Business and Technology

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Business and Technology"

Transkriptio

1 Finnish Business and Technology Joensuun seudun metalliteollisuus on hyvässä vauhdissa Millainen on houkutteleva toimintaympäristö? s. 4-5 Hitsaus- ja koneistuskeskus kouluttaa huippuosaajia s. 6-7 Sopimusvalmistus vauhdittaa Rakennustempon liikevaihdon kasvua s. 7 Hotelli uudistui perinteitä kunnioittaen s. 9 Tecwill Oy myy betoniasemia Siperiaan s Talvikoulu vie Venäjän markkinoille s

2 Pääkirjoitus Kansainväliset investoinnit kiihdyttävät seutua vahvaan kasvuun Joensuun seutua voi hyvällä syyllä kutsua globalisaation voittajaksi. Alueelle on tehty merkittäviä kansainvälisiä investointeja. Maailmanlaajuisesti toimivat yritykset arvostavat seutua ja haluavat keskittää tänne tuotekehitystään ja tuotantoaan. Ulkomaisia sijoituksia tehdään pitkällä tähtäimellä. Kansainväliset suuryritykset hakevat kasvua ja etsivät toimintaympäristöä, joissa voi tehdä yhä parempaa tulosta. Erinomaisia esimerkkejä ovat John Deere ja Abloy. Joensuuhun sijoitetut yksiköt ovat kannattavuudeltaan konserniensa parhaimpia. John Deere'n Joensuun tehdas jopa palkittiin äskettäin maailman investointikonferenssissa parhaimpana investointina Eurooppaan. Menestystä on siivittänyt Deere n osalta metsäalan vahva tutkimus ja koulutus sekä asiantuntijaorganisaatioiden monipuoliset palvelut yritykselle ja sen alihankintaverkostolle. Abloy'n osalta huomionarvoista on puolestaan henkilöstön pysyvyys, sitoutuminen ja erikoisosaaminen. Kasvu ja menestys ei koske ainoastaan suuryrityksiä. Joensuun seutu on myös pk-yrityksille oivallinen toimintaympäristö tehdä kannattavaa bisnestä. Voimme ylpeänä todeta, että alueen pienten ja keskisuurten yritysten omavaraisuusaste on paras Suomessa. Yritysten menestystä ja tulevaisuuden uskoa on seurannut positiivinen kasvukierre. Alueen kehittyminen on houkutellut palvelualan investointeja ja saanut aikaan melkoisen rakennusbuumin. Joensuun seudulla onkin nyt meneillään vahvan kasvun vaihe. Paikallisen toimintaympäristön tekee erityisen mielenkiintoiseksi itärajan läheisyys. Joensuun seutu sijaitsee lähellä Venäjän rajusti kasvavia markkinoita. Meillä on vankkaa Venäjäosaamista ja vahvat yhteysverkostot rajan taakse. Täältä käsin on ulkomaistenkin organisaatioiden hyvä investoida Venäjälle, esimerkiksi perustamalla Joensuun seudulle markkinointi- ja kehitysyksikön ja osan tuo- Viennin kehitys Joensuun alueella KOKO METALLI (tol 27-34) Euroopan mestaruus villitsi joensuulaiset 2 Talouskatsaus - metallissa positiivinen vire jatkuu Joensuun seudulla menee hyvin monella mittarilla mitattuna. Erityisesti viennin kehitys metalliteollisuudessa on ollut selkeästi muuta maata suotuisampaa. Metallituotteiden valmistuksessa viennin kasvua on ollut tammi-kesäkuu välillä yli 22 prosenttia. Positiivinen vire koko metallin viennissä on jatkunut jo pitkään, kolmen viime vuoden aikana viennin arvo on lähes tuplaantunut. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihdon kasvu Joensuun seudulla on ollut vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla suurinta rakentamisessa, jossa kasvua on ollut lähes 13 prosenttia. Muut vahvat kasvualat ovat mineraalituotteitten valmistus, tutkimus ja kehittäminen, jalostus, koko metalli ja metallituotteitten valmistus. Näiden alojen kasvu on ollut kymmenen prosentin tuntumassa. Juoksija Jukka Keskisaloa ja historiallista Euroopan mestaruutta juhlittiin näyttävästi tuhansien ihmisten voimalla Joensuun torilla elokuussa. Juhlan siimeksessä mestari kertasi juoksun vaiheet kuvanauhalta ja jakoi nimikirjoituksia. Jukka Keskisalon voitto miesten 3000 metrin esteissä Göteborissa oli Suomen kestävyysjuoksuhistorian ensimmäinen Euroopan mestaruus estematkalta. Joensuun kaupunki on tukenut Keskisalon uraa jo viiden vuoden ajan. Tontin lisäksi Keskisalo sai kaupungilta euron stipendin.

3 tantoa rajan taakse. Yritykset, jotka pystyvät hyödyntämään Venäjän markkinat, voivat kasvattaa toimintojaan myös Suomen puolella. Joensuun seutu Venäjän ja Euroopan välimaastossa tarjoaa oivallisen toimintakentän myös venäläisille yrityksille ja investoijille. Alueen vetovoimatekijöinä ovat osaamisen ja korkean teknologian lisäksi ympäristö ja ihmiset. Joensuun seutu tarjoaa siis myös pehmeitä arvoja: korkeaa elämisen laatua ja ystävällisyyttä. Tervetuloa elinvoimaiseen ympäristöön kehittymään ja kasvamaan! Keijo Mutanen, toimitusjohtaja, JOSEK Oy Fodescon uusi tuotantoyksikkö kansainvälisten markkinoiden tarpeisiin Fodesco Oy laajentaa tuotantoaan Kontiolahden Lehmossa. Neljä vuotta Lehmossa toimineen yrityksen laajennus tuo alueelle lisää työpaikkoja ja uutta teknologiaa. Tähän saakka Lehmossa on toteutettu markkinointia ja myyntiä sekä varastointi- ja suunnittelutehtäviä. Tuotanto on sijainnut Venäjällä. Kasvavat markkinat itänaapurissa vievät kuitenkin koko paikallisen tuotannon. Huipputekniikkaa vaativa uusi tuotantoyksikkö Lehmossa perustettiin Venäjän ulkopuolisia markkinoita varten. Fodescon tavoitteena on luoda Lehmoon maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen tuotantoyksikkö. Yritys valmistaa muotti- ja leikkaintyökalujen komponentteja muovi- ja metalliteollisuudelle. Suurimmat Fodescon asiakkaat ovat leluteollisuudessa, telekommunikaatioalalla ja kulutustavaroiden tuotannossa. Yrityksen tuotteita toimitetaan lähes kaikkiin maanosiin. Tällä hetkellä yritys työllistää 13 työntekijää Suomessa ja 70 työntekijää Venäjällä. Fodescon tuotteita ovat muun muassa standardikomponentit muottityökaluille. Sisältö: Pääkirjoitus ja uutiset Markkinat, osaaminen ja ympäristö houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia Innovatiivinen oppimisympäristö luo huippuosaamista Ohutlevytuotteiden jalostamisen huippua Ruutukaava kiikarissa Keskustahotelli uudistui uskollisena perinteille Joensuussa on rakentamisen riemua Yritykset uskovat Joensuun ostovoimaan EFI valloittaa Välimeren metsät Bioenergian puolesta Puuenergian mallimaakunta Jätteissä piilee energinen mahdollisuus Venäjä mahdollisuuksien maa Betoniasemia Siperiaan ja suurkaupunkeihin Koli viehättää venäläisiä IQlink kotiutuu Oasikseen Talvikoulu vie Venäjän markkinoille Yliopistokoulutus ylittää itärajan

4 Kuvateksti, KuvatekstiKuvatekstiKuva tekstikuvatekstikuvatekst ikuvatekstikuvatekstikuv ateksti Kuvateksti Kuvate ksti KuvatekstiKuvateksti Kuvateksti Kuvateksti John Deere n metsäkonetehdas Joensuussa on hyvä esimerkki seudun vetovoimaisuudesta, toteavat Invest in Finlandin johtaja Tuomo Airaksinen, John Deeren tehtaanjohtaja Martti Toivanen ja JOSEK:in toimitusjohtaja Keijo Mutanen yhdessä. Markkinat, osaaminen ja ympäristö houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia Kansainväliset yritykset hakevat Suomesta olosuhteita, joissa tulosta voi tehdä aikaisempaa paremmin. Joensuun seudun vetovoimatekijöitä ovat lähialueiden markkinat, osaaminen sekä viihtyisä elinympäristö. Kaiken pohjustaa alueen toimijoiden yhteistyö. 4 Invest in Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Airaksisen mukaan ulkomaiset investoijat tavoittelevat yleensä voimakasta kasvua. Suomessa heitä kiinnostavat maan ja erityisesti lähialueiden markkinat. Suomesta käsin harjoitetaan liiketoimintaa paitsi Pohjoismaihin myös Baltiaan ja Venäjälle. Usein turvallisin etenemistapa on perustaa yksikkö ensin Suomeen ja laajentaa täältä käsin liiketoimintaa Itä-Eurooppaan. Joensuun seutu itärajan tuntumassa tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet, toteaa Airaksinen. Teknologia ja verkostot tuovat alan yrityksiä Kansainväliset yritykset arvostavat osaamista. Suomen korkea koulutustaso ja teknologia tunnetaan maailmalla. Airaksisen mielestä Joensuun seudun vahvat osaamiskeskittymät vetävät puoleensa alan huippuyrityksiä. Täällä on esimerkiksi monitasoista metsäteknologiaosaamista ja huippuyrityksiä metsäkoneiden ja -laitteiden valmistuksesta aina logistiikkaan ja bioenergiaan asti. Investoijia kiinnostaa erityisesti laajamittainen yritystoimintaa tukeva toimijaverkosto, johon kuuluu alihankkijoita, tuottajia, tutkimusta ja koulutusta sekä osaavaa työvoimaa, kertoo Tuomo Airaksinen. John Deere n Joensuun tehtaanjohtajan Martti Toivasen mukaan John Deere n metsäkonetehtaan ja asiakaspalvelukeskuksen sijoittuminen Joensuuhun on oiva esimerkki seudun vetovoimaisuudesta. Kilpailu tehtaan sijoituspaikasta voitettiin siinä, että täällä oltiin ammattitaitoisempia ja tehokkaampia. Kiinnostavien kotimaan ja Itä-Euroopan markkinoiden lisäksi paikallinen toimintaympäristö tuki vahvasti tehtaan toimintaa. Sijoittumiseen vaikut- TOIMINTAYMPÄRISTÖ

5 ti varmasti myös alan asiantuntijaorganisaatioiden läheinen sijainti sekä pitkälle kehittyneet palvelut eri koulutusyksiköissä. Joensuun kaupunki ja muut paikalliset toimijat tulivat mukaan yhteistyöhön tuotannon keskittämiseksi Joensuuhun. Sen jälkeen merkittävän roolin ovat saaneet alueen eri kehittämisyhtiöt, jotka ovat muun muassa olleet mukana luomassa yrityksen alihankintaverkostoa. Joensuun Tiedepuisto ja monipuoliset koulutuspalvelut ovat ratkaisevasti tukeneet yritystä tehtaan ottaessa käyttöönsä uutta teknologiaa tuotantokoneistossaan, kertoo Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n toimitusjohtaja Keijo Mutasen. Mutanen näkee huipputeknologian houkuttelevan yhä enemmän kansainvälisiä yrityksiä Joensuun seudulle. Täällä tehdään palkittua tutkimustyötä ja asiantuntemusta on muun muassa nanoteknologian, fotoniikan ja optiikkaosaamisen sekä mikrotyöstöteknologian alalla. Tulevaisuutta ovat myös komponenttituotannon kehittäminen ja tähän liittyvä tuotannollinen yhteistyö Venäjällä, uudet materiaaliyhdistelmät sekä bioenergia. Toki meillä on alueella myös hyviä palvelualan referenssejä, toteaa Mutanen. Raaka-aineiden hintojen noustua investoijia kiinnostaa kaivosteollisuus ja lisäksi matkailu nähdään mahdollisuutena. Näillä aloilla toiminta vaatii kuitenkin suurinvestointeja ja kotimaiset rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset. Tähän tarvitsemme ulkomaisia sijoittajia, jatkaa Mutanen. Elinympäristö sitoo työntekijät Tuomo Airaksisen mukaan suuryrityksen sijoituspäätöksissä pienikin tekijä voi olla merkityksellinen, eikä pehmeitä arvoja sovi unohtaa. Elinympäristön tulee olla houkutteleva ja se sitoo työntekijöitä toimipaikkaan. Puhutaan elämisen laadusta ja se on täällä korkea verrataanpa sitten Keski-Eurooppaan tai vaikka pääkaupunkiseudulle, kehuu Airaksinen. Investointipäätökset tehdään johtotasolla. Kyse on yksilöistä ja heidän mieltymyksistään. Monet tuntevat Suomen korkean teknologian, tehokkuuden ja toimivat verkostot, mutta luonto on koettava. Teemme paljon töitä sen eteen, että saamme päättäjät käymään Suomessa ja maamme eri alueilla. Vierailut muuttavat käsityksiä ja ne ovat hyvin ratkaisevassa asemassa sijoituspäätöksiä tehtäessä, valaisee Airaksinen. Päätösten tueksi sijoittajat kilpailuttavat alueet ja pyytävät eräänlaisen tarjouksen. Yleensä kysymyslista on pitkä. Kilpailussa pärjäävät ne alueet, jotka tietävät myyntivalttinsa ja pystyvät vastaamaan nopeasti. Joensuun seudulla kotiläksyt on tehty osaamisen ja vahvuuksien osalta. Täällä on hyvät valmiudet ulkomaisten investointien hankkimiseen, toteaa Airaksinen. Maailmalle ei voi viedä kuin yhden yhtenäisen viestin. Roolien on oltava selvät alueen eri toimijoiden välillä. Tässä ollaan onnistuttu Joensuun seudulla ja hyvä yhteistyö on jo kantanut hedelmää, Airaksinen muistuttaa. Uusi malli ulkomaisten investointien edistämiseen Toimitusjohtaja Tuomo Airaksisen mukaan alueelliset investointihankkeet ovat tähän saakka olleet projektimaisia. Investointien toteutuminen vie kuitenkin vuosia, eikä projektiaikataulut siihen yleensä riitä. Tarvitaan jatkuva ja yhtenäinen toimintamalli sekä selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Lähdemme nyt JOSEK:in kanssa valmistelemaan ensi vuonna käyttöönotettavaa pilottia uudesta pysyvästä toimintamallista, joka voitaisiin viedä myös muualle Suomeen. Tavoitteenamme on mallin avulla yhteistyössä säästää resursseja, lisätä tuottavuutta ja parantaa onnistumisprosenttia. Ulkomaisia investointeja haetaan varsin pienillä resursseilla ja ainoaksi järkeväksi toimintamalliksi on osoittautunut verkostomainen yhteistyö. Investointien haku verkotetaan ulkomailta Suomeen aina paikallistasolle asti. Ulkomailla Finpro etsii apunamme ulkomaisia sijoittajia. Suomessa toimimme yhteistyössä alueilla toimivien kumppaneiden kanssa. Joensuun seudulla JOSEK on meidän paikalliset kasvomme, kuvailee Airaksinen verkostoaan. Asiakas saatetaan koko yhteistyöketjun, eräänlaisen putken läpi alueelle. Kaikki toiminta keskitetään alueen vahvuuksiin. Pilotoinnin aloittaminen JOSEK:in kanssa on helppoa. Liikkeelle voidaan lähteä nopeasti, koska Joensuun seudun myyntivaltit tunnetaan. Yhteistyötä on muutenkin tehty jo neljä vuotta projektipohjalta ja uudesta toimintamallistakin on jo ehditty saada tuntumaa. Invest in Finland Info edistää suoria ulkomaisia sijoituksia Suomeen. Se toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisen teollisuuden ja alueellisten organisaatioiden kanssa ja esittelee ulkomaisille yrityksille suomalaisia sijoittumiskohteita. Toimintaa rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö. 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

6 Teemme tiivistä yhteistyötä alueen kone- ja metalliyritysten kanssa, kertoo Liisa Hiltunen. Innovatiivinen oppimisympäristö luo huippuosaamista Outokummun hitsaus- ja koneistuskeskuksen koulutus edustaa opetusmenetelmiensä ja oppimisympäristöjensä osalta maamme huippua. Keskus kouluttaa yrityksille erikoisosaajia ja tarjoaa täsmäkoulutusta. Se toimii uusien työmenetelmien testiympäristönä sekä näköalapaikkana viimeisimpään tekniikkaan. 6 Pohjois-Karjalan muovi-metalliteollisuus on kehittynyt viime vuosina mintaedellytyksiä haluttiin turvata tuta. Alueen kone- ja metallialan toi- suotuisasti ja se on maakunnan kehittämisen keskeisimpiä painopisteseen, toteaa Hiltunen. levaisuudessa satsaamalla osaamialoja. Kyse on teknologia- ja työvoimavaltaisesta alasta, joten työntekimeisintä huipputekniikkaa ja laiteva- Koneet ja laitteistot ovat viijöiden osaamisella on suuri merkitys. Pelkkä ammatillinen peruskou- yritysten tarpeita. Uusimmat hitsausrustus on suunniteltu tukemaan alan lutus ei yksin riitä vaan kovassa kilpailussa tarvitaan huipputeknologi- ja simulointiohjelmat tarjoavat oivalrobotit, viisiakseliset monitoimisorvit aan perustuvaa osaamista ja jatkokoulutustahittämiseenlisen testiympäristön toiminnan ke- Projektipäällikkö Liisa Hiltusen Kahden vuoden aikana monet mukaan näistä lähtökohdista sai alkunsa Outokummun hitsaus- ja ko- laitteistojaan tai pätevöittäneet hen- yritykset ovat esimerkiksi uusineet neistuskeskus. kilöstöään hyödyntämään nykyisiä Kehittäminen käynnistyi pari koneita entistä monipuolisemmin, vuotta sitten alan yritysten aloittees- kertoo Hiltunen. Metalli on seksikästä Aikuisopiston Outokummun yksikkö järjestää kone- ja metallialan tutkintoihin valmistavaa peruskoulutusta. Hiltusen mukaan nuoret ovat tärkeässä asemassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Metalliala tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa runsaasti monipuolisia työmahdollisuuksia. Uuden teknologian myötä tarvitsemme yhä enemmän osaamista ohjelmoinnissa, suunnittelussa ja simuloinnissa, toteaa Liisa Hiltunen. Keskuksen viisiakseliset monitoimisorvit ovat huipputekniikkaa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

7 Yli puolet tehtävistä vaatii tietotekniikkaosaamista. Uusin laitteisto ja ohjelmat tarjoavat nuorille mielenkiintoisen toimintaympäristön ja työ voi jopa muistuttaa jännittävän tietokonepelin pelaamista. Metallialan imago on jatkuvasti parantunut, koska metalli on seksikästä, väittää Liisa Hiltunen. Motivoituminen alaan ja työntekoon on tärkeää. Yritykset toivovat, että nuoret sekä heidän vanhempansa kävisivät tutustumassa toimintaan ja eri työtehtäviin. Oppilaanohjaajat ja opintosihteerit ovat kouluissa tehneet paljon työtä alan kiinnostavuuden eteen. Motivoituneilla opiskelijoilla on mahdollisuus kehittyä huippuosaajiksi ja alan opetuksen laatu halutaan pitää korkealla, luettelee Hiltunen. Hiltusen mukaan sitoutuminen Hitsaus- ja koneistuskeskukseen on vahvaa sekä koulutusorganisaatiossa että alan yrityksissä. Huippuosaamisen saavuttamiseen tarvitaan aktiivista asennetta sekä verkottumista yliopistojen ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Meillä on tulevaisuudessa kaikki eväät maailman huipulle, varsinkin moniakselisen toimintaympäristön hyödyntämisessä, hehkuttaa Hiltunen. Ohutlevytuotteiden jalostamisen huippua Joensuussa ja Pyhäselässä toimivan metalliteollisuusyhtiö Rakennustempo Oy:n liikevaihdosta noin 75 prosenttia muodostuu sopimusvalmistuksesta. Yhtiön erityisosaamista ovat korkealaatuiset ja pitkälle jalostetut ohutlevytuotteet, kuten polttoaine- ja hydrauliöljysäiliöt sekä erilaiset moottorisuojat. Olemme mukana päämiesten tuotekehitystyössä ja projekteissa. Päämiesten avulla olemme hioneet kilpailukykyämme huippuiskuun, Rakennustempo Oy:n toimitusjohtaja Timo Päivänurmi myhäilee. Sopimusvalmistuksessa Rakennustempon merkittävimpiä asiakkaita ovat metsäkonevalmistaja John Deere Forestry Oy, tavarankäsittelyyn erikoistunut Rocla Oyj sekä KONE-konserniin kuuluva Kalmar Industries Oy Ab. Päivänurmi laskee, että yhtiön sopimusvalmistuksen liikevaihto on viimeisen vuoden aikana kasvanut noin 60 prosenttia. Voimakas kasvu jatkuu erityisesti metsäkonevalmistaja Deeren vauhdissa. Yhteistyötä ajatellen etua on myös siitä, että Rakennustempon Joensuun tuotantotilat sijaitsevat aivan John Deere Forestryn tehtaan kupeessa. Deere on meille kumppanina kuin isoveli, joka on antanut käyttöömme asiantuntemusta ja jopa resursseja kehittäessämme toimintaamme ja sitä mukaa kilpailukykyämme. Rakennustempon omia tuotteita ovat Kotakeittiö sekä Joonas-pensasmarjapoimintakone. Omien tuotteiden osuus liikevaihdosta on 25 prosenttia. Hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki Vuonna 1978 perustettu Rakennustempo työllistää noin 60 henkilöä. Työntekijöiden viihtyvyyteen ja sitoutumiseen kiinnitetään paljon huomiota. Parhaillaan henkilökunnalle ja myös heidän perheenjäsenilleen ollaan luomassa terveydenhuollon kokonaispakettia. Itse kahden pienen lapsen isänä tiedän, että kun työpäivä yrityksessä on takana, toinen odottaa kotona. Ja jotta työntekijämme ei tarvitse vaikkapa kuumeisen lapsen kanssa jonotella lääkäriin, pyrimme siinä auttamaan, Päivänurmi perustelee. Neuvottelemme parhaillaan myös monien muiden alennusetujen Toimitusjohtaja Timo Päivänurmi (vas.) ja hitsari Harri Tahvanainen tutkivat hydraulisäiliön hitsaussaumaa. 26-vuotias Tahvanainen on työskennellyt Rakennustempolla kolmisen vuotta. - ruokakaupasta kulutushyödykkeisiin - saamiseksi työntekijöillemme. Timo Päivänurmen mukaan palkka on toki tärkeä, muttei ainut keino henkilökunnan sitouttamiseksi. Hyvä ilmapiiri, tekemisen meininki ja edellä mainittujen kaltaiset lisäedut yhdessä ovat hyvä paketti. 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

8 Ruutukaava kiikarissa Erkki Nordströmin mukaan Joensuun keskusta houkuttelee investointeja tulevaisuudessakin. Joensuussa rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan. Vapaista tonteista käydään kovaa kilpailua ja investoinnit halutaan nopeasti tuottamaan. Kaupungin keskusta kehittyy voimakkaasti ja ruutukaava-alue on edelleen monen rakennusyrityksen unelmakohde. nustaa Nordström. soon avataan kolme liiketilaa, kertoo Uskon, että investoinnit keskus- Nordström. taan jatkuvat edelleen. Voimme mielestäni ylpeillä sillä, että olemme saaneet tyylikkään kaupunkimaisen kes- Korjausrakentaminen kasvussa kustarakenteen ja yhä monipuoli- YIT:n tuotanto painottuu tällä hetkel- semmat palvelut asukkaille sekä yri- lä asuntorakentamiseen. Erkki Nord- tyksille, toteaa Nordström. strömin mukaan Joensuun talousalu- Joensuussa rakentaminen on een koko vaikuttaa kuitenkin siihen, Suomen vilkkainta asukaslukuun ver- että toiminnassa ei voi erikoistua. rattuna. Viime vuonna käynnistynei- Rakennamme hyvin erilaisia den hankkeiden arvo alueella oli 170 kohteita ja olemme mukana niin uu- miljoonan euron luokkaa. Monia disrakentamisessa kuin korjausraken- hankkeita on kypsytelty pitkään ja tamisessakin. Kohteita on 5-6 vuo- nyt oli otollinen aika aloittaa. den päähän, mainitsee Nordström. Osasyynä vilkkaaseen rakentami- Korjausrakentamisen osuus kas- seen on alhainen korkotaso, joka on vaa Suomessa koko ajan. Vuonna kasvattanut kysyntää omistusasunnois koko rakennustuotannon arvo ta. Liiketilojen rakentamiseen on puo- oli 22 miljardia euroa. Tästä talonra- lestaan vaikuttanut se, että kauppaket- kentamisen osuus oli 17,7 miljardia, jut katsovat juuri nyt liikkeen perusta- joka sisältää uudisrakentamista 10,2 misen alueelle ajankohtaiseksi. Myös miljardia euroa ja korjausrakentamis- kiinteistönomistajien aktiivisuus on ta 7,5 miljardia euroa. vauhdittanut kehittämishankkeita, Uskoisin, että rakentamisen mää- YIT:n rakentamispalveluiden työpääl- Nordström luettelee. rä tulee kahden vuoden päästä hie- likkö Erkki Nordströmin mukaan in- Tällä hetkellä YIT:llä on Joensuussa man laskemaan, vaikka mistään hii- vestointipäätökset tehdään aina ta- käynnissä kaksi rakennuskohdetta, pumisesta ei kuitenkaan voi puhua. pauskohtaisesti. keskustan asuinkerrostalot Torikadul- Joensuussa rakennustuotanto on Tutkimme ja laskemme tarkkaan la ja Eteläkadulla. huippulukemissa ja ainakin toistai- sijoitusten kannattavuutta. Kohdealu- Helmikuun lopussa valmistuva seksi työvoimaa on ollut riittävästi een vetovoimaisuus vaikuttaa luon- asunto-osakeyhtiö Koskikara on suu- saatavilla, toteaa Nordström. nollisesti tuotto-odotuksiin. Emme rin asuntokohde, jonka olemme Jo- Itäsuomalaiset työntekijät ovat suosi mitään tiettyjä alueita Joen- ensuussa koskaan toteuttaneet. Tava- ammattitaitoisia ja ahkeria. Ilokseni suussa, mutta ruutukaava on toki ratalo Sokoksen viereen rakennetta- olen myös huomannut, että raken- 8 kaikkien rakentajien kiikarissa, tun- vassa talossa on 65 asuntoa ja katuta- nusala kiinnostaa nuoria. RAKENTAMINEN

9 Kristian Ikosen mukaan yksilöllisyys ja laatu näkyy uudistuneissa hotellihuoneissa. Esimerkiksi jokaiseen huoneeseen teetettiin varta vasten oma taulu. Ikosen perheen omistamassa hotelli Kareliassa on takana mittavat remontit. Joensuun kävelykadun varrella sijaitsevan hotellin huoneet ja ravintolatilat uusittiin kokonaan pitkäaikaisia perinteitä ja historiallista miljöötä kunnioittaen. Keskustahotelli uudistui uskollisena perinteille Hotellinjohtaja Kristian Ikosen mukaan historia määrittelee hyvin paljon mitä hotelli Karelia tänä päivänä on. Ennen remonttia kävimme läpi niitä perinteitä ja hyväksi koettuja ratkaisuja, joista emme halunneet luopua. Yksilöllisyys ja asiakaspalvelu ovat tunnettuja vahvuuksiamme ja olemme palanneet hyvässä hengessä taaksepäin. Muun muassa naulakko siirrettiin katutasoon entiselle paikalleen ja baari tilan taka-osaan, kertoo Ikonen. Halusimme olla uskollisia miljöölle. Hotelli sijaitsee kuuluisassa Teräskulman talossa. Se on Joensuun ensimmäinen viisikerroksinen kivikerrostalo, johon myös rakennettiin kaupungin ensimmäinen hissi. Tämä funkkistalo on tehty toimivaksi ja sen ehdoilla olemme edenneet myös uudistuksissa, Ikonen jatkaa. Aloitimme remontin ravintolasta sekä keittiöstä, jonka yhteyteen teimme kaivatun kabinetin yksityistilaisuuksiin ja kokouskäyttöön. Hotellihuoneet valmistuivat maaliskuussa ja sitä seurasi alakerran baarin sekä aula- ja vastaanottotilojen uudistus. Viimeisintä viestintätekniikka emme myöskään unohtaneet. Koko talon kattaa langaton lähiverkko, huomauttaa Ikonen. Kyseessä on ensimmäinen perusteellinen uudistus perheyhtiömme historiassa ja olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Paikallisuus on mielestämme voimavara ja käytimme tietoisesti mahdollisimman paljon alueen yrittäjiä rakennustöissä, mainitsee Ikonen. Kehittyvä keskusta lisää asiakkaita Kristian Ikonen näkee Joensuun vireänä maakuntakeskuksena, joka vetää puoleensa yhä enemmän asukkaita ja yrityksiä. Kehitys kasvattaa myös hotellin asiakasvirtaa. On luontevaa, että keskustaa kehitetään, koska se on täällä kulttuurin ja liike-elämän sydän. Uudistukset lisäävät kysyntää ja kaupungin viihtyisyyttä kokonaisuutena. Kun palvelut paranevat, keskustaan tullaan myös viettämään aikaa, tuumaa Ikonen. Kävelykatu on meille ehdoton vetovoimatekijä. Haluamme omalta osaltamme olla aktiivisesti mukana kehittämässä Joensuun keskustaa. Olemme muun muassa jo kauan osallistuneet kaupunkikeskustayhdistyksen toimintaan. Uudistukset olivat perheyhtiöllemme merkittävä panostus tulevaisuuteen ja hotelliremontti kuuluu käynnissä olevaan sukupolvenvaihdosprosessiin. Nyt kun rakenteet ovat kunnossa, voimme keskittyä itse liiketoimintaan ja sen kehittämiseen, toteaa Ikonen. 9 RAKENTAMINEN

10 Joensuussa on rakentamisen riemua Rakennusliike A. Taskisen toimitusjohtaja Ari Laamanen on kiireinen mies. Työn alla Joensuussa on useita eri rakennuskohteita. Uudeksi maamerkiksi nousee 14-kerroksinen asuintalo joen varteen. 10 Ari Laamasen johdolla Penttilään valmistuu 14- kerroksinen Tähtitorni. Toimitusjohtaja Ari Laamasen mukaan Joensuun alue on hyvä paikka investoida ja rakentaa. Tähän on suurelta osin vaikuttanut eri toimijoiden yhteistyö ja usko alueen tulevaisuuteen sekä myönteiseen kehitykseen. Joensuussa kaikilla osapuolilla tuntuu olevan halu kehittää aluetta. Yhteistyö on sujunut loistavasti niin julkisella puolella kuin yksityishenkilöidenkin kanssa. Olen saanut hämmästyksekseni kokea jopa tekemisen riemua, myhäilee Laamanen. Alueella vallitsee avoin luottamuksen ilmapiiri, eikä kaikkea välttämättä edes tarvitsisi laittaa paperille. Täällä on myös ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla on korkea työmoraali, Laamanen kehuu. Toimitusjohtaja Ari Laamasen mukaan rakennusyrityksiltä vaaditaan tänä päivänä yhä enemmän innovatiivisuutta ja rohkeutta poiketa perinteisistä rakennustavoista. Haluamme olla kehityksessä mukana ja kokeilla uusia asioita. Metlan rakentaminen on tästä oiva esimerkki. Puurakentaminen nähdään usein suurena riskinä, mutta me otimme haasteen vastaan ja onnistuimme, toteaa Laamanen. Jokainen rakennushanke on erilainen. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen suhde vaihtelee vuosittain ja esimerkiksi tällä hetkellä remontoimme paljon kouluja. Selkeä painopistealueemme on nyt kuitenkin asuntorakentamisessa, kertoo Ari Laamanen. RAKENTAMINEN

11 Aluerakentamisesta jatkuvuutta Rakentaminen on perinteisesti hyvin syklistä ja talvi tuo omat haasteensa töiden jaksottamiseen. Hyvistä rakennuspaikoista käydään kovaa kilpailua ja investointeja tehdään vuosiksi eteenpäin. Olemme kiinnostuneita aluerakentamisesta, koska se tuo toimintaamme jatkuvuutta. Kun työskentelemme laajemmalla alueella ja teemme useampia taloja, meillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia ratkaisuja, Ari Laamanen kertoo. Toistuvuuden kautta myös tehokkuus paranee, koska työtä tekevät samat suunnittelijat, työntekijät ja aliurakoitsijat. Pyrimme erottautumaan muista rakennusliikkeistä siinä, että meillä on hankkeita tiedossa pidemmälle tulevaisuuteen, jopa 8-10 vuoden päähän. Pyrkimällä jatkuvuuteen yritystä ja henkilöstöä on helpompi kehittää, selittää Laamanen. Tällä hetkellä mielenkiintoisin kohde aluerakentamisessa on Laamasen mukaan Penttilän asuinalue ja erityisesti rakenteilla oleva asuintalo Tähtitorni. Poikkeavaksi rakennuksen tekee Joensuun mittakaavassa juuri sen korkeus, 14 kerrosta. Penttilä tarjoaa muutenkin ainutlaatuisen mahdollisuuden asua joen varrella lähellä keskustaa. Asuntoalue kehittyy luonnostaan keskivertoa tasokkaammaksi ja tämä näkyy myös rakenteissa ja materiaaleissa, kertoo Laamanen. Tulevaisuudessa aivan uuden aluevaltauksen teemme Vehkalahdella. Tämän merkittävän kehittämishankkeen aloitamme parin vuoden sisällä ja rakennamme yli sata asuntoa käsittävän omakotitalo- ja pientaloalueen, vihjaa Laamanen. Yritykset uskovat alueen ostovoimaan Liikerakennuksia nousee kiihtyvään tahtiin asiakaspula ei pelota sijoittajia. Joensuun liikerakentaminen on lähtenyt viime vuosina merkittävään nousuun. Joensuuhun on noussut tai nousemassa uutta liiketilaa kymmenientuhansien neliöiden edestä. Se on enemmän, kuin osasimme aikoinaan ennakkokaavailuissa odottaa, kaupungin kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen kertoo. Kaavoituspäällikön mukaan rakennusbuumin takana on viime vuosikymmenen hiljaiselo luku oli liiankin rauhallista aikaa rakentamisen suhteen. Nyt patouma purkautuu, Vartiainen arvioi. Suomen suurin Prisma Joensuun Prisma laajenee vuonna 2008 Suomen suurimmaksi. Talvella alkavien laajennustöiden myötä liikerakennuksen pinta-ala kasvaa nykyisestä neliömetristä peräti neliömetriin. Kyseessä on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan historian suurin yksittäinen hanke. Joka toinen Joensuun maitopurkki ostetaan meiltä, mutta käyttötavarakaupan alalla meillä on vielä kehittämisen varaa. Haluamme lisätä vetovoimamme myös tulevaisuudessa, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen taustoittaa. Kehittyvään alueeseen panostetaan Carlsonin uusi tavaratalo nousee aivan Joensuun ydinkeskustaan. Varsinaista myymäläpinta-alaa on luvassa noin viidentuhannen neliömetrin verran, minkä lisäksi rakennuksessa on varasto- ja paikoitustilaa sekä ulkopuolisten käyttöön vuokrattavia toimistoja. Rakentaminen on kallis investointi, mutta päätös on lähes sataviisikymmentä vuotta toimineen yrityksen pitkäaikaisen suunnittelun ja laskelmien tulos. Joensuun alue ja samalla myös ostovoima kehittyy, mikä tekee investoinnista järkevän, Joensuun tavaratalonjohtaja Hannu Koponen perustelee. Joensuussa on nyt otollinen hetki rakennusinvestoinneille. Aika on ajanut ohi vanhoista liikekiinteistöistä, ja myös kaupungin kaavoitustoimet kannustavat rakentamaan. Joensuun yliopistolla ja muilla oppilaitoksilla on pitkäjänteistä vaikutusta, sillä opiskelijat ja henkilöstö takaavat osaltaan ostovoiman pysymisen kaupungissa. Keväällä avautuvan Carlsonin johtaja Hannu Koponen kertoo, että sijainti on ensiarvoisen tärkeä asia tavaratalolle. 11 RAKENTAMINEN

12 Kuva: Saku Ruusila Katalonia on rahoittanut sekä Antonio Trasobareksen, José Ramónin että Marc Palahin työskentelyä Joensuussa. Miehet ovat väitelleet tohtoreiksi Joensuun yliopistosta. EFI valloittaa Välimeren metsät Barcelonan aluetoimisto jatkaa Joensuun ja Katalonian menestyksekästä yhteistyötä metsäntutkimuksessa. Euroopan johtavan metsäntutkimuk- koordinoida ja markkinoida Välime- tion strategisesta kehityksestä ja toi- sen verkoston ensimmäinen aluetoi- ren metsien laadukasta ja merkittä- minnasta. misto aloittaa toimintansa Barcelo- vää tutkimusta. Se auttaa alueen tut- Palahi kertoo Joensuun vuosien nassa. European Forest Instituten eli kijoiden ja tutkimusorganisaatioiden opettaneen hänelle paljon paitsi met- EFI:n paikallinen hankekeskus muut- verkostoitumista, Palahi toteaa. säntutkimuksesta, myös elämästä. tuu kiinteäksi osaksi verkoston orga- Katalonian maakunta on luonteva Löysin itseni Pohjois-Karjalassa. nisaatiota. paikka EFI:n ensimmäiselle aluetoi- Tapasin siellä nykyisen vaimonikin. EFI:n kanssa asiaa on valmistellut mistolle, sillä Joensuu ja Katalonia Mielestäni me katalonialaiset voisim- Joensuun yliopistosta filosofian toh- ovat tehneet yhteistyötä metsäntutki- me ottaa pohjoiskarjalaisilta oppia toriksi väitellyt katalonialainen Marc muksessa jo seitsemän vuoden ajan. monissa asioissa. Olemme hyvin dip- Palahi. Hän toimi jo Suomessa Katalonia on rahoittanut edustajiensa lomaattisia, mutta välillä turhankin asuessaan EFI:n ja Katalonian välisen työskentelyä ja opiskelua Joensuussa taiteellisia. Ihailen suomalaisten inno- metsäyhteistyön koordinaattorina. ja hyötynyt Marc Palahin mukaan yh- vatiivista, tutkimuksellista asennetta. Uskon, että aluetoimisto paran- teistyöstä huomattavasti. 12 taa Välimeren alueen metsäntutkimusta ja edistää tietoisuutta metsiemme erityispiirteistä ja ongelmista. EFI:lle aluetoimisto merkitsee suoraa yhteyttä Välimeren metsäasioihin, Palahi puntaroi. Mallia Joensuusta European Forest Institute toimii ulkomailla vahvasti jo nyt seitsemän hankekeskuksensa kautta. Joensuusta käsin johdettu EFI saa aluetoimiston avulla entistä enemmän näkyvyyttä ja osoittaa yhä vahvemmin, että se toimii koko Euroopan hyväksi. Aluetoimiston tavoitteena on Joensuun yliopistossa kehitetyt metodit ja työkalut on otettu menestyksekkäästi käyttöön Kataloniassa. Viiden viime vuoden aikana katalonialaiset ja pohjoiskarjalaiset kirjoittajat ovat tehneet yhteistyössä yli kaksikymmentä julkaisua. Oppia suomalaisista Marc Palahi muutti Joensuuhun vuonna 1998 ja aloitti työnsä EFI:n ja Katalonian yhteistyön koordinaattorina vuotta myöhemmin. EFI oli meille esimerkki monin tavoin. Tärkeimmän eli tutkimuksen ohella oppia otettiin sen organisaa- Turkki liittyi EFIn yleissopimukseen Turkki on ratifioinut yleissopimuksen Euroopan metsäinstituutista. EFI:n yleissopimukseen on liittynyt tähän mennessä kaksitoista valtiota, joilla on korkein päätäntävalta instituutin toiminnassa. Yleissopimuksen ovat tähän menessä ratifioineet Bulgaria, Espanja, Itävalta, Kroatia, Romania, Ruotsi, Norja, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Turkki. Maat tapaavat kolmen vuoden välein EFI:n neuvostossa, jonka puheenjohtajana toimii Suomi vuoteen 2008 saakka. EFI:n pääkonttori sijaitsee Joensuussa. METSÄ

13 Bioenergian puolesta Itämeren alueet yhdistävät voimansa Baltic Biomass Network -hankkeessa. Pohjois-Karjala on mukana kansainvälisessä verkostossa, joka tekee monipuolista työtä bioenergian käytön edistämiseksi. Itämeren seudun luonnonvarat antavat hyvät edellytykset bioenergian käyttämiselle. Tietoa alueen bioenergiapotentiaalista ei kuitenkaan ole tarpeeksi, ja logistiikka sekä biomassan tuotantoon tarvittava infrastruktuuri ovat puutteellisia. Baltic Biomass Network -hankkeen (BBN) tavoitteena on luoda suunnitelmia optimaaliseen biomassan tuotantoon, korjuuseen ja kuljetukseen sekä pitkäaikaisten bioenergiasijoitushankkeiden toteuttamiseen, maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta kertoo. Tunnettuutta lisättävä Suunnitelmien teossa hyödynnetään paikkatietojärjestelmiä. Paikkapohjaiset tietokannat auttavat kartoittamaan esimerkiksi biomassavarantoja ja käyttöpaikkoja. Voimme arvioida käytön lisäysmahdollisuuksia alueittain. Kartoitamme ja suunnittelemme tulevaisuuden bioenergiamaisemia, Pitkänen selvittää. Konkreettisten suunnitelmien lisäksi BBN:n tehtävänä on luoda verkostoja, jotka edistävät bioenergian tunnettuutta ja käyttöä. Tietoa välitetään päättäjille, kansalaisille ja maanomistajille. Kansainvälisessä yhteistyössä merkittävintä on tietojen ja käytäntöjen vaihto. Hankkeessa on luotu paikkatiedon yhtenäinen tietokantarakenne, jota voidaan hyödyntää yhdessä ja yksin. Meillä on myös useita yhteisiä seminaareja ja konferensseja vuosittain. Voimme kerätä kokoon eri maiden, maakuntien ja yritysten osaamista. Raaka-ainetta riittämin Kolmivuotinen Baltic Biomass Network -hanke on poikinut Pohjois- Karjalaan bioenergiapotentiaalin kartoitusta ja tuonut esiin tietämystä, osaamista ja uusia mahdollisuuksia. Oppia on saatu muilta ja sitä on myös annettu eteenpäin. Hankkeen pilottikunnissa Enossa, Polvijärvellä ja Ilomantsissa asukkaita aktivoidaan bioenergian käyttöön kuntakohtaisesti, Pitkänen kertoo. Piilevää bioenergiapotentiaalia on vielä runsaasti. Lämmöntuotannossa Pohjois-Karjalan bioenergian osuus lähentelee jo sataa prosenttia, ja siinä suhteessa maakunta on tiennäyttäjänä koko valtakunnassa. Sen sijaan sähköntuotannon ja erityisesti liikenteen polttoaineiden suhteen Pohjois-Karjalassa on vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi pelloilta bionergian raaka-aineita löytyisi huimasti. Pohjois-Karjalassa on jopa kymmenentuhatta hehtaaria kesannolla olevia peltoja, Pitkänen toteaa. Maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen kertoo, että Pohjois-Karjalassa on vielä runsaasti piilevää bioenergiapotentiaalia. Baltic Biomass Network Partnerit: alueita Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta ja Virosta sekä Pohjois-Karjalasta Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois- Karjalan maakuntaliitto. BBN toimii alueellisella suunnittelutasolla paikallisten viranomaisten sekä biomassantuottajien ja sijoittajien kanssa. 13 BIOENERGIA

14 Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Timo Tahvanainen kuvailee Pohjois-Karjalaa puuenergian mallilapseksi. Koneita ja laitteita energiapuun hankintaan ja käsittelyyn valmistavat konepajat, kuten John Deere, Kesla, Antti Ranta, Mantsinen ja Pentin Paja ovat jo nyt kehityksen kärjessä. Myös NunnaUuni ja Tulikivi sekä teknologiaa ja osaamista siirtävä Wenet-verkosto ovat takaamassa Pohjois-Karjalan menestystä. Energiantuotannosta syntyneet tuhkatkin voidaan kierrättää lannoitteeksi takaisin metsään FA Forest Oy:n kehittämien ratkaisujen avulla. Suurimmat mahdollisuudet piilevät jalostetuissa biopolttoaineissa ja energian tuottamisessa osana metsäteollisuutta. Palvelu- ja liiketoimintakonseptit, kuten lämpöliiketoiminta ja konsultointi, voidaan tuotteistaa, Tahvanainen arvioi. Puuenergian mallimaakunta Pohjois-Karjalan bioenergiastrategia tähtää osaamisen, teknologian ja energiapuun vientiin. Pohjois-Karjalan bioenergiaosaaminen on kansainvälistä huipputasoa. Puuenergia on tärkeässä roolissa Pohjois-Karjalan vuosille tehdyssä bioenergiastrategiassa. Strategiassa määritellään bioenergian nykytila kokonaisvaltaisesti. Lisäksi listataan tavoitteita ja toimenpiteitä sekä arvioidaan vaikutuksia, Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Timo Tahvanainen kertoo. Suuria mahdollisuuksia Bioenergiateknologian kysynnän uskotaan kasvavan voimakkaasti ja maailmanlaajuisesti. Pohjois-Karjala aikoo olla eturivissä tarjoamassa osaamistaan. Puuenergiaa teollisuudesta Vuoden 2004 tilaston mukaan yli kuusikymmentä prosenttia Pohjois- Karjalan käyttämästä energiasta on biovoimaa, josta suurin osa tuotetaan puusta. Puolet energiakäyttöön tulevasta puuaineksesta on sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää. Toiseksi tärkein rooli on teollisuuden kiinteillä sivutuotteilla, puunkuorella ja sahanpurulla. Hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun käyttöä on mahdollista lisätä olennaisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Niiden hyödyntäminen voitaisiin jopa kolminkertaistaa, Tahvanainen arvioi. Jos energiapuun tuotantoa nostetaan valtakunnallisten tavoitteiden tahdissa, Pohjois-Karjala ei voi käyttää kaikkea tuottamaansa metsähaketta. Tavoitteena on viedä energiapuuta maakunnan rajojen ulkopuolelle pellettien, polttonesteiden tai biosähkön muodossa, Tahvanainen sanoo. Nyt täytyy panostaa kestävään energian tuotantoon sekä osaamisen vahvistamiseen. Tätä kautta avautuu mahdollisuus myös teknologian ja tietämyksen vientiin. Ammattikorkeakoulusta bioenergiaoppia maailmalle 14 Bioenergia on tärkeällä sijalla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetus- ja kehitystoiminnassa. Pääpaino on puupolttoaineiden hankinnan ja niiden käyttöön pohjautuvan lämmöntuotannon sekä yrittäjätoiminnan kehittämisessä. Vuonna 2007 alkaa uusi bioenergia-alan insinöörikoulutus, ja tarjolle tulee myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ne ovat ainutlaatuisia Suomessa. Voi sanoa, että olemme kehityksen kärjessä, projektipäällikkö Asko Puhakka kertoo. Bioenergiaan panostaminen on ammattikorkeakoululta tietoinen valinta. Tällä hetkellä 6-7 henkilöä keskittyy työssään bioenergiaan. Määrä kasvaa reiluun kymmeneen seuraavien parin vuoden aikana, Puhakka paljastaa. Bioenergia on tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus tuottaa energiaa omista raaka-aineista ja olla omavarainen. Ympäristöystävällisyys ja työllistävä vaikutus painavat myös vaakakupissa. Hinta on kohtuullinen ja eurot jäävät omaan maakuntaan, Puhakka perustelee. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on kehittynyt kansainvälisesti tunnetuksi bioenergiaosaajaksi. Koulutuksellamme on ollut kysyntää ulkomailla asti. Menestyksen salaisuus on mielestäni erityisen innostunut ja innovatiivinen tiimimme, Puhakka iloitsee. BIOENERGIA

15 Jätteissä on piilevää energiaa Raaka-aineita riittäisi biokaasupotentiaalin hyödyntäminen vielä vähäistä. Biokaasua syntyy luonnossa koko ajan. Yksinkertaisimmillaan sitä voi tuottaa laittamalla orgaanista jätettä tiiviiseen astiaan. Yleisimmin biokaasun raaka-aineina käytetään lantaa, kasveja ja biojätteitä. Vain pieni osa biokaasun potentiaalista hyödynnetään. Meni kauan, ennen kuin biokaasua alettiin pitää käyttökelpoisena vaihtoehtona, Joensuun yliopiston biokaasututkija Ville Kuittinen miettii. Biokaasun tuotannolla ei todennäköisesti tulla ratkaisemaan koko Suomen energian tarvetta, vaan se soveltuu parhaiten esimerkiksi hajautettuun energian tuotantoon. Sen avulla voidaan varmistaa haja-asutusalueiden energian saanti ja lisätä niiden elinvoimaisuutta. Muusta bioenergiasta poiketen biokaasun raaka-aineena voidaan käyttää jätettä. Ilman biokaasun tuotantoa biojätteiden energiapotentiaali jää käyttämättä. Nyt niistä voidaan tehdä uusiutuvaa, puhdasta energiaa. Suomi on maatilalaitosten suhteen puhdistamon kahdella biokaasureaktorilla käsitellään vuosittain yli 46 jälkijunassa, sillä esimerkiksi Saksassa niitä on tuhansia. 000 kuutiometriä jätevedestä erotettua lietettä. Kolmasosa jäteveden- Tällä hetkellä laitoksen perustaminen on pitkälti viljelijän oman kiinnostuksen varassa. Tänne pitäisi saada ta saadaan laitoksen omasta biokaapuhdistamon tarvitsemasta energias- yksi selkeä koulutuspaikka, joka antaisi puolueetonta tietoa asiasta. Hyvä Biokaasun ekologisuus nousee susta. vaihtoehto olisi Kiteen laitos, jonka rakentamista suunnittelee Pohjois-Karna, sillä sen käytöstä ei synny juuri esiin myös ajoneuvojen polttoaineejalan koulutuskuntayhtymä. lainkaan hiukkaspäästöjä. Biokaasu tuottaa muihin bioenergiavaihtoehtoihin verrattuna par- Paras sato tankkeihin Helpoiten biokaasua voi hyödyntää haan sadon auton tankkeihin. Energiakasveja viljelemällä saisi tuotettua lämmöntuotannossa. Joensuussa lämpövoimaa syntyy Kontiosuon jäteasemalla, josta kerätty biokaasu myydään sua voi käyttää polttoaineena sarja- suuria määriä raaka-ainetta. Biokaa- läheiselle kaukolämpövoimalalle. valmisteisissa kaasuautoissa, Kuittinen toteaa. Joensuun kaupungin jäteveden- Ville Kuittinen tutkii biokaasun tuotantomahdollisuuksia. Maatilalaitos Kiteelle Kuittinen tutkii tällä hetkellä biokaasun mahdollisuuksia myös Baltic Biomass Network -hankkeessa, jossa hänen tehtävänään on selvittää pohjoiskarjalaisten maatilojen potentiaalia biokaasun tuottamiseen. Maatilat ovat luontevia paikkoja biokaasulaitoksille, sillä raaka-aineita löytyy lannasta apilasta ja viljoista. Kiteellä kaavaillaan suuren, kilowatin laitoksen perustamista maaseutuopiston yhteyteen, Kuittinen kertoo. 15 BIOENERGIA

16 страна возможностей Россия Venäjä on noussut viime vuosina Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi. Maiden välisen kaupan arvo on yli kaksinkertaistunut Venäjän talouskriisin ajoista vuodesta Pohjois- Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Esa Komulaisen mukaan paikalliset yritykset ovat yhä kiinnostuneem- Venäjä mahdollisuuksien maa Markkinat ovat Venäjällä valtavat ja luonnonrikkaudet suunnattoman suuret. Joensuun seudun yrityksille Venäjä on lähin ja samalla myös kiinnostavin markkina-alue. Itänaapuri tarjoaa elinkeinoelämälle monia mahdollisuuksia, jotka odottavat vielä hyödyntäjäänsä. pia Venäjän kasvavista markkinoista. Venäjä tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja kansainvälistymiseen ja itärajan läheisyys antaa selkeän etulyöntiaseman Joensuun seudun yrityksille. Kiinnostuneita on paljon, mutta rohkaisua ja tukea selvästi tarvitaan ensi askelten ottamiseksi. Vuonna 2005 Venäjälle ja IVY-maihin suuntautuneen viennin osuus Pohjois-Karjalassa oli 4,4 prosenttia, kertoo Komulainen. Luonnonvarojen hyödyntämiseksi Venäjän öljy- ja maakaasualueilla rakennetaan paljon teitä ja kokonaisia kaupunkeja. Tähän tarvitaan ra- Betoniasemia Siperiaan ja suurkaupunkeihin Tecwill Oy myy siirrettäviä betoniasemia ja ohjausjärjestelmiä ympäri maailmaa. Ensimmäisiä Venäjä-kontakteja haettiin jo vuonna 1996 Pietarin ja Moskovan alueelta. Tänä päivänä yritys toimittaa betoniasemia näiden kaupunkien lisäksi Uralille sekä eri puolille Siperiaa. Tecwill Oy:llä on pitkä kokemus ve- keelle, mutta ruplan romahtaminen emme käytä edustajia Venäjällä. Ha- näjänkaupasta. Kun potentiaalisten vuonna 1998 lamautti vientitoimin- luamme pitää asiakkaat sekä toimituk- asiakkaiden kartoittaminen aloitet- tamme muutamaksi vuodeksi, Tuo- set omissa käsissä. Toisaalta tuot- tiin, ensimmäinen kauppa toteutui jo mikko jatkaa. teemme on niin tekninen ja kallis suh- vuotta myöhemmin. Talouden tasapainottumisen teessa kilpailijoihin, että se tuo omat Lähdimme liikkeelle hyvin yksin- myötä kaupankäynti vilkastui pikku vaatimuksensa myyntiin, selvittää Tuo- kertaisesti kontaktoimalla potentiaa- hiljaa uudelleen ja kysyntä on kasva- mikko. lisia asiakkaita Suomesta käsin. Et- nut koko ajan. Asiakkaamme ovat Siirrettävä Cobra-betoniasema simme rakennusliikkeitä Pietarin ja suuret rakennusliikkeet sekä betoni- on turvallinen tuote toimittaa Venä- Moskovan alueelta ja tarjosimme ja öljy-yritykset. Vienti on laajentu- jälle. Se on helppo kuljettaa ja nopea tuotteitamme puhelimitse, sähköpos- nut lähempänä sijaitsevien suurkau- asentaa. Kun tuotteen käyttöönotto tilla sekä faksilla, muistelee Tecwill punkien lisäksi Uralille ja Siperiaan. ei vaadi rakentamista paikan päällä, Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Janne Tuomikko. Myynti ilman välikäsiä ei myöskään tarvita erikoislupia viranomaisilta. Myimme ensimmäisen betoni- Yrityksellä on omat myyntihenkilöt Myynnin kasvaessa suunnitte- asemamme Venäjälle vuonna Pietarissa, Moskovassa ja Uralilla. lemme parhaillaan oman tytäryhtiön 16 Kauppa näytti lähtevän hyvin liik- Olemme tehneet linjauksen, että perustamista Venäjälle, koska näissä VENÄJÄ

17 kennusmateriaaleja ja osaamista. ensimmäisinä vuosina. Toiminnan rakentamista sekä tytär- tai osakkuus- Naapurimaassamme on lisäksi lukui- käynnistyminen vie aikaa, joten tar- yhtiön perustamista Venäjälle. Liik- sia suurkaupunkeja, joissa ostovoi- vitaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumis- keelle voi lähteä myös venäläisen ma kasvaa koko ajan. Se näkyy myös ta, kertoo Kankaanpää. henkilöstön rekrytoinnilla, kielen, Suomeen suuntautuneen matkailun Uusien markkinoiden etsimises- kulttuurin ja kauppatapojen opiske- kehittymisessä. sä henkilösuhteet ja paikallisten ta- lulla tai vaikka venäjänkauppaa te- Venäjällä on paitsi suuret mahdol- pojen tunteminen korostuvat. Yritys kevien yritysten benchmarkkauksel- lisuudet, myös kilpailu on kovaa. Suo- tarvitsee kasvot ja mielellään pai- la, luettelee Rähmönen. malainen tietotaito ja laatu kiinnosta- kan päälle. Kielitaito on luonnolli- Kun kansainvälistyminen tulee vat, mutta tuotteiden ja palveluiden sesti tärkeää kommunikoinnin onnis- yritykselle ajankohtaiseksi, kannattaa on oltava kilpailukykyisiä myös hin- tumiseksi. Ennen kaikkea vaaditaan pyytää ulkopuolista apua. Joensuun naltaan, Esa Komulainen toteaa. kuitenkin avointa asennetta sekä kil- seudulla voi huoletta kääntyä eri Pohjois-Karjalan kauppakamarin pailukykyiset ja markkinoille sopivat asiantuntijaorganisaatioiden puo- projektiassistentti Risto Kankaanpääl- tuotteet, Kankaanpää lisää. leen. Tarjolla on paljon kokemusta lä on pitkäaikainen kokemus idän- JOSEKin kansainvälistymisen kehi- ulkomaankaupasta, valmis kontakti- kaupasta. tyspäällikkö Pentti Rähmönen muis- verkosto sekä runsaasti esimerkkejä Jalansijan saaminen Venäjällä tuttaa, ettei vienti ole ainoa tapa kan- onnistuneesta Venäjä-yhteistyöstä, edellyttää aikaa, rahaa ja läsnäoloa. sainvälistyä naapurimaahan. Pentti Rähmönen lupaa. Yrityksen talouden on oltava kunnos- Yhtä hyvin voi harkita tuontia, sa, jotta kulut pystytään kattamaan alihankintaa ja yhteistyöverkoston mittasuhteissa on edullisempaa toi- mamme toimivat ääriolosuhteissakin, mamme mukaan tietynlaista kaaok- mia paikan päällä. Palkkaamme ty- kuten Siperian talvessa, kertoo Janne senhallintaa ja asioiden toteutumista täryhtiöön työntekijöitä, jotka vastaa- Tuomikko. on mahdotonta ennustaa. Aina on vat jatkossa betoniasemien käyt- Venäläiset arvostavat laatua, mut- syytä suhtautua tietyllä varauksella töönottotehtävistä sekä huolto- ja va- ta ovat kovia tinkimään. Saimme kuulemaansa, koska henkilökohtai- raosapalveluista Venäjällä. asiakkaaksemme suuryrityksiä ja teh- set mielipiteet eivät välttämättä pidä Yrityksen perustaminen Venäjälle dyt kaupat ovat poikineet uutta yhtä yrityksen linjausten kanssa. on yhtä helppoa kuin Suomessa. Lii- myyntiä. Venäjällä referensseillä on Venäjänkaupan erikoispiirteet ja ketoiminnan harjoittaminen puoles- suuri merkitys, muistuttaa Tuomikko. haasteet eivät kuitenkaan myynti- ja taan on erittäin vaikeaa. Kirjanpito Kaupankäyntikulttuuri ovat Venäjäl- markkinointijohtaja Janne Tuomik- on monimutkaista ja byrokratian lä Tuomikon mukaan hyvin poikkeava koa enää hätkäytä. vuoksi tarvitaan erikseen henkilö verrattuna esimerkiksi Pohjoismaihin. Liiketoiminta Venäjällä ei lopulta huolehtimaan luvista ja muista pa- Henkilösuhteet merkitsevät pal- ole sen kummempaa kuin muualla- pereista. jon ja kauppaa tehdään kasvokkain. kaan. Kun tuntee kauppatavat ja kult- Kyllä vientiinkin liittyy jonkin Kauppakumppanit on tunnettava tuurin, osaa suhtautua oikein ja va- verran pakollisia paperitöitä, mutta käytännössä henkilökohtaisesti tai on rautua tulevaan, toteaa Tuomikko. tuotteelle hankittu sertifikaatti hel- oltava yhteisiä tuttuja ja suosituksia. pottaa toimintaa. Se on Venäjän vaa- Perinteisesti päätöksen tekee aina tima tuontilupa, jonka yhteydessä johtaja mielensä mukaan. Jos kes- tarkastetaan tuotteen normien mu- kustelua käy väärien ihmisten kans- kaisuus, selvittää Tuomikko. sa, voi tehdä paljon turhaa työtä, toteaa Tuomikko. Referenssit tärkeitä, päätökset nopeita Kaupantekotilanteessa ei Venäjällä jaaritella vaan päätökset teh- Tecwill Oy:n kanssa Venäjällä kilpai- dään nopeasti. Johtaja voi esimerkik- levat saksalaiset, italialaiset, turkki- si soittaa johonkin referenssiyrityk- laiset, kiinalaiset ja kauempana idäs- seen ja tehdä ostopäätöksen siltä is- sä myös korealaiset toimittajat. tumalta. Myös tarjoukset on toimitet- Erotumme kilpailijoistamme tava nopeasti, ettei putoa kilpailusta. tuotteen luotettavuudella. Betoniase- Venäjällä toimiminen on koke- Tecwill vie Venäjälle siirrettäviä Cobra-betoniasemia. 17 VENÄJÄ

18 Tonttikauppa kiihtyy, kun Koli houkuttelee sijoittajia myös itärajan takaa. Koli viehättää venäläisiä Jo sadan vuoden ajan matkailuvaltti- läisten osalta jo lähes kolmenkym- lee tyytyväisenä. na tunnettu Koli on panostanut uu- menen prosentin kasvuvauhdissa, Kolin kauniin luonnon ja harras- della vuosituhannella yhä enemmän Kolin Matkailuyhdistyksen toimin- tusmahdollisuuksien lisäksi venäläi- matkailuun. Voimakkaan kehitysvai- nanjohtaja Heikki Hamunen kertoo. set arvostavat hyvää palvelutasoa. heen aikana on käytetty jopa 32 miljoonaa euroa pelkästään infrastruk- Investoinnit jatkuvat Haluamme tarjota entistä parempaa palvelua, esimerkiksi opastukset tuurin investointeihin. Tonttikauppa Kolin tonteista on tullut haluttu sijoi- myös venäjäksi. Toiveissamme on ra- ja loma-asuntorakentaminen ovat tuskohde niin yksityisille kuin yrityk- kentaa lauttayhteys Kolin ja Vuonis- jatkuvassa kasvussa. sillekin. Tänä vuonna pelkästään ve- lahden välille nykyisen Koli-Lieksa - Venäläiset ovat Kolin markkinoin- näläiset ovat ostaneet nelisenkym- yhteyden lisäksi, Lehto toteaa. nin tärkeä kohderyhmä. Vuonna 2004 alkanut Koe se Kolilla -teemal- mentä tonttia Lieksan kaupungilta, Kolikeskukselta ja yksityisiltä myyjiltä. Yksityisille ja yrityksille la toteutettu venäläisille kohdistettu Tilanne muuttui Koe se Kolilla Zander Port Oy on ostanut Lieksan markkinointikampanja pyrkii kasvat- markkinoinnin ja viimekesäisten lo- kaupungilta jo yksitoista tonttia. Mat- tamaan nimenomaan venäläisten ma-asuntomessujen myötä ratkaise- kailualan yritys ei panosta Koliin het- kiinnostusta tonttien ja loma-asunto- vasti. Kiinnostusta on ollut niin Venä- ken mielijohteesta, vaan tarkkojen, jen ostamiseen sekä alueen matkai- jän Karjalassa, Pietarissa kuin Mosko- potentiaalisia asiakkaita kartoittanei- lupalveluihin. Tavoitteet ovat täytty- vassakin. Tonttikauppojen määrä ei den markkinatutkimusten ansiosta mässä. ole ainakaan laskusuunnassa, Lieksan Koli valittiin sijoituskohteeksi sel- 18 Matkailu on tänä vuonna venä- kaupunginjohtaja Esko Lehto myhäi- vitysten perusteella. Se on matkailun VENÄJÄ

19 kannalta erittäin kehityskykyistä aluetta, Zander Portin hallituksen jäsen Paavo Heinonen kertoo. Zander Port rakentaa yhdestätoista tontista muodostamilleen kahdelle tontille yhdeksän paritaloa, joita vuokrataan venäläisille matkailijoille. Yritys tarjoaa asiakkailleen majoituksen lisäksi erilaisia matkailupalveluja. Tonttikauppoja aiotaan tehdä tulevaisuudessakin. Laajennussuunnitelmat ovat olemassa, mutta tarkat toimet eivät ole vielä selvillä. Paritalojen rakentaminen alkaa ensi talven tai kevään aikana, Heinonen paljastaa. Kovat tavoitteet Menestyksekkään Koe se Kolilla - markkinoinnin puitteissa on perustettu alueen matkailuyrittäjien yhteistyöorganisaationa toimiva Kolin Matkailuyhdistys. Prosessi poiki myös Koli Visio kehittämisstrategian. Vaikka matkailun kehitys on ollut jo tähän mennessä huimaa, tavoitteet vain kovenevat jatkossa. Vuoteen 2015 mennessä halutaan luoda sata uutta työpaikkaa, 225 loma-asuntoa sekä parituhatta vuode- ja 750 ravintolapaikkaa. Alueliikevaihdon ja matkailijamäärien kasvutavoitteena on huimat 150 prosenttia. Tahtoa ainakin riittää. Seuraava vuosi näyttää, miten tavoitteet konkretisoituvat investoinneiksi, Kolin Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Hamunen miettii. Kolin Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Hamunen kertoo alueen matkailutavoitteiden vain kovenevan jatkossa. IQlink kotiutuu Oasikseen Uusi työympäristö toimii kansainvälisen konsulttiverkoston kohtauspaikkana. Kansainvälinen konsultointiyritys IQlink on kolmen suomalaisen ja yhden venäläisen partnerin sekä noin sadan asiantuntijan muodostama kansainvälinen verkosto. IQlinkilla on yhteistyökumppaneita Moskovassa ja Montrealissa, mutta se toimii Joensuusta käsin. Olemme enemmän kuin konsultteja. Olemme linkki tutkimusryhmistä syntyvien uusien teknologioiden ja sijoittajien välillä, IQlinkin venäläispartneri Georg Cheremisin kuvailee. Vuosi sitten perustettu IQlink auttaa teknologian kehittäjiä kaupallistamaan projekteja kansainvälisille markkinoille. Se konsultoi sijoittajia lupaavien sijoituskohteiden suhteen ja tarjoaa asiantuntemusta Venäjän markkinoille tähtääville yrityksille. IQlinkin toimipaikka on network Oasiksessa, joka on avannut ovensa Joensuun Tiedepuistossa nelivuotisen suunnittelutyön tuloksena. Monimuotoinen työ-, kehitys- ja oppimisyhteisö murtaa raja-aitoja ja saattaa yhteen erilaisia toimijoita. Oasis vastaa verkostoituneen, globaalin toimintaympäristön haasteeseen. Oasiksessa tapaavat teknologian luojat, yrittäjät, johtajat, tutkijat ja sijoittajat. Siellä syntyy uusia ideoita, keskustelua ja yhteistyötä, Cheremisin luettelee. Georg Cheremisin ihastui Oasiskonseptiin melkeinpä ensisilmäyksellä. Oasis sopi tavoitteisiimme niin hyvin, etten voinut vastustaa sitä. Myöhemmin pääsin tutustumaan myös Pohjois-Karjalan kauniiseen luontoon sekä ihmisten vieraanvaraisuuteen ja ystävällisyyteen. Joensuu on yliopistokaupunki metsien ja järvien keskellä. Se kuulostaa ja näyttää minun unelmaltani, Cheremisin naurahtaa. IQlinkin venäläinen partneri Georg Cheremisin viihtyy Pohjois-Karjalan metsien keskellä. 19 VENÄJÄ

20 Henri Inkinen opiskeli viime kevään Pietarissa. Pietarilainen Anna Myshkina tuli puolestaan syyskuussa vaihto-opiskelijaksi Joensuuhun. Talvikoulu vie Venäjän markkinoille Ammattikorkeakouluopiskelijat idänkaupan opissa Pietarissa. 20 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun International Business -koulutusohjelma on kirjaimellisesti kansainvälinen. Lähes puolet opiskelijoista tulee ulkomailta, ja opetuskielenä on englanti. Opiskelu sisältää kaksi työharjoittelujaksoa ulkomailla. Kansalliset juhlapäivät kokoavat Pietarin pääkadulle, Nevskille, kymmeniätuhansia ihmisiä. Lisäksi opetusohjelmaan on kuulunut jo viiden vuoden ajan Winter School eli Talvikoulu Venäjällä, Pietarin talous- ja finanssiyliopiston alaisessa kauppakorkeakoulussa. Talvikoulu -opinnoista on saatu niin hyviä kokemuksia, että viime keväänä opiskelijat viettivät Pietarissa neljän kuukauden jakson aikaisemman kolmen sijasta. Kansainvälisyys on aina läsnä IBpuolella. Ideana on, että opiskelijat ymmärtävät sekä läntisiä että itäisiä markkinoita. Parhaiten opitaan, kun asioihin perehdytään käytännössä ulkomailla, koulutusohjelmanjohtaja Ari Stenroos toteaa. Muotoiluala mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun idänkaupan opetustarjontaa ei löydy muualta Suomesta vastaavassa laajuudessa. Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä paitsi kansainvälisten korkeakoulujen, myös suomalaisyritysten kanssa. Venäjän markkinat kiinnostavat yrityksiä, ja suuri osa IB -opiskelijoiden opinnäytetöistä liittyy idänkauppaan. Suosittuja ovat myös markkinatutkimukset, jotka toteutetaan usein yhteistyössä pietarilaisten opiskelijoiden kanssa. Viime keväänä Talvikoulussa tehtiin yhteensä 18 opinnäytetyötä ja markkinatutkimusta. Kansainvälisiä yhteistyökuvioita pyritään kehittämään koko ajan. Jatkossa yhteistyö ammattikorkeakoulun muotoilun englanninkielisen koulutusohjelman mahdollistaa monialaiset projektit. Uudistus tukee yritysten markkinointisuunnitelmien tekoa täysin uudella tavalla. Voimme ottaa mukaan tuotekonseptien testauksen eli tutkia venäläisiä design- ja laatuvaatimuksia, Pk-yritysten Venäjä-osaamisen kehittämisohjelman projektipäällikkö Jarmo Nieminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta visioi. Venäjää joka saralla Henri Inkinen vietti muiden viimeisen vuoden International Business - opiskelijoiden tavoin menneen kevään Pietarissa. Talvikouluun valmistautuminen aloitettiin jo syyslukukaudella, minkä jälkeen idänkauppaan perehdyttiin paikan päällä, paikallisten osaajien näkökulmasta. Pietarissa opiskeltiin sekä Venäjän VENÄJÄ

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA 28.09.2016 Päättäjien Metsäakatemia Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUU RAJAKAUPUNKI VUODESTA 2005 29 km omaa Venäjän rajaa Itä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä Bioenergia ja Keski-Eurooppa Zellwatt Bioenergie Freiburg, Saksa www.zellwatt.com Markku Rinne Markku Rinne 12 Tammikuuta 2010 Toimipisteemme sijaitsee Freiburgissa,

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work Design Production JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016 Tuonnin korvaaminen Venäjällä Maintenance Make it work JPT-industria Oy JPT-Industria Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2007. JPT-Industria Oy

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Pien-CHP Biokaasu Biohiili Pelletit Biojalostusfoorumi 30.11.2011 Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Puutisleet 1 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf 2 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot