HÄLLÄPYÖRÄ HÄMEEN MOBILISTIT RY KERHOLEHTI N:O 30 ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄLLÄPYÖRÄ HÄMEEN MOBILISTIT RY KERHOLEHTI N:O 30 ISSN 1459-9120"

Transkriptio

1 HÄLLÄPYÖRÄ HÄMEEN MOBILISTIT RY KERHOLEHTI N:O 30 ISSN

2 HÄLLÄPYÖRÄ Hämeen Mobilistit ry:n kerholehti N:o 30 Tulevia tapahtumia Kerhoilta, Antti Karttusen esitelmä Jarno Saarinen/Monza. Cafe Soppa, Visamäentie 33, Hml klo Vierailu klo 18 Kantolan Autokatsastuksessa (katso takakannen ilmoitus) Luukkaankatu Kevätkokous klo 18 Fagerlundin halilla Parolassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös ja toimintakertomus. Kokouksessa jaetaan osallistujille taas tuore kerholehti Hälläpyörä 1/2013 HÄMEEN MOBILISTIEN PIKKUJOULU Koulutuskeskus Tavastian Makuasia Ravintolassa Hattelmalantie 8, klo 18 alkaen. Voi tulla yksin tai puolison kanssa. Jouluisen illallisen hinta on euroa hengeltä, ja ruokajuomat ynnä muut virvokkeet erikseen. Ravintola laskuttaa kutakin. A-oikeudet. Mukaan mahtuu 60 ensiksi ilmoittautunutta. Sitovat ilmoittautumiset mennessä tai Kansikuvan esittely Kansikuvasarjassa, kerholaistemme kanttiautoja, esiintyy edesmenneen Alpo Ojaniemen itse 70-luvun lopulla entisöimä REO Wolverine Brougham Aihio oli ostettu 1978 Naantalista Matti Uroselta, ja rekisteri oli silloin TK-781. Wolverine oli REO:n halvempi malli, jota valmistettiin aluksi vain 2-ovisena Brougham mallina vuosina Continentalin 6-sylinterisellä 3261cc moottorilla. Wolverine tarkoittaa ahmaa, ja sitä on pidetty myös itsenäisenä merkkinä, kun se koottiin alihankkijoilta kerätyistä osista. REO Fying Cloud maksoi 500 dollaria enemmän. Suomessa on kolme muutakin entisöityä Wolverinea. Alpon auto on viimeisiä valmistunaita, kun on rekisteröity 1929-mallina, vaikka tuotanto loppui jo 1928 lopulla. Sivulla 25 on kuvasarja Alpon REO projektin vaiheista aihiosta valmiiksi asti. Kansikuvassa auto on Aulangon puistometsässä, ja tätä kuvaa Alpo lähetti muistuttaakseen hampaidenkin entisöinnin tarpeellisuudesta. Sisällysluettelo Kansikuvan esittely Pääkirjoitus Puheenjohtajan tervehdys Museomarkkinat Martti Koskinen, autoalan todellinen veteraani Veikko (Veksi) Aaltonen 80 v Kaivoparkin avajaiset Kevätsawutus Kalle Jokinen vuoden 2012 kerholainen Helatorstai ajelu In memoriam Jarkko Koski Tarina Volkswagenista...18 SAHK:n Retkeilyajo 4.8. ja Forssan Pik-Nik Corvette tarinaa Fiat-kerhon mobilismipäivät Alpo Ojaniemen REO projektin vaiheita Triumph TR6-auton hankinta

3 HÄLLÄPYÖRÄ 3 Pääkirjoitus Automobiiliharrastus alkoi Suomessa 50-luvun lopulla, joten silloin kaksikymppisinä aloittaneet harrastajat alkavat olla jo ikämiehiä, ja jonakin päivänä tulevat väistämättä lentotunnit täyteen eli elämä päättyy. Jos seuraavassa sukupolvessa on harrastuksen jatkajia on asia järjestyksessä. Aina eivät asiat kuitenkaan ole näin hyvin, vaan perikunnalle jää ongelma. Mitä tehdä kaikille aihioille ja keskeneräisille projekteille, ja niiden varaosille, joista ei aina tiedetä mihin ne kuuluvatkaan. Jos kalusto on vielä vuokratuissa tiloissa pitäisi ne saada nopeasti tyhjäksi. Silloin tulee yleensä helpoimpana keinona mieleen soitto romumiehelle, joka tulee noutamaan tavarat, eikä haluaisi niistä juuri mitään maksaakaan, vedoten korkeisiin rahtikustannuksiinsa ja romuraudan alhaiseen kilohintaan. Romukauppiaillakin on kuitenkin jonkinlainen käsitys siitä, että vanhat kunnostuskelpoiset autot voi saada myytyä harrastajille paremmalla katteella, kuin romun kilohinta olisi. Näin saattaa joku hyvä aihio vielä pelastuakin, mutta hyöty jää silloin kauppiaalle. Paras tapa voisi olla myyjäisten tai huutokaupan järjestäminen paikan päällä niin että siitä on ilmoitettu riittävän ajoissa vaikkapa laajalevikkisessä Mobilisti lehdessä, ja jos vielä vaivaudutaan valokuvaamaan kalustoa etukäteen niin että netistä voi alustavasti nähdä mitä, ja minkä kuntoista tavaraa on myytävänä. Näin toimien perikunta saa tavaroista käyvän hinnan ja harrastajat saavat tilaisuuden hankkia tarvitsemansa. Näin toimittiin aikanaan kerhomme kunniajäsenen Hugo Alanojan jäämistön suhteen. Kerhomme organisoi myyjäiset Ratasniityn hallilla, ja myymättä jäänyt tavara ja myyntipalkkio jäi kerholle. Menettely tyydytti silloin kaikkia osapuolia. Kerhomme jäsenistä viime syksynä kuollut Alpo Ojaniemi jätti jälkeensä kolme hienosti entisöityä automobiilia, joita tyttäret aikovat säilyttää, mutta suuret varaosavarastot ovat heille tarpeettomia, ja voivat tulla tavalla tai toisella myytäväksi. Heillä on tiedossa että kerhomme jäsenet voivat tarvittaessa auttaa tavaroiden selvittelyssä. Viime kesänä yllättäen kuolleen kerhomme kuorma-auto- ja traktoriharrastajan Jarkko Kosken jäämistöä kerhomme arviointiryhmä kävi jo kesällä kartoittamassa, ja mietittiin mitä niille voisi tehdä, kun omassa perheessä ei ole harrastuksen jatkajaa. Volvo -56 ent. Helsingin paloautosta meni tieto Helsingin palomuseolle ja harkitsevat toimenpiteitä vaikka heillä jo on samanlainen entisöitynä. Lahjoituksen ottaisivat kyllä mielellään vastaan kun budjetti hupenee parhaillaan kunnostettavaan museotilaan. Jarkon peltihallit sijaitsevat maatilan yhteydessä, joten niiden tyhjentämisellä ei taida olla kovaa kiirettä. Ehkä siellä voitaisiin lähiaikoina saada järjestymään kerhomme sisäinen myyntitapahtuma, jossa Vetkukin voisi olla mukana, kun meillä kerhossa on aika vähän kuorma-autojen ja traktorien harrastajia. Lehdessä toisaalla kuvia Jarkon jälkeenjääneestä kalustosta. Itsekin olen miettinyt mihin minunkin tyttäreni aikanaan joutuvat monien autojeni ja muun tavaran kanssa. Ajattelin, että heidän tilannettaan helpottaisi jos laittaisin rahan arvoisiin tavaroihin jotain tieoja vaikka maalarin teipille kirjoitettuna. Siinä voisi olla tietoa mikä tavara on, mistä hankittu ja mitä maksettu, ja kuka siitä voisi olla kiinnostunut ja mitä siitä voisi myydessä saada. Parasta tietenkin olisi jos lopun lähestyessä ehtisi itse myydä kaikki pois, ja jättää vain ne, joista jälkipolvi on kiinnostunut. Antero Lähteenmäki päätoimittaja Martti Koskisen 58 vuotta omistama Chevrolet Master De Luxe 1937 nykyisessä loistossaan.

4 4 HÄLLÄPYÖRÄ Puheenjohtajan tervehdys Syksyisiä mietteitä Vuosi alkaa olla lopuillaan ja mennyt vuosihan on ollut todella työntäyteinen niin hallitukselle kuin kerholaisillekin ja olen voinut ilolla todeta, että jäsenistö on osallistunut aktiivisesti yhdessä järjestämiimme tapahtumiin ja joka kuun toisena keskiviikkona pidettyihin kerhoiltoihin, joita olemme viettäneet erilaisten teemojen merkeissä (esitelmät, vierailut jne.). Mielestäni ehkä merkittävin tapahtuma, jonka olemme organisoineet tänä vuonna, oli Hämeenlinnan Kaupungin Historiallisen museon 100-vuotis juhlakulkue torilta linnalle. Kulkueeseen osallistui reilut 40 autokuntaa, jotka kaikki ryhmittyivät juhlapäivän ajaksi linnan etupihalle komeaksi näyttelyksi. Tapahtuma sai museoväen mukaan Hämeen linnan alueelle noin 2500 vierailijaa, joille oli linnalla päivän ajaksi nähtävää runsaasti ja mahdollisuus ilmaiseen museo tutustumiseen. Missään tapauksessa ei pidä unohtaa muitakaan tapahtumiamme, kuten Kevätsavutus Panssarimuseolla yhteistyössä Panssarimuseon ja Panssarikillan kanssa, vierailujamme Autokeskuksessa, Aallon Jukalla Tyrvännössä, Seppälän Markulla hänen maatalousmuseollaan. Saimme myös kuulla hienoja esitelmiä kuten Karttusen Antin Vanaja-kertomus ja Jussilan Kallen Triumph TR katsaus ja myös kiitokset Forssan seudulle hienosti järjestetystä ajelutapahtumasta. Hallituksen puitteissa olemme jo hyvissä ajoin alkaneet suunnittelemaan ensi vuoden tapahtumia, joka toimintasuunnitelma esitellään tämän lehden ilmestymispäivänä syyskokouksessamme. Voin myös todeta ilokseni, että hallitus ja jäsenistö ovat yhteistyössä onnistunut vakauttamaan taloutemme erilaisin ponnistuksin. Hallitus myös asetti tavoitteekseen, että jäsenmäärämme tämän vuoden aikana jälleen ylittää 200 jäsenen rajan ja tämän olemme nyt jo saavuttaneet. Lopuksi toivon, että jatkamme yhtä aktiivisesti ja mobilihenkisesti myös tulevat vuodet nyt kun meillä on pohja kunnossa ja tekeviä kerholaisia. Vielä kiitokset kaikille kerholaisille, hallitukselle ja tietenkin yhteistyökumppaneillemme. Syksyisin terveisin ja talven odotuksin Pentti Kallionpää Uniikkia keramiikkaa, lahjaksi tai omaksi iloksi, tilauksesta melkein mitä vaan. Toim.aika n.1kk. Lepaan savipaja, Viinitilantie 10,14610 Lepaa Puh:

5 HÄLLÄPYÖRÄ 5 Museomarkkinat Museoautoparaati järjestäytymässä Hämeenlinnan torilla. REO johti kulkuetta kyydissään kaupunkin johtoa ja sen perässä Aaltosten kääpiöautot. Markku Nepposen MB Olavi Kokkosen Mersuun oli kiinitetty markkinoiden mainos. Chevrolet coupe -33. Automobiilinäyttely linnan pihalla. Kuvassa näkyy kerhon infoteltta, jossa esiteltiin Aaltosen BMW Isettaa. Kerhon omistama Sisu prototyyppi ja International-27 paloauto.

6 6 HÄLLÄPYÖRÄ Martti Koskinen, autoalan todellinen veteraani Martti itse tehdyssä autoilijan nahkatakissaan ja aidossa Vegan autoilijan lakissaan. Martti syntyi Sääksmäellä ja on nyt siis 88-vuotias. Työelämän hän aloitti jo lapsena toimien 13-vuotiaana Aamulehden juoksupoikana. Hämeenlinnaan muutettiin vuonna Talvella 1941 Martti oli 17-vuotiaana hevosella tukinajossa Vanajan linnan lähellä. Samana keväänä hän oli autonapumiehenä Studebaker -38 kuorma-autossa, ja pääsi jo ajamaankin tätä komeaa kuorma-autoa. Toukokuussa 1941 tuli sitten liikekannallepano ja kesäkuussa alkoi jatkosota. Martti hakeutui vapaaehtoisena mukaan sotaan ja sijoitettiin tykistöön. Hyrsylän mutkaan siirryttiin junakuljetuksella. Sotatilanteen vähän rauhoittuessa Martti ja muut alle 18-vuotiaat vapautettiin palveluksesta. Samana syksynä tuli lakimuutos, jonka mukaan 17-vuotiaille voitiin myöntää ammattiajokortti. Näin Martista tuli automies syksyllä Hän palveli sitten rintamalla autonkuljettajana Syvärillä ja Lotinanpellon suunnalla. Kalustona oli Hävittäjä Fordeja -40 ja siellä oli myös Vekan REO linja-auto, joka toimi tykistön äänenmittausautona. Neljä penkkiä oli sitä varten poistettu. REO:a kuljetti silloin Vekan alkuperäisestä veljessarjasta Pentti. Autot olivat harjun rinteessä maastoutettuna puolittain maan sisään. REO toimi bensalla samoin kuin patteriston päällikön Chevrolet -39. Fordeissa oli Imbert puukaasutin, joissakin patanokka- Volvoissa myös Otso. Imbert oli kuitenkin paras. Saksalainen Imbert oli emaloitu, mutta suomalainen oli tehty messingistä. Saksalaisessa oli myös harvempi rosti. Yksiköllä oli käytössään myös kaksi Opel linja-autoa. Vuonna 1943 oli sodassa vähän leppoisampi asemasotavaihe ja ehdittiin rakentaa Syvärin voimalaitoksen padon yli hirsistä silta, joka kesti yhden auton ylityksen kerrallaan. Saman vuoden marraskuussa Martti pääsi Lahteen Hennalan kasarmille, jossa sai koulutuksen autoaliupseeriksi. Lomallaan helmikuussa 1944 Martti poikkesi Helsinkiin tapaamaan erästä tyttöä Mikonkadulle. Helsinki joutui juuri silloin vihollisen pommituksen kohteeksi. Vuosaareen oli sytytetty tulia vihollisen pommikoneiden hämäämiseksi, mutta kuitenkin yksi pommi oli osunut tuon Mikonkadun talon toiseen päähän. Martti arveli, että pitäisi siirtyä varmaan pommisuojaan, mutta tyttö oli toista mieltä. Yöstä oli kuitenkin romantiikka kaukana. Seuraavana päivänä junat taas kulkivat ja Martti pääsi palaamaan yksikköönsä Syvärille. Lotinanpellon suunnalta alkoi kuulua senkaltaisia ääniä, että vihollinen oli valmistelemassa suurhyökkäystä. Niinpä sitten tulikin keskitys, jossa 3½ tunnissa ammuttiin kranaattia. Suomalaiset vetäytyivät viivyttäen kolmessa viikossa U-linjalle Pitkärantaan ja tämä viimeinen puolustuslinja onnistuttiin pitämään sodan loppuun asti. Ainoana mittauspatterina Martin yksikkö komennettiin vielä pohjoiseen Oulun seudulle, jossa kaikki sillat oli pommitettu hajalle. REO:kin siirrettiin Syväriltä sinne junakuljetuksella. Pentti Vekka kotiutettiin vanhempana miehenä jo aikaisemmin ja Marttista tuli silloin REO:n kuljettaja kun hänellä oli linja-auton ajokortti. Martin sota päättyi sitten vihdoin kun REO siirrettiin taas junakuljetuksella Oulusta Hämeenlinnaan. Martti ajoi REO:n asemalta linnan kasarmille, jossa lainassa olleet autot luovutettiin omistajilleen. Määräys oli että bensaa saa panna tankkiin vain 10 litraa, kun Vekalle oli matkaakin vain 200 metriä. Pentti Vekka kuitenkin kehotti panemaan täyteen ja niinpä tynnyristä pumpattiin 100 oktaanista lentokonebensaa REO:n tankki täyteen, noin sata litraa. Martin määräaikainen linja-autokortti ehti vanhentua, kun pohjoisesta ei päästetty lomalle sitä uusimaan. Konttori ei suostunut asiassa mitenkään joustamaan. Pitkää sotapalvelusta ei kuitenkaan hyväksytty kokonaan asevelvollisuuden suorittamiseksi, vaan asetuksella määrättin 1924 syntyneet upseerit ja aliupseerit vielä kolmeksi kuukaudeksi ylimääräiseen palvelukseen. Hämeenlinnaan perustetun autokomppanian päälliköksi tuli jääkärikomppanian päällikkönä toiminut Kauko Paimela, josta tuli myöhemmin autopataljoonan komentaja ja everstiluutnantti. Martin tehtävänä oli jatkokouluttaa auto- Upea hääpari 1946, kaunis Aune ja komea Martti.

7 HÄLLÄPYÖRÄ 7 Koskisen perhe ja Ford V8-40. Kuvassa vasemmalla myös naapurin lapsi. Siviilielämä alkoi Hämeenlinnassa ja 1946 Martti avioitui Aunensa kanssa. Alkoi talon rakentaminen Sairionkadulle. Martti oli nuoremman veljensä kanssa mukana rakentamisessa kirvesmiehen ja muurarin apulaisena,ja teki vesijohto- ja lämpöputkistojen asennukset kokonaan itse. Poika Jorma syntyi Vuoden 1947 alussa Martti oli saanut liikenneluvan ja hankki kuorma-autokseen Studebakerin -38. Siinä oli tuplaperä ja 110 hevosvoimainen Herkules moottori. Sillä ajettiin pääasiassa puutavaraa 16 kuutiota kerrallaan. Soraa ajettiin ratapihan työmaalle, ja kerran keväällä sattui soramontun lippa sortumaan auton päälle niin että kuution kivi meni kuorman ja lavan läpi rikkoen tuplaperän. Mitään korvausta ei mistään saanut vaikka auto romuttui, eikä kahteen viikkoon ollut lainkaan toimeentuloa. Auto kyllä korjattiin, mutta siitä ei ollut enää raskaisiin ajoihin. Se myytiin Juhani Jalavan isälle kevyempään käyttöön. Tilalle Martti osti sitten Hävittäjä Fordin -40. Siinä oli mekaaninen konekippi. Vuonna 1955 Martti sairastui munuaistautiin, joka oli seurausta raskaasta työstä kylmissä talviolosuhteissa. Hän palkkasi Fordin kuljettajaksi Erkki Rantasen, joka kuitenkin pian siirtyi muualle. Liikennelupaa ei saanut pitää käyttämättömänä enempää kolmea kuukautta, joten auto tuli myytyä lupineen Reima Sieväselle. Vuoden sairastettuaan Martti alkoi toipua ja teki mieli taas autohommiin. Hän kyseli kuljettajan paikkaa Perusyhtymän johtajalta insinööri Jäntiltä, joka oli toiminut sotaaikana lentäjänä. Töitä ei ensin luvattu, mutta kun Martti otti esiin paperinsa, joista ilmeni hänen ansiokas toimintansa automiehenä sodan aikana, muuttuikin suhtautuminen, ja Martti pääsi lavettihommiin ensin bensakoneisilla GMC:llä ja Ford Big Jobilla, ja sitten Jyry Sisulla ja vuodesta 1961 Vanajalla. Hän kuljetti raskaita maansiirtokoneita erikoistilauksesta tehdyllä ainutlaatuisella Vanajalla, jossa 260 hevosvoiman moottorin lisäksi oli 200 hevosvoiman nestemoottori lavetille. Yhdistelmän paino saattoi kuorman kanssa olla yli sata tonnia. Perusyhtymässä hän työskenteli 16 vuotta kunnes Hallenberg alkoi jyllätä. Martti siirtyi Hämeenlinnan vaneritehtaalle koneasentajaksi suorittaen myös hitsauksia, välillä omallakin koneellaan, joka oli vuokrattu tehtaalle. Höyry- ja ilmaputkistojen hitsaukset oli kuitenkin jätettävä erikoisammattimiehille. Tästä työstä Martti jäi selkävaivojen ja sydänvian takia eläkkeelle 1983, 59-vuotiaana. komppanian kuljettajia. Martti vapautui sitten palveluksesta ja ylennettiin kersantiksi. Martin ensimmäinen kuorma-auto, komea Studebaker-38. Ensimmäisen henkilöautonsa Martti osti Auto oli Chevrolet Master De Luxe -37, ja sillä oli ajettu 17 ensimmäisen vuoden aikana km. Auto oli ollut uutena posti- ja lennätinhallituksen pääjohtajalla Harri Juseliuksella, ja oli siten säästynyt puukaasuilta. Toinen omistaja oli huonekalualan vaikuttaja Tauno Korhonen, ja Martti oli kolmas omistaja ja on edelleen. Auto on hänellä nykyisin harrastekäytössä. Koneremontti on kerran tehty, kun yksi männänrengas katkesi. Varaosat löytyivät Hugo Alanojalta. Verhoilu on etupenkin istuinosaa lukuun ottamatta alkuperäinen. Verhoilu onkin tässä De Luxe mallissa selvästi kestävämpi kuin Standard mallissa. Sellumaali alkoi ikääntyessään halkeilla, joten Martti on itse maalannut auton keinohartsilla alkuperäiseen syvän siniseen sävyyn. Työ onnistui niin hyvin, että sitä on luultu alkuperäiseksi sellumaalipinnaksi. Öljynä hän Martti Perusyhtymän järeän lavetti Vanajan kanssa.

8 8 HÄLLÄPYÖRÄ käyttää synteettistä GM öljyä. Tällä Letukallaan Martti osallistui aikanaan moniin SA-HK:n retkeilyajoihin Ville Vikaisen toimiessa kartanlukijana ja kakkoskuljettajana. Itse näin Martin ensi kertaa osallistuessani Porissa 1986 Auto 100 vuotta ajoon. Helsingin ajosta 1989 Kalastajatorpalta kotiin lähtiessä kytkin alkoi luistaa, ja matka katkesikin Kaivokselaan. Poika Jorma tuli Opel Kadetillaan hinaamaan auton kotiin. Yhdistelmä oli tietenkin laiton, mutta vastaan tulleilla poliiseilla oli kiire eivätkä puuttuneet toimitukseen. Kadet jaksoi vetää kolmosvaihteella. Kotona selvisi, että uudemmasta mallista otettu painelaakeri oli liian pitkä, ja oli alkanut kantaa. Koneistamalla Martti sai osasta kelvollisen ja ajaa sillä tänäkin päivänä. Auto- ja rakennustöiden lisäksi Martilta sujuvat ompelutyötkin. Hän on Singer ompelukoneella tehnyt pitkästä nahkatakista autoilijan puseromallisen version taskuineen kaikkineen. Martti autoilijan kamppeissaan juuri entisöinnistä valmistuneen Letukkansa kanssa. Äskettäin leskeksi jäänyt Martti osallistuu edelleen aktiivisesti Hämeen Mobilistien tilaisuuksiin ja tällä hetkellä kiinnostus on suuntautunut talon alakerran verstaalle itse suunniteltuun ja rakennettuun höyrykoneeseen, mutta siitä enemmän seuraavassa lehdessä. Marttia kävi jututtamassa Antero Martin verstas talon alakerrassa. Veikko (Veksi) Aaltonen 80 v. Keväällä tasavuosia täyttänyt Veikko lupasi kertoa joitakin tapauksia automiehen elämäntaipaleeltaan. Seuraavassa hänen kirjoittuksensa. Paljon muutakin kerrottavaa olisi 2 miljoonan kilometrin varrelta, joten aiheeseen palataan myöhemminkin. Hattulan Koskella Alajokea kaivettaessa löytyi yksipuinen ruuhi. Tutkijat tulivat autolla katsomaan ruuhta ja kylän nuoret tulivat taas katsomaan autoa, joka silloin vielä oli harvinaisuus kylällä. Onni Koskinen muistaa kuvaajan kysyneen minulta, että mikä minusta tulee isona. Vastaus oli heti ollut automies. Olin viisivuotias ja olin kai kuullut puhuttavan isäni veljistä, jotka omistivat linja-autoja. Automies minusta sitten tulikin, ja olen koko ikäni työskennellyt autojen kanssa. Se on ollut Automies Veikko Aaltonen viime keväänä kun kahdeksan kymppiä tuli mittariin. hyvin mielenkiintoista ja antoisaa. Kansakoulusta päästyäni oli Alitalon Niilon autossa apumiehenä. Kuljettaja Viljo Linden oli hyvin huomaavainen ja neuvova minua kohtaan, joten sain hyvän opin auton käsittelyyn. 18-vuotiaana 1950 ajoin Kanniston autokoulussa kuorma-auton ajokortin. Ajoharjoittelun sijasta Salmela tosin pani minut sirklaamaan puita ja perunamaalle, kun totesi,että auton käsittely on minulle niin tuttua, että siihen on turha polttaa bensaa. Alitalon Chevroletkin oli samanlainen kuin kouluauto menin sitten armeijaan Autokomppaniaan Poltinaholle. Sain sieltä ammattimaisen kuorma-auton ajokortin. Tuli halu kokeilla erilaisia tehtäviä ja onnistuinkin niissä.

9 HÄLLÄPYÖRÄ 9 Tuurasin Lehtisen Esan vapaapäiviä Alitalon autolla maitotonkkien ajossa. Se olikin kamala tehtävä, kun tonkista oli nimiä ja numeroita kulunut pois, eikä Morriksessa pitänyt käsijarrukaan. Meijerin Siiri huusi luukustaan: Suksi v...n jos et pysty laittamaan tonkkia talojärjestykseen. Tullessani Poltinahontielle sain Kivisellä ajaa Federalilla -52 kuorittuja tukkeja. Automiehet sitoivat kuorman ketjuilla ja langoilla. Toinen puoli autosta ajettiin pukkien päälle ja kuorma pudotettiin suoraan Vanajaveteen. Pudotuspaikkoja oli useita kuten autojakin. Autot olivat heikkotehoisia, ja voima loppui usein ylämäkiin jos laittoi liikaa kuormaa. Kuormaan meni 60 tukkia, pieniä enemmänkin. Federal oli tehokas, ja sillä pääsi mäet hyvin ylös, kun Hugo Alanoja oli säätänyt kaasuttimen. Syrjäsen Matin Commer oli koivutukin ajoon melko tehoton. Sillä ei tahtonut varsinkaan talvella päästä ylös Härkätien mäkiä Lietsassa, Ruokoojassa ja Mankelissa. Matille tuli sitten 1954 kaksi MAN:nia. Niissä olikin tehokkaat dieselit ja kestävät voimavälitykset, akselit ja perä sekä ilmajarrut vakiovarusteena. Ajoin MAN:nilla talvet tukkeja Hämeenlinnan vaneritehtaalle ja kesät lastulevyä satamiin. Eniten kuormia vein Lappiin, aina Ivaloon asti. Kuormat purettiin yleensä käsin varastoon, kauppaan tai rakennuksille. Reisussa meni yleensä monta vúorokautta hyvin vähällä levolla. Auton jarruja piti välillä säädellä. Peräkärry oli jarruton ja vetoautossakin jarrut heikkotehoiset. Suurista kokonaispainoista huolimatta ei kuitenkaan koskaan tullut vahinkoja. Keli oli toisinaan kurja kun pakkasella satoi tunturissa jäähilettä, ja lumiketjut pyörissä hidastivat menoa. Huoltoasemia oli harvassa, joten polttoainetta ostettiin kaupasta. Rengastyöt tein usein tien päällä. Kaikilla korjaamoilla ei ollut edes rileks pyöränpurkuavainta. Monen tyyppisissä Vanajissa olen ollut kuljettajana rahtiliikenteessä. Ne olivat kovia kulkemaan maantiellä. Vanajan lopetettua sain Ilmoselta hopeisen rintamerkin. Rekkaliikenne oli vielä 50-luvulla vähäistä, mutta kuljettajalle sitäkin vaativampaa. Puhelinyhteyksien saaminen oli hankalaa, joten vaikeuksiin joutuneita autettiin mahdollisuuksien mukaan. Tiet olivat heikkokuntoisia, mutta kuormaa pitkillä matkoilla kuitenkin paljon. Niinpä ylikuormasakot olivat yleisiä. Isäntä maksoi nämä sakot, mutta ylinopeudesta en niitä koskaan saanut, vaikka välillä olikin kiire laivalle. Ajokorttiani ei koskaan ole hyllytetty vaikka yli 60 vuotta olen tien päällä asunut. Nykyliikenne minua ihmetyttää. Monella kokeneellakin kuljettajalla on niin piittaamaton ajotapa, kun ajetaan liian lähellä, ja ohitetaan vaarallisissa paikoissa. Harrastuksena olen kuvannut ja tutkinut erilaisia teiden liittymiä,ja suunnitellut niihin sujuvuutta lisääviä parannuksia. Nyt vasta viime vuosina on turvallisuus otettu huomioon. Olen välillä käynyt Rovaniemellä, ja ihan mukavalta tuntuu ajaminen. On vähän vielä sitä vanhaa rutiinia, etten ole liikenteen tukkona. Iäkkäänä pitäisi kai kuitenkin välttää ruuhka-aikoja, ja ajella rauhallisempia teitä. Terveisin Veikko Syrjäsen Matin MAN ja Veikko Aaltonen kotipihalla Myllymäessä 1964

10 10 HÄLLÄPYÖRÄ Kaivoparkin avajaiset

11 HÄLLÄPYÖRÄ 11 Kevätsawutus Hämeen Mobilistien ja Panssarimuseon yhteisessä KEVÄT SAVUTUS tapahtumassa käynnisteltiin ja ajettiin panssarimuseon kalustolla, kuten venäläisellä sotasaalis panssariautolla, amerikkalaisella tela-whitella, saksalaisella rynnäkkötykillä, ja tuhottiin panssarivaunulla yliajamalla romutettava henkilöauto, ja yleisöä oli paikalla runsaasti. Simo Niemisen sota Zündap KS 750 sivuvaunupyörä. Sveitsin armeijan Condor 350 moottoripyörä.

12 12 HÄLLÄPYÖRÄ Kalle Jokinen vuoden 2012 kerholainen Kalle, Sari ja Krister Jokinen, kaikki innokkaita autoharrastajia. kuittasi Toijalan V-Cruisingissa jo ensimmäisen palkintonsakin isänsä rakentamalla Chevrolet Impala polkuautollaan. Talon olohuoneessa on käytettävissä myös entisöity Mosse polkuauto, mutta tuleva mobilistimme käyttää toistaiseksi mieluummin potkuautoaan. Kalle oli ostanut sen heti, kun selvisi, että poika tuli. Kalle Jokinen on vuosimallia 1966 ja on nyt siis 46-vuotias. Jo lapsesta alken vahva kiinnostus autoja kohtaan johti autonasentajan ja vielä erikseen moottoriasentajan koulutuksen hankkimiseen kolmen vuoden ammattikoulujaksolla. Työpaikkana on Parolan Panssariprikaatin korjaamo, jossa hän aluksi toimikin moottoriasentajana, mutta nykyisin vanhemman asentajan toimipaikka on varaosavarastossa. Työkaveri Ari Kekäläinen sai hänet houkuteltua Hämeen Mobilisteihin 90-luvun lopulla. Aluksi riitti vain Hälläpyörä lehden lukeminen, mutta vähitellen jäsenyys muuttui aktiivisemmaksi ja huipentui kerhon hallituksen jäsenyyteen Tom Siivolan hallituksessa 2010 ja 2011, joista jälkimmäisenä vuotena kerhon varapuheenjohtajana ja Hälläpyörä markkinoiden ja muiden tapahtumien päävastuullisena. Tämän vuoden alusta Kalle on vapautunut hallitusvastuusta ja voi paremmin keskittyä isänä olemiseen pienelle 2½ vuotiaalle Krister pojalleen. Pojan syntyessä Kalle ja vaimo Sari muuttivat omakotitaloon Parolaan lähelle Fagerlundin hallia. Vaimo ja poika ovat myös aktiivisesti mukana harrastuksessa. Krister poika Autot tulivat Kallelle tutuiksi jo varhain kun käytiin isän kaverin Huugo Lähdesmäen tallilla ja erityisen vaikuttavaa oli kun Vekan Jaska tuli käymään pitkähampaisella vm. 50 Buickilla. Isällä oli vm. 37 Dodge Coupe, samanlainen kuin Rainer Niemellä. Tuon Dodgen myöhemmät vaiheet olivat tuntemattomat, kunnes se löytyi punaisena Raimo Stenvallin kokoelmasta Tuusulasta. Kallen isä oikein liikuttui, kun näki vielä uudelleen ensimmäisen autonsa, jonka pystyi joistakin yksityiskohdista tunnistamaan samaksi autoksi. Se oli alunperin ollut tumman sininen, mutta maalattiin Miranolilla mustaksi, kun Vekan Jaska ei muun värisiä autoja noteerannut. Isä ei muuten ole autoharrastaja vaan on toiminut kipparina Hopealinjalla. Isä teki kuitenkin autojensa huollot ja korjaukset itse, ja Kallen vaarikin oli aikanaan aloittanut autoilun T- Fordilla, joten autohommat taisivat Kallellekin tulla jo geeneissä. Kalle oli jo 9-vuotiaana hankkinut ensimmäisen moponsa vanhemmiltaan salaa. Kotona suhtaudut- Omakotitalon ainoa talli on täynnä moottoripyöriä, mutta tallin laajennus on suunnitteilla. Muu kalusto on tallessa mökillä Kalvolan perällä.

13 HÄLLÄPYÖRÄ 13 tiin kuitenkin ymmärtäväisesti nuoren miehen harrastukseen, kun mopoja sai korjata kaverien kanssa äidin Minin tallissa, johon jäi sopivasti tilaa. Äiti ei suuttunut silloinkaan, kun poika raahasi moponsa neljännen kerroksen asuntoon, ja pesi sen kylpyammeessa, ja maalasi huoneessaan spaymaalilla. Äiti suuttui vasta siinä vaiheessa kun Kalle aikoi mennä nukkumaan maalinkäryiseen huoneeseensa. Kalle sai 13-vuotiaana ensimmäisen autonsa, Austin Mini vm.68. Mini ajettiin loppuun mökkiteillä, ja niin kävi seuraavallekin autolle, joka oli VW kupla. Vanajalla suunnittelijana toimineelle Veikko Muroselle Kalle on kiitollinen saamastaan opista autohommiin. Murosella oli uutena ostettu hieno Chevrolet Impala, jolla hän antoi Kallenkin ajaa, ja siitä juontaa alkunsa Chevroletharrastus. 16-vuotiaana Kalle osti Rengosta huonokuntoisen Chevrolet Chevy II vm 65 ja laittoi sen kuntoon niin että sai sen kilpiin ajokortin saatuaan. Myöhemmin hän hankki samanlaisen Impalan kuin Murosella, kun tämä ei suostunut omaansa myymään. 17 vuoden hivutuksen jälkeen Kalle kuitenkin onnistui lopulta ostamaan Murosen Impalan, ja oma jouti varaosiksi. Chervolet kalustoa on kertynyt 64,65,73 ja 81 vuosimalleina. Letukoitten lisäksi on vaalean sininen Cadillac Sedan de Ville -56, joka on uitettu USA:sta Sillä osallistuttiin viimeksi Linnacruisingiin. Antti Kautiaiselta tuli ostettua Buick -64, mutta sitä oli ajan hammas nakertanut sen verran liikaa, että tuli myytyä eteenpäin. Näin ovat tehneet seuraavatkin omistajat, joita on sen jälkeen ollut jo 7. Ja kumma kyllä, hinta nousee aina vaan. Viimeksi siitä Pihalla odottaa Kallen Impala valmistumistaan käyttöautoksi, konepellillä Krister pojan pikku-impala. Pienoismalleja on kertynyt vitriini täyteen. Lasissa on koristeena pojan piirroksia. oli maksettu jo 7000 euroa! Amerikkalaisten autojen lisäksi Kalle harrastaa Volvoja. Äidin vuonna -79 ostama silloin kymmenvuotias Amazon on tallessa, samoin pari muuta Amazonia, joista toinen Sport mallia. Volvoja on ollut vuosien varrella muitakin, kuten PV 544, 142,164 ja 244. Uudempi Volvo farmari on käyttöautona, mutta etuvetoisena se ei miellytä Kallea. Niinpä Volvo onkin siirtymässä vaimon autoksi, ja Kalle aikoo ottaa valkoisen Impalan käyttöautokseen. Telttatallissa itse tehty auton maalaus pääsi vähän valumaan, ja muutakin pientä laittoa on jäljellä. Pihalla peiton alta pilkistää nelivetoinen Murosen suunnittelema Vanaja vm. 67. Käyntikuntoinen, mutta vasen etuvetoakseli poikki. Autojen lisäksi Kallea kiinnostavat moottoripyörät. Ensimmäinen niistä oli Jawa 175cc -57, sitten satapiikki Yamaha. Kerran Kalle sattui pääsemään huippunopean Kawasakin kyytiin, ja se teki sellaisen vaikutuksen, että Kallesta tuli Kawasakimies. Kawoja on nykyisin kokoelmassa kaikki mallit 250:sta 750cc:en. Jäsenyys Classic Kawasaki klubissa on selviö. Kawasakiharrastuksessa vaikuttavimpia ovat olleet sukulaismies Sipilän Juha ja edesmennyt Hannu Naapuri. Moottoripyöriä on 11, joista yksi on harvinainen tsekki-cz vm.70, jonka Kalle sai aikanaan Oulusta joululahjaksi. Kallea Haastatteli Antero Lähteenmäki

14 14 HÄLLÄPYÖRÄ Helatorstai ajelu Hämeenlinnan torilta starttattiin klo 10 kohti Forssaa, jossa tutustuttiin ensin teollisuusalueella paloautojen varusteluun erikoistuneeseen firmaan nimeltään Paja Viherwehmas. Paikalla oli myös tyylikäs Skoda Felicia Roadster 60 -luvun alusta. Toinen kohde oli Forssan Autokeitaan vieressä Gigantin alakertaan sijoitettu hieno klassikkoautojen kokoelma. Kokoelma oli valmiina ostettu iäkkäältä keräilijältä ja sitä esitteli omistaja Olli Järvinen itse.

15 HÄLLÄPYÖRÄ 15

16 16 HÄLLÄPYÖRÄ In memoriam Jarkko Koski Keskellä kesää saimme suruviestin. Kerhomme toiminnassa alusta asti mukana ollut 72-vuotias maanviljelijä Jarkko Koski Janakkalan Jokimaalta oli yllättäen kuollut koepalan otosta seuranneeseen sisäiseen verenvuotoon. Esa Nieminen oli muutamaa päivää ennen tavannut Jarkon varaosaostoksilla, ja oli ollut puhetta osallistumisesta kerhomme kesätapahtumaan Jukka Aallon Tyrvännön tilalla. Tyrvännössä Esa piti sitten muistopuheen ja hiljennyimme kunnioittamaan Jarkon muistoa. Jarkko oli innokas kuorma-autojen ja traktorien harrastaja ja hänellä oli suuri halli ja tilan muutkin rakennukset täynnä tavaraa. Paljon jäi keskeneräisiä projekteja ja vielä aloittamattomia aihioita. Pääkirjoitukseen viitaten kävimme omaisten pyynnöstä inventoimassa jäämistöä. Viimeksi Jarkko entisöi IFA F8 auton vm.54, jollaisella hän oli nuorena opetellut ajamaan. Käyttöautona oli Jaguar Sovereign. Tässä nähtävät traktorikuvat ovat Erkki Virtaselta. Ylemmässä Jarkko ajaa piikkipyöräisellä Fordson -38 traktorillaan, johon hän asensi myöhemmin kumipyörät. Toinen kuvassa näkyvä traktori on Farmal -50. Kuorma-autoja oli useampia, vanhin niistä Dodge -46, jolla hän osallistui tapahtumiimme. Valmis oli myöskin International Loadstar -67. Austin 40-luvun lopulta, Volvo paloauto -56 ja monet muut siis jäivät keskeneräisiksi kun aika loppui. Jarkkoa jäivät kaipaamaan vaimo Lilli sekä lapset Esa ja Annie perheineen ja muut omaiset. Antero Lähteennmäki

17 HÄLLÄPYÖRÄ 17

18 18 HÄLLÄPYÖRÄ Tarina Volkswagenista vuodelta 1957, joka kävi VW-tehtaalla Wolfsburgissa nuorentumassa vuonna Jo varhaisina Volkswagen kuplan myyntivuosina oli tamperelaisella FM Raija Aallolla haavena saada omistukseen kupla. Niinpä haaveautosta tuli tosi keväällä 1957, kun VW valmistenumerolla rullasi ulos tehtaasta helmikuussa Auto on viimeisiä ovalwindow -malleja, sillä seuraava versio isolla takalasilla esiteltiin Silloin kojetaulukin muuttui sellaiseksi, kuin se oli vielä Meksikon tehtailla valmistetussa viimeisessä yksilössä.tokihan pieniä muutoksia tuli vuosien varrella mittareissa ja katkaisijoissa, mutta pääsuuntaviivat säilyivät syksystä 1957 alkaen. Mainittakoon, että ensimmäinen isolla takalasilla varustettu kupla oli järjestysnumeroltaan , joten kpl soikealla takalasilla varustettuja yksilöitä vielä valmistui maisteri Aallon kuplan jälkeen. Aallon kulpa rekisteröitiintampereella Sisaruksista Raija ajoi ja Hilkka istui vieressä kartturina. Auto oli ympärivuotisessa käytössä, mutta enimmät kilometrit siihen tulivat kesäisin, kun koulut olivat kiinni ja kieltenopettajana Kuplan juttu Aamulehdessä Raijan VW Sepänkadun kulmassa. toimiva Raija vietti kesälomaa. Muutamana ensimmäisenä kesänä sisarukset matkailivat Suomen Lapissa, ja joinakin vuosina retki suuntautui Ruotsiin ja Norjaan. Vuonna 1966 sisarukset päättivät autoilla Espanjaan. Tämä matka vei kyllä voiton muista aikaisemmin ihan kohtuudella selvitetyistä reissuista. Menomatkalla ennen Barcelonaa VW alkoi pitää pahaenteistä meteliä ja kolinaa, eivätkä vaihteet pysyneet päällä, vaan vaihdekepistä oli pidettävä kiinni ettei se pomppasi vapaa-asentoon. He pääsivät määränpäähän, mutta kauhulla ajattelivat, miten kummassa ajaa takaisin kotiin Suomeen, sillä matkaa oli muutama tuhat kilometriä. Niinpä he kuitenkin heinäkuun puolessa välissä 1966 lähtivät hitaasti mutta varmasti nilkuttamaan kohti pohjoista. Pahaksi onnekseen he valitsivat Alppien yli kulkevan reitin, ja matkaa oli tehtävä ykkös- ja kakkosvaihteella ajaen melkein kävelyvauhtia. Lopulta Saksaan päästyään sikäläisissä Volkswagen korjaamoissa eivät asentajat osanneet muuta kuin pidellä korviaan ja kehoittaa ajamaan suoraan sinne mistä kulkuväline on peräisin eli Wolfsburgiin VW-tehtaalle. Tehtaan suuret rautaportit todella aukenivat pienen neuvottelun jälkeen ja tehtaan johto ilmoitti ottavansa auton korjattavaksi ja Aallot vieraakseen korjauspäivien ajaksi. Tehtaalla sanottiin, että vain suomalaiset autoista mitään ymmärtämättömät ajavat yleensä metriäkään tämänkuntoisella autolla! Heitä kuitenkin luultiin arkkitehti Alvar Aallon sukulaisiksi ja he epäilevät, että se oli

19 HÄLLÄPYÖRÄ 19 Raijan kupla Tamperepäivänä syy vieraanvaraisuuteen. Tehtaaseen tutustuminen oli mielenkiintoinen kokemus Aallon sisaruksille, jotka itse sanoivat, että autot ja niiden valmistaminen ovat suhteellisen vieras aihepiiri heille. Kolmen päivän kuluttua auto oli erinomaisessa kunnossa ja tehdas ilmoitti tekevänsä korjaustyöt vain uusien renkaiden hinnalla.tehdas perusteli halpuuttaan sillä, että he tekevät myöhäisempää tuotantoa varten tutkimuksia siitä, miten Saksan teräs on kestänyt Suomen ja yleensä Pohjoisen ankarissa pakkasissa. Autoon oli vaihdettu uusi vaihdelaatikko, koska lautaspyörä oli rikkoutunut.tehdas kuitenkin tarjosi Aallolle uutta Volkswagenia ehdolla, että ovaalikupla jää tehtaan omistukseen, mutta vaihtokauppaan Aalto ei suostunut todeten, että tämä 1957-malli oli patarautaa verrattuna uuteen 1966 malliin.näinhän asia kyllä olikin, jos vertaa pellin vahvuutta, niin on todettava 1950-luvun pellin olevan paksumpaa. Niinpä elokuun ensimmäisellä viikolla 1966 sisarukset saapuivat onnellisesti Suomeen ja auton valmius palvelukseen oli erinomainen. Alkuun autolla oli paljon ostajaehdokkaita ja olisivat olleet valmiit maksamaan aika hyvänkin hinnan.välillä ja luvuilla oli vähän hiljaisempaa, mutta taas 1990-luvun ajan kyselijöitä riitti. Auto ei ollut kuitenkaan mistään hinnasta myytävänä, ja Raija saattoi jopa sanoa, että on häikäilemätöntä yrittää ostella toisten autoja, jotka eivät ole kaupan. Olisitte aikoinaan säästänyt autovanhuksen niinkuin minäkin jatkoi Raija ykskantaan luvulla autolla ajettiin vain pääsiasiassa Tampereella kauppamatkat ja huvilalle Hämeenkyröön ja viimeinen katsastus on vuodelta Auto seisoi koko käyttöikänsä ulkona Tampereella Sepänkadun ja Savilannankadun kulmassa, ja sitä vartioivat ikkunastaan omistajasisaret Raija ja Hilkka Aalto. Niinpä auto tunnettiinkin Tampereella Sepänkadun kuplana. Itse tutustuin omistajaan vuonna 1992 ja vaihdoin useana keväänä kesärenkaat, sekä syksyisin nastakumit alle. He olivat tyytyväisiä, kun ei tarvinnut raahata renkaita kellarista, pakata ahtaaseen kuplaan ja ajaa korjaamoon, ja taas toiset renkaat takaisin kellariin. Olihan se mukava olla avuksi ja kahvipöydässä kuulla tarinoita auton eri vaiheista, joista tämä nuorennusmatka Wolfsburgiin oli yksi monista Tom Siivola Raijan 1957 ja minun 1968 VW keväällä 1996.

20 20 HÄLLÄPYÖRÄ SAHK:n Retkeilyajo 4.8. ja Forssan Pik-Nik 5.8. SAHK:n Retkeilyajon järjesti tänä vuonna 4.8.Parkanon Seudun Mobilistit yhdessä Tampereen kerhon kanssa niin että ajo alkoi Parkanon automuseolta, ja päättyi Nokian Eden hotelliin, jossa oli iltajulhla. Kerhoamme edustivat Pentti ja Ludmila Multamäki FIAT Sport Spiderillä,sekä Antero ja Päivi Lähteenmäki ZiM:illä. Molemmat saivat luokassaan kolmannen palkinnon. Parkanon automuseossa nähtiin Parkanossa aikanaan tehtyjä erikoisia Mekes ajoneuvoja. Pekka Urtamo seurueineen Hyvinkäältä EMW:llä voitti jälleen kerran asu-ajoneuvokilpailun. Kuvassa Multamäet asukilpailuntuomarien tutkittavana. Sattumalta Suomen molemmat entisöidyt ZiM -53 autot olivat ajossa mukana. Forssan Pik-Nik 5.8. keräsi taas valtavat määrät harrasteajonevoja ja tyylikkäitä asu-auto yhdistelmiäkin nähtiin, ja toisaalta aivan alkuperiäiskuntoinen A-Ford, Pilpolan Thames maitoauto ja satoja muita.

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Auto Virosta. Opas turvalliseen autontuontiin Lyhyt tutustumispaketti

Auto Virosta. Opas turvalliseen autontuontiin Lyhyt tutustumispaketti Auto Virosta Opas turvalliseen autontuontiin Lyhyt tutustumispaketti Autovirosta.fi 2016 0 Sisällysluettelo 1 Esipuhe /Yleistä... 1 2 Auton etsintä... 2 2.1 Kanavat... 2 2.1.1 Leasing... 2 2.2 Kannattavuusarviointi...

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013

1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013 Tarinoita kotikulmilta ja vähän maailmaltakin: Onpa tässä muutama kisa kurvailtu edellisen kirjoittelun jälkeenkin 1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013 Tuttuja teitä kotikulmilla. Mekaanikkoina

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

OKSAN N HINTALUETTELO AUTON TEHDAS «, JÄÄHDYTTÄJILLE HELSINKI. HÄM NTfE 33 PUHELIN 71730,?

OKSAN N HINTALUETTELO AUTON TEHDAS «, JÄÄHDYTTÄJILLE HELSINKI. HÄM NTfE 33 PUHELIN 71730,? OKSAN N TEHDAS «, HELSINKI HÄM NTfE 33 PUHELIN 71730,? HINTALUETTELO AUTON JÄÄHDYTTÄJILLE 2 Hinta A: tässä hinnastossa tarkoittaa sitä, että me saamme kulloinkin kysymyksessä olevan vanhan jäähdyttäjän,

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Historic Rally Trophyn V osakilpailu 15.09.2007 OP Vilppula-ralli

Historic Rally Trophyn V osakilpailu 15.09.2007 OP Vilppula-ralli Tiedote nro 6/2007 Historic Rally Trophyn V osakilpailu 15.09.2007 OP Vilppula-ralli Viimeiset testit ennen OP Vilppula-rallia Viimeinen testi suoritettiin 09.09.2007 Ikaalisissa ja todettiin, että auto

Lisätiedot

Tuuli-Tytti Sivusaari

Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti ja tytär Sanna Tuuli Tytti Sivusaari syntyi 25.1.1964 Vaasassa. Hänellä on kaksossisar Päivi Piia. Kaksoset Vanhemmat Simo ja Liisa Sivusaari. Tuuli eli avoliitossa Matts

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle. Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

PUNOTTUJA EKOTEKOJA. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.

PUNOTTUJA EKOTEKOJA. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016. PUNOTTUJA EKOTEKOJA Punontatyöt on suunniteltu ja valmistettu kierrätysmateriaaleja hyödyntäen Kudonta-kurssilla Savonlinnan kampuksella Itä-Suomen yliopistossa. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007 Moi! Olen Emma ja olen 10 v. Olen ajanut motocrossia noin 3 ja puoli vuotta ja tämänhetkinen pyöräni on KTM 85cc SX. Ajan Botnia Dirt Riders (BDR) seurassa Vaasassa. Olen osallistunut Women MX Camp: iin,

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT

SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT SYNTYMÄ Vuonna 1968 kaksi neljätoistavuotiasta, rokkimusiikista sekaisin mennyttä poikaa istui Siltabaarissa levyautomaatin äärellä. Kahdellakymmenellä pennillä

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot