LEHTI LUUYTIMENLUOVUTTAJAREKISTERIN JÄSENILLE. Rekisteriin AVERIN KANSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTI LUUYTIMENLUOVUTTAJAREKISTERIN JÄSENILLE. Rekisteriin AVERIN KANSSA"

Transkriptio

1 LEHTI LUUYTIMENLUOVUTTAJAREKISTERIN JÄSENILLE 2013 Rekisteriin AVERIN KANSSA Antti Hagqvist harjoitteli kantasolusiirtoa varten S.4 Keräystavalla on merkitystä Ytimekäs S

2 2 3 Kiitoskortti luovuttajalle Pääkirjoitus Hyvää ystävänpäivää, luovuttajani! KIITOSKORTTI Ikiliikkuja Antti Hagqvist Kantis auttaa enemmän Keräystavalla on merkitystä Kysymyksiä, vastauksia ja poimintoja Kolumni Märgnytt Mielen matka: Kuka kulkee rinnallasi? Olen onnellinen ja voin oikein hyvin. Arvaa mitä? Voitin joukkueeni kanssa kultaa valtakunnallisessa rytmisen voimistelun kilpailussa juuri ennen joulua. Jippii! Rakkaudella pieni ystäväsi. PS. Tein tämän kortin itse. Erään äidin ajatuksia hetkeä ennen lapsen kantasolusiirtoa: Ensi yönä ei uinuta... ensi yönä uneksitaan... katsellaan taivaan valoja, tihrustetaan, onko puissa jo silmuja, haaveillaan kesätuulesta. Röda Korset Blodtj änst Ensi yönä uskotaan elämän voimaan! Johonkin suurempaan suunnitelmaan, ollaan osa tätä jumalallista näytelmää. Ensi yönä taistellaan! Varusteet tarkistettu, veitset teroitettu, strategiat mietitty... taistellaan koko rakkauden voimalla. Ja kun vuoria on siirretty ja nämä kertomukset on jälkipolville kerrottu, on aika levätä... ja hymyillä! Liity sinäkin: 2 Ytimekäs 2013 JULKAISIJA Suomen Punainen Risti Veripalvelu Kivihaantie Helsinki p PÄÄTOIMITTAJA Matti Korhonen TOIMITUSKUNTA Veripalvelu: Anne Arvola Päivi Hurttia Matti Korhonen Hille Nylander Willy Toiviainen Mediafocus Oy: Nina Pinjola Tiia Soininen GRAAFIKKO Jaska Poikonen / Mediafocus

3 PÄÄKIRJOITUS LYR-SANOMAA SAATTAMAAN Osa leukemioista vaatii parantuakseen veren kantasolusiirtoa. Luuytimenluovuttajarekisteri (LYR) on perustettu näitä potilaita varten. Vapaaehtoisten luovuttajien rekistereitä on perustettu, jotta jokaiselle siirtoa tarvitsevalle potilaalle löytyisi kudostyypiltään sopiva luovuttaja. Rekisterin toiminnan alkuvaiheessa uusia jäseniä rekrytoitiin luonnollisesti hyvin aktiivisesti. Kaksi kolmasosaa LYR:n jäsenistä onkin liittynyt rekisteriin 1990-luvulla, minkä vuoksi yli puolet rekisterin jäsenistä on jo yli 40-vuotiaita. Rekisteriin tarvittaisiin tällä hetkellä erityisesti nuoria miehiä. Olemme lisänneet ponnisteluja rekisterin kehittämiseksi, jotta voimme auttaa yhä useampia potilaita. Lokakuusta 2012 alkaen rekisteriin on voinut liittyä vaivattomasti verkkosivuiltamme (www. veripalvelu.fi ja Liittymisestä kiinnostunut kirjautuu ilmoittautumissivuille pankkitunnuksillaan, kirjaa yhteystietonsa ja vastaa lyhy- een terveydentilaa koskevaan kyselyyn. Tämän jälkeen hän saa postitse tarvikkeet sylkinäytteenottoa varten. Sylkinäytteessä olevista soluista eristetään DNA:ta, josta tutkitaan liittyjän kudostyyppi. Olemme myös toteuttaneet erilaisia kampanjoita, joilla tiedotetaan LYR:iin liittymisen mahdollisuudesta. Erityisen ilahduttavaa oli, kun Turun yliopiston henkilökunta ja opiskelijat polkaisivat käyntiin yhteisen kampanjan, jonka tuloksena rekisteriin liittyi toista sataa uutta jäsentä. Edellisessä Ytimekkään numerossa kerroimme, että LYR on avannut ovensa virolaisille luovuttajille, joita on rekisterissä nyt jo 143. Esittäisinkin lukijalle haasteen: onko lähipiirissäsi työ- tai opiskelupaikalla ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä LYR:n toiminnasta ja mahdollisuudesta auttaa tuntematonta potilasta? Jos olet kiinnostunut viemään LYR:n esitteitä työpaikkasi kahvihuoneeseen, kiinnittämään julisteemme opinahjosi ilmoitustaululle tai vetämään pienen kampanjan luovuttajien rekrytoimiseksi, ota yhteyttä LYR:iin sähköpostilla tai puhelimitse , niin toimitamme neuvoja ja materiaalia. Yhdessä luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen! Ylilääkäri Matti Korhosella on lääketieteellinen vastuu Luuytimenluovuttajarekisteristä (LYR), Istukkaveripankista, Luupankista ja uudesta solutuotantokeskuksesta Veripalvelun Uudet hoitomuodot -osastolla. Hän on koulutukseltaan lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri. Matti Korhonen päätoimittaja P.S. Toivomme lukijoiltamme palautetta ja ideoita, joiden avulla kehitämme lehteä ja etsimme siihen juuri sinua kiinnostavia aiheita. Skannaa viereisestä QR-koodista itsesi lukijatutkimukseemme tai klikkaa tiesi sinne osoitteesta Kun lähetät palautteesi mennessä, voit voittaa Punaisen Ristin tuotepalkinnon. Liity rekisteriin netissä: KANNEN KUVA Matti Rajala PAINO Libris Oy PAPERI G-Print 130 g Ytimekäs-lehti ilmestyy kerran vuodessa ja se postitetaan kaikille Luuytimenluovuttajarekisterissä oleville. Lehden painos on kpl. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Ytimekäs

4 4 Ytimekäs 2013

5 Triathlon-mies Antti Hagqvist harjoitteli syksyllä 2011 kantasolusiirtoa varten. Teksti: Tiia Soininen Kuvat: Jari Härkönen Uintia metriä, pyöräilyä 40 kilometriä ja juoksua 10 kilometriä. Antti Hagqvist luettelee tyynesti, mutta tyytyväisenä, viime-elokuisen triathlon-kilpailunsa matkat. Samalla hän kertoo, että syys lokakuun vaihteessa toiveena olisi osallistua monin verroin pidemmälle triathlonin täysmatkalle Barcelonassa. Ajatus siitä tuli mieleen jo syksyllä 2011, kun Antti oli saanut kuulla sairastavansa akuuttia myelooista leukemiaa jo toistamiseen. Ensimmäisen kerran hän sairastui tasan kymmenen vuotta aiemmin 24-vuotiaana, syksyllä Silloin sairaus hoidettiin vain solunsalpaajilla, mutta tällä kertaa oli selvää, että pysyvään parantumiseen tarvittaisiin kantasolusiirto. Olin käynyt säännöllisesti verikokeissa, mutta kesäkuussa ennen leukemian uusiutumista jätin ne väliin. Se on ainut kerta ikinä, kun olen jättänyt menemättä verikokeeseen. Minulla oli varmaan alitajunnassa tieto siitä, ettei kaikki ole hyvin, Antti juttelee. Ehkä alitajunta toimi niin kuin toimi, koska kotona kaikki oli paremmin kuin hyvin. Perheeseen oli syntynyt kolme kuukautta aiemmin Anni-vauva. Myös työelämässä meni kivasti. Oma yritys tarjosi mielenkiintoista tekemistä ja kirjaprojektikin oli meneillään. Synttärilahjaksi kotiinpääsy Antti meni sairaalaan ensimmäistä hoitojaksoa varten 13. elokuuta 2011 kotiseudullaan Tampereella. Kantasolusiirto tehtiin reilu viikko ennen joulua Turussa, jonne Antti meni varsin hyvillä mielin. Kaveripiirissäni on paljon lääkäreitä, ja mä aina nauran niille, että olette maailman kyynisintä porukkaa. Sitten lääkäri Turussa sanoi mulle ensimmäisellä käynnilläni, että sä tuut tänne, annetaan hoidot, ja kun olet noin hyvässä kunnossa, tää on ihan piece of cake! Ajattelin, että ei saakeli, mitä positiivisuutta. Tapaninpäivänä saksalaiselta luovuttajalta saatu luuydin alkoi itää eli tuottaa verisoluja. Kotiin Antti pääsi syntymäpäivänään 4. tammikuuta. Sitä kuka siirteen antoi, Antti ei tiedä. Eikä haluakaan. Suomen nykyinen systeemi on hyvä: luovuttaja ei saa tietää siirteen saajaa eikä saaja luovuttajaa. Tätä lahjaa ei mitenkään voi korvata luovuttajalle, kiitollisuuden velka olisi liian iso. Antti muistuttaa, että äärimmilleen kehiteltynä ajatus luovuttajan ja saajan henkilöllisyyden paljastamisesta voisi johtaa esimerkiksi siihen, että jokaisen veripussin päällä olisi luovuttajan kuva ja nimi. Verenluovutus on arvokas lahja sekin, Ytimekäs

6 Sen enempää, kuin mikä on tavoitteena, harvoin saavuttaa. mutta urheilupiireissä verenluovuttaminen on hankalaa. Aktiiviurheilijan on vaikea olla myös aktiivinen verenluovuttaja. Urheilija kun ei voi antaa puolta litraa verta pois, koska suorituskyky laskisi sen myötä useaksi viikoksi. Siksi Luuytimenluovuttajarekisteri onkin nuorille urheilijoille hyvä. Siinä mukana olo ei vaadi jatkuvaa luovuttamista. Ja jos sitten käy niin hyvä tuuri, että pääsee luovuttajaksi, on se niin iso asia, että varmasti jokainen urheilijakin on siihen valmis. Ranskan ympäriajo à la Antti Kantasolusiirron jälkeiset hoitojaksot menivät Antin oman arvion mukaan uskomattoman hyvin. Toki kaikenlaista pientä kremppaa on ollut, esimerkiksi ensimmäinen hyljintälääkitys oli hajottaa munuaiset, mistä seurasi viikon ylimääräinen sairaalajakso. Sadan sairaalayön jälkeen seitsemän lisää ei kuitenkaan tuntunut missään. Antin hyvään kuntoutumiseen vaikutti varmasti hänen hyvä kuntonsa hänhän suorastaan harjoitteli kantasolusiirtoa varten! Suhtauduin sairauteen ja hoitoihin niin kuin Ranskan ympäriajoon: tein kaiken minkä voin niin hyvin kuin mahdollista. Heti kun pystyin, lähdin tekemään liikkumista. Tekemään liikkumista on tässä yhteydessä varmasti paras mahdollinen ilmaus. Ihan helppoa liikkumaan lähteminen ei nimittäin ollut. Ensimmäisellä hoitojaksolla Antti sai solunsalpaajahoitoja seuranneesta infektiosta johtuen pahan ripulin. Paino nousi 15 kiloa pelkästään siksi, ettei neste kiertänyt elimistössä. Antti saattoi istua kahdeksankin tuntia vuorokaudesta vessassa, ja neljä viikkoa kului täysin petipotilaana. Vessassa käynnin jälkeen piti nukkua puoli tuntia, että jaksoi mennä uudestaan vessaan. Mutta sitten kun jaksoin, kävelin osaston päästä päähän. Sen jälkeen nukuin puolitoista tuntia, koska olin siitä matkasta niin väsynyt. Puolentoista tunnin levon jälkeen osaston jaksoikin jo kävellä kahdesti päästä päähän. Seuraavan puolentoista tunnin jälkeen kolmesti. Viikkoa myöhemmin kotona Antti käveli jo yli viiden kilometrin lenkkejä! 6 Ytimekäs 2013

7 Suoraa puhetta asioista niiden oikeilla nimillä Monelle penkkiurheilijalle ja peruskuntoilijallekin tulee varmasti väkisin mieleen, että helppohan urheilumiehen on ryhtyä treenaamaan, vaikkapa sitten vähän erikoisempaakin tavoitetta, kuten kantasolusiirtoa, varten. Antti kuitenkin vakuuttaa, ettei liikkeelle lähteminen ollut hänellekään helppoa. Ja toisaalta hän valmennuksen ammattilaisena tietää, että kuka tahansa pystyy siihen. Ihminen on taipuvainen laiskuuteen. Meillä Suomessa on sairauksien hoito varmasti maailman huippuluokkaa, mutta enemmän pitäisi panostaa kuntoutukseen, kannustaa. Kaikilla ei välttämättä ole samaa halua eikä tietotaitoa kuin minulla. Saamani hoidot maksoivat hirvittävän paljon. Onhan se suomalaisen yhteiskunnankin etu, että Antti Hagqvist on mahdollisimman nopeasti työkunnossa ja maksamassa hoitojaan pois! Työ oli Antille yksi motivaation lähde, kun liikkumaan piti lähteä, vaikkei olisi jaksanut. Yrittäjänä hän tarjoaa valmennuspalveluita. Asiakkaista 75 prosenttia on yritysjohtoa. Ajatukseni on, että jos et osaa johtaa itseäsi, on vaikea johtaa ketään muuta. Hyvä fyysinen kunto luo pohjan psyykkiselle, sille että pystyy tekemään oikeita valintoja. Että jaksaa. Antin mukaan suomalaiset ovat tällä hetkellä viiden kuuden tunnin työkunnossa. Onhan sille jotain tehtävä, jos halutaan hyvinvointiyhteiskunta säilyttää. Oma ikäpolveni, kolmekymppiset, ovat melkeinpä heikommassa kunnossa kuin vuotiaat. Enää ei ylipainoinen, tupakoiva lääkäri voi kertoa potilaalle, että tämän pitäisi syödä hyvin, vähentää alkoholin käyttöä ja lopettaa tupakointi. On vanhakantaista ajattelua, että tehkää niin kuin minä sanon, eikä niin kuin minä teen. Nykypäivänä on elettävä niin kuin opettaa. Tervettä turhamaisuutta Vakavan sairauden jälkeen riski vakavaan luulosairauteen on suuri. Antti on pyrkinyt tietoisesti välttämään ylireagointia. Hän käy nyt kolmen kuukauden välein luuydinkokeessa ja noin kerran kuukaudessa verikokeessa. Ei siinä ole mitään järkeä, jos koko ajan epäilee sairastavansa jotain eikä muista ollenkaan elää. Elämää sairastaminen on joka tapauksessa rajoittanut paljon. Jopa Anni-tytön päivähoitoon menoa viivästettiin lääkärin kehotuksesta. Päiväkodista kun tulee vääjäämättä infektioita. Rajoitteisiin on parempi suhtautua kunnioittaen. Tämä on kuitenkin vain yksi vaihe elämässä. Sitä paitsi on sairastaminen myös opettanut. Jos mitään en olisi oppinut, olisi sairastuminen mennyt hukkaan, Antti toteaa. Tärkein oppi on se, ettei mies enää hetkahda pikkuasioista. Joitain asioita tulee yhä stressattua, mutta turha stressaaminen on mennyttä. Antin on myös vaikea keksiä tilannetta, jota tarvitsisi jännittää. Hän on sinut itsensä kanssa. Enää ei tarvitse esittää muuta kuin on. Mutta turhamaisuutta leukemia ei ole poistanut, tietynlainen turhamaisuus oikeastaan kannustaa eteenpäin. Usein ajatellaan, että eikö se ole pääasia, että on terve. Totta kai se on pääasia. Silti saatan haluta vaikkapa uuden auton ja myös hommaan sen! Tavoitetta enempää ei voi saavuttaa Haastatteluhetkellä Barcelonan triathlon on vielä edessä. Siinä olisi tarkoitus uida 3,8 kilometriä, pyöräillä 180 kilometriä ja juosta vielä päälle maratonin verran eli 42 kilometriä ja tähän rääkkiin aikoo siis mies, joka ei saa käydä infektioriskin takia vielä uimahallissa harjoittelemassa ja jolla juoksulenkkejäkin on takana vasta kymmenisen! Järki käteen, voisi joku Anttia tuntematon tokaista. Mutta hänellä on syynsä. Tavoittelemisen arvoinen asia ei ole se suoritus, vaan se, mitä tapahtuu korvien välissä. Jos jotain haluaa tehdä, sen pystyy tekemään. Sen enempää, kuin mikä on tavoitteena, harvoin saavuttaa. Järjen Antti lupaa pitää mukana. Jos on pienikin nuha, en osallistu. Tai jos matkan varrella tulee ongelmia, lopetan kesken. Kyse ei kuitenkaan ole elämästä ja kuolemasta tässä asiassa! Antin vaimo Tiina Boman on ammatti-triathlonisti. Mitä vaimo tuumasi miehensä triathlon-suunnitelmista näin pian rankkojen leukemiahoitojen jälkeen? Jos sitä itse tekee työkseen, ei voi soittaa suutaan mulle! Antti nauraa. Vaimo oli lähinnä usuttanut miehensä puhumaan lääkäreiden kanssa. Heiltä ei tyrmäystä tullut. Tosiasia on se, että Antin keväällä läpikäymä puolentoista kuukauden kortisonikuuri oli elimistölle kovempi rasitus kuin triathlon, joka toki on äärimmäinen urheilusuoritus. Antin viesti potilaskollegoilleen onkin, että kannattaa lähteä itse aktiivisesti parantamaan kuntoaan. Hän on koko elämänsä noudattanut terveellisiä elämäntapoja, harrastanut liikuntaa, syönyt fiksusti, käyttänyt alkoholia vähänlaisesti ja silti sairastui leukemiaan, vieläpä kahdesti. Tästä huolimatta hän uskoo, että todennäköisyyttä terveempään elämään pystyy itse omilla valinnoillaan kasvattamaan. P.S. Syyskuun 30. päivänä 2012 kilpailtu Barcelona Challenge meni Antilta paremmin kuin hyvin. Näin hän viestitti kilpailun jälkeen: Loppuaika uurastuksesta oli 55 minuuttia nopeampi kuin osasin edes unelmoida. 3,8 kilometrin uintiin, 180 kilometrin pyöräilyyn ja 42,2 kilometrin juoksuun meni aikaa yhteensä 12 tuntia ja kaksi minuuttia. Kaksitoista tuntia jäi alittamatta, koska fiilistelin viimeiset juoksukilometrit ja heittelin kannustajien kanssa korkeita vitosia! Uinti meni ilman minkäänlaisia ongelmia, pyöräily kulki kuin unelma ja juoksussa ainoat ongelmat olivat kovat jalkakivut. Ne johtuivat liian vähästä juoksuharjoittelusta. 80 prosenttia kilpailusta sujui hymy huulilla. Maaliin pääseminen oli huikea kokemus. Vastassa olivat perheeni ja ystäväni kilpailuorganisaatiosta. Täydenmatkan triathlon oli kova ja raskas suoritus, mutta henkisesti helppo perustuihan se vapaaehtoisuuteen ja tuskaa pystyy aina vähentämään vauhtia hiljentämällä. Seuraavien kilpailuiden suunnittelu alkoi välittömästi suorituksen jälkeen. Vierivä kivi ei sammaloidu! Ytimekäs

8 Tekstit: Päivi Hurttia ja Terhi Kivikoski-Hannula Kuvat: Matti Rajala, Eero Kuosmanen/Ulkoasiainministeriö Kantis auttaa enemmän Luuytimenluovuttajarekisteri tarvitsee joka vuosi yli tuhat uutta jäsentä. Sinäkin voit ryhtyä hankkimaan uusia jäseniä kuten Antti, Alex ja TTD:nä tunnettu kaveriporukka! Olet Luuytimenluovuttajarekisterin jäsen ja mietit, mitä voisit luovutusta odotellessa tehdä. Olit jäsen, mutta jouduit luopumaan sairauden tai iän vuoksi rekisteristä, ja sekös turhauttaa. Tai olisit liittynyt jäseneksi, mutta tulit ajatelleeksi Yhdessä tekemisen ilosta Things To Do -ryhmä haluaa pitää hauskaa ja auttaa muita. Tämä on kuin toinen perhe, Niko Kelkka kuvaa. TTD-ryhmään kuuluu 14 miestä ja yksi nainen, jotka kaikki ovat syntyneet vuonna 1989 ja kirjoittaneet vuonna 2008 ylioppilaiksi helsinkiläisestä Oulunkylän yhteiskoulusta. Lukioaikojen jälkeen kaverukset on hitsannut entistä tiiviimmin yhteen samanhenkisyys. Meitä yhdistävät hauskanpito ja urheilu. Yhdessäolo on loppujen lopuksi tärkeämpää kuin erilaiset tempaukset, Ville Miettinen toteaa. Tempauksilla Ville tarkoittaa TTD:n värikästä kesäkauden toimintaa, jonka suunnittelu aloitetaan jo talvella. Viime kesänä ohjelmassa oli kymmenkunta tapahtumaa: muun muassa suolentopallon MM-kisat, puolimaraton, vinttikoirakilpailut, country-bileet, Linnanmäellä käynti ja Hanko-pyöräily. Varsinaisten tapahtumien lisäksi kesäisin tavataan pienemmällä kokoonpanolla lähes päivittäin, ja vähintään kerran viikossa pelataan yhdessä useimmiten lentopalloa, jossa kaikki ovat yhtä hyviä. Talvella käydään myös laskettelemassa. Yksi yhteinen asia lisää TTD:ksi kaveripiiri nimesi toimintansa kesällä Keksimme kerran tehdä listan asioista, jotka haluaisimme kokea, Joni Meramo muistelee. Kun lista oli käyty läpi, uusi oli jo alulla, sillä aina, kun ryhmä kokoontuu, syntyy uusia ideoita myös siitä, mitä vapaaehtoistyötä voitaisiin tehdä yhdessä. Vuosi sitten TTD:n jäsenet kävivät porukalla luovuttamassa verta, ja samassa yhteydessä käynnistyi keskustelu Luuytimenluovuttajarekisteriin liittymisestä. Nyt suurin osa on jo käynyt tekemässä rekisterin verkkosivuilla Sovitko luovuttajaksi -testin, ja liittymislomake on tarkoitus täyttää yhtä aikaa. Mielellään sitä toimii yhteisen hyvän puolesta, Mikael Pasila tiivistää ryhmän tunnelmat ennen tärkeää ratkaisua. Omallekin kohdalle voi joskus sattua sellainen tragedia, että tarvitsee Luuytimenluovuttajarekisterin apua. Things To Do -ryhmän jäsenille, Mikael Pasilalle, Satu Arvolalle, Niko Kelkalle ja Hannu Pensasmäelle, tärkeä paikka on Helsingissä Vantaanjoen rannalla sijaitseva Malmin uimaranta, jossa heidän mukaansa paistaa aina aurinko. 8 Ytimekäs 2013

9 sitä, kun olet yli 40-vuotias etkä enää voi liittyä rekisteriin. Ei haittaa. Voit olla suureksi avuksi levittämällä tietoa rekisteriin kuulumisen tärkeydestä ja kannustaa ihmisiä liittymään jäseniksi. Mieti, missä voisit järjestää oman kampanjasi. Voisitko kertoa asiasta työtovereillesi ja jakaa heille esitteitä? Kannattaisiko harrastusryhmässä, kaveriporukassa tai vaikka uimahallin saunassa ottaa asia puheeksi? Luuytimenluovuttajarekisteristä saat tukea. Voit pyytää esitteitä jaettavaksi ja julisteen seinälle tai esimerkiksi bannerin yrityksen intranetsivuille. Asiantuntijoitamme voi haas- tatella henkilöstölehteen, ja jos suinkin voimme, tulemme pitämään tietoiskun esimerkiksi yrityksen tyky-päivään. Annamme neuvoja, miten rekisteristä kerrotaan. Kampanjassasi määrä ei korvaa laatua. Kuten sinunkin, myös heidän, joille puhut, on hyvä miettiä liittymistä kaikessa rauhassa. Luuytimenluovuttajarekisterin jäsen sitoutuu luovuttamaan veren kantasoluja kenelle tahansa tuntemattomalle potilaalle. Rekisteristä voi erota, mutta viime hetkellä peruttu luovutus koituu todennäköisesti potilaan kohtaloksi. Siksi on hyvä olla tosissaan kun liittyy. Ryhdy puolestapuhujaksi, Kantikseksi. Olet hyvällä asialla. Todellisia teräsmiehiä Antti Hagqvist valmensi täysillä Alexander Stubbia uuteen triathlon-koitokseen, Frankfurtin Ironmankisaan. Yllättäen Antti sairastui, ja hänelle tehtiin kantasolusiirto joulukuussa Kiireinen ministeri päätti jarruttaa ja ryhtyi puhumaan jäsenhankinnan puolesta. Hän kirjoitti asiasta blogissaan ja otti asian puheeksi median haastatteluissa. Aktiiviset triathlonistit innostuivat asiasta ja pyysivät Luuytimenluovuttajarekisteriä mukaan asiantuntijaksi. Kesällä 2012 Joroisten Finntriathlonissa ja Helsinki City Triathlonissa oli mukana kaksi veripalvelulaista jakamassa tietoa rekisteriin liittymistä, kantasolujen luovutuksesta sekä potilaista, jotka apua tarvitsevat. Reippaat ja terveet triathlonin harrastajat ottivat viestin vakavasti vastaan, ja jotkut halusivat liittyä rekisteriin heti. Yhteistyö triathlonistien kanssa jatkuu myös vuonna Lue Antti Hagqvistin tarina sivulta 4. Kuoleman uhka muuttui uuden elämän aluksi. Jotta kaikille löytyisi siirre Turun yliopiston lehtori Antti Tuomisto luovutti kantasoluja vuonna Luuytimenluovuttajarekisterin 20-vuotisjuhlissa hän kuunteli tarkkaan puheita, ja korvaan tarttui lääkärin vastaus yleisön kysymykseen: ehkä yksi tai kaksi potilasta jää ilman luovuttajaa. Mietin, voisinkohan minä tehdä jotain asian hyväksi. Antti teki päässälaskuharjoituksia: Turun yliopistolla on yli henkilöä, joista suurin osa alle 40-vuotiaita opiskelijoita. Hän jutteli rehtorille ja sai kampanjalleen vihreää valoa. Opiskelijat lähtivät innolla mukaan ideoimaan kampanjan toteutusta. Hyvä opiskelijatiimi takasi onnistuneen kampanjan. He tiesivät, millainen kampanja toimii ja olivat todella motivoituneita ja sitoutuneita asiaan. Myös Luuytimenluovuttajarekisteri lähti innokkaasti mukaan auttamaan kampanjan toteuttamisessa. Kampanja aloitettiin syyskuussa pitämällä infopisteitä neljänä päivänä neljällä eri kampuksella. Opiskelijatiimi ja Veripalvelun henkilökunta jakoivat tietoa rinta rinnan. Myös yliopiston tiedotus avusti tiedon levittämisessä. Antti oli aloituspäivään kohtuullisen tyytyväinen. Keskustelut ovat olleet yllättävän syvällisiä ja näkyvyys mediassa hyvä. Nimenomaan itse asia on kiinnostanut. Täytyy odotella viimeiseen vaalipäivään, miten kampanja puree, tuleeko ääniä. Äänivyöry ylitti hurjimmatkin odotukset. Jo paikan päällä liittymislomakkeen täytti 257 uutta jäsentä ja vielä useammat ottivat esitteitä mukaan miettiäkseen asiaa vielä kotonaan. Antti toivoo, että muutkin korkeakoulut ja oppilaitokset lähtevät mukaan. Turun yliopisto on vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle. Kampanjoiminen näin tärkeän asian takia on tapa antaa pyyteettömästi lahja takaisin kansalle ja kantaa yhteiskuntavastuuta. Antin tavoitteena siintää päivä, jolloin kaikille potilaille löytyisi siirre. Kukaan ei ole leukemiaa itselleen hankkinut eikä ansainnut. Lääke on olemassa. Se on nuori terve ihminen. Hänen pitää vain ilmoittautua rekisteriin, niin hän on tehnyt suuren teon: antanut mahdollisuuden jollekin. Ytimekäs

10 TIEDE Jatkamme vuoden 2010 lehdessä aloitettua artikkelisarjaa kantasoluista, kantasolusiirroista ja uusista kantasoluhoidoista. KERÄYSTAVALLA ON MERKITYSTÄ Teksti: Satu Arvola Kuvitus: Jaska Poikonen Tekstiä varten haastateltu hematologian erikoislääkäri Eeva Juvosta. Potilaan tilanne vaikuttaa siihen, mistä kantasoluja toivotaan kerättävän. Eri tavoin kerätyillä kantasoluilla on erilaisia vaikutuksia hoitoon. Verisolut syntyvät luuytimen monikykyisistä kantasoluista. Vuoden aikana aikuinen ihminen voi tuottaa jopa neljä kertaa painonsa verran verisoluja. Tuotanto on tarkoin säädeltyä, sillä elimistö tarvitsee aina juuri sopivan määrän punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita. Verisolutuotannon häiriintyessä solujen määrässä, erilaistumisessa ja kypsymisessä tapahtuu muutoksia. Kantasolujensiirto on tehokas, mutta vaativa ja raskas hoitomuoto pahanlaatuisesta veritaudista kärsivälle potilaalle. Sitä käytetään pääsääntöisesti vain, jos taudin ennuste muilla hoitomuodoilla on epäsuotuisa. Kantasolujensiirtohoidon perusideana on hävittää ensin potilaan sairaat tautisolut solunsalpaaja- ja sädehoidolla, minkä jälkeen tilalle siirretään toimivia kantasoluja terveeltä henkilöltä. Sopivan samankaltaiset kudostyypit Kantasolujensiirron edellytyksenä on, että luovuttaja ja potilas ovat kudostyypiltään sopivan samankaltaiset. Samankaltaisuudella pyritään välttämään käänteishyljintäreaktio, jossa siirretyt puolustusjärjestelmän valkosolut hyökkäävät saajan kudoksia vastaan, eli siirre alkaa hylkiä potilaan omia kudoksia. Pienet eroavaisuudet siirteen ja potilaan kudostyypissä eivät kuitenkaan vielä estä siirtoa. Pienimuotoisesta käänteishyljinnästä saattaa olla jopa hyötyä. Kyse on niin sanotusta siirre vastaan leukemia -vaikutuk-

11 Kantasoluja voidaan kerätä luuytimestä, verenkierrosta tai istukasta. sesta, jossa käänteishyljintä tuhoaa potilaan leukeemisia soluja ja auttaa paranemisessa. Tästä huolimatta tavoitteena on kuitenkin etsiä potilaalle kudostyypiltään aina mahdollisimman sopiva siirre. Suomessa noin 30 prosentille potilaista löytyy sopiva sisarusluovuttaja, lopuille luovuttajaa etsitään Luuytimenluovuttajarekisteristä Suomesta tai tarvittaessa myös ulkomailta. Erilaisia kudosantigeeniyhdistelmiä on lukemattoman monia, joten sopiva luovuttaja seulotaan jopa miljoonien rekisterijäsenten joukosta. Kantasolujen kolme keräystapaa Kantasoluja voidaan kerätä kolmesta eri lähteestä: luuytimestä, verenkierrosta tai istukasta. Hoitava lääkäri esittää toiveen sopivasta siirretavasta potilaan taudin ja sen tilan perusteella. Lopulliseen päätöksentekoon luuytimestä tai verestä kerättävän siirteen kohdalla vaikuttavat myös luovuttajan toiveet ja mahdolliset esteet tietylle luovutustavalle. Kantasolut siirretään potilaan laskimoon samaan tapaan kuin vertakin annetaan. Verenkiertoon annetut siirteen kantasolut etsiytyvät luuytimeen, jossa ne alkavat lisääntyä ja tuottaa terveitä verisoluja. Perinteinen kantasolusiirteen lähde on ollut luuydin. Luuydinsiirre imetään neulalla lantion luiden takaharjanteista luovuttajan ollessa nukutuksessa. Tunnin kestävässä toimenpiteessä siirrettä kerätään yhteensä millilitraa. Luuytimestä kerätyn kantasolusiirteen etuna on pienempi riski krooniseen käänteishyljintään kuin verenkierrosta kerätyssä siirteessä, koska veren kantasolusiirteen mukana potilaaseen siirtyy enemmän immuunisoluja (nk. T-lymfosyyttejä). Immuunisolut saattavat aktivoitua ja pyrkiä tuhoamaan saajan omia kudoksia (nk. käänteishyljintä, graft versus host). Kantasoluja voidaan kerätä myös luovuttajan verestä. Pieninä pistoksina annettavan kasvutekijähoidon avulla kantasolut saadaan siirtymään luuytimestä verenkiertoon. Luovutus tehdään afereesilaitteella, joka kerää kantasolut talteen kyynärtaipeen laskimosuonesta. Toimenpide suoritetaan ilman nukutusta ja siihen kuluu keskimäärin neljä tuntia. Keräyksen jälkeen siirre on valmis annettavaksi potilaalle verensiirron tapaan. Verenkierrosta kerätty kantasolusiirre valitaan ärhäkän tai helposti uusiutuvan taudin hoitamiseksi. Siirre hylkii tautisoluja luuydinsiirrettä tehokkaammin, ja potilaan luuydintoiminta käynnistyy nopeasti siirteen antamisen jälkeen. Istukkaverisiirre aina valmiina Myös istukkaverestä voidaan kerätä kantasoluja pahanlaatuisesta veritaudista kärsivän potilaan hoitamiseksi. Tämä on siirretavoista nopein, sillä kantasolut kerätään istukasta synnytyksen jälkeen ja pakastetaan odottamaan mahdollista tarvitsijaa. Pakkaseen säilötty siirre on heti käyttövalmis potilaan hoitoon parhaiten sopivana ajankohtana. Istukkaverisiirteen etuna on, että luovuttajan ja potilaan kudostyyppien sopivuuskriteerit ovat väljemmät kuin muiden siirteiden kohdalla. Istukkaveren sisältämät puolustusjärjestelmän solut ovat epäkypsempiä ja vähemmän reaktiivisia kuin muissa kantasolusiirteissä, joten käänteishyljintää esiintyy vähemmän. Haittapuolena on kuitenkin pieni solumäärä ja se, ettei lisäsiirteen kerääminen ole mahdollista. Aikuispotilaille joudutaan antamaan useimmiten kaksi istukkaverisiirrettä toivottuun lopputulokseen pääsemiseksi. Toinen käytettävyyttä rajoittava tekijä on luuydintoiminnan hidas käynnistyminen siirteen antamisen jälkeen. Istukkaverisiirre valitaankin pääsääntöisesti vain silloin, kun muuta sopivaa luovuttajaa ei löydy. Esimerkiksi harvinaisen kudostyypin kohdalla se saattaa olla ainut vaihtoehto potilaan hoitamiseksi. Ytimekäs

12 /// POIMINTOJA /// Luuytimenluovuttajarekisterin jäseneksi kotikoneelta Veripalvelu on avannut sähköisen palvelun, jonka avulla on entistä helpompaa liittyä rekisterin jäseneksi. Veripalvelun sivuilta pääsee suoraan sähköiseen liittymislomakkeeseen, jonka lähetettyään liittyjä saa postissa kotiin välineet ja ohjeet sylkinäytteen antamista varten. Sylkinäytteestä tehdään alustava kudostyypitys, jonka perusteella potilaalle etsitään sopivia luovuttajia. Henkilön tunnistautuminen palvelussa tapahtuu pankkitunnusten avulla. Luuytimenluovuttajarekisteriin voi liittyä perusterve vuotias mies tai nainen ja rekisteriin tarvitaan vuosittain yli tuhat uutta jäsentä. Lue lisää: Maiden välisellä yhteistyöllä lisää jäseniä Luuytimenluovuttajarekisterin ja Tarton Yliopistosairaalan vuosi sitten alkanut yhteistyö on tuottanut tulosta. Virolaisia on rekrytoitu suomalaisen Luuytimenluovuttajarekisterin jäseniksi alkuvuodesta 2012 lähtien ja ensimmäisen vuoden tavoite, sata uutta rekisterin jäsentä, on ylittynyt roimasti. Tällä hetkellä rekisterissä on lähes 150 virolaista. Ensimmäinen virolainen luovuttaja on jo pyydetty tutkimuksiin Helsinkiin Meilahden sairaalaan. Voiko keliaakikko liittyä Luuytimenluovuttajarekisteriin? Keliaakikko ei voi liittyä. Keliakiaa sairastaville ei sovellu kasvutekijäpistoshoito, joten he voisivat luovuttaa ainoastaan luuytimestä kerättyjä kantasoluja. Rekisterin jäsenen olisi hyvä olla valmis luovuttamaan kummalla tahansa luovutustavalla, sekä verenkierron kautta että luuytimestä. Miksi rekisteriin liittymiselle on asetettu painoraja? Rekisteriin ei voi liittyä huomattavan ylipainoinen henkilö (kehon painoindeksi eli BMI yli 35) eikä henkilö, joka painaa alle 50 kiloa. Rekisterin liittymiskriteereissä otetaan aina huomioon siirteen saajan turvallisuuden lisäksi kantasolujen luovuttajan hyvinvointi, eikä luovuttajan terveyteen liittyvissä asioissa oteta riskejä. Huomattavan ylipainoisilla henkilöillä nukutus on suurempi riski kuin muilla, minkä vuoksi rekisteriin liittyminen ei ole mahdollista. Pienikokoiselta ihmiseltä puolestaan ei välttämättä saada kerättyä T I L A S T O J A tarpeeksi kantasoluja, jotta niitä olisi riittävän paljon potilaan hoitamiseksi. Miksi etenkin nuoria miehiä toivotaan rekisterin jäseniksi? Miehiä on rekisterissä tällä hetkellä vähemmän kuin naisia. Miehet sopivat lääketieteellisistä syistä naisia useammin luovuttajiksi. Mitä nuorempana rekisteriin liitytään, sitä pidemmän aikaa luovuttaja on käytettävissä potilaan auttamiseksi. Luuytimenluovuttajarekisteri 20 vuotta Helsingissä juhlittiin vuonna 1992 perustetun Luuytimenluovuttajarekisterin pyöreitä vuosia. Juhlapaikalle Hotelli Scandic Continentaliin kerääntyi yli sata kutsuvierasta. Lämminhenkisessä tilaisuudessa oli mukana kantasolujen luovuttajia, sairaaloiden siirtokeskusten sekä Luuytimenluovuttajarekisterin henkilökuntaa ja kantasoluja kuljettavia kuriireja. Rekisterin jäsenmäärä (tilanne 10/2012) miehiä 34 % naisia 66 % Luovuttaneiden rekisterijäsenten lukumäärä on 427, joista miehiä 60 % naisia 40 % Luovutuksista luuytimenluovutuksia on ollut 65 % ja verenkierrosta luovutettuja kantasoluluovutuksia 35 % Rekisterijäsenten keskimääräinen ikä on 41 v. (min 18 v., maks 55 v.) (vas.) Kantasolusiirteen saanut Timo Laukkio piti juhlassa koskettavan puheenvuoron. Hän jutteli illallisella hematologian erikoislääkäri Eeva Juvosen kanssa, joka on hoitanut kantasolusiirtopotilaita. 12 Ytimekäs 2013 (ylh.) Veljekset Matti (vas.) ja Eero Vaikkinen ovat molemmat luovuttaneet veren kantasoluja niitä tarvitseville potilaille. Voit lukea lisää Matin tarinasta edellisestä Ytimekkäästä:

13 KOLUMNI Potilaan ja luovuttajan kohtaaminen ei ihan itsestään selvä juttu Potilaat toivovat usein, että saisivat luovuttajan yhteystiedot kiittääkseen häntä saamastaan arvokkaasta lahjasta. Ja joskus myös toisinpäin: luovuttaja toivoo saavansa yhteyden potilaaseen. Suomessa Luuytimenluovuttajarekisterin kanta on ollut tässä tiukka: emme ole saattaneet luovuttajaa ja potilasta yhteen. Toisin kuin joissakin muissa maissa, me olemme halunneet välittää tuntemattoman lahjan tuntemattomalle. USA:ssa ja Kanadassa järjestetään tapaamisia, joissa potilas ja luovuttaja voivat tavata toisiaan. Saksassa luovuttaja voi kahden vuoden kuluttua siirrosta ottaa yhteyttä potilaaseen. Voisiko käytäntöä muuttaa myös Suomessa? Tapaamiset eivät ehkä ole ihan luonteenomaisia meille suomalaisille, mutta asiaa kannattaa varmasti miettiä. Potilaan kiitokset luovuttajalle ovat varmasti aitoja ja tulevat syvältä sydämestä, mutta ne saattavat tuntua luovuttajasta myös taakalta. Hän voi kokea kiusallisena potilaan yhteydenoton, vaikka onkin osaltaan vaikuttanut potilaan pelastumiseen. Vapaaehtoisesti, silkasta auttamisen halusta kantasolujaan luovuttaneet eivät välttämättä tahdo harteilleen sankarinviittaa. Luovuttaja tietää varmasti ilman yhteydenottoakin, että potilas on kiitollinen ja muistaa tapahtuman koko loppuelämänsä. Joskus myös luovuttajat haluavat ottaa yhteyttä potilaaseen. Siihen emme myöskään ole halunneet kannustaa, sillä potilaalle ei saa tulla tunnetta, että olisi luovuttajalle jotain velkaa. Useimmille luovuttajille riittääkin se, että he kysyvät potilaan vointia noin vuoden kuluttua luovutuksesta ja ilahtuvat tietenkin, kun kuulevat, että potilas voi hyvin. Toisaalta myös potilas voi kiusaantua tai jopa syyllistyä yhteydenotosta. Miten potilas pystyisi osoittamaan riittävästi kiitollisuuttaan tai maksamaan takaisin suurta kiitollisuudenvelkaansa? Sehän on käytännössä mahdotonta. Tämä ei ole velka, joten sitä ei voi, eikä tarvitsekaan maksaa takaisin. Kantasolujen luovuttamisessa on kyse pyyteettömästä avunannosta sitä tarvitsevalle. Entä jos potilas ei olekaan täysin parantunut? Silloin luovuttaja voi kokea syyllisyyttä, turhautuneisuutta tai jopa epäonnistumisen tunteita. Olisinko voinut tehdä jotain toisin? Vaikutinko käytökselläni jotenkin luovuttamaani kantasolusiirteeseen? Luovuttaja ei itse voi vaikuttaa luovuttamansa siirteen kanta- Kantasolujen luovuttamisessa on kyse pyyteettömästä avunannosta. solusisältöön. Myös se, miten siirre lähtee elämään uudessa ympäristössään ja se, alkaako siirre hylkiä uutta isäntäänsä, on täysin luovuttajan kontrollin ulkopuolella. Jos potilas ei ole selvinnyt taudistaan, lohduttaa luovuttajaa ehkä ajatus siitä, että on antanut potilaalle mahdollisuuden ja toivoa paranemisesta. On myös hyvä huomioida, että jos yhteydenottaminen mahdollistuisi, se olisi helposti vaarassa muuttua mahdollisuudesta velvollisuudeksi. Jos molemmat osapuolet tietävät yhteydenoton olevan mahdollista, se voitaisiin kokea välttämättömyydeksi ja toisaalta kiittämättä jättäminen töykeäksi ja itsekkääksi. Anne Arvola Osastonjohtaja, Solu- ja kudospankit Ytimekäs

14 2013 LEDARE Matti Korhonen, överläkare Benmärgsregistret satsar på utveckling Vissa typer av leukemi kan botas bara med transplantation av blodstamceller. Benmärgsregistret i Finland finns till för dessa patienter. Då registret inledde sin verksamhet, rekryterade man mycket aktivt nya medlemmar. Två tredjedelar av registrets nuvarande medlemmar anslöt sig redan på 1990-talet, varför över hälften av medlemmarna redan är över 40 år idag. Därför behöver registret nu framför allt unga män. För att kunna hjälpa allt fler patienter, satsar vi nu på att utveckla registret. Från och med oktober 2012 går det enkelt och smärtfritt att ansluta sig till Benmärgsgivarregistret via vår webbplats (www.livetsceller.fi). Vi har också genomfört olika kampanjer för att informera om möjligheten att ansluta sig till Benmärgsgivarregistret. Vi blev alldeles särskilt glada över den gemensamma värvningskampanj, som studenter och personal vid Åbo universitet startade och tack vare vilken vi fick över 100 nya medlemmar! PERPETUUM mobile Hösten 2011 tränade Antti Hagqvist triathlon inför en stamcellstransplantation! meter simning, 40 kilometer cykling och 10 kilometer löpning. Antti Hagqvist räknar lugnt, men förnöjt upp sträckorna i triathlonloppet senaste augusti. Samtidigt berättar han att hans önskan är att i månadsskiftet september-oktober 2012 kunna delta i ett fullt triathlonlopp i Barcelona. Där är sträckorna mycket längre. Idén föddes redan hösten 2011, då Antti fick diagnosen akut myeloisk leukemi för andra gången. Första gången han insjuknade var för tio år sedan. Då behandlades sjukdomen bara med cytostatika, men nu stod det klart att det krävdes en stamcellstransplantation för att bota sjukdomen. Tour de France à la Antti. Antti togs in på sjukhus för den första behandlingsrundan den 13 augusti 2011 i sin hemstad Tammerfors. Stamcellstransplantationen gjordes i Åbo en dryg vecka före julen. Benmärgen, som Antti fått av en tysk donator, började gro, det vill säga producera blodstamceller, på annandag jul. Antti kom hem på sin födelsedag, den 4 januari. Vem som donerade transplantatet vet Antti inte, och det vill han inte heller veta. Det nuvarande, finländska systemet är bra; donatorn och patienten är och förblir okända för varandra. En gåva som denna kan mottagaren omöjligt ersätta. Tacksamhetsskulden skulle bli för stor. Behandlingarna efter transplantationen förlöpte enligt Antti otroligt fint, även om han drabbades av alla möjliga, enlig en leukemipatients måttstock små åkommor. Hans goda kondition bidrog säkert till hans snabba 14 Ytimekäs 2013

15 Supportrar hjälper också! Benmärgsgivarregistret behöver varje år över tusen nya medlemmar. Spelar ingen roll om du är medlem eller inte; du kan vara till stor hjälp genom att sprida information om hur betydelsefullt ett medlemskap i registret är och genom att sporra människor att ansluta sig. Benmärgsgivarregistret stöder dig: Du kan rekvirera broschyrer att dela ut på din arbetsplats eller en affisch till kafferummet eller exempelvis en webbannons på företagets intranetsida, där du kan lägga till en direkt länk till vår webbplats, med mer information om Benmärgsgivarregistret. Våra experter ger intervjuer för personaltidningen och om vi bara kan, kommer vi och informerar om vår verksamhet på till exempel företagets rekreationsdag. Kontakta oss via e-post: eller per telefon Bli vår supporter. Det betyder mycket för oss! Om glädjen att arbeta i grupp I gruppen Things To Do ingår 15 kompisar som alla föddes 1989 och skrev studenten 2008 vid Oulunkylän yhteiskoulu i Helsingfors. Efter gymnasiet svetsades gruppen ytterligare samman av samstämmigheten. Kamratgruppen tog år 2010 namnet TTD. Vi hittade en gång på att göra en lista över sådant vi ville göra, berättar Joni Meramo. För ett år sedan gick TTD i samlad tropp för att ge blod och i samband med det diskuterade man om att ansluta sig till Benmärgsgivarregistret. Nu har de flesta i gruppen redan gjort testet på webbplatsen och snart ska man tillsammans fylla i anmälningsblanketten. återhämtning har tränade till och med inför transplantationen! Jag förhöll mig till sjukdomen och behandlingarna som till ett Tour de France lopp. Jag gjorde allt jag kunde så väl som möjligt. Genast när jag klarade av det, började jag röra på mig. Röra på sig är den bästa beskrivningen i det här sammanhanget. Det var nämligen inte så lätt att ens röra på sig. Efter den första cytostabehandlingen fick Antti svår diarré på grund av en infektion, som följde på behandlingen. Antti kunde sitta upp till åtta timmar per dag på toaletten och under fyra veckor var han bäddpatient. Efter toalettbesöken måste jag sova en halv timme, för att klara av nästa besök. Men när jag äntligen orkade, promenerade jag från den ena ändan av avdelningen till den andra. Därefter sov jag en och en halv timme, för jag var totalt slut efter den sträckan. Efter en och en halv timmes sömn orkade Antti redan promenera två gånger från ända till ända. En vecka senare, då Antti kom hem, tog han redan promenader på över fem kilometer. Man kan inte överträffa sina mål. Många tänker säkert som så, att det naturligtvis är lätt för en idrottare att börja träna, även om målet är litet udda, såsom en transplantation. Antti försäkrar dock att det inte var lätt att sätta igång ens för honom. Å andra sidan vet han, i sin egenskap av yrkestränare, att vem som helst kan göra det. Människan är till sin natur lat. I Finland är sjukvården på internationell toppnivå, men man borde satsa mer på rehabilitering. Man borde sporra, för alla har inte nödvändigtvis samma viljestyrka eller kunskaper som jag har. De behandlingar jag fick, var otroligt dyra. Det är i det finländska samhällets intresse att Antti Hagqvist så fort som möjligt återfår arbetsförmågan så att han kan betala för sin vård. Då intervjun gjordes, låg triathlonloppet i Barcelona ännu framför honom. Avsikten var att simma 3,8 kilometer, cykla 180 kilometer och därefter ytterligare löpa ett helt maratonlopp på 42 kilometer och det här tänker en man, som ännu inte på grund av infektionsrisken ens får träna i simhallen och som hittills inte hunnit löpa mer än ett tiotal träningslopp, utsätta sig för! Ta ditt förnuft till fånga, Antti, kanske någon säger. Men han har sina skäl. Det är inte prestationen i sig som är eftersträvansvärd, utan det som sker mellan öronen. Om man verkligen vill göra något, så kan man också göra det. Men det uppsatta målet överträffar man sällan. Anttis budskap till sina medpatienter är, att det lönar sig att själv aktivt försöka förbättra sin kondition. Han har i hela sitt liv följt sunda levnadsvanor, motionerat, ätit hälsosamt, varit sparsam med alkohol och ändå insjuknade han i leukemi, till och med två gånger. Trots detta tror han att var och en via sina egna val kan öka möjligheterna att leva ett friskt liv. PS: Barcelona Challenge den 30 september 2012 gick för Anttis del bättre än väntat. Här hans rapport efter loppet: Sluttiden för loppet var 55 minuter bättre än jag ens hade vågat drömma om. Den sammanlagda tiden var 12 timmar och två minuter. Tolvtimmarsstrecket underskreds inte, för under de sista kilometrarna njöt jag bara och vinkade åt mina supportrar. Det kändes fantastiskt att komma i mål. Jag möttes där av familjen och vänner från tävlingsorganisationen. Ytimekäs

16 MIELEN MATKA Avunannon edellä kulkee ajatustyö, joskus myös omakohtainen avuntarve. Kuka kulkee rinnallasi? Suomalaisille rakas Haavoittunut enkeli oli tekijälleen Hugo Simbergille elintärkeä. Joskus enkelikin voi tarvita apua. Kuva haavoittuneesta enkelistä koristaa lukuisten suomalaiskotien seinää. Mutta mitä taulu kuvaa? Mihin enkeliä viedään? Ovatko pojat auttajia vai haavoittajia? Mitä on tapahtunut? Taiteilija Hugo Simberg ( ) vastasi näihin jo aikalaisten esittämiin kysymyksiin ytimekkäästi: sillä ei ole mitään merkitystä. Hänen mielestään katsojan ei tarvinnut tietää, mitä taiteilija oli ajatellut. Simbergille riitti, että taideteos herätti näkijässään tunteen, oikeita tai vääriä tulkintoja ei ollut. Haavoittunut enkeli vakiintui teokselle nimeksi vasta myöhemmin; taiteilija itse oli laittanut maalauksen nimen kohdalle pelkän ajatusviivan. Ei kuitenkaan välinpitämättömyyttään päinvastoin. Teos oli Simbergille tärkeä, omien sanojensa mukaan jopa elintärkeä. Hän oli sairastanut pitkään, ollut loppuvuodesta 1902 aivokalvontulehduksen takia kuukausia sairaalassa, ja kertoi jaksaneensa taistella sairautta vastaan, koska halusi saada maalauksensa valmiiksi. Aihe oli elänyt Simbergin mielessä kauan, luonnoslehtiöt ovat paljastaneet, että vuodesta 1898 asti. Kun valmis öljyvärimaalaus syksyllä 1903 asetettiin esille Ateneumin taidemuseoon, se sai heti hurmioituneeksi luonnehditun vastaanoton. Myöhemmät sukupolvet ovat ottaneet sen niin ikään omakseen: vuonna 2006 se valittiin Ate- neumin äänestyksessä Maamme Tauluksi. Tuolloin äänestäjät näkivät siinä taiteilijan toiveen mukaisesti monenlaisia tulkintoja. Töölönlahdelle sijoitetun maalauksen koettiin muun muassa symboloivan uhanalaista luontoa. Helsingin Sanomien haastattelussa Ateneumin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila muisteli yhden luonnehdinnan kuuluneen näin: Se on suomalaisuutta, että autetaan, vaikkei aina tekisi mielikään. Vai vetoaako meihin se, että taulussa auttaja, ihmisiä suojeleva enkeli, saa vuorostaan apua ihmisiltä. Haluaako Simberg muistuttaa meitä maalauksellaan siitä, että elämässä roolit voivat vaihtua yllättävästi hetkenä minä hyvänsä ja auttajasta voikin tulla avun saaja. Teksti: Tiia Soininen Suomen Punainen Risti Veripalvelu Luuytimenluovuttajarekisteri Kivihaantie Helsinki p Lue lisää ja anna samalla palautetta sekä juttuideoita ensi vuoden Ytimekkääseen

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle PELASTA tuntematon POTILAS Veren kantasolujen luovutus Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle FAKTOJA REKISTERISTÄ Kantasolurekisteri on osa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelua. Rekisteri on perustettu

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus We do it your wayfinding We do it your Wayfinding Upplev Vista Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus MCFT - Modular Curved Frame Technology: Modern, nutida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö TerveysInfo 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä Vastaamalla tähän testiin, saat omaan käyttöösi tiedon, miten alkoholinkäyttösi sinuun vaikuttaa, ja miten suuria riskejä se tuottaa. 100 kpl/nippu

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot