5/2009 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Tervetuloa Syyspäiville Vammaispalvelulaki uudistui Puhevammaisten tulkkipalveluista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2009 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Tervetuloa Syyspäiville Vammaispalvelulaki uudistui Puhevammaisten tulkkipalveluista"

Transkriptio

1 5/2009 CP-LEHTI Tässä numerossa mm: Tervetuloa Syyspäiville Vammaispalvelulaki uudistui Puhevammaisten tulkkipalveluista

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2009:5 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Vammaispalveluvastaava Minna Miettinen p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, p Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Vs. liikuntasuunnittelija Minna Teiska, p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit: Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Pirkko Haikara, Kauppamiehenkatu 4, 2 krs, Kouvola p , Minna Kaltio, Isokatu 47, Oulu p Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Kuntoutusohjaaja, Helena Kaski, PHKS/Lasten kuntoutustutkimusyksikkö Keskussairaalankatu 7, Lahti, p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu -projekti Projektipäällikkö Jarno Purtsi LIKES-Tutkimuskeskus Yliopistonkatu 20, Jyväskylä, puh , Aimo Strömberg Secretary General c/o Suomen CP-liitto ry Tel , Mobile CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 43. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintä- ja tiedotustoimikunta Paula Ahti, Marju Silander, Tomi Kaasinen, Jari Hautamäki, Sini Pälikkö Kansi Bernt Stormbom - Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2009 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2009 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen Se epätavallinen tarina Sanni Purhonen Arjen apuna avustajakoira Heidi Huttunen Vammaisjärjestön viestinnän pelimerkit Sini Pälikkö Valtakunnallinen CP-viikko Kumppanuus ja vuorovaikutus -seminaari Joensuussa Brasilialainen perhekeskeinen lähestymistapa lapsen kuntouttamiseen Elina Hakkarainen Yhdenvertaiset tulkkauspalvelut koko maahan Ministeri Paula Risikko Unelmat ja haaveet Tiina Ripatti Nostetta puhevammaisten tulkkipalveluihin Erkki Piironen Koillismaan kairalla Reissu-Roope Självständighet och simning-veckoslut Raumalainen kesäpäivä Aira Eklöf Tervetuloa Syyspäiville Lahteen Kolumni: Mutkikas matka lakikirjaan Tomi Hotanen Vammaisgolfin avoimet SM-kisat Minna Teiska Suomen CP-jalkapallomaajoukkue Barcelonassa Jusa Laurila MMC HC: Tukiperhetoiminta Niklas Minna Männikkö Oma elämä -seminaari Vammaispalvelulaki uudistui Minna Miettinen

3 CP-LEHTI 2009:5 PÄÄKIRJOITUS 3 KETÄ JÄRJESTÖT KIINNOSTAA Tämän päivän yhteiskunnassa tarvitaan usealla tasolla tapahtuvaa edunvalvontaa. Esimerkiksi Suomen CP-liitto ry toimii oman kohderyhmänsä, CP-, MMC- ja HCvammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa asioiden puolestapuhujana ja oikeuksien valvojana kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla. CP-liitto tukee samalla jäseniään, kahtakymmentä paikallisyhdistystään toteuttamaan tätä samaa vaativaa tehtävää paikallistasolla yksittäisten kuntien alueella. Toisaalta paikallisyhdistysten kautta yksittäinen jäsen löytää kanavan toimimiseen. Yksin näiden hyvinkin laajojen ja monimutkaistenkin asiakokonaisuuksien ajaminen on vaikeaa ja usein se ei tuota parasta tulostakaan soolosuorituksina. Tarvitaan yhteistyötä myös liittotasolla. Tästä liittotason yhteistyöstä on oikein hyviä kokemuksia vammaiskentällä. Jaettaessa asiantuntemus rikastuu ja monipuolistuu. Resursseja yhteen sovittamalla myös kustannustehokkuus paranee. Toimivia esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka monta, viimeaikoina aktiivisesti yhteistyötä on tehty esimerkiksi Vammais-foorumin ja neurologisten vammaisjärjestöjen puitteissa. Valtakunnallisen tason liitot tarvitsevat myös yleisempää edunvalvontaa, jotta ne voivat toteuttaa perustehtäviään. Liitot tarvitsevat yhteistyöfoorumeja, joissa niiden toimintaedellytysten turvaamiseksi tehdään kehittämis- ja vaikuttamistyötä. Niiden kautta voidaan esimerkiksi nostaa valtakunnalliseen keskusteluun järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyviä uhkia ja vaikuttaa esimerkiksi lainsäädäntöön niin että taloudelliset toimintaedellytykset liitoilla säilyvät myös tulevaisuudessa. Herää kysymys, kuka tai mikä on se taho, joka on järjestöjen edunvalvoja. Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa on perinteisesti ollut kolme suurta toimijaa järjestökentän asialla. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja Terveyden edistämisen keskus Tekry ry. Näistä kaikilla kolmella on paljon yhteistä ja rinnakkaista, mutta YTY ry on erityisesti valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen edunvalvoja. YTY:n sääntömääräisenä tehtävänä on järjestöjen taloudellisten ja hallinnollisten toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen. STKL:n toiminta painottuu sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja sen jäseninä on myös kuntia. Tekry:n tarkoituksena on terveyden edistäminen eri muodoissaan sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan kehittäminen. Järjestöt ja koko kolmas sektori tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan yhä suurempia haasteita joista varmasti tullaan selviämään, mutta toimintaedellytysten tulee olla kunnossa.

4 4 KIRJALLLISUUS CP-LEHTI 2009:5 Sanni Purhonen FM Se epätavallinen tarina Kirjallisuudessa kuvattuun vammaisuuteen mahtuu yhtä lailla stereotyyppejä kuin yllätyksiä Tähän alkuun pieni mainos potentiaalisille työnantajille: yksi humanisti on jälleen valmistunut yliopistosta. Ihmeen tapahtuminen tarkoittaa valmistunutta lopputyötä, jonka syntyvaiheita olen lupautunut valaisemaan. Samalla tulen kertoneeksi toivottavasti jotain kiintoisaa tutkimusaiheestani, vammaisuudesta kirjallisuudessa. Tarkemmin, käsittelemäni irlantilaisen kirjailijan Christy Brownin teos Down All The Days (suom. Jonnekin päivästä pois) toimii kirjoitukseni taustaesimerkkinä, samalla kun käyn läpi urakkaani. Kun gradun kirjoittaminen alkoi vääjäämättömästi lähestyä, aihevalinta ei suinkaan ollut itsestään selvä. Jonkin aikaa ainut asia, josta olin täysin vakuuttunut, oli, etten haluaisi kirjoittaa lopputyötäni mistään vammaisuutta sivuavastakaan teemasta. Tuntui yksinkertaistavalta kirjoittaa vammaistutkimusta vammaisena. Mietin, vääristäisikö aihe kuvaa minusta tulkitsijana. Jälkeenpäin ymmärrän, että pelko oli turha. Arvioitavanahan oli objektiivinen tutkimus, ei tekijä. Aihe houkutti enemmän kuin vieroksutti, mikä oli hyvä lähtökohta työlle. Olen aina ollut kiinnostunut erilaisten vähemmistöjen esittämistavoista ja niihin liittyvistä teorioista sekä kirjallisuuden vaikutuksesta yhteiskuntaan. Ennen pitkää kohteekseni siis valikoitui ruumiillisuuden, vammaisuuden ja niin sanotun normaaliuden rakentuminen mainitussa Chirsty Brownin kirjassa. Opin ajattelemaan myös vammaani enemmän voimavarana kuin esteenä työn tekemiselle. Uutta innostustani voi kutsua erikoisuudentavoitteluksi, sillä kartoitettuani materiaalia huomasin kaksi asiaa. Ensinnäkin, vammaisuutta käsitellään kirjallisuudessa paljon. Toiseksi, tutkimusta aiheesta on suhteellisen vähän. Vammaistutkimusta kyllä on yliopistossa, mutta enemmän yhteiskuntatieteisiin kuin esimerkiksi taiteentutkimukseen painottuneena. Myöskään omalla laitoksellani en törmännyt kehenkään, joka olisi tutkinut aihetta laajemmin. Kirjallisuudentutkimuksessa tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja varsinkin englanninkielisistä julkaisuista löytyy kiinnostavaa, melko uutta lähdeaineistoa ja alueen julkaisuja. Silti, aihe on kansainvälisestikin tiedemaailman marginaalissa. Tiivistetysti: tutkijat ovat todenneet, että vammaisuus on jäänyt toistaiseksi vähälle huomiolle kirjallisuudentutkimuksessa, vaikka se on kirjallisuudessa esillä toistuvasti. Lähteistäni sain käsityksen, että vammaistutkimus on pikku hiljaa nousemassa esiin osana kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimusta. Tätä taustaa vasten työ innosti entistä enemmän. Saatoin ajatella olevani pieneltä osaltani mukana uudessa kehityksessä. Monenlaisia vammaisia Vammaisuuden käsittelyn uutukaisuus oli työn suuri haaste ja yllätys. Kun asiaa alkaa tosissaan miettiä, tajuaa pian, että maailmankirjallisuus on täynnä kiinnostavia vammaisia henkilöhahmoja ja näistä kertovia tarinoita. Voisi kuvitella, että tutkimusta on pilvin pimein. Toisaalta, ehkä aihe on niin ilmeinen, ettei sitä sen vuoksi helposti havaita. Aloin itsekin lukea ja huomioida monia kuvauksia uudella tavalla, antiikin kuningas Oidipuksesta ja satujen pienestä tinasotamiehestä nykykirjallisuuden suuriin nimiin, puhumattakaan kotimaisista tekijöistä. Mitä nämä tarinat kertoivat? Vastaus oli alkuun hieman masentava. Tutkimuksista on laajasti ottaen käynyt ilmi, että vammaisuus ja vammaiset henkilöhahmot on usein esitetty stereotyyppeinä, negatiivisesti. He ovat joko demonisia, katkeria ja pelottavia tai päinvastoin ylen sympaattisia ja säälittäviä. Mitä pitäisi ajatella vaikkapa valkoista valasta pakkomielteisesti jahtaavasta kapteeni Ahabista tai Joel Lehtosen kuuluisasta rakastuneesta rammasta, Sakris Kukkelmanista? Yksinkertaistavia johtopäätöksiä esimerkeistä ei kannata vetää. Voinee silti sanoa, ettei vammaisuutta ole niissä ainakaan mairittelevasti kuvattu. Monesti vammainen hahmo ei ole niinkään todentuntuinen henkilö kuin jonkin

5 CP-LEHTI 2009:5 KIRJALLISUUS 5 laajemman ilmiön vertauskuva tai vaihtoehtoisesti vain sivujuonne tarinan kokonaisuudessa. Moiset havainnot ärsyttivät minua henkilökohtaisestikin. Sain kuitenkin nopeasti muistutuksen siitä, että kulttuurin kuvat ovat harvoin yksiulotteisia. Vakiintuneita malleja pyritään haastamaan. Kirjallisuudesta löytyy stereotypioita kyseenalaistavia hahmoja, jotka eivät tietenkään olisi sellaisia ilman edeltävää perinnettä. Vastaava kyseenalaistavuus oli yksi monista syistä Brownin romaanin valitsemiseen tutkimukseni pääaiheeksi. Kulttuuristen kuvien voima Yhteen teokseen keskittyminen oli työni kannalta tietysti järkevää, sen sijaan, että olisin suuruudenhullusti yrittänyt rakentaa janaa vammaisuuden esittämisen historiasta. Ennen kaikkea esillä oli moniulotteinen tarina, jossa vammaisen hahmon näkökulma oli läsnä ja uskottava. Moni saattaa muistaa Brownin nimen omaelämäkerrasta Vasen jalkani ja sitä seuranneesta elokuvasovituksesta Minun elämäni, jonka pääosasta Daniel Day-Lewis nappasi Oscarin. Minuun on aina vaikuttanut enemmän kirjailijan toinen teos Jonnekin päivästä pois. Sekin kertoo hyvin omaelämäkerrallisen tarinan vammaisesta irlantilaisesta pojasta ja tämän perheestä. Tarinaa oleellisempi on mielestäni tapa, jolla se kerrotaan. Ruumiillisuuden ja vammaisuuden kuvat ovat teoksessa monenlaisia, ristiriitaisia ja juuri siksi uskottavia. Kirja toimii esimerkkinä siitä, miten kirjallisuudessa voidaan paitsi rakentaa myös romuttaa jäykkiä kategorioita, kuten normaali ja vammainen. Tämän kirjoituksen puitteissa voin vain suositella itse kutakin tutustumaan teokseen sanojeni vahvistamiseksi. Ainakin minulle sen tutkiminen mainitsemaani taustatyötä vasten oli vapauttavaa. Mitä tästä kaikesta sitten jäi käteen tutkintotodistuksen lisäksi? Tuskin mitään kovin vallankumouksellista. Monet muutkin ominaisuudet kuin vammaisuus toimivat kirjallisuudessa vertauskuvallisesti, kuten on tarkoituskin. Mahdollisesti epämiellyttävä vammaisuuden kuva ei itsessään lisää tai vähennä minkään teoksen kirjallista arvoa. Se, että vammaisuuden kulttuuriseen esittämiseen kiinnitetään huomiota, on silti tärkeää. Kulttuuri kertoo paljon ihmisen kehityksestä ja siitä, miten asioihin suhtaudutaan yhteiskunnassa yleisemmin. Vaikkei fiktiivistä teosta pitäisi verrannollisena arkipäivän todellisuuden kanssa, on sillä vähintään voimaa pistää lukijansa ajattelemaan. Ennen työni tekemistä en ollut kovin tietoinen kulttuurin todellisesta vaikutuksesta vähemmistöjen asemaan. Asia kuitenkin konkretisoitui minulle kirjoituksen edetessä. Eikä loppupäätelmänä sittenkään ollut ikävä, vaan rikas, joskin rosoinen, kuva. Sen takia työ kannatti. ****** Artikkeli perustuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan Normaalin rajoilla Ruumiillisuuden ja vammaisuuden representaatiot Christy Brownin romaanissa Down All The Days Tutkielma on valmistunut kesäkuussa 2009 Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta. Mikäli kirjoitus herätti mielenkiintonne, voitte kysyä kirjoittajan yhteysteietoja osoitteella tai p Kirjoja perheistä Yesilova, Katja: Ydinperheen politiiikka Gaudeamus 2009, s. 263 **** Castrén Anna-Maija: Onko perhettä eron jälkeen Eroperhe, etäperhe, uusperhe Gaudeamus 2009, s. 201 **** Arkimies, Kirsikka Terveisiä sijaisperheestä Yhdessä lapsen parhaaksi Kirjapaja 2009, s. 265 **** Kirjoja hyvinvoinnista Saari, Salli, Kantanen, Irja, Kämäräinen, Leena, Parviainen, Kaisa, Valoaho, Sari, Ylä-Pirilä, Pia Hädän hetkellä psyykkisen ensiavun opas Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Punainen Risti, s.119 **** Ojanen, Markku Hyvinvoinnin käsikirja Kirjapaja 2009, s. 238 **** Jaakkola, Risto, Kainulainen, Sakari & Rahkonen, Reijo Työväensuojelusta sosiaalipolitiikkaan Sosiaalipoliittinen yhdistys , Edita 2009, s. 238 **** Kirjoja työstä Vähäkylä, Leena Työtä tehden Mielenterveyskuntoutuja työelämässä Kirjapaja 2009, s. 215

6 6 AVUSTAJAKOIRA CP-LEHTI 2009:5 Heidi Huttunen Arjen apuna avustajakoira Avustajakoira auttaa käyttäjäänsä monissa päivittäisissä toimissa tarpeen mukaan. Se tukee itsenäisyyttä ja voi antaa käyttäjälleen ihan uudenlaisen vapauden tunteen. Se nostaa pudonneita tavaroita, avaa ovia, auttaa vaatteiden riisumisessa ja antaa kengät hyllystä. Se kantaa treenikassin ja vie roskat ulos, vetää pyörätuolia hankalassa maastossa ja voi toimia kävelytukena. Se työskentelee 24 tuntia vuorokaudessa aina yhtä iloisena ja valmiina auttamaan. Kustin työpäivä alkaa sillä hetkellä, kun herätyskello yöpöydälläni pirahtaa. Se on välittömästi jaloillaan ja valmiina työhön. Valot pitää sytyttää ja vaatteet hakea sängylle. Aamutoimet jatkuvat keittiössä. Kusti avaa ja sulkee sekä kaapin ovia, että alalaatikoita. Nostaa lattialle pudonneen lusikan ja kun kännykkä pirahtaa soimaan, pienestä vihjeestä se palaa makuuhuoneeseen puhelinta hakemaan ja tuo sen ripeästi minulle. Aamupalan jälkeen lähdemme ulos. Usein suuntaamme metsään, jossa Kusti saa juosta vauhdilla ja nauttia vapaudesta. Hetken se saa olla tavallinen koira, haistella ja leikkiä toisten koirien kanssa, jos tutut koirakaverit ovat ehtineet mukaan. Vapaana olo on sille ajatusten nollaamista, jotta se jaksaa taas keskittyä tärkeään työhön. Kun työliivit puetaan päälle, Kusti tietää vapaan olevan ohi. Avustajakoiralla on aina sinivalkoiset liivit päällä, kun se on ns. ihmisten ilmoilla. Liivi on merkkinä siitä, että se on työkoira eikä sitä saa Heidi Huttunen ja Kusti apteekissa häiritä. Avustajakoirilla aivan kuten näkövammaisten käyttämillä opaskoirillakin on oikeus liikkua käyttäjänsä mukana missä tahansa. Kustikin on kanssani kaikkialla; Kampaajalla, apteekissa, ruokakaupassa, lääkärissä, ravintolassa, teatterissa, kuntosalilla, kokouksissa jne. Asioilla käyminen kuuluukin arkirutiineihimme. Kauppakäynnit ja liikkuminen kaupungilla on helpompaa avustajakoiran kanssa. Esimerkiksi liikennevalojen nappulat ovat pyörätuolista käsin ulottumattomissa, mutta onneksi Kustin mielestä niiden painaminen on hauskaa! Jos kaupan kassalla kolikko lipsahtaa lattialle Kusti nostaa sen salamannopeasti ylös. Ostokset se kantaa kotiin häntä heiluen, joko suussaan tai erityisesti sille suunnitelluissa selkärepuissa. Koska itse liikun paljon, on tärkeää, että myös Kusti on tottunut matkusteluun. Kotimaan matkailua olemme harrastaneet junalla ja bussilla, Espanjaan singahdimme lentokoneella ja tammikuussa piipahdimme Viking Linen laivalla CP-yhdistyksen kehittämispäivän risteilyllä. Tullakseen avustajakoiraksi Kustin piti käydä kaksi vuotta avustajakoirakoulua ja päästä läpi soveltuvuustesteistä. Minulla koiran käyttäjänä on velvollisuus pitää yllä sille opetettuja taitoja, joka tarkoittaa siis koiran aktiivista käyttämistä siihen avustamistyöhön, johon se on tarkoitettu. Kahden vuoden välein koiran taidot tarkistetaan taidontarkistuskokeissa, jotka suoritamme yhdessä. Kusti on iloinen, sosiaalinen ja reipas koira, joka silmin nähden nauttii tekemästään työstä. Työ on sille tärkeää ja hyvin tehdystä työstä se ansaitsee palkan. Hauskuus ja palkitseminen ovat tärkeää motivaation säilymisen kannalta. Kusti on vielä nuori ja erittäin vilkas koira. Työaikana se osaa kuitenkin olla rauhallinen, maata hiljaa ja huomaamattomana, kun tilanne sitä vaatii. Avustajakoiran kanssa toimiminen vaatii myös sen käyttäjältä paljon. Sen kanssa pitää toimia aktiivisesti joka päivä ja sen taitoja on harjoitettava säännöllisesti. Liikunta on välttämätöntä ja lenkkeillä pitääkin reipasta vauhtia kolmesti päivässä, kesät talvet. Ilman koiraa tuskin minäkään nauttisin ulkoilmasta joka ikinen päivä! Toiminnan täyteisten päivien lisäksi Kusti on tuonut elämääni iloa ja turvaa esim. ulkona liik-

7 CP-LEHTI 2009:5 ALUETYÖ 7 kumiseen. Koira tekee jollakin tapaa myös vammaisuudesta helpommin lähestyttävän ja puhekavereita ympärilläni riittää. Valitettavaa on, että vastaantulijat usein mielellään tervehtisivät ystävällisen näköistä, rinnallani vapaana kulkevaa koiraa. Se ei kuitenkaan ole sallittua koiran ollessa työtehtävissä. Jos työssä olevaa koiraa puhutellaan, silitetään tai siihen luodaan ystävällisiä katseita, sen keskittyminen häiriintyy ja sen käyttäjä tai arvokas koira itse saattaa joutua vaaraan. Avustajakoirat ovat Invalidiliiton omistamia, kouluttamia ja käyttäjilleen luovuttamia koiria. Avustajakoiraa voi hakea toimintarajoitteinen, vammainen henkilö, jonka kädet toimivat auttavasti. Itselläni on kokemusta koiran kanssa toimimisesta vuoden verran. Elävän apuvälineen kanssa haasteita ja hauskaa riittää ja mikä parasta, oma arki on alkanut taas sujua! Lisää tietoa: Tavatessasi avustajakoiran: * Älä kiinnitä koiraan minkäänlaista huomiota, mutta avustajakoiran omistajaa, voit tervehtiä tavalliseen tapaan. * Antamalla koiralle työrauhan, autat sitä keskittymään työhönsä. Koira nauttii työstään. * Jätä ohitustilanteessa vastaantulevalle koirakolle riittävästi tilaa liikkumiseen. Noudatathan pelisääntöjä! TAPAHTUMAKALENTERI lisää tapahtumista löytyy Huhtikuu Information om lagändringarna; Korsholms kulturhus Toukokuu TERVE-SOS; Sosiaali-ja terveysalan koulutus-ja messutapahtuma Helsinki, Wanha Satama Nuorten viikonloppu, Jyväskylä Isovanhempien ja vammaisten lastenlasten kurssi, Hämeenlinna Asumisseminaari, Kouvola Kesäkuu Musiikkia ja tanssia-toimintapainotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Kurssi pienten vammaisten lasten perheille (0-3 v), Kauniainen Meidän perheen loma pienille vammaryhmille (MMC- ja HC-perheet), Lappajärvi En vecka med semesterstöd, Lappajärvi Kesäpäivä Raumalla, Lounais-ja länsirannikon CPyhdistysten kesäpäivä, Otanlahti Lapsiperheiden luontoaktiiviloma, Iisalmi Juhannus Moijalassa, Hattula Kurssi hemiplegialasten perheille (4-10v), Karkku Työpajakurssi toimintapanotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Nuorten aikuisten terveys- ja liikuntaloma Pajulahti, Nastola Heinäkuu Toimintaa ja tekoja 1 kurssi nuorille (13-17v) Moijala, Hattula Kurssi vaikeavammaisten lasten perheille (4-10 v), Eurajoki Toimintaa ja tekoja 2 kurssi MMC/HC -nuorille (13-17v), Moijala, Hattula Kurssi alle kouluikäisten lasten perheille (3-7v), Eurajoki Pariskunnat-kurssi, Moijala, Hattula Kurssi kouluikäisten lasten perheille (7-10v), Eurajoki Surffailua ja valokuvausta cityssä kurssi nuorille (10-12v), Tampere Elokuu Meidän perheen loma, Lappajärvi Aikuisten ja nuorten luontoloma, Piispala, Kannonkoski Kokemusten äärellä - keskustelupainotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Erä ja luontoleiri, Hossa, Suomussalmi Syyskuu CP-bocciamestaruuskilpailut, Tampere CP-liiton liikuntapäivä, Tampere Lokakuu Valtakunnallinen CP-viikko: Kumppanuus ja vuorovaikutus CP-liiton syyspäivät ja syysliittokokous, Lahti Marraskuu Apuvälinemessut, Tampere Joulukuu Joulu Moijalassa, Hattula.

8 8 VIESTINTÄ CP-LEHTI 2009:5 Vammaisjärjestön viestinnän pelimerkit Lomalla ehtii lukea kaikenlaista, kokea kaikenlaista ja nähdä kaikenlaista. Valtakunnallisessa sanomalehdessä oli artikkeli vaikuttamisesta, sen siirtymisestä kabineteista kaduille, verkkoon ja julkisuuteen. Perinteinen kansalaistoiminta on mielletty yhdistys- ja järjestötoiminnaksi. Enää järjestötoimintaa ei koeta ainoaksi oikeaksi kansalaistoiminnan muodoksi, sillä nykypäivän ihminen ei halua sitoutua mihinkään kovin pitkäksi aikaa. Järjestötoiminnan tilalle on tullut Internet ja sen erilaiset verkostot, joihin liittyminen on helppoa tai niistä irrottautuminen on helppoa. Yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan ostaa myös rahalla, antamalla säännöllisesti kuukausilahjoituksia hyväksi koettuun kohteeseen. Miten Suomen CP-liiton kaltainen, CP-vammaisten oikeuksia ajamaan perustettu järjestö, pystyy myymään ideologiaansa julkisuudessa niin, että media kiinnostuu tai yksittäinen ihminen haluaa liittyä CP-yhdistyksen jäseneksi? Suomen CP-liitto tai CP-yhdistys eivät toimi IRG-gallerian tai Facebookin tavoin. CP-yhdistykseen ja sitä kautta CP-liittoon liitytään yhä edelleenkin yhdestä syystä: perheeseen on syntynyt CP-vammainen, MMC-vammainen tai hydrokefalia-vammainen lapsi. Vaikka netistä löytyy valtavasti tietoa, ei netti koskaan korvaa elävää vuorovaikutusta, mielipiteiden vaihtoa kahden tai useamman ihmisen kesken. Professori Lauri Rauhalan mukaan ihminen on luomakunnassa ainutlaatuinen olio, joka pystyy tarkkailemaan itseään ja omaa käytöstään sekä tuntojaan. CP-yhdistys luo turvalliset puitteet selkeyttää omia, henkilökohtaisia ajatuksia vammaisen lapsen vanhempina; yhdistyksen toiminnassa voi olla passiivinen, etäältä toimintaa tarkkaileva jäsen tai aktiivisesti vertaistukea hakeva tai tarjoava jäsen. Tärkeintä on, että jokaisen on annettu vapaasti valita yhdistyksessä toimimisen muoto. Kun tuntee itsensä henkisesti vapaaksi, uskaltaa osallistua yhdistystoimintaan entistä enemmän, tuoda omia ajatuksia muiden kuultaviksi ja herättää keskustelua yhdistystoiminnan rakenteiden muuttamiseksi. Suomen CP-liiton viestintä on mittavan haasteen edessä: kuinka saadaan medianäkyvyyttä ihmisten arkisille ongelmille; omaishoidolle, kuljetuspalvelulle, henkilökohtaisen avun todelliselle toteutumiselle, koulunkäyntiavustajien riittävyydelle ja kaikille niille lukemattomille muille vammaisten henkilöiden tai heidän omaistensa arkeen kiinteästi liittyville pienille tai suurille kysymyksille, joihin ei löydy vastausta netistä, IRG-galleriasta tai Facebookista. Vammaisjärjestön viestinnän pelimerkit ovat asiallisen kuivakkaat ja värittömät, sillä vaikka media on kiinnostunut ns. henkilötarinoista, ei viestintä koskaan saavuta 100 prosenttisesti koko valtakunnan kattavaa medianäkyvyyttä vammaisten ihmisten arjen asioilla. Emme voi mennä kaduille, turuille ja toreille julistamaan omaa ideologiaamme samaan malliin kuin poliittiset puolueet vaalien alalla. Vammaisjärjestön viestinnässä vastuussa olevan on pystyttävä vaikuttamaan niihin valintoihin, jotka määrittävät viestinnän työtä. Viestinnästä vastuussa olevan on oltava eettisesti vastuuntuntoinen ja edistettävä asioita, jotka kokee vammaispoliittisesti oikeiksi. Toiminnan monipuolistuessa ja osallistumiskynnyksen madaltuessa, yhteiskunnallinen vaikuttaminen on lähempänä vammaista kansalaista kuin koskaan aikaisemmin. On muistettava, että yhdistyslain mukaan yhdistyksiin kuuluminen tai kuulumattomuus on vapaaehtoista. Sini Pälikkö tiedottaja

9 CP-LEHTI 2009:5 VUOROVAIKUTUS JA KUMPPANUUS 9 KUMPPANUUS JA VUOROVAIKUTUS -seminaari! Suomen CP-liitto ry:n valtakunnallisen CP-viikon tapahtuma Joensuussa. Seminaari toteutetaan yhteistyössä OK -opintokeskuksen kanssa. Tiistai: klo Paikka: Joensuun kaupunginkirjaston Muikku-sali, Koskikatu 25. OHJELMA pj. Suomen CP-liitto ry:n toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Itä-Suomen lääninhallituksen tervehdys Elli Aaltonen, osastopäällikkö, Itä-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Pohjois-Karjalan CP-yhdistyksen tervehdys Jari Rummukainen, yhdistyksen puheenjohtaja Mitä kumppanuus on? Perheen näkökulma kumppanuudesta Ritva Simonen, erityislapsen äiti Kahvitauko Palvelusuunnitelma Mari Metsävainio, kuntoutusohjaaja, Joensuun kaupunki, vammaispalveluiden yksikkö Kuntoutusohjaus Riitta Janhunen, kuntoutusohjaaja, Anne Rautiainen, vauvaperhetyöntekijä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Niki ja Nikin veli elokuva (kesto 58 min.) Ohjaaja Kirsi Mattila kuvaa vammaisten kaksospoikien Nikin ja Sampsan elämää kahden ensimmäisen kouluvuoden ajan Yhteenveto ja päivän päätös Maksuton seminaari on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille: vammaisille henkilöille, omaisille, kuntien viranhaltijoille, ammattihenkilöstölle, päättäjille, oppilaitoksien edustajille ja kolmannen sektorin alueella työskenteleville. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen pe mennessä aluesihteeri Merja Partaselle tai p ). TERVETULOA!

10 10 KONFERENSSI CP-LEHTI 2009:5 Kuntoutustuokio SARAH-sairaalassa Brasilialainen perhekeskeinen lähestymistapa lapsen kuntouttamiseen Elina Hakkarainen PsM,KM Tutkija Liiku, opi, osallistu Minulla oli mahdollisuus osallistua Liiku, opi, osallistu projektin puitteissa kansainväliseen neuropsykologian alan INS 2009 Mid-Year Meeting -konferenssiin Helsingissä ja Tallinnassa heinä-elokuun vaihteessa. Avajaispäivänä osallistuin workshopiin nimeltä Cerebral Palsy And Traumatic Brain Injury: A Family-Based Approach To The Rehabilitation Of The Child. Workshopin puhujana oli brasilialainen neuropsykologi Lucia Braga, joka toimii The Sarah Network Of Rehabilitation Hospitals sairaalaketjun johtajana Brasialiassa. Lucia Braga on ollut kehittämässä Brasiliaan perhelähtöistä kuntoutusohjelmaa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Ohjelmassa perheet otetaan aktiivisesti mukaan lapsen kuntoutukseen. Perhe ymmärretään ohjelmassa laajasti, jolloin kaikki lapsen elämänpiiriin kuuluvat ovat tervetulleita mukaan. Ajatuksena on tukea perhettä lapsen kuntoutuksessa siten, että kuntoutuminen tapahtuisi kotona arkiaskareiden ja leikin lomassa. Perhe kokoontuu sairaalaan moniammatillisen tiimin kanssa kerran kahdessa viikossa kahdeksi tunniksi kerallaan. Tiimiin kuuluvat neuropsykologi, lääkäri ja fysioterapeutti, sekä muita ammattilaisia kunkin lapsen tilanteen ja tarpeiden mukaisesti. Aluksi perheen kanssa keskustellaan ja tutustutaan perheen ja lapsen tilanteeseen. Kuntoutuksen tavoitteita mietitään yhdessä ja koko ajan perheet ovat keskeisessä asemassa lapsen parhaina asiantuntijoina. Kuntoutuksen apuna käytetään selkeitä kuvakortteja, joissa kuvataan lapsen kuntouttamista tukevia tehtäviä. Jos esimerkiksi neuropsykologi suosittelee lapselle esineillä tehtäviä lajittelu- ja ryhmittelytehtäviä ja fysioterapeutti seisomisharjoituksia, voidaan perheelle antaa mukaan kortti, joka ohjaa tekemään leikinomaisia ryhmittelyharjoituksia seisomisharjoituksien yhteydessä. Leikinomaisuus on perhekeskeisessä kuntoutusohjelmassa keskeisessä asemassa. Perheitä kannustetaan yhdistämään kuntouttavat harjoitukset leikkituokioihin ja muihin jokapäiväisiin askareisiin. Tuntimääriä ja suosituksia harjoitteiden kestosta ei anneta, vaan ajatuksena on luoda kotiin kuntoutusta tukeva ilmapiiri, joka nivoutuu luontevasti perheen muuhun elämään. Moniammatilliset tiimit tekevät myös vierailuja lasten koteihin ja kouluihin, jotta saisivat tarkemman käsityksen lapsen elinympäristöstä ja sen tarjoamista resursseista. Lucia Bragan mukaan vierailut ovat olleet todella avarta-

11 CP-LEHTI 2009:5 AJANKOHTAISTA SOSIAALIALALTA 11 Lucia Braga via ja ovat toisaalta osoittaneet, miten kaukana sairaalat voivat joskus olla käytännön realiteeteista. Sarah-sairaaloiden palvelut maksetaan verovaroista ja ne ovat ilmaisia käyttäjilleen, jolloin asiakkaat voivat tulla hyvin köyhistä tai toisaalta varakkaista oloista. Tämäkin asia voidaan ottaa paremmin huomioon kuntoutusta suunniteltaessa, kun lapsen elinympäristö tunnetaan hyvin. Vierailuja tehdään tarpeen mukaan riippuen lapsen ja perheen tilanteesta - joidenkin luona käydään useammin, tosille voi riittää yksikin käynti. Lucia Bragalta kysyttiin luennolla, miten voidaan varmistaa, etteivät perheet innostu kuntouttamisesta liikaa, jolloin lapsen vapaa-ajalle ja lapsuudelle ei jäisi tarpeeksi aikaa. Hän kertoi käyttävänsä perheiden kanssa metaforana vesikannua ja lasia kuvatessaan, että kannullista ei ole järkevää kaataa kerralla lasiin, koska ylimääräinen vesi valuisi reunojen yli. Samoin lapselle tulee antaa aikaa lepoon ja leikkiin ilman kuntoutuksellisia tavoitteita, jotta toiminta olisi tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kuntoutuksen edistymistä arvioidaan yhdessä perheen kanssa sairaalakäyntien yhteydessä. Kuvakorttien avulla voidaan keskustella, miten harjoittelu on sujunut ja miten taitojen kehityksessä on edistytty. Lapselle kerätään henkilökohtaista kansiota kuvakorteista ja kun taito on opittu, voidaan kortti poistaa kansiosta ja ottaa tilalle jokin uusi. Näin arviointi ja palautteen saaminen on hyvin konkreettista ja tiimi voi yhdessä perheen kanssa todeta, että olemme saavuttaneet tavoitteen. Arviointi perustuukin nk. ekologisiin mittareihin, eli miten lapsi on oppinut toimimaan paremmin omassa ympäristössään. Numeerista arviointia edistyksen mittaamiseksi ei pidetä niin tärkeänä. Lucia Braga haluaakin painottaa, että heidän perhekeskeinen lähestymistapansa neurologiseen kuntoutukseen keskittyy lapseen ja sitä kehitetään jokaisen lapsen omassa luonnollisessa ympäristössä. Avainasemassa on perheiden voimaannuttaminen löytämään voimavaransa itsestään ja päivittäisestä ympäristöstään ja elämästään. Lisätietoja The Sarah Network Of Rehabilitation Hospitals sairaalaketjun toiminnasta löytyy osoitteesta Uusi laki vamaisten henkilöiden tulkkauspalveeluista Eduskunnan käsittelyyn tulee lähiaikoina lakiehdotus Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulaiksi. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyvät valtion rahoitukseen ja käytännössä Kelan toteutettavaksi Uuden lain perusteisiin ei ehdoteta muutoksia. Tulkkipalvelut toteutetaan aivan kuten tähänkin saakka. Palvelua haetaan kunnalta uuden lain voimaantuloon saakka. Päätös oni hyvä saada toistaiseksi voimassaolevana jolloin palvelu siirtyy Kelalle ilman uutta hakemusta ja päätöstä. Uuden tulkkauspalvelulain käsittelyn hyväksymisen jälkeen kerromme siitä jäsenkirjeissä ja nettisivullamme Pirkko Jääskeläinen koordinaattori Omaishoidon tuesta Espoossa Espoon sosiaali-ja terveyslautakunta hyväksyi elokuun lopulla tarkennukset omaishoidon tuen toimintaohjeeseen. Ennusteen mukaan omaishoidon määräraahat ylittyvät kuluvana vuonna 1,6 miljoonalla eurolla. Tästä syystä omaishoidon tuen myöntämisperusteista kiristetään. Espoon kaupungin sosiaali-ja terveyslautakunta katsoo ohjeistuksen selkeyttämisen johtavan parhaassa tapauksessa siihen, että pienempää tukea saavat voivat saada jatkossa nykyistä korkeampaa tukea. Lähde:HS

12 12 TULKKAUSPALVELUT CP-LEHTI 2009:5 Ministeri Paula Risikko: Yhdenvertaiset tulkkauspalvelut koko maahan Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan kuulovammaisten yhdenvertaisuus toteutuu nykyistä paremmin koko maassa, kun tulkkauspalvelut siirretään kunnilta Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Uudistuksella halutaan edistää kuurojen, kuulovammaisten, kuurosokeiden ja puhevammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä turvata heidän oikeuttaan itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen, ministeri Risikko totesi Seinäjoen Seudun Kuurojen 80-vuotisjuhlassa Seinäjoella Ministeri Risikon mukaan kuntien järjestäminä tulkkauspalvelujen saamisen edellytykset ovat vaihdelleet tuntuvasti maan eri osissa. Tilanne korjautuu, kun asuinkunnan taloudellinen tila ei enää jatkossa vaikuta palvelujen saatavuuteen, ministeri Risikko totesi. Ministeri Risikon mukaan tulkkauspalveluissa ovat pikemminkin kyseessä kielelliset oikeudet kuin sosiaalihuollon palvelut. Ensi vuonna voimaan tulevaksi tarkoitetulla lailla halutaan korostaa tulkkauspalvelun merkitystä ja luonnetta selkeästi erillisenä kokonaisuutena vammaispalveluiden joukossa. Tulkkauspalvelu ei ole korvattavissa millään muulla palvelulla. Ministeri Risikon mukaan uudessa laissa palvelun sisältö ja käyttäjät pysyvät nykyisellään. Esimerkiksi tulkkauspalvelujen minimituntimäärät pysyvät nykyisellä tasolla Lakiin esitetään kuitenkin lisättäväksi nimenomaan säännös siitä, että palvelua voitaisiin järjestää laissa mainittuja määriä enemmän palvelun käyttäjien yksilöllisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaisesti.tarkoituksena on muun muassa täsmentää opiskeluun liittyvää tulkkausta ja etätulkkausta koskevia säädöksiä. Tulkkauspalvelujen käyttäjämäärä on kasvanut tasaisesti. Tilastojen mukaan tulkkipalveluilla oli viime vuonna runsas käyttäjää. Vuonna 1990 palveluilla oli noin käyttäjää. Tulkkauspalvelujen siirrosta kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle säädetään lailla, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle tänä syksynä ja se tulisi voimaan ensi syyskuussa. Tulkkauspalvelujen siirrosta kunnilta valtion vastuulle on päätetty osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Ministeri Risikko kertoi, että vammaisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta parannetaan useilla tavoin juuri nyt. Vammaispalvelulain muutoksella edistetään vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi ministeri Risikko kertoi, että vammaispoliittinen ohjelma on valmisteilla. Ohjelmassa linjataan tulevien vuosien vammaispolitiikkaa. Valmisteluun liittyviä aluetilaisuuksia pidetään eri puolilla Suomea. Erityispalvelut pitäisi vapauttaa kilpailutusvelvollisuudesta Tiukka hankintalain tulkinta uhkaa järjestöjen tuottamia erityispalveluita, jolloin apua tarvitsevat jäävät ilman asiantuntevaa tukea. Esiin on nostettu mahdollisuus sulkea valtion päätöksellä kilpailutuksen ulkopuolelle esimerkiksi moniongelmaisten lapsiperheet sekä yleisesti erityispalvelut. Kilpailutus edellyttää tuotteistamista. Voidaan kysyä, onko kaikki elämän osa-alueet tuotteistettavissa järkevällä tavalla. Nyt tarvitaan kohtuutta ja viisautta asioista päättävien ajattelussa. Emme saa hukata sitä voimaa ja osaamista, joka kansalaisjärjestöjen kautta on saatavissa kaikkein vaikeimpien erityisongelmien ratkaisemiseen. Vapaaehtoistyö, vertaistuki, erityisryhmien etujen ajaminen ja kyky löytää uusia toimintamalleja ovat suomalainen vahvuus. RAY:llä on lakisääteinen tehtävänsä rahoittaa tätä toimintaa ja me keskitymme järjestölähtöisen auttamistyön rahoitukseen, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre sanoo. Kansalaisjärjestöt ovat erityisosaamisellaan pystyneet kehittämään monia hyviä keinoja helpottamaan vammaisten ja vajaakuntoisten arjen tarpeita. Vuosi-

13 CP-LEHTI 2009:5 LUKIJAT KIRJOITTAVAT 13 kymmenien kuluessa nämä keksinnöt ovat siirtyneet kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatavoiksi. Huolemme on, että kunnat ahdingossaan eivät pysty tai jaksa riittävästi toimia yhdessä järjestöjen kanssa. Seurauksena on, että hyviä uusia toimintatapoja uhkaa jäädä hyödyntämättä, kun RAY:n kokeilurahoitus yleensä kolmen vuoden jälkeen lakkaa, eikä kunnilta aina löydy voimavaroja ottaa uusia keinoja käyttöön. Järjestöjen olisi aivan ensimmäiseksi lisättävä keskinäistä vuorovaikutustaan ja sen jälkeen jatkettava yhtenä rintamana keskustelua kuntien kanssa toiminnoista, joilla varmistetaan hyvän arjen edellytykset kaikille kuntalaisille. RAY myönsi tänä vuonna avustuksia yli 900 järjestölle yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Sen lisäksi RAY:n tuotosta osoitettiin Valtiokonttorin käyttöön 105 miljoonaa euroa sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteensä RAY:n tuottoa käytettiin yhteiskunnan tarkoituksiin 407,5 miljoonaa euroa. RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre, Imatran Poutapilven 10-vuotisjuhlassa APUVÄLINE HYVINVOINTI & KOTI Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Suomen CP-liitto on messuilla mukana Unelmat ja haaveet Haluisin herättää teissä CP-lehden lukijat ajatuksia siitä miten suhtaudutte unelmiinne ja mitä oikeastaan vaaditte itseltänne. Olen kuullut monen vammaisen ystäväni sanovan minulle, että En minä pysty ja se asia on liian vaikea Kannattaa kumminkin muistaa, että me vammaisetkin pystymme melkein mihin vain, jos vain haluamme. Haaveilen esimerkiksi: moottoripyöräajelusta, kuumailmapallolennosta, autolla-ajosta ja lukion käymisestä. No suurin osa näistä asioista on täysin realistisia, mutta en ole vain rohkaistunut tarpeeksi kokeilemaan näitä asioita. Kannattaa välillä kuunnella muiden neuvoja, mutta elättehän kumminkin omaa elämäänne. Ei toisten ehdoilla kannata elää, kun voi itse päättää omasta elämästään ja unelmistaan. Lukion käyminen on tietysti haaste vammattomille ja vammaisillekin! Olen myös miettinyt jonkin verran tulevaisuutta, mutta olen pyrkinyt siihen ajatukseen, että tulevaisuus tulee aikanaan. Nämä asiat mietityttävät jo nyt mm. lapsen synnytys, työn hankkiminen, julkisten käyttö pyörätuolilla itsenäisesti, kuntoutusmahdollisuudet yleisellä kuntosalilla jne. Täytin elokuussa 18 vuotta ja alan ottaa vielä enemmän vastuuta asioistani. Tietenkin vanhempani auttavat minua Kela-asioissa ja muutenkin. Lapsen saaminen ei siis ole vielä edes ajankohtaista tässä vaiheessa elämää, mutta olisihan se kiva juttu! Itsenäinen asuminen on lähitulevaisuuden haaveena. Olen onneksi päässyt tutustumaan muutamiin asumispalvelupaikkoihin täällä pääkaupunkiseudulla. Monet muut vammaisetkin varmastikin haaveilevat ja unelmoivat samoista asioista kuin minä ja toteuttavat niitä ilman epäonnistumisen pelkoa. Tämä on hieno asia! Liian vaativa ei kyllä kannata olla eikä ottaa liian suuria askelia ettei kompastu. Epäonnistuminen on kumminkin sallittua. Me vammaiset voimme epäonnistua yhtä hyvin niin kuin vammattomat. Jos joku ihmettelee miksi en käytä sana valintaa terveet ihmiset tämä johtuu siitä, koska mielestäni vammaiset ovat henkisesti ja fyysisesti terveitä. Vamma ei ole mielestäni sairaus, vaikka onkin pysyvä. En voi parantaa CP-vammaani niin kuin esimerkiksi flunssaa syömällä lääkkeitä siihen. Samalla tavalla meillä on oikeus tunteisiin, mielipiteisiin ja olla masentuneita. Pitäkää huoli itsestänne ja siitä, että teitä kohdeltaisiin vammattomina Tarkoitan tällä sitä, että pohtikaa miten teille puhutaan kaupassa, palveleeko kassa teitä niin kuin aikuista ihmistä tai nuorta. Lähettäkää sähköpostia, jos haluatte jakaa ajatuksia enemmän. Tiina Ripatti Vantaa LAHDESSA TAVATAAN

14 14 TULKKIPALVELUT CP-LEHTI 2009:5 Projektipäällikkö Erkki Piironen Punos-hanke (Puhevammaisten tulkkipalveluun nostetta) yhdistää sähköistä lähikommunikointiteknologiaa videoneuvotteluun. Sen tavoitteena on antaa tietoa puhevammaisten tulkkipalveluista ja edesauttaa palvelujen tasa-arvoista saatavuutta. Etätulkkauspalvelu tapahtuu videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Se voi olla esimerkiksi epäselvän puheen välitöntä selventämistä tai tukiviittomilla tuotettujen viestien tulkintaa. Asiakkaalla ja tulkilla voi olla manuaalisia tai sähköisiä kuvia, graafisia symboleja tai sanalistoja, joita osoittamalla voidaan kommunikoida. Puhevammainen henkilö voi myös kirjoittaa videoneuvotteluyhteyden aikana kirjoitusalustalle, josta tulkki lukee viestin kolmannelle osapuolelle. Jos puhevammaisella henkilöllä on jokin puhelaite, kirjoitettu teksti kuuluu tulkille myös äänenä. Nostetta puhevammaisten tulkkipalveluihin Joensuussa Honkalampi-säätiön hallinnoimassa Punos -hankkeessa keskeisenä tavoitteena on kommunikointijärjestelmä, jota puhevammaiset henkilöt voivat käyttää sekä lähiettä etäkommunikoinnissa. Hankkeessa ei kehitetä uutta tekniikkaa, vaan käytetään markkinoilla olevaa jo toiminnassa testattua teknologiaa. Punos-hanke tekee yhteistyötä valtakunnallisen Etätulkki.fi hankkeen kassa. Etäkommunikointijärjestelmällä pyritään saamaan puhevammaiset henkilöt osalliseksi valtakunnallisesta etätulkkauspalvelusta. Etätulkki.fi- hanke kehittää valtakunnallista etätulkkauspalvelua viittomakieltä, harvinaista vierasta kieltä ja saamenkieltä käyttävien sekä puhevammaisten tulkkauspalveluihin. Tulkkauspalvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä Kelalle ensi vuoden syksyllä. Tavoitteena on, että myös etäpalvelut ovat osa puhevammaisten palvelukokonaisuutta ja että ne olisivat saatavilla samalla tavoin eri puolilla maata. Siirto Kelalle antaa mahdollisuuden järjestää palvelua uudelleen ja nimenomaan niin, että palvelua on saatavilla kaikkialla samanlaisin kriteerein. Puhevammaisuuden moninaisuus on haaste tulkkauspalvelunpalvelun kehittäjille Puhevamman syyt voivat olla hyvin erilaisia, ja myös sen ilmeneminen, vaihtelee paljon. Puhevamman voi aiheuttaa esimerkiksi CP-vamma, kehitysvamma, autismi, kielenkehityksen erityisvaikeus eli dysfasia, aivohalvauksen tai aivovamman jälkitilat, neurologiset sairaudet kuten MS-tauti, als -lihassairaus tai puheelimistön vaurio tai toimintapuutos. Tarkkaa tietoa puhevammaisten määrästä ei ole saatavilla. Vaikeasti puhevammaisten määräksi on arvioitu mm. Saarisen (2009) tutkimuksessa henkilöä. Hankkeen kohderyhmää eivät ole vain puhevammaiset henkilöt, vaan myös tärkeässä roolissa kommunikointitilanteessa olevat lähihenkilöt ja yhteistyötä tekevät tahot. Punos -hanke tekee yhteistyötä mm. Tikoteekkiverkoston ja Pkssk:n Apuvälineyksikön kanssa, joilla on hyvin keskeinen rooli puhevammaisen henkilön kommunikoinnin apuvälinettä hankittaessa. Kommunikointia voidaan tukea monin erilaisin välinein Kommunikoinnin apuvälineillä tarkoitetaan sellaisia apuvälineitä, jot-

15 CP-LEHTI 2009:5 TULKKIPALVELUT 15 ka helpottavat käyttäjän ilmaisua. Puhevammaiset henkilöt käyttävät kommunikoinnissa puhettaan tukevia tai korvaavia apuvälineitä: kommunikointitauluja ja kansioita, aakkostaulua ja kirjoitusalustoja, erilaisia puhelaitteita, tietokonepohjaisia kommunikointiohjelmia ja niiden käytössä tarvittavia erikoisnäppäimistöjä, -hiiriä, kytkimiä ja painikkeita ym. Apuvälineiden lisäksi puhevammaisten tulkkauspalvelulla on hyvin keskeinen rooli puhevammaisten kommunikoinnin tukemisessa. Tulkkauspalvelu voi olla viestien tulkkausta: epäselvän puheen välitöntä selventämistä, bliss kielen tulkkausta, kirjoitetun viestin tulkkaamista puheeksi, puheen tulkkaamista kirjoitukseksi, erilaisten tekstien selventämistä, lomakkeiden täyttämistä. Tulkkauspalvelu voi olla myös tulkintaa: puhevammaisen henkilön viestien merkityksen tulkitsemista, muokkaamista, kokoamista ja laajentamista silloin kun puhevammainen henkilö tuottaa viestejä toiminnalla, eleillä, esineillä, piirtämällä, tukiviittomilla, äänteillä, tai osoittamalla esineitä, kuvia tai graafisia merkkejä. Tietokonepohjainen kommunikointijärjestelmä lähi- ja etäkommunikoinnissa Tietokonepohjainen kommunikointiohjelma, johon liittyy videoneuvotteluyhteys olemme valinneet pisimmälle kehitettyjä kommunikointiohjelmia, joissa on jo monipuoliset työvälineet yksilöllisten kommunikointiympäristöjen rakentamiselle. Hankkeessa on testattu kommunikointiohjelmia yhdessä videoneuvotteluohjelmien kanssa. Kun kommunikointiohjelmat toimivat yhdessä videoneuvotteluohjelmien kanssa on mahdollista käyttää samoja kommunikointiohjelmia sekä lähi- että etäkommunikoinnissa. Etäkommunikointia kuvasymbolien avulla Sivulla 14 olevasta kaaviossa on kuvattu ohjelmakokonaisuutta, joka tarvitaan kattavaan kommunikointijärjestelmään. Sähköinen kommunikointiohjelma, puhesynteesiohjelma, videoneuvotteluohjelma ja nettiyhteys muodostavat kokonaisuuden, joka toimii puhevammaisen henkilön lähi- että etäkommunikoinnissa. Hankkeessa on useita pilottiasiakkaita, jotka antavat hankkeelle asiantuntija-apua omasta kommunikointimenetelmästään. Hankkeen testissä ovat mukana mm. katsehiirellä ja painokytkimellä tietokonetta käyttävät henkilöt, jotka käyttävät kommunikoinnissa sähköistä kommunikointiohjelmaa, kirjoittamalla kommunikoivia henkilöitä, ja henkilöitä, joilla on epäselvä puhe. Puhevammainen henkilö ei tule autetuksi pelkällä tekniikalla. Hyötyäkseen kehittyvän tekniikan mukanaan tuomista mahdollisuuksista, puhevammainen henkilö tarvitsee Kehittyvä tieto- ja viestintätekniikka antavat hyviä mahdollisuuksia tukea puhevammaisten henkilöiden kommunikointia. Markkinoilla on tietokoneohjelmia, joilla pystytään rakentamaan eri tavoin kommunikoiville henkilölle yksilöllisiä kommunikointijärjestelmiä. Punos-hankkeessa on lähdetty liikkeelle asiakkailla jo käytössä olevista tietokonepohjaisista lähikommunikointiohjelmista. Kokeiluihimme

16 16 TULKKIPALVELUT CP-LEHTI 2009:5 hyvän käyttöönottokoulutuksen ja systemaattisesti organisoidun käytönaikaisen tuen. Sähköinen kommunikointikansio, samoin kuin manuaalinenkin, vaativat käytönaikaista päivitystä esimerkiksi kun asiakkaalle tulee tarve saada uusia ilmaisuja kommunikointikansioonsa, päivityksen tulisi tapahtua nopeasti. Yllä olevassa kuvassa on monipisteneuvottelunäkymä, jossa kaikki neuvottelun osapuolet näkevät ja kuulevat toisensa. Monipiste- etätulkkauspalvelu toimii Joensuussa Kelan ja viittomakielisten sekä puhevammaisten asiakkaiden tulkkauspalvelussa. Torstaisin klo on etätulkkausmahdollisuus Kelan Joensuun yhteyskeskukseen. Asiakas ottaa videoneuvotteluyhteyden Honkalampi-säätiön Tulkkikeskukseen, josta otetaan edelleen yhteys Kelan Joensuun yhteyskeskukseen ja näin kaikki neuvottelun osapuolet ovat yhtä aikaa toistensa nähtävissä ja kuultavissa. Punos hanke kestää vuoden 2011 alkupuolelle ja se saa rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä. Hanketta hallinnoi Honkalampi-säätiö Joensuussa. Hankkeessa työskentelee kaksi päätoimista projektityöntekijää ja osa-aikainen atk-suunnittelija. Lisätietoa hankkeesta ja mm. käytetystä tekniikasta löytyy Honkalampi-säätiön nettisivustolta Punoshankkeen kohdalta: main.site?action=siteupdate/ view&id=109 Erkki Piironen projektipäällikkö Honkalampi-säätiö/ Punos-hanke Niskakatu 21, Joensuu Monipisteyhteys: Asiakas, puhevammaisten tulkki ja esimerkiksi Kelan palveluneuvoja Koillismaan kairalla Lähtö tapahtui Tampereelta aamulla klo Ajelimme ensin Jalasjärvelle Aamukahveille ja sieltä jatkoimme Seinäjoelle. Seinäjoelta jatkoimme kohti Kajaania, Sievin sekä Kauhavan kautta. Kajaaniin saavuimme Klo 14 ja ruokailimme Kartano hotellilla. Ruokailun lomassa kuulimme Elias Lönrotin elämän vaiheista. Ruokailun jälkeen lähdimme kohdeoppaamme johdolla kohti Paltaniemen kylää. Poikkesimme myös kirkossa sekä Eino Leinon perinne talolla. Paltaniemeltä jatkoimme Hyrynsalmen sekä Heikki Kovalaisen Suomussalmen kautta kohti Taivalkoskea, jossa yövyimme seuraavat kolme yötä. 2. matkapäivä oli Taivalkoski ja sen ympäristöön tutustumispäivä sekä teatteri-ilta. Päätalosta kertova teatteriesitys oli hyvä. Ensin kiertelimme Taivalkoskea ja sitten ruokailimme paikassa, jossa on kuvattu Tv-sarja Kotikatu -kuvauksia matkapäivä oli Kuusamopäivä. Lähdimme oppaamme kanssa kohti Kuusamoa ja Rukan keskusta, josta jatkoimme syömään rantaravintolaan. Ruokailun jälkeen lähdimme Tutustumaan Posiolle, josta palasimme takaisin Taivalkoskelle hotelli Herkkoon viettämään matkan viimeistä iltaa. 4. matkapäivä Kotimatka alkoi aamulla Pudasjärven sekä Oulun kautta Kalajoelle ja sieltä Jalasjärven kautta Tampereelle. Hei Ystävät lähdetään yhdessä kokemaan Lapin taikaa! Matkaterveisin Reissu Roope Tavataan Tampereella urheilun ja liikunnan merkeissä syyskuussa

17 CP-LEHTI 2009:5 ALUETYÖ 17 Deltagaravgift för veckoslutet är 25 euro och resorna betalar alla själva. De som behöver en personlig assistent, bör skaffa den själv och betala själv också assistentens kostnader. För ungdomar år. Anmälningarna senast till distriktssekreterare Aira Eklöf, tel , eller Begränsat deltagarantal. Arrangeras av Finlands CP-förbund rf. Årets tema 2009 i CP-förbundet Kamratskap och växelverkan

18 18 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:5 Raumalainen kesäpäivä Sateen jälkeen paistaa aurinko niin se oli Raumallakin lauantaina 13.6., jolloin vietettiin länsirannikon yhdistysten yhteistä kesäpäivää Merskan saunalla. Tunnelma oli niin lämmin ja iloinen, että tuskinpa ilmoja sen enempää siinä mietittiin. Osa lähti melkein saman tien tultuaan paikalle veneajelulle, muutama lähti ratkomaan tehtäväradan juttuja ja loput vain katselivat kaunista merimaisemaa ja juttelivat niitänäitä tuttujen kanssa. Päivään mahtui ruokailun, kahvin Heidi Huttunen saappaan heitossa, avustajakoira Kusti ja Tero Huttunen saappaan heiton tarkkailijana juonnin ja grillaamisen lisäksi Ilonan pitämä luento lakimuutoksista. Aikaa jäi myös henkilökohtaisiin keskusteluihin lakiasioista. Mukavasta kesäpäivästä kiitos Rauman seudun CP-yhdistykselle. Ja myös kaikille mukana olleille. Saas nähdä, missä ensi kesänä tavataan kesäpäivän merkeissä, jäädään odottelemaan Raumalainen kesäpäivä aluesihteerin kameran tallentamana. Aiju Eklöf aluesihteeri Sirpa Vuorinen tarkkana, että pallo menee maaliin Hei nyt Pia Paateron ränni meni liian ylös... Laura Ellilä ja Päivi vastaanottamassa vieraita.

19 CP-LEHTI 2009:5 ALUETYÖ 19 Parempaa luentosalia ei voisi olla ; viis fläpeistä, projektoreista ja heittimistä. Palvelupäällikkö Ilona Toljamon kertomana vammaispalvelulain muutokset herättivät vilkkaan keskustelun. Laura Ellilä ja Satu Järviö vaihtavat yhdistyskuulumisia Kiltavene Nalle matkalla... kuulemma se rantautui jonnekin, jotta matkustajat saivat ostetuksi jäätelön. RUSKEASUON KOULUUN HAKEMINEN Ruskeasuon koulu, oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus, järjestää liikunta- ja monivammaisille sekä pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille opetusta, kuntoutusta ja hoitoa. Ruskeasuon koulu on valtion erityiskoulu, joka sijaitsee Helsingissä. Koulu tarjoaa ohjauspalveluja myös kunnissa integroituneina opiskeleville liikuntavammaisille oppilaille sekä heidän kanssaan työskenteleville. Kouluun hakijoille järjestetään jaksoja koulunkäyntiin liittyvien asioiden selvittämiseksi. KOULUUN HAKIJOIDEN SELVITTELYJAKSOT (hakea voi milloin tahansa syyslukukaudella) 3 10-luokkien oppilaiden jakso (haku päättyy ) esi- ja alkuopetuksen oppilaiden jakso (haku päättyy ) Koulun kotisivu Lisätietoja kouluun hakemisesta ja ohjaustoiminnasta Pirjo Rytkönen, p. (09) , tai tai Mervi Lahdenperä-Mustajärvi, p. (09) tai ,

20 20 VALTAKUNNALLISET SYYSPÄIVÄT CP-LEHTI 2009:5 Tervetuloa Suomen CP-liiton syyspäiville CP-liiton syyspäivät on suunniteltu palvelemaan kaikkia, joiden elämää koskettavat CP-, MMCja hydrokefaliavammaan liittyvät asiat. Syyspäivät on vanha perinne kahdenkymmenen vuoden takaa ja tarjoaa mahdollisuuden laadukkaisiin luentoihin ja hauskaan yhdessäoloon. Päivillä voi tavata vanhoja tuttuja sekä tutustua uusiin ihmisiin, jotka ovat kenties samassa elämäntilanteessa ja samojen kysymysten äärellä. Toivotamme sinut tervetulleeksi ikään tai elämänvaiheeseen katsomatta. CP-liiton tämän vuoden teemana on vuorovaikutus ja kumppanuus, jota käsittelemme mm. voimaantumisen, tukemisen, jakamisen ja hyvinvoinnin kautta. Luennot on suunnattu sekä perheille että aikuisille/nuorille. MMC- ja hydrokefaliavammaisille ja heidän perheilleen on kaiken yhteisen lisäksi myös oma tapaaminen lauantaina. Osallistuaksesi syyspäiville, sinun ei tarvitse olla CPliiton jäsen. Yhdessä olemisen voimaa Luennoitsijana Krisse Lipponen Jos olisit sateenkaaren päällä ja tietäisit, että sen päästä löytyy kultaa, niin kulkisit sinne. Millaista voimaa yhdessä olemisessa voi parhaimmillaan piillä? Mitä siitä voi saada? Ja onko siihen aikaa, kannattaako se? Tuntuu, että aikaa on harvalla liikaa tai edes tarpeeksi. Varsinkin perheissä, joissa on vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi joutuu aikuinen hallitsemaan ajankäyttöään. On pohdittava mihin aikaansa käyttää. Monet ihmiset kokevat ja näkevät ympärillään uupumusta, masennusta ja väsymystä. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus voida hyvin. Hyvinvointi levittää ympärilleen hyvinvointia. Krisse Lipponen kertoo, kuinka lisätä mielen keveyttä ja kokemusta tuoreesta elämäntunnusta. Millaiset asiat toimivat suojana uupumusta vastaan? Krisse Lipponen on koulutukseltaan VTM sosiaalipsykologi ja erityistason psykoterapeutti. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta itsenäisenä kouluttajana erityisosaamisalueenaan mm. yhteistyötä luova vuorovaikutus ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin sekä jaksamisen lisääminen. Tämän lisäksi hän mm. tekee ratkaisukeskeistä psykoterapiaa kahdessa Kelan kokeiluluontoisessa projektissa. Julkaisuja Yhteistyön luominen asiakastyössä. Teoksessa Mattila Antti (toim) 1998: Voimavarat, ratkaisut, tarinat. Kuntoutussäätiö, Helsinki. Vanhempien oma jaksaminen. Teoksessa Mattila Antti (toim) 1999: Henkiseen hyvään oloon. Suuri Suomalainen kirjakerho, Helsinki. Voimavarat käyttöön Hyvää oloa ja onnellisuutta. Antero Katajainen, Krisse Lipponen ja Anneli Litovaara. Duoducim 2003.

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallista CP-viikkoa vietetään vuosittain kalenteriviikolla 43. CP-viikon tarkoituksena on nostaa esille CP-vammaan liittyviä asioita, sekä tuoda esille

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Invalidiliitto Apuna elämässä Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa 0 Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma Hahmottamisen teoriaa Kokemusasiantuntijoiden kommentteja 1 Keväällä 2011 käynnistyi

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot