Punainen planeetta. kutsuu tutkimusmatkalle LASSE KURKILAHTI ALOITTI PÄÄJOHTAJANA S. 8 SEMENTTI PITÄÄ KAMPIN PYSTYSSÄ S. 16

Transkriptio

1 nro LASSE KURKILAHTI ALOITTI PÄÄJOHTAJANA S. 8 SEMENTTI PITÄÄ KAMPIN PYSTYSSÄ S. 16 LENTOKENTÄN LUMIMIEHET S. 24 Punainen planeetta kutsuu tutkimusmatkalle

2 pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 1/2004 ilmestyy 9.3. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Kornetintie 6, PL Sanoma Magazines Päätoimittaja Veijo Käyhty Toimitus Anu Piippo Ulkoasu Anu Hakli PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2004 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2 Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva: Juha Salminen Kemira lyhyesti Kemiran tavoitteena on maailmanlaajuisesti johtava asema sellu- ja paperikemikaaleissa sekä vedenpuhdistuskemikaaleissa. Maaleissa kasvualueena on Itämeren altaan alue ja Itä-Eurooppa Venäjä mukaan luettuna. Teollisuuskemikaaleissa kehitys perustuu orgaaniseen kasvuun, kustannustehokkuuteen ja lisäarvon luomiseen erikoistuoteliiketoimintojen kautta. Kasvin- ja eläinravinteissa lisäarvoa luodaan räätälöidyillä ratkaisuilla ja kasvu perustuu yksikön omaan kassavirtaan. Kemiran liikevaihto vuonna 2003 oli noin 2,6 miljardia euroa, tuotantoa on yli 30 maassa ja henkilöstöä on yli Riskit on tunnettava ja hallittava Enronin, WorldComin ja Parmalatin kaltaiset paljastukset yritysten toiminnan ja sen valvonnan laadusta ovat nostaneet vilkkaan keskustelun kohteeksi kysymykset yrityksen hyvästä hallintotavasta ja siihen liittyvästä riskienhallinnasta. Kansainväliset jättiskandaalit ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne ovat myös sysänneet liikkeelle uusia lakeja ja määräyksiä. Näillä normeilla yrityksiä velvoitetaan arvioimaan riskejään entistä järjestelmällisemmin ja valvomaan, että arvointiprosessi on asianmukaisesti toteutettu. Muutoksen vauhdittajina ovat toimineet sijoittajat. He ovat katkerasta kokemuksesta viisastuneina RISKIENHALLINTAA VIEDÄÄN alkaneet vaatia enemmän tietoa sijoituskohteidensa riskeistä ja riskienhallin- OSAKSI LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA nasta. On luonnollisesti ehdottoman tärkeää noudattaa lakeja ja määräyksiä sekä tuottaa sijoittajille näiden tarvitsemaa tietoa, mutta ovatko nämä lakisääteiset riskienhallintatoimet riittäviä yrityksen kannalta? Lakien ja määräysten puitteissa tapahtuva taloudellinen riskinotto on olennainen osa liiketoimintaa. Todellinen hyöty yrityksen riskienhallinnasta saadaan, jos riskejä kyetään ottamaan harkitusti siten, että riskit ovat suhteessa odotettaviin tuottoihin ja toisaalta yrityksen riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan toteutustapana on ollut pitää se omana, liiketoiminnasta eriytettynä toimintona, joka on lähinnä huolehtinut perinteisten vakuutettavien riskien arvioinnista ja riskinsiirrosta. Selkeä suuntaus alalla on kuitenkin viedä riskienhallinta osaksi liiketoimintaa, sekä suunnitteluun että toteutukseen. Haastavana tavoitteena on myös koota yhteen eri toimintojen riskiosaaminen koko yrityksen kattavaksi riskienhallinnaksi. Hyvin toteutettuna riskienhallinta lisää toiminnan läpinäkyvyyttä, auttaa varmistamaan tuloksentekoa ja toiminnan jatkuvuutta sekä turvaamaan tasetta. Tämä kaikki on eduksi niin valvoville viranomaisille, potentiaalisille sijoittajille, omistajille kuin yritykselle henkilöstöineen. Jaana Dromberg Riskienhallintajohtaja

3 8 TYÖT ALKOIVAT Lasse Kurkilahti aloitti Kemiran pääjohtajana. Kuvauksissa käytettiin Artekin nojatuolia numero LENTOKENTÄN TALVIPÄIVÄ Lumimyrsky antoi kunnossapitoyksikölle Oulussa töitä. 16 BETONIMYLLÄRI Sementti ja siitä valmistettava betoni ovat rakentamisen kivijalka. 32 MILJARDÖÖRI Sisältö Roman Abramovitsh rakentaa kaupunkia ja jalkapalloseuraa. 8 Kemiran uudet tavoitteet Lasse Kurkilahti haluaa nostaa Kemiran ydinbisneksen maailman huipulle. 12 Uusi kemikaalilaki liikkeelle Syksyllä valmistunut komission ehdotus jakaa mielipiteet jyrkästi. 16 Helsinki saa uuden keskustan Uuteen Kampin keskukseen tarvitaan myös sementtiä ja betonia. 20 Alumiinisakan uusi elämä Aiemmin kaatopaikalle kuljetettu sakka on nyt avuksi vedenpuhdistuksessa. 22 Vaikeuksien kautta voittoon Ceficin juuri ilmestynyt talouskatsaus on varovaisen optimistinen. 24 Myrskyn jälkeen poutasää Millainen oli maanantai Oulun lentokentällä lumimyrskyn jälkeen? 28 Neste pysyy tölkissä Arkinen nestepakkauskartonki on monen alan kehityksen tulos. 34 Lämmitetäänkö sauna? Sauna elää murroskautta. Tulevaisuudessa se on käyttäjiensä näköinen. 38 Kemiran keksintö patentoitiin Kärsivällisyys ja kova työ tuottivat innovaatioita metsäteollisuuteen. 42 Ksenonit vievät avaruuteen Marraskuussa avatuilla nettisivuilla on jo tuhansia käyttäjiä. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Anna-Kaarina Jaakkola maalasi lapsille 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 23 Kynävieras EU-komission varapääjohtaja Jaana Husu-Kallio 41 Kemiran tulos Koko vuoden tulos parani, myös näkymät lupaavat 46 Ristikko Palkintona kauneudenhoitosetti 1/2004 Kemira 3

4 ajan ihminen MAALAAVA AGRONOMI Anna-Kaarina Jaakkola Anna-Kaarina Jaakkola emännöi Hausjärvellä 170 hehtaarin sokerijuurikas- ja viljatilaa. Luottamustoimia hänellä on ollut kymmeniä, ja hän on ollut kaksitoista vuotta kotikuntansa valtuuston puheenjohtajana. Töiden ohessa Jaakkola on maalannut eläimiä, etenkin hevosia. Hän on esimerkiksi tehnyt talkoohengessä maalauksia kohteisiin, joissa ne ilahduttavat etenkin lapsia ja lapsenmielisiä. Viimeisin työ syntyi loppusyksystä Hausjärven Oitin uuteen päiväkotiin. Maalit myös tähän työhön lahjoitti Tikkurila. 1. Mistä sait kipinän maalaamiseen? Äitini oli käynyt Ateneumin, vaikka tekikin elämäntyönsä maatalon emäntänä. Hän teki kotona öljyväritöitä ja lisäksi opetti posliininmaalausta kansalaisopistossa. Minä piirsin ensimmäisen hevoseni kolmivuotiaana. Sitten elämä vei, mutta aina jossain välissä olen yrittänyt tehdä kuvia. 2. Maalaat realistisia, oikeita eläimiä, et satuhahmoja. Miksi? Haluan opettaa kuvia tehdessäni. Minusta on tärkeää, että lapset oppivat tuntemaan eläimiä eivätkä vain piirtämään niitä, että he oppivat suhtautumaan kunnioittavasti luontoon ja pitämään jostakin huolta. Tyylittelyn tietysti ymmärrän, silloin, kun se hallitaan. 3. Miksi teet seinämaalauksia? Minulle tärkeintä on liike ja hetken hyvä tunnelma, ja leveällä pensselillä maalaus syntyy seinälle nopeasti. Haluan myös tehdä liian suurta, minulle eivät mitkään paperit riitä Millaisia ominaisuuksia vaaditaan seinämaalauksessa käytettävältä maalilta? On tärkeää, että käytetään samaa maalia kuin seinässä, muuten maali kupruilee. Nykyisin maalien laatu on aivan loistava. Vesiohenteinen akrylaattimaali, jota käytin viimeksi, on helppo käyttää: se ei pakkaannu astian pohjalle eikä valu. Valmiita värejä ei kuitenkaan kannata sekoittaa keskenään, joten käytän kerrallaan vain yhtä valitsemastani 30 sävystä. 5. Mistä päiväkotiin tekemäsi työ kertoo? Siinä kuljetaan keväästä talveen tuttujen kotieläinten ja luonnossa elävien eläinten kanssa. Kymmenen metriä leveän työn alussa nähdään, kuinka kurjet saapuvat suuressa aurassa, rentukat rehottavat ja sammakot kurnuttavat. Kesän kautta edetään syksyyn, jossa esimerkiksi huolestunut siili etsii talvehtimispaikkaa, ja talveen. Kaikissa eläimissä näkyy liike ja ystävällinen katse, lapsethan katsovat aina ensimmäiseksi silmiä, sielun peiliä. 6. Taideteoksiin ei yleensä saa koskea. Miten on tämän laita? Tätä taulua pitääkin koskettaa. Mikä sellainen lasten taulu on, jota lapset eivät saisi koskea? 4 Kemira 1/2004

5 ajan asiat LYHYESTI» Intentia Oy toimittaa tietojärjestelmän Kemiran maaliliiketoimintaan. Järjestelmän avulla Kemiran maaliyhtiöt yhdistävät entistä tehokkaammin liiketoimintaprosessejaan ja kehittävät toiminnanohjaustaan ja asiakaspalveluaan, Tikkurilan tuotanto- ja logistiikkajohtaja Juha Mäkinen kertoo. Ecocat valmistaa pakokaasukatalysaattoreita bensiinija dieselmoottoreihin.» Kemira GrowHow Oy siirtää Elektrokem Oy:ltä ostamansa etsausliuostuotannon Tuusulasta Uuteenkaupunkiin. Yhtiö valmistaa ammoniakkivesipohjaista, emäksistä kuparin syövytysainetta noin 700 tonnia vuodessa. Asiakkailta palautuvaa käytettyä etsausliuosta hyödynnetään sekä ammoniakki- että kupariraakaaineena lannoitteiden valmistuksessa. Merkittävin asiakas Suomessa on Aspocomp. Sen tuotteita ovat mm. kännyköiden ja niiden tukiasemien piirilevyt.» Kumpulan yliopistokampuksella Helsingissä on avattu uusi LUMA-keskus. Se on perustettu biologian, fysiikan, kemian, maantiedon, matematiikan ja tietotekniikan kouluopetuksen ja opettajankoulutuksen tueksi. Sen tavoitteena on myös yhteistyön lisääminen koulujen, yliopiston ja elinkeinoelämän välillä. ( Kasvin- ja eläinravinteiden tuotantoa palveleva Siilinjärven fosforinjalostusketju on siirtynyt uudelle, Kemira GrowHow n omistamalle Kemphos Oy:lle.» Osoitteessa voi nähdä, kuinka Kemira on uusinut nettipalveluaan konsernitasolla ja liiketoiminnoissaan. Ecocat myi Metpelan Pakokaasukatalysaattoreita valmistava Kemiran tytäryhtiö Ecocat Oy on myynyt Varsinais-Suomessa Laitilassa toimivan pakoputkiyhtiö Metpela Oy:n osakkeet ruotsalaiselle Godarb AB:lle. Ecocat keskittyy jatkossa entistä selkeämmin erilaisten bensiini- ja dieselkäyttöisten polttomoottoreiden katalysaattoriratkaisuihin. Metpela puolestaan kuuluu Suomen johtaviin pakoputkistojen valmistajiin. Kaupalla ei ole vaikutusta Kemira-konsernin tulokseen. Metpelan tehtaat Laitilassa työllistävät 57 henkeä ja yhtiön liikevaihto on noin 7,0 miljoonaa euroa. Yhtiö valmistaa pakoputkistoja sekä autotehtaiden ensiasennuksiin että varaosamyyntiin. Metpelan oston myötä Godarbin asema autoteollisuuden alihankkijana vahvistuu edelleen. Toimitamme autonvalmistajille kokonaisia pakoputkijärjestelmiä, oli kyseessä sitten henkilöautot tai raskas kalusto, Godarbin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Micael Ljungström toteaa tyytyväisenä. Tuotemerkkejä ovat mm. Mefex ja Ferrita. Metpela jatkaa pakoputkiliiketoimintansa kehittämistä nykyisistä lähtökohdista. Ecocat Oy kuuluu Kemira-konserniin, ja sen liikevaihto vuonna 2002 oli 34 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on ilman ECOCAT KESKITTYY KATALYSAATTOREIHIN Metpelaa 162 henkeä, joista vajaa neljännes katalysaattorikemian tuotekehityksessä Oulussa. Ecocatin tehtaat ovat Jyväskylän lähellä Laukaassa. Lisäksi yhtiöllä on ns. kannutusyksiköt Italiassa ja Intiassa. Näillä tehtailla asennetaan kuoriin Laukaassa valmistettavaa katalysoivaa teräskennostoa. Myyntikonttoreita Ecocatilla on edellisten maiden lisäksi Brasiliassa, Tshekissä, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. 1/2004 Kemira 5

6 ajan asiat POLYALUMIINIKLORIDIA TUOTTAVA TEHDAS KREMSIIN Kemira rakentaa polyalumiinikloridin (PAX) tuotantoyksikön Kremsiin Itävaltaan. Tuotteita käytetään sekä paperi- ja selluteollisuudessa että vedenpuhdistuksessa. Kemira myy jo nyt merkittäviä määriä PAX-tuotteita Itävallassa ja naapurimaissa. Polyalumiinikloriditoimitukset asiakkaille ja Kremsin omaan hartsiliimatuotantoon hoidetaan nykyisin Kemiran muilta tehtaita Ranskan Lauterbourgista ja Puolan Policesta. Kemiralla on myös läheistä yhteistyötä itävaltalaisen Applied Chemicalsin kanssa PAX-tuotteiden vedenpuhdistusovellutuksissa. Uuden tehtaan perussuunnittelusta vastaa ruotsalainen Kemira Kemi AB. Laitoksen arvioidaan käynnistyvän kesäkuussa UUDET TRENDIVÄRIT HURMAAVAT Tikkurila julkisti Habitare-messuilla jo kolmatta kertaa omat trendivärinsä, nyt kaudelle Värit on valittu Tikkurila Symphony -värikartasta niin, että ne kuvastavat mahdollisimman hyvin sisustuksen ajankohtaisia teemoja. Trendiväreillä luodaan erilaisia tunnelmia ajan henkeen. Pelkästään yhden seinän maalaaminen uudella värillä piristää ja muuttaa huoneen ilmettä. Trendivärit on jaettu neljäksi kokonaisuudeksi: Retro (vihreään istuvat sävyt), Mokka (ruskean sävyt), Lumi (vaaleat sävyt) ja Leikki (punaisen kanssa toimivat sävyt). Oheisessa kuvassa romanttinen, moderni makuuhuone. Lisätietoa Tikkurilan trendiväreistä löydät osoitteesta >> Kotimaalarit. TIKKURILA KASVAA UNKARISSA Kemira vahvistaa metalliteollisuusmaalien liiketoimintaansa Unkarissa. Konsernin maaliliiketoiminnasta vastaava Tikkurila Oy on ostanut Akzo Nobel Coatingsin nestemäisten metalliteollisuusmaalien liiketoiminnan Unkarissa. Yli kansallisten rajojen toimivana yrityksenä tavoitteenamme on paikallinen läsnäolo ja palvelu ydinliiketoiminta-alueillamme. Näistä yksi on pinnoitteiden toimittaminen metalliteollisuudelle, Tikkurila Coatings Oy:n toimitusjohtaja Ulf Koivula toteaa. Nestemäisiä metalliteollisuusmaaleja käytetään suojaamaan erilaisia valmiita tuotteita, kuten rakennustyökoneita ja sähkönjakeluun liittyviä laitteita. Akzo Nobel Coatingsin metalliteollisuusmaalien liiketoiminnan myynti Unkarissa vuonna 2002 oli 1,2 miljoonaa euroa. MAAILMALTA» Tuoreus ja maku ovat suomalaisten mielestä hyvän elintarvikkeen tärkeimmät ominaisuudet. Muita hyviä ominaisuuksia ovat suomalaisuus, laatu ja hinta. Lähes 70 % selvittää säännöllisesti tuotteen alkuperän. Finfood 4/2003» Ruokasuola on jättänyt jälkensä uskontoihin, lauluihin, tarinoihin, sananlaskuihin ja kieliin. Koska Rooman legioonan sotilaille maksettiin osa palkasta suolana, salarium argentum, esimerkiksi englantilaisten tilille tulee nykyisinkin salary. Tiede 5/2003» Sanomalehtipaperin tuonti Venäjältä Suomeen on yli kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälistä. Viime vuonna tuonti ylitti tonnia, mikä vastaa kolmasosaa Suomen sanomalehtipaperin kulutuksesta. Aamulehti » Kemianteollisuudessa työskentelevistä yli 40 %:lla on tekninen koulutus. 6 Kemira 1/2004

7 ajan asiat KEMIKAALIVIRASTO TÄRKEÄ KOKO SUOMEN KEMIALLE Eurooppa-neuvosto päätti joulukuun 13. päivänä sijoittaa EU:n kemikaaliviraston Suomeen Helsinkiin. Virasto tulee perustettavaksi parhaillaan käsittelyssä olevan kemikaalilainsäädännön hyväksymisen myötä. Tämä tapahtuu todennäköisesti aikaisintaan vuonna Henkilökuntaa virastoon arvioidaan tulevan , kemikaalitestauksen asiantuntijoista tietohallinnon ammattilaisiin ja juristeihin. Viraston tulo Suomeen on erinomaisen tärkeää koko suomalaiselle kemian osaamisklusterille, arvioi Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Hannu Vornamo. Viraston henkilökunnassa on tilaa suomalaisille huippuosaajille, mutta ennen kaikkea suomaisilla on tilaisuus tarjota laadukkaita testausja analyysipalveluita viraston sijaintimaassa. Tämä on näytön paikka ja erinomainen mahdollisuus suomalaiselle elinkeinoelämälle, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Energiatalkoisiin Kemira GrowHow n Siilinjärven-tehtaat ja Kemira Pigmentsin Porin-tehtaat ovat Kemiran toimipaikoista ensimmäisinä mukana energiapalveluyhtiö Inescon vetämässä laajassa energiankäytön tehostamishankkeessa. Siilinjärvellä typpihappotehtaan piippuun johdettava kuuma poistokaasu otetaan uusilla lämmönvaihtimilla talteen ja käytetään lannoitetehtaalla tuotteen kuivaukseen. Porissa titaanidioksiditehtailla kalsinointiuuneista vapautuvaa lämpöenergiaa hyödynnetään kuivaimien, kalsinointiuunien palamisilman ja ilmanvaihdon tuloilman esilämmitykseen. STEN-OLOF HANSENIN MUOTOKUVA KEMIRA-TALOON Helsingissä Kemira-talossa paljastettiin tammikuun lopussa yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuosina toimineen Sten-Olof Hansénin (kuvassa oik.) muotokuva. Teos on maalattu öljyvärein kankaalle ja sen on maalannut taidemaalari Eeva Rihu (vas.). Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen markkinoinnin professori, kauppatieteiden tohtori Sten-Olof Hansén nimitettiin Kemira Oyj:n hallitukseen syyskuussa Hän oli yhdessä Leif Ekströmin kanssa ensimmäinen ulkopuolinen jäsen pörssilistautumiseen valmistautuvan yhtiön hallituksessa. Vuonna 1999 hänet nimitettiin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ja tässä toimessa hän jatkoi vuoden 2003 yhtiökokoukseen. OSAKEMARKKINAT Pörsseissä vahvaa vetoa Tammikuu oli vahva kuukausi osakkeille. Suomen markkinoilla optimismi on näkynyt erityisesti teknologiaosakkeiden kurssinousuna. HEX:in teknologiaindeksi oli tammikuussa noussut yli 60 % vuoden takaisesta, kun yleisindeksi oli noussut noin 29 %. Kemiran kurssi tammikuussa oli 53 % korkeampi kuin vuosi sitten. Kurssi kävi ylimmillään 10,55 eurossa. Uusi kaikkien aikojen ennätys jäi tällä erää saavuttamatta; korkeimmillaan Kemiran kurssi on ollut 10,60 euroa (63 markkaa) huhtikuussa Kemiran viime vuoden tulos oli linjassa analyytikoiden ennusteiden kanssa eikä tulosjulkistus aiheuttanut suurta muutosta kurssissa. Kemiran hallitus ehdottaa osingon nostamista 0,33 euroon/osake eli yhteensä jaettaisiin 39 miljoonaa euroa. Ehdotettu osinko on 53 % nettotuloksesta. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n rahoituspäällikkö Ritva Sipilä. euroa 10,00 Kemira 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 TAPAHTUMAKALENTERI HEX HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS vuosikertomus klo yhtiökokous klo 9.00 osavuosikatsaus (3 kk) 3.8. klo 9.00 osavuosikatsaus (6 kk) klo 9.00 osavuosikatsaus (9 kk) /2004 Kemira 7

8 Ydinbisnes maailman huipulle Lasse Kurkilahti aloitti Kemiran pääjohtajana helmikuun ensimmäisenä päivänä. Yhtiön hallitus edellyttää nyt konsernin johdolta strategian toimeenpanon nopeuttamista ja kannattavuuden parantamista. Meidän on kehitettävä ydinliiketoimintamme niin vahvaksi, että kykenemme kilpailemaan maailman suurimpien yritysten joukossa, Kurkilahti sanoo. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA SALMINEN Kemiran hallitus pitää eläkkeelle siirtyneen Tauno Pihlavan pääjohtajakaudella tehtyä strategista linjausta edelleen hyvänä. Samalla kun sellu-, paperija vesikemikaaleissa tavoitellaan maailmanlaajuista markkinajohtajuutta, kehitetään myös maaliliiketoimintaa, teollisuuskemikaaleja sekä lannoiteyhtiö GrowHow ta. Haluan perehtyä huolellisesti Kemiran viiteen liiketoiminta-alueeseen, ennen kuin otan yksityiskohtaisemmin kantaa niiden kehittämiseen. Sitä ennen puhun mielelläni yleisemmällä tasolla yrityksen johtamisesta ja kansainvälisen kilpailun haasteista, Kurkilahti sanoo ja jatkaa: Liiketoiminnan fokusointi ja kasvualoille keskittyminen on kaikkien suomalaisten teollisuusyritysten elinehto. Valitettavasti vain harva toimija on ottanut Suomessa kilpailun globalisoitumisen ja talouden avautumisen riittävän vakavasti. Hyvin moni yritys elää ikään kuin suljetun talouden aikakausi ei olisi vieläkään ohi, suostumatta ymmärtämään, että maailman suurimmat kilpailijat ovat jo takapihalla. Kurkilahti toteaa, että kilpailijamaiden yrityksillä on pääsääntöisesti paremmat lähtökohdat kuin suomalaisilla. Useimmiten suomalaisyritysten kilpailijat ovat isompia ja niiden kotimarkkinat ovat suuret. Ne ovat suurempien pörssien listoilla, niiden pörssiarvostus on korkea ja ne saavat pääomaa suhteellisen helposti. Ainoa keino, jolla suomalaisyritys voi menestyä, on Kurkilahden mukaan etsiä ainutlaatuinen asema, jolla se voi kilpailla minkä tahansa maailmanluokan yrityksen kanssa. Tämä koskee myös Kemiraa. On siis haettava asema maailmanlaajuisessa kilpailussa. On vietävä strategiatyö niin pitkälle, että omasta osaamisesta, resursseista, markkinamahdollisuuksista syntyy lopulta ainutlaatuinen kokonaisuus, joka on kilpailukykyinen missä tahansa. Kurkilahden mukaan Suomessa on muutamia erinomaisia esimerkkejä maailmanlaajuisessa kilpailussa menestyvistä yrityksistä. Yhtenä niistä hän voisi hyvin mainita Elcoteqin, jonka toimitusjohtaja hän oli ennen Kemiraan siirtymistään. Hän nostaa esimerkiksi kuitenkin suurimman menestyjän eli Nokian.» 8 Kemira 1/2004

9 Lasse Kurkilahti haluaa hakea Kemiralle vahvan aseman maailmanlaajuisessa kilpailussa.» 1/2004 Kemira 9

10 Maailman parhaaksi pyrkivällä suomalaisyrityksellä täytyy välttämättä olla terävä strategia, koska rajalliset taustaresurssit, rahoitus ja muut erityistekijät vaikuttavat tuotteen ja markkina-alueen valintaan. Monialayrityksestä maailman ylivoimaisesti suurimmaksi matkapuhelinyritykseksi lyhyessä ajassa muuttunut Nokia sopii mielestäni esikuvaksi myös Kemiralle. Nokian matkapuhelinliiketoiminta kasvoi aluksi muun liiketoiminnan tuottamalla rahoituksella. Onko tämä myös Kemiran tie? Strategisten alueiden ulkopuolelle jäävien osien rooliksi muodostuu pitemmän päälle ydinbisneksen rahoittaminen. Yleensä nämä alueet ohjataan yrityksiin, joissa ne voivat kuulua ydinbisnekseen ja siten saavat hyvän kehittämisalustan. ARVOT OHJAAVAT LIIKETOIMINTAA Kurkilahti painottaa, että hänen ensimmäinen ja tärkein tehtävänsä Kemiran pääjohtajana on nykyisen strategian läpikäyminen ja mahdollinen tarkennus. Minun on yhdessä johdon kanssa käytävä läpi kaikki viisi toimialaamme ja katsottava, kuinka tästä paletista löytyy se ainutlaatuinen asema, joka takaa meille maailmanlaajuisen kilpailukyvyn. Sen jälkeen kun tuotemarkkinavalinnat on tehty, keskitymme siihen, kuinka entisestään saisimme operatiivista tehoa lisättyä. Viestintä on keskeinen osa johtamista. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun strategiaa jalkautetaan organisaatioon. Edellisissä työpaikoissani olen nähnyt, että jos organisaation kaikilla tasoilla todella ymmärretään, mihin yritys tähtää, organisatio vastaa erilaisilla aloitteilla. Toiminta saa tällä tavalla suunnan ja tehostuu, asioita viedään strategian puitteissa eteenpäin. Kurkilahti on johtajana pyrkinyt kehittämään osallistuvia organisaatioita. Kemiran keskeiset arvot yksilön kunnioittaminen ja yhdessä tekeminen ovat myös hänen arvojaan. Työyhteisössä on tärkeää, että jokainen kokee osallistuvansa asioiden edistämiseen. Periaate on, että kaikkia yksilöitä ja kaikkia ajatuksia kuunnellaan ja että toiminnan kehittämisestä myös palkitaan. Tällä tavalla organisaatio elää eräänlaisessa uudistumisen pyörteessä, joka vähitellen voi johtaa ylivoimaiseen asemaan. Kurkilahti korostaa edeltäjänsä Tauno Pihlavan tavoin sitä, että kannattavuuden kehittämiseen on paneuduttava sykleistä riippumatta. Se, että saavutamme ainutlaatuisen tuotemarkkina- Lasse Kurkilahti sanoo toistavansa urallaan samaa kaavaa: hän hakeutuu yrityksiin, joissa tarvitaan suuria muutoksia. aseman, ei riitä, ellei yhteisömme kehity jatkuvasti. On kestettävä erilaisia kilpailun tuomia vasta-aaltoja, erilaisia syklejä, ja siitä huolimatta tuotettava koko ajan uusia tuotteita taloudellisesti. Näin vahvistamme asemaamme suhteessa kilpailijoihin. MIHIN SIJOITTAJAYMPÄRISTÖÖN KEMIRA KUULUU JATKOSSA? Strategian toimeenpanon nopeuttaminen ja liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen merkitsevät myös parempaa tuottoa pääomalle. Kemiralaisten odotetaan Kurkilahden johdolla tekevän yrityksestä entistä kiinnostavamman sijoituskohteen. Nyt tehtävä strategiatyö tähtää myös sijoittajien mielenkiinnon lisäämiseen. Sijoittaja haluaa läpinäkyvyyttä. Sijoittaja haluaa usein tehdä itse portfoliovalintansa mikä 10 Kemira 1/2004

11 LASSE KURKILAHTI LYHYESTI syntynyt Taivassalossa naimisissa vuodesta 1976, kaksi lasta koulutus: ekonomi Turun kauppakorkeakoulusta kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, pärjää saksalla, ranskan alkeet sotilasarvo: res. kapteeni harrastukset: uinti, hiihto, kävely, moottoripyörät ja purjehtiminen TYÖPAIKAT: Tuotepäällikkö, Raision Tehtaat, Kaupallisen sihteerin apulainen, New York City, Raision Tehtaat: mm. PC-päällikkö ja toimialajohtaja, Toimitusjohtaja, Are Oy, Toimitusjohtaja, Nokian Renkaat Oyj, Pääjohtaja, Raisio Yhtymä Oyj, syyskuu 2000 huhtikuu 2001 Toimitusjohtaja, Elcoteq Network Oyj, joulukuu 2001 tammikuu 2004 Pääjohtaja, Kemira Oyj, helmikuu 2004 edestä ilman, että se vaikuttaa osakkeen päiväkurssiin. Kurkilahti toteaa, että valtion on helppo vaikuttaa Kemiran osakkeen likviditeettiin yksinkertaisesti pienentämällä nykyistä reilun 50 prosentin omistustaan. Eduskunnan antamien valtuuksien mukaan valtio voisi vähentää omistustaan 15 prosenttiin. Kurkilahden mielestä ulkomaalaisomistuksen kasvaminen suomalaisyrityksissä ei ole ongelma. Suomalaisyritysten kansainvälistyessä niiden omistus suurelta osin siirtyy ulkomaille. Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi pääomaa maailmanlaajuisesti toimivia yrityksiä varten. Huomattavasti omistusta oleellisempi kysymys onkin, missä toiminnan ydin on ja mistä sitä johdetaan. On luonnollista, että esimerkiksi Kemiran sellu- ja paperikemikaalibisneksen tuotekehitystä tehdään Suomessa, koska täällä on maailman paras puunjalostusteollisuuden klusteri, maailman paras osaaminen. Jos klusterin yritykset ovat riittävän vahvoja säilyttämään korkeatasoisen osaamisympäristön, kemiralaisille löytyy myös jatkossa töitä Suomesta, Kurkilahti sanoo ja jatkaa: Globaali kilpailu on kuitenkin todellisuutta myös Pohjoismaissa. Miten käy osaamisympäristön, jos ulkomaiset yritykset alkavat ostaa suomalaisia kilpailijoitaan? Tässä pelissä vain vahvimmat pysyvät elossa. Meidän on huolehdittava siitä, että Kemira on vahvimpien joukossa. JOHTAJAN ON OSATTAVA LUKEA TODELLISUUTTA on tietysti viiden toimialan yrityksen kannalta huono juttu. Jos pystymme luomaan johtavan bisneksen näillä valituilla aloilla ja jos onnistumme strategiassamme niin, että sijoittajan on helppo ymmärtää ja seurata bisneksen kehittymistä, voimme odottaa Kemiran osakkeille korkeampaa markkina-arvoa. Kurkilahden mukaan Kemiran on päätettävä, mihin sijoittajaympäristöön se haluaa kuulua. Yritysten on tehtävä pääomamarkkinoihin liittyvä valinta: ollaanko tyytyväisiä eurooppalaisessa sijoittajaympäristössä vai pyritäänkö globaaliin, tässä tapauksessa amerikkalaiseen, sijoittajaympäristöön. Jos Kemira onnistuu maailman johtavan bisneksen luomisessa, sillä olisi Kurkilahden mielestä mahdollisuudet siirtyä amerikkalaiseen sijoittajaympäristöön, missä yritysten markkina-arvot ovat korkeammat kuin Euroopassa. Arvon nousu edellyttää osakkeelta tietysti myös hyvää vaihdettavuutta eli markkinoilla pitää olla kaupan riittävästi osakkeita. Amerikkalainen sijoittaja katsoo, että osaketta pitää pystyä ostamaan ja myymään 10 miljoonan dollarin Lasse Kurkilahti aloitti uransa Raision Tehtaiden tuotepäällikkönä vuonna 1973, heti sen jälkeen, kun oli valmistunut ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta. Tämä oli hänelle ratkaiseva kokemus. Minulle ei vielä opiskeluaikoina ollut oikein selvää, millainen homma minulle sopisi. Mutta heti ensimmäisessä tehtävässäni Raision Tehtailla ymmärsin, että johtaminen sopii minulle. Saimme hyviä tuloksia aikaan, porukka innostui ja yritti aivan tuhottomasti, ja hauskaakin oli. Minulle selvisi kaksi tärkeää asiaa. Numero yksi oli se, että pystyin yksin ja ryhmän kanssa yksinkertaistamaan todellisuuden sekamelskaa ja rakentelemaan toimivan strategian. Numero kaksi oli se, että pystyin osaltani luomaan innostavan ilmapiirin, jossa ryhmän kaikki osaaminen tuli esiin. Nämä asiat ovat minulle edelleen tyypillisiä. Kurkilahden uralle tunnusomaista on, että hän on hakeutunut yrityksiin, joissa on tarvittu suuria muutoksia. Olen mennyt tilanteisiin, joissa on täytynyt tehdä asioita. Tavallaan olen toistanut sitä kaavaa, jonka ensimmäisessä työpaikassani opin. 1/2004 Kemira 11

12 TEKSTI LEENA MARTTINEN KUVAT LEHTIKUVA JA PEKKA KESKITALO Tämä on tasapainoinen paketti, vakuuttivat komissaarit Erkki Liikanen ja Margot Wallström esitellessään komission ehdotusta EU:n uudeksi kemikaalilaiksi. Kaikki eivät ole samaa mieltä. Esitys jakaa mielipiteitä jyrkästi, ja edessä on pitkä marssi, ennen kuin iso lainsäädäntökokonaisuus on eurooppalaista todellisuutta. KEMIKAALILAKI JAKAA MIELIPITEET Komissaari Margot Wallström sanoo, että kemikaalilaissa saadaan yhtenäinen järjestelmä, joka lisää kuluttajien luottamusta. teki lokakuun lopussa esityksen uudeksi kemikaalilaiksi, joka korvaa yli 40 nykyistä direktiiviä ja säädöstä mutta jättää 20 muuta EU-komissio edelleen voimaan. Päätavoitteena on rekisteröidä EU:n alueella käytössä olevat kemialliset aineet sovittujen pelisääntöjen mukaan. Todistustaakka siirtyy viranomaisilta teollisuudelle, joka joutuu osoittamaan, että aineita voidaan käyttää turvallisesti. Sääntelyä ja valvontaa hoitamaan perustetaan uusi kemikaalivirasto, jonka todennäköinen sijoituspaikka on Helsinki. Entinen lainsäädäntö on yli 20 vuotta vanha. Kemikaalien tuotanto on kasvanut sinä aikana valtavasti, ja samalla on kasvanut huoli niiden vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Nyky-yhteiskunta tarvitsee kemikaaleja, mutta myös enemmän tietoa niistä. Nyt saamme yhtenäisen järjestelmän, joka lisää kuluttajien luottamusta, ja me kaikki hyödymme, perustelee ruotsalainen ympäristökomissaari Margot Wallström, joka on yhdessä teollisuuskomissaari Erkki Liikasen kanssa uuden lainsäädännön pääarkkitehtejä. Komissaarit ovat esitystä valmistellessaan joutuneet sovittamaan yhteen kovinkin vastakkaisia näkemyksiä. Liikanen uskoo, että komission ehdotus on löytänyt oikean tasapainon toisaalta taloudellisten, toisaalta yhteiskunnallisten vaatimusten välillä. Eurooppalaisessa kemianteollisuudessa on 1,2 miljoonaa työpaikkaa, ja sillä on yli 60 miljardin euron positiivinen kauppatase. Se on kolmen johtavan teollisuudenalan joukossa yhdessätoista viidestätoista nykyisestä jäsen- 12 Kemira 1/2004

13 maasta, Liikanen muistuttaa. Hänen mukaansa lakiehdotukseen sisältyvät mekanismit ovat kustannustehokkaita, ja ne antavat potkua kemianteollisuuden innovointikyvylle. Esimerkiksi tutkimusja kehitysvaiheessa oleville tuotteille voidaan hakea poikkeus rekisteröintivelvoitteesta maksimissaan 15 vuodeksi. KUSTANNUKSET KÄYTTÄJILLE EPÄSELVIÄ Ennen kuin komissio teki lokakuun lopussa nyt pöydällä olevan esityksensä, se järjesti laajan internet-konsultoinnin kemikaalilain suuntaviivoista. Yli vastausta, joista suuri osa oli huomattavan kriittisiä, sai komission sorvaamaan lopullista esitystään uuteen uskoon. Jopa siinä määrin, että ympäristöjärjestöt syyttävät sitä liian suurista myönnytyksistä teollisuuden suuntaan. Margot Wallströmin vastaus arvosteluun on, ettei nykyinen järjestelmä toimi ja jos uudesta lainsäädännöstä tehtäisiin liian tiukka, sekin tukehtuisi omaan mahdottomuuteensa. Liikanen sanoo komission ponnistelleen kustannusten minimoimiseksi ja byrokratian vähentämiseksi. Vastauksena internet-konsultointiin olemme tehneet muutoksia, jotka ovat johtaneet 80 prosentin vähennykseen arvioiduissa kustannuksissa, hän laskeskelee. Uuden, parannetun ehdotuksen uskotaan komissiossa pienentäneen huomattavasti kemianteollisuuden asiakkaille koituvia» KOMISSION ARVION MUKAAN MARKKINOILTA JOUDUTAAN VETÄMÄÄN UUSIEN VAATIMUSTEN VUOKSI 1 2 PROSENTTIA KEMIKAALEISTA KYMMENIEN TUHANSIEN KEMIKAALIEN REKISTERI Uudet säädökset lähtevät tarpeesta tuottaa nykyistä kattavammat tiedot markkinoilla oleville aineille. Erityisesti tämä koskee ns. vanhoja, markkinoilla jo vuonna 1981 olleita aineita, joita listattiin olevan yli Tämän jälkeen markkinoille on tuotu perusteellisesti testattuja uusia aineita vain noin Nyt siis vaaditaan kemianteollisuutta todistamaan, että sen tuottamat tai EU:n alueelle tuomat aineet ovat turvallisia. Määrällinen raja kulkee kemikaaleissa, joita valmistetaan enemmän kuin tonni vuodessa. Arvioiden mukaan noin ainetta joudutaan rekisteröimään uuden EU:n valvontaelimen tietopankkiin. Tämä edellyttää pitkiä ja kalliiksi ennakoituja testejä, jotka jäävät teollisuuden harteille. Rekisteröinti on ehdotettu toteutettavaksi vaiheittain kolmen, kuuden ja 11 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Noin vaaralliseksi arvioitua ainetta tarvitsee erityisluvan, joka myönnetään vain, jos yritys pystyy osoittamaan, että riskit ovat riittävässä määrin hallittavissa. Ns. väliaineet, ainetta, joita syntyy tuotantoprossissa mutta jotka jalostetaan edelleen toiseksi aineeksi, joudutaan rekisteröimään, mutta mekanismi on kevyempi kuin muissa kemikaaleissa. Jotkut väliaineet jäävät lainsäädännön ulkopuolelle, samoin toistaiseksi polymeerit. Komission arvion mukaan yhdestä kahteen prosenttia markkinoilla olevista kemikaaleista joudutaan vetämään pois, koska ne eivät täytä turvallisuusvaatimuksia. Teollisuuden arvion mukaan niitä on huomattavasti enemmän. Komissaari Erkki Liikanen uskoo, että komission esitys on löytänyt hyvän tasapainon taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaatimusten välille.» 1/2004 Kemira 13

14 KEMIANTEOLLISUUS ARVIOI, ETTÄ UUDEN JÄRJESTELMÄN VUOKSI MARKKINOILTA VEDETÄÄN POIS SUURI MÄÄRÄ KEMIKAALEJA mään on kalliimpaa kuin nyt ajatellaan. Asiakkaat joutuvat muun muassa etsimään korvaavia kemikaaleja markkinoilta poistuvien tilalle. haittoja ja rohkaisevan teollisuutta pitämään tuotteensa markkinoilla. Komissio laskee, että uusi järjestelmä maksaa kemianteollisuudelle suorina kustannuksina 2,3 miljardia euroa yhdentoista vuoden aikana. Vaikutukset koko arvoketjussa ovat epävarmemmat, minkä komissiokin myöntää. Se arvioi, että teollisuuden jatkokäyttäjille kustannukset asettuvat 2,8 miljardin ja 5,2 miljardin euron haarukkaan. Haarukan yläpäässä ollaan, jos kemianteollisuuden tuotteiden käyttäjien sopeutuminen järjestel- KEMIANTEOLLISUUS VAATII PERUSTEELLISEMPAA ANALYYSIA Euroopan kemianteollisuus on koko ajan pelännyt, että uudesta järjestelmästä tehdään kallis ja byrokraattinen, vaikka se samalla myöntää, että lainsäädännön uudistustarve on olemassa. TEOLLISUUDEN SUURIMMAT HUOLENAIHEET Kustannukset suuret suhteessa riskeihin Vaikutukset Euroopan kemianteollisuuden kilpailukykyyn, WTO Byrokraattisuus, aikataulu Asiakkaiden reaktiot Kemikaalien poistuminen markkinoilta Testaustietojen tekijänoikeussuoja Konsortiot ja tiedon jakaminen Valtaisa tiedon tarve, resurssit T&K-toiminnan vaikeutuminen Tuotannon siirtyminen pois EU:sta PK-yritysten selviytyminen Ceficin pääjohtaja Alain Perroy on sitä mieltä, että komission laskelmat lainsäädännön vaikutuksista ovat liian kapealla pohjalla. 14 Kemira 1/2004

15 Euroopan kemianteollisuus on Ceficin johdolla koko ajan pelännyt, että uudesta järjestelmästä tehdään kallis ja byrokraattinen. Cefic ja koko Euroopan teollisuutta edustava Unice ovat sitä mieltä, että komission laskelmat lainsäädännön vaikutuksista ovat liian kapealla pohjalla. Järjestöt vaativat, että vaikutuksista tehdään perusteellinen analyysi, jossa otetaan huomioon kemianteollisuuden ohella koko arvoketju ja lasketaan esimerkiksi työllisyysvaikutuksia suurilla asiakassektoreilla, kuten auto- ja elektroniikkateollisuudessa. Tällaisen arvioinnin tavoitteena olisi ennen muuta tunnistaa mahdollisuudet parantaa ehdotusta ja korjata sellaiset elementit, jotka estävät sen sujuvaa ja kustannustehokasta toteuttamista. Olennainen osa analyysia olisi kemianteollisuuden alasektoreiden sekä sen asiakkaiden huomioon ottaminen, sanoo Ceficin pääjohtaja Alain Perroy. Komission ehdotus kemikaalilaiksi on vasta ensimmäinen askel pitkällä tiellä. Ehdotus on nyt jäsenmaita edustavan ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin hiottavana. Nykyinen parlamentti ei ehdi käsitellä esitystä loppuun, vaan asia siirtyy uudelle, ensi kesäkuussa valittavalle parlamentille. Jäsenmaat eivät myöskään aio niellä ehdotusta sellaisenaan, vaan odotettavissa on todennäköisesti suuriakin muutosehdotuksia. Euroopan kemianteollisuus sai jo aikaisemmin uutta lainsäädäntöä kohtaan esittämälleen arvostelulle tukea kolmen suuren kemianteollisuusmaan Saksan, Ranskan ja Englannin poliittisilta johtajilta. Saman kriittisen linjan odotetaan jatkuvan ministerineuvoston käsittelyn eri vaiheissa. Helena Huttunen KEMIRA VARAUTUU UUTEEN LAKIIN TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVA JUHA SALMINEN esitys kemikaalilaiksi asettaa valmistajille, maahantuojille ja jatkokäyttäjille paljon uusia velvoitteita. Näistä suurimmat ovat kaikkien EU-komission markkinoilla olevien aineiden rekisteröinti, hankalimpien aineiden autorisointi (lupamenettely) sekä aineiden ja niitä sisältävien valmisteiden kemikaaliturvallisuuden arviointi. Kemira on valmistautunut uuteen lakiin kartoittamalla 120 rekisteröitävää ainetta. Rekisteröintivelvoite lisää tietovaatimuksia myös markkinoilla jo pitkään olleista aineista huomattavasti nykyisestä. Tämä on meille hyvin iso asia, Kemiran tuoteturvallisuuspäällikkö Helena Huttunen sanoo. Myös aineiden jatkokäytön turvallisuus on jatkossa arvioitava. Mikäli aine on jo rekisteröity tiettyyn käyttöön, meidän on vain tarkistettava kemikaaliturvallisuuden arviointi ja käyttöturvallisuustiedote. Varmistamme, että suojautumistoimenpiteet ovat riittävät. Mutta jos valmistaja tai maahantuoja ei ole rekisteröinyt ainetta tiettyyn käyttöön, meidän on hoidettava velvoite itse. Kemiran on myös hyvissä ajoin varmistettava, ettei kemikaalilaki tuo ikäviä yllätyksiä loppukäyttäjälle. Meidän on tutkittava asiakkaidemme kanssa, onko olemassa sellaisia kriittisiä aineita, jotka eivät Reachin voimaantulon jälkeen pysy markkinoilla. On mietittävä erilaisia vaihtoehtoja, jotta prosessit eivät mene nurin sen takia, että jotkut olennaiset aineet jäävät pois. Rekisteröitävien aineiden kartoittamisen lisäksi Kemira osallistuu vapaaehtoisiin testausohjelmiin. Kolmas strategisesti tärkeä haaste on tuotetietojärjestelmien kehittäminen. Kemikaalilaki toisi melkoisesti lisää kustannuksia EU:n kemianteollisuudelle. Kemiralle pelkkä 120 aineen rekisteröinti ja 30 aineen testaaminen voisi maksaa kaikkiaan jopa 30 miljoonaa euroa. Myös järjestelmien kehittämiseen on sijoitettava paljon rahaa. Tietysti toivomme, että asiakkaat maailmanlaajuisesti suosisivat näitä testattuja tuotteita. Joskus kustannukset vain tahtovat painaa asiakkaan vaa assa enemmän kuin turvallisuusnäkökohdat, Huttunen sanoo. 1/2004 Kemira 15

16 Kamppi nousee Helsingin Kampin keskus on Suomen suurin työmaa. Se on myös valtava sementin ja siitä valmistettavan betonin käyttökohde. Jatkossa porilainen ferrosulfaatti on osa tätä urbaania materiaalia. TEKSTI VESA TOMPURI KUVAT JUHA SALMINEN Helsingin keskustan liikennejärjestelyt uusiksi pannut Kampin keskuksen rakennustyömaa on monessa mielessä poikkeuksellinen rakennushanke. Se on rahamääräisesti tarkasteltuna Suomen kaikkien aikojen suurin työmaa. Lisäksi se on vaativa hanke niin rakennusteknisesti kuin työturvallisuuden ja kustannus- 16 Kemira 1/2004

17 Kampin keskukseen valmistuu vuonna 2006 uusi maanalainen kaukoliikenteen linja-autoasema, tavara-asema, Espoon-liikenteen linja-autoterminaali, tavaratalo, asuntoja sekä liike- ja toimistotilaa pysäköintitiloineen. riskiensäkin osalta. Rakennustekniikan hankaluudet ovat liittyneet ennen muuta louhintatekniikkaan. Suurta tarkkuutta vaatinut louhintatyö on jo loppuvaiheessaan, jopa suunnitellusta aikataulustaan puolisen vuotta edellä. Saavutus on erinomainen; pääasiassa louhintavaiheen ansiota on se, että Kampin keskus valittiin rakennusalan asiantuntijanraadin talonrakennuksessa käytetty betoni työmaaksi. päätöksellä vuoden Ruiskubetonin vähävetinen valumassa on paksumpaa ja tarttuu louhittuun Betonia Kampin työmaalla on tarvittu alusta lähtien. Louhintatöiden kalliokattopintaan ja -seinäpintoihin paremmin kuin tavallinen betoni. yhteydessä räjäyttämällä louhitut tilat Maanalainen bussiterminaalirakennuksen vahvistettiin kauttaaltaan ruiskubetonilla. Tämä sisältää sementtiä huomattavasti runko pilareineen, palk- keineen ja laattoineen on myös beto- enemmän kuin tavallinen nia. Betoni tulee olemaan valtakeineen» 1/2004 Kemira 17

18 SEMENTIN VALMISTUKSESSA ON HALLITTAVA MUTKIKKAITA KEMIALLISIA PROSESSEJA BETONIA TEHTÄESSÄ TÄRKEINTÄ ON LUJUUSOPIN JA VALUTEKNIIKOIDEN YMMÄRRYS materiaali myös katutasosta ylöspäin rakennettavissa kauppiastavaratalossa, asuntorakennuksissa ja hotellissa. Betoni on pääasiallinen materiaali tässä hankkeessa pääasiassa kahdesta syystä: pitkäikäisyysvaatimuksen ja palonkestävyyden vuoksi. Vastaavat teräsrakenteet olisivat tulleet paljon kalliimmiksi nimenomaan palosuojauksen ja vaativan pintakäsittelyn takia, kertoo rakennesuunnittelusta vastaava diplomi-insinööri Teuvo Meriläinen Aaro Kohonen Oy:stä. Kampin keskuksen terminaalin betonirakenteiden suunniteltu ikä on sata vuotta. Jotta tämä vaatimus täyttyisi, esimerkiksi pakkasen aiheuttama rapautuminen ja betoniterästen korroosio on estettävä. Tämä onnistuu muun muassa valitsemalla oikea sementtilaatu ja lisäaineet. Kampissa pääosa rakenteista on valettu sulfaatinkestävää sementtiä käyttäen. Sen avulla on myös helpompi tehdä korkealujuuksisia rakenteita sekä hallita betonimassan lämmönkehitys ja lisäaineiden toimivuus, mikä sekin vaikuttaa käyttöikään, Meriläinen perustelee. Osaavan työmaajohdon yhtenä tehtävänä on huolehtia siitä, että suunnitelmia noudatetaan. Betonirakenteiden laadunvalvonnassa seurataan jatkuvasti testauksin muun muassa betonin lujuutta ja ilmamäärää. Kaikkiaan valamme kuutiometriä betonia huhtikuuhun 2005 mennessä, jolloin bussiterminaali valmistuu, kertoo vastaava mestari Jukka Nikkola SRV Viitoset Oy:stä. Sementin esihistoria eli kalkkikiven hyödyntäminen laastina lasketaan tuhansissa vuosissa. Nykyisen teknologiakehityksen voi katsoa käynnistyneen vuonna 1824, jolloin englantilainen Joseph Aspdin patentoi kehittämänsä portlandsementin. Nimensä tämä sementti sai Portlandista, Englannin rannikolta. Suomessa yhä jatkuva portlandsementin valmistus sai alkunsa vuonna 1914 Paraisilla. Toinen Finnsementti Oy:n nykyisin pyörittämistä tuotantolaitoksista sijaitsee Lappeenrannassa. Yhteensä nämä kaksi kalkkikivilouhosta ovat raaka-ainelähteinä noin 70 prosentille Suomessa vuosittain myytävästä 1,6 miljoonasta tonnista sementtiä. Noin 30 prosenttia on tuontitavaraa, joka tulee pääosin entisen Neuvostoliiton alueelta ja kilpailee lähinnä alhaisella hinnalla. Yksikköhinnathan sementillä ovat hyvin alhaiset, 0,07 0,08 euron luokkaa kilolta, kehitysjohtaja Jorma Virtanen Finnsementti Oy:stä Paraisilta kertoo. Koska sementti valmistetaan luonnon raaka-aineista, sen laatu ei ole koskaan täysin samanlainen kahden eri raaka-ainelähdettä käyttävän tuotantolaitoksen välillä. Laadunhallinta on silti kehittynyt pitkän ajan kuluessa niin korkealle tasolle, että lujuus- ja muiden ominaisuuksien hajonta on suuruusluokaltaan muutamia prosentteja. SEMENTTILAATU KOHTEEN MUKAAN Suomessa riittää kalkkikiveä sadoiksi vuosiksi, vaikka sementin käyttö lisääntyisi entisestäänkin. Kalkkikiveä on runsaasti myös muualla. Erimaalaiset kalkkikivilajit poikkeavat toisistaan muun muassa kovuudeltaan ja väriltään, mutta kaikkien niiden päämineraali on kalsiumkarbonaatti. Lisäksi kalkkikivet voivat sisältää vaihtelevia määriä magnesiumkarbonaattia. Tärkeimpiä maassamme käytettäviä rakennussementtilaatuja on neljä: yleissementti, Rapid-sementti, pikasementti ja sulfaatinkestävä SR-sementti. Lisäksi julkisivubetonipintojen rakentamisessa käytetään Tanskassa valmistettua valkosementtiä. Noin 40 prosenttia betonin kokonaistuotannosta käyttää yleissementtiä, joka soveltuu kaikkeen rakentamiseen lukuun ottamatta kemiallisesti rasittavimpiin olosuhteisiin sijoitettavia rakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi prosessiteollisuusrakennusten betoniset rungot ja perustukset sekä yleensäkin maakosketukseen käytön aikana joutuvat rakenteet. Näissä yhteyksissä käytetään sulfaatinkestävää sementtiä, joka soveltuu erinomaisesti myös viime vuosina 18 Kemira 1/2004

19 Sementtilaatujen kirjo on monipuolistunut. Laatu valitaankin kohteen mukaan. Aukeaman kuvissa rakennetaan uutta asuinaluetta Helsingin Viikissä. ten reaktioiden tehostamiseen ja lujuusominaisuuksien parantamiseen liittyvää työtä. Ympäristö- ja työterveyskysymykset ovat kuitenkin alkaneet saada sijaansa myös päästöiltään ennenkin hallitussa, mutta energiaintensiivisessä sementtiteollisuudessa. Sementin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa kalkkikivi kuumennetaan asteeseen. Reaktiossa muodostuu muun muassa trikalsium- ja dikalsiumsilikaattia, trikalsiumaluminaattia ja tetrakalsiumaluminaattia. Niiden muodostama niin sanottu sementtiklinkkeri jauhetaan sitten teräskuulien välissä hienoksi jauheeksi. Kuulissa käytettävä teräs sisältää pieniä määriä kromia, jota on vaikea korvata muilla materiaaleilla. Ankara mekaaninen rasitus ja lämpörasitus irrottavat kuulista pieniä määriä tätä kromia, joka muuttuu kuusiarvoiseksi. Koska kuusiarvoinen kromi voi ai- yleistyneiden korkealujuuksisten betonilaatujen raaka-aineeksi. Korkealujuuksisuus tarkoittaa entisestään kasvatettua lujuutta niin, että esimerkiksi parkkihallien tai tehdashallien pilarit voidaan sijoittaa aiempaa pitemmin ja entistä harvemmin välein. Vaikka sementtilaatujen kirjo on viime vuosikymmenten aikana monipuolistunut, yleissementti on pitänyt pintansa. Sekä ammattirakentajan että jokamiehen suosimaa yleissementtiä saa kaikkialta Suomesta niin säkkitavarana kuin tehtaalla valmiiksi veden ja soran kanssa sekoitettuna betonina. Betonin ominaisuuksia voidaan säädellä sementtilaadun ja lisäaineiden oikealla valinnalla. Vielä parikymmentä vuotta sitten yleissementtiä meni prosenttiin tuotannosta, mutta elementtiteollisuuden yleistyminen on tehnyt Rapidsementistä lähes yhtä suositun. Elementtiteollisuudessahan tarvitaan nimenomaan nopeaa kovettumisaikaa, Virtanen selvittää. Sementtituotteiden kehittäminen oli pitkään lähes pelkästään kemiallisheuttaa ennen betonimassan kovettumista allergisia reaktioita, EU on säätänyt kromin määrän rajoittamiseksi direktiivin, joka astuu voimaan ensi vuonna. Sen mukaan valmis sementti saa sisältää kuusiarvoista kromia enintään 2 milligrammaa kilossa. DIREKTIIVI AVAA UUDEN KÄYTTÖKOHTEEN PORIN TITAANIDIOKSIDITEHTAALLA SYNTYVÄLLE FERROSULFAATILLE Direktiivi avaa uuden käyttökohteen Porin titaanidioksidituotannossa sivuvirtana syntyvälle ferrosulfaatille. Jo nyt ferrosulfaattia ja sen jatkojalosteita käytetään vedenpuhdistuksessa, ja jatkossa ferron avulla pelkistetään sementin kuusiarvoinen kromi. Euroopassa valmistetaan vuosittain noin 200 miljoonaa tonnia sementtiä, ja kromin pelkistykseen tarvittavan ferrosulfaattin kysyntä on arviolta miljoona tonnia. Porissa ferroa syntyy vuosittain 0,6 0,7 miljoonaa tonnia. Tällä hetkellä Kemiran ferrosulfaatti on vaihtoehdoista lupaavin, Jorma Virtanen arvioi pelkityskysymystä oman yhtiönsä näkökulmasta. 1/2004 Kemira 19

20 Vesi Kemwater Servicessä ollaan tyytyväisiä syntyneeseen tilanteeseen, joka vahvistaa yrityksen johtavaa asemaa veden- ja jätevedenkäsittelyn operointivastuun tarjoajana kunnille ja teollisuuslaitoksille. Suomen markkinoiden uskotaan vähitellen seuraavan muun Euroopan esimerkkiä esimerkiksi Englannissa vesihuolto on kokonaan yksityistetty. Kemwater Services tarjoaa nimenomaan operointipalvelua, mikä on parasta osaamistamme. Liiketoimintamme keskittyy Suomeen, Baltiaan ja Pohjoismaihin, mutta tapauskohtaisesti saatamme toimia myös muualla, toimitusjohtaja Vesa Ranta-Pere sanoo. EU VAUHDITTAA KEHITYSTÄ Suomessa vedenkäsittelytoiminnan ulkoistaminen on alkanut vasta kolmisen vuotta sitten, ja Vesa Ranta-Pere pitää teollisuuden parista löytyneitä kumppaneita ensiarvoisen tärkeinä referenssiasiakkaina. Kilpailua ei Kemwaterissa pelätä: Kilpailevien yritysten tulo markkinoille lisää yleistä tietoisuutta ja on sitä kautta hyödyksi koko alalle, Ranta-Pere sanoo. Hän pitää Nordic Aluminiumia hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka tehokasta vesihuollon prosessiuudistus voi olla. Kirkkonummella säästökohteita löytyi heti. Asiakas tekee sopimuksen pääsääntöisesti siksi, että sitä kautta saavutetaan säästöjä. Joku voi tietysti haluta irti vesihuollosta, mutta hänkään on tuskin valmis maksamaan siitä yhtään enempää kuin mitkä ovat toiminnan nykyiset kustannukset. Kate syntyy saavutetuista säästöistä, joten siksi on tärkeää että tarkastelemme prosesseja ja toimintatapoja kriittisesti, parannuskohteita etsien. Prosessiuudistuksilla parannetaan myös puhdistustulosta, mikä näkyy pienempänä ympäristökuormituksena. Kemiran tutkimustoiminnalla ylläpidetään alan taitotietoa, joka kumpuaa osittain myös motivoituneesta henkilökunnasta. Vesihuolto on Kemwater Services Oy:n ydinliiketoimintaa, ja sillä saralla henkilökunnan osaaminen on merkittävässä roolissa. Taitoja voidaan kehittää ulkomaan komenkiertää kemikaaliksi Kun alumiiniprofiileita valmistava yritys ulkoistaa jätevesien käsittelynsä Kemiran tytäryhtiölle, yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Myös ympäristö, sillä nyt vedestä erotettu sakka päätyy kaatopaikan sijaan vedenpuhdistuskemikaalin raaka-aineeksi. TEKSTI ARI RYTSY KUVA JYRKI KOMULAINEN Kemiralla ja Nordic Aluminium Oyj:llä on ollut yhteistyötä vuosikymmenten ajan. Matti Savolainen kertoo Nordic Aluminiumin olleen tyytyväinen Kemiralta kemikaalipuolella saatuun palveluun, joten Kemiran tytäryhtiön Kemwater Services Oy:n valinta prosessijäteveden käsittelijäksi tuntui luotettavalta vaihtoehdolta. Savolainen johtaa Nordic Aluminiumin Profiilit-liiketoiminta-aluetta. Halusimme keskittyä omiin ydinprosesseihimme ja jättää jätevesien käsittelyn sen hallitsevan yrityksen harteille. Alumiiniprofiileita valmistavan Nordic Aluminiumin Kirkkonummen-tehtaan prosessiuudistuksen takaa löytyy muitakin syitä. Ulkoistamisen myötä voimme olla tyytyväisiä siihen, että sakka päätyy uusiokäyttöön. Tämä tukee yrityksemme ympäristöpolitiikkaa. Vaikka sakka ei ole ympäristölle haitallista, sen käsittelystä on koitunut kustannuksia kaatopaikkamaksujen muodossa, Savolainen kertoo. Alumiini sitoo ilmasta pintaansa oksidikerroksen, joka poistetaan joko hapolla tai emäksellä. Pintakäsittelyprosessissa lipeään liukenee alumiinia. Nordic Aluminiumin vesilaitoksella nesteet neutralisoidaan, minkä jälkeen sakka flokataan eli saostetaan nesteestä pois ja kuivataan. Aikaisemmin kaatopaikalle päätynyt, arvokasta alumiinihydroksidia sisältävä sakka viedään jatkossa Kemiran tehtaille Harjavaltaan jatkokäsittelyä varten. 20 Kemira 1/2004