Virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut esitutkimus työn muutoksesta nuorten palveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut esitutkimus työn muutoksesta nuorten palveluissa"

Transkriptio

1 Virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut esitutkimus työn muutoksesta nuorten palveluissa Esitutkimusraportti/ Työsuojelurahasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Technology Business Research Center Kevät 2007 Outi Cavén-Pöysä Ella Sihvonen Timo Söderholm 1

2 1. Johdanto Tuotamme tässä esitutkimuksessa kuvailevan nykytilaraportin nuorten kanssa tehtävän virtualisoituvan työn vaikutuksista ammattityöhän - nuorisotyöhön. Kuvaamme ja analysoimme työn muutoksia kun asiakkaiden kohtaaminen siirretään tietoverkossa tapahtuvaksi ohjaus- ja auttamistyöksi. Virtuaalisilla vuorovaikutuspalveluilla viitataan sosiaaliseen ja molemminpuoliseen kanssakäymiseen ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Uutta virtuaalisissa vuorovaikutuspalveluissa on työn tekemisen konteksti, joka eroaa perinteisestä kasvotusten tapahtuvasta vuorovaikutteisesta työympäristöstä. Tietoverkossa tehdään jatkuvasti monenlaista vuorovaikutteista auttamis-, kasvatus ja ohjaustyötä. Olemme valinneet tarkastelun kohteeksi erityisesti nuorten palveluissa parhaillaan käynnissä olevan muutoksen, kun osa työstä nuorten kanssa on siirretty tietoverkossa tapahtuvaksi mm. virtuaalisessa nuorisotalossa toteutettavaksi työksi. Vastaava murros on alkamassa myös muissa hoito-, kasvatus- ja auttamistöissä. missä asiakkaat muodostavat omia yhteisöjään tietoverkkojen ja erilaisten nimimerkkien sekä kuvitteellisten hahmojen avulla. Vuorovaikutteisista virtuaalipalveluista on olemassa tutkimustietoa palveluiden suunnittelijoiden ja teknologia teknisen puolen kehittäjien näkökulmasta Teknologian kehittäjien ja suunnittelijoiden parissa keskeinen suunta on viime vuosina ollut yhteisöllisten verkkopalveluiden kehittäminen. Yhteisöllisillä verkkopalveluilla tarkoitetaan ihmisten virtuaaliseen kokoontumiseen, vaikuttamiseen, keskusteluun ja oppimiseen tarkoitettuja ratkaisuja (vrt. Tekes / FENIX - Vuorovaikutteinen tietotekniikka teknologiaohjelma). Näiden ratkaisujen tutkiminen on kuitenkin usein painottunut yhteisölliset verkkopalvelut nimestään huolimatta teknologian kehittämiseen sosiaalisten tekijöiden jäädessä tutkimusten sivuviitteeksi. Tarkoituksenamme onkin tämän esitutkimuksen ja varsinaisen jatkotutkimuksen myötä laajentaa näkökulmaa virtuaalimaailmassa tapahtuvan työn sosiaalisten- ja vuorovaikutteisten tekijöiden tutkimukseen. Tarkastelemme tässä raportissa missä laajuudessa tarpeita on, miten työntekijät näkevät tilanteen, millaisia muutospaineita työtapoihin, työn rasittavuuteen ja osaamisen muutoksiin työvälineiden muuttuessa työn siirtäminen verkkoon tuottaa työntekijöille? Tällaisen tiedon tuottaminen on erityisen tärkeää, sillä palveluiden tuottamisen muutos on jo alkanut. Koska näitä muutoksia tukevaa tutkimustietoa ei ole tätä ennen kerätty, 2

3 kokonaisuutta kartoittava esitutkimus on tarpeellinen. Erityisen tärkeää on tuottaa tietoa nuorten kanssa työskentelevien tilanteesta ja paineista työn muutoksiin ja uudenlaisiin rasitustekijöihin. Olemme keränneet erilaisia aineistoja, pyrkiessämme kuvaamaan esitutkimuksessamme työn muutosta sekä asiakkaiden nuorien että työntekijöiden, nuorisotekijöiden kokemana. Taulukko 1. Esitutkimuksessa käytetyt aineistot AINEISTOT KOHDE KYSYMYKSET Nuorisotyöntekijöiden Virtuaalista nuorisotyötä Mitä nuorisotyö on ja miten ryhmähaastattelu tekevät 6 kpl virtualisoituminen on Netari - nuorisotyöntekijöiden päiväkirjat Kysely nuorisotyöntekijöille (Hki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) Täydentyy jatkuvasti viikottain (syksy 2006 käytössä) N=325, vastauksia 165 muuttamassa nuorisotyötä? Nuorisotyöntekijöiden kirjaamat merkinnät työvuoron jälkeen Ntt:n suhde tietotekniikkaan ja käsitykset sekä kokemukset virtuaalisesta nuorisotyöstä Kysely nuorille N=1572 Mitä nuoret odottavat virtualisoituvalta nuorisotyöltä? Nuorisotyöntekijöille ja nuorille tehdyt kyselyt on analysoitu kvantitatiivisin menetelmin SPSS -tilasto-ohjelman avulla. Kyselyiden avoimet kysymykset ovat teemoiteltu erikseen ja muutettu määrällisiksi muuttujiksi. Haastatteluiden analyysimenetelmä ovat olleet kvalitatiivisia. Käytämme aineistoja seuraavassa niin, että käsittelemme ensin keskeisimmät tulokset nuorten kokemuksista ja odotuksista (2. pääluku). Toiseksi analysoimme nuorisotyöntekijöiden aineistoja: suhdetta uusiin työvälineisiin, tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen jälkeen virtualisoituvaan nuorisotyöhön (3. pääluku). Lopuksi kuvaamme keskeisiä teemoja, joita aineistomme ja esitutkimuksemme on herättänyt (4. pääluku). 2. Nuoret virtuaaliympäristöissä Tutkimuksen kohteena on nuorten kanssa tehtävän virtuaalisen työn muutoksen tarkasteleminen. Nuorten kanssa tehtävä työ on tutkimuskohteena luonnollinen valinta, sillä nuoret ovat digitaalisen median käyttöön otossa edellä kävijöitä (Tapscott, 1999). Nuoret ottavat helposti käyttöön uutta teknologiaa: suurimmalla osalla alle 20-vuotiaista nuorista on kotonaan mediavälineitä kuten televisio, radio, matkapuhelin, tietokone tai pelikonsoli (Myllyniemi, Gissler & Puhakka 2005). Uusimpien tutkimusten mukaan 90 % suomalaisista nuorista (15 21-vuotta) käyttää internetiä 10 tuntia viikossa (Salasuo 3

4 2006). Internet Trackin-selvityksestä (2005) käy lisäksi ilmi, että nuoret nimenomaan kommunikoivat verkon välityksellä yhä enemmän, ja he muodostavat ja ylläpitävät aktiivisesti yhteisöjään verkossa. Monille nuorille teknologia onkin ymmärrettävissä viestintätekniikaksi, jonka avulla ylläpidetään ja solmitaan uusia sosiaalisia suhteita (Kangas 2002, 29 30). Näin verkko on erityisesti sosiaalisena tilana vallannut räjähdysmäisesti tilaa nuorten arjessa. Nuorisotyössä on aina tehty työtä nuorten kohtaamiseksi, usein nuorten ehdoilla: kun nuoret ovat siirtyneet nuorisotaloilta kaduille ja ostareille, on nuorisotyön täytynyt seurata perässä (Siurala 2004). Nuorisotyössä onkin herätty jo varhain muutokseen teknologisoituvan nuorison kohtaamiseksi ja jalkauduttu ja juurruttu nuorten virtuaalimaailmoihin. Olemme aikaisemmissa tutkimushankkeissa (tekes-rahoitteiset AMPERS = Nuoret ja mediayhteisölliyys ja VIRTAHEPO-hanke = palveluiden virtualisoituminen ja yhteisöllisyys) tarkastelleet muutosta nimenomaan nuorten näkökulmasta. Selvitimme VIRTAHEPO-hankkeessa muun muassa miten ja millaista nuorten kanssa tehtävää työtä voidaan siirtää verkkoon? Näkökulma oli nuorisokeskeinen ja keskittyi siihen, miten nuoret kokevat nuorisotyöntekijän nuorten virtuaaliyhteisöissä. Keväällä 2006 nuorille tekemästämme kyselystä (N=1572) käy ilmi, että aikuisten läsnäolo ja ammattityö nuorten verkkoyhteisöissä on nuorten mielestä tarpeellista: peräti 77 % mielestä virtuaaliselle nuorisotyölle on tarvetta. Ainoastaan 5 % nuorista ei pitänyt virtuaalista nuorisotyötä lainkaan tarpeellisena (kuvio 1). Tarvetta virtuaaliseen nuorisotyöhön on laajasti, joka käy ilmi myös aikaisemmista aiheeseen liittyvistä kyselyistä (Sihvola 2005). Virtuaalisen nuorisotyön tarve prosentit kyllä eos ei Kuvio 1. Virtuaalisen nuorisotyön tarve nuorten näkökulmasta 4

5 Kyselyn tulosten mukaan nuoret tarvitsevat työntekijöiden kuunteluapua, neuvoja arjen hallintaan, tulevaisuuden suunnitteluun ja internetissä toimimiseen (nettiketti 1 ) sekä ratkaisuja vakaviinkin elämän ongelmatilanteisiin. Yhtälailla nuoret kaipaavat virtuaaliyhteisöön aktiivista, ohjattua toimintaa ja pelejä, ryhmäkeskusteluita nuorille tärkeistä aiheista ja mahdollisuuksia osallistua virtuaalinuorisotalon toiminnan kehittämiseen. Osa nuorista kaipailee nimenomaan oman paikkakunnan työntekijöiden läsnäoloa virtuaalisilla areenoilla, joka onkin edellytys nuorten kiinnittämiseksi kasvotusten tapahtuvaan nuorisotyöhön. (Sihvonen 2006.) Tutkimuksen edetessä huomasimme, että nuorten näkökulman lisäksi tässä aihealueessa on nimenomaan työn muutoksen kannalta erityisen tärkeää ja kiinnostavaa tutkittavaa. Kiinnitimme enenevässä määrin huomiota myös ammattityön tekemisen muutokseen ja haasteisiin uuden välineen äärellä. Näistä lähtökohdista lähdemme rakentamaan uutta työn muutokseen kiinnittyvää tutkimusotetta tilanteessa, jossa virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut valtaavat alaa erityisesti nuorten asiakkaiden keskuudessa. 3. Ammattityötä virtuaalisilla areenoilla Tässä luvussa tarkastellaan minkälaisia asioita nuorten kanssa työtä tekevät ammattilaiset nostavat esiin virtuaalisten vuorovaikutuspalveluiden tämän hetkisestä tilasta ja minkälaisiin asioihin jatkotutkimus kiinnittyy. Tiedot perustuvat keräämiimme aineistoihin: nuorisotyöntekijöiden ryhmähaastattelu, kysely ja nuorisotyöntekijöiden itse kirjaamat havainnot työvuoroistaan virtuaalisessa nuorisotilassa sekä päivittäin että myös kuukausiraportteina. 3.1 Virtuaalinen nuorisotyö työntekijöiden näkökulmasta Kysely suunnattiin neljän kunnan nuorisotyötä tekeville syksyllä Neljän pääkaupunkiseudun kunnan: Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen, nuorisotyötä tekevät kertovat omasta suhteestaan tieto- ja viestintäteknologiaan ja ottivat kantaa nuorisotyön siirtymisestä verkkoon. Kysely toteutettiin Webropol -ohjelmistolla ajalla Kysymykset laadittiin kolmen eri tiedontarpeen perusteella. Taustamuuttujien tavoitteena oli mahdollistaa vertailut Tilastokeskuksen Kansalaisesta e-kansalainen raportin tuloksiin. Muokkasimme ko. raportin kysymyksiä osioita, joilla halusimme sijoittaa nuorisotyöntekijät suhteessa suomalaisiin ja heidän kokemuksiinsa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä. Kyselyn kolmannen osion tavoitteena oli koota mahdollisimman kattavasti kokemuksia ja näkemyksiä virtuaalisen eli verkossa tapahtuvan nuorisotyön osalta. Osa tämän osion kysymyksistä muokattiin tutkimusryhmämme aikaisemmin toteutetun nuorille suunnatun kyselyn avovastauksien luokitteluun tuottamistamme vastausluokista. 1 Nettiketillä tarkoitetaan tietoverkossa noudatettavia käyttäytymissääntöjä. 5

6 3.1.1 Taustatietoja vastaajista Taulukko 2: vastaajien määrät ja kuntakohtainen jakauma Valid Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Espoo 28 16,9 16,9 16,9 Helsinki ,0 62,0 78,9 Kauniainen 2 1,2 1,2 80,1 Tuntematon 2 1,2 1,2 81,3 Vantaa 31 18,7 18,7 100,0 Total ,0 100,0 Vastausprosentti oli 35 ja korkeimmillaan se oli Vantaalla, jossa noin puolet lomakkeen saaneista osallistui kyselyyn. Koska kyselyllä pyrittiin tässä vaiheessa saamaan hyvinkin alustavaa kuvaa virtuaalisesta nuorisotyöstä, aineisto on analysoitu sellaisenaan. Vastaajista suurin osa oli kenttätyötä tekeviä nuorisotyöntekijöitä (82%), mikä oli tavoitteenakin sillä kysely kohdennettiin erityisesti heille. Helsingin vastaajien osalta joukossa oli myös työnjohtoon (16%) ja hallintoon sekä erityisesti johtoon (2%) kuuluvia vastaajia. Jako työnjohtoon ja hallintoon tehtiin aineistoa luokittelemalla niin, että jos henkilön ilmoittama virkanimike viittasi esimiestehtäviin tai hallintoon, niin ko. vastaajan vastaukset luokiteltiin kyseiseen ryhmään. Koko aineistossa erityisesti Helsingin osalta vastaajissa oli kolmeen eri luokkaan kuuluvia eniten. Taulukko 3: Vastaajien sukupuoli ja työtehtävä 4. Sukupuolesi? Total Mies Nainen Onko kentällä? Kentällä Hallinto Ylempi johto Total Count % within 4. Sukupuolesi? 84,9% 13,2% 1,9% 100,0% Count % within 4. Sukupuolesi? 80,5% 17,7% 1,8% 100,0% Count % within 4. Sukupuolesi? 81,9% 16,3% 1,8% 100,0% Kolmasosa vastaajista oli miehiä (53 vastaajaa) ja kaksi kolmannesta naisia (113 vastaajaa). Suurin osa (85%) miehistä ja (81%) naisista työskentelee nuorisotyössä kentällä. Vain muutama vastaaja edusti johtoa ja työnjohtoa edustaneita vastaajissa oli sukupuolesta riippuen 13-18%:a. Vastaajien voidaan siis katsoa edustavan suhteellisen hyvin juuri konkreettista nuorisotyötä tekeviä. 6

7 Taulukko 4: Vastaajien ikäjakauma Valid Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent ,7 36,7 36, ,1 30,1 66, ,5 17,5 84, ,2 4,2 88,6 60 tai yli 16 9,6 9,6 98,2 alle 20 1,6,6 98,8 Ei vast. 2 1,2 1,2 100,0 Total ,0 100,0 Vastanneista 67 prosenttia kuului vuotiaitten ryhmään. Vain harva vastaajista on yli 50-vuotias. 60 tai yli ryhmään kuuluvista vastaajista 13 oli kentällä nuorisotyössä. Pääsääntöisesti työnjohtoon kuuluvat vastaajat edustivat ikäryhmää vuotiaat Tietotekniset valmiudet ja suhde viestintätekniikkaan vertailua Tilastokeskuksen aineistoihin Tilastokeskus on seurannut suomalaisten kehittymistä viestintävälineiden käyttäjinä monin pitkittäistutkimuksin. Tarkastelemme tässä nuorisotyöntekijöille suunnatun kyselyn vastaajia suhteessa yleiseen tietoyhteiskuntakehitykseen ja erityisesti kehityksen vaiheeseen vuonna Pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin nuorisotyöntekijät vastaajina edustavat tyypillistä suomalaista tietoyhteiskunnan kansalaista? Onko vastaajissa jotain sellaista viestintäteknologian käyttäjinä, joka herättäisi kysymyksiä suhteessa Tilastokeskuksen keräämiin tuloksiin? Kyselyymme vastanneista 86%:lla oli kotona tietokone. Valtaosa (98%) käytti ylipäänsä tietokonetta. Suurimmalla osalla (69%) tietokoneen käyttö on alkanut alle 10 vuotta sitten, mutta kuitenkin niin, että alle viisi vuotta tietokonetta käyttäneitä oli enää 24 % vastaajista. Suurin osa (81%) arveli, että heidän verkkoyhteyksiensä käyttö lisääntyy jonkin verran tai selvästi tulevaisuudessa. Matkapuhelimen käytön arvellaan pysyvän melko ennallaan tai lisääntyvän enää vain jonkin verran (19%) tulevaisuudessa. Pyysimme vastaajia arvioimaan itseään tietokoneen käyttäjänä. Painopiste oli vielä selvästi välttämättömien asioiden hoidon ja surfauksen tasolla. Vain 5 % koki olevansa asiantuntijatasolla ja 25% ilmaisi olevansa aktiivinen harrastaja. 7

8 Nettiä käytetään sähköpostin hoitoon ja erilaisten raha-asioiden ja pankkiyhteyksien käyttöön (n. 90%). Vastaajista 61%:a on myös tehnyt ostoksia verkossa. Chattailu, pelien pelaaminen ja musiikin imurointi on vielä harvojen vastaajien harrastus. Vastaajista noin puolella puolet tietokoneen käyttöajasta kuluu Internetissä. Viikossa tietokoneen parissa kuluu 6-10 tuntia (36%:lla) ja tuntia (16%:lla). Pikaviestimistä tutuimpia ovat MSN Messenger, joka on 91%:lle tuttu. Skype tulee toisena tunnettavuudessaan 53%:lle vastaajista. MSN Messengeriä on käyttänyt (77%) hieman vähemmän kuin minkä sen tuntee yleensä. Noin puolet (48%) vastaajista on käyttänyt myös www-pohjaisia chatteja. Aktiivinen harrastaminen ja asiantuntijuus liittyvät selvästi ikään siten, että nuoret työntekijät ovat myös aktiivisempia tietokoneen käyttäjiä. Internetissä suurin osa vastaajista lähettää viestejä ja liitetiedostoja päivittäin (98%). Neljäsosa on osallistunut keskustelupalstalle tai chattiin (26%) ja kerran pari 27%. Nettiradion kuuntelu, internetpuheluiden käyttäminen, mp3 musiikkitiedostojen lataaminen, vertaisverkkojen käyttö tai verkkoyhteisöin toimintaan osallistuminen on vielä muutaman vastaajan arkea. Ymmärtääksemme paremmin nuorisotyöntekijöiden erilaisia suhtautumistapoja virtuaalisen nuorisotyön erilaisiin tarpeisiin, sisältöihin ja merkityksiin, teimme karkean summamuuttujan, jonka avulla luokittelimme vastaajat kolmeen eri luokkaan: Hyvät, kohtuulliset ja huonot atk-taidot. 60,0% ATK-taidot Huonot atk-taidot Hyvät atk-taidot Kohtuulliset atktaidot Percent 40,0% 20,0% 0,0% Kielteinen suhtautuminen Neutraali suhtautuminen Positiivinen suhtautuminen Suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön Kuvio 2: Erilaisin atk-taidoin omaavien vastaajien suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön 8

9 Hyvät ja kohtuulliset atk-taidot auttavat suhtautumaan neutraalisti tai jopa positiivisesti virtuaalisen työn haasteisiin. Tarkemmassa aineiston tarkastelussa vastaavilla ryhmillä, kohtuulliset ja hyvät atk-taidot, oli myös selvästi halua ottaa ylipäänsä kantaa virtualisoitumiseen liittyviin kysymyksiin, kun taas vastaavasti huonot atk-taidot omaavat valitsivat vaihtoehdon en osaa sanoa tai jättivät vastaamatta. Miehet suhtautuvat kielteisemmin virtuaaliseen nuorisotyöhön; tämä on sukupuoliero eikä johdu erilaisista atk-taidoista, koska niissä miehet eivät ole huonompia kuin naiset, vaan lievästi päinvastoin. Em. löydöksen osalta on vielä mietittävä lisää, miten miehet ja naiset profiloituvat tarkemmissa tarkasteluissa. Naiset vastaavat kyselyssämme miehiä herkemmin en osaa sanoa, mutta silti kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että se, miten tärkeänä teknologiavälitteistä nuorisotyötä pidetään, riippuu ennen muuta arvioijan omista atk-taidoista. Ikä sen sijaan merkitsee sekä kielteisyyttä että huonompia atk-taitoja. Spekuloiden voidaan ajatella, että ilmeisesti kielteisyyden taustalla ovat iän sijasta atk-taidot, koska niiden korrelaatio kielteisyyteen on niin iso. Edelleen voisi miettiä, mitä hyvien atktaitojen taustalla on: kiinnostusta uutuuksiin, etujoukkoon kuulujia muutenkin kuin tietokoneiden tapauksessa jne. Tulevaisuuden trendi on kaiketi se, mitä nämä etujoukkoon kuuluvat vastaavat? Kunnista Espoossa vastaajat olivat positiivisimpia, Vantaalla negatiivisimpia. Vantaalla vastaajilla on myös huonoimmat atk-taidot, Helsingissä taas paremmat kuin Espoossa. Vertaillessamme kyselystämme saamaamme kuvaa Tilastokeskuksen Kansalaisesta e- kansalainen, Tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä raportissa esitettyihin tuloksiin, havaitsimme seuraavaa. Suhteessa Tilastokeskuksen raporttiin vastaajamme ovat keskivertoa selvästi aktiivisempia tietokoneen ja netin käyttäjiä. Sähköposti, ostosten tekeminen netissä, pankkiasioiden hoito ja chattailu olivat ahkerasti käytettyjä palveluita. Ainoastaan verkkopelaamista on harrastettu vähemmän. Vastaajiemme vertailua vuoden 2005 tilanteeseen vaikeuttaa se, että Tilastokeskus on muuttanut luokittelujaan aiempiin vuosiin nähden kuitenkin useimmiten Ei-vastaukset ovat vertailukelpoisia. Kaikkiaan nuorisotyöntekijöiden keskivertoa parempi tietotekninen osaaminen on selvää. Kyselyssämme oli myös joukko avovastauksia, joista kooste: 1. Vastaajista ne, jotka ovat positiivisia ja keillä on hyvät atk-taidot, ovat jo tehneet netissä nuorisotyötä. Mielenkiintoista on myös se, että näillä kokeneilla vastaajilla mikään nettinuorisotyön haittapuoli ei nouse selvästi muiden edelle. Voisi olettaa, että jos joku merkittävä haitta olisi vastaajien tiedossa, sen voisi kuvitella nousevan avovastauksissa esiin. 2. Kun kysytään, uskotko että keskustelusta netissä on ollut nuorelle hyötyä, työtä jo tehneet vastaavat muita enemmän myöntävästi; ei-vastauksia heillä ei ole. 3. Sukupuolten välillä on erona se, että naiset jättävät selvästi miehiä useammin 9

10 vastaamatta. Mistä sitten naisten epävarmuus johtuu, sitä ei osaa sanoa asenneeroko vain vai jotain konkreettisempaa? 4. Vastaajan ikä vaikuttaa: nuoret ovat hanakampia menemään kehitykseen mukaan, mutta muilta osin jättävät selvästi useammin vastaamatta kuin yli 30-vuotiaat epävarmuutta ja kokemattomuuttako? 5. Kuntien välillä ei ole mitään erityisiä eroja, paitsi se, että helsinkiläiset vastaajat jättävät selvästi enemmän ylipäänsä vastaamatta kuin muiden kuntien vastaajat ja helsinkiläiset jäävät muutenkin edistyksen kannalta jälkeen virtuaalisuuden ja teknologian yhdistämisessä? 6. Yleisen suhtautumisen kannalta positiivisimmin suhtautuvat toteavat, että netissä kannattaa jutella samoista asioista kuin kasvokkainkin: nettiin painottuvat puheet eivät heillä nouse esiin kenties, koska nettiä ei pidetä sen kummempana ympäristönä kuin irl-maailmaakaan eli todellisuudessa tapahtuvaa nuorisotyötä. Bar Chart 50 K26. Mitä hyötyä mielestäsi on teknologiavälitteisestä nuorisotyöstä? Count Kentällä Hallinto Onko kentällä? Ylempi johto Ei vastattu Muu - sekalaisia yksittäisvastauksia Netissä kynnys ottaa kontaktia ja puhua vaikeista aiheista on matalampi Näin mahdollistuu kontakti sellaisiin nuoriin, jotka muuten jäisivät nuorisotyön ulkopuolelle On mentävä kehitykseen mukaan ja oltava siellä missä nuoretkin Saadaan nuoret pois netistä ja nettiriippuvuuden riski pienenee Seurata mitä nuoret netissä tekevät ja neuvoa turvallisessa netinkäytössä Kuvio 3: Vastaajien jakautuminen position (kentällä, hallinnossa, johdossa) ja teknologiavälitteisen nuorisotyön suhteen 10

11 Bar Chart Count Kielteinen suhtautuminen Neutraali suhtautuminen Positiivinen Suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön K26. Mitä hyötyä mielestäsi on teknologiavälitteisestä nuorisotyöstä? Ei vastattu Muu - sekalaisia yksittäisvastauksia Netissä kynnys ottaa kontaktia ja puhua vaikeista aiheista on matalampi Näin mahdollistuu kontakti sellaisiin nuoriin, jotka muuten jäisivät nuorisotyön ulkopuolelle On mentävä kehitykseen mukaan ja oltava siellä missä nuoretkin Saadaan nuoret pois netistä ja nettiriippuvuuden riski pienenee Seurata mitä nuoret netissä tekevät ja neuvoa turvallisessa netinkäytössä Kuvio 4: Suhtautumisen (kielteisestä positiiviseen) suhde teknologiavälitteiseen nuorisotyöhön Positiivinen suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön tuo mukanaan selvemmin näkemyksen siitä, että virtualisoituminen voisi parantaa perinteisen nuorisotyön ulkopuolelle jäävien nuorien mahdollisuuksia nuorisotoimen kontakteihin. Samoin nettiriippuvuuden pohtiminen tulee aiheena esiin rohkeammin kuin virtuaaliseen nuorisotyöhön negatiivisesti suhtautuvilla. Edellä esitetyt karkeat jaottelut luovat tässä tutkimuksen vaiheessa vasta alustavia ajatuksia siitä, millaisia mahdollisia oletuksia ja todellisuuden ryhmiä saattaisi löytyä sekä nuorisotyötä tekevien että toisaalta nuorisotyön kehittyvien muotojen välisistä suhteista. 4 Virtuaalisoituvat vuorovaikutuspalvelut nuorten palveluissa: case - Netari Nuorten kanssa tehtävässä ammattityössä on pikkuhiljaa herätty muutokseen nuorten lisääntyneestä tarpeesta kohdata ammattilaisia vuorovaikutteisten palveluiden välityksellä. Myös erilaisissa järjestöissä, kuten Pelastakaa Lapset ry:ssä, Elämä on parasta huumetta ry:ssä ja Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on kiinnostuttu virtuaalisten vuorovaikutuspalveluiden tarjoamasta mahdollisuudesta kohdata nuori erilaisilla virtuaalisilla areenoilla. Tämän tutkimuksen kohteena on nimenomaan, miten 11

12 nuorten kanssa tehtävän ammattityön tekeminen muuttuu ja on jo muuttunut sopeutuessaan tähän murrokseen. Erityisesti nuorisotiedotus on ollut raivaamassa tietä verkon hyödyntämiseksi nuorisotyössä: hahmottelua on tehty jo 1990-luvulla (Kansalaiskasvatuksen keskuksen vuosikirja 1991). Lisäksi nuorille tarjotaan erilaisilla vaikuttamiseen kannustavilla virtuaaliareenoilla osallistumisen mahdollisuuksia. Tiedottamisen, offline -neuvonnan (ei reaaliaikainen, esim. virtuaaliset kysymys- ja vastauspalstat) ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisäksi nuorille on tarjolla moninaisia mediapajoja, joissa ammattilaiset opastavat ja tarjoavat nuorille mahdollisuuksia kehittää omia mediataitojaan (esim. Hattutehdas Helsingissä). Pääkaupunkiseudun nuorisotyö verkossa -projektin puitteissa tehdään nuorisotyötä nuorten suosimassa Habbo Hotetellin 2 verkkoyhteisössä. Nuorisotyö Habbo Hotelin Netari -nuorisotilassa on reaaliaikaista niin sanottua online-nuorisotyötä ja eroaa tältä osin kysymys-vastaustyyppisistä, sekä muista edellä esitetyistä verkossa tapahtuvista nuorisotyön muodoista. Nuorten valmiisiin yhteisöihin jalkautumisen lähtökohdista nuorisotyö muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi ja sitä voidaan rinnastaa perinteisen nuorisotyön luokituksissa etsivän nuorisotyön kanssa (vrt. Kemppinen 1999, 39). Reaaliaikainen ja vuorovaikutteinen nuorten valmiissa verkkoyhteisöissä tapahtuva online-nuorisotyö sulkee sisäänsä kaikki edellä mainitut verkossa tapahtuvan nuorisotyön muodot: tiedottamisen, mediakasvatuksen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kasvattamisen. Näiden lisäksi online-nuorisotyö kiinnittyy nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, sillä aktiiviset nuorten löytävät helposti suoraan tiedottamiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen kiinnittyvät verkossa tapahtuvan nuorisotyön muodot (vrt. Quan-Haase & Wellman 2002). Nuorten yhteisöissä tehtävässä online-nuorisotyössä on tehty kynnys kohdata nuorisotyöntekijä mahdollisimman matalaksi. Näin tavoitettaan myös sosiaalista vahvistamista tarvitsevia nuoria, jotka eivät aktiivisesti hakeudu nuorisotyön tarjoamien palveluiden äärelle Tällainen nuorten kanssa tehtävä työ kiinnittyy vahvasti virtuaalisiin vuorovaikutuspalveluihin, joita tarkastellaan tässä tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa työntekijöiden näkökulmasta. Virtuaalisen Netari -nuorisotilan suosio on ollut valtava: yksittäisiä kävijöitä oli vuonna 2005 yhteensä Konkreettisena osoituksena virtuaalisen nuorisotilan suosiosta on, että sisäänpääsyä tilaan joutuu lähes aina jonottamaan. Ainoastaan tietty määrä nuoria pääsee kerrallaan sisään. Näin varmistetaan, että paikalla olevat nuorisotyöntekijät ehtivät rauhassa keskustella kaikkien halukkaiden kanssa. Huone tyhjennetään puolen tunnin välein, jotta kaikki halukkaat pääsevät käymään nuorisotilassa. Habbo Hotelissa toimivan netari -nuoristotilan toiminta on sosiaalista, vuorovaikutteista ja henkilökohtaista. Virtuaalinuorisotalossa keskustellaan reaaliaikaisesti ryhmissä, mutta nuori voi halutessaan keskustella nuorisotyöntekijän kanssa myös kahden kesken ilman, että kukaan muu pystyy seuraamaan keskustelua. Olennaista toimivan sosiaalisen suhteen 2 Sulake Corporation omistama Habbo Hotel on yli 13-vuotiaille nuorille suunnattu verkkopelimaailma. 12

13 muodostumiselle on, että hahmojen takana toimivat oikeat persooniltaan tunnistettavissa olevat nuorisotyöntekijät Virtuaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen Teknologiavälitteisten kommunikointitaitojen harjaannuttaminen on haaste virtuaalisessa nuorisotalossa työskenteleville nuorisotyöntekijöille: kyse on tässä tapauksessa nuorisotyön ammattilaisten omista mediataidoista. Tulkinnan välineet eivät ole teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa yhtä kehittyneitä kuin reaalimaailman kohtaamisissa. Nuorisotyöntekijät korostavat ryhmähaastattelussa kuinka nuoret ovat virtuaalimaailmassa kärsimättömiä ja haluavat vastauksen työntekijöiltä nopeasti. Usein nuoret myös puhuvat päällekkäin, joka vaikeuttaa vastaamista. Nuorisotyöntekijät nostavat ryhmähaastattelussa esiin myös väärin tulkinnan ongelman virtuaalisilla areenoilla tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, varsinkin silloin kun työtahti on kiivasta. Kommunikointi kehittyy kuitenkin koko ajan: jos halutaan lähestyä jotain uutta oli uusi asia sitten antropologisesti kiinnostava heimokulttuuri tai jokin moderni nuorten alakulttuuri täytyy ensin oppia tunnistamaan kulttuurin tavat, tottumukset ja merkkijärjestelmät joiden varassa kommunikointi tapahtuu. Osittain teknologiavälitteisten kommunikointimenetelmien kehittymättömyyteen, mutta myös tietoverkon luonteeseen liittyy voimakas läsnäolon vaatimus, joka on nuorisotyöntekijöiden mukaan jopa voimakkaampaa kuin perinteisellä nuorisotalolla. Nuorisotyöntekijät painottavat rauhallisten työskentelyolosuhteiden tärkeyttä silloin kun nuoria ja nuorten ryhmiä kohdataan virtuaaliareenoilla. Rauhallisuus liitetään sekä fyysiseen työskentely-ympäristöön että virtuaaliympäristöön: samaan aikaan ei voi tehdä työtä ja olla läsnä sekä periteisessä nuorisotalossa että virtuaalisessa nuorisotalossa. Työskentely virtuaalisessa nuorisotalossa on usein levotonta: nuoret saattavat huutaa, idlata 4, floodata 5 ja kiroilla. Osa nuorten häiriköimisestä on samanlaista kuin perinteisellä nuorisotalolla. Keinot puutta häiriökäyttäytymiseen ovat kuitenkin erilaiset virtuaalisessa ympäristössä. Työntekijät voivat huomauttamisen ja juttelun lisäksi käyttää erilaisia valvontatyökaluja kuten antaa hahmolle varoitus, potkia häiriköivä hahmo ulos huoneesta, tyhjentää koko huone tilanteen rauhoittamiseksi, hiljentää hahmo (:shutup x) tai jopa antaa porttikielto jatkuvasti häiriköivälle nuorelle. Työntekijöiden päiväkirjamerkintöjen mukaan erilainen häiriökäyttäytyminen on erityisen rasittavaa ja stressaavaa. Sekä työ hyvinvoinnin että asiakkaiden viihtyvyyden kannalta olisikin tärkeää tutkia ja kehittää edelleen keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Toisaalta työntekijät nostavat ryhmähaastattelussa esiin nettiketin eli tietoverkossa noudatettavien käyttäytymissääntöjen opettamisen tärkeyden. Myös 3 Esimerkiksi MUD (Multi User Dungeons) roolipelien ja muiden verkkopelien suosiota on perusteltu sillä, että ihmiset haluavat pelata nimenomaan toisiaan eivätkä konetta vastaan (vrt. Utz 2000). 4 Olla hiljaa/ei puhu tai kerro itsestään mitään 5 Toistaa samaa riviä monta kertaa 13

14 nuoret itse korostivat haluavansa jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa virtuaalimaailman säännöistä (Sihvonen 2006) Anonymiteetti: uhkat ja mahdollisuudet Tietoverkossa on mahdollista toimia anonyymisti, joka on herättänyt monenlaista keskustelua. Anonyymisyys verkkomaailmassa mahdollistaa erilaisten identiteettien kokeilemisen. Verkossa voi kokeilla sellaisia identiteettejä, joita ei muuten tulisi kokeilleeksi. Jotkut tutkijat ovat esittäneet huolensa identiteettien hajoamisesta virtuaalimaailmassa (Näre & Oksanen & Levä 2003; Näre & Oksanen 2006). Nuoruuteen kuuluu roolien hakeminen ja kokeileminen ja siihen turvalliset virtuaalitilat sopivat mainiosti. Oleellista onkin, saako nuori tukea identiteetin kokeilussa, tai siinä tilanteessa, jos jokin rooleilla pelaamisessa menee vikaan. Netarin kaltaiset virtuaalitilat sopivat tällaiseen turvallisen ja ohjattun kokeilun alustaksi mainiosti. Anonyymisyys mahdollistaa myös kokonaan uudenlaisen vuorovaikutuksen työntekijän ja nuoren välillä. Nuorisotyöntekijöiden mukaan nuoret tulevat virtuaalimaailmassa juttelemaan sellaisista asioista, joista perinteisellä nuorisotalolla voisi olla vaikea keskustella: anonyymisyys vähentää riskejä, joita kipeistä asioista keskusteleminen muuten sisältää. Työntekijöiden mukaan nuorten yksilöllinen tukeminen on virtuaalisilla areenoilla näin jopa helpompaa kuin perinteisellä nuorisotalolla: asiaan päästään paljon nopeammin. Nuorisotyöntekijät korostavat ryhmähaastattelussa myös, että verkkoympäristö on usein tasa-arvoisempi: ujompikin uskaltaa avatar-hahmon takaa ilmaista mielipiteensä tai kertoa vaikeista asioista. Nuorille tekemämme kyselyn tulosten mukaa osalle nuorista virtuaalinen Netarinuorisotila on nimenomaan ongelmista keskustelemisen areena. Nämä nuoret suhtautuvat myös muita nuoria kielteisemmin miitteihin eli IRL (In Real Life) tosielämän tapaamisiin: 23 % nuorista, jotka eivät halua tavata nettituttujaan kasvotusten haluavat puhua ongelmistaan (vrt. muut 9 %). (Sihvonen 2006). Anonymiteetti tarjoaa nuorille mahdollisuuden ja suojan, jota ilman vaikeista asioista ei välttämättä uskallettaisi kertoa ammattilaisille. Anonymiteetti tuo myös haasteita auttamistyöhön. Nuorisotyöntekijöiden kokemuksen perusteella erityisen vaikeissa ongelmatilanteissa anonyymisyyden sietäminen voi olla vaikeaa: mistä tietää, että apu on mennyt perille? Vaikeita auttamistilanteita (esimerkiksi nuoren itsemurha-ajatukset) varten tarvitaankin kunnollista työnohjauksen suunnittelua ja kehittämistä. Työntekijöillä tulee olla kunnolliset jatko-ohjaus menetelmät, yhteistyökanavat muiden nuorten kanssa tekemisissä olevien viranomaisten kanssa ja välitön vertaistuki tilanteen purkua varten. Anonymiteetti liitetään yleensä luottamukseen. Ajan kanssa kehittynyt luottamus toisiin yhteisöissä toimijoihin ei ole merkitsevää virtuaalisen yhteisön kannalta, vaikka se muussa elämässä sitä onkin (Kosonen 2004, 4-8). Verkon yhteisöissä voi toimia ja viihtyä myös ilman luottamuksellista suhdetta (ks. myös Blanchard ja Markus 2002, 8). 14

15 Toisaalta nuorten täytyy pysytä luottamaan, että keskustelukumppanina virtuaalisella auttamis- tai neuvonta-areenalla on luotettavia ammattilaisia. Myös nuoret nostivat kyselyssä esiin luottamuksen (Sihvonen 2006): Minua koskevista henkilökohtaisista asioista, koska tiedän heidän olevan aikuisia ja luotto henkilöitä [nuoren vastaus kysymykseen mistä asioista haluaisi jutella virtuaalisessa nuorisotilassa] Nuorisotyöntekijöiden mukaan luottamussuhdetta ei virtuaalisessa auttamispalvelussa kuitenkaan tarvitse luoda samalla tavalla kuin nuorisotalolla työskennellessä: nuoret tulevat puhumaan ongelmistaan suoremmin. Luottamus onkin tärkeää silloin kun halutaan muodostaa pysyvä ja toimiva sosiaalinen suhde (vrt. Siisiäinen 2003, 204). Nuorisotyöntekijöiden mukaan Netari-nuorisotilassa käy yhä enemmän samoja vanhoja vakiokävijöitä. Vuorovaikutus näiden nuorten kanssa on toisenlaista kun kertaluonteinen auttamistyö. Nuorisotyön tavoitteena on myös liittää virtuaalikohtaamisessa tavatut nuoret IRL-tapaamisiin ja kasvattaa näin nuorten osallistumismahdollisuuksia. Tällöin luottamuksen rakentaminen saa jälleen aivan uuden arvon, jotta nuorten kanssa tehtävä työ voisi jatkua virtuaalimaailman ulkopuolella Työhyvinvointi virtuaalisissa vuorovaikutuspalveluissa Teknologia ja tekniset vuorovaikutusvälineet tuovat työn tekemiseen uusia elementtejä joiden kanssa toimiminen ei aina suju ongelmitta. Nuorisotyöntekijöiden päiväkirjamerkintöjen perusteella teknisten välineiden toimivuus on olennaista työn sujuvuuden kannalta. Työntekijöiden stressi lisääntyy jos tekniset ongelmat häiritsevät liian usein työntekoa. Toimivat tekniset välineet ovatkin avainasemassa työ hyvinvoinnin säilyttämisessä. Nuorisotyöntekijät korostavat ryhmähaastattelussa koulutusmahdollisuuksien lisäämistä: työn kehittämiseen pitäisi jäädä tarpeeksi aikaa ja siihen tulisi saada oikeanlaista opastusta. Ryhmähaastatteluissa tuotiin voimakkaasti esiin myös kaikkialle työelämään levinnyt tulospalkkaus sekä ammattityön projektiluonteisuuden kasvaminen. Työntekijät kokevat erilaiset mittarit ja mittaamiset sinänsä tärkeäksi ja hyödylliseksi, mutta epäilevät että määrällisillä mittareilla mitatusta tuloksellisuuden näyttämisestä ja erilaisten työmuotojen vertailusta on tullut itsetarkoitus työn laadun kustannuksella. Työn projektiluonteisuus sitä vastoin tekee työstä näköalatonta ja kiireellistä. Erilaisissa työryhmissä kiertäminen ja vastuun jakautuminen monien tahojen kesken lisää yksilöllisen työn määrää, ja tehtävien priorisointi jää yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Tutkijat ovatkin alkaneet käyttää nuorisotyöntekijöiden kuvaamasta tilanteesta nimitystä projektiyhteiskunta (Rantala & Sulkunen 2006). Netari-nuorisotilassa toimivien nuorisotyöntekijöiden mukaan suurimpana haasteena on rakentaa toimiva ja selkeä verkkotyön malli, johon uusien työntekijöiden olisi helppo 15

16 tulla mukaan. Tällaisen mallin rakentaminen voisi olla mahdollista lisääntyvän tutkimustiedon avulla, Lisäksi verkossa tehtävää nuorisotyötä pitäisi nuorisotyöntekijöiden mukaan saada nykyistä paremmin yhdistettyä alueellisen nuorisotyön välineeksi. Voidaan myös kysyä, murtaako nuorten kanssa tehtävän ammattityön virtualisoituminen perinteisiä kuntarajoja? Kenen tehtävä on auttaa ja opastaa nuoria virtuaaliareenoilla joissa esiintyvät nuoret ovat kotoisin ympäri Suomea ja jopa maailmaa. Onko yhteistyö kuntien välillä mahdollista vai olisiko jokin yksityinen taho virtuaalisten vuorovaikutuspalveluiden tarjoajana ja koordinoijana parempi ratkaisu? Teknologiseen vuorovaikutukseen kiinnittyvässä nuorten kanssa tehtävässä työssä nousee haasteeksi vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja sosiaalisuuden kehittäminen sekä haaste toiminnan kiinnittämiseksi reaalimaailmaan (ks. Kotilainen & Sihvonen 2006). Keräämämme aineiston pohjalta tutkimuksen kohteeksi nousevat myös monenlaisia ammattityöhön liittyvät uudenlaisia vaateita ja taitoja. Perinteinen kasvokkainen työskentely muuttuu: chat, irc, pelillisyys, anonymiteetti, luottamuksen synnnyttäminen ja ylläpito, monen samanaikaisen kanavan hallinta (kommunikointi puheen, kirjoittamisen, ryhmän tapaamisen jne.) välillä lisääntyy. Työn henkiset ja ergonimiset vaatimukset muuttuvat ja uusia rasittavuustekijöitä kehittyy koko ajan uusin kombinaatioin. Muutos on erittäin merkittävä. Virtuaalisen nuorisotyön kehittämisen tarpeesta on keskusteltu pääkaupunkiseudulla jo vuosia. Neljän kunnan yhteistönä on kehitetty toimintaa ja lisäksi konkreettista nuorisotyötä verkossa habbo hotellin osaksi. 5. Yhteenveto Edellisissä hankkeissa toteuttamamme laaja nuorille suunnattu kysely tuotti paljon tietoa nuorten tarpeista ja odotuksista koskien virtuaalisia vuorovaikutuspalveluita. Tässä esitutkimuksessa kerättävää ja analysoitavaa työntekijänäkökulmaa voidaan jatkossa verrata asiakkaiden eli nuorten näkökulmaan. Kohtaavatko työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeet ja odotukset ja toisaalta, millaisia odotuksia ja tarpeita työntekijät liittävät tässä murroksessa omaan työyhteisöön, työorganisaatioon ja työhyvinvointiin? Samoja haastateltavia tullaan käyttämään myös varsinaisessa tutkimushankkeessa, jossa näkökulmaa työn muutoksesta syvennetään edelleen esikartoituksissa nousseiden teemojen viitoittamana. 16

17 Lähteet Blanchard, Anita & Markus, Lynne M. (2002): Sense of Virtual Community Maintaining the Experience of Belonging. Proceedings of 35 th Hawaii International Conference on System Sciences. FENIX - Vuorovaikutteinen tietotekniikka teknologiaohjelma. Verkossa: Viitattu Heiskanen, Ilkka ja Mitchell, Ritva (1985): Lättähatuista punkkareihin: suomalaisen valtakulttuurin ja nuorisokulttuurin kohtaamisen kolme vuosikymmentä. Helsinki: Otava. Internet Trackin Internetin käyttö Suomessa Helsinki: Taloustutkimus Oy. pgid=45. Viitattu Kangas, Sonja (2002): Koulu muuttaa tietotekniikan imagoa. Teoksessa Smeds, Riitta & Kauppinen Kaisa & Yrjänheikki, Kati & Valtonen, Anitta (toim.): Tieto ja tekniikka missä on nainen? Helsinki: Tekniikan akateemisten liitto TEK. Kansalaiskasvatuksen keskuksen vuosikirja 1991: Nuorisotiedotus. Helsinki: Kansalaiskasvatuksenkeskus ry. Kemppinen, Pertti (1999): Nuoriso Nuorisotyön käsikirja. Vantaa: Kannustinvalmennus P. & K. Oy. Kosonen, Miia (2004): Teknologiavälitteiset yhteisöt, yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma kokemuksia nettiheimoudesta. Nuorisotutkimuspäivät, Helsinki Kotilainen, Sirkku, Sihvonen, Ella (2006): Tietoverkko osallisuutta tukevana nuorisotilana. Teoksessa Merja Kylmäkoski (toim.): Nuorten tilat. Humak julkaisusarja. Jyväskylä. Tulossa syksyllä Levä, Ilkka, Näre, Sari & Oksanen, Atte (2003): Nuorten yksilöllisyyden hajoaminen; teknologisoitumisen riski jälkitraumaattisessa yhteiskunnassa. Teoksessa Sonja Kangas & Tapio Kuure (toim.): Teknologisoituva nuoruus, Nuorten elinolot -vuosikirja, vol. 3. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto & Stakes. Montgomery, Kathryn, Gottlieb-Robles, Barbara & Larson, Gary O. (2004): Youth as E- Citizens: Engaging the Digital Generation. Center for Social Media. School of Communication in American University. Saatavilla www-muodossa <http://www.centerforsocialmedia.org> Myllyniemi, Sami, Gissler, Mika & Puhakka, Tiina (2005): Kuluttava nuoruus tilastoina. Teoksessa Autio, M. & Paju, P. (toim.): Kuluttava nuoruus. Nuorten elinolot vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja

18 Nurmela, Juha, Parjo, Lea & Sirkiä Timo (2006): Kansalaisesta e-kansalainen. Tilastotutkimuksen tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Katsauksia 2006/1. Näre, Sari & Oksanen, Atte (2006): Lapset pelissä. Virtuaaliviidakon ansat. Jyväskylä: Minerva Kustannus. Quan-Haase, Anabel & Wellman, Barry (2002). Capitalizing on the Net: Social Contact, Civil Engagement and Sense of Community. Teoksessa Wellman, Barry and Haythornthwaite, Carolide (toim.): The Internet in Everyday Life. Oxford: Blackwell. Rantala, Kati & Sulkunen, Pekka (toim.) (2006): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus. Sihvola, Sebastian (2005): Netari.fi. Nuorisotyö Habbo Hotellissa. Nuorisoasiankeskuksen julkaisuja 2005 (1). Helsinki: Nuorisoasiainkeskus. Sihvonen, Ella (2006): Nuorisotyötä Habbo Hotellissa nuorten näkökulmasta. Julkaisematon Virtahepo-hankkeen raportti Siisiäinen, Martti (2003):Yksi käsite, kaksi lähestymistapaa: Putnamin ja Bourdieun sosiaalinen pääoma. Sosiologia 40:3, Siurala, Lasse (2004): Changing Forms of Participation. CIRCLE round table meeting on youth culture, Barcelona December Tiivistelmä verkossa: barcelona.doc?phpsessid=e26cfd065367fbe03. Viitattu Tapscott, Dan (1999). Growing up Digital.The Rise of the Net Generation. McGraw-Hill Companies. Utz. Sonja (2000): Social information processing in MUDs: The development of friendship in virtual worlds. Journal on Online Behavior, 1(1). 18

VIRTAHEPO-hankkeen tulokset tiivistetysti (26.3.2007)

VIRTAHEPO-hankkeen tulokset tiivistetysti (26.3.2007) VIRTAHEPO-hankkeen tulokset tiivistetysti (26.3.2007) Toim. Outi Cavén-Pöysä, Ella Sihvonen & Sonja Kangas Muut kirjoittajat: Anssi Jääskeläinen, Anna Mäkinen, Timo Oinaanoja, Kari Päätalo, Minna Saarimaa,

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona. Salla Alila & Nina Koskenkangas

Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona. Salla Alila & Nina Koskenkangas Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona Salla Alila & Nina Koskenkangas (Jari, sanomalehti Kaleva 2011) Tutkimuksen tarkoitus Miten verkkososiaalityö toimii nuorisososiaalityön

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ArctiChildren InNet-seminaari 24.1.2012 Rovaniemi Pia Tuovinen, Verkkoterkkari-hanke, Helsingin kaupungin terveyskeskus Taustaa

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media 2.3.2011 1 Sosiaalinen media = yhteisöllinen media Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

INTERNETIN KÄYTTÖ KUN- NALLISESSA NUORISOTYÖSSÄ

INTERNETIN KÄYTTÖ KUN- NALLISESSA NUORISOTYÖSSÄ LOPPURAPORTTI INTERNETIN KÄYTTÖ KUN- NALLISESSA NUORISOTYÖSSÄ Korkeakouluharjoittelija Sylvia Hyry Syyskuu 2013 SISÄLLYS KYSELYN TOTEUTTAMINEN... 2 TAUSTAMUUTTUJAT... 2 TULOKSET... 4 Asenteet ja käsitykset...

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu Sosionomi amk 20.12.2010 TIIVISTELMÄ Kohderyhmäanalyysi tarkoituksena oli internetkyselyn avulla tuottaa uutta tietoa

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Tuula Hohenthal, LTO, KM projektitutkija/erikoissuunnittelija Reetta Leppälä, KT, lehtori Centria ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Hanke ja tutkimusaineisto

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot