Harvinaisen hyvä olo. Salla Levosen elämässä on paljon onnen aiheita. Käpylän ja Lahden kuntoutuskeskukset yhdistyvät. Avustajakoirat 20 vuotta

Transkriptio

1 Invalidiliiton kuntoutus Harvinaisen hyvä olo Salla Levosen elämässä on paljon onnen aiheita Käpylän ja Lahden kuntoutuskeskukset yhdistyvät Avustajakoirat 20 vuotta INVALIDILIITON KUNTOUTUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 Elämänmakua ja osaamista Invalidiliiton kuntoutuksen tunnuslause sisältää keskeisen viestin, joka välittyy tämänkin lehden artikkeleista. Palvelumme ovat lähellä asiakasta, sitä toteutetaan asiakaslähtöisesti ja toiminnan edellytyksiä ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Perinteisetkin toimintamallit uudistuvat. Teknologian ja eri alojen osaamisen hyödyntämisessä uusilla innovatiivisilla tavoilla on varmasti vielä paljon uusia mahdollisuuksia, niin meillä Invalidiliitossa kuin yleisemminkin. Yhteiskunta muuttuu vauhdilla ja kuntoutuksen on oltava muutoksessa mukana. Invalidiliiton palveluvalikoima ei rajoitu kuntoutukseen ja koulutukseen. Yhdistettynä Invalidiliiton asumispalvelujen kanssa ne muodostavat ainutlaatuisen palvelujen kokonaisuuden. Invalidiliitolla on erinomaiset mahdollisuudet uusien asiakaslähtöisten palvelujen yhteiselle kehittämiselle. Parhaassa tapauksessa kuntoutuksen, koulutuksen ja asumisen ammattilaiset voivat tuoda yhteisesti osaamisensa ja tietonsa asiakkaan käyttöön. Kun kannetaan kokonaisvastuu asiakkaan kuntoutus-, koulutus- ja asumispalveluista, sosiaali- ja terveyspalvelujen joskus monimutkainenkin palvelujen kokonaisuus ei jää vain asiakkaan itse huolehdittavaksi. Tämä tukee asiakkaan palveluprosessin jatkuvuutta. Tavoitteena tulee olla yhteinen palvelukokonaisuus, joka on enemmän kuin peräkkäisten palvelujen ketju. Kun asiakasta palvellaan kokonaisuutena, hän saa parasta palvelua oikeaan aikaan ja palvelun maksaja rahoilleen vastinetta. Tässä on haaste, jota kohti Invalidiliiton palveluja yhteisesti kehitetään. Invalidiliitto organisoi palvelutoimintaansa yhtiöittämällä Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskukset. Uusilla ratkaisuilla vahvistetaan edellytyksiä kehittää entistäkin parempia palveluja. Palvelutoiminnan taustalla vaikuttaa Invalidiliiton vahva arvopohja; asiakas säilyy keskiössä jatkossakin. KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ JORMA VARKILA Julkaisija Invalidiliitto ry, kuntoutus Päätoimittaja Jorma Varkila Toimitussihteeri Janne Kettunen Toimitus Omnipress Oy Tapio Rusanen Veera Saloheimo Invalidiliiton viestintä Janne Kettunen Sinikka Rantala Taitto Hank Kuvat Timo Porthan Janne Kettunen Ritva Lehtiön arkisto Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tilaukset ja tiedustelut Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, HELSINKI puhelinvaihde Tässä numerossa 4 Invalidiliiton Kuntoutus Oy aloittaa toimintansa 6 Elämän puitteet tasapainossa 9 Olen tarpeellinen 10 Asuntolassa on turvallista itsenäistyä 12 Etäkuntoutus säästää aikaa ja luo yhdessäoloa 14 Avustajakoiratoiminta Suomessa täyttää 20 vuotta Invalidiliiton kuntoutus Elämänmakua ja osaamista Invalidiliiton kuntoutus on myös Facebookissa. Kirjaudu sisään ja tykkää meistä! Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden tavoite on toimiva arki, joka mahdollistaa itsenäisen ja hyvän elämän. Esteettömät kuntoutusyksiköt eri puolilla Suomea tarjoavat monipuolista kuntoutusta, ammatillista koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. Tilaa Invalidiliiton uutiskirje pysyt ajan tasalla! Klikkaa osoitteeseen 2 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

3 Sopeutumisvalmennus kansien väliin Kymmenen eri järjestön yhteistyönä syntyvä kirja Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus julkistetaan marraskuussa. Kirjan päätoimittaja on kehittämispäällikkö, perhepsykoterapeutti Hely Streng Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksesta. Kirjan toimituskunnan muodostavat vammais ja potilasjärjestöjen vapaamuotoisen sopeutumisvalmennustyöryhmän jäsenet Aivoliitto, Epilepsialiitto, Invalidiliitto, Reumaliitto, Aivovammaliitto, Suomen CP-liitto, Munuais ja maksaliitto, MS-liitto, Lihastautiliitto sekä Iholiitto. Kirjassa esitellään ensimmäistä kertaa sopeutumisvalmennuksen määritelmä. Lisäksi kirjassa kuvataan muun muassa sopeutumisvalmennuksen alkutaipaletta, kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä, käytänteitä ja sopeutumisvalmennusprosesseja sekä sopeutumisvalmennuksen keskeisiä elementtejä. Kirjan artikkelien kirjoittajina on tutkijoita, sopeutumisvalmennuksen kehittäjiä ja toteuttajia eri järjestöistä. Kirja julkistetaan virallisesti Sopeutumisvalmennusseminaarin yhteydessä Helsingissä Kirja toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen projektina, ja se tulee maksuttomaan jakeluun osana Raha-automaattiyhdistyksen julkaisusarjaa. Myös Kela osallistuu kirjan rahoitukseen. Futista avustajakoirien hyväksi Avustajakoirien tarve on merkittävästi suurempi kuin mitä käytössä olevilla varoilla voidaan tarjota. Nykyisen rahoitusmallin mukaan avustajakoira pystytään luovuttamaan vain murtoosalle hakijoista, ja jonotusaika saattaa olla jopa kahdeksan vuotta. Invalidiliitto, HJK:n naisjalkapalloilijat ja yhden vaikeasti vammautuneen avustajat ovat päättäneet yhteistuumin edesauttaa tilannetta jalkapalloilun voimin. Yhteisenä tavoitteena on kerätä varat kolmeen uuteen avustajakoiraan ja siten mahdollistaa kolmelle vammaiselle ihmiselle itsenäinen ja parempi elämä. Suomessa on koulutettu avustajakoiria vuodesta Hyväntekeväisyystapahtumalla halutaan samalla juhlistaa 20-vuotista toimintaa. Tiistaina 6. toukokuuta 2014 klo haastaa henkilökohtaisista avustajista ja julkisuuden henkilöistä koottu joukkue HJK:n naisjoukkueen hyväntekeväisyysotteluun Sonera Stadiumilla Helsingissä. Haastajajoukkueessa ovat mukana mm. kansanedustaja Jaana Pelkonen, radiotoimittaja Tuija Pehkonen, näyttelijä Mia Ehrnrooth, jalkapallovalmentaja Anne Mäkinen, urheilutoimittaja Minna Korkka, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen sekä toimittaja Baba Lybeck. Upeaa naisjoukkuetta valmentavat TV- ja radiopersoona Aki Linnanahde sekä Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen valmentaja Andrée Jeglertz. Huoltajana häärää HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Kommentaattoreina ovat Mika Saukkonen ja Jukka Laaksonen. Tapahtuman virallisena suojelijana toimii Elisabeth Rehn ja paikan päällä ohjelman juontaa Marco Bjurström. Mukana menossa ovat myös avustajakoirat. Lisätiedot ja ohjeet pääsylipun hankkimiseen löytyvät osoitteesta: potkua2014.fi INVALIDILIITON KUNTOUTUS 3

4 Invalidiliiton Kuntoutus Oy aloittaa toimintansa 1.5. n Invalidiliiton Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskukset jatkavat toimintaansa yhtiömuotoisena. Uusi yhtiö, Invalidiliiton Kuntoutus Oy aloittaa toimintansa virallisesti 1. toukokuuta Toiminta Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskuksissa jatkuu entiseen tapaan. Invalidiliitto-konsernin toimitusjohtaja Marja Pihnalan mukaan kuntoutustoiminnan jatkaminen on tärkeää Invalidiliitolle. Suuret muutokset kuntoutuksen toiminta ja kilpailutusympäristössä ajavat uudistamaan toimintaa. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvät kilpailutukset, kuntoutustoimijoiden yhteenliittymiset sekä asetus selkäydinvammaisten kuntoutuksesta. Kiristyvässä kilpailussa onkin oltava entistä herkempi reagoimaan eri asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Yhtiöittämisellä mahdollisuudet paranevat, kun erityisosaaminen saadaan yhteiseen käyttöön, uskoo Pihnala. Palveluiden kehittäminen tärkeää Invalidiliitto haluaa jatkossa tarjota uudenlaisia toimivia palvelukokonaisuuksia vammaisille ihmisille. Uuden yhtiön tavoitteena on löytää uusia palvelumuotoja ja kehittää toimintatapoja muun muassa koordinoimalla ja hyödyntämällä entistäkin paremmin yhteistä osaamista. Invalidiliiton Kuntoutus Oy tulee olemaan innovatiivinen yhteiskunnallinen yritys. Valtakunnallisena, johtavana toimijana meillä on hyvät mahdollisuudet tutkia ja kehittää palveluita ja palvelukokonaisuuksia vammaisen henkilön koko elämänkaaren tarpeisiin, Pihnala jatkaa. Invalidiliitto-konsernin yhteisen osaamisen hyödyntäminen tuo synergiaetuja myös toiminnoissa ja kilpailutusten yhteydessä. Lisäksi liiton vaikuttamistoiminta saa ajantasaista tietoa vammaisten kuntoutuksen tilanteesta. Validia-brändi laajenee Yhtiöittämisen yhteydessä myös kuntoutuskeskusten markkinointinimet muuttuvat. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n aiempi brändinimi Validia laajennetaan jatkossa kattamaan Invalidiliiton kuntoutus-, asumis- ja koulutuspalvelut. Käpylän kuntoutuskeskus tunnetaan jatkossa nimellä Validia Kuntoutus Helsinki ja Lahden kuntoutuskeskus nimellä Validia Kuntoutus Lahti. Invalidiliiton asumispalveluiden markkinointinimi on jatkossa Validia Asuminen. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on alkaen Validia Ammattiopisto. Voimme yhtiönä erottua ja rakentaa modernia, raikasta palvelubrändiä. Suunta on yhteinen, Pihnala toteaa lopuksi. n 4 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

5 Kari Kallio uuden kuntoutusyhtiön toimitus johtajaksi emba Kari Kallio on valittu Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n toimitusjohtajaksi 10. kesäkuuta 2014 alkaen. 55-vuotias Kallio siirtyy uuden yhtiön johtoon Suomen Terveystalosta, jossa hän on johtanut kahta suurta yksikköä Turussa. Aiemmalla urallaan Kallio on toiminut myös toimitusjohtajana Sunborn Saga Oy:ssa vastuualueenaan Naantalin Kylpylän koko liiketoiminta. Kallio on toiminut pitkään myös Restel Oy:n myynti- ja markkinointijohtajana. Kari Kalliolla on monipuolista hotelli- ja ravintola-alan osaamista sekä laajat yhteiskunnalliset verkostot. Hänellä on vahva kokemus ja ymmärrys yrityksen johtamisesta erityisesti vahvuusalueinaan arvo- ja muutosjohtaminen, strateginen osaaminen sekä kokemus eri palvelualojen myyntikonseptien kehittämisestä ja liiketoiminnasta. Osaamista löytyy myös hyvinvointi- ja terveydenhoitoalalta, kertoo Invalidiliitto-konsernin toimitusjohtaja Marja Pihnala. Käpylän kuntoutuskeskukseen on kertynyt syvällistä vaikeavammaisten kuntoutuksen osaamista 60 vuoden ajalta ja Lahden kuntoutuskeskukseen 25 vuoden ajalta. Uskon, että Kari Kallio hyödyntää tämän osaamisen ja ihmisiä arvostavana muutosjohtajana luo vahvan pohjan uuden yhtiön monipuoliselle toiminnalle ja johtaa yhtiötä tuloksellisesti kohti tulevaisuuden haasteita, toteaa Pihnala. Kallio kertoo itse ottavansa uuden työtehtävän vastaan hyvin mielin. Olen todella positiivisella mielellä. Invalidiliitossa ja sen kuntoutuksessa on ammattimaista, laadukasta tekemistä ja mahtava verkosto tehdä yhteistyötä. Uskon, että tekemällä asiat hyvin ja organisoidusti tulemme menestymään, Kallio toteaa. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 5

6 Elämän puitteet tasapainossa Salla Levonen on tamperelaissinkku, jonka elämä on pullollaan onnen aiheita. Läheiset ihmissuhteet, aktiiviset harrastukset ja mielenkiintoinen työ sekä hyvä kuntoutus takaavat hyvän tuulen. n Salla Levosen kanssa on ilo keskustella: hän kertoo positiivisesti ja avoimesti monenmoisista ilon aiheista, ajanvietteistä ja elämänsä kulusta. Virtaa löytyy monipuoliseen arkeen, sillä hän käy säännöllisesti latautumassa Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Levonen elää kahdestaan Sanelma-kissansa kanssa, mutta ei suinkaan koe olevansa yksinäinen. Hän lukee perheeseensä kuuluviksi lähisukulaiset ja ystävät. Lähisukulaiset ovat Levoselle läheisiä. Heihin kuuluvat äiti, isä ja tämän uusi puoliso, pikkusisko ja velipuoli sekä siskon tytär. Isosisko ei ole enää elossa. Tiiviin ystäväporukan kanssa Levonen viettää illanistujaisia, käy konserteissa ja teatterissa sekä viettää juhannuksia ja muita juhlapyhiä. Ystäväjoukosta löytyy seuraa myös ulkomaanmatkoille. Parhaillaan Levonen valmistelee matkaa Filippiineille, josta yksi ystävistä on kotoisin. Kaukomatka on jo kolmas samaan kohteeseen. Perillä on tarkoitus kierrellä ja tavata ystävän sukulaisia. Myös Euroopan kaupunkeja on tullut kierrettyä: Edinburgh, Madrid, Lontoo, Kööpenhamina Seurana milloin ystävät, milloin pikkusisko, toisinaan taas perillä on odottanut paikallinen ystävä. Vaikka Levonen ei ole itse perustanut perhettä, hänellä on neljä kummilasta. Lainalasten joukossa on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, ja ikäjakaumakin on tasainen: pikkuvauvasta juuri täysikäistyvään. Kummilapsia saatan viedä vaikkapa Särkänniemeen, tai he tulevat yökylään. Iän mukaan puuhataan kullekin sopivia asioita. Musiikki kuuluu vapaa-aikaan myös tiiviisti. Levonen jopa opiskeli jonkin aikaa pop & jazz -opistossa. Kevyt musiikki laajalla skaalalla on hänen lempilajinsa ja laulu oma instrumentti. Nuorempana hän on osallistunut musikaaliin ja laulanut karaokea. Musiikkiharrastuskin on Levoselle yhteisöllinen, sillä usein laulu soi pikkusiskon kanssa yhdessä. Hommiin hätäkeskukseen Levonen on kotoisin Tampereelta, missä hän nyt myös asuu, mutta väliin on mahtunut ajanjaksoja muissa Suomen kaupungeissa. Käytyään koulut Tampereella hän muutti Kuopioon opiskellakseen hätäkeskuspäivystäjäksi. Puolentoista vuoden opiskelun jälkeen hän lähti vuonna 2000 Keravalle ensimmäiseen hätäkeskusalan työpaikkaansa. Hän tapasi tulevan avomiehensä. Kumppanin työ vei Poriin, jossa Levonen kokeili musiikkialan opiskelua. Suhde kuitenkin päättyi, ja nainen päätti palata kotikaupunkiinsa Tampereelle. Hätäkeskuspäivystäjän töitä hän on tehnyt vain muutaman vuoden. Nykyisin hän työskentelee Hätäkeskuslaitoksessa suunnittelijana tehden virastotyöaikaa. Kiinnostukseni vei työskentelemään hätäkeskustietojärjestelmän kouluttamisen, kehittämisen ja pääkäyttäjätehtävien parissa vuodesta Työskentelin jonkin aikaa myös vuoromestarina eli hätäkeskuksen päivystyssalin esimiehenä, mutta siitäkin tehtävästä veri veti takaisin hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisen puolelle. Isosiskon sairaus Salla Levosen rutiineihin kuuluvat myös viikottainen allasterapia sekä jumppa ja hieronta. Kaksi kertaa vuodessa hän käy kuntoutusjaksolla Lahden kuntoutuskeskuksessa. Syynä hoitojen tarpeeseen on Levosen sairastama harvinainen, perinnöllinen aineenvaihduntasairaus sairaus MPS eli mukopolysakkaridoosi. Sairaus todellakin on harvinainen, sillä Suomessa potilaita on noin 20. Taudissa sokeriyhdisteiden entsymaattinen käsittely on puutteellinen, mikä johtaa näiden yhdisteiden kertymiseen. 6 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

7 5-vuotias Sanelma-kissa on Salla Levosen asuinkumppani. Vierailijoita kohtaan naukuja on aluksi arka, mutta pian uteliaisuus voittaa ja se tulee tekemään lähempää tuttavuutta. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 7

8 Kaikkien pitäisi saada kuntoutusta, ketkä sitä tarvitsevat. MPS:stä on useita eri alatyyppejä, joista Levosella on IVB eli Morquion tyyppi. Sairaus ilmenee hänellä muun muassa niveloireina, joihin hän saa kivunlievitystä ultraäänihoidolla. Silmiin liittyviä oireita on myös, ja fyysinen voima on alentunut. Lisäksi Levonen on lyhytkasvuinen. Lääkitystä hänen sairaustyyppiinsä ei ole. Vuonna 2007 syöpään menehtyneellä Levosen isosiskolla oli myös täysin sama sairaus. Isosiskon kautta tauti löydettiinkin. Kun olin parivuotias, äiti vei siskoni silmälääkärille MPS:ään kuuluvan samean sarveiskalvon takia. Silmälääkäri pyysi saada tutkia myös minut. Hän löysi minulta aivan samat silmäoireet kuin siskoltani. Hakiessaan opiskelemaan hätäkeskuspäivystäjäksi Levonen varmisti, että sairaus ei estäisi ammattiin pääsyä. Pääsyvaatimuksina oli nimittäin riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Hänelle vakuutettiin, että MPS:stä ei ole haittaa, jos sairaus ei estä näyttöpäätetyötä. Vuosien varrella pysyvä perussairaus on herättänyt monenlaisia ajatuksia. Murrosiässä sairaus oli vaikea asia, kuten moni muukin juttu murrosiässä yleensä. Pidän kuitenkin yllä positiivista asennetta elämään, enkä jaksa synkistellä. Niillä korteilla pelataan, mitä on saatu. Yksilöllistä kuntoutusta Lääkäri on suositellut Levoselle neljän viikon yksilöllistä kuntoutusjaksoa vuodessa. Yleensä hän käy puolen vuoden välein kahden viikon jaksoilla. Hän on käynyt aina kuntoutuksessa Lahden kuntoutuskeskuksessa. Paikka on sopivan kokoinen, ei liian laitosmainen. Kuntoutuskeskus on riittävän pieni, jotta kuntoutus on yksilöllistä. Ensimmäisiä kertoja elämässään hän oli kuntoutuksessa ollessaan nuori aikuinen. Alkuun jaksot olivat sopeutumisvalmennuskuntoutusta. Viimeiset viitisen vuotta kuntoutusmuotona ovat olleet yksilölliset kuntoutusjaksot. Kuntoutusjaksot ovat todella hyviä, sillä siellä voi keskittyä omaan oloon ja tekemiseen. Kotona töiden, ruuanlaiton ja muun arjen pyörityksen jälkeen ei jaksa niin hyvin huolehtia kunnostaan. Viimeksi Levonen oli Lahden kuntoutuskeskuksessa vuoden 2014 alussa MPS-potilaiden vertaistapaamisessa. Oli ihan mahtavaa, että jakso järjestettiin, vaikka meitä kuntoutettavia oli vain kolme. Hienoa, että silti nähtiin vaivaa! Nyt pidän yhteyttä muihin jaksolla olleisiin. Lahden kuntoutuskeskuksen yhteydessä toimiva Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö saa myös kehuja Levoselta. Harvinaiset-yksikkö on ihan välttämätön, jotta meidän harvinaista tautia sairastavien asiat menevät eteenpäin. Nyt aikuisena pitäisi osata itse osata kysyä esimerkiksi erilaisia tutkimuksia, ja näihin saa tietoa yksiköstä. Lapsena tilannetta hoidettiin enemmän kokonaisuutena. Yksiköstä voi saada tukea sekä tietoa esimerkiksi kehitteillä olevista hoitomuodoista. Se on ainoa paikka, missä on kootusti tietoa MPS:ää sairastavista ihmisistä, ja he voivat levittää tätä kautta uutta tietoa. Lopuksi Levonen toivoo, että hänen hyväksi toteamansa kuntoutusjaksot olisivat saatavilla aivan kaikille ja tarpeeksi ajoissa. Kaikkien pitäisi saada kuntoutusta, ketkä sitä tarvitsevat. On kurjaa ajattelua, että vain tuottavat yksilöt eli työelämässä olevat saavat kuntoutusta. Toivoisin myös aidosti panostusta vaivojen ennaltaehkäisyyn, ettei odotettaisi kunnes potilaan vointi on jo huono. n Lahden kuntoutuskeskus on alkaen Validia Kuntoutus Lahti. Kuntoutusjaksot ovat hyviä, sillä siellä voi unohtaa arjen velvollisuudet ja keskittyä omaan oloon, sanoo Salla Levonen. 8 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

9 Olen tarpeellinen Anna Rinne sai Seesam Työtoiminnasta tunteen johonkin kuulumisesta, rytmiä arkeen ja pontimen suunnitella opintoja. n Helsinkiläinen Anna Rinne summaa tyytyväisenä kokemuksiaan. Takana on yhdeksän kuukauden jakso kuntouttavaa työtoimintaa Seesam Työtoiminnassa, ja pian on alkamassa unelmaa kohti vievä jakso vanhusten parissa. Viihdyin tosi hyvin Seesamissa. Ilmapiiri oli tosi mukava. Kun kuljin aamuisin työmatkaa muiden työmatkalaisten kanssa, tuntui että kuulun johonkin. Seesam tarjoaa työtoimintaa osatyökykyisille ja pyrkii palauttamaan mahdollisimman monet työelämästä syrjäytyneet takaisin työn pariin. Työtehtävät ovat erilaisia pakkaus-, kokoonpano ja muovisaumaustöitä. Annankin tehtäviin kuului muun muassa postitusta, lajittelua ja keräilyä. Työn tuloksena syntyi esimerkiksi Marimekon laatikoita, Angry Birds -joulukalentereita, Muumi ja Maisa-kirjoja sekä luottokortin mainosmateriaaleja. Pakkaustyö voi kuulostaa yksitoikkoiselta, mutta se ei pidä paikkaansa. Olin tyytyväinen työn vaihtelevuuteen. Ennen Seesamiin tuloaan Anna oli ollut pari vuotta työttömänä. Hän oli kontaktissa Helsingin kaupungin työvoiman palvelukeskukseen Duuriin, joka ohjasi hänet tutustumiskäynnille Seesamiin. Palvelukeskuksessa tehtiin myös aktivointisuunnitelma. Ihminen keskiössä Alkuun Anna teki kolmipäiväistä työviikkoa, mutta pian jaksamista löytyi niin paljon, että työviikko voitiin venyttää viisipäiväiseksi. Työpäivät Seesamissa ovat maksimissaan kuusituntisia. Joskus saatoin kadulla nähdä ihmisiä tekemieni tuotteiden kanssa, ja se tuntui hyvältä. Työn tekeminen on saanut tuntemaan itsensä tarpeelliseksi. Täällä käyminen toi myös rytmiä päiviin. Annalle tärkeää oli, että Seesamin kuntoutusohjaaja Ari Rissanen antoi ohjausta. Joka viikko käytiin Arin kanssa keskustelu siitä, miten nyt menee. Muissa työllistämistöissä ei ole ollut näin tiivistä ohjausta. Arin ovelle on myös voinut mennä milloin vaan muulloinkin, jos on ollut jotakin mielen päällä. Koska olemme Invalidiliiton alaisuudessa emmekä pörssiyhtiössä, voi miettiä ihmisen tilannetta ja toimintaa on mahdollista yksilöidä, Ari selittää. Hänen mukaansa työtoiminnassa ollaan yleensä puoli vuotta, mutta Annan kanssa sovittiin jatkosta yhdeksään kuukauteen asti. Täällä ollessa syntyi päätös, että haluan hoiva-alalle. Ammatillinen tutkinto pitää olla, jos haluaa pärjätä nykyajan työelämässä. Tutkinto avaa paljon mahdollisuuksia, ja töitäkin riittää paljon. n Seesam Työtoiminnassa on osatyökykyistä. Helsinkiläiset voivat hakeutua Seesamiin kuntouttavaan työtoimintaan työvoiman palvelukeskus Duurin kautta. Muuhun työtoimintaan hakeudutaan oman kunnan sosiaalitoimen välityksellä. Seesam ottaa myös harjoittelijoita erityisoppilaitoksista. Minimityöaika on yleensä neljä tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa. Asiakasyrityksiä on kymmeniä. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 9

10 Asuntolassa on turvallista itsenäistyä Opiskelijat Henri Linttinen ja Tuukka Eskelinen asuvat 10 vuotta täyttävässä Einolaasuntolassa Järvenpäässä. Oppilaitoksen yhteydessä sijaitsevassa asuntolassa voi tehdä kaikenlaista vapaa-ajalla. n Einola on yksi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen asuntoloista. Kyseessä on ainutlaatuinen asuntola erityisoppilaitostenkin mittakaavassa, sillä se on täysin esteetön sen suunnittelijoidenkin joukossa oli pyörätuolin käyttäjiä. Einola rakennettiin vuonna Muut opiston asuntoloista ovat tätä vanhempia. Einolan tiimivastaava Riitta Salla-Eronen on ollut asuntolanohjaajan tehtävissä lähes 20 vuotta, joista viimeisen vuoden tiimivastaavana, ja hän muistaa asuntolan valmistumisen. Muutimme Einolaan syksyllä 2004, mutta se vihittiin käyttöön seuraavan vuoden keväällä. Asuntolan vihki silloinen opetusministeri Tuula Haatainen. Ensi syksyksi suunnitellaan henkilöstölle ja asukkaille 10-vuotisjuhlia. Einola on mukava paikka asua, sillä siellä on paljon toimintoja kuntoutukseen ja vapaaaikaan. Kirjastossa on niin kaunokirjallisuutta, tietokirjoja, sarjiksia kuin kurssikirjoja opiston linjoille. Kirjaston yhteydessä sijaitsee workshop, jossa on tietokoneita ja lehtiä opiskelijoiden käyttöön. Se on usein täynnä iltaisin. Kuntosali on sekä muuten vain kuntoilevien että fysioterapian yhteydessä laitteita tarvitsevien käytettävissä. Salin vieressä on myös uimaallas, jonne voi päästä lähetteellä allasterapiaan. Altaassa pidetään myös ohjattua vesijumppaa. Fysioterapeuttien vastaanottoja käyttävät niin oppilaitoksen opiskelijat kuin ulkopuoliset. Monenmoista puuhaa Ylimmän kerroksen oleskelu ja seurustelutila puolestaan tarjoaa monenmoista toimintaa niin ohjatusti kuin omatoimisesti. Nuoriso ja vapaa-ajanohjaaja Rosa Hakosaari listaa, mitä kaikkea täällä puuhataan: pokerin ja bingon peluuta, SingStaria, leffailtoja, levyraatia... Äijille ja mimmeille on silloin tällöin omia iltoja, samoin aikuisopiskelijoille omia K-20-tapahtumia. Oleskelutilaan voi tulla myös vaikkapa katsomaan televisiota, kun se on vapaana. Keittiössä kokataan yhdessä. Järjestän vapaa-ajan ohjelmaa maanantaista torstaihin aina koulupäivän jälkeen. Pyrin tarjoamaan jokaiselle jotakin. Toimintaa on kaikille koulun opiskelijoille, mutta pääosin asuntolan asukkaille, Hakosaari kertoo. Kullakin oppilaitoksen asuntolalla on lisäksi omia asukasiltoja. Niihin pyritään saamaan mukaan nekin, jotka muutoin viihtyvät enemmän omassa huoneessaan. Asuntolaohjaajat ja Hakosaari järjestävät mukavaa yhteistä tekemistä koko kämppisporukalle. Henri on jo hakenut jatko-opintoihin Radio ja televisiotyö kiinnostaa Henri Linttistä ja sitä varten hän haluaisi opiskella lisää. Nastolasta kotoisin olevalla Henri Linttisellä, 19, häämöttää loppukiri Järvenpään koulutuskeskuksen graafisen suunnittelun opinnoissa. Tämän kevään ajan hän on työharjoittelussa mediaa ja valokuvaa suunnittelevassa Studio Light -toimistossa Järvenpään keskustassa, minkä jälkeen tarkoitus olisi valmistua kesän kynnyksellä. Valmistumista odotan eniten tänä keväänä. Yhteensä ammattiopintoja alkaa olla takana kolme vuotta. Niitä edelsi yksi lukuvuosi valmentavalla linjalla. Heti alusta alkaen hän muutti asumaan tänne Einolaan siis melkoisen nuorena. Olen viihtynyt hyvin. Kirjastosta olen lainannut kurssikirjoja ja kuntosalilla käyn sekä omatoimisesti että fysioterapeutin kanssa. Nuoren miehen tiedonjano ei ole vielä tyydytetty, vaan hän haluaisi opiskella lisää. Hakupaperit ovat äskettäin lähteneet ammattikorkeakoulun radio ja televisiolinjalle. 10 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

11 Koetetaan saada naamat tutuiksi kaikille, ja samalla tiedotetaan asuntolan asioista, molemmat naiset toteavat. Oman kampuksen toiminnan lisäksi koulun opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä Järvenpään uimahallille uimaan ilmaiseksi. Vapaaajan toiminnassa järjestetään hallille retkiä. Viidesosa asuu asuntoloissa Oppilaitoksessa on opiskelijoita vajaa 600, joista asuntoloissa asuu noin 120. Einolassa on yhteensä 48 yhden hengen huonetta, jotka ovat kooltaan neliömetriä. Einola on työntekijöiden näkökulmasta loistava, sillä täällä on isommat, toimivammat tilat, kun vertaa entiseen liikuntarajoitteisille opiskelijoille tarkoitettuun asuntolaan. Esimerkiksi täällä olevat kattonosturit helpottavat työskentelyä opiskelijoiden siirroissa, kertoo Salla-Eronen. Pari huonetta on aina varattuna koulutuskokeilijoille. He voivat testata ja makustella jotakin opiston linjoista viiden päivän ajan ja päättää sen jälkeen, haluavatko hakea opiskelemaan. Työntekijöitä asuntolassa on ympäri vuorokauden: aamu ja iltavuorossa 3-4 asuntolanohjaajaa tai lähihoitajaa ja yöllä kaksi. n Järvenpään koulutuskeskus on alkaen Validia Ammattiopisto. Tuukka treenaa espanjaa ja bisnestaitoja 20-vuotias Tuukka Eskelinen opiskelee ensimmäistä vuotta Järvenpään koulutuskeskuksen merkonomilinjalla. Takana on myös kaksi vuotta valmentavalla linjalla. Opinnot ovat olleet tosi mielenkiintoisia. Tykkään kielistä, yritystoiminnan tunneista ja tunneista, joilla asiat käydään läpi puhumalla. Nuorukainen aloitti espanjan opinnot vapaa-ajallaan neljä vuotta sitten. Hän on jo käynyt Barcelonassa kahdestaan avustajan kanssa. Yritystoiminnan opiskelu on mieluisaa, sillä Tuukan haaveena on oma yritys, esimerkiksi kauppa tai toimisto. Hän on asunut koko opiskeluaikansa Einolassa, ja käy vanhempiensa luona Jyväskylässä kahden viikon välein. Siellä odottavat myös perheen koirat Katri- Helena, Kirka ja Irwin. Järvenpäässäkin Tuukka pääsee ulkoiluttamaan koiria, kun pari opiston ohjaajaa tuo omat koiransa töihin. Tuukka Eskelinen käyttää myös Einolan kuntosalia fysioterapian yhteydessä tai ilman. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 11

12 Fysioterapeutti Lisa Johansson antaa ohjeita ruudulla, kun Jari Pieviläinen (vas.) ja Juha Huhtamäki keskittyvät. Mari Syvälä seuraa vieressä. Etäkuntoutus säästää aikaa ja luo yhdessäoloa Fysioterapiaryhmän harjoitus alkaa olla lopuillaan, kun fysioterapeutti Lisa Johansson antaa ryhmäläisille venyttelyohjeita Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Tosin ohjattavat eivät ole muutaman metrin, vaan 126 kilometrin päässä. Tampereen Validia-talon ryhmähuoneeseen ohjeet välittyvät reaaliajassa tv-ruudulta ja venyttely voi alkaa. On siis kyse todellisesta etäkuntoutuksesta. 12 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

13 n Invalidiliitossa aloitettiin syksyllä 2013 avomuotoisen etäkuntoutuksen pilottiprojekti osana avopalveluiden kehittämistä. Projektin ohjausryhmässä on edustaja sekä konsernin johtoryhmästä, Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskuksista että Validia-asumispalveluista. Projektin kohderyhmäksi valittiin henkilöt, joilla on aivovamma. Näitä henkilöitä on sekä Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n että Invalidiliiton Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskusten asiakkaina. Projektissa on kehitetty aivovammaisten avomuotoista kuntoutusta etäterapiana ja etäkuntoutuksena. Hankkeen tavoitteena on teknologian käyttöönoton valmistelu sekä kuntoutuksen sisällön ja työntekijöiden perehdyttämisen suunnitelma. Projekti jatkuu huhtikuun 2014 loppuun saakka ja sen jälkeen tarkastellaan, voisiko etäkuntoutuksesta tulla uusi avomuotoinen kuntoutuspalvelutuote. Jo nyt voidaan sanoa, että hanke on monilta osin onnistunut ja keskeiset tavoitteet on saavutettu, toteaa projektipäällikkö Mia Tuomainen Käpylän kuntoutuskeskuksesta. Yksin tai ryhmässä Projektissa on ollut kaikkiaan seitsemän kuntoutujaa Tampereen Validia-talosta. Heille on järjestetty etäyhteyden välityksellä Lahden kuntoutuskeskuksesta toiminta ja fysioterapiaa ja neuropsykologista ohjausta sekä ryhmä että yksilömuotoisena ohjauksena. Yksilömuotoinen ohjaus on toteutettu jokaisen osallistujan omissa asunnoissa olevilla kosketusnäytöllisillä päätteillä. Lisäksi Käpylän kuntoutuskeskuksen neuropsykologi on etäyhteyden avulla kertonut Tampereen Validia-talon henkilökunnalle aivovammojen erityispiirteistä. Ryhmien koko on vaihdellut, tavallisin on ollut 5-6 osallistujaa. Ryhmät eivät välttämättä ole kokoontuneet joka viikko. Yhteisten aikataulujen mukaan on katsottu, kuka kuntoutujista osallistuu mihinkin ryhmään, kertoo palvelusihteeri Mari Syvälä Tampereen Validia-talosta. Etäkuntoutuksen ohjauksen suunnittelussa on omat haasteensa verrattuna normaaliin ryhmätilanteeseen. Tunnit pitää suunnitella tarkemmin. Etäohjauksessa on haaste saada huomio itseensä, esimerkiksi afaatikoille voi olla hankaluuksia hahmottaa, että ohjeet tulevat ruudulta. Lisäksi jos kuntoutujan liikkeitä pitää korjata, niin se täytyy tehdä sanallisesti, toteaa Lisa Johansson. Itse projektin suurimpina haasteina Tuomainen näkee usean eri tahon aikataulujen yhteensovittamisen. Teknisiltä ongelmiltakaan ei ole vältytty, mutta ne on onneksi saatu selätettyä. Positiivista palautetta Osallistujilta saatu palaute on pääosin ollut myönteistä. Kiitosta on saanut etenkin vertaistuki: ryhmässä on ollut mukavaa päästä tekemään ja keskustelemaan, mikä on lisännyt ryhmäläisten yhteisöllisyyttä. Etäkuntoutus on säästänyt myös aikaa itse terapialle, kun ei ole tarvinnut matkustaa paikasta toiseen. Ryhmätoiminnan vastapainoksi myös yksilöohjaus on saanut kiitosta siitä, että on ollut helpompi keskittyä, toteaa Tuomainen. Saman vahvistaa myös yksi osallistujista, 25-vuotias Juha Huhtamäki. Puolitoista vuotta Tampereen Validia-talossa asunut nuorimies kertoo suhtautuvansa etäkuntoutukseen positiivisesti. On ollut hyödyllistä, tästä on ollut paljon apua jokapäiväiseen elämään, hän toteaa. Huhtamäki kertoo pitävänsä ryhmässä työskentelystä, mutta hän on ollut tyytyväinen myös yksilöohjaukseen. Minulla on ollut paitsi fysioterapia ja neuropsykologisia harjoituksia. Toimintaterapiassa on mietitty tulevaisuutta ja sitä, mitkä ovat tärkeitä asioita omassa elämässä, kertoo Huhtamäki ja nimeää omalta osaltaan muun muassa joogaamisen, sauvakävelyn ja saksan kielen opiskelun. Yhteistyö toimii Invalidiliiton Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskukset jatkavat toimintaansa yhtiömuotoisena alkaen. Samalla Invalidiliiton kuntoutus-, asumis ja koulutuspalvelut siirtyvät yhteisen Validia-brändin alle. Invalidiliitto haluaa jatkossa tarjota uudenlaisia toimivia palvelukokonaisuuksia vammaisille ihmisille ja tavoitteena onkin hyödyntää Invalidiliitto-konsernin sisäistä osaamista entistä enemmän. Tätä taustaa vasten etäkuntoutusprojekti näyttäytyy erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä. Toiveissa on ehdottomasti enemmän yhteistyötä kuntoutuksen puolelle koulutuksen ja terapian puitteissa, toteaa Tampereen Validia-talon palvelupäällikkö Pauliina Alppi. Myös Mia Tuomainen on samoilla linjoilla. Yhteistyö on tuntunut luontevalta ja etenkin etäyhteys on tuonut ihmisiä eri yksiköistä tutuksi, kun asioita on saanut käydä läpi kasvotusten. n Lahden kuntoutuskeskus on alkaen Validia Kuntoutus Lahti ja Käpylän kuntoutuskeskus Validia Kuntoutus Helsinki. Etäkuntoutusprojekti näyttäytyy erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 13