VERSIO RAADEN HAMMAS PÄÄKONTTORIN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERSIO 15.8.2014 RAADEN HAMMAS PÄÄKONTTORIN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 1976-2014"

Transkriptio

1 VERSIO RAADEN HAMMAS PÄÄKONTTORIN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

2

3 RAADEN HAMMAS NESTEEN PÄÄKONTTORIN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Marja-Riitta Norri Helsinki SISÄLLYSLUETTELO POHJOLAN ÖLJYSHEIKKI* JA KANSALLINEN ÖLJYNJALOSTUS 8 ESPOO JALOSTAA TONTTIMAAN 12 NESTE RAKENTAA UUDEN PÄÄKONTTORIN 12 SINIVALKOINEN SUOMALAINEN TORNI? 15 KELLARISTA KATTOTERASSILLE TOIMITALON TILAT 20 PALKITTU RAKENNE 34 TORNI SAA VIHDOIN NAAPURIT, NESTE LAAJENEE 41 LÄHTEET 43 KIRJOITTAJA 44 LIITE 1: Rakennusaikaiset muutokset LIITE 2: Käytön aikaiset muutokset LIITE 3: Sisätilat 2014 LIITE 4: Rakennuksen kunto 2014 Kehittäjäryhmän raportti

4

5 Espoon Keilaniemeen, metsäisen Keilalahteen kurkottavan niemen kainaloon rakennettiin Nesteen torni yhtiön pääkonttoriksi vuosina Toimitusjohtajan mukaan Raaden hampaaksi nimetty, 22-kerroksinen ja 84 metrin korkuinen torni oli valmistuessaan ja pitkään sen jälkeen Suomen korkein rakennus. Vasta vuonna 2006 sen ohitti asuintorni Cirrus (87,5 m) Helsingin Vuosaaressa, kuluvana vuonna 2014 valmistuva Tampereen Tornihotelli (88 m) ylittää molemmat. Korkeasta rakentamisesta on 2000-luvulla tullut yleismaailmallinen ilmiö ja lähivuosina sekä Keilaniemeen että muualle on toteutumassa entistä mittavampia hankkeita. Nesteen torni oli korkean rakentamisen edelläkävijä Suomessa vuosikymmeniä ennen kuin vastaavia hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan laajemmin. Rakennukselle valittu tontti pääkaupungin ja Espoon rajalla oli aikoinaan syrjäinen. Keskeisemmällä paikalla vastaava hanke olisi epäilemättä kohdannut kiivaampaa vastarintaa. KYLÄ, KARTANO JA KAUPUNGINOSA Keilaniemi on kautta aikojen ollut osa Otaniemeä. Lähialueelta, Hagalundin pellosta, on löydetty varhaisia merkkejä ihmisen toiminnasta: 4000 vuotta vanha kivikirveen terä ja soikea tuluskivi, joka on peräisin vuoden 400 tienoilta. Otaniemi oli 1400-luvulla verolukujen perusteella kolmen talon muodostama kylä. Vanhimmat kartat alueesta ovat vuosilta 1692 ja 1706, molemmat lääninmaanmittari Samuel Brotheruksen laatimia. Otaniemen tila kuului jo 1700-luvun puolivälissä Espoon suurimpiin. Laajimmillaan se käsitti Otaniemen ja Keilaniemen lisäksi nykyisen Tapiolan, Westendin, Hakalehdon, Suvikummun ja Karhusaaren eli 785 ha:n maa-alueen. Alue oli kuitenkin eristynyt. Talvitiesesongin ulkopuolella Helsinkiin oli pitkä matka ja rospuuttoaikana yhteydet miltei poikki. Alueen omistajia olivat von Wrightit, von Numersit, Sinebrychoffi t ja Grahnit. Hagalund-Otaniemi nousi kukoistukseen Sinebrychoffi en aikana , jolloin Hagalundista tuli yleisnimi koko tilalle. Paul Sinebrychoff kehitti Helsingin Bulevardilla sijaitsevasta olutpanimosta suuryrityksen ja kartanosta oman aikansa mallitilan. Metsiä, viljelyksiä ja karjaa hoidettiin hyvin; lehmiä oli 92, ja ne saivat panimon olutmäskiä syödäkseen. Runsas palveluskunta piti hyvää huolta puutarhoista kasvihuoneineen ja satoine omenapuineen. Tilaan kuului myös englantilaistyylinen puisto. Lehmus- ja vaahterakujasta, joka aikoinaan johti Karhusaaresta Sinebrychoffi n huvilasta Otsonlahdelle, on jäljellä vain katkelmia Aalto-yliopiston alueella. Liikenneyhteydet paranivat: Hietalahteen kuljettiin omalla Haga-höyrylaivalla, jonka laituri sijaitsi nykyisen Lehtisaaren sillan kohdalla. Anna Sinebrychoff perusti Otaniemeen ruotsinkielisen kansakoulun 1878, järjestettyään jo sitä ennen opetusta alueen lapsille. Keilaniemi ei kuulunut kartanon viljelysmaihin vaan oli pääasiassa metsää ja avokalliota. Paul Sinebrychoffin hyvän tilanhoidon tuloksena Keilaniemessä kasvoi luvuilla komeaa sekametsää, suuria mäntyjä ja koivuja. Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettiin Helsingin ympärille maarintama, jonka länsilohkon tykkiasemien linnoitusvyöhyke kulki tilan läpi. Vuoden 1922 testamentilla alue jaettiin kahtia. Osuus, johon Keilaniemi kuului, siirtyi 1930-luvulla Kansallispankin omistukseen. Espoossa käynnistyi tonttien kaavoitus ja asuntoalueiden kehittäminen. Vuonna 1937 valmistunut Jorvaksentie rikkoi Karhusaaren huvilan yhtenäisen kokonaisuuden, mutta paransi olennaisesti yhteyksiä Helsingin ja Espoon välillä. Samoihin aikoihin Kansallispankki teetti Jorvaksentieltä Otaniemeen Lomakylän tien. Kansallispankin henkilökuntaa varten oli rakennettu myöhemmän Nesteen tornin tienoille kuuden hehtaarin viikonloppumaja-alue, joka käsitti 50 pientä Aarne Ervin suunnittelemaa mökkiä. Mökit purettiin Alvar Aalto luonnosteli Stiftelsen för Åbo Akademin toimeksiannosta vuonna 1956 asuinkerrostaloja Hanasaareen, Karhusaareen ja Keilaniemeen, viimeksi mainittuun oli sijoitettu 10 pistetaloa; suunnitelma ei edennyt. Keilaniemen kärjessä on edelleen Kansallispankin rakennuttama, Ervin suunnitelema kasino ja kurssikeskus ( , laajennus Cultor Oy:n pääkonttoriksi 1999, SARC Oy). Otaniemen kartano puolestaan purettiin Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen tieltä Lomakylän tie muuttui uudelleen linjattuna Karhusaarentieksi ja sen länsipuolelle rakennettiin Tapiolan itäisen lähiön jatkeeksi vuosina Itärannan alue, arkkitehteina Aalto, Aulis Blomstedt ja Ervi. Vuonna 1961 alettiin Jorvaksentiestä rakentaa Länsiväylää, joka saavutti Haukilahden liittymän vuonna

6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN MATALA SILUETTI Helsingin seudun kaupunkirakenne on edelleen pääosin horisontaalinen: matalan siluetin yläpuolelle nousevat perinteisesti lähinnä kirkontornit ja korkeat savupiiput. Suomalainen arkkitehtuuri tuli 1950-luvulta lähtien tunnetuksi hienovaraisen luontosuhteen ansiosta, ja Alvar Aalto ehdotti puunlatvojen yläpuolelle nousevien rakennusten suunnittelijoilta vaadittavaksi erityislisenssiä. Tornimaisia rakennuksia eli sen ajan mittapuun mukaan pilvenpiirtäjiä on kuitenkin aika ajoin luonnosteltu osaksi Helsingin kaupunkirakennetta 1920-luvulta lähtien. rakennusten madaltuminen. Vuonna 1970 arkkitehtuuri oli kuitenkin kriisissä karun elementtitekniikan määritellessä uudistuotannon muodonantoa. Kompensaatiota pyrittiin saamaan aikaan mittakaavan keinoin, pitämällä rakennusmassat mahdollisimman pieninä ja matalina. Oiva Kallion Töölönlahti-suunnitelmaa havainnollistavassa Elsi Borgin piirustuksessa (1927) korkeiden talojen rivi kehystää nelikaistaisella kaupunkibulevardilla ruuhkassa jonottavia autoja ja taivaalla pörrääviä lentokoneita. Stockmannin tavaratalon suunnittelija Sigurd Frosterus kaavaili Argoksen talon paikalle 17-kerroksista pilvenpiirtäjää (1922). Väinö Vähäkallio luonnosteli Suomi-Filmi Oy:n toimeksiannosta samoin 17-kerroksista tornia nykyisen Akateemisen Kirjakaupan paikalle (1928). Etenkin viimeksimainitusta käytiin kiivasta keskustelua julkisuudessa luvun tornisuunnitelmista valmistui vain 14-kerroksinen Hotelli Torni (Jung & Jung, ), sekin ilman vahvistettua rakennuslupaa. Osasyynä hankkeiden hiipumiseen oli Wall Streetin pörssiromahduksesta alkanut maailmanlaajuinen lama. Toisen maailmansodan jälkeen rakennetut yksittäiset tornitalot olivat kerrosluvultaan maltillisia (Helsingissä esimerkiksi Autotalot ja Hakan pistetalo Mäkelänkadun ja Hämeentien kulmassa, Tapiolassa Mäntytorni ja Taskumatit). Erik Kråkströmin toimisto luonnosteli 1960-luvulla Helsinkiin Wärtsilän Kone ja Silta-kortteliin tornimaisia rakennusmassoja, joista madallettuina kehittyi Merihaka luvulta lähtien yksittäisiä torneja kaavoitettiin ja rakennettiin maamerkeiksi uusiin kaupunginosiin ja lähiöihin (Itäkeskuksen torni, Vuosaaren Cirrus, Ruoholahden Itämerentori, Hakunilan toteutumaton torni), kun taas 2000-luvulla torneja ryhmitellään keskittymiksi (Kalasatama, Keski-Pasila, Keilaniemi) sopivan matkan päähän ydinkeskustasta. Viimeksimainittujen edelläkävijä on 1960-luvun alkupuolella toteutettu Pihlajamäen pistetalojen ryhmä (Lauri Silvennoinen). Tämän päivän ilmiö on useiden vireillä olleiden tornihankkeiden pysähtyminen tai 6

7

8 POHJOLAN ÖLJYSHEIKKI* JA KANSALLINEN ÖLJYNJALOSTUS Neste Oy perustettiin 1948 turvaamaan Suomen öljynhuoltoa. Yhtiö oli alusta pitäen valtion omistama. Perustajiin kuului Uolevi Raade, entinen kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston ylijohtaja, vahvana työparinaan pääministeri, sittemmin presidentti Urho Kekkonen. Yhtiö rakensi öljynjalostamot Naantalin Tupavuoreen (1956) ja Porvoon Sköldvikiin (1965). Raade johti Nestettä alusta lähtien ensin ylijohtajana ja sittemmin toimitusjohtajana ( ), ja kehitti Nesteestä Suomen suurimman yhtiön. Neste Oy:llä oli vuoden 1970 lopulla suunnitelma kolmannen öljynjalostamon perustamisesta Hangon lähelle Lappohjaan, mutta Helsingin yliopisto, jonka Tvärminnen eläintieteellinen asema on merkittävä tutkimuskeskus koko Itämeren alueen kannalta, vastusti hanketta voimakkaasti. Uuden jalostamon paikaksi oli ehdolla myös Pyhämaa, mutta lisäkapasiteetti toteutettiin lopulta laajentamalla Sköldvikiä. Nesteen asema koko Suomen elinkeinoelämän ja talouden kehittymisessä 1960-luvulta 1980-luvun lopulle oli erittäin merkittävä. Laajeneva raakaöljyn tuonti Neuvostoliitosta mahdollisti vastakauppaluonteisessa tavaranvaihdossa useiden teollisuuden alojen kasvavan ja menestyksellisen vientitoiminnan. Kauppa poikkesi yleisistä kansainvälisistä käytännöistä monella tavalla. Se oli bilateraalikauppaa clearing-tilin kautta. Käytännössä Suomi sai raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa halvemmalla ja vientituotteista maailmanmarkkinahintaa enemmän. Tämä edisti ratkaisevasti taloudellisia oloja ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Vientitoiminnan ylijäämät jäivät pääosin Suomeen. Sköldvikiä lastinaan tonnia raakaöljyä, tilannetta seurasi toiselta alukselta YLEn toimittaja; itse tankkerille oli päästetty vain kolmen sanomalehden toimittajat. Satamassa Tiiskerillä pidettiin tiedotustilaisuus, joka kärjistyi vuorineuvos Raaden sekä YLEn toimittajan ja Suomen Luonnonsuojeluliiton edustajan väliseksi väittelyksi. Raade ilmoitti muun muassa palvelevansa suomalaisia ihmisiä eikä Itämeren haahkoja, joilla oli pesimäaika laivan saapuessa satamaan. *New York Postin Raadelle antama nimitys 1971 Nesteen tornin harjannostajaistilaisuus. Vasemmalla vuorineuvos Uolevi Raade, keskellä vuorineuvos Kauko Rastas ja oikealla Espoon kaupunginjohtaja Teppo Tiihonen. Samaan aikaan kun Neste alkoi suunnitella uutta pääkonttoriaan, perustettiin mm. Neuvostoliiton vientiin erikoistunut rakennusyritys Finn Stroi, osakkaina useita suomalaisia rakennusliikkeitä. Kauko Rastas oli yhteenliittymän ideoija. Muodostui symbioosi maan poliittisen johdon, raakaöljyn tuojan Nesteen ja rakentajien välille. Neste Oy hankki vuosien mittaan öljykuljetuksia varten merkittävän laivaston, jota on viime vuosina ulosliputettu. Vuonna 1970 otettiin käyttöön kaksi tonnin supertankkeria, Tiiskeri ja Enskeri. Kun uusi jättiläisalus Tiiskeri lähestyi ensimmäisen kerran Suomea ja 8 Vuorineuvos Armas Puolimatka pitää puhetta harjannostajaistilaisuudessa KVR-urakoitsijan Nilcon Oy:n edustajana.

9 Pekeman laitokset rakennettiin Nesteen Porvoon jalostamon lähelle Sköldvikin (Kilpilahden) teollisuusalueelle, josta tuli pohjoismaiden suurin kemiallisen teollisuuden keskittymä. Nesteestä oli tullut Pohjoismaiden suurin öljynjalostaja 1960-luvun lopulla, kun Porvoon laajennukset valmistuivat. Liikevaihdoltaan suurin suomalainen teollisuusyritys Nesteestä tuli Lähde: Kuisma

10 10 Lähde: Kuisma 1997

11 Lähde: Kuisma 1997 Taulukot, kaaviot ja lainaus sivuilla Öljyn tuotantoa ja kulutusta maailmalla 1972 sekä öljytuotteiden tuontia, vientiä ja kulutusta Suomessa kuvaavia kaavioita. Lähde: Markku Kuisma: Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa. WSOY, Porvoo

12 ESPOO JALOSTAA TONTTIMAAN 1970-luvun alkaessa Espoon auton vihreät bussit kuljettivat Keilaniemen kohdalla opiskelijoita Otaniemeen halki metsämaiseman, jossa ainoana merkkinä kaupunkiasutuksesta olivat tien länsipuolella puunlatvojen yli kohoavat Harjuviidan pistetalojen ylimmät kerrokset. Vuonna 1961 oli Olli Kivinen laatinut Keilaniemeen Kansallisosakepankin kustannuksella rakennuskaavan asuntorakentamista varten. Väljähkössä, maastoa myötäilevässä kaavaluonnoksessa pitkät lamellit ja pistetalot rajasivat alueen vapaaksi jätettyä keskiosaa, idässä merenrannassa oli rivi kytkettyjä pientaloja. Asuntoalueen myyntiesitteet oli painettu, mutta hankkeesta päätettiin luopua, kun maanomistajan tietoon tulivat Espoon kaupungin virkamiesten epäviralliset ajatukset korkeita toimistorakennuksia sisältävästä toimisto-rivierasta. Espoon yleiskaavaluonnoksessa 1968 Keilaniemen pohjoisosa oli merkitty julkisten rakennusten alueeksi Otaniemen tapaan. Maanomistaja tilasi vuonna 1970 Seppo Kärävältä kaavaluonnoksen kerrosneliömetrin toimistorakentamista silmälläpitäen ja anoi sen pohjalta asemakaavoituksen käynnistämistä. Kaavaluonnoksessa alue jakautui kahtia, pohjoiseen puoliskoon oli sijoitettu koko kerrosala, eteläosaan venesatama metsän ja vanhan puukujan tuntumaan. KOP:n kasino-kurssikeskus säilyi niemen kärjessä. Rakennusmassoista yksi kohosi muiden yläpuolelle: Uolevi Raaden visio Neste Oy:n uudesta pääkonttorista. Kaavan kerrosalaksi kiteytyi m² kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Kaupungin konsultin Olli Parviaisen kaavasuunnitelma eteni rivakasti ja sai vahvistuksen ministeriössä kesällä Rakennusmassojen ryhmittely poikkesi Kärävän luonnoksesta. Neste sai rantaan sekä 24-kerroksiselle tornille että matalalle rakennusosalle kummallekin k-m² rakennusoikeutta, rakennusalan ulottuessa suurelta osin vesialueelle. Tornin pohjoisja koillispuolelle oli kahteen kortteliin merkitty yhteensä k-m²:n rakennusoikeus enintään viisikerroksisiin taloihin. KOP:n kurssikeskuksen ja pienvenesataman ohella muu osa alueesta käsitti puistoa ja varauksia liikenteelle alueen läpi linjattuine katuineen ja kolmine eritasoliittymineen. Asemakaavan vahvistumista seuraavina vuosina alueelle toteutui vain Neste Oy:n pääkonttorirakennuksen 20 kerrosta korkea torni ja sen viereinen matala osa, yhteensä k-m², lisäksi laajat tekniset ym. aputilat. NESTE RAKENTAA UUDEN PÄÄKONTTORIN Neste Oy:ssä oli perustamishetkellä kolmisenkymmentä työntekijää. Henkilökunta kasvoi 1960-luvulla kymmenkertaiseksi ja kasvu jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Keilalahden tontille rakennettavasta uudesta pääkonttorista oli määrä tulla paitsi kolmensadan työtekijän työpaikka myös Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Castrén Jauhiainen Nuuttila eli CJN Oy. CJN Oy oli perustettu vuonna Sen edeltäjä oli arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co ( ). Heikki Castrén ( ), molempien toimistojen osakas, oli tätä ennen ollut lyhyen ajan osakkaana Viljo Revellin toimistossa, jossa hän oli työskennellyt vuodesta 1956 lähtien, toimistopäällikkönä. Viljo Revellin ( ) toimisto tunnettiin erityisesti Toronton kaupungintalosta ( ), jonka toimeksianto perustui Revellin, Castrénin, Bengt Lundstenin ja Seppo Valjuksen voittaneeseen ehdotukseen kansainvälisessä suunnittelukilpailussa. Torontossa korkean julkisen rakennuksen ideana oli nousta maamerkiksi ympäristössään. Myöhemmin se jäi yhä monikerroksisempien naapuritalojen varjoon (sama kohtalo on toteutumassa Nesteen tornin kohdalla tulevaisuudessa). Tilapäisrakennukseksi ajateltu Lasipalatsi (1935) oli Revellin läpimurtotyö, jonka hän suunnitteli opiskeluaikoinaan Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen kanssa korvaamaan venäläisen kasarmin rauniot näkyvällä paikalla, Helsinkiin vuodeksi 1940 suunniteltuja olympialaisia silmälläpitäen. Revellin tunnettuihin töihin kuuluvat myös Teollisuuskeskus Helsingissä (1952, Osmo Siparin, Eero Eerikäisen ja Keijo Petäjän kanssa), Hangon Kudeneule Oy (1956), Vatialan kappeli Tampereella (1962) sekä Espoon Tapiolan Taskumateiksi ja Traktoritehtaiksi nimetyt asuintalot. Revellin keskustakorttelisuunnitelmille oli luonteenomaista vanhojen ympäristöönsä juurtuneiden arkkitehtuurikerrostumien raivaaminen uudisrakentamisen tieltä, vaikka toisaalta hänen monien 12

13 pienimittaisempien hankkeidensa suhdemaailma oli ympäristönsä kanssa kauniisti tasapainossa. Ensin mainituista löytyy esimerkkejä Vaasasta ja Helsingistä, jossa City-Centerin suunnittelu jäi kesken Revellin osalta. Toteutuneen osan, Makkaratalon (1967) viimeisteli Heikki Castrénin toimisto. Castrénin ja CJN Oy:n muita tunnettuja töitä Nesteen tornin ohella ovat Espoon kaupungintalo sekä liike- ja toimistorakennus Keskuskatu 7, Pasilan asema, Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo, City-käytävä, Pasilan virastotalo ja Kaupunkien talo Helsingissä. tarjottiin oma ruokakauppa, liikuntatilat, pankkipalvelupiste ja lasten päivähoito parakkipäiväkodissa, jonka toimintaa edelleen jatkaa Keilaniemen päiväkotiyhdistys ry Otaniemessä. Neste Oy:n pääkonttorin suunnittelu alkoi 1971, rakentaminen käynnistyi kahta vuotta myöhemmin. Merenpinnasta mitattuna hanke nousi lähes 90 metrin korkeuteen. Matalaan osaan sijoitettiin uimahalli, liikuntahalli, auditorio, henkilöstöravintola ja tutkijaasunnot rakennusmassan katolle rivitalomaisina. Torniosan korkean sisäänkäyntiaulan yläpuolelle rakennettiin 14 toimistokerrosta, joista jokaisen ala oli noin 1000 m2. Toimistokerrosten yläpuolella olivat kattoterassi sekä toimitusjohtajan huone ja edustustilat meren puolella. Tornin rakennesuunnittelusta vastasi DI Erkki Juvan ( ) toimisto. Vihersuunnittelijana toimi maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer ( ). Rakennuksen teräsrunko sai vuonna 1976 kansainvälisen teräsrakennepalkinnon. Ulkoseinien sandwich-elementtien pesubetoni-rouhepintaan käytettiin Sipoon valkoista kalkkikiveä. Sama rouhepinta esiintyy myös aulan seinissä. Seinäverhouksissa oli myös luonnonkiveä ja maalipintaa. Vierasaulan ja henkilöstöravintolan lattiaan asennettiin Nesteen kehittämä muovipuuparketti, radioaktiivisesti käsitelty polymeeri-leppäparketti, jota on myös Helsinki- Vantaan lentoasemalla, Pohjola Oy:n pääkonttorissa ja Sköldvikissä. Lattiaverhouksena käytettiin lisäksi neulehuopamattoa, mosaiikkibetonilaatoitusta (porrashuoneet) ja pvc-mattoa (aputiloissa, esim. sateenvarjojen kuivaushuone). Ulkotasoilla oli pesubetonilaatoitusta ja sora-asvalttibetonia. Pääkonttorissa noudatettiin pukukoodia: naisilla kävelypuku, miehillä puku, valkoinen paita ja solmio, ei pitkää tukkaa, partaa tai pulisonkeja. Syrjäisen sijainnin vastapainona työntekijöille 13

14 14 Viljo Revellin voittanut ehdotus Toronton kaupungintalokilpailussa Rakennus valmistui 6 vuotta myöhemmin 1964.

15 SINIVALKOINEN SUOMALAINEN TORNI? Teräsrunkoinen pilvenpiirtäjä rakennustyyppinä alkoi kehittyä 1800-luvun lopun Chicagossa, jossa tuotannon ja kaupan ekspansio synnytti kysyntää suurille toimistoyksiköille ja toisaalta tekniikan kehitys ja keksinnöt mahdollistivat kerrosten lukumäärän moninkertaistumisen. Rakennustyyppi yleistyi Yhdysvalloissa muodostaen suuriin kaupunkeihin ryhmiä ruutukaavoiksi rakennusten korkeuden ilmentäessä maan arvon kehitystä enemmän kuin suunnittelijoiden kaupunkikuvallisia intentioita. Toiseen maailmansotaan asti julkisivut jäivät kehityksessä jälkeen rakennusten rungon ja muun tekniikan kehityksestä luvulla tapahtui kevyen ja teollisesti tuotetun curtain wallin läpimurto, ikoneina Skidmore-Owings-Merrillin Lever House (1952) ja Ludwig Mies van der Rohen Seagram Building (1958), molemmat Park Avenuella Manhattanilla. Täsmällinen, elegantti järjestelmäjulkisivu syrjäytti länsimaissa ja myöhemmin kaukoidässä perinteiset raskaan rakentamisen ulkoseinät lähes kokonaan, erityisesti korkeassa rakentamisessa. Alvar Aalto sovelsi esimerkillisesti ja taitavasti curtain wall-rakennetta kerrosluvultaan normaalissa Rautatalossa Helsingin Keskuskadulla jo vuonna Detaljeiltaan, suhteiltaan ja materiaalinkäytöltään vaatimattomampi esimerkki löytyy Salomonkadun Autotaloista (Eino Tuompo, Veli Valorinta 1958). Itä-Euroopassa ja Neuvostoliitossa harvat korkeat rakennukset sijoitettiin oikeaoppisesti kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviin solmukohtiin. Niiden tekniikka jäi kuitenkin jälkeen länsimaista ja Kaukoidästä. Julkisivut toteutettiin tyyliltään eklektisinä takautumina tai arkkitehtoniset arvot syrjäyttävällä betonielementtitekniikalla vuosituhannen vaihteeseen saakka. Nesteen tornin suunnittelu osui arkkitehtuurin kannalta epäkiitolliseen tilanteeseen. KVR-urakkaa toteuttamaan Neste valitsi Polarin ja Puolimatkan yhteenliittymän, joiden johdossa oli kaksi suoraviivaisen kovaotteista vuorineuvosta: Kauko Rastas ja Armas Puolimatka. Molemmat olivat tunnettuja pelkistetyn, yksinkertaisen betonielementtituotannon kannattajia, arkkitehtonisilla näkemyksillä ei ollut merkittävää sijaa heidän käytännöissään. Pirkko Jauhiainen viittaa artikkelissaan (Rakennustaito 18/1975) hienovaraisesti rakennuttajan (Uolevi Raade) toivomukseen sinivalkoisesta väriyhdistelmästä julkisivussa ja Nesteen hallintoneuvoston päätökseen kotimaisten materiaalien asettamisesta etusijalle. Käytännössä tämä merkitsi rouhepintaisia sandwich- ja kuorielementtejä vaalealla Sipoon kalkkikivitäytteellä torniosassa ja ruskealla harjusoratäytteellä alaosissa. Vaalean betonielementtikehyksen sisään jäi käytännössä laaja curtain wallpinta sinistä belgialaista eristyslasia. Tämän kontrastinen keveys, täsmällisyys ja eleganssi mitätöitiin kuorruttamalla paksut teräspilarit karkealla pesubetonilla ja lisäämällä niin ikään pesubetoniset pystynauhat koristeiksi pilariväleihin. Näillä nauhoilla ei ollut mitään rakenteellista tai toiminnallista tehtävää, ne olivat vain maskeja. Tahattomasti tai tietoisesti arkkitehtoninen kokonaisvaikutelma assosioituu neuvostoarkkitehtuurin 1970-luvun valtavirtaan. Torni symboloi siten ajankohdan suomalaista poliittiskulttuurista pyrkimystä vastata itäisiin odotuksiin ex oriente lux. Pääkonttorirakennuksen arkkitehtonisia arvoja ei noteerattu korkealle. Arkkitehti-lehti omisti hankkeelle lyhyen kirjoituksen vuonna Kansainvälinen teräsrakennejärjestö palkitsi ensimmäisenä suomalaisena kohteena pääkonttorin, jota voidaan pitää kansalliset mitat ylittävänä möhläyksenä kunnallisen päätöksenteon, asemakaavoituksen ja rakennussuunnittelun alueella. Kuin ironiaa on palkitsijan perustelu, jossa todetaan, että projekti on dramaattinen esimerkki teräksen käytöstä monikerroksisessa toimitalokorttelissa, jolla on saavutettu paras ratkaisu maapohjan käytössä... Suuren luokan monopolipelin puitteissa tapahtuneen kaavoituksen kardinaalivirheet unohtaenkin on laatikkotornin uusfasistisessa arkkitehtuurissa vaikea nähdä muuta palkitsemisen perustetta kuin teräsrakenteiden markkinoinnin edistäminen. Markku Komonen: Näköala Nesteen tornista, ARK 5/76, Areena* *Markku Komonen toimi myöhemmin Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkisten ja toimistorakennusten professorina. 15

16 Gordon Bunshaft, Natalie de Blois/ Skidmore, Owings and Merrill: Lever House, New York City, Arne Jacobsen: SAS Royal Hotel, Kööpenhamina 1960.

17 Nesteen tornin lounaisjulkisivu rakennustöiden loppuvaiheessa 1976, CJN Oy luvun alussa suunniteltu Sverdlovskaja oblastin hallituksen rakennus Jekaterinburgissa, SverdlovskProjekt. 17

18 Arkkitehdin julkisivupiirroksessa curtain-wall osuudella pilarien väli on kevyt, yhtenäinen pinta. Rouhebetonivertikaalit lisättiin toteutusvaiheessa. Arkkitehtisuunnitelmiin liittyviä perspektiivinäkymiä Nesteen pääkonttorista: julkisivu ja etuaukio, pääsisäänkäynnin katos. CJN Oy 18

19 Arkkitehtisuunnitelmiin liittyviä perspektiivinäkymiä Nesteen pääkonttorista: toimistokäytävä, maisemakonttori. CJN Oy 19

20 KELLARISTA KATTOTERASSILLE TOIMITALON TILAT Pääkonttorin ylin räystäskorkeus on ja alin lattiataso hissikuilujen kohdalla (korkeusjärjestelmän N 60 mukaan). Rakennuksen kaksi kellaria ja 20 kerrostasoa sijoittuvat näiden tasojen väliin. Molempien kellareiden ja korkean pääsisäänkäyntikerroksen kohdalla rakennuksen pohjapinta-ala on laajimmillaan. 1. Huoltotilat Pääkonttorin kahdesta kellarikerroksesta ylempi sijaitsee tasolla ja alempi pääosin tasolla Ympäröivän topologian luonnonmukaisista ja rakennetuista korkeuseroista johtuen molempien kellarien tiloista huomattava osa on maanpäällisiä. Alempaan kellariin sijoitettiin atk-holvi ja muita holveja, isoja paperivarastoja, laaja arkisto, erilaisia teknisiä tiloja ja vss-tilat: viisi S1-luokan suojahuonetta. Sinne tulivat lisäksi keittiön varastot ja perkaushuone, keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat, puku- ja pesutilat muulle henkilökunnalle ja erikseen autonkuljettajille sekä meren puolelle iso odotustila, josta pääsi käytävän kautta ulos ja hissiaulaan. Henkilöhissit muodostavat kaksi kolmen hissin ryhmää, joiden väliin jää aula. Molempien hissiryhmien selkäpuolella on porrashuone. Kellarikerrosten väliin sijoittui kaksikerroksinen lämmin autotalli: ylemmälle tasolle (+3.920) autopaikkoja rakennettiin 142 ja alemmalle (+1.250) 209 kpl. Alempaa autotallia käytti myös huoltoliikenne, jota varten sinne rakennettiin lastauslaituri. Vertailu pääkonttorin nykytilannetta kartoittaviin piirustuksiin vuodelta 2008 osoittaa alemmassa kellarissa toteutetut tilamuutokset vähäisiksi, käyttötarkoitusmuutoksia on kuitenkin tapahtunut. Odotustila ja viereinen autonkuljettajien sosiaalitila ovat vaihtuneet työhuoneiksi ja postituskeskukseksi. 2. Henkilökunnan palvelut Ylemmän kellarin aulaan keskitettiin henkilökunnan sisäänkäynti. Kevyen liikenteen reitti johdettiin sinne luiskaa pitkin. Se on yhteydessä ulkoilmaan sisäänkäyntikannen ja tornin ulkoseinän väliin jäävien isojen valoaukkojen kautta. Sisäänkäyntiväylän vieressä levittäytyy ulkoilmaan yhteydessä oleva pysäköintihalli, 150 ap. Tuulikaappi sijoitettiin hissiryhmän kohdalle. Sisään tultaessa oikealla oli vahtimestarin ja lähetin työpiste, kauempana oikealla torniosan päätyulokkeeseen sijoitettu kioski. Vasemmalle jäävään hulppean kokoiseen vaateaulaan mahtui 783 vaatekomeroa, joihin pukukoodin mukaisesti jätettiin ulkovaatteet. Vaateaulasta johtaa avoin kierreporras pääsisäänkäyntitasolle ja edelleen parvitasolle. Vaateaulan takana vasemmalla olivat kirjapainotilat varastoineen tuolloin käytössä olleen offset-tekniikan tarpeisiin, sekä henkilökunnan pukuhuoneet. Kirjapainosta oli hissiyhteys alapuolisiin paperivarastoihin. Sama hissi johtaa tornin luoteispäädyssä neljänteen toimistokerrokseen asti, viidennessä on hissin konehuone. Torniosan taakse matalan rakennussiiven kohdalle sijoitettiin ryhmä kerhohuoneita, kuntosali välinevarastoineen, henkilökunnan kylmähuone ja sateenvarjojen kuivaushuone. Isot saunaosastot sekä wc-tilat ehostushuoneineen varattiin erikseen naisille ja miehille. Näiden takana olivat pallosali ja uimahalli. Lisäksi ylempään kellariin varattiin tilat tekniselle valvomolle, palkkakonttorille, henkilökunnan pankkipalvelupisteelle ja terveysasemalle. Työtilojen sijoittaminen ylempään kellariin ei ollut ongelma, koska kaikki tilat ovat maanpäällisiä ja saavat suoraa luonnonvaloa, lukuunottamatta sisäänkäyntikannen katveeseen jäävää lounaissivua, johon päivänvalo lankeaa kannen valoaukoista vinossa kulmassa luvulle tultaessa työhuoneet ovat vallanneet isomman osan ylempää kellarikerrosta. Toimistohuonerivi ulkoseinällä on kaventanut vaatehallia, kirjapainon tilalla on arkisto, puhelinvälitys ja työtilaa, kerhohuoneiden paikalle on muuttanut piirustusarkisto, hammashoitola ja fysikaalinen hoitola. Terveysasema on entisellä paikallaan uudistettuna. Koska henkilökunta ei enää tarvitse pankkipalveluita tai elintarvikekioskia, niiden tilat ovat toimistokäytössä. Tuulikaapin vierestä on johdettu käytävä 1990-luvun lisärakennukseen (Keilalampi). 3. Paraatisisäänkäynti Pääsisäänkäynti toimitaloon tapahtuu tasolla sijaitsevan korkean aulatilan kautta. Sen eteen on rakennettu valtavan tasasivuisen kolmion muotoinen aukio, joka kattaa ylimmän pysköintihallin ja tarvittaessa voi toimia helikopterikenttänä. Aukiota rajaa tornin korkea lounaissivu, joka ottaa vierailijat vastaan. 20

21 Kolmioaukion sivuja rajaavat ajoluiskat johtavat saattoliikenteen pääsisäänkäynnille ja edelleen sieltä poispäin. Näiden luiskien vieressä toiset ajoluiskat johtavat liikennettä kannen alaisiin pysäköintikerroksiin; oma reitti on varattu kevyelle liikenteelle henkilökunnan sisäänkäyntiin. Pääsisäänkäynnin edessä on kuusi parkkiruutua lyhytaikaiseen paikoitukseen. Leveä tuulikaappi johtaa hissiaulaan. Sisään tultaessa oikealla on vahtimestarin työpiste, siitä etuoikealla odotustila torniosan ulkonevan päädyn kohdalla. Hulppean aulan toisessa päässä sisäänkäynnistä vasemmalla on kellarista parvelle johtava avoin kierreporras ja sen takana auditorio omine aulatiloineen. Auditorioon liittyivät alun perin luentosali, kielilaboratorio sekä kokoushuone ja useita ryhmätyötiloja; näihin sekä auditorion aulaan luonnonvalo lankeaa pyöreistä kattoikkunoista. Aulan takana on laaja ruokasali sekä suurkeittiö varastoineen ym. aputilloineen, astiainpesu- ja tarjoilutilat, keittiöhenkilökunnan ruokailuhuone, emännän huone ja kabinetti. Myös ravintola ja keittiö saavat luonnonvaloa isoista pyöreistä kattoikkunoista. Näiden tilojen jatkeena ovat pallosalin ja uimahallin yläosat, välissä kapeana vyöhykkeenä uimahallin kohdalla tuolivarasto ja pallosalin katsomo. Pääsisäänkäyntikerroksen osalta muutokset ovat kohdistuneet auditorioon, jonka suunta on käännetty ja muoto samalla muutettu, sekä opinto- ja ryhmätyötiloihin, joiden paikalla on kokoushuoneita. Lisäksi tuulikaappi on entisestään kasvanut, respan alue uudistettu ja sen viereen avattu yhteys lisärakennukseen. 4. Piippuhylly ja rivitalo katolla Aulaan liittyvälle parvitasolle, , johtaa avoin leveä kierreporras kahdesta alemmasta kerroksesta ja erillinen hissi, joka yhdistää alimman kellarin neljänteen toimistokerrokseen asti. Parvikerros seuraa tornin muotoa ja erottuu matalasta jalustaosasta. Portaan kohdalla on odotustila ja kuusi neuvotteluhuonetta. Tilan toiseen päätyyn sijoitettiin näyttelyalue, jonne pääsee myös toisen pääportaan kautta. Parvikerroksen koillispuolella on rakennuksen matalan osan laaja kattopinta, jota jäsentävät pyöreät kattoikkunat ja kattokaivot. Volyymin toiseen päähän uimahallin ja pallosalin yläpuolelle on sijoitettu eräänlainen rivitalo, kahdeksan tutkija-asuntoa, joihin on sisäänkäynti ulkokautta kattopihalta. Huoneistotyyppi on 3 h+k, kunkin ala 82,5 m². Asuntoihin tehtiin rakentamisajankohdan tavan mukaan pienehköt saniteettitilat. Meren puolella asunnoissa on minimikokoiset parvekkeet, keskimmäisissä asunnoissa miltei yhteiset naapurin kanssa. Sisäänkäyntipihoja rajaavat korkeat umpiaidat ja katteena ovat järeät pergolat. Kattotasanteella pihan taustana olevassa kapeassa rakennusmassassa ovat ilmastointikonehuoneet, päädyissä saunaosasto ja talopesula, keskellä pieni kylmävarasto huoneistokohtaisine komeroineen. Parvikerroksessa on näyttelyalue myöhemmin muutettu neuvottelutiloiksi rajaamalla sinne viisi huonetta. Osa asunnoista on otettu toimistokäyttöön pienin muutoksin. 5. Toimistomiljöö ja edustuskerrokset Tornin kerrokset sisältävät toimistotiloja. Pääosin ne muodostuvat avokonttorista, mutta jokaiseen kerrokseen on rajattu yksi tai useampia huoneita neuvottelu- tai työtiloiksi. Keskivyöhyke on tarpeen mukaan sisustettu avotoimistoksi tai sinne on sijoitettu neuvottelu- tai aputiloja, kaikissa kerroksissa myös wc-ryhmä. Toimistokerroksissa on vuosien mittaan tapahtunut runsaasti muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä työn organisoinnin mukaan. Kuudennentoista kerroksen pohjaratkaisussa on sovellettu kaksoiskäytäväperiaatetta, käytävien päättyessä korkeisiin ikkunoihin. Komeasta hissiaulasta avautuvat näkymät Tapiolan suuntaan ja merelle. Kerrospohja on jaettu isoiksi huoneiksi, jotka on varattu yhtiön johdolle. Huoneet on sijoitettu pääosin ikkunaseinille, lukuunottamatta ikkunatonta, kaarevaseinäistä kokoustilaa rungon keskiosassa. Wc-ryhmä on sijoitettu käytävien väliin. Meren puoleisessa kaakkoispäädyssä on alunperin toimitusjohtajalle kuulunut iso huone fasiliteetteineen, sieltä johtaa erillinen porras ja pieni hissi yläpuoliseen edustussaunaan ja sen yläpuolella olevaan takkahuoneeseen. Tiloja käytetään nykyisin neuvotteluihin sekä ruokasaleina ja kabinetteina, joita palvelee keittiö kaakkoispäädyssä. Seitsemästoista kerros on matala tekninen kerros, joka jatkuu porrashuoneiden luoteispuolella korkeussuunnassa yläpohjaan asti 21

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 Sisältö Esipuhe...2 Termejä...3 Espoon tornit...4 Tornit kartalla...6 Torni vertailu...8 Kaavioita...10 Espoon tornit...12 Tulevat tornit...50 Tornilista...70

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä Vuokraus: Senaatin Notariaatti Oy Jukka Myyryläinen, 0400-688 861 Mats Kuhlefelt, 0400-500 285 www.senaatinnotariaatti.fi Insinöörinkatu 7 B, 00880 Helsinki Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

KEILARANTA 4 // ESPOO

KEILARANTA 4 // ESPOO KEILARANTA 4 // ESPOO TERVETULOA KEILARANTAAN KeIlaranta 4 Keilaranta 4 on seitsemänkerroksinen toimistorakennus Keilaniemessa, joka tullaan saneeraamaan täydellisesti vuoden 2015 aikana. Keilaranta 4

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1244-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL 2015-002929 26.4.2016 KÖYDENPUNOJANKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

H EKA HERT TONIE MI KIRV ESM IEH EN KAT U 2

H EKA HERT TONIE MI KIRV ESM IEH EN KAT U 2 H EKA HERT TONIE MI KIRV ESM IEH EN KAT U 2 HEKA HERTTONIEMI, KIRVESMIEHENKATU 2 HANKENUMERO 7301020 LUONNOKSET 7.3.2016 Sijainti Kortteli 43081 Kirvesmiehenkatu 2 00880 Helsinki Tontti Tontti sijaitsee

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 1 (13) Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 2 (13) Yleistä Sijainti Tontti 36110 / 12 Henrik Lättiläisenkatu 12, Viikki 00560 Helsinki Tontin koko

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 21.6.2016, sivu 1 / 6 REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kahdeksasta tornitalosta, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta. Torneissa

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta

Eteläesplanadi 8. Helsinki ydinkeskusta Eteläesplanadi 8 Helsinki ydinkeskusta Vuoden 2016 lopussa vapautuva arvokiinteistö Helsingin ydinkeskustassa. Uuden käyttäjän tarpeen mukaan muunneltavia toimistotiloja 50 300 henkilön organisaatiolle.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo KEILARANTA 4 Keilaranta 4, Espoo TOIMIVUUTTA, VALOA JA MERELLISTÄ MAISEMAA Keilaranta 4 tarjoaa toimitilat keskeisellä ja halutulla paikalla Espoon Keilaniemessä. Suunnittelutiimi räätälöi toimitilat täysin

Lisätiedot

Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co

Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co 1 Työmaa 10.8.2016 web-liittymästä Haastavuus näkyy jo tästä 2 Näkymiä Tekla

Lisätiedot

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy Kuninkaantammenkierto 4 26.08.2015 Kuninkaantammi 33397/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 ASEMAKAAVA: LÄNSISIIPI VARJOSTAA JA PEITTÄÄ KATTOKULMA LIIAN LOIVA AURINKOTEKNIIKALLE LÄNSISIIVEN KATTO JYRKEMMÄKSI USEAN ASUNNON NÄKYMÄT AVARTUVAT KATTO

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot