SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011"

Transkriptio

1 SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011

2 Ammatillinen täydennyskoulutus Ruskeasuon koulun uinti- ja vesiterapiakouluttajilla on pitkä ja monipuolinen kokemus fysioterapeuttien ja muiden erityisiä vesitaitoja tarvitsevien ammattiryhmien kouluttajina. Järjestämme eripituisia koulutuksia tilaajan tarpeiden mukaan. Erityisen suosittuja ovat yhden päivän koulutuskokonaisuudet, jotka muodostuvat teoriasta, osallistujien omista harjoituksista vedessä ja asiakasdemonstraatioista. Liikumme ympäri Suomea sinne missä koulutusta tarvitaan. Ruskeasuon koululla on erinomaiset mahdollisuudet laadukkaan koulutuksen järjestämiseen hyvien fyysisten puitteiden ansiosta. Uinti- ja allasterapiakoulutuspäivä Aika Maanantai klo Paikka Ruskeasuon koulu, Tenholantie 15, Helsinki, 1. krs luentosali ja uima-allas Kohderyhmä Erityisuinnin ja allasterapian valmiuksia tarvitsevat kuntoutuksen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset Kouluttajat Fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman ja fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Mari Jokitalo-Trebs Ohjelma Ilmoittautuminen ja aamukahvi/-tee Kurssin avaus: päivän ohjelmaan orientoituminen ja kurssilaisten esittäytyminen Luento: Allasharjoittelun pääperiaatteet ja eteneminen. Tavoitteiden asettaminen ja pilkkominen GAS-menetelmän sekä uinnin seurantalomakkeen avulla Käytännön harjoittelua altaassa Lounas Allasharjoittelua käytännössä: kolmen asiakkaan allasdemonstraatiot Kahvi-/teetauko Allasdemonstraatioiden ja käytännön harjoittelun sekä tavoitteiden läpikäyntiä Yhteenveto ja keskustelua koulutuspäivän aiheista sekä palaute Koulutuspäivän osallistumismaksu on 120 sisältäen opetusmateriaalin, lounaan ja kahvit. Koulutuspäivään osallistuvilla on mahdollisuus ehdottaa allasdemonstraatioihin omia asiakkaitaan. Lisätietoja: kouluttaja Kira Durchman, /vaihde Ilmoittautumiset: mennessä Koulutus on tarkoitettu enintään16 osallistujalle. Lisää koulutusteemoja: Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus Tenholantie 15, Helsinki

3 Johtokunnan jäsenet Johtokunnan jäsenet Puheenjohtaja 2011 Hannele Merikoski Koritie 8, Espoo Rahastonhoitaja, varapuheenjohtaja Noora Burjam Kaivopuistontie 4 D Rauma Sihteeri Paula Herkman Maurinkatu 8-12 C Helsinki Jäsenasiat Kirsi Neuvonen Puheen polku Kannelkatu 10 lh Lappeenranta Koulutusvastaava Krista Heimonen Linkokuja 4 D HELSINKI Koulutusvastaava Paula Hellen Tiedotusvastaava Nadja Ristaniemi Reunatie Vantaa Opintopiirivastaava Heidi Åkerlund Viherkalliontie 7a Espoo Sisällysluettelo Puheenjohtajan mietteitä... 5 Kokemuksia motivoidun käden käytön leiristä Lastenlinnan sairaalassa... 6 Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen: Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen... 9 ISAAC kansainvälinen konferenssi Barcelonassa Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä...18 Toiminnan voimaa Toimintaterapia käytännössä...19 Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät...19 Kannen kuva: choco-pelin pelaamista motivoidun käden käytön leirillä, kuvaaja Susanna Ainesmaa. Tässä lehdessä ilmestyvät jutut eivät ole CP-terapiayhdistyksen virallinen kanta. MEDIAKORTTI Kuvaus Jakelu Levikki Kustantaja 2012 Teema Suomen CP-terapiayhdistyksen julkaisu Teema ilmestyy vuosittain toukokuussa. Lehti sisältää ajankohtaisia artikkeleita kuntoutuksesta ja terapia-alasta. Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenet, erikoisalayhdistykset, erityiskoulut, CP-liitto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Toimintaterapeuttiliitto, yliopistolliset sairaalat yms. 800 kpl Suomen CP-terapiayhdistys Aineistot Aineisto CD:llä tai sähköpostilla liitetiedostona. Lehden koko A4 (210 x 297) Väri Kannet 4-väriset, sisus 2/2 = musta + pms 336 Sivumäärä sivua Painosmäärä 1000 kpl Aineistojen jättö Ilmoitushinnat 1/1 sivu 250 1/2 sivu 130 1/3 sivu 100 1/4 sivu 90 1/8 sivu 50 Etusisäkansi 260 Taitto/Paino Viimeistään mennessä osoitteella Nadja Ristaniemi Reunatie 3, Vantaa tai sähköpostilla: Takasisäkansi 260 Hintoihin ei lisätä alv:a. Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy, Helsinki 3

4 Johtokunnan kokoonpano ja toimikuntien jäsenten yhteystiedot Johtokunnan varajäsenet Opintopiirien yhdyshenkilöt Leila Elovainio (Paula Hellén) Partiotie 7, Helsinki Leila Mäkelä (Nadja Ristaniemi) Gunnel Nymanin katu 5 A 10, Helsinki Mirka Norta (Noora Burjam) Kaarikatu 11 B 17, Lahti pk Taina Honkanen (Paula Herkman) Tuohimäentie 73 A, Helsinki Anna Palojärvi (Krista Heimonen) Pohjoiskaari 4 B 25, Helsinki Elina Siltala (Kirsi Neuvonen) Untuvaisentie 4 B 68, Helsinki Noora Rauvanto-Lämsä (Heidi Åkerlund) Helsingin opintopiiri Noora Rauvanto-Lämsä Fysioterapeutti Paula Hellén Toimintaterapeutti (AMK) puh Jyväskylän opintopiiri Aira Putkonen, fysioterapeutti Ahopellonkatu 29 as JÄMSÄ puh Päivi Raitanen, toimintaterapeutti Terapiapaja Eeronkatu 7 A 1, Jyväskylä puh Kuopion opintopiiri Tarja Alioravainen Mutkanpolku 5, Kuopio p Lahden opintopiiri Eija Remes Kuukkelinkatu 9, Lahti Anneli Huhtala Oulun opintopiiri Tea Karma Kaislatie 11 L 53, Oulu pk Erja Kaakkuriniemi Iskontie 24, Oulu puh Satakunnan opintopiiri Raija Haavisto Pimeämetsäntie 3, PORI p työ: Tampereen opintopiiri Maritta Koivunen Sireenitie 2, Ylöjärvi pk pt Turun opintopiiri Liisa Myllykylä Ulla Ström Lastenneurologian yksikkö, TYKS PL 52, Turku p Koulutustoimikunnan jäsenet Krista Heimonen Linkokuja 4 D 1, HELSINKI Paula Hellen Leila Elovainio Partiotie 7, Helsinki Anna Palojärvi Pohjoiskaari 4 B 25, Helsinki Tiedotustoimikunnan jäsenet Tiedotusvastaava Nadja Ristaniemi Reunatie 3, Vantaa Leila Mäkelä Gunnel Nymanin katu 5 A Helsinki Heidi Åkerlund Viherkalliontie 7a6, Espoo Noora Rauvanto-Lämsä Aija Hyvärinen AM-Pollex Therapy Oy Pertunpellonraitti 2.G.lt Helsinki Anne Rautio-Honkavaara

5 Puheenjohtajan mietteitä Tätä kirjoittaessani luonnossa on runsaasti kevään merkkejä. Takana on pitkä, ihanan luminen talvi. Keväällä valmistaudutaan myös pääsiäisen viettoon. Tein bonuslapsenlapselleni keraamisen munan. Se on kaiverrettu ja siinä on vaavin kaunis nimi. Wikipediasta löysin pääsiäismunasta seuraavan määritelmän: se on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Koristellut munat, niistä kuoriutuvat untovikot ja puput ovat perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden tunnuksia. Uusi elämä. Uusiutuminen. Uudet haasteet. Uusia nimiä. Aivohalvaus- ja Afasialiitto on Aivoliitto. Dysfasialla on uusi nimi: kielellinen erityisvaikeus. Puhumme puhetta tukevista ja korvaavista viestintäkeinoista, erilaisista keinoista. Nautin jokaisesta selkeytyneestä suomenkielisestä käsitteestä. Esteetön liikkuminen otetaan itsestäänselvänä asiana huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kun menemme lastenrattaiden kanssa matalalattiabussiin tai vedämme raskasta matkalaukkua ramppia pitkin nautimme tuosta esteettömyydestä. Vanhassa uimahallissa ärsyttää, kun pukukaapin avain on metallinen ja siihen on kaiverrettu numerot. Kun avaimenperä on valkoinen ja siinä on selkeät mustat numerot, hahmottaminen on niin paljon helpompaa. Moderneissa hisseissä on numeron ja pistekirjoituksen lisäksi jopa numeroäänitys. Esteetön liikkuminen helpottaa ja selkiyttää kaikkien liikkumista yhteisössä. Jotta voisi uudistua pitää usein astua oman osaamis/mukavuusalueensa ulkopuolelle. Näitä askeleita on vuoden alusta tullut otettua. Olen aloittanut uudessa hankkeessamme: esteetön viestintä yhteinen asia. Tavoitteena on istuttaa esteettömän viestintää koko yhteiskuntaan. Joskus tulevaisuudessa voisi vaikkapa kaupan kassan nimikyltissä olla vieraiden kielien lisäksi erilaisten kommunikointikeinojen taitamisen merkki. Kassan yläpuolella voisi olla ilmoitus: viestintään mahdollisuus käyttää enemmän aikaa. Minulla on ollut vuosia haave, että päivähoidossa käytettäisiin kaikkien lasten kanssa tukiviittomia ja kuvia. Yhteisöllinen toiminta mahdollistaa tämän. Kun aikuiset käyttävät erilaisia viestintäkeinoja arjessaan, lapset omaksuvat ne luonnollisena osana omassa viestinnässään. Lasten maailma on minulle tuttu. Se on ollut monipuolisesti osa elämääni vuosikymmeniä. Tosin vieläkin muistan niin elävästi työn aloittamisen Lastenlinnan sairaalassa ja Kilon päiväkodissa. Ne olivat silloin minulle uusia maailmoja. Uudessa hankkeessa minulla on mahdollisuus tutustua vanhusten ja maahanmuuttajien maailmaan. Nastolassa vanhainkodissa ja Lammilla vastaanottokeskuksessa olen kokenut jälleen sen mukavan jännityksen värinän, perhoset vatsassa. Työhön tulee sellaisia osasia, joihin ei ole rutiineja. Tällainen kevääntulo työhön on tervetullutta ajoittain. Yhdistyksemme täyttää ensi vuonna 35 vuotta. Tarkoitus on juhlistaa sitä järjestämällä juhlaseminaari jäsenistölle. Aiheita otamme mielellään vastaan. Erilaisia teemoja on ehdotettu: tutkimusta, terapiatyötä, yhteistyö eri tahojen välillä, theraplayta. Yhdistyksen nimen muuttaminen on myös ajankohtainen asia. Mikäli yhdistyksen nimi muutetaan se vaatii sääntömuutoksen. 35-vuotisjuhla voisi tarjota oivallisen tilaisuuden levittää uutta nimeä yleiseen tietoisuuteen lastenneurologian piirissä. Näistä aiheista käydään keskustelua yhdistyksen Facebook sivustoilla tervetuloa!. Mikäli Facebook tai sähköinen viestintä ei ole sinulle mieleinen tapa toimia, voit aina myös soittaa. Yhteystiedot löytyvät lehdestä. Lämmintä, aurinkoista ja voimauttavaa kesää jäsenistölle toivottaen Hannele, pj 5

6 Paula Hellén, toimintaterapeutti Sari Korhonen, toimintaterapeutti Annika Rastio, puheterapeutti Maj Lindgren, fysioterapeutti Jenni Sokka, fysioterapeutti Kokemuksia motivoidun käden käytön leiristä Lastenlinnan sairaalassa HUS HYKS Lastenneurologian yksikössä järjestettiin kesällä 2010 motivoidun käden käytön leiri CP-vammaisille lapsille, joilla on hemiplegia. Motivoitu käden käyttö (constraint-induced movement therapy) on tutkittuun tietoon perustuva kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu 1,5-18-vuotialle lapsille, joilla on hemiplegia. Menetelmän tavoitteena on, että lapsi alkaa käyttää vammautunutta kättään enemmän ja kaksikätinen työskentely arjessa helpottuu. Motivoidun käden käytön menetelmässä hoito on kaksijakoinen: terveen käden käyttö estetään kevyen hanskan tai lastan avulla, joka estää esineisiin tarttumisen ja vammautuneella kädellä toimimista harjoitellaan intensiivisesti tietyn ajanjakson ajan. Lastenlinnan potilaille hoito toteutetaan yleensä 1-2 kuukauden jaksona, jolloin terveen käden käyttö estetään noin kahden tunnin ajaksi päivittäin. Näiden kahden tunnin aikana lapsi leikkii aikuisen ohjauksella koko ajan. Leikit suunnitellaan kotiin ja päiväkotiin aina yksilöllisesti ja ympäristöön sopiviksi toimintaterapeutin ohjauksella ja niiden sopivaa haasteellisuutta seurataan viikoittain. Leikit ovat pääosin yhdellä kädellä toteutettavia motivoivia, mielenkiintoisia ja sopivan haasteellisia. Maailmalla motivoidun käden käytön leirejä on järjestetty ainakin Ruotsissa, USA:ssa ja Kanadassa. Lastenlinnan toimintaterapeuteille leiri-idea nousi motivoidun käden käytön koulutuksessa, jossa ruotsalaiset kouluttajat kertoivat ja näyttivät videoita järjestämistään leireistä. Ensimmäinen leiri, jossa hyödynnettiin motivoidun käden käytön ideaa järjestettiin Lastenlinnassa kesällä Tällöin motivoidun käden käytön menetelmää ei päästy toteuttamaan tarpeeksi intensiivisesti, mutta ensimmäiseltä leiriltä saatiin hyviä vinkkejä seuraavaa leiriä varten. Motivoidun käden käytön leiri Lastenlinnassa 2010 Toinen motivoidun käden käytön leiri järjestettiin Lastenlinnassa kesällä Leirin tarkoituksena oli kehittää lasten spontaania käden käyttöä arjen kaksikätisissä toiminnoissa, mutta myös tarjota vertaistukea niin lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin. Leirin osallistujat valittiin Lastenlinnan kuntoutusyksikössä käyvien potilaiden joukosta. Leiriläisistä haluttiin mahdollisimman homogeeninen ryhmä, jotta erilaisten toimintojen harjoittelu yhdessä olisi helpompaa ja lasten olisi helpompi ryhmässä löytää yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ehkä saada jopa uusia ystäviä. Leiriläisiksi valittiin kuusi 5-8-vuotiasta tyttöä, joilla oli diagnoosina spastinen hemilegia CP-oireyhtymän pohjalta. Heidän käsien käyttöä kuvaava MACS-taso oli 1 tai 2, mikä tarkoittaa, että he pystyvät käsittelemään suurinta osaa esineistä onnistuneesti eikä käsien käytössä ilmenevät puutteet rajoita itsenäisyyttä päivittäisissä toiminnoissa. Osalla lapsista oli jo aiemmin kokeiltu motivoidun käden käytön jaksoa yksilöllisesti kotona tai päiväkodissa, osalle lapsista jakso oli ensimmäinen. Kaikki lapset saivat kuntoutuksena yksilöllistä toiminta- ja fysioterapiaa, osa myös puheterapiaa. Kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin ennen leiriä ja noin kuukausi leirin päättymisen jälkeen toimintaterapeutin toimesta. Arviointimenetelminä käytettiin AHA-testiä (Assisting Hand Assesment), Box & Block:a sekä QUEST-testiä (Quality of Upper Extremity Skills Test). Kyseiset testit valittiin, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen näkemys lasten yläraajojen toiminnasta. Lisäksi kaikille leiriläisille tehtiin yksilölliset tavoitteet motivoidun käden käytön jaksolle yhdessä vanhempien kanssa. Leiri toteutui päiväleirinä viiden päivän ajan Lastenlinnan sairaalan tiloissa ja sen lähiympäristössä. Leirillä oli mukana moniammatillinen tiimi, joka muodostui toiminta- ja fysioterapeuteista, puheterapeutista, AAC-työntekijästä, sairaanhoitajista, lastenhoitajista sekä lääkäristä. Ennen leirin alkua lapsille ja vanhemmille järjestettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin motivoidusta käden käytöstä ja leirin sisällöstä. Tämän kautta vanhemmille tarjoutui mahdollisuus keskusteluun toisten vanhempien kanssa, ja lapset saivat tutustua toisiinsa jo ennen leirin alkua. Motivoidun käden käytön harjoitukset leirin aikana Leirin teemaksi päätettiin ottaa prinsessaleiri, koska leiriläiset muodostuivat tytöistä. Leirin aikana tytöt saivat pukeutua mukana tuomiinsa prinsessa-asuihin ja harjoitella erilaisia toimintoja niiden kanssa. Leiri sisälsi sekä yksilöllisesti ohjattuja toimintoja että vapaampia leikkitilanteita ryhmässä. Vapaammat leikkitilanteet mahdollistivat yhteisleikin raken- 6

7 tamisen kaverin kanssa. Leiri sisälsi myös runsaasti kaksikätistä työskentelyä eri rutiinien ja päivittäisten toimien yhteydessä (mm. tarjottimen kantaminen, ruokailu, leipominen, pukeminen, riisuminen, harjoitusvälineiden käsittely). Leirin aluksi kaikki lapset saivat koristella oman motivoidun käden käytön harjoitushanskan. Hanskat tehtiin vohvelikankaasta ja niiden sisällä oli kovike, joka esti esineisiin tarttumisen. Leirillä motivoidun käden käytön harjoituksia tehtiin päivittäin parin tunnin ajan. Harjoitukset sisälsivät sekä hienoettä karkeamotorisia tehtäviä. Karkeamotorisina toimintoina käytettiin erilaisia liikunnallisia ulkopelejä, kuten polttopalloa, keilausta ja renkaanheittoa. Peleissä vammautunutta kättä käytettiin yhdessä terveen käden kanssa esimerkiksi tukemiseen, kiinnipitämiseen ja heittämiseen. Leiri sisälsi päivittäin fysioterapeuttien ohjaaman tanssiterapiahetken, jossa liikkeitä tehtiin vammautuneella kädellä motivoidun käden käytön hanska toisessa kädessä. Tanssiterapiatuokioihin sisältyi itselle mieluisan liikkeen etsimistä ja sen soveltamista yhteiseen tanssikoreografiaan. Tanssiterapiatuokioissa otettiin huomioon kaksikätinen toiminta, jolloin esim. käsi-kädessä piirissä liikkuminen tuotti eriasteisia haasteita. Tarkempaa käden käyttöä harjoiteltiin lautapelien, palapelien, kauppa- ja kotileikkien avulla. Näiden aikana avustavalla kädellä harjoiteltiin erikokoisiin ja muotoisiin esineisiin tarttumista, niistä kiinnipitämistä, tukemista ja niiden irrottamista sekä käsivarren ulko- ja sisäkiertoliikettä sekä sormien eriytyneitä liikkeitä. Lautapeleissä pieniin esineisiin tarttuminen ja niiden kuljettaminen pelilaudalla oli hyvin haastavaa, joten aikuisen apua tarvittiin ajoittain. Kauppaleikissä ostosten siirtäminen koriin onnistui yhdessä terveen käden avulla, mutta rahojen käsittely ja kassakoneen käyttäminen olikin jo vaikeampaa. Leirillä lapset saivat kokeilla myös kankaanpainantaa osana motivoidun käden käytön harjoituksia. Kankaanpainannassa lapset tarvitsivat enemmän aikuisten apua. Maalin saaminen kankaanpainanta sabluunaan tai sutiin vaati kykyä tarttua, pitää kiinni, saada käsivarsi ulko- tai sisäkiertoon ja riittävää voiman käyttöä, jotta väri tarttuu kankaaseen. Leiriläisten kanssa tehtiin tarpeen mukaan myös suujumppaa leikkien ja pelien muodossa. Kaikille leiriläisille valmistettiin mm. henkilökohtainen suujumppanoppa. Leirin kohokohtana oli retki Lylyisten virkistysalueelle. Siellä ohjelmassa oli omakuvamaalausta, Haltijapolku, uimista ja saunomista sekä lettujen syöntiä. Motivoidun käden käytön harjoitukset oli sisällytetty Haltijapolkuun, jonka tarinan lapset olivat yhdessä puheterapeutin kanssa ideoineet. Leiriläiset olivat menninkäisiä, joiden piti Haltijapolun aikana selviytyä erilaisista haasteista ja tehtävistä, jotta heistä voisi tulla oikeita haltijoita. Haltijapolun haasteisiin sisältyi muun muassa herkkutattien poimiminen ja niiden jakaminen metsän eläimille, tulipalon sammuttaminen vedellä, myrkkykukkien repiminen, taikatunnelin läpijuokseminen, lohikäärmeen poikasen lieskojen sammuttaminen saippuakuplilla, sillan rakentaminen ja sen ylittäminen sekä leijonan nukuttaminen soittamalla ja laulamalla. Tehtävät sisälsivät tarttumisen, irrottamisen, kiinnipitämisen, tukemisen, voiman käytön, yläraajan liikkeiden, koordinaation ja tasapainon harjoittelua. Haltijapolun lopuksi kaikki menninkäiset nimitettiin haltioiksi. Leirin viimeisenä päivänä lapsille ja vanhemmille järjestettiin loppujuhla, jota varten lapset olivat aiemmin osana kaksikätisiä harjoituksia leiponeet. Loppujuhlassa lapset esittivät aikuisille kauniin tanssiesityksen, jota he olivat harjoitelleet koko viikon yhdessä fysioterapeuttien kanssa. Lisäksi vanhemmille näytettiin valokuvia ja videomateriaali leiriltä. klo maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai Lapset osastolle, jossa Aamupala Aamupala Aamupala Aamupala aamupala tutustumisleikkejä Motivoitu käden käyttö -hanskojen koristelua Motivoidun käden käytön harjoituksia mm. lautapelit, kotileikki Suujumppa puheterapeutin johdolla 9-16 Retki Lylyisissä Omakuva ja tanssiharjoituksia Kankaanpainanta Juhlasalin koristelu Leivonnaisten koristelu, jossa käden käytön harjoituksia Tanssiharjoitukset Tanssiharjoitukset Lounas Lounas Lounas Lounas Lounas Sadutusta puheterapeutin Sadutus Loppujuhla lapsille ja 12 johdolla vanhemmille Haltiapolku, jossa motivoidun käden käytön harjoituksia Leipominen, motivoidun käden käytön harjoitukset mm. kauppa- ja kotileikki Motivoidun käden käytön Mustasaaren retki harjoitukset ulkona mm. pallopelit Saunominen, uiminen, letut Tanssiharjoitukset 16 Kotiin Kotiin Kotiin Kotiin 7 Kotiin

8 Kuvaaja: Susanna Ainesmaa Palautetta, tuloksia ja kokemuksia leiristä Kaikki lapset, heidän vanhempansa ja leirin henkilökunta olivat erittäin tyytyväisiä motivoidun käden käytön leiriin. Lapset saivat harjoitella avustavan käden käyttöä motivoivassa ympäristössä mielekkäiden toimintojen parissa sekä mahdollisuuden vertaistukeen. Leirin aluksi lapset hieman vastustelivat hanskan käyttöä, mutta loppua kohden sen tarkoitus ymmärrettiin paremmin. Lapset yrittivät hienosti suoriutua vaikeistakin harjoituksista. Syksyllä 2010 kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin uudelleen ja heiltä sekä heidän vanhemmiltaan kysyttiin mielipiteitä leiristä. Vanhemmilta kerätty palaute oli hyvää ja kertoi, että ryhmässä harjoittelu on mukavaa ja palkitsevaa. Kaikki lapset olivat viihtyneet leirillä ja siellä oli ollut heidän mielestään kivaa, jopa ihanaa, vaikka osa harjoituksista oli koettu vaikeiksi. Vanhemmat olivat huomanneet, että leirin jälkeen avustavan käden käyttö oli hieman aktivoitunut tai lisääntynyt ja sen avulla motivaatio käden käytön harjoituksiin säilyi. Intensiivinen harjoittelujakso voi muuttaa jonkin orastavan taidon rutiiniksi, esimerkiksi hammastahnatuubin avaaminen kahdella kädellä tai heikomman käden aktiivisempi rooli lautapelissä. Tärkeäksi koettiin myös vertaistuki, jota leiri lapsille tarjosi. Yksi tytöistä oli kotona vanhempien kanssa käynyt keskustelua, millaisia toisen lasten vammautuneet kädet olivat ja mitä kukin pystyy niillä tekemään. Näin 8 hän oli myös nähnyt omat vahvuutensa käden käytössä. Monet vanhemmat ovat myös ilmoittaneet lapsensa jatkossakin tämän tyyppiselle leirille, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus. Toimintaterapeuttien tekemissä jälkiarvioinneissa tuloksissa ei ollut tapahtunut suurta muutosta alkuarvioon nähden. Yksi lapsista oli jälkiarviointihetkellä hieman kipeä, joka näkyi spastisuuden lisääntymisenä vammautuneessa kädessä. Kolmella lapsella AHA-testin tulokset olivat hieman parantuneet ja muiden lasten tulokset pysyneet samoina. Box & Blockissa viiden lapsen tulokset olivat hieman edellistä arviota parempia. QUEST-testissä tuloksissa ei ollut juurikaan tapahtunut muutosta, kahdella lapsella tulokset tarttumisosiossa olivat aiempaa paremmat. Laadullisesti vammautuneella kädellä tarttuminen ja irrottaminen oli nopeampaa ja varmempaa. Leirin tarkoituksena oli motivoida lapsia harjoituksiin ja antaa heille esimerkkejä toiminnoista, joita motivoidun käden käytön jakson aikana voi tehdä. Leirin aikana harjoituksia tehtiin parin tunnin ajan viiden päivän aikana. Harjoittelua ei ollut yhtä paljon kuin yleensä motivoidun käden käytön jakson aikana, joka kestää pidempään. Leiri toteutui kesäkuussa, joten harjoituksia ei ollut mielekästä jatkaa lasten kesäloman aikana heinä- tai elokuussa. Tämä voi vaikuttaa siihen, että kaikkien testien tulokset eivät lyhyessä ajassa muuttuneet juurikaan. Toisaalta käden nopeutta ja tarkkuutta mittaavassa testissä tulokset paranivat lähes kaikilla. Moniammatilliselle tiimille leiri antoi mahdollisuuden nähdä lapset normaalien arkitoimintojen parissa, jonka myötä he saivat monipuolisemman kuvan lapsen toimintakyvystä, kuin mitä strukturoidussa arviointitilanteessa. Jatkossa Lastenlinnan sairaalassa tullaan varmasti järjestämään liikuntavammaisille lapsille suunnattuja leirejä, joissa on oma teemansa. Motivoidun käden käytön leiriä on jo mietitty hieman nuoremmille lapsille, jolloin vanhemmatkin voisivat osallistua leirin toimintaan. Lisätietoa motivoidun käden käytön menetelmästä voi lukea Susanna Ainesmaan ja Emmi Siltalan opinnäytetyöstä, Homma hanskassa ohje CP-vammaisten lasten vanhemmille motivoitu käden käyttö menetelmästä, joka on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulussa syksyllä 2010 ja löytyy verkkokirjasto Theseuksesta (www.theseus.fi) tekijöiden nimellä. Lähteet: Eliasson, Ann Christin Andrew, Gordon M. 2008: Constraint-Induced Movement Therapy for Children with Hemiplegia. Teoksessa Eliasson, Ann Christin Burtner, Patricia A. (toim.): Improving Hand Function in Children with Cerebral Palsy: theory, evidence and intervention. London: Mac Keith Press Eliasson, Ann Christin Krumlinde-Sundholm, Lena Shaw, Karin Wang, Chen 2005: Effects of constraint-induced movement therapy in young children with hemiplegic cerebral palsy: an adapted model. Developmental Medicine & Child Neurology

9 Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen: Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen Sosionomi (AMK) -aikuisopiskelijat Sanna Laine ja Anna Seppänen Metropolia Ammattikorkeakoulusta hakivat opinnäytetyössään sosiaalija terveysalan ammattilaisten toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa. Tuloksiksi löytyi neljä elementtiä, jotka sisältyivät toimiviin käytäntöihin: läsnäolo, tilan antaminen, toiminta ja sanoittaminen. Näitä elementtejä luovasti ja tarkoituksenmukaisesti yhdistelemällä löytyivät toimivat käytännöt. Avoimen leikkipuistotoiminnan ja lasten neurologisen kuntoutuksen työntekijöitä lähestynyt opinnäytetyö haki toimivia käytäntöjä, joiden avulla lapseen saataisiin keskusteluyhteys. Yhteyden saamisen jälkeen lapsen käyttäytymistä olisi mahdollista ohjata rakentavaan suuntaan. Opinnäytetyössä aggressiivisuudella tarkoitettiin ulospäin suuntautuvaa käyttäytymisongelmaa, johon kuuluu riitaisuutta, epäsosiaalisuutta, levottomuutta ja yleistä kielteisyyttä. Ajankohtaiseksi opinnäytetyön teki Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma , joka peräänkuuluttaa eri hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä ja varhaista tukea lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tekijöiden toiveena oli, että moniammatilliset työntekijät kohtaisivat lapsen psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena. Eniten käytettyjä keinoja olivat aikuisen läsnäolo, henkisen ja fyysisen tilan antaminen lapselle, toiminnalliset keinot sekä sanoittaminen, joka sisälsi esimerkiksi sanallisen ohjaamisen ja lapsen tunteiden sanoittamisen. Läsnäololla tarkoitettiin hiljaista lähellä oloa, sanallista tukea sekä turvan tarjoamista. Läsnäoloksi tulkittiin myös huomaamaton lähellä oleminen, tilanteen tarkkailu ja valmius tulla avuksi. Tilan antaminen merkitsi lapsen rajojen kunnioittamista henkisesti, esimerkiksi odottamalla hänen aloitettaan toiminnoissa ja puhumisessa. Tilan antaminen oli myös fyysistä, jolloin aikuinen ei mennyt liian lähelle, mikäli lapsi sitä viestitti. Lapselle tarjottu toiminta oli sekä rajua aggression purkua että jotain hyödyllistä tekemistä. Jotkut vastaajista myös osallistuivat toimintaan lapsen mukana tarjoten samalla läsnäoloaan. Sanoittamisen kautta työntekijät pyrkivät osoittamaan ymmärrystä. Vastauksista voi päätellä, että Teksti: Anna Seppänen, sosionomi (AMK) Kuvitus: Salla Pyykölä lapsen tunteiden sanoittaminen nähtiin tärkeänä kohtaamisen osana. Sanallisen ohjaamisen avulla tunteet ja teot erotettiin selkeästi toisistaan. Yhtenäisten, toimivien käytäntöjen laajentaminen eri hallintokuntiin voi olla kokonaisvaltaisen kasvatuksen apuväline. Eri hallintokunnissa ja osaamisalueilla toimivien työntekijöiden välinen yhteistyö lisää laajempaa näkemystä lasten hyvinvoinnista. Yhteistyö luo mahdollisuudet jossain jo toteutettujen, toimiviksi koettujen käytäntöjen hyödyntämiseen laajemmalti. Tämä tukee lapsen turvallista kasvua ja kehitystä lasta vahvistavaan suuntaan ja ennakoi sopeutumista yhteiskuntaan. Opinnäytetyö: Sanna Laine ja Anna Seppänen: Haluatko puhua siitä, miksi oot vihainen?. Toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu (http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk ) 9

10 Teksti ja kuvat: Kristina Huuhtanen, erikoispuheterapeutti, FL ISAAC kansainvälinen konferenssi Barcelonassa Osallistuin ISAAC:n (International Society for Augmantative and Alternative Communication) kahden vuoden välein järjestettävään kansainväliseen konferenssiin kolmannen kerran. Sain CP-terapiayhdistykseltä matka-apurahan, kiitos siitä. Sen tiimoilta valotan teille hieman tunnelmiani viime kesän konferenssimatkalta Barcelonasta. Barcelona on viehättävä vanha kaupunki Kataloniassa, meren ja kukkuloiden syleilyssä. Minä asuin vanhassa kaupungissa el Bornin aluella, joka on rakennettu 1300-luvulla. Konferenssi pidettiin meren välittömässä läheisyydessä alueella, jossa on paljon uutta rakennuskantaa, mm. näyttäviä, korkeita hotelli- ja toimistorakennuksia. Puitteet olivat muutoin hyvät, mutta tilat ajoittain liian ahtaat. Monet jäivät oven ulkopuolelle suosittujen luennoitsijoiden (mm. Sarah Blackstonen, John Costellon ja Stephen von Tetzchnerin) luennoilta, niin minäkin muutamaan otteeseen. Miksi heille ei järjestetty isompaa tilaa? ihmettelivät ja harmittelivat monet muutkin osallistujat. Toinen purnauksen aihe oli vaikeasti luettava konferenssiohjelmakirja. Kaikki muu sujuikin sitten hyvin ja tunnelma oli yleisesti ottaen hyvä ja keskusteleva. Barcelonan konferenssin teemana oli Communicating Words, joka sopi hyvin myös paikalliseksi teemaksi. Barcelonassa puhutaan katalaania (ykköskielenä) ja espanjaa. Konferenssin kielinä olivat espanja ja englanti. Monet siis käyttivät muuta kuin omaa äidinkieltään sekä luennoidessaan että keskustellessaan muiden konferenssiin osallistujien kanssa. Tämä toi oman värinsä kanssakäymiseen. Osallistujia olikin yli 1300, 57 eri maasta. Osallistujien joukossa oli myös puhevammaisia henkilöitä lähes 100, valitettavasti ei kuitenkaan yhtään Suomesta. Isossa konferenssissa on aina valinnan vaikeus, kun samanaikaisesti tapah- Työmatkani majapaikasta konferenssipaikasta sujui kävellen ja metrollla. 10

11 Kutsuluennoitsija Schreudersin pitämä workshop keräsi paljon kiinnostuneita kuulijoita. tuu monia kiinnostavia asioita. Päivittäin oli valittavina sessiota, joissa käsiteltiin monenlaisia aihealueita (mm. Palvelujärjestelmät, vaikuttavuus, saavutettavuus, teoreettiset mallit, kokemukset, kommunikoinnin apuvälineet). Välillä tuli tunne, että on ollut taas ihan väärässä paikassa ja juuri ne kiinnostavat ajatukset lausuttiin toisaalla. Suomalaisjoukko oli tässä konferenssissa aika iso (n. 20), joten pystyimme levittäytymään useampaan tilaisuuteen ja vaihtamaan jälkikäteen kokemuksia. Parin tunnin lounastauko tarjosi näihin kokemusten vaihtoihin hyvät mahdollisuudet. Meressä tai rantakahvilassa sai keskusteluja käydä lomaa muistuttavista olosuhteista. Kokemuksia on vaihdettu myös Suomessa Studia AAC:ssa Helsingin Tikoteekissa ja kirjallisesti Tikonen-julkaisussa (11/2010). Siitä löytää tarkempia esimerkkejä muutamista esityksistä ja myös postereista, jotka jäivät minulla tässä konferenssissa vähemmälle tutustumiselle. Haastattelin tätä juttua varten myös toista, jo useammassa ISAACin konferenssissa käynyttä puheterapeuttia, Paula Herkmania. Paulan kanssa totesimme kummatkin, ettei enää kokenut sellaisia uusia, mullistavia asioita kuin vaikkapa toiminnalliset kommunikointikansiot aikanaan. Esitykset enemmänkin vahvistivat omia näkemyksiä ja/tai ajatusten suuntia. Suomen ja muun maailman AAC-kentällä pohditaan samanlaisia kysymyksiä, hyvässä ja pahassa. Monissa luennoissa käsiteltiin ikätovereiden (peers) merkitystä AAC-käyttäjille ja esiteltiin erilaisia koulutus ja ohjausprojekteja joiden avulla on saatu lisättyä kanssakäymistä omanikäisten tovereiden kanssa (mm. Caroline Musselwhite; Communication circles; with a little help from my friends). Ympäristön (mm. koulutovereiden) ohjaaminen ja opastaminen puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytön saloihin näyttäisi olevan varsin tehokas keino lisätä kanssakäymistä puhevammaisen henkilön ja lähiympäristön kesken. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin merkitystä ihmisen elämän eri osa-alueilla käsiteltiin monissa esityksissä. Pragmaattinen näkökulma on vallannut alaa teknisten ratkaisujen esittelyltä. Ja oli myös esityksiä, joissa näitä asioita oli pohdittu molemmista näkökulmista, mm. tuotiin esille kuinka mahdollisuus lähettää sähköposteja lisäsi merkittävästi puhevammaisten henkilöiden (tässä tapauksessa kouluikäisten) sosiaalisia kontakteja (Anett Sundqvist ja Jerker Rönnberg, muutenkin kiinnostavassa esityksessään Exploring theory of mind and social ability among children who use AAC ). ICF-luokitus näyttäisi valtaavan asenteellista alaa eri esitysten viitekehyksinä. Osallistuminen on noussut tärkeään rooliin myös puhevammaisten henkilöiden keskuudessa. Kommunikointikumppanien osuutta pohdittiin monissa esityksissä ja se onkin tärkeä painopistealue. Lasten lisäksi on alkanut entistä enemmän painottua myös aikuisten puhevammaisten henkilöiden ja heidän kommunikointikumppaniensa kohtaamat haasteet. Afasia oli yksi session aihepiireistä. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi voisi tarjota monia ratkaisuja ja helponnuksia kommunikoinnin vaikeuksiin myös henkilöille, joilla on afasia, jos he vain ovat halukkaita tarttumaan näihin mahdollisuuksiin. Konferenssissa oli myös osioita, jotka oli suunnattu vain henkilöille, joilla oli itsellä puhevamma (users). Siellä näytti olevan kiinnostavia aiheita tanssista teatteri-ilmaisuun. Mutta, meille tavallisille osallistujille ovat pysyivät suljettuina. Harmi. Esitysten taso on säilyttänyt kirjavuuttaan, mutta yleisilme vaikuttaisi tieteellistyneen. Voi olla, että omat valintani vaikuttavat tähän mielikuvaan, mutta monissa kuulemissani esityksissä oli varsin perustellut tutkimusasetelmat ja ne täyttivät metodiset kriteerit hyvin. Tämä tietenkin lisää AAC-tutkimuksen ja kokemusten painoarvoa. Tarvitsemme vielä paljon ihan perustutkimusta tällä melko uudella tutkimuksen saralla. Yksi tähän liittyvä esitys oli kansainvälisen tutkimushankkeen esittely. Tämä esitys valotti ensimmäisiä tuloksia Becoming an aided communicator: Aided language skills in children aged 5-15 years - a multi-natiional investigation hankkesta. Toistakymmentä esiintyjää kävi kertomassa lyhyesti omasta vaiheestaan tutkimuksessa, jossa pureudutaan yli sadan liikuntavammaisen lapsen (5-15 v.) kommunikoinnin historiaan ja nykypäivään 15 maassa. Ensimmäinen käyttöön otettu graafinen keino näyttäisi tässä tutkimuksessa vahvasti olevan PCS-symbolit (48) ja seuraavana piktogrammit (13) kolmantena blissymbolit (6). Lisäksi on jonkin verran kuvien ja näiden järjestelmien sekoituksia. Luulen, että Suomen tilanne näyttää aika samanlaiselta. On myös mainittava, että Helsingin yliopisto on Kaisa Launosen johdolla mukana hankkeessa. Haluaisin vielä nostaa esille yhden vahvan tunteen joka minulle heräsi tässä konferenssissa; ilo suomalaisesta osaamisesta. Meillä tehdään hyvää ja tasokasta tutkimusta, esiintyjät ovat kielitaitoisia ja esiintymiskykyisiä. Voimme täydellä syyllä olla ylpeitä suomalaisesta AACtyöstä. Jatkakaamme sitä yhteisvoimin. Seuraava konferenssi pidetään Amerikan mantereella, Pittsburghissa, kesällä 2012 ja sinne kaivataan uusia esityksiä ja osallistujia! Kannattaa osallistua. Aina sieltä jää matkaan uusia tai entisestään varmentuneita ajatuksia ja kokemuksia puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista. 11

12 Mark Your Calendar! July 28-29: Pre-conference, AAC Camp, Executive & Council Meetings July 30-August 2: Main Conference August 3-4: ISAAC Research Symposium For more information, Join us on Facebook! Terveisiä käsikongressista Orlandosta! International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT, on kansainvälinen käsiterapiayhdistys, joka edustaa yli 5000 terapeuttia ympäri maailman. Se on perustettu vuonna IFSHT:n pääasiallisin tarkoitus on koordinoida eri käsiterapiayhdistysten toimintaa ja lisätä tietämystä käsiterapiasta. IFSHT:n jäseninä on 32 maata, Suomi mukaan lukien. IFSHT:n järjestyksessään 8. kongressi, Entwining the World of Hand Therapy, järjestettiin Orlandossa, USA:ssa. Kongressiin osallistui yli 500 käsiterapiasta kiinnostunutta, 41:stä eri maasta. Suomesta mukana oli neljä osallistujaa. Näytteilleasettajia kongressissa oli 35. Kongressi rakentui kutsuluennoitsijoiden esityksistä ja niiden ympärille kootuista aihetta syvemmin tarkastelevista luennoista. Kutsuluennoitsijoiden esitykset olivat erittäin tasokkaita ja mielenkiintoisia. Lisäksi work-shopit tarjosivat lyhyempiä katsauksia muun muassa käden arviointiin ja testaukseen, lastahoidon eri mahdollisuuksiin, peiliterapiaan, potilasohjeisiin ja lastenterapiaan. Kongressissa oli esillä myös postereita. Kokonaisuudessaan kongressiohjelma ja kongressissa esiin nouseet aiheet olivat hyvin mielenkiintoisia. Näihin aiheisiin täytyy palata vielä useaan otteeseen, sillä niistä ehdottomasti löytyi uusia ajatuksia myös omaan käytännön työhöni. Kongressin pääaiheista alustivat kutsuluennoitsijat espanjalainen käsikirurgi Marc Garcia-Elias, fysio- ja käsiterapeuttti ja tohtori Ton A.R Schreuders Alankomaista sekä kanadalainen käsikirurgi Don Lalonde. Marc Garcia-Elias luennoi otsikolla Understanding Carpal Mechanics and its Relationship with the Evolution of Treatments Used for Wrist Instability: A Historical Perspective. Luento loi katsauksen ranteen toimintaan, lähinnä sen biomekaniikkaan ja proprioseptiikkaan, josta näyttöön perustuvaa tietoa on saatavilla vielä vähän. Ton A.R Schreudersin luento Sculpting the Brain: New Directions of Hand Rehabilitation käsitteli aivojen plastisuutta käsivammoihin liittyen. Plastisiteetilla tarkoitetaan aivojen kykyä muovautua, muuttua sekä muodostaa uusia synapseja ja yhteyksiä. Tätä aivojen ja hermoverkostojen uudelleen järjestäytymistä tapahtuu sekä motorisella että sensorisella aivokuorella toiminnan, harjoittelun ja kokemuksen myötävaikutuksesta. Yläraajalla ja kädellä on suuri edustus sensomotorisella aivokuorella. Yläraajan vammat saavat aikaan muutoksia vaurioitumattomalla aivokuorella, kuten edustusalueiden uudelleen organisoitumista. Luennossaan Schreuders korosti, että nämä muutokset eivät ole pysyviä, vaan niihin voidaan vaikuttaa harjoittelun avulla. Esimerkiksi käsivamman yhteydessä lyhytkin immobilisaatio tai hermovamman aiheuttama tuntopuutos, joka rajoittaa käden käyttöä, vaikuttaa käden edustuksen pienenemiseen aivokuorella. Tämä on hyvä tiedostaa harkittaessa muun muassa immobilisaation pituutta, mahdollisen mobilisaation aloituksen ajankohtaa tai esimerkiksi tunnon aktivointia. Schreuders toi esille kuntoutuksen keinoja, joiden avulla tuetaan aivojen uudelleen järjestäytymistä. Näistä esiteltiin lyhyesti sähköhanska, paikallinen anestesia eli emla-puuduterasvan käyttö, motivoitu käden käyttö, peiliterapia ja mielikuvaharjoittelu. Schreudersin mukaan kuntoutuksessa on hyvä muistaa, että menetetyn taidon uudelleen oppiminen vastaa täysin uuden taidon oppimista. Lalonde kuvasi Healing and the Human Hand luennossaan Wide awake flexor tendon surgery -menetelmän, jolla korjataan yksittäisiä koukistajajännevammoja paikallispuudutuksessa. Menetelmä vaatii potilaalta hyvää ko-operaatiota eikä ensisijaisesti sovellu lasten tai nuorten jännekorjauksiin. Lalonden mukaan menetelmällä on saavutettu hyviä tuloksia. Riski jänteen katkeamiseen tai kiinnittymiseen on ollut menetelmää käytettäessä pienempi. Seuraava IFSHT:n kongressi järjestetään vuonna 2013 Intiassa. Sari Marjala, toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti Sari Marjala työskentelee Hus Lastenklinikalla Helsingissä pediatrian ja lastenkirurgian parissa. Hän on yksi Suomen Cp-terapiayhdistyksen viime kevään apurahan saajista. Sari osallistui International Federation of Societies for Hand Therapy kongressiin vuoden 2010 kesäkuussa. 12

13 SUOMEN CP- TERAPIAYHDISTYKSEN APURAHAT Syksyn 2011 apuraha-anomukset tulee toimittaa yhdistyksen puheenjohtajalle mennessä. Suomen CP-terapiayhdistyksen apurahojen myöntämisperusteet: Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen pidempiaikaiselle jäsenelle (vähintään vuoden jäsenyys). Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen anomusten perusteella. Apurahoista päätetään kaksi kertaa vuodessa; hakemukset tulee lähettää/postittaa puheenjohtajalle huhtikuun (kevään apurahat) ja syyskuun (syksyn apurahat) loppuun mennessä. Apuraha myönnetään kalenterivuoden sisällä tapahtuvaan koulutukseen. Apurahan saajan toivotaan raportoivan koulutuksesta yhdistykselle. Hakija on velvollinen ilmoittamaan muut samaan tarkoitukseen saadut apurahat. Yhdistyksen omiin koulutuksiin ei myönnetä apurahoja. Samalle henkilölle ei (pääsääntöisesti) myönnetä apurahaa peräkkäisinä kalenterivuosina. Koulutuksen, johon apuraha myönnetään, on palveltava lasten kuntoutuksen alaa. Yhdistys pyrkii tukemaan ensisijaisesti ulkomailla tapahtuvaa koulutusta. Apurahan saaja velvoitetaan lähettämään kopio osallistujatodistuksesta puheenjohtajalle koulutuksen jälkeen. KOULUTUSKALENTERI 2011 HELMIKUU: OMT-KOULUTUSPÄIVÄT perjantait 4.2 ja Helsingissä Lapsenasemalla. Kouluttaja Päivi Pentala. HUHTIKUU: AAC-RISTEILY Helsinki-Tukholma-Helsinki. SYKSY 2011: AHA-testikoulutus toiminta- ja fysioterapeuteille Oulussa. AHA on standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin (CP hemiplegia, Erbin pareesi). Tarkemmat tiedot erillisessä mainoksessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset koulutukseen: Tarja Rautio: tai Paula Hellén: Näönkäytön lyhyt koulutusilta Turussa CP-vammaisten lasten näönkäyttöön liittyviä erityisvaikeuksia. Kouluttajana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon koulu. Katso erillinen mainos koulutuksesta. Lisätiedot Ulla Ström: p Kinesioteippauskoulutus syksyllä. Lisätiedot Leila Elovainio: Sähkökoulutus (mahdollisesti vibrakoulutus yhdistettynä) loppuvuodesta 2011 Helsingissä. Lisätiedot Paula Hellén: ENNAKKOTIETOA VUODEN 2012 KOULUTUKSISTA: Kaikki aistit käyttöön koulutus alkuvuodesta Kouluttajina puheterapeutti Marja Liikanen ja toimintaterapeutti Aija Hyvärinen. Lisätiedot Krista Heimonen: suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Tiedustelut ja koulutustoiveet: 13

14 AHA- Assisting Hand Assesment testikoulutus Suomen CP-terapiayhdistys järjestää AHA-koulutuksen Oulussa. AHA on standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin (CP hemiplegia, Erbin pareesi). Kouluttajina toimivat Marie Holmefur (PhD OT ) ja Britt-Marie Zethraeus (MSc OT ) Ruotsista. Koulutuskieli on englanti. Aika: Paikka: Kohderyhmä: Hinta: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu Toiminta- ja fysioterapeutit Jäsenille 625 euroa ei-jäsenille 625 euroa + jäsenmaksu 54 euroa Koulutushintaan sisältyvät 2,5 lähiopetuspäivää sekä itsenäisesti suoritettavien tehtävien arvioinnit ja henkilökohtainen palaute, koulutusmateriaalit (pääosin englanninkielistä) ja lounaat + kahvit lähiopetuspäivinä. Koulutus järjestetään, jos koulutuksella on vähintään 15 osallistujaa. Koulutukseen otetaan 20 terapeuttia ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuessa on mainittava osallistujan nimi, ammatti, jäsen/ei-jäsen, työpaikka osoitteineen, laskutusosoite, puhelinnumero, s-postiosoite, mahdollinen erityisruokavalio ja se haluaako koulutusmateriaalin englanniksi vai ruotsiksi. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse tai postitse viimeistään mennessä: Tarja Rautio Paula Hellén Lastenneurologia puh PL HUS puh Koulutukseen pääsy vahvistetaan mennessä ja laskut lähetetään tämän jälkeen. Koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus varata hotellihuone kiintiöhintaan Radisson Blu Hotellista. Kiintiötunnuksen ja lisätiedot saa ilmoittautuessa Tiedustelut: Lue lisää testistä ja koulutuksesta AHA:n virallisista internet-sivuilta: Tervetuloa mukaan! suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa 14

15 Turun opintopiiri xxxx CP-vammaisten lasten näönkäyttöön xx liittyviä erityisvaikeuksia xx xx luennoitsijana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon koulu to klo , Turussa, TYKS:n Lastenklinikan luentosali Luentorunkoa - Näköjärjestelmä ja havaitsemisen teorioita - Miten näköjärjestelmän vauriot ilmenevät CP-vammaisen lapsen arjessa, mm. kommunikaatiossa, lähityöskentelyssä, suunnistautumisen ja liikkumisen taidoissa ja matematiikan oppimisessa - Näönkäytön tukeminen ja kompensaatiokeinot: harjaannuttaminen, apuvälineet sekä oppimateriaalin ja ympäristön muokkaus Koulutus järjestetään Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenille: hinta 40 (sis.kahvit). Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille, kun osallistuminen on vahvistettu. Ei-jäsenien tulee liittyä yhdistyksen jäseniksi: 54 (koulutus 54+40, verotustekniset syyt, joihin emme voi vaikuttaa). Ilmoittautuminen: viimeistään mennessä > saat vahvistusviestin. Jos ilmoittautuneita ei silloin ole 20, koulutus peruuntuu. suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa 15

16 OPINTOPIIRIT Jyväskylän opintopiiri syksy klo Terapiapaja, Eeronkatu 7 a 1, Jyväskylä. Aihe: maahanmuuttajaperhe suomalaisessa arjessa, alustaja Kati Turtiainen Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalvelujen johtaja klo aihe auki 9.11 klo aihe auki Yhdyshenkilö: Päivi Raitanen, p Oulun opintopiiri Pe klo Alustavasti suunniteltu SOVETAVAN LIIKUNNAN iltatapahtuma Virpiniemeen. Ensin liikutaan soveltaen ja päätteksi nautitaan toistemme seurasta iltapalan kera! Tarkempaa tietoa myöhemmin! Syksylle olemme suunnitelleet alustavasti kaksi tapaamista eli ja , joihin teemat ovat vielä avoimet! Terveisin Oulusta muiden puolesta, Erja Kaakkuriniemi Turun opintopiiri Tervetuloa kuuntelemaan, katsomaan ja keskustelemaan! (ei-jäsen a 2e) syksy 2011 ti klo Keskustelua pikkuruisista dyspraktikoista. (2 tapausta) ft Pia Filppu ja pt Ulla Ström paikka: VILLA VEKARA Pitkämäentie 11 B (uudet tilat) ti klo CP-vammaan tyypillisesti liittyvät, arkeen ja oppimiseen vaikuttavat kognitiiviset oireet: psykologi Petriina Munck/ Ruskis paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali 12.krs. to klo PIDENNETTY ILTA, maksullinen (40 ) CP-lapsen näönkäytöstä: näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen/Ruskis paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali, 12 krs. > seuraa ilmoittautumisohjeita Yhdyshenkilöt pt Ulla Ström, TYKS , ft Liisa Myllykylä, , Katso yhdistyksen koulutukset Hippolis ry tiedottaa Monien mahdollisuuksien hevonen - hevonen osana hyvinvointipalveluja - seminaarin luentomateriaalit löytyvät nyt netistä - jos et itsepäässyt paikalle. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä tutkimusprofessori Matti Rimpelä johdattivat alustuksissaan kuulijat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksiin nyky-suomessa. Lisäksi kuultiin hevosen käytön vaikuttavuudesta mm. erityisryhmien liikunnassa sekä virkistäytymisessä, vaikeasti työllistettävien kuntoutuksessa, alaselkäkipuisten kuntoutuksessa sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan merkityksestä lastensuojelussa. Päivän kuulumiset tiedotteena Yhteiskunnan tunnustettava hevosharrastuksen vaikuttavuus - kokonaisvaltaista hyvinvointia hevosesta : Luentomateriaali: Lisätietoja Anne Laitinen puh tai 16

17 Esteettömyyssymbolipankki Helsinki kaikille -projekti on avannut vapaasti käytössä olevan esteettömyyssymbolipankin osoitteessa Pankista löytyviä symbolikuvia voi käyttää opasteissa, kartoissa tai verkkotiedottamisessa. Pankista löytyy esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä symbolikuvia sekä yleisiä palveluihin liittyviä symboleja, joiden muotoilun lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys, ymmärrettävyys ja selkeys. Lisäksi pankkiin on koottu ohjeita esteettömistä opasteista. Symbolipankki on Helsinki kaikille -projektin ja sidosryhmien yhteisen esteettömyyssymbolihankkeen lopputulos. Hankkeen tavoitteena oli kerätä yhteen kuvasymboleja ja täten tukea saavutettavaa viestintää. Lisäksi tavoitteena oli koota aiheeseen liittyvä tieto yhteen paikkaan. Hankkeen aikana syntyi 35 symbolikuvan kokoelma. Monen symbolin taustalla on ollut vanha malli, mutta mukana on myös aivan uusia symboleja. Hankkeessa luotujen symbolien lisäksi symbolipankkiin on koottu jo käytössä olevia esteettömyyssymboleja eri lähteistä. Symbolihankkeessa olivat mukana Espoon kaupungin esteettömyysasiamies, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu, Kuuloliitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Papunetverkkopalveluyksikkö ja Kehitysvammaliitto sekä Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Hankeryhmän lisäksi symbolikuviin saatiin kommentteja myös useilta muilta tahoilta. Symboleja myös testattiin kohokuvina Näkövammaisten Keskusliiton järjestämässä testaustilaisuudessa. Sivusto kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluista Suomessa on arviolta puhevammaista ihmistä, jotka tarvitsevat apuvälineitä pystyäkseen kommunikoimaan. Sopivan kommunikointitavan ja apuvälineen löytäminen edellyttävät erityistä asiantuntemusta. Lisäksi monet vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt tarvitsevat tietokoneen apuvälineeksi työhön, päivittäisten asioiden hoitamiseen ja tiedonvälitykseen. Sopivan ohjaintavan, ohjelmien ja laitteiden arviointiin tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta. Suomessa vaativia kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarjoavat Tikoteekki-verkostoon kuuluvat erikoissairaanhoidon yksiköt. Kehittämiskeskus Tikoteekki on koonnut sivuston kommunikointiin ja tietokoneen käyttöön liittyvistä terveydenhuollon apuvälinepalveluista, apuvälineistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi sivuilla on yhteenvedot kuntien ja sairaanhoitopiirien alueellisista apuvälineiden saatavuusperusteista. Saatavuusperusteet on rajattu lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviin kommunikoinnin ja tietoteknisiin apuvälineisiin, joiden saatavuudessa esiintyy edelleen alueellista vaihtelua ja joiden luovuttamista saatetaan rajoittaa. Vaikka sivusto on kohdennettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, voidaan sitä hyödyntää myös järjestöissä, ministeriöissä ja Kelassa. Apuvälinepalveluiden hyvät käytännöt prosessikuvausta voidaan hyödyntää apuvälinepalveluiden resursoinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Kootut saatavuusperusteet auttavat myös mm. valtakunnallisesti kommunikoinnin apuvälinepalveluiden ja apuvälineiden myöntämiskäytäntöjen linjauksissa. Sivuston tavoitteena on mahdollistaa kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarvitseville henkilöille tasa-arvoiset ja yhtäläiset palvelut riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Sivustoa ylläpitää Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Sivusto löytyy osoitteesta: Lisätietoja: Eija Roisko, Tikoteekin johtaja p Anu Sallinen, suunnittelija p

18 Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä Kuntoutusta tarvitaan, mutta vastuita on selkiytettävä asiakkaan aseman parantamiseksi. Nämä asiat olivat useaan otteeseen esillä pidetyillä, Kuntoutussäätiön järjestämillä Valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä. Päivillä pureuduttiin kuntoutuksen näkökulmasta esimerkiksi työurien pidentämiseen ja palvelujen kilpailuttamiseen. Yleisteema oli Kuntoutuksen tulokset näkyviksi. Rahoitusmalliin tulossa uudistusta - Kuntoutus tarvitsee aina tekijänsä, totesi Kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Mykkänen tervetuliaispuheenvuorossaan. Hän näki kansainvälisyyttä kuntoutuksen tulevaisuudessa: paitsi että Suomeen tarvitaan työntekijöitä muualta, myös suomalaiset voisivat ostaa kuntoutuspalveluita ulkomailta. Valtiovallan tervehdyksen tuonut sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula piti suurena epäkohtana ihmisen pomputtamista kuntoutusjärjestelmässä. Selkeyttä ja turvallisuutta tarvitaan. Rehula ennakoi muutosta myös kuntoutuksen rahoitukseen. - Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän aika nykymuodossaan on ohi. Vuosittain kuntoutukseen käytetään noin 1,6 miljardia euroa: on syytä selvittää, käytetäänkö tämä summa optimaalisesti. Lisäksi Rehula halusi tiiviimpää yhteistyötä kuntoutujan, työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Hänen mukaansa seuraavan sosiaali- ja terveysministerin keskeinen tehtävä onkin työkyvyn laittaminen kuntoutuksen keskiöön. Kuntoutujan asema kehittyvissä maissa usein huono Työhyvinvointia ja työurien pidentämistä pohti STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi. - Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin 52-vuotiaina. Tämä tarkoittaa valtavaa taloudellisen ja osaamisen potentiaalin menetystä. Hän korosti myös nuorten työurien vauhdittamista: esimerkiksi siirtyminen opiskelusta työelämään on usein turhan pitkä. Länsimaissa kuntoutusta ei tavallisesti nähdä ihmisoikeuskysymyksenä. Kehittyvissä maissa kuntoutusta tarvitsevien ihmisten asema on kuitenkin heikko, varsinkin vammaisten ihmisten kohdalla. Paitsi parempaa pääsyä palveluihin, tarvitaan muutosta myös asenteissa. Nämä seikat nosti esille kansainvälisen kuntoutusalan katto-organisaatio Rehabilitation Internationalin puheenjohtaja Anne Hawker Uudesta-Seelannista. Perinteiseen tapaan kuntoutuspäivillä jaettiin Kuntouttajamitali alan ansioituneelle toimijalle. Tänä vuonna kunnianosoituksen sai Sydänliiton Tulppa-avokuntoutus. Vahvempaa ohjausta vai lisää valinnanvapautta? Kilpailuttaminen on ollut arkipäivää kuntoutuksessakin jo vuosikausia. Kilpailuttamisesta ja kuntoutuksen kehittämisestä keskusteltiin paneelissa. Mukana olivat johtaja Raija Volk sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Markku Salo Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisesta säätiöstä, kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta sekä toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki Korona Invest Oy:stä. Raija Volk muistutti, että paljon kritiikkiä saanut hankintalaki ei ole laadittu kiusantekomielessä, vaan siksi, että palvelut voitaisiin tuottaa mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti. Markku Salo kaipasi valtiolta ohjaavampaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja toivoi, ettei kolmannen sektorin toimijoiden tarvitsisi toimia yrityslogiikalla. Vesa Lehtomäen mielestä tärkeintä on paras mahdollinen palvelu, ei se, millä sektorilla palvelu tuotetaan. Hän halusi lisää vastuuta ja mahdollisuuksia asiakkaalle kuntoutuspaikan valinnassa. Myös Tiina Huusko piti valinnanvapautta tärkeänä, sillä se motivoi kuntoutujaa ja johtaa siten parempaan tulokseen. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät järjestettiin tänä vuonna 39. kerran. Seuraavat päivät pidetään Teksti: Timo Korpela 18

19 Toiminnan voimaa Toimintaterapia käytännössä Edita julkaisi yhteistyössä Suomen Toimintaterapeuttiliiton kanssa suomenkielisen toimintaterapian oppikirjan. Teoksessa kuvataan toiminnan piirteitä ja sen vaikutusta ihmisen kehitykseen. Kirjassa käsitellään myös muun muassa motivoitumista, toiminnan terapeuttisuutta ryhmässä sekä toiminnan yhteiskunnallista ja sosiokulttuurista merkitystä. Toimintaterapian teoriaa avataan monipuolisilla käytännön esimerkeillä. Niissä kerrotaan, millä tavoin toimintaterapeutti voi auttaa asiakasta ja miten hän voi soveltaa teoriaa käytännön työssään. Toimintaterapia perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Terapeuttista toimintaa lähestytään Toiminnan voimaa kirjaa voi tilata Editasta: Edita Publishing Oy, asiakaspalvelu puh tai kirjassa yksilön, ympäristön ja osallistumisen näkökulmasta. Toimintaterapia on aina tavoitteellista. Toiminnan voimaa on suunnattu oppikirjaksi ammattikorkeakouluun toimintaterapian opiskelijoille. Se sopii hyvin myös käsikirjaksi toimintaterapeutteina työskenteleville ja terapeuttisesta toiminnasta kiinnostuneille. Teos on ensimmäinen suomenkielinen oppikirja toimintaterapiasta AMK-opetukseen. Kirjoittajista Tiina Hautala työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Tuula Hämäläinen toimii sosiaali- ja terveysalan lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa. Hän oli aloittamassa toimintaterapeuttikoulutusta Lappeenrannassa vuonna Leila Mäkelä on Suomen Toimintaterapeuttiliiton toiminnanjohtaja. Kirjan kirjoittajaksi hän tuli mukaan työelämän edustajana. Mari Rusi-Pyykönen työskentelee toimintaterapian lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät Opintopiirivastaava Heidi Åkerlund Olen 25-vuotias toimintapeutti Espoosta, sydämeltäni ja murteeltani ikuinen savolainen. Valmistuin jyväskylän ammattikorkeakoulusta Työskentelen alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutuksen parissa yksityisellä sektorilla: opiskelujen aikaan vannoin, etten koskaan tule lasten kanssa työskentelemään enkä pk-seudulle muuta, nyt kuitenkin (näin takinkääntäjäni) tunnen oman paikkani löytyneen. Cp-terapiayhditykseen olen kuulunut vuoden ja hallitukseen, sitä kautta opintopiirivastaavaksi sekä tiedotustoimikunnan jäseneksi minut houkutteli Hannele Merikoski noin kymmenen minuutin palopuheella. Yhdistyksen toiminnassa tärkeää on moniammattillinen verkostoituminen, osaamisen ja ideoiden jakaminen sekä ajankohtaisimman tutkimus- ja koulutusmateriaalin julkituonti. Nämä ovat myös ne asiat, jotka saivat minut kiinnostumaan yhdistyksestä. Loppumattomalla innolla kohti uusia haasteita, Heidi Åkerlund Man kan göra mycket lite med tro, men man kan ingenting göra utan tro. vas. Heidi Åkerlund ja oik. Noora Rauvanto-Lämsä Varajäsen Noora Rauvanto-Lämsä Olen tällä hetkellä Haminassa asuva fysioterapeutti. Olen työskennellyt TYKS:n lastenneurologian osastolla, Vantaan kaupungin lasten fysioterapeuttina ja viimeisin työpaikkani ennen äitiyslomalle siirtymistäni oli Ruskeasuon liikuntavammaisten erityiskoulu. Urani CP-terapiayhdistyksessä alkoi syksyllä 2009, kun lähdin Paula Hellénin kanssa vetämään Helsingin opintopiiriä. On hauskaa ja mielenkiintoista olla mukana toiminnan ytimessä ja paitsi tutustua ihmisiin omaa työpaikkaa laajemmin, myös saada paljon ajankohtaista tietoa siitä, mikä nyt puhututtaa terapiapiireissä. 19

20 SEURAAVA JÄSENTIEDOTE ilmestyy syyskuussa 2011 Materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteella Nadja Ristaniemi, Reunatie 3, Vantaa tai sähköpostilla: Kuvaaja: Paula Herkman; Perhe harjoittelee AAC-keinoja Satakielet ryhmässä. Osoitteenmuutokset ja muut muuttuneet tiedot voi ilmoittaa suoraan jäsenrekisterin pitäjälle yhdistyksen wwwsivulla, sähköpostilla tai osoitteenmuutoskortilla osoitteeseen: Kirsi Neuvonen Puheen polku Kannelkatu 10 lh Lappeenranta Suomen CP-terapiayhdistys ry. Lähetä liittymiskaavakkeesi puheenjohtajalle, muutostiedot jäsenrekisterin pitäjälle. Jäseneksi liittyminen tai jäsentietojen muutos. (Täytä isoin kirjaimin ja yliviivaa tarpeeton) Nimi:... Osoite:... Puh. työ/koti:... Ammatti sekä toimipaikka:... Lisäkoulutukset:... Päiväys ja allekirjoitus:... Suomen CP-terapiayhdistys ry, PL 865, Helsinki

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia360 Junior Start Viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? II Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A)

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Hybrid

Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid -kommunikointikansio laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantia 360 -kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Suomalais-brittiläisten yhdistysten keskusjärjestö ry Federation of Finnish-British Societies Johtokunnan kokous 17.5.2012 Skype-kokous Annalantie 1 33880 Lempäälä Läsnä: Lempäälässä Tarja Teitto-Tuckett,

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot