akordi 2/2001 akordi 2/2001 tampereen kitaraseura

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "akordi 2/2001 akordi 2/2001 tampereen kitaraseura"

Transkriptio

1 akordi 2/2001 tampereen kitaraseura 1

2 akordi 2/2001 akordi Tampereen Kitaraseura ry:n jäsenlehti Ilmestyy kahdesti vuodessa tre_kitaraseura Kitaraseuraa tarvitaan yhä 3 Tampereen Kitaraseura 30 vuotta 4 Juhlakonsertin ohjelma 6 Oikean käden perustekniikka 7 Münchenin soitinmuseo 10 Uutisia 11 Vals venezolano 12 Soitinrakentajalla riittää työtä luvun säveltäjäkitaristien tyylilliset taustat 14 Piazzollan kamaritangoa 20 Liity Kitaraseuraan 21 Jouluyö, juhlayö 22 Puheenjohtaja: Antero Laurila antero.laurila@sgic.fi Jäsenlehti & kotisivut: Joni Nieminen joni.nieminen@uta.fi Markkinointi: Tomi Tolvanen tomi.tolvanen@eudoramail.com Jutut, artikkelit ja mielipidekirjoitukset ovat tervetulleita. Ilmoitushinnat ( ): kerta vaki - Aukeama 170,- 150, sivu ja takakansi 135,- 120,- - Koko sivu 100,- 85,- - 1/2 sivua 60,- 50,- Ostetaan-myydään: jäsenet muut ilmainen 8,- Nettimainokset: - Vuosi 85,- - 1/2 vuotta 50,- Toimitussihteeri-taittaja: Paula Autio paula.autio@mediamimmi.inet.fi Piirrokset & logot: Sinikka Nevanlinna Kansikuva: Mia Manner Kirjapaino: Juvenes-Print ISSN

3 KITARASEURAA TARVITAAN YHÄ puheenjohtaja Tampereen Kitaraseuran syntyhistoriaa muistelee seuran alkuaikojen puheenjohtaja, Jaakko Silvennoinen, todeten että seura syntyi senhetkiseen tarpeeseen yhdistämään kitaransoiton harrastajia. Kun itse aloitin opintoni Jyväskylässä 70-luvun puolivälissä, oli sielläkin tarve perustaa kitaraseura samasta syystä. Puuhamiehenä oli Matti Kontio, joka lyhyen ajan toimi konservatorion kitaransoiton opettajana. Suunniteltiin luetteloa siitä, mitä kitaranuotteja kukin omisti. Materiaalia ei ollut paljon saatavilla, ja kopiokoneetkin olivat tuntemattomia. Jyväskylän kitaraseura hiipui vähin äänin pois, kun konservatorioon saatiin opettajaksi Stepan Rak. Hänen ansiostaan nousi kitaransoitto Jyväskylässä kukoistukseen ja kitaraseura tuli tarpeettomaksi. Tampereella kitaraseura ei ole menettänyt merkitystään, koska täällä ja ympäristössä on useampia oppilaitoksia, ja harrastajia myös löytyy kunnioitettava määrä. Liityin Tampereen Kitaraseuraan vasta 16 vuotta sitten, joten en paljonkaan tiedä seuran toiminnasta. Puheenjohtajana oli silloin Jorma Salmela ja sihteerinä Hannu Siiskonen. Soitannolliset illat ja muut tapaamiset sujuivat leppoisissa merkeissä ja huuli lensi kuin spitaalisten pikkujouluissa. Pauli Talvitien puheenjohtajakaudella tuli soitannollisiin iltoihin huomattava määrä nuoria soittajia, ja flamenco astui voimakkaammin kuvioihin. Itse olen ollut puheenjohtajan vasta vuoden päivät, joten ei voida vielä puhua mistään puheenjohtajakaudesta, ja kun hommaan ryhdyin, minulle luvattiin ettei kausi tule olemaan yhtä pitkä kuin alkuaikojen puheenjohtajilla oli. Eli homma kiertoon. Kitaraseuran toiminta on välillä ollut alamaissa, mutta kun noin vuosi sitten joku sanoi, että aletaan julkaista lehteä ja laitetaan nettiin kotisivut, löytyi toiminnalle uutta potkua. Kaikki innostuivat heti lehden teosta, koska ideoita materiaaliksi tuntui olevan enemmän kuin tarpeeksi. Nyt ovat luvatut nettisivutkin valmiina. Ne vaikuttavat hienoilta ja ammattitaidolla tehdyiltä. Kiitos Joni Niemiselle! Konsertteja seura on järjestänyt tasaiseen tahtiin, mutta muu toiminta oli välillä puuduksissa. Toivottavasti kevätpuolella saadaan aikaan unohduksissa olleet soitannolliset illat. Kitaraseura siis juhlii 30-vuotista taivaltaan lauantaina 15. päivä joulukuuta Pirkanmaan musiikkiopistolla kello alkavalla konsertilla, josta on tarkempia tietoja toisaalla tässä lehdessä. ANTERO LAURILA 3

4 TEKSTI: JAAKKO SILVENNNOINEN KUVAT JAAKKO SILVENNOISEN ALBUMISTA Tampereen Kitaraseura 30 vuotta Juhlavuoden kunniaksi lienee paikallaan katsaus seuran perustamisaikoihin. Allekirjoittaneella muistikuvat kaupunkimme kitarakulttuurista sotien jälkeisiltä ajoilta ovat tallella, mutta paljonko kitaraa soitettiin Tampereella viime vuosisadan alkukymmenillä, ei ole tiedossani. Olemme kuitenkin sekä ruotsalaisen että venäläisen kulttuurivirran vaikutuksessa, joten luultavasti tämä hieno instrumentti houkutteli silloinkin soittajia. 30-luvulla pyöreäaukkoista suonikielikitaraa kuuli vain pelastusarmeijalaisten näppäilevän kadulla. Tästä johtuen mainittua instrumenttia kutsuttiin hallelujaakitaraksi. Sodan jälkeen huvitilaisuudet tarjosivat soittotilaisuuksia orkestereille ja kitarasta tuli suosittu orkesterisoitin, nyt sähköllä vahvistettuna. Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rehtori Rauno Nieminen on julkaisussaan (1998) todennut, että tamperelaisten panos sähkökitaran yleistymiseen on merkittävä lähinnä Gunnar ja Valter Strömmerin kitaramikrofonin teknisen toteuttamisen ansiosta. Sähkökitara löysi asemansa kitarakulttuurissamme. Klassista kitaraa soittavien määrä 50-luvulla Tampereella oli miltei olematon. Opetusta oli saatavissa lähinnä Helsingissä. Ivan Putilinin opetustoiminta oli ansiokasta ja Helsingin Kitaraseuran perustaminen kokosi kitaristit saman lipun alle. Konserttivierailu syksyllä 1949 lisäsi varmaan innostusta. Viljo Immosen klassisen kitaran herätys tuotti kaivattua suomenkielistä oppimateriaalia. Hänen aikaisemmin ilmestynyt plektrakitarakoulunsa jo auttoi orkesterikitaraan soittajia. Immonen konsertoi 50-luvulla Kaupungintalon juhlasalissa (nyk. Raatihuone) soittaen sooloja näppäilytekniikalla. Henkilökohtainen innostukseni nailonkitaraan syttyi keväällä 1965, kun urjalalainen lääketieteen opiskelija Reijo Laakso (nyk. Loueniva) piti kitarakurssin Tampereella. Laakso oli innokas, kitara-aatteen läpitunkema persoona, joka oli esiintynyt Helsingin Kitaraseuran konsertissa ja opiskellut flamencokitaraa Espanjassa. Vaikka kurssin päähuomio oli flamencorytmeissä, selvisi että oli tärkeää perehtyä klassisen kitaran tekniikoihin. Tältä kurssilta tapaamme tämän kirjoittajan lisäksi Jaakko Silvennoinen, puheenjohtaja seuramme perustajajäsenet Kaarle Kanervan ja Martti Rauhalan. Opiskelun lomassa pohdiskelimme, lähinnä Laakson aloitteesta, kitaraseuran perustamista. Aika ei kuitenkaan ollut vielä siihen kypsä, mutta tiedot paikkakunnallamme olevista alan harrastajista tihkuivat julkisuuteen ja tuttavuuksia solmittiin luvun lopussa hakeuduin Ivan Putilinin kitaraoppiin ja opettaja sai minut vakuuttuneeksi siitä että rekisteröidyn yhdistyksen perustaminen oli tärkeätä. Toimenpide kokoaisi kitaristit yhteen ja tekisi mahdolliseksi maksullisten konserttien järjestämisen. Vuonna 1969 Helsingin Kitaraseuran puheenjohtaja Arto Juusela otti yhteyttä allekirjoittaneeseen ja tiedusteli seuransa mahdollisuuksia järjestää jäsenten kitarakonsertti Tampereella. Hanke toteutui Sampolan musiikkisalissa. Tätä tapahtumaa voidaan pitää merkittävänä etappina matkalla seuramme perustamiskokoukseen. Esiintyjät olivat Arto Juusela, Pekka Vesanen, Rolf Holmberg, Hannu Harjunmaa, Ilpo Uotinen, Kai Karma, Seppo Siirala ja Kari Äikäs. Joukosta löytyikin tulevina vuosina tukijoita toiminnallemme. Harvalukuisen yleisön joukossa oli kaksi henkilöä joiden läsnäololla oli kauaskantoisia seurauksia. Tampereen Musiikkiopiston rehtori Eero Nallinmaa ja Aamulehden musiikkiarvostelija Orvo Kärkönen olivat tyytyväisiä kuulemaansa. Viimemainittu päättikin ylistävän konserttiarvostelunsa kehoitukseen: Tampereen Musiikkiopisto pitänee hyvissä ajoin varansa kun mahdollisuuksia tällä uuteen kukoistukseen kohoavalla työsaralla aukenee. Toimittaja Orvo Kärkösen toive toteutui. 70-luvun alussa kitaransoitto olikin oppiaineena Tampereen Musiikkiopistossa eikä oppilaista ollut pulaa johtuen kitaran suuresta suosiosta nuorison keskuudessa. Opettajana toimi Kari Äikäs, Ivan Putilinilta oppinsa saanut Helsingin Kitaraseuran jäsen. Äikäs sai minut vakuuttuneeksi kitaraseuran tarpeellisuudesta ja niinpä perusteellisen harkinnan jälkeen päätimmekin kutsua kokoon kitaramusiikin ystäviä ja ehdottaa seuran perustamista. Kokous pidettiin 15. joulukuuta 1971 kahvila Tikankolossa, joka sijaitsi Rautatienkadulla 4

5 vastapäätä asemaa. Paikallaolijat koostuivat osaksi Reijo Laakson yhdistämistä harrastajista, osaksi Kari Äikäksen oppilaista. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä nimilistaan kirjoitetussa järjestyksessä seuraavat henkilöt: Kari Äikäs, Anssi Suomalainen, Esko Koivisto, Kari Peitsamo, Seppo Salo, Heikki Näreikkö, Tapio Sandström, Heimo Lajunen, Kimmo Lehtonen, Jorma Kauppinen, Kari suoniemi, Hannu Rantala, Jaakko Silvennoinen, Martti Rauhala, Kaarlo Kanerva, Veikko Neva ja Ossi Niemistö. Kokouksen yksimielisellä päätöksellä päätettiin perustaa Tampereen Kitaraseura -niminen yhdistys. Järjestäytymiskokous pidettiin 12. tammikuuta 1972 Teiskontiellä sijaitsevassa Kalevan Killassa. Johtokuntaan valittiin puheenjohtajana Jaakko Silvennoinen, sihteerinä Jorma Kauppinen, rahastonhoitajana Anssi Suomalainen ja jäseninä Martti Rauhala ja Kari Äikäs. Sääntöjen laadinnassa saimme korvaamatonta apua oikeusneuvosmies Tor Pulkkiselta, joka Helsingin Kitaraseuran jäsenten vieraillessa soitti kokouksessamme flamencokitaraa. Yksityiskohtana mainittakoon että sääntöjä tehdessämme syntyi erimielisyyttä siitä, pidetäänkö vuosikokous keväällä vai syksyllä. Asia ratkaistiin Anssi Suomalaisen ehdotuksesta rahanheitolla. Seuran rekisteröintianomus jätettiin maistraattiin Kitaraseuran toiminta siis pyörähti käyntiin. Alkuinnostuksessa kokouksia pyrittiin pitämään kesäaikaa lukuun ottamatta kerran kuukaudessa. Kokouspaikkana silloin oli Hotelli Emmaus. Virallisten asioiden päätteeksi järjestettiin jäsenille estradi jolla voi kotipiiriä suuremmissa puitteissa esittää taitojaan. Tämä lieneekin merkittävä syy miksi samanhenkiset kitaristit haluavat kontaktia toisiin soittajiin. Halutaan näyttää mitä osataan ja huomioidaan mitä muut ovat oppineet. Orkesterissa soittavilla sähkökitaristeilla oli usein esiintymistilaisuuksia, mutta klassista- ja flamencokitaraa soittavilla näytön paikka tuli harvemmin. Vuonna 1972 Kitaraseuran kokouksia pidettiin kahdeksan kertaa. Vuosien myötä kokoontumistarve väheni koska tietoa kitaransoittoon liittyvistä asioista sai muualtakin. Samalla kuitenkin esitysten taso nousi ja saimme nauttia usein hyvistä esityksistä. Seuran rahavirrat olivat aluksi olemattomat, niinpä kokoustilojen vuokra maksettiin kolehtirahoilla. Pian kuitenkin pääsimme osallisiksi kaupungin musiikkiyhdistyksille vuosittain myöntämistä avustuksista. Myös kaupungin nuorisolautakunta oli myötämielinen toiminnallemme myöntäen avustuksia ja kokoustilan käyttöömme. Konserttitoiminta aloitettiin heti kun jäsenistön keskuudesta löytyi esiintymiskelpoisia soittajia. Tavoitteena oli järjestää syys- ja kevätkaudella ainakin yksi julkinen konsertti nimekkäälle kotimaiselle kitaristille. Näin kitaramusiikkia oli kuultavissa paikkakunnan musiikkitarjonnassa tasavertaisesti muiden soittimien kanssa. Vuodet toimin seuran puheenjohtajana. Tämän 10-vuotiskauden aikana hallitukset ovat koostuneet seuraavista henkilöistä: Maritta Heliö, Matti Hirvonen, Jorma Kauppinen, Mikael Laurson, Janne Lehtinen, Oiva Mäki, Martti Rauhala, Jorma Salmela, Hannu Siiskonen, Jaakko Silvennoinen, Anssi suomalainen, Kari Suoniemi, Erkki Tahvanainen ja Kari Äikäs. Seuran jäsenmäärä oli 81. Ensimmäinen vuosikymmen oli touhukasta aikaa, jota muistelen mielihyvällä. Muistakaamme seuran sääntöjen ensimmäinen pykälä: Kitaraseuran tarkoituksena on pyrkiä rikastuttamaan ja edistämään kitaramusiikkia, myötävaikuttaa sen leviämiseen sekä kohottaa kitaransoiton harrastajien teknillistä ja taiteellista tasoa. Toivotan juhlivalle yhdistykselle hyvää jatkoa. Kitaraseuran kokous hotelli Emmauksessa. Takana vas. Jaakko Silvennnoinen ja Jorma Kauppinen. Edessä oik. Kari Äikäs. 5

6 Tampereen Kitaraseuran 30-vuotisjuhlakonsertti Pirkanmaan musiikkiopistolla lauantaina klo Tervetuliaispuhe Ohjelma: Anonym, Ecossaise Antti Talvitie Gray, Lullaby Gray, Jambalaya Juhan Kulmala, Aaro Haavisto, Olli Hänninen Anonym, The Sinckapace Galliard Leo Brouwer, Etydi nro VI Irene Junttola Hans Neusiedler, The Court Dance Irene Junttola, Samuel Taipale Leo Brouwer, Etudes simples I V Juuso Kukkonen Antonio Lauro, Vals venezolano 2 ja 3 Mikko Kiiski Johann Kaspar Mertz, Unkarilainen fantasia op. 65 nro 1 Marko Jouste Ilkka Hammo, Neljä bagatellia (kantaesitys) Lauri Hannu, Ev rybody loves mambo Aki Lääkkölä, Jani Karppi, Mikko Kiiski, Joni Nieminen, Tomi Tolvanen Väliaika Mauro Giuliani, Serenade op. 127: Maestoso, var II piu lento, var III primo tempo Tommi Koivuniemi, huilu, Kimmo Kiviniemi, kitara Joaquin Turina, Fandanquillo Hannu Seljänperä Isaac Albeniz, Tango Jorma Salmela, Hannu Siiskonen Manuel Maria Ponce, Sonatina Meridional Jani Karppi Jean Sibelius, Valse triste Jorma Salmela, Kimmo Kiviniemi, Pauli Talvitie, Antero Laurila, Hannu Siiskonen

7 Opetuksen ongelma: OIKEAN KÄDEN PERUSTEKNIIKKA: VUORONÄPPÄILY: mi pi pimi jne. Jos puhutaan aivan yleisesti opettamisesta, on hyvä ellei jopa välttämätön asia, että opettajalla on metodi tai metodeja. Kun näitä metodeja aikansa käyttää, tulee rutiini. Rutiini ei ole ensinkään paha asia, jos osaa olla juuttumatta siihen. Olen huomannut, että sanalla rutiini on huono kaiku asiaa ymmärtämättömien keskuudessa. Kuvitellaan, että rutinoitunut ihminen tekee kaiken aina samalla tavalla. Minulle rutiini merkitsee vapautta; kun tietyt asiat ovat varmoja, voi keskittyä muuhun. Rutinoitu ihminen onkin luova ihminen. Luova ihminen tietysti myös aika ajoin arvioi rutiinejansa. Kun tietoa kertyy koko ajan lisää, on rutiineitten päivittäminen välttämätöntä. Jos ei muuten, niin oman henkisen hyvinvoinnin takia. Kun on metodi, josta on tullut positiivisessa mielessä rutiini, tarvitaan sinnikkyyttä. Sitä tarvitsee sekä oppilas että opettaja. Musiikissa voidaan lennellä siellä sun täällä, mutta tekniikassa täytyy olla johdonmukainen ja peräänantamaton. Valitettavan usein olen kuullut ihannoitavan vaikeutta. Joku sanoo rinta rottingilla soittaneensa niin ja niin vaikeita kappaleita. Yleensä voi sanoa, että tällaisissa tapauksissa kappaleet ovat olleetkin liian vaikeita kehitystasoon ja harjoitusmäärään nähden. Kun lähdetään ohjaamaan nuorta soittajaa, urheilijaa, käsityöläistä ym., ei tietenkään lähdetä liikkeelle diplomityöstä tai maailmanennätyksestä, vaan lähdetään alusta. Mikä on alku? Se pitää jokaisen oppilaan kohdalla tutkia erikseen. Kaikkien alku ei ole sama. Kun henkilökohtainen alku on löytynyt, täytyy olla varovainen ettei mennä vaikean puolelle. Helppous täytyy säilyä, muuten tekniikka jäykistyy (se kun tahtoo sitä tehdä muutenkin) tai soittaminen loppuu kokonaan. Tässä jutussa uskaltaudun puhumaan klassisen eli akustisen kitaran oikean käden perustekniikasta ja siitä, miten itse sitä opetan. On kyse kitarasta tai viulusta, oikea käsi on se vaikea käsi, vaikka vasemman käden sormet näyttävät tekevän suurimman osan työstä. Vuoronäppäily on klassisen kitaransoittotekniikan perusta oikealla kädellä. Aloittavalla soittajalla, oli hän sitten 6- tai 60-vuotias, se saattaa olla äärimmäisen vaikea oppia luontevaksi ja rennoksi. Joillekin (harvoille) se taas onnistuu heti, kunhan vain neuvoo periaatteen. Usein ei alle 8-vuotiaalle kannata edes yrittää vuoronäppäilyn opettamista, vaan on lähdettävä liikkeelle peukalolla esimerkiksi neljänneltä kieleltä niin, että sormet ovat omilla kielillään. Peukalo on vahvempi ja muutenkin helpommin hallittava sormi, koska sillä on ihan oma lihas. Muita sormia liikuttavat lihakset ovat kaukana käsivarressa. Tällä kohtaa on myös hyvä muistaa, etteivät ihmisen sormet ole tarkoitettu kitaran soittamista varten, vaan niiden päätehtävä on ollut puun oksasta kiinni pitäminen. Vuoronäppäily on siis ihmisen sormille virtuoosista toimintaa; sormet eivät liikukaan yhtä aikaa samaan suuntaan vaan yhtä aikaa eri suuntiin. Tämä on kovin epäluontevaa verrattuna sormien alkuperäiseen tehtävään. Jokainen (kitaristi) tietää miten vaikeaa on näppäillä vuorotellen keskisormella ja nimettömällä. Vuoronäppäilyssä lähden aina liikkeelle tirandonäppäilystä (free stroke), koska olen todennut, että siitä on helpompi siirtyä apoyandoon (rest stroke) kuin päinvastoin. Ensimmäiseksi opetan sormen liikkeen pelkästään etusormella kolmannella kielellä muitten sormien levätessä rennosti omilla kielillään. Asiasta on joitakin kirjallisia esityksiä: Kieliä ei saa kiskoa ylöspäin, sanoo Viljo Immonen, Sormi taipuu hieman jokaisesta nivelestään, neuvovat Äikäs, Karma ja Juusela. Molemmat ohjeet pitävät paikkansa, mutta jälkimmäinen johtaa helposti ensimmäisen negaatioon. Tämän vuoksi opetan sormen liikkeen niin, että sormi liikkuu ainoastaan rystynivelestä muitten nivelten säilyttäessä muotonsa. Ainoastaan ensimmäinen nivel (lähinnä sormenpäätä) joustaa hieman osuessaan kieleen. Jousto on syytä pitää ohjelmassa pitkään ennen kuin tämän nivelen jäykkyysasteella aletaan säädellä dynamiikkaa. Muutenkin on alussa parempi keskittyä vain liikkeen rentouteen nyanssina korkeintaan mezzoforte (mikä on tietenkin suhteellinen ja aika abstrakti käsite). Paljon myöhemmin otetaan esiin esim. ääneltään apoyandonomainen voimakas tirandotekniikka. Kun tämä on opittu, on opittu jo todella paljon, tärkein osa oikean käden tekniikkaa. Loppu onkin sitten soveltamista. Vaan ei yhtään helpompaa. Etenemisnopeus on syytä 7

8 pitää sellaisena, että kaikki tuntuu oppilaasta helpolta ainakin teknisessä mielessä. Heti kun opeteltavat asiat tuntuvat vähän vaikeilta, tulee jäykkyys. Normaali ihminen pystyy kunnolla keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Soittotekniikan opiskelussa se tarkoittaa sitä, että yksi asia pitää kehittää lähes automaatioksi ennen kuin voidaan edetä seuraavaan. Varsinaisen vuoronäppäilyn opetan niin, että peukalo on toisella kielellä (kuin muurahaisen tuntosarvi = 0, g ) ja lähtöasento on sellainen kuin etusormi olisi juuri näpännyt ja keskisormi valmiina näppäämään. Tämä on mielestäni mahdollisimman lähellä käden rentoa asentoa. (Tällä ei ole mitään tekemistä flamencokitaristin käden asennon kanssa, jossa peukalo on lähes aina kuudennella kielellä.) Peukalo toimii myös viereisen kielen sammuttajana. Kun näppäys on jo opeteltu etusormella, ei sitä kokemukseni mukaan edes kannata erikseen opetella muilla sormilla, vaan nyt lähdetään opettelemaan vuoronäppäilyä ensimmäisellä kielellä. Ensimmäisellä kielellä on nyt syytä pysytellä jonkin aikaa ja myös soittaa pelkkiä rytmiharjoituksia vapaalla tai yhdestä kohtaa painetulla kielellä. Kun vasen käsi otetaan mukaan, on tavallista soittaa säveliä e, f, g, mutta toinen tai vaikka viides asema eivät ole mitenkään pois suljettuja. Vasen käsi on tässä vaiheessa koko ajan alisteinen oikealle, mikä tarkoittaa sitä, että oikean käden automaatiota vahvistetaan. Vasemman käden osuus ei siis saa olla kovin vaikea. Joskus on hyvä antaa oppilaan improvisoida itse vasemman käden osuus valmiiksi annetuissa rajoissa. Innokkaimmat muusikon alut alkavat tässä vaiheessa hösöttämään, mutta se on vain positiivinen merkki luomisen tarpeesta. Kyllä me opettajat ne vielä lannistetaan. Kieleltä toiselle siirtyminen vuoronäppäilyn jatkuessa on aluksi hyvin vaikeaa. Tahtoo käydä niin, että vuoronäppäily katkeaa ja soitetaan useita peräkkäisiä säveliä esim. pelkästään etusormella. Tässä täytyykin aluksi katsoa, että ennen kielenvaihtoa on harjoituksessa aina pitkä sävel. Tietysti voi soitattaa harjoituksia, jotka liikkuvat pelkästään toisella tai kolmannella kielellä. Peukalo pidetään aina viereisellä kielellä, jotta käden rento asento säilyy. Kielenvaihto on alkuun syytä hoitaa sillä tavalla, että etusormi soittaa matalamman kielen kuin keskisormi. Tämä on luontevampaa käden asennon kannalta. Ainahan tämä ei tietenkään ole mahdollista, mutta tarkoitankin tässä sitä, että opettaja säveltää kappaleet eli harjoitukset juuri tätä silmällä pitäen. 8

9 Kun harjoituksia on tarpeeksi jauhettu, voidaan siirtyä vaativampiin tehtäviin, esimerkiksi Pienen pieni veturi alkaen m-sormella on erittäin hyvä kappale vuoronäppäilyn vahvistamiseen. Itse olen sitä mieltä, että yksiäänisiä kappaleita täytyy soittaa hyvin pitkään, jotta saadaan vuoronäppäily vahvistettua. Niiden ja yhteissoiton ansiosta nuotinlukutaitokin kehittyy. Vuoronäppäily, kielenvaihto, rento (ja hyvältä näyttävä!) käsi, tasapainoinen soittoasento, hyvä ääni ja dynamiikan hallinta ovat asioita, jotka eivät missään tapauksessa ole itsestäänselvyyksiä, vaan ankaran harjoituksen kautta saavutettuja taitoja. Tänä syksynä kehitin harjoituksen, joka todella toimii kolmeen ensin mainittuun ongelmaan. Se on niin yksinkertainen, että tunsin itseni tyhmäksi, kun en ollut sitä aikaisemmin keksinyt. Harjoitus perustuu siihen, että aluksi ei soiteta, vaan sormet liikkuvat kieleltä toiselle samantapaisessa asennossa kuin soittaessa (a). Tällöin pystytään aktiivisesti keskittymään rentouteen ja siihen että käsi liikkuu kieleltä toiselle kyynärpäästä asti ja ranne säilyttää suunnilleen asentonsa. Seuraavaksi soitetaan vapaita kieliä (kolmea ensimmäistä) peukalon seuratessa viereisellä kielellä (b). Kun tämä alkaa sujua, otetaan vasen käsi mukaan ja katsotaan, että oikea käsi toimii kuitenkin samalla tavalla kuin vapaita kieliä soitettaessa (c). Harjoitus helpottaa rennon soittotekniikan opettelua. Kun jäykkyyttä alkaa ilmetä, harjoitus on keskeytettävä välittömästi. Muutenkin on hyvä tämäntyyppisissä harjoituksissa pitää noin 10 sekunnin tauko 1,5 minuutin välein (Rainer Stenius). Sormien liikkeet heijastuvat helposti kädestä toiseen; kun vasemman käden etusormella painetaan kieltä, pyrkii oikeassakin kädessä samanaikaisesti toimimaan etusormi. Tämänkin takia harjoituksessa käytetään vasemman käden etusormea yhtä aikaa oikean käden keskisormen kanssa. Kun vuoronäppäily on sillä tasolla, että tämä harjoitus sujuu ja kielenvaihto onnistuu myös tasaisessa rytmissä molemmin päin, opetan peukalolla näppäämisen; Sormet a, m ja i ovat kolmella ensimmäisellä kielellä, ja peukalo näppäilee neljättä (tirando). Käden asento on sama kuin vuoronäppäilyssä. Melko pian tämän jälkeen tulee pipi... (a ja m vielä kielillä). Ongelmana on peukalon koukistuminen ja nalkkiin jääminen. Peukalo yrittää myös apoyandoa, ja se vaikuttaa helposti koko käden asentoon. Tässäkin täytyy siis painottaa sitä, että liike lähtee aivan peukalon juuresta keskisormea kohti, ja peukalo ja etusormi hieman ennakkoon pakenevat toisiaan. Jossain vaiheessa täytyy tietysti opetella myös se, että peukalo (m i -näppäilyssä) tai muut sormet (p i -näppäilyssä) ovat ilmassa. Tämän en ole todennut olevan suurikaan ongelma sen jälkeen kun käden asento on saatu rennoksi ja toimivaksi edellä esitetyin konstein. Tästä voidaankin jo vähitellen edetä kaikkien sormien (p i m a) käyttämiseen ja varsinainen musisointi ilman mitään rajoja voi alkaa! ANTERO LAURILA 9

10 TEKSTI: JONI NIEMINEN KUVAT: MÜNCHENIN KAUPUNGINTAIDEMUSEO Münchenin soitinmuseo kitaran kaltaiseksi ja jonka kaula vastaavasti lyhennettiin. Lisäksi kokoelmista löytyy Moises Tiefenbruckerin Venetsiassa suunnittelema arkkiluutttu ja 1600-luvun 1. kolmanneksen Italiasta peräisin oleva polygonaalimuotoinen spinetti, jonka ambitus yltää C-c3:een ja jossa on 45 nauhaa lyhyellä oktaavilla. Kitaraosastolla on näytteillä kolme kitaraharppua. Niiden lisäksi siellä on vitriini, johon on sijoitettu kolme barokkikitaraa yksi guitarra española (viisi kieliparia) sekä kaksi chitarra battentea. Jo edellä mainittujen ohella yksi seinä on täynnä klassismin ja romantiikan ajan pienikokoisia kitaroita. Niistä kuuluisin lienee Staufferin 1 rakentama soitin. Stauffer ( ) työskenteli Wienissä ollen luvun arvostetuimpia rakentajia. Hän valmisti instrumentteja monille taiteilijoille kuten Legnanille, Mertzille, Regondille ja Schubertille viimeisin malli on nimetty Legnanin mukaan, jonka kanssa hän teki läheistä yhteistyötä. Oman rakennustyönsä ohessa Stauffer koulutti rakentajia, kuten Schertzeriä ja C. F. Martinia. Lisäksi hänelle olivat ominaisia kokeilunhalu ja innovaatiot, joita mestari kehitti akustisten kokeidensa pohjalta. Münchenin Kaupunginmuseo, Münchner Stadtmuseum (perustettu 1888 historiallisena museona), on Etelä-Saksassa, Baijerissa sijaitseva monipuolinen instituutio, jonka soitinosasto luotiin alun alkaen kaupungin musiikkiinstrumenttikokoelmana Tätä nykyä museo kätkee uumeniinsa Georg Neunerin yksityiskokoelman ja Münchenin kaupunginmuseon omaisuuden käsittäen yhteensä soitinta, jotka edustavat kaikkia maailman kulttuureja ja joista monet ovat jo usean vuosisadan ikäisiä. Afrikasta, Amerikasta, Aasiasta ja Euroopasta lähtöisin olevien musiikki-instrumenttien ohella museo sisältää automaattisia instrumentteja esittelevän erityisosaston, jonka vetonaulana toimii kuuluisa Stern-orkestrointi. Kiinteiden ja vaihtuvien näyttelyiden lisäksi museo järjestää kuukausittain matineoita sekä tasokkaita iltakonsertteja. Ohjelmassa on myös esitelmiä, joiden aiheet kattavat laajan aiheiden kirjon. Mainita voisi esim järjestetyn klassisen brasilialaisen lied-illan tai museon johtajan Dr. Günther Joppigin esitelmän mekaanisista instrumenteista Kielisoittimien aarreaitta Kielisoitinosasto pitää sisällään laajan valikoiman jousisoittimien (kuten gambojen) ohella kitaroita ja luuttuja eri aikakausilta. Luuttujen ryhmässä on esillä Magnus Tiefenbruckerin Venetsiassa 1576 suunnittelema teorbi, jossa on kaksi bordunakieltä, 6 kaksinnettua ja kaksi yksittäistä kieltä sekä 5 kaksinnettua bassokieltä, kaksi luuttua ensimmäinen Jacob Langenwalderin Füsserissä 1605 rakentama, jonka kaula on moderni ja jossa kitaran vaikutus on nähtävissä sekä toinen M. W. Stautingerin Würzburgissa 1772 rakentama, joka myöhemmin muunnettiin Museoiden vertailua Münchenin kaupunginmuseon kielisoitinosasto rakentuu siis ennen kaikkea historiallisten, pienikokoisten instrumenttien varaan kun esimerkiksi Barcelonan kokoelman keskipisteenä ovat 1900-luvun soittimet rinnakkain asetettuna nämä kokoelmat täydentäisivätkin mainiosti toisiaan. Henkilökohtaisesti jäin kaipaamaan visuaalisen vaikutelman rinnalle soittimien taustatietoja, jotka puuttuivat suuresta osasta instrumentteja. Barcelonassa oli kävijälle varattu instrumenttien perustietojen ohella tiivistelmiä kitaran ja vihuelan historioista, jolloin aihekenttään vihkiytymättömätkin saattoivat hahmottaa soittimien kehityskulkua. Lisäksi koululaisryhmille oli tarjolla instrumenttien ääninäytteitä. Kattavin yleisöpalvelu on silti Leipzigin yliopiston instrumenttimuseolla 2, joka verkkosivuillaan esittelee yksityiskohtaisesti soittimien rakenteita ja kehitystä sekä tarjoaa mittavan bibliografian aiheesta syvempiä tietoja etsiville. Münchener Stadtmuseum MUSEUM/weissg_wien.htm 2 MUSEUM/weissgerber_inhalt.htm Chitarra battente, Italia, 1700-luvun alusta. Viisi kieltä, alimmainen kaksinnettu, muut kolminnettuja.

11 Onnittelemme Juusoa Seuramme onnittelee Juuso Niemistä, joka ylsi jaetulle ensimmäiselle sijalle yhdessä puolalaisen Marcin Dyllan kanssa Portugalin Sernancelhessa järjestetyssä kansainvälisessä kitarakilpailussa. 22-vuotias kitarataiteilija valmistui viime keväänä Turun konservatoriosta ja kuluvana syksynä hän on täydentänyt opintojaan Sibelius-Akatemiassa. Soitannollisia iltoja Kitaraseura järjestää kevään kuluessa soitannollisia iltoja nuorille taitureille. Esiintymispaikkoina ovat konservatorion juhlasali maanantaina klo ja kamarimusiikkisali tiistaina klo sekä Pirkanmaan musiikkiopiston sali keskiviikkona klo Lisäksi luvassa on perinteinen äitienpäiväkonsertti. Jyväskylän kitarakilpailu Jyväskylän V Kitarakilpailu järjestetään Kilpailu jakautuu kahteen sarjaan. Alle 18-vuotiaiden sarjaan ottavat osaa ne, jotka eivät kilpailun alkuun eli mennessä ole täyttäneet 18 vuotta. Yli 18-vuotiaiden sarjaan osallistuvat ne, jotka kilpailuun mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta. Ilmoittautumisten on oltava perillä viimeistään klo Lomakkeita on saatavana musiikkioppilaitoksista ja kilpailukansliasta, os. Pitkäkatu 18 22, Jyväskylä. Arvostelulautakunnan muodostavat Einojuhani Rautavaara, puheenjohtaja, Giuliano Balestra (Italia), John Mills (Englanti) ja Gunnar Spjuth (Ruotsi). Alle 18-vuotiaiden erät ja ohjelmistot I erä: Villa-Lobos: Mazurka-choro; teos tai teoksia seuraavien säveltäjien kitaratuotannosta: Sor, Giuliani, Tarrega, Regondi, Mertz. I erän kesto korkeintaan 10 minuuttia. II erä: yksi barokki- ja yksi 1900-luvulla sävelletty teos. II erän kesto korkeintaan 10 minuuttia. III erä: Vivaldi: Konsertto D-duuri. Yli 18-vuotiaiden erät ja ohjelmistot I erä: de Falla: Homenaje, tai Turina: Fandanquillo; teos tai teoksia seuraavien säveltäjien kitaratuotannosta: Sor, Giuliani, Tarrega, Regondi, Mertz. I erän kesto korkeintaan 10 minuuttia II erä: yksi barokki- ja yksi 1900-luvulla sävelletty teos. II erän kesto korkeintaan 15 minuuttia III erä: Villa-Lobos: Konsertto. Kilpailun palkinnot ovat seuraavat: Alle 18-vuotiaiden sarja: I palkinto mk, II palkinto mk, III palkinto mk. Yli 18-vuotiaiden sarja: I palkinto mk, II palkinto mk, III palkinto mk. Tirando-Kuhmo Ensi kesänä on luvassa uusi festivaali: Tirando-Kuhmon kitaratapahtuma. Mestarikurssin opettajina Oscar Ghiglia, Jyrki Myllärinen, Ismo Eskelinen ja Mari Mäntylä sekä kamarimusiikista vastaava Juan Antonio Muro. Konserttien lisäksi on joka päivä luvassa erilaisia esityksiä. 11

12 Antero Laurilaa ovat Vals Venezolanoon inspiroineet Antonio Lauron Venezuelalaiset valssit. Tämä valssi vain on selvästi teknisesti ja rytmisesti helpompi (n. 2/3 tasoa). 12

13 Tero Siromaan työ on haastavaa, sillä lopullinen tulos tehdystä työstä selviää vasta soittimen valmistuttua. TEKSTI: MIRA SIROMAA KUVA: MIA MANNER Soitinrakentajalla riittää työtä Soitinrakentaja Tero Siromaa työskentelee puuverstaallaan Pyynikin trikootehtaan tiloissa valmistaen ja huoltaen kitaroita. Hänen verstaansa on osa laajempaa yhteisöä, jossa toimii puuseppiä, entisöijiä sekä soitinrakentajia. Käytössä on ammattimaisen puuntyöstön edellyttämät laitteet. Autotalliverstasolosuhteissa aloittaneena oppii arvostamaan kunnon työtiloja. Siromaa on ollut tekemisissä kitaroiden kanssa lähes koko ikänsä, aluksi vain omaksi ilokseen soitellen. Kiinnostus kohdistui myöhemmin myös soitinten valmistukseen. Siromaa valmistui Ikaalisten käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta soitinrakennuslinjalta vuonna Hän kuitenkin muistuttaa, että hyviä soittimia oppii tekemään vain tekemällä. Soittimet puhukoot puolestaan. Käsityönä kitaroita kannattaa ehdottomasti valmistaa, hän vakuuttaa. Mallisoittimina Siromaalla on muutama erikokoinen teräskielinen akustinen kitara. Markkinointia Tero Siromaalla ei varsinaisesti ole. Puskaradio soitinrakentajasta toimii kiitettävästi ja yhteydenottoja tulee Tampereen ulkopuoleltakin. Tähän asti olen pystynyt toimintani rahoittamaan, sillä joku tietää aina jonkun joka tekee jotakin. Töitä Siromaalla riittää vapaa-aikanakin. Hänelle vapaa-ajan käsite tuntuukin olevan melko suhteellinen käsite. Leipätyöni vahtimestarina vähentää hieman verstasaikaani, mutta se takaa taloudellisen riippumattomuuden. Soittimien rakennus on sen verran mukava harrastus, että monia siihen liittyviä asioita tulee miettineeksi vapaallakin, Siromaa naurahtaa. Siromaa kertoo laajan musiikkimaun olevan eduksi soittajan ja soittimenrakentajan välisessä kommunikaatiossa. Vertaukset eri soittajiin luovat yhteisen ymmärryksen tavoiteltavasta soundimaailmasta. Jokainen valmisteilla oleva soitin on mielenkiintoisin. Lopputuloksen uudesta tuotteesta voi todeta vasta viimeisten viritysten jälkeen. Soittajat ovat usein herkkiä taiteilijoita, jotka tahtovat myös soittonsa olevan persoonallista ja tunnistettavaa. Samaan Siromaa pyrkii soittimien valmistuksessa. Minulle tärkeää ei ole tehdä samanlaista soitinta kuin edellinen. Tavoitteena valmistuksessa on kyetä saamaan jokaisesta kulloinkin käsillä olevasta materiaalista irti parhaat mahdolliset ominaisuudet. Soitinakustiikassa jäykkyydet, tiheydet ja massat vaihtelevat kapulasta toiseen sen verran paljon, että osien sekä resonanssien yhteen sovittamisessa ja sijoittelemisessa on oltava äärimmäisen huolellinen. Jo pelkillä materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa hyvin paljon soittimen lopputulokseen. Soittimien valmistuksessa on erikoistuttava mahdollisimman tarkasti. Siksi hänen tämänhetkinen verstasaikansa kuluukin pääsääntöisesti akustisesti toimivien kitaroiden kehittelyyn sekä valmistusvälineiden rakentamiseen. Korjaushommista kysellään jatkuvasti. Niihin ei aikani kuitenkaan valitettavasti riitä. 13

14 Appoggiatura ja korusävel osana 1800-luvun kitaramusiikin tyylillistä muutosta MARKO JOUSTE 1800-LUVUN SÄVELTÄJÄ- KITARISTIEN TYYLILLISET TAUSTAT Klassismin ja romantiikan ajan kitaramusiikki ei ole tyyliltään niin yhtenäistä ja selkeästi erillisiin tyylikausiin jaoteltavaa kuin se esimerkiksi musiikkioppilaitosten kurssitutkintovaatimusten kappaleluetteloita silmäilemällä saattaa vaikuttaa. Kitaramusiikki voidaan jakaa tyylillisesti niin säveltäjä-kitaristien kulttuuris-etnisen taustan kuin teosten sävellysajankohtien mukaan. Karkeasti jaettuna tyylialueet ovat jo 1700-luvulta tutut italialainen, ranskalainen ja saksalainen. Kitaramusiikissa oli kuitenkin suuri merkitys Espanjasta tulleilla kitaristeilla. Kaiken kaikkiaan 1800-luvun kitaristit olivat hyvin liikkuvaa väkeä ja siirtyessään paikasta toiseen he tulivat sekoittaneeksi tyylillisiä vaikutteita ympäri Eurooppaa. Euroopassa oli 1800-luvun alkupuoliskolla kaksi musiikkielämän keskusta ylitse muiden ja näihin kerääntyivät myös kitaristit. Pariisiin päätyivät italiasta mm. Ferdinando Carulli ( ), Francesco Molino ( ), Matteo Carcassi ( ) ja Filippo Gragnani ( ). Espanjasta Pariisiin muuttivat Dionisio Aguado ( ) ja Fernando Sor ( ). Ranskalaisia olivat esimerkiksi Charles Doisy ( 1807), Napoleon Coste ( ) ja François de Fossa ( ). Toinen keskus oli Wien ja siellä vaikuttivat saksalaisen alueen kitaristit, joista kuuluisin on Johann Kaspar Mertz ( ). Myös monet italialaiset kitaristit kävivät koettamassa onneaan Wienissä. Parhaiten heistä onnistui Mauro Giuliani ( ), mutta myös esimerkiksi Luigi Legnani ( ) konsertoi menestyksekkäästi niin Wienissä kuin muuallakin saksalaisella kielialueella. Ajallinen jako tyylikausiin on monimutkaisempaa ja sitä onkin järkevämpää tarkastella keskittyen yksittäisten säveltäjien tuotantoihin tai yksittäisiin musiikillisiin yksityiskohtiin kuten tässä yhteydessä ornamentointiin. Huomattavaa on kuitenkin se, että suurin osa laajasta luvun kitararepertuaarista on sävelletty vuosisadan ensimmäisen puoliskon aikana. Tuolloin oli käynnissä hidas siirtyminen klassismista romantiikan aikaan, eikä näin ollen koko ajanjaksoa voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena ja esimerkiksi laatia yleistäviä esitysohjeita tai edes tulkita eri vuosikymmenien nuotinkirjoitustapoja keskenään samalla tavoin. Musiikin markkinointi ja nuottikuvan muutos Musiikillisen tyylin muutoksen ohella nuotinkirjoitustavan muuttumiseen vaikutti uudenlainen, aiempaa laajempi musiikin kustannustoiminta ja siihen liittyvä kaupallinen markkinointi, joka moninkertaistui 1700-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Yhden säveltäjän teokset saattoivat levitä hyvinkin laajalle alueelle ympäri Eurooppaa paljon laajemmassa mittakaavassa kuin vaikkapa vain sata vuotta aiemmin olisi ollut edes mahdollista 1. Tämä asetti säveltäjät ja erityisesti nuottikustantajat uudenlaiseen tilanteeseen, sillä musiikkia halusivat soittaa nuoteista kaikenlaiset ihmiset, joilla vain oli varaa hankkia itselleen soittimia ja nuotteja. Muutoksessa oli kyse myös uusien paikallistyylien tulosta osaksi musiikillista korkeakulttuuria. Korkeakulttuurihan syntyy juuri laajemman alueen paikallistyylien sulautumisesta yhdeksi esteettisen näkemyksen mukaiseksi kokonaisuudeksi. Erilaisten etnisten ryhmien perinnemusiikin kuten mustalaisten, unkarilaisten, puolalaisen, espanjalaisen jne. vaikutus heijastui lukuisten säveltäjien teoksissa erityisesti romantiikan aikana. Tästä seurasi se, että muusikoilla ja säveltäjillä oli paljon enemmän musiikillisia osatyylejä hallittavanaan kuin aiemmin. Tämän vuoksi muusikko amatööristä puhumattakaan ei

15 voinut aina tietää minkälainen ornamentti kuului mihinkin osatyyliin tai mitä säveltäjä milloinkin tarkalleen halusi. Tämä uudenlainen yleisö tarvitsi yleisen nuotinkirjoitustavan, jota se pystyi ymmärtämään. Nuottien kaupallinen levitys amatöörien keskuuteen, jotka eivät olleet missään kosketuksissa säveltäjään vaikutti siihen, että oli annettava tarkempia esitysohjeita. Jo se, että musiikkia voitiin ostaa vain painetussa (ei-soivassa) muodossa pakotti määrittelemään tarkemmin teosten musiikillisten yksityiskohtien sisällön. Soivaan musiikkiin sisältää nuotinnokseen verrattuna paljon yksityiskohtia, jotka eivät välity nuottikuvasta, vaan vaativat tyylin tuntemusta. Luonnollisesti tilanne on sama tämänkin päivän musiikissa. Aiemmin säveltäjät tuottivat ensisijaisesti esityksiä eivät nuotteja. Teokset kuultiin säveltäjien itsensä esittäminä tai johtamina ja näin tehdessään yhteistyötä esimerkiksi orkestereiden kanssa he pystyivät varmistamaan teoksien tulkintojen oikeellisuuden. Tarvittaessa he jopa muuttivat sävellyksiä esitystilanteiden mukaan, kuten W. A. Mozartin isälleen Pariisista kirjoittamasta kirjeestä hyvin käy ilmi 2. Myöskään yleisössä ei ollut istumassa henkilöitä, jotka olisivat tunteneet teoksia nuottien kautta ennalta ja verranneet mitä oli kirjoitettu ja mikä oli soiva lopputulos. Ei ollut eroa ns. alkuperäisen ja esityksen välillä, jokainen esitys oli tavallaan siinä tilanteessa alkuperäinen. Ornamentointi osana nuottikirjoitusta 1700-luvun puolivälin ja 1800-luvun lopun välillä tapahtui muutos myös ornamentoinnissa. Muutos on tulkittu usein musiikin esittäjän vapauksien rajoittamisena ja säveltäjän pyrkimyksenä kontrolloida tarkemmin musiikillisia yksityiskohtia kuten ornamentteja 3. Ornamenttien merkit muuttuivat kyllä 1800-luvulla ennalta määriteltyjen korukuvioiden symboleiksi aiemman vapaamman käytännön sijaan. Mutta tarkoittaako nuottikuvassa tapahtunut muutos sitä, että säveltäjät eivät enää sallineet teostensa esittäjien muuttavan musiikkiaan. Kysymys on ensisijaisesti edellä kuvatusta nuottikuvan standardisointiprosessista, ei soivan musiikkikulttuurin jähmettymisestä. Esittäjät halutessaan varioivat toisten säveltäjien teoksia, jos katsoivat sen tarpeelliseksi. Hyvä esimerkki tästä on Fernando Sorin metodin esimerkki nro 88, jossa Sor esittelee oman näkemyksensä Mauro Giulianin tekemästä kitaraosuudesta Hummelin Trioon. Giulianin alkuperäinen sovitus ei noudattanut Sorin periaatteellisia näkemyksiä, joita Sor omien sanojensa mukaan ei koskaan vapaehtoisesti hylkäisi (ks. esim. 1) 4. Esim. 1. Katkelma Fernando Sorin metodin esimerkistä nro 88. Lähde: Sor 1832, s. XLII. Klassisen ja romantiikan ajan kitaramusiikin nuoteissa esiintyvien pikkunuottien, appoggiaturan, korusävelten, trillien, gruppettojen ja mordenttien esitystapa on monimutkainen kysymys, joka liittyy laajempaan tyylintuntemukseen. Tulkinnallisista seikoista kuten äänenväristä, agogiikasta, dynamiikasta ja musiikin laajemmista merkityksistä on jokaisella soittajalla oma mieltymyksensä 5. Kuitenkin ne tapaukset, joissa säveltäjä itse on selittänyt nuoteissa käytettyjä merkkejä, muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden. Tässä yhteydessä haluan lähestyä ongelmaa tarkastelemalla pelkästään pitkää appoggiaturaa ja lyhyttä korusä- veltä luvulla käytettiin termejä pitkä appoggiatura ja lyhyt appoggiatura, mutta selkeyden vuoksi nimitän jatkossa jälkimmäistä pelkästään korusäveleksi, vaikka termi korusävel laajemmassa mielessä voi viitata kaikenlaisiin melodian koristeluihin. Tämä valinta ensinnäkin sen vuoksi, että juuri näissä kahdessa on suurin sekaantumisen vaara ja koska ne vaikuttavat voimakkaasti esitettävän kappaleen luonteeseen. Jos pitkä appoggiatura esitetään korusävelenomaisesti lyhyenä, se hävittää musiikista usein olennaisia harmonisia jännitteitä ja niiden purkauksia. Jos taas korusävel esitetään pitkänä ja voimakkaana, muuttuu musiikki helposti liian raskaaksi. 15

16 Toiseksi useimmat 1800-luvun kitarasäveltäjät ovat antaneet metodeissaan ohjeita siitä miten pikkunuotteja tulisi esittää. Näiden säveltäjäkohtaisten ohjeiden avulla voidaan suurin osa yksittäistapauksista ratkaista. Oman ongelmansa muodostaa myös se, että modernisoituihin nuottieditioihin on usein kirjoitettu pelkästään lyhyitä korusäveliä kuvaavia pikkunuotteja sellaisissakin tapauksissa, joissa alkuperäislähteen mukaan tulisi olla pitkän appoggiaturan symboli. Luonnollisesti lopullinen ratkaisu tulkinnasta oli kappaleen esittäjällä myös luvulla aivan kuten nykyäänkin. On kuitenkin järkevää pitää käsitteellisesti erillään se mitä säveltäjä on sanonut omasta musiikistaan ja se miten musiikkia on säveltäjän elinaikana ja myöhemmin tulkittu. Appoggiatura Appoggiatura eli valmistamaton pidätys on keskeisimpiä varsinkin italialaisen 1800-luvun alun kitaramusiikin ornamentteja. Appoggiaturalla on olennainen merkitys harmonian kannalta, joten se täytyy esittää riittävän pitkänä, jotta kuulija ehtii hahmottamaan sen. Appoggiatura merkittiin pienenä nuottina, koska säveltäjät halusivat näin välttää rikkomasta perinteistä musiikinteoreettista sääntöä, joka kielsi valmistamattomien pidätysten kirjoittamisen 6. Teorian ja käytännön välillä on kuitenkin aina eroja eikä appoggiatura ole siinä mielessä poikkeus. Sen oikeasta kestosta oltiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa hyvinkin erimielisiä. Eroja löytyy niin alueellisesti kuin soitinkohtaisestikin. Seuraavassa esitän perusnäkemyksen, jolle löytyy tukea niin tutkimuskirjallisuudesta kuin useimpien luvun kitarasäveltäjien metodeista 7 (ks. esim. 2a ja 2b): 1) Appoggiatura alkaa siltä iskulta, jolle päänuotti on kirjoitettu, 2) se sidotaan päänuottiin, 3) se esitetään samanaikaisesti yhdessä muiden mahdollisten sointusävelten kanssa, 4) sillä on musiikillinen paino tai jännite, joka purkautuu päänuotille. Päänuotti siis esitetään hiljaisempana kuin pidätys. 5) appoggiatura vie puolet päänuotin aika-arvosta, jos se on jaollinen kahdella. 6) jos kyseessä on pisteellinen (kolmella jaollinen aikaarvo) appoggiatura vie 2/3 päänuotin aika-arvosta. Esim. 2a. Appoggiaturan merkitseminen ja esittäminen. Lähde: Baker 1923, s. 17. Esim. 2b. Appoggiaturan merkitseminen ja esittäminen kitaramusiikissa. Lähde: Holland, s Luonnollisesti pitkän appoggiaturan tulee olla luontevan kuuloinen ja täytyy korostaa, että musiikillinen yhteys ratkaisee viime kädessä kunkin yksityiskohdan esitystavan. 16 Toisaalta kitaristit ovat viime vuosikymmeninä suosineet lyhyitä korusäveliä sellaisissakin paikoissa, joissa säveltäjä on tarkoittanut käytettäväksi pitkää appoggiaturaa.

17 Joissain tapauksissa korvaa täytyy kenties hieman totuttaa kuuntelemaan pitkää appoggiaturaa oivaltaakseen sen olemuksen. väkäsen väliin on vedetty poikkiviiva erottamaan sitä pitkästä appoggiaturasta (ks. esim. 3a ja 3b). Jälleen kerran musiikillista yhteyttä tulee kuunnella tarkkaan, jotta korusävel saa luontevan keston suhteessa muuhun musiikkiin. Korusävel Iskullisella korusävelellä (lyhyt appoggiatura) on ensisijaisesti esteettinen melodiaa koristeleva funktio, mutta ei merkitystä harmonian kannalta. Korusävel esitetään nopeasti, jotta se ei vaikuttaisi harmoniaan. Pääpiirteissään korusävel tulee esittää seuraavasti: 1) Korusävel esitetään nopeasti, 2) se sidotaan päänuottiin, 3) sen aika-arvo otetaan päänuotista ja 4) se esitetään iskulta. Yleensä korusäveltä merkitsevän pikkunuotin varren ja Esim. 3a. Korusävelen merkitseminen ja esittäminen. Lähde: Baker 1923, s. 17. Esim. 3b. Korusävelen merkitseminen ja esittäminen kitaramusiikissa. Lähde: Holland, s Appoggiatura ja korusävel luvun kitarametodeissa Suurimmassa osassa 1800-luvun kitarametodeista käsitellään appoggiaturaa ja korusäveltä. Kitarametodeista hahmottuu selkeästi, että erityisesti italialaiset säveltäjä-kitaristit kuten Carulli, Molino ja Carcassi olivat tarkkoja appoggiaturan käsittelyn suhteen kun taas espanjalaiset ja ranskalaiset säveltäjä-kitaristit kuten Doisy, Phillis ja Aguado keskittyvät ensisijaisesti lyhyen korusävelen esittelyyn, jättäen toisinaan pitkän appoggiaturan kokonaan mainitsemattakin. Eroja löytyy jopa saman säveltäjän eri vuosina julkaisemista metodeista. Esimerkiksi Aguadon 1820-luvulla julkaisemassa metodissa 8 todetaan pikkunuotin vievän puolet päänuotin aika-arvosta. Vuonna 1843 julkaistussa metodissa 9 puolestaan mainitaan vain lyhyt appoggiatura, joka tulee soittaa niin nopeasti kuin mahdollista. Tämä kuvaakin hyvin ornamentoinnin merkitsemisessä tapahtunutta muutosta. Käännekohtana voidaan pitää 1820-luvun ja 1830-luvun vaihdetta. Tultaessa 1840-luvulle merkittiin tavallisesti enää korusäveliä pikkunuotein 10. Tätä ennen sävellettyjen teosten kohdalla kannattaa olla erityisen tarkkana appoggiaturan ja korusävelen suhteen varsinkin italialaisessa musiikissa. Tuolloin käytettiin rinnakkain pikkunuotteja ilmaisemaan sekä pitkää appoggiaturaa että lyhyttä korusäveltä. Ferdinando Carulli käytti ainakin metodinsa perusteella pitkän appoggiaturan symbolina pikkunuottia, muttei tehnyt eroa siihen oliko pikkunuotissa poikkiväkänen vai ei (ks. esim. 4). Esim. 4. Appoggiaturan merkitseminen ja esittäminen Carullin mukaan. Lähde: Carulli 1825, s

18 Nuottikirjoituksen muutos 1800-luvulla johti siihen, että sekä appoggiaturaa että korusäveltä merkitsevät symbolit korvattiin osittain normaalilla nuottikirjoituksella ja mm. L. Beethoven suosi appoggiaturan kirjoittamista normaalina nuottikirjoituksena 11. Apoggiaturan kohdalla soittajan tuleekin huomata se normaalin nuottitekstin seasta ja käsitellä niitä appoggiaturalle kuuluvalla tavalla. Esimerkiksi Mauro Giulianin ( ) kitarakonsertossa op. 30 lähes kaikki appoggiaturat on kirjoitettu normaalein nuotein. (ks. esim. 5). Esim. 5. Katkelma Mauro Giulianin kitarakonsertosta op. 30. Lähde: The Complete Works in Facsimiles of the Original Editions, s. 2. Myös korusäveltä kirjoitettiin normaalilla nuottikirjoituksella. Esimerkiksi Johan Kaspar Mertzin ( ) kappaleessa Elegie etuiskuiset korusävelet on kirjoitettu normaalilla nuottikirjoituksella. Iskullinen korusävel on merkitty pienellä nuotilla (ks. esim. 6). Esim. 6. Katkelma Johan Kaspar Mertzin kappaleesta Elegie. Lähde: Johann Kaspar Mertz, Guitar Works, Vol. VI, s. 3. Kun korusäveltä alettiin myöhemmin 1800-luvulla esittää myös ennen iskua olevana etuheleenä, oli se vastaavanlainen toistuvien pisteellisten rytmien kanssa. Esimerkki tällaisesta löytyy mm. Napoleon Costen kappaleesta La Source de Lyson (ks. esim. 7). 18 Esim. 7. Napoleon Coste: La Source de Lyson. Lähde: The Guitar Works of Napoleon Coste, Vol V, s. 64.

19 Appoggiaturan ja korusävelten esittämisessä täytyy kiinnittää ensisijaisesti huomio musiikilliseen yhteyteen, jossa ne esiintyvät. Myös teoksen sävellysajankohdalla ja säveltäjän henkilökohtaisella tyylillä on merkitystä pohdittaessa tulkintaa luvun kitarametodit antavat kuitenkin hyvän perustan ornamenttien tyylinmukaiseen tulkintaan ja niihin mahdollisiin tapoihin, joita tuon ajan säveltäjä-kitaristit ovat itse käyttäneet ja halunneet oppilaidensa oppivan. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS I Kitarametodit Aguado, Dionisio, Méthode Complète Pour la Guitare. Publiée en Espagnole Par D. D. Aguado. Traduite en Français sur le Manuscrit corrigé et augmente de la 2. Edition Espagnole par F. De Fossa. Paris Aguado, Dionisio, New Guitar Method. Ed. by Brian Jeffery. Tecla Editions. London 1981 [1843]. Carulli, Ferdinando. Méthode Complète Pour pervenir a pincer de la Guitare Op Paris Carcassi, Matteo, Méthode Complète Pour la Guitare Op. 59. Paris Doisy, Charles, Principes Généraux de la Guitare à cinq et à six cordes et de la Lyre. Paris Holland, Justin, Holland s Comprehensive Method for the Guitar. J. L. Peters. New York. Legnani, Luigi, Metodo per Chitarra Op G. Ricordi- Milano. Molino, François, Grande Méthode Complète pour Guitare ou Lyre. Paris Mertz, Johann Kaspar. Schule für die Guitare. Wien. Phillis, J. B., Nouvelle Methode Pour la Lyre ou Guitarre a Six Cordes. Paris Sor, Fernando, Méthode Pour la Guitare. Paris Sor, Fernando, Method for the Spanish Guitar. The 1832 English Translation by A. Merrik. Tecla London. II Nuottijulkaisut Coste, N., La Source du Lyson Op. 42. The Guitar Works of Napoleon Coste, Vol V. Published Solo Works Opus nos Ed. by Simon Wynberg. Editions Chanterelle S.A. Monaco Giuliani, M., Concerto for guitar and orchestra Op. 30. The Complete Works in Facsimiles of the Original Editions. Ed. By Brian Jeffery. Tecla Editions. London Mertz, J., K., Elegie. Johann Kaspar Mertz, Guitar Works, Vol. VI. Ed. by Simon Wynberg. Editions Chanterelle S.A. Monaco III Muu kirjallisuus Baker, Th., A Dictionary of Musical Terms. G. Schirmer, inc. New York Harnouncourt, Nikolaus, Puhuva Musiikki. Otava. Keuruu Bent, Ian, D., Hiley, D., Bent, M., Chew, G., Notation. The New Grove Dictionary of Music and Musicians, vol. 13, p Ed. by Sadie Stanley. Macmillan Press Limited. London Gammie, Ian, Absolutely, Mr Sor (or, Is your pitch more absolute than mine?). Classical Guitar 2000/12, Kreitner, K., Schulenberg, D., Brown, C., Ornaments. The New Grove Dictionary of Music and Musicians, vol. 18, p Ed. by Sadie Stanley. Macmillan Press Limited. London Krummel, Donald, W., Poole, Edmund, Printing and publishing music. The New Grove Dictionary of Music and Musicians, vol. 15, p Ed. by Sadie Stanley. Macmillan Press Limited. London Ratner, Leonard, G., Classical Music, Expression, Form, and style. Schirmer Books. New York J. S. Bach tuskin näki paljoakaan omasta tuotannostaan painettuna. Toinen vielä 1700-luvun alussa italialaisen oopperan leviäminen ympäri Eurooppaa tapahtui ensisijaisesti käsinkirjoitettujen nuottikopioiden välityksellä. Krummel 1980, s Harnouncourt 1986, s Brown et al. 2001, s Tavallaan ne muutokset, joita esimerkiksi Andrés Segovia teki editoidessaan muiden sävellyksiä voi myös ymmärtää tältä pohjalta. Ks. Sorin metodin alaviite s. 47, XLII. 5 Mielenkiintoinen eri aikojen viritystasoa käsittelevä artikkeli on Ian Gammien Absolutely, Mr Sor (or, Is your pitch more absolute than mine?). Gammie, 2000, Klassisen aikakauden esityskäytännöistä ks. myös Leonard Ratnerin The Classical Music Expression, Form, and Style. Ratner Baker 1923, s Ks. Brown et al. 2001, s. 733; Baker 1923, s Aguado 1826, s Aguado 1981, s Brown et al. 2001, s Brown et al. 2001, s

20 Piazzollan kamaritangoa herkimmillään Argentiinalainen bandoneonisti Astor Piazzolla kehitti oman tyylinsä soittaa tangoa modernisti. Hän oli kuitenkin myös hienostunut kamarimusiikin säveltäjä, mikä selviää tamperelaismuusikoiden ja bandoneonisti Marcelo Nisinmanin uudelta levyltä. Nisinmania, 31, voidaan pitää nuoruudestaan huolimatta Piazzollan manttelinperijänä. Hän muutti Argentiinasta Eurooppaan muutama vuosi sitten. Kolme vuotta Pariisissa asuttuaan hän muutti Baseliin, Sveitsiin opiskellakseen ja keskittyäkseen intohimoonsa, Piazzollan luomaan tango nuevoon. Bandoneonistivirtuoosi tulkitsee uudella Piazzolla Chamber Works -levyllä Piazzollan konserton bandoneonille, kitaralle ja orkesterille pitäen rohkean tulkinnan ja tarkan rytmisen työskentelyn hyvin tasapainossa. Five Tango Sensations bandoneonille ja jousikvartetille ei ole yhtä kiinnostava kappale, mutta jännite pysyy yllä Nisinmanin ansiosta. Miehen esitys Mi Refugio -soolokappaleesta saa myös odottamaan hänen konserttiesiintymisiään. Konserton ja samalla koko levyn toiseksi kantavaksi voimaksi nousee kitaristi Hannu Siiskonen, joka tunnetaan esimerkiksi tamperelaisen InTime -tangokvintetin basistina. Klassisella kitarallaan hän tavoittaa Piazzollan kamarimusiikin intiimin puolen. Konsertto ja Tangon historia -teos esittelevät klassisen kitaran intiiminä tangoinstrumenttina. 20 Piazzollaa, ei tanssimusiikkia Tango nuevo ei ole ehkä yhtä tunnettua kamarimusiikkina kuin rempseänä kvintettisoitantana, jollaista InTime on esittänyt Piazzollan oman kvintetin tapaan. InTime on pyrkinyt ilmeisen tarkkaan tangomestarin bändimäisemmän soinnin jäljittelyyn. Chamber Works -levyn näkökulma on tyystin toinen, lähes vastakkainen. Tässä tutkitaan Piazzollan herkkää puolta perusteellisesti, ja tango on etääntynyt jo kauas tanssimusiikista. Svengi kuuluu abstraktimmassa muodossa ja laajemmissa kaarissa. Konserttoa varten koottu kamariorkesteri, vahvistettu Tampere Chamber, tukee Siiskosen ja Nisinmanin soolotyöskentelyä herkästi ajoittain hehkuttaen vahvasti ja antaen tarvittaessa tarpeeksi tilaa hiljaiselle kitaralle. Ennen kaikkea koko porukka tuntuu pysyvän yllättävän hyvin yhteisessä rytmisessä ulottuvuudessa. Nisinmanilla on konsertossa ja ylipäänsä koko levyllä runsaasti tilaa, mutta hän käyttää sitä viisaasti. Vapaiden ja tunteikkaiden luritusten jälkeen hän palaa aina tiukasti ruotuun muiden soittajien kanssa. Viulisti Henrik Perelló näyttää taitonsa erityisesti Tangon historia -kappaleessa. Tampereen kaupunginorkesterin ja Kansallisoopperan orkesterin konserttimestarina toiminutta viulistia pidetään yhtenä parhaista Piazzolla-tulkeista ilmeikkään fraseerauksensa ansiosta. Myös Perelló soittaa InTime -kvintetissä. Ei kovin kitaramaista musiikkia Tangon historia -kappaleessa pääsee pätemään myös kitaristi Siiskonen. Piazzollan musiikki ei ylipäänsä ole kovin kitaramaista musiikkia. Klassisen kitaran soitossa pyritään mielellään eroon äänten kovaäänisistä alukkeista, jotka rytmisessä tangomusiikissa ovat yleensä paikallaan. Lisäksi kitarassa on niin hiljainen ääni, että rempseyttä on vaikeaa saavuttaa ilman rasgueadoja tai koputuksia. Jotkut ranskalaiskitaristit ovat kokeilleet tangon soittamista eksoottisesti klassisella kitaralla ja plektralla, mikä tuo nailonkielisestä kitarasta uuden puolen esiin. Tangon historia on kuitenkin herkkä ja samalla harmonisesti monimutkaisesti sovitettu kappale, joten perinteinen näppäilytekniikka lienee ainoa vaihtoehto sen soittamiselle. Tangon historia on bandoneon-kitarakonserton ohella Chamber Works -levyn parasta antia. Tampere Chamberin ja solistien soitto kunnioittaa Piazzollan muistoa pohjoismaisen perusteellisesti. Tango nuevoa on esitetty monin tavoin, ja tämän levyn kuulokuvat saattavat olla lähimpänä visioita, joita Piazzollalla oli näistä kappaleista. Levyn soundit on ruuvattu miellyttävän tasapainoisiksi. Erityisesti kitaran saaminen kuuluviin ja sen sävymaailman välittäminen on usein ongelma. Nyt kaikki oleellinen kuuluu. JANI MIKKONEN Piazzolla Chamber Works Astor Piazzolla ( ): Konsertto bandoneonille, kitaralle ja jousiorkesterille (Marcelo Jaime Nisinman, bandoneon; Hannu Siiskonen, kitara; Tampere Chamber) Mi Refugio (Marcelo Jaime Nisinman, bandoneon) Tangon historia (Henrik Perelló, viulu; Hannu Siiskonen, kitara). Five Tango Sensations (Marcelo Jaime Nisinman, bandoneon; Henrik Perelló, ykkösviulu; Petri Aarnio, kakkosviulu; Ilari Angervo, alttoviulu; Marko Ylönen, sello).

VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA)

VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) Baritonitorvi Noudatetaan trumpetille tehtyjä sillä tavalla että transponointi korvataan f avaimen opiskelulla Käyrätorvi Noudatetaan

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Kitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto

Kitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KLASSINEN KITARA. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

KLASSINEN KITARA. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas KLASSINEN KITARA TASO 1 laajuus 105 tuntia löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

HARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

HARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas HARMONIKKA TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

HUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

HUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia HUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme huilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia PASUUNA TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme pasuunansoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.

Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Huilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi HUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Huilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen

Huilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen Huilu 1. Soittimeen tutustuminen huilun rakenne ja osien nimet osien kasaaminen ja purkaminen sekä puhdistaminen miten ääni syntyy luonteva ja ergonominen soittoasento äänen muodostaminen (ansatsi, tasainen

Lisätiedot

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Ylivieskan seudun musiikkiopisto Pianon instrumenttikohtainen ops

Ylivieskan seudun musiikkiopisto Pianon instrumenttikohtainen ops Pianon instrumenttikohtainen ops PERUSOPINNOT: opintokokonaisuudet 1-8 Asteikko soitetaan vapaavalintaisessa järjestyksessä opintokokonaisuuksien 2-8 aikana niin, että perusopintojen lopussa oppilas hallitsee

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Suukappaleharjoitus Vol.1

Suukappaleharjoitus Vol.1 q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b

Lisätiedot

2. Harmonikalle sävelletty sonaatti, sarja- tai muunnelmateos tai muu laajamuotoinen teos 3. Aikamme musiikkia. 4. Vapaavalintainen ohjelmakokonaisuus

2. Harmonikalle sävelletty sonaatti, sarja- tai muunnelmateos tai muu laajamuotoinen teos 3. Aikamme musiikkia. 4. Vapaavalintainen ohjelmakokonaisuus TASOSUORITUSTEN KUVAUKSET KLASSISEN MUSIIKIN OSASTO HARMONIKKA, KANTELE, KITARA, PIANO JA URUT Harmonikka HARMONIKANSOITTO, TASO C (muut kuin pääaine harmonikan opiskelijat) Tavoitteena on saavuttaa ohjelmiston

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus: MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Cembalo. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Cembalo. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Cembalo Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi CEMBALONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016

ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 Muskattilaisten ilmoittautuminen ensi lukuvuoden ryhmiin on ajankohtaista. Ilmoittautuminen tapahtuu ohessa jaettavalla ilmoittautumiskaavakkeella. Kaavakkeeseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Sello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi SELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

LYÖMÄSOITTIMET PERUSOPINNOT

LYÖMÄSOITTIMET PERUSOPINNOT LYÖMÄSOITTIMET PERUSOPINNOT I TAVOITTEET Esittäminen ja ilmaiseminen löytää luonteva soittotapa saada valmiuksia fraseeraukseen sekä teknisiin ja taiteellisiin perustaitoihin kyetä tuomaan esiin kappaleen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti

Lisätiedot

II Komppeja. Pumba... 5 Valssi... 6 Humppa... 7 Beat (hi hat)... 8 Beat (symbaali)... 9

II Komppeja. Pumba... 5 Valssi... 6 Humppa... 7 Beat (hi hat)... 8 Beat (symbaali)... 9 II Komppeja RUMPUNUOTTIEN MERKITSEMISTAVAT... 2 OPETUSKALVOT HELPOISTA KOMPEISTA... 3 Pumba... 5 Valssi... 6 Humppa... 7 Beat (hi hat)... 8 Beat (symbaali)... 9 RUMPUKOMPIN HARJOITTELEMINEN... 10 RUMPUKOMPIT...

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JOUSET

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JOUSET AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JOUSET Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 JOUSET JOUSTEN VALMENNUSOPINNOT Valmentavaa jousisoitinopetusta annetaan pienissä viulu-, alttoviulu- ja selloryhmissä

Lisätiedot

Musiikin perusteiden opetus. Mupe-OPAS. oppilaille, opettajille ja vanhemmille

Musiikin perusteiden opetus. Mupe-OPAS. oppilaille, opettajille ja vanhemmille Musiikin perusteiden opetus Mupe-OPAS oppilaille, opettajille ja vanhemmille 2018-2019 Tämä esite opastaa matkalle Valkeakosken musiikkiopiston musiikkitunnin (mutu) ja musiikin perusteiden (mupe) opintoihin.

Lisätiedot

NOKKAHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

NOKKAHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia NOKKAHUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme nokkahuilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LYÖMÄSOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA

LYÖMÄSOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO LYÖMÄSOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Meiltä löytyy kaikki!

Meiltä löytyy kaikki! Mikä soittimeksi? Meiltä löytyy kaikki! JOUSISOITTIMET Alttoviulu Viulu Sello Viulu ja alttoviulu Suositeltava aloitusikä on 5-7 vuotta. Viulun asennot on tuossa iässä helppo oppia leikin avulla. Myöhemminkin

Lisätiedot

1) Instrumenttikoe 1 - voi käyttää säestäjää Yksi vapaavalintainen D- tai I-kurssitasoinen ooppera-aaria, Lied tai suomalainen laulu

1) Instrumenttikoe 1 - voi käyttää säestäjää Yksi vapaavalintainen D- tai I-kurssitasoinen ooppera-aaria, Lied tai suomalainen laulu Kokeiden kesto on rajoitettu: Instrumenttikoe 1 kestää 10 min, Instrumenttikoe 2 kestää 15 min. On mahdollista, että aikataulusyistä lautakunta kuuntelee vain osan kappaleista ja tarvittaessa keskeyttää

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANMUSIIKKI HARMONIKKA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANMUSIIKKI HARMONIKKA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANMUSIIKKI HARMONIKKA Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 KANSANMUSIIKKI-HARMONIKKA KANSANMUSIIKKI-HARMONIKAN VALMENNUSOPETUS Soiton ilo, kiinnostuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI. TASO 1 laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

KÄYRÄTORVI. TASO 1 laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas KÄYRÄTORVI TASO 1 laajuus 70 tuntia osaa ilmaista tunnistaa luonnollisen soinnin ja osaa tuottaa osaa toteuttaa äänen voimakkuuserot hallitsee perustempon, ylläpitää pulssin, osaa tempon hidastamisen ja

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANMUSIIKKI KANTELE

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANMUSIIKKI KANTELE AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANMUSIIKKI KANTELE Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 KANSANMUSIIKKI - KANTELE KANSANMUSIIKKI-KANTELEEN PERSUSOPINNOT Soiton ilo, kiinnostuksen herättäminen

Lisätiedot

Schools and Entrepreneurs DevelopingLutherieTogether

Schools and Entrepreneurs DevelopingLutherieTogether Osaavat kädet luovat maailmoja Schools and Entrepreneurs DevelopingLutherieTogether Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 17.4.2013 Osaavat kädet luovat maailmoja

Lisätiedot

Raportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius

Raportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius Apurahaselvitys, BiisiPaja 1 BIISIPAJA Raportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle 2018. BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius 1. MITÄ BiisiPaja on musiikkihanke,

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Viulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi VIULUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Aika: Maanantaina klo Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Maanantaina klo Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdensmusikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 4/2012 Aika: Maanantaina 19.3.2012 klo 17.03 18.54 Paikka:

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti? Hyvä peruskoulun opettaja, Syystervehdys Itä-Helsingin musiikkikoulusta IHMU:sta. Olemme tulossa esiintymään kouluunne marraskuussa, ja sitä ennen tarjoamme teille myös ennakkomateriaalia käytettäväksi

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Nokkahuilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Nokkahuilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Nokkahuilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi NOKKAHUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

KANTELE. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

KANTELE. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas KANTELE TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUARA 2/2013 Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi PIKKUJOULUT Kuopion Urheiluautoilijoiden pikkujoulut vietetään lauantaina 23.11.2013 Hotelli Savoniassa,

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Lyömäsoittimet Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LYÖMÄSOITINTEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Barokkisello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Barokkisello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Barokkisello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2008 www.musicedu.fi BAROKKISELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot