Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa"

Transkriptio

1 nette VAASAN SÄHKÖN ASIAK A SLEHTI 3/2010 Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa Tuuli tuo työtä Testissä imurit

2 A S I A K A S PA LV E L U T I E D O T TA A Asiakaspalvelu Puhelin: Sähköposti: S I S Ä L LY S Uudet sähköntoimitus-, myynti- ja verkkopalveluehdot voimaan alkaen Vaasan Sähkö Oy ottaa käyttöön uudet sähköntoimitus- ja myyntiehdot ja Vaasan Sähköverkko Oy uudet verkkopalveluehdot. Ehdot ovat Energiateollisuus ry:n suosittelemat ja kuluttajaviranomaisten hyväksymät. Uudet asiakkaan sopimukseen liittyvät ehdot ovat tämän lehden liitteenä. Merkittävimmät uudistuneen lainsäädännön aiheuttamat muutokset ovat: Mittausta ja laskutusta koskevat kohdat on päivitetty valtioneuvoston asetuksen mukaiseksi. Etämyynnin peruuttamisoikeutta koskevaa kohtaa on selvennetty. Toimitusvelvollisuuden määritelmä on muutettu sähkömarkkinalain mukaiseksi. Merkittävimmät olosuhteiden olennaisen muuttumisen, vanhentuneiden sopimus- ja hinnoittelujärjestelyiden uudistamisen ja energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävät muutokset ovat: Mittaus- ja laskutusvirheen perintää/hyvitystä koskevat aikarajat on tarkistettu. Laskutuksessa käytetään 14 vuorokauden maksuaikaa. Sähkön toimitustavan ja laadun virhettä käsitteleviä kohtia on täsmennetty asiakkaan vastuiden osalta. Sähkön myynti-/verkkopalvelu voidaan aloittaa aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua myynti-/verkkosopimuksen tekemisestä, jollei muuta ole sovittu. Käyttäjälle on sisällytetty velvollisuus kertoa myynti-/sähköntoimitussopimukseen vaikuttavista muutoksista. Kuluttajalla on 30 päivän ajan ehtojen muutoksesta tiedon saatuaan oikeus irtisanoa sopimus kahden viikon irtisanomisajalla. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava aika on 15 päivää. Irtisanomisoikeus ei koske asiakkaita, joilla on määräaikainen sopimus. Näille asiakkaille uudet sopimusehdot tulevat voimaan heti nykyisen sopimuskauden päättyessä. ette Tuuli tuo työtä 4 6 Peltojen keskelle nousee talo Pääkirjoitus Tuuli tuo työtä Peltojen keskelle nousee talo Sähkö on Suomessa yhä edullista Vaasan Sähkön asiakkaita on ympäri Suomea Tarja ja Antti asuvat Topeliuksen maisemissa Nette testasi imurit Lämmitä oikein Lyhyesti Ristikko Osallistu kilpailuun voita sähköä! VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa Numero: 3/2010 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: (06) Asiakaspalvelu: avoinna klo Vikailmoitukset: (06) (24 h) Faksi: (06) Internet: ISSN: Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: 14 Nette testasi imurit Hannu Rintala Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Oy Litoset Ab Katja Lösönen

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Hannu Linna toimitusjohtaja Näkökulma lämmön verottamiseen Tätä pääkirjoitusta kirjoitettaessa energiaverokeskustelu on pääaiheena kaikissa medioissa. Viestini keskusteluun on entinen: lainsäätäjän nopeat äkkiliikkeet aiheuttavat vahinkoa ja tulevat kalliiksi sekä energiayhtiöille että energian käyttäjille. Esitetyn suuruiset veronkorotukset yhteiskunnan pääomavaltaisimmalla toimialalla, mitä energia-ala on, eivät yksinkertaisesti saisi kuulua kehittyneen yhteiskunnan keinovalikoimiin. Olisi rehtiä vaikka näin jälkikäteen myöntää, että kansaneläkemaksun poiston vaikutusten kompensoimisessa energiaverotuksella syntyi ylilyönti jo keväällä Keskeinen tavoite näilläkin energiaveroilla on kerätä rahaa. Ympäristö- tai ilmastoperusteet eivät tehdyillä linjauksilla mitenkään tahdo istua verojen perusteiksi. Lämpö on Suomessa oivallinen verotuskohde, koska ilmaston takia lämmitystarvetta ei edes keskipitkällä aikavälillä pääse pakoon. Erityisesti yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on Suomessa jo vanha juttu. Se on kilpailukykynsä takia aivan erityisen oivallinen verotuskohde. Kilpailukyky tulee siitä, että polttoaineesta saadaan energiaksi eurooppalaisen lauhdevoimalan 40 %:n sijasta 90 %, kun sähkön yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Maailmalla tätä Suomen mallia ihastellaan, mistä kansainväliset energiatehokkuuspalkinnot ovat osoituksena. Jos kaukolämpö keksittäisiin Suomessa nyt, se olisi sähkön tuotantoon yhdistettynä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ja energiatehokkuuden parantamisen supertyökalu. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaisi investointitukea mittaviin projekteihin kaukolämpöverkon rakentamiseksi eri kaupungeissa. Voimalaitoksia muutettaisiin soveltuviksi yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottamiseen. Syntymässä olevan energiaveroratkaisun jälkeen olemme hyvin lähellä tilannetta, että veron välttämiseksi voimayhtiön kannattaa jatkossa päästää voimalaitoksessa syntynyt lämpö vesistöön ja imaista se lämpöpumpulla takaisin. Verosäästöllä ja TEM:n hyvinkin todennäköisellä investointituella hanke lienee myös voimayhtiölle kannattava. Onko energia-alan monimutkaisten ja varsinkaan päällekkäisten ohjausmekanismien synnyttämä kokonaisuus järkevä? Tulipahan mieleen, kun neuvostoaikana itärajan takana kerrottiin lehmille syötettävän leipää. Tukitalouden viidakoissa leipä tuli kolhoosilla viljaa edullisemmaksi. 70-luvulla juttu nauratti täällä Suomessa. Myrskytöntä syksyä n e t t e 3 /

4 EPV Tuulivoiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto listaa tuulivoiman edut: Se kasvattaa energiaomavaraisuuttamme, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisää alueellista hyvinvointia. Tuuli tuo työtä Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki ja Vaasan Sähkön arkisto 4 n e t t e 3 /

5 Tomi Mäkipelto ei puhu kiihkeästi tuulivoiman puolesta, vaikka on EPV Tuulivoiman toimitusjohtaja. Tuuli on vain yksi energiantuotantotapa muiden joukossa. Se on hyvä tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä energiaomavaraisuutta. Tuuli on suomalaisille vielä outo energianlähde. Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto Vaasan lähellä Korsnäsissä alkoi tuottaa sähköä neljällä 200 kw:n tuulivoimalallaan 19 vuotta sitten, marraskuussa Yhä toimivan puiston omistaa nykyään Vaasan Sähkö. Muu maailma on käyttänyt tuulen energiaa kauemmin. Suhteellisesti pisimmällä ovat tanskalaiset, joiden sähkönkulutuksesta lähes viidesosa katetaan tuulella. Saksalla, Espanjalla ja Italialla on määrällisesti eniten tuulivoimakapasiteettia Euroopan unionin alueella. Euroopan ulkopuolella tuulivoimaa on asennettu eniten Yhdysvaltoihin, mutta kiivainta tuulivoimarakentaminen on viime vuosina ollut Kiinassa. Uusi asia pelottaa Suuri osa ihmisistä pitää tuulivoimaa periaatteessa hyvänä asiana, mutta heitä pelottaa, miten tuulivoimalat muuttavat omaa asuinympäristöä. Kokemukset esimerkiksi Ruotsista osoittavat, että pelot hälvenevät ja myönteisyys lisääntyy, sitä mukaa kuin tuulivoimaa rakennetaan, Mäkipelto sanoo. Vastustajat pelkäävät tuulivoimaloiden aiheuttavan melua, häilyviä varjoja ja tappavan lintuja. Mäkipelto ei kiistä eikä vähättele vastustajien pelkoja. Ongelmia voidaan kuitenkin minimoida. Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti. Muita rakennelmia tarkemmin. Vai laskeeko joku, montako lintua kuolee lasiseinäisen toimistorakennuksen läheisyydessä, Mäkipelto rinnastaa. Mäkipelto läväyttää pöydälle pinkan pehmeäkantisia kirjoja. EPV Tuulivoiman tavoitteena on rakentaa kymmenen tuulivoimapuistoa. Jokaisesta hankkeesta on syntynyt keskimäärin 300-sivuinen raportti. Raportit ovat luettavissa myös yrityksen Internet-sivuilla. Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto Korsnäsissä alkoi tuottaa sähköä marraskuussa Selvitykset ja keskustelut asukkaiden kanssa vaikuttavat suunnitelmiin. Tuulivoimaloiden sijainti tarkentuu niiden ja lain mukaisien selvitysten mukaan. Hyvinvointia alueille Päästöttömyyden ja omavaraisuuden lisäksi suomalaisilla olisi kolmaskin syy pitää tuulivoimasta. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteisiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Sitoumus merkitsee käytännössä muun muassa sitä, että meidän on rakennettava 700 uutta tuulivoimalaa vuoteen 2020 mennessä. Suomen mittakaavassa tavoite on kova, sillä meillä on nyt noin sata tuulivoimalaa. Mutta esimerkiksi Espanja rakentaa 700 tuulivoimalaa vuodessa. Jotta tavoite toteutuisi, suomalaisten pitäisi hyväksyä tuulivoimalat osaksi maisemaa. Tuulivoimasta kannattaisi pitää ehkä myös siksi, että se tuo rahaa ja hyvinvointia alueelle. Lähitulevaisuudessa muodostuvat tuulivoimakeskittymät hakevat nyt paikkaansa, ja ne päätyvät sinne, missä luvat järjestyvät ja missä ymmärretään tuulivoiman työllistävä ja kunnan verotuloja kerryttävä vaikutus, Mäkipelto arvioi. Tuulivoimala työllistää rakennusaikana suuren joukon ihmisiä sekä suoraan että välillisesti. Jo yksistään EPV Tuulivoiman hankkeet merkitsevät satoja henkilötyövuosia. Faktoja tuulivoimasta Suomi kattaa sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla 0,3 prosenttia. Suomessa on 125 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on 170 MW. Ruotsissa on yli tuulivoimalaa, ja tuulivoimakapasiteetti oli MW vuoden 2009 lopussa. Tuulivoiman maailmanlaajuinen kapasiteetti oli vuoden 2009 lopussa MW. Eniten tuulivoimaa on Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saksassa. Vilkkainta uusien tuulivoimaloiden rakentaminen oli vuonna 2009 Aasiassa. Tuulivoimakapasiteetti Latinalaisen Amerikan maissa (lähinnä Brasiliassa ja Meksikossa) kaksinkertaistui vuoden 2009 aikana. Tuulivoima työllistää maailmanlaajuisesti noin ihmistä. Vuonna 2012 tuulienergian arvioidaan tuottavan toimeentulon yli miljoonalle ihmiselle. Lähteet: VTT:n tuulivoimatilasto elokuu 2010, European Wind Energy Association sekä World Wind Energy Report 2009, WWEA, World Wind Energy Association. n e t t e 3 /

6 Rakennuspalvelupäällikkö Lolan Östman tarkistaa, onko Andersilla ja Jessicalla mukanaan kaikki tarvittavat paperit liittymäsopimuksen tekoa varten. Peltojen keskelle nousee talo Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa energianäkökulmasta Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen 6 n e t t e 3 /

7 Talon rakentaminen kaava-alueen ulkopuolelle vaatii enemmän aikaa ja suunnittelua kuin rakentaminen kaupungissa. Nette seuraa, miten unelma yhteisestä kodista toteutuu. Mustasaarelaiset Jessica Paro ja Anders Burman ostivat helmikuussa tontin Koivulahdesta, joka on yksi Mustasaaren kylistä. Yhteinen koti nousee lähelle molempien synnyinseutuja. Pienellä mäennyppylällä sijaitsevalla tontilla kasvaa puita. Kauempaa katsottuna näyttää siltä, kuin peltomeren keskellä olisi saari. Oikeustieteitä opiskeleva 25-vuotias Jessica on uuden kodin arkkitehti. Hän on suunnitellut huonejaon ja piirtänyt piirustukset. Rakennusinsinööri-isä on antanut hyviä neuvoja ja ollut muutenkin kihlaparin apuna tontilla. Toivottavasti Jessica on onnistunut, Anders naureskelee, mutta toki hänkin on osallistunut suunnitteluun. Sadan neliön autotalli Talosta tulee yksikerroksinen ja L-kirjaimen muotoinen. Siinä on 3 makuuhuonetta, olohuone, yhdistetty työ- ja tv-huone, iso vaatehuone sekä sauna- ja kodinhoitotilat. Neliöitä on 200. Talossa on myös 20-neliöinen kellari. Olohuone on 30 senttimetriä alempana kuin muut tilat. Keittiön ja olohuoneen välissä on takka, ja tulta voi ihailla molemmista suunnista. Olohuoneen sekä Andersin ja Jessican makuuhuoneen ikkunat ovat isot ja katto on korkealla. Jessican ja Andersin talon ja autotallin perustukset ovat jo valmiina. Rakennusten pystytys alkaa marraskuussa. Autotalli on peräti 103-neliöinen. Tilaa tarvitaan, sillä ABB:llä työskentelevä 29-vuotias Anders paljastuu tyypilliseksi insinööriksi: hän pitää kaikenlaisista koneista eikä Jessicallakaan ole mitään niitä vastaan. Tallissa pitää olla tilaa ainakin kahdelle autolle ja vesiskootterille, tulevaisuudessa ehkä myös moottorikelkalle. Paikallinen talopaketti Anders ja Jessica ovat ystävien ja sukulaisten avustuksella muuranneet rakennusten perustukset Leca-harkoista. Talopaketin he ovat ostaneet ystävältään Jonas Nygårdilta, joka rakentaa elementtejä Vallvikin kylässä Mustasaaressa. Jonaksen Active Rakennus Bygg Oy Ab on niin uusi yritys, että Jessican ja Andersin talo on vasta toinen, jonka Jonas rakentaa. Elementit valmistuvat marraskuuksi, ja siihen mennessä tontille pitää saada myös sähköt. Molemmat rakennukset lämmitetään maalämmöllä. Tee liittymissopimus ajoissa Rakentajien kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä sähköyhtiöön, sillä sähkön saaminen tontille voi kestää. Etenkin kaavoittamattomilla alueilla joudutaan usein rakentamaan sähkölinjaa, ja rakentamiseen tarvitaan monenlaisia lupia. Jotta kustannukset eivät yllättäisi, sähköyhtiöltä voi tiedustella jo ennen esimerkiksi tontin ostamista, miten tontille saadaan sähköt. n e t t e 3 /

8 Tilanne näyttää usein maastossa erilaiselta kuin tietokoneen ja karttojen ääressä. Johanna Rajamäki toteaa tontilla käydessään, että sähkölinjalle on keksittävä kolmas reitti. Kaava-alueen ulkopuolelle rakentavien on hyvä ottaa meihin yhteyttä vähintään kahta kuukautta ja asemakaava-alueelle rakentavien vähintään kuukautta ennen kuin he tarvitsevat sähköä, rakentajapalvelupäällikkö Lolan Östman Vaasan Sähköstä sanoo. Useimmat rakentajat tilaavat Lolanin mukaan heti lopullisen liittymän, mutta tontille voi edelleen tilata myös väliaikaista työmaasähköä. Anders ja Jessica ovat olleet hyvissä ajoin liikkeellä. He ovat tavanneet Lolanin ensimmäisen kerran jo heinäkuussa. Kaikki paperiasiatkin ovat kunnossa. Mitä tietoja tarvitaan? Liittymissopimuksen tekemiseen tarvitaan henkilötunnus, liittymispaikan osoite, kopio asemapiirroksesta ja lisäksi kaavoittamattomalla alueella kopio ympäristökartasta. Tärkeää on tietää, minkä kokoinen pääsulake taloon tulee. Liittymismaksu on porrastettu sulakekoon ja sen mukaan, miten kaukana tontti sijaitsee muuntamolta. Edullisinta liittyminen on kaavoitetuilla alueilla. Andersin ja Jessican tontilta on muuntamolle alle 400 metriä. Heidän talonsa pääsulake on 3 X 25 A, joten liittymismaksuksi tulee euroa hinnaston vyöhykkeen 2 mukaan. Sähköjen kytkeminen maksaa lisäksi 80 euroa. Sähköt kytketään, vasta kun sähköurakoitsija on tehnyt meille kytkentäpyynnön, Lolan muistuttaa. Turvallisuussyistä asukkaan pyyntö ei riitä, vaan tilauksen on tultava sähköasennuksista vastaavalta urakoitsijalta. Jos rakentaja ostaa mittarikeskuksen ja asennuksen meiltä, silloin me hoidamme tietysti kytkemisenkin ilman eri ilmoitusta. Liittymismaksu tuntuu Andersista ja Jessicasta aika isolta, mutta maalla kasvaneina he tietävät, ettei sähkön saaminen ole itsestäänselvyys. Kaikki on kallista, kun rakentaa. Mutta maalla asiat nyt vain ovat näin, emmekä me ilman sähköäkään pärjää. Kolmas kerta toden sanoo Lolan lähettää Jessican ja Andersin liittymän tiedot Vaasan Sähköverkkoon Johanna Rajamäelle. Johanna ryhtyy tutkimaan, mitä kautta sähköt kannattaa vetää tontille. Johanna tutkii verkkokarttoja ja tarkastelee muuntopiirien kuormituksia. Jos kuormitus ylittää määrätyt raja-arvot, on joko rakennettava uutta linjaa tai vahvistettava vanhaa. Vaihtoehdot selvitettyään Johannalla on kaksi ehdotusta. Etusijalle Johanna asettaa lyhyemmän reitin, mutta sen haittapuolena on, että ilmajohdot kulkevat naapurin tonttien kautta. Pitempi reitti kulkee metsän ja pellonviertä, mutta tulee kalliimmaksi rakentaa. Thomas West lähtee maastoon katsomaan, ovatko Johannan ehdotukset toteuttamiskelpoisia. Johanna lähtee mukaan, koska maastosuunnittelijat ovat saaneet käyttöönsä uusia laitteita sillä aikaa, kun Johanna oli äitiyslomalla, ja hän haluaa nähdä, miten niitä käytetään. Tontilla selviää, että Johanna joutuu miettimään kolmannen vaihtoehdon. Pitemmän linjan varrelta pitäisi kaataa paljon puita, ennen kuin päästäisiin rakentamaan. Lyhyempi linja taas kulkisi liian läheltä asuinrakennuksia, joten Johanna ja Thomas hylkäävät molemmat vaihtoehdot. Sillä välin on selvinnyt, että Jessican ja Andersin tontin lähellä on muitakin vapaita ja myynnissä olevia tontteja. 8 n e t t e 3 /

9 Jessica on suunnitellut uuden kodin huonejaon ja piirtänyt piirustukset. Koska on mahdollista, että alueelle tulee muitakin rakentajia, päätimme vetää olemassa olevalta pylväslinjalta noin 175 metrin pituisen maakaapelin pihatien reunaa pitkin aina tontin rajalle asti. Tontin rajalle tulee uusi katujakokaappi, Johanna kertoo. Loppumatka tontin rajalta Andersin ja Jessican tontille sähkö kuljetetaan asiakkaan omis- tamaa liittymiskaapelia pitkin. Olemassa olevaa verkkoa vahvistetaan lisäksi, jotta verkon suojaukset ovat kunnossa ja jännite pysyy riittävän korkeana. Jos asukkaita tulee alueelle lisää, voimme hyödyntää myös tontin takana kulkevaa suurjännitelinjaa. Kokonaisuudessaan verkon rakentaminen tontin rajalle asti tulee maksamaan sähköyhtiölle tässä tapauksessa noin euroa. Verkon ylläpito eli korjaus, huolto ja kunnossapito sekä rakentaminen katetaan sähkönsiirtomaksulla. n e t t e 3 /

10 Teksti Anne Kytölä Sähkö on Suomessa yhä edullista Ostovoimaan suhteutettuna suomalaisten kotitalouksien sähkölasku oli viime vuoden lopussa EU-maiden pienin. EU-kansalaiset maksavat sähköstä keskimäärin 16,45 senttiä kilowattitunnilta, kun Suomessa sähkön verollinen hinta on keskimäärin 12,89 senttiä/kwh. Halvimmalla sähkönsä saavat bulgarialaiset (8,18 snt/kwh). Kalleinta sähkö on tanskalaisille (25,53 snt/kwh). Suomen hintoja halvemmalla sähköä myytiin viime vuoden lopussa myös Virossa, Kreikassa, Liettuassa, Latviassa, Ranskassa ja Romaniassa. Kotitaloussähkön kokonaishinta on Suomessa noin 22 prosenttia edullisempaa kuin Ruotsissa (16,46 snt/kwh) ja 18 prosenttia halvempaa kuin Norjassa (15,63 snt/kwh). Eurostat vertailee sähkön hintoja EU-maissa, Norjassa, Turkissa ja Kroatiassa. Hinnat sisältävät sähköenergian ja siirron hinnan lisäksi kaikki verot. Sähköpörssit tehokkaammiksi Pohjoismainen sähköpörssi yhdistyy marraskuussa eurooppalaisiin sähköpörsseihin. Kesällä julkaistuissa uutisissa muutoksen on ennustettu kasvattavan tulevaisuudessa suomalaisten sähkölaskua. Johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä on sitä mieltä, että yhdistymisen vaikutuksia on julkisuudessa dramatisoitu. Käytännössä muutos ei ole suuri eikä yhdistymisestä seuraa automaattisesti hinnankorotuksia. Pörssit eivät sinänsä yhdisty, vaan kyse on laskentajärjestelmien yhdistämisestä. Myös sähkönsiirtoon tarvittavat johdot ovat olemassa jo ennestään. Sähkö on virrannut johtoja pitkin vuosikymmenet, välillä etelään, välillä pohjoiseen. Salomaan mukaan siirto on mennyt kansantalouden kannalta ajoittain väärin päin. Pohjolan ja Keski-Euroopan sähköpörssien tehtävä onkin jatkossa huolehtia siitä, että siirtoyhteyksiä käytetään tehokkaasti. Salomaa huomauttaa myös, että sähköenergian hinta on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksalainen maksaa sähköstään noin kymmenen senttiä enemmän kilowattitunnilta lähinnä erilaisten verojen takia. Salomaan mukaan alueellinen kysyntä ja tarjonta säätelevät jatkossakin sähkön hintaa. Hän arvioi, että kilpailu keskieurooppalaisten sähköntarjoajien kesken lisääntyy. Kilpailu painaa todennäköisesti sikäläistä hintaa alas, ei meikäläistä ylös. Kotitalouksien maksama sähkön kokonaishinta eri maissa snt/kwh Bulgaria 8,18 Viro 9,20 Liettua 9,26 Romania 9,79 Kreikka 10,32 Latvia 10,54 Ranska 12,25 Suomi 12,89 Puola 12,91 Slovenia 13,41 Tsekki 13,94 Iso-Britannia 14,07 Malta 15,13 Slovakia 15,60 Norja 15,63 Portugali 15,94 Unkari 15,96 Kypros 16,42 Ruotsi 16,46 Espanja 16,84 Hollanti 18,50 Irlanti 18,55 Luxemburg 18,82 Itävalta 19,09 Saksa 22,94 Tanska 25,53 Lähde: Eurostat Data in Focus 22/ n e t t e 3 /

11 Vaasan Sähkön asiakkaita Teksti Anne Kytölä on ympäri Suomea Vaasan Sähkön asiakaskunta on kasvanut viime vuosina nopeasti. Edullinen sähkön hinta on monille suurin syy vaihtaa sähköyhtiötä. Myyjän vaihdon syynä saattaa olla myös se, että vanhan yhtiön asiakaspalveluun on ollut vaikea saada yhteyttä tai laskutuksessa on ollut ongelmia, yksityismyyntitiimin esimies Ulla Hissa kertoo. Tyytyväinen asiakas tuo usein mukanaan muitakin. Sana kiirii, ja samalta kadulta saattaa olla useita asiakkaita. Taulukkoon on koottu Vaasan Sähkön jakeluverkon ulkopuoliset asiakkaat käyttöpaikkojen mukaan suuruusjärjestyksessä. Käyttöpaikka tarkoittaa paikkaa, jossa käytetään Vaasan Sähköltä ostettua sähköä. Se ei siis kerro suoraan yksittäisten asiakkaiden määrää, sillä yhdellä asiakkaalla voi olla useita käyttöpaikkoja. Kunnissa esimerkiksi jokainen koulu on oma käyttöpaikkansa. Yksityiset ostavat sähköä paitsi kotiin, usein myös vapaa-ajan asunnolle. Vaasan Sähkön jakeluverkkoalueen ulkopuoliset sähköasiakkaat kunnittain Espoo 1996 Oulu 1533 Rovaniemi 1275 Tampere 951 Helsinki 860 Turku 789 Riihimäki 705 Kirkkonummi 695 Kurikka 690 Hämeenlinna 682 Jyväskylä 651 Salo 640 Vantaa 625 Nokia 613 Kauhajoki 555 Kittilä 544 Vihti 532 Kuusamo 507 Hyvinkää 481 Kajaani 479 Nurmijärvi 461 Lohjan kaupunki 457 Närpiö 444 Järvenpää 434 Tuusula 384 Rauma 377 Kaarina 359 Eura 353 Kristiinankaupunki 334 Kangasala 325 Kouvola 325 Ylöjärvi 312 Seinäjoki 297 Forssa 292 Haukipudas 285 Raahe 272 Ilmajoki 271 Jämsä 271 Joensuu 270 Hausjärvi 257 Sastamala 255 Lieto 253 Lahti 252 Tornio 252 Teuva 250 Kuopio 248 Raasepori 246 Lempäälä 242 Länsi-Turunmaa 237 Lapua 227 Loppi 226 Kiiminki 221 Janakkala 217 Raisio 196 Kemijärvi 184 Inari 183 Isokyrö 183 Pirkkala 177 Kempele 173 Mäntsälä 173 Laukaa 171 Pori 166 Uusikaupunki 159 Kemi 158 Kolari 155 Heinola 151 Säkylä 149 Sodankylä 146 Lappeenranta 144 Siilinjärvi 143 Sotkamo 142 Akaa 139 Masku 133 Jalasjärvi 132 Hattula 131 Pudasjärvi 131 Mänttä-Vilppula 129 Varkaus 127 Padasjoki 126 Nivala 122 Iisalmi 121 Oulainen 121 Saarijärvi 119 Nummi-Pusula 114 Orivesi 114 Enontekiö 112 Pöytyä 110 Savonlinna 110 Karijoki 108 Muurame 107 Alavus 106 Virolahti 104 Suomussalmi 102 Naantali 101 Liminka 100 Kalajoki 96 Laitila 95 Hämeenkyrö 94 Kuhmo 93 Paimio 93 Haapavesi 92 Pieksämäki 92 Keminmaa 90 Kauhava 88 Oulunsalo 87 Pello 86 Ranua 86 Somero 86 Kemiönsaari 85 Salla 84 Hollola 81 Rusko 80 Mynämäki 79 Siuntio 78 Hanko 77 Haapajärvi 76 Posio 76 Mikkeli 75 Kokemäki 74 Kotka 74 Ulvila 74 Muhos 73 Miehikkälä 71 Kokkola 70 Kankaanpää 69 Loimaa 69 Pälkäne 68 Kuortane 66 Kaskinen 64 Leppävirta 64 Karkkila 63 Lappajärvi 60 Asikkala 59 Hyrynsalmi 59 Parkano 59 Keuruu 58 Köyliö 58 Inkoo 56 Pelkosenniemi 56 Siikajoki 56 Taivalkoski 56 Vöyri-Maksamaa 56 Valkeakoski 55 Kauniainen 54 Nastola 54 Pyhäjoki 54 Urjala 54 Ikaalinen 53 Porvoo 53 Viitasaari 53 Aura 51 Tarvasjoki 51 Vaala 51 Nousiainen 50 Ruovesi 50 Karstula 49 Liperi 48 Nilsiä 48 Paltamo 47 Pyhäntä 47 Vesilahti 47 Oravainen 46 Tyrnävä 46 Virrat 44 Siikalatva 43 Petäjävesi 42 Merikarvia 41 Tammela 40 Artjärvi 39 Kontiolahti 39 Lieksa 39 Myrskylä 39 Pyhäranta 39 Reisjärvi 39 Simo 39 Ylitornio 39 Isojoki 38 Jokioinen 38 Sysmä 38 Ähtäri 38 Puolanka 36 Evijärvi 35 Maaninka 35 Pihtipudas 35 Sauvo 35 Harjavalta 34 Kärsämäki 34 Lapinlahti 34 Vehmaa 34 Karttula 33 Uurainen 33 Äänekoski 33 Kuhmoinen 32 Marttila 32 Pyhäjärvi 32 Tervola 32 Joutsa 31 Juankoski 31 Noormarkku 31 Orimattila 31 Ylivieska 31 Hamina 30 Imatra 30 Eurajoki 29 Huittinen 29 Loviisa 29 Taivassalo 29 Nakkila 28 Savukoski 28 Utsjoki 28 Luvia 27 Suonenjoki 27 Töysä 27 Kiuruvesi 26 Kustavi 26 Puumala 26 Kannonkoski 25 Kärkölä 25 Mäntyharju 24 Hartola 23 Muonio 23 Sonkajärvi 23 Taipalsaari 23 Juva 22 Kinnula 22 Perho 22 Ristijärvi 22 Ristiina 21 Vihanti 21 Juupajoki 20 Pornainen 20 Ruokolahti 20 Sipoo 20 Utajärvi 20 Askola 19 Karjalohja 19 Kerava 18 Nurmes 18 Pietarsaari 18 Rautalampi 18 Vieremä 18 Hailuoto 17 Kangasniemi 17 Kitee 17 Hankasalmi 16 Jämijärvi 16 Konnevesi 16 Koski tl 16 Iitti 15 Kihniö 15 Kivijärvi 15 Soini 15 Kyyjärvi 14 Pielavesi 14 Pomarkku 14 Uusikaarlepyy 14 Ypäjä 14 Humppila 13 Kerimäki 13 Kiikoinen 13 Luumäki 13 Oripää 13 Ilomantsi 12 Keitele 12 Kylmäkoski 12 Lavia 12 Merijärvi 12 Sulkava 12 Alavieska 11 Vähäkyrö 11 Ii 10 Kaustinen 10 Kuhmalahti 10 Pertunmaa 10 Polvijärvi 10 Savitaipale 10 Kaavi 9 Karvia 9 Kesälahti 9 Outokumpu 9 Pedersöre 9 Rantasalmi 9 Tohmajärvi 9 Varpaisjärvi 9 Vesanto 9 Lumijoki 8 Sievi 8 Tuusniemi 8 Honkajoki 7 Pernaja 7 Pyhtää 7 Kannus 6 Pukkila 6 Punkalaidun 6 Tervo 6 Yli-Ii 6 Himanka 5 Hämeenkoski 5 Multia 5 Suomenniemi 5 Toivakka 5 Valtimo 5 Hirvensalmi 4 Joroinen 4 Juuka 4 Kruunupyy 4 Lemi 4 Liljendal 4 Punkaharju 4 Rautjärvi 4 Alajärvi 3 Heinävesi 3 Luhanka 3 Luoto 3 Rautavaara 3 Toholampi 3 Enonkoski 2 Lapinjärvi 2 Lestijärvi 2 Ruotsinpyhtää 2 Rääkkylä 2 Vimpeli 2 Ylämaa 2 Halsua 1 Parikkala 1 Siikainen 1 Vampula 1 Yhteensä n e t t e 3 /

12 Teksti Anne Kytölä Kuvat Marjaana Malkamäki Tarja ja Antti asuvat Topeliuksen Neten juttusarjassa Hauskat kylännimet on vuorossa Ruutana, Kangasalan kylä, Tampereen lähellä. Tarja ja Antti Viitasen punatiilisen omakotitalon nurkalla havisee historia: Topelius kirjoitti 157 vuotta sitten parin sadan metrin päässä tunnetun runonsa Kesäpäivä Kangasalla. Topelius tuli Kangasalalle kesäkuussa 1853 pakoon Helsingissä riehuvaa koleraepidemiaa. Kuulu runo syntyi Franssilan kartanon ullakkohuoneessa, kun Topelius oli käynyt ihailemassa Haralanharjun maisemia luvulta peräisin olevassa kartanossa ovat asuneet myös Tarjan isoisä ja isä, ja Tarjakin on syntynyt siellä. Meidät vihittiinkin Antin kanssa siinä samassa salissa 1975, Tarja kertoo. Sulho vei vaimonsa kotikaupunkiinsa Tampereelle, mutta viiden vuoden päästä pariskunta palasi Ruutanaan. Koti rakennettiin Franssilan kartanosta lohkaistulle tontille. 17 vuotta asuttiin peltojen keskellä yksin. Meillä ei ollut katuvalojakaan ihan lähellä, Antti muistelee. Franssilan kartano jäi isoisän kuoleman jälkeen Tarjan poikamiessedälle, ja hänen kuoltuaan suku luopui tilan omistuksesta. Suojeltu kartano piharakennuksineen elelee elämäänsä tuuhean tuija-aidan takana, mutta tilan viljapellot ovat kadonneet omakotitalojen alle ja Viitaset ovat saaneet naapureita. Viitaset rakennuttivat itsekin uuden talon nykyisen kotinsa vanhan talon viereen. Öljykattilan tilalle tuli sähkölämmitys, ja saunakin lämpenee nyt helposti sähköllä. Peruspalvelut omasta kunnasta Noin asukkaan Ruutanan keskusta on nähty äkkiä: Siwa, pankkiautomaatti ja parturi, jossa Antti ja Tarja käyvät leikkauttamassa hiuksensa. Kylän elämästä kertoo lappusia pursuileva ilmoitustaulu. Joku kaipaa kadonnutta maatiaiskissaa Tikrua. Kangasalan mieslaulajat etsivät joukkoonsa uusia laulajia. Tarja haluaisi, että Antti menisi mukaan, mutta Antti on toista mieltä. Laulut on laulettu, Antti ilmoittaa. Ääntä kyllä löytyisi, sillä pikkupoikana Antti lauloi Tampereen poikakuorossa ja kävi esiintymässä Kekkosellekin Tamminiemessä. Viitasten mukaan Kangasalalta saa kaikki peruspalvelut, mitä ihminen tarvitsee. Kirkonkylään eli Kangasalan keskustaan on Viitasten kotoa kymmenen kilometriä ja kaupunkiin (Tampereelle) alle 20 kilometriä. Rauhallinen elinympäristö on Antin ja Tarjan mielestä parasta vastapainoa työelämän hulinalle. Tarja on terveydenhoitoalalla, Antti jäi viisi vuotta sitten selkävaivojen takia eläkkeelle palomiehen ammatistaan. 12 n e t t e 3 /

13 maisemissa Maaseudulla on ollut hyvä kasvattaa myös pojat Kalle ja Lauri aikuisiksi. He asuvat nyt perheineen pääkaupunkiseudulla. Tarjalla ja Antilla on kaksi lastenlasta, Kaisa ja Annika. Pojat kävivät samaa koulua kuin minä ja isäni. Samassa Ruutanan koulussa käyn edelleen jumpalla, Tarja kertoo. Topeliusta ihastuttanutta Haralanharjua ympäröi monta vesistöä: Vesijärvi, Längelmävesi, Roine ja Kirkkojärvi. Näkötorni on jouduttu tuhopolttajan takia rakentamaan kolme kertaa: 1895, 1932 ja Tarja ja Antti Viitanen ovat olleet Vaasan Sähkön asiakkaita vuodesta >> Tarjan ja Antin kotona on paljon vanhoja huonekaluja ja muita esineitä. Osa on Franssilan kartanosta, osa Antin lapsuudenkodista. >> Seinällä on valokuva Franssilan kartanosta. Mustavalkoinen kuva on muutettu jälkikäteen värikuvaksi käsin maalaamalla. >> << Antti osti moottoripyörän jäätyään eläkkeelle. Pariskunta tekee sillä etenkin Lapin reissuja. n e t t e 3 /

14 Imureita testasivat Sofia Persson, Mia Hinders ja Malin Nyström 14 n e t t e 3 /

15 N e t t e t e s ta s i i m u r i t Teksti Anne Kytölä Kuvat Ann-Sofi Berg Älä osta imuria wattien perusteella Testiin valittiin kaksi pölypussillista ja yksi pölypussiton imuri. Sofian mielestä Dyson oli mielenkiintoinen mutta kaikkine lisävarusteineen melko hämmentävä laite. Älä haksahda pölynimurikaupoilla wattien vertailuun. Toisin kuin yleensä luullaan, liitäntäteho ei kerro imutehosta. Imuri vie vain enemmän sähköä, mitä muhkeammin watteja on. Osa valmistajista ilmoittaa erikseen myös imutehon, mutta käytännössä kuluttaja ei pysty vertailemaan imureiden imutehoja. Letkun kiinnityskohdasta mitattu lukema ei kerro koko totuutta, sillä myös letku ja suuttimen muotoilu vaikuttavat imutehoon. Imurin ostoon kannattaakin valmistautua listaamalla omat toiveet: millaisia suuttimia tarvitsee, onko imuria kanniskeltava esimerkiksi portaissa, kuinka pitkä johdon pitää olla, millaiset säilytystilat imurille on. Tutki jo kaupassa, osaatko koota imurin ja vaihtaa suulakkeita, pölypussin ja suodattimet. Nette testasi kolmea hieman kalliimpaa imuria: Miele S 5281, Electrolux Z8860 ja Dyson DC20 All Floors. Dysonissa ei ole ollenkaan pölypussia. Pöly kerätään keskipakoisvoimaa hyväksikäyttäen irrotettavaan ja pestävään pölysäiliöön. Mielessä on käytettävä Mielen omia pölypusseja ja suodattimia. Electroluxiin sopivat moniin muihinkin imurimerkkeihin käyvät S-bagit, joita voi ostaa tavarataloista. Electroluxissa on HEPA13- ja Dysonissa ja Mielessä HEPA12-suodatin. HEPA tulee sanoista High Efficiency Particulate Air Filters. HEPA-luokituksen saadakseen suodattimen on poistettava vähintään 99,97 % ilman epäpuhtauksista, kun ilmavirtaus on 85 litraa minuutissa. Testaajina ovat Malin Nyström RAVERAn sekä Sofia Persson ja Mia Hinders Vaasan Sähkön talouspalveluista. Imureista mitattiin ilmoitetun ja todellisen liitäntätehon ero, desibelit ja toimintasäde eli alue, jonka imuri ylettyy imuroimaan. Imurin ääntä arvioitiin mittausten lisäksi kuuntelemalla. Hiljaisin oli Electrolux ja kovaäänisin Dyson. Hiekkaa eteisen matolta Imureilla imuroitiin hiekoitushiekkaa kahdelta erilaiselta eteisen matolta. Toinen oli sileä ja tiivispintainen käytävämatto. Toinen muovinen kuramatto. Kuramaton imuroiminen on hidasta ja turhauttavaa. Luultavasti on tehokkaampaa ottaa matto käteen ja kääntää se nurin. Electrolux puhdistaa käytävämaton nopeimmin hiekasta, tai sitten ansio on Malinin, joka etenee vauhdilla. Hiekka imeytyy kertavedolla, eikä Malinin tarvitse vedellä suutinta edestakaisin kuten Sofian ja Mian. Dyson ei tarvitse pölypussia Dyson on testin erikoisin imuri. Siinä ei ole lainkaan pölypussia ja suodatin on pestävä kestosuodatin. Pöly kerääntyy irrotettavaan ja pestävään säiliöön. Tekniikka perustuu keskipakoisvoimaan. Naisten mielestä ajatus on teoriassa hyvä. Kuluttaja säästää, kun imuriin ei tarvitse ostaa pölypusseja eikä suodattimia. Se on ympäristöystävällistäkin. Käytännössä naiset eivät ole ihastuneita. Pölysäiliön puhdistus on nimittäin sotkuisempaa puuhaa kuin pölypussin vaihto. Tässä saa pölyt naamalleen. Muissa imureissa pölyt pysyvät pölypussin sisällä. Plussaa Dysonille tulee siitä, että matala lattiasuulake mahtuu vaivatta kaikenlaisten huonekalujen alle. Huono puoli on, että Dyson vie testin koneista eniten tilaa siivouskaapissa. Kaiken kaikkiaan Dyson tuntuu naisten makuun liian eksoottiselta ja monimutkaiselta. Lisävarusteiden määräkin hämmentää. Electroluxissa testaajat pitävät siitä, että lisäsuulakkeet on integroitu yhteen 3in1-suulakkeeseen. Mielessä on perinteiset erilliset suulakkeet, mutta ne kulkevat kätevästi mukana imurin kannen alla. n e t t e 3 /

16 Myyjän mukaan Miele kestää jopa 150 kilon painon. Malin ja Mia testaavat. >> Käyttöohjeita ei saa olla liikaa Testaajat pitävät eniten Mielen käyttöohjeista, koska ne ovat lyhyet ja selkeät. Electroluxinkin ohjeet ovat selkeät, sillä jokainen asia on selvitetty kuvan kanssa omalla aukeamallaan. Naisten mielestä käyttöohjeessa on liian paljon luettavaa. Dysonin ohjeet ovat puolestaan liian niukat. Sofia ja Mia valitsisivat testin imureista kotiinsa Electroluxin. Sen kahva tuntuu kaikkien mielestä mukavimmalta käteen. On kätevää, kun imurin imutehoa voi säätää kahvassa olevan kaukosäätimen avulla. Kestääköhän elektroniikka? Meneeköhän koko imuri vaihtoon, jos kaukosäädin lakkaa toimimasta, naiset pohtivat. Käyttöohjeiden mukaan imuria voi käyttää ilman paristolla toimivaa kaukosäädintäkin. Imutehoa ei kuitenkaan voi säätää, vaan imuri vetelee aina täysillä. Malin pitää eniten Mielestä, sillä se on tutuin ja helppokäyttöisin. Imuri pyörähtelee muita ketterämmin lattialla. Testin muissa imureissa ei olekaan laakeroituja pyöriä. T E S T I Miele S 5281 Liitäntäteho: W. Mitattu max W. Tunnin imurointi täydellä teholla maksaa 19 senttiä*. Pölypussin tilavuus: 4,5 l Toimintasäde: 10 m. Mitattu 9,45 m. Johdon pituus: 6,5 m Imurin paino (ilman varusteita): 6,0 kg Äänen voimakkuus: 76 db Takuu: 2 vuotta Hinta: 219 euroa Vaasan Gigantissa elokuussa 2010 Plussaa: Liikkuu ketterästi laakeroitujen pyörien ansiosta. Ei monimutkaisia säätöjä: helppo käyttää. Miinusta: Ulkonäkö on testin muihin imureihin verrattuna hivenen vanhanaikainen. Mattosuulake kääntyy jäykästi. Electrolux Z8860 Liitäntäteho: W. Mitattu max W. Tunnin imurointi täydellä teholla maksaa 18,6 senttiä*. Pölypussin tilavuus: 5 l Toimintasäde: 12 m. Mitattu 11,85 m. Johdon pituus: 9 m Imurin paino (ilman varusteita): 7,1 kg Äänen voimakkuus: 73 db Takuu: 2 vuotta Hinta: 359 euroa Expert Vaasassa elokuussa 2010 Plussaa: Testin hiljaisin. Paras muotoilu. Imutehoa voi säätää kahvassa olevalla kaukosäätimellä. Miinusta: Imutehon kaukosäätö vaatii toimiakseen patterin. Kuluttaa sähköä, aina kun johto on pistorasiassa (Stand by -tila). Dyson DC20 All Floors Liitäntäteho: W. Mitattu max W. Tunnin imurointi täydellä teholla maksaa 18,6 senttiä*. Pölysäiliön tilavuus: 2 l Toimintasäde: 10 m. Mitattu 9,15 m. Johdon pituus: 6,5 m Imurin paino (ilman varusteita): 6,1 kg Äänen voimakkuus: 80 db Takuu: 5 vuotta Hinta: 389 euroa Tekniset Vaasassa elokuussa 2010 Plussaa: Ympäristöystävällinen ja käyttökustannuksiltaan testin edullisin, sillä imuriin ei tarvitse ostaa pölypusseja eikä suodattimia. Matala suutin mahtuu hyvin huonekalujen alle. Miinusta: Imuri vie kaapissa paljon tilaa, sillä sitä ei voi säilyttää pystyssä. Kova ja vinkuva ääni. Imutehoa ei voi säätää. Sähkön hinta laskelmissa on 10 snt/kwh. Äänitaso mitattiin 1,5 metrin päästä imurista, kun lattiaa imuroitiin täydellä teholla. 16 n e t t e 3 /

17 Lämmitä oikein Teksti: Lyhennetty Lämmitä oikein oppaasta, Adato. Kuvitus Anne Vuorela Suurin osa kodin energiasta kuluu lämmitykseen. Noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta menee kotien lämmittämiseen. Näillä vinkeillä voit torjua ilmastonmuutosta ja pitää energialaskusi kurissa. 1. Aloita mittaamalla huoneiden lämpötilat. Taloudellinen, mutta silti viihtyisä lämpötila on C. Makuuhuoneissa riittää C. Yhden asteen pudottaminen huonelämpötilasta säästää noin viisi prosenttia lämmityskuluissa. Vedä jalkaan villasukat, jos palelet. 2. Tarkista, että ilmanvaihto on säädetty oikein. Älä tuuleta lämpöä ulos. Ilmanvaihtokoneen puhallusnopeuden päivittäinen säätö asumistarpeen mukaan voi vähentää kokonaisenergiatarvetta jopa kwh vuodessa. 3. Toimivatko patterien termostaatit? Älä peitä termostaatteja verhoilla tai huonekaluilla. 4. Vertaa kotisi energiankulutusta keskikulutuslukuihin. Suuntaa antavia tietoja saat esimerkiksi Sähkötohtorilta, jonka vastaanotolle pääset Vaasan Sähkön kotisivuilta kohdasta Asiakaspalvelu/Rakentajapalvelu/Sähkötohtori. 5. Nopea ristivetotuuletus on energiatehokas tapa tuulettaa. Ilma vaihtuu ja raikastuu, mutta talon rakenteet eivät ehdi jäähtyä. 6. Tarkista vuosittain ovien ja ikkunoiden tiivisteiden kunto ja vaihda ne tarvittaessa. Jos tiivisteet eivät ole kunnossa, tehokas ilmanvaihto voi aiheuttaa vedontunnetta. 7. Paukkupakkasilla kannattaa sytyttää tuli takkaan tai uuniin, jos sellainen on talossa. Varaavan tulisijan käyttö voi vähentää muun lämmitysenergian tarvetta prosenttia. Käytä vain kuivia polttopuita. 8. Käytä keväällä hyväksesi aurinkoenergiaa. Vedä verhot sivuun päivällä, mutta muista sulkea illalla, ettei lämpö karkaa lasin kautta. 9. Puhdista ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten, kun puhdistat sen säännöllisesti. Puhdista myös pumpun ulkopuoliset osat, sillä lika voi haitata ilman virtausta. Älä käytä ilmalämpöpumpun automaattitoimintoa lämmityskaudella. Lämpöpumppu voi nimittäin ruveta jäähdyttämään, kun sytytät tulen takkaan ja sähkönkulutus kasvaa säästön sijaan. 10. Kylpyhuoneen sähköiset lämmittimet, kuten pyyhekuivain ja lattialämmitys, kasvattavat helposti sähkölaskua. Mitä lämpimämpänä laitteet pidetään, sitä enemmän kuluu sähköä. Sopiva lämpötila muovimatolla on 23 C, laatta- ja kivilattialla 24 C. Pidä kylpyhuoneen ovi suljettuna, ettet lämmitä lattialämmityksellä muuta huoneistoa. 11. Lämmin vesi on kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Älä lotraa suihkussa äläkä pidä varaajan lämpötilaa liian korkeana. Lämpimän käyttöveden oikea lämpötila on C. 12. Ajasta auton lämmitys pakkasasteiden mukaan. Pikkupakkasilla riittää puoli tuntia. n e t t e 3 /

18 LY H Y E S T I Kuvat Hannu Rintala Westenergy Oy Ab:n peruskivi muurattiin Peruskiven sisään muurattiin lehtiä, kolikoita, rakennussuunnitelmia ja perustamisasiakirjan sisältävä lieriö. Paikallisten lehtien lisäksi lieriöön sujautettiin myös Helsingin Sanomat ja Vaasan Sähkön Nette-lehti. Jätteet polttamalla energiaksi muuttavan Westenergyn jätevoimalan peruskivi muurattiin juhlavin menoin Mustasaaressa 7. syyskuuta. Rakennuksen on määrä valmistua vuonna Energiantuotanto käynnistyy viimeistään vuoden 2013 alussa. Roskista tuotetulla energialla katetaan kolmasosa Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon tarvitsemasta energiasta. Lisähyötynä syntyy sähköä noin kaupunkiasunnon tarpeisiin. Jätevoimala valmistuu optimaaliseen aikaan, sillä päästöoikeuksien pelisäännöt tiukkenevat vuoden 2012 lopussa Kioton sopimuskauden päättyessä, Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna totesi tilaisuudessa. Vaasan Sähkö voi Westenergyn jätevoimalan ansiosta vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Jätevoimalan liittämiseksi kaukolämpöverkkoon on rakennettava noin seitsemän kilometriä uutta kaukolämpölinjaa. Westenergy Oy Ab on viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön jätevoimala. Se polttaa valmistuttuaan vuosittain tonnia 50 kunnan alueelta kerättävää jätettä. Toiminta-alue ulottuu Kristiinankaupungista Ylivieskaan. Jätevoimala rakennetaan 7 hehtaarin tontille. Rakennuksesta tulee 160 metriä pitkä ja 42 metriä korkea. Piippu kohoaa 75 metriin. Rakennuksen pinta-ala on neliötä. Rakennushanke maksaa kaikkiaan noin 135 miljoonaa euroa. Sähkön alkuperä Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön tuottamiseen on vuonna 2009 käytetty: Uusiutuvia energialähteitä 19,3 % - vesi- ja tuulivoima - puupolttoaineet - uusiutuvat jätepolttoaineet Ydinvoimaa 35,0 % Nimityksiä Fossiilisia energialähteitä 45,7 % - maakaasu - kivihiili - turve - öljy Vuonna 2009 Vaasan Sähkön sähkönhankinnan fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyneet hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 344 g/kwh. Hankkimamme sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 1,0 mg/kwh. Myymästämme sähköstä 10,2 % on hankittu sähköpörssistä ja 0,0 % ETA-alueen ulkopuolelta. Tuulisähköasiakkaille myymämme sähkö on tuotettu Korsnäsin ja Ajoksen tuulivoimapuistoissa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä on 0,8 %-yksikköä myyty ympäristösähkönä. Ari Salo Vaasasta on nimitetty yleissuunnittelijaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Kai Pokela Laihialta on nimitetty rakennuttajaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Teemu Heinänen Vaasasta on nimitetty kaukolämpöasentajaksi kaukolämpöyksikköön. 18 n e t t e 3 /

19 R i s t i k k o Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sähkönkulutusmittareita. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Päivi Lepistö, Laihia Kalervo Nurmi, Kangasala Edellisen ristikon ratkaisu. n e t t e 3 /

20 distystä! O S A L L I S T U K I L PA I L U U N V O I TA S Ä H K Ö Ä! E-lasku on tätä päivää. Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut. E-laskun hoitamiseen riittää hyväksyntäklikkaus eräpäivään mennessä omassa verkkopankissasi. Ei enää lomakkeiden käsittelyä ja pitkien viitenumeroiden naputtelua! E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. Tarvitset vain Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka löydät laskulomakkeelta. Toimi nyt! Kaikki jotka maksavat sähkölaskunsa e-laskuna ensivuoden tammikuun lopussa, voivat voittaa kilowattituntia energiaa. Klikkaa itsesi tähän päivään ja voita kwh! Tee e-laskusopimus kanssamme ennen , niin osallistut kwh:n energiapotin arvontaan. (Ei koske sähkönsiirtoa.) Matti Meikäläinen 1. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero. 2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. 3. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. 4. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin. 5. Näet laskun verkkopankissasi. 6. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. 7. Lasku arkistoituu verkkopankkiin.

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%)

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) 8M/1M Full 24M/1M Kunnat 1M/512k 2M/512k rate Full rate Forssa 35,47 37,50 44,62 50,72 Humppila 35,47 37,50 44,62 50,72 Jokioinen 35,47 37,50 44,62 50,72 Kylmäkoski 35,47

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Leppävirta Heinävesi Varkaus Kuntatalouden tunnusluvut Joroinen Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus 19.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht.

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä VM/KAO/vs, 12.12.2013 Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 2013 tasolla UUSI NYKYINEN UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 2012 YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as /as /as

Lisätiedot

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200.00 246.00 005 Alajärvi 400.00 492.00 009 Alavieska 100.00 123.00 010 Alavus 400.00 492.00 016 Asikkala 300.00 369.00 018 Askola 100.00 123.00 019 Aura 100.00 123.00 035 Brändö 200.00 246.00

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 7.2.2012 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 29.12.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Ekomaksu ja jätteiden tyhjennysvälin enimmäispituus kunnittain Kunta Eko-, perus-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu,

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.) Luetteloa tarkistetaan piirijärjestöjen esityksestä tarvittaessa,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM Vastausaika 26.1.2016 10:42:11 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen

Lisätiedot

Kaupunginhallituslkunnanhallitus

Kaupunginhallituslkunnanhallitus M '.. Dnro 7, Kaupunginhallituslkunnanhallitus Kirjaamo, jotka määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Tämän mukaisesti Kansaneiäkølait s pyytää kuntanne lausuntoa alla tarkemmin

Lisätiedot

Myynti@antennilinja.fi

Myynti@antennilinja.fi VHF Pro-antenniasentajat päivitys 28.04.2016 Antenniurakoitsija Toimipaikka Puhelin Sähköposti Toimialue Antennilinja Oy 00320 Helsinki 0400 570 160, 0400 578 076 Myynti@antennilinja.fi Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland %

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland % Vuosi / År 2009 Uusimaa Nyland % Espoo Esbo 25 Hanko Hangö 35 Helsinki Helsingfors 25 Hyvinkää Hyvinge 41 Inkoo Ingå 39 Järvenpää Träskända 39 Karjalohja Karislojo 50 Karkkila Högfors 50 Kauniainen Grankulla

Lisätiedot

Kuntakatsaus 2014. Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta:

Kuntakatsaus 2014. Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Koulutus Kunnallistalous Maa-, metsä- ja kalatalous

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntakatsaus 2013. Kuntakatsaus 2013

Kuntakatsaus 2013. Kuntakatsaus 2013 Kuntakatsaus 213 Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Koulutus Kunnallistalous Maa-,

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Vuoden 2015 alussa toteutuneet kuntaliitokset: Lavia ja Pori > Pori Maaninka ja Kuopio> Kuopio Tarvasjoki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Raision kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petra Määttänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013

Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013 Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013 Yleisiä havaintoja Tilanne näyttäytyy varsin sekavana.» Heijastaa uudistusten keskeneräisyyttä Kuntien ilmoitukset poikkeavat varsin usealla

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot