1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela sivulla 36 iloitsee. sivu 14 Viherrakentaminen Shanghaissa huippuluokkaa sivu 25 Hollantilaissairaala rakennettiin hoitoprosessin ehdoilla sivu 40 Seinäjoki leikkaa energiayhtiönsä veroja vesilaitoskaupalla sivu 47 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 1/ helmikuuta 18 Kööpenhaminassa pyöräily on aito vaihtoehto henkilöautolle. Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta niiden laadussa on parantamisen varaa. 24 Shanghain viher- ja ympäristörakentamisen korkea taso yllätti 2010 maailmannäyttelyssä kävijän. 36 Yksi Helsingin Valon vuodenaika -tapahtuman teoksista oli Tülay Schakirin Hyvä Valo Paha Valo Kaisaniemen puistossa. 40 Hollantilaissairaala suunniteltiin mm. hotellitoiminnan parhaita käytäntöjä soveltaen. Tehokkuus kompensoi korkeita kustannuksia. YHDYSKUNTA Kesäolympialaiset 2012 luovat uutta Lontoota 6 Ratkaisuja2011-kilpailun voittajat palkittiin Turussa 12 Ruotsin, Suomen ja Norjan innovaatioita ilmaston hyväksi 12 LIIKUNTAPAIKAT Tampere korjaa Pyynikin uimahallin vanhaa kunnioittaen 14 Kunnat avainasemassa pyöräilyolosuhteiden parantamisessa 18 Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston käyttäjien avulla 22 VIHERALUEET Shanghai esitteli uusinta vihertekologiaa 24 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 Kuntien Putkimestarit 33 UKTY 34 VALAISTUS Valon vuodenaika hehkui lumisessa Helsingissä 36 Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummitukset kuriin 38 KIINTEISTÖT Orbis Medical Parkissa logistiikka ja standardointi huippuluokkaa 40 Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö 42 Rauma ratkaisi koulupulansa tilamoduuleilla 44 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Seinäjoen vesihuolto kaupungin energiayhtiön suojiin 47 VVY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin 48 Pääkaupunkiseudulla vuosisata jätevedenpuhdistusta 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Pakina/Eero Hiltunen: Lunta kulmillaan 21 Rytilät/Pekka Rytilä: Barcelona 45 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 1/2011 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela sivulla 36 iloitsee. sivu 14 Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa Shanghaissa huippuluokkaa sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu rakennettiin hoito- energiayhtiönsä veroja 47 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012 Kannen kuvat: Anthony Charlton ja Kimmo Brandt TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Lumiliikuntaa Kuluva talvi on ollut useimmille suomalaisille lumiliikunnan juhlaa. Eteläisessä Suomessa moni on todennut perinteiset liikkumismuodot talvisissa olosuhteissa junia ja autoja tehokkaammiksi. Työmatkahiihtokin on noussut otsikoihin. Omalla kohdallani se edellyttäisi kovaa harjoittelua, kun matkaa on viidettä peninkulmaa ja valtaosa siitä umpihankea. Muuten esimies pian toteaisi takavuosien selostajalegendan tavoin, että kello käy eikä Hakulista näy. Katujen kunnossapitoväki on reilujen lumisateiden vuoksi ollut pääkaupunkiseudulla ja muuallakin ylityöllistetty. Helsingissä ryhdyttiin poikkeustoimiin siirtämällä aurausta estäviä ajoneuvoja sekä järjestämällä tilapäisiä pysäköintialueita ja -kieltoja. Kiinteistöillä on pitänyt kiirettä kattojen lumen ja jään poistossa. Kaikki kiinteistöyhtiöt eivät hoitaneet tehtäviä ajoissa. Seuraukset olivat murheellisia. Aika monia etenkin junamatkustajia lumi on myös jumittanut. Aikataulujen pitävyydestään kuulut Japanin luotijunatkin lakkasivat liikennöimästä kokonaiseksi päiväksi tammikuussa. Keski-Euroopassa joulukuun lumipyryt pysäyttivät junien lisäksi myös lentoliikenteen. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset puolestaan ovat pysytelleet asunnoissaan lumisten tai liukkaiden jalkakäytävien pelossa. Edellisen kerran peräkkäisiä kylmiä talvia oli neljännesvuosisata sitten. Niistä ajoista ovat liikennemäärät kasvaneet, elämänrytmi kiivastunut ja kansalaisten palvelutaso-odotukset nousseet. Samaan aikaan kunnossapitohenkilöstöä ja kalustoa on vähennetty eikä palvelutuotannon innovaatioita ole saatu käyttöön toivotusti. Nyt kun luontoäiti hiukan läksyttää, arki kaupungissa tuntuu kovin takkuiselta. Australian tai Brasilian suurtulviin verrattuna meidän lumikinoksemme ovat kuitenkin lähinnä vuodenaikataidetta kaupunkiympäristössä. Tiemaksu ei ole ruuhkamaksu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelussa oleva ehdotus tieliikenteen rahoituksen uudistamiseksi ristittiin julkisuudessa ruuhkamaksuehdotukseksi. Väärin, koska uuden maksujärjestelmän ehdotetaan asteittain tulevan käyttöön koko valtakunnassa. Kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa toimisivat uuden maksujärjestelmän päänavaajina. Pääkaupunkiseudun pääväylillä onkin tungosta. Sen sijaan sitä ei ole juuri muualla näiden 14 kunnan alueella. Siksi ei voi puhua ruuhkamaksusta vaan yksityisauton käyttömaksusta, eräänlaisesta haittaverosta. Mutta voiko valtio laskuttaa yksityisautoilusta eri perustein maan eri osissa? Saattaa tulla taas perustuslakivaliokunnalle töitä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 OLYMPIALAISET LUOVA Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy Kuva Anthony Charlton Kuntatekniikka 1/2011 Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo pitkällä. Etualalla katettu pyöräilystadion, sen vasemmalla puolella koripaloareena, jonka vieressä olympiakylän asuinkerrostalot. Taustalla näkyy olympiastadion, jonka vasemmalla puolella olympiauintien näyttämö Aquatics Centre.

7 YHDYSKUNTA 11,1 miljardin euron budjetissa T UUTTA LONTOOTA Lontoo valmistautuu isännöimään kesäolympialaisia kolmatta kertaa. Heinä-elokuussa 2012 maailman urheilijoiden terävin kärki kamppailee mitaleista olympiapuistossa, joka nousee vuosikymmeniä rauhassa rapistuneelle pienteollisuusalueelle. Siellä kaupunkisuunnittelun ja projektijohdon kaikkien osa-alueiden onnistunut toteutus vaatii vahvaa sitoutumista, osaamista ja hyvää yhteistyötä. Kuntatekniikka 1/2011 7

8 YHDYSKUNTA Havainnekuva esittää valmista olympiapuistoa kesällä 2012: vas. velodromi, koripalloareena, Aquatics Centre ja äärimmäisenä oikealla olympiastadion. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT The London 2012 Olympic and Paralympic Games Osapuilleen Hyde Parkin kokoinen Lontoon olympiapuisto kytkeytyy kaupungin itälaajenemiseen ja täyttää osittain hylättynä uinunutta aluetta Lee-joen varrella Stratfordin rautatieaseman kupeessa. Kahden ja puolen neliökilometrin laajuisena se ulottuu peräti neljän Lontoon paikallishallintoyksikön eli boroughin alueelle (Hackney, Newham, Tower Hamlets ja Waltham Forest). Ennen toista maailmansotaa alue toimi kaatopaikkana Olympiastadionin alue ennen purkutöiden alkua keväällä Kimmo Brandt John Hopkins vakuuttaa olympiapuiston valmistuvan hyvissä ajoin ennen kisoja.... ja suunnittelukuvassa valmis stadion, jonne mahtuu kisojen aikana katsojaa. Kisojen jälkeen valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa katsojalle. Väliaikaisen katsomorakenteen käyttäminen tukee kisojen kestävän kehityksen tavoitetta. 8 Kuntatekniikka 1/2011

9 Hylättyjä kaasupulloja olympiapuistoon nousevan Aquatics Centren paikalla. Näkymä Carpenter Roadille, josta lukuisia konekorjaamoja ja pienteollisuustiloja purettiin uudisrakennusten tieltä. 150 vuotta. Olympiahankkeen yhtenä tavoitteena on kestävä energiatalous. Hiilidioksidipäästöt pyritään leikkaamaan puoleen vuoden 2006 vaatimuksista. Kisojen jälkeen alueen käyttämästä energiasta viidenneksen on määrä olla uusiutuvaa. Alueen kiinteistöihin asennetaan kaksivesijärjestelmä ja muussa kuin juomavesikäytössä käytetään puhdistettua jätevettä. Myös esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Muun muassa olympiapuiston jalankulkualueille asennetaan penkkejä 50 metrin välein. Kilpailupaikat valmistuvat ajoissa Vuoden 2004 Ateenan kesäolympialaisten aikatauluongelmien jälkeen kansainvälinen olympiakomitea KOK kiristi valmistelutöiden valvontaa, ja töiden etenemisestä on raportoitava säännöllisesti. Jo Pekingin kisoissa 2008 uusi järjestelmä tuotti tulosta. Suurin osa Lontoon kisapaikoista on valmistumassa alkuvuodesta Muun muassa olympiastadionin katsomoistuimet asennettiin jo ennen joulua, ja valaistus oli käytössä. Kisapaikkojen ja niiden tarvitseman yhdyskuntatekniikan kehittämis- ja rakentamisohjelmaa johtaa Olympic Delivery Authority (ODA), joka on parlamentin asettama hankeorganisaatio. Sillä on pääsihteeri ja nk. olympiahallitus, jossa ovat edus- Kuntatekniikka 1/2011 9

10 OLYMPIC PARK 27. kesäolympialaiset Lontoossa ODA:n budjetti on 9,4 mrd. puntaa eli 11,1 mrd. euroa Hankkeissa lisäksi paikallishallinnon ja yksityisten osapuolten rahoitusta noin 3 mrd. puntaa eli 3,5 mrd. euroa Pinta-ala 2,5 km 2 Olympiapuiston alta purettu 220 rakennusta 2,3 milj. m 3 kaivuumassoja, näistä saastuneita m 3 Yli 90 % purkujätteestä kierrätetty Yli m 3 saastunutta pohjavettä puhdistettu 102 hehtaaria uutta viheraluetta, josta 45 hehtaaria on Habitat-direktiivin alaista 8,3 kilometriä vesireittejä olympiapuistossa ja sen ympärillä 10 raideliikenteen linjaa, useita asemia uudistetaan ja laajennetaan 5 pysyvää urheilurakennusta Yli 20 km uusia teitä ja katuja, 30 uutta siltaa ja alikulkua 11 asuinkorttelia, joissa yhteensä noin uutta asuntoa henkilöä tulee työskentelemään projektissa kisoihin mennessä vapaaehtoista osallistuu kisojen järjestelyyn Kisoihin osallistuu yhteensä urheilijaa, valmentajaa ja joukkueenjohtajaa Olympiapuiston viheralueille rakennetaan neljä kasvillisuusteemapuistoa. Ennen rakentamisen alkamista käytettyjä autonrenkaita oli hylätty röykkiöihin Pudding Mill Lane -joen varrelle olympiastadionin tuntumaan. Alueelle leimallista olivat rapistuvat rakennukset, ilmassa risteilevät suurjännitejohdot ja saastunut maaperä. tettuina kansallinen olympiakomitea, Lontoon olympialaisten järjestelykomitea sekä olympiaasioiden ministeri. Olympiahallitus käyttää hankkeessa ylintä päätösvaltaa ja vastaa 11,1 miljardin euron pääosin verovaroilla katetusta hankebudjetista. Sen apuna toimii neuvoaantava ohjausryhmä. Järjestelmä on kohtalaisen monimutkainen, sillä ODA:n hallituksen lisäksi keskeisille päätöksille tulee saada Lontoon metropolihallinnon ja paikallishallintoyksikön hyväksyntä, sanoo Lontoon olympiapuiston viheralueiden ja yleisten alueiden rakennuttamisesta vastaava ODA:n project sponsor John Hopkins. Hän luennoi Projektipäivillä Espoossa marraskuussa. Jättihankkeen onnistumisen perusta on poliittisen johdon sitoutuminen ja tuki kaikilla tasoilla pääministeristä lähtien. Asetimme määräajan ja lupasimme hoitaa homman. Sanoimme päättäjille: jos ette tee päätöksiä sovitussa aikataulussa, me teemme ne tai muuten hanke ei valmistu. Olympiapuiston alueen kehittämistä ja ylläpitoa kisojen jälkeen ohjaa puolestaan Olympic Park Legacy Company (OPLC), joka tekee tiivistä yhteistyötä ODA:n kanssa. Kisarakennelmia kierrätetään Alueelle rakennetaan useita väliaikaisia suorituspaikkoja. Tällainen on muun muassa katsojan koripalloareena, jonka paikalle rakennetaan kisojen jälkeen asuntoja. Koripalloareena on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu tilapäinen suorituspaikka. Myös vesipallo- ja maahockeyareenat ovat väliaikaisia. Maahockeyareenan paikalle rakennetaan myöhemmin puistoalue, ja vesipalloareenasta tulee yleinen uimala. Olympiastadionille mahtuu kisojen aikana katsojaa, mutta kisojen jälkeen valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa katsojalle. Tämän kokoistakaan katsomoa ei saada täyteen kuin muutaman kerran vuodessa suurissa yleisurheilukilpailuissa, koska Britanniassa yläsarjojen jalkapallo-ottelut pelataan varsinaisilla jalkapallostadioneilla, joilla ei ole juoksuratoja. Väliaikaisen katsomorakenteen käyttäminen tukee kestävän kehityksen tavoitteitamme, Hopkins kertoo. Stadionkiinteistöön sijoittuu tulevaisuudessa myös liikuntatieteiden ja liikuntalääketieteiden oppilaitosten toimintoja. Sen vuoksi rakentamisessa on panostettu muunneltavuuteen. 10 Kuntatekniikka 1/2011

11 YHDYSKUNTA Aquatics Centren aaltomainen kattorakennelma on olympiapuiston haastavimpia. Se painaa tonnia. Teräksiset kattopalkit on kannatettu vain kolmesta kohdasta. Suunnittelija on Zaha Hadid. Hankintamenettelyt vaihtelevat Suurten urakkakilpailujen yhteydessä järjestimme Industry Days -tapahtumia, joissa alan yritykset pääsivät tutustumaan hankkeisiin, kerroimme budjettikehyksistä, suunnittelutavoitteista, hankintamenettelystä ja muista reunaehdoista avoimesti kaikille. Saimme välitöntä palautetta toimijoilta. Jokainen laaja hanke kävi läpi tämän saman avoimen valmisteluprosessin. ODA:n käyttämät urakointimuodot riippuvat hankkeesta. Joissakin kohteissa, kuten olympiastadionin urakassa, käytettiin suunnittele-toteuta -mallia. Toimijoille kerrottiin tarve saada tietyt toiminnalliset vaatimukset täyttävä kisapaikka tiettyyn paikkaan ja saatiin tarjoukset suunnitelmista ja rakentamisesta. ST-mallia käytetään myös hankkeessa, joka koskee olympiapuiston muuntamista kisojen jälkeiseen käyttöön. Tuon urakan arvo on 300 miljoonaa puntaa (noin 350 miljoonaa euroa). John Hopkinsin mukaan puistojen osalta toimittiin toisin erityisesti niiden laajuuden vuoksi. Hanke jaettiin pohjoiseen ja eteläiseen urakkaan. Pohjoisessa urakassa aikataulu oli niin tiukka, ettei suunnittelu ollut läheskään valmis rakennusurakkakilpailun aikaan. Sen vuoksi käytettiin projektinjohtokonsulttia, joka veti hankkeen yksityiskohtaisen suunnitteluttamisen ja varmisti kokonaisuuden hallinnan ja kustannusarviossa ja aikataulussa pysymisen, Hopkins selostaa. Alueen asuntokanta uudistuu kertarysäyksellä Olympiakylän alta on purettu runsaasti myös asuinrakennuksia, joista osa on ollut vähäosaisten käytössä. Heille on osoitettu asuntoja toisaalta. Asuntokannan parantaminen on osa pitkäaikaista toimenpideohjelmaa rikollisuuden ja työttömyyden nujertamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. Alueen työttömyys on valtakunnan keskiarvoon nähden kaksinkertainen, ja siellä puhutaan yli kahtasataa kieltä. Infrastruktuurin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulutusta ja terveydenhuoltoa on oltava tarjolla, jotta työkykyä voidaan pitää yllä ja kehittää. Koulutusyhteistyötä on tehty esimerkiksi taideprojekteissa. Kysymys on myös asenteiden muuttamisesta, Hopkins sanoo. Olympiakylään valmistuvasta noin asunnosta puolet on markkinaehtoista asuntokantaa, puolet tulee kisojen jälkeen maanlaajuisen yleishyödyllisen asuntoyhtiön (Registered Social Landlord) hallintaan. Osa asunnoista annetaan vuokralle, osa on asumisoikeustyyppisiä ja osa sosiaalisin perustein luovutettavia tuettavien erityisryhmien asuntoja. Alueella toimi runsaasti myös konekorjaamoja ja muita pienyrityksiä vaatimattomissa olosuhteissa. Olympiapuiston alta siirtymään joutuneille yrityksille tarjottiin niin ikään toimitiloja muualta. Viheralueille neljä teemapuistoa Olympiapuiston vesihuolto- ja energiaverkot ovat ODA:n rakennuttamia, ja ne on luovutettu lähialueella näitä monopolipalveluja tarjoavien yritysten käyttöön. Hopkinsin mukaan Britanniassa vallitseva käytäntö on, että alueen kehittäjä rakentaa kuntateknisen infrastruktuurin kustannuksellaan ja luovuttaa sen sitten palveluyhtiön käyttöön. Viheralueiden osalta lopullista päätöstä alueiden tulevasta hallinnasta ei ole vielä tehty. Osa tullee olemaan nyt kolmasosaa olympiapuiston alueesta hallinnoivan Lee Valleyn alueen puistoyksikön hallinnassa myös jatkossa. Niihin kuuluvat muun muassa pyöräilystadionin ja maahockeyareenan alueet. Alueelle rakennetaan myös neljä kasvillisuusteemapuistoa kertomaan maapallon eri osien kasvistosta viime vuosisatojen ajalta: Lauhkean vyöhykkeen aasialaiskasvit ja Japanin sekä Himalajan kasvisto Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin kasvisto Lauhkean vyöhykkeen amerikkalainen kasvisto Länsi-Euroopan ja Välimeren kasvisto Muodostuvalle laajalle viheralueelle istutetaan muun muassa kukkasipulia ja lähes kosteikkokasvia ja alueesta muodostuukin Britannian suurin Wet Woodland, Hopkins kehuu. Oma erikoisuutensa on kukkien kukkimisajankohdan manipulointi. Näin taataan kukkaloisto juuri kisojen aikaan heinä-elokuun vaihteessa. Kukkimisajan manipulointiin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä yhteistyökumppanina on ollut Sheffieldin yliopisto ja siellä erityisesti professorit James Hitchmough ja Nigel Dunnett. He ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä aiheen parissa. Yksivuotiset kukat yksinkertaisesti vain kylvetään myöhemmin. Monivuotisten kasvien kukintaa pystytään manipuloimaan säännöllisellä leikkaamisella, Hopkins kertoo menetelmästä. Ehdottomasti kiinnostavin työtehtäväni Tulevien viiden vuoden aikana Britanniassa tuskin on kovin paljon suuria ilonaiheita. Siksi olympialaisia todella odotetaan. ODA on toiminut avoimesti, olemme kertoneet ihmisille tavoitteemme, mitä teemme, miten ja milloin. Olemme osallistuneet julkiseen keskusteluun. Ihmiset uskovat tavoitteisiin ja yli miljoona vierailijaa on jo tutustunut alueeseen. Tämä on ehdottomasti ollut toistaiseksi kiinnostavin työtehtäväni, John Hopkins tunnustaa. Kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä ODA ajetaan alas, ja niin Hopkinsilla kuin tuhansilla muillakin olympiaunelman toteuttajilla on edessään uudet haasteet katsojan koripalloareena on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu väliaikainen suorituspaikka. Kun pelit on pelattu, alueelle nousee asuntoja. Kuntatekniikka 1/

12 Energiatehokkuus oli vahvasti esillä Ratkaisuja2011-kilpailun palkituissa, ECO 2 -ohjelmassa ja lumijäähdytyksessä. Kunniamaininnan saivat aurinkoenergiaa hyödyntävä lämmönvaihdin ja bioenergiaprosessi. Itämeren alueelle ja Pohjoismaihin suunnatussa kilpailussa etsittiin mm. kunnille uusia liiketoimintakonsepteja, toimintatapoja ja teknologioita ilmastonmuutoksen hillintään. Keskeisenä tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia, johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten toimintatavoissa sekä ovat toteutettavissa muuallakin. Kilpailun toteuttivat Suomen, RATKAISUJA ILMASTON HY Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto. Se oli osa Turussa järjestettyä Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssia, joka toi yhteen yli 600 eri toimijaa. Kilpailuun ilmoittautui 79 organisaatiota seitsemästä eri maasta. Palkinnot jakoi Turussa 1.2. Pohjoismaiden investointipankin pääjohtaja Johnny Åkerholm. Eri alojen asiantuntijoista koostunut tuomaristo oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Virosta. Puheenjohtajana toimi Aila Korpivaara Suomen ympäristöministeriöstä. Tampereen ECO 2 näyttää suuntaa ECO 2 on Tampereen keväällä 2010 käynnistämä hanke, joka toteuttaa kaupungin ilmastositoumuksia, kehittää uusia vähähiilisiä kaupunkisuunnittelun toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa. ECO 2 koordinoi ja tukee kau- Tampereen ECO 2 -hanke sai tuomaristolta kehuja konkreettisuudestaan ja selkeistä tavoitteistaan. Lumijäähdytyksellä tarkoitetaan talvella varastoidun lumen käyttämistä jäähdytykseen lämpimänä vuodenaikana. Västernorrlandin maakäräjät Sundsvallissa on kehittänyt ja ottanut käyttöön maailman ensimmäisen suuren mittakaavan lumijäähdytyslaitoksen Sundsvallin lääninsairaalassa. Talvella lunta kerätään suureen aumaan, joka kevään tullen eristetään parinkymmenen sentin paksuisella puru- tai hakekerroksella. Auma on jalkapallokentän kokoinen ja keskimääräinen lumimäärä on noin kuutiometriä. Sulamisvesi kerätään 12 Kuntatekniikka 1/2011 Vaikka vähälumisina talvina Sundsvallissa käytetään myös tykkilunta lumivaraston kartuttamiseen, on taustalla näkyvän lääninsairaalan jäähdytykseen käytettävän sähkön kulutus vähentynyt murto-osaan perinteisten jäähdytyslaitteiden kulutukseen verrattuna. Lumi jäähdyttää lääninsairaalaa Sundsvallissa talteen, suodatetaan ja pumpataan kiinteistön lämmönvaihtimeen ja kierrätetään takaisin lumikasaan, jossa siihen sekoitetaan uutta kylmempää sulamisvettä. Sähkön kulutus vähentynyt murto-osaan Sundsvallin sairaalassa jäähdytyskuorma on noin kw jäähdytys ja laitoksen enimmäiskapasiteetti on MWh jäähdytys. Laitos on toiminut ilman häiriöitä sen jälkeen, kun se vuonna 2000 otettiin käyttöön. Ruotsalaisyritys Snowpower AB on kaupallistamassa menetelmää ja kehittää sitä edelleen. Vaikka vähälumisina talvina käytetään myös tykkilunta, sairaalakiinteistön jäähdytykseen käytetyn sähkön kulutus on vähentynyt yli 90 prosenttia, mikä vähentää ympäristökuormitusta. Ilmakehän otsonikerrokselle haitallisten ja kasvihuonekaasupäästöjä lisäävien kylmäaineiden käyttö on vähentynyt olennaisesti. Ratkaisu myös lumenpoisto-ongelmiin Tähän mennessä Sundsvallin laitoksella kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on sähkön säästön osalta hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun sähköntuotannon päästötasoksi on oletettu 400 g CO 2 /kwh. Lumijäähdytyksen liittäminen kuntien katu- ja torialueiden lumenpoistoon voi usein lyhentää lumen kuljetusmatkoja ja prosessissa likaantunut lumi puhdistuu ja hiekoitushiekka voidaan ottaa talteen ja käyttää soveltuvin osin uudelleen. Näin kunta voi lumijäähdytyksen käytöllä sekä säästää energiakustannuksissa että saada ympäristöhyötyä.

13 YHDYSKUNTA VÄKSI PALKITTIIN TURUSSA pungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä ja käynnistää yhteistyöhankkeita yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Vuoteen 2020 kestävää hanketta rahoittaa alkuvaiheessa kaupungin rinnalla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Energiaohjelma. ECO 2 :n päätoiminta-alueet ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen, energia, liikenne, ympäristöliiketoiminta sekä kansalaisten ilmastoteot. Ensimmäisten joukossa hankkeen merkittävistä toimenpiteistä valmistuu katuraitiotien yleissuunnittelu jo kuluvana vuonna. Kilpailutuomariston mielestä tamperelaisten konsepti toimii erinomaisena esimerkkinä muille kunnille. Se on kunnianhimoinen, mutta samalla tarjoaa selkeästi määriteltyjä konkreettisia tavoitteita. Pormestarin sekä kunnallispoliitikkojen sitoutuminen nähtiin tärkeänä tavoitteiden aikaansaamiseksi. Tampereen ECO 2 -hankkeesta kerrottiin Kuntatekniikassa 5/2010 (ks. lehtiarkisto, os. lehti.kuntatekniikka.fi). Konsepteja ja tuotteita Kilpailussa palkittiin sekä toimintatapoja että tuoteinnovaatioita. Ruotsalaisten Snowpower AB:n ja Västernorrlandin maakäräjien lumijäähdytys sisältää piirteitä molemmista. Tuomariston mielestä ratkaisu tuo suoraa hyötyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja samalla säästää rahaa. Uudenkaupungin HINKUhankkeen imussa Sybimar Oy on kehittänyt suljetun kierron konseptin bioenergian hyödyntämiseksi. Konsepti sai kunniamaininnan, koska se mm. vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja luo uusia työpaikkoja. Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergian lämmönvaihdin puolestaan sai kehuja käyttöominaisuuksistaan, energiahyötysuhteestaan ja helppokäyttöisyydestään. Paavo Taipale Sybimar Oy:n suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. Uudessakaupungissa toimivan Sybimar Oy:n suljetun kierron konsepti on vastaveto energia- ja ruokatuotannon luonnonvarojen tuhlaukselle. Järjestelmä tuottaa energiaa ja ravintoa paikallisesti ja pienin päästöin. Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun. Lisäksi sinne toimitetaan kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat. Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergiaa hyödyntävä, vesikattoon integroitu lämmönvaihdin sai kehuja mm. hyvistä käyttöominaisuuksista sovitettuina rakennusten arkkitehtuuriin. Bioenergiaa Uudestakaupungista, aurinkoenergiaa Norjasta Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä puhdistettu hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että omien ja lähialueen yritysten toimitilojen lämmityksessä. Biokaasun ja tuulivoiman yhdistelmä takaa tasaisen sähköntuotannon. Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään mm. toimintaan liittyvissä kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa hyödynnetään maanparannusaineena. Lämmönvaihtimia vesikatossa Aurinkoenergiaa hyödyntävät lämmönvaihtimet korvaavat muita energianlähteitä ja tuottavat päästötöntä uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen lämmitykseen. Norjalaisessa innovaatiossa auringon säteilylämpö siirtyy vesikattoon integroitavan lämmönvaihtimen rakenteissa kiertävään veteen. Näin lämpöä saadaan kerätyksi selvästi enemmän kuin perinteisillä keräimillä ja hyöty korkeammissa lämpötiloissa on parempi. Laitteistolla tuotetun lämmön kustannus on viisi eurosenttiä kilowattitunnilta. Laitteisto ei tarvitse ulkopuolista energiaa, ei aiheuta päästöjä ja on asennuksen jälkeen käytännössä huoltovapaa. Paikallisen energiainfrastruktuurin tarve vähenee, joten kunnalliset ja yksityisetkin energiantuottajat voivat tarjota ylijäämäenergiaa markkinoille. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Kuntatekniikka 1/

14 Uusi tekniikka piilotetaan vanhoihin ratkaisuihin Tampere korjaa Pyynikin Tampereen Pyynikin uimahallissa tehdään purkutöitä. Niiden valmistuttua allasratkaisut ja suuri osa rakenteista uusitaan kokonaan. Viime vuoden lopulla alkanut remontti maksaa kaikkiaan arviolta 9,5 miljoonaa euroa. Uusittu halli otetaan käyttöön huhtikuussa TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala Rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri säilytetään. Työn haasteena on ollut uuden tekniikan piilottaminen vanhojen ratkaisujen joukkoon. Tampereen kaupungin tilakeskus on kilpailuttanut päätoteuttajan lisäksi kahdeksan pääurakoitsijalle alistettua sivu-urakkaa. Kohteen suojelu vaati tiukkaa valvontaa, joten esimerkiksi KVR-urakka ei olisi ollut mahdollinen. Pyynikin uimahalli on Suomen kolmanneksi vanhin. Se ja sen yhteydessä oleva retkeilymaja rakennettiin arkkitehti Harry W. Schreckin suunnitelmien pohjalta. Retkeilymajan tilalle nousee hotelli Uudistuksen yhteydessä retkeilymaja puretaan. Rakennusyhtiö NCC rakentaa sen tilalle 140 huonetta käsittävän hotellin luvulla rakennettua retkeilymajaa ei muun muassa matalan huonekorkeuden takia olisi voitu saneerata nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi hotelliksi. NCC maksaa kaupungille saamastaan rakennusoikeudesta. Tontti säilyy kaupungin omistuksessa. Hotellihuoneita markkinoidaan sijoittajille lomaosakkeina. Ajatus on, että valmistuttuaan korkealaatuisen hotellin ja uimahallin yhdistelmä palvelee niin matkailijoita kuin kaupungin omia asukkaitakin. Kokonaisuuden alle tulee 65 auton pysäköintitila. Hotelli valmistuu noin puoli vuotta uimahallin jälkeen eli syksyllä Alun perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli ja uimahalli yhtenä kokonaisuutena PPP-mallilla. Rahoitusongelmien takia hanke laitettiin jäihin, ja nyt kaupunki rakentaa hallin omaan taseeseensa budjettivaroin, Kirsti Hankela ja Jukka Kauppinen kertovat. Arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela toimii työkohteen hankearkkitehtina ja Jukka Kauppinen LVIS- ja uima-allastekniikasta vastaavana hankeinsinöörinä. Viisi allasta Yli 50 vuoden raskas käyttö pelkän kunnossapidon varassa rasitti hallin rakenteita. Etenkin hygienia alkoi tuottaa ongelmia. Vedenkäsittelyjärjestelmä reistaili, ja alakattorakenteista alkoi irro- 14 Kuntatekniikka 1/2011

15 LIIKUNTAPAIKAT Purkutyöt ovat käynnissä 50-luvulla valmistuneessa hallissa. Päätyseinän tiilipinnalle on toteutettu sinivihreästä italialaisesta mosaiikista kolme neljämetristä alastonta ihmisfiguuria. Olavi Valavuoren suunnitteleman ja 1958 valmistuneen työn nimi on Versio. uimahallin pieteetillä ta tavaraa. Terveyssyistä uimahalli asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin joulukuussa Alkuperäisessä hallissa oli aikuisten allas ja lähinnä lapsille tarkoitettu matalampi allas. Uusittuun halliin tulee viisi allasta: 25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden lämpötila on 4 5 astetta. Pääaltaan syvyys on senttiä ja veden lämpötila 27 astetta. Altaat jaetaan veden lämpötilan mukaan neljään vesikiertoon: monitoimiallas ja lastenallas toimivat yhteisellä vesikierrolla, muut altaat toimivat omina vesikiertoinaan. Veden lämmitys hoidetaan kaikissa allaskierroissa omilla IV-lämmitysverkkoon Suunnittelukuva kertoo, miltä Pyynikin uimahalli näyttää valmistuttuaan huhtikuussa Aikaisemmasta poiketen vedenpinta ulottuu ympäröivän lattian pinnan tasolle asti. Arktes Oy Kuntatekniikka 1/

16 PYYNIKIN UIMAHALLI Suomen kolmanneksi vanhin uimahalli, rakennettu , suunnittelijana arkkitehti Harry W. Schreck. Uimahallin huoneistoala on runsas m tehtävän korjaustyön kustannusarvio on 9,5 milj. euroa. Uusittuun halliin tulee viisi allasta: 25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden lämpö on 4 5 C. Pääaltaan syvyys cm, veden lämpö 27 C. Huhtikuussa 2012 valmistuvan kohteen hankearkkitehti on arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela. LVIS- ja uima-allastekniikasta vastaa hankeinsinöörinä Jukka Kauppinen. Uudistustyön pääsuunnittelu: arkkitehtitoimisto Arktes Oy. LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy. Vedenkäsittelyn asiantuntija: Tritonet Oy. Rakennustekniset työt: VRP Rakennuspalvelut Oy. liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan veden jäähdytys hoidetaan vedenjäähdytyskoneella, jonka lauhdelämpö hyödynnetään lämminvesikiertoon. Kaikki lämpöenergia suihkuvesien lämmöstä alkaen otetaan talteen. Saunatilojen keraamisten istuimien alla kiertää jäähdytysvesi, joka kiertäessään samalla lämpenee. Energiataloutta parannetaan allashuoneen katon lisäeristämisellä. Keskelle taloa katolle tulee ilmastointikonehuone, joka uutena rakenteena osaltaan parantaa vaipan lämpötaloutta. Pyynikin uimahallista tulee ainutlaatuinen hotellin ja uimahallin yhdistelmä, Tampereen tilakeskuksen hankearkkitehti Kirsti Hankela sanoo. Allashuoneen yläikkunat uusitaan. Päätyrakenteen iso yläikkuna on jo aikaisemmin muutettu kolminkertaiseksi. Allashuone, aula ja julkisivut tulee säilyttää Monitoimiallas toimii pääasiassa opetusaltaana sekä vesijumppaa ja -juoksua harjoittavien omana tilana. Altaassa on siivilärakenteinen nostopohja, jonka korkeutta muutetaan kunkin käyttäjäryhmän tarpeiden mukaisesti; säätöväli on senttiä. Vastaavanlainen allas on ollut käytös- Uimaveden puhdistus toimii perinteisesti. Rakenteisiin jätetään kuitenkin varaus käänteisosmoosin käytölle, hankeinsinööri Jukka Kauppinen kertoo. sä Porvoossa kahdeksan vuoden ajan ja siellä kokemukset ovat olleet hyviä. Kaavan mukaan uimahallin allashuone, aula ja julkisivut tulee säilyttää. Vain palauttavat muutokset ovat sallittuja. Altaan laatoitus toteutetaan pienikokoisilla mosaiikkilaatoilla, Hankela ja Kauppinen kertovat. Allasratkaisussa säilyttäminen ei toteudu, vaan alkuperäinen syväallas muutetaan reunarakenteiseksi. Siinä vesi ulottuu altaan ja lattian reunaan asti. Syväaltaat ovat tyypillisesti 1950-luvun ratkaisu. Pyynikin hallissa vedenpinta oli aikaisemmin 35 senttiä altaan reunan alapuolella. Aikaisempaa parempi puhdistettavuus puoltaa reunamuo- HOTELLI PYYNIKKI GARDEN Rakennusyhtiö NCC rakentaa uimahallin vieressä olevan, purettavan retkeilymajan tilalle 140 huonetta käsittävän kaupunkiosakehotellin, joka valmistuu syksyllä Rakentamiskustannukset ovat arviolta 25 milj. euroa. 9-kerroksinen hotelli perustuu omistamiseen ja normaaliin hotelliasumiseen ja tukeutuu uimahallikorttelin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin. 65-paikkainen pysäköintihalli sijoittuu maan alle. 16 Kuntatekniikka 1/2011 Ilmakuvaan on mallinnettu syksyllä 2012 valmistuva hotelli, sen takana on korjattava uimahalli. Alun perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli että uimahalli ppp-mallilla, mutta rahoituskuvio ei onnistunut. Nyt hotellin rakentaa NCC ja uimahallin Tampereen kaupunki. NCC

17 LIIKUNTAPAIKAT sillä päästään pukutilaan, jossa ovat esteettömät WC:t sekä pesu- ja pukutilat. Niin pää- kuin monitoimialtaaseenkin pääsee pyörätuolilla nostolaitteen avulla. Tuolilta voi pulahtaa suoraan uimaan. Hallin alakertaan tulee kuntosali. Mahdollista on, että uimahallia ja kuntosalia alkaa pyörittää sama operaattori. Aikaisemmin miesten ja naisten saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsivat päällekkäin eri kerroksissa, mutta nyt ne on sovitettu samaan kerrokseen allasosaston kanssa. Uutta tilaa on saatu poistamalla ryhmä- ja perhesaunoja sekä edustustiloja, joiden käyttö oli vähäistä. Työmaan vastaava mestari Mikko Tuominen VPR Rakennuspalvelut Oy:stä seuraa allasrakenteiden purkutöiden edistymistä. don muutosta ja altaan vedenpinnan nostoa lattiatasolle. Puhdistus tehdään mekaanisesti harjaa käyttäen. Uudessa ratkaisussa kouru puhdistetaan lattialta käsin. Vanhassa altaassa siivoojan piti mennä veteen puhdistamaan altaan reunaa tai vaikeimmillaan tehdä se roikkumalla pää alaspäin. Uutta kourua puhdistettaessa on helppo nähdä työn tulos ja varmistua puhtaudesta. Kourumalli mahdollistaa allasteknisen järjestelmän, joka takaa uimaveden laadun ja hygieenisyyden luotettavasti. Koururitilät voidaan myös viedä huoltotiloihin pestäväksi, Hankela sanoo. Reunarakenteinen ratkaisu on syvärakenteista ratkaisua terveellisempi, koska uimarin hengittämä ilma pysyy raikkaampana. Varaus käänteisosmoosin käyttöönotolle Uimaveden puhdistus toimii perinteisellä tavalla. Tasausaltaista vesi pumpataan karkeasuodatuksen kautta lujitemuoviselle painehiekkasuodattimelle. Suodatusmassana käytetään suodatinhiekkaa ja antrasiittia. Suodatettu ja kemikaaleilla käsitelty vesi johdetaan altaiden pohjalla olevien syöttösuuttimien kautta takaisin altaisiin. Monitoimialtaassa ja lasten altaassa on orgaanisia yhdisteitä ja klooria poistava aktiivihiilisuodatus. Rakenteisiin tulee varaus myös käänteisosmoosin käyttöön. Käänteisosmoosissa käytetään orgaanisia kalvoja, joiden läpi vesi prässätään. Parhaimmillaan suodatuksesta tuleva puhdas vesi vastaa lähes tislattua vettä. Rakennus varustetaan keskitetyllä vedenkäsittelyn säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka liitetään Tampereen uintikeskuksessa olevaan keskusvalvomoon. Pyynikille tulee kuitenkin oma alavalvomo, joten laitos voi toimia myös täysin itsenäisesti. Esteettömään halliin ilma- ja lattialämmitys Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon ja varustetaan pumppukiertoisella vesikeskuslämmityksellä. Allashalli lämmitetään ilmalla ja lattialämmityksellä. Muiden tilojen lämmitys hoidetaan vesikiertoisin lämpöpatterein. Sisäänkäynnin inva-luiska ja pysäköintihallin ajoluiska varustetaan pihalämmityksellä. Vesijohdot tehdään allas- ja vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä teräksestä, muualla runkojohdot tehdään kupariputkista. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka on valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Rakennuksen talotekniikka varustetaan keskitetyllä laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin atk-verkon välityksellä. Hallista tulee esteetön. Luiska johtaa ulko-ovelle, ja his- LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov Mestariksi liikuntapaikalle Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla? Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvonta-tehtävistä. Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena alkaen elokuussa Koulutus tapahtuu Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy opintomatka. Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella, jonka voit tulostaa netistä koulutusosion alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta, puh. (03) tai Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme. Kuntatekniikka 1/

18 Määrä ei korvaa laatua kunnat avainasemassa PYÖRÄILYSTÄ AITO VAIHT Kalle Vaismaa 18 Kuntatekniikka 1/2011 Laskuri kertoo Kööpenhaminassa kellonajan ja lämpötilan lisäksi, monesko pyöräilijä olet ja kuinka monta pyöräilijää on sen ohi viilettänyt vuoden aikana.

19 LIIKUNTAPAIKAT olosuhteiden parantamisessa OEHTO AUTOILULLE Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on lähes kaikille sopiva liikkumismuoto. Laadukkaat pyöräilyolosuhteet lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta ja turvallisuutta. Kunnat ovat avainasemassa pyöräilyn nostamiseksi liikennemuotona tasavertaiseen asemaan henkilöautoilun ja julkisen liikenteen rinnalle. Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry Hanna-Mari Maijala, tutkija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kalle Vaismaa projektipäällikkö, DI, TM Tampereen teknillinen yliopisto Viime vuonna toteutettiin selvitys pyöräilyn olosuhteista kunnissa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston ja Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kanssa. Tietoa pyöräilyn olosuhteista valtakunnan laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin käytettävissä. Kysely lähetettiin 326:lle kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavalle henkilölle eli kaikkiin kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kyselyyn vastasi 138 kuntaa (42 %), joissa asuu yhteensä noin suomalaista eli 67 prosenttia väestöstä. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat suuret (yli asukasta) ja keskisuuret kaupungit ( asukasta) Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomesta. Pyöräteiden laadussa on parantamisen varaa Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta laadussa ja jatkuvuudessa on parantamisen varaa. Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia Suomen pyöräteistä on yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä. Vain noin 10 prosenttia on pyöräteitä, jossa pyöräilylle on selkeästi varattu oma tila. Lähes viidesosassa pyöräteistä on mopolla ajo sallittu luvulla rakennetut pyörätiet muodostavat viidesosan kaikista pyöräteistä. Noin kolmasosa vastaajista koki, että pyöräilyn lisäämista- Matti Hirvonen Kiertoliittymä Kööpenhaminassa on turvallinen ja sujuva kaikille liikennemuodoille. Kuntatekniikka 1/

20 LIIKUNTAPAIKAT Raimo Suomela Matti Hirvonen Rauman kaupunki Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta. voitteita ei pyritä tosissaan edistämään kunnassa. Lähes kolmasosa vastaajista ei ollut tyytyväinen mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily osaksi julkista liikennettä. Noin kolmasosa vastaajista koki, ettei pyörien pysäköintipaikkojen tarjontaan kiinnitetä riittävästi huomiota suunnitteluvaiheessa. Yleisimmin huomiota kiinnitettiin asemakaavassa ja rakennusluvissa. Kehittämisohjelmasta on hyötyä Selvityksen mukaan pyöräilyn kehittämisohjelmat vauhdittavat pyöräilyn edistämistä kunnissa. Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma (15 kpl), tehdään yleisemmin poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi ja rakennetaan enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma lisäsi myös todennäköisyyttä, että kunnassa on pyöräilyn vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta ja asukkailta kerätään palautetta pyöräilyn olosuhteista. Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla kunnista on voimassa oleva ohjelma. Oma kuntakohtainen kehittämisohjelma tai vastaava löytyy vain viidellä prosentilla vastaajista, muut ovat mukana seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään asukkaan kunnassa ei ole omaa pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Ohjelmien yleistyminen on toivottavaa. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että ohjel- 20 Kuntatekniikka 1/2011 mat viedään kunnissa poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Samalla voidaan päätöksentekijöille osoittaa, että pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen on kunnille investointi, jonka kustannus-hyötysuhde on tutkitusti moninkertainen muihin liikennemuotoihin verrattuna. PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU Kunnan koko Yhdistettyjä kävely-/pyöräteitä (%) (n=125) Pyörätieverkostoa, jossa mopolla ajo sallittu (%) (n=89) Perusasiat hallussa Suomessa tiedetään pyöräilyverkon laatuun liittyvät perusasiat. Kyselyyn vastaanneet pitävät tärkeänä, että verkko on kattava, väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia. Selvityksen mukaan 73 prosentissa kunnista pyörätieyhteydet kouluihin ovat hyvät. Viime vuosina on pohdittu yhä enemmän uusien väylien rakentamista, pyöräpysäköinnin kehittämistä ja väylien kunnossapidon parantamista. Vastaajien mukaan pyöräilyn asema kuntien päätöksenteossa on nousussa, siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan liittyvät tavoitevaatimukset otetaan tosissaan. Selvityksen mukaan 59 prosentissa kunnista on laadukkaat pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi. Todellisuudessa monessa kunnassa pyöräilijät kuitenkin joutuvat suurimman osan matkastaan käyttämään jalkakäytävätasoisia väyliä. Sen kertoo myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta on noin 90 prosenttia yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakennettujen pyöräteiden osuus kaikista pyöräteistä (%) (n=106) Alle as. 84,8 10, as. 90,0 27, as. 96,2 5,7 8 Yli as. 93,4 16,3 12 Kaikki kunnat 88,1 18,1 20 Pyöräily ei vielä ole vaihtoehto autoilulle Käyttäjäpalautteen mukaan vain 27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi ovat laadukkaat. Toisaalta vain viidesosa isompien kaupunkien edustajista on samaa mieltä. Tätä kuvaa suuren kaupungin edustajan kommentti: Suomessa on kilometreissä mitaten hyvin laaja pyöräverkko, mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa ja jatkuvuudessa on parantamista. Vastaajista 58 prosenttia kokee, että pyöräily on tasa-arvoinen kulkumuoto muiden rinnalla. Jos tarkastellaan pyöräilyn asemaa Suomen liikennejärjestelmässä ja verrataan sitä maailman parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin, ero on suuri. Joukkoliikenteestä on Suomessa kehitetty aito vaihtoehto henkilöautolle, mutta pyöräily on vielä kaukana tästä. Maailman parhaimmissa pyöräkaupungeissa pyritään siihen, että auton sijaan ihminen voi valita polkupyörän ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja löytyy Suomestakin: Pyöräilijän nostaminen autoilijan edelle niin väylien suunnittelussa kuin rakentamisessakin olisi paikallaan. Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa suunnitellaan edelleen osana kävelyväylien suunnittelua, vaikka pyöräliikenteen suunnittelun tulee olla osa ajoneuvoliikenteen suunnittelua. Jos pyöräilyverkon kattavuutta ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet saattavat näyttää paremmilta kuin todellisuudessa. Pyöräilyväylien määrä ei kerro paljoa pyöräilyn laatutasosta. Hyvä laatutaso on sellainen, jossa pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto. Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan hitaan ajoneuvon kuljettaja. Määristä liian vähän tietoa Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja palautteen kerääminen ovat selvityksen mukaan heikolla tasolla. Seurantaa tehdään alle viidesosassa kunnista, ja pyöräilyn kul-

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN 16.600 m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Humppilantie 43, Humppila, sijaitseva entinen talotehdas. Tontti muodostuu useasta tilasta ja on

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot 26.5.2016 Kaupungin strategia Edistää kävelyn, pyöräliikenteen ja

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYTÄVÄ KOHDE Myynnin kohteena on Kannuksessa sijaitseva määräala noin 3,4 ha kiinteistöstä 217-404-7-29 rakennuksineen. Kohteen osoite on Silmäjärventie

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 KAUPUNKI HAKEE TOTEUTTAJAA PIKISAAREN TONTILLE Asemakaava Pikisaaren kaupunginosan korttelin 1 tontti 7 (kt. 564-50-1-7) on voimassa olevassa asemakaavassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot