SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011"

Transkriptio

1 SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011

2 Ammatillinen täydennyskoulutus Ruskeasuon koulun uinti- ja vesiterapiakouluttajilla on pitkä ja monipuolinen kokemus fysioterapeuttien ja muiden erityisiä vesitaitoja tarvitsevien ammattiryhmien kouluttajina. Järjestämme eripituisia koulutuksia tilaajan tarpeiden mukaan. Erityisen suosittuja ovat yhden päivän koulutuskokonaisuudet, jotka muodostuvat teoriasta, osallistujien omista harjoituksista vedessä ja asiakasdemonstraatioista. Liikumme ympäri Suomea sinne missä koulutusta tarvitaan. Ruskeasuon koululla on erinomaiset mahdollisuudet laadukkaan koulutuksen järjestämiseen hyvien fyysisten puitteiden ansiosta. Uinti- ja allasterapiakoulutuspäivä Aika Maanantai klo Paikka Ruskeasuon koulu, Tenholantie 15, Helsinki, 1. krs luentosali ja uima-allas Kohderyhmä Erityisuinnin ja allasterapian valmiuksia tarvitsevat kuntoutuksen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset Kouluttajat Fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman ja fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Mari Jokitalo-Trebs Ohjelma Ilmoittautuminen ja aamukahvi/-tee Kurssin avaus: päivän ohjelmaan orientoituminen ja kurssilaisten esittäytyminen Luento: Allasharjoittelun pääperiaatteet ja eteneminen. Tavoitteiden asettaminen ja pilkkominen GAS-menetelmän sekä uinnin seurantalomakkeen avulla Käytännön harjoittelua altaassa Lounas Allasharjoittelua käytännössä: kolmen asiakkaan allasdemonstraatiot Kahvi-/teetauko Allasdemonstraatioiden ja käytännön harjoittelun sekä tavoitteiden läpikäyntiä Yhteenveto ja keskustelua koulutuspäivän aiheista sekä palaute Koulutuspäivän osallistumismaksu on 120 sisältäen opetusmateriaalin, lounaan ja kahvit. Koulutuspäivään osallistuvilla on mahdollisuus ehdottaa allasdemonstraatioihin omia asiakkaitaan. Lisätietoja: kouluttaja Kira Durchman, /vaihde Ilmoittautumiset: mennessä Koulutus on tarkoitettu enintään16 osallistujalle. Lisää koulutusteemoja: Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus Tenholantie 15, Helsinki

3 Johtokunnan jäsenet Johtokunnan jäsenet Puheenjohtaja 2011 Hannele Merikoski Koritie 8, Espoo Rahastonhoitaja, varapuheenjohtaja Noora Burjam Kaivopuistontie 4 D Rauma Sihteeri Paula Herkman Maurinkatu 8-12 C Helsinki Jäsenasiat Kirsi Neuvonen Puheen polku Kannelkatu 10 lh Lappeenranta Koulutusvastaava Krista Heimonen Linkokuja 4 D HELSINKI Koulutusvastaava Paula Hellen Tiedotusvastaava Nadja Ristaniemi Reunatie Vantaa Opintopiirivastaava Heidi Åkerlund Viherkalliontie 7a Espoo Sisällysluettelo Puheenjohtajan mietteitä... 5 Kokemuksia motivoidun käden käytön leiristä Lastenlinnan sairaalassa... 6 Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen: Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen... 9 ISAAC kansainvälinen konferenssi Barcelonassa Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä...18 Toiminnan voimaa Toimintaterapia käytännössä...19 Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät...19 Kannen kuva: choco-pelin pelaamista motivoidun käden käytön leirillä, kuvaaja Susanna Ainesmaa. Tässä lehdessä ilmestyvät jutut eivät ole CP-terapiayhdistyksen virallinen kanta. MEDIAKORTTI Kuvaus Jakelu Levikki Kustantaja 2012 Teema Suomen CP-terapiayhdistyksen julkaisu Teema ilmestyy vuosittain toukokuussa. Lehti sisältää ajankohtaisia artikkeleita kuntoutuksesta ja terapia-alasta. Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenet, erikoisalayhdistykset, erityiskoulut, CP-liitto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Toimintaterapeuttiliitto, yliopistolliset sairaalat yms. 800 kpl Suomen CP-terapiayhdistys Aineistot Aineisto CD:llä tai sähköpostilla liitetiedostona. Lehden koko A4 (210 x 297) Väri Kannet 4-väriset, sisus 2/2 = musta + pms 336 Sivumäärä sivua Painosmäärä 1000 kpl Aineistojen jättö Ilmoitushinnat 1/1 sivu 250 1/2 sivu 130 1/3 sivu 100 1/4 sivu 90 1/8 sivu 50 Etusisäkansi 260 Taitto/Paino Viimeistään mennessä osoitteella Nadja Ristaniemi Reunatie 3, Vantaa tai sähköpostilla: Takasisäkansi 260 Hintoihin ei lisätä alv:a. Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy, Helsinki 3

4 Johtokunnan kokoonpano ja toimikuntien jäsenten yhteystiedot Johtokunnan varajäsenet Opintopiirien yhdyshenkilöt Leila Elovainio (Paula Hellén) Partiotie 7, Helsinki Leila Mäkelä (Nadja Ristaniemi) Gunnel Nymanin katu 5 A 10, Helsinki Mirka Norta (Noora Burjam) Kaarikatu 11 B 17, Lahti pk Taina Honkanen (Paula Herkman) Tuohimäentie 73 A, Helsinki Anna Palojärvi (Krista Heimonen) Pohjoiskaari 4 B 25, Helsinki Elina Siltala (Kirsi Neuvonen) Untuvaisentie 4 B 68, Helsinki Noora Rauvanto-Lämsä (Heidi Åkerlund) Helsingin opintopiiri Noora Rauvanto-Lämsä Fysioterapeutti Paula Hellén Toimintaterapeutti (AMK) puh Jyväskylän opintopiiri Aira Putkonen, fysioterapeutti Ahopellonkatu 29 as JÄMSÄ puh Päivi Raitanen, toimintaterapeutti Terapiapaja Eeronkatu 7 A 1, Jyväskylä puh Kuopion opintopiiri Tarja Alioravainen Mutkanpolku 5, Kuopio p Lahden opintopiiri Eija Remes Kuukkelinkatu 9, Lahti Anneli Huhtala Oulun opintopiiri Tea Karma Kaislatie 11 L 53, Oulu pk Erja Kaakkuriniemi Iskontie 24, Oulu puh Satakunnan opintopiiri Raija Haavisto Pimeämetsäntie 3, PORI p työ: Tampereen opintopiiri Maritta Koivunen Sireenitie 2, Ylöjärvi pk pt Turun opintopiiri Liisa Myllykylä Ulla Ström Lastenneurologian yksikkö, TYKS PL 52, Turku p Koulutustoimikunnan jäsenet Krista Heimonen Linkokuja 4 D 1, HELSINKI Paula Hellen Leila Elovainio Partiotie 7, Helsinki Anna Palojärvi Pohjoiskaari 4 B 25, Helsinki Tiedotustoimikunnan jäsenet Tiedotusvastaava Nadja Ristaniemi Reunatie 3, Vantaa Leila Mäkelä Gunnel Nymanin katu 5 A Helsinki Heidi Åkerlund Viherkalliontie 7a6, Espoo Noora Rauvanto-Lämsä Aija Hyvärinen AM-Pollex Therapy Oy Pertunpellonraitti 2.G.lt Helsinki Anne Rautio-Honkavaara

5 Puheenjohtajan mietteitä Tätä kirjoittaessani luonnossa on runsaasti kevään merkkejä. Takana on pitkä, ihanan luminen talvi. Keväällä valmistaudutaan myös pääsiäisen viettoon. Tein bonuslapsenlapselleni keraamisen munan. Se on kaiverrettu ja siinä on vaavin kaunis nimi. Wikipediasta löysin pääsiäismunasta seuraavan määritelmän: se on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Koristellut munat, niistä kuoriutuvat untovikot ja puput ovat perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden tunnuksia. Uusi elämä. Uusiutuminen. Uudet haasteet. Uusia nimiä. Aivohalvaus- ja Afasialiitto on Aivoliitto. Dysfasialla on uusi nimi: kielellinen erityisvaikeus. Puhumme puhetta tukevista ja korvaavista viestintäkeinoista, erilaisista keinoista. Nautin jokaisesta selkeytyneestä suomenkielisestä käsitteestä. Esteetön liikkuminen otetaan itsestäänselvänä asiana huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kun menemme lastenrattaiden kanssa matalalattiabussiin tai vedämme raskasta matkalaukkua ramppia pitkin nautimme tuosta esteettömyydestä. Vanhassa uimahallissa ärsyttää, kun pukukaapin avain on metallinen ja siihen on kaiverrettu numerot. Kun avaimenperä on valkoinen ja siinä on selkeät mustat numerot, hahmottaminen on niin paljon helpompaa. Moderneissa hisseissä on numeron ja pistekirjoituksen lisäksi jopa numeroäänitys. Esteetön liikkuminen helpottaa ja selkiyttää kaikkien liikkumista yhteisössä. Jotta voisi uudistua pitää usein astua oman osaamis/mukavuusalueensa ulkopuolelle. Näitä askeleita on vuoden alusta tullut otettua. Olen aloittanut uudessa hankkeessamme: esteetön viestintä yhteinen asia. Tavoitteena on istuttaa esteettömän viestintää koko yhteiskuntaan. Joskus tulevaisuudessa voisi vaikkapa kaupan kassan nimikyltissä olla vieraiden kielien lisäksi erilaisten kommunikointikeinojen taitamisen merkki. Kassan yläpuolella voisi olla ilmoitus: viestintään mahdollisuus käyttää enemmän aikaa. Minulla on ollut vuosia haave, että päivähoidossa käytettäisiin kaikkien lasten kanssa tukiviittomia ja kuvia. Yhteisöllinen toiminta mahdollistaa tämän. Kun aikuiset käyttävät erilaisia viestintäkeinoja arjessaan, lapset omaksuvat ne luonnollisena osana omassa viestinnässään. Lasten maailma on minulle tuttu. Se on ollut monipuolisesti osa elämääni vuosikymmeniä. Tosin vieläkin muistan niin elävästi työn aloittamisen Lastenlinnan sairaalassa ja Kilon päiväkodissa. Ne olivat silloin minulle uusia maailmoja. Uudessa hankkeessa minulla on mahdollisuus tutustua vanhusten ja maahanmuuttajien maailmaan. Nastolassa vanhainkodissa ja Lammilla vastaanottokeskuksessa olen kokenut jälleen sen mukavan jännityksen värinän, perhoset vatsassa. Työhön tulee sellaisia osasia, joihin ei ole rutiineja. Tällainen kevääntulo työhön on tervetullutta ajoittain. Yhdistyksemme täyttää ensi vuonna 35 vuotta. Tarkoitus on juhlistaa sitä järjestämällä juhlaseminaari jäsenistölle. Aiheita otamme mielellään vastaan. Erilaisia teemoja on ehdotettu: tutkimusta, terapiatyötä, yhteistyö eri tahojen välillä, theraplayta. Yhdistyksen nimen muuttaminen on myös ajankohtainen asia. Mikäli yhdistyksen nimi muutetaan se vaatii sääntömuutoksen. 35-vuotisjuhla voisi tarjota oivallisen tilaisuuden levittää uutta nimeä yleiseen tietoisuuteen lastenneurologian piirissä. Näistä aiheista käydään keskustelua yhdistyksen Facebook sivustoilla tervetuloa!. Mikäli Facebook tai sähköinen viestintä ei ole sinulle mieleinen tapa toimia, voit aina myös soittaa. Yhteystiedot löytyvät lehdestä. Lämmintä, aurinkoista ja voimauttavaa kesää jäsenistölle toivottaen Hannele, pj 5

6 Paula Hellén, toimintaterapeutti Sari Korhonen, toimintaterapeutti Annika Rastio, puheterapeutti Maj Lindgren, fysioterapeutti Jenni Sokka, fysioterapeutti Kokemuksia motivoidun käden käytön leiristä Lastenlinnan sairaalassa HUS HYKS Lastenneurologian yksikössä järjestettiin kesällä 2010 motivoidun käden käytön leiri CP-vammaisille lapsille, joilla on hemiplegia. Motivoitu käden käyttö (constraint-induced movement therapy) on tutkittuun tietoon perustuva kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu 1,5-18-vuotialle lapsille, joilla on hemiplegia. Menetelmän tavoitteena on, että lapsi alkaa käyttää vammautunutta kättään enemmän ja kaksikätinen työskentely arjessa helpottuu. Motivoidun käden käytön menetelmässä hoito on kaksijakoinen: terveen käden käyttö estetään kevyen hanskan tai lastan avulla, joka estää esineisiin tarttumisen ja vammautuneella kädellä toimimista harjoitellaan intensiivisesti tietyn ajanjakson ajan. Lastenlinnan potilaille hoito toteutetaan yleensä 1-2 kuukauden jaksona, jolloin terveen käden käyttö estetään noin kahden tunnin ajaksi päivittäin. Näiden kahden tunnin aikana lapsi leikkii aikuisen ohjauksella koko ajan. Leikit suunnitellaan kotiin ja päiväkotiin aina yksilöllisesti ja ympäristöön sopiviksi toimintaterapeutin ohjauksella ja niiden sopivaa haasteellisuutta seurataan viikoittain. Leikit ovat pääosin yhdellä kädellä toteutettavia motivoivia, mielenkiintoisia ja sopivan haasteellisia. Maailmalla motivoidun käden käytön leirejä on järjestetty ainakin Ruotsissa, USA:ssa ja Kanadassa. Lastenlinnan toimintaterapeuteille leiri-idea nousi motivoidun käden käytön koulutuksessa, jossa ruotsalaiset kouluttajat kertoivat ja näyttivät videoita järjestämistään leireistä. Ensimmäinen leiri, jossa hyödynnettiin motivoidun käden käytön ideaa järjestettiin Lastenlinnassa kesällä Tällöin motivoidun käden käytön menetelmää ei päästy toteuttamaan tarpeeksi intensiivisesti, mutta ensimmäiseltä leiriltä saatiin hyviä vinkkejä seuraavaa leiriä varten. Motivoidun käden käytön leiri Lastenlinnassa 2010 Toinen motivoidun käden käytön leiri järjestettiin Lastenlinnassa kesällä Leirin tarkoituksena oli kehittää lasten spontaania käden käyttöä arjen kaksikätisissä toiminnoissa, mutta myös tarjota vertaistukea niin lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin. Leirin osallistujat valittiin Lastenlinnan kuntoutusyksikössä käyvien potilaiden joukosta. Leiriläisistä haluttiin mahdollisimman homogeeninen ryhmä, jotta erilaisten toimintojen harjoittelu yhdessä olisi helpompaa ja lasten olisi helpompi ryhmässä löytää yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ehkä saada jopa uusia ystäviä. Leiriläisiksi valittiin kuusi 5-8-vuotiasta tyttöä, joilla oli diagnoosina spastinen hemilegia CP-oireyhtymän pohjalta. Heidän käsien käyttöä kuvaava MACS-taso oli 1 tai 2, mikä tarkoittaa, että he pystyvät käsittelemään suurinta osaa esineistä onnistuneesti eikä käsien käytössä ilmenevät puutteet rajoita itsenäisyyttä päivittäisissä toiminnoissa. Osalla lapsista oli jo aiemmin kokeiltu motivoidun käden käytön jaksoa yksilöllisesti kotona tai päiväkodissa, osalle lapsista jakso oli ensimmäinen. Kaikki lapset saivat kuntoutuksena yksilöllistä toiminta- ja fysioterapiaa, osa myös puheterapiaa. Kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin ennen leiriä ja noin kuukausi leirin päättymisen jälkeen toimintaterapeutin toimesta. Arviointimenetelminä käytettiin AHA-testiä (Assisting Hand Assesment), Box & Block:a sekä QUEST-testiä (Quality of Upper Extremity Skills Test). Kyseiset testit valittiin, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen näkemys lasten yläraajojen toiminnasta. Lisäksi kaikille leiriläisille tehtiin yksilölliset tavoitteet motivoidun käden käytön jaksolle yhdessä vanhempien kanssa. Leiri toteutui päiväleirinä viiden päivän ajan Lastenlinnan sairaalan tiloissa ja sen lähiympäristössä. Leirillä oli mukana moniammatillinen tiimi, joka muodostui toiminta- ja fysioterapeuteista, puheterapeutista, AAC-työntekijästä, sairaanhoitajista, lastenhoitajista sekä lääkäristä. Ennen leirin alkua lapsille ja vanhemmille järjestettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin motivoidusta käden käytöstä ja leirin sisällöstä. Tämän kautta vanhemmille tarjoutui mahdollisuus keskusteluun toisten vanhempien kanssa, ja lapset saivat tutustua toisiinsa jo ennen leirin alkua. Motivoidun käden käytön harjoitukset leirin aikana Leirin teemaksi päätettiin ottaa prinsessaleiri, koska leiriläiset muodostuivat tytöistä. Leirin aikana tytöt saivat pukeutua mukana tuomiinsa prinsessa-asuihin ja harjoitella erilaisia toimintoja niiden kanssa. Leiri sisälsi sekä yksilöllisesti ohjattuja toimintoja että vapaampia leikkitilanteita ryhmässä. Vapaammat leikkitilanteet mahdollistivat yhteisleikin raken- 6

7 tamisen kaverin kanssa. Leiri sisälsi myös runsaasti kaksikätistä työskentelyä eri rutiinien ja päivittäisten toimien yhteydessä (mm. tarjottimen kantaminen, ruokailu, leipominen, pukeminen, riisuminen, harjoitusvälineiden käsittely). Leirin aluksi kaikki lapset saivat koristella oman motivoidun käden käytön harjoitushanskan. Hanskat tehtiin vohvelikankaasta ja niiden sisällä oli kovike, joka esti esineisiin tarttumisen. Leirillä motivoidun käden käytön harjoituksia tehtiin päivittäin parin tunnin ajan. Harjoitukset sisälsivät sekä hienoettä karkeamotorisia tehtäviä. Karkeamotorisina toimintoina käytettiin erilaisia liikunnallisia ulkopelejä, kuten polttopalloa, keilausta ja renkaanheittoa. Peleissä vammautunutta kättä käytettiin yhdessä terveen käden kanssa esimerkiksi tukemiseen, kiinnipitämiseen ja heittämiseen. Leiri sisälsi päivittäin fysioterapeuttien ohjaaman tanssiterapiahetken, jossa liikkeitä tehtiin vammautuneella kädellä motivoidun käden käytön hanska toisessa kädessä. Tanssiterapiatuokioihin sisältyi itselle mieluisan liikkeen etsimistä ja sen soveltamista yhteiseen tanssikoreografiaan. Tanssiterapiatuokioissa otettiin huomioon kaksikätinen toiminta, jolloin esim. käsi-kädessä piirissä liikkuminen tuotti eriasteisia haasteita. Tarkempaa käden käyttöä harjoiteltiin lautapelien, palapelien, kauppa- ja kotileikkien avulla. Näiden aikana avustavalla kädellä harjoiteltiin erikokoisiin ja muotoisiin esineisiin tarttumista, niistä kiinnipitämistä, tukemista ja niiden irrottamista sekä käsivarren ulko- ja sisäkiertoliikettä sekä sormien eriytyneitä liikkeitä. Lautapeleissä pieniin esineisiin tarttuminen ja niiden kuljettaminen pelilaudalla oli hyvin haastavaa, joten aikuisen apua tarvittiin ajoittain. Kauppaleikissä ostosten siirtäminen koriin onnistui yhdessä terveen käden avulla, mutta rahojen käsittely ja kassakoneen käyttäminen olikin jo vaikeampaa. Leirillä lapset saivat kokeilla myös kankaanpainantaa osana motivoidun käden käytön harjoituksia. Kankaanpainannassa lapset tarvitsivat enemmän aikuisten apua. Maalin saaminen kankaanpainanta sabluunaan tai sutiin vaati kykyä tarttua, pitää kiinni, saada käsivarsi ulko- tai sisäkiertoon ja riittävää voiman käyttöä, jotta väri tarttuu kankaaseen. Leiriläisten kanssa tehtiin tarpeen mukaan myös suujumppaa leikkien ja pelien muodossa. Kaikille leiriläisille valmistettiin mm. henkilökohtainen suujumppanoppa. Leirin kohokohtana oli retki Lylyisten virkistysalueelle. Siellä ohjelmassa oli omakuvamaalausta, Haltijapolku, uimista ja saunomista sekä lettujen syöntiä. Motivoidun käden käytön harjoitukset oli sisällytetty Haltijapolkuun, jonka tarinan lapset olivat yhdessä puheterapeutin kanssa ideoineet. Leiriläiset olivat menninkäisiä, joiden piti Haltijapolun aikana selviytyä erilaisista haasteista ja tehtävistä, jotta heistä voisi tulla oikeita haltijoita. Haltijapolun haasteisiin sisältyi muun muassa herkkutattien poimiminen ja niiden jakaminen metsän eläimille, tulipalon sammuttaminen vedellä, myrkkykukkien repiminen, taikatunnelin läpijuokseminen, lohikäärmeen poikasen lieskojen sammuttaminen saippuakuplilla, sillan rakentaminen ja sen ylittäminen sekä leijonan nukuttaminen soittamalla ja laulamalla. Tehtävät sisälsivät tarttumisen, irrottamisen, kiinnipitämisen, tukemisen, voiman käytön, yläraajan liikkeiden, koordinaation ja tasapainon harjoittelua. Haltijapolun lopuksi kaikki menninkäiset nimitettiin haltioiksi. Leirin viimeisenä päivänä lapsille ja vanhemmille järjestettiin loppujuhla, jota varten lapset olivat aiemmin osana kaksikätisiä harjoituksia leiponeet. Loppujuhlassa lapset esittivät aikuisille kauniin tanssiesityksen, jota he olivat harjoitelleet koko viikon yhdessä fysioterapeuttien kanssa. Lisäksi vanhemmille näytettiin valokuvia ja videomateriaali leiriltä. klo maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai Lapset osastolle, jossa Aamupala Aamupala Aamupala Aamupala aamupala tutustumisleikkejä Motivoitu käden käyttö -hanskojen koristelua Motivoidun käden käytön harjoituksia mm. lautapelit, kotileikki Suujumppa puheterapeutin johdolla 9-16 Retki Lylyisissä Omakuva ja tanssiharjoituksia Kankaanpainanta Juhlasalin koristelu Leivonnaisten koristelu, jossa käden käytön harjoituksia Tanssiharjoitukset Tanssiharjoitukset Lounas Lounas Lounas Lounas Lounas Sadutusta puheterapeutin Sadutus Loppujuhla lapsille ja 12 johdolla vanhemmille Haltiapolku, jossa motivoidun käden käytön harjoituksia Leipominen, motivoidun käden käytön harjoitukset mm. kauppa- ja kotileikki Motivoidun käden käytön Mustasaaren retki harjoitukset ulkona mm. pallopelit Saunominen, uiminen, letut Tanssiharjoitukset 16 Kotiin Kotiin Kotiin Kotiin 7 Kotiin

8 Kuvaaja: Susanna Ainesmaa Palautetta, tuloksia ja kokemuksia leiristä Kaikki lapset, heidän vanhempansa ja leirin henkilökunta olivat erittäin tyytyväisiä motivoidun käden käytön leiriin. Lapset saivat harjoitella avustavan käden käyttöä motivoivassa ympäristössä mielekkäiden toimintojen parissa sekä mahdollisuuden vertaistukeen. Leirin aluksi lapset hieman vastustelivat hanskan käyttöä, mutta loppua kohden sen tarkoitus ymmärrettiin paremmin. Lapset yrittivät hienosti suoriutua vaikeistakin harjoituksista. Syksyllä 2010 kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin uudelleen ja heiltä sekä heidän vanhemmiltaan kysyttiin mielipiteitä leiristä. Vanhemmilta kerätty palaute oli hyvää ja kertoi, että ryhmässä harjoittelu on mukavaa ja palkitsevaa. Kaikki lapset olivat viihtyneet leirillä ja siellä oli ollut heidän mielestään kivaa, jopa ihanaa, vaikka osa harjoituksista oli koettu vaikeiksi. Vanhemmat olivat huomanneet, että leirin jälkeen avustavan käden käyttö oli hieman aktivoitunut tai lisääntynyt ja sen avulla motivaatio käden käytön harjoituksiin säilyi. Intensiivinen harjoittelujakso voi muuttaa jonkin orastavan taidon rutiiniksi, esimerkiksi hammastahnatuubin avaaminen kahdella kädellä tai heikomman käden aktiivisempi rooli lautapelissä. Tärkeäksi koettiin myös vertaistuki, jota leiri lapsille tarjosi. Yksi tytöistä oli kotona vanhempien kanssa käynyt keskustelua, millaisia toisen lasten vammautuneet kädet olivat ja mitä kukin pystyy niillä tekemään. Näin 8 hän oli myös nähnyt omat vahvuutensa käden käytössä. Monet vanhemmat ovat myös ilmoittaneet lapsensa jatkossakin tämän tyyppiselle leirille, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus. Toimintaterapeuttien tekemissä jälkiarvioinneissa tuloksissa ei ollut tapahtunut suurta muutosta alkuarvioon nähden. Yksi lapsista oli jälkiarviointihetkellä hieman kipeä, joka näkyi spastisuuden lisääntymisenä vammautuneessa kädessä. Kolmella lapsella AHA-testin tulokset olivat hieman parantuneet ja muiden lasten tulokset pysyneet samoina. Box & Blockissa viiden lapsen tulokset olivat hieman edellistä arviota parempia. QUEST-testissä tuloksissa ei ollut juurikaan tapahtunut muutosta, kahdella lapsella tulokset tarttumisosiossa olivat aiempaa paremmat. Laadullisesti vammautuneella kädellä tarttuminen ja irrottaminen oli nopeampaa ja varmempaa. Leirin tarkoituksena oli motivoida lapsia harjoituksiin ja antaa heille esimerkkejä toiminnoista, joita motivoidun käden käytön jakson aikana voi tehdä. Leirin aikana harjoituksia tehtiin parin tunnin ajan viiden päivän aikana. Harjoittelua ei ollut yhtä paljon kuin yleensä motivoidun käden käytön jakson aikana, joka kestää pidempään. Leiri toteutui kesäkuussa, joten harjoituksia ei ollut mielekästä jatkaa lasten kesäloman aikana heinä- tai elokuussa. Tämä voi vaikuttaa siihen, että kaikkien testien tulokset eivät lyhyessä ajassa muuttuneet juurikaan. Toisaalta käden nopeutta ja tarkkuutta mittaavassa testissä tulokset paranivat lähes kaikilla. Moniammatilliselle tiimille leiri antoi mahdollisuuden nähdä lapset normaalien arkitoimintojen parissa, jonka myötä he saivat monipuolisemman kuvan lapsen toimintakyvystä, kuin mitä strukturoidussa arviointitilanteessa. Jatkossa Lastenlinnan sairaalassa tullaan varmasti järjestämään liikuntavammaisille lapsille suunnattuja leirejä, joissa on oma teemansa. Motivoidun käden käytön leiriä on jo mietitty hieman nuoremmille lapsille, jolloin vanhemmatkin voisivat osallistua leirin toimintaan. Lisätietoa motivoidun käden käytön menetelmästä voi lukea Susanna Ainesmaan ja Emmi Siltalan opinnäytetyöstä, Homma hanskassa ohje CP-vammaisten lasten vanhemmille motivoitu käden käyttö menetelmästä, joka on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulussa syksyllä 2010 ja löytyy verkkokirjasto Theseuksesta (www.theseus.fi) tekijöiden nimellä. Lähteet: Eliasson, Ann Christin Andrew, Gordon M. 2008: Constraint-Induced Movement Therapy for Children with Hemiplegia. Teoksessa Eliasson, Ann Christin Burtner, Patricia A. (toim.): Improving Hand Function in Children with Cerebral Palsy: theory, evidence and intervention. London: Mac Keith Press Eliasson, Ann Christin Krumlinde-Sundholm, Lena Shaw, Karin Wang, Chen 2005: Effects of constraint-induced movement therapy in young children with hemiplegic cerebral palsy: an adapted model. Developmental Medicine & Child Neurology

9 Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen: Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen Sosionomi (AMK) -aikuisopiskelijat Sanna Laine ja Anna Seppänen Metropolia Ammattikorkeakoulusta hakivat opinnäytetyössään sosiaalija terveysalan ammattilaisten toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa. Tuloksiksi löytyi neljä elementtiä, jotka sisältyivät toimiviin käytäntöihin: läsnäolo, tilan antaminen, toiminta ja sanoittaminen. Näitä elementtejä luovasti ja tarkoituksenmukaisesti yhdistelemällä löytyivät toimivat käytännöt. Avoimen leikkipuistotoiminnan ja lasten neurologisen kuntoutuksen työntekijöitä lähestynyt opinnäytetyö haki toimivia käytäntöjä, joiden avulla lapseen saataisiin keskusteluyhteys. Yhteyden saamisen jälkeen lapsen käyttäytymistä olisi mahdollista ohjata rakentavaan suuntaan. Opinnäytetyössä aggressiivisuudella tarkoitettiin ulospäin suuntautuvaa käyttäytymisongelmaa, johon kuuluu riitaisuutta, epäsosiaalisuutta, levottomuutta ja yleistä kielteisyyttä. Ajankohtaiseksi opinnäytetyön teki Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma , joka peräänkuuluttaa eri hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä ja varhaista tukea lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tekijöiden toiveena oli, että moniammatilliset työntekijät kohtaisivat lapsen psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena. Eniten käytettyjä keinoja olivat aikuisen läsnäolo, henkisen ja fyysisen tilan antaminen lapselle, toiminnalliset keinot sekä sanoittaminen, joka sisälsi esimerkiksi sanallisen ohjaamisen ja lapsen tunteiden sanoittamisen. Läsnäololla tarkoitettiin hiljaista lähellä oloa, sanallista tukea sekä turvan tarjoamista. Läsnäoloksi tulkittiin myös huomaamaton lähellä oleminen, tilanteen tarkkailu ja valmius tulla avuksi. Tilan antaminen merkitsi lapsen rajojen kunnioittamista henkisesti, esimerkiksi odottamalla hänen aloitettaan toiminnoissa ja puhumisessa. Tilan antaminen oli myös fyysistä, jolloin aikuinen ei mennyt liian lähelle, mikäli lapsi sitä viestitti. Lapselle tarjottu toiminta oli sekä rajua aggression purkua että jotain hyödyllistä tekemistä. Jotkut vastaajista myös osallistuivat toimintaan lapsen mukana tarjoten samalla läsnäoloaan. Sanoittamisen kautta työntekijät pyrkivät osoittamaan ymmärrystä. Vastauksista voi päätellä, että Teksti: Anna Seppänen, sosionomi (AMK) Kuvitus: Salla Pyykölä lapsen tunteiden sanoittaminen nähtiin tärkeänä kohtaamisen osana. Sanallisen ohjaamisen avulla tunteet ja teot erotettiin selkeästi toisistaan. Yhtenäisten, toimivien käytäntöjen laajentaminen eri hallintokuntiin voi olla kokonaisvaltaisen kasvatuksen apuväline. Eri hallintokunnissa ja osaamisalueilla toimivien työntekijöiden välinen yhteistyö lisää laajempaa näkemystä lasten hyvinvoinnista. Yhteistyö luo mahdollisuudet jossain jo toteutettujen, toimiviksi koettujen käytäntöjen hyödyntämiseen laajemmalti. Tämä tukee lapsen turvallista kasvua ja kehitystä lasta vahvistavaan suuntaan ja ennakoi sopeutumista yhteiskuntaan. Opinnäytetyö: Sanna Laine ja Anna Seppänen: Haluatko puhua siitä, miksi oot vihainen?. Toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu (http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk ) 9

10 Teksti ja kuvat: Kristina Huuhtanen, erikoispuheterapeutti, FL ISAAC kansainvälinen konferenssi Barcelonassa Osallistuin ISAAC:n (International Society for Augmantative and Alternative Communication) kahden vuoden välein järjestettävään kansainväliseen konferenssiin kolmannen kerran. Sain CP-terapiayhdistykseltä matka-apurahan, kiitos siitä. Sen tiimoilta valotan teille hieman tunnelmiani viime kesän konferenssimatkalta Barcelonasta. Barcelona on viehättävä vanha kaupunki Kataloniassa, meren ja kukkuloiden syleilyssä. Minä asuin vanhassa kaupungissa el Bornin aluella, joka on rakennettu 1300-luvulla. Konferenssi pidettiin meren välittömässä läheisyydessä alueella, jossa on paljon uutta rakennuskantaa, mm. näyttäviä, korkeita hotelli- ja toimistorakennuksia. Puitteet olivat muutoin hyvät, mutta tilat ajoittain liian ahtaat. Monet jäivät oven ulkopuolelle suosittujen luennoitsijoiden (mm. Sarah Blackstonen, John Costellon ja Stephen von Tetzchnerin) luennoilta, niin minäkin muutamaan otteeseen. Miksi heille ei järjestetty isompaa tilaa? ihmettelivät ja harmittelivat monet muutkin osallistujat. Toinen purnauksen aihe oli vaikeasti luettava konferenssiohjelmakirja. Kaikki muu sujuikin sitten hyvin ja tunnelma oli yleisesti ottaen hyvä ja keskusteleva. Barcelonan konferenssin teemana oli Communicating Words, joka sopi hyvin myös paikalliseksi teemaksi. Barcelonassa puhutaan katalaania (ykköskielenä) ja espanjaa. Konferenssin kielinä olivat espanja ja englanti. Monet siis käyttivät muuta kuin omaa äidinkieltään sekä luennoidessaan että keskustellessaan muiden konferenssiin osallistujien kanssa. Tämä toi oman värinsä kanssakäymiseen. Osallistujia olikin yli 1300, 57 eri maasta. Osallistujien joukossa oli myös puhevammaisia henkilöitä lähes 100, valitettavasti ei kuitenkaan yhtään Suomesta. Isossa konferenssissa on aina valinnan vaikeus, kun samanaikaisesti tapah- Työmatkani majapaikasta konferenssipaikasta sujui kävellen ja metrollla. 10

11 Kutsuluennoitsija Schreudersin pitämä workshop keräsi paljon kiinnostuneita kuulijoita. tuu monia kiinnostavia asioita. Päivittäin oli valittavina sessiota, joissa käsiteltiin monenlaisia aihealueita (mm. Palvelujärjestelmät, vaikuttavuus, saavutettavuus, teoreettiset mallit, kokemukset, kommunikoinnin apuvälineet). Välillä tuli tunne, että on ollut taas ihan väärässä paikassa ja juuri ne kiinnostavat ajatukset lausuttiin toisaalla. Suomalaisjoukko oli tässä konferenssissa aika iso (n. 20), joten pystyimme levittäytymään useampaan tilaisuuteen ja vaihtamaan jälkikäteen kokemuksia. Parin tunnin lounastauko tarjosi näihin kokemusten vaihtoihin hyvät mahdollisuudet. Meressä tai rantakahvilassa sai keskusteluja käydä lomaa muistuttavista olosuhteista. Kokemuksia on vaihdettu myös Suomessa Studia AAC:ssa Helsingin Tikoteekissa ja kirjallisesti Tikonen-julkaisussa (11/2010). Siitä löytää tarkempia esimerkkejä muutamista esityksistä ja myös postereista, jotka jäivät minulla tässä konferenssissa vähemmälle tutustumiselle. Haastattelin tätä juttua varten myös toista, jo useammassa ISAACin konferenssissa käynyttä puheterapeuttia, Paula Herkmania. Paulan kanssa totesimme kummatkin, ettei enää kokenut sellaisia uusia, mullistavia asioita kuin vaikkapa toiminnalliset kommunikointikansiot aikanaan. Esitykset enemmänkin vahvistivat omia näkemyksiä ja/tai ajatusten suuntia. Suomen ja muun maailman AAC-kentällä pohditaan samanlaisia kysymyksiä, hyvässä ja pahassa. Monissa luennoissa käsiteltiin ikätovereiden (peers) merkitystä AAC-käyttäjille ja esiteltiin erilaisia koulutus ja ohjausprojekteja joiden avulla on saatu lisättyä kanssakäymistä omanikäisten tovereiden kanssa (mm. Caroline Musselwhite; Communication circles; with a little help from my friends). Ympäristön (mm. koulutovereiden) ohjaaminen ja opastaminen puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytön saloihin näyttäisi olevan varsin tehokas keino lisätä kanssakäymistä puhevammaisen henkilön ja lähiympäristön kesken. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin merkitystä ihmisen elämän eri osa-alueilla käsiteltiin monissa esityksissä. Pragmaattinen näkökulma on vallannut alaa teknisten ratkaisujen esittelyltä. Ja oli myös esityksiä, joissa näitä asioita oli pohdittu molemmista näkökulmista, mm. tuotiin esille kuinka mahdollisuus lähettää sähköposteja lisäsi merkittävästi puhevammaisten henkilöiden (tässä tapauksessa kouluikäisten) sosiaalisia kontakteja (Anett Sundqvist ja Jerker Rönnberg, muutenkin kiinnostavassa esityksessään Exploring theory of mind and social ability among children who use AAC ). ICF-luokitus näyttäisi valtaavan asenteellista alaa eri esitysten viitekehyksinä. Osallistuminen on noussut tärkeään rooliin myös puhevammaisten henkilöiden keskuudessa. Kommunikointikumppanien osuutta pohdittiin monissa esityksissä ja se onkin tärkeä painopistealue. Lasten lisäksi on alkanut entistä enemmän painottua myös aikuisten puhevammaisten henkilöiden ja heidän kommunikointikumppaniensa kohtaamat haasteet. Afasia oli yksi session aihepiireistä. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi voisi tarjota monia ratkaisuja ja helponnuksia kommunikoinnin vaikeuksiin myös henkilöille, joilla on afasia, jos he vain ovat halukkaita tarttumaan näihin mahdollisuuksiin. Konferenssissa oli myös osioita, jotka oli suunnattu vain henkilöille, joilla oli itsellä puhevamma (users). Siellä näytti olevan kiinnostavia aiheita tanssista teatteri-ilmaisuun. Mutta, meille tavallisille osallistujille ovat pysyivät suljettuina. Harmi. Esitysten taso on säilyttänyt kirjavuuttaan, mutta yleisilme vaikuttaisi tieteellistyneen. Voi olla, että omat valintani vaikuttavat tähän mielikuvaan, mutta monissa kuulemissani esityksissä oli varsin perustellut tutkimusasetelmat ja ne täyttivät metodiset kriteerit hyvin. Tämä tietenkin lisää AAC-tutkimuksen ja kokemusten painoarvoa. Tarvitsemme vielä paljon ihan perustutkimusta tällä melko uudella tutkimuksen saralla. Yksi tähän liittyvä esitys oli kansainvälisen tutkimushankkeen esittely. Tämä esitys valotti ensimmäisiä tuloksia Becoming an aided communicator: Aided language skills in children aged 5-15 years - a multi-natiional investigation hankkesta. Toistakymmentä esiintyjää kävi kertomassa lyhyesti omasta vaiheestaan tutkimuksessa, jossa pureudutaan yli sadan liikuntavammaisen lapsen (5-15 v.) kommunikoinnin historiaan ja nykypäivään 15 maassa. Ensimmäinen käyttöön otettu graafinen keino näyttäisi tässä tutkimuksessa vahvasti olevan PCS-symbolit (48) ja seuraavana piktogrammit (13) kolmantena blissymbolit (6). Lisäksi on jonkin verran kuvien ja näiden järjestelmien sekoituksia. Luulen, että Suomen tilanne näyttää aika samanlaiselta. On myös mainittava, että Helsingin yliopisto on Kaisa Launosen johdolla mukana hankkeessa. Haluaisin vielä nostaa esille yhden vahvan tunteen joka minulle heräsi tässä konferenssissa; ilo suomalaisesta osaamisesta. Meillä tehdään hyvää ja tasokasta tutkimusta, esiintyjät ovat kielitaitoisia ja esiintymiskykyisiä. Voimme täydellä syyllä olla ylpeitä suomalaisesta AACtyöstä. Jatkakaamme sitä yhteisvoimin. Seuraava konferenssi pidetään Amerikan mantereella, Pittsburghissa, kesällä 2012 ja sinne kaivataan uusia esityksiä ja osallistujia! Kannattaa osallistua. Aina sieltä jää matkaan uusia tai entisestään varmentuneita ajatuksia ja kokemuksia puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista. 11

12 Mark Your Calendar! July 28-29: Pre-conference, AAC Camp, Executive & Council Meetings July 30-August 2: Main Conference August 3-4: ISAAC Research Symposium For more information, Join us on Facebook! Terveisiä käsikongressista Orlandosta! International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT, on kansainvälinen käsiterapiayhdistys, joka edustaa yli 5000 terapeuttia ympäri maailman. Se on perustettu vuonna IFSHT:n pääasiallisin tarkoitus on koordinoida eri käsiterapiayhdistysten toimintaa ja lisätä tietämystä käsiterapiasta. IFSHT:n jäseninä on 32 maata, Suomi mukaan lukien. IFSHT:n järjestyksessään 8. kongressi, Entwining the World of Hand Therapy, järjestettiin Orlandossa, USA:ssa. Kongressiin osallistui yli 500 käsiterapiasta kiinnostunutta, 41:stä eri maasta. Suomesta mukana oli neljä osallistujaa. Näytteilleasettajia kongressissa oli 35. Kongressi rakentui kutsuluennoitsijoiden esityksistä ja niiden ympärille kootuista aihetta syvemmin tarkastelevista luennoista. Kutsuluennoitsijoiden esitykset olivat erittäin tasokkaita ja mielenkiintoisia. Lisäksi work-shopit tarjosivat lyhyempiä katsauksia muun muassa käden arviointiin ja testaukseen, lastahoidon eri mahdollisuuksiin, peiliterapiaan, potilasohjeisiin ja lastenterapiaan. Kongressissa oli esillä myös postereita. Kokonaisuudessaan kongressiohjelma ja kongressissa esiin nouseet aiheet olivat hyvin mielenkiintoisia. Näihin aiheisiin täytyy palata vielä useaan otteeseen, sillä niistä ehdottomasti löytyi uusia ajatuksia myös omaan käytännön työhöni. Kongressin pääaiheista alustivat kutsuluennoitsijat espanjalainen käsikirurgi Marc Garcia-Elias, fysio- ja käsiterapeuttti ja tohtori Ton A.R Schreuders Alankomaista sekä kanadalainen käsikirurgi Don Lalonde. Marc Garcia-Elias luennoi otsikolla Understanding Carpal Mechanics and its Relationship with the Evolution of Treatments Used for Wrist Instability: A Historical Perspective. Luento loi katsauksen ranteen toimintaan, lähinnä sen biomekaniikkaan ja proprioseptiikkaan, josta näyttöön perustuvaa tietoa on saatavilla vielä vähän. Ton A.R Schreudersin luento Sculpting the Brain: New Directions of Hand Rehabilitation käsitteli aivojen plastisuutta käsivammoihin liittyen. Plastisiteetilla tarkoitetaan aivojen kykyä muovautua, muuttua sekä muodostaa uusia synapseja ja yhteyksiä. Tätä aivojen ja hermoverkostojen uudelleen järjestäytymistä tapahtuu sekä motorisella että sensorisella aivokuorella toiminnan, harjoittelun ja kokemuksen myötävaikutuksesta. Yläraajalla ja kädellä on suuri edustus sensomotorisella aivokuorella. Yläraajan vammat saavat aikaan muutoksia vaurioitumattomalla aivokuorella, kuten edustusalueiden uudelleen organisoitumista. Luennossaan Schreuders korosti, että nämä muutokset eivät ole pysyviä, vaan niihin voidaan vaikuttaa harjoittelun avulla. Esimerkiksi käsivamman yhteydessä lyhytkin immobilisaatio tai hermovamman aiheuttama tuntopuutos, joka rajoittaa käden käyttöä, vaikuttaa käden edustuksen pienenemiseen aivokuorella. Tämä on hyvä tiedostaa harkittaessa muun muassa immobilisaation pituutta, mahdollisen mobilisaation aloituksen ajankohtaa tai esimerkiksi tunnon aktivointia. Schreuders toi esille kuntoutuksen keinoja, joiden avulla tuetaan aivojen uudelleen järjestäytymistä. Näistä esiteltiin lyhyesti sähköhanska, paikallinen anestesia eli emla-puuduterasvan käyttö, motivoitu käden käyttö, peiliterapia ja mielikuvaharjoittelu. Schreudersin mukaan kuntoutuksessa on hyvä muistaa, että menetetyn taidon uudelleen oppiminen vastaa täysin uuden taidon oppimista. Lalonde kuvasi Healing and the Human Hand luennossaan Wide awake flexor tendon surgery -menetelmän, jolla korjataan yksittäisiä koukistajajännevammoja paikallispuudutuksessa. Menetelmä vaatii potilaalta hyvää ko-operaatiota eikä ensisijaisesti sovellu lasten tai nuorten jännekorjauksiin. Lalonden mukaan menetelmällä on saavutettu hyviä tuloksia. Riski jänteen katkeamiseen tai kiinnittymiseen on ollut menetelmää käytettäessä pienempi. Seuraava IFSHT:n kongressi järjestetään vuonna 2013 Intiassa. Sari Marjala, toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti Sari Marjala työskentelee Hus Lastenklinikalla Helsingissä pediatrian ja lastenkirurgian parissa. Hän on yksi Suomen Cp-terapiayhdistyksen viime kevään apurahan saajista. Sari osallistui International Federation of Societies for Hand Therapy kongressiin vuoden 2010 kesäkuussa. 12

13 SUOMEN CP- TERAPIAYHDISTYKSEN APURAHAT Syksyn 2011 apuraha-anomukset tulee toimittaa yhdistyksen puheenjohtajalle mennessä. Suomen CP-terapiayhdistyksen apurahojen myöntämisperusteet: Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen pidempiaikaiselle jäsenelle (vähintään vuoden jäsenyys). Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen anomusten perusteella. Apurahoista päätetään kaksi kertaa vuodessa; hakemukset tulee lähettää/postittaa puheenjohtajalle huhtikuun (kevään apurahat) ja syyskuun (syksyn apurahat) loppuun mennessä. Apuraha myönnetään kalenterivuoden sisällä tapahtuvaan koulutukseen. Apurahan saajan toivotaan raportoivan koulutuksesta yhdistykselle. Hakija on velvollinen ilmoittamaan muut samaan tarkoitukseen saadut apurahat. Yhdistyksen omiin koulutuksiin ei myönnetä apurahoja. Samalle henkilölle ei (pääsääntöisesti) myönnetä apurahaa peräkkäisinä kalenterivuosina. Koulutuksen, johon apuraha myönnetään, on palveltava lasten kuntoutuksen alaa. Yhdistys pyrkii tukemaan ensisijaisesti ulkomailla tapahtuvaa koulutusta. Apurahan saaja velvoitetaan lähettämään kopio osallistujatodistuksesta puheenjohtajalle koulutuksen jälkeen. KOULUTUSKALENTERI 2011 HELMIKUU: OMT-KOULUTUSPÄIVÄT perjantait 4.2 ja Helsingissä Lapsenasemalla. Kouluttaja Päivi Pentala. HUHTIKUU: AAC-RISTEILY Helsinki-Tukholma-Helsinki. SYKSY 2011: AHA-testikoulutus toiminta- ja fysioterapeuteille Oulussa. AHA on standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin (CP hemiplegia, Erbin pareesi). Tarkemmat tiedot erillisessä mainoksessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset koulutukseen: Tarja Rautio: tai Paula Hellén: Näönkäytön lyhyt koulutusilta Turussa CP-vammaisten lasten näönkäyttöön liittyviä erityisvaikeuksia. Kouluttajana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon koulu. Katso erillinen mainos koulutuksesta. Lisätiedot Ulla Ström: p Kinesioteippauskoulutus syksyllä. Lisätiedot Leila Elovainio: Sähkökoulutus (mahdollisesti vibrakoulutus yhdistettynä) loppuvuodesta 2011 Helsingissä. Lisätiedot Paula Hellén: ENNAKKOTIETOA VUODEN 2012 KOULUTUKSISTA: Kaikki aistit käyttöön koulutus alkuvuodesta Kouluttajina puheterapeutti Marja Liikanen ja toimintaterapeutti Aija Hyvärinen. Lisätiedot Krista Heimonen: suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Tiedustelut ja koulutustoiveet: 13

14 AHA- Assisting Hand Assesment testikoulutus Suomen CP-terapiayhdistys järjestää AHA-koulutuksen Oulussa. AHA on standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin (CP hemiplegia, Erbin pareesi). Kouluttajina toimivat Marie Holmefur (PhD OT ) ja Britt-Marie Zethraeus (MSc OT ) Ruotsista. Koulutuskieli on englanti. Aika: Paikka: Kohderyhmä: Hinta: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu Toiminta- ja fysioterapeutit Jäsenille 625 euroa ei-jäsenille 625 euroa + jäsenmaksu 54 euroa Koulutushintaan sisältyvät 2,5 lähiopetuspäivää sekä itsenäisesti suoritettavien tehtävien arvioinnit ja henkilökohtainen palaute, koulutusmateriaalit (pääosin englanninkielistä) ja lounaat + kahvit lähiopetuspäivinä. Koulutus järjestetään, jos koulutuksella on vähintään 15 osallistujaa. Koulutukseen otetaan 20 terapeuttia ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuessa on mainittava osallistujan nimi, ammatti, jäsen/ei-jäsen, työpaikka osoitteineen, laskutusosoite, puhelinnumero, s-postiosoite, mahdollinen erityisruokavalio ja se haluaako koulutusmateriaalin englanniksi vai ruotsiksi. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse tai postitse viimeistään mennessä: Tarja Rautio Paula Hellén Lastenneurologia puh PL HUS puh Koulutukseen pääsy vahvistetaan mennessä ja laskut lähetetään tämän jälkeen. Koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus varata hotellihuone kiintiöhintaan Radisson Blu Hotellista. Kiintiötunnuksen ja lisätiedot saa ilmoittautuessa Tiedustelut: Lue lisää testistä ja koulutuksesta AHA:n virallisista internet-sivuilta: Tervetuloa mukaan! suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa 14

15 Turun opintopiiri xxxx CP-vammaisten lasten näönkäyttöön xx liittyviä erityisvaikeuksia xx xx luennoitsijana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon koulu to klo , Turussa, TYKS:n Lastenklinikan luentosali Luentorunkoa - Näköjärjestelmä ja havaitsemisen teorioita - Miten näköjärjestelmän vauriot ilmenevät CP-vammaisen lapsen arjessa, mm. kommunikaatiossa, lähityöskentelyssä, suunnistautumisen ja liikkumisen taidoissa ja matematiikan oppimisessa - Näönkäytön tukeminen ja kompensaatiokeinot: harjaannuttaminen, apuvälineet sekä oppimateriaalin ja ympäristön muokkaus Koulutus järjestetään Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenille: hinta 40 (sis.kahvit). Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille, kun osallistuminen on vahvistettu. Ei-jäsenien tulee liittyä yhdistyksen jäseniksi: 54 (koulutus 54+40, verotustekniset syyt, joihin emme voi vaikuttaa). Ilmoittautuminen: viimeistään mennessä > saat vahvistusviestin. Jos ilmoittautuneita ei silloin ole 20, koulutus peruuntuu. suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa 15

16 OPINTOPIIRIT Jyväskylän opintopiiri syksy klo Terapiapaja, Eeronkatu 7 a 1, Jyväskylä. Aihe: maahanmuuttajaperhe suomalaisessa arjessa, alustaja Kati Turtiainen Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalvelujen johtaja klo aihe auki 9.11 klo aihe auki Yhdyshenkilö: Päivi Raitanen, p Oulun opintopiiri Pe klo Alustavasti suunniteltu SOVETAVAN LIIKUNNAN iltatapahtuma Virpiniemeen. Ensin liikutaan soveltaen ja päätteksi nautitaan toistemme seurasta iltapalan kera! Tarkempaa tietoa myöhemmin! Syksylle olemme suunnitelleet alustavasti kaksi tapaamista eli ja , joihin teemat ovat vielä avoimet! Terveisin Oulusta muiden puolesta, Erja Kaakkuriniemi Turun opintopiiri Tervetuloa kuuntelemaan, katsomaan ja keskustelemaan! (ei-jäsen a 2e) syksy 2011 ti klo Keskustelua pikkuruisista dyspraktikoista. (2 tapausta) ft Pia Filppu ja pt Ulla Ström paikka: VILLA VEKARA Pitkämäentie 11 B (uudet tilat) ti klo CP-vammaan tyypillisesti liittyvät, arkeen ja oppimiseen vaikuttavat kognitiiviset oireet: psykologi Petriina Munck/ Ruskis paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali 12.krs. to klo PIDENNETTY ILTA, maksullinen (40 ) CP-lapsen näönkäytöstä: näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen/Ruskis paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali, 12 krs. > seuraa ilmoittautumisohjeita Yhdyshenkilöt pt Ulla Ström, TYKS , ft Liisa Myllykylä, , Katso yhdistyksen koulutukset Hippolis ry tiedottaa Monien mahdollisuuksien hevonen - hevonen osana hyvinvointipalveluja - seminaarin luentomateriaalit löytyvät nyt netistä - jos et itsepäässyt paikalle. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä tutkimusprofessori Matti Rimpelä johdattivat alustuksissaan kuulijat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksiin nyky-suomessa. Lisäksi kuultiin hevosen käytön vaikuttavuudesta mm. erityisryhmien liikunnassa sekä virkistäytymisessä, vaikeasti työllistettävien kuntoutuksessa, alaselkäkipuisten kuntoutuksessa sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan merkityksestä lastensuojelussa. Päivän kuulumiset tiedotteena Yhteiskunnan tunnustettava hevosharrastuksen vaikuttavuus - kokonaisvaltaista hyvinvointia hevosesta : Luentomateriaali: Lisätietoja Anne Laitinen puh tai 16

17 Esteettömyyssymbolipankki Helsinki kaikille -projekti on avannut vapaasti käytössä olevan esteettömyyssymbolipankin osoitteessa Pankista löytyviä symbolikuvia voi käyttää opasteissa, kartoissa tai verkkotiedottamisessa. Pankista löytyy esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä symbolikuvia sekä yleisiä palveluihin liittyviä symboleja, joiden muotoilun lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys, ymmärrettävyys ja selkeys. Lisäksi pankkiin on koottu ohjeita esteettömistä opasteista. Symbolipankki on Helsinki kaikille -projektin ja sidosryhmien yhteisen esteettömyyssymbolihankkeen lopputulos. Hankkeen tavoitteena oli kerätä yhteen kuvasymboleja ja täten tukea saavutettavaa viestintää. Lisäksi tavoitteena oli koota aiheeseen liittyvä tieto yhteen paikkaan. Hankkeen aikana syntyi 35 symbolikuvan kokoelma. Monen symbolin taustalla on ollut vanha malli, mutta mukana on myös aivan uusia symboleja. Hankkeessa luotujen symbolien lisäksi symbolipankkiin on koottu jo käytössä olevia esteettömyyssymboleja eri lähteistä. Symbolihankkeessa olivat mukana Espoon kaupungin esteettömyysasiamies, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu, Kuuloliitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Papunetverkkopalveluyksikkö ja Kehitysvammaliitto sekä Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Hankeryhmän lisäksi symbolikuviin saatiin kommentteja myös useilta muilta tahoilta. Symboleja myös testattiin kohokuvina Näkövammaisten Keskusliiton järjestämässä testaustilaisuudessa. Sivusto kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluista Suomessa on arviolta puhevammaista ihmistä, jotka tarvitsevat apuvälineitä pystyäkseen kommunikoimaan. Sopivan kommunikointitavan ja apuvälineen löytäminen edellyttävät erityistä asiantuntemusta. Lisäksi monet vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt tarvitsevat tietokoneen apuvälineeksi työhön, päivittäisten asioiden hoitamiseen ja tiedonvälitykseen. Sopivan ohjaintavan, ohjelmien ja laitteiden arviointiin tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta. Suomessa vaativia kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarjoavat Tikoteekki-verkostoon kuuluvat erikoissairaanhoidon yksiköt. Kehittämiskeskus Tikoteekki on koonnut sivuston kommunikointiin ja tietokoneen käyttöön liittyvistä terveydenhuollon apuvälinepalveluista, apuvälineistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi sivuilla on yhteenvedot kuntien ja sairaanhoitopiirien alueellisista apuvälineiden saatavuusperusteista. Saatavuusperusteet on rajattu lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviin kommunikoinnin ja tietoteknisiin apuvälineisiin, joiden saatavuudessa esiintyy edelleen alueellista vaihtelua ja joiden luovuttamista saatetaan rajoittaa. Vaikka sivusto on kohdennettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, voidaan sitä hyödyntää myös järjestöissä, ministeriöissä ja Kelassa. Apuvälinepalveluiden hyvät käytännöt prosessikuvausta voidaan hyödyntää apuvälinepalveluiden resursoinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Kootut saatavuusperusteet auttavat myös mm. valtakunnallisesti kommunikoinnin apuvälinepalveluiden ja apuvälineiden myöntämiskäytäntöjen linjauksissa. Sivuston tavoitteena on mahdollistaa kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarvitseville henkilöille tasa-arvoiset ja yhtäläiset palvelut riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Sivustoa ylläpitää Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Sivusto löytyy osoitteesta: Lisätietoja: Eija Roisko, Tikoteekin johtaja p Anu Sallinen, suunnittelija p

18 Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä Kuntoutusta tarvitaan, mutta vastuita on selkiytettävä asiakkaan aseman parantamiseksi. Nämä asiat olivat useaan otteeseen esillä pidetyillä, Kuntoutussäätiön järjestämillä Valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä. Päivillä pureuduttiin kuntoutuksen näkökulmasta esimerkiksi työurien pidentämiseen ja palvelujen kilpailuttamiseen. Yleisteema oli Kuntoutuksen tulokset näkyviksi. Rahoitusmalliin tulossa uudistusta - Kuntoutus tarvitsee aina tekijänsä, totesi Kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Mykkänen tervetuliaispuheenvuorossaan. Hän näki kansainvälisyyttä kuntoutuksen tulevaisuudessa: paitsi että Suomeen tarvitaan työntekijöitä muualta, myös suomalaiset voisivat ostaa kuntoutuspalveluita ulkomailta. Valtiovallan tervehdyksen tuonut sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula piti suurena epäkohtana ihmisen pomputtamista kuntoutusjärjestelmässä. Selkeyttä ja turvallisuutta tarvitaan. Rehula ennakoi muutosta myös kuntoutuksen rahoitukseen. - Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän aika nykymuodossaan on ohi. Vuosittain kuntoutukseen käytetään noin 1,6 miljardia euroa: on syytä selvittää, käytetäänkö tämä summa optimaalisesti. Lisäksi Rehula halusi tiiviimpää yhteistyötä kuntoutujan, työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Hänen mukaansa seuraavan sosiaali- ja terveysministerin keskeinen tehtävä onkin työkyvyn laittaminen kuntoutuksen keskiöön. Kuntoutujan asema kehittyvissä maissa usein huono Työhyvinvointia ja työurien pidentämistä pohti STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi. - Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin 52-vuotiaina. Tämä tarkoittaa valtavaa taloudellisen ja osaamisen potentiaalin menetystä. Hän korosti myös nuorten työurien vauhdittamista: esimerkiksi siirtyminen opiskelusta työelämään on usein turhan pitkä. Länsimaissa kuntoutusta ei tavallisesti nähdä ihmisoikeuskysymyksenä. Kehittyvissä maissa kuntoutusta tarvitsevien ihmisten asema on kuitenkin heikko, varsinkin vammaisten ihmisten kohdalla. Paitsi parempaa pääsyä palveluihin, tarvitaan muutosta myös asenteissa. Nämä seikat nosti esille kansainvälisen kuntoutusalan katto-organisaatio Rehabilitation Internationalin puheenjohtaja Anne Hawker Uudesta-Seelannista. Perinteiseen tapaan kuntoutuspäivillä jaettiin Kuntouttajamitali alan ansioituneelle toimijalle. Tänä vuonna kunnianosoituksen sai Sydänliiton Tulppa-avokuntoutus. Vahvempaa ohjausta vai lisää valinnanvapautta? Kilpailuttaminen on ollut arkipäivää kuntoutuksessakin jo vuosikausia. Kilpailuttamisesta ja kuntoutuksen kehittämisestä keskusteltiin paneelissa. Mukana olivat johtaja Raija Volk sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Markku Salo Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisesta säätiöstä, kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta sekä toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki Korona Invest Oy:stä. Raija Volk muistutti, että paljon kritiikkiä saanut hankintalaki ei ole laadittu kiusantekomielessä, vaan siksi, että palvelut voitaisiin tuottaa mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti. Markku Salo kaipasi valtiolta ohjaavampaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja toivoi, ettei kolmannen sektorin toimijoiden tarvitsisi toimia yrityslogiikalla. Vesa Lehtomäen mielestä tärkeintä on paras mahdollinen palvelu, ei se, millä sektorilla palvelu tuotetaan. Hän halusi lisää vastuuta ja mahdollisuuksia asiakkaalle kuntoutuspaikan valinnassa. Myös Tiina Huusko piti valinnanvapautta tärkeänä, sillä se motivoi kuntoutujaa ja johtaa siten parempaan tulokseen. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät järjestettiin tänä vuonna 39. kerran. Seuraavat päivät pidetään Teksti: Timo Korpela 18

19 Toiminnan voimaa Toimintaterapia käytännössä Edita julkaisi yhteistyössä Suomen Toimintaterapeuttiliiton kanssa suomenkielisen toimintaterapian oppikirjan. Teoksessa kuvataan toiminnan piirteitä ja sen vaikutusta ihmisen kehitykseen. Kirjassa käsitellään myös muun muassa motivoitumista, toiminnan terapeuttisuutta ryhmässä sekä toiminnan yhteiskunnallista ja sosiokulttuurista merkitystä. Toimintaterapian teoriaa avataan monipuolisilla käytännön esimerkeillä. Niissä kerrotaan, millä tavoin toimintaterapeutti voi auttaa asiakasta ja miten hän voi soveltaa teoriaa käytännön työssään. Toimintaterapia perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Terapeuttista toimintaa lähestytään Toiminnan voimaa kirjaa voi tilata Editasta: Edita Publishing Oy, asiakaspalvelu puh tai kirjassa yksilön, ympäristön ja osallistumisen näkökulmasta. Toimintaterapia on aina tavoitteellista. Toiminnan voimaa on suunnattu oppikirjaksi ammattikorkeakouluun toimintaterapian opiskelijoille. Se sopii hyvin myös käsikirjaksi toimintaterapeutteina työskenteleville ja terapeuttisesta toiminnasta kiinnostuneille. Teos on ensimmäinen suomenkielinen oppikirja toimintaterapiasta AMK-opetukseen. Kirjoittajista Tiina Hautala työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Tuula Hämäläinen toimii sosiaali- ja terveysalan lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa. Hän oli aloittamassa toimintaterapeuttikoulutusta Lappeenrannassa vuonna Leila Mäkelä on Suomen Toimintaterapeuttiliiton toiminnanjohtaja. Kirjan kirjoittajaksi hän tuli mukaan työelämän edustajana. Mari Rusi-Pyykönen työskentelee toimintaterapian lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät Opintopiirivastaava Heidi Åkerlund Olen 25-vuotias toimintapeutti Espoosta, sydämeltäni ja murteeltani ikuinen savolainen. Valmistuin jyväskylän ammattikorkeakoulusta Työskentelen alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutuksen parissa yksityisellä sektorilla: opiskelujen aikaan vannoin, etten koskaan tule lasten kanssa työskentelemään enkä pk-seudulle muuta, nyt kuitenkin (näin takinkääntäjäni) tunnen oman paikkani löytyneen. Cp-terapiayhditykseen olen kuulunut vuoden ja hallitukseen, sitä kautta opintopiirivastaavaksi sekä tiedotustoimikunnan jäseneksi minut houkutteli Hannele Merikoski noin kymmenen minuutin palopuheella. Yhdistyksen toiminnassa tärkeää on moniammattillinen verkostoituminen, osaamisen ja ideoiden jakaminen sekä ajankohtaisimman tutkimus- ja koulutusmateriaalin julkituonti. Nämä ovat myös ne asiat, jotka saivat minut kiinnostumaan yhdistyksestä. Loppumattomalla innolla kohti uusia haasteita, Heidi Åkerlund Man kan göra mycket lite med tro, men man kan ingenting göra utan tro. vas. Heidi Åkerlund ja oik. Noora Rauvanto-Lämsä Varajäsen Noora Rauvanto-Lämsä Olen tällä hetkellä Haminassa asuva fysioterapeutti. Olen työskennellyt TYKS:n lastenneurologian osastolla, Vantaan kaupungin lasten fysioterapeuttina ja viimeisin työpaikkani ennen äitiyslomalle siirtymistäni oli Ruskeasuon liikuntavammaisten erityiskoulu. Urani CP-terapiayhdistyksessä alkoi syksyllä 2009, kun lähdin Paula Hellénin kanssa vetämään Helsingin opintopiiriä. On hauskaa ja mielenkiintoista olla mukana toiminnan ytimessä ja paitsi tutustua ihmisiin omaa työpaikkaa laajemmin, myös saada paljon ajankohtaista tietoa siitä, mikä nyt puhututtaa terapiapiireissä. 19

20 SEURAAVA JÄSENTIEDOTE ilmestyy syyskuussa 2011 Materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteella Nadja Ristaniemi, Reunatie 3, Vantaa tai sähköpostilla: Kuvaaja: Paula Herkman; Perhe harjoittelee AAC-keinoja Satakielet ryhmässä. Osoitteenmuutokset ja muut muuttuneet tiedot voi ilmoittaa suoraan jäsenrekisterin pitäjälle yhdistyksen wwwsivulla, sähköpostilla tai osoitteenmuutoskortilla osoitteeseen: Kirsi Neuvonen Puheen polku Kannelkatu 10 lh Lappeenranta Suomen CP-terapiayhdistys ry. Lähetä liittymiskaavakkeesi puheenjohtajalle, muutostiedot jäsenrekisterin pitäjälle. Jäseneksi liittyminen tai jäsentietojen muutos. (Täytä isoin kirjaimin ja yliviivaa tarpeeton) Nimi:... Osoite:... Puh. työ/koti:... Ammatti sekä toimipaikka:... Lisäkoulutukset:... Päiväys ja allekirjoitus:... Suomen CP-terapiayhdistys ry, PL 865, Helsinki

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry JAGUARS!S!P!I!R!I!T!!!!A!T!H!L!E!T!E!S Jäsentiedote 1/2015 Kausi 2015 on startannut, Tervetuloa mukaan toimintaamme kaudelle 2015. Tulet jatkossa saamaan kaikille jäsenillemme

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAKOULUTUS. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

LÄHIHOITAJAKOULUTUS. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Perehdytysjakson tavoitteena on tutustua lähihoitajan ammattiin ja opintoihin sekä arvioida omaa soveltuvuutta alalle. Jakson aikana perehtyjä kerää omaa perehdytyskansiota. Perehtyjää opastaa jakson aikana

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TYÖPAJA: HYVÄ, HUONO OPPIKIRJA

TYÖPAJA: HYVÄ, HUONO OPPIKIRJA Jakelussa mainituille Miten huomioida oppimisvaikeudet oppikirjatyöskentelyssä? Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään kolmeen samansisältöiseen koulutukseen tiistaina 22.3.2011 klo

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Vertaistuutoritapaaminen Kouvolassa 24.-25.4.2004 Vetoapua ja verkottumista VETURI I on Oped-Exo -hankkeen

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden kehittämisprojekti Sinikka H. Peurala, ohjausryhmän pj johtaja, FT Invalidiliiton Kuntoutus Oy, Validia Kuntoutus Lahti 1 Tavoite Selvittää miten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat 2015 SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat Tervetuloa kuntoutumaan ja virkistymään Ilolansaloon! Palvelukeskus Ilolansalo Ilolankatu 6 24240 SALO p. (02) 7213 300 www.salva.fi SALVA

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit Selvitys tapaturmaisesti vammautuneen nuoren nivelvaiheen palvelujärjestelmän toimivuudesta, tulevaisuuden

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot