Ilmasto ja ihmisen kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmasto ja ihmisen kehitys"

Transkriptio

1 Katsaus Raino Heino Ilmasto ja ihmisen kehitys aapallolla on esiintynyt menneinä aikoina erittäin suuria ilmaston vaihteluita, jotka ovat johtuneet eri tekijöistä. Olemassaolonsa aikana maapallo on enimmäkseen ollut nykyistä selvästi lämpimämpi ja kylmät jääpeitteiset ajanjaksot ovat olleet lyhyempiä. Viimeistä vuosimiljoonaa ovat kuitenkin hallinneet kylmät jääkaudet, joiden välissä on ollut lämpimämpiä jaksoja. Viime vuosituhansina maapallon keskilämpötila on puolestaan vaihdellut parin asteen rajoissa. Uuden ajan alkua hallitsi pikku jääkaudeksi ristitty viileämpi ajanjakso, ja sitä seurasi 1800-luvun puolivälistä alkanut lämpeneminen, joka jatkuu edelleen. Viime vuosikymmeninä ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa on siirrytty vaiheesta, jossa suojautuminen luonnonvoimia vastaan oli keskeisin kysymys, vaiheeseen, jossa ympäristön luonnetta muutetaan siihen tarkoituksellisesti pyrkimättä. Maapallon lämpötilan odotetaan tulevina vuosikymmeninä nousevan selvästi nykyisestä ns. kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksena. Kuvittele, että jollakin toisella planeetalla elävä olento on etäältä ottanut planeetta Maasta yhden kuvan vuodessa. Kuvasarja käsittää Maan yli miljoonan vuoden historiasta viimeiset vajaat 600 miljoonaa vuotta eli sen ajan, jonka Maan ilmakehän koostumus on ollut sopiva monimuotoisemman elämän syntymiselle. Kuvittele edelleen, että tuo olento on koonnut kaikki lähes 600 miljoonaa kuvaansa pitkäksi elokuvaksi ja esittää nyt elokuvansa sinulle. Filmin ajonopeus on 18 kuvaa sekunnissa eli sama, jolla kotikatsomoissakin yleensä katsellaan vanhoja kaitafilmejä. Joka sekunti siis välähtää valkokankaalla ohi 18 Maan vuotta ja minuutissa siis vuotta. Jos filmiprojektori saa käydä keskeytymättä vuorokaudet läpeensä, niin koko elokuvan esittäminen vie aikaa tasan yhden vuoden. M Duodecim 2007;123:

2 Elokuva maailman historiasta Elokuvan alussa Maa-planeetan mantereet ovat laajalti jäätiköiden peitossa samaan tapaan kuin Etelämanner tai Grönlanti nykyään. Tammikuun kuluessa Maan lämpötila kuitenkin nousee, jäät sulavat, ja jonkin ajan kuluttua tavataan jäätä mahdollisesti vain aivan korkeimmilta vuorenhuipuilta. Enimmäkseen lämmintä ajanjaksoa kestääkin sitten aina kesään saakka, ja voit todeta Maan muuttuvan vähitellen yhä rehevämmäksi ja elävämmäksi. Keskellä kesää kuitenkin Maan eteläinen puolisko alkaa jäätyä. Tätä jääkautta kestää filmissä parin viikon ajan, ja sitten jäät katoavat. Kesän kuluessa tapahtuu suuria muutoksia Maan pinnalla. Mantereet ja navat siirtyvät ja vuorijonoja syntyy poimuttumalla. Loppukesän ja koko syksyn ajan maapallon lämpöolot ovat taas erityisen suotuisat, ja niiden myötä kehittyy erittäin rehevä kasvillisuus ja runsas eläimistö. Pääasiassa näiltä ajoilta ovat peräisin meille nykyään niin tärkeät fossiiliset polttoaineet maakaasu ja öljy, entisten aikojen yhteyttämistulokset. Jättiläismäiset hirmuliskot hallitsevat filmiä suurimman osan syksyä. Joulukuun alkupuolella tapahtuu suuria luonnonmullistuksia, ja niiden myötä hirmuliskot katoavat maapallolta. Joulukuun kuluessa Maan ilmaston ollessa edelleen suotuisa voimme nähdä nykyisten nisäkäslajien alkumuotojen vähitellen kehittyvän. Alat kenties tuntea olosi jo vaivautuneeksi, sillä vuosi on jo loppumaisillaan eikä vielä ole näkynyt jälkeäkään mistään ihmistä muistuttavasta olennosta. Sen sijaan taas kerran Maan navat alkavat jäätyä ja mannerjäätiköt työntyä eteenpäin peittäen nykyisiä maa-alueita. Vasta kun filmi on melkein lopussa, tarkemmin sanottuna päivällisaikaan vuoden viimeisenä päivänä, näkyy vilauksia ihmistä muistuttavista olennoista. Jäätiköt hallitsevat kuitenkin kuvaa. Iltapäivän kuluessa työntyvät mannerjäätiköt useita kertoja etelää kohti (glasiaali) ja vetäytyvät sitten taas takaisin (interglasiaali). Joulukuun 31. päivän illansuussa ihminen ei ole vielä paljonkaan näyttäytynyt. Mutta kymmenkunta minuuttia ennen filmin päättymistä ilmaantuu kuvaan ihminen, joka osaa jo viljellä maata. Viitisen minuuttia ennen filmin loppua ja nykyisen lämpimän interglasiaalikauden ollessa parhaimmillaan syntyy sivilisaatio ja sen myötä kirjoitettu historia. Kun elokuvaa on jäljellä enää vajaat puoli minuuttia, Kolumbus astuu maihin Amerikassa. Näillä hetkillä keksitään ruutikin, ja filmin loppumetreillä ruudin savu pöllähtää näkyviin tavan takaa. Viime sekunneilla vilahtaa silmien ohi kaksi maailmanlaajuista sotaa. Viimeiset 2 3 sekuntia filmistä kiinnostaisivat erityisesti, mutta hidastetustakaan esityksestä ei ehdi saada oikein selvää viimeisimmästä puolesta vuosisadasta. Maailma näyttää kuitenkin muuttuneen silmänräpäyksessä aivan toisenlaiseksi. Ihminen ja hänen aikaansaannoksensa hallitsevat selvästikin maailmankuvaa. Toivokaamme, että tuo kaukainen ystävämme jatkaisi kuvaustaan, vaikka nykyään satelliitit antavat riittävän lintuperspektiivin maapallosta. Viiden sekunnin lisäys (siis 90 Maan vuotta) tuohon näkemäämme elokuvaan kertoisi aikanaan, millaiseksi Maa-planeetta on muuttunut R. Heino

3 Maapallon ilmaston esihistoriaa Maapallon ilmaston varhaisin historia tunnetaan vielä melko huonosti. Erosen (1991) mukaan maapallolla yli 3,5 miljardia vuotta jatkunut elämä todistaa kuitenkin sen, että ilmaston vaihtelut eivät ole tuona pitkänä aikana missään vaiheessa ylittäneet elämän sietokyvyn rajoja. Ns. kambrikausi, jolta vasta on peräisin runsaasti fossiileita sisältäviä kivilajeja, alkoi noin 600 miljoonaa vuotta sitten (vrt. edellä selostettu»filmi»). Koska monien eläinten ja kasvien tiedetään olevan sidoksissa tiettyihin ilmasto-oloihin, on löydettyjen fossiilien avulla voitu selvittää ilmasto-oloja varsinkin myöhempinä geologisina kausina, jolloin eläin- ja kasvikunnan muodot olivat jo nykyisen kaltaisia. Maapallon ilmastossa voidaan katsoa vallinneen kaksi maailmanlaajuista ilmastotyyppiä,»normaali» lämmin ilmastotyyppi, jossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli nykyiseen verrattuna moninkertainen, ja viileä, jonka vallitessa on tapahtunut laajoja jäätiköitymisiä. Jälkimmäinen muodostaa ajallisesti vähäisemmän osan maapallon ilmastohistoriasta. Viimeisimmälle vuosimiljoonalle on ollut tyypillistä jääkausien ja niiden välisten lämpimien interglasiaaliaikojen vuorottelu noin vuoden jaksoissa (kuva 1). Pidetään todennäköisenä, että myös aikaisempien kylmien aikojen ilmasto on sisältänyt vastaavia vaihteluita, mutta havainnot eivät pysty tätä täysin todistamaan. Suuria mannerjäätiköitä alkoi ilmestyä pohjoiselle pallonpuoliskolle vuotta sitten. Selviä jääkausia on esiintynyt 7 8 kertaa. Kullekin on ollut tyypillistä lämpimien välijaksojen lyhyys (noin vuotta) ja nopea siirtyminen seuraavaan jääkauteen. Lämpötila ( C) Selvästi lämpimämpää Lämpökaudet Jääkaudet Nykyinen lämpökausi ks. kuva Aika (v) K u va 1. Lämpötilan muutokset maapallolla eri aikoina. Ilmasto ja ihmisen kehitys 2789

4 Viimeisin jääkausi saavutti huippunsa noin vuotta sitten, ja nykyistä lämmintä vaihetta on kestänyt noin vuotta. Se saavutti (toistaiseksi) huippunsa noin vuotta sitten, ja jos ilmastohistoria toistaisi itseään, voisimme odottaa viileämpiä aikoja seuraavina vuosituhansina. Jääkauden jälkeinen aika Nykyisen lämpimän interglasiaaliajan eli holoseenin ilmastonvaihteluiden selvittäminen perustuu edelleen geologisiin todisteisiin sekä kasvi- ja eläinfossiileihin. Tämän jakson tärkeimmät ns. proksitiedot Suomessa liittyvät suo- ja järvikerrostumissa säilyneisiin siitepölyyn ja kasvinosiin. Niiden lisäksi on tutkittu historiallisia sään kuvauksia ja kulttuurin vaiheita. Tällaiset seikat yhteen sovittamalla saadaan varsin tarkkoja arvioita ilmastosta viimeisten noin vuoden ajalta. Selvitysten perusteella on havaittu, että ilmastolliset heilahtelut eivät viimeksi kuluneina vuosituhansinakaan ole olleet pelkästään paikallisia, vaan useissa tapauksissa ne ovat olleet maailmanlaajuisia. Lisäksi löytyy yksittäisiä esimerkkejä poikkeuksellisista tapauksista, joita ei voi pitää nykyisiin ilmasto-olosuhteisiin soveltuvina (IPCC 2007). Viime vuosituhansia luonnehditaan yleensä vaihteleviksi ilmasto-oloiltaan. Noin vuotta sitten saavutettiin jääkauden jälkeisen ajan lämpötilahuippu, jolloin ilmasto oli nykyiseen verrattuna maailmanlaajuisesti muutamia asteita lämpimämpi. Sen jälkeen ilmasto on kehittynyt viileämpään suuntaan. Kosteuden muutoksista ei ole paljonkaan tietoja jääkauden jälkeisiltä ajoilta. Suomessa sademäärien kuitenkin oletetaan olleen riittävä metsäpuiden ja muiden kasvien kasvulle koko ajan. Tätä osoittaa myös laaja soistuminen (Eronen 1991). Ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen aikainen ilmasto Euroopassa oli hieman viileämpi nykyiseen verrattuna. Keskiajan lopulla, noin vuoden 1000 tienoilla, esiintyi vähäisempi lämpenemishuippu (kuva 2). Tähän ajankohtaan sattuivat viikinkien matkat pohjoisella Atlantilla ja mm. Grönlannin asuttaminen. Kesät olivat niin lämpimiä, että Islannissa ja jopa Grönlannissa voitiin viljellä menestyksellisesti maata. Lämpökautta seurasi pikku jääkautena tunnettu jakso noin vuosien 1550 ja 1800 välisenä aikana. Sen kylmimpien vaiheiden aikana lämpötilat olivat selvästi nykyistä alempia. Tämä muutos aiheutti mm. Alppien ja Skandinavian vuoristojäätiköiden selvää kasvua, pohjoisen Atlantin merijään leviämistä ja viljasatojen epäonnistumisesta johtuvia katovuosia. Esimerkiksi vuosina noin kolmasosa Suomen silloisesta väestöstä menehtyi pohjimmiltaan ilmasto-olojen aiheuttamaan nälkään ja sairauksiin. Vaikka pikku jääkausi vaikutti kaikkialla maapallolla, sen vaikutukset tunnetaan parhaiten Euroopasta. Ilmaston muuttuminen koetteli pahimmin alueita, jotka olivat maanviljelyn äärirajoilla. Viljely hankaloitui tai loppui mm. Grönlannissa ja Islannissa sekä paikoin Skotlannissa, Alppimaissa ja Skandinaviassa. Erityisesti luku oli vaikeaa kylmään sopeutumisen aikakautta R. Heino

5 C 0,5 0,0 0,5 1, Aika (v) K u va 2. Maapallon pintalämpötilan vaihtelu viimeisen vuoden kuluessa (poikkeamina kauden keskiarvosta). Maapallon pintalämpötila viimeisten 140 vuoden aikana on esitetty vuosittain (punaiset pylväät) ja vuosikymmenittäin (musta viiva = tasoitettu vuotuinen käyrä, joka suodattaa noin kymmentä vuotta lyhyemmät vaihtelut). Pohjoisen pallonpuoliskon vuotuisen pintalämpötilan vaihtelu viime vuoden aikana (vuodesta toiseen tapahtuvaa vaihtelua osoittaa sininen käyrä ja 50 vuoden keskiarvoa musta käyrä) on arvioitu käyttäen ns. proksidataa, joka on kalibroitu lämpömittarein suoritettuihin havaintoihin. 95 %:n luottamusväli on osoitettu harmaalla alueella. Mitatut muutokset Kirjoitettu historia ja meteorologisin mittalaittein tehdyt ilmastohavainnot mahdollistavat varsin tarkan ilmastohistorian kuvauksen viime vuosisadoilta. Ilmatieteelliset mittaukset aloitettiin eräillä yksittäisillä paikkakunnilla Euroopassa jo 1600-luvun loppupuolella luvulla havaintoverkosto tihentyi Euroopassa (mm. Tukholman ja Pietarin havainnot 1750-luvulta alkaen) ja 1800-luvulta lähtien muualla maailmassa luvun puolivälistä käynnistyi havaintotoiminta merillä. Meteorologiset mittaukset osoittavat lämpötilan nousseen viime vuosisadalla 1940-luvulle asti, minkä jälkeen lämpeneminen hidastui ja kääntyi laskuun laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla. Koko maapallon lämpeneminen kiihtyi jälleen 1980-luvulla. Vuosi 1998 oli koko mittausten aikakauden lämpimin, ja esimerkiksi 11 lämpimintä vuotta sijoittuvat viimeisten 12 vuoden aikaan luvun alun lämpeneminen ilmeni luonnossa monin tavoin esimerkiksi jäätiköiden vetäytymisenä vuoristoissa, jäävuorten sulamisena, pohjoisen satamien piden Ilmasto ja ihmisen kehitys 2791

6 Tau lu k ko. Ihmisen toiminnan vaikutukset ilmastoon (Heino 1978). Aiheutettu ilmiö Vaikutus Vaikutuksen laajuus Lämmön vapautuminen Ilmakehän lämpeneminen Lähinnä paikallinen Hiilidioksidipäästöt Kasvihuoneilmiön voimistuminen Globaalinen Muiden kaasujen päästöt Ilmakehän aerosolit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja otsonin väheneminen Auringon säteilyn väheneminen ja pilvisyyden lisääntyminen Globaalinen Alueellinen Maanpinnan muutokset Säteily- ja vesitalouden muutokset Alueellinen tyneinä aukioloaikoina sekä kasvien ja eläinten levinneisyysalueiden laajenemisena pohjoiseen. Vaikka koko pallonpuoliskon osalta muutos oli vain noin yhden asteen suuruinen, lämpeneminen oli varsin rajua nimenomaan pohjoisilla leveysasteilla. Vuosisadan puolivälistä lähtien tapahtunut lämpötilan laskukin oli huomattavin pohjoisilla alueilla. Tähän viilenemiseen ovat liittyneet seurannaisvaikutuksina päinvastaiset tapahtumat kuin lämpenemisvaiheeseen. Sateisuuden muutosten arviointi on vielä varsin epäluotettava. Pohjoisemmilla leveysasteilla sademäärät näyttävät kuitenkin jonkin verran lisääntyneen viime vuosikymmeninä ja eteläisemmillä vastaavasti vähentyneen. Maapallon lumipeite on vähentynyt, kun taas jäätiköiden paksuus on lisääntynyt Etelämantereella ja Grönlannissa (IPCC 2007). Suomen lämpötilat vastaavat paljolti globaalilämpötilan muutoksia (Heino 1994). Kevätlämpötiloissa on ollut havaittavissa jatkuvasti nouseva suuntaus. Sen sijaan muina vuodenaikoina vuosisadan alusta alkanut lämpeneminen kääntyi laskuun 1940-luvulta alkaen. Tämä ilmiö on itse asiassa näkyvissä koko pohjoisen Atlantin vaikutusalueella. Ilmastonmuutoksen uhka Viime vuosina on väläytelty tavan takaa mahdollisuutta, että olemme kenties maapallon ilmastossa tapahtuvan muutoksen alkuvaiheessa. Tällaisten väitteiden tueksi on esitetty poikkeuksellisia sääoloja eri puolilla maailmaa (mm. kuivuus, tulvat, myrskyt, kadot ym.). On syytä erityisesti korostaa, että tällaiset epätavalliset ilmiöt eivät välttämättä merkitse ilmastonmuutosta, vaan ilmastossa on aina tapahtunut ja vastaisuudessakin tapahtuu luonnon omien lainalaisuuksien säätelemiä suuriakin vaihteluita vuodesta toiseen. Ylikansoitetuilla alueilla tai erityisesti elämän ns. nollarajoilla (aavikoiden reuna-alueet, pohjoiset kasvillisuusrajat) tosin jo pienetkin muutokset saattavat aiheuttaa vakavia seurauksia. Teollisen ja teknologisen kehityksen myötä on ihmisen vaikutus ilmastoon kuitenkin nousemassa huolestuttavasti esille. Ihmiskunnalla on käytettävissään keinoja, 2792 R. Heino

7 jotka voivat aiheuttaa suuria ja osin arvaamattomia, maailmanlaajuisia vaikutuksia Maan ilmastoon. Kysymys kytkeytyy olennaisesti energian tuottamiseen ja käyttöön, joiden välityksellä ihminen muuttaa ilman koostumusta. Näistä ylivoimaisesti tärkeimmäksi on todettu hiilidioksidin ja muiden säteilyvaikutuksiltaan samankaltaisten kaasujen lisääntyminen ilmakehässä ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Paikallisesti ihminen on jo muuttanut ilmastoa. Verrattaessa esimerkiksi kaupunkien ja ympäröivän maaseudun ilmasto-oloja voidaan todeta eroja mm. lämpö-, kosteus- ja tuulioloissa. Lisääntyvän kaupungistumisen myötä nämä ilmiöt tulevat entistä yleisemmiksi. Taulukossa on tiivistelmä inhimillisen toiminnan mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastoon globaalisesti tai joka tapauksessa hyvin suurilla alueilla. Tuleva ilmastollinen kehitys määräytyy luonnon omista muutoksista ja ihmisen toiminnasta. Jälkimmäisen merkitys näyttää tulevina vuosikymmeninä muuttuvan määrääväksi. Useimmat ihmisen toiminnan vaikutukset osoittavat nimittäin samaan suuntaan: Maa-planeetta lämpenee! Kirjallisuutta Eronen M. Jääkausien jäljillä. Helsinki: Ursa Heino R. Muuttaako ihminen ilmastoa. Tutkimus ja Tekniikka 1978;4 5; Heino R. Climate of Finland during the period of meteorological observations. Finnish Meteorological Institute Contributions 12. Finnish Meteorological Institute IPCC, Climate Change The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). Cambridge University Press RAINO HEINO, dosentti, tutkimuspäällikkö Ilmatieteen laitos PL 503, Helsinki 2793

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on laajaa yleistä

Ilmastonmuutos on laajaa yleistä artikkeli petteri taalas Pääjohtaja, professori Ilmatieteen laitos petteri.taalas@fmi.fi Kuvat maarit kytöharju ILMASTONMUUTOS, ihmiskunnan keskeinen haaste tällä vuosisadalla Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi 2009-11-23 PETTERI TAALAS? s.1961 Helsinki FT Meteorologiassa, Helsingin Yliopisto 1993, Dosentti. Kuopion YO 1997 Johtamiskoulutus: JOKO

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää Ilmastonmuutoksen vaikutus lähitulevaisuudessa Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013 Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

400 300 200 100 0 TUHANSIA VUOSIA TAAKSEPÄIN

400 300 200 100 0 TUHANSIA VUOSIA TAAKSEPÄIN UUSI ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura/ kasvuryhmä 14.10.2015 ILMASTON MUUTOS 1 HALLITUSTEN VÄLINEN ILMASTOPANEELI, IPCC 3 ILMASTON VAIHTELU MENNEISYYDESSÄ 4 KATTAVAT LÄMPÖTILAMITTAUKSET,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metla/Arvo Helkiö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pohjoisessa

Ilmastonmuutos pohjoisessa Ilmastonmuutos pohjoisessa Ilmastoennuste 2070-2100 Miten luotettava ennuste on? Kirkon ympäristövastaavien neuvottelupäivä, Oulu 17.4.2008 Leena Neitiniemi-Upola, meteorologi Ilmatieteen laitos, Rovaniemi

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu 1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Ilmastofoorumi 29.05.2010 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Boris Winterhalter http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/ Taustakuva Arthur Rorsch

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA

TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA rakennustietosäätiö RT 055.30 bygginformationsstiftelsen Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä 1976 Kesäkuu 1 (7) TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Lisätiedot

Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot

Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Maapallon ilmasto on muuttunut lukemattomia kertoja luonnollisten syiden kautta sen koko pitkän historian aikana. Maapallon ilmastohistoriasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia

Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Maataloustieteen päivät 2016. www.smts.fi 1 Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Kimmo Ruosteenoja 1), Jouni Räisänen 2), Ari Venäläinen 1) ja Matti Kämäräinen 1) 1) Ilmatieteen laitos, PL 503,

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot