Våren har kommit till Jakobstad

Transkriptio

1 1

2 LEDARE, GÖRAN HONGA, stadsdirektör Tack för god budgetdisciplin Foto/kuva: Pirjo Salonen Våren har kommit till Jakobstad med kraft. Jag skriver denna ledare dagen efter första maj och nyss hemkommen från en långlänk i naturen. Blåsipporna blommar och lövsprickningen är nära. Staden Jakobstad gör ett bra bokslut för år Resultatet blev över 1,8 milj.euro positivt. Överskottet från energiverket och hamnen räddade resultatet. Den skattefinansierade verksamheten visade ett underskott på 2,3 milj.euro. Personalen och nämnderna skall ha ett stort tack för visad god budgetdisciplin. Utan ert uppoffrande arbete och planenliga verksamhet hade vi inte kunnat klara av detta resultat. Trots det goda resultatet ser man ett ökat kostnadstryck på flera sektorer. Kostnaderna för hälso- och sjukvård ökade med 1,3 milj. euro från år Tekniska verket höll sin budget. Socialen klarade sin budget pga att anslagen för köptjänster från Folkhälsans Östanlid-enhet inte behövdes under verksamhetsåret utan kunde användas till annat. Kostnaderna för åldringsvården steg med 0,7 milj.euro under året. Utbildningsnämnden klarade sin budget planenligt. Avkastningen från stadens affärsverk blev större än budgeterat. Hamnen gjorde ett resultat på 0,3 milj. euro medan energiverket gjorde en rekordvinst på över 4 milj. euro. Orsaken till det goda resultatet ligger främst i de höga marknadspriserna pga dåliga vattenreserver i Sverige och Norge samt tillgången på billig andelskraft där inköpspriserna inte steg. Jakobstads Vatten gjorde en liten förlust. Investeringarna blev omfattande under år Totalinvesteringarna steg till 14,5 milj. euro netto. Årsbidraget räckte till att finansiera bara 49 % av investeringar varför staden måste öka sin upplåning. Skuldbördan ökade från 1125 euro/invånare till 1743 euro/invånare under året. Ni skall ha ett stort tack för det arbete ni har gjort under det gångna året och våren. Skötseln av stadens angelägenheter är ett lagarbete där varje medarbetares insats är viktig. Ha en god sommar och vila upp er under semestern. Söndagen 2 maj 2004 Göran Honga Stadsdirektör PÄÄKIRJOITUS, GÖRAN HONGA, kaupunginjohtaja Kiitokset hyvästä talousarviokurista Kevät on tullut vauhdilla Pietarsaareen. Kirjoitan tätä pääkirjoitusta vapun jälkeisenä päivänä pitkän luontolenkin jälkeen. Sinivuokot kukkivat ja puut ovat lehteen puhkeamaisillaan. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2003 tilinpäätös on hyvä. Tulos oli yli 1,8 milj. euroa ylijäämäinen. Energialaitoksen ja sataman ylijäämä pelastivat tuloksen. Verovaroin rahoitettava toiminta osoitti 2,3 milj. euron alijäämää. Henkilöstö ja lautakunnat ansaitsevat suuret kiitokset osoittamastaan hyvästä talousarviokurista. Ilman uhrautuvaa työtänne ja suunnitelmallista toimintaanne tämä tulos ei olisi ollut mahdollinen. Hyvästä tuloksesta huolimatta useiden toimialojen kustannuspaine on kasvanut. Terveydenhuollon kustannukset lisääntyivät 1,3 milj. eurolla vuodesta Tekninen virasto pysyi talousarviossaan. Sosiaalitoimi pysyi talousarviossaan, koska toimintavuonna ei tarvittu määrärahoja, jotka oli tarkoitettu palveluiden ostamiseen Folkhälsanin Östanlidin-yksiköltä, vaan ne voitiin käyttää muuhun. Vanhushuollon kustannukset lisääntyivät 0,7 milj. eurolla vuoden aikana. Koulutuslautakunta pysyi talousarviossaan suunnitellusti. Kaupungin liikelaitosten tuotto oli talousarvioon merkittyä suurempi. Sataman tulos oli 0,3 milj. euroa ja energialaitoksen ennätysvoitto oli yli 4 milj. euroa. Hyvän tuloksen tärkeimpiä syitä ovat Ruotsin ja Norjan heikoista vesivaroista johtuvat korkeat markkinahinnat sekä halpa osuusvoima, jonka hankintahinnat eivät nousseet. Pietarsaaren veden tulos oli lievästi tappiollinen. Vuonna 2003 tehtiin mittavia investointeja. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 14,5 milj. euroa. Vuosikate riitti rahoittamaan vain 49 % investoinneista, minkä vuoksi kaupungin täytyi lisätä lainanottoa. Velkataakka kasvoi vuoden aikana 1125 eurosta/asukas 1743 euroon/asukas. Paljon kiitoksia kuluneen vuoden ja kevään aikana tekemästänne työstä. Kaupungin asioiden hoito on joukkueyötä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä. Hyvää kesää ja levollista lomaa! Sunnuntaina 2. toukokuuta 2004 Göran Honga kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI Nr 1 / 2004 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Redaktörer: Tiina Manninen, Jaana Nikkari, Petra Nylund Foto/Kuvat: Pirjo Salonen Översättningar/Käännökset: Susanna Melender 2

3 3

4 Matias uppfann korkskruv för plogstickor Matias keksi korkkiruuvin aurauskeppejä varten Matias Nybäck heter en både kreativ och uppfinningsrik sommarjobbare på Tekniska verket. Ifjol på hösten uppfann han ett helt nytt verktyg för att ta upp avbrutna plogstickor. På hösten var jag med och tog upp gamla plogstickor som skulle ersättas med nya och jag konstaterade att det gick alldeles för långsamt, berättar Nybäck. Avbrutna plogstickor borras upp ur asfalten eller betongen med en stor, lånad borr som dessutom kräver ett medföljande elaggregat, transporterat på lastbil. Inget litet företag för att få upp plogstickorna, alltså. Men Nybäck såg genast lösningen framför sig. Med hjälp av svetsare på stadens verkstad konstruerade han ett konformat verktyg med gängor som fungerar ungefär som en korkskruv på den avbrutna plogstickan. Genialiskt och enkelt, det fungerar alltid, konstaterar Nybäcks förman vägmästare Niklas Gustafsson. Är Nybäck då en garvad uppfinnare? Nja, om något behövs så fixar jag det. Jag gillar att svetsa och jobba med metall, säger han anspråkslöst. Nybäck har avklarat sin utbildning på Lannäslunds lantbrukslinje och i sommar blir han klar med sin militärtjänstgöring. Då väntar ännu ett sommarjobb på Tekniska verket. Petra Nylund/Studio PAP Foto: Magnus Vikman Matias Nybäck gav ett bonus åt Tekniska verket, då han uppfann ett effektivt verktyg för att ta upp avbrutna plogstickor. Staden belönade honom med en nätt summa för hans initiativ. Tekninen virasto sai lisäetua, kun Matias Nybäck keksi tehokkaan työkalun katkenneiden aurauskeppien irrottamiseen. Kaupunki palkitsi aloitteen tekijän mukavalla summalla. 4 Matias Nybäck on teknisen viraston luova ja kekseliäs kesätyöntekijä. Viime syksynä hän keksi aivan uuden työkalun katkenneiden aurauskeppien irrottamista varten. Olin syksyllä mukana irrottamassa vanhoja aurauskeppejä, jotka korvattiin uusilla, ja totesin että työ kävi aivan liian hitaasti, Nybäck kertoo. Katkenneet aurauskepit porataan irti asvaltista tai betonista suurella lainaporalla, joka vaatii lisäksi kuorma-autolla kuljetettavan sähköaggregaatin. Aurauskeppien irrottaminen on siis melkoinen urakka, mutta Nybäck näki välittömästi ratkaisun mielessään. Kaupungin konepajan hitsaajan avulla hän rakensi kierteillä varustetun kartionmuotoisen työkalun, joka toimii korkkiruuvin tavoin katkenneen aurauskepin irrottamisessa. Nerokkaat ja yksinkertaiset ideat toimivat aina, toteaa Nybäckin esimies, tiemestari Niklas Gustafsson. Onko Nybäck kokenutkin keksijä? Njaa, jos jotakin tarvitaan, niin minä hoidan homman. Pidän hitsaamisesta ja metallin työstämisestä, hän sanoo vaatimattomasti. Nybäck on käynyt Lannäslundin maatalouslinjan ja kesällä hän saa varusmiespalveluksensa päätökseen. Sen jälkeen odottaa jälleen kesätyö teknisessä virastossa. Petra Nylund/Studio PAP Kuva: Magnus Vikman

5 Kuva/Foto: Pirjo Salonen Liikuntatoimenjohtajan työsarkaa on yhteistyö eri seurojen kanssa. Tove Jansson-Lähteenmäki ei odota, että kaikki eri lajien edustajat juoksevat hänen luonaan urheilutalolla, vaan hän pyrkii vastavuoroisesti käymään seurojen edustajien luona. Till idrottsdirektörens arbetsfält hör samarbete med olika föreningar. Tove Jansson-Lähteenmäki förväntar sig inte att företrädarna för de olika idrottsgrenarna skall komma till henne på idrottsgården, utan hon strävar till att besöka dem. Uuden liikuntatoimenjohtajan henkireikä on puutarhanhoito Pietarsaaren uusimman viran haltija Tove Jansson-Lähteenmäki aloitti työnsä liikuntatoimenjohtajana huhtikuun puolivälissä. Jansson-Lähteenmäki johtaa liikuntatointa ja hänen alaisuudessaan työskentelee 10 vakituista ja 10 tilapäistä työntekijää. Jansson-Lähteenmäki on ensimmäisten työviikkojen aikana tutustunut kaupungin liikuntapaikkoihin ja eri seurojen ihmisiin. - Tämä on työtä, jossa tehdään paljon yhteistyötä seurojen kanssa, jaetaan esimerkiksi jalkapalloilijoille kenttävuoroja ja niin edelleen. Työ ja ihmisiin tutustuminen on kuitenkin vasta alkutekijöissään, Jansson-Lähteenmäki kertoo. Hänen mukaansa Pietarsaaressa on hyvät mahdollisuudet harrastaa eri liikuntamuotoja. Kun puhutaan kilpaurheilusta, puutteita ja ongelmakohtia alkaa kuitenkin löytyä. - Esimerkiksi salibandyllä ei ole omaa kenttää. Aikoinaan kun kaupungin liikuntasaleja on rakennettu, salibandystä ei tiedetty vielä mitään eikä sen tarpeita osattu ennakoida. Toisena puutteena Jansson-Lähteenmäki mainitsee jalkapallokenttien vähyyden. - Muusta en osaa vielä sanoa, kun en ole ehtinyt kaikkiin paikkoihin tutustua. Tutkimatta on vielä sekin, miten hyvin kaupungissa on liikuntaan sopivia pyöräilyteitä. Kevyen liikenteen väylät ovat eniten käytettyjä liikuntapaikkoja kaupungissa, Jansson-Lähteenmäki muistuttaa. Tellushallin kesäkuun alussa alkanut kattoremontti on liikuntatoimen tämän hetken suurin satsaus. Uusia isoja rakennuskohteita ei Jansson-Lähteenmäen mukaan ole lähiaikoina tulossa, vaan tarkoitus on pitää kunnossa nykyiset liikuntapaikat. Liikuntatoimen sisällä Jansson-Lähteenmäki näkee kuitenkin uudistustarpeita. - Kokonaisuuden hallinta on välillä vaikeaa, kun toiminnassa on mukana useita eri hallintokuntia. Tulen varmasti kyseenalaistamaan monia asioita, koska vanha tapa toimia ei ole aina se paras tapa, Jansson-Lähteenmäki sanoo. Tove Jansson-Lähteenmäki siirtyi Pietarsaareen Merikarvian liikuntatoimenjohtajan paikalta. Koulutukseltaan hän on sekä liikuntatieteiden maisteri että liikunnanohjaaja. Kokkolassa syntyneelle Jansson-Lähteenmäelle Pietarsaari on entuudestaan tuttu kaupunki. - Olen mm. opiskellut Pietarsaaren kauppaoppilaitoksella 80-luvun vaihteessa. Vanhempani asuvat edelleen Kokkolassa. Tähän asti Jansson-Lähteenmäki on käynyt Kokkolasta käsin töissä Pietarsaaressa, mutta nyt Jansson-Lähteenmäen perhe on ostanut oman talon Kilisaaresta. Kesän aikana muu perhe eli puoliso ja kaksi tytärtä muuttavat Merikarvialta Pietarsaareen. Kilisaaressa Jansson-Lähteenmäellä tulee olemaan tarpeeksi tilaa myös rakkaalle harrastukselle. - Olen oikea viherpeukalo, joka nauttii kukkapenkkien tonkimisesta. Merikarvialla minulla on myös kaksi kasvihuonetta, jotka toivon saavani mukaani tänne, Jansson-Lähteenmäki sanoo. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös ruuanlaitto ja kodinhoito, jotka hänen mukaansa toimivat hyvänä vastapainona liikkumiselle. Liikuntaa Jansson-Lähteenmäki harrastaa mm. pyöräillen ja rullaluistellen. Aikaisemmin hänen lajejaan olivat myös ratsastus, rytminen ja joukkuevoimistelu sekä uiminen. Tiina Manninen Trädgårdsskötseln andningshål för nya idrottsdirektören Den nyaste tjänsteinnehavaren i Jakobstad, Tove Jansson-Lähteenmäki, började sitt arbete som idrottsdirektör i mitten av april. Jansson- Lähteenmäki leder idrottsväsendet och hon har 10 ordinarie och 10 tillfälliga underställda medarbetare. Under de första arbetsveckorna har Jansson-Lähteenmäki bekantat sig med stadens idrottsplatser och folk i olika föreningar. - I det här jobbet samarbetar man mycket med föreningar, till exempel fördelar man träningsturer åt fotbollsspelarna. Ar- 5 betet och att bekanta sig med människor har dock bara börjat, berättar Jansson-Lähteenmäki. Enligt henne finns det goda möjligheter att utöva olika motionsformer i Jakobstad. När det gäller tävlingsidrott finns det dock brister och problem.

6 - Det finns till exempel ingen egen plan för innebandy. Då man en gång i tiden byggde stadens idrottssalar visste man inget om innebandy och kunde således inte förutse kommande behov. En annan brist som Jansson-Lähteenmäki nämner är det ringa antalet fotbollsplaner. - Något mer kan jag inte säga eftersom jag inte hunnit bekanta mig med alla ställen. Ännu har jag inte heller utrett hur pass bra stadens cykelvägar lämpar sig för motion. Lättrafiklederna är de mest använda idrottsplatserna i en stad, påminner Jansson-Lähteenmäki. Takrenoveringen av Tellushallen som inleddes i början av juni är den största satsningen inom idrottsväsendet för tillfället. Enligt Jansson-Lähteenmäki finns det inga nya omfattande byggnadsobjekt i sikte, utan meningen är att hålla de nuvarande idrottsplatserna i skick. Jansson-Lähteenmäki ser dock förnyelsebehov inom själva idrottsväsendet. - Ibland är det svårt att behärska helheten i och med att det finns flera olika förvaltningsenheter med i verksamheten. Jag kommer säkert att ifrågasätta en hel del saker eftersom det gamla handlingssättet inte alltid är det bästa, säger Jansson-Lähteenmäki. Tove Jansson-Lähteenmäki kom till Jakobstad från Sastmola där hon jobbat som idrottsdirektör. Till sin utbildning är hon både magister i gymnastik- och idrottsvetenskaper och idrottsinstruktör. Jakobstad är bekant sedan tidigare för Jansson-Lähteenmäki, som är född i Karleby. - Jag har bl.a. studerat vid Jakobstads handelsläroverk i slutet av 70- och början av 80-talet. Mina föräldrar bor kvar i Karleby. Hittills har Jansson-Lähteenmäki pendlat till jobbet från Karleby, men nu har familjen Jansson-Lähteenmäki köpt ett hus i Killingholmen. Resten av familjen, d.v.s. maken och två döttrar, flyttar från Sastmola till Jakobstad under sommaren. På Killingholmen kommer Jansson-Lähteenmäki att ha tillräckligt med utrymme för sin kära hobby. - Jag har gröna fingrar och älskar att påta i blomrabatter. I Sastmola har jag också två växthus som jag hoppas kunna ta med mig hit, säger Jansson-Lähteenmäki. Till hennes hobbyn hör även matlagning och skötsel av hemmet, som enligt henne är bra motvikt till motion. Till Jansson- Lähteenmäkis motionshobbyn hör bl.a. cykling och rullskridskoåkning. Tidigare höll hon på även med ridning, rytmisk gymnastik och laggymnastik samt simning. Tiina Manninen Foto/Kuva Pirjo Salonen Magnus Brännbacka trivs bra med sitt nya jobb som kommunalteknisk planerare. Magnus Brännbacka viihtyy hyvin uudessa työssään kunnallistekniikan suunnittelijana. Magnus Brännbacka ny planerare Sedan januari är Magnus Brännbacka ny kommunalteknisk planerare på Tekniska verket i Jakobstad. Brännbacka är en av fyra planerare på verket och till hans uppgifter hör exempelvis att bevilja grävningstillstånd. Vill till exempel Energiverket gräva gäller det förstås att kolla var våra avloppssystem går och var brunnar är placerade. I tillstånden ingår också ett krav på att grävaren återställer området, säger Brännbacka. Andra uppgifter för honom är att planera vägdragningar och avloppsdragningar, de senare på uppdrag av Jakobstads vatten. Brännbacka är byggnadsingenjör med inriktning på samhällsteknik och han kommer närmast från ett jobb hos ett husbyggnadsföretag. Jag trivs bra på Tekniska verket. Mycket här är nygammalt för mig, eftersom jag har studerat de ämnen jag nu jobbar med, men inte sysslat så mycket med dem i praktiken, säger han. Petra Nylund/Studio PAP 6 Magnus Brännbacka on uusi suunnittelija Magnus Brännbacka on työskennellyt tammikuusta saakka teknisen viraston uutena kunnallistekniikan suunnittelijana. Brännbacka on yksi viraston neljästä suunnittelijasta, ja hänen tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi kaivulupien myöntäminen. - Jos vaikkapa energialaitos haluaa tehdä kaivutöitä, on tietenkin tarkistettava, mistä viemärijärjestelmä menee ja missä kaivot sijaitsevat. Lupiin sisältyy myös vaatimus siitä, että kaivutöiden tekijä palauttaa alueen ennalleen, sanoo Brännbacka. Hänen muita tehtäviään ovat tie- ja viemärilinjausten suunnittelu, joista viimeksi mainittu tehdään Pietarsaaren veden toimeksiannosta. Brännbacka on yhdyskuntatekniikan rakennusinsinööri, ja hänen edellinen työpaikkansa oli talonrakennusyrityksessä. - Viihdyn hyvin teknisessä virastossa. Täällä on minulle paljon uusvanhaa, koska olen opiskellut niitä asioita, joiden parissa nyt työskentelen, mutta aikaisemmin en ole tehnyt niihin liittyviä töitä kovin paljon käytännössä, hän sanoo. Petra Nylund/Studio PAP

7 Foto/Kuva: Pirjo Salonen Tiina Virtanen förbereder som bäst utvecklingsplanen för stadens vattenförsörjning. Tiina Virtanen valmistelee parhaillaan kaupungin vesihuollon kehityssuunnitelmaa. Ung kvinna i mansdominerad bransch Ibörjan av mars började Tiina Virtanen sitt arbete som planeringsingenjör på Jakobstads vatten. Tjugosexåriga Virtanen som avlade sin diplomingenjörsexamen i slutet av förra året är glad över sin första ordinarie anställning. - Jag är mycket nöjd med att jag som ung och nyutexaminerad kvinna fick arbetet. Jag ville absolut komma till Jakobstad, berättar Virtanen. Virtanen är hemma från Limingo och hon har studerat miljöteknik vid Uleåborg universitet. Jakobstad är dock inte helt främmande för henne från förr. - Pappa är hemma härifrån, men jag har inga släktingar eller kompisar här. Tillsvidare har jag dock känt mig hemma. Något mer vågar jag inte säga efter ett par månaders erfarenhet, skrattar Virtanen. I alla fall har hon blivit förtjust i de korta avstånden, förmånerna och bekvämligheten som en småstad erbjuder. - Det är ganska häftigt att man här får en radhuslägenhet på två kilometers avstånd från centrum hälften billigare än i till exempel Uleåborg. Här behöver man inte ens bil, man kan ju cykla till jobbet sommar och vinter. Till Virtanens arbetsfält på vattenverket hör planering av vattenförsörjning. - Till exempel utreder vi om nätet skall utvidgas och i så fall vartåt. Dessutom planerar jag vattenförsörjning för nya planläggningsområden, berättar Virtanen. För närvarande förbereder hon en utvecklingsplan för vattenförsörjning som varje kommun enligt lagen bör ha. - I planen definieras nuläget i vattenför- sörjningen samt utvecklingsbehov såväl ur vattenverkets som ur de olika områdenas synvinkel. Där beaktas även t.ex. miljövårdsaspekter. Planen färdigställs i höst, berättar Virtanen. Tiina Virtanen har anpassat sig väl till den rätt mansdominerade arbetsgemenskapen på Jakobstads vatten. Hon delar sitt arbetsrum i stadshuset med Bodil Dahlin som förutom Virtanen är den enda kvinnliga ingenjören på verket. - Det andra inhemska börjar småningom flyta bättre och bättre, berättar Virtanen. Tillsvidare har jag inte vågat tala så mycket svenska, men småningom har jag börjat använda språket. Det här har nog varit något av ett språkbad. Tiina Manninen Nuorena naisena miesvaltaisella alalla Tiina Virtanen aloitti maaliskuun alussa suunnitteluinsinöörinä Pietarsaaren Vedessä. Viime vuoden lopulla diplomi-insinööriksi valmistunut 26-vuotias Virtanen on iloinen ensimmäisestä vakinaisesta toimestaan. - Olen tosi tyytyväinen, että nuorena vastavalmistuneena naisena sain tämän työpaikan. Halusin ehdottomasti tulla tänne Pietarsaareen, Virtanen kertoo. Virtanen on kotoisin Limingasta ja opiskellut ympäristötekniikkaan Oulun yliopistossa. Pietarsaari ei ole hänelle kuitenkaan aivan vieras kaupunki entuudestaan. - Isä on täältä kotoisin, mutta sukua ja kavereita minulla ei ole täällä ole. Toistaiseksi olen kuitenkin kotiutunut ihan hyvin. Sen tarkemmin ei muutaman kuukauden perusteella uskalla sanoa, Virtanen naurahtaa. Hän on kuitenkin jo ihastunut pikkukaupungin lyhyisiin välimatkoihin ja asumisen edullisuuteen ja mukavuuteen. - Aika hurjaa, että täältä saa rivitaloasunnon kahden kilometrin päästä keskustasta puolta halvemmalla kuin esimerkiksi Oulussa. Täällä ei edes autoa tarvitse, työmatkat taittuvat kesät talvet pyörällä. Virtasen työkenttään vesilaitoksella kuuluu vesihuollon suunnittelu. - Tutkimme esimerkiksi laajennetaanko verkkoa ja mihin. Samoin tehtäviini kuuluu uusien kaavoitusalueiden vesihuollon suunnittelu, Virtanen listaa. Tällä hetkellä hän valmistelee vesihuollon kehityssuunnitelmaa, joka lain mukaan pitää olla joka kunnalla. - Siinä määritellään vesihuollon nykytilanne sekä kehittämistarpeet niin vesilaitoksen kuin eri alueiden kannalta. Siinä 7 otetaan huomioon myös esimerkiksi ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Suunnitelma on valmis syksyllä, Virtanen kertoo. Tiina Virtanen on sopeutunut Pietarsaaren Veden varsin miesvoittoiseen työyhteisöön hyvin. Hän jakaa työhuoneen laitoksen ainoan toisen naisinsinöörin eli Bodil Dahlinin kanssa kaupungintalolla. Toinen kotimainenkin alkaa pikkuhiljaa sujua paremmin ja paremmin, Virtanen kertoo. - Vielä en ole uskaltautunut puhumaan ruotsia kovinkaan paljon, mutta pikkuhiljaa olen uskaltautunut käyttämään sitä. Melkoista kielikylpyä tämä on ollut, hän myöntää. Tiina Manninen

8 Tarkkoja lukuja lähes 40 vuotta Marita Lillqvist jättää rahatoimiston Syksyllä 1964 nuori Marita Lillqvist sai työpaikan Pietarsaaren kaupungin kassanhoitajana. Maaliskuun viimeisenä päivänä lähes 40 vuotta myöhemmin hän sulki taloustiedostot ainiaaksi ja aloitti eläkepäivät. Ihanat työtoverit! Tämä porukka sen on tehnyt, on Lillqvistin arvosana rahatoimiston työyhteisölle. Lillqvist työskenteli 20 vuotta kaupunginkassassa, jossa hän vastasi juoksevista tuloista ja menoista. Erityisen tärkeä tehtävä hänellä oli joka toinen perjantai: Jaoin palkat niin sanotuissa tilipusseissa teknisen viraston työntekijöille, joilla ei ollut kuukausipalkkaa, hän muistelee. Vuonna 1984 Lillqvististä tuli laskentasihteeri. Työhön ovat kuuluneet muun muassa aravalainojen ja kaupungin lahjoitusrahastojen hoito, taloustilastot sekä aikoinaan koiraverot. Arava-rakentajien kanssa oli mukavaa olla tekemisissä, asuntolainojen hoito oli oikein mielenkiintoista työtä, hän toteaa. Pankin roolissa Työtoverit tuntevat Lillqvistin tarkkana työntekijänä, ja tarkkuus onkin ollut välttämätöntä hänen työssään. Erityisen tärkeää huolellisuus oli jännittävien pankkilakkoviikkojen aikana tammikuussa Tuolloin Lillqvist johti manuaalisen pankin työtä. Saimme postista suuria rahatoimituksia, joista laskimme ja jaoimme kaikille kaupungin työntekijöille palkat, jotka he kävivät itse hakemassa rahatoimistosta, hän muistelee. Kuten monet muutkin eläkeläiset nykyään, aikoo myös Lillqvist viettää toiminnallista eläkeaikaa. Tanssin mieheni Gustavin kanssa kansantansseja, joten aiomme tehdä paljon matkoja kokoontumisiin Suomessa ja Pohjoismaissa, hän sanoo. Karjaalla asuvan lapsen perheen luonakin vieraillaan varmasti, ja lisäksi Marita Lillqvist haaveilee saavansa tehdä enemmän matkoja, joilla on yhteys historiaan. Kiina on seuraava unelmakohde Lillqvistille, jonka sydäntä lähellä ovat historia ja yhteiskuntaoppi. Petra Nylund/Studio PAP Kuva/Foto: Maria Kivilompolo Kunnon kyyti töihin. Työtoverit järjestivät Marita Lillqvistille tiehöylätaksin hänen viimeisenä työpäivänään ennen eläkkeelle jäämistä. Rejäl skjuts till jobbet för Marita Lillqvist. Arbetskompisarna fixade väghyveltaxi till drätselkontoret sista dagen innan pensioneringen. Nästan 40 år av exakta siffror Marita Lillqvist lämnar drätselkontoret Det var 1964 på hösten som en ung Marita Lillqvist fick anställning som stadskassör för staden Jakobstad. Den sista mars nästan 40 år senare, stängde hon ekonomifilerna för gott och inledde pensionärstillvaron. Härliga arbetskamrater! Det är gänget här som gjort det, är Lillqvists betyg på arbetsgemenskapen på drätselkontoret. Lillqvist jobbade i 20 år som stadskassör med ansvar för löpande inkomster och utgifter. En speciellt viktig uppgift hade hon varannan fredag: Då delade jag ut lön i så kallade likvidpåsar till anställda på Tekniska verket som inte hade månadslön, minns hon. År 1984 blev Lillqvist redovisningssekreterare. I det jobbet har bland annat ingått att sköta Arava-lånen, stadens donationsfonder, ekonomisk statistik och hundskatten, på den tiden det begav sig. Kontakten med Arava-byggarna var fin, bostadslånen var ett mycket intressant arbete, konstaterar hon. Agerade bank Lillqvist är känd bland sina kollegor som en noggrann arbetstagare, vilket också har varit nödvändigt. Speciellt viktig var omsorgsfullheten under de dramatiska bankstrejksveckorna i januari Då ledde Lillqvist arbetet som manuell bank. Vi fick stora pengaleveranser från posten som räknade och delade ut till alla stadens anställda, som personligen kom hit och hämtade sin lön, minns hon. Lillqvist som så många andra pensionärer idag kommer att ha en aktiv pensionärstid. Jag och min man Gustav dansar folkdans, så det blir många resor till stämmor i Finland och Norden, säger hon. Resor till barn och barnbarn i Karis blir det säkert också, och dessutom drömmer hon om att få göra flera resor med historisk anknytning. Kina är nästa drömmål för Lillqvist, som har ett stort intresse för historia och samhällskunskap. Petra Nylund/Studio PAP 8

9 Bra betyg för arbetstrivseln Rapporten om den färska kartläggningen av arbetsklimatet bland stadens personal är positiv läsning. Hela 86,4 procent av dem som deltog i kartläggningen trivdes bra i sitt arbete. Diskussionen upplevdes som öppen och det inre samarbetet mellan enheterna upplevdes fungera. Å andra sidan ansåg nästan hälften eller 49 procent av svarandena att samarbetet mellan enheterna inte fungerar. Under det gångna året 2003 har staden Jakobstad erbjudit skolning för drygt hundra förmän. Svaren på kartläggningen vittnar tydligt om att skolningen burit frukt. Cirka 70 procent av svarandena tyckte att chefens sätt att leda är bra och sättet att arbeta är rättvist. Likaså upplevdes cheferna som lätt tillgängliga och hjälpsamma. Drygt 60 procent av svarandena fick feedback på sin arbetsprestation från chefen. 80 procent av svarandena upplevde att de har goda möjligheter att påverka sitt arbete. Största delen upplevde att förändringarna genomförs problemfritt, medan knappt hälften av svarandena tyckte att det finns utrymme för förbättring. Beaktansvärt är också att över hälften av svarandena upplevde att de behöver tilläggsskolning på grund av förändrade arbetsuppgifter. Å andra sidan tyckte samma mängd att de under det senaste året deltagit i tillräckligt många olika skolningar. Förra gången kartlade man arbetsklimatet bland stadens personal år I år genomfördes kartläggningen av Mellersta Österbottens yrkeshögskolas forskningsoch utvecklingsenhet Centria i Jakobstad. Kartlägggingen gällde hela personalen. Jaana Nikkari/Studio PAP Jag trivs på min arbetsplats Viihdyn työpaikallani Kartläggningen av arbetsklimatet visade att stadens personal trivs i sitt arbete. Nästan 90 procent var helt eller delvis av samma åsikt Helt av samma åsikt Delvis av samma åsikt 80 Delvis av annan åsikt 27 Helt av annan åsikt 3 Kan inte säga Ilmapiirikartoitus osoitti, että kaupungin henkilöstö viihtyy työssään. Lähes 90 prosenttia on täysin tai osittain samaa mieltä tästä asiasta. Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Työviihtyvyydelle hyvät arvosanat Vastavalmistuneen ilmapiirikartoituksen raportti on myönteistä luettavaa. Kaupungin henkilöstölle suunnattuun kartoitukseen vastanneista 86,4 prosenttia viihtyi työssään hyvin. Keskustelu koettiin avoimeksi ja yksiköiden sisäinen yhteistyö hyvin toimivaksi. Toisaalta lähes puolet vastaajista, 49 prosenttia oli sitä mieltä, ettei yhteistyö yksiköiden kesken toimi. Pietarsaaren kaupunki on tarjonnut koulutusta menneen vuoden 2003 aikana yli sadalle esimiehelle. Kartoituksen vastaukset kertovat selkeään kieltään siitä, että koulutus on kantanut hedelmää. Noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että esimiehen johtamistapa on hyvä ja työskentelytapa oikeudenmukainen. Samoin esimiehet koettiin helposti lähestyttäviksi ja avuliaiksi. Reilu 60 prosenttia vastanneista sai esimieheltään palautetta työsuorituksestaan. Vastanneista 80 prosenttia koki voivansa hyvin vaikuttaa omaan työhönsä. Suurin osa koki muutosten sujuvan mutkatta, kun taas vajaa puolet vastanneista löysi tältä alueelta parantamisen varaa. Huomionarvoista on myös se, että yli 9 puolet vastanneista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta työtehtävien muuttumisen vuoksi. Toisaalta sama määrä oli mielestään viimeisen vuoden aikana osallistunut riittävästi erilaisiin koulutuksiin. Työilmapiiriä kaupungin henkilöstön keskuudessa kartoitettiin viimeksi vuonna Tämänvuotisen kartoituksen toteutti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö CENT- RIA Pietarsaaressa. Kartoitus koski koko henkilökuntaa. Jaana Nikkari/Studio PAP

10 jekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Storskolan fungerar bra Oxhamns nya skola, det vill säga med klasserna sex till nio, har nu fungerat ett helt läsår, och betyget den får av både lärare och elever är gott. - Vi var alla beredda på att det blir mycket nytt och gick in för det med en positiv inställning. Majoriteten är nog väldigt nöjd, säger Mikael Martelin, biträdande rektor med det praktiska ansvaret för sexorna och sjuorna. Bakgrunden till att alla svenskspråkiga klasser sex och sju nu finns i Rådmans skola och alla åttor och nior i Oxhamns handlar om trångboddhet både i de svenska lågstadierna och i Oxhamns. Samtidigt stod Rådmans skola tom efter att Larsmo byggt sitt eget högstadium. - Trycket har lättat på Oxhamns skola. Här är mycket lugnare nu, då elever jobbar här, precis det antal skolan är byggd för. Tidigare var vi upp till 450, säger Elisabet Palenius, rektor. Skolan jobbar numera med längre lektioner, 67,5 minuter långa, och raster på 20 minuter. Också det bidrar till ett lugnare klimat i skolan och enkäter visar att både elever och lärare tycker om systemet. - Vi hinner verkligen se våra elever under lektionerna och dagarna blir mindre splittrade för alla. För eleverna är det lugnare med färre ämnen och färre läxor per dag, säger Palenius och Martelin. Att sexorna och sjuorna inte finns i samma byggnad som åttorna och niorna märks på eleverna. - Årets sjuor har inte blivit stora lika snabbt som de tidigare blev, konstaterar Palenius. Syskonklasser Foto/Kuva: Pirjo Salonen - Trycket har lättat på Oxhamns skola. Här är mycket lugnare nu, konstaterar Elisabet Palenius och Mikael Martelin. Lärarkollegiet finns numera i två skilda lärarrum, på Rådmans och på Oxhamns. En del jobbar i båda, men för att få sammanhållningen och samarbetet att fungera håller lärarna gemensamma möten var tredje vecka. Sexorna och sjuorna undervisas av både klasslärare och ämneslärare. Varje klass har en klassföreståndare och en vice klassföreståndare, det vill säga två lärare samsas om två syskonklasser. - För de par som jobbar bra tillsammans har det gett mycket, men man måste tycka om att samarbeta. Undervisningen kan inte bli en enmansshow, säger Palenius. För klasslärarna har den nya skolformen betytt en del förändringar, men de som jobbar torde vara motiverade klasslärarna fick ansöka om plats i skolan. - En förändring från lågstadieskolorna är att man inte har samma helhetssyn på sin egen klass, då man inte nödvändigtvis undervisar den så ofta. En hel del nya ämnen har vi också fått sätta oss in i, säger Martelin. Det första året har till stor del gått åt till att få det praktiska och vardagliga att flyta. - Nästa läsår kommer vi att satsa ännu mera på pedagogiken, säger Palenius. Petra Nylund/Studio PAP jekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta 10

11 Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailma Suurkoulu toimii hyvin Oxhamnin uusi koulu, joka käsittää luokat 6-9, on nyt toiminut kokonaisen lukuvuoden ja saa hyvän arvosanan sekä opettajilta että oppilailta. - Olimme kaikki varautuneet siihen, että tulee paljon uutta, ja otimme myönteisen asenteen. Enemmistö on erittäin tyytyväinen, sanoo apulaisrehtori Mikael Martelin, jolla on käytännön vastuu kuudennesta ja seitsemännestä luokasta. Kaikki ruotsinkieliset 6. ja 7. luokat ovat nyt Rådmanin koulussa ja kaikki 8. ja 9. luokat Oxhamnin koulussa. Järjestelyn taustalla on ruotsinkielisten ala-asteiden ja Oxhamnin koulun ahtaus. Lisäksi Rådmanin koulu oli tyhjillään Luodon rakennettua oman yläasteensa. - Oxhamnin koulun paine on helpottanut. Täällä on nyt paljon rauhallisempaa, kun oppilaita on , juuri se määrä jolle koulu on rakennettukin. Aiemmin oppilaita oli jopa 450, kertoo rehtori Elisabet Palenius. Koulun oppitunnit ovat nykyään aiempaa pidemmät. Ne ovat 67,5 minuutin pituisia ja välitunnit kestävät 20 minuuttia. Sekin vaikuttaa osaltaan ilmapiirin rauhoittumiseen, ja kyselyt osoittavat, että sekä oppilaat että opettajat pitävät järjestelmästä. - Ehdimme todella nähdä oppilaamme tunneilla ja kaikkien päivät ovat yhtenäisempiä. Oppilaille on helpompaa, että oppiaineita ja läksyjä on vähemmän päivää kohden, sanovat Palenius ja Martelin. Oppilaista huomaa, etteivät kuudes- ja seitsemäsluokkalaiset ole samassa rakennuksessa kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kanssa. - Tänä vuonna seitsemäsluokkalaisista ei ole tullut isoja yhtä nopeasti kuin aikaisemmin, toteaa Palenius. Sisarusluokat Opettajisto on nykyään kahdessa eri opettajainhuoneessa, Rådmanin koulussa ja Oxhamnin koulussa. Osa opettajista työskentelee molemmissa kouluissa, mutta yhteishengen ja yhteistyön toimivuuden vuoksi opettajat pitävät yhteisiä kokouksia joka kolmas viikko. Kuudes- ja seitsemäsluokkalaisia opettavat sekä luokanopettajat että aineopettajat. Jokaisella luokalla on luokanvalvoja ja varaluokanvalvoja, kaksi opettajaa siis jakaa kaksi sisarusluokkaa. - Se on ollut antoisaa työpareille, joiden yhteistyö sujuu hyvin, mutta yhteistyöstä täytyy pitää. Opetuksesta ei voi tulla yhden miehen show, sanoo Palenius. Luokanopettajille uusi koulumuoto on tuonut joitakin muutoksia, mutta he lienevät motivoituneita luokanopettajat saivat hakea paikkaa koulusta. Foto/Kuva: Pirjo Salonen - Oxhamnin koulun paine on helpottanut. Täällä on nyt paljon rauhallisempaa, kun oppilaita on , toteavat Elisabet Palenius ja Mikael Martelin. Eräs muutos ala-asteeseen verrattuna on, että opettajilla ei ole enää samanlaista kokonaiskuvaa omasta luokastaan, koska he eivät välttämättä opeta sitä kovin usein. Olemme myös joutuneet perehtymään uusiin aineisiin, Martelin sanoo. Ensimmäinen vuosi on kulunut suurelta osin käytännön arkiasioiden sujuvuuden hiomiseen. - Ensi lukuvuonna panostamme pedagogiikkaan entistä enemmän, Palenius sanoo. Petra Nylund/Studio PAP Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailma 11

12 jekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Elever bekantade sig med EU-länderna Europa upplevde en stark förändring den första maj då Europeiska unio nen fick tio nya medlemmar: Polen, Ungern, Tjeckien, Slovakien och Slovenien från Östeuropa, Estland, Lettland och Litauen från Baltikum samt Cypern och Malta från Sydeuropa. I Pursisalmi skola förberedde sig alla tillsammans för EU-utvidgningen. Väggarna fylldes av ståtliga collage som belyste livet i de nya och gamla EU-länderna ur ungdomarnas synvinkel. Syftet med vårt EU-projekt var att låta eleverna bekanta sig med de nya EU-länderna: deras kultur, invånare och livstil. Ämnet passade oss även i och med att det bor många utlänningar i vår stad, säger rektorn vid Pursisalmi skola, Maija Ekman. Varje klass hade som uppgift att söka information om ett nytt och ett gammalt EU-land. Information söktes såväl via Internet som i tidningar och TV-program. - Vår klass skulle bekanta sig med Lettland och Österrike. Vi visste inte så mycket om de länderna från förr, men genom detta projekt har de blivit bekanta, berättar sjätteklassisten Jarkko Olli. Första veckan i maj, dvs. under Europa-veckan, omvandlades även skolans matsedel till att passa in i sammanhanget. På menyn fanns bland annat välsmakande bulgarisk moussaka, maltesisk fisksoppa och burgundisk köttgryta. - Också på lektioner i huslig ekonomi har eleverna bekantat sig med den europeiska matkulturen. Speciellt sacherbakelser från österrikiska Wien väckte förtjusning hos eleverna, berättar Ekman. EU-projektet i Pursisalmi skola kulminerade den 7 maj i en fest där eleverna hade förberett PowerPoint-presentationer om de nya EU-länderna. - Som gäster hade vi utlänningar som bor i vår stad och som berättade om livet och vardagen i sina hemländer. Bland annat irländsk och ungersk musik samt estniska dikter bidrog till stämningen, säger Ekman. Jaana Nikkari/Studio PAP Tidigare visste vi knappt något om Lettland. Nu vet vi mycket, säger eleverna i sjätte och sjunde klass i Pursisalmi skola. På bilden från vänster Jarkko Sarajärvi, Joona Luomala, Jarkko Olli, Toni Kuusela, Tia Hautala, Hanna Isokoski och Sami Mestari. Även Jani Hautakangas deltog i arbetet med EU-projektet. Latviasta emme aiemmin tienneet juuri mitään. Nyt tiedetään ja paljon, sanovat Pursisalmen koulun kuudennen ja seitsemännen luokan oppilaat. Kuvassa vasemmalta Jarkko Sarajärvi, Joona Luomala, Jarkko Olli, Toni Kuusela, Tia Hautala, Hanna Isokoski ja Sami Mestari. Mukana luokan EU-projektityössä oli myös Jani Hautakangas. Eleverna har deltagit i projektet flitigt och ivrigt. Under Europa-veckan var också matsedeln europeisk, berättar Maija Ekman. Oppilaat ovat olleet ahkerasti ja innolla projektissa mukana. Eurooppa-viikolla eurooppalaistimme myös ruokalistan, kertoo Maija Ekman. jekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta 12

13 Fantastic Sea Festival 2004 Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailma EU-maat tutuksi Lördagen den 3.7 kl ordnas Fantastic Sea Festival för barnfamiljer i FantaSea Park. Festivalens tema är havet och fritid. Inträde 5. Programmet avviker från fjol årets program så att barnen själva får delta i olika programpunkter bl.a.i en clown- och cirkusskola, i trollens värld, i olika slags vattenlekar, de kan prova på nya idrottssätt under en ledare och pyssla i pysselhörnan. Ja, och naturligtvist simma... Fantastic Sea Festival 2004 Eurooppa mullistui vapunpäivänä, kun Euroopan Unioniin liittyi kymmenen uutta jäsentä: Itä-Euroopasta Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia ja Slovenia, Baltiasta Viro, Latvia ja Liettua sekä Etelä-Euroopasta Kypros ja Malta. Pursisalmen koululla EU:n laajenemiseen valmistauduttiin koko koulun voimin. Koulun seinät täyttyivät näyttävistä koosteista, jotka valottivat elämää ja elämäntapaa uusissa ja vanhoissa EU-maissa nuorten näkökulmasta. - EU-projektimme tavoitteena oli tutustuttaa oppilaat uusiin EU-maihin: niiden kulttuuriin, ihmisiin ja elämäntapaan. Aihe oli sopiva meille myös sen vuoksi, että kaupungissamme asuu paljon ulkomaalaisia, sanoo Pursisalmen koulun rehtori Maija Ekman. Tehtävänä jokaisella luokalla oli etsiä tietoa yhdestä uudesta ja yhdestä vanhasta EU-maasta. Tietoa etsittiin niin internetistä, lehdistä kuin katsomalla tv-ohjelmia. - Meidän luokallamme tehtävänä oli tutustua Latviaan ja Itävaltaan. Aiemmin emme juuri maita tunteneet, mutta projektin kautta ne ovat tulleet tutuiksi, kertoo kuudesluokkalainen Jarkko Olli. Toukokuun ensimmäisellä viikolla eli Eurooppa-viikolla myös koulun ruokalista muokattiin istumaan aiheeseen. Listalta löytyi muun muassa maistuvaa bulgarialaista moussakaa, maltalaista kalakeittoa ja Burgundin lihapataa. - Kotitaloustunneilla oppilaat ovat myös tutustuneet eurooppalaiseen ruokakulttuuriin. Erityisesti Itävallan Wienistä peräisin olevat Sacher-leivokset herättivät oppilaissa ihastusta, kertoo Ekman. Pursisalmen koulun EU-projekti huipentui 7. toukokuuta vietettyyn juhlaan, johon oppilaat olivat valmistelleet Power- Point-esityksiä uusista EU-maista. - Juhlavieraiksi saimme kaupungissamme asuvia ulkomaalaisia, jotka kertoivat elämästä ja arjesta synnyinmaassaan. Tunnelmaa kuorrutettiin muun muassa irlantilaisella ja unkarilaisella musiikilla sekä virolaisilla runoilla, sanoo Ekman. Jaana Nikkari/Studio PAP Fantastic Sea Festival on koko perheelle suunnattu merihenkinen tapahtuma ja sitä vietetään lauantaina 3.7. klo FantaSea Parkissa. Festivaalin teemana on meri ja vapaa-aika. Sisäänpääsy 5. Ohjelma poikkeaa viime vuodesta siten, että lapset saavat osallistua itse eri ohjelmiin, mm. pelle- ja sirkuskouluun, peikkojen maailmaan, vesileikkeihin, uusiin lasten liikuntalajeihin vetäjän tahdissa ja askarteluun. Niin, ja tietenkin uida... FantaSea Park håller öppet / FantaSea Park on avoimena Foto/Kuva: Turistbyråns arkiv - Matkailutoimiston arkisto FantaSea-kväll 16.8 Senaste årets succékväll på FantaSea får en fortsättning. Precis som ifjol så ordnar personalföreningen kvällen strax innan skolstarten. Som vanligt bjuder föreningen på grillkorv och saft. Även caféet är öppet, om man vill ha något annat. Kvällen är privatbeställd mellan klockan 16 och 20 för stadens anställda med familjer, så vi får simma och njuta i lugn och ro. Naturstigen ordnas även i år, där simhallsbiljetter utlottas. LL FantaSea-ilta Viime vuoden menestysilta FantaSeassa saa jatkoa. Henkilöstöyhdistys järjestää tänäkin vuonna FantaSea-illan koulujen alkamisen kynnyksellä. Kuten tapana on yhdistys tarjoaa grillimakkaraa ja mehua. Myös kahvila on auki, joten muutakin on saatavilla. Ilta on varattu klo pelkästään kaupungin työntekijöille perheineen, joten voimme rauhassa uida ja nauttia. Projekt inom skolvärlden Projekti koulumaailmasta Tänäkin vuonna ohjelmassa Projekt on luontopolku, inom skolvärlden ja siinä arvotaan Projekti uimahallilippuja. koulumaailma LL 13

14 Perhepäivähoitajat kuntoremontissa Kymmenen perhepäivähoitajaa on kevään kuluessa osallistunut avokuntoremonttiin, joka on laatuaan ensimmäinen Pietarsaaressa. Avokuntoremontissa remonttipäivät on hajotettu pätkiin niin, että perhepäivähoitajat ovat kevään kuluessa osallistuneet viiteen kuntopäivään ja lisäksi syksyllä on kaksi seurantapäivää. - Perhepäivähoitajilla tämä on ainut tapa osallistua kuntoremonttiin, koska kaupunki ei pärjää pitempään ilman kymmentä perhepäivähoitajaa. Muuten 40 lasta jäisi ilman hoitoa, työterveyshoitaja Benita Kronholm selittää. Kuntopäivien aikana perhepäivähoitajat ovat kuunnelleet luentoja, tehneet kuntotestejä, olleet fysioterapiassa ja kuntoilleet. - Olemme olleet ulkoilemassa, käyneet vesijumpassa ja sauvakävelemässä sekä harjoitelleet eri voimisteluohjelmia, Kronholm kertoo. Viimeisenä varsinaisena kuntoremonttipäivänä, helteisenä perjantaina 7. toukokuuta ryhmä kokoontui musiikkikahvila After Eightin ulkorakennuksessa. Päivään kuului mm. lääkärinluento kahvituksineen. Teoriaosuuden jälkeen ryhmä lähti pyöräillen Fäbodaan, jossa vietettiin loppupäivä. Perhepäivähoitajat Ritva Tapola ja Tarja Pietilä ovat tyytyväisiä kuntoremontin antiin. - Osallistumme ensimmäistä kertaa kuntoremonttiin ja hyvä on ollut, naiset kertovat. Tarja Pietilä on tyytyväinen ohjelman monipuolisuuteen. - Hyvä, että on saanut kokeilla kaikkia erilaisia kuntoilutapoja. Myös kuntokartoitus on ollut tarpeen, samoin yksilöllinen ohjaus. Kaikille on erikseen kerrottu, mitä kannattaa harjoittaa. Naiset ovat tyytyväisiä myös kuntoremontin sosiaaliseen puoleen. Yksin kotonaan työtä tekevät perhepäivähoitajat pääsevät päivien aikana tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kuulumisia. - Tämä on katkaissut viikkoa sopivasti ja antanut vähän vaihtelua, Tarja Pietilä sanoo. Naisten mukaan kunnosta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa jaksamaan paremmin työssä. - Mitä parempi yleiskunto on, sitä helpompi on tehdä töitä. Meillähän on raskas fyysinen työ, Ritva Tapola muistuttaa. Kuntoremontin fysioterapiaohjauksesta vastaava työfysioterapeutti Pia Haara vahvistaa, että perhepäivähoitajien selkä ja polvet joutuvat työssä lujilla. - Ongelmia on myös hartioiden alueella, koska perhepäivähoitajat joutuvat nostelemaan paljon. Haara suosittelee perhepäivähoitajille, kuten meille kaikille muillekin, monipuo- Kuva/Foto: Pirjo Salonen lista liikuntaa, joka vahvistaa lihasvoimaa. Aina ei tarvitse edes lähteä salille rehkimään. - Hyötyliikunta on hyvä vaihtoehto, ja sitähän näin keväällä ja alkukesästä riittää, Haara naurahtaa. Tiina Manninen Ritva Tapolan mukaan avokuntoremontti on ollut mukavaa vaihtelua perhepäivähoitajan arkeen. Kymmenen perhepäivähoitajaa päätti kuntoremontin pyöräretkellä Fäbodaan. Syksyllä ryhmä tapaa vielä kahden seurantapäivän merkeissä. 14

15 Familjedagvårdarna på kuntoremontti Under vårens lopp har tio familjedagvårdare deltagit i en öppen kuntoremonttikurs som är den första i sitt slag i Jakobstad. På den öppna kuntoremonttikursen har kursdagarna delats upp så, att familjedagvårdarna under våren har deltagit i fem kursdagar, och dessutom har man två uppföljningsdagar på hösten. - För familjedagvårdarna är det här det enda sättet att delta i en kuntoremonttikurs, eftersom staden inte klarar sig länge utan tio familjedagvårdare. Annars skulle 40 barn bli utan vård, förklarar arbetshälsovårdare Benita Kronholm. - Under kursdagarna har familjedagvårdarna lyssnat på föreläsningar, gjort konditionstester, fått fysioterapi och motionerat. - Vi har varit ute, gått på vattengymnastik, stavgått och tränat med olika gymnastikprogram, berättar Kronholm. Den sista egentliga kursdagen, den varma fredagen den 7 maj samlades gruppen i uthuset vid musikcafé After Eight. Till dagen hörde bl.a. en läkarföreläsning med kaffeservering. Efter teoridelen cyklade gruppen till Fäboda, där man tillbringade resten av dagen. Familjedagvårdare Ritva Tapola och Tarja Pietilä är nöjda med det de fått från kursen. - Vi deltar för första gången i en kuntoremonttikurs, och den har varit bra, berättar kvinnorna. Tarja Pietilä är nöjd med det mångsidiga programmet. - Det är bra att vi har fått pröva på olika motionsformer. Även konditionskartläggningen har varit till nytta, liksom den individuella handledningen. Var och en har fått veta hur det lönar sig för dem att träna. Kvinnorna är också nöjda med det sociala umgänget under kursen. Familjegadvårdarna som jobbar ensamma hemma har under kursdagarna fått träffa varandra och utbyta tankar. - Kursdagarna har brutit arbetsveckan på ett lämpligt sätt och gett lite omväxling, säger Tarja Pietilä. Att ta hand om sin kondition och sitt välmående hjälper en att orka bättre i arbetet, tycker kvinnorna. - Ju bättre allmän kondition man har, desto lättare är det att arbeta. Vårt arbete är ju fysiskt tungt, påminner Ritva Tapola. Arbetsfysioterapeut Pia Haara som sva- rar för handledning inom fysioterapi på kuntoremonttikursen bekräftar att familjedagvårdsarbetet belastar ryggen och knäna. - Det brukar bli problem även med axlarna eftersom familjedagvårdarna måste lyfta mycket. Haara rekommenderar mångsidig motion som stärker muskelkraften, för fa- Foto/Kuva: Pirjo Salonen miljedagvårdarna liksom för oss andra. Man behöver inte nödvändigtvis slita på konditionssalen. - Nyttig motion är ett bra alternativ och det finns ju gott om möjligheter till det på våren och på försommaren, skrattar Haara. Tiina Manninen Ritva Tapola tycker att kuntoremontti-kursen har gett trevlig omväxling till familjedagvårdarnas vardag. De 10 familjedagvårdarna avslutade kursen med en cykeltur till Fäboda. På hösten träffas gruppen under två uppföljningsdagar. 15

16 Interreg III hanke on ollut hyvä mahdollisuus kaupunkimme ainutlaatuisen puisto- ja puutarhakulttuurin vaalimiseen, sanoo Ilmari Heinonen. Projektet Interreg III har gett en bra chans att värna om den unika park- och trädgårdskulturen i vår stad, säger Ilmari Heinonen. Skolparken /Koulupuisto ilmakuvia kesä 2003 Kaavoitusosasto 16

17 Puistoista vetovoimaa - Kaupunkimme puistot ovat Pohjanmaan korkeatasoisimmat. Erityisesti nykyisen puutarhainnostuksen aikaan, niiden vaaliminen on ajan hengen mukaista ja edistää merkittävästi kaupungin matkailullista kuvaa, sanoo asemakaava-arkkitehti Ilmari Heinonen. Koulupuisto, Villa Sveden ja vanhan sataman metsä sekä Seurakuntayhtymän toteuttamana Aspegrenin puutarha ovat mukana Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen vetämässä kolmivuotisessa Crossing Fences Interreg III hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on paikallisen puisto- ja puutarhakulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Samalla kehitetään koko kaupungin matkailua, jonka edistämisessä puistot ja puutarhat ovat merkittävä vetonaula. - Vastavalmistuneet internet-sivut ovat kattava ja informatiivinen kooste alueen puistoista ja puutarhoista. Sivuilta löytyvät linkit Keski-Euroopan puistoihin ja puutarhoihin. Lisäksi tapahtumakalenterista selviävät kaikki puistojen ja puutarhojen tapahtumat kesän ja syksyn aikana. Myös oppaita on koulutettu ja opastus järjestyy sitä haluaville, luettelee Heinonen. Työn alla on myös muun muassa turistiopaskartta, joka opastaa matkailijoita puistojen Pietarsaaressa kohteelta kohteelle. Meneillään ovat myös puusto- ja kasvilajikartoitukset, jotka tulevat palvelemaan todellisia puutarha-alan ammattilaisia. Yksinomaan Koulupuistosta löytyy yli 1000 kasvilajia ja jopa 200 ruusulajiketta. Interreg III hanke lähestyy tänä vuonna loppuaan. Hankkeessa on ollut mukana puistoja ja puutarhoja kaikkiaan neljästä maasta: Saksasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Jaana Nikkari/Studio PAP På gående parkutställning i Skolparken ART IN PARK Bildkonstföreningen Jakarte r.f Dragningskraft med parker Svarta fåret / Musta lammas Gerd Sunngren foto/kuva: Pirjo Salonen - Parkerna i vår stad är de mest högtstående i hela Österbotten. Speciellt under den nuvarande trädgårdsboomen ligger det i tiden att slå vakt om dem, vilket i sin tur betydligt främjar stadens image bland turister, säger stadsplanearkitekt Ilmari Heinonen. Skolparken, Villa Sveden och skogen vid Gamla hamn samt Aspegrens trädgård som anlagts av kyrkliga samfälligheten är med i det treåriga projektet Crossing Fences Interreg III, som leds av Västra Finlands miljöcentral. Syftet med projektet är att värna om och utveckla den lokala parkoch trädgårdskulturen. Samtidigt utvecklar man turismen i hela staden och i det arbetet är parkerna och trädgårdarna ett betydande dragplåster. - De nya Internetsidorna utgör en omfattande och informativ sammanställning av parkerna och trädgårdarna i regionen. På sidorna finns länkar till parker och trädgårdar i Mellaneuropa. I händelsekalendern finns information om alla evenemang i parker och trädgårdar under sommaren och hösten. Även guider har utbildats, så det finns guidning för dem som vill ha, nämner Heinonen. Under arbete är bland annat en turistkarta som guidar turister från en plats till en annan i parkernas Jakobstad. Även kartläggning av trädbestånd och växtarter pågår, och den kommer att betjäna riktiga proffs inom trädgårdsbranschen. Enbart i Skolparken finns över 1000 växtarter och upp till 200 rosensorter. Projektet Interreg III närmar sig sitt slut i år. I projektet har parker och trädgårdar deltagit från sammanlagt fyra länder: Tyskland, Danmark, Sverige och Finland. Jaana Nikkari/Studio PAP 17 Låt stövlarna vandra / Anna saappaiden vaeltaa Heidi och/ja Tellervo Lunabba foto/kuva: Pirjo Salonen

18 AJANKOHTAISTA AKTUELLT Työilmapiirin kartoitus Työilmapiirin kartoituksen tulos toimitetaan työpaikoille (esimiehille) viikolla 23, siis kesäkuun alussa. Keskustelut tuloksen parhaasta hyödyntämistavasta voidaan mieluusti jättää syksyn työpaikkakokouksiin. Työpaikkojen tulisi kuitenkin voida järjestää lyhyt tiedotustilaisuus tuloksesta melko pian. Kartläggningen av arbetsklimatet Resultatet från kartläggningen av arbetsklimatet ges till arbetsplatserna (förmännen) vecka 23, dvs. i början av juni. Diskussionen om hur resultatet bäst kan vara till nytta för arbetsplatsen kan gärna sparas till höstens arbetsplatsmöte. Ett kort informationstillfälle om resultatet borde arbetsplatserna ändå kunna ordna ganska snabbt. Rita Forsbacka börjar arbeta som kanslist på personalbyrån Välkommen Rita! Rita Forsbacka aloittaa työnsä henkilöstötoimiston kanslistina Tervetuloa, Rita! Löneräknare Maria Kivilompolo på personalbyrån räknar härefter erfarenhetstilläggen. Lämna gärna in ansökningarna direkt till henne. Hon svarar också på frågor i anslutning till tilläggen. Palkanlaskija Maria Kivilompolo henkilöstötoimistosta laskee tästä lähin kokemuslisiä. Toimittakaa hakemukset mielellään suoraan hänelle. Hän myös vastaa lisiä koskeviin kysymyksiin. Personalstatistik / Henkilöstötilasto Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Centralförvaltningen, Keskushallinto Socialväsendet. Sosiaalitoimi Utbildningsväsendet, Koulutustoimi Tekniska verket, Tekninen virasto Affärsverk, Liikelaitokset 85 Övriga, Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Kökspersonalen tackar för Tykytonni som användes till fotvård! Keittiöhenkilökunta kiittää Tyky-tonnista mikä käytettiin jalkahoitoon! 18

19 19

20 GLAD SOMMAR! Port Payé Finlande HYVÄÄ KESÄÄ! Foto / Kuva: Ben Griep Frågetävlingen Känner Du Din Stad? i personaltidningen 2/2003 De rätta svaren är följande: 1. Fastighets Ab Sparbankskvarteret, s.k. Armirohuset, vy från Kanalseplanaden 2. Vy från Ottomalmsgatan-Storgatan 3. Fastigheten Bostads Ab Solfjädern, Kvarnbacksgatan 1 4. Vy från Korsgrundsviken med fastigheterna på bostadsmässoområdet i bakgrunden 5. F.d. bårhuset på Jakobstads sjukhusområde Henkilöstölehden 2/2003 Tunnetko kaupunkisi -kilpailu Oikeat vastaukset ovat seuraavat: 1. Kiinteistö Oy Säästöpankkikortteli, ns. Armiro-talo, näkymä Kanavapuistikolta. 2. Näkymä Otto Malmin kadulta Isoltakadulta 3. Bostads Ab Solfjädernin kiinteistö, Myllymäenkatu 1 4. Näkymä Ristikarinlahdelta, taustalla asuntomessualueen kiinteistöt 5. Pietarsaaren sairaala-alueen entinen ruumishuone Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: Käldström Irmeli Jakobstads historia, del IV Hautasaari Margit armbandsur Hemgård Bertel Kristola Bernice Sandvik Lilja Wiklund Vivan Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita: Käldström Irmeli Pietarsaaren historia, osa IV Hautasaari Margit rannekello Hemgård Bertel Kristola Bernice Sandvik Lilja Wiklund Vivan Onko osoite oikea? Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita varten ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki -lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. Korjatkaa virhe soittamalla numeroon (Rita Forsbacka). Är adressen rätt? Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas (pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten genom att ringa (Rita Forsbacka). 20