Ilmasto ja ihmisen kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmasto ja ihmisen kehitys"

Transkriptio

1 Katsaus Raino Heino Ilmasto ja ihmisen kehitys aapallolla on esiintynyt menneinä aikoina erittäin suuria ilmaston vaihteluita, jotka ovat johtuneet eri tekijöistä. Olemassaolonsa aikana maapallo on enimmäkseen ollut nykyistä selvästi lämpimämpi ja kylmät jääpeitteiset ajanjaksot ovat olleet lyhyempiä. Viimeistä vuosimiljoonaa ovat kuitenkin hallinneet kylmät jääkaudet, joiden välissä on ollut lämpimämpiä jaksoja. Viime vuosituhansina maapallon keskilämpötila on puolestaan vaihdellut parin asteen rajoissa. Uuden ajan alkua hallitsi pikku jääkaudeksi ristitty viileämpi ajanjakso, ja sitä seurasi 1800-luvun puolivälistä alkanut lämpeneminen, joka jatkuu edelleen. Viime vuosikymmeninä ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa on siirrytty vaiheesta, jossa suojautuminen luonnonvoimia vastaan oli keskeisin kysymys, vaiheeseen, jossa ympäristön luonnetta muutetaan siihen tarkoituksellisesti pyrkimättä. Maapallon lämpötilan odotetaan tulevina vuosikymmeninä nousevan selvästi nykyisestä ns. kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksena. Kuvittele, että jollakin toisella planeetalla elävä olento on etäältä ottanut planeetta Maasta yhden kuvan vuodessa. Kuvasarja käsittää Maan yli miljoonan vuoden historiasta viimeiset vajaat 600 miljoonaa vuotta eli sen ajan, jonka Maan ilmakehän koostumus on ollut sopiva monimuotoisemman elämän syntymiselle. Kuvittele edelleen, että tuo olento on koonnut kaikki lähes 600 miljoonaa kuvaansa pitkäksi elokuvaksi ja esittää nyt elokuvansa sinulle. Filmin ajonopeus on 18 kuvaa sekunnissa eli sama, jolla kotikatsomoissakin yleensä katsellaan vanhoja kaitafilmejä. Joka sekunti siis välähtää valkokankaalla ohi 18 Maan vuotta ja minuutissa siis vuotta. Jos filmiprojektori saa käydä keskeytymättä vuorokaudet läpeensä, niin koko elokuvan esittäminen vie aikaa tasan yhden vuoden. M Duodecim 2007;123:

2 Elokuva maailman historiasta Elokuvan alussa Maa-planeetan mantereet ovat laajalti jäätiköiden peitossa samaan tapaan kuin Etelämanner tai Grönlanti nykyään. Tammikuun kuluessa Maan lämpötila kuitenkin nousee, jäät sulavat, ja jonkin ajan kuluttua tavataan jäätä mahdollisesti vain aivan korkeimmilta vuorenhuipuilta. Enimmäkseen lämmintä ajanjaksoa kestääkin sitten aina kesään saakka, ja voit todeta Maan muuttuvan vähitellen yhä rehevämmäksi ja elävämmäksi. Keskellä kesää kuitenkin Maan eteläinen puolisko alkaa jäätyä. Tätä jääkautta kestää filmissä parin viikon ajan, ja sitten jäät katoavat. Kesän kuluessa tapahtuu suuria muutoksia Maan pinnalla. Mantereet ja navat siirtyvät ja vuorijonoja syntyy poimuttumalla. Loppukesän ja koko syksyn ajan maapallon lämpöolot ovat taas erityisen suotuisat, ja niiden myötä kehittyy erittäin rehevä kasvillisuus ja runsas eläimistö. Pääasiassa näiltä ajoilta ovat peräisin meille nykyään niin tärkeät fossiiliset polttoaineet maakaasu ja öljy, entisten aikojen yhteyttämistulokset. Jättiläismäiset hirmuliskot hallitsevat filmiä suurimman osan syksyä. Joulukuun alkupuolella tapahtuu suuria luonnonmullistuksia, ja niiden myötä hirmuliskot katoavat maapallolta. Joulukuun kuluessa Maan ilmaston ollessa edelleen suotuisa voimme nähdä nykyisten nisäkäslajien alkumuotojen vähitellen kehittyvän. Alat kenties tuntea olosi jo vaivautuneeksi, sillä vuosi on jo loppumaisillaan eikä vielä ole näkynyt jälkeäkään mistään ihmistä muistuttavasta olennosta. Sen sijaan taas kerran Maan navat alkavat jäätyä ja mannerjäätiköt työntyä eteenpäin peittäen nykyisiä maa-alueita. Vasta kun filmi on melkein lopussa, tarkemmin sanottuna päivällisaikaan vuoden viimeisenä päivänä, näkyy vilauksia ihmistä muistuttavista olennoista. Jäätiköt hallitsevat kuitenkin kuvaa. Iltapäivän kuluessa työntyvät mannerjäätiköt useita kertoja etelää kohti (glasiaali) ja vetäytyvät sitten taas takaisin (interglasiaali). Joulukuun 31. päivän illansuussa ihminen ei ole vielä paljonkaan näyttäytynyt. Mutta kymmenkunta minuuttia ennen filmin päättymistä ilmaantuu kuvaan ihminen, joka osaa jo viljellä maata. Viitisen minuuttia ennen filmin loppua ja nykyisen lämpimän interglasiaalikauden ollessa parhaimmillaan syntyy sivilisaatio ja sen myötä kirjoitettu historia. Kun elokuvaa on jäljellä enää vajaat puoli minuuttia, Kolumbus astuu maihin Amerikassa. Näillä hetkillä keksitään ruutikin, ja filmin loppumetreillä ruudin savu pöllähtää näkyviin tavan takaa. Viime sekunneilla vilahtaa silmien ohi kaksi maailmanlaajuista sotaa. Viimeiset 2 3 sekuntia filmistä kiinnostaisivat erityisesti, mutta hidastetustakaan esityksestä ei ehdi saada oikein selvää viimeisimmästä puolesta vuosisadasta. Maailma näyttää kuitenkin muuttuneen silmänräpäyksessä aivan toisenlaiseksi. Ihminen ja hänen aikaansaannoksensa hallitsevat selvästikin maailmankuvaa. Toivokaamme, että tuo kaukainen ystävämme jatkaisi kuvaustaan, vaikka nykyään satelliitit antavat riittävän lintuperspektiivin maapallosta. Viiden sekunnin lisäys (siis 90 Maan vuotta) tuohon näkemäämme elokuvaan kertoisi aikanaan, millaiseksi Maa-planeetta on muuttunut R. Heino

3 Maapallon ilmaston esihistoriaa Maapallon ilmaston varhaisin historia tunnetaan vielä melko huonosti. Erosen (1991) mukaan maapallolla yli 3,5 miljardia vuotta jatkunut elämä todistaa kuitenkin sen, että ilmaston vaihtelut eivät ole tuona pitkänä aikana missään vaiheessa ylittäneet elämän sietokyvyn rajoja. Ns. kambrikausi, jolta vasta on peräisin runsaasti fossiileita sisältäviä kivilajeja, alkoi noin 600 miljoonaa vuotta sitten (vrt. edellä selostettu»filmi»). Koska monien eläinten ja kasvien tiedetään olevan sidoksissa tiettyihin ilmasto-oloihin, on löydettyjen fossiilien avulla voitu selvittää ilmasto-oloja varsinkin myöhempinä geologisina kausina, jolloin eläin- ja kasvikunnan muodot olivat jo nykyisen kaltaisia. Maapallon ilmastossa voidaan katsoa vallinneen kaksi maailmanlaajuista ilmastotyyppiä,»normaali» lämmin ilmastotyyppi, jossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli nykyiseen verrattuna moninkertainen, ja viileä, jonka vallitessa on tapahtunut laajoja jäätiköitymisiä. Jälkimmäinen muodostaa ajallisesti vähäisemmän osan maapallon ilmastohistoriasta. Viimeisimmälle vuosimiljoonalle on ollut tyypillistä jääkausien ja niiden välisten lämpimien interglasiaaliaikojen vuorottelu noin vuoden jaksoissa (kuva 1). Pidetään todennäköisenä, että myös aikaisempien kylmien aikojen ilmasto on sisältänyt vastaavia vaihteluita, mutta havainnot eivät pysty tätä täysin todistamaan. Suuria mannerjäätiköitä alkoi ilmestyä pohjoiselle pallonpuoliskolle vuotta sitten. Selviä jääkausia on esiintynyt 7 8 kertaa. Kullekin on ollut tyypillistä lämpimien välijaksojen lyhyys (noin vuotta) ja nopea siirtyminen seuraavaan jääkauteen. Lämpötila ( C) Selvästi lämpimämpää Lämpökaudet Jääkaudet Nykyinen lämpökausi ks. kuva Aika (v) K u va 1. Lämpötilan muutokset maapallolla eri aikoina. Ilmasto ja ihmisen kehitys 2789

4 Viimeisin jääkausi saavutti huippunsa noin vuotta sitten, ja nykyistä lämmintä vaihetta on kestänyt noin vuotta. Se saavutti (toistaiseksi) huippunsa noin vuotta sitten, ja jos ilmastohistoria toistaisi itseään, voisimme odottaa viileämpiä aikoja seuraavina vuosituhansina. Jääkauden jälkeinen aika Nykyisen lämpimän interglasiaaliajan eli holoseenin ilmastonvaihteluiden selvittäminen perustuu edelleen geologisiin todisteisiin sekä kasvi- ja eläinfossiileihin. Tämän jakson tärkeimmät ns. proksitiedot Suomessa liittyvät suo- ja järvikerrostumissa säilyneisiin siitepölyyn ja kasvinosiin. Niiden lisäksi on tutkittu historiallisia sään kuvauksia ja kulttuurin vaiheita. Tällaiset seikat yhteen sovittamalla saadaan varsin tarkkoja arvioita ilmastosta viimeisten noin vuoden ajalta. Selvitysten perusteella on havaittu, että ilmastolliset heilahtelut eivät viimeksi kuluneina vuosituhansinakaan ole olleet pelkästään paikallisia, vaan useissa tapauksissa ne ovat olleet maailmanlaajuisia. Lisäksi löytyy yksittäisiä esimerkkejä poikkeuksellisista tapauksista, joita ei voi pitää nykyisiin ilmasto-olosuhteisiin soveltuvina (IPCC 2007). Viime vuosituhansia luonnehditaan yleensä vaihteleviksi ilmasto-oloiltaan. Noin vuotta sitten saavutettiin jääkauden jälkeisen ajan lämpötilahuippu, jolloin ilmasto oli nykyiseen verrattuna maailmanlaajuisesti muutamia asteita lämpimämpi. Sen jälkeen ilmasto on kehittynyt viileämpään suuntaan. Kosteuden muutoksista ei ole paljonkaan tietoja jääkauden jälkeisiltä ajoilta. Suomessa sademäärien kuitenkin oletetaan olleen riittävä metsäpuiden ja muiden kasvien kasvulle koko ajan. Tätä osoittaa myös laaja soistuminen (Eronen 1991). Ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen aikainen ilmasto Euroopassa oli hieman viileämpi nykyiseen verrattuna. Keskiajan lopulla, noin vuoden 1000 tienoilla, esiintyi vähäisempi lämpenemishuippu (kuva 2). Tähän ajankohtaan sattuivat viikinkien matkat pohjoisella Atlantilla ja mm. Grönlannin asuttaminen. Kesät olivat niin lämpimiä, että Islannissa ja jopa Grönlannissa voitiin viljellä menestyksellisesti maata. Lämpökautta seurasi pikku jääkautena tunnettu jakso noin vuosien 1550 ja 1800 välisenä aikana. Sen kylmimpien vaiheiden aikana lämpötilat olivat selvästi nykyistä alempia. Tämä muutos aiheutti mm. Alppien ja Skandinavian vuoristojäätiköiden selvää kasvua, pohjoisen Atlantin merijään leviämistä ja viljasatojen epäonnistumisesta johtuvia katovuosia. Esimerkiksi vuosina noin kolmasosa Suomen silloisesta väestöstä menehtyi pohjimmiltaan ilmasto-olojen aiheuttamaan nälkään ja sairauksiin. Vaikka pikku jääkausi vaikutti kaikkialla maapallolla, sen vaikutukset tunnetaan parhaiten Euroopasta. Ilmaston muuttuminen koetteli pahimmin alueita, jotka olivat maanviljelyn äärirajoilla. Viljely hankaloitui tai loppui mm. Grönlannissa ja Islannissa sekä paikoin Skotlannissa, Alppimaissa ja Skandinaviassa. Erityisesti luku oli vaikeaa kylmään sopeutumisen aikakautta R. Heino

5 C 0,5 0,0 0,5 1, Aika (v) K u va 2. Maapallon pintalämpötilan vaihtelu viimeisen vuoden kuluessa (poikkeamina kauden keskiarvosta). Maapallon pintalämpötila viimeisten 140 vuoden aikana on esitetty vuosittain (punaiset pylväät) ja vuosikymmenittäin (musta viiva = tasoitettu vuotuinen käyrä, joka suodattaa noin kymmentä vuotta lyhyemmät vaihtelut). Pohjoisen pallonpuoliskon vuotuisen pintalämpötilan vaihtelu viime vuoden aikana (vuodesta toiseen tapahtuvaa vaihtelua osoittaa sininen käyrä ja 50 vuoden keskiarvoa musta käyrä) on arvioitu käyttäen ns. proksidataa, joka on kalibroitu lämpömittarein suoritettuihin havaintoihin. 95 %:n luottamusväli on osoitettu harmaalla alueella. Mitatut muutokset Kirjoitettu historia ja meteorologisin mittalaittein tehdyt ilmastohavainnot mahdollistavat varsin tarkan ilmastohistorian kuvauksen viime vuosisadoilta. Ilmatieteelliset mittaukset aloitettiin eräillä yksittäisillä paikkakunnilla Euroopassa jo 1600-luvun loppupuolella luvulla havaintoverkosto tihentyi Euroopassa (mm. Tukholman ja Pietarin havainnot 1750-luvulta alkaen) ja 1800-luvulta lähtien muualla maailmassa luvun puolivälistä käynnistyi havaintotoiminta merillä. Meteorologiset mittaukset osoittavat lämpötilan nousseen viime vuosisadalla 1940-luvulle asti, minkä jälkeen lämpeneminen hidastui ja kääntyi laskuun laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla. Koko maapallon lämpeneminen kiihtyi jälleen 1980-luvulla. Vuosi 1998 oli koko mittausten aikakauden lämpimin, ja esimerkiksi 11 lämpimintä vuotta sijoittuvat viimeisten 12 vuoden aikaan luvun alun lämpeneminen ilmeni luonnossa monin tavoin esimerkiksi jäätiköiden vetäytymisenä vuoristoissa, jäävuorten sulamisena, pohjoisen satamien piden Ilmasto ja ihmisen kehitys 2791

6 Tau lu k ko. Ihmisen toiminnan vaikutukset ilmastoon (Heino 1978). Aiheutettu ilmiö Vaikutus Vaikutuksen laajuus Lämmön vapautuminen Ilmakehän lämpeneminen Lähinnä paikallinen Hiilidioksidipäästöt Kasvihuoneilmiön voimistuminen Globaalinen Muiden kaasujen päästöt Ilmakehän aerosolit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja otsonin väheneminen Auringon säteilyn väheneminen ja pilvisyyden lisääntyminen Globaalinen Alueellinen Maanpinnan muutokset Säteily- ja vesitalouden muutokset Alueellinen tyneinä aukioloaikoina sekä kasvien ja eläinten levinneisyysalueiden laajenemisena pohjoiseen. Vaikka koko pallonpuoliskon osalta muutos oli vain noin yhden asteen suuruinen, lämpeneminen oli varsin rajua nimenomaan pohjoisilla leveysasteilla. Vuosisadan puolivälistä lähtien tapahtunut lämpötilan laskukin oli huomattavin pohjoisilla alueilla. Tähän viilenemiseen ovat liittyneet seurannaisvaikutuksina päinvastaiset tapahtumat kuin lämpenemisvaiheeseen. Sateisuuden muutosten arviointi on vielä varsin epäluotettava. Pohjoisemmilla leveysasteilla sademäärät näyttävät kuitenkin jonkin verran lisääntyneen viime vuosikymmeninä ja eteläisemmillä vastaavasti vähentyneen. Maapallon lumipeite on vähentynyt, kun taas jäätiköiden paksuus on lisääntynyt Etelämantereella ja Grönlannissa (IPCC 2007). Suomen lämpötilat vastaavat paljolti globaalilämpötilan muutoksia (Heino 1994). Kevätlämpötiloissa on ollut havaittavissa jatkuvasti nouseva suuntaus. Sen sijaan muina vuodenaikoina vuosisadan alusta alkanut lämpeneminen kääntyi laskuun 1940-luvulta alkaen. Tämä ilmiö on itse asiassa näkyvissä koko pohjoisen Atlantin vaikutusalueella. Ilmastonmuutoksen uhka Viime vuosina on väläytelty tavan takaa mahdollisuutta, että olemme kenties maapallon ilmastossa tapahtuvan muutoksen alkuvaiheessa. Tällaisten väitteiden tueksi on esitetty poikkeuksellisia sääoloja eri puolilla maailmaa (mm. kuivuus, tulvat, myrskyt, kadot ym.). On syytä erityisesti korostaa, että tällaiset epätavalliset ilmiöt eivät välttämättä merkitse ilmastonmuutosta, vaan ilmastossa on aina tapahtunut ja vastaisuudessakin tapahtuu luonnon omien lainalaisuuksien säätelemiä suuriakin vaihteluita vuodesta toiseen. Ylikansoitetuilla alueilla tai erityisesti elämän ns. nollarajoilla (aavikoiden reuna-alueet, pohjoiset kasvillisuusrajat) tosin jo pienetkin muutokset saattavat aiheuttaa vakavia seurauksia. Teollisen ja teknologisen kehityksen myötä on ihmisen vaikutus ilmastoon kuitenkin nousemassa huolestuttavasti esille. Ihmiskunnalla on käytettävissään keinoja, 2792 R. Heino

7 jotka voivat aiheuttaa suuria ja osin arvaamattomia, maailmanlaajuisia vaikutuksia Maan ilmastoon. Kysymys kytkeytyy olennaisesti energian tuottamiseen ja käyttöön, joiden välityksellä ihminen muuttaa ilman koostumusta. Näistä ylivoimaisesti tärkeimmäksi on todettu hiilidioksidin ja muiden säteilyvaikutuksiltaan samankaltaisten kaasujen lisääntyminen ilmakehässä ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Paikallisesti ihminen on jo muuttanut ilmastoa. Verrattaessa esimerkiksi kaupunkien ja ympäröivän maaseudun ilmasto-oloja voidaan todeta eroja mm. lämpö-, kosteus- ja tuulioloissa. Lisääntyvän kaupungistumisen myötä nämä ilmiöt tulevat entistä yleisemmiksi. Taulukossa on tiivistelmä inhimillisen toiminnan mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastoon globaalisesti tai joka tapauksessa hyvin suurilla alueilla. Tuleva ilmastollinen kehitys määräytyy luonnon omista muutoksista ja ihmisen toiminnasta. Jälkimmäisen merkitys näyttää tulevina vuosikymmeninä muuttuvan määrääväksi. Useimmat ihmisen toiminnan vaikutukset osoittavat nimittäin samaan suuntaan: Maa-planeetta lämpenee! Kirjallisuutta Eronen M. Jääkausien jäljillä. Helsinki: Ursa Heino R. Muuttaako ihminen ilmastoa. Tutkimus ja Tekniikka 1978;4 5; Heino R. Climate of Finland during the period of meteorological observations. Finnish Meteorological Institute Contributions 12. Finnish Meteorological Institute IPCC, Climate Change The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). Cambridge University Press RAINO HEINO, dosentti, tutkimuspäällikkö Ilmatieteen laitos PL 503, Helsinki 2793

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutos missä nyt menemme Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Muuttuva Lapin ilmasto

Muuttuva Lapin ilmasto Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Metlan työraportteja 25: 7 13 Muuttuva Lapin ilmasto Heikki Tuomenvirta ja Achim Drebs 1 Johdanto Ihmiskunnan toimista johtuen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset

Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset Ilmaston lämpeneminen, tietokonemallit ja todelliset mittaukset - asian ytimen kiteytys, jota et virallisista tiedotusvälineistä löydä 15.9.2016 Alla olevat graafiset kuvat kiteyttävät mielestäni hyvin

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus Luke 1 Teppo Tutkija 11.10.2016 International Panel on Climate Change,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta 40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 2.2.2012 Esityksen sisältö Ilmastojärjestelmän energiatasapainosta ENSO ja NAO Havaitut ilmaston muutokset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT Page 1 of 19 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ILMASTOTEKOJA VAI JOTAKIN MUUTA -SEMINAARI 12.X 2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 19 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK)

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Sihteeri Emilia Kosonen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansalliskomiteatapaaminen 6.10.2015, Säätytalo Kvartäärigeologia Kvartäärikausi on nykyisen

Lisätiedot