Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa"

Transkriptio

1 nette VAASAN SÄHKÖN ASIAK A SLEHTI 3/2010 Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa Tuuli tuo työtä Testissä imurit

2 A S I A K A S PA LV E L U T I E D O T TA A Asiakaspalvelu Puhelin: Sähköposti: S I S Ä L LY S Uudet sähköntoimitus-, myynti- ja verkkopalveluehdot voimaan alkaen Vaasan Sähkö Oy ottaa käyttöön uudet sähköntoimitus- ja myyntiehdot ja Vaasan Sähköverkko Oy uudet verkkopalveluehdot. Ehdot ovat Energiateollisuus ry:n suosittelemat ja kuluttajaviranomaisten hyväksymät. Uudet asiakkaan sopimukseen liittyvät ehdot ovat tämän lehden liitteenä. Merkittävimmät uudistuneen lainsäädännön aiheuttamat muutokset ovat: Mittausta ja laskutusta koskevat kohdat on päivitetty valtioneuvoston asetuksen mukaiseksi. Etämyynnin peruuttamisoikeutta koskevaa kohtaa on selvennetty. Toimitusvelvollisuuden määritelmä on muutettu sähkömarkkinalain mukaiseksi. Merkittävimmät olosuhteiden olennaisen muuttumisen, vanhentuneiden sopimus- ja hinnoittelujärjestelyiden uudistamisen ja energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävät muutokset ovat: Mittaus- ja laskutusvirheen perintää/hyvitystä koskevat aikarajat on tarkistettu. Laskutuksessa käytetään 14 vuorokauden maksuaikaa. Sähkön toimitustavan ja laadun virhettä käsitteleviä kohtia on täsmennetty asiakkaan vastuiden osalta. Sähkön myynti-/verkkopalvelu voidaan aloittaa aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua myynti-/verkkosopimuksen tekemisestä, jollei muuta ole sovittu. Käyttäjälle on sisällytetty velvollisuus kertoa myynti-/sähköntoimitussopimukseen vaikuttavista muutoksista. Kuluttajalla on 30 päivän ajan ehtojen muutoksesta tiedon saatuaan oikeus irtisanoa sopimus kahden viikon irtisanomisajalla. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava aika on 15 päivää. Irtisanomisoikeus ei koske asiakkaita, joilla on määräaikainen sopimus. Näille asiakkaille uudet sopimusehdot tulevat voimaan heti nykyisen sopimuskauden päättyessä. ette Tuuli tuo työtä 4 6 Peltojen keskelle nousee talo Pääkirjoitus Tuuli tuo työtä Peltojen keskelle nousee talo Sähkö on Suomessa yhä edullista Vaasan Sähkön asiakkaita on ympäri Suomea Tarja ja Antti asuvat Topeliuksen maisemissa Nette testasi imurit Lämmitä oikein Lyhyesti Ristikko Osallistu kilpailuun voita sähköä! VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa Numero: 3/2010 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: (06) Asiakaspalvelu: avoinna klo Vikailmoitukset: (06) (24 h) Faksi: (06) Internet: ISSN: Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: 14 Nette testasi imurit Hannu Rintala Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Oy Litoset Ab Katja Lösönen

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Hannu Linna toimitusjohtaja Näkökulma lämmön verottamiseen Tätä pääkirjoitusta kirjoitettaessa energiaverokeskustelu on pääaiheena kaikissa medioissa. Viestini keskusteluun on entinen: lainsäätäjän nopeat äkkiliikkeet aiheuttavat vahinkoa ja tulevat kalliiksi sekä energiayhtiöille että energian käyttäjille. Esitetyn suuruiset veronkorotukset yhteiskunnan pääomavaltaisimmalla toimialalla, mitä energia-ala on, eivät yksinkertaisesti saisi kuulua kehittyneen yhteiskunnan keinovalikoimiin. Olisi rehtiä vaikka näin jälkikäteen myöntää, että kansaneläkemaksun poiston vaikutusten kompensoimisessa energiaverotuksella syntyi ylilyönti jo keväällä Keskeinen tavoite näilläkin energiaveroilla on kerätä rahaa. Ympäristö- tai ilmastoperusteet eivät tehdyillä linjauksilla mitenkään tahdo istua verojen perusteiksi. Lämpö on Suomessa oivallinen verotuskohde, koska ilmaston takia lämmitystarvetta ei edes keskipitkällä aikavälillä pääse pakoon. Erityisesti yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on Suomessa jo vanha juttu. Se on kilpailukykynsä takia aivan erityisen oivallinen verotuskohde. Kilpailukyky tulee siitä, että polttoaineesta saadaan energiaksi eurooppalaisen lauhdevoimalan 40 %:n sijasta 90 %, kun sähkön yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Maailmalla tätä Suomen mallia ihastellaan, mistä kansainväliset energiatehokkuuspalkinnot ovat osoituksena. Jos kaukolämpö keksittäisiin Suomessa nyt, se olisi sähkön tuotantoon yhdistettynä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ja energiatehokkuuden parantamisen supertyökalu. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaisi investointitukea mittaviin projekteihin kaukolämpöverkon rakentamiseksi eri kaupungeissa. Voimalaitoksia muutettaisiin soveltuviksi yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottamiseen. Syntymässä olevan energiaveroratkaisun jälkeen olemme hyvin lähellä tilannetta, että veron välttämiseksi voimayhtiön kannattaa jatkossa päästää voimalaitoksessa syntynyt lämpö vesistöön ja imaista se lämpöpumpulla takaisin. Verosäästöllä ja TEM:n hyvinkin todennäköisellä investointituella hanke lienee myös voimayhtiölle kannattava. Onko energia-alan monimutkaisten ja varsinkaan päällekkäisten ohjausmekanismien synnyttämä kokonaisuus järkevä? Tulipahan mieleen, kun neuvostoaikana itärajan takana kerrottiin lehmille syötettävän leipää. Tukitalouden viidakoissa leipä tuli kolhoosilla viljaa edullisemmaksi. 70-luvulla juttu nauratti täällä Suomessa. Myrskytöntä syksyä n e t t e 3 /

4 EPV Tuulivoiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto listaa tuulivoiman edut: Se kasvattaa energiaomavaraisuuttamme, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisää alueellista hyvinvointia. Tuuli tuo työtä Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki ja Vaasan Sähkön arkisto 4 n e t t e 3 /

5 Tomi Mäkipelto ei puhu kiihkeästi tuulivoiman puolesta, vaikka on EPV Tuulivoiman toimitusjohtaja. Tuuli on vain yksi energiantuotantotapa muiden joukossa. Se on hyvä tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä energiaomavaraisuutta. Tuuli on suomalaisille vielä outo energianlähde. Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto Vaasan lähellä Korsnäsissä alkoi tuottaa sähköä neljällä 200 kw:n tuulivoimalallaan 19 vuotta sitten, marraskuussa Yhä toimivan puiston omistaa nykyään Vaasan Sähkö. Muu maailma on käyttänyt tuulen energiaa kauemmin. Suhteellisesti pisimmällä ovat tanskalaiset, joiden sähkönkulutuksesta lähes viidesosa katetaan tuulella. Saksalla, Espanjalla ja Italialla on määrällisesti eniten tuulivoimakapasiteettia Euroopan unionin alueella. Euroopan ulkopuolella tuulivoimaa on asennettu eniten Yhdysvaltoihin, mutta kiivainta tuulivoimarakentaminen on viime vuosina ollut Kiinassa. Uusi asia pelottaa Suuri osa ihmisistä pitää tuulivoimaa periaatteessa hyvänä asiana, mutta heitä pelottaa, miten tuulivoimalat muuttavat omaa asuinympäristöä. Kokemukset esimerkiksi Ruotsista osoittavat, että pelot hälvenevät ja myönteisyys lisääntyy, sitä mukaa kuin tuulivoimaa rakennetaan, Mäkipelto sanoo. Vastustajat pelkäävät tuulivoimaloiden aiheuttavan melua, häilyviä varjoja ja tappavan lintuja. Mäkipelto ei kiistä eikä vähättele vastustajien pelkoja. Ongelmia voidaan kuitenkin minimoida. Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti. Muita rakennelmia tarkemmin. Vai laskeeko joku, montako lintua kuolee lasiseinäisen toimistorakennuksen läheisyydessä, Mäkipelto rinnastaa. Mäkipelto läväyttää pöydälle pinkan pehmeäkantisia kirjoja. EPV Tuulivoiman tavoitteena on rakentaa kymmenen tuulivoimapuistoa. Jokaisesta hankkeesta on syntynyt keskimäärin 300-sivuinen raportti. Raportit ovat luettavissa myös yrityksen Internet-sivuilla. Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto Korsnäsissä alkoi tuottaa sähköä marraskuussa Selvitykset ja keskustelut asukkaiden kanssa vaikuttavat suunnitelmiin. Tuulivoimaloiden sijainti tarkentuu niiden ja lain mukaisien selvitysten mukaan. Hyvinvointia alueille Päästöttömyyden ja omavaraisuuden lisäksi suomalaisilla olisi kolmaskin syy pitää tuulivoimasta. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteisiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Sitoumus merkitsee käytännössä muun muassa sitä, että meidän on rakennettava 700 uutta tuulivoimalaa vuoteen 2020 mennessä. Suomen mittakaavassa tavoite on kova, sillä meillä on nyt noin sata tuulivoimalaa. Mutta esimerkiksi Espanja rakentaa 700 tuulivoimalaa vuodessa. Jotta tavoite toteutuisi, suomalaisten pitäisi hyväksyä tuulivoimalat osaksi maisemaa. Tuulivoimasta kannattaisi pitää ehkä myös siksi, että se tuo rahaa ja hyvinvointia alueelle. Lähitulevaisuudessa muodostuvat tuulivoimakeskittymät hakevat nyt paikkaansa, ja ne päätyvät sinne, missä luvat järjestyvät ja missä ymmärretään tuulivoiman työllistävä ja kunnan verotuloja kerryttävä vaikutus, Mäkipelto arvioi. Tuulivoimala työllistää rakennusaikana suuren joukon ihmisiä sekä suoraan että välillisesti. Jo yksistään EPV Tuulivoiman hankkeet merkitsevät satoja henkilötyövuosia. Faktoja tuulivoimasta Suomi kattaa sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla 0,3 prosenttia. Suomessa on 125 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on 170 MW. Ruotsissa on yli tuulivoimalaa, ja tuulivoimakapasiteetti oli MW vuoden 2009 lopussa. Tuulivoiman maailmanlaajuinen kapasiteetti oli vuoden 2009 lopussa MW. Eniten tuulivoimaa on Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saksassa. Vilkkainta uusien tuulivoimaloiden rakentaminen oli vuonna 2009 Aasiassa. Tuulivoimakapasiteetti Latinalaisen Amerikan maissa (lähinnä Brasiliassa ja Meksikossa) kaksinkertaistui vuoden 2009 aikana. Tuulivoima työllistää maailmanlaajuisesti noin ihmistä. Vuonna 2012 tuulienergian arvioidaan tuottavan toimeentulon yli miljoonalle ihmiselle. Lähteet: VTT:n tuulivoimatilasto elokuu 2010, European Wind Energy Association sekä World Wind Energy Report 2009, WWEA, World Wind Energy Association. n e t t e 3 /

6 Rakennuspalvelupäällikkö Lolan Östman tarkistaa, onko Andersilla ja Jessicalla mukanaan kaikki tarvittavat paperit liittymäsopimuksen tekoa varten. Peltojen keskelle nousee talo Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa energianäkökulmasta Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen 6 n e t t e 3 /

7 Talon rakentaminen kaava-alueen ulkopuolelle vaatii enemmän aikaa ja suunnittelua kuin rakentaminen kaupungissa. Nette seuraa, miten unelma yhteisestä kodista toteutuu. Mustasaarelaiset Jessica Paro ja Anders Burman ostivat helmikuussa tontin Koivulahdesta, joka on yksi Mustasaaren kylistä. Yhteinen koti nousee lähelle molempien synnyinseutuja. Pienellä mäennyppylällä sijaitsevalla tontilla kasvaa puita. Kauempaa katsottuna näyttää siltä, kuin peltomeren keskellä olisi saari. Oikeustieteitä opiskeleva 25-vuotias Jessica on uuden kodin arkkitehti. Hän on suunnitellut huonejaon ja piirtänyt piirustukset. Rakennusinsinööri-isä on antanut hyviä neuvoja ja ollut muutenkin kihlaparin apuna tontilla. Toivottavasti Jessica on onnistunut, Anders naureskelee, mutta toki hänkin on osallistunut suunnitteluun. Sadan neliön autotalli Talosta tulee yksikerroksinen ja L-kirjaimen muotoinen. Siinä on 3 makuuhuonetta, olohuone, yhdistetty työ- ja tv-huone, iso vaatehuone sekä sauna- ja kodinhoitotilat. Neliöitä on 200. Talossa on myös 20-neliöinen kellari. Olohuone on 30 senttimetriä alempana kuin muut tilat. Keittiön ja olohuoneen välissä on takka, ja tulta voi ihailla molemmista suunnista. Olohuoneen sekä Andersin ja Jessican makuuhuoneen ikkunat ovat isot ja katto on korkealla. Jessican ja Andersin talon ja autotallin perustukset ovat jo valmiina. Rakennusten pystytys alkaa marraskuussa. Autotalli on peräti 103-neliöinen. Tilaa tarvitaan, sillä ABB:llä työskentelevä 29-vuotias Anders paljastuu tyypilliseksi insinööriksi: hän pitää kaikenlaisista koneista eikä Jessicallakaan ole mitään niitä vastaan. Tallissa pitää olla tilaa ainakin kahdelle autolle ja vesiskootterille, tulevaisuudessa ehkä myös moottorikelkalle. Paikallinen talopaketti Anders ja Jessica ovat ystävien ja sukulaisten avustuksella muuranneet rakennusten perustukset Leca-harkoista. Talopaketin he ovat ostaneet ystävältään Jonas Nygårdilta, joka rakentaa elementtejä Vallvikin kylässä Mustasaaressa. Jonaksen Active Rakennus Bygg Oy Ab on niin uusi yritys, että Jessican ja Andersin talo on vasta toinen, jonka Jonas rakentaa. Elementit valmistuvat marraskuuksi, ja siihen mennessä tontille pitää saada myös sähköt. Molemmat rakennukset lämmitetään maalämmöllä. Tee liittymissopimus ajoissa Rakentajien kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä sähköyhtiöön, sillä sähkön saaminen tontille voi kestää. Etenkin kaavoittamattomilla alueilla joudutaan usein rakentamaan sähkölinjaa, ja rakentamiseen tarvitaan monenlaisia lupia. Jotta kustannukset eivät yllättäisi, sähköyhtiöltä voi tiedustella jo ennen esimerkiksi tontin ostamista, miten tontille saadaan sähköt. n e t t e 3 /

8 Tilanne näyttää usein maastossa erilaiselta kuin tietokoneen ja karttojen ääressä. Johanna Rajamäki toteaa tontilla käydessään, että sähkölinjalle on keksittävä kolmas reitti. Kaava-alueen ulkopuolelle rakentavien on hyvä ottaa meihin yhteyttä vähintään kahta kuukautta ja asemakaava-alueelle rakentavien vähintään kuukautta ennen kuin he tarvitsevat sähköä, rakentajapalvelupäällikkö Lolan Östman Vaasan Sähköstä sanoo. Useimmat rakentajat tilaavat Lolanin mukaan heti lopullisen liittymän, mutta tontille voi edelleen tilata myös väliaikaista työmaasähköä. Anders ja Jessica ovat olleet hyvissä ajoin liikkeellä. He ovat tavanneet Lolanin ensimmäisen kerran jo heinäkuussa. Kaikki paperiasiatkin ovat kunnossa. Mitä tietoja tarvitaan? Liittymissopimuksen tekemiseen tarvitaan henkilötunnus, liittymispaikan osoite, kopio asemapiirroksesta ja lisäksi kaavoittamattomalla alueella kopio ympäristökartasta. Tärkeää on tietää, minkä kokoinen pääsulake taloon tulee. Liittymismaksu on porrastettu sulakekoon ja sen mukaan, miten kaukana tontti sijaitsee muuntamolta. Edullisinta liittyminen on kaavoitetuilla alueilla. Andersin ja Jessican tontilta on muuntamolle alle 400 metriä. Heidän talonsa pääsulake on 3 X 25 A, joten liittymismaksuksi tulee euroa hinnaston vyöhykkeen 2 mukaan. Sähköjen kytkeminen maksaa lisäksi 80 euroa. Sähköt kytketään, vasta kun sähköurakoitsija on tehnyt meille kytkentäpyynnön, Lolan muistuttaa. Turvallisuussyistä asukkaan pyyntö ei riitä, vaan tilauksen on tultava sähköasennuksista vastaavalta urakoitsijalta. Jos rakentaja ostaa mittarikeskuksen ja asennuksen meiltä, silloin me hoidamme tietysti kytkemisenkin ilman eri ilmoitusta. Liittymismaksu tuntuu Andersista ja Jessicasta aika isolta, mutta maalla kasvaneina he tietävät, ettei sähkön saaminen ole itsestäänselvyys. Kaikki on kallista, kun rakentaa. Mutta maalla asiat nyt vain ovat näin, emmekä me ilman sähköäkään pärjää. Kolmas kerta toden sanoo Lolan lähettää Jessican ja Andersin liittymän tiedot Vaasan Sähköverkkoon Johanna Rajamäelle. Johanna ryhtyy tutkimaan, mitä kautta sähköt kannattaa vetää tontille. Johanna tutkii verkkokarttoja ja tarkastelee muuntopiirien kuormituksia. Jos kuormitus ylittää määrätyt raja-arvot, on joko rakennettava uutta linjaa tai vahvistettava vanhaa. Vaihtoehdot selvitettyään Johannalla on kaksi ehdotusta. Etusijalle Johanna asettaa lyhyemmän reitin, mutta sen haittapuolena on, että ilmajohdot kulkevat naapurin tonttien kautta. Pitempi reitti kulkee metsän ja pellonviertä, mutta tulee kalliimmaksi rakentaa. Thomas West lähtee maastoon katsomaan, ovatko Johannan ehdotukset toteuttamiskelpoisia. Johanna lähtee mukaan, koska maastosuunnittelijat ovat saaneet käyttöönsä uusia laitteita sillä aikaa, kun Johanna oli äitiyslomalla, ja hän haluaa nähdä, miten niitä käytetään. Tontilla selviää, että Johanna joutuu miettimään kolmannen vaihtoehdon. Pitemmän linjan varrelta pitäisi kaataa paljon puita, ennen kuin päästäisiin rakentamaan. Lyhyempi linja taas kulkisi liian läheltä asuinrakennuksia, joten Johanna ja Thomas hylkäävät molemmat vaihtoehdot. Sillä välin on selvinnyt, että Jessican ja Andersin tontin lähellä on muitakin vapaita ja myynnissä olevia tontteja. 8 n e t t e 3 /

9 Jessica on suunnitellut uuden kodin huonejaon ja piirtänyt piirustukset. Koska on mahdollista, että alueelle tulee muitakin rakentajia, päätimme vetää olemassa olevalta pylväslinjalta noin 175 metrin pituisen maakaapelin pihatien reunaa pitkin aina tontin rajalle asti. Tontin rajalle tulee uusi katujakokaappi, Johanna kertoo. Loppumatka tontin rajalta Andersin ja Jessican tontille sähkö kuljetetaan asiakkaan omis- tamaa liittymiskaapelia pitkin. Olemassa olevaa verkkoa vahvistetaan lisäksi, jotta verkon suojaukset ovat kunnossa ja jännite pysyy riittävän korkeana. Jos asukkaita tulee alueelle lisää, voimme hyödyntää myös tontin takana kulkevaa suurjännitelinjaa. Kokonaisuudessaan verkon rakentaminen tontin rajalle asti tulee maksamaan sähköyhtiölle tässä tapauksessa noin euroa. Verkon ylläpito eli korjaus, huolto ja kunnossapito sekä rakentaminen katetaan sähkönsiirtomaksulla. n e t t e 3 /

10 Teksti Anne Kytölä Sähkö on Suomessa yhä edullista Ostovoimaan suhteutettuna suomalaisten kotitalouksien sähkölasku oli viime vuoden lopussa EU-maiden pienin. EU-kansalaiset maksavat sähköstä keskimäärin 16,45 senttiä kilowattitunnilta, kun Suomessa sähkön verollinen hinta on keskimäärin 12,89 senttiä/kwh. Halvimmalla sähkönsä saavat bulgarialaiset (8,18 snt/kwh). Kalleinta sähkö on tanskalaisille (25,53 snt/kwh). Suomen hintoja halvemmalla sähköä myytiin viime vuoden lopussa myös Virossa, Kreikassa, Liettuassa, Latviassa, Ranskassa ja Romaniassa. Kotitaloussähkön kokonaishinta on Suomessa noin 22 prosenttia edullisempaa kuin Ruotsissa (16,46 snt/kwh) ja 18 prosenttia halvempaa kuin Norjassa (15,63 snt/kwh). Eurostat vertailee sähkön hintoja EU-maissa, Norjassa, Turkissa ja Kroatiassa. Hinnat sisältävät sähköenergian ja siirron hinnan lisäksi kaikki verot. Sähköpörssit tehokkaammiksi Pohjoismainen sähköpörssi yhdistyy marraskuussa eurooppalaisiin sähköpörsseihin. Kesällä julkaistuissa uutisissa muutoksen on ennustettu kasvattavan tulevaisuudessa suomalaisten sähkölaskua. Johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä on sitä mieltä, että yhdistymisen vaikutuksia on julkisuudessa dramatisoitu. Käytännössä muutos ei ole suuri eikä yhdistymisestä seuraa automaattisesti hinnankorotuksia. Pörssit eivät sinänsä yhdisty, vaan kyse on laskentajärjestelmien yhdistämisestä. Myös sähkönsiirtoon tarvittavat johdot ovat olemassa jo ennestään. Sähkö on virrannut johtoja pitkin vuosikymmenet, välillä etelään, välillä pohjoiseen. Salomaan mukaan siirto on mennyt kansantalouden kannalta ajoittain väärin päin. Pohjolan ja Keski-Euroopan sähköpörssien tehtävä onkin jatkossa huolehtia siitä, että siirtoyhteyksiä käytetään tehokkaasti. Salomaa huomauttaa myös, että sähköenergian hinta on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksalainen maksaa sähköstään noin kymmenen senttiä enemmän kilowattitunnilta lähinnä erilaisten verojen takia. Salomaan mukaan alueellinen kysyntä ja tarjonta säätelevät jatkossakin sähkön hintaa. Hän arvioi, että kilpailu keskieurooppalaisten sähköntarjoajien kesken lisääntyy. Kilpailu painaa todennäköisesti sikäläistä hintaa alas, ei meikäläistä ylös. Kotitalouksien maksama sähkön kokonaishinta eri maissa snt/kwh Bulgaria 8,18 Viro 9,20 Liettua 9,26 Romania 9,79 Kreikka 10,32 Latvia 10,54 Ranska 12,25 Suomi 12,89 Puola 12,91 Slovenia 13,41 Tsekki 13,94 Iso-Britannia 14,07 Malta 15,13 Slovakia 15,60 Norja 15,63 Portugali 15,94 Unkari 15,96 Kypros 16,42 Ruotsi 16,46 Espanja 16,84 Hollanti 18,50 Irlanti 18,55 Luxemburg 18,82 Itävalta 19,09 Saksa 22,94 Tanska 25,53 Lähde: Eurostat Data in Focus 22/ n e t t e 3 /

11 Vaasan Sähkön asiakkaita Teksti Anne Kytölä on ympäri Suomea Vaasan Sähkön asiakaskunta on kasvanut viime vuosina nopeasti. Edullinen sähkön hinta on monille suurin syy vaihtaa sähköyhtiötä. Myyjän vaihdon syynä saattaa olla myös se, että vanhan yhtiön asiakaspalveluun on ollut vaikea saada yhteyttä tai laskutuksessa on ollut ongelmia, yksityismyyntitiimin esimies Ulla Hissa kertoo. Tyytyväinen asiakas tuo usein mukanaan muitakin. Sana kiirii, ja samalta kadulta saattaa olla useita asiakkaita. Taulukkoon on koottu Vaasan Sähkön jakeluverkon ulkopuoliset asiakkaat käyttöpaikkojen mukaan suuruusjärjestyksessä. Käyttöpaikka tarkoittaa paikkaa, jossa käytetään Vaasan Sähköltä ostettua sähköä. Se ei siis kerro suoraan yksittäisten asiakkaiden määrää, sillä yhdellä asiakkaalla voi olla useita käyttöpaikkoja. Kunnissa esimerkiksi jokainen koulu on oma käyttöpaikkansa. Yksityiset ostavat sähköä paitsi kotiin, usein myös vapaa-ajan asunnolle. Vaasan Sähkön jakeluverkkoalueen ulkopuoliset sähköasiakkaat kunnittain Espoo 1996 Oulu 1533 Rovaniemi 1275 Tampere 951 Helsinki 860 Turku 789 Riihimäki 705 Kirkkonummi 695 Kurikka 690 Hämeenlinna 682 Jyväskylä 651 Salo 640 Vantaa 625 Nokia 613 Kauhajoki 555 Kittilä 544 Vihti 532 Kuusamo 507 Hyvinkää 481 Kajaani 479 Nurmijärvi 461 Lohjan kaupunki 457 Närpiö 444 Järvenpää 434 Tuusula 384 Rauma 377 Kaarina 359 Eura 353 Kristiinankaupunki 334 Kangasala 325 Kouvola 325 Ylöjärvi 312 Seinäjoki 297 Forssa 292 Haukipudas 285 Raahe 272 Ilmajoki 271 Jämsä 271 Joensuu 270 Hausjärvi 257 Sastamala 255 Lieto 253 Lahti 252 Tornio 252 Teuva 250 Kuopio 248 Raasepori 246 Lempäälä 242 Länsi-Turunmaa 237 Lapua 227 Loppi 226 Kiiminki 221 Janakkala 217 Raisio 196 Kemijärvi 184 Inari 183 Isokyrö 183 Pirkkala 177 Kempele 173 Mäntsälä 173 Laukaa 171 Pori 166 Uusikaupunki 159 Kemi 158 Kolari 155 Heinola 151 Säkylä 149 Sodankylä 146 Lappeenranta 144 Siilinjärvi 143 Sotkamo 142 Akaa 139 Masku 133 Jalasjärvi 132 Hattula 131 Pudasjärvi 131 Mänttä-Vilppula 129 Varkaus 127 Padasjoki 126 Nivala 122 Iisalmi 121 Oulainen 121 Saarijärvi 119 Nummi-Pusula 114 Orivesi 114 Enontekiö 112 Pöytyä 110 Savonlinna 110 Karijoki 108 Muurame 107 Alavus 106 Virolahti 104 Suomussalmi 102 Naantali 101 Liminka 100 Kalajoki 96 Laitila 95 Hämeenkyrö 94 Kuhmo 93 Paimio 93 Haapavesi 92 Pieksämäki 92 Keminmaa 90 Kauhava 88 Oulunsalo 87 Pello 86 Ranua 86 Somero 86 Kemiönsaari 85 Salla 84 Hollola 81 Rusko 80 Mynämäki 79 Siuntio 78 Hanko 77 Haapajärvi 76 Posio 76 Mikkeli 75 Kokemäki 74 Kotka 74 Ulvila 74 Muhos 73 Miehikkälä 71 Kokkola 70 Kankaanpää 69 Loimaa 69 Pälkäne 68 Kuortane 66 Kaskinen 64 Leppävirta 64 Karkkila 63 Lappajärvi 60 Asikkala 59 Hyrynsalmi 59 Parkano 59 Keuruu 58 Köyliö 58 Inkoo 56 Pelkosenniemi 56 Siikajoki 56 Taivalkoski 56 Vöyri-Maksamaa 56 Valkeakoski 55 Kauniainen 54 Nastola 54 Pyhäjoki 54 Urjala 54 Ikaalinen 53 Porvoo 53 Viitasaari 53 Aura 51 Tarvasjoki 51 Vaala 51 Nousiainen 50 Ruovesi 50 Karstula 49 Liperi 48 Nilsiä 48 Paltamo 47 Pyhäntä 47 Vesilahti 47 Oravainen 46 Tyrnävä 46 Virrat 44 Siikalatva 43 Petäjävesi 42 Merikarvia 41 Tammela 40 Artjärvi 39 Kontiolahti 39 Lieksa 39 Myrskylä 39 Pyhäranta 39 Reisjärvi 39 Simo 39 Ylitornio 39 Isojoki 38 Jokioinen 38 Sysmä 38 Ähtäri 38 Puolanka 36 Evijärvi 35 Maaninka 35 Pihtipudas 35 Sauvo 35 Harjavalta 34 Kärsämäki 34 Lapinlahti 34 Vehmaa 34 Karttula 33 Uurainen 33 Äänekoski 33 Kuhmoinen 32 Marttila 32 Pyhäjärvi 32 Tervola 32 Joutsa 31 Juankoski 31 Noormarkku 31 Orimattila 31 Ylivieska 31 Hamina 30 Imatra 30 Eurajoki 29 Huittinen 29 Loviisa 29 Taivassalo 29 Nakkila 28 Savukoski 28 Utsjoki 28 Luvia 27 Suonenjoki 27 Töysä 27 Kiuruvesi 26 Kustavi 26 Puumala 26 Kannonkoski 25 Kärkölä 25 Mäntyharju 24 Hartola 23 Muonio 23 Sonkajärvi 23 Taipalsaari 23 Juva 22 Kinnula 22 Perho 22 Ristijärvi 22 Ristiina 21 Vihanti 21 Juupajoki 20 Pornainen 20 Ruokolahti 20 Sipoo 20 Utajärvi 20 Askola 19 Karjalohja 19 Kerava 18 Nurmes 18 Pietarsaari 18 Rautalampi 18 Vieremä 18 Hailuoto 17 Kangasniemi 17 Kitee 17 Hankasalmi 16 Jämijärvi 16 Konnevesi 16 Koski tl 16 Iitti 15 Kihniö 15 Kivijärvi 15 Soini 15 Kyyjärvi 14 Pielavesi 14 Pomarkku 14 Uusikaarlepyy 14 Ypäjä 14 Humppila 13 Kerimäki 13 Kiikoinen 13 Luumäki 13 Oripää 13 Ilomantsi 12 Keitele 12 Kylmäkoski 12 Lavia 12 Merijärvi 12 Sulkava 12 Alavieska 11 Vähäkyrö 11 Ii 10 Kaustinen 10 Kuhmalahti 10 Pertunmaa 10 Polvijärvi 10 Savitaipale 10 Kaavi 9 Karvia 9 Kesälahti 9 Outokumpu 9 Pedersöre 9 Rantasalmi 9 Tohmajärvi 9 Varpaisjärvi 9 Vesanto 9 Lumijoki 8 Sievi 8 Tuusniemi 8 Honkajoki 7 Pernaja 7 Pyhtää 7 Kannus 6 Pukkila 6 Punkalaidun 6 Tervo 6 Yli-Ii 6 Himanka 5 Hämeenkoski 5 Multia 5 Suomenniemi 5 Toivakka 5 Valtimo 5 Hirvensalmi 4 Joroinen 4 Juuka 4 Kruunupyy 4 Lemi 4 Liljendal 4 Punkaharju 4 Rautjärvi 4 Alajärvi 3 Heinävesi 3 Luhanka 3 Luoto 3 Rautavaara 3 Toholampi 3 Enonkoski 2 Lapinjärvi 2 Lestijärvi 2 Ruotsinpyhtää 2 Rääkkylä 2 Vimpeli 2 Ylämaa 2 Halsua 1 Parikkala 1 Siikainen 1 Vampula 1 Yhteensä n e t t e 3 /

12 Teksti Anne Kytölä Kuvat Marjaana Malkamäki Tarja ja Antti asuvat Topeliuksen Neten juttusarjassa Hauskat kylännimet on vuorossa Ruutana, Kangasalan kylä, Tampereen lähellä. Tarja ja Antti Viitasen punatiilisen omakotitalon nurkalla havisee historia: Topelius kirjoitti 157 vuotta sitten parin sadan metrin päässä tunnetun runonsa Kesäpäivä Kangasalla. Topelius tuli Kangasalalle kesäkuussa 1853 pakoon Helsingissä riehuvaa koleraepidemiaa. Kuulu runo syntyi Franssilan kartanon ullakkohuoneessa, kun Topelius oli käynyt ihailemassa Haralanharjun maisemia luvulta peräisin olevassa kartanossa ovat asuneet myös Tarjan isoisä ja isä, ja Tarjakin on syntynyt siellä. Meidät vihittiinkin Antin kanssa siinä samassa salissa 1975, Tarja kertoo. Sulho vei vaimonsa kotikaupunkiinsa Tampereelle, mutta viiden vuoden päästä pariskunta palasi Ruutanaan. Koti rakennettiin Franssilan kartanosta lohkaistulle tontille. 17 vuotta asuttiin peltojen keskellä yksin. Meillä ei ollut katuvalojakaan ihan lähellä, Antti muistelee. Franssilan kartano jäi isoisän kuoleman jälkeen Tarjan poikamiessedälle, ja hänen kuoltuaan suku luopui tilan omistuksesta. Suojeltu kartano piharakennuksineen elelee elämäänsä tuuhean tuija-aidan takana, mutta tilan viljapellot ovat kadonneet omakotitalojen alle ja Viitaset ovat saaneet naapureita. Viitaset rakennuttivat itsekin uuden talon nykyisen kotinsa vanhan talon viereen. Öljykattilan tilalle tuli sähkölämmitys, ja saunakin lämpenee nyt helposti sähköllä. Peruspalvelut omasta kunnasta Noin asukkaan Ruutanan keskusta on nähty äkkiä: Siwa, pankkiautomaatti ja parturi, jossa Antti ja Tarja käyvät leikkauttamassa hiuksensa. Kylän elämästä kertoo lappusia pursuileva ilmoitustaulu. Joku kaipaa kadonnutta maatiaiskissaa Tikrua. Kangasalan mieslaulajat etsivät joukkoonsa uusia laulajia. Tarja haluaisi, että Antti menisi mukaan, mutta Antti on toista mieltä. Laulut on laulettu, Antti ilmoittaa. Ääntä kyllä löytyisi, sillä pikkupoikana Antti lauloi Tampereen poikakuorossa ja kävi esiintymässä Kekkosellekin Tamminiemessä. Viitasten mukaan Kangasalalta saa kaikki peruspalvelut, mitä ihminen tarvitsee. Kirkonkylään eli Kangasalan keskustaan on Viitasten kotoa kymmenen kilometriä ja kaupunkiin (Tampereelle) alle 20 kilometriä. Rauhallinen elinympäristö on Antin ja Tarjan mielestä parasta vastapainoa työelämän hulinalle. Tarja on terveydenhoitoalalla, Antti jäi viisi vuotta sitten selkävaivojen takia eläkkeelle palomiehen ammatistaan. 12 n e t t e 3 /

13 maisemissa Maaseudulla on ollut hyvä kasvattaa myös pojat Kalle ja Lauri aikuisiksi. He asuvat nyt perheineen pääkaupunkiseudulla. Tarjalla ja Antilla on kaksi lastenlasta, Kaisa ja Annika. Pojat kävivät samaa koulua kuin minä ja isäni. Samassa Ruutanan koulussa käyn edelleen jumpalla, Tarja kertoo. Topeliusta ihastuttanutta Haralanharjua ympäröi monta vesistöä: Vesijärvi, Längelmävesi, Roine ja Kirkkojärvi. Näkötorni on jouduttu tuhopolttajan takia rakentamaan kolme kertaa: 1895, 1932 ja Tarja ja Antti Viitanen ovat olleet Vaasan Sähkön asiakkaita vuodesta >> Tarjan ja Antin kotona on paljon vanhoja huonekaluja ja muita esineitä. Osa on Franssilan kartanosta, osa Antin lapsuudenkodista. >> Seinällä on valokuva Franssilan kartanosta. Mustavalkoinen kuva on muutettu jälkikäteen värikuvaksi käsin maalaamalla. >> << Antti osti moottoripyörän jäätyään eläkkeelle. Pariskunta tekee sillä etenkin Lapin reissuja. n e t t e 3 /

14 Imureita testasivat Sofia Persson, Mia Hinders ja Malin Nyström 14 n e t t e 3 /

15 N e t t e t e s ta s i i m u r i t Teksti Anne Kytölä Kuvat Ann-Sofi Berg Älä osta imuria wattien perusteella Testiin valittiin kaksi pölypussillista ja yksi pölypussiton imuri. Sofian mielestä Dyson oli mielenkiintoinen mutta kaikkine lisävarusteineen melko hämmentävä laite. Älä haksahda pölynimurikaupoilla wattien vertailuun. Toisin kuin yleensä luullaan, liitäntäteho ei kerro imutehosta. Imuri vie vain enemmän sähköä, mitä muhkeammin watteja on. Osa valmistajista ilmoittaa erikseen myös imutehon, mutta käytännössä kuluttaja ei pysty vertailemaan imureiden imutehoja. Letkun kiinnityskohdasta mitattu lukema ei kerro koko totuutta, sillä myös letku ja suuttimen muotoilu vaikuttavat imutehoon. Imurin ostoon kannattaakin valmistautua listaamalla omat toiveet: millaisia suuttimia tarvitsee, onko imuria kanniskeltava esimerkiksi portaissa, kuinka pitkä johdon pitää olla, millaiset säilytystilat imurille on. Tutki jo kaupassa, osaatko koota imurin ja vaihtaa suulakkeita, pölypussin ja suodattimet. Nette testasi kolmea hieman kalliimpaa imuria: Miele S 5281, Electrolux Z8860 ja Dyson DC20 All Floors. Dysonissa ei ole ollenkaan pölypussia. Pöly kerätään keskipakoisvoimaa hyväksikäyttäen irrotettavaan ja pestävään pölysäiliöön. Mielessä on käytettävä Mielen omia pölypusseja ja suodattimia. Electroluxiin sopivat moniin muihinkin imurimerkkeihin käyvät S-bagit, joita voi ostaa tavarataloista. Electroluxissa on HEPA13- ja Dysonissa ja Mielessä HEPA12-suodatin. HEPA tulee sanoista High Efficiency Particulate Air Filters. HEPA-luokituksen saadakseen suodattimen on poistettava vähintään 99,97 % ilman epäpuhtauksista, kun ilmavirtaus on 85 litraa minuutissa. Testaajina ovat Malin Nyström RAVERAn sekä Sofia Persson ja Mia Hinders Vaasan Sähkön talouspalveluista. Imureista mitattiin ilmoitetun ja todellisen liitäntätehon ero, desibelit ja toimintasäde eli alue, jonka imuri ylettyy imuroimaan. Imurin ääntä arvioitiin mittausten lisäksi kuuntelemalla. Hiljaisin oli Electrolux ja kovaäänisin Dyson. Hiekkaa eteisen matolta Imureilla imuroitiin hiekoitushiekkaa kahdelta erilaiselta eteisen matolta. Toinen oli sileä ja tiivispintainen käytävämatto. Toinen muovinen kuramatto. Kuramaton imuroiminen on hidasta ja turhauttavaa. Luultavasti on tehokkaampaa ottaa matto käteen ja kääntää se nurin. Electrolux puhdistaa käytävämaton nopeimmin hiekasta, tai sitten ansio on Malinin, joka etenee vauhdilla. Hiekka imeytyy kertavedolla, eikä Malinin tarvitse vedellä suutinta edestakaisin kuten Sofian ja Mian. Dyson ei tarvitse pölypussia Dyson on testin erikoisin imuri. Siinä ei ole lainkaan pölypussia ja suodatin on pestävä kestosuodatin. Pöly kerääntyy irrotettavaan ja pestävään säiliöön. Tekniikka perustuu keskipakoisvoimaan. Naisten mielestä ajatus on teoriassa hyvä. Kuluttaja säästää, kun imuriin ei tarvitse ostaa pölypusseja eikä suodattimia. Se on ympäristöystävällistäkin. Käytännössä naiset eivät ole ihastuneita. Pölysäiliön puhdistus on nimittäin sotkuisempaa puuhaa kuin pölypussin vaihto. Tässä saa pölyt naamalleen. Muissa imureissa pölyt pysyvät pölypussin sisällä. Plussaa Dysonille tulee siitä, että matala lattiasuulake mahtuu vaivatta kaikenlaisten huonekalujen alle. Huono puoli on, että Dyson vie testin koneista eniten tilaa siivouskaapissa. Kaiken kaikkiaan Dyson tuntuu naisten makuun liian eksoottiselta ja monimutkaiselta. Lisävarusteiden määräkin hämmentää. Electroluxissa testaajat pitävät siitä, että lisäsuulakkeet on integroitu yhteen 3in1-suulakkeeseen. Mielessä on perinteiset erilliset suulakkeet, mutta ne kulkevat kätevästi mukana imurin kannen alla. n e t t e 3 /

16 Myyjän mukaan Miele kestää jopa 150 kilon painon. Malin ja Mia testaavat. >> Käyttöohjeita ei saa olla liikaa Testaajat pitävät eniten Mielen käyttöohjeista, koska ne ovat lyhyet ja selkeät. Electroluxinkin ohjeet ovat selkeät, sillä jokainen asia on selvitetty kuvan kanssa omalla aukeamallaan. Naisten mielestä käyttöohjeessa on liian paljon luettavaa. Dysonin ohjeet ovat puolestaan liian niukat. Sofia ja Mia valitsisivat testin imureista kotiinsa Electroluxin. Sen kahva tuntuu kaikkien mielestä mukavimmalta käteen. On kätevää, kun imurin imutehoa voi säätää kahvassa olevan kaukosäätimen avulla. Kestääköhän elektroniikka? Meneeköhän koko imuri vaihtoon, jos kaukosäädin lakkaa toimimasta, naiset pohtivat. Käyttöohjeiden mukaan imuria voi käyttää ilman paristolla toimivaa kaukosäädintäkin. Imutehoa ei kuitenkaan voi säätää, vaan imuri vetelee aina täysillä. Malin pitää eniten Mielestä, sillä se on tutuin ja helppokäyttöisin. Imuri pyörähtelee muita ketterämmin lattialla. Testin muissa imureissa ei olekaan laakeroituja pyöriä. T E S T I Miele S 5281 Liitäntäteho: W. Mitattu max W. Tunnin imurointi täydellä teholla maksaa 19 senttiä*. Pölypussin tilavuus: 4,5 l Toimintasäde: 10 m. Mitattu 9,45 m. Johdon pituus: 6,5 m Imurin paino (ilman varusteita): 6,0 kg Äänen voimakkuus: 76 db Takuu: 2 vuotta Hinta: 219 euroa Vaasan Gigantissa elokuussa 2010 Plussaa: Liikkuu ketterästi laakeroitujen pyörien ansiosta. Ei monimutkaisia säätöjä: helppo käyttää. Miinusta: Ulkonäkö on testin muihin imureihin verrattuna hivenen vanhanaikainen. Mattosuulake kääntyy jäykästi. Electrolux Z8860 Liitäntäteho: W. Mitattu max W. Tunnin imurointi täydellä teholla maksaa 18,6 senttiä*. Pölypussin tilavuus: 5 l Toimintasäde: 12 m. Mitattu 11,85 m. Johdon pituus: 9 m Imurin paino (ilman varusteita): 7,1 kg Äänen voimakkuus: 73 db Takuu: 2 vuotta Hinta: 359 euroa Expert Vaasassa elokuussa 2010 Plussaa: Testin hiljaisin. Paras muotoilu. Imutehoa voi säätää kahvassa olevalla kaukosäätimellä. Miinusta: Imutehon kaukosäätö vaatii toimiakseen patterin. Kuluttaa sähköä, aina kun johto on pistorasiassa (Stand by -tila). Dyson DC20 All Floors Liitäntäteho: W. Mitattu max W. Tunnin imurointi täydellä teholla maksaa 18,6 senttiä*. Pölysäiliön tilavuus: 2 l Toimintasäde: 10 m. Mitattu 9,15 m. Johdon pituus: 6,5 m Imurin paino (ilman varusteita): 6,1 kg Äänen voimakkuus: 80 db Takuu: 5 vuotta Hinta: 389 euroa Tekniset Vaasassa elokuussa 2010 Plussaa: Ympäristöystävällinen ja käyttökustannuksiltaan testin edullisin, sillä imuriin ei tarvitse ostaa pölypusseja eikä suodattimia. Matala suutin mahtuu hyvin huonekalujen alle. Miinusta: Imuri vie kaapissa paljon tilaa, sillä sitä ei voi säilyttää pystyssä. Kova ja vinkuva ääni. Imutehoa ei voi säätää. Sähkön hinta laskelmissa on 10 snt/kwh. Äänitaso mitattiin 1,5 metrin päästä imurista, kun lattiaa imuroitiin täydellä teholla. 16 n e t t e 3 /

17 Lämmitä oikein Teksti: Lyhennetty Lämmitä oikein oppaasta, Adato. Kuvitus Anne Vuorela Suurin osa kodin energiasta kuluu lämmitykseen. Noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta menee kotien lämmittämiseen. Näillä vinkeillä voit torjua ilmastonmuutosta ja pitää energialaskusi kurissa. 1. Aloita mittaamalla huoneiden lämpötilat. Taloudellinen, mutta silti viihtyisä lämpötila on C. Makuuhuoneissa riittää C. Yhden asteen pudottaminen huonelämpötilasta säästää noin viisi prosenttia lämmityskuluissa. Vedä jalkaan villasukat, jos palelet. 2. Tarkista, että ilmanvaihto on säädetty oikein. Älä tuuleta lämpöä ulos. Ilmanvaihtokoneen puhallusnopeuden päivittäinen säätö asumistarpeen mukaan voi vähentää kokonaisenergiatarvetta jopa kwh vuodessa. 3. Toimivatko patterien termostaatit? Älä peitä termostaatteja verhoilla tai huonekaluilla. 4. Vertaa kotisi energiankulutusta keskikulutuslukuihin. Suuntaa antavia tietoja saat esimerkiksi Sähkötohtorilta, jonka vastaanotolle pääset Vaasan Sähkön kotisivuilta kohdasta Asiakaspalvelu/Rakentajapalvelu/Sähkötohtori. 5. Nopea ristivetotuuletus on energiatehokas tapa tuulettaa. Ilma vaihtuu ja raikastuu, mutta talon rakenteet eivät ehdi jäähtyä. 6. Tarkista vuosittain ovien ja ikkunoiden tiivisteiden kunto ja vaihda ne tarvittaessa. Jos tiivisteet eivät ole kunnossa, tehokas ilmanvaihto voi aiheuttaa vedontunnetta. 7. Paukkupakkasilla kannattaa sytyttää tuli takkaan tai uuniin, jos sellainen on talossa. Varaavan tulisijan käyttö voi vähentää muun lämmitysenergian tarvetta prosenttia. Käytä vain kuivia polttopuita. 8. Käytä keväällä hyväksesi aurinkoenergiaa. Vedä verhot sivuun päivällä, mutta muista sulkea illalla, ettei lämpö karkaa lasin kautta. 9. Puhdista ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten, kun puhdistat sen säännöllisesti. Puhdista myös pumpun ulkopuoliset osat, sillä lika voi haitata ilman virtausta. Älä käytä ilmalämpöpumpun automaattitoimintoa lämmityskaudella. Lämpöpumppu voi nimittäin ruveta jäähdyttämään, kun sytytät tulen takkaan ja sähkönkulutus kasvaa säästön sijaan. 10. Kylpyhuoneen sähköiset lämmittimet, kuten pyyhekuivain ja lattialämmitys, kasvattavat helposti sähkölaskua. Mitä lämpimämpänä laitteet pidetään, sitä enemmän kuluu sähköä. Sopiva lämpötila muovimatolla on 23 C, laatta- ja kivilattialla 24 C. Pidä kylpyhuoneen ovi suljettuna, ettet lämmitä lattialämmityksellä muuta huoneistoa. 11. Lämmin vesi on kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Älä lotraa suihkussa äläkä pidä varaajan lämpötilaa liian korkeana. Lämpimän käyttöveden oikea lämpötila on C. 12. Ajasta auton lämmitys pakkasasteiden mukaan. Pikkupakkasilla riittää puoli tuntia. n e t t e 3 /

18 LY H Y E S T I Kuvat Hannu Rintala Westenergy Oy Ab:n peruskivi muurattiin Peruskiven sisään muurattiin lehtiä, kolikoita, rakennussuunnitelmia ja perustamisasiakirjan sisältävä lieriö. Paikallisten lehtien lisäksi lieriöön sujautettiin myös Helsingin Sanomat ja Vaasan Sähkön Nette-lehti. Jätteet polttamalla energiaksi muuttavan Westenergyn jätevoimalan peruskivi muurattiin juhlavin menoin Mustasaaressa 7. syyskuuta. Rakennuksen on määrä valmistua vuonna Energiantuotanto käynnistyy viimeistään vuoden 2013 alussa. Roskista tuotetulla energialla katetaan kolmasosa Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon tarvitsemasta energiasta. Lisähyötynä syntyy sähköä noin kaupunkiasunnon tarpeisiin. Jätevoimala valmistuu optimaaliseen aikaan, sillä päästöoikeuksien pelisäännöt tiukkenevat vuoden 2012 lopussa Kioton sopimuskauden päättyessä, Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna totesi tilaisuudessa. Vaasan Sähkö voi Westenergyn jätevoimalan ansiosta vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Jätevoimalan liittämiseksi kaukolämpöverkkoon on rakennettava noin seitsemän kilometriä uutta kaukolämpölinjaa. Westenergy Oy Ab on viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön jätevoimala. Se polttaa valmistuttuaan vuosittain tonnia 50 kunnan alueelta kerättävää jätettä. Toiminta-alue ulottuu Kristiinankaupungista Ylivieskaan. Jätevoimala rakennetaan 7 hehtaarin tontille. Rakennuksesta tulee 160 metriä pitkä ja 42 metriä korkea. Piippu kohoaa 75 metriin. Rakennuksen pinta-ala on neliötä. Rakennushanke maksaa kaikkiaan noin 135 miljoonaa euroa. Sähkön alkuperä Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön tuottamiseen on vuonna 2009 käytetty: Uusiutuvia energialähteitä 19,3 % - vesi- ja tuulivoima - puupolttoaineet - uusiutuvat jätepolttoaineet Ydinvoimaa 35,0 % Nimityksiä Fossiilisia energialähteitä 45,7 % - maakaasu - kivihiili - turve - öljy Vuonna 2009 Vaasan Sähkön sähkönhankinnan fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyneet hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 344 g/kwh. Hankkimamme sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 1,0 mg/kwh. Myymästämme sähköstä 10,2 % on hankittu sähköpörssistä ja 0,0 % ETA-alueen ulkopuolelta. Tuulisähköasiakkaille myymämme sähkö on tuotettu Korsnäsin ja Ajoksen tuulivoimapuistoissa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä on 0,8 %-yksikköä myyty ympäristösähkönä. Ari Salo Vaasasta on nimitetty yleissuunnittelijaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Kai Pokela Laihialta on nimitetty rakennuttajaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Teemu Heinänen Vaasasta on nimitetty kaukolämpöasentajaksi kaukolämpöyksikköön. 18 n e t t e 3 /

19 R i s t i k k o Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sähkönkulutusmittareita. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Päivi Lepistö, Laihia Kalervo Nurmi, Kangasala Edellisen ristikon ratkaisu. n e t t e 3 /

20 distystä! O S A L L I S T U K I L PA I L U U N V O I TA S Ä H K Ö Ä! E-lasku on tätä päivää. Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut. E-laskun hoitamiseen riittää hyväksyntäklikkaus eräpäivään mennessä omassa verkkopankissasi. Ei enää lomakkeiden käsittelyä ja pitkien viitenumeroiden naputtelua! E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. Tarvitset vain Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka löydät laskulomakkeelta. Toimi nyt! Kaikki jotka maksavat sähkölaskunsa e-laskuna ensivuoden tammikuun lopussa, voivat voittaa kilowattituntia energiaa. Klikkaa itsesi tähän päivään ja voita kwh! Tee e-laskusopimus kanssamme ennen , niin osallistut kwh:n energiapotin arvontaan. (Ei koske sähkönsiirtoa.) Matti Meikäläinen 1. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero. 2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. 3. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. 4. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin. 5. Näet laskun verkkopankissasi. 6. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. 7. Lasku arkistoituu verkkopankkiin.

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet http://192.49.229.35/tp2012k2/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Etusivu - PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 - Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä 1129/33/2010 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Dnro 1158/31/2010 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Dnro 1996/31/2008. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2008

Dnro 1996/31/2008. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2008 Dnro 1996/31/2008 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2008 Verohallitus on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste 1776/9510/2010 1 (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste Kunta tai kunnan osa Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Artjärvi Asikkala Askola Aura Nimetty yleispalveluyritys

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Dnro 803/31/2011 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2013 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Kunnat 2012 Maakunnat 2012

Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2012 kotikunta Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01 VM/KAO Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin - vuoden 2016 tasolla (arviolaskelma) - kunnan taloutta ja sen muutosta tarkastellaan ns. tasapainotilalla,

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009 Kunnat ja maakunnat, verovuosi 2010 Kunnat 2009 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2010 kotikunta Maakunnat 2009 Valtioneuvoston päätös maakunnista vuodelta 1998 (VNP 177/1998) 020

Lisätiedot

Kuntien takauskeskuslain 478/ :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.

Kuntien takauskeskuslain 478/ :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. TIEDOTE Helsinki 9. helmikuuta 2011 jäsenyhteisöt Tilinpäätösaineistoa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, lausunto 82 KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN VUOSI-ILMOITUS takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan tarkoituksena

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta Akaa 270.00 334.80 Alajärvi 345.00 427.80 Alavieska 120.00 148.80 Alavus 375.00 465.00 Asikkala 270.00 334.80 Askola 105.00 130.20 Aura 75.00 93.00 Brändö 90.00 111.60 Eckerö 60.00 74.40 Enonkoski 75.00

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta 1 (7) 020 Akaa 270,00 334,80 005 Alajärvi 345,00 427,80 009 Alavieska 120,00 148,80 010 Alavus 375,00 465,00 016 Asikkala 270,00 334,80 018 Askola 105,00 130,20 019 Aura 75,00 93,00 035 Brändö 90,00 111,60

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Kuntatalouden tunnusluvut Jämsä Kuhmoinen selvitysalue 25.11.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti

Lisätiedot