Harvinaisen hyvä olo. Salla Levosen elämässä on paljon onnen aiheita. Käpylän ja Lahden kuntoutuskeskukset yhdistyvät. Avustajakoirat 20 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harvinaisen hyvä olo. Salla Levosen elämässä on paljon onnen aiheita. Käpylän ja Lahden kuntoutuskeskukset yhdistyvät. Avustajakoirat 20 vuotta"

Transkriptio

1 Invalidiliiton kuntoutus Harvinaisen hyvä olo Salla Levosen elämässä on paljon onnen aiheita Käpylän ja Lahden kuntoutuskeskukset yhdistyvät Avustajakoirat 20 vuotta INVALIDILIITON KUNTOUTUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 Elämänmakua ja osaamista Invalidiliiton kuntoutuksen tunnuslause sisältää keskeisen viestin, joka välittyy tämänkin lehden artikkeleista. Palvelumme ovat lähellä asiakasta, sitä toteutetaan asiakaslähtöisesti ja toiminnan edellytyksiä ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Perinteisetkin toimintamallit uudistuvat. Teknologian ja eri alojen osaamisen hyödyntämisessä uusilla innovatiivisilla tavoilla on varmasti vielä paljon uusia mahdollisuuksia, niin meillä Invalidiliitossa kuin yleisemminkin. Yhteiskunta muuttuu vauhdilla ja kuntoutuksen on oltava muutoksessa mukana. Invalidiliiton palveluvalikoima ei rajoitu kuntoutukseen ja koulutukseen. Yhdistettynä Invalidiliiton asumispalvelujen kanssa ne muodostavat ainutlaatuisen palvelujen kokonaisuuden. Invalidiliitolla on erinomaiset mahdollisuudet uusien asiakaslähtöisten palvelujen yhteiselle kehittämiselle. Parhaassa tapauksessa kuntoutuksen, koulutuksen ja asumisen ammattilaiset voivat tuoda yhteisesti osaamisensa ja tietonsa asiakkaan käyttöön. Kun kannetaan kokonaisvastuu asiakkaan kuntoutus-, koulutus- ja asumispalveluista, sosiaali- ja terveyspalvelujen joskus monimutkainenkin palvelujen kokonaisuus ei jää vain asiakkaan itse huolehdittavaksi. Tämä tukee asiakkaan palveluprosessin jatkuvuutta. Tavoitteena tulee olla yhteinen palvelukokonaisuus, joka on enemmän kuin peräkkäisten palvelujen ketju. Kun asiakasta palvellaan kokonaisuutena, hän saa parasta palvelua oikeaan aikaan ja palvelun maksaja rahoilleen vastinetta. Tässä on haaste, jota kohti Invalidiliiton palveluja yhteisesti kehitetään. Invalidiliitto organisoi palvelutoimintaansa yhtiöittämällä Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskukset. Uusilla ratkaisuilla vahvistetaan edellytyksiä kehittää entistäkin parempia palveluja. Palvelutoiminnan taustalla vaikuttaa Invalidiliiton vahva arvopohja; asiakas säilyy keskiössä jatkossakin. KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ JORMA VARKILA Julkaisija Invalidiliitto ry, kuntoutus Päätoimittaja Jorma Varkila Toimitussihteeri Janne Kettunen Toimitus Omnipress Oy Tapio Rusanen Veera Saloheimo Invalidiliiton viestintä Janne Kettunen Sinikka Rantala Taitto Hank Kuvat Timo Porthan Janne Kettunen Ritva Lehtiön arkisto Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tilaukset ja tiedustelut Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, HELSINKI puhelinvaihde Tässä numerossa 4 Invalidiliiton Kuntoutus Oy aloittaa toimintansa 6 Elämän puitteet tasapainossa 9 Olen tarpeellinen 10 Asuntolassa on turvallista itsenäistyä 12 Etäkuntoutus säästää aikaa ja luo yhdessäoloa 14 Avustajakoiratoiminta Suomessa täyttää 20 vuotta Invalidiliiton kuntoutus Elämänmakua ja osaamista Invalidiliiton kuntoutus on myös Facebookissa. Kirjaudu sisään ja tykkää meistä! Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden tavoite on toimiva arki, joka mahdollistaa itsenäisen ja hyvän elämän. Esteettömät kuntoutusyksiköt eri puolilla Suomea tarjoavat monipuolista kuntoutusta, ammatillista koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. Tilaa Invalidiliiton uutiskirje pysyt ajan tasalla! Klikkaa osoitteeseen 2 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

3 Sopeutumisvalmennus kansien väliin Kymmenen eri järjestön yhteistyönä syntyvä kirja Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus julkistetaan marraskuussa. Kirjan päätoimittaja on kehittämispäällikkö, perhepsykoterapeutti Hely Streng Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksesta. Kirjan toimituskunnan muodostavat vammais ja potilasjärjestöjen vapaamuotoisen sopeutumisvalmennustyöryhmän jäsenet Aivoliitto, Epilepsialiitto, Invalidiliitto, Reumaliitto, Aivovammaliitto, Suomen CP-liitto, Munuais ja maksaliitto, MS-liitto, Lihastautiliitto sekä Iholiitto. Kirjassa esitellään ensimmäistä kertaa sopeutumisvalmennuksen määritelmä. Lisäksi kirjassa kuvataan muun muassa sopeutumisvalmennuksen alkutaipaletta, kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä, käytänteitä ja sopeutumisvalmennusprosesseja sekä sopeutumisvalmennuksen keskeisiä elementtejä. Kirjan artikkelien kirjoittajina on tutkijoita, sopeutumisvalmennuksen kehittäjiä ja toteuttajia eri järjestöistä. Kirja julkistetaan virallisesti Sopeutumisvalmennusseminaarin yhteydessä Helsingissä Kirja toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen projektina, ja se tulee maksuttomaan jakeluun osana Raha-automaattiyhdistyksen julkaisusarjaa. Myös Kela osallistuu kirjan rahoitukseen. Futista avustajakoirien hyväksi Avustajakoirien tarve on merkittävästi suurempi kuin mitä käytössä olevilla varoilla voidaan tarjota. Nykyisen rahoitusmallin mukaan avustajakoira pystytään luovuttamaan vain murtoosalle hakijoista, ja jonotusaika saattaa olla jopa kahdeksan vuotta. Invalidiliitto, HJK:n naisjalkapalloilijat ja yhden vaikeasti vammautuneen avustajat ovat päättäneet yhteistuumin edesauttaa tilannetta jalkapalloilun voimin. Yhteisenä tavoitteena on kerätä varat kolmeen uuteen avustajakoiraan ja siten mahdollistaa kolmelle vammaiselle ihmiselle itsenäinen ja parempi elämä. Suomessa on koulutettu avustajakoiria vuodesta Hyväntekeväisyystapahtumalla halutaan samalla juhlistaa 20-vuotista toimintaa. Tiistaina 6. toukokuuta 2014 klo haastaa henkilökohtaisista avustajista ja julkisuuden henkilöistä koottu joukkue HJK:n naisjoukkueen hyväntekeväisyysotteluun Sonera Stadiumilla Helsingissä. Haastajajoukkueessa ovat mukana mm. kansanedustaja Jaana Pelkonen, radiotoimittaja Tuija Pehkonen, näyttelijä Mia Ehrnrooth, jalkapallovalmentaja Anne Mäkinen, urheilutoimittaja Minna Korkka, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen sekä toimittaja Baba Lybeck. Upeaa naisjoukkuetta valmentavat TV- ja radiopersoona Aki Linnanahde sekä Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen valmentaja Andrée Jeglertz. Huoltajana häärää HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Kommentaattoreina ovat Mika Saukkonen ja Jukka Laaksonen. Tapahtuman virallisena suojelijana toimii Elisabeth Rehn ja paikan päällä ohjelman juontaa Marco Bjurström. Mukana menossa ovat myös avustajakoirat. Lisätiedot ja ohjeet pääsylipun hankkimiseen löytyvät osoitteesta: potkua2014.fi INVALIDILIITON KUNTOUTUS 3

4 Invalidiliiton Kuntoutus Oy aloittaa toimintansa 1.5. n Invalidiliiton Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskukset jatkavat toimintaansa yhtiömuotoisena. Uusi yhtiö, Invalidiliiton Kuntoutus Oy aloittaa toimintansa virallisesti 1. toukokuuta Toiminta Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskuksissa jatkuu entiseen tapaan. Invalidiliitto-konsernin toimitusjohtaja Marja Pihnalan mukaan kuntoutustoiminnan jatkaminen on tärkeää Invalidiliitolle. Suuret muutokset kuntoutuksen toiminta ja kilpailutusympäristössä ajavat uudistamaan toimintaa. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvät kilpailutukset, kuntoutustoimijoiden yhteenliittymiset sekä asetus selkäydinvammaisten kuntoutuksesta. Kiristyvässä kilpailussa onkin oltava entistä herkempi reagoimaan eri asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Yhtiöittämisellä mahdollisuudet paranevat, kun erityisosaaminen saadaan yhteiseen käyttöön, uskoo Pihnala. Palveluiden kehittäminen tärkeää Invalidiliitto haluaa jatkossa tarjota uudenlaisia toimivia palvelukokonaisuuksia vammaisille ihmisille. Uuden yhtiön tavoitteena on löytää uusia palvelumuotoja ja kehittää toimintatapoja muun muassa koordinoimalla ja hyödyntämällä entistäkin paremmin yhteistä osaamista. Invalidiliiton Kuntoutus Oy tulee olemaan innovatiivinen yhteiskunnallinen yritys. Valtakunnallisena, johtavana toimijana meillä on hyvät mahdollisuudet tutkia ja kehittää palveluita ja palvelukokonaisuuksia vammaisen henkilön koko elämänkaaren tarpeisiin, Pihnala jatkaa. Invalidiliitto-konsernin yhteisen osaamisen hyödyntäminen tuo synergiaetuja myös toiminnoissa ja kilpailutusten yhteydessä. Lisäksi liiton vaikuttamistoiminta saa ajantasaista tietoa vammaisten kuntoutuksen tilanteesta. Validia-brändi laajenee Yhtiöittämisen yhteydessä myös kuntoutuskeskusten markkinointinimet muuttuvat. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n aiempi brändinimi Validia laajennetaan jatkossa kattamaan Invalidiliiton kuntoutus-, asumis- ja koulutuspalvelut. Käpylän kuntoutuskeskus tunnetaan jatkossa nimellä Validia Kuntoutus Helsinki ja Lahden kuntoutuskeskus nimellä Validia Kuntoutus Lahti. Invalidiliiton asumispalveluiden markkinointinimi on jatkossa Validia Asuminen. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on alkaen Validia Ammattiopisto. Voimme yhtiönä erottua ja rakentaa modernia, raikasta palvelubrändiä. Suunta on yhteinen, Pihnala toteaa lopuksi. n 4 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

5 Kari Kallio uuden kuntoutusyhtiön toimitus johtajaksi emba Kari Kallio on valittu Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n toimitusjohtajaksi 10. kesäkuuta 2014 alkaen. 55-vuotias Kallio siirtyy uuden yhtiön johtoon Suomen Terveystalosta, jossa hän on johtanut kahta suurta yksikköä Turussa. Aiemmalla urallaan Kallio on toiminut myös toimitusjohtajana Sunborn Saga Oy:ssa vastuualueenaan Naantalin Kylpylän koko liiketoiminta. Kallio on toiminut pitkään myös Restel Oy:n myynti- ja markkinointijohtajana. Kari Kalliolla on monipuolista hotelli- ja ravintola-alan osaamista sekä laajat yhteiskunnalliset verkostot. Hänellä on vahva kokemus ja ymmärrys yrityksen johtamisesta erityisesti vahvuusalueinaan arvo- ja muutosjohtaminen, strateginen osaaminen sekä kokemus eri palvelualojen myyntikonseptien kehittämisestä ja liiketoiminnasta. Osaamista löytyy myös hyvinvointi- ja terveydenhoitoalalta, kertoo Invalidiliitto-konsernin toimitusjohtaja Marja Pihnala. Käpylän kuntoutuskeskukseen on kertynyt syvällistä vaikeavammaisten kuntoutuksen osaamista 60 vuoden ajalta ja Lahden kuntoutuskeskukseen 25 vuoden ajalta. Uskon, että Kari Kallio hyödyntää tämän osaamisen ja ihmisiä arvostavana muutosjohtajana luo vahvan pohjan uuden yhtiön monipuoliselle toiminnalle ja johtaa yhtiötä tuloksellisesti kohti tulevaisuuden haasteita, toteaa Pihnala. Kallio kertoo itse ottavansa uuden työtehtävän vastaan hyvin mielin. Olen todella positiivisella mielellä. Invalidiliitossa ja sen kuntoutuksessa on ammattimaista, laadukasta tekemistä ja mahtava verkosto tehdä yhteistyötä. Uskon, että tekemällä asiat hyvin ja organisoidusti tulemme menestymään, Kallio toteaa. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 5

6 Elämän puitteet tasapainossa Salla Levonen on tamperelaissinkku, jonka elämä on pullollaan onnen aiheita. Läheiset ihmissuhteet, aktiiviset harrastukset ja mielenkiintoinen työ sekä hyvä kuntoutus takaavat hyvän tuulen. n Salla Levosen kanssa on ilo keskustella: hän kertoo positiivisesti ja avoimesti monenmoisista ilon aiheista, ajanvietteistä ja elämänsä kulusta. Virtaa löytyy monipuoliseen arkeen, sillä hän käy säännöllisesti latautumassa Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Levonen elää kahdestaan Sanelma-kissansa kanssa, mutta ei suinkaan koe olevansa yksinäinen. Hän lukee perheeseensä kuuluviksi lähisukulaiset ja ystävät. Lähisukulaiset ovat Levoselle läheisiä. Heihin kuuluvat äiti, isä ja tämän uusi puoliso, pikkusisko ja velipuoli sekä siskon tytär. Isosisko ei ole enää elossa. Tiiviin ystäväporukan kanssa Levonen viettää illanistujaisia, käy konserteissa ja teatterissa sekä viettää juhannuksia ja muita juhlapyhiä. Ystäväjoukosta löytyy seuraa myös ulkomaanmatkoille. Parhaillaan Levonen valmistelee matkaa Filippiineille, josta yksi ystävistä on kotoisin. Kaukomatka on jo kolmas samaan kohteeseen. Perillä on tarkoitus kierrellä ja tavata ystävän sukulaisia. Myös Euroopan kaupunkeja on tullut kierrettyä: Edinburgh, Madrid, Lontoo, Kööpenhamina Seurana milloin ystävät, milloin pikkusisko, toisinaan taas perillä on odottanut paikallinen ystävä. Vaikka Levonen ei ole itse perustanut perhettä, hänellä on neljä kummilasta. Lainalasten joukossa on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, ja ikäjakaumakin on tasainen: pikkuvauvasta juuri täysikäistyvään. Kummilapsia saatan viedä vaikkapa Särkänniemeen, tai he tulevat yökylään. Iän mukaan puuhataan kullekin sopivia asioita. Musiikki kuuluu vapaa-aikaan myös tiiviisti. Levonen jopa opiskeli jonkin aikaa pop & jazz -opistossa. Kevyt musiikki laajalla skaalalla on hänen lempilajinsa ja laulu oma instrumentti. Nuorempana hän on osallistunut musikaaliin ja laulanut karaokea. Musiikkiharrastuskin on Levoselle yhteisöllinen, sillä usein laulu soi pikkusiskon kanssa yhdessä. Hommiin hätäkeskukseen Levonen on kotoisin Tampereelta, missä hän nyt myös asuu, mutta väliin on mahtunut ajanjaksoja muissa Suomen kaupungeissa. Käytyään koulut Tampereella hän muutti Kuopioon opiskellakseen hätäkeskuspäivystäjäksi. Puolentoista vuoden opiskelun jälkeen hän lähti vuonna 2000 Keravalle ensimmäiseen hätäkeskusalan työpaikkaansa. Hän tapasi tulevan avomiehensä. Kumppanin työ vei Poriin, jossa Levonen kokeili musiikkialan opiskelua. Suhde kuitenkin päättyi, ja nainen päätti palata kotikaupunkiinsa Tampereelle. Hätäkeskuspäivystäjän töitä hän on tehnyt vain muutaman vuoden. Nykyisin hän työskentelee Hätäkeskuslaitoksessa suunnittelijana tehden virastotyöaikaa. Kiinnostukseni vei työskentelemään hätäkeskustietojärjestelmän kouluttamisen, kehittämisen ja pääkäyttäjätehtävien parissa vuodesta Työskentelin jonkin aikaa myös vuoromestarina eli hätäkeskuksen päivystyssalin esimiehenä, mutta siitäkin tehtävästä veri veti takaisin hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisen puolelle. Isosiskon sairaus Salla Levosen rutiineihin kuuluvat myös viikottainen allasterapia sekä jumppa ja hieronta. Kaksi kertaa vuodessa hän käy kuntoutusjaksolla Lahden kuntoutuskeskuksessa. Syynä hoitojen tarpeeseen on Levosen sairastama harvinainen, perinnöllinen aineenvaihduntasairaus sairaus MPS eli mukopolysakkaridoosi. Sairaus todellakin on harvinainen, sillä Suomessa potilaita on noin 20. Taudissa sokeriyhdisteiden entsymaattinen käsittely on puutteellinen, mikä johtaa näiden yhdisteiden kertymiseen. 6 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

7 5-vuotias Sanelma-kissa on Salla Levosen asuinkumppani. Vierailijoita kohtaan naukuja on aluksi arka, mutta pian uteliaisuus voittaa ja se tulee tekemään lähempää tuttavuutta. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 7

8 Kaikkien pitäisi saada kuntoutusta, ketkä sitä tarvitsevat. MPS:stä on useita eri alatyyppejä, joista Levosella on IVB eli Morquion tyyppi. Sairaus ilmenee hänellä muun muassa niveloireina, joihin hän saa kivunlievitystä ultraäänihoidolla. Silmiin liittyviä oireita on myös, ja fyysinen voima on alentunut. Lisäksi Levonen on lyhytkasvuinen. Lääkitystä hänen sairaustyyppiinsä ei ole. Vuonna 2007 syöpään menehtyneellä Levosen isosiskolla oli myös täysin sama sairaus. Isosiskon kautta tauti löydettiinkin. Kun olin parivuotias, äiti vei siskoni silmälääkärille MPS:ään kuuluvan samean sarveiskalvon takia. Silmälääkäri pyysi saada tutkia myös minut. Hän löysi minulta aivan samat silmäoireet kuin siskoltani. Hakiessaan opiskelemaan hätäkeskuspäivystäjäksi Levonen varmisti, että sairaus ei estäisi ammattiin pääsyä. Pääsyvaatimuksina oli nimittäin riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Hänelle vakuutettiin, että MPS:stä ei ole haittaa, jos sairaus ei estä näyttöpäätetyötä. Vuosien varrella pysyvä perussairaus on herättänyt monenlaisia ajatuksia. Murrosiässä sairaus oli vaikea asia, kuten moni muukin juttu murrosiässä yleensä. Pidän kuitenkin yllä positiivista asennetta elämään, enkä jaksa synkistellä. Niillä korteilla pelataan, mitä on saatu. Yksilöllistä kuntoutusta Lääkäri on suositellut Levoselle neljän viikon yksilöllistä kuntoutusjaksoa vuodessa. Yleensä hän käy puolen vuoden välein kahden viikon jaksoilla. Hän on käynyt aina kuntoutuksessa Lahden kuntoutuskeskuksessa. Paikka on sopivan kokoinen, ei liian laitosmainen. Kuntoutuskeskus on riittävän pieni, jotta kuntoutus on yksilöllistä. Ensimmäisiä kertoja elämässään hän oli kuntoutuksessa ollessaan nuori aikuinen. Alkuun jaksot olivat sopeutumisvalmennuskuntoutusta. Viimeiset viitisen vuotta kuntoutusmuotona ovat olleet yksilölliset kuntoutusjaksot. Kuntoutusjaksot ovat todella hyviä, sillä siellä voi keskittyä omaan oloon ja tekemiseen. Kotona töiden, ruuanlaiton ja muun arjen pyörityksen jälkeen ei jaksa niin hyvin huolehtia kunnostaan. Viimeksi Levonen oli Lahden kuntoutuskeskuksessa vuoden 2014 alussa MPS-potilaiden vertaistapaamisessa. Oli ihan mahtavaa, että jakso järjestettiin, vaikka meitä kuntoutettavia oli vain kolme. Hienoa, että silti nähtiin vaivaa! Nyt pidän yhteyttä muihin jaksolla olleisiin. Lahden kuntoutuskeskuksen yhteydessä toimiva Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö saa myös kehuja Levoselta. Harvinaiset-yksikkö on ihan välttämätön, jotta meidän harvinaista tautia sairastavien asiat menevät eteenpäin. Nyt aikuisena pitäisi osata itse osata kysyä esimerkiksi erilaisia tutkimuksia, ja näihin saa tietoa yksiköstä. Lapsena tilannetta hoidettiin enemmän kokonaisuutena. Yksiköstä voi saada tukea sekä tietoa esimerkiksi kehitteillä olevista hoitomuodoista. Se on ainoa paikka, missä on kootusti tietoa MPS:ää sairastavista ihmisistä, ja he voivat levittää tätä kautta uutta tietoa. Lopuksi Levonen toivoo, että hänen hyväksi toteamansa kuntoutusjaksot olisivat saatavilla aivan kaikille ja tarpeeksi ajoissa. Kaikkien pitäisi saada kuntoutusta, ketkä sitä tarvitsevat. On kurjaa ajattelua, että vain tuottavat yksilöt eli työelämässä olevat saavat kuntoutusta. Toivoisin myös aidosti panostusta vaivojen ennaltaehkäisyyn, ettei odotettaisi kunnes potilaan vointi on jo huono. n Lahden kuntoutuskeskus on alkaen Validia Kuntoutus Lahti. Kuntoutusjaksot ovat hyviä, sillä siellä voi unohtaa arjen velvollisuudet ja keskittyä omaan oloon, sanoo Salla Levonen. 8 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

9 Olen tarpeellinen Anna Rinne sai Seesam Työtoiminnasta tunteen johonkin kuulumisesta, rytmiä arkeen ja pontimen suunnitella opintoja. n Helsinkiläinen Anna Rinne summaa tyytyväisenä kokemuksiaan. Takana on yhdeksän kuukauden jakso kuntouttavaa työtoimintaa Seesam Työtoiminnassa, ja pian on alkamassa unelmaa kohti vievä jakso vanhusten parissa. Viihdyin tosi hyvin Seesamissa. Ilmapiiri oli tosi mukava. Kun kuljin aamuisin työmatkaa muiden työmatkalaisten kanssa, tuntui että kuulun johonkin. Seesam tarjoaa työtoimintaa osatyökykyisille ja pyrkii palauttamaan mahdollisimman monet työelämästä syrjäytyneet takaisin työn pariin. Työtehtävät ovat erilaisia pakkaus-, kokoonpano ja muovisaumaustöitä. Annankin tehtäviin kuului muun muassa postitusta, lajittelua ja keräilyä. Työn tuloksena syntyi esimerkiksi Marimekon laatikoita, Angry Birds -joulukalentereita, Muumi ja Maisa-kirjoja sekä luottokortin mainosmateriaaleja. Pakkaustyö voi kuulostaa yksitoikkoiselta, mutta se ei pidä paikkaansa. Olin tyytyväinen työn vaihtelevuuteen. Ennen Seesamiin tuloaan Anna oli ollut pari vuotta työttömänä. Hän oli kontaktissa Helsingin kaupungin työvoiman palvelukeskukseen Duuriin, joka ohjasi hänet tutustumiskäynnille Seesamiin. Palvelukeskuksessa tehtiin myös aktivointisuunnitelma. Ihminen keskiössä Alkuun Anna teki kolmipäiväistä työviikkoa, mutta pian jaksamista löytyi niin paljon, että työviikko voitiin venyttää viisipäiväiseksi. Työpäivät Seesamissa ovat maksimissaan kuusituntisia. Joskus saatoin kadulla nähdä ihmisiä tekemieni tuotteiden kanssa, ja se tuntui hyvältä. Työn tekeminen on saanut tuntemaan itsensä tarpeelliseksi. Täällä käyminen toi myös rytmiä päiviin. Annalle tärkeää oli, että Seesamin kuntoutusohjaaja Ari Rissanen antoi ohjausta. Joka viikko käytiin Arin kanssa keskustelu siitä, miten nyt menee. Muissa työllistämistöissä ei ole ollut näin tiivistä ohjausta. Arin ovelle on myös voinut mennä milloin vaan muulloinkin, jos on ollut jotakin mielen päällä. Koska olemme Invalidiliiton alaisuudessa emmekä pörssiyhtiössä, voi miettiä ihmisen tilannetta ja toimintaa on mahdollista yksilöidä, Ari selittää. Hänen mukaansa työtoiminnassa ollaan yleensä puoli vuotta, mutta Annan kanssa sovittiin jatkosta yhdeksään kuukauteen asti. Täällä ollessa syntyi päätös, että haluan hoiva-alalle. Ammatillinen tutkinto pitää olla, jos haluaa pärjätä nykyajan työelämässä. Tutkinto avaa paljon mahdollisuuksia, ja töitäkin riittää paljon. n Seesam Työtoiminnassa on osatyökykyistä. Helsinkiläiset voivat hakeutua Seesamiin kuntouttavaan työtoimintaan työvoiman palvelukeskus Duurin kautta. Muuhun työtoimintaan hakeudutaan oman kunnan sosiaalitoimen välityksellä. Seesam ottaa myös harjoittelijoita erityisoppilaitoksista. Minimityöaika on yleensä neljä tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa. Asiakasyrityksiä on kymmeniä. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 9

10 Asuntolassa on turvallista itsenäistyä Opiskelijat Henri Linttinen ja Tuukka Eskelinen asuvat 10 vuotta täyttävässä Einolaasuntolassa Järvenpäässä. Oppilaitoksen yhteydessä sijaitsevassa asuntolassa voi tehdä kaikenlaista vapaa-ajalla. n Einola on yksi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen asuntoloista. Kyseessä on ainutlaatuinen asuntola erityisoppilaitostenkin mittakaavassa, sillä se on täysin esteetön sen suunnittelijoidenkin joukossa oli pyörätuolin käyttäjiä. Einola rakennettiin vuonna Muut opiston asuntoloista ovat tätä vanhempia. Einolan tiimivastaava Riitta Salla-Eronen on ollut asuntolanohjaajan tehtävissä lähes 20 vuotta, joista viimeisen vuoden tiimivastaavana, ja hän muistaa asuntolan valmistumisen. Muutimme Einolaan syksyllä 2004, mutta se vihittiin käyttöön seuraavan vuoden keväällä. Asuntolan vihki silloinen opetusministeri Tuula Haatainen. Ensi syksyksi suunnitellaan henkilöstölle ja asukkaille 10-vuotisjuhlia. Einola on mukava paikka asua, sillä siellä on paljon toimintoja kuntoutukseen ja vapaaaikaan. Kirjastossa on niin kaunokirjallisuutta, tietokirjoja, sarjiksia kuin kurssikirjoja opiston linjoille. Kirjaston yhteydessä sijaitsee workshop, jossa on tietokoneita ja lehtiä opiskelijoiden käyttöön. Se on usein täynnä iltaisin. Kuntosali on sekä muuten vain kuntoilevien että fysioterapian yhteydessä laitteita tarvitsevien käytettävissä. Salin vieressä on myös uimaallas, jonne voi päästä lähetteellä allasterapiaan. Altaassa pidetään myös ohjattua vesijumppaa. Fysioterapeuttien vastaanottoja käyttävät niin oppilaitoksen opiskelijat kuin ulkopuoliset. Monenmoista puuhaa Ylimmän kerroksen oleskelu ja seurustelutila puolestaan tarjoaa monenmoista toimintaa niin ohjatusti kuin omatoimisesti. Nuoriso ja vapaa-ajanohjaaja Rosa Hakosaari listaa, mitä kaikkea täällä puuhataan: pokerin ja bingon peluuta, SingStaria, leffailtoja, levyraatia... Äijille ja mimmeille on silloin tällöin omia iltoja, samoin aikuisopiskelijoille omia K-20-tapahtumia. Oleskelutilaan voi tulla myös vaikkapa katsomaan televisiota, kun se on vapaana. Keittiössä kokataan yhdessä. Järjestän vapaa-ajan ohjelmaa maanantaista torstaihin aina koulupäivän jälkeen. Pyrin tarjoamaan jokaiselle jotakin. Toimintaa on kaikille koulun opiskelijoille, mutta pääosin asuntolan asukkaille, Hakosaari kertoo. Kullakin oppilaitoksen asuntolalla on lisäksi omia asukasiltoja. Niihin pyritään saamaan mukaan nekin, jotka muutoin viihtyvät enemmän omassa huoneessaan. Asuntolaohjaajat ja Hakosaari järjestävät mukavaa yhteistä tekemistä koko kämppisporukalle. Henri on jo hakenut jatko-opintoihin Radio ja televisiotyö kiinnostaa Henri Linttistä ja sitä varten hän haluaisi opiskella lisää. Nastolasta kotoisin olevalla Henri Linttisellä, 19, häämöttää loppukiri Järvenpään koulutuskeskuksen graafisen suunnittelun opinnoissa. Tämän kevään ajan hän on työharjoittelussa mediaa ja valokuvaa suunnittelevassa Studio Light -toimistossa Järvenpään keskustassa, minkä jälkeen tarkoitus olisi valmistua kesän kynnyksellä. Valmistumista odotan eniten tänä keväänä. Yhteensä ammattiopintoja alkaa olla takana kolme vuotta. Niitä edelsi yksi lukuvuosi valmentavalla linjalla. Heti alusta alkaen hän muutti asumaan tänne Einolaan siis melkoisen nuorena. Olen viihtynyt hyvin. Kirjastosta olen lainannut kurssikirjoja ja kuntosalilla käyn sekä omatoimisesti että fysioterapeutin kanssa. Nuoren miehen tiedonjano ei ole vielä tyydytetty, vaan hän haluaisi opiskella lisää. Hakupaperit ovat äskettäin lähteneet ammattikorkeakoulun radio ja televisiolinjalle. 10 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

11 Koetetaan saada naamat tutuiksi kaikille, ja samalla tiedotetaan asuntolan asioista, molemmat naiset toteavat. Oman kampuksen toiminnan lisäksi koulun opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä Järvenpään uimahallille uimaan ilmaiseksi. Vapaaajan toiminnassa järjestetään hallille retkiä. Viidesosa asuu asuntoloissa Oppilaitoksessa on opiskelijoita vajaa 600, joista asuntoloissa asuu noin 120. Einolassa on yhteensä 48 yhden hengen huonetta, jotka ovat kooltaan neliömetriä. Einola on työntekijöiden näkökulmasta loistava, sillä täällä on isommat, toimivammat tilat, kun vertaa entiseen liikuntarajoitteisille opiskelijoille tarkoitettuun asuntolaan. Esimerkiksi täällä olevat kattonosturit helpottavat työskentelyä opiskelijoiden siirroissa, kertoo Salla-Eronen. Pari huonetta on aina varattuna koulutuskokeilijoille. He voivat testata ja makustella jotakin opiston linjoista viiden päivän ajan ja päättää sen jälkeen, haluavatko hakea opiskelemaan. Työntekijöitä asuntolassa on ympäri vuorokauden: aamu ja iltavuorossa 3-4 asuntolanohjaajaa tai lähihoitajaa ja yöllä kaksi. n Järvenpään koulutuskeskus on alkaen Validia Ammattiopisto. Tuukka treenaa espanjaa ja bisnestaitoja 20-vuotias Tuukka Eskelinen opiskelee ensimmäistä vuotta Järvenpään koulutuskeskuksen merkonomilinjalla. Takana on myös kaksi vuotta valmentavalla linjalla. Opinnot ovat olleet tosi mielenkiintoisia. Tykkään kielistä, yritystoiminnan tunneista ja tunneista, joilla asiat käydään läpi puhumalla. Nuorukainen aloitti espanjan opinnot vapaa-ajallaan neljä vuotta sitten. Hän on jo käynyt Barcelonassa kahdestaan avustajan kanssa. Yritystoiminnan opiskelu on mieluisaa, sillä Tuukan haaveena on oma yritys, esimerkiksi kauppa tai toimisto. Hän on asunut koko opiskeluaikansa Einolassa, ja käy vanhempiensa luona Jyväskylässä kahden viikon välein. Siellä odottavat myös perheen koirat Katri- Helena, Kirka ja Irwin. Järvenpäässäkin Tuukka pääsee ulkoiluttamaan koiria, kun pari opiston ohjaajaa tuo omat koiransa töihin. Tuukka Eskelinen käyttää myös Einolan kuntosalia fysioterapian yhteydessä tai ilman. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 11

12 Fysioterapeutti Lisa Johansson antaa ohjeita ruudulla, kun Jari Pieviläinen (vas.) ja Juha Huhtamäki keskittyvät. Mari Syvälä seuraa vieressä. Etäkuntoutus säästää aikaa ja luo yhdessäoloa Fysioterapiaryhmän harjoitus alkaa olla lopuillaan, kun fysioterapeutti Lisa Johansson antaa ryhmäläisille venyttelyohjeita Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Tosin ohjattavat eivät ole muutaman metrin, vaan 126 kilometrin päässä. Tampereen Validia-talon ryhmähuoneeseen ohjeet välittyvät reaaliajassa tv-ruudulta ja venyttely voi alkaa. On siis kyse todellisesta etäkuntoutuksesta. 12 INVALIDILIITON KUNTOUTUS

13 n Invalidiliitossa aloitettiin syksyllä 2013 avomuotoisen etäkuntoutuksen pilottiprojekti osana avopalveluiden kehittämistä. Projektin ohjausryhmässä on edustaja sekä konsernin johtoryhmästä, Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskuksista että Validia-asumispalveluista. Projektin kohderyhmäksi valittiin henkilöt, joilla on aivovamma. Näitä henkilöitä on sekä Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n että Invalidiliiton Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskusten asiakkaina. Projektissa on kehitetty aivovammaisten avomuotoista kuntoutusta etäterapiana ja etäkuntoutuksena. Hankkeen tavoitteena on teknologian käyttöönoton valmistelu sekä kuntoutuksen sisällön ja työntekijöiden perehdyttämisen suunnitelma. Projekti jatkuu huhtikuun 2014 loppuun saakka ja sen jälkeen tarkastellaan, voisiko etäkuntoutuksesta tulla uusi avomuotoinen kuntoutuspalvelutuote. Jo nyt voidaan sanoa, että hanke on monilta osin onnistunut ja keskeiset tavoitteet on saavutettu, toteaa projektipäällikkö Mia Tuomainen Käpylän kuntoutuskeskuksesta. Yksin tai ryhmässä Projektissa on ollut kaikkiaan seitsemän kuntoutujaa Tampereen Validia-talosta. Heille on järjestetty etäyhteyden välityksellä Lahden kuntoutuskeskuksesta toiminta ja fysioterapiaa ja neuropsykologista ohjausta sekä ryhmä että yksilömuotoisena ohjauksena. Yksilömuotoinen ohjaus on toteutettu jokaisen osallistujan omissa asunnoissa olevilla kosketusnäytöllisillä päätteillä. Lisäksi Käpylän kuntoutuskeskuksen neuropsykologi on etäyhteyden avulla kertonut Tampereen Validia-talon henkilökunnalle aivovammojen erityispiirteistä. Ryhmien koko on vaihdellut, tavallisin on ollut 5-6 osallistujaa. Ryhmät eivät välttämättä ole kokoontuneet joka viikko. Yhteisten aikataulujen mukaan on katsottu, kuka kuntoutujista osallistuu mihinkin ryhmään, kertoo palvelusihteeri Mari Syvälä Tampereen Validia-talosta. Etäkuntoutuksen ohjauksen suunnittelussa on omat haasteensa verrattuna normaaliin ryhmätilanteeseen. Tunnit pitää suunnitella tarkemmin. Etäohjauksessa on haaste saada huomio itseensä, esimerkiksi afaatikoille voi olla hankaluuksia hahmottaa, että ohjeet tulevat ruudulta. Lisäksi jos kuntoutujan liikkeitä pitää korjata, niin se täytyy tehdä sanallisesti, toteaa Lisa Johansson. Itse projektin suurimpina haasteina Tuomainen näkee usean eri tahon aikataulujen yhteensovittamisen. Teknisiltä ongelmiltakaan ei ole vältytty, mutta ne on onneksi saatu selätettyä. Positiivista palautetta Osallistujilta saatu palaute on pääosin ollut myönteistä. Kiitosta on saanut etenkin vertaistuki: ryhmässä on ollut mukavaa päästä tekemään ja keskustelemaan, mikä on lisännyt ryhmäläisten yhteisöllisyyttä. Etäkuntoutus on säästänyt myös aikaa itse terapialle, kun ei ole tarvinnut matkustaa paikasta toiseen. Ryhmätoiminnan vastapainoksi myös yksilöohjaus on saanut kiitosta siitä, että on ollut helpompi keskittyä, toteaa Tuomainen. Saman vahvistaa myös yksi osallistujista, 25-vuotias Juha Huhtamäki. Puolitoista vuotta Tampereen Validia-talossa asunut nuorimies kertoo suhtautuvansa etäkuntoutukseen positiivisesti. On ollut hyödyllistä, tästä on ollut paljon apua jokapäiväiseen elämään, hän toteaa. Huhtamäki kertoo pitävänsä ryhmässä työskentelystä, mutta hän on ollut tyytyväinen myös yksilöohjaukseen. Minulla on ollut paitsi fysioterapia ja neuropsykologisia harjoituksia. Toimintaterapiassa on mietitty tulevaisuutta ja sitä, mitkä ovat tärkeitä asioita omassa elämässä, kertoo Huhtamäki ja nimeää omalta osaltaan muun muassa joogaamisen, sauvakävelyn ja saksan kielen opiskelun. Yhteistyö toimii Invalidiliiton Lahden ja Käpylän kuntoutuskeskukset jatkavat toimintaansa yhtiömuotoisena alkaen. Samalla Invalidiliiton kuntoutus-, asumis ja koulutuspalvelut siirtyvät yhteisen Validia-brändin alle. Invalidiliitto haluaa jatkossa tarjota uudenlaisia toimivia palvelukokonaisuuksia vammaisille ihmisille ja tavoitteena onkin hyödyntää Invalidiliitto-konsernin sisäistä osaamista entistä enemmän. Tätä taustaa vasten etäkuntoutusprojekti näyttäytyy erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä. Toiveissa on ehdottomasti enemmän yhteistyötä kuntoutuksen puolelle koulutuksen ja terapian puitteissa, toteaa Tampereen Validia-talon palvelupäällikkö Pauliina Alppi. Myös Mia Tuomainen on samoilla linjoilla. Yhteistyö on tuntunut luontevalta ja etenkin etäyhteys on tuonut ihmisiä eri yksiköistä tutuksi, kun asioita on saanut käydä läpi kasvotusten. n Lahden kuntoutuskeskus on alkaen Validia Kuntoutus Lahti ja Käpylän kuntoutuskeskus Validia Kuntoutus Helsinki. Etäkuntoutusprojekti näyttäytyy erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä. INVALIDILIITON KUNTOUTUS 13

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Rovaniemen kaupunki 040-3548086 tarja.saarelainen@rovaniemi.fi

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot