VERSIO RAADEN HAMMAS PÄÄKONTTORIN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
|
|
- Aune Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VERSIO RAADEN HAMMAS PÄÄKONTTORIN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
2
3 RAADEN HAMMAS NESTEEN PÄÄKONTTORIN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Marja-Riitta Norri Helsinki SISÄLLYSLUETTELO POHJOLAN ÖLJYSHEIKKI* JA KANSALLINEN ÖLJYNJALOSTUS 8 ESPOO JALOSTAA TONTTIMAAN 12 NESTE RAKENTAA UUDEN PÄÄKONTTORIN 12 SINIVALKOINEN SUOMALAINEN TORNI? 15 KELLARISTA KATTOTERASSILLE TOIMITALON TILAT 20 PALKITTU RAKENNE 34 TORNI SAA VIHDOIN NAAPURIT, NESTE LAAJENEE 41 LÄHTEET 43 KIRJOITTAJA 44 LIITE 1: Rakennusaikaiset muutokset LIITE 2: Käytön aikaiset muutokset LIITE 3: Sisätilat 2014 LIITE 4: Rakennuksen kunto 2014 Kehittäjäryhmän raportti
4
5 Espoon Keilaniemeen, metsäisen Keilalahteen kurkottavan niemen kainaloon rakennettiin Nesteen torni yhtiön pääkonttoriksi vuosina Toimitusjohtajan mukaan Raaden hampaaksi nimetty, 22-kerroksinen ja 84 metrin korkuinen torni oli valmistuessaan ja pitkään sen jälkeen Suomen korkein rakennus. Vasta vuonna 2006 sen ohitti asuintorni Cirrus (87,5 m) Helsingin Vuosaaressa, kuluvana vuonna 2014 valmistuva Tampereen Tornihotelli (88 m) ylittää molemmat. Korkeasta rakentamisesta on 2000-luvulla tullut yleismaailmallinen ilmiö ja lähivuosina sekä Keilaniemeen että muualle on toteutumassa entistä mittavampia hankkeita. Nesteen torni oli korkean rakentamisen edelläkävijä Suomessa vuosikymmeniä ennen kuin vastaavia hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan laajemmin. Rakennukselle valittu tontti pääkaupungin ja Espoon rajalla oli aikoinaan syrjäinen. Keskeisemmällä paikalla vastaava hanke olisi epäilemättä kohdannut kiivaampaa vastarintaa. KYLÄ, KARTANO JA KAUPUNGINOSA Keilaniemi on kautta aikojen ollut osa Otaniemeä. Lähialueelta, Hagalundin pellosta, on löydetty varhaisia merkkejä ihmisen toiminnasta: 4000 vuotta vanha kivikirveen terä ja soikea tuluskivi, joka on peräisin vuoden 400 tienoilta. Otaniemi oli 1400-luvulla verolukujen perusteella kolmen talon muodostama kylä. Vanhimmat kartat alueesta ovat vuosilta 1692 ja 1706, molemmat lääninmaanmittari Samuel Brotheruksen laatimia. Otaniemen tila kuului jo 1700-luvun puolivälissä Espoon suurimpiin. Laajimmillaan se käsitti Otaniemen ja Keilaniemen lisäksi nykyisen Tapiolan, Westendin, Hakalehdon, Suvikummun ja Karhusaaren eli 785 ha:n maa-alueen. Alue oli kuitenkin eristynyt. Talvitiesesongin ulkopuolella Helsinkiin oli pitkä matka ja rospuuttoaikana yhteydet miltei poikki. Alueen omistajia olivat von Wrightit, von Numersit, Sinebrychoffi t ja Grahnit. Hagalund-Otaniemi nousi kukoistukseen Sinebrychoffi en aikana , jolloin Hagalundista tuli yleisnimi koko tilalle. Paul Sinebrychoff kehitti Helsingin Bulevardilla sijaitsevasta olutpanimosta suuryrityksen ja kartanosta oman aikansa mallitilan. Metsiä, viljelyksiä ja karjaa hoidettiin hyvin; lehmiä oli 92, ja ne saivat panimon olutmäskiä syödäkseen. Runsas palveluskunta piti hyvää huolta puutarhoista kasvihuoneineen ja satoine omenapuineen. Tilaan kuului myös englantilaistyylinen puisto. Lehmus- ja vaahterakujasta, joka aikoinaan johti Karhusaaresta Sinebrychoffi n huvilasta Otsonlahdelle, on jäljellä vain katkelmia Aalto-yliopiston alueella. Liikenneyhteydet paranivat: Hietalahteen kuljettiin omalla Haga-höyrylaivalla, jonka laituri sijaitsi nykyisen Lehtisaaren sillan kohdalla. Anna Sinebrychoff perusti Otaniemeen ruotsinkielisen kansakoulun 1878, järjestettyään jo sitä ennen opetusta alueen lapsille. Keilaniemi ei kuulunut kartanon viljelysmaihin vaan oli pääasiassa metsää ja avokalliota. Paul Sinebrychoffin hyvän tilanhoidon tuloksena Keilaniemessä kasvoi luvuilla komeaa sekametsää, suuria mäntyjä ja koivuja. Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettiin Helsingin ympärille maarintama, jonka länsilohkon tykkiasemien linnoitusvyöhyke kulki tilan läpi. Vuoden 1922 testamentilla alue jaettiin kahtia. Osuus, johon Keilaniemi kuului, siirtyi 1930-luvulla Kansallispankin omistukseen. Espoossa käynnistyi tonttien kaavoitus ja asuntoalueiden kehittäminen. Vuonna 1937 valmistunut Jorvaksentie rikkoi Karhusaaren huvilan yhtenäisen kokonaisuuden, mutta paransi olennaisesti yhteyksiä Helsingin ja Espoon välillä. Samoihin aikoihin Kansallispankki teetti Jorvaksentieltä Otaniemeen Lomakylän tien. Kansallispankin henkilökuntaa varten oli rakennettu myöhemmän Nesteen tornin tienoille kuuden hehtaarin viikonloppumaja-alue, joka käsitti 50 pientä Aarne Ervin suunnittelemaa mökkiä. Mökit purettiin Alvar Aalto luonnosteli Stiftelsen för Åbo Akademin toimeksiannosta vuonna 1956 asuinkerrostaloja Hanasaareen, Karhusaareen ja Keilaniemeen, viimeksi mainittuun oli sijoitettu 10 pistetaloa; suunnitelma ei edennyt. Keilaniemen kärjessä on edelleen Kansallispankin rakennuttama, Ervin suunnitelema kasino ja kurssikeskus ( , laajennus Cultor Oy:n pääkonttoriksi 1999, SARC Oy). Otaniemen kartano puolestaan purettiin Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen tieltä Lomakylän tie muuttui uudelleen linjattuna Karhusaarentieksi ja sen länsipuolelle rakennettiin Tapiolan itäisen lähiön jatkeeksi vuosina Itärannan alue, arkkitehteina Aalto, Aulis Blomstedt ja Ervi. Vuonna 1961 alettiin Jorvaksentiestä rakentaa Länsiväylää, joka saavutti Haukilahden liittymän vuonna
6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN MATALA SILUETTI Helsingin seudun kaupunkirakenne on edelleen pääosin horisontaalinen: matalan siluetin yläpuolelle nousevat perinteisesti lähinnä kirkontornit ja korkeat savupiiput. Suomalainen arkkitehtuuri tuli 1950-luvulta lähtien tunnetuksi hienovaraisen luontosuhteen ansiosta, ja Alvar Aalto ehdotti puunlatvojen yläpuolelle nousevien rakennusten suunnittelijoilta vaadittavaksi erityislisenssiä. Tornimaisia rakennuksia eli sen ajan mittapuun mukaan pilvenpiirtäjiä on kuitenkin aika ajoin luonnosteltu osaksi Helsingin kaupunkirakennetta 1920-luvulta lähtien. rakennusten madaltuminen. Vuonna 1970 arkkitehtuuri oli kuitenkin kriisissä karun elementtitekniikan määritellessä uudistuotannon muodonantoa. Kompensaatiota pyrittiin saamaan aikaan mittakaavan keinoin, pitämällä rakennusmassat mahdollisimman pieninä ja matalina. Oiva Kallion Töölönlahti-suunnitelmaa havainnollistavassa Elsi Borgin piirustuksessa (1927) korkeiden talojen rivi kehystää nelikaistaisella kaupunkibulevardilla ruuhkassa jonottavia autoja ja taivaalla pörrääviä lentokoneita. Stockmannin tavaratalon suunnittelija Sigurd Frosterus kaavaili Argoksen talon paikalle 17-kerroksista pilvenpiirtäjää (1922). Väinö Vähäkallio luonnosteli Suomi-Filmi Oy:n toimeksiannosta samoin 17-kerroksista tornia nykyisen Akateemisen Kirjakaupan paikalle (1928). Etenkin viimeksimainitusta käytiin kiivasta keskustelua julkisuudessa luvun tornisuunnitelmista valmistui vain 14-kerroksinen Hotelli Torni (Jung & Jung, ), sekin ilman vahvistettua rakennuslupaa. Osasyynä hankkeiden hiipumiseen oli Wall Streetin pörssiromahduksesta alkanut maailmanlaajuinen lama. Toisen maailmansodan jälkeen rakennetut yksittäiset tornitalot olivat kerrosluvultaan maltillisia (Helsingissä esimerkiksi Autotalot ja Hakan pistetalo Mäkelänkadun ja Hämeentien kulmassa, Tapiolassa Mäntytorni ja Taskumatit). Erik Kråkströmin toimisto luonnosteli 1960-luvulla Helsinkiin Wärtsilän Kone ja Silta-kortteliin tornimaisia rakennusmassoja, joista madallettuina kehittyi Merihaka luvulta lähtien yksittäisiä torneja kaavoitettiin ja rakennettiin maamerkeiksi uusiin kaupunginosiin ja lähiöihin (Itäkeskuksen torni, Vuosaaren Cirrus, Ruoholahden Itämerentori, Hakunilan toteutumaton torni), kun taas 2000-luvulla torneja ryhmitellään keskittymiksi (Kalasatama, Keski-Pasila, Keilaniemi) sopivan matkan päähän ydinkeskustasta. Viimeksimainittujen edelläkävijä on 1960-luvun alkupuolella toteutettu Pihlajamäen pistetalojen ryhmä (Lauri Silvennoinen). Tämän päivän ilmiö on useiden vireillä olleiden tornihankkeiden pysähtyminen tai 6
7
8 POHJOLAN ÖLJYSHEIKKI* JA KANSALLINEN ÖLJYNJALOSTUS Neste Oy perustettiin 1948 turvaamaan Suomen öljynhuoltoa. Yhtiö oli alusta pitäen valtion omistama. Perustajiin kuului Uolevi Raade, entinen kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston ylijohtaja, vahvana työparinaan pääministeri, sittemmin presidentti Urho Kekkonen. Yhtiö rakensi öljynjalostamot Naantalin Tupavuoreen (1956) ja Porvoon Sköldvikiin (1965). Raade johti Nestettä alusta lähtien ensin ylijohtajana ja sittemmin toimitusjohtajana ( ), ja kehitti Nesteestä Suomen suurimman yhtiön. Neste Oy:llä oli vuoden 1970 lopulla suunnitelma kolmannen öljynjalostamon perustamisesta Hangon lähelle Lappohjaan, mutta Helsingin yliopisto, jonka Tvärminnen eläintieteellinen asema on merkittävä tutkimuskeskus koko Itämeren alueen kannalta, vastusti hanketta voimakkaasti. Uuden jalostamon paikaksi oli ehdolla myös Pyhämaa, mutta lisäkapasiteetti toteutettiin lopulta laajentamalla Sköldvikiä. Nesteen asema koko Suomen elinkeinoelämän ja talouden kehittymisessä 1960-luvulta 1980-luvun lopulle oli erittäin merkittävä. Laajeneva raakaöljyn tuonti Neuvostoliitosta mahdollisti vastakauppaluonteisessa tavaranvaihdossa useiden teollisuuden alojen kasvavan ja menestyksellisen vientitoiminnan. Kauppa poikkesi yleisistä kansainvälisistä käytännöistä monella tavalla. Se oli bilateraalikauppaa clearing-tilin kautta. Käytännössä Suomi sai raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa halvemmalla ja vientituotteista maailmanmarkkinahintaa enemmän. Tämä edisti ratkaisevasti taloudellisia oloja ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Vientitoiminnan ylijäämät jäivät pääosin Suomeen. Sköldvikiä lastinaan tonnia raakaöljyä, tilannetta seurasi toiselta alukselta YLEn toimittaja; itse tankkerille oli päästetty vain kolmen sanomalehden toimittajat. Satamassa Tiiskerillä pidettiin tiedotustilaisuus, joka kärjistyi vuorineuvos Raaden sekä YLEn toimittajan ja Suomen Luonnonsuojeluliiton edustajan väliseksi väittelyksi. Raade ilmoitti muun muassa palvelevansa suomalaisia ihmisiä eikä Itämeren haahkoja, joilla oli pesimäaika laivan saapuessa satamaan. *New York Postin Raadelle antama nimitys 1971 Nesteen tornin harjannostajaistilaisuus. Vasemmalla vuorineuvos Uolevi Raade, keskellä vuorineuvos Kauko Rastas ja oikealla Espoon kaupunginjohtaja Teppo Tiihonen. Samaan aikaan kun Neste alkoi suunnitella uutta pääkonttoriaan, perustettiin mm. Neuvostoliiton vientiin erikoistunut rakennusyritys Finn Stroi, osakkaina useita suomalaisia rakennusliikkeitä. Kauko Rastas oli yhteenliittymän ideoija. Muodostui symbioosi maan poliittisen johdon, raakaöljyn tuojan Nesteen ja rakentajien välille. Neste Oy hankki vuosien mittaan öljykuljetuksia varten merkittävän laivaston, jota on viime vuosina ulosliputettu. Vuonna 1970 otettiin käyttöön kaksi tonnin supertankkeria, Tiiskeri ja Enskeri. Kun uusi jättiläisalus Tiiskeri lähestyi ensimmäisen kerran Suomea ja 8 Vuorineuvos Armas Puolimatka pitää puhetta harjannostajaistilaisuudessa KVR-urakoitsijan Nilcon Oy:n edustajana.
9 Pekeman laitokset rakennettiin Nesteen Porvoon jalostamon lähelle Sköldvikin (Kilpilahden) teollisuusalueelle, josta tuli pohjoismaiden suurin kemiallisen teollisuuden keskittymä. Nesteestä oli tullut Pohjoismaiden suurin öljynjalostaja 1960-luvun lopulla, kun Porvoon laajennukset valmistuivat. Liikevaihdoltaan suurin suomalainen teollisuusyritys Nesteestä tuli Lähde: Kuisma
10 10 Lähde: Kuisma 1997
11 Lähde: Kuisma 1997 Taulukot, kaaviot ja lainaus sivuilla Öljyn tuotantoa ja kulutusta maailmalla 1972 sekä öljytuotteiden tuontia, vientiä ja kulutusta Suomessa kuvaavia kaavioita. Lähde: Markku Kuisma: Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa. WSOY, Porvoo
12 ESPOO JALOSTAA TONTTIMAAN 1970-luvun alkaessa Espoon auton vihreät bussit kuljettivat Keilaniemen kohdalla opiskelijoita Otaniemeen halki metsämaiseman, jossa ainoana merkkinä kaupunkiasutuksesta olivat tien länsipuolella puunlatvojen yli kohoavat Harjuviidan pistetalojen ylimmät kerrokset. Vuonna 1961 oli Olli Kivinen laatinut Keilaniemeen Kansallisosakepankin kustannuksella rakennuskaavan asuntorakentamista varten. Väljähkössä, maastoa myötäilevässä kaavaluonnoksessa pitkät lamellit ja pistetalot rajasivat alueen vapaaksi jätettyä keskiosaa, idässä merenrannassa oli rivi kytkettyjä pientaloja. Asuntoalueen myyntiesitteet oli painettu, mutta hankkeesta päätettiin luopua, kun maanomistajan tietoon tulivat Espoon kaupungin virkamiesten epäviralliset ajatukset korkeita toimistorakennuksia sisältävästä toimisto-rivierasta. Espoon yleiskaavaluonnoksessa 1968 Keilaniemen pohjoisosa oli merkitty julkisten rakennusten alueeksi Otaniemen tapaan. Maanomistaja tilasi vuonna 1970 Seppo Kärävältä kaavaluonnoksen kerrosneliömetrin toimistorakentamista silmälläpitäen ja anoi sen pohjalta asemakaavoituksen käynnistämistä. Kaavaluonnoksessa alue jakautui kahtia, pohjoiseen puoliskoon oli sijoitettu koko kerrosala, eteläosaan venesatama metsän ja vanhan puukujan tuntumaan. KOP:n kasino-kurssikeskus säilyi niemen kärjessä. Rakennusmassoista yksi kohosi muiden yläpuolelle: Uolevi Raaden visio Neste Oy:n uudesta pääkonttorista. Kaavan kerrosalaksi kiteytyi m² kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Kaupungin konsultin Olli Parviaisen kaavasuunnitelma eteni rivakasti ja sai vahvistuksen ministeriössä kesällä Rakennusmassojen ryhmittely poikkesi Kärävän luonnoksesta. Neste sai rantaan sekä 24-kerroksiselle tornille että matalalle rakennusosalle kummallekin k-m² rakennusoikeutta, rakennusalan ulottuessa suurelta osin vesialueelle. Tornin pohjoisja koillispuolelle oli kahteen kortteliin merkitty yhteensä k-m²:n rakennusoikeus enintään viisikerroksisiin taloihin. KOP:n kurssikeskuksen ja pienvenesataman ohella muu osa alueesta käsitti puistoa ja varauksia liikenteelle alueen läpi linjattuine katuineen ja kolmine eritasoliittymineen. Asemakaavan vahvistumista seuraavina vuosina alueelle toteutui vain Neste Oy:n pääkonttorirakennuksen 20 kerrosta korkea torni ja sen viereinen matala osa, yhteensä k-m², lisäksi laajat tekniset ym. aputilat. NESTE RAKENTAA UUDEN PÄÄKONTTORIN Neste Oy:ssä oli perustamishetkellä kolmisenkymmentä työntekijää. Henkilökunta kasvoi 1960-luvulla kymmenkertaiseksi ja kasvu jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Keilalahden tontille rakennettavasta uudesta pääkonttorista oli määrä tulla paitsi kolmensadan työtekijän työpaikka myös Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Castrén Jauhiainen Nuuttila eli CJN Oy. CJN Oy oli perustettu vuonna Sen edeltäjä oli arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co ( ). Heikki Castrén ( ), molempien toimistojen osakas, oli tätä ennen ollut lyhyen ajan osakkaana Viljo Revellin toimistossa, jossa hän oli työskennellyt vuodesta 1956 lähtien, toimistopäällikkönä. Viljo Revellin ( ) toimisto tunnettiin erityisesti Toronton kaupungintalosta ( ), jonka toimeksianto perustui Revellin, Castrénin, Bengt Lundstenin ja Seppo Valjuksen voittaneeseen ehdotukseen kansainvälisessä suunnittelukilpailussa. Torontossa korkean julkisen rakennuksen ideana oli nousta maamerkiksi ympäristössään. Myöhemmin se jäi yhä monikerroksisempien naapuritalojen varjoon (sama kohtalo on toteutumassa Nesteen tornin kohdalla tulevaisuudessa). Tilapäisrakennukseksi ajateltu Lasipalatsi (1935) oli Revellin läpimurtotyö, jonka hän suunnitteli opiskeluaikoinaan Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen kanssa korvaamaan venäläisen kasarmin rauniot näkyvällä paikalla, Helsinkiin vuodeksi 1940 suunniteltuja olympialaisia silmälläpitäen. Revellin tunnettuihin töihin kuuluvat myös Teollisuuskeskus Helsingissä (1952, Osmo Siparin, Eero Eerikäisen ja Keijo Petäjän kanssa), Hangon Kudeneule Oy (1956), Vatialan kappeli Tampereella (1962) sekä Espoon Tapiolan Taskumateiksi ja Traktoritehtaiksi nimetyt asuintalot. Revellin keskustakorttelisuunnitelmille oli luonteenomaista vanhojen ympäristöönsä juurtuneiden arkkitehtuurikerrostumien raivaaminen uudisrakentamisen tieltä, vaikka toisaalta hänen monien 12
13 pienimittaisempien hankkeidensa suhdemaailma oli ympäristönsä kanssa kauniisti tasapainossa. Ensin mainituista löytyy esimerkkejä Vaasasta ja Helsingistä, jossa City-Centerin suunnittelu jäi kesken Revellin osalta. Toteutuneen osan, Makkaratalon (1967) viimeisteli Heikki Castrénin toimisto. Castrénin ja CJN Oy:n muita tunnettuja töitä Nesteen tornin ohella ovat Espoon kaupungintalo sekä liike- ja toimistorakennus Keskuskatu 7, Pasilan asema, Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo, City-käytävä, Pasilan virastotalo ja Kaupunkien talo Helsingissä. tarjottiin oma ruokakauppa, liikuntatilat, pankkipalvelupiste ja lasten päivähoito parakkipäiväkodissa, jonka toimintaa edelleen jatkaa Keilaniemen päiväkotiyhdistys ry Otaniemessä. Neste Oy:n pääkonttorin suunnittelu alkoi 1971, rakentaminen käynnistyi kahta vuotta myöhemmin. Merenpinnasta mitattuna hanke nousi lähes 90 metrin korkeuteen. Matalaan osaan sijoitettiin uimahalli, liikuntahalli, auditorio, henkilöstöravintola ja tutkijaasunnot rakennusmassan katolle rivitalomaisina. Torniosan korkean sisäänkäyntiaulan yläpuolelle rakennettiin 14 toimistokerrosta, joista jokaisen ala oli noin 1000 m2. Toimistokerrosten yläpuolella olivat kattoterassi sekä toimitusjohtajan huone ja edustustilat meren puolella. Tornin rakennesuunnittelusta vastasi DI Erkki Juvan ( ) toimisto. Vihersuunnittelijana toimi maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer ( ). Rakennuksen teräsrunko sai vuonna 1976 kansainvälisen teräsrakennepalkinnon. Ulkoseinien sandwich-elementtien pesubetoni-rouhepintaan käytettiin Sipoon valkoista kalkkikiveä. Sama rouhepinta esiintyy myös aulan seinissä. Seinäverhouksissa oli myös luonnonkiveä ja maalipintaa. Vierasaulan ja henkilöstöravintolan lattiaan asennettiin Nesteen kehittämä muovipuuparketti, radioaktiivisesti käsitelty polymeeri-leppäparketti, jota on myös Helsinki- Vantaan lentoasemalla, Pohjola Oy:n pääkonttorissa ja Sköldvikissä. Lattiaverhouksena käytettiin lisäksi neulehuopamattoa, mosaiikkibetonilaatoitusta (porrashuoneet) ja pvc-mattoa (aputiloissa, esim. sateenvarjojen kuivaushuone). Ulkotasoilla oli pesubetonilaatoitusta ja sora-asvalttibetonia. Pääkonttorissa noudatettiin pukukoodia: naisilla kävelypuku, miehillä puku, valkoinen paita ja solmio, ei pitkää tukkaa, partaa tai pulisonkeja. Syrjäisen sijainnin vastapainona työntekijöille 13
14 14 Viljo Revellin voittanut ehdotus Toronton kaupungintalokilpailussa Rakennus valmistui 6 vuotta myöhemmin 1964.
15 SINIVALKOINEN SUOMALAINEN TORNI? Teräsrunkoinen pilvenpiirtäjä rakennustyyppinä alkoi kehittyä 1800-luvun lopun Chicagossa, jossa tuotannon ja kaupan ekspansio synnytti kysyntää suurille toimistoyksiköille ja toisaalta tekniikan kehitys ja keksinnöt mahdollistivat kerrosten lukumäärän moninkertaistumisen. Rakennustyyppi yleistyi Yhdysvalloissa muodostaen suuriin kaupunkeihin ryhmiä ruutukaavoiksi rakennusten korkeuden ilmentäessä maan arvon kehitystä enemmän kuin suunnittelijoiden kaupunkikuvallisia intentioita. Toiseen maailmansotaan asti julkisivut jäivät kehityksessä jälkeen rakennusten rungon ja muun tekniikan kehityksestä luvulla tapahtui kevyen ja teollisesti tuotetun curtain wallin läpimurto, ikoneina Skidmore-Owings-Merrillin Lever House (1952) ja Ludwig Mies van der Rohen Seagram Building (1958), molemmat Park Avenuella Manhattanilla. Täsmällinen, elegantti järjestelmäjulkisivu syrjäytti länsimaissa ja myöhemmin kaukoidässä perinteiset raskaan rakentamisen ulkoseinät lähes kokonaan, erityisesti korkeassa rakentamisessa. Alvar Aalto sovelsi esimerkillisesti ja taitavasti curtain wall-rakennetta kerrosluvultaan normaalissa Rautatalossa Helsingin Keskuskadulla jo vuonna Detaljeiltaan, suhteiltaan ja materiaalinkäytöltään vaatimattomampi esimerkki löytyy Salomonkadun Autotaloista (Eino Tuompo, Veli Valorinta 1958). Itä-Euroopassa ja Neuvostoliitossa harvat korkeat rakennukset sijoitettiin oikeaoppisesti kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviin solmukohtiin. Niiden tekniikka jäi kuitenkin jälkeen länsimaista ja Kaukoidästä. Julkisivut toteutettiin tyyliltään eklektisinä takautumina tai arkkitehtoniset arvot syrjäyttävällä betonielementtitekniikalla vuosituhannen vaihteeseen saakka. Nesteen tornin suunnittelu osui arkkitehtuurin kannalta epäkiitolliseen tilanteeseen. KVR-urakkaa toteuttamaan Neste valitsi Polarin ja Puolimatkan yhteenliittymän, joiden johdossa oli kaksi suoraviivaisen kovaotteista vuorineuvosta: Kauko Rastas ja Armas Puolimatka. Molemmat olivat tunnettuja pelkistetyn, yksinkertaisen betonielementtituotannon kannattajia, arkkitehtonisilla näkemyksillä ei ollut merkittävää sijaa heidän käytännöissään. Pirkko Jauhiainen viittaa artikkelissaan (Rakennustaito 18/1975) hienovaraisesti rakennuttajan (Uolevi Raade) toivomukseen sinivalkoisesta väriyhdistelmästä julkisivussa ja Nesteen hallintoneuvoston päätökseen kotimaisten materiaalien asettamisesta etusijalle. Käytännössä tämä merkitsi rouhepintaisia sandwich- ja kuorielementtejä vaalealla Sipoon kalkkikivitäytteellä torniosassa ja ruskealla harjusoratäytteellä alaosissa. Vaalean betonielementtikehyksen sisään jäi käytännössä laaja curtain wallpinta sinistä belgialaista eristyslasia. Tämän kontrastinen keveys, täsmällisyys ja eleganssi mitätöitiin kuorruttamalla paksut teräspilarit karkealla pesubetonilla ja lisäämällä niin ikään pesubetoniset pystynauhat koristeiksi pilariväleihin. Näillä nauhoilla ei ollut mitään rakenteellista tai toiminnallista tehtävää, ne olivat vain maskeja. Tahattomasti tai tietoisesti arkkitehtoninen kokonaisvaikutelma assosioituu neuvostoarkkitehtuurin 1970-luvun valtavirtaan. Torni symboloi siten ajankohdan suomalaista poliittiskulttuurista pyrkimystä vastata itäisiin odotuksiin ex oriente lux. Pääkonttorirakennuksen arkkitehtonisia arvoja ei noteerattu korkealle. Arkkitehti-lehti omisti hankkeelle lyhyen kirjoituksen vuonna Kansainvälinen teräsrakennejärjestö palkitsi ensimmäisenä suomalaisena kohteena pääkonttorin, jota voidaan pitää kansalliset mitat ylittävänä möhläyksenä kunnallisen päätöksenteon, asemakaavoituksen ja rakennussuunnittelun alueella. Kuin ironiaa on palkitsijan perustelu, jossa todetaan, että projekti on dramaattinen esimerkki teräksen käytöstä monikerroksisessa toimitalokorttelissa, jolla on saavutettu paras ratkaisu maapohjan käytössä... Suuren luokan monopolipelin puitteissa tapahtuneen kaavoituksen kardinaalivirheet unohtaenkin on laatikkotornin uusfasistisessa arkkitehtuurissa vaikea nähdä muuta palkitsemisen perustetta kuin teräsrakenteiden markkinoinnin edistäminen. Markku Komonen: Näköala Nesteen tornista, ARK 5/76, Areena* *Markku Komonen toimi myöhemmin Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkisten ja toimistorakennusten professorina. 15
16 Gordon Bunshaft, Natalie de Blois/ Skidmore, Owings and Merrill: Lever House, New York City, Arne Jacobsen: SAS Royal Hotel, Kööpenhamina 1960.
17 Nesteen tornin lounaisjulkisivu rakennustöiden loppuvaiheessa 1976, CJN Oy luvun alussa suunniteltu Sverdlovskaja oblastin hallituksen rakennus Jekaterinburgissa, SverdlovskProjekt. 17
18 Arkkitehdin julkisivupiirroksessa curtain-wall osuudella pilarien väli on kevyt, yhtenäinen pinta. Rouhebetonivertikaalit lisättiin toteutusvaiheessa. Arkkitehtisuunnitelmiin liittyviä perspektiivinäkymiä Nesteen pääkonttorista: julkisivu ja etuaukio, pääsisäänkäynnin katos. CJN Oy 18
19 Arkkitehtisuunnitelmiin liittyviä perspektiivinäkymiä Nesteen pääkonttorista: toimistokäytävä, maisemakonttori. CJN Oy 19
20 KELLARISTA KATTOTERASSILLE TOIMITALON TILAT Pääkonttorin ylin räystäskorkeus on ja alin lattiataso hissikuilujen kohdalla (korkeusjärjestelmän N 60 mukaan). Rakennuksen kaksi kellaria ja 20 kerrostasoa sijoittuvat näiden tasojen väliin. Molempien kellareiden ja korkean pääsisäänkäyntikerroksen kohdalla rakennuksen pohjapinta-ala on laajimmillaan. 1. Huoltotilat Pääkonttorin kahdesta kellarikerroksesta ylempi sijaitsee tasolla ja alempi pääosin tasolla Ympäröivän topologian luonnonmukaisista ja rakennetuista korkeuseroista johtuen molempien kellarien tiloista huomattava osa on maanpäällisiä. Alempaan kellariin sijoitettiin atk-holvi ja muita holveja, isoja paperivarastoja, laaja arkisto, erilaisia teknisiä tiloja ja vss-tilat: viisi S1-luokan suojahuonetta. Sinne tulivat lisäksi keittiön varastot ja perkaushuone, keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat, puku- ja pesutilat muulle henkilökunnalle ja erikseen autonkuljettajille sekä meren puolelle iso odotustila, josta pääsi käytävän kautta ulos ja hissiaulaan. Henkilöhissit muodostavat kaksi kolmen hissin ryhmää, joiden väliin jää aula. Molempien hissiryhmien selkäpuolella on porrashuone. Kellarikerrosten väliin sijoittui kaksikerroksinen lämmin autotalli: ylemmälle tasolle (+3.920) autopaikkoja rakennettiin 142 ja alemmalle (+1.250) 209 kpl. Alempaa autotallia käytti myös huoltoliikenne, jota varten sinne rakennettiin lastauslaituri. Vertailu pääkonttorin nykytilannetta kartoittaviin piirustuksiin vuodelta 2008 osoittaa alemmassa kellarissa toteutetut tilamuutokset vähäisiksi, käyttötarkoitusmuutoksia on kuitenkin tapahtunut. Odotustila ja viereinen autonkuljettajien sosiaalitila ovat vaihtuneet työhuoneiksi ja postituskeskukseksi. 2. Henkilökunnan palvelut Ylemmän kellarin aulaan keskitettiin henkilökunnan sisäänkäynti. Kevyen liikenteen reitti johdettiin sinne luiskaa pitkin. Se on yhteydessä ulkoilmaan sisäänkäyntikannen ja tornin ulkoseinän väliin jäävien isojen valoaukkojen kautta. Sisäänkäyntiväylän vieressä levittäytyy ulkoilmaan yhteydessä oleva pysäköintihalli, 150 ap. Tuulikaappi sijoitettiin hissiryhmän kohdalle. Sisään tultaessa oikealla oli vahtimestarin ja lähetin työpiste, kauempana oikealla torniosan päätyulokkeeseen sijoitettu kioski. Vasemmalle jäävään hulppean kokoiseen vaateaulaan mahtui 783 vaatekomeroa, joihin pukukoodin mukaisesti jätettiin ulkovaatteet. Vaateaulasta johtaa avoin kierreporras pääsisäänkäyntitasolle ja edelleen parvitasolle. Vaateaulan takana vasemmalla olivat kirjapainotilat varastoineen tuolloin käytössä olleen offset-tekniikan tarpeisiin, sekä henkilökunnan pukuhuoneet. Kirjapainosta oli hissiyhteys alapuolisiin paperivarastoihin. Sama hissi johtaa tornin luoteispäädyssä neljänteen toimistokerrokseen asti, viidennessä on hissin konehuone. Torniosan taakse matalan rakennussiiven kohdalle sijoitettiin ryhmä kerhohuoneita, kuntosali välinevarastoineen, henkilökunnan kylmähuone ja sateenvarjojen kuivaushuone. Isot saunaosastot sekä wc-tilat ehostushuoneineen varattiin erikseen naisille ja miehille. Näiden takana olivat pallosali ja uimahalli. Lisäksi ylempään kellariin varattiin tilat tekniselle valvomolle, palkkakonttorille, henkilökunnan pankkipalvelupisteelle ja terveysasemalle. Työtilojen sijoittaminen ylempään kellariin ei ollut ongelma, koska kaikki tilat ovat maanpäällisiä ja saavat suoraa luonnonvaloa, lukuunottamatta sisäänkäyntikannen katveeseen jäävää lounaissivua, johon päivänvalo lankeaa kannen valoaukoista vinossa kulmassa luvulle tultaessa työhuoneet ovat vallanneet isomman osan ylempää kellarikerrosta. Toimistohuonerivi ulkoseinällä on kaventanut vaatehallia, kirjapainon tilalla on arkisto, puhelinvälitys ja työtilaa, kerhohuoneiden paikalle on muuttanut piirustusarkisto, hammashoitola ja fysikaalinen hoitola. Terveysasema on entisellä paikallaan uudistettuna. Koska henkilökunta ei enää tarvitse pankkipalveluita tai elintarvikekioskia, niiden tilat ovat toimistokäytössä. Tuulikaapin vierestä on johdettu käytävä 1990-luvun lisärakennukseen (Keilalampi). 3. Paraatisisäänkäynti Pääsisäänkäynti toimitaloon tapahtuu tasolla sijaitsevan korkean aulatilan kautta. Sen eteen on rakennettu valtavan tasasivuisen kolmion muotoinen aukio, joka kattaa ylimmän pysköintihallin ja tarvittaessa voi toimia helikopterikenttänä. Aukiota rajaa tornin korkea lounaissivu, joka ottaa vierailijat vastaan. 20
21 Kolmioaukion sivuja rajaavat ajoluiskat johtavat saattoliikenteen pääsisäänkäynnille ja edelleen sieltä poispäin. Näiden luiskien vieressä toiset ajoluiskat johtavat liikennettä kannen alaisiin pysäköintikerroksiin; oma reitti on varattu kevyelle liikenteelle henkilökunnan sisäänkäyntiin. Pääsisäänkäynnin edessä on kuusi parkkiruutua lyhytaikaiseen paikoitukseen. Leveä tuulikaappi johtaa hissiaulaan. Sisään tultaessa oikealla on vahtimestarin työpiste, siitä etuoikealla odotustila torniosan ulkonevan päädyn kohdalla. Hulppean aulan toisessa päässä sisäänkäynnistä vasemmalla on kellarista parvelle johtava avoin kierreporras ja sen takana auditorio omine aulatiloineen. Auditorioon liittyivät alun perin luentosali, kielilaboratorio sekä kokoushuone ja useita ryhmätyötiloja; näihin sekä auditorion aulaan luonnonvalo lankeaa pyöreistä kattoikkunoista. Aulan takana on laaja ruokasali sekä suurkeittiö varastoineen ym. aputilloineen, astiainpesu- ja tarjoilutilat, keittiöhenkilökunnan ruokailuhuone, emännän huone ja kabinetti. Myös ravintola ja keittiö saavat luonnonvaloa isoista pyöreistä kattoikkunoista. Näiden tilojen jatkeena ovat pallosalin ja uimahallin yläosat, välissä kapeana vyöhykkeenä uimahallin kohdalla tuolivarasto ja pallosalin katsomo. Pääsisäänkäyntikerroksen osalta muutokset ovat kohdistuneet auditorioon, jonka suunta on käännetty ja muoto samalla muutettu, sekä opinto- ja ryhmätyötiloihin, joiden paikalla on kokoushuoneita. Lisäksi tuulikaappi on entisestään kasvanut, respan alue uudistettu ja sen viereen avattu yhteys lisärakennukseen. 4. Piippuhylly ja rivitalo katolla Aulaan liittyvälle parvitasolle, , johtaa avoin leveä kierreporras kahdesta alemmasta kerroksesta ja erillinen hissi, joka yhdistää alimman kellarin neljänteen toimistokerrokseen asti. Parvikerros seuraa tornin muotoa ja erottuu matalasta jalustaosasta. Portaan kohdalla on odotustila ja kuusi neuvotteluhuonetta. Tilan toiseen päätyyn sijoitettiin näyttelyalue, jonne pääsee myös toisen pääportaan kautta. Parvikerroksen koillispuolella on rakennuksen matalan osan laaja kattopinta, jota jäsentävät pyöreät kattoikkunat ja kattokaivot. Volyymin toiseen päähän uimahallin ja pallosalin yläpuolelle on sijoitettu eräänlainen rivitalo, kahdeksan tutkija-asuntoa, joihin on sisäänkäynti ulkokautta kattopihalta. Huoneistotyyppi on 3 h+k, kunkin ala 82,5 m². Asuntoihin tehtiin rakentamisajankohdan tavan mukaan pienehköt saniteettitilat. Meren puolella asunnoissa on minimikokoiset parvekkeet, keskimmäisissä asunnoissa miltei yhteiset naapurin kanssa. Sisäänkäyntipihoja rajaavat korkeat umpiaidat ja katteena ovat järeät pergolat. Kattotasanteella pihan taustana olevassa kapeassa rakennusmassassa ovat ilmastointikonehuoneet, päädyissä saunaosasto ja talopesula, keskellä pieni kylmävarasto huoneistokohtaisine komeroineen. Parvikerroksessa on näyttelyalue myöhemmin muutettu neuvottelutiloiksi rajaamalla sinne viisi huonetta. Osa asunnoista on otettu toimistokäyttöön pienin muutoksin. 5. Toimistomiljöö ja edustuskerrokset Tornin kerrokset sisältävät toimistotiloja. Pääosin ne muodostuvat avokonttorista, mutta jokaiseen kerrokseen on rajattu yksi tai useampia huoneita neuvottelu- tai työtiloiksi. Keskivyöhyke on tarpeen mukaan sisustettu avotoimistoksi tai sinne on sijoitettu neuvottelu- tai aputiloja, kaikissa kerroksissa myös wc-ryhmä. Toimistokerroksissa on vuosien mittaan tapahtunut runsaasti muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä työn organisoinnin mukaan. Kuudennentoista kerroksen pohjaratkaisussa on sovellettu kaksoiskäytäväperiaatetta, käytävien päättyessä korkeisiin ikkunoihin. Komeasta hissiaulasta avautuvat näkymät Tapiolan suuntaan ja merelle. Kerrospohja on jaettu isoiksi huoneiksi, jotka on varattu yhtiön johdolle. Huoneet on sijoitettu pääosin ikkunaseinille, lukuunottamatta ikkunatonta, kaarevaseinäistä kokoustilaa rungon keskiosassa. Wc-ryhmä on sijoitettu käytävien väliin. Meren puoleisessa kaakkoispäädyssä on alunperin toimitusjohtajalle kuulunut iso huone fasiliteetteineen, sieltä johtaa erillinen porras ja pieni hissi yläpuoliseen edustussaunaan ja sen yläpuolella olevaan takkahuoneeseen. Tiloja käytetään nykyisin neuvotteluihin sekä ruokasaleina ja kabinetteina, joita palvelee keittiö kaakkoispäädyssä. Seitsemästoista kerros on matala tekninen kerros, joka jatkuu porrashuoneiden luoteispuolella korkeussuunnassa yläpohjaan asti 21
tilat ja muuntelumahdollisuudet
Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS VAIHTOEHTO C 25.5.2009 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 2 KOHDEALUE Selvityksen
Lisätiedotyhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta Property Nordic Finland Oy Marja Liisa Suutarinen, Asset Manager 0400 250 869, marjaliisa.suutarinen@genesta.
Miestentie 1 yhteenveto MIESTENTIE 1, 02150 ESPOO Miestentie 1 sijaitsee keskeisellä paikalla Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen alueiden yhtymäkohdassa Kehä I:n varrella. Lähimmät naapurit ovat Aaltoyliopiston
LisätiedotESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013
ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 Sisältö Esipuhe...2 Termejä...3 Espoon tornit...4 Tornit kartalla...6 Torni vertailu...8 Kaavioita...10 Espoon tornit...12 Tulevat tornit...50 Tornilista...70
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
LisätiedotMenestystarina jatkuu
Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,
LisätiedotYlits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä
To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee
LisätiedotKiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan
LisätiedotLETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA
ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut
LisätiedotAjaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.
Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura
LisätiedotTOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU. 543,5 m2 610,5 m2
TOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU 543,5 m2 610,5 m2 RAKENNUS Rakennus on valmistunut 1988 Nokia Oyj:n tutkimuskeskuksen käyttöön Tällä hetkellä kohteessa toimii usean kansainvälisen ja kotimaisen
LisätiedotAsemakaavan muutos nro 12228, korttelin tontti 16
Asemakaavan muutos nro 12228, korttelin 49076 tontti 16 KAAVAKARTAN MÄÄRÄYKSIÄ Tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kerrosluku V 8600 kerros-m 2. 32 dba us-linjoja Reiherintien ja Gunillantien
LisätiedotYlitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä
Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan
LisätiedotKIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO
, 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti
LisätiedotPohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä
Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin 200 työpistettä Laadukasta toimistotilaa Helsingin ydinkeskustassa Kevan omistama, moderni toimistokiinteistö vapautuu kokonaisuudessaan vuokrattavaksi sopimuksen
LisätiedotMYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO
MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO KIRKKOKATU 14 NURMES MYYNTIKOHDE Kiinteistö 541-111-142-2 sekä sillä sijaitsevat kolme virastotalorakennusta osoitteessa Kirkkokatu 14, 75500 Nurmes. SIJAINTI Kiinteistö sijaitsee
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotMellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
LisätiedotKiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista
LisätiedotMellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.
HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti
LisätiedotSELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Tanssijantien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Tanssijantien_m.docx\PS N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10
HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotPohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä
Vuokraus: Senaatin Notariaatti Oy Jukka Myyryläinen, 0400-688 861 Mats Kuhlefelt, 0400-500 285 www.senaatinnotariaatti.fi Insinöörinkatu 7 B, 00880 Helsinki Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin
LisätiedotK o y E l i m ä e n k a t u 1 5
KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi
LisätiedotTOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015
TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16
HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotKEILARANTA 4 // ESPOO
KEILARANTA 4 // ESPOO TERVETULOA KEILARANTAAN KeIlaranta 4 Keilaranta 4 on seitsemänkerroksinen toimistorakennus Keilaniemessa, joka tullaan saneeraamaan täydellisesti vuoden 2015 aikana. Keilaranta 4
LisätiedotPAIHOLAN SAIRAALA-ALUE
Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS
LisätiedotSentnerikuja 1 Lassila Helsinki
Sentnerikuja 1 Lassila Helsinki Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia vuokraa: NYKYAIKAISTA TOIMITILAA 20-400 henkilön organisaatioille fenniatilat.fi/sentnerikuja1 Tilaratkaisut Sentnerikuja 1 sisältää vuokrattavia
LisätiedotAsunto Oy Helsingin Picasso
HANKESELOSTUS 1 (10) Sijainti Tontti 20819 / 1 Malagankatu 6, 00220 Helsinki Jätkäsaari Rakennettava tontti sijaitsee Jätkäsaaressa Hyväntoivonpuiston pohjoispuoleisessa korttelissa ja rajautuu Malagankatuun
LisätiedotTVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.
LisätiedotVALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy
VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu
LisätiedotOSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotParviainen Arkkitehdit Oy HIOMO
Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO HIOMO s 3-4 PERUSTIEDOT s 5-11 MUUNNELTAVAT TILAT s 12 LISÄTIEDOT 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Hiomon toimitilakokonaisuus sijoittuu Pitäjänmäen keskeiselle
Lisätiedot1/16. Säterintie 8. Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT
1/16 Säterintie 8 Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT 2/16 Silkinkehruu Lämmin tuotantotila / varastotila puukatto jonka yläpuolella toimistotiloja Ikkunat ulos
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotAsunto Oy Helsingin Malaga
HANKESELOSTUS 1 (12) Sijainti Tontti 20819 / 2 Malagankatu 8, 00220 Helsinki Jätkäsaari Rakennettava tontti sijaitsee Jätkäsaaressa Hyväntoivonpuiston pohjoispuoleisessa korttelissa ja rajautuu hyväntoivonpuistoon
LisätiedotAinutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi
Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,
LisätiedotKAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1
LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää
LisätiedotTammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA
Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit
LisätiedotKuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta
Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
Lisätiedotlohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu
A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun
LisätiedotHeka Jätkäsaari Livornonkatu 7
1 (11) Sijainti Tontti 20819 / 3 Livornonkatu 7, 00220 Helsinki Jätkäsaari Rakennettava tontti sijaitsee Jätkäsaaressa Hyväntoivonpuiston pohjoispuoleisessa korttelissa ja rajautuu Hyväntoivonpuistoon
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
LisätiedotMYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA
MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (6) Heka Myllypuro Ryynimyllynkatu SUUNNITELMASELOSTUS
HANKESELOSTUS 1 (6) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti Heka 45568/13 (uusi tonttijako 45568/15) Ryynimyllynkatu 2 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 5457 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille
LisätiedotIII LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III
0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1244-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL 2015-002929 26.4.2016 KÖYDENPUNOJANKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet
Lisätiedot1705 NIKU Kasarminkatu 6 ASEMAKAAVAMUUTOS, VALMISTELUAINEISTO, ALP-2 alue Vireillä oleva kaavamuutos ja sen ehdotusvaihe koskee Kuopion kaupungin omistamaa Kuopion keskustan 6. kaupunginosan korttelia
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (6) Haso Ratasmylly SUUNNITELMASELOSTUS
HANKESELOSTUS 1 (6) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti Haso 45568/12 (uusi tonttijako 45568/14) Mamsellimyllynkatu 26, Ratasmyllynraitti 1-3 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 11197 m 2. Tontti on rakennuspaikkana
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori
1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia
LisätiedotRASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu
Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein
LisätiedotHELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi
1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla
LisätiedotRUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.
RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan
LisätiedotRIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT
RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000
LisätiedotH EKA HERT TONIE MI KIRV ESM IEH EN KAT U 2
H EKA HERT TONIE MI KIRV ESM IEH EN KAT U 2 HEKA HERTTONIEMI, KIRVESMIEHENKATU 2 HANKENUMERO 7301020 LUONNOKSET 7.3.2016 Sijainti Kortteli 43081 Kirvesmiehenkatu 2 00880 Helsinki Tontti Tontti sijaitsee
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotETELÄESPLANADI 8, HELSINKI
ETELÄESPLANADI 8, HEINKI Amanda on historiallinen arvokiinteistö Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Talo on perinteisesti tunnettu rahoitusmaailman kohtaamispaikkana. Esplanadin puoleinen kolmikerroksinen
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotHASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne
HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,
LisätiedotASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
1 ASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI 5.3.2018 SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA YLEISTÄ Asunto Oy Katajaharju 4 sijaitsee Lauttasaaressa Telkkäkujan ja Katajaharjuntien
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotHelsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2
HANKESELOSTUS 1 (13) Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 2 (13) Yleistä Sijainti Tontti 36110 / 12 Henrik Lättiläisenkatu 12, Viikki 00560 Helsinki Tontin koko
LisätiedotASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen
ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen Kauniita koteja vanhan kenkätehtaan lumoavassa miljöössä Asunto Oy Mäntsälän Apponen tarjoaa rauhallista asumista vanhan kenkätehtaan lumoavassa
LisätiedotParviainen Arkkitehdit Oy HIOMO
Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO HIOMO s 3-4 PERUSTIEDOT s 5-10 MUUNNELTAVAT TILAT s 11-12 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ s 13 LISÄTIEDOT 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Hiomon toimitilakokonaisuus
LisätiedotSELOSTUS KROOVI Uudisrakennuksessa on muistumia panimokorttelin teollisesta menneisyydestä materiaalivalinnoissa muotokonseptissa. meininki osa uuden
SELOSTUS KROOVI Uudisrakennuksessa on muistumia panimokorttelin teollisesta menneisyydestä materiaalivalinnoissa muotokonseptissa. meininki osa uuden museokeskuksen ja Kroovi on identiteettiä. Toisaalta
LisätiedotMYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS
MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja
LisätiedotTalo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio
LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:
LisätiedotMYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA
MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu
LisätiedotYRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY
YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot
Lisätiedotyhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi
Miestentie 1 yhteenveto MIESTENTIE 1, 02150 ESPOO Miestentie 1 sijaitsee keskeisellä paikalla Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen alueiden yhtymäkohdassa Kehä I:n varrella. Lähimmät naapurit ovat Aaltoyliopiston
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201
Kristiina Strömmer 25.1.2013 VASTINEET 1 (8) SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 LUONNOSVAIHEEN VASTINEET Asemakaavamuutosluonnos ja siihen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO
KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotHaso Kuusikkotie 7-8. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Ratkaisu. Liikenne. HANKESELOSTUS 1 (33) Haso Kuusikkotie 7-8 hnro
HANKESELOSTUS 1 (33) Haso Kuusikkotie 7-8 Luonnokset Sijainti Tontti 28314-2, 28214-3 Kuusikkotie 7-8, Maunula 00630 Helsinki Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi tonttia. Näistä pohjoisempi asemakaavassa
LisätiedotKuva: Suomi-yhtiön arkisto
Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana
LisätiedotMYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2
MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 2.03 5.01 Opetustoimintaa palvelevien
LisätiedotSELOSTUS Tammen muutos 1 LIETO LOUKINAINEN TAMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Tammen muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\07\_8_Tammen_m.docx\PS KAAVAN LAATIJA: LIETO LOUKINAINEN TAMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JA TEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki
Lisätiedot1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
LisätiedotUutta tilaa yritysmaailman ytimessä
Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Meren rannalle Keilaniemen sydämeen nousee uusi, kestävän kehityksen periaatteella toteutettava toimistokiinteistö. Keilaranta :n uudisrakennuksen suunnittelussa on
LisätiedotTOIMISTO HEIKKILÄNTIE m2 AURAKATU TURKU KLUUVIKATU HELSINKI
TOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 1.154 m2 AURAKATU 8 20100 TURKU KLUUVIKATU 5 0100 HELSINKI RAKENNUS Rakennus on valmistunut 1988 Nokia Oyj:n tutkimuskeskuksen käyttöön Tällä hetkellä kohteessa toimii usean kansainvälisen
LisätiedotI I I 4.1 4.1 3.1 4.2 4.7 4.5 4.0 ulkoterassi 4.8 Annankatu 4.8 5.0 3.6 4.9 6 9 2.2 Hallituskatu 4.9 2.3 2.5 I 2.5 Panimokuja 2.8 4.8 Museonpuisto Asukkaat 5.8 6.8 6.8 2.5 Eteläranta 3.2 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI
LisätiedotKITEE RAKENNUSKAAVA JOENSUUSSA 30 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1977 ARKKITEHTITOIMISTO ERKKI HELASVUO KY KAAVA 07 SIVU 1/6
KAAVA 07 SIVU 1/6 KITEE RAKENNUSKAAVA Rakennuskaavan laajennuksella muodostuvat Kiteen kunnan Päätyen kylän korttelit 6001...6006 ja 6008...6035 sekä tie-, puisto-, urheilu-, liikenne-, maatalous- ja vesialueet.
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
Lisätiedot