Maantieto. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D
|
|
- Timo-Jaakko Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maantieto Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D A niin kuin Itävalta osa 1/5: Wien - formaliinia ja lepakoita osa 2/5: Tonava kaunoinen osa 3/5: Salzburg - Mozartia, kuulia ja marionetteja osa 4/5: Graz ja Steiermark - satuja, munkkeja ja masiinoita D Aikamatka Grönlantiin Grönlannissa kasvoi muinoin banaaneja ja siellä eleli myös hirmuliskoja. Millainen Grönlanti oli miljoonia vuosia sitten ja millainen se tulee olemaan tulevaisuudessa, kun saari taas kulkeutuu hitaasti kohti etelää? D Amazonia - kenen sademetsä? Amazonian sademetsät tuhoutuvat nopeaa vauhtia. Mistä se johtuu ja mitä sademetsien katoamisesta seuraa? D Avara luonto: Chile - vastakohtien maa 1-2 Osa 1/4. Atacaman arvoitus. Osa 2/4. Sitkeät metsät D Avara luonto: Chile - Vastakohtien maa 3-4 Osa 3/4. Haaksirikkoisten saaret. Osa 4/4. Maailman ääri D Avara luonto: Islanti, liikkuva maa Toisin kuin naapurimaansa Grönlanti, Islanti lasketaan kuuluvan Eurooppaan, vaikka maantieteellisesti maa kuuluu molemmille mantereille. Islanti on myös valaiden, hylkeiden ja miljoonien D Avara luonto: Iso valliriutta Yli 90 % maailman koralliriutoista on kärsinyt ihmisten takia niin paljon, että ne eivät välttämättä koskaan palaa ennalleen. Koralliriutoilla on tärkeä tehtävä biodiversiteetin kannalta D Avara luonto: Neljät Alpit Euroopan Alpit ovat kenties maailmaan tunnetuin vuorijono, josta on saanut alkunsa nykyaikainen vuorikiipeily. Mutta korkeita alppivuoristoja on myös Japanissa, Australiassa ja Uudessa- Seelannissa. Illan Avara luonto tutustuu neljään 21. lokakuuta 2014 Sivu 1/14
2 D Avara luonto: Planeettamme Maa /11: Metsät. Millaisia ovat Siperian valtavat metsät ja Tasmanian vielä tutkimattomat aarniometsät? D Avara luonto: Planeettamme Maa /11: Navalta navalle. Vuodenaikojen vaihtelu on yksi maapallon elämää rytmittävistä valtavista muutosvoimista. D Avara luonto: Planeettamme Maa 3. osa Osa: /11: Makea vesi. Makea vesi on elämämme kannalta tärkein luonnonvara. Suurten vesiputousten ja kosteikkojen lisäksi tutustutaan D Avara luonto: Planeettamme Maa /11: Luolat. Auringonvalon puutteesta huolimatta maapallon luolat kuhisevat elämää. D Avara luonto: Planeettamme Maa /11: Napajäätiköt. Etelämanner on maailman kylmintä seutua, keisaripingviinit ovat kuitenkin sopeutuneet karuihin oloihin. D Avara luonto: Planeettamme Maa /11: Sademetsät. Sademetsät ovat luonnon omia voimaloita, joissa elämän syke on kiivas ja taistelu olemassaolosta kovaa. D Avara luonto: Tuntematon Selkämeri Selkämeri kätkee suojiinsa rikkaan ja luonnontilaisena pysyneen merellisen elinympäristön. Se antaa elämän tuhansille pesimälinnuille, mutta myös harvenevalle joukolle kalastajia. O: Jouni Hiltunen. T: Katharsis Films. D Avaruusarkki Vesi kuhisee elämää 5.Minne vesi häviää? 6. Voiko vettä pestä? 7. Rilli ruokatorvessa D Avaruusarkki Äänekästä värähtelyä 15. Häiriöitä satelliittiyhteyksissä 16. Merkilliset materiaalit 17. Tulinen juttu 18. Rilli ruosteessa lokakuuta 2014 Sivu 2/14
3 D Avaruusarkki Vaikeuksia virtapiirissä 20. Magneettista vetovoimaa 21. Virtaviivaista menoa 22. Hyödyllistä hajotusta D Avaruusarkki Ihmisten suku js luku 9. Ihmisläheistä elämää 10. Kuumuus keinot keksii 11. Savannin syömingit 12. Rilli klorofyllissä 13. Toukka ja nälkäiset nokat D Avaruusarkki 1-3 Kummallisen maaplaneetan elämään ja oloihin perehdytään tässä sarjassa. 1. Pistäydymme planeetoilla 2. Maa näkyvissä 3. Pyörryttävää! D Euroopan rannikkoseudut Euroopan rannikkoseutuja esittelevä sarja alkaa. 1. Lennetään Italian Adrianmeren puoleisen rannikon yllä - turistikohde Riministä Anconan kiireisille telakoille. 2. Espanjan etelärannikko 3. Napolin lahti 4. Norjan vuonot 5. Sisilian pohjoispuoli D Eurooppalaisia lapsia 2/ Italia 12. Kroatia 13. Kreikka 14. Turkki D Eurooppalaisia lapsia 2: Ranska 6. Englanti 7. Alankomaat 8. Saksa 9. Tsekki 10. Slovakia D Eurooppalaisia lapsia 8-15 Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi, Puola, Tsekki, Slovakia, Slovenia D Eurooppalaisia lapsiat, uudet EU-maat : Kreikanterveisiä (olympiavuoden ekstra) 2: Vironterveisiä 3: Latvianterveisiä 4: Liettuanterveisiä 5: Unkarinterveisiä D Globalisaatio Tarkoituksena on selvittää, miten maailmanlaajuinen talous vaikuttaa ympäristöön ja maapallon väestöön sekä sidoksiin. 1: Avoimempi maailma 2: Miksi Malawi näkee nälkää? 3: Kuinka länsimaiden ihmiset rikastuvat? 4: Kiina herää 21. lokakuuta 2014 Sivu 3/14
4 D Globalisaatio 5-7 Sarja jatkuu. 5: Muodin globalisaatio 6: Taistelu raaka-aineista 7: Ympäristöuhka D Historia: Tyynenmeren kadonnut manner Pääsiäissaarelaisten perimätiedon mukaan heidän esi-isänsä saapuivat saarelle Hiva-nimiseltä mantereelta. Ovatko nykyisen Polynesian saaret jäänteitä muinoin kukoistaneesta paratiisimaisesta mantereesta? D Itämeri jääkaudelta Susiluolasta kasvihuoneilmiöön 2. Asutus leviää ( Sarjan 3. osa puuttuu ) D Itämeri jääkaudelta Kaupankäyntiä Itämeren rannoilla 5.Teollistuminen ja hyvinvointi 6. Yhteinen meri ja yhteisymmärrys D Jäämeri 30 päivässä /10: Kuola, Murmansk. Näyttelijä Ville Haapasalon kilometrin matka Koillisväylän rannoilla alkaa. D Jäämeri 30 päivässä /10: Vienanmeri, Letnjaja Zolotitsa. Ville Haapasalo on tänään kahdesti vaarassa vesillä. D Jäämeri 30 päivässä /10: Jamalin niemimaa, nenetsit. Ville Haapasalo ahkeroi nenetsileirissä. D Kartta 2: Karttamerkit kertovat Ohjelmassa selvitetään, kuinka kartoista pystytään päättelemään paljon asioita ilman, että kohteessa edes käydään D Kartta osa 1: Kartta perille Kuinka erilaisia paikkoja ja asioita voidaan kuvata kartalla? lokakuuta 2014 Sivu 4/14
5 D Kiehtova maailma: Muuttuvat Alpit Monacosta Mont Blacille 2. Wienistä Etelä- Tyroliin D Kiehtova maailma: Muuttuvat Alpit 3. osa 3. Huippuja ja alppiniittyjä. Millainen on jylhän vuoriston tulevaisuus? D Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta /8: Valtameret. Kuinka ihminen on kyennyt asuttamaan maapallon kaikki kolkat? 2/8: Autiomaat. Atacaman aavikko on maapallon kuivinta seutua. D Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta /8: Pohjoinen napa-alue. Grönlannin inuitit ovat mestareita pyytämään valaita. 4/8: Viidakot. Maailman sademetsät pursuavat elämää ja siellä asuvat kansat ovat oppineet D Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta /8: Vuoristot. Kuinka inkojen jälkeläiset Perussa lepyttävät kotivuortaan taatakseen hyvän sadon? 6/8: Ruohotasangot. Etiopian ruohotasangon paimentolaiskansa varautuu kuivaan kauteen kaivamalla valtavia ja vyörymisherkkiä kaivoja. D Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta /8: Joet. Valtaosa maailman väestöstä elää suurten jokien varsilla. 8/8: Kaupungit. Yli puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa ja ihmiset ovat niitä rakentaessaan kenties ajatelleet tekevänsä pesäeroa D Kiehtova maailma: Kartanon vuosi /3: Chatsworthin kartano Englannin maaseudulla on ollut saman suvun hallussa vuosisatoja. D Kiehtova maailma: Kartanon vuosi 3. osa Osa: 3/3: Kartanon ylläpitäminen työllistää satoja ihmisiä, joista moni on työskennellyt Chatsworthin tilalla jo vuosikymmenten ajan. Osalle D Kiehtova maailma: Pohjoisen kansat 5. osa /5: Pohjois-Eurooppa. Bruce käy syrjäisessä venäläiskylässä, jossa ihmiset yhä hankkivat peruselantonsa lähimetsistä. Hän tutustuu myös Norjan saamelaisten poronhoitoon ja Huippuvuorten tutkimusasemaan. T: BBC. 21. lokakuuta 2014 Sivu 5/14
6 D Kiehtova maailma: Pohjoisten kansat /5: Siperia. Seikkailija Bruce Parry tutustuu pohjoisen napapiirin kansojen elämään ilmastonmuutoksen varjossa. 2/5: Grönlanti. Kuinka ilmastonmuutos uhkaa inuiitien perinteistä elämänmuotoa? D Kiehtova maailma: Pohjoisten kansat /5: Alaska. Millaisia lohisaaliita Alaskan vesiltä nyt saadaan? 4/5: Kanada. Bruce Parry seuraa Pohjois- Kanadassa karibujen kevätpyyntiä. Ikivanha perinne on uhattuna, sillä alueelta on löydetty öljyä. D Kiehtova maailma: Välimeren salaisuudet /4. Uutisankkuri Sir Trevor McDonald tutustuu Välimeren vähemmän tunnettuihin kohteisiin paikallisten asukkaiden opastamana. 2/4. Trevor McDonaldin matka Välimerellä vie Santorinin upeisiin maisemiin. D Kiehtova maailma: Välimeren salaisuudet /4. Napolissa Trevor McDonald kuulee, minkälaista on elää Vesuviuksen naapurissa. 4/4. Trevor McDonaldin Välimeren kierroksen viimeinen osuus alkaa Kairon ostoskujilta. D Kiehtova maailma: Vallan kaupungit /6: Mumbai. Tiiviisti asutetussa kaupungissa on vierekkäin slummeja ja miljonäärien tornitaloja. D Kiehtova maailma: Vallan kaupungit /6: New York. Amerikkalaisen unelman mukaisesti menestykseen voi ahkeralla työllä nousta kuka vain. D Kivien maailma Kallioperän aarteita 5. Meteoriittejä ja niiden jäämiä D Kolme ikijäätikköä Himalajalla, Etelämantereella ja Pohjoisnavan ympärillä olevat ikijäätiköt askarruttavat tutkijoita. Ovatko ne sulamassa ja kuinka nopeasti prosessin arvellaan etenevän? Mitä mieltä ilmastoskeptikko on? D Kotiplaneetta maa Sisäiset voimat 2. Auringon säteily 3. Ilmakehä liikkuu 4. Vesi virtaa lokakuuta 2014 Sivu 6/14
7 D Kulkija Kiinassa /6: Nyky-Kiinan kivijalat. Manchán Magan kiertää Kiinaa, analysoi yhteiskuntaa ja kulttuuria. D Lappi elää Sinirinnan maa 2. Poromiehen matkassa 3. Ajan jäljet D Luonnonmullistukset Tulivuoret 2. Maanjäristykset 3. Hurrikaani 4. Lumivyöryt D Maa on pyöreä Maailmankaikkeudessa pyörivä pallo. Aamutähti ei loista. Otava näkyy silloinkin, kun lapset Kanadassa nukkuvat. Yö, päivä ja aikavyöhykkee.kohti Andromedaa ja sitten vasemmalle. Matka uloimmasta galaksiavaruudesta määränpäänä maa. D Maailman kauneimmat puutarhat /10: Meksiko ja Kuuba. Monty Don esittelee 80 maailman upeinta puutarhaa. D Maailman kauneimmat puutarhat /10: Intia. Taj Mahalin palatsia ympäröi värikylläinen ja näyttävä puutarha. D Maailman kauneimmat puutarhat /10: Yhdysvallat. New Yorkissa vieraillaan kaupungin ensimmäisessä yhteisöllisessä puutarhassa keskellä Manhattania. D Maailman kauneimmat puutarhat /10: Välimeri. Italialaisen renessanssipuutarhan katseenvangitsijoita ovat upeat suihkulähteet. D Maailman kauneimmat puutarhat /10: Pohjois-Eurooppa. Englantilaisilla puutarhoilla on pitkät perinteet. 21. lokakuuta 2014 Sivu 7/14
8 D Maailman tunnetuimmat kaupungit 1 osa Matkailusarja. Brittinäyttelijä Griff Rhys Jones sukeltaa tunnetuimpien kaupunkien tunnelmaan ja elämäntapaan. 1/6: New York D Maailman tunnetuimmat kaupungit 2. osa 2. Lontoo D Maailman tunnetuimmat kaupungit Matkailusarjassa näyttelijä Griff Rhys Jones sukeltaa tunnetuimpien kaupunkien tunnelmaan ja elämäntapaan. Miltä suositut matkailukaupungit näyttävät kulissien takaa, eri vuorokaudenaikoina? 3/6: Pariisi D Maailman tunnetuimmat kaupungit 5. osa Matkailusarjassa näyttelijä Griff Rhys Jones sukeltaa tunnetuimpien kaupunkien tunnelmaan ja elämäntapaan. Miltä suositut matkailukaupungit näyttävät kulissien takaa, eri vuorokaudenaikoina? 5/6: Sydney. D Maapallo- toimiva kokonaisuus Vesi 2. Ilma 3. Maankamara (Ohjelmassa seurataan ihmisen toimia ja niiden seurauksia planeetallamme) D Matkapassi: Peking Matkailijat ovat kuvanneet Pekingiä maailman suurimmaksi teemapuistoksi. Sadoille miljoonille kiinalaisille se siintelee rikastumisen "luvattuna maana". Megan McCormickin matka alkaa Tiananmenin aukiolta. D Muuttuva maailma Planeettamme tärkeät perusasiat. 1. Ilmaa hengitettäväksi 2. Tässä tulee aurinko 3. Kesytön sää 4. Kylmä kuin jää 5. Elämä tarvitsee vettä 6. Muuttuva maisema 7. Maanjäristys 8. Tulivuoret 9. Muinainen tuho 10. Elävä maailma 11. D Pallo on meillä Väestönkasvun maapallo 2. Kulutuksen maapallo D Pallo on meillä Fossiilisten polttoaineiden maapallo 4. Rajallisten luonnonvarojen maapallo 5. Kestävän kehityksen maapallo lokakuuta 2014 Sivu 8/14
9 D Pituus- ja leveyspiirit Todellisuudessa maapallolla ei ole mitään havaittavia pituus- tai leveyspiirejä. Ohjelmassa selvitellään havainnollisesti animaatioin, kuinka tälläisiin käsitteisiin on kuitenkin päädytty ja mikä merkitys niillä on kartassa ja käytännössä D Postikortteja Pohjolasta 1-4 osa 1. Islanti 2.Norja 3. Tanska 4. Ruotsi D Postikortteja Suomesta Tervareitillä 2. Savon sydämessä 3. Karhulinnasta Näsinneulaan 4. Länsirannikolla 5. Kuninkaantieltä pääkaupunkiin 6. Napapiiriltä pikkukylään D Prisma: Ääriolojen planeetat Kuinka Venus, Jupiter ja Neptunus ovat syntyneet ja miksi ne ovat aurinkokuntamme elinkelvottomimpia planeettoja? D Prisma: Äiti Maa 1. osa Maapallo järjestelmänä. Koskaan aiemmin ei yksittäinen laji ole muokannut maapalloa niin kuin ihminen nyt. Jäätiköt sulavat, miljari ihmistä kärsii veden puutteesta ja luonnonkatastrofit ovat moninkertaistuneet. D Prisma: Äiti Maa 2. osa Rajalliset voimavarat. Ihmisiä on maapallolla kuusi miljardia. Jos luonnonvarojen hyödyntäminen jatkuu nykyisellään, vuonna 2050 tarvitaan viisi maapalloa tyydyttämään ihmisen tarpeet. D Prisma: Äiti Maa 3. osa Suuri sukupuutto. Ihmisten määrä lisääntyy, mutta muut lajit katoavat. Eläimiä ja kasvilajeja häviää ennätystahtia. Mikä merkitys on katoavilla lajeilla, joiden emme edes tienneet olevan olemassa? D Prisma: Äiti Maa 4. osa On aika valita. Jätämmekö lapsillemme elinkelpoisen maapallon? Monien tutkijoiden mukaan meillä on korkeintaan 50 vuotta aikaa muuttaa elintapamme. Muuten olosuhteet muuttuvat ratkaisevasti. D Prisma: Amerikan mantereen synty Mahtavat voimat olivat liikkeellä, kun Amerikan manner syntyi. Tietokonegrafiikka havaoinnollistaa tutkijoiden arviointeja siitä, kuinka maamassat asettuivat nykyiseen muotoonsa lokakuuta 2014 Sivu 9/14
10 D Prisma: Haitin maanjäristys Tuhoisa järistys toi mukanaan valtaisan humanitaarisen kriisin. TV1:n Prisma-dokumentti Haitin maanjäristys selvittää mm. 3D-grafiikan avulla, mitä järistyksessä tapahtui ja miksi D Prisma: Islanti ja tulivuorten uhka Vuonna 2010 islantilaisen Eyjafjallajökullin tulivuoren purkaus aiheutti kaaoksen lentoliikenteessä, mutta tutkijoiden mukaan saaren tulivuorissa kytee vielä isompia uhkia. Millaisia tuhoja ne voisivat saada aikaan? D Prisma: Maa, ihmeiden planeetta osa 1 6 -osainen sarja maan synnystä ja kehityksestä. 1. Miten maa syntyy hillittömässä kuumuudessa? D Prisma: Maa, ihmeiden planeetta osa 2 2. Jääkausi ja mikrobien esi-isien taistelu kylmyydessä D Prisma: Maa, ihmeiden planeetta osa 3 3. Miltä maa näytti, kun ensimmäiset eläimet astuvat kuivalle maalle 400 milj. vuotta sitten D Prisma: Maa, ihmeiden planeetta osa 4 4. Miksi monet eläimet kuolivat sukupuuttoon 250 miljoonaa vuotta sitten ja miten osa lajeista selvisi uudenlaisella planeetalla? D Prisma: Maa, ihmeiden planeetta osa 5 5. Miten dinosarurusten kuoltua sukupuuttoon nisäkkäät alkoivat menestyä? D Prisma: Maa, ihmeiden planeetta osa 6 6.Miten ihmisen esi-isät elivät ja miten ne selvisivät D Prisma: Mihin kuuta tarvitaan? Kuu on kaikille tuttu taivaankappale, mutta entäpä jos se ei olisikaan nykyisellä paikallaan? Kuu on ollut aiemmin lähempänä maapalloa ja loittonee koko ajan. Miten Kuu vaikuttaa planeettamme elämään? 21. lokakuuta 2014 Sivu 10/14
11 D Prisma: Muinainen megatsunami Valtavat hyökyaallot ovat menneisyydessä muokanneet maapallon pintaa komeettojen ja asteroidien iskeydyttyä meriin. Millaisia merkkejä niistä on jäänyt ja millaista tuhoa nyt maahan osuva asteroidi aiheuttaisi? D Prisma: Namibin mystiset ympyrät Namibin aavikko peittyy sateiden jälkeen vihreään ruohoon, mutta vehreyden keskellä on siellä täällä pyöreitä, paljaita laikkuja. Syntyvätkö ne maaperän mineraalikoostumuksesta vai ovatko syynä kasvitaudit tai termiitit? D Prisma: Raivoisa maa : Pettävällä pohjalla. Tiede pyrkii ennakoimaan maankuoren purkauksia. 2: Levoton maa. Muutaman sekunnin kestävä maanjäristys voi aiheuttaa suunnatonta tuhoa. D Prisma: Raivoisa maa 3 osa Tulta ja tulikiviä D Prisma: Raivoisat meret : Vuorovedet ja aallot 2: Meren vaarat 3: Meren sisässä 4: Meri elämän tasapainottajana, meren oikullisuus D Prisma: Raivoisat taivaat 1. Maa, vesi ja taivas osassa kerrotaan siitä miten ilmakehän tapahtumat liittyvät kaikki toisiinsa D Prisma: Raivoisat taivaat 2. osa " Myrskyn ajurit". Ohjelmassa tutustutaan raivoisampiin myrskyihin, jotka ravistelevat niin ihmisiä kuin luontoakin D Prisma: Raivoisat taivaat 3. osa "Hirveät hurrikaanit" kertoo lämpimien merivesien yllä syntyvistä hirmumyrskyistä, jotka tuhoavat maihin iskeytyessään jopa kokonaisia kaupunkeja D Prisma: Vaarallisimmat tulivuoret Miljoonat ihmiset elävät aktiivisten tulivuorten lähistöllä, mutta voiko niiden purkausta ennustaa? Tutkijat tutustuvat pelottaviin uhkiin Japanin Fujin ja Napolin lisäksi myös Yellowstonen kansallispuistossa. 21. lokakuuta 2014 Sivu 11/14
12 D Prisma: Valtamerten syvyyksissä Matka valtamerten kylmiin syvänteisiin on matka tuntemattomaan ja outoon maailmaan. Millaisia salaisuuksia kätkeytyy meren pohjalle, jossa vallitsee ikuinen pimeys? D Prisma: Voiko maanjäristyksiä ennustaa? Maanjäristykset ovat planeettamme tuhoisimpia luonnonilmiöitä ja ne iskevät aina yllättäen. Miksi niitä ei a ennustaa? Tutkijat yrittävät ratkaista arvoitusta, sillä järistyksiä on tulossa lisää. T: BBC. D Rikshalla halki Intian /4: Bache ja Gokstad matkaa autorikshalla Intiassa. D Riskirajoilla: Tsunamit Ohjelma tsunamista, synnyistä ja historiasta D Seikkailu Ghanassa /4: Peter matkustaa Ghanaan, jossa on rikkaat luonnonvarat ja runsas eläimistö. 2/4: Peter oppii lisää ghanalaisista perinteistä. D Seikkailu Myanmarissa 1-4 1/4: Käärmeenpyytäjän matkassa. Peter lentää Myanmarin Baganiin. D Simon Reeve Intian valtamerellä /6: Etelä-Afrikka, Mosambik ja Sansibar. Journalisti Simon Reeve perehtyy salametsästäjien vastaiseen taisteluun. T: BBC. D Simon Reeve Intian valtamerellä /6: Kenia ja Somalia. Biokaasun tuotanto uhkaa tyhjentää kokonaisia kyliä. T: BBC. D Simon Reeve Intian valtamerellä /6: Sri Lanka ja Bangladesh. Kiinalaiset rahoittavat sisällissodasta toipuvan saarivaltion jälleenrakennusta. T: BBC. 21. lokakuuta 2014 Sivu 12/14
13 D Sininen planeetta Elämä sinisellä planeetallamme 2. Syvät vedet D Sininen planeetta Ääretön meri 4. Jäiset vedet D Sininen planeetta Lauhkeat meret 6.Koralliriutat D Sininen planeetta Vuorovedet 8. Rannikot D Sosiaalisen median varjot Dokumentissa Sosiaalisen median varjot (Facebook Follies) keskitytään tapauksiin, jossa henkilökohtaisten tietojen jakamisella sosiaalisessa mediassa on ollut odottamattomia seurauksia D Tie Roomaan: kaksi pientä elefanttia Osa 1/9. Matka alkaa. Ella Kanninen suuntaa talvisilta Alpeilta kohti etelää. Mukana matkassa on myös symbolitutkija Liisa Väisänen. Osa 2/9. Ella saapuu Torinoon, jossa on vierailulla myös Paavi. D Tie roomaan: kaksi pientä elefanttia Osa 3/9. Ella saapuu Genovaan, Kolumbuksen kotikaupunkiin ja yhteen Välimeren merkittävimmistä satamakaupungeista. Osa 4/9. Ella jatkaa Jyrki Sukulan kanssa matkaa Parmaan, parmankinkun ja parmesaanijuuston D Tie Roomaan: kaksi pientä elefanttia Osa 5/9. Ella saapuu Toscanan rannikolle. Rantalomakausi on alkamassa ja Ella selvittää mm. miksi kauneutta ihannoidaan. Osa 6/9. Ella saapuu San Gimignanoon, vanhan pyhiinvaellusreitin tärkeään pysähdyspaikkaan ja D Tie Roomaan: kaksi pientä elefanttia /9: Toscana jää taakse, Ella saapuu Umbriaan ja perehtyy Mika Waltarin jalanjäljillä muinaisiin etruskeihin. 8/9: Ella saapuu Roomaan. 21. lokakuuta 2014 Sivu 13/14
14 D Tie Roomaan: kaksi pientä elefanttia 9. osa Ella saapuu Roomaan, ikuiseen kaupunkiin, jossa hän tapaa taiteilija Hannu Palosuon, birgittalaisluostarin nunnan sisar Marja-Liisan, laulaja Tomi Metsäkedon sekä kirjailija Roberto Savianon. D Tiededokumentti: USA:n valtimoilla /4. Ruuantuottaja. Millainen on ruuan tie pellolta pöytään? 2/4. Liikenne. Miten valtavan koneiston käyntiä D Tiededokumentti: USA:n valtimoilla /4. Energiahuolto. Yhdysvaltojen sähköverkkoa on sanottu maailman suurimmaksi ja monimutkaisimmaksi koneeksi. D Tsernobyl - mitä kuuluu tänään? Mitä todellisuudessa tapahtui Tsernobylin ydinvoimalaitoksessa? Mitä kuuluu sen lähettyvillä asuneille ihmisille tänään? D Ulkolinja: Taistelu Tsernobylista Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on 21 vuotta. Tilastojen mukaan yhteensä 4000 henkeä kuoli säteilyvammoihin. Todennettuja tilastoja on vaikea löytää ja uutta tietoa onnettomuudesta tulee edelleen. D Vastakohtien Etelä-Amerikka Osat 1-2: BBC:n uutistoimittaja Jonathan Dimbleby kiertää Etelä-Amerikkaa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. D Vastakohtien Etelä-Amerikka 3. osa /3: Jonathan Dimbleby päättää Etelä-Amerikan matkansa Brasiliaan. Maan talous kasvaa kohisten, mutta vaurautta ei riitä kaikille. Amazonin sademetsän liepeillä luonnonsuojelu jakaa mielipiteitä. 21. lokakuuta 2014 Sivu 14/14
Maantieto. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D
Maantieto Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-2000 25 07-13 A niin kuin Itävalta 1-5 20.11.2010 1/5: Wien - formaliinia ja lepakoita 2/5: Tonava kaunoinen 3/5: Salzburg - Mozartia, kuulia ja marionetteja
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotMAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT
LisätiedotLataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa
Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert Lataa Kirjailija: Elizabeth Kolbert ISBN: 9789523002814 Sivumäärä: 367 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.57 Mb Pulitzer-voittaja kuvaa sukupuuttoa, jonka näemme
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotVenäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014
Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotTULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI EBOLA RANKKASADE
Sanasto ja lämmittely MAASTO- PALO HURRIKAANI MYRSKY MAAN- JÄRISTYS TULIVUOREN PURKAUS TULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotTasavallan presidentin asetus
Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotKatsaus maailman tulevaisuuteen
Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus
LisätiedotKarttahuoneen karttavalikoima 2009
www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.
LisätiedotSis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!
Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotMAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
LisätiedotAlueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista
Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotOpettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen
LisätiedotLataa Kun taivas putoaa - Matts Andersen. Lataa
Lataa Kun taivas putoaa - Matts Andersen Lataa Kirjailija: Matts Andersen ISBN: 9789527028773 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.68 Mb Aurinkokunnassamme liikkuu valtava määrä asteroideja
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotVALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.
KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotN:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,
N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotKARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO
MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotMaa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola
1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotAutomatkailututkimuksen tuloksia 2008
Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotREKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA
OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 64 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 58 tuhatta ja ulkomaalaisille
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotREKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA
OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja
LisätiedotKäyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008
Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotBrändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1
Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY
LisätiedotMaaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Tuloksia yrittäjäkysely helmi-maaliskuu & Markkinointiyhteistyötä
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Tuloksia yrittäjäkysely helmi-maaliskuu 2018 & Markkinointiyhteistyötä Kimmo Aalto, MTK ry kimmo.aalto@mtk.fi p. 040 1791618 Matkailijamäärät syys-joulukuussa
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotEurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista
Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset
LisätiedotLataa Luonnon puolesta - Erkki Pulliainen. Lataa
Lataa Luonnon puolesta - Erkki Pulliainen Lataa Kirjailija: Erkki Pulliainen ISBN: 9789525777048 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.44 Mb Ihminen on joutunut monille yllätykseksi kovan paikan
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset
LisätiedotRUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi RUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN 13.-15.9.2019, 3 PÄIVÄÄ Ruskamatkamme suuntaa Varangin vuonolle; Pykeijaan ja Kirkkoniemeen. Perehdymme oppaan johdolla alueen historiaan ja nykypäivään,
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset
LisätiedotMajoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten
LisätiedotLentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa)
Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa) Ero toteumassa 2018/2017 2018 2017 % EUROOPPA 684 999 629 176 8,9 % Espanja
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
Lisätiedot