WDC-VUODEN ODOTUKSET JYRI HÄKÄMIES JA MATKAILUPOLITIIKKA. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti Revontulet HOUKUTTELEVAT SUOMEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WDC-VUODEN ODOTUKSET JYRI HÄKÄMIES JA MATKAILUPOLITIIKKA. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti 4 2011. Revontulet HOUKUTTELEVAT SUOMEEN"

Transkriptio

1 JYRI HÄKÄMIES JA MATKAILUPOLITIIKKA WDC-VUODEN ODOTUKSET matkailu MEKin asiakaslehti silmä Revontulet HOUKUTTELEVAT SUOMEEN

2 matkailu silmä Sisältö Lapland Hotels -ketjun hotelleissa kävijöistä yli puolet on ulkomaalaisia. Pertti Yliniemi uskoo, että ulkomaalaisten matkailijoiden määrät Lapissa tulevat edelleen kasvamaan. CULTURAL BEAT on yksi MEKin matkailumarkkinoinnin teemoista. Suomalaisessa kulttuurissa on särmää, Joulupukki on yksi tärkeimmistä kulttuurilähettiläistä Pääkirjoitus: Kisataanpa talven ja joulun symboleista 4 Silmäiltyä 6 Maailma on täynnä asiakkaita 10 Kilpailukykyä vahvistetaan 12 Vaaralliset ideat 13 Kulttuurissa on särmää 14 Maailman designpääkaupunki tuo muotoilun näkyväksi 16 Euroopan patologian kongressi onnistui erinomaisesti 17 Suomesta houkutteleva kuvauspaikka 17 Kolumni: Johanna Heinonen 18 Kulttuurimatkailu kiitoradalla 20 Katsokaa, revontulia! 23 Observer's eye: André Chaker 24 Excellence of Finland -kehitysohjelma 25 In Memoriam Boris Taimitarha 26 MEKin kuulumisia Päätoimittaja: Jaakko Lehtonen Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus, PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä p Kannen kuva: Visit Finland Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Dreamstime Osoitemuutokset:

3 Kisataanpa talven ja joulun symboleista pääkirjoitus JAAKKO LEHTONEN KUVA: JUHA RAHKONEN Vuosi alkaa kallistua loppua kohden. Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu on määrällisesti kasvanut kuluneena vuonna reippaasti, mutta taantuma-ajan johdosta hintoja on jouduttu monin paikoin pudottamaan, eikä takaisinpäin nostaminen käy kivuttomasti. Visit Finland tekee jonkin verran yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa kaukomarkkinoilla, samalla kun kilpailemme keskenämme railakkaasti lähempänä Suomea olevilla markkinoilla. Kaukomarkkinoilla hyödymme skandinaavisuudestamme. Älä sano, että vain pieni osa Suomesta kuuluu Skandinaviaan! Historiallisesti, kulttuurisesti ja erityisesti matkailumarkkinoinnillisesti kuulumme Skandinaviaan ilman muuta. Moni pitää Tanskaa itsestään selvästi osana Skandinaviaa, vaikkei Tanskan kamarasta ole Skandinavian niemimaalla neliösenttiäkään. Parisen vuotta sitten Norjan Suomen suurlähettiläs totesi, että Norja on hävinnyt joulupukkisodan Suomelle, mutta he kaappaavat revontulet. Mutta sitten kävikin niin, että meidän revontulivideomme räjähti tänä syksynä maailmanlaajuiseen suosioon (ks. www. youtube.com/visitfinland), ja norjalaisia kiukuttaa, kun revontuletkin menivät nyt Suomelle. Mahtoivatko ne koskaan Norjan ollakaan? Sauna on tuote, jota aletaan nostaa reippaammin esille kansainvälisissä yhteyksissä. Löyly ja pulahdus uimaan tai pyörähdys hangessa ovat maamme 4C-matkailuluonteeseen hyvin sopiva contrasting, ja sauna sopii erinomaisesti myös markkinointiteemaamme Silence, please. Sauna from Finland ry ja MEK ovat yhdessä teettäneet laajahkon kansainvälisen tutkimuksen saunasta. Sen ilahduttava havainto on, että sauna mielletään nimenomaan suomalaiseksi asiaksi. Kauas taakse jäi turkkilainen sauna, ruotsalaisesta nyt puhumattakaan. Joulupukkirintamalla kansainvälinen kilpailu ei loppunut Norja-Suomi-otteluun, kumma kyllä. Pitäisiköhän Joulupukistakin tehdä video, jossa vaikkapa amerikkalainen joulupukki lentää poroineen Lappiin ja laskeutuu tunturin kupeeseen hankeen, astuu ulos reestä ja kahlaa lumen läpi mökkiin, jonka ikkunoista loistaa valo. Kaksi lasta katsoo ulkona tätä tapahtumaa. Toinen kysyy toiselta: mitä se tekee? Toinen vastaa: se menee katsomaan ainoaa oikeaa Joulupukkia, suomalaista Joulupukkia. Joulu on rauhan ja hengellisyydenkin juhla, ja siksikin näin joulun alla on ilo todeta, että MEKin töyssyiset vaiheet ovat ohi, toiminta sekä Suomessa että ulkomailla on vakiintumassa uusiin malleihin ja katseet voidaan suunnata rohkeasti eteenpäin. Uusi vuosi on aina arvaamaton, mutta tsemppifiilis on kova. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaita, muita sidosryhmiä ja omaa henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! matkailusilmä 3

4 silmäiltyä 1 xkirja Sauna puhtaasti suomalainen Sauna puhtaasti suomalainen on visuaalinen, raikkaalla otteella tehty suomalaisen saunasielunelämän kuvaus. Keijo Taskisen kovakantisessa kuvateoksessa tutustutaan monipuolisesti suomalaiseen saunakulttuuriin ja perehdytään löylynlyömän kansan erikoisuuksiin saunajoogasta turvesaunahoitoihin, gondolisaunasta puhelinkoppisaunaan. Annetaanpa opuksessa saunomis- ja ruokaohjeitakin. Pääosassa on kuitenkin suomalaisten ikiaikainen suhde saunaan; hyvinvointikeskukseen, joka kuuluu suomalaiseen sydämeen. Kirja on saatavana suomeksi, englanniksi, saksaksi sekä venäjäksi. Kirjan kustantaa Kirjakaari. Ryanair aloittaa lennot Turkuun Ryanairin reitit Turusta Barcelonaan, Brysseliin, Lontooseen ja Malagaan avautuvat huhtikuussa Näiden neljän reitin myötä Ryanair ennakoi kuljettavansa yli matkustajaa vuodessa ja luovansa lähemmäs sata uutta työpaikkaa Turun alueella. Selaa kirjaa osoitteessa LENTOYHTIÖ TRANSAVIA avaa reitin Pariisin ja Kittilän välillä 19. joulukuuta. Maakuntien nimikkojärvet on valittu Jokaisella Suomen 19 maakunnalla on nyt oma nimikkojärvi. Maakuntajärvien loppukilpailussa annettiin kaikkiaan noin ääntä tekstiviesteillä ja postikorteilla. Monessa maakunnassa voittoon ei riittänyt se, että on maakunnan suurin järvi. Esimerkiksi Etelä-Savossa Saimaa peittää alleen suuren alueen maakunnasta, ja maakunta jopa markkinoi itseään Saimaan maakuntana, mutta äänestyksessä pidemmän korren vei kirkas ja karu Puula. Maakuntajärvikilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä YLEn Suomi express -ohjelman kanssa. Maa- ja vesitekniikan tuki ry rahoitti kilpailua. Suomen maakuntajärvet MAAKUNTA MAAKUNTAJÄRVI Ahvenanmaa Östra och Västra Kyrksundet Etelä-Karjala Saimaa Etelä-Pohjanmaa Lappajärvi Etelä-Savo Puula Kainuu Oulujärvi Kanta-Häme Vanajavesi Keski-Pohjanmaa Lestijärvi Keski-Suomi Keitele Kymenlaakso Vuohijärvi Lappi Inarijärvi Pirkanmaa Längelmävesi Pohjanmaa Larsmosjön - Luodonjärvi Pohjois-Karjala Pielinen Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjärven Pyhäjärvi Pohjois-Savo Juojärvi Päijät-Häme Päijänne Satakunta Säkylän Pyhäjärvi Uusimaa Tuusulanjärvi Varsinais-Suomi Säkylän Pyhäjärvi 4 matkailusilmä

5 KOONNUT: VEERA SYDÄNMAANLAKKA Ehdota suosikkiasi Vuoden Retkikohteeksi Ehdotuksia Suomen parhaaksi retkikohteeksi voi jättää kuka tahansa retkeilystä ja ulkoilusta kiinnostunut osoitteessa asti. Retkeilyalan ammattilaisista koostuva raati valitsee ehdokkaiden joukosta 10 finalistia. Voittaja valitaan yleisöäänestyksessä netissä, ja voittajakohde palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä euron stipendillä. Viime vuoden teema oli vesiretkeily ja tittelin voitti Hossan retkeilyalue. Kesän 2011 (toukosyyskuu) yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissä lisääntyivät 4,5 % viime vuoteen verrattuna. Suomi säilytti kahdeksannen sijansa tuoreessa maabrändivertailussa Suomen vahvuuksia ovat muun muassa yhteiskunnan vakaus ja avoimuus, ympäristötietoisuus, korkea elämänlaatu, koulutus sekä osaavan työvoiman saatavuus. Raportissa todetaan Suomen olevan toimivan ja kunnioittavan yhteiskunnan ruumiillistuma, jossa kansalaisoikeudet ja elämänlaatu ovat huippuluokkaa. Ensimmäisen paikan vertailussa vei viimevuotiseen tapaan Kanada. Toisella sijalla on Sveitsi ja kolmantena Uusi-Seelanti. Kaikki Pohjoismaat ovat edelleen 20 parhaan joukossa. Ruotsi on tänä vuonna noussut Suomen ohi seitsemännelle sijalle, Suomi taas säilytti sijoituksensa kahdeksantena. Tutkimuksen toteutti FutureBrand. Some-purtavaa Online-varauksen tehneistä matkailijoista 80 % sanoo, että arvostelut ja kommentit sosiaalisessa mediassa vaikuttavat erittäin vahvasti päätöksentekoon. (Lähde: Trust you) YouTube on tällä hetkellä toiseksi suurin hakukone Googlen jälkeen. Joka minuutti YouTubeen ladataan 48 tuntia materiaalia. Päivittäin katsotaan yli kolme miljardia videota. (Lähde: YouTube) Visit Finlandin Facebook-sivulla I wish I was in Finland on jo yli fania. Youtubessa osoitteessa on tarjolla myös runsaasti linkitettäväksi tarkoitettua videomateriaalia. Luontoportti tekee lajien tunnistuksesta helppoa Luonnossa esiintyvien lajien tunnistaminen ja kartoittaminen onnistuu nyt maailmanlaajuisesti patentoidulla menetelmällä. Suomalaisessa Luonto Porttiverkkopalvelussa on vierailtu jo lähes 200 maasta ja sivulatauksia on tehty yli 15 miljoonaa. Palvelun ensimmäinen osa lanseerattiin suurelle yleisölle kesällä 2008 ja se kehittyy vauhdikkaasti koko ajan. Tällä hetkellä sivustolla voi tunnistaa kasveja, puita, pensaita, lintuja, kaloja ja päiväperhosia sekä tutkia erilaisia maisemia. Tavoitteena on laajentaa palvelua jatkuvasti uusille alueille ja uusiin lajiryhmiin. Työn alla ovat nisäkkäät, heinät, sarakasvit, kivet, mineraalit, sienet, kimalaiset ja kiitäjät. Tutkimusmenetelmällä on kansainvälinen patentti ja kuva-arkisto käsittää yli kuvaa. Kaikkiin mahdollisiin päätelaitteisiin skaalautuva käyttöliittymä tekee lajien tunnistamisesta hauskaa ja helppoa. Kieliversioita on tarjolla kahdeksan. matkailusilmä 5

6 TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVAT: MATKALEHTI/JORMA AULA, VISIT FINLAND JA LAPLAND HOTELS Lapland Hotelsin omistaja ja konsernijohtaja Pertti Yliniemi uskoo Lapin matkailun mahdollisuuksiin. Hän veikkaa, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua matkailijamäärät ovat kaksin-kolminkertaistuneet. MAAILMA on täynnä asiakkaita 6 matkailusilmä

7 Pertti Yliniemi uskoo Lapin matkailun kasvuun. Suurin pullonkaula on ollut logistiikka, mutta nyt lentoyhteydetkin ovat parantuneet. Lapin rinteet houkuttelevat ulkomaalaisia, sillä ne sopivat monentyylisille laskettelijoille. Kaikki alkoi pienestä perheyrityksestä nelisenkymmentä vuotta sitten. Olos oli vielä rakentamaton tunturi, kun Pertti Yliniemen isä Arvo perusti Olostunturi Oy:n vuonna Muistan hotellin valutyöt vielä hyvin, teimme pihalle vesimyllyjä. Kouluaikoina Yliniemi oli kaikki loma-ajat hotellilla töissä: joko kahvilassa myymässä tai pujottelurinteessä tai leirintäalueella vahtina. Lukion jälkeen hän halusi kuitenkin suunnata ihan toiseen työhön ja lähti opiskelemaan lääkäriksi. Vuonna 1985 Yliniemi tuli Olokselle vuodeksi töihin, mutta visiitti on kestänyt jo kohta kolmekymmentä vuotta. Matkailusta tuli uusi ura, jolla hän on viihtynyt omien sanojensa mukaan hyvin. Ulkopuolisista ketjun kasvu saattaa näyttää hurjalta, mutta nokkamies on itse sitä mieltä, että Lapland Hotels on kasvanut maltillisesti ja pikkuhiljaa. LAPLAND HOTELS -KETJU syntyi, kun kaksi perinteistä matkailualan perheyritystä yhdisti voimansa syyskuussa Marjut ja Leo Pitkänen sekä Pertti Yliniemi rakensivat yrityskokonaisuuden, jossa yhdistyivät Pitkästen omistamat Levin, Rovaniemen ja Ylläksen hotellit sekä Ylläksen rinteet ja Yliniemen omistamat Oloksen, Pallaksen, Kilpisjärven ja Hetan kohteet. Kesäkuussa 2005 Yliniemen perheyhtiöstä tuli Lapland Hotels -ketjun enemmistöomistaja, kun Pitkäset myivät osuutensa emoyhtiö Sirkan Tähti Oy:stä. Samana vuonna ketju laajentui Saariselälle ja hankki Hotelli Riekonlinnan omistukseensa sekä osti Reino Lehtoniemeltä ja Seppo Siréniltä 30 prosenttia ohjelmapalveluyritys Lapin Safarit Oy:n osakekannasta. Vuoden 2005 yritysjärjestely oli Lapin matkailuhistorian merkittävin. Se paransi Lapland Hotelsin kilpailuasemaa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla ja toi synergiaetuja etenkin tuotekehitykseen ja markkinointiin. Seuraava merkittävä askel toteutettiin helmikuussa 2008, kun Lapin Safarit Oy ja Arctic Safaris Oy yhdistyivät muodostaen Pohjoismaiden suurimman ja kokeneimman ohjelmapalveluyrityksen. Lapin Safarit on Pohjoismaiden suurin safaritalo. Se on liikevaihdoltaan suurempi kuin yksikään suomalainen laskettelukeskus. Kasvu ja kehitys on aina ollut minulla tavoitteena, sillä suuri pärjää paremmin. Suurella on paremmat resurssit kehittää asioita ja investoida kulloinkin tärkeään asiaan. Olen aina miettinyt, mitä kohteita juuri nyt kannattaa kehittää. LAPLAND HOTELSILLA on yksitoista hotellia Levillä, Ylläksellä, Rovaniemellä, Oloksella, Pallaksella, Hetassa, Kilpisjärvellä, Saariselällä ja Luostolla sekä lisäksi kolme laskettelukeskusta. Huoneita, huoneistoja ja mökkejä on tällä hetkellä yhteensä lähes ja yhteenlaskettu majoituskapasiteetti on reilut vuodepaikkaa. Konsernilla on noin 17 prosenttia koko Lapin rekisteröidystä majoituskapasiteetista. MEITÄ ON PALJON, jotka uskomme Lapin matkailuun koko sydämestämme. Talvi on pohjoisessa pitkä ja luminen. Se on vahvuus, sillä Keski-Euroopassa lumitilanne on ollut viime > matkailusilmä 7

8 Lapland Hotels -ketjun hotellit ovat kaikki keskenään erilaisia. Asiakkaille myydään kokonaispalveluelämyksiä. > vuosina varsin vaihteleva. Me avasimme Oloksella Euroopan ensimmäisen hiihtoladun tänäkin syksynä jo marraskuun alussa. Etelän matkat on jo nähty. Minulla on sellainen olo, että suomalaisetkin kaipaavat lomilta nyt liikunnallisuutta, sellaista yhdessä tekemisen meininkiä, reippailua ja luonnossa liikkumista. Koko maailman mittakaavassa Lapin matkailu on vielä pientä, mutta se kasvaa nopeasti. Ylikuumenemisesta ei ole Yliniemen mukaan kuitenkaan kysymys. Vaikka taantuma tulee varmasti jonkun verran näkymään myös matkailussa, Yliniemi ei ole huolissaan. Lappia eivät myöskään uhkaa luonnonkatastrofit. Mahdollinen ilmaston lämpeneminenkin vain vahvistaa Lapin asemaa lumimaana. Olemme täällä Lapissa iloinneet viime talvista, kun etelässäkin on ollut lunta. Suomalaiset ovat voineet opetella laskettelun saloja pienemmissä rinteissä etelässä ja sitten he ovat voineet tulla pohjoiseen laskemaan isompia rinteitä. Lapland Hotelsissa on koottu monien yrittäjien elämäntyö yksiin kansiin. Suurin pullonkaula on ollut logistiikka, ja nyt sekin on paremmalla tolalla kuin koskaan. Olimme pitkään Finnairin armoilla. Sen kustannusrakenne vain ei ole sellainen, että lentäminen olisi riittävän edullista. Ilman hyviä lentoyhteyksiä matkailu ei voi Lapissa kehittyä. Tänä talvena Kittilään ja Ivaloon saapuu halpalentoyhtiö Norwegian, jonka uskotaan vauhdittavan Lapin matkailua. Lentoyhtiö Flybe lisää myös Enontekiön lentovuorot kahteen viikossa. Euroopassa on 500 miljoonaa asukasta, jotka voivat lentää tänne kolmessa neljässä tunnissa. Siinä on jo mahtavaa potentiaalia. KETJUN HOTELLIT ovat hyvin erilaisia, sillä ne ovat alun pitäen syntyneet erilaisiksi. Yliniemi onkin sanonut, että Lapland Hotelsissa on koottu monien yrittäjien elämäntyö yksiin kansiin. Pyrimme keskittämään voimavarat ja tarjoamaan asiakkaille kokonaispalveluelämyksiä. Ketjurakenteen toivotaan tuovan vahvuutta markkinointiin ja myyntiin sekä tuotekehitykseen. Uskon, että kansainvälisillä markkinoilla löytyy ostaja helpommin tällaiselle tuotepaletille kuin yksittäisille tuotteille. Meillä on hotelleja hyvin erityyppisissä lapin kohteissa ja näin voimme tarjota helposti monimuotoisia ohjelmakokonaisuuksia asiakasyritystemme eri asiakasryhmille. Toisaalta teemme tarvittaessa mittavia yhteistuotantoja. Asiakas voi tilata ohjelmallisen matkan, johon sisältyy majoitus, ravitsemuspalvelut, moottorikelkka-, poro- 8 matkailusilmä

9 Hotellien keittiöt vaalivat lappilaisia perinteitä, poro- ja riistaruuat ovat takuuvarmoja suosikkeja. tai huskysafarit, hiihtoa, laskettelua tai muuta ohjelmaa. Haluamme, että meillä on tarjolla selkeä tuotepaketti, joka asiakkaan on helppo ostaa. Nyt on kehitettävä oman tuotteen laatua ja sisältöä. On tarjottava entistä monipuolisempaa sisältöä eikä laadusta saa tinkiä ollenkaan. LAPLAND HOTELS -KETJUSSA ulkomaalaisia vieraita on keskimäärin 52 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin Lapissa vierailevien ulkomaalaisten osuus keskimäärin. Meillä on myös hotelleja, kuten Lapland Hotel Bear's Lodge Rovaniemellä ja Hotel Hetta Enontekiös sä, joissa vieraat ovat lähes sataprosenttisesti ulkomaalaisia. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita tulee Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Englantilaiset ovat perhe- ja joulumatkailijoita, jotka täyttävät keskukset erityisesti joulukuussa. Ranskalaiset tulevat joulukuun lopusta maaliskuun lopulle nauttimaan seikkailuhenkisistä aktiviteettilomista. Ranskalaiset haluavat tehdä asioita, ajaa porokelkoilla, huskysafareilla ja moottorikelkoilla. Ranskalaiset nauttivat jopa kaamoksesta, pimeydestä ja kylmyydestä. Lapland Hotelsin yksi myyntivaltti jo kahdenkymmenen vuoden ajan on Audi Driving Experience -ajokoulu, jossa entiset kilpa-ajajat opastavat jäällä ajamisen saloihin. Suhteellisen kallis tuote on aina loppuunmyyty. Koulu on hyvä esimerkki laadun ja ainutlaatuisuuden vetovoimasta. Kun tuote on kunnossa, löytyy maailmasta asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan uniikeista elämyksistä. Viime talvena laitoimme tuotteen ensi kertaa myyntiin myös suomalaisille, ja se kävi kaupaksi kuin häkä. Yliniemi odottaa innolla myös sitä, että venäläiset matkailijat löytävät läntisen Lapin. On hauska nähdä, kuinka paljon venäläisestä matkailijavirrasta saamme. Uskon, että määrät tulevat nousemaan huomattavasti. LAPIN MENESTYS on rakennettu yksityisrahalla. Jostain luin, että valtion rahoitusosuus infrastrutuurin rakentamisesta on ollut esimerkiksi Levillä ja Ylläksellä vain neljän prosentin luokkaa. Matkailu vaatii isoja investointeja. Käyttökatteet eivät täällä pohjoisessa yllä koskaan Helsingin hotellien tasolle. Taloudellisesti yrittäminen on siis hyvin haastavaa ja infran rakentaminen vie mahdottoman paljon rahaa. Lainsäädäntö jarruttaa Yliniemen mukaan edelleen yrittämistä. ELY-keskukset ovat hänen mukaansa hoitaneet oman pestinsä, mutta muuten kehittämiselle on paljon byrokraattisia esteitä, kuten kaavoituksen hitaus. Matkailun arvostus. on surkeissa kantimissa. On surullista, että MEKin toiminta on ajettu niin alas eikä valtio arvosta maailman suurimman elinkeinon mahdollisuuksia. Pitäisi ymmärtää, että matkailu on elinkeinona kestävää kehitystä. Jos vertaamme esimerkiksi täällä Lapissa matkailua ja kaivostoimintaa, niin toinen tulee ja menee, toinen jää matkailusilmä 9

10 TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: KOKOOMUS JA DREAMSTIME Kilpailukykyä vahvistetaan Elinkeino- ja matkailuministeri Jyri Häkämies korostaa, että matkailu on tärkeä osa palvelualoja. Varsinkin palveluviennissä se on keskeinen kehitystyön kohde. Ministeriön toiminnassa painotetaankin matkailualan kilpailukyvyn parantamista. Ministeri Jyri Häkämies (kok.) toteaa, että hallitusohjelman kansainvälistymistä ja vientiä koskevissa kannanotoissa palveluvienti on yksi selvä painopistealue. Ohjelmaan on myös kirjattu, että Suomen menestys ja kansantalouden kasvu nojaavat jatkossa yhä enemmän palvelualoihin ja palveluyritysten toimintaan. Vaikka hallitusohjelmassa mainitaan matkailustrategian kokoaminen, se ei tarkoita uuden strategian laatimista. Nyt asetetaan seurantaryhmä, joka tekee nykyiseen strategiaan täsmennyksiä sen ajantasaistamiseksi. Seurantaryhmä myös arvioi strategian tavoitteiden toteutumista. Lähden siitä, että nykyinen hallitus tekee päivityksen pohjalta periaatepäätöksen Suomen matkailupolitiikasta. Ministeriössä matkailuun liittyvät asiat ovat esillä monilla tahoilla ja MEKin lisäksi matkailuun liittyviä toimijoita ovat esimerkiksi osaamiskeskus OSKEn ja koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKOn verkostot, Finpro sekä Invest in Finland. Matkailun kehittämistä rahoittavat ELY-keskukset, Finnvera ja Tekes. Eli toimijoita pelkästään yhden ministeriön sisällä on useita, ja muilla valtionhallinnon aloilla käsitellään myös matkailuun liittyvä asioita. Tarve koordinointiin ja sen tehostamiseen on ilmeinen, toteaa Häkämies. MATKAILUN KEHITTÄMISTYÖTÄ tehdään ministeriössä koko ajan. Nyt keskustellaan esimerkiksi niin sanotun Suomi-talon eli House of Finlandin konseptista. Tosin idea on nyt jalostu- nut tilaratkaisujen sijasta enemmänkin Suomitiimi-ajatteluksi. Tässä on tarkoituksena tiivistää yhteistyötä eri suomalaistahojen välillä ulkomaisilla kohdemarkkinoilla. Nythän ulkomailla toimii eri ministeriöiden hallinnonalojen verkostoja, kuten jo mainittu TEMin Finpro ja ulkoasiainministeriön ulkomaanedustustot ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-instituutit. Suomalaisten toimijoiden yhteistyötä kehitetään kohdealueilla koordinoinnilla, verkottumisella sekä työnjakoa selkiyttämällä. Suomi-talon konseptiin liittyi ajatus yhteisistä tiloista siellä, missä se on mahdollista. Nyt konseptissa siis tilojen sijasta tiivistetään yhteistyötä ja etsitään lisää synergiaetuja, jotta toimijoiden välisiä ristiriitoja voidaan ratkaista. Ulospäin tulee näkyä yhtenäisenä suomalaisten toimijoiden kokonaisuutena, tähdentää Häkämies. MATKAILUN AMMATTILAISET ovat miettineet, miksi hallitusohjelmassa korostetaan kansainvälistymisessä innovaatioita ja teknisiä asioita. Moni on jäänyt kaipaamaan kansainvälisen markkinoinnin tukemista, koska varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole omia resursseja sen toteuttamiseen. Matkailuministeri ei yhdy mielipiteisiin, koska hänen mielestään innovatiivisuutta ovat muutkin kuin tekniseen osaamiseen perustuvat asiat. Kilpailuetua ja uutuusarvoa saadaan myös tuote- tai tuotantoprosessien innovaatioista. Niitä voivat olla muotoilu tai brändi, liiketoimintamalli, uusi työtapa tai johtamismalli. Jyri Häkämiehen mielestä maabrändityö ei liity pelkästään matkailuun, koska positiivinen maabrändi lisää myös muun elinkeinotoiminnan kilpailukykyä. Työ on tärkeää, koska sillä pyritään lisäämään Suomen vetovoimaisuutta. 10 matkailusilmä

11 Hän muistuttaa hallitusohjelmaan kirjatun, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksia suunnataan riittävästi palvelualojen työllisyyden ja tuottavuuden kehittämiseksi sekä palvelualojen vientimahdollisuuksien parantamiseksi. Erikseen on lisäksi mainittu, että kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään. Tämä tarkoittaa kulttuurin ja muiden elämyksellisten vapaa-ajan palveluiden viennin osalta myös matkailua. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa mainitaan, että yritystukia suunnataan pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseen. Painopiste on myös palvelualojen vientimahdollisuuksien parantamisessa. Häkämies selventää, että pk-yritykset voivat tälläkin hetkellä saada valtion taholta tukea vientiponnisteluihinsa. Esimerkiksi Finpro tarjoaa palveluitaan kansainvälistymisen tueksi ja Finnvera myöntää lainoja ja takauksia kansainvälistyvien yritysten rahoitustarpeisiin. Myös työ- ja elinkeinoministeriöstä voi hakea avustusta laajempiin, vähintään neljän yrityksen yhteisiin kansainvälistymishakkeisiin, Häkämies toteaa. MEKISSÄ VALTION säästötoimet näkyvät konkreettisesti. Onko mitään mahdollisuuksia lisätä rahoitusta ja tuottaa kasvavalla toiminnalla verotuloja valtiolle? Muissa Pohjoismaissa määrärahoja on lisätty. MEKin tehtävänä on luoda ulkomaalaisille yhtenäinen ja hallittu mielikuva Suomesta matkailumaana. Mikään muu taho ei tee tätä. Ei kannata vertailla MEKin tilannetta pohjoismaisiin sisarorganisaatioihin, koska matkailun tukeminen on Suomessa järjestetty tarkoituksella pääosin tavanomaisten elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineiden kautta. MEKin rooli on rajattu selkeästi matkailualan erityisosaamista vaativiin palveluihin. MEKin lisäksi on muitakin matkailun parissa työskenteleviä tahoja eli mainitut OSKEja KOKO-verkostot, Finpro ja Invest in Finland. Ja rahoitusta tulee siis myös ELY-keskuksista, Finnverasta ja Tekesistä. Osassa verrokkimaista MEKin sisarorganisaatioilla on laaja kokonaisvastuu matkailun tuesta, jolloin budjetitkin ovat suurempia. Häkämiehen mukaan Suomessa on pärjätty alalla erittäin hyvin muihin Pohjoismaihin verrattuna esimerkiksi yöpymismäärillä mitattuna. Tulee muistaa, että valtion taloudessa lähivuodet ovat erittäin haastavia ja valitettavasti jaettavana on vain niukkuutta. Nyt siis tarvitaankin innovatiivisia ratkaisuja, jotta vähemmillä panostuksilla saadaan enemmän aikaan, Matkailun kasvun suunta on Venäjän lisäksi Intiassa ja Kiinassa. Venäläisten matkailuun osataan jo panostaa, mutta Aasiassa odottaa tulevaisuuden matkailijapotentiaali. 5 matkailun kehityssuuntaa Ohessa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen viisi teemaa matkailuelinkeinon nykytilasta ja kehitystyöstä: 1Yritystoiminta muodostaa matkailuelinkeinon kehittymisen ja kasvun peruskiven. Ilman yrityksissä tehtyä työtä ja jatkuvaa uudistumista matkailuelinkeino ei voi kehittyä. 2Kasvu tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Erityisesti Venäjän suunnalla kasvumahdollisuudet ovat huikeat. Intiassa ja Kiinassa odottaa tulevaisuuden matkailijapotentiaali. Aasian osalta ratkaisevaa lienee Helsinki-Vantaan säilyminen Euroopan ja Kiinan välisenä keskeisenä lentohubina. 3Julkishallinto luo suotuisat olosuhteet matkailualan yrityksille, jotka itse ovat aktiivisia kehittämään toimintaansa. Tukea suunnataan erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävään, innovatiiviseen yritystoimintaan. Valtion taholta matkailua kehitetään koko Suomen tasolla. MEKin markkinointirooli on rajattu vastaamaan kansainvälisestä imagomarkkinoinnista ja sitä tukevasta tuotemarkkinoinnista. 4Investointeja on tehty jo paljon, ja nyt julkisia matkailupanostuksia suunnataan enenevässä määrin kehittämistoimintaan. Yksittäiset yritykset voivat hyödyntää kehittämistukia muun muassa matkailupalvelujen sisältöjen kehittämisessä, osaamisen vahvistamisessa ja sesonkien pidentämisessä. Laajemmista kehittämishankkeista luodaan kokonaisvaltaisia, koko maankin kattavia kokonaisuuksia, joihin halukkaat yritykset voivat osallistua. Kehitystä tarvitaan, koska nyt on runsaasti pieniä, yksittäisiä matkailuhankkeita. 5Matkailualan pirstaleisuuden takia kehittämisessä tarvitaan yhteisten tavoitteiden asettamista ja verkostoitumista. TEMin työkentässä kehitystä tukevat esimerkiksi osaamiskeskusohjelma OSKEn matkailun ja elämystuotannon klusteri sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKOn matkailuverkosto. MEK tekee osaltaan tärkeää työtä koordinoimalla valtakunnallisia, teemapohjaisia matkailuhankkeita. Lisäksi MMM edistää maaseutumatkailua ja OKM kulttuurimatkailua valtakunnallisella tasolla. matkailusilmä 11

12 TEKSTI: JAAKKO LEHTONEN KUVA: DREAMSTIME PIIRROKSET: ELINA MALMI Professori Alf Rehn on noussut julkkikseksi muun muassa provokatiivisella ajattelullaan ja vauhdikkaalla esiintymistavallaan. Matkailusilmä on tarttunut hänen kirjallisesta tuotannostaan teokseen Vaaralliset ideat, jossa Rehn runttaa perinteisen luovuusajattelun liki maan rakoon. Tämä artikkeli perustuu mainittuun teokseen (mutta ei korvaa kirjaan tutustumista). Vaaralliset ideat Luovuudesta on tullut muotia, aina siihen pisteeseen, että on liki mahdotonta löytää ketään, joka ei pidä sitä tärkeänä. Jopa poliitikot ja virkamiehet höpisevät luovuudesta, samaan aikaan kun luovat yhä uusia sääntöjä, jotka rajoittavat luovuutta. Sangen kummallista on, että on perustettu luovuus- eli innovaatiovirastokin, jossa verovaroilla yritetään olla luovia ja innovatiivisia. On kuitenkin vakavasti otettava huomioon sekin mahdollisuus, että asiamme ovat hyvin, eikä mitään luovuutta tarvita. Tai vähintäänkin on selvitettävä itselleen, miksi pitäisi olla luova ja mihin me sillä pyrimme. Kun luovuutta tarkastelee, se on kuin huvipuiston hattara: kaunis ja houkutteleva, mutta loppujen lopuksi pelkkää höttöä. Luovuuden ajatellaan olevan kivaa ja mukavaa. Rehnin mielestä näin ei kuitenkaan ole, vaan oikea luovuus on vaarallista, uhkaavaa ja riitaisaa. Luova toiminta on fyysisesti rankkaa, se oikeasti rasittaa aivoja, jotka lähtökohtaisesti ovat hyvin laiskat ja mukavuudenhaluiset eivätkä ne haluaisi puuhastella oikean luovuuden parissa. Oikea luovuus syntyy siitä, kun tekee asioita eri tavalla, tekee epämukavia ja hankalia juttuja. LUOVUUSKIRJALLISUUTTA KOSKEE valtava luovuusongelma. Rehn lausuu, että luovuuskirjallisuus perustuu lähes kokonaan Graham Wallas -nimisen miehen malliin vuodelta Wallas hahmotti luovalle prosessille neljä vaihetta: Tätä yksinkertaista mallia ovat lukemattomat ihmiset sitten muunnelleet ja viilailleet luovuuden opettamiseksi ja oppimiseksi. On kuitenkin vilpillistä väittää, että kaikki ihmiset olisivat luovia. Rehn kertoo luovuusesimerkin avaruusohjelmista. NASA käytti jättisummia ja useita vuosia kehittääkseen kuulakynän, joka toimii painottomassa tilassa. Viimein se onnistui, ja ihmettä esiteltiin neuvostoliittolaisillekin. Myös he olivat havainneet, ettei tavallinen kuulakynä toimi avaruudessa, ja olivat siirtyneet lyijykynien käyttöön. Rehn kehottaa kokeilemaan vastakohtaisuuksia. Jos esimerkiksi mielestäsi on tärkeää työskennellä asiakkaan kanssa tiiviissä yhteistyössä, kokeile vastakohtaa. Leiki kuin lapsi, ole ällöttävä, riko sovinnaisuuksia. Järkiperäinen ja luova ovat aina ristiriidassa keskenään. LUOVUUS TARVITSEE sekä ystäviä että vihollisia. Jos kaikki tai lähes kaikki kannattavat jotain ideaa, se ei ole luova. Huutosakista riippuvaiset ideat eivät ole vahvoja. Ihmisellä on taipumus luulla olevansa luova, kun hän itse asiassa toistelee vanhoja asioita tai kopioi muita. Sekään ei ole aina pelkästään paha. Luovuus ei ole kisa siitä, kuka on omaperäisin, vaan prosessi, jossa haetaan uusia, toimivia ratkaisuja. Sokea luottamus omaperäisyyteen voi jopa heikentää luovuutta. Rehn esittää listan kopiointikäskyistä eli asiois ta, joita kopioijan tulee ottaa huomioon. Listasta voi poimia muun muassa lakkaa häpeämästä, tutki, mikä toimii ja ellei yhden asian kopioiminen riitä, kopioi kaksi. VIELÄ VOIDAAN nostaa esiin Rehnin toteamus, että luovat ihmiset ovat usein hankalia, mutta konflikteja tulee pitää kivoina. Tosimielessä luova henkilö aiheuttaa paljon skandaaleja. Maailman lyhin luovuuskurssi on seuraava: pidä huolta, että omaksut joka päivä jotain uutta, jotain odottamatonta, jota et tiennyt aikaisemmin, mutta rajoittamatta mitenkään sitä, 12 matkailusilmä

13 TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVA: VISIT FINLAND Kulttuurissa on särmää Cultural Beat on yksi Visit Finlandin markkinointiteemoista. Sen alle mahtuvat niin lörtsyt, metallimusiikki, eukonkannon MM-kisat kuin Minna Parikan kengätkin. Parhaita tuotteita ovat ne ilmeiset asiat, joita emme osaa edes aina kaupallistaa. Toivomme, että kaikki alueet nostaisivat rohkeasti esiin omia erikoisuuk siaan. Suomi nähdään maailmalla särmikkäänä ja hiukan outona matkakohteena. Meidän pitäisi korostaa särmikkyyttämme brändäämällä sellaisia ilmiöitä ja asioita, jotka eivät meistä itsestämme tunnu ehkä mitenkään erityisiltä, toteaa MEKin markkinointijohtaja Mervi Holmén. Tuotteistamismielessä melkein mikä tahansa Suomeen suuntautuva matka sisältää elementtejä Cultural Beat -teemasta. Toki meillä on matkailijoita, jotka tulevat Suomeen vaikka pelkästään heavybändien, oopperan tai arkkitehtuurin houkuttelemina. Mutta emme halua ajatella, että Cultural Beat -teema on vain heitä varten. Teemaa ei pidä tulkita liian kapeakatseisesti, sillä sen alle kuuluu paljon muutakin. Suomesta tiedetään maailmalla vähän. Jos jotain tiedetään, se on yleensä vahva designperinteemme. Ensi vuonna toteutamme kaksi isoa imagokampanjaa Italian ja Ranskan markkinoille. Näiden kampanjoiden taktisissa hännissä voidaan nostaa esiin myös Cultural Beat -teemaa, Holmén kertoo. Varmasti hyödynnämme myös WDCvuoden antia, mutta enemmän pr- ja medianäkökulmasta kuin varsinaisessa kuluttajamarkkinoinnissa. Ajattelemme edelleen liian insinöörilähtöisesti asioita. Pitäisi rohkeasti lähteä kaupallistamaan ilmiöitä, jotka ovat meille arkipäivää. Emme ymmärrä, että näillä jokapäiväisyyksillä voi tehdä rahaa, Holmén Cultural Beat Suomalaisen kulttuurin erityislaatuisuus tuodaan esiin vahvistamalla kulttuuristamme kumpuavia globaaleja ilmiöitä, kuten design, Joulupukki, metallimusiikki ja herkulliset luonnonrikkaudet. Kontrastit ovat suomalaisen kulttuurielämän rakennusaineita. Suomessa huippuinsinöörit ja boheemit designerit elävät sovussa rintarinnan. Me soitamme selloilla heavymusiikkia, teemme filmejä ilman dialogia ja taidemuseot yhdistävät voimansa skeittaajien kanssa. TUOTTEITA: Joulupukki Design, arkkitehtuuri Metallimusiikki, kamarimusiikki, ooppera Suomalainen ruoka, perinneherkut, sienet, marjat, riista Festivaalit, joita erityisesti kesällä on paljon Erikoiset maut, kuten salmiakki ja lörtsy Eukonkanto, kännykän heitto, suopotkupallo, ilmakitara, saappaanheitto. Kaikessa voi kilpailla. SUOMEN MATKAILUMARKKINOINTI jaettiin reilu vuosi sitten matkailutuotteiden ja -palveluiden osalta kolmeen osioon. Teemat Silence, please, Wild & Free ja Cultural Beat syntyivät tarpeesta luoda yksi yhteinen työkalu, joka kattaa kaikki tuotteet ja on ymmärrettävä sekä matkailun ammattilaisille että matkailijoille. Lomalla tehdään varmasti asioita yli teemarajojen, mutta yleensä matkailijalla on päämotiivi sille, mitä hän lomalta haluaa. Haaveiluvaiheessa motiivipohjaisista teemoista voi olla hyötyä, sanoo Holmén. Teemojen valintaa ohjasivat pääkohderyhmän, eli modernien humanistien, arvomaailma ja asenteet. Kaikki markkinointiteemat pohjautuvat kohderyhmätutkimuksiin. Tänä talvena moderneista humanisteista on valmistumassa vielä syvällisempi tutkimus, joka tuo uutta pohjaa myös markkinointiteemoihin. MIELESTÄNI TÄMÄ on markkinointiteemoistamme kaikista ilmeisin ja ehkä siksi myös kaikista haastavin. Oikeastaan mikä tahansa ruoasta ja urheilusta musiikkiin ja designiin on luettavissa teeman alle. matkailusilmä 13

14 TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVAT: WDC Maailman designpääkaupunki tuo muotoilun näkyväksi World Design Capital Helsinki vuosi on laajin Suomessa koskaan toteutettu designkokonaisuus. Vuoden toivotaan tuovan metropolialueelle runsaasti matkailijoita. Poimintoja ohjelmistosta Marraskuun alussa julkistettu ohjelmakokonaisuus sisältää noin 250 hanketta. Kyseessä on laajin Suomessa koskaan toteutettu designkokonaisuus, ja yksi suurimmista koko maailmassa. Ohjelma jatkaa täydentymistään tämän vuoden loppuun asti. Tapahtumia: SENAATINTORIN UUSI VUOSI NEW YEAR S EVE OF DESIGN Milloin: Missä: Senaatintori, Helsinki DESIGNPÄÄKAUPUNKIVIIKONLOPPU Avoimien ovien periaatteella toimiva tapahtuma esittelee designpääkaupungin ohjelmistoa. Milloin: Missä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti ROVANIEMI DESIGN WEEK 2012 Maailman pohjoisin designviikko tarjoaa arktista muotoilua. Rovaniemi sijaitsee tunnin lentomatkan tai yöjunan päässä Helsingistä. Milloin: Missä: Rovaniemi DESIGN GOES MATTOLAITURIT Kaupunkifestivaali yhdistää designin ja perinteiset suomalaiset mattolaiturit. Milloin: Missä: 13 mattolaituria Helsingissä DESIGNKORTTELIN VIIKKO Tempauksia, tarjouksia ja tapahtumia Helsingin designkorttelialueella. Milloin: Missä: Designkortteli, Helsinki LASIPALATSI DESIGN MARKETS & FASHION FILM FESTIVAL Nuorten suunnittelijoiden myynti- ja tapahtumatori. Milloin: Missä: Lasipalatsin aukio, Helsinki HELSINKI DESIGN WEEK 2012 & HABITARE Kansainvälinen designyhteisö kohtaa paikalliset tekijät ja suuren yleisön. Milloin: Missä: Helsinki OPENHOUSEHELSINKI Löydä erilainen designpääkaupunki. Opastettuja kierroksia rakennuksiin ja kaupunginosiin. Milloin: Syyskuu 2012 Missä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti Puolet julkistetusta ohjelmasta on kehittämishankkeita, joita esittelevät teemat Muuttuva kaupunki ja Uudet ratkaisut. Näihin teemoihin kuuluvissa hankkeissa designin eri muotoja käytetään poikkeuksellisen laajasti. Kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattuja tapahtumia on noin kolmannes kokonaisuudesta. Ne on koottu teemoihin Tapahtumien vuosi ja Näyttelyt. Ohjelmaan kuuluu avoimia kaupunkitapahtumia ja esimerkiksi noin sata näyttelyä. Designpääkaupunki on paremman kaupungin asialla. Haemme erityisesti pysyvää vaikutusta. Tämä on enemmän kuin tapahtumavuosi tai festivaali haluamme tehdä designin roolin näkyväksi, sanoo World Design Capital Helsinki johtaja Pekka Timonen. Ohjelmakokonaisuutemme on rakennettu pääasiassa avoimen hankehaun kautta. Toteuttajien joukko on poikkeuksellisen laaja: muotoilun ammattilaisista esikoululaisiin, virkamiehistä kansalaisjärjestöihin ja yrityksistä opiskelijoihin. Hankkeita toteutetaan kaikkien viiden mukana olevan kaupungin alueella, kertoo matkailukoordinaattori Milla Visuri. 14 matkailusilmä

15 SUOMELLA ON loistava muotoiluperinne, mutta nyt meillä on mahdollisuus näyttää, että Suomi on vahva muotoilumaa tänäkin päivänä ja tulevaisuudessa. Haluamme osoittaa, että muotoilu voi olla osa arkipäivää ja sen avulla voidaan rakentaa kaupunkia kulttuurillisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista näkökohdista. Hyvin suunniteltu ympäristö luo hyvinvointia ja kilpailukykyä, sanoo Timonen. Ensi vuoden aikana designpääkaupunki kokoaa Suomeen muotoiluvaikuttajia kaikkialta maailmasta. Luvassa on merkittäviä kohtaamisia vuoden ympäri. Muotoilua tehdään näkyväksi myös erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen avulla. Vuoden tavoitteena on saada aikaan pysyvästi parempi kaupunki designin avulla. Tahdomme kiinnittää ihmisten huomion designiin ja sen merkitykseen elämässä ja yhteiskunnassa. Rohkaisemme ideoimaan ja toteuttamaan parempaa kaupunkia kehittämällä tuotteita, palveluita, prosesseja ja toimintaympäristöjä. Tarjoamme kokemuksia ja kohtaamisia designin kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti. Luomme mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ja innovaatioille. Toivomme, että designpääkaupunkivuosi jättää jälkensä pitkälle tulevaisuuteen, Visuri sanoo. Designpääkaupungin matkailullinen markkinointi ja viestintä muodostuu Visurin mukaan liveable city -ajattelusta, jossa korostuu neljä asiaa: nähtävyydet ja kohteet, tekeminen ja kokeminen, liikkuminen ja saatavuus sekä paikan omaleimaisuus. WORLD DESIGN Capital Helsinki vuoden odotetaan houkuttelevan myös matkailijoita. Uskomme, että vapaa-ajan matkailu tulee nousemaan viisi prosenttia. Tämä luku sisältää sekä kotimaan että ulkomaan vierailut. Tavoitteena on, että matkailijat viipyisivät muotoilupääkaupungissa kahdesta kolmeen vuorokautta, Visuri arvioi. Haluamme profiloida pääkaupunkiseutua pitemmällä tähtäimellä entistä vahvemmin designkohteena muotoilukaupunkina ja -alueena. Tavoitteena on viestiä vahvasti sitä, että design on osa elämää myös matkailijan arjessa, Visuri jatkaa. > Näyttelyitä: DESIGNGALLERIA 12 Nykymuotoilua laajasti esittelevä näyttelykokonaisuus. Milloin: Vuosi 2012 Missä: Designmuseo, Helsinki MUUTOS: KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA Voiko oma koti olla elämäsi tärkein ympäristöteko? Milloin: Missä: Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki KOTI Näyttely tarkastelee ihannemielikuvaa kodista eri aikakausina. Milloin: Missä: Designmuseo, Helsinki matkailusilmä 15

16 > Matkailija voi kokea muotoilun jokaisessa designpääkaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa. Pyrimme lisäämään kysyntää matkailutuotteille ja -palveluille sekä kannustamaan paikallista matkailuelinkeinoa uusien matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittämisessä. Haluamme aktivoida myös kaupunkilaisia muotoilun löytöretkille sekä omaan kotikaupunkiin että naapurikaupunkeihin, Visuri toteaa. Hän kertoo, että Turun Kulttuuripääkaupunki vuosi on opettanut, kuinka tärkeää on matkailun näkökulmasta sidosryhmätyö ja kansainvälinen prtyö. Myöskään päiväkävijöitä ei sovi unohtaa. Designpääkaupungin markkinointia ulkomaille hoidetaan kansainvälisten pr-toimistojen kautta. Ulkomailla järjestetään myös erityisiä satelliittitapahtumia. Designpääkaupunkien matkailu- ja kongressitoimistot ja Visit Finland ovat ottaneet designin entistä vahvemmin myös osaksi omaa matkailuviestintäänsä vuoden 2012 aikana sekä Suomessa että ulko mailla. Suomalaista muotoilua on mukava markkinoi- ESPOO NÄYTTELYKESKUS WEEGEE Yksi Suomen merkittävimmistä näyttelykeskuksista, jonka tiloissa toimii muun muassa Espoon modernin taiteen museo EMMA. Milloin: Vuosi 2012 Missä: Näyttelykeskus WeeGee, Espoo Paikkoja: PAVILJONKI Designpääkaupungin kohtauspaikka on myös suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte. Milloin: Touko syyskuu 2012 Missä: Designmuseon vieressä, Helsinki KALASATAMAN SKEITTIPUISTO Skeittareita, urbaania kulttuuria, meren rantaa ja komeita maisemia. Milloin: Vuosi 2012 Missä: Kalasatama, Helsinki KULTTUURISAUNA Kun design kohtaa saunan syntyy ekoystävällinen Kulttuurisauna. Milloin: Kesä 2012 Missä: Hakaniemenranta, Helsinki VANTAA 20X0 MATKA TULEVAISUUTEEN Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Milloin: Vuosi 2012 Missä: Tiedekeskus Heureka, Vantaa KAUNIAINEN STUDIO KUKKAPURO Tunnetun suomalaismuotoilijan Yrjö Kukkapuron ateljee aukeaa yleisölle ensimmäistä kertaa. Milloin: Elo-lokakuu 2012 Missä: Ateljee Kukkapuro, Kauniainen LAHTI EKOLANDIA Suomalaista muotoilua ja kuvataidetta ekologisesta näkökulmasta. Milloin: Missä: Lahden kaupunginmuseo / Lahden taidemuseo Euroopan patologian kongressi onnistui erinomaisesti Kaikkiaan lääketieteen ammattilaista 76 maasta sekä noin 500 näytteilleasettajaa ja seuralaista kerääntyi Helsingin Messukeskukseen Järjestyksessään 23. Euroopan patologian kongressi sujui osallistujiensa ja järjestäjiensä mukaan erittäin mallikkaasti. Eniten delegaatteja saapui Kreikasta, Suomesta, Espanjasta, USA:sta ja Saksasta. Kongressin näyttelyyn osallistui 55 näytteilleasettajaa. Helsinki on turvallinen ja toimiva kaupunki. Erityisesti tarjoilut ja ammattimainen palve- lu Helsingin Messukeskuksessa olivat erinomaisia, kehui kongressin järjestäneen CPO HANSER SERVICES GmbH:n toimitusjohtaja Inge Hanser. UNION OF INTERNATIONAL Associations (UIA) -järjestön kongressitilastoja listaavan tutkimuksen mukaan Suomessa järjestettiin vuonna 2010 maailman 19:nneksi eniten kansainvälisiä kongresseja. Suomi on kuulunut vakaasti maailman kongressimaiden 20 kärjessä -listalle jo parin vuosikymmenen ajan. Lisätietoja Suomesta kongressi- ja yritystapahtumakohteena 16 matkailusilmä

17 TEKSTI: TUIJA KAUPPINEN KUVA: LOCATION / DESTINATION FINLAND Suomesta houkutteleva kuvauspaikka Suomessa kuvattavista elokuva-, tv- ja mainostuotannoista on mahdollista saada huomattavaa liiketaloudellista ja imagollista hyötyä. Keväällä 2011 käynnistyneen Location / Destination Finland -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Suomeen kansallinen elokuvakomissio, jonka päätehtävä on markkinoida Suomea vetovoimaisena ja houkuttelevana kuvauspaikkana. Hankkeen tavoitteena on myös valmentaa matkailutoimialaa palvelemaan tuotantoja ja hyödyntämään niiden imagollinen arvo. Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla seuraavaksi maailmanlaajuisesti kiinnostavaksi kuvauspaikaksi, jos saisimme kansainvälisesti kilpailukykyisen tuotantokannustinrahaston ja jos Location / Destination Finland -hankkeelle annetaan kaikki se tuki, jonka se ansaitsee, sanoo toiminnanjohtaja Petra Theman, FAVEX ry. HANKKEESSA VAKIINNUTETAAN kansallisen elokuvakomission organisaatio- ja toimintamalli ja rahoituskanavat sekä suhde muihin av-kentän toimijoihin. Location / Destination Finland markkinoi Suomea kansainvälisille tuotannoille ja antaa niille neuvontaa Suomen tarjoamista mahdollisuuksista, kuten kuvauspaikoista ja palveluista sekä työryhmän ja kaluston saatavuudesta. Lisäksi hankkeessa edistetään av-alalle suunnatun taloudellisen kannustimen syntymistä ja rakennetaan työkaluja, joiden avulla matkailualan organisaatiot voivat arvioida ja kehittää yhteistyötä Suomessa kuvaavien tuotantojen kanssa näkyvyytensä maksimoimiseksi. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä vuoden 2013 lopussa Suomessa on pysyvä kansallinen elokuvakomissio. LOCATION / DESTINATION FINLAND -hanketta koordinoi Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO, joka myös hallinnoi Lapin elokuvakomissiota. Elokuvamatkailuosuuden toteuttajana toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus (Länsi-Suomen elokuvakomissio). Taustajoukoissa ovat mukana kaikki Suomessa toimivat alueelliset elokuvakomissiot, Suomen elokuvasäätiö, audiovisuaalisen alan tuottajien järjestö Satu ry, Suomen elokuvatuottajien liitto, Matkailun edistämiskeskus ja Finnish Film & Audiovisual Export Favex ry. Hankkeen mahdollistaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ke- SoMen vaikutuksia ei mitata Kirjoittaja on täysin hurahtanut sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinoinnissa ja tiedon välityksessä. Hän vastaa kahden matkailuyrityksen SoMe-toiminnoista ja tutkii matkailuyritysten SoMe-käyttäytymistä osana kauppatieteellistä jatkotutkintoaan. Tämän lisäksi hän vetää omaa BrainIT-konsultointiyritystään ja luotsaa tulevia restonomeja ja tradenomeja yritystoiminnan ja markkinoinnin saloihin HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Suomalaiset liikkuvat verkossa. Jopa 56 % suomalaisista käyttää nettiä monta kertaa päivässä, 42 % on rekisteröitynyt johonkin sosiaalisen mediaan, 28 % seuraa sosiaalista mediaa päivittäin ja jopa matkailuaiheista Google-hakua tehdään Suomessa joka ainoa puolituntinen. Tämän potentiaalin ovat kyllä yrityksetkin huomanneet ja kolme neljäsosaa käyttää sosiaalista mediaa. Silti tuloksiin ollaan tyytymättömiä eikä sosiaalisen median hyötyjä nähdä merkittävinä. Perustavanlaatuinen ongelma lienee se, että yritykset eivät sisäistä sosiaalisen median luonnetta kahdensuuntaisen viestinnän välineenä. Useimmiten SoMea pidetään perinteisen viestinnän uutena välineenä, jossa yritykset vain tiedottavat asiakkaille ylhäältäpäin. Tästä karuna esimerkkinä on se, että suurin osa yrityksistä mainitsee pääasialliseksi SoMe-kanavakseen kotisivut. Yrityksiä tuntuvat myös kovasti pelottavan asiakkaiden mielipiteet ja näkemykset, koska ne ovat hyvin kitsaita antamaan asiakkailleen tai muille organisaation ulkopuoliselle valtuuksia sosiaaliseen mediaansa. Sen sijaan, että tieto olisi käyttäjiensä tuottamaa, pelätään yrityksissä kritiikkiä, kommentteja ja kontrollin puutetta. Toinen iso ongelma on mittareiden ja seurannan puute. Vain noin puolet yrityksistä mittaa sosiaalisen median menestystään millään tavalla ja vain 35 % yrityksistä tietää, mitä heidän asiakkaansa ja SoMen seuraajansa ajattelevat heistä. Verrattaessa yritysten näkemyksiä asiakkaiden mielipiteisiin voisi aiempien kohtien lisäksi suositella yrityksille useampien kanavien käyttöä. Asiakkaat kokevat Facebookin ykkösmediaksi ja Yhdysvalloissa esimerkiksi suuri osa yrityksistä on siirtynyt Facebookin käyttöön perinteisten kotisivujen sijasta. Myös tieto siitä, mihin tarkoituksiin asiakkaat käyttävät sosiaalista mediaa, on oleellista. Pelkän tiedonkeruun ja ostamisen lisäksi asiakkaat haluavat kuulla johdon ja henkilökunnan ajatuksia, lukea blogeja ja vaikuttaa yrityksen toimintaan. Henkilökohtaisuus, aitous ja välittäminen nousevat keskeisiksi teemoiksi, aivan kuten perinteisessä kasvotusten tapahtuvassa asiakaspalvelussakin. kolulmni JOHANNA HEINONEN matkailusilmä 17

18 TEKSTI: TUIJA KAUPPINEN KUVA: MARCO BORGGREVE Kulttuurimatkailu kiitoradalla Kulttuuri. Matkailu. Kulttuurimatkailu. Millaista yhteistyötä vaaditaan, jotta kulttuurimatkailu nousee lentoon? Älkää unohtako taksinkuljettajia. He ovat parhaita sanansaattajianne, muistuttaa Walesin matkailun alueellinen strategiajohtaja ja Euroopan kulttuurimatkailuverkoston (ECTN) hallituksen jäsen Peter Cole. Walesissa on taksinkuljettajien lisäksi koulutettu joukko paikallisia näkemään kohde vierailijan silmin ja välittämään näin Walesin tarinaa ja brändiä. MATKAILUALAN TERMINOLOGIASSA vilisevät indikset ja paxit, kun taas kulttuuriala puhuu kamarimusiikista tai elämyksellisistä taidepajoista. Kulttuurin tuottajat eivät ole matkailuammattilaisia tai päinvastoin. Jotta kulttuurimatkailu lähtisi kiitoradalta lentoon, tarvitaan yhteistä kieltä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Lotta Mujo. Yhteisen kielen lisäksi on syytä astua yhteisiin saappaisiin palvelukokonaisuuksien rakentamisessa, sillä kulttuurikohteet ovat osa matkakokonaisuutta. Kahden kulttuurikohteen ei kuitenkaan kannata kilpailla keskenään, vaan tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi yhteismarkkinoinnilla saadaan kustannustehokkaampaa ja useampaa kohdetta hyödyttävää näkyvyyttä, joka rakentaa mielikuvaa koko kulttuurimatkailun kentästä. Pitkällä tähtäimellä hyöty sataa yhteiseen laariin. Suunnitelmissa on rakentaa kulttuurimatkailun sähköinen reittikartta, joka yhdistää samaan teemaan liittyviä kulttuurikohteita eri puolilla Suomea, Mujo kertoo. Varsinais-Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) hanke on koonnut yhteen kulttuurin ja matkailun toimijoita kokeilemaan uusia toimintamalleja ja uudenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi Turussa Sokos-hotellit ja Turun linna ovat tehneet yhteispaketointia syysloma- ja hiihtolomaviikoille. Tällaista yhteistyötä ei aikaisemmin ole ollut. VAIKKA KULTTUURIKOHTEET ja -tapahtumat tuovat kohteeseen monesti hyvinkin merkittävän määrän matkailijoita, jää kulttuuritoimijoiden saama hyöty varsin pieneksi. Colen mukaan matkailijan kukkarosta keskimäärin vain viisi prosenttia menee kulttuurille, loput jakautuvat Paikan tuntu on keskeinen osa matkailua. Ilman sitä on vaikea erottua globaalissa kilpailussa. Kulttuuri vahvistaa paikan kokemusta ja matkakohteen elämyksellisyyttä, Cole painottaa. Kuunnelkaa asiakkaitanne, muistuttaa puolestaan markkinointistrategi Itta Johnson Ystadista, joka on ponnistanut maailmankartalle kirjailija Henning Mankellin luoman rikoskomisario Wallanderin avulla. Wallanderin jalanjäljille pääsee kävelykierroksilla, kännykkäoppaan avulla tai kaikille avoimissa yöleffoissa. Koska lapsia eivät kiinnosta aikuisten murhamysteerit, luotiin heille oma tuotteensa Kuka varasti korvapuustit, joka on ollut menestys lapsiperheiden keskuudessa. Kuinka kulttuurin ja matkailun toimijat Suomessa voisivat yhteistyössä vahvistaa paikan tuntua ja elämyksellisyyttä? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta Kulttuurin ketju -hankkeen Kulttuurimatkailu kiitoradalle -päätösseminaarissa. majoitus- ja ravintolapalvelujen, shoppailun ja itse matkanteon kesken. Silti kulttuurimatkailuun panostaminen kannattaa. Ystadissa yksi elokuvatuotantoon sijoitettu kruunu on tuonut itsensä kolmin-, jopa nelinkertaisena takaisin paikallisten yritysten työllistämisen kautta. Eikä tähän vielä sisälly matkailun tuoma raha. Internet on osaavasti hyödynnettynä erinomainen kanava, jonka avulla pärjätään globaalissa kilpailussa. Google Maps vie pienenkin kohteen kertaheitolla maailmankartalle. Olemme hankkeen aikana järjestäneet sähköisen markkinoinnin koulutusta. Jatkossa sähköinen liiketoiminta sisällytetään osaksi Culture DQN -laadunkehittämisohjelmaa. Helppoa, nopeaa ja kansantajuista apua kulttuurimatkailun markkinointiin ja tuotteistamiseen on tarjolla myös Kulmat.fi -palvelussa, 18 matkailusilmä

19 Luo itse nykytaidetta Oletko koskaan miettinyt nykytaidetta katsellessasi, että sinäkin osaisit tehdä tuollaisen taideteoksen? Kulttuuritalo Korundissa sijaitsevan Rovaniemen taidemuseon työpajassa jokaisella on mahdollisuus ryhtyä nykytaiteilijaksi ammattilaisen opastuksella. Teemoitetuissa tekniikkatyöpajoissa tehdään omin käsin matkamuistoja tai esitetään sarjakuvia näytelmän keinoin. Työpajat ovat syntyneet osana Kulttuurin ketju -hanketta, jossa myös Rovaniemi on ollut mukana. Hankkeen aikana kehittyi myös idea Lapin Kamariorkesterin tilauskonserteista, joissa tarjolla on niin klassista kuin kevyempää musiikkia barokista elokuvasävelmiin. Eikä konserttia varten tarvitse välttämättä tulla Korundiin, vaan konsertti viuluduosta 18 hengen orkesteriin järjestyy myös muualla. Kulttuurin ketju -hanke on tuonut uudella tavalla yhteen niin kulttuurikohteiden edustajat, kulttuurin tuottajat, matkailualan toimijat kuin välittäjäorganisaatiot, kertoo Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kortelainen. Rovaniemellä on oivallettu, että myynti- ja jakelukanavat voivat löytyä hyvinkin läheltä, kuten paikallisista ohjelmapalveluyrityksistä. Lapin Safarit on yhtenä hankkeen yhteistyökumppanina luonut kannustematkailijoille suunnatun tuotteen, jossa asiakkaasta kuvattu video julkistetaan juhlallisessa tilaisuudessa elävän musiikin soidessa taustalla. Kulttuurimatkailu ei ole oma lokeronsa, vaan kulttuuriset sisällöt pitää nivoa osaksi ohjelmapalveluita. Kulttuuri pitää ymmärtää kulttuurisena sisältönä, eikä stereotypioida asiakasta. Perheet, polttariporukat, Joulupukkifanit ja liikematkailijat ovat kaikki potentiaalisia kulttuurimatkailijoita. Jokaiselle vain täytyy löytyä oma tulokulmansa, Kortelainen sanoo ja peräänkuuluttaa lisää kepeyttä ja rohkeutta tuotekehitykseen. Lapin Kamariorkesteri on mukana Kulttuurin ketju -hankkeessa. Kulmat.fi Matkailun, kulttuurin ja luovien alojen toimijoille suunnattu kokoontumispaikka verkossa. Tietokulma: muun muassa kulttuurimatkailuun ja tuotteistamiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja parhaita käytäntöjä. Tietokulma: helposti ja nopeasti omaksuttavia verkko-oppimiskokonaisuuksia muun muassa markkinointiin liittyen. Tulossa oppimispaketit hinnoittelusta, saavutettavuudesta ja jakelukanavista. Tukikulma: tietoa asiantuntijapalveluista ja rahoitusmahdollisuuksista. Laatukulma: tietoa ja helppoja työkaluja oman laadun kehittämiseen. Hankekulma: kaikille avoin hankepankki. Maksuton palvelu, jonka käyttäjäksi voit rekisteröityä osoitteessa Palvelua ylläpitää Varsinais-Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus (OSKE) yhteistyössä OKM:n ja MEKin Culture Finland -katto-ohjelman kanssa. Kulttuurin ketju Toteutus: osana Varsinais- Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) toimintaa. Yhteistyökumppanit: Helsingin, Rovaniemen ja Turun kaupungit sekä Mäntän Gösta Serlachiuk sen taidesäätiö. Hallinto: Turku Touring Rahoitus: opetus- ja kulttuuri mi nis teriön valtakunnallinen luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma (ESR), rahoittajaviranomaisena Hämeen ELY-keskus. matkailusilmä 19

20 TEKSTI: MAIJA RAUHA KUVAT: VISIT FINLAND KUVAPANKKI JA AURORA CHALET Katsokaa, rev Sieluja, sotaa ja kipinöitä Suomalaisen uskomuksen mukaan revontulet syntyvät kipinöistä, jotka sinkoilevat taivaalle, kun tuliketun häntä hipoo lumipeitettä tai sen kyljet osuvat puihin. Tulirepo on myyttinen eläin, jonka ansaan saaminen merkitsee vaurautta ja menestystä. Monissa Keski-Euroopan maissa revontulten on ajateltu merkitsevän sotaa, verenvuodatusta ja nälänhätää. Erityisesti punainen väri on yhdistetty vereen. Etelään mentäessä revontulien pääväri on juuri punainen. Pohjoisessa näkyvä kalpean vihreä hohto on liitetty vainajiin. Grönlannin eskimot ajattelivat, että kuolleiden lasten sielut kisailevat keskenään taivaalla. Pohjois-Venäjällä revontulet telmivät, ja Skotlannissa niistä on puhuttu iloisina tanssijoina. Kalevalassa revontulista puhutaan Pohjolan portteina. Niinkin on tulkittu, että taivaalla loimusivat loitsutulet, koska loitsujen lukeminen oli repoittelua. Väitteet japanilaisista uskomuksista, joiden mukaan revontulten alla alkunsa saaneista lapsista tulisi poikia tai vähintään onnellisia, lienevät muualla keksittyä. 20 matkailusilmä

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 Osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen Kesäkuu 2015 02/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Suomi on menestynyt ja menestyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja mittauksissa erinomaisesti Newsweek Contry Brand Index

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot