1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela sivulla 36 iloitsee. sivu 14 Viherrakentaminen Shanghaissa huippuluokkaa sivu 25 Hollantilaissairaala rakennettiin hoitoprosessin ehdoilla sivu 40 Seinäjoki leikkaa energiayhtiönsä veroja vesilaitoskaupalla sivu 47 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 1/ helmikuuta 18 Kööpenhaminassa pyöräily on aito vaihtoehto henkilöautolle. Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta niiden laadussa on parantamisen varaa. 24 Shanghain viher- ja ympäristörakentamisen korkea taso yllätti 2010 maailmannäyttelyssä kävijän. 36 Yksi Helsingin Valon vuodenaika -tapahtuman teoksista oli Tülay Schakirin Hyvä Valo Paha Valo Kaisaniemen puistossa. 40 Hollantilaissairaala suunniteltiin mm. hotellitoiminnan parhaita käytäntöjä soveltaen. Tehokkuus kompensoi korkeita kustannuksia. YHDYSKUNTA Kesäolympialaiset 2012 luovat uutta Lontoota 6 Ratkaisuja2011-kilpailun voittajat palkittiin Turussa 12 Ruotsin, Suomen ja Norjan innovaatioita ilmaston hyväksi 12 LIIKUNTAPAIKAT Tampere korjaa Pyynikin uimahallin vanhaa kunnioittaen 14 Kunnat avainasemassa pyöräilyolosuhteiden parantamisessa 18 Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston käyttäjien avulla 22 VIHERALUEET Shanghai esitteli uusinta vihertekologiaa 24 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 Kuntien Putkimestarit 33 UKTY 34 VALAISTUS Valon vuodenaika hehkui lumisessa Helsingissä 36 Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummitukset kuriin 38 KIINTEISTÖT Orbis Medical Parkissa logistiikka ja standardointi huippuluokkaa 40 Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö 42 Rauma ratkaisi koulupulansa tilamoduuleilla 44 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Seinäjoen vesihuolto kaupungin energiayhtiön suojiin 47 VVY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin 48 Pääkaupunkiseudulla vuosisata jätevedenpuhdistusta 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Pakina/Eero Hiltunen: Lunta kulmillaan 21 Rytilät/Pekka Rytilä: Barcelona 45 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 1/2011 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela sivulla 36 iloitsee. sivu 14 Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa Shanghaissa huippuluokkaa sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu rakennettiin hoito- energiayhtiönsä veroja 47 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012 Kannen kuvat: Anthony Charlton ja Kimmo Brandt TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Lumiliikuntaa Kuluva talvi on ollut useimmille suomalaisille lumiliikunnan juhlaa. Eteläisessä Suomessa moni on todennut perinteiset liikkumismuodot talvisissa olosuhteissa junia ja autoja tehokkaammiksi. Työmatkahiihtokin on noussut otsikoihin. Omalla kohdallani se edellyttäisi kovaa harjoittelua, kun matkaa on viidettä peninkulmaa ja valtaosa siitä umpihankea. Muuten esimies pian toteaisi takavuosien selostajalegendan tavoin, että kello käy eikä Hakulista näy. Katujen kunnossapitoväki on reilujen lumisateiden vuoksi ollut pääkaupunkiseudulla ja muuallakin ylityöllistetty. Helsingissä ryhdyttiin poikkeustoimiin siirtämällä aurausta estäviä ajoneuvoja sekä järjestämällä tilapäisiä pysäköintialueita ja -kieltoja. Kiinteistöillä on pitänyt kiirettä kattojen lumen ja jään poistossa. Kaikki kiinteistöyhtiöt eivät hoitaneet tehtäviä ajoissa. Seuraukset olivat murheellisia. Aika monia etenkin junamatkustajia lumi on myös jumittanut. Aikataulujen pitävyydestään kuulut Japanin luotijunatkin lakkasivat liikennöimästä kokonaiseksi päiväksi tammikuussa. Keski-Euroopassa joulukuun lumipyryt pysäyttivät junien lisäksi myös lentoliikenteen. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset puolestaan ovat pysytelleet asunnoissaan lumisten tai liukkaiden jalkakäytävien pelossa. Edellisen kerran peräkkäisiä kylmiä talvia oli neljännesvuosisata sitten. Niistä ajoista ovat liikennemäärät kasvaneet, elämänrytmi kiivastunut ja kansalaisten palvelutaso-odotukset nousseet. Samaan aikaan kunnossapitohenkilöstöä ja kalustoa on vähennetty eikä palvelutuotannon innovaatioita ole saatu käyttöön toivotusti. Nyt kun luontoäiti hiukan läksyttää, arki kaupungissa tuntuu kovin takkuiselta. Australian tai Brasilian suurtulviin verrattuna meidän lumikinoksemme ovat kuitenkin lähinnä vuodenaikataidetta kaupunkiympäristössä. Tiemaksu ei ole ruuhkamaksu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelussa oleva ehdotus tieliikenteen rahoituksen uudistamiseksi ristittiin julkisuudessa ruuhkamaksuehdotukseksi. Väärin, koska uuden maksujärjestelmän ehdotetaan asteittain tulevan käyttöön koko valtakunnassa. Kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa toimisivat uuden maksujärjestelmän päänavaajina. Pääkaupunkiseudun pääväylillä onkin tungosta. Sen sijaan sitä ei ole juuri muualla näiden 14 kunnan alueella. Siksi ei voi puhua ruuhkamaksusta vaan yksityisauton käyttömaksusta, eräänlaisesta haittaverosta. Mutta voiko valtio laskuttaa yksityisautoilusta eri perustein maan eri osissa? Saattaa tulla taas perustuslakivaliokunnalle töitä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 OLYMPIALAISET LUOVA Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy Kuva Anthony Charlton Kuntatekniikka 1/2011 Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo pitkällä. Etualalla katettu pyöräilystadion, sen vasemmalla puolella koripaloareena, jonka vieressä olympiakylän asuinkerrostalot. Taustalla näkyy olympiastadion, jonka vasemmalla puolella olympiauintien näyttämö Aquatics Centre.

7 YHDYSKUNTA 11,1 miljardin euron budjetissa T UUTTA LONTOOTA Lontoo valmistautuu isännöimään kesäolympialaisia kolmatta kertaa. Heinä-elokuussa 2012 maailman urheilijoiden terävin kärki kamppailee mitaleista olympiapuistossa, joka nousee vuosikymmeniä rauhassa rapistuneelle pienteollisuusalueelle. Siellä kaupunkisuunnittelun ja projektijohdon kaikkien osa-alueiden onnistunut toteutus vaatii vahvaa sitoutumista, osaamista ja hyvää yhteistyötä. Kuntatekniikka 1/2011 7

8 YHDYSKUNTA Havainnekuva esittää valmista olympiapuistoa kesällä 2012: vas. velodromi, koripalloareena, Aquatics Centre ja äärimmäisenä oikealla olympiastadion. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT The London 2012 Olympic and Paralympic Games Osapuilleen Hyde Parkin kokoinen Lontoon olympiapuisto kytkeytyy kaupungin itälaajenemiseen ja täyttää osittain hylättynä uinunutta aluetta Lee-joen varrella Stratfordin rautatieaseman kupeessa. Kahden ja puolen neliökilometrin laajuisena se ulottuu peräti neljän Lontoon paikallishallintoyksikön eli boroughin alueelle (Hackney, Newham, Tower Hamlets ja Waltham Forest). Ennen toista maailmansotaa alue toimi kaatopaikkana Olympiastadionin alue ennen purkutöiden alkua keväällä Kimmo Brandt John Hopkins vakuuttaa olympiapuiston valmistuvan hyvissä ajoin ennen kisoja.... ja suunnittelukuvassa valmis stadion, jonne mahtuu kisojen aikana katsojaa. Kisojen jälkeen valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa katsojalle. Väliaikaisen katsomorakenteen käyttäminen tukee kisojen kestävän kehityksen tavoitetta. 8 Kuntatekniikka 1/2011

9 Hylättyjä kaasupulloja olympiapuistoon nousevan Aquatics Centren paikalla. Näkymä Carpenter Roadille, josta lukuisia konekorjaamoja ja pienteollisuustiloja purettiin uudisrakennusten tieltä. 150 vuotta. Olympiahankkeen yhtenä tavoitteena on kestävä energiatalous. Hiilidioksidipäästöt pyritään leikkaamaan puoleen vuoden 2006 vaatimuksista. Kisojen jälkeen alueen käyttämästä energiasta viidenneksen on määrä olla uusiutuvaa. Alueen kiinteistöihin asennetaan kaksivesijärjestelmä ja muussa kuin juomavesikäytössä käytetään puhdistettua jätevettä. Myös esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Muun muassa olympiapuiston jalankulkualueille asennetaan penkkejä 50 metrin välein. Kilpailupaikat valmistuvat ajoissa Vuoden 2004 Ateenan kesäolympialaisten aikatauluongelmien jälkeen kansainvälinen olympiakomitea KOK kiristi valmistelutöiden valvontaa, ja töiden etenemisestä on raportoitava säännöllisesti. Jo Pekingin kisoissa 2008 uusi järjestelmä tuotti tulosta. Suurin osa Lontoon kisapaikoista on valmistumassa alkuvuodesta Muun muassa olympiastadionin katsomoistuimet asennettiin jo ennen joulua, ja valaistus oli käytössä. Kisapaikkojen ja niiden tarvitseman yhdyskuntatekniikan kehittämis- ja rakentamisohjelmaa johtaa Olympic Delivery Authority (ODA), joka on parlamentin asettama hankeorganisaatio. Sillä on pääsihteeri ja nk. olympiahallitus, jossa ovat edus- Kuntatekniikka 1/2011 9

10 OLYMPIC PARK 27. kesäolympialaiset Lontoossa ODA:n budjetti on 9,4 mrd. puntaa eli 11,1 mrd. euroa Hankkeissa lisäksi paikallishallinnon ja yksityisten osapuolten rahoitusta noin 3 mrd. puntaa eli 3,5 mrd. euroa Pinta-ala 2,5 km 2 Olympiapuiston alta purettu 220 rakennusta 2,3 milj. m 3 kaivuumassoja, näistä saastuneita m 3 Yli 90 % purkujätteestä kierrätetty Yli m 3 saastunutta pohjavettä puhdistettu 102 hehtaaria uutta viheraluetta, josta 45 hehtaaria on Habitat-direktiivin alaista 8,3 kilometriä vesireittejä olympiapuistossa ja sen ympärillä 10 raideliikenteen linjaa, useita asemia uudistetaan ja laajennetaan 5 pysyvää urheilurakennusta Yli 20 km uusia teitä ja katuja, 30 uutta siltaa ja alikulkua 11 asuinkorttelia, joissa yhteensä noin uutta asuntoa henkilöä tulee työskentelemään projektissa kisoihin mennessä vapaaehtoista osallistuu kisojen järjestelyyn Kisoihin osallistuu yhteensä urheilijaa, valmentajaa ja joukkueenjohtajaa Olympiapuiston viheralueille rakennetaan neljä kasvillisuusteemapuistoa. Ennen rakentamisen alkamista käytettyjä autonrenkaita oli hylätty röykkiöihin Pudding Mill Lane -joen varrelle olympiastadionin tuntumaan. Alueelle leimallista olivat rapistuvat rakennukset, ilmassa risteilevät suurjännitejohdot ja saastunut maaperä. tettuina kansallinen olympiakomitea, Lontoon olympialaisten järjestelykomitea sekä olympiaasioiden ministeri. Olympiahallitus käyttää hankkeessa ylintä päätösvaltaa ja vastaa 11,1 miljardin euron pääosin verovaroilla katetusta hankebudjetista. Sen apuna toimii neuvoaantava ohjausryhmä. Järjestelmä on kohtalaisen monimutkainen, sillä ODA:n hallituksen lisäksi keskeisille päätöksille tulee saada Lontoon metropolihallinnon ja paikallishallintoyksikön hyväksyntä, sanoo Lontoon olympiapuiston viheralueiden ja yleisten alueiden rakennuttamisesta vastaava ODA:n project sponsor John Hopkins. Hän luennoi Projektipäivillä Espoossa marraskuussa. Jättihankkeen onnistumisen perusta on poliittisen johdon sitoutuminen ja tuki kaikilla tasoilla pääministeristä lähtien. Asetimme määräajan ja lupasimme hoitaa homman. Sanoimme päättäjille: jos ette tee päätöksiä sovitussa aikataulussa, me teemme ne tai muuten hanke ei valmistu. Olympiapuiston alueen kehittämistä ja ylläpitoa kisojen jälkeen ohjaa puolestaan Olympic Park Legacy Company (OPLC), joka tekee tiivistä yhteistyötä ODA:n kanssa. Kisarakennelmia kierrätetään Alueelle rakennetaan useita väliaikaisia suorituspaikkoja. Tällainen on muun muassa katsojan koripalloareena, jonka paikalle rakennetaan kisojen jälkeen asuntoja. Koripalloareena on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu tilapäinen suorituspaikka. Myös vesipallo- ja maahockeyareenat ovat väliaikaisia. Maahockeyareenan paikalle rakennetaan myöhemmin puistoalue, ja vesipalloareenasta tulee yleinen uimala. Olympiastadionille mahtuu kisojen aikana katsojaa, mutta kisojen jälkeen valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa katsojalle. Tämän kokoistakaan katsomoa ei saada täyteen kuin muutaman kerran vuodessa suurissa yleisurheilukilpailuissa, koska Britanniassa yläsarjojen jalkapallo-ottelut pelataan varsinaisilla jalkapallostadioneilla, joilla ei ole juoksuratoja. Väliaikaisen katsomorakenteen käyttäminen tukee kestävän kehityksen tavoitteitamme, Hopkins kertoo. Stadionkiinteistöön sijoittuu tulevaisuudessa myös liikuntatieteiden ja liikuntalääketieteiden oppilaitosten toimintoja. Sen vuoksi rakentamisessa on panostettu muunneltavuuteen. 10 Kuntatekniikka 1/2011

11 YHDYSKUNTA Aquatics Centren aaltomainen kattorakennelma on olympiapuiston haastavimpia. Se painaa tonnia. Teräksiset kattopalkit on kannatettu vain kolmesta kohdasta. Suunnittelija on Zaha Hadid. Hankintamenettelyt vaihtelevat Suurten urakkakilpailujen yhteydessä järjestimme Industry Days -tapahtumia, joissa alan yritykset pääsivät tutustumaan hankkeisiin, kerroimme budjettikehyksistä, suunnittelutavoitteista, hankintamenettelystä ja muista reunaehdoista avoimesti kaikille. Saimme välitöntä palautetta toimijoilta. Jokainen laaja hanke kävi läpi tämän saman avoimen valmisteluprosessin. ODA:n käyttämät urakointimuodot riippuvat hankkeesta. Joissakin kohteissa, kuten olympiastadionin urakassa, käytettiin suunnittele-toteuta -mallia. Toimijoille kerrottiin tarve saada tietyt toiminnalliset vaatimukset täyttävä kisapaikka tiettyyn paikkaan ja saatiin tarjoukset suunnitelmista ja rakentamisesta. ST-mallia käytetään myös hankkeessa, joka koskee olympiapuiston muuntamista kisojen jälkeiseen käyttöön. Tuon urakan arvo on 300 miljoonaa puntaa (noin 350 miljoonaa euroa). John Hopkinsin mukaan puistojen osalta toimittiin toisin erityisesti niiden laajuuden vuoksi. Hanke jaettiin pohjoiseen ja eteläiseen urakkaan. Pohjoisessa urakassa aikataulu oli niin tiukka, ettei suunnittelu ollut läheskään valmis rakennusurakkakilpailun aikaan. Sen vuoksi käytettiin projektinjohtokonsulttia, joka veti hankkeen yksityiskohtaisen suunnitteluttamisen ja varmisti kokonaisuuden hallinnan ja kustannusarviossa ja aikataulussa pysymisen, Hopkins selostaa. Alueen asuntokanta uudistuu kertarysäyksellä Olympiakylän alta on purettu runsaasti myös asuinrakennuksia, joista osa on ollut vähäosaisten käytössä. Heille on osoitettu asuntoja toisaalta. Asuntokannan parantaminen on osa pitkäaikaista toimenpideohjelmaa rikollisuuden ja työttömyyden nujertamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. Alueen työttömyys on valtakunnan keskiarvoon nähden kaksinkertainen, ja siellä puhutaan yli kahtasataa kieltä. Infrastruktuurin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulutusta ja terveydenhuoltoa on oltava tarjolla, jotta työkykyä voidaan pitää yllä ja kehittää. Koulutusyhteistyötä on tehty esimerkiksi taideprojekteissa. Kysymys on myös asenteiden muuttamisesta, Hopkins sanoo. Olympiakylään valmistuvasta noin asunnosta puolet on markkinaehtoista asuntokantaa, puolet tulee kisojen jälkeen maanlaajuisen yleishyödyllisen asuntoyhtiön (Registered Social Landlord) hallintaan. Osa asunnoista annetaan vuokralle, osa on asumisoikeustyyppisiä ja osa sosiaalisin perustein luovutettavia tuettavien erityisryhmien asuntoja. Alueella toimi runsaasti myös konekorjaamoja ja muita pienyrityksiä vaatimattomissa olosuhteissa. Olympiapuiston alta siirtymään joutuneille yrityksille tarjottiin niin ikään toimitiloja muualta. Viheralueille neljä teemapuistoa Olympiapuiston vesihuolto- ja energiaverkot ovat ODA:n rakennuttamia, ja ne on luovutettu lähialueella näitä monopolipalveluja tarjoavien yritysten käyttöön. Hopkinsin mukaan Britanniassa vallitseva käytäntö on, että alueen kehittäjä rakentaa kuntateknisen infrastruktuurin kustannuksellaan ja luovuttaa sen sitten palveluyhtiön käyttöön. Viheralueiden osalta lopullista päätöstä alueiden tulevasta hallinnasta ei ole vielä tehty. Osa tullee olemaan nyt kolmasosaa olympiapuiston alueesta hallinnoivan Lee Valleyn alueen puistoyksikön hallinnassa myös jatkossa. Niihin kuuluvat muun muassa pyöräilystadionin ja maahockeyareenan alueet. Alueelle rakennetaan myös neljä kasvillisuusteemapuistoa kertomaan maapallon eri osien kasvistosta viime vuosisatojen ajalta: Lauhkean vyöhykkeen aasialaiskasvit ja Japanin sekä Himalajan kasvisto Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin kasvisto Lauhkean vyöhykkeen amerikkalainen kasvisto Länsi-Euroopan ja Välimeren kasvisto Muodostuvalle laajalle viheralueelle istutetaan muun muassa kukkasipulia ja lähes kosteikkokasvia ja alueesta muodostuukin Britannian suurin Wet Woodland, Hopkins kehuu. Oma erikoisuutensa on kukkien kukkimisajankohdan manipulointi. Näin taataan kukkaloisto juuri kisojen aikaan heinä-elokuun vaihteessa. Kukkimisajan manipulointiin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä yhteistyökumppanina on ollut Sheffieldin yliopisto ja siellä erityisesti professorit James Hitchmough ja Nigel Dunnett. He ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä aiheen parissa. Yksivuotiset kukat yksinkertaisesti vain kylvetään myöhemmin. Monivuotisten kasvien kukintaa pystytään manipuloimaan säännöllisellä leikkaamisella, Hopkins kertoo menetelmästä. Ehdottomasti kiinnostavin työtehtäväni Tulevien viiden vuoden aikana Britanniassa tuskin on kovin paljon suuria ilonaiheita. Siksi olympialaisia todella odotetaan. ODA on toiminut avoimesti, olemme kertoneet ihmisille tavoitteemme, mitä teemme, miten ja milloin. Olemme osallistuneet julkiseen keskusteluun. Ihmiset uskovat tavoitteisiin ja yli miljoona vierailijaa on jo tutustunut alueeseen. Tämä on ehdottomasti ollut toistaiseksi kiinnostavin työtehtäväni, John Hopkins tunnustaa. Kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä ODA ajetaan alas, ja niin Hopkinsilla kuin tuhansilla muillakin olympiaunelman toteuttajilla on edessään uudet haasteet katsojan koripalloareena on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu väliaikainen suorituspaikka. Kun pelit on pelattu, alueelle nousee asuntoja. Kuntatekniikka 1/

12 Energiatehokkuus oli vahvasti esillä Ratkaisuja2011-kilpailun palkituissa, ECO 2 -ohjelmassa ja lumijäähdytyksessä. Kunniamaininnan saivat aurinkoenergiaa hyödyntävä lämmönvaihdin ja bioenergiaprosessi. Itämeren alueelle ja Pohjoismaihin suunnatussa kilpailussa etsittiin mm. kunnille uusia liiketoimintakonsepteja, toimintatapoja ja teknologioita ilmastonmuutoksen hillintään. Keskeisenä tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia, johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten toimintatavoissa sekä ovat toteutettavissa muuallakin. Kilpailun toteuttivat Suomen, RATKAISUJA ILMASTON HY Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto. Se oli osa Turussa järjestettyä Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssia, joka toi yhteen yli 600 eri toimijaa. Kilpailuun ilmoittautui 79 organisaatiota seitsemästä eri maasta. Palkinnot jakoi Turussa 1.2. Pohjoismaiden investointipankin pääjohtaja Johnny Åkerholm. Eri alojen asiantuntijoista koostunut tuomaristo oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Virosta. Puheenjohtajana toimi Aila Korpivaara Suomen ympäristöministeriöstä. Tampereen ECO 2 näyttää suuntaa ECO 2 on Tampereen keväällä 2010 käynnistämä hanke, joka toteuttaa kaupungin ilmastositoumuksia, kehittää uusia vähähiilisiä kaupunkisuunnittelun toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa. ECO 2 koordinoi ja tukee kau- Tampereen ECO 2 -hanke sai tuomaristolta kehuja konkreettisuudestaan ja selkeistä tavoitteistaan. Lumijäähdytyksellä tarkoitetaan talvella varastoidun lumen käyttämistä jäähdytykseen lämpimänä vuodenaikana. Västernorrlandin maakäräjät Sundsvallissa on kehittänyt ja ottanut käyttöön maailman ensimmäisen suuren mittakaavan lumijäähdytyslaitoksen Sundsvallin lääninsairaalassa. Talvella lunta kerätään suureen aumaan, joka kevään tullen eristetään parinkymmenen sentin paksuisella puru- tai hakekerroksella. Auma on jalkapallokentän kokoinen ja keskimääräinen lumimäärä on noin kuutiometriä. Sulamisvesi kerätään 12 Kuntatekniikka 1/2011 Vaikka vähälumisina talvina Sundsvallissa käytetään myös tykkilunta lumivaraston kartuttamiseen, on taustalla näkyvän lääninsairaalan jäähdytykseen käytettävän sähkön kulutus vähentynyt murto-osaan perinteisten jäähdytyslaitteiden kulutukseen verrattuna. Lumi jäähdyttää lääninsairaalaa Sundsvallissa talteen, suodatetaan ja pumpataan kiinteistön lämmönvaihtimeen ja kierrätetään takaisin lumikasaan, jossa siihen sekoitetaan uutta kylmempää sulamisvettä. Sähkön kulutus vähentynyt murto-osaan Sundsvallin sairaalassa jäähdytyskuorma on noin kw jäähdytys ja laitoksen enimmäiskapasiteetti on MWh jäähdytys. Laitos on toiminut ilman häiriöitä sen jälkeen, kun se vuonna 2000 otettiin käyttöön. Ruotsalaisyritys Snowpower AB on kaupallistamassa menetelmää ja kehittää sitä edelleen. Vaikka vähälumisina talvina käytetään myös tykkilunta, sairaalakiinteistön jäähdytykseen käytetyn sähkön kulutus on vähentynyt yli 90 prosenttia, mikä vähentää ympäristökuormitusta. Ilmakehän otsonikerrokselle haitallisten ja kasvihuonekaasupäästöjä lisäävien kylmäaineiden käyttö on vähentynyt olennaisesti. Ratkaisu myös lumenpoisto-ongelmiin Tähän mennessä Sundsvallin laitoksella kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on sähkön säästön osalta hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun sähköntuotannon päästötasoksi on oletettu 400 g CO 2 /kwh. Lumijäähdytyksen liittäminen kuntien katu- ja torialueiden lumenpoistoon voi usein lyhentää lumen kuljetusmatkoja ja prosessissa likaantunut lumi puhdistuu ja hiekoitushiekka voidaan ottaa talteen ja käyttää soveltuvin osin uudelleen. Näin kunta voi lumijäähdytyksen käytöllä sekä säästää energiakustannuksissa että saada ympäristöhyötyä.

13 YHDYSKUNTA VÄKSI PALKITTIIN TURUSSA pungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä ja käynnistää yhteistyöhankkeita yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Vuoteen 2020 kestävää hanketta rahoittaa alkuvaiheessa kaupungin rinnalla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Energiaohjelma. ECO 2 :n päätoiminta-alueet ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen, energia, liikenne, ympäristöliiketoiminta sekä kansalaisten ilmastoteot. Ensimmäisten joukossa hankkeen merkittävistä toimenpiteistä valmistuu katuraitiotien yleissuunnittelu jo kuluvana vuonna. Kilpailutuomariston mielestä tamperelaisten konsepti toimii erinomaisena esimerkkinä muille kunnille. Se on kunnianhimoinen, mutta samalla tarjoaa selkeästi määriteltyjä konkreettisia tavoitteita. Pormestarin sekä kunnallispoliitikkojen sitoutuminen nähtiin tärkeänä tavoitteiden aikaansaamiseksi. Tampereen ECO 2 -hankkeesta kerrottiin Kuntatekniikassa 5/2010 (ks. lehtiarkisto, os. lehti.kuntatekniikka.fi). Konsepteja ja tuotteita Kilpailussa palkittiin sekä toimintatapoja että tuoteinnovaatioita. Ruotsalaisten Snowpower AB:n ja Västernorrlandin maakäräjien lumijäähdytys sisältää piirteitä molemmista. Tuomariston mielestä ratkaisu tuo suoraa hyötyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja samalla säästää rahaa. Uudenkaupungin HINKUhankkeen imussa Sybimar Oy on kehittänyt suljetun kierron konseptin bioenergian hyödyntämiseksi. Konsepti sai kunniamaininnan, koska se mm. vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja luo uusia työpaikkoja. Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergian lämmönvaihdin puolestaan sai kehuja käyttöominaisuuksistaan, energiahyötysuhteestaan ja helppokäyttöisyydestään. Paavo Taipale Sybimar Oy:n suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. Uudessakaupungissa toimivan Sybimar Oy:n suljetun kierron konsepti on vastaveto energia- ja ruokatuotannon luonnonvarojen tuhlaukselle. Järjestelmä tuottaa energiaa ja ravintoa paikallisesti ja pienin päästöin. Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun. Lisäksi sinne toimitetaan kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat. Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergiaa hyödyntävä, vesikattoon integroitu lämmönvaihdin sai kehuja mm. hyvistä käyttöominaisuuksista sovitettuina rakennusten arkkitehtuuriin. Bioenergiaa Uudestakaupungista, aurinkoenergiaa Norjasta Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä puhdistettu hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että omien ja lähialueen yritysten toimitilojen lämmityksessä. Biokaasun ja tuulivoiman yhdistelmä takaa tasaisen sähköntuotannon. Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään mm. toimintaan liittyvissä kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa hyödynnetään maanparannusaineena. Lämmönvaihtimia vesikatossa Aurinkoenergiaa hyödyntävät lämmönvaihtimet korvaavat muita energianlähteitä ja tuottavat päästötöntä uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen lämmitykseen. Norjalaisessa innovaatiossa auringon säteilylämpö siirtyy vesikattoon integroitavan lämmönvaihtimen rakenteissa kiertävään veteen. Näin lämpöä saadaan kerätyksi selvästi enemmän kuin perinteisillä keräimillä ja hyöty korkeammissa lämpötiloissa on parempi. Laitteistolla tuotetun lämmön kustannus on viisi eurosenttiä kilowattitunnilta. Laitteisto ei tarvitse ulkopuolista energiaa, ei aiheuta päästöjä ja on asennuksen jälkeen käytännössä huoltovapaa. Paikallisen energiainfrastruktuurin tarve vähenee, joten kunnalliset ja yksityisetkin energiantuottajat voivat tarjota ylijäämäenergiaa markkinoille. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Kuntatekniikka 1/

14 Uusi tekniikka piilotetaan vanhoihin ratkaisuihin Tampere korjaa Pyynikin Tampereen Pyynikin uimahallissa tehdään purkutöitä. Niiden valmistuttua allasratkaisut ja suuri osa rakenteista uusitaan kokonaan. Viime vuoden lopulla alkanut remontti maksaa kaikkiaan arviolta 9,5 miljoonaa euroa. Uusittu halli otetaan käyttöön huhtikuussa TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala Rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri säilytetään. Työn haasteena on ollut uuden tekniikan piilottaminen vanhojen ratkaisujen joukkoon. Tampereen kaupungin tilakeskus on kilpailuttanut päätoteuttajan lisäksi kahdeksan pääurakoitsijalle alistettua sivu-urakkaa. Kohteen suojelu vaati tiukkaa valvontaa, joten esimerkiksi KVR-urakka ei olisi ollut mahdollinen. Pyynikin uimahalli on Suomen kolmanneksi vanhin. Se ja sen yhteydessä oleva retkeilymaja rakennettiin arkkitehti Harry W. Schreckin suunnitelmien pohjalta. Retkeilymajan tilalle nousee hotelli Uudistuksen yhteydessä retkeilymaja puretaan. Rakennusyhtiö NCC rakentaa sen tilalle 140 huonetta käsittävän hotellin luvulla rakennettua retkeilymajaa ei muun muassa matalan huonekorkeuden takia olisi voitu saneerata nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi hotelliksi. NCC maksaa kaupungille saamastaan rakennusoikeudesta. Tontti säilyy kaupungin omistuksessa. Hotellihuoneita markkinoidaan sijoittajille lomaosakkeina. Ajatus on, että valmistuttuaan korkealaatuisen hotellin ja uimahallin yhdistelmä palvelee niin matkailijoita kuin kaupungin omia asukkaitakin. Kokonaisuuden alle tulee 65 auton pysäköintitila. Hotelli valmistuu noin puoli vuotta uimahallin jälkeen eli syksyllä Alun perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli ja uimahalli yhtenä kokonaisuutena PPP-mallilla. Rahoitusongelmien takia hanke laitettiin jäihin, ja nyt kaupunki rakentaa hallin omaan taseeseensa budjettivaroin, Kirsti Hankela ja Jukka Kauppinen kertovat. Arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela toimii työkohteen hankearkkitehtina ja Jukka Kauppinen LVIS- ja uima-allastekniikasta vastaavana hankeinsinöörinä. Viisi allasta Yli 50 vuoden raskas käyttö pelkän kunnossapidon varassa rasitti hallin rakenteita. Etenkin hygienia alkoi tuottaa ongelmia. Vedenkäsittelyjärjestelmä reistaili, ja alakattorakenteista alkoi irro- 14 Kuntatekniikka 1/2011

15 LIIKUNTAPAIKAT Purkutyöt ovat käynnissä 50-luvulla valmistuneessa hallissa. Päätyseinän tiilipinnalle on toteutettu sinivihreästä italialaisesta mosaiikista kolme neljämetristä alastonta ihmisfiguuria. Olavi Valavuoren suunnitteleman ja 1958 valmistuneen työn nimi on Versio. uimahallin pieteetillä ta tavaraa. Terveyssyistä uimahalli asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin joulukuussa Alkuperäisessä hallissa oli aikuisten allas ja lähinnä lapsille tarkoitettu matalampi allas. Uusittuun halliin tulee viisi allasta: 25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden lämpötila on 4 5 astetta. Pääaltaan syvyys on senttiä ja veden lämpötila 27 astetta. Altaat jaetaan veden lämpötilan mukaan neljään vesikiertoon: monitoimiallas ja lastenallas toimivat yhteisellä vesikierrolla, muut altaat toimivat omina vesikiertoinaan. Veden lämmitys hoidetaan kaikissa allaskierroissa omilla IV-lämmitysverkkoon Suunnittelukuva kertoo, miltä Pyynikin uimahalli näyttää valmistuttuaan huhtikuussa Aikaisemmasta poiketen vedenpinta ulottuu ympäröivän lattian pinnan tasolle asti. Arktes Oy Kuntatekniikka 1/

16 PYYNIKIN UIMAHALLI Suomen kolmanneksi vanhin uimahalli, rakennettu , suunnittelijana arkkitehti Harry W. Schreck. Uimahallin huoneistoala on runsas m tehtävän korjaustyön kustannusarvio on 9,5 milj. euroa. Uusittuun halliin tulee viisi allasta: 25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden lämpö on 4 5 C. Pääaltaan syvyys cm, veden lämpö 27 C. Huhtikuussa 2012 valmistuvan kohteen hankearkkitehti on arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela. LVIS- ja uima-allastekniikasta vastaa hankeinsinöörinä Jukka Kauppinen. Uudistustyön pääsuunnittelu: arkkitehtitoimisto Arktes Oy. LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy. Vedenkäsittelyn asiantuntija: Tritonet Oy. Rakennustekniset työt: VRP Rakennuspalvelut Oy. liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan veden jäähdytys hoidetaan vedenjäähdytyskoneella, jonka lauhdelämpö hyödynnetään lämminvesikiertoon. Kaikki lämpöenergia suihkuvesien lämmöstä alkaen otetaan talteen. Saunatilojen keraamisten istuimien alla kiertää jäähdytysvesi, joka kiertäessään samalla lämpenee. Energiataloutta parannetaan allashuoneen katon lisäeristämisellä. Keskelle taloa katolle tulee ilmastointikonehuone, joka uutena rakenteena osaltaan parantaa vaipan lämpötaloutta. Pyynikin uimahallista tulee ainutlaatuinen hotellin ja uimahallin yhdistelmä, Tampereen tilakeskuksen hankearkkitehti Kirsti Hankela sanoo. Allashuoneen yläikkunat uusitaan. Päätyrakenteen iso yläikkuna on jo aikaisemmin muutettu kolminkertaiseksi. Allashuone, aula ja julkisivut tulee säilyttää Monitoimiallas toimii pääasiassa opetusaltaana sekä vesijumppaa ja -juoksua harjoittavien omana tilana. Altaassa on siivilärakenteinen nostopohja, jonka korkeutta muutetaan kunkin käyttäjäryhmän tarpeiden mukaisesti; säätöväli on senttiä. Vastaavanlainen allas on ollut käytös- Uimaveden puhdistus toimii perinteisesti. Rakenteisiin jätetään kuitenkin varaus käänteisosmoosin käytölle, hankeinsinööri Jukka Kauppinen kertoo. sä Porvoossa kahdeksan vuoden ajan ja siellä kokemukset ovat olleet hyviä. Kaavan mukaan uimahallin allashuone, aula ja julkisivut tulee säilyttää. Vain palauttavat muutokset ovat sallittuja. Altaan laatoitus toteutetaan pienikokoisilla mosaiikkilaatoilla, Hankela ja Kauppinen kertovat. Allasratkaisussa säilyttäminen ei toteudu, vaan alkuperäinen syväallas muutetaan reunarakenteiseksi. Siinä vesi ulottuu altaan ja lattian reunaan asti. Syväaltaat ovat tyypillisesti 1950-luvun ratkaisu. Pyynikin hallissa vedenpinta oli aikaisemmin 35 senttiä altaan reunan alapuolella. Aikaisempaa parempi puhdistettavuus puoltaa reunamuo- HOTELLI PYYNIKKI GARDEN Rakennusyhtiö NCC rakentaa uimahallin vieressä olevan, purettavan retkeilymajan tilalle 140 huonetta käsittävän kaupunkiosakehotellin, joka valmistuu syksyllä Rakentamiskustannukset ovat arviolta 25 milj. euroa. 9-kerroksinen hotelli perustuu omistamiseen ja normaaliin hotelliasumiseen ja tukeutuu uimahallikorttelin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin. 65-paikkainen pysäköintihalli sijoittuu maan alle. 16 Kuntatekniikka 1/2011 Ilmakuvaan on mallinnettu syksyllä 2012 valmistuva hotelli, sen takana on korjattava uimahalli. Alun perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli että uimahalli ppp-mallilla, mutta rahoituskuvio ei onnistunut. Nyt hotellin rakentaa NCC ja uimahallin Tampereen kaupunki. NCC

17 LIIKUNTAPAIKAT sillä päästään pukutilaan, jossa ovat esteettömät WC:t sekä pesu- ja pukutilat. Niin pää- kuin monitoimialtaaseenkin pääsee pyörätuolilla nostolaitteen avulla. Tuolilta voi pulahtaa suoraan uimaan. Hallin alakertaan tulee kuntosali. Mahdollista on, että uimahallia ja kuntosalia alkaa pyörittää sama operaattori. Aikaisemmin miesten ja naisten saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsivat päällekkäin eri kerroksissa, mutta nyt ne on sovitettu samaan kerrokseen allasosaston kanssa. Uutta tilaa on saatu poistamalla ryhmä- ja perhesaunoja sekä edustustiloja, joiden käyttö oli vähäistä. Työmaan vastaava mestari Mikko Tuominen VPR Rakennuspalvelut Oy:stä seuraa allasrakenteiden purkutöiden edistymistä. don muutosta ja altaan vedenpinnan nostoa lattiatasolle. Puhdistus tehdään mekaanisesti harjaa käyttäen. Uudessa ratkaisussa kouru puhdistetaan lattialta käsin. Vanhassa altaassa siivoojan piti mennä veteen puhdistamaan altaan reunaa tai vaikeimmillaan tehdä se roikkumalla pää alaspäin. Uutta kourua puhdistettaessa on helppo nähdä työn tulos ja varmistua puhtaudesta. Kourumalli mahdollistaa allasteknisen järjestelmän, joka takaa uimaveden laadun ja hygieenisyyden luotettavasti. Koururitilät voidaan myös viedä huoltotiloihin pestäväksi, Hankela sanoo. Reunarakenteinen ratkaisu on syvärakenteista ratkaisua terveellisempi, koska uimarin hengittämä ilma pysyy raikkaampana. Varaus käänteisosmoosin käyttöönotolle Uimaveden puhdistus toimii perinteisellä tavalla. Tasausaltaista vesi pumpataan karkeasuodatuksen kautta lujitemuoviselle painehiekkasuodattimelle. Suodatusmassana käytetään suodatinhiekkaa ja antrasiittia. Suodatettu ja kemikaaleilla käsitelty vesi johdetaan altaiden pohjalla olevien syöttösuuttimien kautta takaisin altaisiin. Monitoimialtaassa ja lasten altaassa on orgaanisia yhdisteitä ja klooria poistava aktiivihiilisuodatus. Rakenteisiin tulee varaus myös käänteisosmoosin käyttöön. Käänteisosmoosissa käytetään orgaanisia kalvoja, joiden läpi vesi prässätään. Parhaimmillaan suodatuksesta tuleva puhdas vesi vastaa lähes tislattua vettä. Rakennus varustetaan keskitetyllä vedenkäsittelyn säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka liitetään Tampereen uintikeskuksessa olevaan keskusvalvomoon. Pyynikille tulee kuitenkin oma alavalvomo, joten laitos voi toimia myös täysin itsenäisesti. Esteettömään halliin ilma- ja lattialämmitys Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon ja varustetaan pumppukiertoisella vesikeskuslämmityksellä. Allashalli lämmitetään ilmalla ja lattialämmityksellä. Muiden tilojen lämmitys hoidetaan vesikiertoisin lämpöpatterein. Sisäänkäynnin inva-luiska ja pysäköintihallin ajoluiska varustetaan pihalämmityksellä. Vesijohdot tehdään allas- ja vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä teräksestä, muualla runkojohdot tehdään kupariputkista. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka on valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Rakennuksen talotekniikka varustetaan keskitetyllä laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin atk-verkon välityksellä. Hallista tulee esteetön. Luiska johtaa ulko-ovelle, ja his- LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov Mestariksi liikuntapaikalle Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla? Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvonta-tehtävistä. Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena alkaen elokuussa Koulutus tapahtuu Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy opintomatka. Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella, jonka voit tulostaa netistä koulutusosion alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta, puh. (03) tai Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme. Kuntatekniikka 1/

18 Määrä ei korvaa laatua kunnat avainasemassa PYÖRÄILYSTÄ AITO VAIHT Kalle Vaismaa 18 Kuntatekniikka 1/2011 Laskuri kertoo Kööpenhaminassa kellonajan ja lämpötilan lisäksi, monesko pyöräilijä olet ja kuinka monta pyöräilijää on sen ohi viilettänyt vuoden aikana.

19 LIIKUNTAPAIKAT olosuhteiden parantamisessa OEHTO AUTOILULLE Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on lähes kaikille sopiva liikkumismuoto. Laadukkaat pyöräilyolosuhteet lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta ja turvallisuutta. Kunnat ovat avainasemassa pyöräilyn nostamiseksi liikennemuotona tasavertaiseen asemaan henkilöautoilun ja julkisen liikenteen rinnalle. Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry Hanna-Mari Maijala, tutkija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kalle Vaismaa projektipäällikkö, DI, TM Tampereen teknillinen yliopisto Viime vuonna toteutettiin selvitys pyöräilyn olosuhteista kunnissa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston ja Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kanssa. Tietoa pyöräilyn olosuhteista valtakunnan laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin käytettävissä. Kysely lähetettiin 326:lle kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavalle henkilölle eli kaikkiin kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kyselyyn vastasi 138 kuntaa (42 %), joissa asuu yhteensä noin suomalaista eli 67 prosenttia väestöstä. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat suuret (yli asukasta) ja keskisuuret kaupungit ( asukasta) Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomesta. Pyöräteiden laadussa on parantamisen varaa Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta laadussa ja jatkuvuudessa on parantamisen varaa. Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia Suomen pyöräteistä on yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä. Vain noin 10 prosenttia on pyöräteitä, jossa pyöräilylle on selkeästi varattu oma tila. Lähes viidesosassa pyöräteistä on mopolla ajo sallittu luvulla rakennetut pyörätiet muodostavat viidesosan kaikista pyöräteistä. Noin kolmasosa vastaajista koki, että pyöräilyn lisäämista- Matti Hirvonen Kiertoliittymä Kööpenhaminassa on turvallinen ja sujuva kaikille liikennemuodoille. Kuntatekniikka 1/

20 LIIKUNTAPAIKAT Raimo Suomela Matti Hirvonen Rauman kaupunki Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta. voitteita ei pyritä tosissaan edistämään kunnassa. Lähes kolmasosa vastaajista ei ollut tyytyväinen mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily osaksi julkista liikennettä. Noin kolmasosa vastaajista koki, ettei pyörien pysäköintipaikkojen tarjontaan kiinnitetä riittävästi huomiota suunnitteluvaiheessa. Yleisimmin huomiota kiinnitettiin asemakaavassa ja rakennusluvissa. Kehittämisohjelmasta on hyötyä Selvityksen mukaan pyöräilyn kehittämisohjelmat vauhdittavat pyöräilyn edistämistä kunnissa. Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma (15 kpl), tehdään yleisemmin poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi ja rakennetaan enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma lisäsi myös todennäköisyyttä, että kunnassa on pyöräilyn vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta ja asukkailta kerätään palautetta pyöräilyn olosuhteista. Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla kunnista on voimassa oleva ohjelma. Oma kuntakohtainen kehittämisohjelma tai vastaava löytyy vain viidellä prosentilla vastaajista, muut ovat mukana seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään asukkaan kunnassa ei ole omaa pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Ohjelmien yleistyminen on toivottavaa. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että ohjel- 20 Kuntatekniikka 1/2011 mat viedään kunnissa poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Samalla voidaan päätöksentekijöille osoittaa, että pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen on kunnille investointi, jonka kustannus-hyötysuhde on tutkitusti moninkertainen muihin liikennemuotoihin verrattuna. PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU Kunnan koko Yhdistettyjä kävely-/pyöräteitä (%) (n=125) Pyörätieverkostoa, jossa mopolla ajo sallittu (%) (n=89) Perusasiat hallussa Suomessa tiedetään pyöräilyverkon laatuun liittyvät perusasiat. Kyselyyn vastaanneet pitävät tärkeänä, että verkko on kattava, väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia. Selvityksen mukaan 73 prosentissa kunnista pyörätieyhteydet kouluihin ovat hyvät. Viime vuosina on pohdittu yhä enemmän uusien väylien rakentamista, pyöräpysäköinnin kehittämistä ja väylien kunnossapidon parantamista. Vastaajien mukaan pyöräilyn asema kuntien päätöksenteossa on nousussa, siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan liittyvät tavoitevaatimukset otetaan tosissaan. Selvityksen mukaan 59 prosentissa kunnista on laadukkaat pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi. Todellisuudessa monessa kunnassa pyöräilijät kuitenkin joutuvat suurimman osan matkastaan käyttämään jalkakäytävätasoisia väyliä. Sen kertoo myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta on noin 90 prosenttia yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakennettujen pyöräteiden osuus kaikista pyöräteistä (%) (n=106) Alle as. 84,8 10, as. 90,0 27, as. 96,2 5,7 8 Yli as. 93,4 16,3 12 Kaikki kunnat 88,1 18,1 20 Pyöräily ei vielä ole vaihtoehto autoilulle Käyttäjäpalautteen mukaan vain 27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi ovat laadukkaat. Toisaalta vain viidesosa isompien kaupunkien edustajista on samaa mieltä. Tätä kuvaa suuren kaupungin edustajan kommentti: Suomessa on kilometreissä mitaten hyvin laaja pyöräverkko, mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa ja jatkuvuudessa on parantamista. Vastaajista 58 prosenttia kokee, että pyöräily on tasa-arvoinen kulkumuoto muiden rinnalla. Jos tarkastellaan pyöräilyn asemaa Suomen liikennejärjestelmässä ja verrataan sitä maailman parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin, ero on suuri. Joukkoliikenteestä on Suomessa kehitetty aito vaihtoehto henkilöautolle, mutta pyöräily on vielä kaukana tästä. Maailman parhaimmissa pyöräkaupungeissa pyritään siihen, että auton sijaan ihminen voi valita polkupyörän ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja löytyy Suomestakin: Pyöräilijän nostaminen autoilijan edelle niin väylien suunnittelussa kuin rakentamisessakin olisi paikallaan. Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa suunnitellaan edelleen osana kävelyväylien suunnittelua, vaikka pyöräliikenteen suunnittelun tulee olla osa ajoneuvoliikenteen suunnittelua. Jos pyöräilyverkon kattavuutta ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet saattavat näyttää paremmilta kuin todellisuudessa. Pyöräilyväylien määrä ei kerro paljoa pyöräilyn laatutasosta. Hyvä laatutaso on sellainen, jossa pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto. Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan hitaan ajoneuvon kuljettaja. Määristä liian vähän tietoa Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja palautteen kerääminen ovat selvityksen mukaan heikolla tasolla. Seurantaa tehdään alle viidesosassa kunnista, ja pyöräilyn kul-

6 Kuntatekniikka 1/2011

6 Kuntatekniikka 1/2011 Olympialaiset luova Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy Kuva Anthony Charlton 10.11.2010 6 Kuntatekniikka 1/2011 Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo pitkällä. Etualalla katettu

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio hyvää ja säilyttämisen arvoista Pohjois-Haagassa ja Lassilassa Vantaankosken radanvarren pyörätie! Jalankulku-,

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

MYYDÄÄN ASUINKERROSTALOT TAMPERE KALKKU

MYYDÄÄN ASUINKERROSTALOT TAMPERE KALKKU MYYDÄÄN ASUINKERROSTALOT TAMPERE KALKKU Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Kohde sijaitsee Kalkussa,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku MITEN HELSINGIN RAKENNUSVIRASTON KESKEISTEN TOIMINTOJEN RESURSSITEHOKKUUTTA VOIDAAN PARANTAA? Puisto-

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

...kuiskaava asfaltti, sujuva sulatus... Uusia tuulia tekniikan saralta

...kuiskaava asfaltti, sujuva sulatus... Uusia tuulia tekniikan saralta ...kuiskaava asfaltti, sujuva sulatus... Uusia tuulia tekniikan saralta Kaupunkiomaisuuden ylläpito 2008 - seminaari Ville Alatyppö Projektinjohtaja, KPY Onko uusille tekniikoille tarvetta? Kiristyvät

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen verkosto

Pyöräilyn edistämisen verkosto Pyöräilyn edistämisen verkosto Ilmastonmuutos, kuntatalous ja hyvinvointi seminaari Kuntatalo 7.12.2011 Pyöräilykuntien verkosto ry Matti Hirvonen toiminnanjohtaja matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen TEKES tutkimushanke, vähähiilinen liikkumismalli Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Työssä muodostettiin liikennemalli, jonka avulla tarkasteltiin eri skenaarioiden

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl

Lisätiedot

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä. MUISTUTUS 8.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki MANNISENMÄENTIEN, MANNISENRINTEEN, SEKAMETSÄN JA TIILITEHTAANTIEN SEKÄ MANNISENMÄENTIEN JA SAARIJÄRVENTIEN VÄLISEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN

Lisätiedot

Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas 26.3.2010 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tulevaisuuden logistiikkakeskus Haasteita konsepti joustavuus, ketteryys

Lisätiedot