Kyläkoulu keskellä kaupunkia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläkoulu keskellä kaupunkia"

Transkriptio

1 1 Rauman freinetkoulun tiedotuslehti 2013 Kyläkoulu keskellä kaupunkia Rauman freinetkoulu sijaitsee Karjalankadulla entisissä postin tiloissa. Koulumme on maksuton, valtakunnallista opetussuunnitelmaa toteuttava yksityiskoulu. Opetuksessa sovelletaan freinetpedagogiikkaa, jonka perusajatuksia on tekemällä oppiminen. Freinetkoulussa on luokat sekä oma esiopetus. Lapsia on yhteensä noin sata. Kouluumme on jatkuva ilmoittautuminen. Kaikki alkaa Feskarista s. 2 Aamuparkki klo 6.45 alkaen s. 3 Iltapäiväkerhossa ohjausta klo asti s. 3 Entiset oppilaamme s. 4 Unicef-koulu ja sen arvot s. 6 Kotiruokaa omasta keittiöstä s. 7 Ruokailun jälkeen yksi pitkä välitunti s. 8 Rauman freinetkoulun työtavat s. 8 Info-ilta uusille oppilaille klo freinetkoululla.

2 2 REHTORILTA Freinet vastaa nykyhaasteisiin Freinetkoulumme pedagogiikka perustuu ranskalaisen Celestin Freinetin ( ) ajatuksiin. Hän korosti erityisesti oppilaan valinnanvapautta ja omaa vastuuta, yhteistyötä, työtehtävien mielekkyyttä sekä tilan antamista oppilaan omalle luovalle ajattelulle. Vaikka Freinet loi pedagogiikkansa vuosikymmeniä sitten, istuvat nämä ajatukset tämän päivän yhteiskuntaan. Freinet haastoi koulun muuttumaan muun yhteiskunnan tahdissa. Ihmisiltä vaaditaan erilaisia asioita kuin ennen. Vaaditaan muuntautumiskykyä koko ajan vaihtelevissa globaaleissa maailman tilanteissa. Freinetpedagogiikka antaa siihen eväät. Celestin Freinet korosti yhteisöllisyyttä, ja sitä tämänkin päivän yhteiskunnassa tarvitaan. Freinet uskoi ihmisen oppivan ja kehittyvän kohtaamalla yhteisössä esiin tulevia esteitä ja ongelmia. Ideaalitilanteena näiden ongelmien ja esteiden kohtaamisessa olisi se, että ihminen itse kokeilemalla voisi selvitä näistä esteistä ja tuntea olonsa turvalliseksi tietoisena yhteisön tuesta. Freinetkoululle on tärkeää yhteydet ympäristöön ja yhteiskuntaan oikeaan elämään. Lapsi voi oppia tasa-arvoiseksi ja yhteisvastuulliseksi vain osallistumalla näin toimivaan yhteisöön. Tämän päivän valtakunnallinen opetussuunnitelma on hyvin freinetläinen. Nykykäsityksen mukaan tekemällä oppiminen on polku hyvään oppimiseen. Freinetpedagogiikka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin niin pedagogisilla, sosiaalisilla kuin ekologisilla näkökohdillaan. Freinetin oppeja alettiin toteuttaa raumalaisessa koulumaailmassa vuonna 1990 ensin kunnallisen kouluverkon parissa. Yksityiskouluna olemme toimineet syksystä Runsaan 20 vuoden aikana freinetpedagogiikka on vakiinnuttanut asemansa Raumalla. Alussa oli unelma lasten koulusta, jossa lasten ja aikuisten on hyvä työskennellä. Unelma on toteutunut ja sen hedelmiä poimitaan jo. Tässä lehdessä voitte tutustua entisten oppilaidemme kuulumisiin. Kuusiluokkainen pieni kyläkoulumme toivottaa uudet oppilaat tervetulleiksi. Nina Mäkelä Freinetkoululla on runsaasti oppituntien ulkopuolista toimintaa. Koululle voi tulla aamuparkkiin kello 6.45 lähtien, ja iltapäiväkerho Filttis on avoinna kello 17 asti. Lapsille on tarjolla ohjattuja läksyjentekotuokioita ja tukiopetusta. Koulutuntien jälkeen on kerhoja. Lapset viihtyvät paremmin, kun ei ole yksinäisiä aamuja tai iltapäiviä kotona. Saman koulupäivän aikana voi käydä tunneilla, tehdä läksyt ja harrastaa, rehtori Nina Mäkelä kuvailee. Hän sanoo freinetkoulun olevan turvallinen oppimisympäristö, jossa lapsella on aikuisen tuki aamusta pitkälle iltapäivään. Päivään mahtuu tietopohjaista tekemistä ja riittävästi tilaa luovuudelle ja aktiiviselle toiminnalle. SUJUVA ARKI Freinetkoulussa viihdytään koko päivä Koulu on lasten toimintakeskus Freinetkoulun esiopetusryhmä Feskari sijaitsee koulun yhteydessä. Se mahdollistaa monipuolisen yhteistyön ja tuo lapsille koulumaailmaa tutuksi. Koko koulun kanssa pidettävät esityspäivät antavat feskareille siemenen omien esitysten tekoon. Nelosluokka on Feskarin kummiluokka. Kummitunti pidetään joka viikko. Isommat lapset ovat ottaneet pienemmät suojelukseensa. Joulun alla he tekivät feskareille joulukalenterin ja välitunnilla kantavat pikkuisia reppuselässä, hymyilee feskariopettaja Annina Rantanen. Aikaa leikille Feskarissa annetaan aikaa leikille, ja sitä hyödynnetään lapsen oppimisessa. Annina kertoo mahdollisuuksien mukaan räätälöivänsä jokaiselle lapselle omaa oppimispolkua tätä kiinnostavien asioiden kautta. Leikin kautta. Feskariopettaja Annina Rantanen sanoo lapsen sisäistävän asiat paremmin, kun ne tuodaan esille ilon kautta. Koulutaival alkaa Feskarista Rauman freinetkoulun esikoulu Feskari on oppilaille maksuton. Freinetpedagogiikka on uskonnollisesti ja poliittisesti riippumaton. Yksi poika on kiinnostunut planeetoista. Hän on piirtänyt niitä ja antanut planeetoille itse keksimänsä nimet, jotka on yhdessä kirjoitettu kuviin. Samalla kirjaimet ovat tulleet tutuksi. Annina kertoo käyttäneensä samanlaista metodia opettaessaan aiemmin ekaluokkaa toisessa koulussa. Silloin hän huomasi tekemisen avulla oppimisen toimivan käytännössä yhtä lailla kuin perinteisen kirjan avulla oppimisen. Freinetkouluun tullessaan Annina tajusi käyttäneensä freinetpedagogiikan ajatuksia opetuksessaan. Leikin kautta lapsen innokkuus säilyy. Hän sisäistää paremmin asiat, kun ne tuodaan esille ilon kautta. Meillä on myös kirjat käytössä, mutta opetus ei painotu niihin. Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä. Feskarit voivat tulla tarvittaessa ennen esiopetusta aamuparkkiin klo 6.45 alkaen, ja viiteen asti iltapäivällä toimiva iltapäiväkerho Filttis on heidän käytössään. Esiopetuksella on koulun kanssa samat loma-ajat, jolloin myös Filttis lomailee. Rauman freinetkoulu on toiminut yksityisenä vuodesta Opetuksen järjestäjänä toimii Rauman Avokas ry. Yhdistys saa rahoituksen valtiolta, kuten muutkin koulut Raumalla. Opetus on maksutonta, myös ulkopaikkakuntalaisille. Info-ilta uusille oppilaille Freinetkoulussa järjestetään info-ilta tulevien koululaisten ja esiopetusikäisten lasten vanhemmille ke klo 18. Tervetuloa! Tervetuloa lastentavarakirpputorille Tule laittamaan kierrätykseen pieneksi jääneet lastenvaatteet lastentavarakirpputorilla la klo Pöytävaraukset kansliasta puh Jatkuva ilmoittautuminen Rauman freinetkouluun on jatkuva ilmoittautuminen. Oppilaat otetaan kouluun ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisäksi vuosiluokilla 2 6 on tilaa uusille oppilaille. Koulun työskentelyyn voi tulla tutustumaan kaikkina koulupäivinä. Posti. Rauman freinetkoulu sijaitsee Karjalankadulla entisissä postin tiloissa.

3 SUJUVA ARKI Filttikseen iltapäivällä 3 KAUPUNGINJOHTAJALTA Maksullinen iltapäiväkerho Filttis on auki kello 17 asti. Se on tarkoitettu pienimmille oppilaille, mutta mitään ikärajaa ei ole. Pyrimme ottamaan mukaan kaikki, jotka tarvitsevat iltapäivähoitoa. Meillä käy kolmisenkymmentä lasta, kertoo Filttiksen ohjaaja Pia Hakala. Iltapäiväkerhossa olevat lapset käyvät välillä halutessaan kerhoissa. He ilmoittautuvat iltapäiväkerhon ohjaajalle ja ovat koko ajan iltapäivätoiminnan alaisena. Torstainen luontokerho kuuluu jokaisen filttisläisen ohjelmaan. Siellä puhutaan metsän ja luonnon säännöistä. Siitä, mitä saa ottaa ja mitä ei. Luonnossa leikitään ja tutustutaan eläimiin ja kasveihin. Ulkona ollaan joka päivä Iltapäiväkerhossa on ohjattua toimintaa, kuten askartelua ja piirtämistä. Leikille jätetään runsaasti tilaa ja joka ikinen päivä ulkoillaan säässä kuin säässä. Filttiksen ohjattu läksyparkki on suosittu. Sen ansiosta kotiin ei jää niin paljon läksyjen tekemistä, Pia kertoo. Iltapäiväkerho Filttis tarjoaa lapsille kerhomaksuun sisältyvän välipalan. Kahden maissa nautittava välipala on esimerkiksi puuroa, kiisseliä, liha- tai karjalanpiirakoita, pannukakkua tai rahkaa. Aamuparkki 6.45 alkaen Koulupäivän voi tarvittaessa aloittaa jo kello 6.45 valvotussa ja maksuttomassa aamuparkissa. Tilojamme voi vuokrata Rauman freinetkoulun tiloja on vuokrattavissa erilaisiin tilaisuuksiin esim. syntymäpäivät ja yritys- ja koulutustilaisuudet. Vuokrattavissa myös astioita. Lisätietoja kansliasta puh Filttis. Iltapäiväkerhossa on ohjattua toimintaa, mutta myös aikaa leikille ja ulkoilulle. Ei pelkkää hauskaa Tutustuin freinetkoulun filosofiaan ja pedagogiikkaan, kun Uuteenkaupunkiin puuhattiin filiaalia Rauman freinetkoululle. Ihastuin koulun tapaan opettaa. Se ei tarjoa tietoa viipaleina, vaan auttaa oppilasta hahmottamaan kokonaisuuksia. Sellainen on tulevaisuutta. Kokonaisuuksien näkijät ovat juuri sitä, mitä tulevaisuuden työelämä tarvitsee. Siellä tarvitaan moniosaajia ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys ovat osa freinetin arvomaailmaa. Toisten kunnioittaminen ja hyvät tavat ovat sen filosofiassa tärkeitä. Ulkopuolinen voi nähdä freinetkoulun oppimisen vapauden olevan vain sohvalla löhöilyä ilman päämäärää. Koulu ei voi olla pelkkää hauskaa, mutta vastuuntunto syntyy omasta oivalluksesta. Lapselle on annettava oikeus hapuilla ja kokeilla. Sen kautta kehittyy elämänhallinta luottamus siihen, että minä osaan ja minuun luotetaan. Eikä se sohvalla löhöily aina ole pahasta. Monessa yrityksessä aivoriihi tekee töitään juuri mukavasti makoillen. Tulossa on uudentyyppinen tapa tehdä töitä vähän rennommin. Varsinkin luovat alat edellyttävät freinet-tyyppistä kasvatusta varhaiskasvatuksesta lähtien. Freinetissa minua on viehättänyt erityisesti yhteisöllisyys ja vanhempien osallisuus. On tarvittu uskomaton määrä talkootunteja, jotta freinetkoulusta on tullut totta. Ja talkootyötä tehdään tarvittaessa edelleen koulun itse omistamassa kiinteistössä entisen postin tiloissa. Merikaupunkina Rauma on aina ollut kansainvälinen paikkakunta. Kansainvälisyys on kasvattanut täällä on totuttu avarampaan ajatteluun. Suomen ainoa yksityinen freinetkoulu on esimerkki siitä. Kari Koski FREINET-INFO Rauman freinetkoulun tiedotuslehti 2013 Päätoimittaja: Reija Värre Toimitus: Mediatalo Virpi Adamsson Taitto ja painopaikka: Kirjapaino Westpoint Painos: kpl Kannen kuvassa ovat Janelly Burgos Gamboa kuudennelta luokalta ja ekaluokan oppilas Villiina Kauppila. Me opetamme freinetkoulussa. Kati Nordman, 3. luokka, Taru-Taina Nora, 6. luokka, Heli Väisänen, 1. luokka, rehtori Nina Mäkelä, 2. luokka, Aarne Hakanen, 4. luokka ja Jaana Kemppinen, 5. luokka. Kuvasta puuttuu Feskarin vakituinen opettaja Susanna Liimola, joka on opintovapaalla tämän kevään opiskelemassa erityislastentarhanopettajaksi. Todellisuus oppikirjana Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä ja joka on hänestä mielekästä. Opetuksen aiheet haetaan lapsen omista kiinnostuksen kohteista ja opiskelu tähtää tuotokseen, jolla on merkitystä sekä lapselle että muille ihmisille.

4 4 ENTISET OPPILAAT Effiina ei jätä asioita roikkumaan Opin freinetkoulussa vastuullisuutta ja suunnitelmallisuutta. Osaan hoitaa velvollisuuteni huolella ja aikataulussa. Opiskeluperiaatteenani on tehdä työt ja läksyt pois alta mahdollisimman pian. Kun työt on tehty voi hyvällä omallatunnolla rentoutua. En osaa jättää asioita roikkumaan, vaan yritän saada ne hoidetuksi niin pian kuin pystyn. Olen mestari aikatauluttamaan ja teen listoja kaikesta mahdollisesta, oli kyseessä päivän tehtävälista, kauppalista tai lista pakattavista tavaroista. Kuka? Effiina Jalonen, 23 v Freinetkoulussa vuosina Opiskeli Turun konservatoriossa ammattitanssijaksi nykytanssilinjalla. Asuu nykyään Helsingissä. Tekee satunnaisia tanssijan töitä, käy koe-esiintymisissä ja lisäksi työskentelee Alkossa. Kaipaan kyläkoulun henkeä Kaipaan freinetkoulun yhteisöllisyyttä. Sellaista pienen kyläkoulun henkeä, vaikka koulu keskustassa sijaitseekin. Freinetkoulussa luotetaan nuorenkin oppilaan kykyihin ja annetaan vastuuta oppilaalle omista hommista ja opiskelusta. Siitä on ollut itselle iso hyöty. Se kypsytti oikeanlaiseen työntekoon myöhemminkin opiskeluissa. Haluaisin siirtää myöhemmin näitä asioita eteenpäin omassa erityisopettajan ammatissani. Kuka? Lassi Katila, 22 v Freinetkoulussa vuosina Opiskelee Jyväskylän yliopistossa erityispedagogiikkaa eli erityisopettajaksi. Työharjoittelussa. SAMKissa Raumalla sairaanhoitajaksi opiskeleva Julia Knuuti pääsi harjoitteluun entiseen opinahjoonsa. Ykkösluokkalaisen Veikka Mäkelän verenpaineen mittausta ohjaa terveydenhoitaja Sirpa Welling. Reine Leino on koulun kummi Koulussa vieraillessa tulee hyvä mieli Sisustusarkkitehti Reine Leino on seurannut kummina Rauman freinetkoulun elämää koko sen itsenäisenä kouluna toimimisen ajan vuodesta Hänet kutsuttiin avuksi, kun koulu muutti Jussoilan tiloihin ja niihin haluttiin puhaltaa koulun omaa henkeä. Halusin olla mukana työssä, koska arvostan kaikkia lasten parissa puuhaavia. Oli mukavaa saada vaihtoehto opetuskentälle. Lapset ovat erilaisia. Freinetkoulu tarjoaa osalle parhaan koulunaloittamisympäristön. Jussoilassa koulua sisustettiin kodeista ja kirpputoreilta löytyneillä vanhoilla huonekaluilla, joita maalattiin koululle sopiviksi. Nykyisiin entisiin postin tiloihin muutettaessa Reine oli jälleen paljon mukana, kun tilaratkaisuja ja pintamateriaaleja mietittiin. Koululla vieraillessa tulee hyvä mieli. Nautin kaikesta näkemästäni. Siellä on paljon kierrätettyä ja itsetehtyä koulumiljööstä on luotu ainutlaatuinen. Reineä miellyttää se, miten freinetkoulussa lapset oppivat pienestä pitäen ajattelemaan maapallon tulevaisuutta. Opetuksessa ohjataan ottamaan huomioon toiset ihmiset ja muu maailma. Ulkopuolisena näyttää myös siltä, kuin koulussa olisi enemmän aikaa keskustella. Lasta kuunnellaan ja hänen mielipiteensä on tärkeä. Se varmaankin kumpuaa opetuksen lapsilähtöisyydestä. Koulussa on tärkeää lapsen ja aikuisen keskinäinen kunnioitus ja hyvien tapojen omaksuminen. Ainutlaatuista. Freinetkoulun kummi Reine Leino nauttii koulun miljööstä, jossa on paljon kierrätettyä.

5 ENTISET OPPILAAT 5 Freinetkoulussa oppii yhteistoimintaan Freinetkoulun käynyt sairaanhoito-opiskelija Julia Knuuti oli työharjoittelussa entisessä opinahjossaan. Kolmen viikon harjoittelu sujui terveydenhoitaja Sirpa Wellingin ohjauksessa. Sirpa oli aikanaan Julian kouluterveydenhoitaja. Olen aina tiennyt, että haluan tehdä ihmisten kanssa töitä. Terveydenhoitoala on ihmisläheisenä kiinnostanut pienestä lähtien. Lääkärisarjat ovat aina tulleet katsottua tarkkaan, Julia hymyilee. Sirpa Welling sanoo Julia Knuutin olevan malliesimerkki oppilaasta, jolle freinetkoulu on sopinut. Koulu on lisännyt aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Julia on idearikas ja vastuuntuntoinen. Freinet-tausta näkyy kyvyssä hakea tietoa ja nähdä kokonaisuuksia. Työharjoittelussa tarvitaan laajaa näkökulmaa asioihin. Koulu toi määrätietoisuutta Sirpa Welling kiittelee Julian rohkeutta sanoa mielipiteensä. Se on hänestä freinetkoulun peruja, samoin kyky ymmärtää erilaisuutta paremmin ja arvostaa toisia. Julia on määrätietoinen ja ilmoitti heti tullessaan haluavansa kätilöksi. Hänellä on todella laaja tietomäärä, jonka pohjalta kykenee poimimaan uutta tietoa. Welling pohtii, että freinetkoulun opiskelutapa sopii Julian kaltaiselle hyvin. Toiselle taas koulu, jossa on selkeämpi rytmitys päivässä, on parempi. Opettaja ja äiti. Eurajoen lukiossa matemaattisia aineita opettava Leena Mannila valittiin vuoden alusta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n puheenjohtajaksi. Koulumme on työpaja, joka toimii elävässä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. (Celestin Freinet) Oppilaalle, joka tarvitsee paljon ulkoista ohjausta, voi muu kouluvaihtoehto toimia parhaiten. Tosin täälläkin on hirmuisesti mahdollisuuksia mukauttaa opetusta ja huomioida tuen tarvetta. Viikon töistä vastuullisuutta Julia Knuuti pitää kuutta ensimmäistä kouluvuottaan Rauman freinetkoulussa merkittävänä myöhemmälle opiskelulleen ja elämälleen. Koulussa oppi toimimaan toisten kanssa yhdessä. Freinetkoulussa on paljon ryhmätöitä. Sosiaalisista kyvyistä on ollut hyötyä. Julia kiittää freinetkoulun tapaa antaa viikon työt, joiden tekemisestä jokainen huolehtii itse. Minulla on aina ollut aktiivinen ja oma-aloitteinen rooli opiskelussa. Minulla työt eivät jää roikkumaan. Freinetkoulussa oppiminen on käytännönläheistä. Siellä käydään retkillä metsässä tutustumassa sieniin tai lähdetään vieraaksi maatilalle. Työpaja on käytetty opiskelumuoto sekä leirikoulu. Opin helpoimmin käytännön kautta. Uskon, että se tulee freinet-taustastani. Opin mieluummin ja paremmin, jos saan tehdä. Freinetkoulussa opittiin nimenomaan näkemällä, tekemällä ja kokeilemalla, Julia sanoo. Hän painottaa, että koulussa oli kuitenkin rajat ja säännöt. Mikään vapaan kasvatuksen koulu freinetkoulu ei ole. Äiti laittoi minut aikanaan tänne, koska tämä on pieni koulu. Täältä löytyy turvaa ja yhteisöllisyyttä. Freinetkoulussa kasvatus on yhteistyötä Matematiikan opettaja Leena Mannilan tytär Heidi kävi aikanaan freinetkoulun. Hän sanoo kodin ja koulun yhteistyön poikkeavan siellä perinteisestä. Freinetkouluun kun vei lapsen, oli kotoisa fiilis. Siellä saattoi viipyä ja vain jutella opettajien ja muiden vanhempien kanssa. Arvostan freinetkoulussa sitä, että kasvatustyö on siellä yhteistyötä. Mannila on itse ollut monet vuodet peruskoulussa luokanvalvojana ja nykyään lukiossa ryhmänohjaajana. Hän näkee yhteistyön kodin kanssa olevan tärkeää. Kasvatustyössä on kolme elementtiä: oppilaat, vanhemmat ja opettajat. Tämän lisäksi freinetkoulussa myös vanhemmat ovat tekemisissä keskenään erilaisten tapahtumien merkeissä. Peruskoulussa se tahtoo jäädä enempi yhteisiin vanhempainiltoihin. Kiinnostus oppia Leena Mannilaa miellyttää freinetpedagogiikassa sen tavoite saada lapsi kiinnostumaan omasta oppimisestaan. Opettajan työssäni yritän saada oppilaat innostumaan matematiikasta ja viihtymään tunneilla. Se luo pohjaa sille, että oppimista voi tapahtua. Freinetin oppien mukaan oppimisympäristö pitää saada mielekkääksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki on vain hauskaa. Järjestys ja kuri ovat tärkeitä. Ja lapsen kunnioitus vanhempaa ihmistä kohtaan. Sen tulee kuitenkin toimia myös toisinpäin. Opettajan tulee kunnioittaa lasta. Vapaa ilmaisu Vapaiden tekstien kautta Freinet ohjaa oppilaitaan ilmaisemaan itseään kirjallisesti. Vapaa itseilmaisu toteutuu muillakin alueilla, kuten kuvataiteessa, musiikissa ja draamassa. Opiskelu etenee yrityksen ja erehdyksen kautta Lapsen on itse, opettajan avulla, kehitettävä omaa tietorakennelmaansa ja osaamistaan. Etenemisreitti ei ole valmiina opettajan mielessä, vaan muotoutuu oppilaan etsintöjen ja kokemusten kautta. Pauliina sai uskallusta ja rohkeutta Sain freinetkoulusta itsevarmuutta ja uskallusta toteuttaa itseäni ja olla rohkeampi ihmisten seurassa. Myös itsenäistyminen nuorella iällä on osaksi koulun ansiota. Jäin kaipaamaan freinetkoulusta yksilön arvostusta ja kiinnostusta joka ikisen oppilaan menestykseen. Auttaminen ja huolehtiminen kaikista tasapuolisesti jäi eniten mieleeni. Kaikki saivat koulussa olla omia yksilöitään, eikä kaikkia yritetty laittaa samaan muottiin. Kuka? Pauliina Alho, 23 v Freinetkoulussa vuosina Opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa Environmental Engineering -koulutusohjelmassa ympäristöinsinööriksi. Haluan lapsilleni samanlaisen koulun Yläasteelle siirtyminen oli helppoa freinetkoulun jälkeen. Siellä opetuksen vahvuus on koululaisen omatoimisen opiskelun tukeminen, eikä sitä voi jatko-opintojen aikanakaan liikaa korostaa. Freinetkoulussa kasvoi siihen, että on kannettava itse vastuu opiskelustaan ja oppimisensa tuloksista. Jäin kaipaamaan kiinteää kouluyhteisöä, yhdessä tekemistä ja kyläkoulumaisuutta. Haluaisin omien lapsieni pääsevän samantyyppiseen kouluun. Kuka? Kristiina Uutela, 24 v Freinetkoulussa vuosina Opiskelee Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

6 6 Ekaluokkalaisten ajatuksia Roni, Roosa ja Taimi: Koulupäivän aikana tehdään läksyjä ja syödään ja ollaan pitkiksellä. Läksyjä voi olla vaikka äidinkieltä ja matikkaa, luontoa, lehmätutkimuksia, raportti ja välillä askartelua. Veikka, Stella ja Charlotta: Matikan päässälaskut on kivoja, mutta hiukan hankalia välillä. Pulpettiryhmät valitaan kuukausittain. Ryhmät arvotaan. Kummiluokka avustaa läksyissä ja kummit on kivoja. Charlotta: Koulussa on oppilaskunta. Oppilaskunta päättää asioista. Viime vuoden oppilaskunta päätti kiipeilytelineen. Nyt ehdotettiin ja tehtiin marraskuussa fiksu käytös -porkkanakilpailu ja ykkösluokka voitti. Nyt me ollaan ehdotettu uusia juttuja, pehmustettuja leikkipaikkoja pihalle ja Suomi-peliä. Aapo, Helmi ja Niko: Mennään aamun avaukseen. Siellä puhutaan aika kovalla äänellä. Opettaja kertoo asioista, viikosta ja läksyistä. Meillä on äidinkieltä, mikä on tosi kivaa. Esityspäivänä me tehtiin esitys, missä mä oon mummo... joka söi sen sählypallon. Yhdessä näytelmässä mä olin susi. Aaron, Villiina ja Juli: Meillä koulussa aina perjantaina tehdään kiitän-moitin-toivon, ja jokainen saa ehdottaa jotain mitä haluaisi tehdä koulussa. Me toivottiin kouluun lemmikkivieraita, ja niitä kävi sitten koulun pihalla. Jaska: Me syödään pullaa ja juodaan mehua perjantaina. Minä leivoin pullia. On kiva kun saa pelata jalkapalloa joka päivä pelivuorolla pitkisen aikana. Lenny: Meidän koulussa me autetaan toisia lapsia. Me kävellään Unicef-kävely. Iiris ja Kalle: Läksyjen teko on kivaa. Olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Olen oppinut laskemaan. Joona ja Santeri: Koulussa on kivaa. Me on tehty retki maitotilalle. Siellä oli kivaa. Siellä hypittiin heinäkasoissa. Yhteisöllisyys. Oppilaat osallistuvat yhteisvastuullisesti koulutyön suunnitteluun, tekevät yhteistyötä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Rauman freinetkoulu on yksi ensimmäisistä Suomen UNICEF-kouluista. Muutamia vuosia sitten meille myönnettiin VIP UNICEF -koulu arvonimi. Sitä voi anoa, kun koulu on toiminut ansiokkaasti UNICEF-kouluna kuuden vuoden ajan. UNICEFin toiminta perustuu Lapsen oikeuksien sopimukseen, ja tämän sopimuksen noudattaminen on myös osa freinetkoulun arvopohjaa. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi Tutkimusten mukaan lasten kouluviihtyvyys paranee, kun he saavat vaikuttaa koulunkäyntiinsä. Yksi lapsen oikeuksista on oikeus tulla kuulluksi omaan elämään liittyvistä asioista. Freinetkoulussa on maanantaisin yhteinen viikonavaus, jossa lapset voivat käyttää puheenvuoroja. Lasten ehdotuksia ja ideoita kuunnellaan ja tarpeen tullen niistä äänestetään. Omissa luokissa käydään keskusteluja ja niiden pohjalta suunnitellaan viikon töitä, sovitaan yhteisistä säännöistä ja puhutaan esimerkiksi kuulumiset viikonlopun jälkeen. Se, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi vahvistaa hänen itsetuntoaan. Keskusteluissa opitaan odottamaan omaa puheenvuoroa, kuuntelemaan muita ja esittämään mielipiteitä. Tutussa porukassa on hyvä opetella vuorovaikutustaitoja. Jokaiselta luokalta on äänestetty kaksi oppilasta oppilaskuntaan. Oppilaskunta kokoontuu viikoittain. Se tekee ehdotuksia ja tuo keskusteluun mahdollisia epäkohtia, joita voidaan maanantain yhteisessä viikonavauksessa käsitellä. Jokaisessa luokassa on lisäksi Kiitän, moitin, ehdotan -taulut, joihin lapset voivat kiinnittää oikean otsikon alle oman mielipiteensä. Taululle tulleet viestit käydään yhdessä läpi. UNICEF-KOULU VIP UNICEF -koulussa lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi Hyväntekeminen luo yhteisöllisyyttä Rauman freinetkoulussa toiminta on lapsilähtöistä. Koulussa luodaan turvallinen, kodikas ja lapselle sopiva maailma. Maailma, joka sopii lapsille sopii kaikille muillekin. Sen vuoksi haluamme auttaa muita maailman lapsia. UNICEF-koulus- Apua maailman lapsille. Halukkaat pääsevät kokeilemaan lipaskeräystä. RAUMAN FREINETKOULUN ARVOT Freinetpedagogiikalla tarkoitetaan Celestin Freinet n ajatusten ja käytäntöjen pohjalta kehitettyä pedagogiikkaa. Freinetpedagogiikka lähtee liikkeelle lapsen tarpeista ja luottamuksesta lapseen. Sen mukaan oppiminen perustuu omiin kokemuksiin, omaan aktiiviseen toimintaan ja erilaisten asioiden perinpohjaiseen tutkimiseen. Lapsuuden arvostaminen ja vaaliminen Opetuksen lapsilähtöisyys Lasten oikeudet ja toimiminen Unicef-kouluna Leikin arvostaminen Yhteiskunnassamme lapsen kehitystä haittaavien psyykkisten ja fyysisten uhkien olemassaolon tiedostaminen ja niihin puuttuminen Hyvinvointi Terve itsetunto Elämänhallinta Turvallisuus KiVa-kouluna toimiminen Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys Toistemme kunnioittaminen Vapaus ja oikeudet/ vastuu ja velvollisuudet Hyvät tavat sa opetetaan lapsen oikeuksia sekä pohditaan sitä, miten lapsen oikeudet voisivat toteutua kaikkialla maailmassa. UNICEF-kävely kokoaa kerran vuodessa koulun väen, vanhempia ja isovanhempia ojentamaan auttavat jalkansa köyhimpien lasten avuksi. Mukaan saadut sponsorit maksavat sovitun summan jokaisesta kilometristä, jonka lapsi on kävellyt. Kun lapset saavat tietoa köyhien maiden lasten oloista, kokevat he yleensä voimakasta solidaarisuutta ja auttamisenhalua. UNICEF-kävelyssä ovat koulun pienimmätkin venyneet huimiin suorituksiin. Yhdessä olemisen, liikunnan ja hyvän tekemisen ilo ovat UNICEF-kävelypäivänä käsin kosketeltavia. Vuoden aikana tehdään muutakin UNICEF-työtä, kuten ommellaan Anna- ja Toivo-nukkeja sekä keksitään erilaisia hyväntekeväisyystempauksia. Yhteinen suunnittelu ja yhteinen hyväntekeminen vahvistavat oppilaiden yhteisöllisyyden tunnetta ja vähentävät syrjäytymistä. Vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa Lähiympäristö oppimisympäristönä Osana yhteistä maailmaa Suomalainen kulttuuri ja perinteet Kansalliset ja paikalliset erityispiirteet Oma kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien välinen suvaitsevaisuus Taiteen ja käsityön arvostus Itseilmaisu Kestävä kehitys Monipuolinen luontoon tutustuminen Luonnon kunnioittaminen Kierrätys Elinikäinen oppiminen Tekemällä oppiminen Työpajat ja retket Kati Nordman

7 Freinetkoululaiset syövät omalla koululla valmistettua ruokaa. Lounaan lisäksi keittiössä laitetaan välipala, joka sisältyy iltapäiväkerholaisten kerhomaksuun. Jos koulupäivä kestää koulun kerhon vuoksi yli kello 14.00, päivään kuuluu ilmainen välipala. Lapset saavat vaikuttaa ruokalistaan. Kaksi kertaa vuodessa pidetään toiveruokapäivä, jolloin koululaisille tarjotaan heidän toivomiaan ruokia. Koulussa järjestetään myös Master menu -kilpailu. Yritän tehdä sellaista ruokaa, jota lapset syövät. Kalaa on kerran viikossa, mutta ei silakkapihveinä, kertoo 11 vuotta koululla työskennellyt emäntä-keittäjä Tuija Sillman. Perjantai on freinetkoululla pullapäivä. Silloin teen taikinan, ja oppilaat saavat aina vuorollaan käydä leipomassa koko koululle pullaa. MAUKAS ARKI Kotiruokaa omasta keittiöstä Oppilaat leipovat. Perjantai on pullapäivä. Rauman freinetkoululla on käytössään grafiikan prässi ja keramiikkauuni sekä omat kangaspuut. Osa koulun matoista on oppilaiden itse kutomia. Digitaali- ja offsetpainatukset RAUMAN OFFSETPAINO Hakunintie 7, Rauma Puh Luomua. Freinetkoulussa nautitaan oman keittiön luomu- ja lähiruokaa. Tekemällä oppii Eri oppiaineiden sisällöt opiskellaan suurina kokonaisuuksina ja teemoina. Työskentely tapahtuu mahdollisimman käytännöllisesti, itse tutkien ja tehden. Luomua ja lähiruokaa Koulun keittiö kuuluu ammattikeittiöille tarkoitettuun Portaat luomuun -ohjelmaan, jossa on viisi porrasta. Niillä edetessä luomutuotteiden käyttöä lisätään vähitellen ruoan valmistuksessa. Olemme nyt ensimmäisellä portaalla. Se tarkoittaa, että keittiössä käytetään jatkuvasti vähintään yhtä luomuraaka-ainetta. Tavoitteena on koko ajan laajentaa valikoimaa, kertoo Tuija. Keittiössä on syksyn kuluessa siirrytty luomuhiutaleiden käyttöön. Luomuvehnäjauhoja käytetään aina, kun niitä on saatavissa. Leipä leivotaan itse. Vain tumma leipä tulee kaupasta. Rikas, rakas ravinto Vaikka kaikki ruoka ei ole vielä luomua, on se kuitenkin suurimmaksi osaksi lähiruokaa. Kasvikset tulevat Laitilasta, perunat Eurajoelta ja maito Satamaidolta. Tänä lukuvuonna freinetkoulun yhteisenä teemana on Rikas, rakas ravinto. Ravintoteema näkyy kaikissa oppiaineissa. Lapset ovat käyneet maitotilalla tutustumassa ja syksyllä marjassa. Perunaviikon aikana oppilaat istuttivat OKL:n puutarhassa omalle palstalle perunaa ja myös nostivat ne. Vanhemmat lahjoittavat marjoja ja omenoita. Itsekin poimin omasta puutarhasta 80 kiloa viinimarjoja ja keitin niistä mehua, Tuija Sillman kuvailee koulussa valitsevaa talkoohenkeä. Yksikin mummo tuo tämän tästä pari pulloa mehua ja omenahilloa. Sähkö- ja automaatio- suunnittelu asennukset mittaukset tarvikkeet Ottilantie 6, Rauma, Finland gsm: , 7 Hyvällä koululla on identiteetti Yksityiskoulujen asema on aina ollut paineinen. Kun koulu on luonut asemansa se tiedetään ja tunnetaan. Hyvällä koululla on nimi ja identiteetti. Se on ylisukupolvinen vanhemmat jopa muuttavat paikkakunnalle saadakseen lapsensa tiettyyn kouluun. Rauman freinetkoululla on ollut iso haaste voittaa paikkakunnan luottamus puolelleen. Sellainen ei synny kymmenessä eikä ehkä edes 20 vuodessa. Oma yksityiskoulu on Raumalle tarjontaa monipuolistava ja pedagogisesti rikastuttava. Sillä on perustuslaillinen ja kasvatusfilosofinen tehtävä. Yksityiskoulujen avulla koulutuksesta ei synny monopolia, vaan ne tuovat koulukentälle erilaisia näkemyksiä kasvatuksesta. Ilman yksityiskouluja kansalaisyhteiskunnasta katoaisi vaikutusmahdollisuus ja siirryttäisiin asiantuntijavaltaan. Yksityiskouluilla on siis eksistentiaalinen tehtävä. Miksi kasvatuksesta pitäisi sallia demokraattisessa yhteiskunnassa syntyvän monopolin, kun sitä ei sallita millään muullakaan elämänalueella. Suurin osa maailman yksityiskouluja on uskonnollisia. Uskonnolla on suuri merkitys kasvatuksessa ja arvomaailman muodostumisessa. Lisäksi on muihin ideologioihin perustuvia kouluja, kuten steinerkoulut, joita Suomessa on 18. On myös pienempiä omiin kasvatusfilosofioihinsa perustuvia kouluja, kuten tämä Rauman freinetkoulu. Olen tutkinut Suomen yksityiskoulujen historiaa, ja tiedän freinetkoulun perustamisen vaatineen valtavaa innostusta ja paneutumista. Yksityiskoulun perustaminen nyky-suomessa vaatii kamppailua läpi harmaan kiven. Se vaatii valtavasti talkootyötä ja muutaman dynaamisen henkilön johtohahmoksi. Yksityiskoulun perustaminen vaatii paljon voimia. Raumalla on kautta aikojen haluttu vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen kouluja perustamalla. Ensimmäinen yksityiskoulu oli vuonna 1878 perustettu ruotsinkielinen tyttökoulu Fruntimmersskolan i Raumo. Toiminta jäi vain nelivuotiseksi, mutta koulu sai seuraajakseen heti toisen tyttökoulun. Samanaikaisesti Raumalla oli neuvosmies A.W. Granströmin, kappalainen H.E. Wegeliuksen ja merikoulun johtaja J.R. Ignatiuksen perustama kolmiluokkainen Rauman suomalainen tyttökoulu, joka aloitti vuonna Suomessa yksityiskoulujen perustaminen ei ole koskaan liittynyt pienen eliitin haluun omasta koulusta. Meillä se on liittynyt paikalliseen identiteettiin, kielikysymyksiin tai erilaisiin kasvatusnäkemyksiin. Rauman freinetkoulu on tarjonnut vaihtoehdon oppimiskäsityksellään, jossa oppilas itse on aktiivinen toimija. Koulun haasteellinen tehtävä on heijastella ajan henkeä ja pitää kiinni traditioistaan. Onnea työhön! Jari Salminen Salmisen haastattelun pohjalta koonnut Virpi Adamsson. Dosentti Jari Salminen toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja on Yksityiskoulujen Liiton hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. LähiTapiola Graafinen perusohje

8 8 Parasta lapselleni Ensimmäinen kohtaamiseni freinetpedagogiikan kanssa tapahtui 1990-luvun loppupuolella, jolloin Rauman freinetkoulu sijaitsi Lokki-talossa. Olin radiotoimittajana paikalla jutunteossa. Muistan vieläkin sen tunnelman ja ihmetyksen aivan erilaisesta koulusta. Se oli sitä sisustusta myöten. Lapsille oli luotu erilaisia työpisteitä. Oli isompia ja pienempiä pulpettiryhmiä, ja oli sohvaryhmiä yhteisiä keskusteluja varten. Ja kaiken kruunasivat lapset, jotka keskittyneesti ja rauhallisesti tekivät omia töitään. Opettajat ohjasivat heitä tarvittaessa. Meni muutamia vuosia ja opiskelin itsekin opettajan erilliset pedagogiset opinnot. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen toimittajan työni ohessa opettanut kaikilla kouluasteilla alaluokilta korkeakouluun. Neljä vuotta vierähti Tammisaaren suomenkielisessä Hakarinteen yhtenäiskoulussa luokkalaisten parissa. Olen toteuttanut opettajantyössäni, kuten moni kollegani, spontaanisti freinetpedagogiikan oppeja. Haluan luoda oppimisesta kokonaisuuden. Se onnistui peruskoulussa usean oppiaineen yhteisillä projekteilla. Raaseporin ollessa Unicef-kaupunki toteutimme Hakarinteen koulussa kuvaamataidon, ruotsin- ja suomenkielen sekä historian oppituntien yhteistyönä historiallisen Raaseporin avaimet -lautapelin. Sitä painettiin kappaletta, ja myynnistä saadut varat menivät Unicefille. Vaikka opettajilla on perinteisessä peruskoulussa halua tämänkaltaiseen yhteistyöhön, jää se helposti tuntijaon jalkoihin. Jos aineenopettajan tunnit sijoittuvat vaikka perjantaihin, lohkaisevat erilaiset juhlapyhät ja koulun yhteiset tapahtumat helposti tunneista ison osan pois. Silloin opettaja haluaa pyhittää jäljelle jäävät tuntinsa yksinomaan omalle aineelleen, jotta opetussuunnitelma varmasti toteutuu. Freinetkoulusta on poistettu perinteinen oppiaine- ja tuntijako. Siksi siellä pystytään väljemmin toteuttamaan koko koulun yhteisiä pajapäiviä sekä erilaisia projekteja. Kun muutin Raumalle takaisin, tyttäreni koulunvalinta oli heti ajankohtainen. Tammisaaressa asuessa tarjolla olisi ollut steinerkoulu. Olin ilahtunut, että täällä vaihtoehtona on poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton freinetkoulu. Halusin tarjota lapselleni parasta. Siksi Stella on nyt freinetkoulun ekaluokkalainen. Ensimmäisen syksyn jälkeen voin sanoa, että valinta oli hänelle onnistunut. Minun tyttöni on puhjennut kukkaan freinetkoulussa. Puolitoista vuotta sitten kynä ei kiinnostanut ollenkaan. Nyt hän kirjoittaa tarinoita ja maalaa iloisia kuvia. Ja mikä tärkeintä, se paras koulukaveri on löytynyt. Virpi Adamsson Freinetkoulussa on poistettu perinteinen oppiaine- ja tuntijako. Se mahdollistaa eri oppiaineiden sisältöjen opiskelun suurina kokonaisuuksina. Aamu- ja iltapäivän jakaa ruokailu, jonka jälkeen vietetään yksi pitkä välitunti pitkis. Tuntijaon rikkominen antaa väljyyttä tekemiseen. Pystymme joustamaan sen ansiosta ja muuttamaan suunnitelmia nopeastikin tarvittaessa, kertoo 6.-luokan opettaja Taru-Taina Nora. Työviikon alussa lapset suunnittelevat viikontyönsä opettajan kanssa. Opettajan tehtävänä on ohjata ja valvoa, että ne tulevat tehdyiksi. Tavoitteet ovat samat kuin muillakin kouluilla, työtapa vain on erilainen. Lapset oppivat pian tekemään itselleen sopivan työaikataulun. Toisille kotitöitä jää paljon, joku saa melkein kaiken tehtyä koulussa. Jokainen tekee vähintään perustehtävät, ja kaikki työt tarkistetaan. Työvihosta vanhemmat näkevät, onko lapsi saanut kaiken tehdyksi vai jäikö jotain vielä kotona viikonlopun aikana tehtäväksi. Oppimisympäristönä koko kaupunki Freinetkoulu sijaitsee keskustassa, ja retkiä ja vierailuja eri kohteisiin tehdään viikoittain. Tutustuminen lähimuseoihin, kirjastoon, lähimetsiin ja puistoihin on osa koulun arkea. Olen opettanut kuudetta luokkaani ekaluokasta lähtien ja näiden kuuden vuoden aikana ehdimme tehdä yli 200 retkeä, Taru-Taina laskeskelee. Rauman freinetkoulu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulu on aktiivinen ja lähtee helposti mukaan erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Se oli yksi kiusaamista vastustavan KiVa-hankkeen pilottikouluja ja ajankohtainen on myös tehostetun ja erityisen tuen kehittämisen yhteistyö siinä kumppaneina ovat Normaalikoulu, esiopetusryhmä Taikatakki, Opettajankoulutuslaitos ja Rauman kaupunki. Olemme kummikouluna Omat vedet paremmaksi -hankkeessa. Lisäksi olemme mukana WWF:n kalakampanjassa. Helmikuussa meillä on siihen liittyen näyttely kirjastossa ja kevään aikana järjestetään mediakasvatuskerho yhteistyössä Curly ry:n kanssa, Taru-Taina jatkaa luettelemista. Yksi tärkeimpiä asioita koulussamme on yhteistyö erilaisten kumppaneiden kanssa. Koulumme antaa paljon mahdollisuuksia luonnolliseen oppimiseen ja kanssakäymiseen. Kerhot, pajat ja leirit osana arkea Oppilaalla on mahdollisuus osallistua koulun ilmaisiin kerhoihin, kuten grafiikan-, bändi-, sirkus- ja luontokerhoon. Freinetkoulu on saanut Opetushallituksen kerhoapurahaa, jonka ansiosta kerhoja voidaan järjestää koko lukuvuoden ajan. Kerhot ovat sellaisia, joita lapset toivovat. Ne ovat monelle kuljetusta odottavalle lapselle mieluisia paikkoja viettää aikaa, kertoo Taru-Taina Nora. Luokat tekevät myös yön yli kestäviä leirikouluja lähistöllä sijaitseviin luontokohteisiin, ja kuudennella luokalla toteutetaan pidempi leirikoulu. Jokainen luokka lähtee ainakin kerran lukuvuodessa leirikouluun, aktiivisimmat kaksikin kertaa sekä syksyllä että keväällä. Kerran kuussa freinetkoulussa vietetään pajapäivää. Niissä isot ja pienet lapset toimivat yhdessä. Pajojen aiheet valitaan lasten kiinnostuksen ja lukuvuoden teeman mukaan, ja vetäjänä ovat kaikki koulun aikuiset ja joskus lasten vanhemmat sekä eri alojen asiantuntijat. HIUSMUOTIA KOKO PERHEELLE TYÖTAVAT Yksi pitkä välitunti Rauman freinetkoulu Karjalankatu Rauma S-posti: Puh. rehtori: , kanslia: www. raumanfreinetkoulu.org Löydät Rauman freinetkoulun myös Facebookista! Uusi palvelu Detox-ionijalkakylpy Tarvikkeet, välineet ja aineet hiustesi hyvinvointiin meikkauspalvelut peruukit Rauman Tukkanuotta Teija ja Nina Satamakatu 1 A, Rauma P. (02)

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot