden ja liikenteen synnyttämät ympäristöt rakennuksineen, rakennelmineen ja istutuksineen muodostavat pohjoispohjalaisen kulttuuriympäristön. Nuorinta kerrostumaa edustavat toisen maailmansodan jälkeiset ympäristöt, joista jälleenrakennuskauden tyyppitalot ja Oulujoen voimalaitosympäristöt ovat merkittävimpiä. Maisemat Oulujokilaakso halkoo Suomen maisemamaakuntajaon mukaista Pohjois-Pohjanmaan nevalakeutta. Alueelle ovat ominaisia laaja asuttu jokilaakso ja sen ulkopuolelle jäävät lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Viljavat jokilaaksojen savikkoalueet on raivattu pelloiksi. Oulujärven seutu on useiden maisemamaakuntien solmukohta. Pääosa Kainuuta kuuluu Kainuun vaaraseutuun. Kajaanin ja Sotkamon eteläisimmät osat ovat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Kainuussa aiemmin kaskiviljely ja tervanpoltto ja sittemmin metsätalous ovat voimakkaasti muovanneet metsämaisemaa. Harva asutus viljelyksineen on tasaisesti jakaantunut vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Kainuun vaaramaalla maiseman ytimenä kulkee vaarajakso. Suurten järvien ja reittivesistöjen ohella maisemamaakunnassa on paljon pieniä järviä ja jokivesistöjä. Aapasoita on paljon, Korpia ja puustoisia rämeitä esiintyy. Metsiä on runsaasti. Pellot ovat pieniä ja ne sijaitsevat yleensä huuhtoutumattomilla lakialueilla vaaraviljelyksinä. Liikenneyhteydet Ajoneuvoliikenteen selkärangan muodostaa Oulujoen tuntumassa ja Oulujärven pohjoispuolella kulkeva valtatie 22. Valtatietä täydentää vesistön toisella puolella kulkeva päätie. Alueen pääradat ovat Pohjanmaan rata, Oulu Kontiomäki Kajaani/Vartius rata sekä Kontiomäki- Taivalkoski rata. Rataverkon sähköistys etenee parhaillaan siten, että Kajaanin rata saadaan sähköistyksen piiriin tämän vuoden aikana. Meriliikenne jatkaa vuosisataisten perinteiden mukaan yhteyksiä alueelta maailmalle. Oulun satamalla on keskeinen merkitys alueen elinkeinotoiminnan kannalta. Tavaraviennin tärkeimmät tuotteet ovat kaivannais-, metallinjalostus-, puunjalostus- ja kemianteollisuuden aloilta. Oulun satama odottaa lisäystä Luoteis-Venäjän raaka-ainekuljetuksista uuden ratayhteyden mahdollistettua suoran yhteyden Arkangelin ja Muurmanskin alueilta Kainuun kautta Perämerelle. Muu vesiliikenne kehittämisvyöhykkeellä liittyy nykyisin vapaa-ajan toimintoihin ja kalastukseen. Alueella on kaksi lentokenttää, joilta on säännöllinen reittiliikenne. Oulusta on kotimaan reittiliikenteen lisäksi säännöllisiä ulkomaan yhteyksiä lähinnä Tukholmaan. Oulun seudun logistinen asema on viime aikoina vahvistunut merkittävästi mm. hightech teollisuuden nopeiden yhteystarpeiden vuoksi. Tätä tarvetta palvelevat parantuneet rahtiyhteydet Oulun lentoasemalta. Yhdyskuntatekniikka Merkittävimmät energiavarat ovat turve, energiapuu ja vesivoima. Myös tuulivoiman rakentamiselle on hyvät edellytykset Perämeren merialueilla. Alueen vesijohtoverkosto on kattava. Kainuussa, jossa vesiolosuhteet ovat muuta aluetta paremmat, on merkittävästi asutusta myös yksittäisratkaisujen varassa. Jätevesien puhdistuksessa ollaan siirtymässä keskitettyihin ratkaisuihin. Ylikunnallisia jätevedenpuhdistamoita on Oulussa ja lähikunnissa. Järjestetyn jätehuoltoyhteistyön piirissä on tällä hetkellä yli 80 % Pohjois-Pohjanmaan asukkaista.

10 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Asuminen ja vesi Asutusrakenne OuKa -kehittämisvyöhyke on ollut pitkään asuttua ja sillä on vankat kulttuuriperinteet. Perinteinen asutus on sijoittunut nauhamaisesti jokien varsille ja vesien rantojen kaupunkeihin ja kyliin. Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun väestöstä yli 2/3 asuu taajama-alueilla. Väestön keskittyminen Oulun seudulle jatkuu edelleen. Muut taajamat menettävät väestöään. Maaseudun ja kylien rakennemuutos on johtanut maaseudun autioitumiseen, ympäristön ja rakennuskannan rappeutumiseen. Samalla elinympäristöjen laatu ja viihtyisyys heikentyvät. Kyläkeskusten verkko Maaseutuasutusta on osoitettu maakuntakaavassa kyläkeskusten verkolla, joka toimii maaseudun asutusrakenteen runkona. Kirkonkylät ovat tiiviitä palvelukeskittymiä, joiden vaikutuspiiriin kuuluu useita maarekisterikyliä. Näiden kylien fyysinen rakenne on hajautunut isojaon ja sen jälkeisten asutustoimenpiteiden ansiosta. Maatilojen talouskeskuksien sijoituspaikat löytyvät yleensä viljelylohkojen keskeltä. Kylän keskuksen on muodostanut lähikauppa ja koulu. Niiden toiminta on loppunut tai uhanalaista. Väestönkehitys Oulujokilaakso Väestönkehitysnäkymät ovat Oulujokivarressa suotuisammat kuin maassa keskimäärin. Tämä koskee sekä väestömäärää että väestön ikärakennetta. Myös rakennuslupien osuus koko maan luvista ylittää selvästi keskitason. Loma-asuntojen määrä jää koko alueen osalta selvästi alle maan keskitason. Väestö keskittyy kohtalaisen voimakkaasti Oulun seudulle, jossa asukasluvun absoluuttinen ja suhteellinenkin kasvu on voimakkainta. Oulun vaikutusalueen ulkopuolella väestön väheneminen on jatkunut vuosia. Kainuu Kainuun väestönkehitys on ollut jo 30 vuotta aleneva. Maakuntakuntasuunnitelmassa oletetaan Kainuun väkiluvun alenevan vuoteen 2020 mennessä 6 %. Tilastokeskuksen trendin mukaan väestö vähenisi 13 %.

11 9 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Suunnittelutilanne ja teemaa tukevat muut hankkeet Kansainväliset kehittämisvyöhykkeet Kansainvälisten yhteyksien merkitys alueen kehittämisessä kasvaa jatkuvasti. Nopeat lentoyhteydet, säännölliset laivayhteydet sekä maaliikenneväylien asema korostuu. Oulu Kajaani -kehittämisvyöhykettä täydentää Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke, jonka visiona on olla kansainvälisesti tunnustettu toimija. Oulu Kajaani Arkangel Komi -kehittämisvyöhyke on pidemmän aikavälin tavoite ja keskittyy lähinnä rautatieliikenteeseen. Osa Oulu Arkangel käytävää on Kainuussa Kajaani Kuhmo Vartius käytävä. Maakuntakaavoitus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa jokilaakso muodostaa maaseudun asutuksen ja elinympäristön rungon. Oulujoen pääuoma ympäristöineen on osoitettu siinä maaseudun kehittämisen kohdealueeksi. Alueet on rajattu siten, että jokilaaksojen kylät, yhtenäiset peltoaukeat, kulttuuriympäristöt, maisema-alueet ja perinnemaisemat sisältyvät niihin. Jokilaaksoihin rakennettaessa on tulvan aiheuttamat rajoitukset otettava huomioon. Oulujoen voimalaitosympäristöjen suunnittelussa ja hoidossa tulee, niihin liittyvät asuntoalueet mukaan lukien, huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksillä pyritään kunta- ja kyläkeskusten vahvistamiseen ja uuden asutuksen ohjaamiseen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi, samalla maaseudun elinkeinojen edellytykset ja maisemalliset arvot turvaten. Asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Kainuun maakuntakaavaehdotuksen mukaan Kainuun asemakaavavarannossa on rakentamatta tasaisesti kaikissa kuntakeskuksissa yhteensä noin pientalotonttia. Kaavoitettua asuntorakentamisoikeutta on siten noin uudelle asukkaalle. Asetetun väestöennusteen mukaan v Kainuussa on asukasta eli asukasta vähemmän kuin vuonna Viime vuosina asumisympäristön laatuun liittyvät tekijät ovat suunnanneet tonttikysyntää kuntakeskuksista niiden läheisille ranta-alueille. Kehitys on osittain ristiriitaista taajamien eheyteen ja taloudellisuuteen tähtäävien pyrkimysten kanssa.

12 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Virkistyskäyttö ja vapaa-aika osiossa tarkastelun lähtökohdaksi on otettu toisaalta palveluja tarjoavat keskukset, joita tässä kutsutaan solmukohdiksi, ja toisaalta alueet, joilta virkistyksen ja vapaa-ajan elämyksiä haetaan tai jotka tarjoavat puitteita virkistyksen ja vapaa-ajan toiminnoille. Kolmannen elementin tarkastelussa muodostavat erityyppiset reitit, jotka yhdistävät solmukohtia ja alueita toisiinsa. Keskukset, alueet ja reitit on jaoteltu niiden tarjoamien palvelujen tai elämysten laadun mukaisesti valtakunnallisesti/kansainvälisesti merkittäviin, seudullisesti merkittäviin ja paikallisesti merkittäviin kohteisiin. Solmukohdat, alueet ja reitit on esitetty oheisella kartalla. Esitystapa on yleistetty, jolloin esimerkiksi alueiden rajaukset ja reittien sijoittuminen karttapohjalle ei tarkasti vastaa oikeaa. Esitystavalla pyritään selkeyttämään esitystä. Päälähteinä tarkastelussa ovat olleet Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, Kainuun maakuntakaavaehdotus, Oulujoki-strategia ja Kainuun ulkoilukartta sekä Metsähallitus luontopalvelujen ja Metsähallitus Villi Pohjolan aineistot. Valtakunnalliset/kansainväliset solmukohdat ja alueet Valtakunnallisen/kansainvälisen merkittävyyden ja/ tai tason omaaviksi solmukohdiksi ja alueiksi on tässä luokiteltu seuraavat: Valtakunnallisesti/kansainvälisesti arvokkaat solmukohdat Oulu Rokua (Muhos, Utajärvi, Vaala) Kajaani Sotkamo-Vuokatti Kuhmo Valtakunnallisesti/kansainvälisesti arvokkaat alueet Oulun edustan merialue Itärajan Kuhmo, Ystävyydenpuisto Seudulliset solmukohdat ja alueet Seudullisen merkittävyyden ja/tai tason omaaviksi solmukohdiksi ja alueiksi on tässä selvityksessä arvioitu: Seudullisesti arvokkaat solmukohdat Vaala-Säräisniemi Manamansalo (Vaala) Paltamo Seudullisesti arvokkaat alueet Rokuan kansallispuisto (Muhos, Utajärvi, Vaala) Oulujärvi Vuokatin vaarajakso (Sotkamo) Hiidenportti (Sotkamo) Lentua (Kuhmo) Itä- ja Etelä-Kuhmo Paikalliset solmukohdat ja alueet Paikallisen merkittävyyden ja/tai tason omaaviksi solmukohdiksi on tässä luokiteltu: Paikallisesti arvokkaat solmukohdat Muhos Utajärvi Vuolijoki Paikallisesti arvokkaat alueet Oulujoki (Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala) Sanginjoki (Oulu, Muhos, Utajärvi) Muhosjoki (Muhos) Utosjoki (Utajärvi) Ahmasjärvi (Utajärvi) Oterma-Kutujoki (Vaala) Kivesjärvi (Paltamo) Kongasjoki (Paltamo) Rehja, Nuasjärvi, Jormasjärvi (Kajaani, Sotkamo) Etelä-Kajaani Kiantajärvi, Iso Sapsojärvi, Iso Kiimanen (Sotkamo) Ollinjoki, Tipasjoki, Kusianjoki (Sotkamo) Ontojärvi, Kellojärvi, Lammasjärvi (Kuhmo) Iivantiira, Lentiira, Änättijärvi (Kuhmo) Länsi-Kuhmo Kiekinjoki-Kesselinjoki-Louhenjoki, Kalliojoki (Kuhmo)

13 11 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Reitit Patikka- ja hiihtoreitit Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu Oulujokilaaksoa seuraava patikka- ja hiihtoreittiyhteys, joka on osa suunniteltua ja osin toteutettua Tervareitistöä. Oulujokilaakson hiihtoreitistä on rakennettu osuus Matkajärvi-Muhos. Hiihtoreitin osuus Utajärven Alakylä-Rokua on rakenteilla. Patikkareitin osuus Utajärven Alakylältä Rokuan kautta Vaalaan on rakenteilla. Muilta osin patikka- ja hiihtoreitit ovat joko vahvistettavana, kunnanhallituksen käsittelyssä tai reittitoimituksessa. Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu vähintään ylikunnalliset ja maakunnallisesti merkittävät yleisen liikkumisen kannalta tärkeät ohjeelliset ulkoilureitit. Valtakunnallisesti tärkeänä reittinä on osoitettu valmiiksi rakennettu eurovaellusreitti E10. Se kulkee pohjois-eteläsuunnassa kahtena eri reittinä. Läntinen linjaus kulkee Vuokatin kautta (kansallinen UKK-reitti) ja itäinen Hiidenportin ja Kuhmon kautta itärajan läheisyyteen (Elimyssalon retkeilypolku). Muilta osin maakuntakaavaehdotuksen mukaisia yhdysreittejä ei ole toteutettu. Reittien valmiusaste on Kainuun ulkoilukartan mukainen. Pyöräilyreitit Oulujokilaakson pyöräilyreitit sijoittuvat olemassa oleville väylille molemmin puolin Oulujokea. Pyöräilyreitistö ulottuu Oulusta Muhoksen, Utajärven ja Rokuan kautta Vaalaan. Kainuun alueella ei ole osoitettu pyöräilyreittejä. Laivaväylät ja veneilyreitit Laivaväylät ja veneilyreitit merialueella perustuvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkintöihin ja ovat virallisia laiva- ja veneväyliä. Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu maakunnallista tai seudullista merkitystä omaavat venesatamat: Oulujärven ja Sotkamon reitin sekä Suomussalmen Kiantajärven merkittävät, matkailuja risteilyliikennettä tai kalastuselinkeinoa palvelevat satamat. Kainuussa on myös varsin kattava järvimelontaan painottuva melontareitistö. Moottorikelkkareitit Oulun ja Rokuan välinen moottorikelkkareitistö molemmin puolin Oulujokea on virallista moottorikelkkareittiä. Väli Rokualta Vaalaan on moottorikelkkauraa. Reitin Sotkamo-Ristijärvi-Hyrynsalmi toimitus on tehty. Muut Kainuun moottorikelkkareitit ovat moottorikelkkailun runkoreitistön mukaisia ns. ajouria. Valmiusaste on Kainuun ulkoilukartan mukainen.

14 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Elinkeinot ja matkailu Pohjois-Pohjanmaan elinkeinot Pohjois-Pohjanmaa on elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta, jonka kärkenä toimii Oulu. Pohjois-Pohjanmaan aluekeskusverkostoon kuuluu neljä profiileiltaan erilaista aluekeskusohjelmaaluetta, jotka ovat Oulun seutu: Pohjois-Suomen keskus, kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä Koillis-Suomi: matkailukeskus, tietoyhteiskunnan palvelurakenteiden kehittäjä Raahen seutu: terästeollisuus Oulun Eteläinen: korkean teknologian tuotanto, sopimusvalmistus Verkoston tehtävä on myönteisen aluekehityksen voimistaminen ja muuttoliikkeen tasapainottaminen. Aluekeskusverkosto lisää kunkin alueen osaamista ja valmiuksia sekä nostaa niiden kehittymisedellytyksiä samalle viivalle, joka on korkeammalla tasolla kuin ilman yhteistyötä. Parhaat resurssit kootaan yhteen ohjaamaan ja tukemaan aluekeskusten fokus-alojen kehittämistä, tavoitteena saavuttaa kaikilla nimetyillä aloilla kansainvälisesti merkittävä asema. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2003 yhteensä lähes toimipaikkaa ja niissä työskenteli yli työntekijää. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 14,76 mrd.. Oulun, Muhoksen ja Utajärven alueella toimipaikkoja oli eli yli kolmannes koko maakunnan toimipaikoista. Työntekijöitä alueella oli yli ja toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli n. 8,8, mrd.. Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna suurimpia toimialoja Pohjois-Pohjanmaalla ovat: Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimuspalvelut Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Teollisuus Kainuun elinkeinot Kainuun maakuntaohjelman avainklustereita ja toimialoja ovat ICT, elektroniikka ja metalli sekä elämystuotanto, metsä ja puu, elintarviketalous, hyvinvointiala ja kivi. Kainuun osaamisalueita ovat mm. laitetekniikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, langaton tietoliikennetekniikka ja sulautetut järjestelmät. Toimialoja, joilla osaamista sovelletaan, ovat mm. puunjalostusteollisuus, kuljetus, tietoliikenne, kauppa, hyvinvointipalvelut, matkailu, puolustusteknologia, biotekniikka. Odotuksia ja mahdollisuuksia uusiksi liiketoiminnan sovelluksiksi on asetettu erityisesti hyvinvointiteknologiaan, matkailuun ja bioteknologiaan.

15 13 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Tilastokeskuksen mukaan Kainuussa on yhteensä noin toimipaikkaa, joissa yhteensä noin työntekijää. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2 mrd.. Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna koko maakunnassa suurimpia toimialoja ovat: Tukku- ja vähittäiskauppa 683 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 501 Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimuspalvelut 407 Rakentaminen 358 Teollisuus 344 Kainuun maakunnan OuKa kehittämisvyöhykkeellä toimipaikkoja on yhteensä 2 600, niiden henkilöstön määrä noin ja yhteenlaskettu liikevaihto 1,8 mrd.. Elinkeinot kunnittain OuKa -kehittämisvyöhykkeen elinkeinojen veturi on Oulu, jonka alueella sijaitsevien toimipaikkojen liikevaihto muodostaa yli 80 % koko alueen toimipaikkojen liikevaihdosta. Kajaani on toiseksi suurin elinkeinokeskittymä, jonka toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto on 11 % koko alueen toimipaikkojen liikevaihdosta ja Kainuun toimipaikkojen liikevaihdosta noin 58 %. Matkailun nykytila OuKa -kehittämisvyöhyke on matkailullisesti monipuolinen kokonaisuus. Erilaisten tunnuslukujen valossa matkailu on OuKa -kehittämisvyöhykkeellä merkittävä elinkeino. Merkittävimmät matkailualueet ovat Oulu, Rokua, Oulujärvi ja Vuokatti. Oulussa on runsaasti liike- ja asiamatkailua, mutta myös vapaa-ajanmatkailutarjontaa. Oulun lentokentältä on kotimaan yhteyksien lisäksi suora yhteys Tukholmaan. Rokuan alue on luontomatkailukohde, jonka matkailu perustuu ihmisten hyvinvointiin ja vapaaaikaan liittyviin virkistys-, retkeily- ja liikuntapalveluihin. Oulujärvi muodostaa merkittävä järvimatkailualueen, jonka merkittävimmät keskukset ovat Manamansalo ja Säräisniemi. Vuokatti on matkailu- ja liikuntakeskus Sotkamon kunnan alueella, jonka kärkikohteita ovat Katinkullan matkailukeskus, urheiluopisto ja Vuokatin rinteet. Vuokatin kävijämäärien kasvu on erittäin voimakas ja yöpymismäärien kasvu ylittää muiden Pohjois-Suomen matkailukeskusten kasvun. Vuokattiin on valmistunut osayleiskaava, joka mahdollistaa alueen vuodepaikkakapasiteetin nostamisen yli kolminkertaiseksi.

16 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA OuKa -kehittämisvyöhykkeellä kertyy vuosittain lähes miljoona rekisteröityä majoitusvuorokautta. Valtaosa yöpymisistä on vapaa-aikaan liittyviä ja kotimaisten yöpymisten osuus on yli 80 % kaikista yöpymisistä. Suhteellisesti eniten ulkomaalaisia matkailijoita yöpyi Oulussa ja Sotkamossa. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia yöpyjiä on tullut Venäjältä, Norjasta, Saksasta ja Ruotsista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 alueen majoitusliikkeissä oli yhteensä huonetta ja niissä vuodepaikkoja yhteensä Oulun osuus rekisteröidyistä huoneista on lähes puolet (1 315). Seuraavaksi eniten huoneita on Sotkamossa (680) ja Kajaanissa (602). Lisäksi alueella on runsaasti rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia. Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt matkailun aluetaloudelliset vaikutukset maakunnittain vuonna Vuoden 2000 kansantalouden tilinpidon mukaan matkailutuloa Kainuussa oli noin 61 milj., joka on noin 3,1 % kaikkien toimialojen kokonaisliikevaihdosta. Pohjois-Pohjanmaalla matkailutulo oli 310 milj., joka vastaavasti oli 1,8 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Ulkomaalaisten matkailijoiden kulutus Pohjois-Pohjanmaalla oli 88 milj. ja kotimaisten 253 milj.. Vuonna 2003 Oulun välitön matkailutulo oli 141 milj.. Matkailupalveluita tarjoavien yritysten toimipaikkoja vuonna 2003 oli yhteensä 503 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto noin 220 milj.. Vuonna 2002 oli matkailutoimialoilla työllisiä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Suunnittelutilanne ja teemaa tukevat muut hankkeet Pohjois-Pohjanmaan elinkeinot Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma kattaa vuodet Maakuntaohjelman toteuttamiseen tähtäävä toimintalinja I Elinkeinot ja maankunnan kilpailukyky, on määritellyt kolme toimenpidekokonaisuutta: Yrittäjyyden edistäminen Kasvualojen innovatiivisuuden ja kansainvälisten läpimurtojen tekeminen Perustoimialojen vahvistaminen Konkreettisina toimenpiteinä mainitaan mm. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjyysmaakunta ohjelma, Oulu 2006 kasvusopimus sekä eri toimialojen megahankkeiden toteutus. Toimintalinjan II Osaaminen ja koulutus toimenpidekokonaisuudet ovat: Alueiden osaamis- ja kulttuuriprofiilien vahvistaminen Työvoiman saatavuuden ja osaamisen parantaminen Elinkeinoelämän ja maakunnan kilpailukykyä tukevan tutkimustoiminnan kehittäminen Oulun seudun aluekeskusohjelman painopisteet ohjelmakaudelle ovat: Kasvusopimuksen toteutuksen koordinointi ja toteutusohjelma sekä kasvusopimuksen viestintä Seudun palveluiden kehittäminen ohjelma Kaupunkipolitiikka Kansainvälistymisohjelma Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tai Oulun seudulla on käynnissä mm. seuraavia elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä projekteja: Kansainvälinen messusalkku projekti Klemmari, jonka tavoitteena on nostaa yksityiset hyvinvointipalvelut (laajasti nähtynä) merkittävään elinkeinopoliittiseen rooliin. Matkalla Marjaniemeen hankkeen tavoitteena on Hailuodon valmiuksien kehittäminen Marjaniemeen tulevaa matkailu- ja toimintakeskusta tukevaksi. Pohjois-Pohjanmaan muotoiluohjelma tähtää alueen käsi- ja taideteollisuusalan yritysten ja verkostojen kehittämiseen Region Food, elintarvikealan kehityshankkeen tavoitteena on lisätä elintarvikealan pienyrittäjyyttä Oulun seudulla. Start Business Center ja Start Business Net - yrityshautomot edistävät taloudellisesti kannattavien, kasvuhakuisten tuotanto- ja palveluyritysten syntymistä Oulun seudulle. Yrittävä maaseutu Ouluseutu (EMOTR osarahoitteinen) hankkeella luodaan alueelle maataloudesta poistuvien työpaikkojen tilalle uusia koko- ja osa-aikaisia työpaikkoja sekä olemassa olevia maaseutuyrityksiä tukemalla ja kehittämällä että uusia pää- ja sivuelinkeinoja innovoimalla. YritysMylly 2 on asti kestävä koulutusohjelma, jossa koulutetaan eri toimialojen yritysten johtoa sekä henkilökuntaa. Logistiikan alueella liikennejärjestelmiä kehittäviä prosesseja ovat mm: Seinäjoki-Oulu ratakäytävän kehittäminen Oulun seudun liikennekeskus Oulun seudun logistiikkastrategia

17 15 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2025 Utajärven kunta on laatinut elinkeino-ohjelman vuosille , joka linjaa kunnan alueella tapahtuvaa, julkisin varoin tuettua elinkeinojen kehittämistyötä. Elinkeino-ohjelman toimintapolitiikkana on hankkia Utajärven kunnan ja koko Oulujokivarren alueelle mahdollisimman paljon kuntien ulkopuolelta tulevia investointeja ja osaajia, jotka tuottavat alueelle työpaikkoja, elinvoimaa ja asukkaita unohtamatta kunnan omien perinteisten asukkaiden elinkeinotoimintojen kehittämisen tukemista. Utajärven kunnan elinkeino-ohjelman hankekokonaisuudet ovat: Oulujoki strategia Metsä-, puu- ja turvestrategia Kylästrategia Humanpolis Rokua Muovialan ja elektroniikan kehittämisvisio 2006 Kainuun elinkeinot Kainuun maakuntasuunnitelma 2020 on määritellyt haasteiksi elinkeinojen ja yritystoiminnan osalta seuraavat tekijät: Liikkeenjohdon osaamisen parantaminen Henkilökunnan osaamisen tason nostaminen Yrityshautomotoiminnan laajeneminen Riskirahoituksen saantimahdollisuuksien parantaminen Kasvumahdollisuuksien tunnistaminen Väestön ikärakenteen muutos Kainuun maakuntaohjelman toimintalinja 2 on nimeltään Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Päämääränä on saada Kainuun kansantuote merkittävästi kasvamaan lisäämällä tuote- ja palveluvientiä maakunnan ulkopuolelle. Maakuntaohjelmaa varten keskeisiä toimialoja on nimetty klustereiksi, jotka ovat: 1) ICT, elektroniikka ja metalli, 2) elämystuotanto, 3) metsä, puu, 4) elintarviketalous ja 5) hyvinvointi. Lisäksi toimialoina käsitellään kaivannaistoimialaa sekä palvelualoja. Kainuun maakunnassa elinkeinojen kehittämisestä vastaa Kainuun Etu Oy, joka on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Kainuun Etu Oy:n tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä sekä kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä. Yhtiö toimii sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla neljän avaintoimialan kautta: puu ja kivi; IT, elektroniikka ja metalli sekä matkailu- ja elintarvikeala. Toinen keskeinen kehittäjätoimija on Measurepolis, joka on mittaustekniikan osaamiskeskittymä Kajaanissa. Measurepoliksen tavoitteena on edistää korkeateknologiayritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla yhteydet alan tutkimukseen ja koulutukseen sekä kehittämällä yritysten yhteistyötä. Snowpolis Vuokatti on hyvinvointiteknologian, liikkumisen ja talven osaamiskeskittymä. Kainuun Osaamiskeskuksen kaksi kärkeä ovat mittaustekniikan ja kamarimusiikin osaamisen hyödyntäminen. Osaamiskeskuksen tavoitteena on koota maakunnan osaamisintensiiviset toimijat ja innovatiiviset voimat käyttöön Kainuun yhteisen strategian toteuttamiseksi. Mittaustekniikan osaamisalan tavoitteena on edelleen kehittää vahvaa Kajaanin seudun mittaustekniikan tutkimus-, koulutus- ja yritystoimintaa. Kehittämistoimenpiteiden avulla Measurepolis vahvistaa asemaansa Kainuun korkean teknologian tukijalkana, kansallisesti merkittävänä mittaustekniikan tutkimus- ja yrityskeskittymänä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti aktiivisena alan vaikuttajana. Kamarimusiikin osaamisalan toimenpitein vahvistetaan Kuhmon Kamarimusiikin kilpailukykyä maailman markkinajohtajuuteen, kehitetään äänen ja kuvan digitaalisen sisällön tuotantoympäristöä, niiden reaaliaikaista verkkoviestintää sekä tuotteistamista. Pohjois-Pohjanmaan matkailu Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia kattaa vuodet Sen tärkeitä tavoitteita ovat matkailun sesonkiluontoisuuden lieventäminen, kansainvälisyyden kehittäminen, kokonaisvaltaisen koulutuksen lisääminen, palveluverkostojen kehittäminen, matkailutuotteiden laadun parantaminen, ympäristövastuullisuuden kasvattaminen ja matkailuhankkeiden yhtenäisyyden luominen. Strategian mukaan Oulun matkailualueen tärkeimmät kehittämistarpeet ovat seuraavia: Viihdepolis Humanpolis Kiinnostava imago - yhteinen tuotemerkki, vetovoimaisuuden kehittäminen Yhteistyö markkinoinnissa ja tuotekehityksessä

18 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Kainuun matkailu Kainuu toimii hallintokokeilulain perusteella luontomatkailun kehittämisen pilottikohteena. Sotkamon matkailustrategia pohjaa elinkeinojen kehittämisen kokonaisuuteen. Kuhmon matkailustrategian mukaan kunnan matkailun kehittäminen perustuu matkailullisten vahvuuksien (luonto, kulttuuriperintö ja tarjonta), monipuolisen infrastruktuurin sekä sijainnin tehokkaampaan hyödyntämiseen ja yhteistyöhön. Kainuun matkailustrategia on osa maakunnan vuonna 2000 laadittua kehittämisohjelmaa ja se kattaa vuodet Strategian keskeisiä toimenpide-ehdotuksia ovat: Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen Maaseudun kehittäminen Rakenteiden kehittäminen Muut OuKa -kehittämisvyöhykkeellä on laadittu myös kunta- tai seutukohtaisia matkailustrategioita ja kehittämissuunnitelmia. Rokuan Humanpolis-strategia tähtää hyvinvointimatkailun kehittämiseen ja sen ympärille rakennettavaan monipuoliseen palvelutarjontaan. Rokuan matkailun kehittämistavoitteet liittyvät yhteistyön lisäämiseen, uusien laadukkaiden tuotteiden kehittämiseen, alueen profiloitumiseen, koulutukseen sekä saavutettavuuden/ opastuksen kehittämiseen. Alueellinen ympäristökeskus, Oulu, Muhos, Utajärvi ja Vaala vastaavat Oulujoki-strategian toteutuksesta, jonka tavoitteina ovat yritystoiminnan vahvistaminen ja alueen houkuttelevuuden lisääminen. Strategian keskeinen sisältö on Tervareitistön kehittäminen. Myös Oulujärvelle on laadittu oma matkailustrategia. Vuokatin vaarajono, Sotkamo (Anja Röpelinen 2003)

19 17 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus Asuminen ja vesi Työssäkäyntialue muodostaa yhtenäisen, useasta kunnasta koostuvan työpaikka- ja asuntomarkkinaalueen, jonka keskusalueena on työssäkäynnin "ydinalue" eli kaupunkiseutu. Kunta kuuluu työssäkäyntialueeseen, jos vähintään 7,5 % työllisestä työvoimasta käy työssä keskuskunnassa ja vähintään 20 % työllisestä työvoimasta käy työssä kunnan ulkopuolella. Kaupunkiseuduiksi luokiteltuja alueita ovat Oulun ja Kajaanin seudut. Lähitaaja-asutus sijaitsee toiminnallisen kaupunkiseudun ulkopuolella. Tyypillisiä alueellisia keskuksia ovat Oulun työssäkäyntialueella Muhoksen ja Iin keskustaajamat. Kaupunkiseudun ulkopuolinen taaja-asutus muodostuu vähintään 200 asukkaan taaja-asutusalueista. Maaseutuasutus on jaettu kylämäiseen asutukseen sekä maaseudun harva-asutukseen. Kyläasutus muodostuu yhdyskuntarakenteesta, jossa on alle 200 asukkaan kyliä ja jossa on vähintään 17 rakennusta 1 km etäisyydellä toisistaan. Maaseudun harva-asutus ei ole ryhmittynyt kyliksi, se sisältää 1-16 rakennusta 1 km etäisyydellä toisistaan. Muut alueet on määritelty maaseudun rakentamattomaksi alueeksi. Virkistyskäyttö ja vapaa-aika Virkistyskäytön ja vapaa-ajan suhteen kaupunkimaaseutu vuorovaikutus näkyy selvimmin OuKa -kehittämisvyöhykkeen suurten palvelukeskusten, Oulun ja Kajaanin, ympäristössä. Näillä alueilla vuorovaikutus on selkeästi kaksisuuntainen: kaupungissa asuvat hakevat virkistyksen ja vapaa-ajan elämyksiä paitsi kaupungin tarjonnasta, myös ympäröivältä maaseudulta ja päinvastoin. Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia luonnontuotteiden keruuseen, kalastukseen, veneilyyn/purjehdukseen, metsästykseen, retkeilyyn, luontoelämyksiin jne. Kaupungista haetaan puolestaan kaupan, kulttuurin, viihteen, hyvinvointipalvelujen, liikunnan jne. palveluja. Suurten keskusten tarjoamia vapaaajan ja virkistyksen palveluja haetaan kaukaakin, jopa koko maakunnan alueelta. Myös maaseudun tietyt erityiskohteet palvelevat laajaa aluetta (esim. suosituimmat metsästys- ja kalastuskohteet). Harvaan asutuilla alueilla ja pienten taajamien läheisyydessä ilmiö on samantyyppinen. Maaseututaajamissa palvelujen tarjonta on kuitenkin vähäisempää tai alempitasoista. Taajama-maaseutu vuorovaikutusalueet myös usein lomittuvat enemmän keskenään kuin suurten kaupunkikeskusten alueilla ja ympäristössä. Elinkeinot ja matkailu Tyypillisimmillään kaupunki-maaseutu vuorovaikutus OuKa -kehittämisvyöhykkeellä ilmenee elinkeinojen ja matkailun osalta siten, että sekä elinkeinojen suuret tuotantovolyymit että matkailijavirrat ovat keskittyneet alueen keskuksiin, kun puolestaan niitä ympäröivät maaseutualueet tarjoavat luonnonläheisiä asuinpaikkoja. Luovat uudet toiminnat keskittyvät alueille, joissa kohtaaminen on helpointa eli alueille, joilla on paras ulkoinen ja sisäinen tavoitettavuus. Innovaatiotoiminnan näkökulmasta suurkaupunkiseudut ovat avainasemassa. Kriittistä massaa voidaan hakea myös osaamiskeskittymillä ja verkottumalla. Megatrendeistä teknologian muutokset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tieto- ja viestintäteknologian tuoma riippumattomuus ajasta ja paikasta lisää monimuotoisen alueellisen kehityksen edellytyksiä, koska tietoyhteiskunnassa on mahdollista työskennellä kotona maatalousyhteiskunnan tapaan. Matkailusektorilla kaupunki-maaseutu vuorovaikutus lisää matkakohteen houkuttelevuutta mahdollistamalla monipuolisemmat tuotekokonaisuudet. Yhdistämällä matkailutuotteeseen kaupunkimatkailun ja maaseutu-/luontomatkailun elementtejä voidaan matkailijoiden viipymää ja sitä kautta alueen matkailutuloa kasvattaa. Matkailun trendeistä esimerkiksi lyhyiden lomien yleistyminen luo mahdollisuuden vuorovaikutuksen kehittämisille. Asiakkaille, joilla on vähän aikaa, mutta paljon rahaa, on pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman paljon elämyksiä tiiviissä ajassa. Myös siirtymistä kaukomatkoista kotimaanmatkoihin ja lyhyisiin matkoihin on odotettavissa. Kokousmatkailun lisääntyessä korkeatasoiset ja helposti saavutettavat majoitus- ja kokoustilat yhdessä luonnon ja harrastusmahdollisuuksien kanssa kiinnostavat monia kokousjärjestäjiä ja heidän asiakkaitaan. Luonto on edelleen Suomen matkailun keskeisin kilpailutekijä Euroopan matkailumarkkinoilla.

20 MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Nelikenttäanalyysi OuKa kehittämisvyöhykkeellä on vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Olevaa tilannetta voidaan parantaa vahvuuksia ja mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Alueella on myös heikkouksia ja näköpiirissä olevia uhkia, jotka on tarpeen tiedostaa ajoissa, jotta niihin voidaan varautua. Seuraavassa on esitetty keskeisiä tekijöitä, jotka määrittävät Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen kehityssuunnan. Vahvuudet Sisäinen yhteenkuuluvuus Hyvä infrastruktuuri Kattava liikenneverkko alueen sisällä ja hyvä saavutettavuus alueen ulkopuolelta Turvallinen ja puhdas asuin- ja elinympäristö Elävä ja omaleimainen maaseutukulttuuri ja rakennettu ympäristö Luonnonympäristö, monipuoliset luonnonvarat Liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut, ulkoilureitistöt Monipuolinen teollisuus ja vahvat veturivyöhykkeet, monipuolinen teknologiaosaaminen korkealla tasolla Matkailullisesti vetovoimaisia, merkittäviä ja monipuolisia kohteita Hyvä koulutustarjonta Ympäristömyönteisyys Mahdollisuudet Pohjoinen ulottuvuus Paikallisuuden ja alueiden arvostuksen lisääntyminen Yhteysverkon kehittyminen Aito yhteistyö ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Monipuolinen luonto ja kulttuuriympäristö Palvelukeskuksia kehittämällä ja linkittämällä ne reitteihin voidaan reitit muodostaa etappireiteiksi Oulun seudun osaamisen ja kasvupotentiaalin vaikutusten ulottaminen nykyistä laajemmalle Huippuosaamisen vahvistaminen fokusalueilla; osaamisverkostot Alueiden erikoistuminen, verkostoyhteistyö Kansainvälistyvien yritysten kehittäminen Oulun ja Kajaanin lentokenttien sekä Vartiuksen rajanylityspaikan tehokkaampi hyödyntäminen Hyvinvointi-, luonto-, elämys-, liikunta- ja businessmatkailu Matkailu- ja teknologiasektoreiden yhteistyö Luoteis-Venäjän markkinat ja tavaravirrat Heikkoudet Suuret alueelliset erot useilla toiminta-alueilla Sijainti, syrjäisten alueiden saavutettavuus on heikko Etäisyys ulkomarkkina-alueille Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus Muuttoliike, rakennetyöttömyys, väestön ikärakenteen muutos Luonnon erityispiirteiden hyödyntämättömyys Kokonaisvaltainen virkistyksen ja vapaa-ajan toimintojen ja palvelujen toteutus puutteellista Itä-länsisuuntaiset virkistysreitit puutteellisia Osaaminen ja kasvupotentiaali sijoittunut suppeille alueille Tunnettujen kärkituotteiden ja veturiyritysten vähäisyys, korkeatasoisten tuotteiden rajallisuus Enemmistö matkailuvirroista on kotimaista Alueella toimivien yritysten yhteistyön vähäisyys Kehittämisresurssien puute OuKa -vyöhykkeen puutteellinen sisäinen tunnettuus ja omaleimaisen identiteetin puuttuminen Uhkat Infrastruktuurin rapautuminen ja liikennetarjonnan väheneminen Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen Maaseudun autioituminen kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen puuttuessa Kehittämisresurssien väheneminen, pääomien puute Elinkeinojen liika keskittyminen kasvukeskusten ympärille Palvelukeskukset eivät kehity tai ne taantuvat Toteutettuja palveluja ja rakenteita ei kyetä ylläpitämään korkeatasoisina Koulutetun työvoiman puute, innovatiivisuuden puute Kulttuuriperinnön taantuminen Luonnon ja ympäristön kestämätön käyttö Sitoutumattomuus alueeseen ja alueen kehittämiseen, yhteistyökyvyttömyys Tuotekehityksen ja markkinoinnin epäonnistuminen

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 103 03.12.2014

Tekninen lautakunta 103 03.12.2014 Tekninen lautakunta 103 03.12.2014 NURMES, PIELISEN-KUOKKASTENJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA -LAAJENNUS (ELLUN ALUEEN MOOTTORIKELKKA- JA KOIRAVALJAKKOURA SEKÄ YHTEISKÄYTTÖ MÖNKIJÄLLE JA

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot