WDC-VUODEN ODOTUKSET JYRI HÄKÄMIES JA MATKAILUPOLITIIKKA. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti Revontulet HOUKUTTELEVAT SUOMEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WDC-VUODEN ODOTUKSET JYRI HÄKÄMIES JA MATKAILUPOLITIIKKA. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti 4 2011. Revontulet HOUKUTTELEVAT SUOMEEN"

Transkriptio

1 JYRI HÄKÄMIES JA MATKAILUPOLITIIKKA WDC-VUODEN ODOTUKSET matkailu MEKin asiakaslehti silmä Revontulet HOUKUTTELEVAT SUOMEEN

2 matkailu silmä Sisältö Lapland Hotels -ketjun hotelleissa kävijöistä yli puolet on ulkomaalaisia. Pertti Yliniemi uskoo, että ulkomaalaisten matkailijoiden määrät Lapissa tulevat edelleen kasvamaan. CULTURAL BEAT on yksi MEKin matkailumarkkinoinnin teemoista. Suomalaisessa kulttuurissa on särmää, Joulupukki on yksi tärkeimmistä kulttuurilähettiläistä Pääkirjoitus: Kisataanpa talven ja joulun symboleista 4 Silmäiltyä 6 Maailma on täynnä asiakkaita 10 Kilpailukykyä vahvistetaan 12 Vaaralliset ideat 13 Kulttuurissa on särmää 14 Maailman designpääkaupunki tuo muotoilun näkyväksi 16 Euroopan patologian kongressi onnistui erinomaisesti 17 Suomesta houkutteleva kuvauspaikka 17 Kolumni: Johanna Heinonen 18 Kulttuurimatkailu kiitoradalla 20 Katsokaa, revontulia! 23 Observer's eye: André Chaker 24 Excellence of Finland -kehitysohjelma 25 In Memoriam Boris Taimitarha 26 MEKin kuulumisia Päätoimittaja: Jaakko Lehtonen Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus, PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä p Kannen kuva: Visit Finland Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Dreamstime Osoitemuutokset:

3 Kisataanpa talven ja joulun symboleista pääkirjoitus JAAKKO LEHTONEN KUVA: JUHA RAHKONEN Vuosi alkaa kallistua loppua kohden. Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu on määrällisesti kasvanut kuluneena vuonna reippaasti, mutta taantuma-ajan johdosta hintoja on jouduttu monin paikoin pudottamaan, eikä takaisinpäin nostaminen käy kivuttomasti. Visit Finland tekee jonkin verran yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa kaukomarkkinoilla, samalla kun kilpailemme keskenämme railakkaasti lähempänä Suomea olevilla markkinoilla. Kaukomarkkinoilla hyödymme skandinaavisuudestamme. Älä sano, että vain pieni osa Suomesta kuuluu Skandinaviaan! Historiallisesti, kulttuurisesti ja erityisesti matkailumarkkinoinnillisesti kuulumme Skandinaviaan ilman muuta. Moni pitää Tanskaa itsestään selvästi osana Skandinaviaa, vaikkei Tanskan kamarasta ole Skandinavian niemimaalla neliösenttiäkään. Parisen vuotta sitten Norjan Suomen suurlähettiläs totesi, että Norja on hävinnyt joulupukkisodan Suomelle, mutta he kaappaavat revontulet. Mutta sitten kävikin niin, että meidän revontulivideomme räjähti tänä syksynä maailmanlaajuiseen suosioon (ks. www. youtube.com/visitfinland), ja norjalaisia kiukuttaa, kun revontuletkin menivät nyt Suomelle. Mahtoivatko ne koskaan Norjan ollakaan? Sauna on tuote, jota aletaan nostaa reippaammin esille kansainvälisissä yhteyksissä. Löyly ja pulahdus uimaan tai pyörähdys hangessa ovat maamme 4C-matkailuluonteeseen hyvin sopiva contrasting, ja sauna sopii erinomaisesti myös markkinointiteemaamme Silence, please. Sauna from Finland ry ja MEK ovat yhdessä teettäneet laajahkon kansainvälisen tutkimuksen saunasta. Sen ilahduttava havainto on, että sauna mielletään nimenomaan suomalaiseksi asiaksi. Kauas taakse jäi turkkilainen sauna, ruotsalaisesta nyt puhumattakaan. Joulupukkirintamalla kansainvälinen kilpailu ei loppunut Norja-Suomi-otteluun, kumma kyllä. Pitäisiköhän Joulupukistakin tehdä video, jossa vaikkapa amerikkalainen joulupukki lentää poroineen Lappiin ja laskeutuu tunturin kupeeseen hankeen, astuu ulos reestä ja kahlaa lumen läpi mökkiin, jonka ikkunoista loistaa valo. Kaksi lasta katsoo ulkona tätä tapahtumaa. Toinen kysyy toiselta: mitä se tekee? Toinen vastaa: se menee katsomaan ainoaa oikeaa Joulupukkia, suomalaista Joulupukkia. Joulu on rauhan ja hengellisyydenkin juhla, ja siksikin näin joulun alla on ilo todeta, että MEKin töyssyiset vaiheet ovat ohi, toiminta sekä Suomessa että ulkomailla on vakiintumassa uusiin malleihin ja katseet voidaan suunnata rohkeasti eteenpäin. Uusi vuosi on aina arvaamaton, mutta tsemppifiilis on kova. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaita, muita sidosryhmiä ja omaa henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! matkailusilmä 3

4 silmäiltyä 1 xkirja Sauna puhtaasti suomalainen Sauna puhtaasti suomalainen on visuaalinen, raikkaalla otteella tehty suomalaisen saunasielunelämän kuvaus. Keijo Taskisen kovakantisessa kuvateoksessa tutustutaan monipuolisesti suomalaiseen saunakulttuuriin ja perehdytään löylynlyömän kansan erikoisuuksiin saunajoogasta turvesaunahoitoihin, gondolisaunasta puhelinkoppisaunaan. Annetaanpa opuksessa saunomis- ja ruokaohjeitakin. Pääosassa on kuitenkin suomalaisten ikiaikainen suhde saunaan; hyvinvointikeskukseen, joka kuuluu suomalaiseen sydämeen. Kirja on saatavana suomeksi, englanniksi, saksaksi sekä venäjäksi. Kirjan kustantaa Kirjakaari. Ryanair aloittaa lennot Turkuun Ryanairin reitit Turusta Barcelonaan, Brysseliin, Lontooseen ja Malagaan avautuvat huhtikuussa Näiden neljän reitin myötä Ryanair ennakoi kuljettavansa yli matkustajaa vuodessa ja luovansa lähemmäs sata uutta työpaikkaa Turun alueella. Selaa kirjaa osoitteessa LENTOYHTIÖ TRANSAVIA avaa reitin Pariisin ja Kittilän välillä 19. joulukuuta. Maakuntien nimikkojärvet on valittu Jokaisella Suomen 19 maakunnalla on nyt oma nimikkojärvi. Maakuntajärvien loppukilpailussa annettiin kaikkiaan noin ääntä tekstiviesteillä ja postikorteilla. Monessa maakunnassa voittoon ei riittänyt se, että on maakunnan suurin järvi. Esimerkiksi Etelä-Savossa Saimaa peittää alleen suuren alueen maakunnasta, ja maakunta jopa markkinoi itseään Saimaan maakuntana, mutta äänestyksessä pidemmän korren vei kirkas ja karu Puula. Maakuntajärvikilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä YLEn Suomi express -ohjelman kanssa. Maa- ja vesitekniikan tuki ry rahoitti kilpailua. Suomen maakuntajärvet MAAKUNTA MAAKUNTAJÄRVI Ahvenanmaa Östra och Västra Kyrksundet Etelä-Karjala Saimaa Etelä-Pohjanmaa Lappajärvi Etelä-Savo Puula Kainuu Oulujärvi Kanta-Häme Vanajavesi Keski-Pohjanmaa Lestijärvi Keski-Suomi Keitele Kymenlaakso Vuohijärvi Lappi Inarijärvi Pirkanmaa Längelmävesi Pohjanmaa Larsmosjön - Luodonjärvi Pohjois-Karjala Pielinen Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjärven Pyhäjärvi Pohjois-Savo Juojärvi Päijät-Häme Päijänne Satakunta Säkylän Pyhäjärvi Uusimaa Tuusulanjärvi Varsinais-Suomi Säkylän Pyhäjärvi 4 matkailusilmä

5 KOONNUT: VEERA SYDÄNMAANLAKKA Ehdota suosikkiasi Vuoden Retkikohteeksi Ehdotuksia Suomen parhaaksi retkikohteeksi voi jättää kuka tahansa retkeilystä ja ulkoilusta kiinnostunut osoitteessa asti. Retkeilyalan ammattilaisista koostuva raati valitsee ehdokkaiden joukosta 10 finalistia. Voittaja valitaan yleisöäänestyksessä netissä, ja voittajakohde palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä euron stipendillä. Viime vuoden teema oli vesiretkeily ja tittelin voitti Hossan retkeilyalue. Kesän 2011 (toukosyyskuu) yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissä lisääntyivät 4,5 % viime vuoteen verrattuna. Suomi säilytti kahdeksannen sijansa tuoreessa maabrändivertailussa Suomen vahvuuksia ovat muun muassa yhteiskunnan vakaus ja avoimuus, ympäristötietoisuus, korkea elämänlaatu, koulutus sekä osaavan työvoiman saatavuus. Raportissa todetaan Suomen olevan toimivan ja kunnioittavan yhteiskunnan ruumiillistuma, jossa kansalaisoikeudet ja elämänlaatu ovat huippuluokkaa. Ensimmäisen paikan vertailussa vei viimevuotiseen tapaan Kanada. Toisella sijalla on Sveitsi ja kolmantena Uusi-Seelanti. Kaikki Pohjoismaat ovat edelleen 20 parhaan joukossa. Ruotsi on tänä vuonna noussut Suomen ohi seitsemännelle sijalle, Suomi taas säilytti sijoituksensa kahdeksantena. Tutkimuksen toteutti FutureBrand. Some-purtavaa Online-varauksen tehneistä matkailijoista 80 % sanoo, että arvostelut ja kommentit sosiaalisessa mediassa vaikuttavat erittäin vahvasti päätöksentekoon. (Lähde: Trust you) YouTube on tällä hetkellä toiseksi suurin hakukone Googlen jälkeen. Joka minuutti YouTubeen ladataan 48 tuntia materiaalia. Päivittäin katsotaan yli kolme miljardia videota. (Lähde: YouTube) Visit Finlandin Facebook-sivulla I wish I was in Finland on jo yli fania. Youtubessa osoitteessa on tarjolla myös runsaasti linkitettäväksi tarkoitettua videomateriaalia. Luontoportti tekee lajien tunnistuksesta helppoa Luonnossa esiintyvien lajien tunnistaminen ja kartoittaminen onnistuu nyt maailmanlaajuisesti patentoidulla menetelmällä. Suomalaisessa Luonto Porttiverkkopalvelussa on vierailtu jo lähes 200 maasta ja sivulatauksia on tehty yli 15 miljoonaa. Palvelun ensimmäinen osa lanseerattiin suurelle yleisölle kesällä 2008 ja se kehittyy vauhdikkaasti koko ajan. Tällä hetkellä sivustolla voi tunnistaa kasveja, puita, pensaita, lintuja, kaloja ja päiväperhosia sekä tutkia erilaisia maisemia. Tavoitteena on laajentaa palvelua jatkuvasti uusille alueille ja uusiin lajiryhmiin. Työn alla ovat nisäkkäät, heinät, sarakasvit, kivet, mineraalit, sienet, kimalaiset ja kiitäjät. Tutkimusmenetelmällä on kansainvälinen patentti ja kuva-arkisto käsittää yli kuvaa. Kaikkiin mahdollisiin päätelaitteisiin skaalautuva käyttöliittymä tekee lajien tunnistamisesta hauskaa ja helppoa. Kieliversioita on tarjolla kahdeksan. matkailusilmä 5

6 TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVAT: MATKALEHTI/JORMA AULA, VISIT FINLAND JA LAPLAND HOTELS Lapland Hotelsin omistaja ja konsernijohtaja Pertti Yliniemi uskoo Lapin matkailun mahdollisuuksiin. Hän veikkaa, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua matkailijamäärät ovat kaksin-kolminkertaistuneet. MAAILMA on täynnä asiakkaita 6 matkailusilmä

7 Pertti Yliniemi uskoo Lapin matkailun kasvuun. Suurin pullonkaula on ollut logistiikka, mutta nyt lentoyhteydetkin ovat parantuneet. Lapin rinteet houkuttelevat ulkomaalaisia, sillä ne sopivat monentyylisille laskettelijoille. Kaikki alkoi pienestä perheyrityksestä nelisenkymmentä vuotta sitten. Olos oli vielä rakentamaton tunturi, kun Pertti Yliniemen isä Arvo perusti Olostunturi Oy:n vuonna Muistan hotellin valutyöt vielä hyvin, teimme pihalle vesimyllyjä. Kouluaikoina Yliniemi oli kaikki loma-ajat hotellilla töissä: joko kahvilassa myymässä tai pujottelurinteessä tai leirintäalueella vahtina. Lukion jälkeen hän halusi kuitenkin suunnata ihan toiseen työhön ja lähti opiskelemaan lääkäriksi. Vuonna 1985 Yliniemi tuli Olokselle vuodeksi töihin, mutta visiitti on kestänyt jo kohta kolmekymmentä vuotta. Matkailusta tuli uusi ura, jolla hän on viihtynyt omien sanojensa mukaan hyvin. Ulkopuolisista ketjun kasvu saattaa näyttää hurjalta, mutta nokkamies on itse sitä mieltä, että Lapland Hotels on kasvanut maltillisesti ja pikkuhiljaa. LAPLAND HOTELS -KETJU syntyi, kun kaksi perinteistä matkailualan perheyritystä yhdisti voimansa syyskuussa Marjut ja Leo Pitkänen sekä Pertti Yliniemi rakensivat yrityskokonaisuuden, jossa yhdistyivät Pitkästen omistamat Levin, Rovaniemen ja Ylläksen hotellit sekä Ylläksen rinteet ja Yliniemen omistamat Oloksen, Pallaksen, Kilpisjärven ja Hetan kohteet. Kesäkuussa 2005 Yliniemen perheyhtiöstä tuli Lapland Hotels -ketjun enemmistöomistaja, kun Pitkäset myivät osuutensa emoyhtiö Sirkan Tähti Oy:stä. Samana vuonna ketju laajentui Saariselälle ja hankki Hotelli Riekonlinnan omistukseensa sekä osti Reino Lehtoniemeltä ja Seppo Siréniltä 30 prosenttia ohjelmapalveluyritys Lapin Safarit Oy:n osakekannasta. Vuoden 2005 yritysjärjestely oli Lapin matkailuhistorian merkittävin. Se paransi Lapland Hotelsin kilpailuasemaa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla ja toi synergiaetuja etenkin tuotekehitykseen ja markkinointiin. Seuraava merkittävä askel toteutettiin helmikuussa 2008, kun Lapin Safarit Oy ja Arctic Safaris Oy yhdistyivät muodostaen Pohjoismaiden suurimman ja kokeneimman ohjelmapalveluyrityksen. Lapin Safarit on Pohjoismaiden suurin safaritalo. Se on liikevaihdoltaan suurempi kuin yksikään suomalainen laskettelukeskus. Kasvu ja kehitys on aina ollut minulla tavoitteena, sillä suuri pärjää paremmin. Suurella on paremmat resurssit kehittää asioita ja investoida kulloinkin tärkeään asiaan. Olen aina miettinyt, mitä kohteita juuri nyt kannattaa kehittää. LAPLAND HOTELSILLA on yksitoista hotellia Levillä, Ylläksellä, Rovaniemellä, Oloksella, Pallaksella, Hetassa, Kilpisjärvellä, Saariselällä ja Luostolla sekä lisäksi kolme laskettelukeskusta. Huoneita, huoneistoja ja mökkejä on tällä hetkellä yhteensä lähes ja yhteenlaskettu majoituskapasiteetti on reilut vuodepaikkaa. Konsernilla on noin 17 prosenttia koko Lapin rekisteröidystä majoituskapasiteetista. MEITÄ ON PALJON, jotka uskomme Lapin matkailuun koko sydämestämme. Talvi on pohjoisessa pitkä ja luminen. Se on vahvuus, sillä Keski-Euroopassa lumitilanne on ollut viime > matkailusilmä 7

8 Lapland Hotels -ketjun hotellit ovat kaikki keskenään erilaisia. Asiakkaille myydään kokonaispalveluelämyksiä. > vuosina varsin vaihteleva. Me avasimme Oloksella Euroopan ensimmäisen hiihtoladun tänäkin syksynä jo marraskuun alussa. Etelän matkat on jo nähty. Minulla on sellainen olo, että suomalaisetkin kaipaavat lomilta nyt liikunnallisuutta, sellaista yhdessä tekemisen meininkiä, reippailua ja luonnossa liikkumista. Koko maailman mittakaavassa Lapin matkailu on vielä pientä, mutta se kasvaa nopeasti. Ylikuumenemisesta ei ole Yliniemen mukaan kuitenkaan kysymys. Vaikka taantuma tulee varmasti jonkun verran näkymään myös matkailussa, Yliniemi ei ole huolissaan. Lappia eivät myöskään uhkaa luonnonkatastrofit. Mahdollinen ilmaston lämpeneminenkin vain vahvistaa Lapin asemaa lumimaana. Olemme täällä Lapissa iloinneet viime talvista, kun etelässäkin on ollut lunta. Suomalaiset ovat voineet opetella laskettelun saloja pienemmissä rinteissä etelässä ja sitten he ovat voineet tulla pohjoiseen laskemaan isompia rinteitä. Lapland Hotelsissa on koottu monien yrittäjien elämäntyö yksiin kansiin. Suurin pullonkaula on ollut logistiikka, ja nyt sekin on paremmalla tolalla kuin koskaan. Olimme pitkään Finnairin armoilla. Sen kustannusrakenne vain ei ole sellainen, että lentäminen olisi riittävän edullista. Ilman hyviä lentoyhteyksiä matkailu ei voi Lapissa kehittyä. Tänä talvena Kittilään ja Ivaloon saapuu halpalentoyhtiö Norwegian, jonka uskotaan vauhdittavan Lapin matkailua. Lentoyhtiö Flybe lisää myös Enontekiön lentovuorot kahteen viikossa. Euroopassa on 500 miljoonaa asukasta, jotka voivat lentää tänne kolmessa neljässä tunnissa. Siinä on jo mahtavaa potentiaalia. KETJUN HOTELLIT ovat hyvin erilaisia, sillä ne ovat alun pitäen syntyneet erilaisiksi. Yliniemi onkin sanonut, että Lapland Hotelsissa on koottu monien yrittäjien elämäntyö yksiin kansiin. Pyrimme keskittämään voimavarat ja tarjoamaan asiakkaille kokonaispalveluelämyksiä. Ketjurakenteen toivotaan tuovan vahvuutta markkinointiin ja myyntiin sekä tuotekehitykseen. Uskon, että kansainvälisillä markkinoilla löytyy ostaja helpommin tällaiselle tuotepaletille kuin yksittäisille tuotteille. Meillä on hotelleja hyvin erityyppisissä lapin kohteissa ja näin voimme tarjota helposti monimuotoisia ohjelmakokonaisuuksia asiakasyritystemme eri asiakasryhmille. Toisaalta teemme tarvittaessa mittavia yhteistuotantoja. Asiakas voi tilata ohjelmallisen matkan, johon sisältyy majoitus, ravitsemuspalvelut, moottorikelkka-, poro- 8 matkailusilmä

9 Hotellien keittiöt vaalivat lappilaisia perinteitä, poro- ja riistaruuat ovat takuuvarmoja suosikkeja. tai huskysafarit, hiihtoa, laskettelua tai muuta ohjelmaa. Haluamme, että meillä on tarjolla selkeä tuotepaketti, joka asiakkaan on helppo ostaa. Nyt on kehitettävä oman tuotteen laatua ja sisältöä. On tarjottava entistä monipuolisempaa sisältöä eikä laadusta saa tinkiä ollenkaan. LAPLAND HOTELS -KETJUSSA ulkomaalaisia vieraita on keskimäärin 52 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin Lapissa vierailevien ulkomaalaisten osuus keskimäärin. Meillä on myös hotelleja, kuten Lapland Hotel Bear's Lodge Rovaniemellä ja Hotel Hetta Enontekiös sä, joissa vieraat ovat lähes sataprosenttisesti ulkomaalaisia. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita tulee Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Englantilaiset ovat perhe- ja joulumatkailijoita, jotka täyttävät keskukset erityisesti joulukuussa. Ranskalaiset tulevat joulukuun lopusta maaliskuun lopulle nauttimaan seikkailuhenkisistä aktiviteettilomista. Ranskalaiset haluavat tehdä asioita, ajaa porokelkoilla, huskysafareilla ja moottorikelkoilla. Ranskalaiset nauttivat jopa kaamoksesta, pimeydestä ja kylmyydestä. Lapland Hotelsin yksi myyntivaltti jo kahdenkymmenen vuoden ajan on Audi Driving Experience -ajokoulu, jossa entiset kilpa-ajajat opastavat jäällä ajamisen saloihin. Suhteellisen kallis tuote on aina loppuunmyyty. Koulu on hyvä esimerkki laadun ja ainutlaatuisuuden vetovoimasta. Kun tuote on kunnossa, löytyy maailmasta asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan uniikeista elämyksistä. Viime talvena laitoimme tuotteen ensi kertaa myyntiin myös suomalaisille, ja se kävi kaupaksi kuin häkä. Yliniemi odottaa innolla myös sitä, että venäläiset matkailijat löytävät läntisen Lapin. On hauska nähdä, kuinka paljon venäläisestä matkailijavirrasta saamme. Uskon, että määrät tulevat nousemaan huomattavasti. LAPIN MENESTYS on rakennettu yksityisrahalla. Jostain luin, että valtion rahoitusosuus infrastrutuurin rakentamisesta on ollut esimerkiksi Levillä ja Ylläksellä vain neljän prosentin luokkaa. Matkailu vaatii isoja investointeja. Käyttökatteet eivät täällä pohjoisessa yllä koskaan Helsingin hotellien tasolle. Taloudellisesti yrittäminen on siis hyvin haastavaa ja infran rakentaminen vie mahdottoman paljon rahaa. Lainsäädäntö jarruttaa Yliniemen mukaan edelleen yrittämistä. ELY-keskukset ovat hänen mukaansa hoitaneet oman pestinsä, mutta muuten kehittämiselle on paljon byrokraattisia esteitä, kuten kaavoituksen hitaus. Matkailun arvostus. on surkeissa kantimissa. On surullista, että MEKin toiminta on ajettu niin alas eikä valtio arvosta maailman suurimman elinkeinon mahdollisuuksia. Pitäisi ymmärtää, että matkailu on elinkeinona kestävää kehitystä. Jos vertaamme esimerkiksi täällä Lapissa matkailua ja kaivostoimintaa, niin toinen tulee ja menee, toinen jää matkailusilmä 9

10 TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: KOKOOMUS JA DREAMSTIME Kilpailukykyä vahvistetaan Elinkeino- ja matkailuministeri Jyri Häkämies korostaa, että matkailu on tärkeä osa palvelualoja. Varsinkin palveluviennissä se on keskeinen kehitystyön kohde. Ministeriön toiminnassa painotetaankin matkailualan kilpailukyvyn parantamista. Ministeri Jyri Häkämies (kok.) toteaa, että hallitusohjelman kansainvälistymistä ja vientiä koskevissa kannanotoissa palveluvienti on yksi selvä painopistealue. Ohjelmaan on myös kirjattu, että Suomen menestys ja kansantalouden kasvu nojaavat jatkossa yhä enemmän palvelualoihin ja palveluyritysten toimintaan. Vaikka hallitusohjelmassa mainitaan matkailustrategian kokoaminen, se ei tarkoita uuden strategian laatimista. Nyt asetetaan seurantaryhmä, joka tekee nykyiseen strategiaan täsmennyksiä sen ajantasaistamiseksi. Seurantaryhmä myös arvioi strategian tavoitteiden toteutumista. Lähden siitä, että nykyinen hallitus tekee päivityksen pohjalta periaatepäätöksen Suomen matkailupolitiikasta. Ministeriössä matkailuun liittyvät asiat ovat esillä monilla tahoilla ja MEKin lisäksi matkailuun liittyviä toimijoita ovat esimerkiksi osaamiskeskus OSKEn ja koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKOn verkostot, Finpro sekä Invest in Finland. Matkailun kehittämistä rahoittavat ELY-keskukset, Finnvera ja Tekes. Eli toimijoita pelkästään yhden ministeriön sisällä on useita, ja muilla valtionhallinnon aloilla käsitellään myös matkailuun liittyvä asioita. Tarve koordinointiin ja sen tehostamiseen on ilmeinen, toteaa Häkämies. MATKAILUN KEHITTÄMISTYÖTÄ tehdään ministeriössä koko ajan. Nyt keskustellaan esimerkiksi niin sanotun Suomi-talon eli House of Finlandin konseptista. Tosin idea on nyt jalostu- nut tilaratkaisujen sijasta enemmänkin Suomitiimi-ajatteluksi. Tässä on tarkoituksena tiivistää yhteistyötä eri suomalaistahojen välillä ulkomaisilla kohdemarkkinoilla. Nythän ulkomailla toimii eri ministeriöiden hallinnonalojen verkostoja, kuten jo mainittu TEMin Finpro ja ulkoasiainministeriön ulkomaanedustustot ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-instituutit. Suomalaisten toimijoiden yhteistyötä kehitetään kohdealueilla koordinoinnilla, verkottumisella sekä työnjakoa selkiyttämällä. Suomi-talon konseptiin liittyi ajatus yhteisistä tiloista siellä, missä se on mahdollista. Nyt konseptissa siis tilojen sijasta tiivistetään yhteistyötä ja etsitään lisää synergiaetuja, jotta toimijoiden välisiä ristiriitoja voidaan ratkaista. Ulospäin tulee näkyä yhtenäisenä suomalaisten toimijoiden kokonaisuutena, tähdentää Häkämies. MATKAILUN AMMATTILAISET ovat miettineet, miksi hallitusohjelmassa korostetaan kansainvälistymisessä innovaatioita ja teknisiä asioita. Moni on jäänyt kaipaamaan kansainvälisen markkinoinnin tukemista, koska varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole omia resursseja sen toteuttamiseen. Matkailuministeri ei yhdy mielipiteisiin, koska hänen mielestään innovatiivisuutta ovat muutkin kuin tekniseen osaamiseen perustuvat asiat. Kilpailuetua ja uutuusarvoa saadaan myös tuote- tai tuotantoprosessien innovaatioista. Niitä voivat olla muotoilu tai brändi, liiketoimintamalli, uusi työtapa tai johtamismalli. Jyri Häkämiehen mielestä maabrändityö ei liity pelkästään matkailuun, koska positiivinen maabrändi lisää myös muun elinkeinotoiminnan kilpailukykyä. Työ on tärkeää, koska sillä pyritään lisäämään Suomen vetovoimaisuutta. 10 matkailusilmä

11 Hän muistuttaa hallitusohjelmaan kirjatun, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksia suunnataan riittävästi palvelualojen työllisyyden ja tuottavuuden kehittämiseksi sekä palvelualojen vientimahdollisuuksien parantamiseksi. Erikseen on lisäksi mainittu, että kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään. Tämä tarkoittaa kulttuurin ja muiden elämyksellisten vapaa-ajan palveluiden viennin osalta myös matkailua. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa mainitaan, että yritystukia suunnataan pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseen. Painopiste on myös palvelualojen vientimahdollisuuksien parantamisessa. Häkämies selventää, että pk-yritykset voivat tälläkin hetkellä saada valtion taholta tukea vientiponnisteluihinsa. Esimerkiksi Finpro tarjoaa palveluitaan kansainvälistymisen tueksi ja Finnvera myöntää lainoja ja takauksia kansainvälistyvien yritysten rahoitustarpeisiin. Myös työ- ja elinkeinoministeriöstä voi hakea avustusta laajempiin, vähintään neljän yrityksen yhteisiin kansainvälistymishakkeisiin, Häkämies toteaa. MEKISSÄ VALTION säästötoimet näkyvät konkreettisesti. Onko mitään mahdollisuuksia lisätä rahoitusta ja tuottaa kasvavalla toiminnalla verotuloja valtiolle? Muissa Pohjoismaissa määrärahoja on lisätty. MEKin tehtävänä on luoda ulkomaalaisille yhtenäinen ja hallittu mielikuva Suomesta matkailumaana. Mikään muu taho ei tee tätä. Ei kannata vertailla MEKin tilannetta pohjoismaisiin sisarorganisaatioihin, koska matkailun tukeminen on Suomessa järjestetty tarkoituksella pääosin tavanomaisten elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineiden kautta. MEKin rooli on rajattu selkeästi matkailualan erityisosaamista vaativiin palveluihin. MEKin lisäksi on muitakin matkailun parissa työskenteleviä tahoja eli mainitut OSKEja KOKO-verkostot, Finpro ja Invest in Finland. Ja rahoitusta tulee siis myös ELY-keskuksista, Finnverasta ja Tekesistä. Osassa verrokkimaista MEKin sisarorganisaatioilla on laaja kokonaisvastuu matkailun tuesta, jolloin budjetitkin ovat suurempia. Häkämiehen mukaan Suomessa on pärjätty alalla erittäin hyvin muihin Pohjoismaihin verrattuna esimerkiksi yöpymismäärillä mitattuna. Tulee muistaa, että valtion taloudessa lähivuodet ovat erittäin haastavia ja valitettavasti jaettavana on vain niukkuutta. Nyt siis tarvitaankin innovatiivisia ratkaisuja, jotta vähemmillä panostuksilla saadaan enemmän aikaan, Matkailun kasvun suunta on Venäjän lisäksi Intiassa ja Kiinassa. Venäläisten matkailuun osataan jo panostaa, mutta Aasiassa odottaa tulevaisuuden matkailijapotentiaali. 5 matkailun kehityssuuntaa Ohessa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen viisi teemaa matkailuelinkeinon nykytilasta ja kehitystyöstä: 1Yritystoiminta muodostaa matkailuelinkeinon kehittymisen ja kasvun peruskiven. Ilman yrityksissä tehtyä työtä ja jatkuvaa uudistumista matkailuelinkeino ei voi kehittyä. 2Kasvu tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Erityisesti Venäjän suunnalla kasvumahdollisuudet ovat huikeat. Intiassa ja Kiinassa odottaa tulevaisuuden matkailijapotentiaali. Aasian osalta ratkaisevaa lienee Helsinki-Vantaan säilyminen Euroopan ja Kiinan välisenä keskeisenä lentohubina. 3Julkishallinto luo suotuisat olosuhteet matkailualan yrityksille, jotka itse ovat aktiivisia kehittämään toimintaansa. Tukea suunnataan erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävään, innovatiiviseen yritystoimintaan. Valtion taholta matkailua kehitetään koko Suomen tasolla. MEKin markkinointirooli on rajattu vastaamaan kansainvälisestä imagomarkkinoinnista ja sitä tukevasta tuotemarkkinoinnista. 4Investointeja on tehty jo paljon, ja nyt julkisia matkailupanostuksia suunnataan enenevässä määrin kehittämistoimintaan. Yksittäiset yritykset voivat hyödyntää kehittämistukia muun muassa matkailupalvelujen sisältöjen kehittämisessä, osaamisen vahvistamisessa ja sesonkien pidentämisessä. Laajemmista kehittämishankkeista luodaan kokonaisvaltaisia, koko maankin kattavia kokonaisuuksia, joihin halukkaat yritykset voivat osallistua. Kehitystä tarvitaan, koska nyt on runsaasti pieniä, yksittäisiä matkailuhankkeita. 5Matkailualan pirstaleisuuden takia kehittämisessä tarvitaan yhteisten tavoitteiden asettamista ja verkostoitumista. TEMin työkentässä kehitystä tukevat esimerkiksi osaamiskeskusohjelma OSKEn matkailun ja elämystuotannon klusteri sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKOn matkailuverkosto. MEK tekee osaltaan tärkeää työtä koordinoimalla valtakunnallisia, teemapohjaisia matkailuhankkeita. Lisäksi MMM edistää maaseutumatkailua ja OKM kulttuurimatkailua valtakunnallisella tasolla. matkailusilmä 11

12 TEKSTI: JAAKKO LEHTONEN KUVA: DREAMSTIME PIIRROKSET: ELINA MALMI Professori Alf Rehn on noussut julkkikseksi muun muassa provokatiivisella ajattelullaan ja vauhdikkaalla esiintymistavallaan. Matkailusilmä on tarttunut hänen kirjallisesta tuotannostaan teokseen Vaaralliset ideat, jossa Rehn runttaa perinteisen luovuusajattelun liki maan rakoon. Tämä artikkeli perustuu mainittuun teokseen (mutta ei korvaa kirjaan tutustumista). Vaaralliset ideat Luovuudesta on tullut muotia, aina siihen pisteeseen, että on liki mahdotonta löytää ketään, joka ei pidä sitä tärkeänä. Jopa poliitikot ja virkamiehet höpisevät luovuudesta, samaan aikaan kun luovat yhä uusia sääntöjä, jotka rajoittavat luovuutta. Sangen kummallista on, että on perustettu luovuus- eli innovaatiovirastokin, jossa verovaroilla yritetään olla luovia ja innovatiivisia. On kuitenkin vakavasti otettava huomioon sekin mahdollisuus, että asiamme ovat hyvin, eikä mitään luovuutta tarvita. Tai vähintäänkin on selvitettävä itselleen, miksi pitäisi olla luova ja mihin me sillä pyrimme. Kun luovuutta tarkastelee, se on kuin huvipuiston hattara: kaunis ja houkutteleva, mutta loppujen lopuksi pelkkää höttöä. Luovuuden ajatellaan olevan kivaa ja mukavaa. Rehnin mielestä näin ei kuitenkaan ole, vaan oikea luovuus on vaarallista, uhkaavaa ja riitaisaa. Luova toiminta on fyysisesti rankkaa, se oikeasti rasittaa aivoja, jotka lähtökohtaisesti ovat hyvin laiskat ja mukavuudenhaluiset eivätkä ne haluaisi puuhastella oikean luovuuden parissa. Oikea luovuus syntyy siitä, kun tekee asioita eri tavalla, tekee epämukavia ja hankalia juttuja. LUOVUUSKIRJALLISUUTTA KOSKEE valtava luovuusongelma. Rehn lausuu, että luovuuskirjallisuus perustuu lähes kokonaan Graham Wallas -nimisen miehen malliin vuodelta Wallas hahmotti luovalle prosessille neljä vaihetta: Tätä yksinkertaista mallia ovat lukemattomat ihmiset sitten muunnelleet ja viilailleet luovuuden opettamiseksi ja oppimiseksi. On kuitenkin vilpillistä väittää, että kaikki ihmiset olisivat luovia. Rehn kertoo luovuusesimerkin avaruusohjelmista. NASA käytti jättisummia ja useita vuosia kehittääkseen kuulakynän, joka toimii painottomassa tilassa. Viimein se onnistui, ja ihmettä esiteltiin neuvostoliittolaisillekin. Myös he olivat havainneet, ettei tavallinen kuulakynä toimi avaruudessa, ja olivat siirtyneet lyijykynien käyttöön. Rehn kehottaa kokeilemaan vastakohtaisuuksia. Jos esimerkiksi mielestäsi on tärkeää työskennellä asiakkaan kanssa tiiviissä yhteistyössä, kokeile vastakohtaa. Leiki kuin lapsi, ole ällöttävä, riko sovinnaisuuksia. Järkiperäinen ja luova ovat aina ristiriidassa keskenään. LUOVUUS TARVITSEE sekä ystäviä että vihollisia. Jos kaikki tai lähes kaikki kannattavat jotain ideaa, se ei ole luova. Huutosakista riippuvaiset ideat eivät ole vahvoja. Ihmisellä on taipumus luulla olevansa luova, kun hän itse asiassa toistelee vanhoja asioita tai kopioi muita. Sekään ei ole aina pelkästään paha. Luovuus ei ole kisa siitä, kuka on omaperäisin, vaan prosessi, jossa haetaan uusia, toimivia ratkaisuja. Sokea luottamus omaperäisyyteen voi jopa heikentää luovuutta. Rehn esittää listan kopiointikäskyistä eli asiois ta, joita kopioijan tulee ottaa huomioon. Listasta voi poimia muun muassa lakkaa häpeämästä, tutki, mikä toimii ja ellei yhden asian kopioiminen riitä, kopioi kaksi. VIELÄ VOIDAAN nostaa esiin Rehnin toteamus, että luovat ihmiset ovat usein hankalia, mutta konflikteja tulee pitää kivoina. Tosimielessä luova henkilö aiheuttaa paljon skandaaleja. Maailman lyhin luovuuskurssi on seuraava: pidä huolta, että omaksut joka päivä jotain uutta, jotain odottamatonta, jota et tiennyt aikaisemmin, mutta rajoittamatta mitenkään sitä, 12 matkailusilmä

13 TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVA: VISIT FINLAND Kulttuurissa on särmää Cultural Beat on yksi Visit Finlandin markkinointiteemoista. Sen alle mahtuvat niin lörtsyt, metallimusiikki, eukonkannon MM-kisat kuin Minna Parikan kengätkin. Parhaita tuotteita ovat ne ilmeiset asiat, joita emme osaa edes aina kaupallistaa. Toivomme, että kaikki alueet nostaisivat rohkeasti esiin omia erikoisuuk siaan. Suomi nähdään maailmalla särmikkäänä ja hiukan outona matkakohteena. Meidän pitäisi korostaa särmikkyyttämme brändäämällä sellaisia ilmiöitä ja asioita, jotka eivät meistä itsestämme tunnu ehkä mitenkään erityisiltä, toteaa MEKin markkinointijohtaja Mervi Holmén. Tuotteistamismielessä melkein mikä tahansa Suomeen suuntautuva matka sisältää elementtejä Cultural Beat -teemasta. Toki meillä on matkailijoita, jotka tulevat Suomeen vaikka pelkästään heavybändien, oopperan tai arkkitehtuurin houkuttelemina. Mutta emme halua ajatella, että Cultural Beat -teema on vain heitä varten. Teemaa ei pidä tulkita liian kapeakatseisesti, sillä sen alle kuuluu paljon muutakin. Suomesta tiedetään maailmalla vähän. Jos jotain tiedetään, se on yleensä vahva designperinteemme. Ensi vuonna toteutamme kaksi isoa imagokampanjaa Italian ja Ranskan markkinoille. Näiden kampanjoiden taktisissa hännissä voidaan nostaa esiin myös Cultural Beat -teemaa, Holmén kertoo. Varmasti hyödynnämme myös WDCvuoden antia, mutta enemmän pr- ja medianäkökulmasta kuin varsinaisessa kuluttajamarkkinoinnissa. Ajattelemme edelleen liian insinöörilähtöisesti asioita. Pitäisi rohkeasti lähteä kaupallistamaan ilmiöitä, jotka ovat meille arkipäivää. Emme ymmärrä, että näillä jokapäiväisyyksillä voi tehdä rahaa, Holmén Cultural Beat Suomalaisen kulttuurin erityislaatuisuus tuodaan esiin vahvistamalla kulttuuristamme kumpuavia globaaleja ilmiöitä, kuten design, Joulupukki, metallimusiikki ja herkulliset luonnonrikkaudet. Kontrastit ovat suomalaisen kulttuurielämän rakennusaineita. Suomessa huippuinsinöörit ja boheemit designerit elävät sovussa rintarinnan. Me soitamme selloilla heavymusiikkia, teemme filmejä ilman dialogia ja taidemuseot yhdistävät voimansa skeittaajien kanssa. TUOTTEITA: Joulupukki Design, arkkitehtuuri Metallimusiikki, kamarimusiikki, ooppera Suomalainen ruoka, perinneherkut, sienet, marjat, riista Festivaalit, joita erityisesti kesällä on paljon Erikoiset maut, kuten salmiakki ja lörtsy Eukonkanto, kännykän heitto, suopotkupallo, ilmakitara, saappaanheitto. Kaikessa voi kilpailla. SUOMEN MATKAILUMARKKINOINTI jaettiin reilu vuosi sitten matkailutuotteiden ja -palveluiden osalta kolmeen osioon. Teemat Silence, please, Wild & Free ja Cultural Beat syntyivät tarpeesta luoda yksi yhteinen työkalu, joka kattaa kaikki tuotteet ja on ymmärrettävä sekä matkailun ammattilaisille että matkailijoille. Lomalla tehdään varmasti asioita yli teemarajojen, mutta yleensä matkailijalla on päämotiivi sille, mitä hän lomalta haluaa. Haaveiluvaiheessa motiivipohjaisista teemoista voi olla hyötyä, sanoo Holmén. Teemojen valintaa ohjasivat pääkohderyhmän, eli modernien humanistien, arvomaailma ja asenteet. Kaikki markkinointiteemat pohjautuvat kohderyhmätutkimuksiin. Tänä talvena moderneista humanisteista on valmistumassa vielä syvällisempi tutkimus, joka tuo uutta pohjaa myös markkinointiteemoihin. MIELESTÄNI TÄMÄ on markkinointiteemoistamme kaikista ilmeisin ja ehkä siksi myös kaikista haastavin. Oikeastaan mikä tahansa ruoasta ja urheilusta musiikkiin ja designiin on luettavissa teeman alle. matkailusilmä 13

14 TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVAT: WDC Maailman designpääkaupunki tuo muotoilun näkyväksi World Design Capital Helsinki vuosi on laajin Suomessa koskaan toteutettu designkokonaisuus. Vuoden toivotaan tuovan metropolialueelle runsaasti matkailijoita. Poimintoja ohjelmistosta Marraskuun alussa julkistettu ohjelmakokonaisuus sisältää noin 250 hanketta. Kyseessä on laajin Suomessa koskaan toteutettu designkokonaisuus, ja yksi suurimmista koko maailmassa. Ohjelma jatkaa täydentymistään tämän vuoden loppuun asti. Tapahtumia: SENAATINTORIN UUSI VUOSI NEW YEAR S EVE OF DESIGN Milloin: Missä: Senaatintori, Helsinki DESIGNPÄÄKAUPUNKIVIIKONLOPPU Avoimien ovien periaatteella toimiva tapahtuma esittelee designpääkaupungin ohjelmistoa. Milloin: Missä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti ROVANIEMI DESIGN WEEK 2012 Maailman pohjoisin designviikko tarjoaa arktista muotoilua. Rovaniemi sijaitsee tunnin lentomatkan tai yöjunan päässä Helsingistä. Milloin: Missä: Rovaniemi DESIGN GOES MATTOLAITURIT Kaupunkifestivaali yhdistää designin ja perinteiset suomalaiset mattolaiturit. Milloin: Missä: 13 mattolaituria Helsingissä DESIGNKORTTELIN VIIKKO Tempauksia, tarjouksia ja tapahtumia Helsingin designkorttelialueella. Milloin: Missä: Designkortteli, Helsinki LASIPALATSI DESIGN MARKETS & FASHION FILM FESTIVAL Nuorten suunnittelijoiden myynti- ja tapahtumatori. Milloin: Missä: Lasipalatsin aukio, Helsinki HELSINKI DESIGN WEEK 2012 & HABITARE Kansainvälinen designyhteisö kohtaa paikalliset tekijät ja suuren yleisön. Milloin: Missä: Helsinki OPENHOUSEHELSINKI Löydä erilainen designpääkaupunki. Opastettuja kierroksia rakennuksiin ja kaupunginosiin. Milloin: Syyskuu 2012 Missä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti Puolet julkistetusta ohjelmasta on kehittämishankkeita, joita esittelevät teemat Muuttuva kaupunki ja Uudet ratkaisut. Näihin teemoihin kuuluvissa hankkeissa designin eri muotoja käytetään poikkeuksellisen laajasti. Kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattuja tapahtumia on noin kolmannes kokonaisuudesta. Ne on koottu teemoihin Tapahtumien vuosi ja Näyttelyt. Ohjelmaan kuuluu avoimia kaupunkitapahtumia ja esimerkiksi noin sata näyttelyä. Designpääkaupunki on paremman kaupungin asialla. Haemme erityisesti pysyvää vaikutusta. Tämä on enemmän kuin tapahtumavuosi tai festivaali haluamme tehdä designin roolin näkyväksi, sanoo World Design Capital Helsinki johtaja Pekka Timonen. Ohjelmakokonaisuutemme on rakennettu pääasiassa avoimen hankehaun kautta. Toteuttajien joukko on poikkeuksellisen laaja: muotoilun ammattilaisista esikoululaisiin, virkamiehistä kansalaisjärjestöihin ja yrityksistä opiskelijoihin. Hankkeita toteutetaan kaikkien viiden mukana olevan kaupungin alueella, kertoo matkailukoordinaattori Milla Visuri. 14 matkailusilmä

15 SUOMELLA ON loistava muotoiluperinne, mutta nyt meillä on mahdollisuus näyttää, että Suomi on vahva muotoilumaa tänäkin päivänä ja tulevaisuudessa. Haluamme osoittaa, että muotoilu voi olla osa arkipäivää ja sen avulla voidaan rakentaa kaupunkia kulttuurillisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista näkökohdista. Hyvin suunniteltu ympäristö luo hyvinvointia ja kilpailukykyä, sanoo Timonen. Ensi vuoden aikana designpääkaupunki kokoaa Suomeen muotoiluvaikuttajia kaikkialta maailmasta. Luvassa on merkittäviä kohtaamisia vuoden ympäri. Muotoilua tehdään näkyväksi myös erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen avulla. Vuoden tavoitteena on saada aikaan pysyvästi parempi kaupunki designin avulla. Tahdomme kiinnittää ihmisten huomion designiin ja sen merkitykseen elämässä ja yhteiskunnassa. Rohkaisemme ideoimaan ja toteuttamaan parempaa kaupunkia kehittämällä tuotteita, palveluita, prosesseja ja toimintaympäristöjä. Tarjoamme kokemuksia ja kohtaamisia designin kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti. Luomme mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ja innovaatioille. Toivomme, että designpääkaupunkivuosi jättää jälkensä pitkälle tulevaisuuteen, Visuri sanoo. Designpääkaupungin matkailullinen markkinointi ja viestintä muodostuu Visurin mukaan liveable city -ajattelusta, jossa korostuu neljä asiaa: nähtävyydet ja kohteet, tekeminen ja kokeminen, liikkuminen ja saatavuus sekä paikan omaleimaisuus. WORLD DESIGN Capital Helsinki vuoden odotetaan houkuttelevan myös matkailijoita. Uskomme, että vapaa-ajan matkailu tulee nousemaan viisi prosenttia. Tämä luku sisältää sekä kotimaan että ulkomaan vierailut. Tavoitteena on, että matkailijat viipyisivät muotoilupääkaupungissa kahdesta kolmeen vuorokautta, Visuri arvioi. Haluamme profiloida pääkaupunkiseutua pitemmällä tähtäimellä entistä vahvemmin designkohteena muotoilukaupunkina ja -alueena. Tavoitteena on viestiä vahvasti sitä, että design on osa elämää myös matkailijan arjessa, Visuri jatkaa. > Näyttelyitä: DESIGNGALLERIA 12 Nykymuotoilua laajasti esittelevä näyttelykokonaisuus. Milloin: Vuosi 2012 Missä: Designmuseo, Helsinki MUUTOS: KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA Voiko oma koti olla elämäsi tärkein ympäristöteko? Milloin: Missä: Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki KOTI Näyttely tarkastelee ihannemielikuvaa kodista eri aikakausina. Milloin: Missä: Designmuseo, Helsinki matkailusilmä 15

16 > Matkailija voi kokea muotoilun jokaisessa designpääkaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa. Pyrimme lisäämään kysyntää matkailutuotteille ja -palveluille sekä kannustamaan paikallista matkailuelinkeinoa uusien matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittämisessä. Haluamme aktivoida myös kaupunkilaisia muotoilun löytöretkille sekä omaan kotikaupunkiin että naapurikaupunkeihin, Visuri toteaa. Hän kertoo, että Turun Kulttuuripääkaupunki vuosi on opettanut, kuinka tärkeää on matkailun näkökulmasta sidosryhmätyö ja kansainvälinen prtyö. Myöskään päiväkävijöitä ei sovi unohtaa. Designpääkaupungin markkinointia ulkomaille hoidetaan kansainvälisten pr-toimistojen kautta. Ulkomailla järjestetään myös erityisiä satelliittitapahtumia. Designpääkaupunkien matkailu- ja kongressitoimistot ja Visit Finland ovat ottaneet designin entistä vahvemmin myös osaksi omaa matkailuviestintäänsä vuoden 2012 aikana sekä Suomessa että ulko mailla. Suomalaista muotoilua on mukava markkinoi- ESPOO NÄYTTELYKESKUS WEEGEE Yksi Suomen merkittävimmistä näyttelykeskuksista, jonka tiloissa toimii muun muassa Espoon modernin taiteen museo EMMA. Milloin: Vuosi 2012 Missä: Näyttelykeskus WeeGee, Espoo Paikkoja: PAVILJONKI Designpääkaupungin kohtauspaikka on myös suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte. Milloin: Touko syyskuu 2012 Missä: Designmuseon vieressä, Helsinki KALASATAMAN SKEITTIPUISTO Skeittareita, urbaania kulttuuria, meren rantaa ja komeita maisemia. Milloin: Vuosi 2012 Missä: Kalasatama, Helsinki KULTTUURISAUNA Kun design kohtaa saunan syntyy ekoystävällinen Kulttuurisauna. Milloin: Kesä 2012 Missä: Hakaniemenranta, Helsinki VANTAA 20X0 MATKA TULEVAISUUTEEN Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Milloin: Vuosi 2012 Missä: Tiedekeskus Heureka, Vantaa KAUNIAINEN STUDIO KUKKAPURO Tunnetun suomalaismuotoilijan Yrjö Kukkapuron ateljee aukeaa yleisölle ensimmäistä kertaa. Milloin: Elo-lokakuu 2012 Missä: Ateljee Kukkapuro, Kauniainen LAHTI EKOLANDIA Suomalaista muotoilua ja kuvataidetta ekologisesta näkökulmasta. Milloin: Missä: Lahden kaupunginmuseo / Lahden taidemuseo Euroopan patologian kongressi onnistui erinomaisesti Kaikkiaan lääketieteen ammattilaista 76 maasta sekä noin 500 näytteilleasettajaa ja seuralaista kerääntyi Helsingin Messukeskukseen Järjestyksessään 23. Euroopan patologian kongressi sujui osallistujiensa ja järjestäjiensä mukaan erittäin mallikkaasti. Eniten delegaatteja saapui Kreikasta, Suomesta, Espanjasta, USA:sta ja Saksasta. Kongressin näyttelyyn osallistui 55 näytteilleasettajaa. Helsinki on turvallinen ja toimiva kaupunki. Erityisesti tarjoilut ja ammattimainen palve- lu Helsingin Messukeskuksessa olivat erinomaisia, kehui kongressin järjestäneen CPO HANSER SERVICES GmbH:n toimitusjohtaja Inge Hanser. UNION OF INTERNATIONAL Associations (UIA) -järjestön kongressitilastoja listaavan tutkimuksen mukaan Suomessa järjestettiin vuonna 2010 maailman 19:nneksi eniten kansainvälisiä kongresseja. Suomi on kuulunut vakaasti maailman kongressimaiden 20 kärjessä -listalle jo parin vuosikymmenen ajan. Lisätietoja Suomesta kongressi- ja yritystapahtumakohteena 16 matkailusilmä

17 TEKSTI: TUIJA KAUPPINEN KUVA: LOCATION / DESTINATION FINLAND Suomesta houkutteleva kuvauspaikka Suomessa kuvattavista elokuva-, tv- ja mainostuotannoista on mahdollista saada huomattavaa liiketaloudellista ja imagollista hyötyä. Keväällä 2011 käynnistyneen Location / Destination Finland -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Suomeen kansallinen elokuvakomissio, jonka päätehtävä on markkinoida Suomea vetovoimaisena ja houkuttelevana kuvauspaikkana. Hankkeen tavoitteena on myös valmentaa matkailutoimialaa palvelemaan tuotantoja ja hyödyntämään niiden imagollinen arvo. Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla seuraavaksi maailmanlaajuisesti kiinnostavaksi kuvauspaikaksi, jos saisimme kansainvälisesti kilpailukykyisen tuotantokannustinrahaston ja jos Location / Destination Finland -hankkeelle annetaan kaikki se tuki, jonka se ansaitsee, sanoo toiminnanjohtaja Petra Theman, FAVEX ry. HANKKEESSA VAKIINNUTETAAN kansallisen elokuvakomission organisaatio- ja toimintamalli ja rahoituskanavat sekä suhde muihin av-kentän toimijoihin. Location / Destination Finland markkinoi Suomea kansainvälisille tuotannoille ja antaa niille neuvontaa Suomen tarjoamista mahdollisuuksista, kuten kuvauspaikoista ja palveluista sekä työryhmän ja kaluston saatavuudesta. Lisäksi hankkeessa edistetään av-alalle suunnatun taloudellisen kannustimen syntymistä ja rakennetaan työkaluja, joiden avulla matkailualan organisaatiot voivat arvioida ja kehittää yhteistyötä Suomessa kuvaavien tuotantojen kanssa näkyvyytensä maksimoimiseksi. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä vuoden 2013 lopussa Suomessa on pysyvä kansallinen elokuvakomissio. LOCATION / DESTINATION FINLAND -hanketta koordinoi Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO, joka myös hallinnoi Lapin elokuvakomissiota. Elokuvamatkailuosuuden toteuttajana toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus (Länsi-Suomen elokuvakomissio). Taustajoukoissa ovat mukana kaikki Suomessa toimivat alueelliset elokuvakomissiot, Suomen elokuvasäätiö, audiovisuaalisen alan tuottajien järjestö Satu ry, Suomen elokuvatuottajien liitto, Matkailun edistämiskeskus ja Finnish Film & Audiovisual Export Favex ry. Hankkeen mahdollistaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ke- SoMen vaikutuksia ei mitata Kirjoittaja on täysin hurahtanut sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinoinnissa ja tiedon välityksessä. Hän vastaa kahden matkailuyrityksen SoMe-toiminnoista ja tutkii matkailuyritysten SoMe-käyttäytymistä osana kauppatieteellistä jatkotutkintoaan. Tämän lisäksi hän vetää omaa BrainIT-konsultointiyritystään ja luotsaa tulevia restonomeja ja tradenomeja yritystoiminnan ja markkinoinnin saloihin HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Suomalaiset liikkuvat verkossa. Jopa 56 % suomalaisista käyttää nettiä monta kertaa päivässä, 42 % on rekisteröitynyt johonkin sosiaalisen mediaan, 28 % seuraa sosiaalista mediaa päivittäin ja jopa matkailuaiheista Google-hakua tehdään Suomessa joka ainoa puolituntinen. Tämän potentiaalin ovat kyllä yrityksetkin huomanneet ja kolme neljäsosaa käyttää sosiaalista mediaa. Silti tuloksiin ollaan tyytymättömiä eikä sosiaalisen median hyötyjä nähdä merkittävinä. Perustavanlaatuinen ongelma lienee se, että yritykset eivät sisäistä sosiaalisen median luonnetta kahdensuuntaisen viestinnän välineenä. Useimmiten SoMea pidetään perinteisen viestinnän uutena välineenä, jossa yritykset vain tiedottavat asiakkaille ylhäältäpäin. Tästä karuna esimerkkinä on se, että suurin osa yrityksistä mainitsee pääasialliseksi SoMe-kanavakseen kotisivut. Yrityksiä tuntuvat myös kovasti pelottavan asiakkaiden mielipiteet ja näkemykset, koska ne ovat hyvin kitsaita antamaan asiakkailleen tai muille organisaation ulkopuoliselle valtuuksia sosiaaliseen mediaansa. Sen sijaan, että tieto olisi käyttäjiensä tuottamaa, pelätään yrityksissä kritiikkiä, kommentteja ja kontrollin puutetta. Toinen iso ongelma on mittareiden ja seurannan puute. Vain noin puolet yrityksistä mittaa sosiaalisen median menestystään millään tavalla ja vain 35 % yrityksistä tietää, mitä heidän asiakkaansa ja SoMen seuraajansa ajattelevat heistä. Verrattaessa yritysten näkemyksiä asiakkaiden mielipiteisiin voisi aiempien kohtien lisäksi suositella yrityksille useampien kanavien käyttöä. Asiakkaat kokevat Facebookin ykkösmediaksi ja Yhdysvalloissa esimerkiksi suuri osa yrityksistä on siirtynyt Facebookin käyttöön perinteisten kotisivujen sijasta. Myös tieto siitä, mihin tarkoituksiin asiakkaat käyttävät sosiaalista mediaa, on oleellista. Pelkän tiedonkeruun ja ostamisen lisäksi asiakkaat haluavat kuulla johdon ja henkilökunnan ajatuksia, lukea blogeja ja vaikuttaa yrityksen toimintaan. Henkilökohtaisuus, aitous ja välittäminen nousevat keskeisiksi teemoiksi, aivan kuten perinteisessä kasvotusten tapahtuvassa asiakaspalvelussakin. kolulmni JOHANNA HEINONEN matkailusilmä 17

18 TEKSTI: TUIJA KAUPPINEN KUVA: MARCO BORGGREVE Kulttuurimatkailu kiitoradalla Kulttuuri. Matkailu. Kulttuurimatkailu. Millaista yhteistyötä vaaditaan, jotta kulttuurimatkailu nousee lentoon? Älkää unohtako taksinkuljettajia. He ovat parhaita sanansaattajianne, muistuttaa Walesin matkailun alueellinen strategiajohtaja ja Euroopan kulttuurimatkailuverkoston (ECTN) hallituksen jäsen Peter Cole. Walesissa on taksinkuljettajien lisäksi koulutettu joukko paikallisia näkemään kohde vierailijan silmin ja välittämään näin Walesin tarinaa ja brändiä. MATKAILUALAN TERMINOLOGIASSA vilisevät indikset ja paxit, kun taas kulttuuriala puhuu kamarimusiikista tai elämyksellisistä taidepajoista. Kulttuurin tuottajat eivät ole matkailuammattilaisia tai päinvastoin. Jotta kulttuurimatkailu lähtisi kiitoradalta lentoon, tarvitaan yhteistä kieltä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Lotta Mujo. Yhteisen kielen lisäksi on syytä astua yhteisiin saappaisiin palvelukokonaisuuksien rakentamisessa, sillä kulttuurikohteet ovat osa matkakokonaisuutta. Kahden kulttuurikohteen ei kuitenkaan kannata kilpailla keskenään, vaan tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi yhteismarkkinoinnilla saadaan kustannustehokkaampaa ja useampaa kohdetta hyödyttävää näkyvyyttä, joka rakentaa mielikuvaa koko kulttuurimatkailun kentästä. Pitkällä tähtäimellä hyöty sataa yhteiseen laariin. Suunnitelmissa on rakentaa kulttuurimatkailun sähköinen reittikartta, joka yhdistää samaan teemaan liittyviä kulttuurikohteita eri puolilla Suomea, Mujo kertoo. Varsinais-Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) hanke on koonnut yhteen kulttuurin ja matkailun toimijoita kokeilemaan uusia toimintamalleja ja uudenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi Turussa Sokos-hotellit ja Turun linna ovat tehneet yhteispaketointia syysloma- ja hiihtolomaviikoille. Tällaista yhteistyötä ei aikaisemmin ole ollut. VAIKKA KULTTUURIKOHTEET ja -tapahtumat tuovat kohteeseen monesti hyvinkin merkittävän määrän matkailijoita, jää kulttuuritoimijoiden saama hyöty varsin pieneksi. Colen mukaan matkailijan kukkarosta keskimäärin vain viisi prosenttia menee kulttuurille, loput jakautuvat Paikan tuntu on keskeinen osa matkailua. Ilman sitä on vaikea erottua globaalissa kilpailussa. Kulttuuri vahvistaa paikan kokemusta ja matkakohteen elämyksellisyyttä, Cole painottaa. Kuunnelkaa asiakkaitanne, muistuttaa puolestaan markkinointistrategi Itta Johnson Ystadista, joka on ponnistanut maailmankartalle kirjailija Henning Mankellin luoman rikoskomisario Wallanderin avulla. Wallanderin jalanjäljille pääsee kävelykierroksilla, kännykkäoppaan avulla tai kaikille avoimissa yöleffoissa. Koska lapsia eivät kiinnosta aikuisten murhamysteerit, luotiin heille oma tuotteensa Kuka varasti korvapuustit, joka on ollut menestys lapsiperheiden keskuudessa. Kuinka kulttuurin ja matkailun toimijat Suomessa voisivat yhteistyössä vahvistaa paikan tuntua ja elämyksellisyyttä? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta Kulttuurin ketju -hankkeen Kulttuurimatkailu kiitoradalle -päätösseminaarissa. majoitus- ja ravintolapalvelujen, shoppailun ja itse matkanteon kesken. Silti kulttuurimatkailuun panostaminen kannattaa. Ystadissa yksi elokuvatuotantoon sijoitettu kruunu on tuonut itsensä kolmin-, jopa nelinkertaisena takaisin paikallisten yritysten työllistämisen kautta. Eikä tähän vielä sisälly matkailun tuoma raha. Internet on osaavasti hyödynnettynä erinomainen kanava, jonka avulla pärjätään globaalissa kilpailussa. Google Maps vie pienenkin kohteen kertaheitolla maailmankartalle. Olemme hankkeen aikana järjestäneet sähköisen markkinoinnin koulutusta. Jatkossa sähköinen liiketoiminta sisällytetään osaksi Culture DQN -laadunkehittämisohjelmaa. Helppoa, nopeaa ja kansantajuista apua kulttuurimatkailun markkinointiin ja tuotteistamiseen on tarjolla myös Kulmat.fi -palvelussa, 18 matkailusilmä

19 Luo itse nykytaidetta Oletko koskaan miettinyt nykytaidetta katsellessasi, että sinäkin osaisit tehdä tuollaisen taideteoksen? Kulttuuritalo Korundissa sijaitsevan Rovaniemen taidemuseon työpajassa jokaisella on mahdollisuus ryhtyä nykytaiteilijaksi ammattilaisen opastuksella. Teemoitetuissa tekniikkatyöpajoissa tehdään omin käsin matkamuistoja tai esitetään sarjakuvia näytelmän keinoin. Työpajat ovat syntyneet osana Kulttuurin ketju -hanketta, jossa myös Rovaniemi on ollut mukana. Hankkeen aikana kehittyi myös idea Lapin Kamariorkesterin tilauskonserteista, joissa tarjolla on niin klassista kuin kevyempää musiikkia barokista elokuvasävelmiin. Eikä konserttia varten tarvitse välttämättä tulla Korundiin, vaan konsertti viuluduosta 18 hengen orkesteriin järjestyy myös muualla. Kulttuurin ketju -hanke on tuonut uudella tavalla yhteen niin kulttuurikohteiden edustajat, kulttuurin tuottajat, matkailualan toimijat kuin välittäjäorganisaatiot, kertoo Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kortelainen. Rovaniemellä on oivallettu, että myynti- ja jakelukanavat voivat löytyä hyvinkin läheltä, kuten paikallisista ohjelmapalveluyrityksistä. Lapin Safarit on yhtenä hankkeen yhteistyökumppanina luonut kannustematkailijoille suunnatun tuotteen, jossa asiakkaasta kuvattu video julkistetaan juhlallisessa tilaisuudessa elävän musiikin soidessa taustalla. Kulttuurimatkailu ei ole oma lokeronsa, vaan kulttuuriset sisällöt pitää nivoa osaksi ohjelmapalveluita. Kulttuuri pitää ymmärtää kulttuurisena sisältönä, eikä stereotypioida asiakasta. Perheet, polttariporukat, Joulupukkifanit ja liikematkailijat ovat kaikki potentiaalisia kulttuurimatkailijoita. Jokaiselle vain täytyy löytyä oma tulokulmansa, Kortelainen sanoo ja peräänkuuluttaa lisää kepeyttä ja rohkeutta tuotekehitykseen. Lapin Kamariorkesteri on mukana Kulttuurin ketju -hankkeessa. Kulmat.fi Matkailun, kulttuurin ja luovien alojen toimijoille suunnattu kokoontumispaikka verkossa. Tietokulma: muun muassa kulttuurimatkailuun ja tuotteistamiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja parhaita käytäntöjä. Tietokulma: helposti ja nopeasti omaksuttavia verkko-oppimiskokonaisuuksia muun muassa markkinointiin liittyen. Tulossa oppimispaketit hinnoittelusta, saavutettavuudesta ja jakelukanavista. Tukikulma: tietoa asiantuntijapalveluista ja rahoitusmahdollisuuksista. Laatukulma: tietoa ja helppoja työkaluja oman laadun kehittämiseen. Hankekulma: kaikille avoin hankepankki. Maksuton palvelu, jonka käyttäjäksi voit rekisteröityä osoitteessa Palvelua ylläpitää Varsinais-Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus (OSKE) yhteistyössä OKM:n ja MEKin Culture Finland -katto-ohjelman kanssa. Kulttuurin ketju Toteutus: osana Varsinais- Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) toimintaa. Yhteistyökumppanit: Helsingin, Rovaniemen ja Turun kaupungit sekä Mäntän Gösta Serlachiuk sen taidesäätiö. Hallinto: Turku Touring Rahoitus: opetus- ja kulttuuri mi nis teriön valtakunnallinen luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma (ESR), rahoittajaviranomaisena Hämeen ELY-keskus. matkailusilmä 19

20 TEKSTI: MAIJA RAUHA KUVAT: VISIT FINLAND KUVAPANKKI JA AURORA CHALET Katsokaa, rev Sieluja, sotaa ja kipinöitä Suomalaisen uskomuksen mukaan revontulet syntyvät kipinöistä, jotka sinkoilevat taivaalle, kun tuliketun häntä hipoo lumipeitettä tai sen kyljet osuvat puihin. Tulirepo on myyttinen eläin, jonka ansaan saaminen merkitsee vaurautta ja menestystä. Monissa Keski-Euroopan maissa revontulten on ajateltu merkitsevän sotaa, verenvuodatusta ja nälänhätää. Erityisesti punainen väri on yhdistetty vereen. Etelään mentäessä revontulien pääväri on juuri punainen. Pohjoisessa näkyvä kalpean vihreä hohto on liitetty vainajiin. Grönlannin eskimot ajattelivat, että kuolleiden lasten sielut kisailevat keskenään taivaalla. Pohjois-Venäjällä revontulet telmivät, ja Skotlannissa niistä on puhuttu iloisina tanssijoina. Kalevalassa revontulista puhutaan Pohjolan portteina. Niinkin on tulkittu, että taivaalla loimusivat loitsutulet, koska loitsujen lukeminen oli repoittelua. Väitteet japanilaisista uskomuksista, joiden mukaan revontulten alla alkunsa saaneista lapsista tulisi poikia tai vähintään onnellisia, lienevät muualla keksittyä. 20 matkailusilmä

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta Matkailutuotteet tehdään yhdessä tuloksia MIT-hankkeesta MIT "Terve, minä olen Pirkko ja mulla on luksusmökkitoimintaa. Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää mutta siihen ei taho löytyä aikaa, ja kun ois

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Suomi on menestynyt ja menestyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja mittauksissa erinomaisesti Newsweek Contry Brand Index

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan No ordinary Destination / Lapland -- The North of Finland Case 1 Lapland The North of Finland IAB Grand One 2013 seminaari 4.4.2013 Hanna-Mari Pyry Talvensaari,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Tie Rovaniemen uuteen imagoon

Tie Rovaniemen uuteen imagoon Tie Rovaniemen uuteen imagoon Joulupukki elävä tarina Brändilupaus ja ydinarvot Elävä tarina on se, joka erottaa meidät muista kaupungeista ja tekee meistä siten kiinnostavan muille. Se on yhteenveto siitä,

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot