VAPAAVAHTI FRIVAKT. Brasilian pojat. Finstashipin virikepäivä. Gabriella på Må bra -dagar. Tre årtionden med Kontula 2/ / 2009

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 2/2009 Brasilian pojat Finstashipin virikepäivä Gabriella på Må bra -dagar Tre årtionden med Kontula Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 2/09 Pääkirjoitus: Vaaran ajat... 3 Kontulan kolme vuosikymmentä... 4 Espanjan merenkulun historia pienoiskoossa Sevillan laivoissa seilanneita Sademetsistä karnevaalitunnelmaan Toimintakertomus vuodelta Merenkulkijoiden harrastetyöt matkaavat Kotkaan.. 36 Seppo Turusen käsissä köydet taipuvat Vaalit Jalometalleja mukaan Uuden-Seelannin matkalta MEPA:n kirjasto suosittelee M/S Gabriella hyvän olon päivillä Finstashipin virikepäivä Arjessa kuntoon Vinterspelen 2009 Turussa Golfkausi käynnissä - kevään kisa on käyty Merimiesmotoristit tapasivat Tammisaaressa In Memoriam Börje Isaksson Ristikot Tunnelmia Mepan kursseilta Tulevia kursseja FRIVAKT 2/09 Ledaren: Farans tid... 3 Tre årtionden med Kontula... 7 I Gyllene tornet i Sevilla Fartyg från Sevilla Från regnskog till karnevalsyra Verksamhetsberättelse för år Sjöfararnas hobbyarbeten reser till Kotka Repen formas i Seppo Turunens händer Från Nya Zeeland med ädla metaller i bagaget SSB:s bibliotek rekommenderar: M/S Gabriella på Må bra-dagar Finstaships rekreationsdag För en bättre vardag Vinterspelen 2009 i Åbo Golfsäsongen startade - vårens tävling avgjord Sjömansmotorister möttes i Ekenäs...69 In Memoriam Börje Isaksson Korsord Sevillassa rakennetaan taas. Seppo Heiskari, Pasi Järvelin ja kumppanit muistelevat, millaista oli seilata edellisissä Sevillan laivoissa Idrottsprästen Epsu med ms Gabriella på Må Bra -dagar på KuorteneenUrheiluopisto Kannenkuva: Teemu Hangasluoman kuvaama Birka Paradise teki MEPA-sopimuksen ja henkilökunnan palvelut jatkuvat myös Aulis Virtanen kävi Jari Haapameren kanssa vieraan lipun alla Brasiliassa muun muassa Amazonin joenvarsikylissä Pärmbild: Birka Paradise, här avbildad av Teemu Hangasluoma, gjorde avtal med SSB och personalen får också i fortsättningen sjömansservice, nu under främmande flagg 2 Takakansi Vapaavahti Baksida: Frivakt Sirpa Kittilä

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Vaaran ajat Martti Karlsson Farans tid Monesti kuulee ja saa lukea vaarallisista ja/tai vaikeasti navigoitavista vesistä. Usein mainitaan ensimmäisenä Kap Horn, mutta nykyisin huimasti lisääntynyt merirosvous on tehnyt erityisesti Somalian lähialueet tosi vaarallisiksi. Usein puhutaan myös Bermudan kolmiosta, jonne laivojen kerrotaan katoavan. Suomen rannikko on myös erittäin vaikeasti navigoitava, mutta paljon vaarallisempi paikka meille suomalaisille on Ahvenanmeri. Sen taakse katoaa suuria matkustaja-aluksia, mutta ei suinkaan jäljettömiin. Niihin vaihtuu Ruotsin lippu. Miksi? Suomalaisille jäi mämmi käteen, kun Ruotsi sai pitää nuuskan EU:n pöydissä. Ei hyvä. Suomen lipun alla olevien merenkulkijoiden tekemät työvuodet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet 10300:sta 7863:een. Suurin syy työpaikkojen vähenemiseen on juuri ollut edellä mainittujen matkustaja-aluksen katoaminen Suomesta. Matkustaja-aluksen siirtymisellä Ruotsin aluerekisteriin on suuri vaikutus suomalaiseen merenkulkuun, huoltovarmuuteen, merenkulkualan oppilaitoksiin, työmarkkinaosapuoliin, Merimieseläkekassaan ja monien, erityisesti Ahvenanmaan kuntien verotuloihin. Myös merimiespalvelutoiminnalle tällä on suuri merkitys. Reilu enemmistö palvelumaksun maksajista kun työskentelee matkustaja-aluksilla. Tämä näkyy erityisesti siinä, että Mepamaksun tuotto on viimeisen vuosikymmenen aikana vähentynyt vaikka palkat ovat nousseet. Kun vielä huomioidaan rahan arvon pieneneminen ja kustannusten nousu niin yhtälö on tosi hankala. Uskottavan merimiespalvelutoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen vastaamaan ajan haasteita vaatii myös taloudellisia resursseja. Tähän asti sitä on tehty paljolti henkilöstöä vähentämällä ja työtä järkeistämällä. Tämä tie on katsottu ja nyt on mietittävä uusia avauksia. Yhtenä mahdollisuutena on yrittää saada ulosliputettuihin laivoihin merimiespalvelulain mukainen sopimus. Tällä tavoin turvattaisiin ainutlaatuisen monipuolinen palvelu laivaväelle. Se lisäisi varmasti viihtyvyyttä aluksella ja toisi monia mahdollisuuksia vastikevapaille. Toinen ainutlaatuisen tärkeä asia on uuden tonnistoveron saaminen alalle. Se loisi uskoa tulevaisuuteen ja toisi uusia aluksia ja työpaikkoja Suomen lipun alle viimeistään kun nousu alkaa. Siihenkin on jo syytä valmistautua hyvissä ajoin näin merenkulusta riippuvaisessa maassa. Oikein rentouttavaa kesää! Många gånger hör man eller läser om farliga och/eller svårnavigerade farvatten. Ofta nämner man Kap Horn som det främsta, men numera har områdena i närheten av Somalia blivit verkligt farliga på grund av sjöröveriet, som ökat enormt. Man talar också ofta om Bermudatriangeln, där fartygen sägs försvinna. Finlands kust är också synnerligen svårnavigerad, men för oss finländare är Ålands hav en mycket farligare plats. Bakom det havet försvinner stora passagerarfartyg, men ingalunda spårlöst. De byter till svensk flagg. Varför? Finländarna blev stående med memman i hand, då EU beslöt låta Sverige hålla snuset. Inte bra! Under tio år har sjöfararnas årsverken under finsk flagg minskat från till Att de här nämnda passagerarfartygen försvunnit från Finland är den största orsaken till att antalet arbetsplatser minskat.då ett passagerarfartyg överflyttas till Sveriges fartygsregister har det stora konsekvenser för den finländska sjöfarten, försörjningsberedskapen, sjöfartsbranschens yrkesskolor, arbetsmarknadsparterna, Sjömanspensionskassan och många kommuners skatteintäkter, i synnerhet på Åland. Det har stor betydelse också för sjömansservicen. En dryg majoritet av dem som betalar sjömansserviceavgift arbetar nämligen på passagerarfartygen. Det syns tydligt, då intäkterna från sjömansserviceavgifterna under det senaste årtiondet minskat, trots att lönerna stigit. Då man dessutom beaktar att penningvärdet sjunkit och kostnadsnivån stigit blir ekvationen verkligt besvärlig. Det krävs också ekonomiska resurser för att upprätthålla och utveckla en trovärdig sjömansservice, som motsvarar tidens utmaningar. Hittills har det långt lyckats genom att minska personal och rationalisera arbetet. Den vägen har nu nått sitt slut, det är tid att hitta nya lösningar. Ett alternativ är att försöka få till stånd avtal, i enlighet med sjömansservicelagen, med de utflaggade fartygen. På det sättet skulle man trygga en unikt mångsidig service för fartygets personal. Det skulle garanterat öka trivseln ombord och erbjuda många möjligheter till fritidssysselsättning under vederlagsledigheten. En annan synnerligen viktig sak är införandet av den nya tonnageskatten. Det skulle inge tro på framtiden och resultera i många nya fartyg och arbetsplatser under blåvit flagg, senast då uppgången börjar. I ett land som är så beroende av sjöfarten är det skäl att i god tid förbereda sig också för det. En riktigt avkopplande sommar! Frivakt Vapaavahti 3

4 Kontulan kolme vuosikymmentä ESL -Shippingin pitkään palvellut työjuhta jatkaa merenkulkua uusien isäntien hoidossa. Laiva kävi vielä huhtikuun lopulla kotisatamassaan jättämässä jäähyväiset matkallaan Pietariin. Vuonna 1980 Turussa rakennettu Ms Kontula ja siinä seilanneet merenkulkijat ovat olleet MEPAlle hyvä asiakas heti alusta lähtien. Laiva on käynyt muun muassa Kaukoidässä, Huippuvuorilla, Australiassa, Afrikassa ja Amerikassa, mutta palannut aina jossain vaiheessa Suomeen. 1 A - jääluokan laiva kun on pystynyt huolehtimaan kotimaisten voimaloiden hiilitarpeista kovinakin jäätalvina. Kontulan merenkulkijat ovat aina olleet aktiivisia MEPA palveluiden käyttäjiä. Nyt MEPAlla oli ikävä tehtävä tyhjentää aluksen kirja- ja videovarastot. Löysimme vielä vähän kirjoja, ja keräsimme katsotut DVD elokuvat. Hampurin merimiespappi kävi jo hakemassa suurimman osan kirjoista, kun Suomen reissusta ei vielä ollut tietoa, päällikkö Matti Hautala kertoo. Ms Kontulalle tuli keikka Itämerelle. Mat- kalla poikettiin Hernesaaren laituriin Helsinkiin. Käytävillä on pakattuina lomalla olijoiden tavaroita omistajiaan odottamassa. Tarpeellinen ja käypä aluksen omaisuus kuljetetaan varustamon varastolle. Toisaalta laivan mukaan lastataan varaosia ja tarvikkeita uusille omistajille. Pojat nostavat parhaillaan painavaa hydraulista työntövartta kuorma-autosta ja vinssaavat sen pakan alle, Hautala kurkistaa ikkunasta. Försti Antero Virtanen ja perämies Tommi Tuominen ovat kansimiesten kanssa nostohommissa. Päällikkö Hautalan mukaan laivalla ei juurikaan katsota jobin perään. Kannella tehdään töitä yhdessä. Varsinkin ruumajobeissa tarvitaan väkeä. Spanttien välit joudutaan puhdistamaan käsikorttauksella. Merenkulkijasukua Matti Hautalan isä oli päällikkönä ESL Shippingillä, samoin nykyisin luotsina toimiva veli. Helsingistä kotoisin oleva Matti meni Lauttasaaren merimiesammattikouluun vuonna Harjoittelupaikka löytyi vanhasta Pasilasta ja puolikkaan jobi samaisesta Kontulasta, jossa hän on nyt päällikkönä. ESL Shipping on ollut hyvä työnantaja, koko ajan on ollut jobia, Hautala kehuu. Hänelle järjestyi töitä myös kouluaikojen välillä. Kipparin paperit hän sai 1997 Kotkasta. Ennen Kontulaa hän on ollut päällikkönä Bravossa ja Hesperiassa. Nykyisin Kontula on käynyt harvemmin Suomessa. Matin aikana eteläisin reissu on ollut Mauritaniaan ja pohjoisin Murmanskiin. Satama-ajat vaihtelevat vuorokaudesta 4 Vapaavahti Frivakt

5 puoleentoista. Miehistönvaihdot ovat usein olleet ulkomailla. Punttisali on täällä ollut kovassa käytössä. Myös MEPAn lehdet, kirjat ja videot luetaan ja katsotaan tarkkaan, Matti kertoo. Satamaturvallisuuskoodi ISPS ei ole Matin mukaan haitannut kovinkaan paljon Kontulan väkeä. Joissakin paikoissa, esimerkiksi Ust-Lugassa, maihin tosin pääsee vain merimiespassilla. Pitkän linjan ESL mies aloitti yhtiössä jo 1970-luvulla Helsinkiläinen matruusi Marko Roteesila aloitti varustamossa vuonna 1978 vanhassa Arkadiassa. Tämän nimisiä laivoja ESL Shippingillä on ollut kaikkiaan viisi. Roteesilan Arkadia oli 1959 Lyypekissä rakennettu vajaan tonnin alus. Monet varustamon laivat on tullut seilattua sen jälkeen. Pirkkolan kanssa ajettiin paljon hiiltä Salmisaaren voimalaitokselle. Lauttasaaren silta piti aina nostaa pystyyn, jotta päästiin laituriin, Marko muistelee. Mies jatkoi vanhassa Pasilassa ja tutustui Kontulaan jo aluksen alkutaipaleella. Hän muistelee, että miehitystä pienennettiin jo vuonna Työvoimaa on kyllä tullut lisääkin tarpeen mukaan, ja harjoittelijoista on ollut apua, Roteesila kehuu. Kontulassa, kuten muissakin ESL Shippingin laivoissa miehistö osallistuu lastin purkuun. Merenkulkijat käyvät nosturinkäyttökurssin ja saavat kraanakortin. Lastia voidaan omalla väellä ja kalustolla siirtää pienempiin laivoihin ja proomuihin. Roteesilan mukaan varustamossa on halutessaan voinut heittää pitkiäkin törnejä, vaikka lomajärjestelmä pyörii. Hänen pisin työrupeamansa on marraskuusta toukokuuhun, kun Kontula kävi muun muassa Afrikassa. Mieleen ovat jääneet myös reissut Huippuvuorille ja Muurmanskiin, Marko muistelee. Päällikkö Mati Hautala on jo toisen polven ESL-kippari Helsinkiläinen matruusi Marko Roteesila aloitti varustamossa jo 1970-luvulla Byssan vahvuus enää kaksi henkilöä. Isossa laivassa on iso keittiö. Kokkistuju Kjell Lindqvist ja talousapulainen Tuula Stenström pitävät suuren aluksen tunnelmasta. Kontula tekee ainakin nykymittapuun mukaan pidempiä matkoja, jolloin porukka pääsee meren rauhaan. Toinen positiivinen asia merielämässä ovat pitkät vapaat, Kjell Lindqvist naurahtaa. Paraisilta kotoisin oleva mies tuli Kontulaan pari vuotta sitten. Hän on työskennellyt hotelli- ja ravintola-alalla myös ulkomailla luvulla olin Ruotsissa, kun kave- Frivakt Vapaavahti 5

6 ri pyysi Uuteen Seelantiin töihin vuodeksi. Niitä vierähtikin sitten useampi ennen kuin palattiin takaisin, Kjell muistelee. Hän kävi basic training kurssin ja siirtyi merille töihin. Kontula on hänen aikanaan liikennöinyt lähinnä Pohjois-Euroopassa. Kjell Lindqvist käy lähes joka satamassa maissa kävelemässä. Venäjällä on joskus ollut hankala päästä maihin. Meripäivinä vapaa-aika kuluu punttisalilla kuntopyörää polkien. Myös MEPAn kirjat ja videot ovat olleet käytössä. Harjoittelijasta messin ja täkin kautta brygalle Jussi Vaahtikari kertoo laivan tulleen Nordenhamista, Saksasta. Tarkoitus on mennä Pietariin lastaamaan kivihiiltä Imminghamiin. Tampereelta kotoisin oleva perämies tuntee laivan muitakin osastoja. Olin aikoinaan Kontulan täkkipuolella harjoittelijana kylmänä talvena, kun messityttö sairastui ja kippari ehdotti sisähommia, Jussi kertoo. Raumalla opiskelijana ollut Jussi heitti törnin loppuun messikallena, ja palasi sitten koulun penkille. Vuosituhannen vaihteessa oli vuorossa armeija. Varustamosta on aina löytynyt jobi, ja ESL:llä hän on pääasiallisesti seilannutkin. Nyt hän on palannut Kontulaan väliperämieheksi. Merikapteenin tutkinnosta puuttuu vielä opinnäyte, Jussi kertoo ja menee auttamaan porukkaa varaosien nostossa. Konepuolelle uudelleenkoulutuksen kautta Helsingin Hernesaaressa Kontulan mukaan lastattiin varaosia ja tarvikkeita uusille omistajille. Veli-Pekka Tamminen teki rakennusalan töitä parikymmentä vuotta. Liedosta kotoisin oleva mies on nyt Kontulan toinen konemestari. Selkä meni huonoon kuntoon ja edessä oli alan vaihto, Tamminen kertaa. Hän oli ollut laivastossa armeijassa, ja tehnyt kaasulaivoihin eristystöitä muun muassa laivan mukana Singaporesta Dubaihin. Veli- Pekka piti alaa kiinnostavana ja meni opiskelemaan Kotkaan ammattikorkeakouluun. Jobi löytyi tästä varustamosta heti, kun valmistuin 2002, Veli-Pekka sanoo. Hän on seilannut sen jälkeen useissa ESL- Shippingin laivoissa. Tammisen mukaan meriala ja konepuoli ovat hienoja ammatteja. Nuorille ne olisi saatava houkuttelevaksi. Työharjoitteluun tuleville opiskelijoille pitää antaa järkeviä töitä ja painottaa ammatin hyviä puolia. Separaattorin puhdistus, pilssi- ja torppaustyöt saattavat karkottaa nuoret muille aloille, vaikka nämä työt perinteisesti onkin teetetty nuorimmilla. Tosin jonkunhan ne joka tapauksessa on tehtävä. Kontulassa on vuosien varrella nähty satoja ammattitaitoisia merenkulkijoita. MEPA - miehille laiva on ollut tuttu vierailukohde. Kahdenkymmenenyhdeksän vuoden aikana kirjapaketteja on nostettu kraanalla, joskus toisen laivan tai hinaajan ulkosivulta. Välillä materiaalia on lähetetty ulkomaille tai annettu lentoasemalla vaihtomiehille. Yhteyttä on pidetty radiopuhelimella, teleksillä, faksilla ja sähköpostilla. Kontula on nyt menossa legendaksi legendojen joukkoon. 6 Vapaavahti Frivakt

7 Tre årtionden med Kontula ESL Shippings gamla trotjänare fortsätter seglatsen med nya ägare. Båten besökte ännu i slutet av april sin hemhamn för att ta farväl under sin resa mot S:t Petersburg. Ms Kontula, byggd i Åbo år 1980, har med sina sjöfarare ända från början varit en god kund hos SSB. Fartyget har besökt bland annat Fjärran östern, Spetsbergen, Australien, Afrika och Amerika, men alltid återvänt till Finland i något skede. Fartyget i isklass 1 A har också under stränga isvintrar lyckats trygga de inhemska kraftverkens behov av kol. Sjöfararna på Kontula har aktivt utnyttjat SSB:s service. Nu hade SSB det tråkiga uppdraget att tömma fartygets bok- och videolager. Vi hittade ännu litet böcker och vi samlade ihop de DVD-filmer vi sett. Sjömansprästen i Hamburg hann redan avhämta största delen av böckerna, då vi ännu inte visste om besöket i Finland, berättar befälhavaren Matti Hautala. Ms Kontula fick ett jobb på Östersjön. Under resan gjorde man en avstickare till Ärtholmens kaj i Helsingfors. I korridorerna väntar packade ägodelar på att sjöfarare som är på ledighet skall avhämta dem. Utrustning som hör till fartyget och är i gott skick transporteras till rederiets lager. För den nya ägarens bruk lastas reservdelar och utrustning. Som bäst lyfter pojkarna ett tungt hydrauliskt skjutskaft från en lastbil och vinschar det under fördäck, säger Hautala då han tittar ut. Det är försten Antero Virtanen och styrman Tommi Tuominen som är med och lyfter med däcksmännen. Befälhavare Hautala berättar att man ombord inte brukar välja vad man gör. På däck jobbar man till- sammans. I synnerhet i lastrummet behövs det folk. Mellan spanterna kommer man åt bara med handredskap. Av sjöfararsläkt Matti Hautalas far var befälhavare hos ESL Shipping, likaså brodern som numera verkar som lots. Matti som är hemma från Helsingfors började i sjömansyrkesskolan på Drumsö år Praktikantplatsen hittade han på gamla Pasila och jobbet som lättmatros på samma Kontula där han nu är befälhavare. ESL Shipping har varit en bra arbetsgivare, det har funnits arbete hela tiden, berömmer Hautala. Han lyckades få jobb också mellan skolterminerna. Kaptenspapperen fick han i Kotka år Före Kontula har han varit befälhavare på Bravo och Hesperia. Numera har Kontula allt mera sällan besökt Finland. Under Mattis tid har den sydligaste resan gått till Mauretanien och den Frivakt Vapaavahti 7

8 nordligaste till Murmansk. Liggtiderna varierar från ett till ett och ett halvt dygn. Manskapsbytena har ofta skett utomlands. Gymmet har här varit i flitigt bruk. Tidningar och böcker från SSB läser man noggrant. Också SSB:s videofilmer ser man flitigt på. Säkerhetskoden ISPS har enligt Matti inte förorsakat speciellt mycket problem för Kontulas folk. På några platser, tillexempel i Ust-Luga, får man ändå inte gå i land med enbart sjömanspass. En långa vägens ESL-man började redan på 1970-talet Matrosen Marko Roteesila från Helsingfors började hos rederiet år 1978 på gamla Arkadia. ESL Shipping har haft sammanlagt fem båtar med det namnet. Roteesilas Arkadia på knappa ton var byggd i Lübeck år Sedan dess har han seglat på många rederiers fartyg. Med Pirkkola fraktade vi en stor mängd kol till Sundholmens kraftverk. Drumsöbron måste alltid lyftas upp för att vi skulle komma in till kajen, minns Marko. Han fortsatte på gamla Pasila och bekantade sig med Kontula redan då fartyget var nybyggt. Han kommer ihåg att manskapet minskades redan år Vi har nog sedan fått mera arbetskraft då det behövts, och praktikanterna har varit till stor hjälp, berömmer Rootesila. Manskapet på Kontula deltar i lossningen, liksom på ESL Shippings andra båtar. Sjöfararna går en kurs i lyftkransanvändning och får ett krankort. Man kan flytta last till mindre båtar och pråmar med eget folk och utrustning. Styrman Jussi Vahtikari har seglingserfarenhet också från byssan och däcket. Veli-Pekka Tamminen omskolade sig från byggnadsbranschen till maskinmästare. Enligt Rootesila har man inom rederiet kunnat göra också en längre arbetstörn om man så önskat, och avbytningssystemet fungerar. Hans längsta törn var från november till maj, då Kontula bland annat gick till Afrika. Resorna till Spetsbergen och Murmansk minns man också, berättar Marko. I byssan nu bara två personer Ett stort fartyg har ett stort kök. Kockstuert Kjell Lindqvist och ekonomibiträdet Tuula Stenström tycker om atmosfären på ett stort fartyg. Kontula gör åtminstone enligt nutida mått längre resor, då manskapet kan njuta av friden till havs. En annan positiv sak i livet till sjöss är de långa ledigheterna, skrattar Kjell Lindqvist. Han är hemma från Pargas och kom till Kontula för ett par år sedan. Han har jobbat inom hotell- och restaurangbranschen också utomlands. På 1980-talet då jag var i Sverige lockade en kompis mig för att jobba ett år på Nya Zeeland. Åren blev sedan flera innan vi kom tillbaks, minns Kjell. Han gick basic training-kursen och gick till sjöss. Under hans tid har Kontula gått närmast mellan nordeuropeiska hamnar. Kjell Lindqvist går iland för att promenera i nästan alla hamnar. I Ryssland har det ibland varit svårigheter att gå iland. Till sjöss fördriver han den lediga tiden i gymmet eller på motionscykeln. SSB:s böcker och videofilmer har varit i bruk. 8 Vapaavahti Frivakt

9 Från praktikantplats till mässen och via däcket till kommandobryggan Jussi Vaahtikari berättar att båten kommit från Nordenham i Tyskland. Man skall vidare till S:t Petersburg för att lasta stenkol till Immingham. Styrmannen från Tammerfors är förtrogen också med andra delar av fartyget. Jag praktiserade i tiderna en kall vinter på Kontulas däck, då mässflickan blev sjuk och skepparen föreslog jobb inomhus, berättar Jussi. Jussi studerade på den tiden i Raumo, han jobbade törnen till slut som mässkalle, och återvände sedan till skolbänken. Vid millennieskiftet stod värnplikten i turen. Hos rederiet har det alltid funnits jobb, och hos ESL har han huvudsakligen seglat. Nu har han återvänt till Kontula som förstestyrman. Det fattas ännu ett prov för sjökaptensexamen, berättar Jussi och börjar hjälpa de andra med att lyfta reservdelar. Till maskinsidan via omskolning Veli-Pekka Tamminen jobbade på byggen ett tjugotal år. Han är hemma från Lundo och nu andre maskinmästare på Kontula. Ryggen blev så dålig att jag måste byta bransch, förklarar Tamminen. Han gjorde sin värnplikt i flottan, och har gjort isoleringsarbeten på gastankfartyg bland annat från Singapore till Dubai. Veli-Pekka tyckte att branschen var intressant och började studera vid yrkesskolan i Kotka. På det här rederiet hittade jag genast jobb då jag blev färdig år 2002, säger Veli-Pekka. Sedan dess har han seglat på flera av ESL Shippings båtar. Tamminen tycker att sjöfartsbranschen och maskinsidan är fina yrken. Man borde göra dem attraktiva för ungdomen. Då sjöfartsstuderande kommer för att praktisera borde man ge dem förnuftiga sysslor och framhålla de goda sidorna i yrket. Jobb med rengöring av separatorn, slagvatten och städning kan skrämma bort de unga till andra branscher, trots att de arbetena traditionellt har skötts av de yngre. Men faktum är ju att någon måsta göra dem i alla fall. Under årens lopp har man på Kontula sett hundratals yrkeskunniga sjöfarare. För SSB:s ombud har båten blivit bekant. Under tjugonio år har man lyft ombord bokpaket med lyftkran, ibland från ett annat fartyg eller bogserbåt. Ibland har man skickat material till utlandet eller med avbytesmanskap på flygfältet. Kontakten har hållits per radiotelefon, telex, telefax och el-post. Kontula är nu på väg att bli en legend bland andra legender. Kockstuert Kjell Lindqvist och ekonomibiträde Tuula Stenström tycker om atmosfären på ett stort fartyg. Frivakt Vapaavahti 9

10 Sevillan Kultaisesta tornista löytyy Espanjan merenkulun historia pienoiskoossa Lähes 1000 vuoden ikäinen, Sevillan satamaa vartioinut Kultainen torni palvelee nyt merimuseona. Nimen alkuperästä on kaksi olettamusta. Rakennuksen ulkoseinät oli alun perin pinnoitettu kultaa muistuttavalla materiaalilla tai sitten nimi johtuu siitä, että tornissa säilytettiin Etelä-Amerikan ryöstöretkiltä kuljetettua kultaa. Andalusian pääkaupunki Sevilla tarkoittaa maallikoille paikkaa, missä Sevillan parturi aikoinaan hoilasi. Jalkapallohulluille se on Sevilla FC:n ja Real Betisin kotikaupunki. Entä merenkulkijoille ja muille alan toimijoille? Kun aikoinani luin merenkulkijoille suunnatuissa YLEn lyhytaalto-ohjelmissa hakurahtiliikenteen positiolistoja, ei Sevilla muistaakseni ollut kertaakaan huulillani. Mutta tuttu se oli: puhuttiin Sevillasarjan laivoista, joita Suomen telakkateollisuuden harmiksi värkättiin Espanjassa. Kun hakuporukkaan kuuluneelta skönemannilta Suomessa udeltiin, näkikö hän Sevillan parturia, kuului vastaus: - Enpä nähnyt, mutta sen villan partureita kylläkin... Kun etsii kartalta Sevillan, se vaikuttaa valtameripurjehduksen kannalta vähintään oudolta linnulta: se on kaukana sisämaassa pitkän Guadalquivirin varrella. Mutta joki on syvä ja veden korkeutta voidaan säädellä lukuisilla suluilla. Kun laivat aikoinaan suurenivat eikä ruoppausmenetelmät olleet kyllin tehokkaita, keskittyi Atlantin-liikenne Cadiziin. Mutta Sevilla on edelleenkin telakka- ja satamakaupunki. Historian kannalta katsottuna Sevilla on suorastaan Espanjan kaikkien aikojen satama: se oli kuningaskunnan lähtöportti Etelä- ja Väli-Amerikkaan suunnatuille kullanryöstö- ja intiaanien lahtausretkille, joita voidaan pitää yhtenä pahimmista rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Sattuma tai ei, mutta kirkollisten hirviöiden ylläpitämä inkvisitio perustettiin juuri Sevillassa. Entä Sevilla tänään? Matkailijalle kaupunki on toivekohde. Visuaalinen ilme on säilynyt keskiaikaisessa kaupunginosassa satoja vuosia. Pari, kolme metriä kapeiden hurmaavien asunto- ja puotikujien jälkeen silmien eteen avautuvat kaupungin sydämessä yhtä aikaisesti Alcázarin linnoitus muslimiajoilta tuhannen vuoden takaa sekä katedraali ja arkkipiispan palatsi 1500-luvulta. Näky on tyrmäävä. Ja kun matkailija astuu näihin rakennuksiin sisälle, hän ottaa lukua uudestaan. Sevilla on Espanjan tapas -pääkaupunki, elämäniloinen, aurinkoinen, vehreä, täynnä tapahtumia, hintatasoltaan edullinen, kaukana madridilaisesta jäykkyydestä tai Barcelonan eurooppalaisuudesta. Vapaavahdin lukijoille se merkitsee merenkulkukaupunkia, jossa on pienehkö, mutta sitäkin kiinnostavampi merenkulkumuseo. Cristobal Colon nelimetrisenä Osana kaupungin puolustusjärjestelmää Guadalquivirin rannalle sataman ääreen pysytettiin Kultainen torni, johon merenkulkumuseo Museo Maritimo Torre del Oro on sijoitettu. Esineistöön perehtymistä vaikeuttaa se, että kaikki tekstit ovat vain espanjaksi. Mutta pienoismalleja voi syynätä ilman kielitaitoakin. Tietenkin näytillä ovat Kolumbuksen laivasto ja Espanjan koululaivaylpeys, 2000 neliömetrin purjepinta-alan Juan Sebastian Elcano. Pienoismallien määrä ei ole suuri, mutta se on siinä mielessä edustava, että mukana on monia eri laivatyyppejä. Matkustajalaivoja edustaa 4 metriä pitkä Cristobal Colonin (Barcelona) malli. Yhdistetyistä kuivarahti- ja matkustaja-aluksista - jotka olivat tavarankuljetuksen ohessa käytännöllisiä viemään siirtolaisia Atlantin taakse - on esimerkkinä Cabo de Hornos (Sevilla). Kuivarahtialuksena on Cabo Tortosa (Bilbao), Espanjan tankkerilaivastoa edustaa Puertollano (El Ferrol) ja sotalaivoja Victoria. Kaik- 10 Vapaavahti Frivakt

11 Tankkeri Puertollano. Vitriinin päällä majakoiden pienoismalleja. kea en kirjannut ylös, mutta esineistöstä näki, että puolilaivataulujen valmistaminen on ollut Espanjassa suosittu harrastus. Suurten seinäkarttojen avulla on helppo perehtyä espanjalaisen merenkulun suurtekoihin, kuten Fernao de Magalhaesin maailmanympärimatkaan: reissuun lähdettiin - yllätys yllätys - Sevillasta vuonna Kun oli käyty muun muassa Bahia de Rio de Ja- neirossa, kierretty Kap Horn (1520), poikettu Tyynenmeren saarilla, Filippiineillä ja Timorilla (1521), kierretty Hyväntoivonniemi, käyty Kap Verdellä ja kierretty Azorit, saavuttiin takaisin Sevillaan syksyllä Edellä luetellun lisäksi museossa on lippuja, karttoja, tarkasti taiteiltuja laivatauluja, navigointivälineistöä ja alan merkkihenkilöiden potretteja. Hatunnoston arvoista on se, että Espanja ei ainakaan tässä museossa häpeä kuvata Suuren Armadan katastrofia vuonna On uskallettu tehdä tiliä menneisyyden virheistä. Sitä samaa suosittaisin eräälle Suomen lähinaapurille... Teksti ja kuvat: Sakari Karttunen Spaniens sjöfartshistoria i miniatyr i Gyllene tornet i Sevilla För en lekman är Andalusiens huvudstad Sevilla platsen där Barberaren i Sevilla i tiden gav hals. För fotbollsfantasterna är det hemstaden för Sevilla FC och Real Bets. Men vad betyder den för sjöfarare eller andra inom branschen? Då jag i tiderna läste positionslistor för fartyg i trampfart i YLE:s kortvågsprogram för sjöfarare, var namnet Sevilla så vitt jag minns aldrig med. Men bekant var det nog: Man talade om fartyg i Sevilla-serien, till stor förargelse för Finlands varvsindustri byggdes de i Spanien. Då man söker Sevilla på kartan, får man intrycket av att den är minst sagt en främmande fågel med tanke på oceantrafik: staden ligger långt inne i landet vid den långa floden Guadalquivir. Men floden är djup och vattenhöjden regleras med ett otal slussar. Då fartygen i tiden blev större och muddringsmetoderna inte var tillräckligt effektiva, koncentrerades Atlantens trafik till Cádiz. Men Sevilla är fortfarande en varvoch hamnstad. Ur historiskt perspektiv är Sevilla rent av Spaniens hamn genom tiderna: den var kungadömets avgångsport för färderna till Sydoch Mellanamerika där man rövade guld och slaktade indianer, vilket med fog kan sägas vara ett av de största brotten mot mänskligheten. Det må vara ett sammanträffande, eller inte, att inkvisitionen som upprätthölls av de kyrkliga monstren grundades just i Sevilla. Och Sevilla i dag? För turisten är staden ett önskemål. Den medeltida stadsdelens visuella karaktär har bibehållits under hundratals år. Då man passerat två, tre meter breda bedårande gränder med bostäder och små butiker, öppnar sig i stadens hjärta samtidigt utsikten över fästningen Alcázar från den muslimska eran för tusen år sedan och katedralen och ärkebiskopens palats från 1500-talet. Synen är överväldigande. Då resenären stiger in i byggnaderna väntar nya upplevelser. Sevilla är Spaniens tapas-huvudstad, levnadsglad, solig, grönskande, full av evenemang, prismässigt förmånlig, fjärran från Madrids stelhet eller Barcelonas europeiskhet. För Frivakts läsare är det en sjöfartsstad med ett litet men desto mera intressant sjöfartsmuseum. Frivakt Vapaavahti 11

12 Marinmuseets yppiga musa, ett segelfartygs galjonsfigur Fyra meter lång Cristobal Colon På Guadalquivirs strand invid hamnen restes det Gyllene tornet, i vilket Museo Maritimo Torre del Oro är beläget. Att alla texter är enbart på spanska försvårar besökarens möjlighet att bekanta sig med föremålen. Men fartygsmodeller kan man syna också utan språkkunskaper. Columbus flotta och Spaniens stolthet, skolskeppet Juan Sebastian Elcano, med en segelyta om 2000 kvadratmeter, finns naturligtvis utställda. Antalet fartygsmodeller är inte stort, men nog representativ med många olika fartygstyper. Passagerarfartygen representeras av en fyra meter lång modell av Cristobal Colon (Barcelona). Som ett exempel på de kombinerade torrlast- och passagerarfartyg som var praktiska för att utöver godstransporterna föra emigranter över Atlanten, ser vi Cabo de Hornos (Sevilla). Av torrlastfartygen visas modellen av Cabo Tortosa (Bilbao), Spaniens tankfartygsflotta representeras av Puertollano (El Ferrol) och örlogsfartygen av Victoria. Jag antecknade inte allt, men föremålen visade att tavlorna med halvmodeller varit en omtyckt hobby i Spanien. Med hjälp av de stora kartorna på väggarna är det lätt att sätta sig in i den spanska sjöfartens stordåd, som Fernão de Magalhães världsomsegling: året var 1519 då man seglade ut från - ja varifrån annars - Sevilla. Efter att man hade besökt bland annat Bahia de Rio de Janeiro, rundat Kap Horn (1520), gjort en avstickare till öarna i Stilla havet, Filippinerna och Timor (1521), rundat Godahoppsudden, anlöpt Kap Verde och rundat Azorerna återvände man till Sevilla hösten Utöver det här uppräknade finns på museet flaggor, kartor, detaljerade fartygsmålningar, navigationsinstrument och porträtt av framstående personer ur sjöfartens historia. Det är värt att lyfta på hatten för att Spanien åtminstone inte skäms över att avbilda Stora Armadans katastrofala nederlag år Man har vågat göra upp med fel som gjorts i det förgångna. Det samma ville man rekommendera åt en av Finlands nära grannar... MS Kelo, byggd i Sevilla år 1976 under resan till de Stora sjöarna. Under slussningen i Wellandkanalen hann en del av besättningen vanligen besöka Niagarafallen. Timo Sylvänne som tagit bilden fungerade som tolk för en sjöman vid ett läkarbesök. Text och bild: Sakari Karttunen 12 Vapaavahti Frivakt

13 Suomalaisille merenkulkijoille tulevat ensimmäisinä mieleen Nielsenin bulkkerit, kun puhutaan espanjalaisesta telakka- ja satamakaupungista. Sevillassa tehtiin 1970-luvun puolivälissä viisitoista irtolastialusta, jotka kaikki tilattiin Henry Nielsen Oy:n hoitoon. Vuosikymmenen alussa varustamolle oli jo valmistunut samalta telakalta kaksi pienempää laivaa, Solano ja Tivano. Ms Patricia Australian rannikolla 1977 Kuva: Timo Sylvänne Sevillan laivoissa seilanneita Isot, tonnin bulkkerit olivat lähes kaksisataametrisiä. Pienempiä tonnin aluksia tehtiin viisi, ja ne mahtuivat Kanadan suurille järville. Kaikki alukset olivat maailmanlaajuisessa liikenteessä, ja niillä seilanneita merenkulkijoita pidettiin arvossa ja kunnioitettiin. Pois pyykkivesiltä! totesi moni, kun sai jobin. Suuri, viisitoista laivaa käsittävä tilaus oli merkittävä liiketoimi 1970-luvulla, vaikka menikin ulkomaiselle telakalle. Monille aluksille annettiin nimet tuulten mukaan; Pampero, Levante, Monsun, Matai. Sevillan sisarukset valmistuivat vuosina Rahtimarkkinat olivat vuosikymmenen alussa hyvät, mutta taantuma iski ilkeästi juuri, kun laivat tulivat liikenteeseen. Ulosliputukset ja merenkulun lama purivat Tilanne parani luvun lopulle tultaessa joksikin aikaa. Seuraava notkahdus tuli luvun alkupuolella. Varustamoissa tuskailtiin, kun handy size - bulkkerin päivärahti liikkui 2500 dollarin tuntumas- sa. Se ei aluksen päiväkustannuksiin riittänyt alkuunkaan. Monia aluksia pantiin ylösmakaamaan. Suomen Pankin muuttuneiden lupasäännösten mukaan varustamot alkoivat ulosliputtaa aluksia. Suomen lippu alkoi hävi- Ms Solano ajoi myös Vaasa Linen rahtausta mm Helsinki, Leningrad, Bilbao, Vancouver. Tässä Timo Sylvänteen kuvassa laiva tulossa Panaman kanavaan. Paluumatkalla Guatemalan, El Salvadorin kautta täkillä oli isoja pönttöjä johonkin teollisuuslaitokseen Frivakt Vapaavahti 13

14 tä maailman meriltä ja Sevilla - laivojen ahterista. Nielsenin hoidossa olevia laivoja oli myyty jo aikaisemmin ulkomaisille varustamoille. Ms Nan Fung siirtyi Ilmari Tuuli - varustamolle jo seitsemän Nielsen - kuukauden jälkeen ja palveli uutta isäntää peräti 24 vuoden ajan. Sevillan sisarukset kyntivät maailman meriä keskimäärin reilun parin vuosikymmenen ajan ulkomaisten varustamoiden hoidossa. Pari alusta menetettiin havereissa, useimmat muut kohtasivat matkansa pään Kaukoidän romuttamoilla. Yksi sisaruksista on yhä liikenteessä. Ab Helsingfors Steamship Co Ltd:lle vuonna 1977 valmistunut Pampero. Alus on monien vaiheiden jälkeen päätynyt Saint Vincentin ja Grenadiinien lipun alle ja kulkee nimellä Transorient. 32-vuotias alus on tänä keväänä liikkunut ainakin Välimerellä ja Luoteis-Afrikassa. Viidentoista aluksen sarja työllisti aikoinaan suuren määrän suomalaisia merenkulkijoita. Ne olivat monille myös hieno tapa nähdä maailmaa. Tuolloinhan laivat vielä viipyivät satamissa. Nuo ajat elävät vielä muistoissa, kuvissa, maalauksissa, pienoismalleissa ja eritoten Nielsen - Nostalgiaristeilyllä, jonka Jukka Wintiö Vanhanen on järjestänyt vuosina 2003 ja Kokemusta kaikkien Sevilla - tyyppien keittiöistä Kokkistuertti Riitta Kukkonen vitsaili Wintiölle, kun tämä oli yhden päivän Riittaa nuorempi. Merenkulkijat seilasivat yhdessä Nielsenin Tuuliassa, ja tapasivat kummallakin nostalgiaristeilyllä. - Sevillan laivoista minulla on hyviä muistoja. Porukka oli mukavaa eikä pahoja myrskyjäkään kohdattu, Riitta muistelee. Botnican stuju Rauni Söderlund oli järjestämässä Calderetan grillijuhlia v Riitta oli keittiöapulaisena hakemassa ms Tivanoa Sevillasta, kun laiva lähti liikenteeseen Ensimmäisellä matkalla haettiin sokerilasti Santoksesta Kantvikiin. Tuohon aikaan törnin pituus oli vuosi, eikä laiva enää Riitan aikana tullut Suomeen. Parhaiten jäi mieleen romulastin kuljetus Englannista Kiinaan. Maa oli silloin vankasti kommunistien ja Maon käsissä. Touhu oli hyvin erilaista kuin muualla. Riitta kävi välillä kokkiluokan ja seilasi Nielsenin tankkilaivoissa, kunnes tuli seuraavan Sevilla - laivan vuoro. Caldereta oli juuri valmistunut ja Riitta Kukkonen mönsträttiin kokiksi. Työtörnien pituus oli lyhentynyt puoleen vuoteen. Hän muistaa ainakin Timo Sylvänne otti kuvan, kun Al Mukallan redillä mentiin maihin Solanon pelastusveneellä, ohjaamassa matruusi Raimo Nikula ja vieressä moottorimies Matti Laine. matkan Panaman kautta Vancouveriin. Merimiesunionin nettisivuilla on Riitan kuvaus linjakasteesta Calderetalla vuodelta Hän oli itse ylittänyt linjan jo mt Enskerillä vuonna 1970, mutta Kap Hornin kiertämisestä hän sai päällikkö Jaakko Kouvosen allekirjoittaman todistuksen. Suomen lipun alla Suurilla Järvillä ja Euroopan liikenteessä Sevilla - sarjan pienemmillä aluksilla saattoi kulkea Saint Lawrence Seaway ta pitkin Suurille Järville. Riitta oli mukana, kun Pauligin ms Pamela haki viljalastin Duluthista vuonna Pamelan jälkeen Riitta meni ms Litaan, jossa hän oli jo seilannut kerran aikaisemminkin. Viimeiseksi Riitan Sevilla - bulkkeriksi jäi ms Altano, joka myytiin 1982 iranilaisille. Laiva sai nimekseen Anis, mutta joutui ohjushyökkäyksen kohteeksi Iranin ja Irakin välisessä sodassa ja edelleen romutettavaksi Gadani Beachille. Merenkulun luvun laman aikana suomalaiset cross trade - alukset myytiin tai ulosliputettiin lähes kokonaan. Jobeja ei enää löytynyt vanhaan malliin. - Jouduin seilaamaan pasiseereissakin, kun Nielsenin työtarjoukset loppuivat uuden Solanon ja Tuulian jälkeen, Riitta naurahtaa. Ammattitaitoinen merenkulkijanainen sai kuitenkin edelleen seilata Suomen lipun alla, kun pientonnisto pikkuhiljaa lisääntyi. Riitta oli ensin Engshipilla ja siirtyi myöhemmin Langhille ms Ailaan, jossa oli lähes alusta loppuun. Hän meni sitten Sofian kautta ms Christinalle, josta jäi eläkkeelle vuonna Vapaavahti Frivakt

15 Kolme Sevillan sisarusta Finnlinesille Oy Pulpships Ab luopui ms Tivanosta, kun sille valmistuivat isommat alukset Matai ja Forano. Yhtiö ajautui rahoitusvaikeuksiin vuonna Laivat makasivat ulkosivut vastakkain ankkurissa Kruunuvuoren selällä, kun Helsingin Osakepankki etsi uusia omistajia. Nielsen operoi laivoja vielä hetken Monsun- ja Passad - nimillä Mare Ship Ltd:n ja Hermes Ship Ltd:n lukuun, kunnes ne päätyivät Ky Jussi Ketola & Co: n omistukseen. Miehitys ja kunnossapito siirtyivät samalla Finnlinesille ja aluksille annettiin nimet Finnbeaver ja Finnfury. Palkkiyhtymän omistama Puhos aloitti liikennöinnin Nielsenin lukuun valmistuttuaan 1977 alkukesällä. Vuoden 1980 alusta varustamotoiminnan hoito vaihtui Finnlinesille. Kaikki kolme bulkkeria liikennöivät Suomen lipun alla vuoden 1985 lopulle, jolloin ne ulosliputettiin ensin Caymansaarten, sitten Bahaman lipun alle. Salamatkustajia Finnfurylla Kokenut Finnlinesin merenkulkija Seppo Heiskari seilasi Finnfuryn mukana Afrikan ympäri vuosien 1984 ja 1985 vaihteen tienoilla. Ruumat olivat täynnä kehitysapuun menevää viljaa, sokeria ja muuta säkkitavaraa, joten kovin pikaista reissua ei ollut tiedossa. - Kuorman teko kesti Antwerpenissakin viikon päivät, matruusina mukaan lähtenyt Seppo muistelee. Matkanjohtajana toimi rauhallinen vanhan ajan herrasmieskippari Ove Gustafsson. Suurin osa lastista purettiin hienoista hiekkarannoistaan kuulussa Kenian Mombasassa. Säkkien lossaus tehtiin käsipelillä, joten kolmen viikon aikana porukka ehti tutustua kaupunkiin ja kokeilla jopa surffilautaa. Purkaustyötä tehtiin yötä päivää. - Sokerin haju houkutteli ruumat täyteen ampiaisia ja mehiläisiä. Välillä piti ajaa kettinkivetoiset luukut kiinni ja ruumaan heitettiin jonkinlainen savuava pommi, joka myrkytti pistiäiset, Seppo kertoo. Heiskarin mieleen jäi merkillinen tapaus. Eräs syväraumalainen tepasteli kaijalla hänen paitansa päällään. Kävi ilmi, että kaveri oli vienyt hytistä myös Sepon dongarit. Mies jäi kiinni ja tapaus ehdittiin käräjöidä ennen kuin Finnfury lähti. Tuomio oli tyly; viisi kuukautta pakkotyötä ja sen jälkeen karkotus Keniasta. Isossa laivassa on paljon piilopaikkoja Loppulasti purettiin Tansanian puolella Dar es Salaamissa. Uloslähdön jälkeen Kiisken Jari meni pentteriin ja huomasi, että jääkaapilla oli kutsumaton vieras. - Kaveri oli pokkana viittoillut Don t tell anybody -merkkejä, Seppo naurahtaa. Kari Riutta kertoo: Muistaakseni olimme vain puolitoista viikkoa redillä, Puhos jotakuinkin saman verran. Finnfury oli ex Forano, jota laskettiin perämiesluokilla esimerkkilaivana. Kun lastiopin kokeet olivat ohi, sanoin yliopettajalle, että nyt pitäisi lähteä käytännön harjoituksiin kaksi viikkoa ennen koulun loppua, sain jobin samaan paattiin. Vapaata minulle myönnettiinkin ja tuliaiseksi toin syksyksi laivasta erilaisia lastiplaaneja ja laskuesimerkkejä, jotka Pekka Kurki mielellään otti vastaan. Turun satamakapteeni Kari Riutta otti puolikkaana ollessaan tämän kuvan Puhoksesta toukokuussa 1985 Finnfury`n kannelta Leningradin redillä. Laiva tarkastettiin ja löytyneet kuusi jänistä käytiin viemässä takaisin Tansaniaan. Sitten Finnfury pääsi jatkamaan kohti Richard s Bay ta, josta otettiin hiililasti Italiaan. Matkalla löytyi vielä kaksi salamatkustajaa, joita tarjottiin maihin. Etelä - Afrikan viranomaiset eivät ottaneet miehiä vastaan, joten heidän oli jatkettava matkaa laivan mukana. Finnfury lähti Hyväntoivonniemen kautta kohti pohjoista ja Välimerta. Tummat pojat opetettiin tekemään kansitöitä. - Heidän nimensä väännettiin suomalaiseen muotoon; Retu ja Tahvo. Miehet skrapasivat ja maalasivat, Heiskari muistelee. Lasti purettiin Savonassa Italiassa, jossa oli vielä silloin suomalainen merimieskirkko. Paavo Rasimus oli pappina. Retu ja Tahvo eivät päässeet täälläkään maihin. Sepon työtörni tuli Savonassa täyteen ja hän lähti kotiin. Finnfury haki jenkeistä viljalastin Leningradiin. Suomenlahdelle tultaessa pääsivät Retu ja Tahvo viimein pois laivasta. Suomen viranomaiset hakivat heidät Helsingin kasuunilta maihin ja toimittivat Afrikkaan. Veijarit olivat kuitenkin karanneet ja saattaja jäi papereidensa kanssa pyörimään Tansanian lentoasemalle. Nykyisin msv Botnican päällikönä toimiva Pasi Järvelin heitti Puhoksen kanssa järvireissun. Pasi joutui ottamaan hieman ylimääräistä vapaata rehtori Jouko Haaviston tiukasti valvomasta oppilaitoksesta. Hän muistelee matkaa: Muistoja PUHOS-laivasta Pääsin II perämieheksi Puhokseen merikapteeniluokkien välisenä kesänä (76 vrk). Muistaakseni viimeinen lähtösatama oli Naantali ja lastina terästä merikapteeni Yrjö Herralan toimiessa päällikkönä. Pohjois-Atlantilla otimme kokeneen Herralan jäävuorivaroitukset tarkasti huomioon ja muutamina sumuöinä olimme turvallisuussyistä lähes pysähdyksissä. Suuret Järvet Atlanttiin yhdistävä Saint Lawrence-joki oli jo Quebecistä alkaen ensikertalaiselle kapeudessaan äärimmäisen näyttävä. Montrealin ja Ontario-järven välissä on 2 USA:lle ja 5 Kanadalle kuuluvaa sulkua. Ensimmäinen lastierä jätettiin Ontario-järven rannalla olevaan Torontoon. Wellandin kanavalla muutamat vahtivapaalla olevat henkilöt lähtivät katselemaan vieressä ollutta Niagaran putousta, mutta perämiehellehän tämä ei tietysti ollut mahdollista lukuisien sulkukiinnitysten (8 kanadalaissulkua) valvonnan vuoksi. Erie-järvellä poikkesimme Toledossa sekä ennen St.Clair-järvelle saapumista Detroitissa. Huron-järvelle saimme laivaan muutamaksi päiväksi suomea puhuvan luotsin. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Kanadaan Suomesta vuosikymmeniä aiemmin. Michigan-järvellä poikkesimme viemään osan lastista Chicagoon. Läntisin ja viimeisin purkaussatamamme vuoden 1984 kesällä oli Superior-järven rannalla ollut Duluth, jossa alukseen tutustui joukko amerikansuomalaisia. Thunder Bay ssa sekä Duluthissa asui vielä 25 vuotta sitten lukuisia Suomesta Amerikkaan muuttaneita vanhuksia tai heidän jälkeläisiään. Duluthissa vietimme laivaväen kanssa erinomaisen hauskoja country & western live-iltamia. Viljalaivan vitsaukset Mieleenpainuvimpia muistikuvia Puhoksesta ovat tuhannet torakat, jotka olivat kotiutuneet alukseen pysyvästi. Viljalaivoissa- Frivakt Vapaavahti 15

16 Radiosähköttäjä Timo Sylvänne työskenteli useissa Sevillassa tehdyissä laivoissa. Hänen Vapaavahtiin kirjoittamansa jutut löytyvät myös netistä: han torakat eivät ole harvinaisuuksia. Minulle kerrotun tarinan mukaan punaiset torakat olivat tulleet Kanadan intiaaniseudulta, mustat Etelä-Afrikasta ja valkoiset Marseillesta. Pääsimme radiosähköttäjän kanssa päällystömessiin lounaalle aamuvahdista heti puolipäivän jälkeen. Rutiininomaisesti painoin leivänpaahtimen lämpökytkimen alas, jonka jälkeen ehdin hyvin taittelemaan pari vanhaa sanomalehteä tiukaksi tötteröksi - yksi minulle ja toinen vastapäätä istuvalle kipinälle. Yleensä 25 sekunnin päästä paahtimesta alkoi kavuta lukuisia torakoita päällystömessin ruokapöydälle, johon litsasimme sitten kaikki saunasta tulleet vikkelät asukkaat. Seuraavaan kierrokseen lisäsimme omat leipämme, koska takuuvarmasti cockroach-sauna oli tyhjennetty kestovieraistaan. Iltavahdin päätteeksi kävin usein pentterissä smörgås-sulkeisissa, mutta yhtä usein käännyin tyhjin vatsoin pois. Jo jääkaapin ovea avattaessa pentterin turkille ilmestynyt valo herätti niin kiitettävän määrän torakoita, ettei minun oikeastaan ollutkaan iltaisin nälkä. Lienee selvää, että nukuin Puhoksessa 21/2 kk valot päällä. Paluulastiksi saimme viljaa Milwaukeesta. Satamaan saavuttaessa alusten on alitettava maantiesilta. Ruorissa oli fiksu jungmanni, joka hieman ennen sillan alittamista totesi, ettei alus mahdu sillan alta. Komentosillalla kansipäällystö sekä luotsi naurahtivat kommentille, joskin päällikkö halusi tarkistuttaa sillan korkeuden luotsilta. Valitettavasti luotsi ei tiennyt tätä. Silta lähestyi hurjaa vauhtia ja tilanne rupesi näyttämään komentosillan tasolta siltä, ettei laivalla olisi mitään mahdollisuutta päästä yhtä korkeana satamaan. Päällikkö veti telegrammista Full Astern. Alus oli tyhjä ja ui korkealla, sillä painolastistakin suurin osa oli tyhjennetty tulevan lastin vuoksi Michigan-järvellä. Alus tärisi hervottomasti, mutta pysähtyi kuitenkin siten, että sillan keskikohta oli kuutosluukun kohdalla. Päällikkö määräsi jungmannin mastoon katsomaan, josko laiva mahtuisi alta. Laivapojan mukaan maston topista jäisi vielä reilu puoli metriä vapaata tilaa ja niinpä matelimme viimeiset Uunituore ms Patricia Sevillan bunkrauskaijassa juhlaliputuksessa vuonna Kuvan ottanut Timo Sylvänne meni laivan päälle puolitoista kuukautta ennen luovutusta. manoveeraukset satamaan, jossa vietimmekin useamman vuorokauden. Matkantekoa merkintälaskun ja sekstantin varassa Paluumatkalla Erie-järvellä sattui vahdissani nk. Near Miss, vaikka tuollaisia tapahtumia ei siihen aikaan ylös kirjattukaan. Matalassa väylässä ajoin vahtia luotsin ollessa lounaalla. Saavuin keskelle purjevenekilpailua, jossa veneiden oli tarkoitus mennä editseni vasemmalta oikealle. Matalan väylän vuoksi minulla ei ollut mahdollisuutta väistää spinaakkerit mastossa olevia veneitä. Olin ostanut Amerikasta kameran, joka oli viritettynä komentosillalla mahdollisia tilannekuvia varten. Katsoin, että vasemmalta tulossa olevista veneistä ensimmäinen saattaisi uhkarohkeana yrittää mennä editseni. Nappasin kuvasarjan. kuinka tämä vene häipyi keulan alle eikä siinä vielä kaikki. Kaksi seuraavaakin elämäänsä kyllästynyttä purjehtijaa tahtoi riskeerata henkensä ja molemmat pallopurjeet häipyivät näkyvistäni keulan alle. Toisella kädellä vedin telegrammista ja toisella painelin kameran laukaisijaa tulevaa meriselitystä varten. Kuin ihmeen kaupalla kolmaskin amerikan hjallis ilmestyy pitkän tovin jälkeen styyrpuurista keulan alta kättään iloisesti tai tuskasta heiluttaen. Paluumatkassa Eurooppaan oli myös sangen ikäviä piirteitä. Eräs matruusi jouduttiin jättämään Montrealissa maihin sairastumisensa vuoksi, jonka lisäksi eräs konemestari sai Atlantilla sydäninfarktin selviten kuitenkin Liverpooliin sairaalaan. Atlantilla taivas oli pilvessä koko matkan emmekä onnistuneet saamaan sekstantilla kuin yhden summittaisen position (puolipäivälatitudi). Satelliittinavigaattoria aluksessa ei ollut. Merkintälaskelmiin verrattuna saaret ilmestyivät tutkaan kuitenkin vain parikymmentä mailia etuajassa. Liverpoolista alus palasi kontinentille ja otin ulosmaksun. Sisätiloiltaan Puhos oli asiallinen ja hytit riittävän isoja. Komentosilta oli ehkä hieman vanhoillinen, mutta toimiva. Lukuisat manoveeraukset Suurten Järvien slusseissa sujuivat päällikön kokeneissa käsissä taiten. Kansimiehiä oli tuohon aikaan runsaasti, mahdollisesti jopa kahdeksan. teksti:pekka Karppanen (Puhos: Pasi Järvelin) kuvat: Timo Sylvänne, Kari Riutta, Rauni Söderlund Lähteet: Finnish Maritime Index, Suomen Varustamot Ry Kiitokset: Timo Sylvänne, Pasi Järvelin, Kari Riutta, Seppo Ketola, Seppo Heiskari, Tapani Saarinen, Riitta Kukkonen 16 Vapaavahti Frivakt

17 Fartyg från Sevilla Timo Sylvänne på Sydkinesiska havet med MS Tivano i taifunen Dinahs våld. Efter ovädret gungade hon så att kylskåpet lossnade i pentryt och soffan i dagrummet. Då det blir tal om spanska varvoch hamnstäder med finländska sjömän, är det Nielsens bulkfartyg som man kommer att tänka på. I medlet av 1970-talet byggdes femton bulkfartyg i Sevilla, alla beställda för Oy Henry Nielsen Ab:s räkning. I början av årtiondet hade redan rederiet på samma varv låtit bygga två mindre fartyg, Solano och Tivano. De stora bulkfartygen på ton var nästan tvåhundra meter långa. Av de mindre fartygen på ton byggde man sammanlagt fem, de kunde trafikera också på de stora sjöarna i Canada. Alla fartyg gick i trafik jorden runt och man visade stor respekt för sjömän som seglat på dem. Man brukade säga att man slapp bort från tvättvattensbaljan då man fick jobb ombord. En stor beställning på femton fartyg var en betydande affär på 1970-talet, trots att den gick till ett utländskt varv. Många fartyg gavs namn efter vindarna; Pampero, Levante, Monsun, Matai. Systrarna från Sevilla blev färdiga åren Fraktmarknaden var god i början av årtiondet men lågkonjunkturen slog till hårt just då fartygen började trafikera. Utflaggningar och sjöfartens lågkonjunktur blev avgörande I slutet av 1970-talet förbättrades läget för en tid. Följande svacka kom i början av 1980-talet. Av de mindre övergick Puhos, och av de större Matai och Forano, till Finnlines. Kommanditbolaget Jussi Ketola & Co gav båtarna på ton namnen Finnfury och Finnbeaver. Finnlines VD Rolf Poppe Sundström våndades då dagsfrakten för ett bulkfartyg i klassen handy size låg vid 2500 dollar. Det räckte inte tillnärmelsevis för att täcka kostnaderna per dag. Och Finnbeaver blev ju sedan upplagd vid Davao Gulf på Filippinerna. Frivakt Vapaavahti 17

18 Radiotelegrafisten Timo Sylvänne minns: På Patricia hade vi tillsammans med en däcksman redan i hotellet i Sevilla en duo med två gitarrer, och vårt spelande i hotellets restaurang lockade en hop tonåriga flickor till platsen. Styrmannen köpte senare små trummor som försten, blivande skeppare, började slå på. De här konserterna ordnade trion allt emellan. Bilden är från en lyckad maskerad, i vilken nästan hela manskapet deltog uppvisande stor fantasi. På redden i Karachi gungade vi 4 5 veckor och den nätta uppläserskan av TV:ns väderrapporter var ett av de få tidsfördriven. Då Finlands Bank ändrat licensreglerna började rederierna flagga ut. Den blåvita flaggan sågs allt mera sällan på världshaven eller i Sevillafartygens akter. Nielsens fartyg hade redan tidigare sålts till utländska rederier. Ms Nan Fung övergick till Ilmari Tuulis rederi redan efter sju månader hos Nielsen, och tjänade sin nya husbonde under modiga 24 år. Systerfartygen från Sevilla plöjde de sju haven i medeltal under drygt tjugo år i utländska rederiers ägo. Ett par fartyg gick förlorade i skeppsbrott, de flesta andra mötte sitt öde på upphuggningsplatser i Fjärran östern. Ett av fartygen trafikerar ännu; Pampero, som byggdes för Ab Helsingfors Steamship Co Ltd år Efter många förvecklingar går fartyget under Saint Vincent och Grenadinernas flagg, nu kallad Transorient. Det nu trettiotvååriga fartyget har under våren trafikerat åtminstone Medelhavet och nordvästra Afrika. Serien om femton fartyg sysselsatte i tiderna ett stort antal finländska sjöfarare. För mången bjöd de också en utmärkt möjlighet att se världen. På den tiden dröjde båtarna ännu kvar i hamnarna. De tiderna lever ännu i minnet, på bilder och målningar och som fartygsmodeller, och i all synnerhet på de nostalgikryssningar som Jukka Wintiö Vanhanen har ordnat åren 2003 och 2008 för Nielsens personal. Från matros till styrman Levante, som fått sitt namn efter den kraftiga vinden som blåser från Gibraltar, gjorde tre resor med kollast till Ingå, då Tapani Saarinen, som just blivit utexaminerad som styrman mönstrade på som matros sommaren Med skepparen Paavo Haveris medverkan fick jag mitt första jobb som båtens styrman, minns Saarinen som numera är befälhavare hos Finnlines. Nielsen sökte snart frakter på längre linjer för sina bulkfartyg på ton. Levante lastade i Antwerpen och Rouen och styrde stäven mot Fjärran östern. Fartyget var ungt, men det var också besättningen. Enligt Saarinen är många ännu kvar i arbetslivet. Tapani Karhuvaara var då lättmatros. Roope Malin matros och Jukka Heiskala förstekock. - Förstestyrman var Frank Homolka som avled senaste år. Han hade kommit till Finland efter ockupationen av Tjeckoslovakien, berättar Saarinen. Med nutida mått mätt var besättningen så ung, att Saarinen förundrar sig över att man klarade av att manövrera det rätt stora fartyget på världshaven. Man navigerade mellan Indonesiens öar med hjälp av enbart en sextant. Man behövde inte vara rädd för pirater, men höll noggrant utkik hela tiden. - Inom området mötte man många fartyg som frågade om sin egen position. De hade ingen klar uppfattning om var de seglade, skrattar Saarinen. 18 Vapaavahti Frivakt

19 MS Patricia är snart färdigbyggd på bilden som Timo Sylvänne tog på varvet i Sevilla. Den mindre seriens sista fartyg, Puhos, är ännu under arbete. Lagandan ombord på Levante var verkligen god. Under resan till Fjärran östern och Australien fick man tillfälle att se världen och till och med fyra aktiva vulkaner. Äntligen en beställning från Finland Den sista av de här ryktbara bulkfartygen avgick från Sevilla år Viking Line, som börjat förnya sitt tonnage, beställde år 2007 ett nytt fartyg. Fartyget byggs på varvet Astilleros de Sevilla och väntas bli färdigt till våren Det här fartyget är speciellt planerat för att trafikera den korta rutten över Ålands hav. Viking ADCC (All seasons Day Cruising and Commuting) byggs i isklass 1A, det garanterar en säker trafik året om. Ombord ryms 1500 passagerare och 320 personbilar. Fartyget trafikerar med en fart på 22 knop, det förkortar restiden mellan Kapellskär och Mariehamn till två timmar. För att minimera miljöeffekterna förses alla motorer på ADCC med katalysatorer och på fartyget installeras en anläggning för sortering av avfall, dels för återvinning dels för att förstöras i land. Allt avfallsvatten, såsom gråvatten, svartvatten och slagvatten, pumpas iland för behandling i vattenreningsverk. Viking ADCC har byggnadsnummer 001. Varvet privatiserades just innan bygget påbörjades. Tidigare tillhörde det spanska staten. Viking Lines 133 meter långa fartyg är alltså det första fartyg som på varvet i Sevilla byggs i den nya ägarens regi. PK Källor: Finnish Maritime Index Ålandstidningen Viking Line Viking ADCC byggs på det spanska varvet Astilleros de Sevilla och beräknas vara leveransklart till våren Frivakt Vapaavahti 19

20 Brasilia on vienyt Silja Serenaden miesten sydämet Sademetsistä karnevaalitunnelmaan. Jari Haapameren taustalla kuuluisa Sokeritoppa Koristeellinen korukauppias Silja Serenaden Club Ball -yökerhossa työskentelevät Aulis Virtanen ja Jari Haapameri ovat menettäneet sydämensä Brasilialle. Haapameri on käynyt Etelä-Amerikan pinta-alaltaan laajimmassa valtiossa jo viisi kertaa ja Virtanenkin voi neljän vierailunsa jälkeen nimittää itseään Brasiliaan suuntautuvan matkailun veteraaniksi. Viimeksi kaksikko vietti maassa seitsemän viikkoa tammi-maaliskuussa. - Brasilian kaltaisesta jättimaasta löytyy jokaiselle jotakin. Meidänkin matkaamme mahtui niin piraijojen kalastusta Amazonin sademetsissä, Rio de Janeiron perinteistä merimiestunnelmaa kuin aitoa karnevaalimeininkiä Puerto Securon kaupungissa. Vanhojen kontaktien avulla meille tarjoutui mahdollisuus myös vierailuun paikallisen intiaanipäällikön luona, Virtanen kertoo. - Amazonin varrella Logoa Marmoryssa asuvalla intiaaniystävällämme oli kaksi vaimoa ja peräti 28 lasta. Hänen mukaansa niin pitkän iän kuin miehisen kunnon salaisuus on säännöllisessä piraijojen syömisessä ja guaranan juomisessa, naurahtaa Aulis ja tunnusti, että esimerkki innosti suomalaisetkin maistamaan veitsenterävistä hampaistaan tunnetun petokalan lihaa. Auliksen mukaan paikalliset suhtautuvat ystävällisesti vieraisiin Pitkän työrupeaman perinteisellä Finnjetillä tehneet Aulis Virtanen ja Jari Haapameri lähtivät ensimmäisen kerran Brasiliaan viisi vuotta sitten. Tuolloin pontimena oli puhdas seikkailunhalu, mutta sittemmin kaksikko on suunnannut matkansa samoihin maisemiin silkasta rakkaudesta maahan. - Olemme jutelleet Jarin kanssa moneen kertaan, että Brasilia tulee olemaan mei- 20 Vapaavahti Frivakt

21 Manauksen kuulu Oopperatalo Aulista ja Jaria ei koti-ikävä päässyt vaivaamaan Jokilaivan kokki valmistaa liharuokaa Suklaantekoa Puerto Securossa dän eläkevuosiemme kotimaa. Sikäläiset ihmiset ovat erittäin ystävällisiä vieraita kohtaan, vaikka emme puhuneetkaan vielä kovin kummoista portugalia. Mikä miellyttävintä, on hintatasokin Suomeen verrattuna hyvinkin kohtuullinen, Virtanen selvittää. Haapameren ja Virtasen viimeisimmän yhteisen matkan ehdoton kohokohta oli Amazonille suuntautunut matka. Liikkeelle lähdettiin Manauksen kaupungista jokilaivalla ja matka suuntautui kohti rannikkoa. - Serenaden parfyymishopissa työskentelevä Irmeli Sokka kertoi meille, että hänen serkkunsa asuu Manauksessa ja tietysti otimme mieheen yhteyttä. Muun muassa Nokia-Siemensille töitä tehnyt Arto Sokka on naimisissa paikallisen naisen kanssa. Hän on suunnitellut aloittavansa retkien järjestämiseen ja kalastukseen keskittyvän yrityksen Amazonilla. Asiakkaat olisivat lähinnä suomalaisia ja muita eurooppalaisia. Kaiken pitäisi olla kunnossa marraskuussa, kun lähdemme seuraavan kerran Brasiliaan, Aulis kertoo. Suomalaiskaksikko pääsi nauttimaan myös aidosta brasilialaisesta karnevaalitunnelmasta pienessä Puerto Securon kaupungissa, joka on paikallisen väen suosiossa oleva rantaturismin kohde. - Musiikki soi kaikkialla ja tytöt tanssivat kaduilla värikkäissä ja totuuden nimissä myös niukoissa asusteissaan. Jari on käynyt aikaisemmin Rion karnevaaleilla ja hänen mukaansa Puerto Securon bahiakarnevaalista puuttuu täysin isomman tapahtuman kaupallisuus, Virtanen vertaa. Rio de Janeirossa Jari Haapameri ja Aulis Virtanen hakeutuivat edellisiltä matkoilta tutuksi tulleeseen satamaan ja sieltä edelleen merimieshotelli Pumaan, jonka vakioasiakaskunta koostuu lähinnä filippiiniläisistä, kreikkalaisista ja muista maista peräisin olevista merimiehistä. - Huone maksoi kahdelta hengeltä reilut kymmenen euroa, joten sitä ei tosiaankaan voinut sanoa kalliiksi. Hotellissa oli hintalaatusuhde kohdallaan. Sitä voi suositella muillekin siihen suuntaan lähteville. Tosin varauksella, koska seutu on rauhatonta satama-aluetta, sanoo Aulis Virtanen teksti: Asko Tanhuanpää kuvat: Aulis Virtanen ja Jari Haapameri Merileväpäähineet uimalakkeina Frivakt Vapaavahti 21

22 Silja Serenades män förlorade sina hjärtan till Brasilien Från regnskog till karnevalsyra Vår fångst bestod av både ödlor och rovfiskar Aulis Virtanen och Jari Haapameri som jobbar på nattklubben Club Ball på Silja Serenade har förlorat sina hjärtan till Brasilien. Haapameri har redan fem gånger besökt staten som är Sydamerikas största till arealen och också Virtanen kan efter sitt fjärde besök kalla sig en veteran som Brasilienresenär. Senast tillbringade duon sju veckor i landet under tiden januari-mars. - I ett jättestort land som Brasilien finns det något för en var. Inom vårt program rymdes pirayafiske i Amazonernas regnskog, traditionell atmosfär av sjömansliv i Rio de Janeiro och äkta karnevalsyra i staden Porto Seguro. Med hjälp av gamla kontakter erbjöds vi också möjligheten att göra ett besök hos en lokal indianhövding, berättar Virtanen. - Vår indianske vän som bodde i Logoa Marmory vid Amazonfloden hade två hustrur och hela 28 barn. Han ansåg att hemligheten bakom både hög ålder och vi- Längs Amazonfloden färdades vi med säregna flodbåtar 22 Vapaavahti Frivakt

23 De trevliga männen hittade sällskap överallt Indianen i Lagoa Marmory har två hustrur och 28 barn. Aulis tog vara på tipset. Att äta pirayor ökar enligt indianerna viriliteten. rilitet var att regelbundet äta pirayor och dricka guarana, skrattar Aulis och erkänner att exemplet uppmuntrade också finländarna att smaka på köttet av fisken som är känd för sina knivskarpa tänder. Aulis Virtanen och Jari Haapameri, som gjort ett långt dagsverke på traditionella Finnjet, åkte för fem år sedan till Brasilien för första gången. Då sporrades de mest av ren äventyrslusta, men därefter har duon styrt kosan mot samma landskap av pur kärlek till landet. - Vi har många gånger pratat med Jari om att Brasilien kommer att vara vårt hemland då vi pensionerats. Människorna där är synnerligen vänliga mot besökare, trots att vår portugisiska inte ännu är så mycket att skryta med. Och mycket trevligt är också att prisnivån är synnerligen måttlig jämfört med den i Finland, förklarar Virtanen. Den absoluta höjdpunkten under Haapameris och Virtanens senaste gemensamma resa var en färd till Amazonfloden. Från staden Manaus startade resan med flodbåt ut mot kusten. - Irmeli Sokka, som jobbar i Serenades parfymshop, berättade att hennes kusin bor i Manaus, och det var klart att vi tog kontakt med honom. Arto Sokka, som bland annat jobbat för Nokia-Siemens, är gift med en kvinna hemma från Manaus. Han har planerat att starta ett företag som organiserar resor och fiske i Amazonområdet. Kunderna skulle närmast vara finländare och andra européer. Allt borde redan fungera i november då vi nästa gång reser till Brasilien, berättar Aulis. Duon från Finland hade också tillfälle att avnjuta äkta brasiliansk karnevalsyra i den lilla staden Porto Seguro, som för de lokala invånarna är ett populärt mål för strandturism. - Musiken ljöd överallt och flickorna dansade på gatorna i sina färggranna, och i sanningens namn, också mycket knappt tilltagna klädesplagg. Jari har tidigare besökt karnevalerna i Rio, och enligt honom saknar Porto Seguros bahiakarneval helt de större evenemangens kommersiella inslag, jämför Virtanen. I Rio de Janeiro sökte Jari Haapameri och Aulis Virtanen sig till hamnen, som redan hunnit bli bekant under tidigare resor, och vidare till sjömanshotellet Puma, vars stamkunder närmast är filippiner, greker och sjömän från andra länder. - Rummet kostade dryga tio euro för två personer, så man kan verkligen inte säga att det är dyrt. I hotellet är pris och kvalitet i balans. Man kan rekommendera det också åt andra på väg i den riktningen. Visserligen med en viss reservation, det är beläget inom det oroliga hamnområdet, säger Aulis Virtanen. text: Asko Tanhuanpää bilder: Aulis Virtanen och Jari Haapameri Frivakt Vapaavahti 23

24 MERIMIESPALVELUTOIMISTON HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Ulkomaan merikuljetukset laskivat hieman, sillä vienti väheni heinäkuusta lähtien. Siihen vaikutti syksyllä alkanut maailmanlaajuinen suhdannekäänne ja kansainvälinen rahoituskriisi. Kuljetustarpeiden vähenemisen ja rahtihintojen alenemisen vuoksi laivoja oli poissa liikenteestä tai ne ajoivat harvennetulla aikataululla. Suomalaisen tonniston osuus ulkomaan meriliikenteessä nousi hieman. Tähän vaikutti ulkomaanliikenteen kauppalaivaston kasvu. Toimivan tonnistoveron valmistuminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Matkustajaliikenteessä kasvua oli Suomen ja Viron välisessä liikenteessä. Tähän vaikutti Viking Linen ja Tallink Siljan uusien nopeiden matkustaja-alusten tulo liikenteeseen. Reitillä liikennöineiden pikaalusten määrä väheni silti johtuen kiristyneestä kilpailutilanteesta. Ulkomaisilla risteilyaluksilla Suomessa käyneiden määrä lisääntyi 32 prosenttia. Vuosaaren uusi satama otettiin käyttöön marraskuun loppupuolella. Keväällä Merimiespalvelutoimisto ja Suomen Merimieskirkko alkoivat rakentaa Vuosaaren satamaan merimieskeskusta (Helsinki Seafarer s Centre). Keskus ei valmistunut sovitussa aikataulussa, vaan sen käyttöönotto siirtyi seuraavan vuoden tammikuulle. Elokuvia ja kirjoja vaihdettiin hieman edellisvuotta enemmän. Ensimmäiset teräväpiirtoelokuvat toimitettiin laivoille. Vieraskielisiä kirjoja hankittiin lisääntyneen kysynnän vuoksi aiempaa enemmän. Kursseja järjestettiin saman verran kuin edellisvuonna. Osallistujien määrä laski vähän. Suurin syy siihen oli perustason ATK-kurssien kysynnän väheneminen. Vastaavasti liikuntaa ja työhyvinvointia edistäviä kursseja oli suunniteltua enemmän. Merenkulkijoiden harrastenäyttelyyn töitään lähettäneiden määrä lisääntyi monen vuoden laskun jälkeen. Osaltaan siihen vaikutti digitaalisen valokuvauksen suosion kasvu myös merenkulkijoiden keskuudessa. Asiamiesten tekemät laivakäynnit lisääntyivät. Merenkulkijat käyttivät paljon Mepan nettipisteitä. Lisäksi ulkomaisille aluksille lainattiin satamissa kannettavia tietokoneita yhteydenpitoa ja uutispalvelua varten. Kansainvälisen merimiespalvelusopimuksen mukaisesti toimitettiin runsaasti ulkomaisia sanomalehtiä laivoille. Urheilutoiminnassa joukkuelajeihin osallistui useita laivajoukkueita. Yleisurheiluun osallistuneiden merenkulkijoiden määrä kasvoi hieman monen vuoden laskun jälkeen. Mepan varaamilla sali- ja hallivuoroilla oli paljon käyttäjiä. Vuoden loppupuolella neuvoteltiin ensimmäinen uuden merimiespalvelulain mukainen palvelu- sopimus Viking Linen XPRS-alukselle. Sopimus astuu voimaan vuoden 2009 alusta. Kiinteistö Linnankatu 3 vapaana olleet liiketilat saatiin vuokrattua. Rakentamisen kalleuden vuoksi julkisivukorjausta ei tehty. Ruissalon kesäpaikassa oli kävijöitä hieman edellisvuotta vähemmän. Sitä vastoin Mepan lapinmajojen käyttö lisääntyi. 24 Vapaavahti Frivakt

25 TIEDOTUS VAPAAVAHTI Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista ja kursseista sekä merenkulkijoiden vapaa-ajan toiminnasta. Vuoden 2008 lehdissä keskityttiin ME- PAn omaan toimintaan sekä merenkulkijoiden terveyteen ja työhyvinvointiin. Laivajoukkueiden urheilutapahtumat raportoitiin laajalti. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia juttuja julkaistiin säännöllisesti MEPAn opintotoiminnasta, kirjallisuudesta ja kulttuuritarjonnasta kerrottiin monipuolisesti. Liikuntalajeista, käden taidoista ja luovista harrastuksista oli runsaasti juttuja ja kuvia. Merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat esiteltiin ja merenkulkijoiden ottamia kuvia käytettiin lehden kuvituksessa runsaasti. Päivälehtien merenkulkuaiheisista kirjoituksista koottiin Vapaavahti-uutisia liitteeksi. Vuoden 2009 kursseja ja MEPAn palveluita esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 226 (220) ja vaihteli 56:sta 60:een. Lehden kokonaispainosmäärä oli 2500 kpl, josta noin 100 lähetettiin ulkomaille. (suluissa vuoden 2007 luvut) MUU TIEDOTUS MEPAn suomenkielisiä internetsivuja uudistettiin. Vapaavahti siirrettiin luettavaksi myös internetissä. Sähköpostin välityksellä toimitettiin viikoittain kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä koottuja merenkulun uutisia noin 90 laivalle. Merenkulun lehdistön, paikallisradioiden sekä kotisivujen kautta tiedotettiin ME- PAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä muista palveluista. MEPAn kursseista ja liikuntaohjelmista jaettiin mainoksia laivahenkilökunnille. Merenkulkijoiden harrastenäyttelyt ja merimiesurheilu saivat myönteistä julkisuutta rannikkokaupunkien tiedotusvälineissä. MEPAn toiminnasta tiedotettiin omilla kursseilla, merenkulkualan opiskelijoille, eri näyttelyiden yhteydessä sekä lehtihaastatteluissa. LEHTIPALVELU Ulkomaille tilattavien päivälehtien määrää supistettiin jakelun hidastumisen ja postituskulujen kallistumisen johdosta. MEPAlla oli vuoden 2008 lopussa 5 (7) lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin oli tilattu 4 (9) Helsingin Sanomien ja 1 (5) Hufvudstadsbladetin vuosikertaa. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin merenkulkijoille Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun, Kemiin ja Saimaan kanavalle. Aluksille välitettiin 1994 (2061) lehtipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta. Suomen satamissa vieraileville ulkomaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Virosta ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita hankkimalla. Ulkomaisille merenkulkijoille toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa. ELOKUVAPALVELU Laivoille välitettiin elokuvia sekä televisiosta nauhoitettuja kotimaisia näytelmiä, viihdeja asiaohjelmia. Tv-ohjelmia nauhoitettiin yhteensä 70 (66) kpl. Lisäksi toivomusten mukaan toimitettiin myös harrasteohjelmia. Elokuvia vaihdettiin yhteensä (24 446) kpl. Vaihtokertoja oli (1 673), joista pääosa 974 (992) tapahtui Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten ja Merimieskirkkojen välityksellä. Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 153 (156) laivaa. OPINTOTOIMINTA MEPA järjesti 69 (69) kurssia, joille osallistui 680 (692) merenkulkijaa. Atk-kurssien kysyntä väheni edellisvuoteen verrattuna. Harrastekursseista suosituin oli hopeaketjukurssi. Edellisvuosien tapaan perheliikunta ja päiväretkiä Ylläksellä olivat suosittuja. Ahvenanmaalla MEPAn ruotsinkieliset kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja, ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia. KURSSIT Kursseja yhteensä Osallistuneet Vuosi ATKkurssit Harraste kurssit Kieli kurssit Liikunta kurssit Yhteensä Frivakt Vapaavahti 25

26 KIRJASTOPALVELU Kirjastoja vaihdettiin asiamiesten, postin, matkahuollon sekä yhdyshenkilöiden välityksellä 471 (463) kertaa. Helsingin laivakirjastossa vieraili vuoden aikana runsaasti lainaajia. Moniin laivoihin henkilökunta kävi itse valitsemassa kirjastot tai lähetti toivelistat. Jokaisella suomalaisaluksella oli suomen- ja ruotsinkielistä kirjaa käsittävä kirjasto, joka vaihdettiin tarpeen mukaan. Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi kirjastoihin lisättiin mm. venäjän-, englannin- ja etenkin vironkielisiä kirjoja. Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja mahdollisuuksien mukaan. Vapaavahdissa julkaistiin edelleen kirja- ja kirjailijaesittelyitä sekä haastatteluja. LIIKUNTA Toimintavuonna kiinnostivat merenkulkijoita eniten joukkuelajit. Salibandyssä, jalkapallossa ja jääkiekossa osallistujia oli paljon. Yleisurheilussa oli hieman edellisvuotta enemmän osallistujia. Golfin suosio säilyi ennallaan. Toimintavuonna järjestettiin 25 (21) liikuntakurssia ja liikunnallista Voi Hyvin kurssia, joille osallistui 325 (279) merenkulkijaa. Merenkulkijoille järjestettiin myös tutustumistapahtumia eri liikuntaharrastuksiin, kuten seinäkiipeilyyn, keilailuun, jousiammuntaan ja ratsastukseen. Presidentti Urho Kekkosen kiertopalkinnon, Kekkosen Kannun, sai ms Gabriella, jonka miehistö osallistui menestyksekkäästi MEPAn järjestämiin salibandy-, jääkiekko- ja jalkapalloturnauksiin, sekä yleisurheiluun. Kaarinassa järjestetyn salibandyturnauksen voitto meni Gabriellalle. Pajulahden jääkiekkoturnauksen voitti Isabella. Salon jalkapalloturnauksen paras oli Mariellan joukkue. Laivojen yleisurheilumestari oli Swegard. Merenkulkijat kilpailivat henkilökohtaisista mestaruuksista trap -ammunnassa, golfissa ja sulkapallossa. Sisäsoudussa otettiin vastaan itse suoritettuja ranking -tuloksia. Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin kokkistuertti Rauni Söderlund Botnicalta. Merenkulkijoiden käyttöön varattiin liikuntatiloja Kotkassa, Turussa, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Kuntosalipalveluja käytti n (18.800) merenkulkijaa. Yleisurheiluun osallistui 171 (147) merenkulkijaa. Liikuntasaleja käytti 880 (920) ja jäähalleja 810 (744) merenkulkijaa. Helsingissä ja Turussa pelattiin 21 (24) kansainvälisen sarjan jalkapallopeliä. Risteilylaivojen miehistöille järjestettiin tiloja koripallon ja jalkapallon harjoitteluun HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 36:nen kerran. Siihen osallistui 46 (34) harrastajaa, joiden työt koostuivat mm. pienoismalleista, maalauksista, köysitöistä, keramiikka- ja käsitöistä sekä valokuvista. Parhaista kilpailutöistä koottu näyttely oli esillä Helsingin merimiesklubilla Kotkan Meripäivien yhteydessä järjestettiin perinteinen merimieskulttuuritapahtuma yhdessä Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen kanssa. Harrastetöistä ja merenkulkijoiden pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaista kuvista oli näyttely Kotkan pääkirjastossa. Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun osallistuttiin kaksikymmentäensimmäisen kerran ja valokuvia siihen lähetettiin yhteensä 1085 kpl (939). Kilpailun voitti merenkulun opiskelija Michael Nord Ruotsista. Helsingin satamassa vierailleiden alusten henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä eri kohteisiin. Ylläsjärvellä sijaitsevien MEPAn lomahuoneistojen käyttöaste oli 50,7 (49) prosenttia. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin Haugesundissa. Kokouksessa käsiteltiin pohjoismaisten kysymysten lisäksi kansainvälisen merimiesurheilun tulevaisuutta ja muita kansainvälisiä merimiespalveluasioita. Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) vuosikokous pidettiin Venetsiassa. Kokouksessa keskusteltiin komitean rahoituksen turvaamisesta, kun ITFST maksama ylimääräinen tuki loppuu. Lisäksi saatiin raportit työohjelmista ja mietittiin uusia painopistealueita. Komitean presidiumin kokoukset pidettiin Lontoossa ja Kansainvälisen Merimiesurheilukomitean (ISS) tekninen valiokunta kokoontui Haugesundissa. Kokouksessa vahvistettiin kuluneen vuoden urheilutulokset ja päätettiin seuraavan vuoden urheilutapahtumista. KOTIMAINEN YHTEISTYÖ Yhteistyössä Merimieseläkekassan kanssa osallistuttiin kahden varustamon yli 40-vuotiaille naistyöntekijöille ja -esimiehille tehtyyn työhyvinvointitutkimukseen. Tulosten analysointi ja mahdolliset jatkohankkeet siirtyivät seuraavalle vuodelle. Turun aluetyöterveyslaitoksen ja Tallink Siljan kanssa neuvoteltiin laajasta työhyvinvointihankkeesta Silja Euroopan henkilökunnalle. 26 Vapaavahti Frivakt

27 Merimiespalvelutoimiston ja Suomen Merimieskirkon yhteistyöryhmä keskittyi Vuosaaren Merimieskeskuksen (Helsinki Seafarer s Centre) rakentamiseen. Merimiespalvelutoimistoa tukivat taloudellisesti seuraavat satamakaupungit: Helsinki, Kotka, Turku ja Kemi. ASIAMIES- JA KLUBITOIMINTA HELSINKI Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta Hankoon käsittävällä toimialueellaan 1943 (1951) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 196 (212) kertaa, ja elokuvia 551 (589) kertaa. Liikuntatapahtumiin osallistui 1220 (1162) merenkulkijaa. Ulkomaisille merenkulkijoille järjestettiin liikuntatapahtumia, kuljetuspalveluita sekä kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä kierrätettiin videokasetteja ja kirjoja laivojen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa on edistetty välittämällä puhelukortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia. Helsingissä vieraileville laivoille lainattiin langattomalla internet-yhteydellä varustettuja kannettavia tietokoneita. Helsingin Merimiesklubilla oli internetyhteydellä varustettuja tietokoneita merenkulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti 2900 (2550) merenkulkijaa. Vierailuja klubilla ja käyntejä kuntosalilla kirjattiin noin (16000), sauna- ja kokoustiloja varattiin 11 (29) kertaa. Hangon ja Inkoon internet-pisteitä käytti 541 (818) merenkulkijaa. Helsingin asiamies hoiti merimiespalvelutehtäviä Rotterdamissa ( ) KOTKA Kotkan aisamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1632 (1465) laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä vaihdettiin 47 (89) kertaa. DVD-elokuvapaketteja vaihdettiin 204 (246) kertaa. Lisäksi jaettiin käytöstä poistettuja VHSfilmejä Kädestä käteen-paketteina ulkolaisille aluksille. Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 12 (26) kertaa. Kansainvälisiä pre paid-puhelukortteja myytiin yhteistyössä Haminan Merimieskirkon kanssa. MEPA-infotilaisuuksia pidettiin 3 (1) merenkulkualan opiskelijaryhmille. Kotkan Meripäivien aikana kävi 388 (359) vierasta tutustumassa merenkulkijoiden harrastenäyttelyihin. TURKU Turun sivutoimiston toimialueella tehtiin 1255 (1063) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 151 (108) kertaa ja elokuvia 417 (332). Kuljetuspalveluja sai 108 (179) merenkulkijaa. Turussa järjestettiin 17 (19) MEPAn kurssia, joille osallistui 151 (156) merenkulkijaa. Opintopaketteja lainattiin 3 (4 ) kpl. Kuntosalikävijöitä oli 2634 (2788). Liikuntatoimintaan osallistui 1377 (1905) merenkulkijaa. Mepalassa kävi 2408 (2449) vierailijaa. Yhdyshenkilöt Yhdyshenkilöt tekivät kertomusvuonna 2662 (2703) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 77 (54) ja elokuvia 82 (103) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 32 (90) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 766 (789) kertaa. TOIMIHENKILÖT Helsinki: toimitusjohtaja Martti Karlsson, yleissihteeri Sirpa Kittilä, AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, kirjastosihteeri Milja Nitovuori, toimistosihteeri Paula Suhonen, taloussihteeri Gerd Grabber, siivooja Auli Liukkonen. Kotka: asiamies Risto Nikula Turku: asiamies Juhani Laine, asiamies Juha Toivanen YHDYSHENKILÖT Hanko: Jani Hedback Inkoo: Tom Björklöf Kaskinen: Jarmo Nordback Kemi: Pia Vestenius Lappeenranta: Nico Silvast Raahe: Petri Leskelä Rauma: Tero Reingoldt, Eija Tuorila Oulu: Antti Härö PALVELUTILASTO Laivakäynnit Kirjastotoim. Elokuvapalv. Liikunta Kuljetuspalv. Vuosi Helsinki Kotka Turku Yhdyshenk Yhteensä Frivakt Vapaavahti 27

28 HALLINTO Edustajisto Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa): Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja Puheenjohtaja lainsäädäntöjohtaja Tarja Kröger (hallitussihteeri Seija Jalkanen) Liikenne ja viestintäministeriön edustaja Varapuheenjohtaja toimistopäällikkö Ove Hagerlund (merenkulun tarkastaja Marko Rahikainen) Valtiovarainministeriön edustaja työmarkkinalakimies Pirkko Janas (työmarkkinalakimies Mika Saarinen) Laivanvarustajien edustajat merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen (merihenkilöstöpäällikkö Lena Marcus) merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (johtaja Erkki Kotiranta) merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstöpäällikkö Thomas Doepel) merihenkilöstöpäällikkö Bengt Björkholm (OTM Linda Langh) Merenkulkijoiden edustajat Miehistö korjausmies Rauno Mutka (keittiömestari Tarja Rännäli) tarjoilija Arja Ahonen (kokki Anu Ryökkynen) Kansipäällystö merikapteeni Carl-Henrik Järvinen (varatoiminnanjohtaja Risto Blomquist) Konepäällystö konemestari Markku Suni (konemestari Harri Piispanen) Edustajiston varsinainen kokous pidettiin Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. :n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Mepa-maksut ,14 Lästimaksut ,00 Tuotot klubitoiminnasta 2 782,30 Satamakaupunkien avustukset ,00 Tuotot yhteensä ,44 Kulut Klubitoiminta ,01 Urheilutoiminta ,72 Elokuvapalvelu ,41 Tiedotus- ja julk.toiminta ,90 Ulkomaantoiminta ,00 Harrastustoiminta ,87 Opintotoiminta ,93 Kirjastopalvelu ,67 Kansainvälinen yhteistyö ,91 Kotimainen yhteistyö ,74 Henkilöstökulut ,60 Hallinnolliset kulut ,70 Poistot ,16 Kulut yhteensä ,62 Varsinaisen toiminn. tuotto/kulujäämä ,82 SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Ylläs vuokrat ,00 Linnankatu 3 vuokrat ,76 Korkotuotot ,31 Muut tuotot ,35 Tuotot yhteensä ,42 Kulut Ylläs kulut ,82 Linnankatu 3 kulut ,05 Kulut yhteensä ,87 Sijoitus- ja rahoitustoiminn. tuotto/kulujäämä ,55 Ylijäämä/alijäämä ennen tilinpäätössiirt. ja veroja ,37 Tilikauden yli-/alijäämä ,37 MERIMIESPALVELUTOIMISTO VASTAAVA TASE PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet ,49 Rakennukset ja rakennelmat ,31 Koneet ja kalusto ,89 Osakkeet ja osuudet ,99 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,68 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Tilisaamiset ,58 Siirtosaamiset ,06 YHTEENSÄ ,64 Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset ,06 Määrä-aikaistalletukset ,25 YHTEENSÄ ,31 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,95 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,63 VASTATTAVAA Oma pääoma Muut rahastot Vararahasto ,78 Kiinteistökorjausrahasto ,10 Ed. tilikausien ylijäämä ,88 Tilikauden ylijäämä ,37 YHTEENSÄ ,13 Vieras pääoma Saadut ennakot 1 090,00 Tilivelat ,10 Siirtovelat ,40 YHTEENSÄ ,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,63 28 Vapaavahti Frivakt

29 Hallitus Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa): Työ- ja elinkenoministeriön edustaja hallitusneuvos Esa Lonka (hallitusneuvos Raila Kangasperko) Laivanvarustajien edustajat asiantuntija Tero Jokilehto (asiantuntija Jukka Kantola) asiantuntija Kimo Kostiainen (johtaja Olof Widén) Merenkulkijoiden edustajat Miehistön edustajat liittosihteeri Pekka Teräväinen (24.7 asti ) liittosihteeri Kenneth Bondas (alkaen 25.7), Suomen Merimies- Unioni (toimitsija Satu Silta) Päällystön edustajat merikapteeni Veikko Engren, Suomen Laivanpäällystöliitto (merikapteeni Pekka Partanen) sähkömestari Pekka Savikko, Suomen Konepäällystöliitto (asiamies Reima Angerman) Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Hallituksen puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Raila Kangasperko. Hallitus kokoontui kolme kertaa toimintavuoden aikana. Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Tero Jokilehdon tai Pekka Teräväisen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Heidi Vierros sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja KPMG:n nimeämänä tilintarkastajana KHT Outi Hieta. Varatilintarkastajana toimi KHT Jari Nurmi. Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta. Helsingissä 19. helmikuuta 2009 TILINTARKASTUSKERTOMUS Merimiespalvelutoimiston edustajiston varsinaiselle kokoukselle Olemme tarkastaneet Merimiespalvelutoimiston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ia toiminnanjohtajan vastuu Hallitus ja toiminnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toiminnanjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toiminnanjohtaja ovat toimineet Merimiespalvelutoimistosta annettujen säädösten mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Merimiespalvelutoimiston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 23. helmikuuta 2009 Heidi Vierros KHT Outi Hieta KHT Frivakt Vapaavahti 29

30 STYRELSEN FÖR SJÖMANSSERVICEBYRÅNS VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2008 Utrikessjötransporterna minskade något, då exporten började sjunka i juli. Till det bidrog den världsomfattande konjunktursvängning som börjat under hösten och den internationella finanskrisen. På grund av det minskade behovet av transporter och sjunkande fraktpriser togs fartyg ur trafik eller trafikerade med glesare tidtabeller. Det finska tonnagets andel av utrikessjöfarten ökade något. Till det medverkade utrikeshandelsflottans tillväxt. Beredningen av en fungerande tonnageskatt framsköts till följande år. För passagerartrafikens del skedde tillväxt för trafiken mellan Finland och Estland. Till det bidrog att Viking Line och Tallink Silja satte in nya snabba passagerarfartyg i trafiken. Antalet snabbgående fartyg på rutten minskade trots allt på grund av den hårdnande konkurrensen. Antalet passagerare på utländska kryssningsfartyg som anlöpte finska hamnar ökade med 32 procent. Den nya hamnen i Nordsjö togs i bruk i slutet av november. Under våren började Sjömansservicebyrån och Sjömanskyrkan bygga ett sjömanscentrum (Helsinki Seafarers Centre) i Nordsjö hamn. Centret blev inte färdigt enligt överenskommen tidtabell, och ibruktagandet framsköts till januari följande år. Något flera filmer och böcker byttes än föregående år. De första Blu-ray-filmerna levererades till fartygen. På grund av ökad efterfrågan anskaffades mera böcker på främmande språk än tidigare. Lika många kurser arrangerades som under det föregående året. Antalet deltagare minskade något. Största orsaken låg i minskad efterfrågan på ADB-kurser på grundnivå. Däremot hölls flera motionsoch arbetshälsofrämjande kurser än planerat. Antalet sjöfarare som skickat in sina alster till sjöfolkets hobbymönstring ökade efter en nedgång under många år. En bidragande orsak till det var att fotografering med digitalkamera vunnit ökande popularitet också bland sjöfararna. Ombudens fartygsbesök ökade. Sjöfararna använde flitigt SSB:s internetpunkter. Dessutom lånade man ut bärbara datorer för kommunikation och nyhetstjänst åt utländska fartyg i hamnarna. I enlighet med den internationella konventionen om sjömansservice levererades rikliga mängder av utländska tidningar till fartygen. Ett flertal fartygslag deltog i olika laggrenar inom idrottsverksamheten. Antalet sjöfarare som deltog i friidrotten ökade något efter att ha minskat under flera år. De motionssalar och idrottshallar som SSB reserverat var i flitigt bruk. Under slutet av året inleddes förhandlingar om det första serviceavtalet, i enlighet med den nya sjömansservicelagen, för Viking Lines XPRS-fartyg. Avtalet träder i kraft från början av år De kontorsutrymmen som stått tomma i fastigheten Slottsgatan 3 uthyrdes. Reparationen av fasaden gjordes inte, på grund av de höga byggnadskostnaderna. Sommarvillan på Runsala hade något färre besökare än året tidigare. Däremot ökade användningen av fritidslägenheterna i Lappland. 30 Vapaavahti Frivakt

31 INFORMATIONSVERKSAMHET FRIVAKT Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på två språk och i fyrfärg. I tidningen informerades om SSB:s tjänster, evenemang och kurser och om fritidsverksamhet för sjöfolk. Under år 2008 fokuserade man i tidningen på SSB:s egen verksamhet samt på sjöfararnas arbetshälsa och välbefinnande. Om fartygslagens idrottsevenemang rapporterades ingående. Sjöfarare och personer som arbetar inom sjöfartsbranschen intervjuades. Sjöfararnas egna bidrag publicerades regelbundet. Tidningen rapporterade mångsidigt om SSB:s kursverksamhet och om litteraturoch kulturutbud. Ett stort antal reportage med bilder publicerades om olika motionsgrenar, händighetsarbeten och skapande verksamhet. De bästa bilderna från sjöfolkets nordiska fototävling publicerades och en stor mängd av foton tagna av sjöfarare användes som illustrationer i tidningen. Sjöfartsnyheter från dagspressen sammanställdes i bilagan Frivakt-nyheter. Kurserna år 2009 och SSB:s service presenterades i en bilaga till Frivakt. Förutom till fartygen och till sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier som uppmärksammat sjöfarten samt till ett antal prenumeranter. Det totala antalet sidor var 226 (220) och varierade mellan 56 och 60. Upplagan omfattade 2500 exemplar, av vilka ca 100 skickades utomlands. (inom parentes siffrorna för 2007) ÖVRIG INFORMATION SSB:s finskspråkiga hemsidor förnyades. Frivakt gjordes tillgänglig för läsning också i Internet. Ungefär 90 fartyg fick varje vecka per e- post sjöfartsnyheter sammanställda ur inhemska och utländska källor. Via sjöfartsorganisationernas tidningar, lokalradio och SSB:s hemsidor förmedlades information om SSB:s kultur- och idrottsevenemang och om övrig service. Informationsblad om SSB:s kurser och idrottsprogram delades ut till fartygens personal. Sjöfolkets hobbyutställningar och sjömansidrotten fick positiv publicitet i kuststädernas massmedia. Man informerade om SSB:s verksamhet på egna kurser, på möten för sjöfartsstuderande, i samband med olika utställningar och i tidningsintervjuer. TIDNINGSTJÄNST På grund av långsam distribution och höjda postavgifter minskades antalet prenumerationer på dagstidningar till utlandet. I slutet av år 2008 hade SSB 5 (7) tidningsstationer i utländska hamnar. Till dem förmedlades 4 (9) årgångar av Helsingin Sanomat och 1 (5) årgång av Hufvudstadsbladet. SSB prenumererade på tidningar och tidskrifter för sjöfarare till Hangö, Raumo, Mäntyluoto, Kaskö, Brahestad, Uleåborg, Kemi och Saima kanal. Till fartygen förmedlades 1994 (2061) tidningspaket per post, via mäklare eller servicepunkten på Helsingfors-Vanda flygstation. För utländska sjöfarare som besökte finländska hamnar beställdes tidningar från Tyskland, Sverige, Polen, England, Holland, Ryssland, Estland och Filippinerna. Tidningsutbudet kompletterades med inköp av lösnummer. I samarbete med andra sjömansserviceorganisationer sammanställdes också nyhetsbrev per e-post för utländska sjöfarare. FILMTJÄNST Filmer och inhemska skådespel, underhållnings- och faktaprogram inspelade från TV förmedlades till fartygen. Sammanlagt inspelades 70 (66) TV-program. Dessutom levererades hobbyprogram enligt önskemål. Sammanlagt utbyttes (24 446) filmer. Antalet utbyten var (1 673), av vilka de flesta 974 (992) skedde i Helsingfors. SSB:s ombud och kontaktpersoner leverade filmerna till fartygen. Filmer byttes också via Sjömanskyrkorna och utbytesmanskap. Sammanlagt var 153 (156) fartyg inskrivna i filmtjänst. STUDIEVERKSAMHET SSB ordnade 69 (69) kurser, i vilka sammanlagt 680 (692) sjöfarare deltog. Efterfrågan på ADB-kurser minskade jämfört med föregående år. Av hobbykurserna var silvertrådskursen mest populär. Liksom under tidigare år var familjemotion och Ylläsvandringar omtyckta. På Åland arrangerade SSB svenskspråkiga kurser i samarbete med Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Sjöfararna hade möjlighet att låna språkkurser, ADB-litteratur och annat material för självstudier. KURSER Kurser sammanlagt Deltagare År ADBkurser Hobbykurser Språkkurser Motionskurser Summa Frivakt Vapaavahti 31

32 BIBLIOTEKSTJÄNST Bibliotek byttes sammanlagt 471 (463) gånger via ombud, post, Matkahuolto och kontaktpersoner. Skeppsbiblioteket i Helsingfors besöktes under året av ett stort antal låntagare. Till många fartyg avhämtade man personligen böcker som man själv valt på biblioteket eller så skickade man in önskelistor på böcker. Varje finländskt fartyg hade ett bibliotek omfattande finsk- och svenskspråkiga böcker, som byttes enligt behov. På grund av besättningarnas internationalisering skaffades mera böcker på bl.a. ryska, engelska och framförallt på estniska. På de utländska fartyg som besökte finska hamnar byttes också böcker i mån av möjlighet. I Frivakt presenterades fortsättningsvis bok- och författarpresentationer och intervjuer. MOTION Under verksamhetsåret intresserade laggrenarna sjöfararna mest. I innebandy, fotboll och ishockey var antalet deltagare stort. I friidrott deltog något flera än föregående år. Golfens popularitet höll i sig. Under verksamhetsåret ordnades 25 (21) motionskurser eller Må Bra-kurser med huvudvikt på motion. Sammanlagt deltog 325 (279) sjöfarare. Det ordnades också besök för att bekanta sig med olika grenar, såsom väggklättring, bowling, bågskytte och ridning. President Urho Kekkonens vandringspris, Kekkonens Kanna tillföll ms Gabriella, vars besättning med stor framgång deltog i SSB:s turneringar i innebandy, ishockey och fotboll samt i friidrott. Segern i innebandyturneringen i S:t Karins gick till Gabriella. Isabella vann ishockeyturneringen i Pajulahti. Mariellas lag var bäst i fotbollsturneringen i Salo. Swegard vann fartygslagens mästerskap i friidrott. Sjöfararna tävlade i individuella mästerskapstävlingar i trap-skytte, golf och badminton. SSB upprätthöll en rankinglista för innerodd, till vilken man själv kunde meddela resultat. Kockstuert Rauni Söderlund från Botnica utsågs till Årets sjömansidrottare. Motionsutrymmen reserverades för sjöfarare i Kotka, Åbo, Mariehamn och Helsingfors. Tjänster i konditionssalar utnyttjades av ca (18 800) sjöfarare. I friidrott deltog 171 (147) sjöfarare. Bollsalar utnyttjades av 880 (920) och ishallar av 810 (744) sjöfarare. I Helsingfors och Åbo spelades 21 (24) fotbollsmatcher i den internationella serien. För manskap på kryssningsfartyg reserverades utrymmen för att träna basket och fotboll. HOBBY OCH REKREATION Sjöfolkets hobbyutställning ordnades för trettiosjätte gången. Deltagarna var sammanlagt 46 (34) och de bidrog med bl.a. fartygsmodeller, målningar, reparbeten, keramik och handarbeten samt foton. Av de bästa tävlingsbidragen sammanställdes en utställning som kunde ses på Helsingfors sjömansklubb under tiden I samband med Kotka havsdagar arrangerades det traditionella sjömanskulturevenemanget i samarbete med Kotka stads kulturbyrå. En utställning sammanställd av hobbyarbeten och de bästa bilderna från den nordiska fototävlingen arrangerades på Kotka huvudbibliotek. SSB deltog för tjugoförsta gången i sjöfolkets nordiska fototävling. Sammanlagt skickades 1085 (939) bilder in till tävlingen. Sjöfartsstuderande Michael Nord från Sverige vann tävlingen. För personalen på fartyg som besökte Helsingfors ordnades besök på utställningar och exkursioner. Beläggningsprocenten för SSB:s fritidslägenheter i Ylläs var 50,7 (49). INTERNATIONELLT SAMARBETE Det nordiska chefsmötet hölls den 5.11 i Haugesund. Vid mötet diskuterades utöver det nordiska samarbetet också den internationella sjömansidrottens framtid och andra internationella sjömansserviceärenden. Internationella Sjömansvälfärdskommittén (ICSW) höll sitt årsmöte i Venedig den Vid mötet diskuterades tryggandet av kommitténs ekonomi, då ITFSF:s extra understöd upphör. Mötet fick också rapporter om arbetsprogrammen och man diskuterade nya tyngdpunkter för verksamheten. Kommitténs presidium sammanträdde i London och Internationella Sjömansidrottskommitténs (ISS) tekniska utskott sammanträdde i Haugesund den Vid mötet fastställdes idrottsresultaten under det gångna året och man fattade beslut om idrottsverksamheten under det kommande året. SAMARBETE I HEMLANDET I samarbete med Sjömanspensionskassan deltog man i kartläggningen av arbetshälsotillståndet hos kvinnliga, fyrtio år fyllda ombordanställda på två rederier. Analysen av resultaten och möjliga uppföljningsprojekt uppsköts till följande år. Underhandlingar fördes med Arbetshälsoinstitutet i Åbo och Tallink Silja om ett omfattande arbetshälsoprojekt för personalen på Silja Europa. 32 Vapaavahti Frivakt

33 I arbetsgruppen för samarbete mellan Sjömansservicebyrån och Sjömanskyrkan fokuserade man på byggandet av Sjömanscentret (Helsinki Seafarers Centre) i Nordsjö. Sjömansserviceverksamheten stöddes ekonomiskt av hamnstäderna Helsingfors, Kotka, Åbo och Kemi. OMBUDS- OCH KLUBBVERKSAMHET HELSINGFORS Ombuden i Helsingfors gjorde 1943 (1951) fartygsbesök inom sitt serviceområde från Borgå till Hangö. Bibliotek byttes 196 (212) gånger och filmer 551 (589) gånger. I idrotts- och motionsevenemang deltog 1220 (1162) sjöfarare. För utländska sjöfarare ordnades idrottsevenemang, transporter och rundturer. I samband med fartygsbesöken levererades utländska tidningar och videokassetter och böcker byttes ut mellan fartygen. För att underlätta sjöfararnas möjligheter att hålla kontakt med hemlandet förmedlade man telefonkort och lånade ut mobiltelefoner. På fartyg som besökte Helsingfors utlånades bärbara datorer med trådlös internetförbindelse. På Helsingfors Sjömansklubb stod datorer med internetförbindelse avgiftsfritt till sjöfararnas disposition. De utnyttjades av 2900 (2550) sjöfarare. Ungefär (16 000) besök på klubben och i motionssalen kunde noteras. Bastu- och mötesutrymmen reserverades 11 (29) gånger. Internetpunkterna i Hangö och Ingå utnyttjades av 541 (818) sjöfarare. Helsingforsombud skötte sjömansserviceuppgifter i Rotterdam ( ). KOTKA Ombudet i Kotka gjorde under verksamhetsåret 1632 (1465) fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 47 (89) gånger och DVD-filmpaket 204 (246) gånger. Därtill delades paket med avskrivna VHSfilmer ut till utländska fartyg. Transport med SSB:s bil ordnades 12 (26) gånger. I samarbete med Sjömanskyrkan i Fredrikshamn såldes internationella telefonkort. För sjöfartsstuderande hölls 3 (1) informationsmöten om SSB:s verksamhet. Under Kotka Havsdagar bekantade sig 388 (359) besökare med sjöfararnas hobbyutställning. ÅBO Inom Åbo filialbyrås serviceområde gjordes 1255 (1063) fartygsbesök. Bibliotek byttes 151 (108) gånger och filmer 417 (332). Transporttjänst fick 108 (179) sjöfarare. I Åbo arrangerades 17 (19) kurser, i dem deltog 151 (156) sjöfarare. Sammanlagt 3 (4) studiepaket utlånades. Motionssalen besöktes av 2634 (2788) sjöfarare. I motions- och idrottsverksamhet deltog 1377 (1905) sjöfarare. Mepala hade 2408 (2449) besökare. Kontaktpersoner Kontaktpersonerna gjorde under året 2662 (2703) fartygsbesök. Bibliotek byttes 77 (54) och filmer 82 (103) gånger. Transporttjänst gavs åt 32 (90) sjöfarare. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 766 (789) gånger. FUNKTIONÄRER Helsingfors: verkställande direktör Martti Karlsson, allmänsekreterare Sirpa Kittilä, AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud Niklas Peltola, bibliotekssekreterare Milja Nitovuori, byråsekreterare Paula Suhonen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, städerska Auli Liukkonen. Kotka: ombud Risto Nikula Åbo: ombud Juhani Laine, ombud Juha Toivanen KONTAKTPERSONER Hangö: Jani Hedback Ingå: Tom Björklöf Kaskö: Jarmo Nordback Kemi: Pia Vestenius Villmanstrand: Nico Silvast Brahestad: Petri Leskelä Raumo: Tero Reingoldt, Eija Tuorila Uleåborg: Antti Härö SERVICESTATISTIK Fartygsbesök Bibliotekstj. Filmtjänst Motion Transporttj. År Helsingfors Kotka Åbo Kontaktp Summa Frivakt Vapaavahti 33

34 FÖRVALTNINGEN Representantskapet Sjömansservicebyråns representantskap hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes): Arbets- och näringsministeriets representant Ordförande lagstiftningschef Tarja Kröger (regeringssekreterare Seija Jalkanen) Kommunikationsministeriets representant Viceordförande byråchef Ove Hagerlund (sjöfartsinspektör Marko Rahikainen) Finansministeriets representant arbetsmarknadsjurist Pirkko Janas (arbetsmarknadsjurist Mika Saarinen) Representanter för skeppsredarna sjöpersonalchef Ulla Häkkinen (sjöpersonalchef Lena Marcus) sjöpersonalchef Outi Byckling (direktör Erkki Kotiranta) sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (personalchef Thomas Doepel) sjöpersonalchef Bengt Björkholm (jur. mag. Linda Langh) Representanter för sjöfararna Manskapet reparatör Rauno Mutka (köksmästare Tarja Rännäli) servitris Arja Ahonen (kock Anu Ryökkynen) Däcksbefälet sjökapten Carl-Henrik Järvinen ( viceverksamhetsledare Risto Blomquist) Maskinbefälet maskinmästare Markku Suni (maskinmästare Harri Piispanen) Representantskapets ordinarie sammanträde hölls den Vid sammanträdet behandlades de i 15 i Sjömansservicelagen (447/2007) nämnda ärendena. SJÖMANSSERVICEBYRÅN RESULTATRÄKNING ORDINARIE VERKSAMHET Intäkter SSB-avgifter ,14 Lästavgifter ,00 Intäkter från klubbverksamhet 2 782,30 Hamnstädernas bidrag ,00 Intäkter sammanlagt ,44 Kostnader Klubbverksamhet ,01 Idrottsverksamhet ,72 Filmtjänst ,41 Information och publikationer ,90 Utlandsverksamhet ,00 Hobbyverksamhet ,87 Studieverksamhet ,93 Bibliotekstjänst ,67 Internationellt samarbete ,91 Samarbete i hemlandet ,74 Personalkostnader ,60 Administration ,70 Avskrivningar ,16 Kostnader sammanlagt ,62 Översk./undersk. av ordinarie verksamhet ,82 PLACERINGS- o. FINANSIERINGSVERKS. Intäkter Hyror Ylläs ,00 Hyror Slottsgatan ,76 Ränteintäkter ,31 Övriga intäkter ,35 Intäkter sammanlagt ,42 Kostnader Kostnader Ylläs ,82 Kostnader Slottsgatan ,05 Kostnader sammanlagt ,87 Översk./Undersk. placerings- o. finansverks ,55 Översk./undersk. före boksl.disp. o. skatter ,37 Räkenskapsperiod. översk/undersk ,37 SJÖMANSSERVICEBYRÅN AKTIVA BALANSRÄKNING FASTA TILLGÅNGAR Materiella tillgångar Tomter ,49 Byggnader och konstruktioner ,31 Maskiner o. inventarier ,89 Aktier o. andelar ,99 FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT ,68 RÖRLIGA TILLGÅNGAR Fordringar Kontofordringar ,58 Resultatregleringar ,06 SAMMANLAGT ,64 Finansieringstillgångar Kassa o. banktillgodohavanden ,06 Depositioner ,25 SAMMANLAGT ,31 RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT ,95 AKTIVA SAMMANLAGT ,63 PASSIVA Eget kapital Övriga fonder Reservfond ,78 Fastighetsreparationsfond ,10 Överskott från tidigare år ,88 Räkenskapsperiodens överskott ,37 SAMMANLAGT ,13 Främmande kapital Erhållna förskott 1 090,00 Kontoskulder ,10 Resultatregleringar ,40 SAMMANLAGT ,50 PASSIVA SAMMANLAGT ,63 34 Vapaavahti Frivakt

35 Styrelsen Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes): Arbets- och näringsministeriets representant regeringsråd Esa Lonka (regeringsråd Raila Kangasperko) Representanter för skeppsredarna ombudsman Tero Jokilehto (ombudsman Jukka Kantola) ombudsman Kimo Kostiainen (direktör Olof Widén) Representanter för sjöfararna Manskapet förbundssekreterare Pekka Teräväinen (till den 24.7 ) förbundssekreterare Kenneth Bondas (från den 25.7), Finlands Sjömans-Union (funktionär Satu Silta) Befälet sjökapten Veikko Engren, Finlands Skeppsbefälsförbund (sjökapten Pekka Partanen) elmästare Pekka Savikko, Finlands Maskinbefälsförbund (ombudsman Reima Angerman) Representant för Finlands Sjömanskyrka generalsekreterare Sakari Lehmuskallio Som ordförande för styrelsen fungerade regeringsrådet Esa Lonka och som viceordförande regeringsrådet Raila Kangasperko. Under verksamhetsåret sammanträdde styrelsen tre gånger. Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Martti Karlsson tillsammans eller någondera av dem tillsammans med styrelsemedlemmen Tero Jokilehto eller Pekka Teräväinen eller byråns AV-sekreterare Heli Myllykangas. Som revisorer har fungerat CGR Heidi Vierros och revisionsbyrån KPMG Oy Ab och som revisor utnämnd av KPMG CGR Outi Hieta. Revisorssuppleant var CGR Jari Nurmi. Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna balans- och resultaträkning. Helsingfors den 19 februari 2009 REVISIONSBERÄTTELSE Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet. Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslut och verksamhetsberättelse samt för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med de bestämmelser och stadganden som gäller i Finland om uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen ansvarar för att övervakningen av bokföring och medelsförvaltning är ändamålsenligt ordnad och verksamhetsledaren för att bokföringen är lagenlig och att medelsförvaltningen är ordnad på ett tillförlitligt sätt. Revisorns skyldigheter Revisorn bör utföra granskningen enligt i Finland tillämpad god revisionssed och på basen av granskningen avge berättelse om bokslut och verksamhetsberättelse. God revisionssed förutsätter tillämpande av yrkesetiska principer och att granskningen planeras och genomförs så att man får tillräcklig visshet om att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel och om att styrelsens medlemmar och verksamhetsledaren har verkat i enlighet med de stadganden som gäller Sjömansservicebyrån. Revisionsåtgärdernas uppgift är att försäkra sig om riktigheten i siffror och övriga uppgifter i bokslut och verksamhetsberättelse. Valet av åtgärder baserar sig på revisorns överväganden och bedömningar av risken att bokslutet innehåller väsentliga oriktigheter beroende på oegentligheter eller fel. Vid planerandet av behövliga granskningsåtgärder bedöms också den interna kontroll som ansluter sig till uppgörandet av bokslutet och dess presentation. Vidare utvärderas den allmänna presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelse, principerna för uppgörandet av bokslutet samt de bedömningar ledningen tillämpat vid uppgörandet av bokslutet. Revisionen har genomförts enligt i Finland tillämpad god revisionssed. Enligt vår uppfattning har vi vidtagit för ändamålet tillräckliga granskningsåtgärder för vårt utlåtande. Utlåtande Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria. Helsingfors den 23 februari 2009 KPMG OY AB Heidi Vierros CGR Outi Hieta CGR Frivakt Vapaavahti 35

36 Merenkulkijoiden harrastetyöt matkaavat Kotkaan Laadukas vuoden 2008 merenkulkijoiden harrastetyökokoelma on seuraavaksi nähtävillä Kotkan Meripäivillä. Kuvataide, käsi- ja kätevyystyöt sekä hienot köysityöt kuvattiin Helsingin Katajanokan näyttelyn yhteydessä. Valokuvaaja Kalevi Karusuo piti satoa hyvänä. Muutamana vuonna järjestetty hopeaketjukurssi on kerännyt merenkulkijoita ja alkanut tuottaa töitä näytille. Lähes joka vuosi löytyy myös jotain uutta, piristävää tekniikkaa. Vanhoihin tekijöihin voi aina luottaa. Kokkosen Ramin kitarat, Karppasen Ilkan pienoismallit, Honkaharjun maalaukset ja Turusen Sepon köysityöt ilahduttivat monia silmäpareja Hotelli Skattan aulassa. Osa näyttelytöistä myytiin saman tien. Perinteen mukaan merenkulkijoiden harrastetyöt ovat esillä Kotkan Meripäivillä Paikkana on Kotkan kirjasto, jossa nähdään myös Pohjoismaisen valokuvakilpailun parhaat työt. Lauantaina järjestetään merenkulkijoiden kulttuuritapahtuma kirjaston auditoriossa. Leena Iskaniuksella oli hieno kokoelma lasitöitä näyttelyssä 36 Vapaavahti Frivakt

37 Sjöfararnas hobbyarbeten reser till Kotka Den högklassiga samlingen av sjöfararhobbyarbeten från år 2008 kan nästa gång beundras på Kotka Havsdagar. Bildkonst, hand- och händighetsarbeten och förnämliga reparbeten fotograferades i samband med utställningen på Skatudden i Helsingfors. Fotografen Kalevi Karusuo tyckte att skörden var god. Kurserna i silvertrådsarbeten som arrangerats under några år har samlat många sjöfarare och det börjar finnas alster att ställa ut. Nästan varje år finns det också någon ny, uppiggande teknik. På gamla mästare kan man alltid lita. Rami Kokkonens gitarrer, Ilkka Karppanens fartygsmodeller, Honkaharjus målningar och Seppo Turunens reparbeten är alltid till fröjd för månget öga i aulan på Hotel Skatta. En del av arbetena såldes genast. Som traditionen bjuder är sjöfararnas hobbyarbeten utställda under Kotka Havsdagar Platsen är stadsbibliotekets aula, där man också kan se de bästa bilderna från den nordiska fototävlingen. Lördagen den 18.7 arrangeras sjöfararnas kulturevenemang i bibliotekets aula. Raimo Kokkonen ja kitarat Frivakt Vapaavahti 37

38 Ann-Mari Laineen keramiikkatyöt Marja Wuorisalon mosaikkityö Ann-Mari Laineen rintaneuloja 38 Vapaavahti Frivakt

39 Masi Paakkasen Last supper Jaana Aallon pääsiäispuput Erkki Näsin puiset veneet Frivakt Vapaavahti 39

40 Risto Honkaharjun Ms Tali Arto Dahlbon Viimeinen saari 40 Vapaavahti Frivakt

41 Ilkka Karppasen taidonnäyte Risto Honkaharjun Myrskyävä meri Frivakt Vapaavahti 41

42 Seppo Turusen käsissä köydet taipuvat Köysityöt ovat merimiesten harrastetöistä niitä perinteisimpiä. Laivoissa köysien taitajia pidetään arvossa. Harrastus on levinnyt eri ammattikuntiin ja myös maihin. Moni on saanut oppinsa jm Kontion pursimieheltä, Seppo Turuselta. Sepolla on pitkä työura Merenkulkulaitoksen aluksilla. Hän aloitti jo vuonna 1968 kesätöissä mittaus- ja tukialuksilla, muun muassa Hyökyllä. - Monella laivalla on murrettu jäätä vanhasta Avusta ja Samposta lähtien, Seppo muistelee. Laivan kansimiehet joutuvat aina tekemisiin köysien kanssa. Ennen töitä oli paljon enemmän. Perustaitoja opetettiin merimiesammattikouluissa ja laivoilla oppia antoivat vanhat poosut. Naruista ja köysistä pystyi tekemään muutakin kuin solmuja tai silmukoita touveihin. Merimiehille niistä tuli luontainen ja perinteinen harrastus. MEPAn aloittaessa köysityökurssit tuli opettajaksi alan harrastaja Arvo Kinnunen, joka oli varsinaiselta ammatiltaan radiosähköttäjä. Seppo Turunen osallistui kurssille ja sai sieltä kipinän tulevalle harrastukselleen. 42 Vapaavahti Frivakt

43 - Arvon ikäännyttyä oli puhetta, että minä alkaisin kouluttaa harrastajia MEPAn kursseilla, Seppo muistelee luvun lopulla Arvo Kinnunen luopui kurssien vetämisestä ja Seppo Turunen aloitti opettajana. Kurssit ovat kolmipäiväisiä. Yleensä merenkulkijat innostuvat hommasta niin paljon, että eivät malta kunnolla pitää taukoa. Hotelli Skattassa asuneet kurssilaiset punoivat köysiä iltamyöhään ja aloittivat taas heti aamulla. Köysitöiden taitajalla riittää kysyntää MEPAn köysityökurssit ovat lähes aina täynnä. Sana on kiirinyt ja Seppoa on monesti pyydetty pitämään kursseja myös muualle. Oman talon, Merenkulkulaitoksen väelle hän on pitänytkin kursseja. Muutamia vuosia sitten hän oli Viking Linen laivoilla. - Pelit ja vehkeet olivat kokoustiloissa. Merimiehiä meni ja tuli pariksi tunniksi oppimaan aina kun heillä oli parin tunnin tauko, Seppo kertoo. Monelle koulutusta kysyvälle hän on joutunut vastaamaan kieltävästi. Parhaillaan on vaiheessa erään suuren venekerhon jäsenille suunniteltava kurssi. Toinen hanke on satamajäänsärkijä Turson keulapunos. Sepon on tarkoitus opastaa museoaluksen omaa henkilökuntaa punoksen pleissauksessa. Seppo Turunen on ollut ainakin kerran MEPAn perhekursseilla Pajulahdessa. Hän opasti merenkulkijoiden kouluikäisiä lapsia köysitöiden saloihin. Hän on myös antanut köysityönäytöksiä yleisölle Kotkan Meripäivillä. Näyttäviä töitä Sepon köysityöt ovat huippuluokkaa. Niitä on annettu lahjaksi hyvinkin korkea-arvoisille henkilöille. Mattoja, punoksia, koreja ja koristetöitä on ollut näytteillä eri puolilla Suomea MEPAn ja muiden tahojen järjestämissä näyttelyissä. Hän on saanut niillä monia palkintoja. Merikeskus Vellamossa Kotkassa on nyt näytteillä monia Sepon töitä. Köysityötaitojen lisäksi Seppo tunnetaan kovana urheilumiehenä. Hän on merimiesurheilussa voittanut monia pohjoismaisia yleisurheilumitaleita. Jm Avussa ollessaan hän voitti yhdessä Jukka Siirosen kanssa laivajoukkueiden maailmanmestaruuden pöytätenniksessä. Hän harrastaa yhä jalkapallon erotuomaritoimintaa. MEPAssa mies tunnetaan hyvin. Yhtä hyvin Seppo tuntee MEPAn. Hän on osallistunut hyvinkin monen tyyppiselle kurssille. Ylläksen vaellusretkillä Seppo on ollut useita kertoja mukana vetämässä nopeatempoisten ryhmää. Tänä kesänä hän avustaa myös MEPAn melontaretkillä. Frivakt Vapaavahti 43

44 Repen formas i Seppo Turunens händer Reparbetena hör till sjömännens mest traditionella hantverk. Ombord på fartygen åtnjuter knopkonstnären stor respekt. Hobbyn har spritt sig till olika yrkesgrupper också på land. Och mången har fått sin lära under ledning av Seppo Turunen, båtsman på ib Kontio. 44 Vapaavahti Frivakt

45 Seppo har bakom sig ett långt dagsverke på Sjöfartsverkets fartyg. Han började redan år 1968 med sommarjobb på mätnings- och underhållsfartyg, bland andra på Hyöky. - På många fartyg har jag brutit is, allt från gamla Apu och Sampo, minns Seppo. Däcksmännen på fartyg kommer alltid att hantera rep. Förr var den mycket mera sådana arbeten. Grundkunskapen lärdes ut i sjömansyrkesskolorna och ombord på fartygen fick man lära sig av de gamla båtsmännen. Av snören och rep kunde man göra också annat än knopar eller öglor i tågvirket. Ur det föddes en naturlig och traditionell fritidsverksamhet bland sjömännen. Då SSB började ordna kurser i reparbeten fick man Arvo Kinnunen som lärare, en entusiast i branschen, till yrket radiotelegrafist. Seppo Turunen deltog i en kurs och där tändes gnistan till hans kommande hobby. - Då Arvo började bli till åren kommen blev det tal om att jag kunde börja fungera som lärare på SSB:s kurser, minns Seppo. I slutet av 1990-talet drog Arvo Kinnunen sig tillbaks från kursverksamheten, och Seppo Turunen började som lärare. Kurserna räckte tre dagar. Vanligen blev sjöfararna så ivriga att de inte ens ville hålla pauser. Kursdeltagarna som bodde i Hotell Skatta flätade rep långt in på kvällen och började igen genast följande morgon. Stor efterfrågan på kunniga repkonstnärer SSB:s kurser i reparbeten är nästa alltid fullbokade. Ryktet har spritt sig och Seppo har många gånger blivit ombedd att hålla kurser också för andra. Och han har hållit kurser för personalen på det egna rederiet, Sjöfartsverket. För några år sedan var han också på Viking Lines båtar. - Verktyg och material fanns i mötesutrymmena. Sjöfararna kom och gick för att lära sig då de hade ett par timmars paus, berättar Seppo. Han har varit tvungen att säga nej åt många som frågat om undervisning. Som bäst planerar han en kurs för medlemmarna i en stor båtklubb. Ett annat projekt är ett stävskydd för hamnisbrytaren Turso. Seppo har för avsikt att lära museifartygets egen personal att göra det som splitsarbete. Seppo Turunen har åtminstone en gång varit på SSB:s familjekurs i Pajulahti. Han invigde sjöfararnas barn i skolåldern i reparbetenas mysterier. Han har också demonstrerat hur reparbeten görs inför publik på Kotka Havsdagar. Imponerande arbeten Seppos reparbeten är av toppklass. De har getts som gåvor åt högt uppsatta personer. Mattor, flätade arbeten, korgar och prydnadsföremål har varit utställda på olika håll i Finland på utställningar arrangerade av SSB eller andra aktörer. Han har fått många pris för dem. Många av hans alster är som bäst utställda på Maritimcentret Vellamo i Kotka. Seppo Turunen är känd inte bara som repkonstnär utan också som ivrig idrottsman. I sjömansidrotten har han vunnit många medaljer i nordiska friidrottsmästerskap. Då han jobbade på ib Apu vann han tillsammans med Jukka Siironen fartygslagens världsmästerskap i bordstennis. Fortfarande verkar han som skiljedomare i fotboll. På SSB känner man honom väl. Lika väl känner Seppo SSB. Han har deltagit i kurser av många slag. Under fotvandringarna i Ylläs har han många gånger varit med och lett gruppen som håller snabbare tempo. Den här sommaren assisterar han också vid SSB:s paddlingskurser. Frivakt Vapaavahti 45

46 Vaalit Persianlahdella oli kuuma. Auringon tulisesti kärventäessä standardibrygän pelti kupruili kuin rospuuttoaikainen kylätie. Kuumuutta riitti alapuolella olevaan asuinhyttiin: Punkan päädyn lämpömittari pysytteli 45 asteessa. Radiohytissä sirisevä seinän kokoinen päälähetin pisti vielä paremmaksi ja nosti lämpötilaa kymmenellä asteella. Rannikkoradioaseman trafiikkijonossa omaa vuoroa odotellessa ja liikkumatta kirjaa lukiessa iho oli kosteannihkeä. Kun käänsi kirjasta sivua, liike iski hien hyökymään pintaan kuin huippu-urheilijalla lehdistötentissä dopingkäryn jälkeen. Pitkin Persianlahtea oli sadoittain tankkilaivoja ankkurissa odottamassa lastausmääräyksiään. Jotkin olivat siellä manneet jo vuosia, me onneksi vasta muutaman viikon. Ainoa ajankulu pitkästyneillä perämiehillä tuntui olevan vhf-radion kutsu- ja hätäkanavalla elämöinti. Erikoisista ilmakehän kerrostumista johtuen radioliikenne kuului koko lahden päästä päähän. Oli säännöllisin kellonajoin kuuluvaa hullun huutoa, erilaisten eläinten ääntelyä, koneen ääniä, musiikkia. Erään pitkään kestäneen sinfonian jälkeen joku hermostunut koitti oxfordilaisittain huudella, kuka siellä soittaa. Toinen vastasi: Mantovani!. Takuuvarma bisnesidea olisi perustaa Persianlahdelle painonpudotuskeskus. Halvalla saisi ostetuksi jonkin siellä ylösmakaavan laivan. Ruokana silliä ja perunaa, juomaksi öljynkatkuista vettä. Kyllä paino putoaa, minullakin kuukaudessa kymmenen kiloa. Helpotukseksemme emme joutuneet pidenpään kuuntelemaan konsertteja emmekä pudottamaan painoa. Orderisähkeen koordinaattien mukaan löytyi hiekka-aavikon rannasta poiju ja sieltä öljyputken pää, mistä saatiin lasti vietäväksi Karachiin. Laivaporukasta puolet oli ollut jo yli puoli vuotta mönsträttynä, joten heille oli iloinen uutinen päästä lähtemään kotimaahan ehkä jo muutaman päivän kuluttua. Yleensä villin linjan tankkipaatit eivät joutuneet viikkokaupalla odottelemaan ankkurissa laituripaikkaa, vaan pääsivät varsin pian purkamaan lastia. Karachiin saavuttuamme poislähtevää porukkaa poikkeili radiohytissä hoitamassa ulosmaksujaan. Jaoin vastakirjoja, seilauskirjoja ja passeja. Signeerattiin rullaa ja kirjoitettiin vetoseteleitä. Paikallista rahaa tilanneille oli meklari tuonut laivaan pinoittain repaleisia rupia ja paiseita. Sorvari tutkaili vastakirjastaan ulosmaksuaan pitkään ja kyseli sitten, missäs näkyy lomaraha. Unionin lehdessä kun oli kirjoitettu, että saman kuun alusta olisi tullut voimaan uusi vuosilomalaki ja sen mukaan kuuluu maksaa lomapalkan päälle lomarahaa. Poikkesin kerrosta alemmaksi kipparin toimistoon kyselemään, olisiko siellä tietoa tämmöisestä uudesta laista lomarahoineen. Jaa, tässä olla tämmöinen paksu kirje. Mine ei olla ehtiä sitä avata. Sinä otta ja katso, ollako där mitä. Sinä ottaa myös tämä toine paksu kirje, oleko där joku meille tärkeä. Ensimmäisestä kirjeestä löytyi vuosilomalaki, joka oli tullut voimaan pari viikkoa aiemmin. Onneksi poispestanneet olivat lähdössä vasta seuraavana päivä, joten oli yö aikaa perehtyä lomarahan saloihin ja laskea ulosmaksut uudelleen uusien pykälien mukaisesti. Kipparin mainitsema tämä toine paksu kirje sisälsi vaaliasiakirjat. Suomessa olisi syksyllä vaalit ja laivassa ja laitoksessa elävillekin oli annettu oikeus äänestää. Karachista suuntaisimme Punaisenmeren kautta kohti Eurooppaa, joten vaaleja ei tarvitsisi kiireessä yön kähmyssä ennen lähtöä järjestää. Matkan aikana merellä voisi jokainen antaa äänensä ja Adenissa saataisiin äänet postiin bunkrauksen yhteydessä. Sinä viedä nämä äänistysreklam ahteri messit. Sano där kaikki, joka ei tulla äänestää, se ole viinakielto, oli kipparin evästys äänestyksen esivalmisteluiksi ja äänioikeutettujen aktivoimiseksi. Äänestysajankohtana sitten poikkeili laivaporukkaa radiohytissä hakemassa passiaan ja suuntasi kerrosta alemmaksi salongin oven taakse. Aamupäivän radiovahdin päätyttyä selasin passipinosta omani, ja laskeuduin salongin eteen jonoon. Te anta henkilötodistus, oli vaalivirkailija päällikön ensimmäinen ohje. Tarkkaan sitten verrattiin passikuvaa äänestäjätarjokkaan naamaan ja tarkastus meni läpi: Te olla sama miees. Te mene äänestysboxi anta ääni oli seuraava ohje äänestyslipun kera. Timppa oli jätelaudoista rakennellut yhdeltä sivulta auki olevan kehikon ja sinne tason, mihin oli kiinnitetty narulla kynä. Äänen piirtämisen jälkeen tarvittiin leimaa ja kirjekuoria, jotta arvokas ääni aikanaan löytäisi oikeaan vaalipiiriin oikean ehdokkaan hyväksi. Te käske seuraava sisälle, oli ohje äänestysprosessin loppuessa ja viinakiellon uhan väistyessä. Uusien orderien mukaan ei sitten poikettukaan Adenissa, koska määränpää oli Punaisellamerellä Port Sudan. Jos Jemenin posti jäi paitsi vaalikirjettämme, tasoittui tilanne sillä, että varustamon Adeniin lähettämä laivaposti jäi noutamatta ja lienee siellä vieläkin. Sudanissa äänestysasiakirjamme annettiin meklarille postin kautta kotimaahan toimitettavaksi. Olimme jo menossa Suezin kanavassa kohti pohjoista ja valokuvailin brygän siivellä rannan sotaromuja. Kippari tuli viereeni nojailemaan reelinkiin: Kun olla Port Sudan ulosklaaraus, meklari kysyä, captain, mikä olla se suur kirjekuor, missa ole där moni pienempi kirjekuor sisalla ja niissa taas ole där pienempi kirjekuor ja där olla valkoisi lappuja. Timo Sylvänne, 46 Vapaavahti Frivakt

47 Jalometalleja mukaan Uuden-Seelannin matkalta Gabriellan Seppo Flink on edelleen kovassa kunnossa. Hän toimi veteraanien 14-miehisen voimannostojoukkueen johtajana ja louhi itse hopeaa pääsiäisenä tehdyllä turnausmatkalla. Uuteen Seelantiin on pitkä matka riippumatta siitä, mistä suunnasta sinne menee. Suomalaisveteraanien porukka lensi Aucklandiin Pariisin ja Hong Kongin kautta. - Lentomatkojen jälkeen ei tuntunut jet lagia. Matka jatkui pikkubussilla kohti 350 kilometrin päässä olevaa kisakaupunkia, Taupoa, Seppo kertoo. Väkiluvultaan Suomea hieman pienemmässä maassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Suomalaisporukalla oli mahdollisuus tutustua Uuden Seelannin luontoon. Pohjoissaarella on toimivia tulivuoria, kuumia järviä, sekä geysirejä, joista kohoaa kuuma vesisuihku kymmenien metrien korkeuteen. Sepon ja kumppaneiden kuskina toimi mukava kaveri, jo 28 vuotta maassa asunut entinen saksalainen merimies, Otto. Kisapaikalla väkeä monesta maasta Kisakaupunki Taupo sijaitsee Uuden Seelannin pohjoissaarella Acklandin ja pääkaupunki Wellingtonin puolessa välissä. Veteraanien penkkipunnerruksen maailmanmestaruuskisoihin oli saapunut 250 osanottajaa 28 eri maasta. Seppo oli päättänyt ottaa mitalin. Kilpakumppanit katsastettuaan hän taktikoi itsensä sarjaa ylemmäksi. - 67,5 kilon sarjassa voitto meni kuitenkin norjalaiselle kilpakumppanille, kun sel- Frivakt Vapaavahti 47

48 Saksalainen Otto (oik) toimi suomalaisporukan kuskina pitkällä automatkalla käni kramppasi enkä voinut parantaa viimeistä suoritusta, Seppo kertoo. 110 kilon tuloksella Seppo sai hopeaa. Muille suomalaisille tuli yksi mitali kaikista väreistä. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla käyty kilpailu sai paikkakunnalla suurta huomiota. - Paikallinen televisioyhtiö haastatteli minua nuorille tarkoitettuun ohjelmaan. Kerroin oman voimannostoharrastuksen ja merimiesammatin lisäksi suomalaisesta junioriurheilusta, Flink selvittää. Kilpailun jälkeen kisajoukkue vietti Uudessa Seelannissa vielä muutaman päivän. Merimiesklubille MEPAn viiri Maorien turistiesityksessä esiintyneellä soturilla oli perinteisiä tatuointeja Suurin osa uusiseelantilaisista on brittiläistä, irlantilaista tai alankomaalaista alkuperää. Saarten alkuperäiskansaa ovat maorit, jotka tulivat 1300-luvulta Polynesialta. Seppo ja suomalaiskelpailijat saivat nähdä muun muassa maorien turistiesityksen. - Ainakin vanhemmat maorit ovat tunnettuja runsaista tatuoinneistaan. Turisteille esiintyneillä maoreilla ei pahemmin tatuointeja näkynyt, Seppo muistelee. Sunnuntai-iltana vuorossa oli käynti Aucklandin Stella Maris -merimiesklubilla. Seppo luovutti klubille MEPAn viirin, jonka hän kävi hakemassa ennen matkalle lähtöä. - Laitureissa oli suuria kontti- ja autolaivoja, jotka viipyvät satamassa pari päivää, Seppo kertoo Stella Maris -klubin asiakkaina oli enimmäkseen filippiiniläisiä merenkulkijoita. Suomalaisia ei ollut ennen Sepon ryhmää käynyt vähään aikaan. teksti: Pekka Karppanen ja Seppo Flink kuvat: Aila Niemi 48 Vapaavahti Frivakt

49 Från Nya Zeeland med ädla metaller i bagaget Seppo Flink på Gabriella är fortfarande i god kondis. Han fungerade som ledare för ett 14-mannalag av styrkelyftveteraner och tog själv hem silver i turneringen vid påsktiden. Gabriellalla työskentelevä vuoden merimiesurheilija mallia 2004 on säännöllisesti miehittänyt veteraanikisojen palkintokorokkeita. Det är lång väg till Nya Zeeland, oberoende från vilket håll man reser dit. De finländska veteranerna flög till Auckland via Paris och Hongkong. - Vi kände inte av någon jetlag efter flygresorna. Resan fortsatte med minibuss 350 kilometer till tävlingsstaden Taupo, berättar Seppo. I landet, vars folkmängd är litet mindre än Finlands, har man vänstertrafik. Gruppen från Finland hade möjlighet att bekanta sig med naturen i nya Zeeland. På Nordön finns aktiva vulkaner, heta sjöar och gejsrar, det heta vattnet sprutar upp till en höjd om tiotals meter. Som chaufför för Seppo och hans kompisar fungerade Otto, en tysk, före detta sjöman som bott i landet redan 28 år. Frivakt Vapaavahti 49

50 På sjömansklubben i Auckland är största delen av besökarna filippinska sjömän. Senast någon finländsk sjöman var på besök före Seppo, var troligen då Eriksons kylfartyg kom för att lasta kiwifrukter. På tävlingsplatsen folk från många länder Tävlingsstaden Taupo ligger på Nordön, mitt emellan Auckland och huvudstaden Wellington. Till veteranernas världsmästerskapstävlingar i styrkelyftning hade sammanlagt 250 deltagare från 28 olika länder samlats. Seppo var besluten att ta en medalj. Efter att ha mönstrat sina medtävlare lyckades han med hjälp av taktik placera sig i en högre serie. - I serien för 67,5 kilo gick segern trots allt till den norska medtävlaren, då jag fick kramp i ryggen och inte kunde förbättra den sista prestationen, berättar Seppo. Med resultatet 110 kilo tog Seppo silver. De andra finländarna tog en medalj av varje färg. Tävlingen som ägde rum veckan efter påsk fick stor uppmärksamhet på orten. - Jag blev intervjuad av det lokala televisionsbolaget för ett program riktat till ungdom. Jag berättade om min egen styrkelyftningshobby, om sjömannens yrke och om junioridrotten i Finland, förklarar Flink. Efter tävlingen tillbringade laget ännu några dagar i Nya Zeeland. SSB:s bordsvimpel till sjömansklubben Största delen av befolkningen är av brittiskt, irländskt eller holländskt ursprung. Öarnas ursprungsbefolkning utgörs av maorier, som kommit från Polynesien på 1300-talet. Seppo och de andra finländska tävlarna fick bland annat se ett maoriskt turistuppträdande. - Åtminstone de äldre maorierna är kända för sina rikliga tatueringar. På de maorier som uppträde för turisterna, såg man inte till speciellt mycket tatueringar, minns Seppo. På söndag kväll stod ett besök på Stella Maris Sjömansklubb i Auckland på programmet. Seppo överlämnade SSB:s bordsvimpel som han hade avhämtat före avfärden. - Vid kajerna låg stora container- och bilfraktfartyg som ligger i hamn ett par dagar, berättar Seppo. På Stella Maris-klubben är de flesta besökarna filippinska sjömän. Före Seppos grupp hade inte finländare besökt klubben på en tid. text: Pekka Karppanen och Seppo Flink bilder: Aila Niemi 50 Vapaavahti Frivakt

51 MEPAn kirjasto suosittelee: Milja Nitovuori Nimeni on Moore, Roger Moore Seitsemän Bond elokuvaa tehnyt Roger Moore sai valtavat ihmismassat liikkeelle vierailullaan Suomessa. Tänä vuonna 82 vuotta täyttävä Moore on säilyttänyt charminsa ja ennen kaikkea upean äänensä. Yleisön halusi tietysti kuulla ne maailman kuuluisimmat sanat: My name is Bond, James Bond. Omaelämänkerrassaan Roger Moore kertoo saaneensa ensimmäisen kipinän näyttelemiseen katsoessaan harrastelija näyttelijä isäänsä. Lapsena hän ei voinut arvata kuuluvansa joskus itse tuohon taianomaiseen maailmaan. Jo 40- luvulla alkanut ura alkoi pienen pienistä osista, mutta Pyhimys sarja teki hänestä tunnetun. Elokuvan teot ovat vieneet Mooren maailman toiselta puolelta toiselle. - Lopetin 25- vuotta sitten Bond elokuvien tekemisen, koska Bond tytöt alkoivat muistuttaa lapsenlapsiani, kertoi Moore Moore aloitti muistelmien kirjoittamisen jo 1992, mutta eräällä matkalla hänen laukkunsa varastettiin ja samalla hävisivät valmiit konekirjoitusliuskat. Häntä ei huvittanut palata näppäimistön eteen ennen kuin vuonna Valmistunut kirja on elokuvafriikkien toiveuni, mutta itse olisin halunnut lukea vielä enemmän Mooren omasta elämästä. Moore kertoi olevansa kiitollinen hyvästä onnesta, jota hänellä on ollut työssään ja yksityiselämässään, sekä matkan varrella tapaa- mistaan poikkeuksellisista ihmisistä. Eläkeläisenä vuonna 1991 hän aloitti Unicefin hyväntahdon lähettiläänä ja kokee tämän työn antoisimmaksi mitä on koskaan tehnyt. Aateloitu Sir Roger ja hänen vaimonsa Lady Kristina ovat tehneet tunnetuksi Unicefin lasten hyväksi tekemää työtä ja auttaneet omalta osaltaan apua tarvitsevia. - Toivon tuominen sinne, missä ihmiset voivat todella huonosti, on meille tärkeää, totesi Moore. Valtiotieteen tohtori, kirjallisuus kriitikko Jukka Tarkka kertoi Akateemisessa Kirjakaupassa uudesta sotasyyllisyyttä käsittelevästä teoksestaan Hirmuinen asia. Tarkan kirja perustuu hänen vuonna 1977 valmistuneeseen väitöskirjaan, joka käsittelee vuonna 1946 käytyä sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä. Tämän jälkeen on saatu paljon uutta tietoa, kun vanhat arkistot avautuivat. Kirjassa Tarkka arvio uudelleen sotasyyllisyyskysymyksen ja paljastaa sodan jälkeisen tilanteen kaikessa julmuudessaan. Tarkan mukaan oikeudenkäynneissä ei ollut kysymys niinkään oikeudesta, vaan politiikasta. Silloisen tietopohjan lisäksi on nyt käytettävissä Paasikiven ja Kekkosen arkistot sekä muita asiakirjoja. Samasta aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta Tarkka haluaa täsmentää kuvaa suuren draaman sisällöstä. Frivakt Vapaavahti 51

52 Slangista ja elämästä stadissa kiinnostuneille on tarjolla nyt kaksi kirjaa. Erkki Mattssonin Kun Eki oli snadi/ Hima stadissa ja Raija Tervomaan Mut mulle sattuu aina. Mattssonin kirja on kokoelma kirjoista Kun Eki oli snadi ja Hima stadissa sekä radio- ja lehtipakinoista. Graafikko, pakinoitsija Mattsson on Edico Oy:n ensimmäinen kirjailija. Vuonna 2002 hänet valittiin Stadin Kundiksi samaan aikaan kun Stadin Friiduksi valittiin Tarja Halonen. Kirjassa on Mattssonin ainutlaatuiset piirrokset antamassa lisäkuvaa 30- luvun Helsingistä. On mukava lukea lapsista ja samoista korttelista, missä itse liikuin parikymmentä vuotta myöhemmin. Pauliina Susi on kirjoittanut ajankohtaisen kirjan Pyramidi. Kirja sukeltaa verkostomarkkinoinnin syövereihin. Se kertoo naisesta, joka haluaa menestyä ja menestyjistä jotka haluavat vielä enemmän. Kirjailijalta kysyttiin onko hänellä omakohtaista kokomusta asiasta ja hän vastasi, että on tutustunut toimintaan, mutta romaani on kuitenkin mielikuvituksen tuotetta. Hän haluaa näyttää kuinka helppoa on joutua huijatuksi, koska jokainen kuitenkin haluaa uskoa voittojen mahdollisuuteen ja kokeilla onneaan. Ihmisen perusluonne on sellainen. Kirja on melkein dekkari tyyppinen ja etenee vauhdikkaasti. Kirjan loputtua lukija huomaa tulleensa itsekin huijatuksi. Leena Parkkinen on noussut esikoiskirjallaan Sinun jälkeesi Max kevään Tapaukseksi. Kirja syntyi Parkkisen opiskellessa Kriittisessä korkeakoulussa. Hän kirjoitti 60 liuskaa novellia. Silja Hiidenheimo kustannusosakeyhtiö Teoksesta luki sen ja totesi aiheen olevan liian laaja novelliksi, mutta kannusti kirjoittamaan siitä kirjan. Kirja kertoo kyljistään kiinni olevista kaksosista, joilla on yhteinen maksa, mutta erilaiset elämäntavat. Max on ruumis ja Isaac sielu. Eritoten kirja perustuu ajatuksiini sisaruudesta, ystävyydestä ja parisuhteesta, kertoi kirjailija. Siiamilaiset kaksoset ovat hyviä päähenkilöitä, koska heidän avullaan saa kerrottua ihmisen kahdesta puolesta. Tarina kulkee Euroopan nurjaa puolta ja näyttää, että ilman ristiriitoja ei ole ihmisyyttäkään. Kirja on tehty harkiten varmuudella ja viisaudella. Kirja kerrallaan (book on demand) kirjakauppa sijaitsee Helsingin Lasipalatsissa. Kirja kerrallaan käynnistyi Mediakeskus Oy:n puolivuotisena projektina EU:n Urban Pilot- projektin tuella. Tarkoituksena oli testata digitaalisen painotekniikan soveltuvuutta kirja-alalle. Haluttiin säilyttää vanhaa kirjallisuutta asiakkaiden saatavilla ja pidentää kirjan ikää. Kaikkiaan nimikkeitä on nyt saatavilla yli 200. Omakirja- palvelussa omakustanteensa on painattanut yli 400 kirjoittajaa. Tämä vinkiksi merenkulkijoille, joilta löytyy pöytälaatikko kirjoituksia. Lisätietoja löytyy sivulta Raija Tervomaalta kysyttiin mistä syntyi kirjan nimi Mut mulle sattuu aina ja hän sanoi, että mutsi sanoi, että sulle sitä sattuu aina. Tervomaa on toiminut äidinkielen maikkana ja hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja. Ylenaikaisen slangipakinoitsijana hän toimi vuodesta Eläkkeelle jäätyään oli taas aikaa itse kirjoittaa. Pakinoissa Tervomaa funtsailee elämää ja elämänmenoa itseään säästämättä. Tervomaan kirjassa on myös Erkki Mattssonin kuvitusta. Maria Turtschaninoff on kirjoittanut kirjan Arra. Kirjailijalta kysyttiin, miksi fantasia on nykyään niin suosittua ja kenelle kirjaa voi suositella. Turtschaninoff sanoi, että jo kansansadut ovat kiinnostaneet kaiken ikäisiä ja nykyään on paljon tarjolla fantasia kirjallisuutta. Fantasian kautta on helpompi käsitellä vakaviakin asioita. Lukija voi löytää oman tasonsa, jolla pohtii asioita. Arra on musta takkutukkainen tyttö ja hän elää suurperheessä, jossa vanhemmilla ei ole hänelle aikaa. Tyttö kasvaa hiljaisuudessa, mutta hiljaisuudesta kehittyy erityisominaisuuksia. Arra selvittää tiensä yksinäisyydestä ja löytää vihdoin oman äänensä. Soturioppilas -Ninjakirjan kirjoittanut Aleski Delikouras antoi näytöksen Kirja ja Ruusu -tapahtumatorilla Aleksi Delikouras ja Kristiina Delikouras ovat kirjoittaneet kirjan Fatal Ninja- Soturioppilas. Ninja-saaga oli tehty lyhytelokuvaksi, jossa oli 7 episodia ja näistä syntyi kirja. Aleksi Delikouras on itse kiinnostunut itämaisesta filosofiasta ja hallitsee kamppailulajeja. Ninjan maagisessa maailmassa nuori Hinetoshi oppii Kung Fun itämäista taistelukulttuuria mestari Nagerun kanssa. Oppipojan ja mestarin välillä vallitsee luottamus eikä huumorikaan puutu tapahtumista. Kirjan toteutusta ja toimitusta on tukenut äiti Kristiina Delikouras. 52 Vapaavahti Frivakt