Virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut esitutkimus työn muutoksesta nuorten palveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut esitutkimus työn muutoksesta nuorten palveluissa"

Transkriptio

1 Virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut esitutkimus työn muutoksesta nuorten palveluissa Esitutkimusraportti/ Työsuojelurahasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Technology Business Research Center Kevät 2007 Outi Cavén-Pöysä Ella Sihvonen Timo Söderholm 1

2 1. Johdanto Tuotamme tässä esitutkimuksessa kuvailevan nykytilaraportin nuorten kanssa tehtävän virtualisoituvan työn vaikutuksista ammattityöhän - nuorisotyöhön. Kuvaamme ja analysoimme työn muutoksia kun asiakkaiden kohtaaminen siirretään tietoverkossa tapahtuvaksi ohjaus- ja auttamistyöksi. Virtuaalisilla vuorovaikutuspalveluilla viitataan sosiaaliseen ja molemminpuoliseen kanssakäymiseen ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Uutta virtuaalisissa vuorovaikutuspalveluissa on työn tekemisen konteksti, joka eroaa perinteisestä kasvotusten tapahtuvasta vuorovaikutteisesta työympäristöstä. Tietoverkossa tehdään jatkuvasti monenlaista vuorovaikutteista auttamis-, kasvatus ja ohjaustyötä. Olemme valinneet tarkastelun kohteeksi erityisesti nuorten palveluissa parhaillaan käynnissä olevan muutoksen, kun osa työstä nuorten kanssa on siirretty tietoverkossa tapahtuvaksi mm. virtuaalisessa nuorisotalossa toteutettavaksi työksi. Vastaava murros on alkamassa myös muissa hoito-, kasvatus- ja auttamistöissä. missä asiakkaat muodostavat omia yhteisöjään tietoverkkojen ja erilaisten nimimerkkien sekä kuvitteellisten hahmojen avulla. Vuorovaikutteisista virtuaalipalveluista on olemassa tutkimustietoa palveluiden suunnittelijoiden ja teknologia teknisen puolen kehittäjien näkökulmasta Teknologian kehittäjien ja suunnittelijoiden parissa keskeinen suunta on viime vuosina ollut yhteisöllisten verkkopalveluiden kehittäminen. Yhteisöllisillä verkkopalveluilla tarkoitetaan ihmisten virtuaaliseen kokoontumiseen, vaikuttamiseen, keskusteluun ja oppimiseen tarkoitettuja ratkaisuja (vrt. Tekes / FENIX - Vuorovaikutteinen tietotekniikka teknologiaohjelma). Näiden ratkaisujen tutkiminen on kuitenkin usein painottunut yhteisölliset verkkopalvelut nimestään huolimatta teknologian kehittämiseen sosiaalisten tekijöiden jäädessä tutkimusten sivuviitteeksi. Tarkoituksenamme onkin tämän esitutkimuksen ja varsinaisen jatkotutkimuksen myötä laajentaa näkökulmaa virtuaalimaailmassa tapahtuvan työn sosiaalisten- ja vuorovaikutteisten tekijöiden tutkimukseen. Tarkastelemme tässä raportissa missä laajuudessa tarpeita on, miten työntekijät näkevät tilanteen, millaisia muutospaineita työtapoihin, työn rasittavuuteen ja osaamisen muutoksiin työvälineiden muuttuessa työn siirtäminen verkkoon tuottaa työntekijöille? Tällaisen tiedon tuottaminen on erityisen tärkeää, sillä palveluiden tuottamisen muutos on jo alkanut. Koska näitä muutoksia tukevaa tutkimustietoa ei ole tätä ennen kerätty, 2

3 kokonaisuutta kartoittava esitutkimus on tarpeellinen. Erityisen tärkeää on tuottaa tietoa nuorten kanssa työskentelevien tilanteesta ja paineista työn muutoksiin ja uudenlaisiin rasitustekijöihin. Olemme keränneet erilaisia aineistoja, pyrkiessämme kuvaamaan esitutkimuksessamme työn muutosta sekä asiakkaiden nuorien että työntekijöiden, nuorisotekijöiden kokemana. Taulukko 1. Esitutkimuksessa käytetyt aineistot AINEISTOT KOHDE KYSYMYKSET Nuorisotyöntekijöiden Virtuaalista nuorisotyötä Mitä nuorisotyö on ja miten ryhmähaastattelu tekevät 6 kpl virtualisoituminen on Netari - nuorisotyöntekijöiden päiväkirjat Kysely nuorisotyöntekijöille (Hki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) Täydentyy jatkuvasti viikottain (syksy 2006 käytössä) N=325, vastauksia 165 muuttamassa nuorisotyötä? Nuorisotyöntekijöiden kirjaamat merkinnät työvuoron jälkeen Ntt:n suhde tietotekniikkaan ja käsitykset sekä kokemukset virtuaalisesta nuorisotyöstä Kysely nuorille N=1572 Mitä nuoret odottavat virtualisoituvalta nuorisotyöltä? Nuorisotyöntekijöille ja nuorille tehdyt kyselyt on analysoitu kvantitatiivisin menetelmin SPSS -tilasto-ohjelman avulla. Kyselyiden avoimet kysymykset ovat teemoiteltu erikseen ja muutettu määrällisiksi muuttujiksi. Haastatteluiden analyysimenetelmä ovat olleet kvalitatiivisia. Käytämme aineistoja seuraavassa niin, että käsittelemme ensin keskeisimmät tulokset nuorten kokemuksista ja odotuksista (2. pääluku). Toiseksi analysoimme nuorisotyöntekijöiden aineistoja: suhdetta uusiin työvälineisiin, tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen jälkeen virtualisoituvaan nuorisotyöhön (3. pääluku). Lopuksi kuvaamme keskeisiä teemoja, joita aineistomme ja esitutkimuksemme on herättänyt (4. pääluku). 2. Nuoret virtuaaliympäristöissä Tutkimuksen kohteena on nuorten kanssa tehtävän virtuaalisen työn muutoksen tarkasteleminen. Nuorten kanssa tehtävä työ on tutkimuskohteena luonnollinen valinta, sillä nuoret ovat digitaalisen median käyttöön otossa edellä kävijöitä (Tapscott, 1999). Nuoret ottavat helposti käyttöön uutta teknologiaa: suurimmalla osalla alle 20-vuotiaista nuorista on kotonaan mediavälineitä kuten televisio, radio, matkapuhelin, tietokone tai pelikonsoli (Myllyniemi, Gissler & Puhakka 2005). Uusimpien tutkimusten mukaan 90 % suomalaisista nuorista (15 21-vuotta) käyttää internetiä 10 tuntia viikossa (Salasuo 3

4 2006). Internet Trackin-selvityksestä (2005) käy lisäksi ilmi, että nuoret nimenomaan kommunikoivat verkon välityksellä yhä enemmän, ja he muodostavat ja ylläpitävät aktiivisesti yhteisöjään verkossa. Monille nuorille teknologia onkin ymmärrettävissä viestintätekniikaksi, jonka avulla ylläpidetään ja solmitaan uusia sosiaalisia suhteita (Kangas 2002, 29 30). Näin verkko on erityisesti sosiaalisena tilana vallannut räjähdysmäisesti tilaa nuorten arjessa. Nuorisotyössä on aina tehty työtä nuorten kohtaamiseksi, usein nuorten ehdoilla: kun nuoret ovat siirtyneet nuorisotaloilta kaduille ja ostareille, on nuorisotyön täytynyt seurata perässä (Siurala 2004). Nuorisotyössä onkin herätty jo varhain muutokseen teknologisoituvan nuorison kohtaamiseksi ja jalkauduttu ja juurruttu nuorten virtuaalimaailmoihin. Olemme aikaisemmissa tutkimushankkeissa (tekes-rahoitteiset AMPERS = Nuoret ja mediayhteisölliyys ja VIRTAHEPO-hanke = palveluiden virtualisoituminen ja yhteisöllisyys) tarkastelleet muutosta nimenomaan nuorten näkökulmasta. Selvitimme VIRTAHEPO-hankkeessa muun muassa miten ja millaista nuorten kanssa tehtävää työtä voidaan siirtää verkkoon? Näkökulma oli nuorisokeskeinen ja keskittyi siihen, miten nuoret kokevat nuorisotyöntekijän nuorten virtuaaliyhteisöissä. Keväällä 2006 nuorille tekemästämme kyselystä (N=1572) käy ilmi, että aikuisten läsnäolo ja ammattityö nuorten verkkoyhteisöissä on nuorten mielestä tarpeellista: peräti 77 % mielestä virtuaaliselle nuorisotyölle on tarvetta. Ainoastaan 5 % nuorista ei pitänyt virtuaalista nuorisotyötä lainkaan tarpeellisena (kuvio 1). Tarvetta virtuaaliseen nuorisotyöhön on laajasti, joka käy ilmi myös aikaisemmista aiheeseen liittyvistä kyselyistä (Sihvola 2005). Virtuaalisen nuorisotyön tarve prosentit kyllä eos ei Kuvio 1. Virtuaalisen nuorisotyön tarve nuorten näkökulmasta 4

5 Kyselyn tulosten mukaan nuoret tarvitsevat työntekijöiden kuunteluapua, neuvoja arjen hallintaan, tulevaisuuden suunnitteluun ja internetissä toimimiseen (nettiketti 1 ) sekä ratkaisuja vakaviinkin elämän ongelmatilanteisiin. Yhtälailla nuoret kaipaavat virtuaaliyhteisöön aktiivista, ohjattua toimintaa ja pelejä, ryhmäkeskusteluita nuorille tärkeistä aiheista ja mahdollisuuksia osallistua virtuaalinuorisotalon toiminnan kehittämiseen. Osa nuorista kaipailee nimenomaan oman paikkakunnan työntekijöiden läsnäoloa virtuaalisilla areenoilla, joka onkin edellytys nuorten kiinnittämiseksi kasvotusten tapahtuvaan nuorisotyöhön. (Sihvonen 2006.) Tutkimuksen edetessä huomasimme, että nuorten näkökulman lisäksi tässä aihealueessa on nimenomaan työn muutoksen kannalta erityisen tärkeää ja kiinnostavaa tutkittavaa. Kiinnitimme enenevässä määrin huomiota myös ammattityön tekemisen muutokseen ja haasteisiin uuden välineen äärellä. Näistä lähtökohdista lähdemme rakentamaan uutta työn muutokseen kiinnittyvää tutkimusotetta tilanteessa, jossa virtuaaliset vuorovaikutuspalvelut valtaavat alaa erityisesti nuorten asiakkaiden keskuudessa. 3. Ammattityötä virtuaalisilla areenoilla Tässä luvussa tarkastellaan minkälaisia asioita nuorten kanssa työtä tekevät ammattilaiset nostavat esiin virtuaalisten vuorovaikutuspalveluiden tämän hetkisestä tilasta ja minkälaisiin asioihin jatkotutkimus kiinnittyy. Tiedot perustuvat keräämiimme aineistoihin: nuorisotyöntekijöiden ryhmähaastattelu, kysely ja nuorisotyöntekijöiden itse kirjaamat havainnot työvuoroistaan virtuaalisessa nuorisotilassa sekä päivittäin että myös kuukausiraportteina. 3.1 Virtuaalinen nuorisotyö työntekijöiden näkökulmasta Kysely suunnattiin neljän kunnan nuorisotyötä tekeville syksyllä Neljän pääkaupunkiseudun kunnan: Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen, nuorisotyötä tekevät kertovat omasta suhteestaan tieto- ja viestintäteknologiaan ja ottivat kantaa nuorisotyön siirtymisestä verkkoon. Kysely toteutettiin Webropol -ohjelmistolla ajalla Kysymykset laadittiin kolmen eri tiedontarpeen perusteella. Taustamuuttujien tavoitteena oli mahdollistaa vertailut Tilastokeskuksen Kansalaisesta e-kansalainen raportin tuloksiin. Muokkasimme ko. raportin kysymyksiä osioita, joilla halusimme sijoittaa nuorisotyöntekijät suhteessa suomalaisiin ja heidän kokemuksiinsa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä. Kyselyn kolmannen osion tavoitteena oli koota mahdollisimman kattavasti kokemuksia ja näkemyksiä virtuaalisen eli verkossa tapahtuvan nuorisotyön osalta. Osa tämän osion kysymyksistä muokattiin tutkimusryhmämme aikaisemmin toteutetun nuorille suunnatun kyselyn avovastauksien luokitteluun tuottamistamme vastausluokista. 1 Nettiketillä tarkoitetaan tietoverkossa noudatettavia käyttäytymissääntöjä. 5

6 3.1.1 Taustatietoja vastaajista Taulukko 2: vastaajien määrät ja kuntakohtainen jakauma Valid Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Espoo 28 16,9 16,9 16,9 Helsinki ,0 62,0 78,9 Kauniainen 2 1,2 1,2 80,1 Tuntematon 2 1,2 1,2 81,3 Vantaa 31 18,7 18,7 100,0 Total ,0 100,0 Vastausprosentti oli 35 ja korkeimmillaan se oli Vantaalla, jossa noin puolet lomakkeen saaneista osallistui kyselyyn. Koska kyselyllä pyrittiin tässä vaiheessa saamaan hyvinkin alustavaa kuvaa virtuaalisesta nuorisotyöstä, aineisto on analysoitu sellaisenaan. Vastaajista suurin osa oli kenttätyötä tekeviä nuorisotyöntekijöitä (82%), mikä oli tavoitteenakin sillä kysely kohdennettiin erityisesti heille. Helsingin vastaajien osalta joukossa oli myös työnjohtoon (16%) ja hallintoon sekä erityisesti johtoon (2%) kuuluvia vastaajia. Jako työnjohtoon ja hallintoon tehtiin aineistoa luokittelemalla niin, että jos henkilön ilmoittama virkanimike viittasi esimiestehtäviin tai hallintoon, niin ko. vastaajan vastaukset luokiteltiin kyseiseen ryhmään. Koko aineistossa erityisesti Helsingin osalta vastaajissa oli kolmeen eri luokkaan kuuluvia eniten. Taulukko 3: Vastaajien sukupuoli ja työtehtävä 4. Sukupuolesi? Total Mies Nainen Onko kentällä? Kentällä Hallinto Ylempi johto Total Count % within 4. Sukupuolesi? 84,9% 13,2% 1,9% 100,0% Count % within 4. Sukupuolesi? 80,5% 17,7% 1,8% 100,0% Count % within 4. Sukupuolesi? 81,9% 16,3% 1,8% 100,0% Kolmasosa vastaajista oli miehiä (53 vastaajaa) ja kaksi kolmannesta naisia (113 vastaajaa). Suurin osa (85%) miehistä ja (81%) naisista työskentelee nuorisotyössä kentällä. Vain muutama vastaaja edusti johtoa ja työnjohtoa edustaneita vastaajissa oli sukupuolesta riippuen 13-18%:a. Vastaajien voidaan siis katsoa edustavan suhteellisen hyvin juuri konkreettista nuorisotyötä tekeviä. 6

7 Taulukko 4: Vastaajien ikäjakauma Valid Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent ,7 36,7 36, ,1 30,1 66, ,5 17,5 84, ,2 4,2 88,6 60 tai yli 16 9,6 9,6 98,2 alle 20 1,6,6 98,8 Ei vast. 2 1,2 1,2 100,0 Total ,0 100,0 Vastanneista 67 prosenttia kuului vuotiaitten ryhmään. Vain harva vastaajista on yli 50-vuotias. 60 tai yli ryhmään kuuluvista vastaajista 13 oli kentällä nuorisotyössä. Pääsääntöisesti työnjohtoon kuuluvat vastaajat edustivat ikäryhmää vuotiaat Tietotekniset valmiudet ja suhde viestintätekniikkaan vertailua Tilastokeskuksen aineistoihin Tilastokeskus on seurannut suomalaisten kehittymistä viestintävälineiden käyttäjinä monin pitkittäistutkimuksin. Tarkastelemme tässä nuorisotyöntekijöille suunnatun kyselyn vastaajia suhteessa yleiseen tietoyhteiskuntakehitykseen ja erityisesti kehityksen vaiheeseen vuonna Pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin nuorisotyöntekijät vastaajina edustavat tyypillistä suomalaista tietoyhteiskunnan kansalaista? Onko vastaajissa jotain sellaista viestintäteknologian käyttäjinä, joka herättäisi kysymyksiä suhteessa Tilastokeskuksen keräämiin tuloksiin? Kyselyymme vastanneista 86%:lla oli kotona tietokone. Valtaosa (98%) käytti ylipäänsä tietokonetta. Suurimmalla osalla (69%) tietokoneen käyttö on alkanut alle 10 vuotta sitten, mutta kuitenkin niin, että alle viisi vuotta tietokonetta käyttäneitä oli enää 24 % vastaajista. Suurin osa (81%) arveli, että heidän verkkoyhteyksiensä käyttö lisääntyy jonkin verran tai selvästi tulevaisuudessa. Matkapuhelimen käytön arvellaan pysyvän melko ennallaan tai lisääntyvän enää vain jonkin verran (19%) tulevaisuudessa. Pyysimme vastaajia arvioimaan itseään tietokoneen käyttäjänä. Painopiste oli vielä selvästi välttämättömien asioiden hoidon ja surfauksen tasolla. Vain 5 % koki olevansa asiantuntijatasolla ja 25% ilmaisi olevansa aktiivinen harrastaja. 7

8 Nettiä käytetään sähköpostin hoitoon ja erilaisten raha-asioiden ja pankkiyhteyksien käyttöön (n. 90%). Vastaajista 61%:a on myös tehnyt ostoksia verkossa. Chattailu, pelien pelaaminen ja musiikin imurointi on vielä harvojen vastaajien harrastus. Vastaajista noin puolella puolet tietokoneen käyttöajasta kuluu Internetissä. Viikossa tietokoneen parissa kuluu 6-10 tuntia (36%:lla) ja tuntia (16%:lla). Pikaviestimistä tutuimpia ovat MSN Messenger, joka on 91%:lle tuttu. Skype tulee toisena tunnettavuudessaan 53%:lle vastaajista. MSN Messengeriä on käyttänyt (77%) hieman vähemmän kuin minkä sen tuntee yleensä. Noin puolet (48%) vastaajista on käyttänyt myös www-pohjaisia chatteja. Aktiivinen harrastaminen ja asiantuntijuus liittyvät selvästi ikään siten, että nuoret työntekijät ovat myös aktiivisempia tietokoneen käyttäjiä. Internetissä suurin osa vastaajista lähettää viestejä ja liitetiedostoja päivittäin (98%). Neljäsosa on osallistunut keskustelupalstalle tai chattiin (26%) ja kerran pari 27%. Nettiradion kuuntelu, internetpuheluiden käyttäminen, mp3 musiikkitiedostojen lataaminen, vertaisverkkojen käyttö tai verkkoyhteisöin toimintaan osallistuminen on vielä muutaman vastaajan arkea. Ymmärtääksemme paremmin nuorisotyöntekijöiden erilaisia suhtautumistapoja virtuaalisen nuorisotyön erilaisiin tarpeisiin, sisältöihin ja merkityksiin, teimme karkean summamuuttujan, jonka avulla luokittelimme vastaajat kolmeen eri luokkaan: Hyvät, kohtuulliset ja huonot atk-taidot. 60,0% ATK-taidot Huonot atk-taidot Hyvät atk-taidot Kohtuulliset atktaidot Percent 40,0% 20,0% 0,0% Kielteinen suhtautuminen Neutraali suhtautuminen Positiivinen suhtautuminen Suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön Kuvio 2: Erilaisin atk-taidoin omaavien vastaajien suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön 8

9 Hyvät ja kohtuulliset atk-taidot auttavat suhtautumaan neutraalisti tai jopa positiivisesti virtuaalisen työn haasteisiin. Tarkemmassa aineiston tarkastelussa vastaavilla ryhmillä, kohtuulliset ja hyvät atk-taidot, oli myös selvästi halua ottaa ylipäänsä kantaa virtualisoitumiseen liittyviin kysymyksiin, kun taas vastaavasti huonot atk-taidot omaavat valitsivat vaihtoehdon en osaa sanoa tai jättivät vastaamatta. Miehet suhtautuvat kielteisemmin virtuaaliseen nuorisotyöhön; tämä on sukupuoliero eikä johdu erilaisista atk-taidoista, koska niissä miehet eivät ole huonompia kuin naiset, vaan lievästi päinvastoin. Em. löydöksen osalta on vielä mietittävä lisää, miten miehet ja naiset profiloituvat tarkemmissa tarkasteluissa. Naiset vastaavat kyselyssämme miehiä herkemmin en osaa sanoa, mutta silti kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että se, miten tärkeänä teknologiavälitteistä nuorisotyötä pidetään, riippuu ennen muuta arvioijan omista atk-taidoista. Ikä sen sijaan merkitsee sekä kielteisyyttä että huonompia atk-taitoja. Spekuloiden voidaan ajatella, että ilmeisesti kielteisyyden taustalla ovat iän sijasta atk-taidot, koska niiden korrelaatio kielteisyyteen on niin iso. Edelleen voisi miettiä, mitä hyvien atktaitojen taustalla on: kiinnostusta uutuuksiin, etujoukkoon kuulujia muutenkin kuin tietokoneiden tapauksessa jne. Tulevaisuuden trendi on kaiketi se, mitä nämä etujoukkoon kuuluvat vastaavat? Kunnista Espoossa vastaajat olivat positiivisimpia, Vantaalla negatiivisimpia. Vantaalla vastaajilla on myös huonoimmat atk-taidot, Helsingissä taas paremmat kuin Espoossa. Vertaillessamme kyselystämme saamaamme kuvaa Tilastokeskuksen Kansalaisesta e- kansalainen, Tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä raportissa esitettyihin tuloksiin, havaitsimme seuraavaa. Suhteessa Tilastokeskuksen raporttiin vastaajamme ovat keskivertoa selvästi aktiivisempia tietokoneen ja netin käyttäjiä. Sähköposti, ostosten tekeminen netissä, pankkiasioiden hoito ja chattailu olivat ahkerasti käytettyjä palveluita. Ainoastaan verkkopelaamista on harrastettu vähemmän. Vastaajiemme vertailua vuoden 2005 tilanteeseen vaikeuttaa se, että Tilastokeskus on muuttanut luokittelujaan aiempiin vuosiin nähden kuitenkin useimmiten Ei-vastaukset ovat vertailukelpoisia. Kaikkiaan nuorisotyöntekijöiden keskivertoa parempi tietotekninen osaaminen on selvää. Kyselyssämme oli myös joukko avovastauksia, joista kooste: 1. Vastaajista ne, jotka ovat positiivisia ja keillä on hyvät atk-taidot, ovat jo tehneet netissä nuorisotyötä. Mielenkiintoista on myös se, että näillä kokeneilla vastaajilla mikään nettinuorisotyön haittapuoli ei nouse selvästi muiden edelle. Voisi olettaa, että jos joku merkittävä haitta olisi vastaajien tiedossa, sen voisi kuvitella nousevan avovastauksissa esiin. 2. Kun kysytään, uskotko että keskustelusta netissä on ollut nuorelle hyötyä, työtä jo tehneet vastaavat muita enemmän myöntävästi; ei-vastauksia heillä ei ole. 3. Sukupuolten välillä on erona se, että naiset jättävät selvästi miehiä useammin 9

10 vastaamatta. Mistä sitten naisten epävarmuus johtuu, sitä ei osaa sanoa asenneeroko vain vai jotain konkreettisempaa? 4. Vastaajan ikä vaikuttaa: nuoret ovat hanakampia menemään kehitykseen mukaan, mutta muilta osin jättävät selvästi useammin vastaamatta kuin yli 30-vuotiaat epävarmuutta ja kokemattomuuttako? 5. Kuntien välillä ei ole mitään erityisiä eroja, paitsi se, että helsinkiläiset vastaajat jättävät selvästi enemmän ylipäänsä vastaamatta kuin muiden kuntien vastaajat ja helsinkiläiset jäävät muutenkin edistyksen kannalta jälkeen virtuaalisuuden ja teknologian yhdistämisessä? 6. Yleisen suhtautumisen kannalta positiivisimmin suhtautuvat toteavat, että netissä kannattaa jutella samoista asioista kuin kasvokkainkin: nettiin painottuvat puheet eivät heillä nouse esiin kenties, koska nettiä ei pidetä sen kummempana ympäristönä kuin irl-maailmaakaan eli todellisuudessa tapahtuvaa nuorisotyötä. Bar Chart 50 K26. Mitä hyötyä mielestäsi on teknologiavälitteisestä nuorisotyöstä? Count Kentällä Hallinto Onko kentällä? Ylempi johto Ei vastattu Muu - sekalaisia yksittäisvastauksia Netissä kynnys ottaa kontaktia ja puhua vaikeista aiheista on matalampi Näin mahdollistuu kontakti sellaisiin nuoriin, jotka muuten jäisivät nuorisotyön ulkopuolelle On mentävä kehitykseen mukaan ja oltava siellä missä nuoretkin Saadaan nuoret pois netistä ja nettiriippuvuuden riski pienenee Seurata mitä nuoret netissä tekevät ja neuvoa turvallisessa netinkäytössä Kuvio 3: Vastaajien jakautuminen position (kentällä, hallinnossa, johdossa) ja teknologiavälitteisen nuorisotyön suhteen 10

11 Bar Chart Count Kielteinen suhtautuminen Neutraali suhtautuminen Positiivinen Suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön K26. Mitä hyötyä mielestäsi on teknologiavälitteisestä nuorisotyöstä? Ei vastattu Muu - sekalaisia yksittäisvastauksia Netissä kynnys ottaa kontaktia ja puhua vaikeista aiheista on matalampi Näin mahdollistuu kontakti sellaisiin nuoriin, jotka muuten jäisivät nuorisotyön ulkopuolelle On mentävä kehitykseen mukaan ja oltava siellä missä nuoretkin Saadaan nuoret pois netistä ja nettiriippuvuuden riski pienenee Seurata mitä nuoret netissä tekevät ja neuvoa turvallisessa netinkäytössä Kuvio 4: Suhtautumisen (kielteisestä positiiviseen) suhde teknologiavälitteiseen nuorisotyöhön Positiivinen suhtautuminen virtuaaliseen nuorisotyöhön tuo mukanaan selvemmin näkemyksen siitä, että virtualisoituminen voisi parantaa perinteisen nuorisotyön ulkopuolelle jäävien nuorien mahdollisuuksia nuorisotoimen kontakteihin. Samoin nettiriippuvuuden pohtiminen tulee aiheena esiin rohkeammin kuin virtuaaliseen nuorisotyöhön negatiivisesti suhtautuvilla. Edellä esitetyt karkeat jaottelut luovat tässä tutkimuksen vaiheessa vasta alustavia ajatuksia siitä, millaisia mahdollisia oletuksia ja todellisuuden ryhmiä saattaisi löytyä sekä nuorisotyötä tekevien että toisaalta nuorisotyön kehittyvien muotojen välisistä suhteista. 4 Virtuaalisoituvat vuorovaikutuspalvelut nuorten palveluissa: case - Netari Nuorten kanssa tehtävässä ammattityössä on pikkuhiljaa herätty muutokseen nuorten lisääntyneestä tarpeesta kohdata ammattilaisia vuorovaikutteisten palveluiden välityksellä. Myös erilaisissa järjestöissä, kuten Pelastakaa Lapset ry:ssä, Elämä on parasta huumetta ry:ssä ja Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on kiinnostuttu virtuaalisten vuorovaikutuspalveluiden tarjoamasta mahdollisuudesta kohdata nuori erilaisilla virtuaalisilla areenoilla. Tämän tutkimuksen kohteena on nimenomaan, miten 11

12 nuorten kanssa tehtävän ammattityön tekeminen muuttuu ja on jo muuttunut sopeutuessaan tähän murrokseen. Erityisesti nuorisotiedotus on ollut raivaamassa tietä verkon hyödyntämiseksi nuorisotyössä: hahmottelua on tehty jo 1990-luvulla (Kansalaiskasvatuksen keskuksen vuosikirja 1991). Lisäksi nuorille tarjotaan erilaisilla vaikuttamiseen kannustavilla virtuaaliareenoilla osallistumisen mahdollisuuksia. Tiedottamisen, offline -neuvonnan (ei reaaliaikainen, esim. virtuaaliset kysymys- ja vastauspalstat) ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisäksi nuorille on tarjolla moninaisia mediapajoja, joissa ammattilaiset opastavat ja tarjoavat nuorille mahdollisuuksia kehittää omia mediataitojaan (esim. Hattutehdas Helsingissä). Pääkaupunkiseudun nuorisotyö verkossa -projektin puitteissa tehdään nuorisotyötä nuorten suosimassa Habbo Hotetellin 2 verkkoyhteisössä. Nuorisotyö Habbo Hotelin Netari -nuorisotilassa on reaaliaikaista niin sanottua online-nuorisotyötä ja eroaa tältä osin kysymys-vastaustyyppisistä, sekä muista edellä esitetyistä verkossa tapahtuvista nuorisotyön muodoista. Nuorten valmiisiin yhteisöihin jalkautumisen lähtökohdista nuorisotyö muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi ja sitä voidaan rinnastaa perinteisen nuorisotyön luokituksissa etsivän nuorisotyön kanssa (vrt. Kemppinen 1999, 39). Reaaliaikainen ja vuorovaikutteinen nuorten valmiissa verkkoyhteisöissä tapahtuva online-nuorisotyö sulkee sisäänsä kaikki edellä mainitut verkossa tapahtuvan nuorisotyön muodot: tiedottamisen, mediakasvatuksen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kasvattamisen. Näiden lisäksi online-nuorisotyö kiinnittyy nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, sillä aktiiviset nuorten löytävät helposti suoraan tiedottamiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen kiinnittyvät verkossa tapahtuvan nuorisotyön muodot (vrt. Quan-Haase & Wellman 2002). Nuorten yhteisöissä tehtävässä online-nuorisotyössä on tehty kynnys kohdata nuorisotyöntekijä mahdollisimman matalaksi. Näin tavoitettaan myös sosiaalista vahvistamista tarvitsevia nuoria, jotka eivät aktiivisesti hakeudu nuorisotyön tarjoamien palveluiden äärelle Tällainen nuorten kanssa tehtävä työ kiinnittyy vahvasti virtuaalisiin vuorovaikutuspalveluihin, joita tarkastellaan tässä tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa työntekijöiden näkökulmasta. Virtuaalisen Netari -nuorisotilan suosio on ollut valtava: yksittäisiä kävijöitä oli vuonna 2005 yhteensä Konkreettisena osoituksena virtuaalisen nuorisotilan suosiosta on, että sisäänpääsyä tilaan joutuu lähes aina jonottamaan. Ainoastaan tietty määrä nuoria pääsee kerrallaan sisään. Näin varmistetaan, että paikalla olevat nuorisotyöntekijät ehtivät rauhassa keskustella kaikkien halukkaiden kanssa. Huone tyhjennetään puolen tunnin välein, jotta kaikki halukkaat pääsevät käymään nuorisotilassa. Habbo Hotelissa toimivan netari -nuoristotilan toiminta on sosiaalista, vuorovaikutteista ja henkilökohtaista. Virtuaalinuorisotalossa keskustellaan reaaliaikaisesti ryhmissä, mutta nuori voi halutessaan keskustella nuorisotyöntekijän kanssa myös kahden kesken ilman, että kukaan muu pystyy seuraamaan keskustelua. Olennaista toimivan sosiaalisen suhteen 2 Sulake Corporation omistama Habbo Hotel on yli 13-vuotiaille nuorille suunnattu verkkopelimaailma. 12

13 muodostumiselle on, että hahmojen takana toimivat oikeat persooniltaan tunnistettavissa olevat nuorisotyöntekijät Virtuaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen Teknologiavälitteisten kommunikointitaitojen harjaannuttaminen on haaste virtuaalisessa nuorisotalossa työskenteleville nuorisotyöntekijöille: kyse on tässä tapauksessa nuorisotyön ammattilaisten omista mediataidoista. Tulkinnan välineet eivät ole teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa yhtä kehittyneitä kuin reaalimaailman kohtaamisissa. Nuorisotyöntekijät korostavat ryhmähaastattelussa kuinka nuoret ovat virtuaalimaailmassa kärsimättömiä ja haluavat vastauksen työntekijöiltä nopeasti. Usein nuoret myös puhuvat päällekkäin, joka vaikeuttaa vastaamista. Nuorisotyöntekijät nostavat ryhmähaastattelussa esiin myös väärin tulkinnan ongelman virtuaalisilla areenoilla tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, varsinkin silloin kun työtahti on kiivasta. Kommunikointi kehittyy kuitenkin koko ajan: jos halutaan lähestyä jotain uutta oli uusi asia sitten antropologisesti kiinnostava heimokulttuuri tai jokin moderni nuorten alakulttuuri täytyy ensin oppia tunnistamaan kulttuurin tavat, tottumukset ja merkkijärjestelmät joiden varassa kommunikointi tapahtuu. Osittain teknologiavälitteisten kommunikointimenetelmien kehittymättömyyteen, mutta myös tietoverkon luonteeseen liittyy voimakas läsnäolon vaatimus, joka on nuorisotyöntekijöiden mukaan jopa voimakkaampaa kuin perinteisellä nuorisotalolla. Nuorisotyöntekijät painottavat rauhallisten työskentelyolosuhteiden tärkeyttä silloin kun nuoria ja nuorten ryhmiä kohdataan virtuaaliareenoilla. Rauhallisuus liitetään sekä fyysiseen työskentely-ympäristöön että virtuaaliympäristöön: samaan aikaan ei voi tehdä työtä ja olla läsnä sekä periteisessä nuorisotalossa että virtuaalisessa nuorisotalossa. Työskentely virtuaalisessa nuorisotalossa on usein levotonta: nuoret saattavat huutaa, idlata 4, floodata 5 ja kiroilla. Osa nuorten häiriköimisestä on samanlaista kuin perinteisellä nuorisotalolla. Keinot puutta häiriökäyttäytymiseen ovat kuitenkin erilaiset virtuaalisessa ympäristössä. Työntekijät voivat huomauttamisen ja juttelun lisäksi käyttää erilaisia valvontatyökaluja kuten antaa hahmolle varoitus, potkia häiriköivä hahmo ulos huoneesta, tyhjentää koko huone tilanteen rauhoittamiseksi, hiljentää hahmo (:shutup x) tai jopa antaa porttikielto jatkuvasti häiriköivälle nuorelle. Työntekijöiden päiväkirjamerkintöjen mukaan erilainen häiriökäyttäytyminen on erityisen rasittavaa ja stressaavaa. Sekä työ hyvinvoinnin että asiakkaiden viihtyvyyden kannalta olisikin tärkeää tutkia ja kehittää edelleen keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Toisaalta työntekijät nostavat ryhmähaastattelussa esiin nettiketin eli tietoverkossa noudatettavien käyttäytymissääntöjen opettamisen tärkeyden. Myös 3 Esimerkiksi MUD (Multi User Dungeons) roolipelien ja muiden verkkopelien suosiota on perusteltu sillä, että ihmiset haluavat pelata nimenomaan toisiaan eivätkä konetta vastaan (vrt. Utz 2000). 4 Olla hiljaa/ei puhu tai kerro itsestään mitään 5 Toistaa samaa riviä monta kertaa 13

14 nuoret itse korostivat haluavansa jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa virtuaalimaailman säännöistä (Sihvonen 2006) Anonymiteetti: uhkat ja mahdollisuudet Tietoverkossa on mahdollista toimia anonyymisti, joka on herättänyt monenlaista keskustelua. Anonyymisyys verkkomaailmassa mahdollistaa erilaisten identiteettien kokeilemisen. Verkossa voi kokeilla sellaisia identiteettejä, joita ei muuten tulisi kokeilleeksi. Jotkut tutkijat ovat esittäneet huolensa identiteettien hajoamisesta virtuaalimaailmassa (Näre & Oksanen & Levä 2003; Näre & Oksanen 2006). Nuoruuteen kuuluu roolien hakeminen ja kokeileminen ja siihen turvalliset virtuaalitilat sopivat mainiosti. Oleellista onkin, saako nuori tukea identiteetin kokeilussa, tai siinä tilanteessa, jos jokin rooleilla pelaamisessa menee vikaan. Netarin kaltaiset virtuaalitilat sopivat tällaiseen turvallisen ja ohjattun kokeilun alustaksi mainiosti. Anonyymisyys mahdollistaa myös kokonaan uudenlaisen vuorovaikutuksen työntekijän ja nuoren välillä. Nuorisotyöntekijöiden mukaan nuoret tulevat virtuaalimaailmassa juttelemaan sellaisista asioista, joista perinteisellä nuorisotalolla voisi olla vaikea keskustella: anonyymisyys vähentää riskejä, joita kipeistä asioista keskusteleminen muuten sisältää. Työntekijöiden mukaan nuorten yksilöllinen tukeminen on virtuaalisilla areenoilla näin jopa helpompaa kuin perinteisellä nuorisotalolla: asiaan päästään paljon nopeammin. Nuorisotyöntekijät korostavat ryhmähaastattelussa myös, että verkkoympäristö on usein tasa-arvoisempi: ujompikin uskaltaa avatar-hahmon takaa ilmaista mielipiteensä tai kertoa vaikeista asioista. Nuorille tekemämme kyselyn tulosten mukaa osalle nuorista virtuaalinen Netarinuorisotila on nimenomaan ongelmista keskustelemisen areena. Nämä nuoret suhtautuvat myös muita nuoria kielteisemmin miitteihin eli IRL (In Real Life) tosielämän tapaamisiin: 23 % nuorista, jotka eivät halua tavata nettituttujaan kasvotusten haluavat puhua ongelmistaan (vrt. muut 9 %). (Sihvonen 2006). Anonymiteetti tarjoaa nuorille mahdollisuuden ja suojan, jota ilman vaikeista asioista ei välttämättä uskallettaisi kertoa ammattilaisille. Anonymiteetti tuo myös haasteita auttamistyöhön. Nuorisotyöntekijöiden kokemuksen perusteella erityisen vaikeissa ongelmatilanteissa anonyymisyyden sietäminen voi olla vaikeaa: mistä tietää, että apu on mennyt perille? Vaikeita auttamistilanteita (esimerkiksi nuoren itsemurha-ajatukset) varten tarvitaankin kunnollista työnohjauksen suunnittelua ja kehittämistä. Työntekijöillä tulee olla kunnolliset jatko-ohjaus menetelmät, yhteistyökanavat muiden nuorten kanssa tekemisissä olevien viranomaisten kanssa ja välitön vertaistuki tilanteen purkua varten. Anonymiteetti liitetään yleensä luottamukseen. Ajan kanssa kehittynyt luottamus toisiin yhteisöissä toimijoihin ei ole merkitsevää virtuaalisen yhteisön kannalta, vaikka se muussa elämässä sitä onkin (Kosonen 2004, 4-8). Verkon yhteisöissä voi toimia ja viihtyä myös ilman luottamuksellista suhdetta (ks. myös Blanchard ja Markus 2002, 8). 14

15 Toisaalta nuorten täytyy pysytä luottamaan, että keskustelukumppanina virtuaalisella auttamis- tai neuvonta-areenalla on luotettavia ammattilaisia. Myös nuoret nostivat kyselyssä esiin luottamuksen (Sihvonen 2006): Minua koskevista henkilökohtaisista asioista, koska tiedän heidän olevan aikuisia ja luotto henkilöitä [nuoren vastaus kysymykseen mistä asioista haluaisi jutella virtuaalisessa nuorisotilassa] Nuorisotyöntekijöiden mukaan luottamussuhdetta ei virtuaalisessa auttamispalvelussa kuitenkaan tarvitse luoda samalla tavalla kuin nuorisotalolla työskennellessä: nuoret tulevat puhumaan ongelmistaan suoremmin. Luottamus onkin tärkeää silloin kun halutaan muodostaa pysyvä ja toimiva sosiaalinen suhde (vrt. Siisiäinen 2003, 204). Nuorisotyöntekijöiden mukaan Netari-nuorisotilassa käy yhä enemmän samoja vanhoja vakiokävijöitä. Vuorovaikutus näiden nuorten kanssa on toisenlaista kun kertaluonteinen auttamistyö. Nuorisotyön tavoitteena on myös liittää virtuaalikohtaamisessa tavatut nuoret IRL-tapaamisiin ja kasvattaa näin nuorten osallistumismahdollisuuksia. Tällöin luottamuksen rakentaminen saa jälleen aivan uuden arvon, jotta nuorten kanssa tehtävä työ voisi jatkua virtuaalimaailman ulkopuolella Työhyvinvointi virtuaalisissa vuorovaikutuspalveluissa Teknologia ja tekniset vuorovaikutusvälineet tuovat työn tekemiseen uusia elementtejä joiden kanssa toimiminen ei aina suju ongelmitta. Nuorisotyöntekijöiden päiväkirjamerkintöjen perusteella teknisten välineiden toimivuus on olennaista työn sujuvuuden kannalta. Työntekijöiden stressi lisääntyy jos tekniset ongelmat häiritsevät liian usein työntekoa. Toimivat tekniset välineet ovatkin avainasemassa työ hyvinvoinnin säilyttämisessä. Nuorisotyöntekijät korostavat ryhmähaastattelussa koulutusmahdollisuuksien lisäämistä: työn kehittämiseen pitäisi jäädä tarpeeksi aikaa ja siihen tulisi saada oikeanlaista opastusta. Ryhmähaastatteluissa tuotiin voimakkaasti esiin myös kaikkialle työelämään levinnyt tulospalkkaus sekä ammattityön projektiluonteisuuden kasvaminen. Työntekijät kokevat erilaiset mittarit ja mittaamiset sinänsä tärkeäksi ja hyödylliseksi, mutta epäilevät että määrällisillä mittareilla mitatusta tuloksellisuuden näyttämisestä ja erilaisten työmuotojen vertailusta on tullut itsetarkoitus työn laadun kustannuksella. Työn projektiluonteisuus sitä vastoin tekee työstä näköalatonta ja kiireellistä. Erilaisissa työryhmissä kiertäminen ja vastuun jakautuminen monien tahojen kesken lisää yksilöllisen työn määrää, ja tehtävien priorisointi jää yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Tutkijat ovatkin alkaneet käyttää nuorisotyöntekijöiden kuvaamasta tilanteesta nimitystä projektiyhteiskunta (Rantala & Sulkunen 2006). Netari-nuorisotilassa toimivien nuorisotyöntekijöiden mukaan suurimpana haasteena on rakentaa toimiva ja selkeä verkkotyön malli, johon uusien työntekijöiden olisi helppo 15

16 tulla mukaan. Tällaisen mallin rakentaminen voisi olla mahdollista lisääntyvän tutkimustiedon avulla, Lisäksi verkossa tehtävää nuorisotyötä pitäisi nuorisotyöntekijöiden mukaan saada nykyistä paremmin yhdistettyä alueellisen nuorisotyön välineeksi. Voidaan myös kysyä, murtaako nuorten kanssa tehtävän ammattityön virtualisoituminen perinteisiä kuntarajoja? Kenen tehtävä on auttaa ja opastaa nuoria virtuaaliareenoilla joissa esiintyvät nuoret ovat kotoisin ympäri Suomea ja jopa maailmaa. Onko yhteistyö kuntien välillä mahdollista vai olisiko jokin yksityinen taho virtuaalisten vuorovaikutuspalveluiden tarjoajana ja koordinoijana parempi ratkaisu? Teknologiseen vuorovaikutukseen kiinnittyvässä nuorten kanssa tehtävässä työssä nousee haasteeksi vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja sosiaalisuuden kehittäminen sekä haaste toiminnan kiinnittämiseksi reaalimaailmaan (ks. Kotilainen & Sihvonen 2006). Keräämämme aineiston pohjalta tutkimuksen kohteeksi nousevat myös monenlaisia ammattityöhön liittyvät uudenlaisia vaateita ja taitoja. Perinteinen kasvokkainen työskentely muuttuu: chat, irc, pelillisyys, anonymiteetti, luottamuksen synnnyttäminen ja ylläpito, monen samanaikaisen kanavan hallinta (kommunikointi puheen, kirjoittamisen, ryhmän tapaamisen jne.) välillä lisääntyy. Työn henkiset ja ergonimiset vaatimukset muuttuvat ja uusia rasittavuustekijöitä kehittyy koko ajan uusin kombinaatioin. Muutos on erittäin merkittävä. Virtuaalisen nuorisotyön kehittämisen tarpeesta on keskusteltu pääkaupunkiseudulla jo vuosia. Neljän kunnan yhteistönä on kehitetty toimintaa ja lisäksi konkreettista nuorisotyötä verkossa habbo hotellin osaksi. 5. Yhteenveto Edellisissä hankkeissa toteuttamamme laaja nuorille suunnattu kysely tuotti paljon tietoa nuorten tarpeista ja odotuksista koskien virtuaalisia vuorovaikutuspalveluita. Tässä esitutkimuksessa kerättävää ja analysoitavaa työntekijänäkökulmaa voidaan jatkossa verrata asiakkaiden eli nuorten näkökulmaan. Kohtaavatko työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeet ja odotukset ja toisaalta, millaisia odotuksia ja tarpeita työntekijät liittävät tässä murroksessa omaan työyhteisöön, työorganisaatioon ja työhyvinvointiin? Samoja haastateltavia tullaan käyttämään myös varsinaisessa tutkimushankkeessa, jossa näkökulmaa työn muutoksesta syvennetään edelleen esikartoituksissa nousseiden teemojen viitoittamana. 16

17 Lähteet Blanchard, Anita & Markus, Lynne M. (2002): Sense of Virtual Community Maintaining the Experience of Belonging. Proceedings of 35 th Hawaii International Conference on System Sciences. FENIX - Vuorovaikutteinen tietotekniikka teknologiaohjelma. Verkossa: Viitattu Heiskanen, Ilkka ja Mitchell, Ritva (1985): Lättähatuista punkkareihin: suomalaisen valtakulttuurin ja nuorisokulttuurin kohtaamisen kolme vuosikymmentä. Helsinki: Otava. Internet Trackin Internetin käyttö Suomessa Helsinki: Taloustutkimus Oy. pgid=45. Viitattu Kangas, Sonja (2002): Koulu muuttaa tietotekniikan imagoa. Teoksessa Smeds, Riitta & Kauppinen Kaisa & Yrjänheikki, Kati & Valtonen, Anitta (toim.): Tieto ja tekniikka missä on nainen? Helsinki: Tekniikan akateemisten liitto TEK. Kansalaiskasvatuksen keskuksen vuosikirja 1991: Nuorisotiedotus. Helsinki: Kansalaiskasvatuksenkeskus ry. Kemppinen, Pertti (1999): Nuoriso Nuorisotyön käsikirja. Vantaa: Kannustinvalmennus P. & K. Oy. Kosonen, Miia (2004): Teknologiavälitteiset yhteisöt, yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma kokemuksia nettiheimoudesta. Nuorisotutkimuspäivät, Helsinki Kotilainen, Sirkku, Sihvonen, Ella (2006): Tietoverkko osallisuutta tukevana nuorisotilana. Teoksessa Merja Kylmäkoski (toim.): Nuorten tilat. Humak julkaisusarja. Jyväskylä. Tulossa syksyllä Levä, Ilkka, Näre, Sari & Oksanen, Atte (2003): Nuorten yksilöllisyyden hajoaminen; teknologisoitumisen riski jälkitraumaattisessa yhteiskunnassa. Teoksessa Sonja Kangas & Tapio Kuure (toim.): Teknologisoituva nuoruus, Nuorten elinolot -vuosikirja, vol. 3. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto & Stakes. Montgomery, Kathryn, Gottlieb-Robles, Barbara & Larson, Gary O. (2004): Youth as E- Citizens: Engaging the Digital Generation. Center for Social Media. School of Communication in American University. Saatavilla www-muodossa <http://www.centerforsocialmedia.org> Myllyniemi, Sami, Gissler, Mika & Puhakka, Tiina (2005): Kuluttava nuoruus tilastoina. Teoksessa Autio, M. & Paju, P. (toim.): Kuluttava nuoruus. Nuorten elinolot vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja

18 Nurmela, Juha, Parjo, Lea & Sirkiä Timo (2006): Kansalaisesta e-kansalainen. Tilastotutkimuksen tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Katsauksia 2006/1. Näre, Sari & Oksanen, Atte (2006): Lapset pelissä. Virtuaaliviidakon ansat. Jyväskylä: Minerva Kustannus. Quan-Haase, Anabel & Wellman, Barry (2002). Capitalizing on the Net: Social Contact, Civil Engagement and Sense of Community. Teoksessa Wellman, Barry and Haythornthwaite, Carolide (toim.): The Internet in Everyday Life. Oxford: Blackwell. Rantala, Kati & Sulkunen, Pekka (toim.) (2006): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus. Sihvola, Sebastian (2005): Netari.fi. Nuorisotyö Habbo Hotellissa. Nuorisoasiankeskuksen julkaisuja 2005 (1). Helsinki: Nuorisoasiainkeskus. Sihvonen, Ella (2006): Nuorisotyötä Habbo Hotellissa nuorten näkökulmasta. Julkaisematon Virtahepo-hankkeen raportti Siisiäinen, Martti (2003):Yksi käsite, kaksi lähestymistapaa: Putnamin ja Bourdieun sosiaalinen pääoma. Sosiologia 40:3, Siurala, Lasse (2004): Changing Forms of Participation. CIRCLE round table meeting on youth culture, Barcelona December Tiivistelmä verkossa: barcelona.doc?phpsessid=e26cfd065367fbe03. Viitattu Tapscott, Dan (1999). Growing up Digital.The Rise of the Net Generation. McGraw-Hill Companies. Utz. Sonja (2000): Social information processing in MUDs: The development of friendship in virtual worlds. Journal on Online Behavior, 1(1). 18

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi Kanuuna-ajot 31.10.2012 Marika Westman Nuorisotalojen verkkotyö Helsingissä Verkkonuorisotyö alueellisilla nuorisotaloilla: Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Koonti ryhmätöiden tuloksista / Tampere

Koonti ryhmätöiden tuloksista / Tampere Koonti ryhmätöiden tuloksista / Tampere 26.10.2009 Kanuuna verkosto / nuorisotalotyön 1. Tilatyö muuttuvassa yhteiskunnassa Ryhmä 1a Ryhmä 1a Kaupunkien + alueiden erilaiset lähtökohdat (ja tarpeet) Erilaiset

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

INTERNETIN KÄYTTÖ KUN- NALLISESSA NUORISOTYÖSSÄ

INTERNETIN KÄYTTÖ KUN- NALLISESSA NUORISOTYÖSSÄ LOPPURAPORTTI INTERNETIN KÄYTTÖ KUN- NALLISESSA NUORISOTYÖSSÄ Korkeakouluharjoittelija Sylvia Hyry Syyskuu 2013 SISÄLLYS KYSELYN TOTEUTTAMINEN... 2 TAUSTAMUUTTUJAT... 2 TULOKSET... 4 Asenteet ja käsitykset...

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu Sosionomi amk 20.12.2010 TIIVISTELMÄ Kohderyhmäanalyysi tarkoituksena oli internetkyselyn avulla tuottaa uutta tietoa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto Päijät-Hämeen maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto Päijät-Hämeen maakuntatutkimus Euroopan komission Suomen-edustusto Päijät-Hämeen maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 1..01 1 Huhtikuu 01 Taloustutkimus Oy, T31, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot