en ole mikään julkkis! korutrendit stepa kkk elokuu 2007 lapin ihmisten lehti pitkätukkien maratooni päätökseen

Transkriptio

1 elokuu 2007 lapin ihmisten lehti parasta pöntöllä korutrendit stepa kkk marcus fenix, leon s. kennedy, nathan hale en ole mikään julkkis! pitkätukkien maratooni päätökseen

2 2 elokuu 2007 oikeaa tietoa Kaikkien aikojen sateisimmat kuukaudet paikkakunnittain Suomessa: 1. Heinäkuu, 1934 Laukaa. Sadetta 302mm 2. Elokuu, Ylistaro 291mm 3. Kesäkuu, Kuopio 248mm 4. Syyskuu, Vaasa 234mm 5. Marraskuu, Tuusula 223mm 6. Tammikuu, Kilpisjärvi 183mm 7. Joulukuu, Pohjankuru 159mm 8. Huhtikuu, Kilpisjärvi 152mm 9. Toukokuu, Viitasaari, 137mm 10. Helmikuu Pohjankuru 119mm Vaikia arvata, mihin kuluneen kesän sateet yltävät. checklist Lost Kesä Nuoruus on uskonto, josta aina eroaa käännynnäisenä. -Andre Malraux lämmittää puistattaa Paratiisisaari näyttää mukavalta paikalta käydä. Evangeline Tilly näyttää mukavalta tytöltä käydä. Jos olisin nainen (tai homo), veikkaisin että Josh Hollowayta olisi kiva käydä. Loppuu se drinksuttelu ja kohulööpit puukoista ja kaahailusta. On se oikeasti hienoa että talvi meitä pohjoisen ihmisiä hillitsee. Levi kutsuu. Kuvausryhmä on kuulemma raiskannut saaren luontoa. Edellä mainitut näyttelijät ovat raiskanneet itseään jumimalla tähän sarjaan. Ja mikä tärkeintä; onhan tämä PASKA SARJA! Tullee kylymä. Tulleekohan sitä lunta taaskaan ollenkaan. Levin kutsuun vastaaminen on pirun kallista kuvitus: Toni Kiiskinen oikiaa tietoa Odotettuja pelejä Suomeksi 1. Piru voi tirauttaa 4 2. Kiinteä metalli väline 4: Isänmaanystävien pyssyt Pimeys The Simpsons movie Loppuuhan se väkisin ulkona notkuilu ja tekemisen keksiminen. Hyvällä omalla tunnolla saa rötvätä inessä. Kaikkien aikojen parhaasta tv-sarjasta tuli kaikkien aikojen paras tv-sarjaan perustuva elokuva Kesä oli muutenkin niin kelien puolesta hanurista että ihan sama loppuuko se ja pimeys valtaa lapinmaan. Torjuntavoitto taitaa olla se hyvä termi kuvaamaan tätä elokuvaa. Ei pettymys mutta ei niin huikeuskaan 3. Super läimäytys veljekset kappakkatappelu 4. Mehustettu 2 5. Salamurhaajan ahneus Harry Potter Toiset rakastavat yli kaiken. Gary Oldman. Saaga loppuu. He jotka rakastavat mr. Potteria yli kaiken, eivät voi jostain syystä ymmärtää jos Harry ei kiinnosta. Mikä siinä on niin saatanan vaikeaa tajuta, että ei niin ei, antakaa jästit olla 6. Ammattilainen kehitys potkupallo 7 7. Vesi teini nälkä voima 8. Järjestäytynyt ilkeys 5 Transformers (peli ja leffa) Aiheuttaa halun rainojen tekijöiden päälle, mikä on kokemus sinänsä. Siis halu ulostaa ihmisen päälle. Ei sitä joka päivä siltä tunnu. Niin huono, että ei sanotuksi saa. 9. Viimeinen unelma TappoAlue 2 Koulut ja työt alkaa Paluu arkeen tuo elämään normaaliutta, rytmiä ja säädöllisyyttä Paluu arkeen tuo elämään normaaliutta, rytmiä ja säädöllisyyttä Ja alustathan olivat: XLAATIKKO360, PeliAsema 3 ja Myöööö. Roihun checklist Sinä voit tehdä tästä paremman!! Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen toimitus@roihulehti.com ja auta juisaamaan lehteämme! Ilman sinua checklistasta voi tulla entistäkin sisäsiittoisempi ja väkisillä väännetympi Maksa kortilla -Sanoi kassatäti kun käteinen oli loppu Maksa kortilla -Sanoi opettaja kesäloman jälkeen Ei maksa vaivaa -Todettiin hillassa käymisestä Ei maksa vaivaa -Todettiin juopon vatsakivuista kannen kuva: Veli-Matti Hoikka Tämän lehden tekivät: Antti Kallio, Joni Stenberg, Anna- Reetta Heikkilä, Sanna Veijanen, Elina Sonkajärvi, Jukka-Pekka Pöyliö, Suvi Takalo, Sauli Miettunen, Marianne Lindström, Hanna Ahvensalmi, Kalle Karinen, Toni Kiiskinen Kuvaajat: Ville Kumpulainen, Teemu Lahtinen, Veli-Matti Hoikka Julkaisija: Artefact Bros ay Painopaikka: Lapin Kansa Oy, Roi Levikki alue: Lapin lääni Painosmäärä: Seuraava Roihu ilmestyy: elokuu 2007 toimitusjohtaja / valokuvaaja Jaakko Tossavainen jaakko.tossavainen@roihulehti.com päätoimittaja Topi Tossavainen topi.tossavainen@roihulehti.com toimittaja Antti Autioniemi antti.autioniemi@roihulehti.com toimitus@roihulehti.com ilmoituskonsultti Urho Niemelä urho.niemela@roihulehti.com ilmoituskonsultti Suvi Takalo suvi.takalo@roihulehti.com ilmoitukset@roihulehti.com ulkoasu ja taitto Antti Ahvonen antti.ahvonen@roihulehti.com Roihu-lehden jakelu heinäkuussa 2007 Alue: Lapin lääni Lehtitelineet: 50 kpl Irtonumeropaikkoja: 700 kpl Kokonaisjakelu: kpl

3 UUTUUS Nyhet Iisiä mainontaa myös oikeille tuotteille. Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiimme.

4 ihmiset puhuvat Seuraavan runon välityksellä Roihu haluaa toivottaa kaikille jo koulunsa aloittaville tiedontäyteistä ja antoisaa lukuvuotta sekä kaikille muille hyvää loppu kesää. Vaikka sanat voivat tuntua suruisilta, on niiden sanoma kaunis. Ottakaa sen neuvoista ja loppusuvesta kaikki irti. Nauttikaa Lapin kesä Lapissa kaikki kukkii nopeasti, maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. Tuot' olen aatellut ma useasti, kun katson kansan tämän vaiheisiin. Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta ja suuri surkastua alhaiseen? Miks meillä niin on monta mielipuolta? Miks vähän käyttäjiä kanteleen? Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan, miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu tai kesken toimiansa katkeaa? Muualla tulta säihkyy harmaahapset, vanhoissa hehkuu hengen aurinko. Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset ja nuori mies on hautaan valmis jo. Ja minä itse? Miksi näitä mietin? Se merkki varhaisen on vanhuuden. Miks seuraa käskyä en veren vietin, vaan kansain kohtaloita huokailen? On vastaus vain yksi: Lapin suvi. Sit' aatellessa mieli apeutuu. On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi ja kukkain kukoistus ja riemu muu. Mut pitkä vain on talven valta, hetken. Tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan, kun taas ne alkaa aurinkoisen retken ja jättävät jo jäisen Lapinmaan. Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän, te suuret aatteet, teitä tervehdän! Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä, jos muutattekin maihin etelän! Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin. Havisten halki ilman lentäkäätte! Tekoja luokaa, maita valaiskaa! Mut talven poistuneen kun täältä näätte, ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa! -Eino Leino Kuukauden vitsi HAh hah Nuori mies meni ravintolaan Rovaniemellä. Hän tilasi baarimikolta oluen, pian toisen. Puolenkymmentä tuoppia nautittuaan hän alkoi uhota baarimikolle: Minä se olen semmoinen poika, että tunnistan kaikki viinat pelkastään hajun perusteella. Höpö höpö, tuumi baarimikko. Mies tilasi taas oluen ja jatkoi: Kyllä se vain tosi on, ei tarvi kuin vähän nuuhkaista, niin osaan kertoa, mikä juoma on kyseessä. Tämä jatkui aikansa, kunnes baarimikolta meni hermot. Hän päätti järjestää testin. Baarimikko haki keittiöstä liinan, jolla peitti miehen silmät. Tämän jälkeen hän alkoi kantaa eri juomia tiskille. Aluksi oluet. Mies nuuhkaisi erinäisiä tuoppeja, ulkomaisia ja kotimaisia oluita, ja sanoi kylmänrauhallisesti kyseessä olevan olutmerkin. Baarimikkoa vitutti. Siirryttiin viineihin. Sama homma, aina oikein, vuosikertaa myöten. jatkettiin likööreihin, kirkkaisiin viinoihin, viskeihin... ja aina vain tieto juomasta tuli kuin apteekin hyllyltä. Baarimikkoa vitutti ankarasti. Sitten hänellä välähti. Hän käveli keittiöön, jossa oli 38-vuotias ihan mukavasti säilynyt naispuolinen tarjoilija. Baarimikko nosti hieman naisen hametta, käytti sormiansa naisen jalkovälissä ja palasi voitonriemuisena baaritiskille asiakkaansa luo. Mitähän tämä sitten mahtaa olla? Mies nuuhkaisi baarimikon sormia kerran ja varmuuden vuoksi vielä uudestaan ja ihmetteli isoon ääneen: Ei helvetti, onko se Rantasen Tarja Helsingistä nykyään Rovaniemellä töissä! Kun opettaja kiusaa oppilasta Usein puhutaan siitä, että toinen/toiset oppilaat kiusaavat jotain toista oppilasta. Tämä on aika normaali kuvio johon törmätään varmaankin jokaisessa koulussa jatkuvasti. Huomattavasti harvinaisempaa on opettajan oppilaaseen kohdistuva kiusaaminen. Siihen oppilas on täysin voimaton. la-asteella ollessamme jouduimme sekä minä, että pikkuveljeni Jaakko opettajan kiusauksen uhreiksi. Itse en ole koskaan ollut muuten kiusattu tai kiusaaja jos ei pieniä normaaleja kahnauksia tähän lasketa. Olin siis omasta mielestäni ihan normaali liikuntaa harrastava vilkas pikku poika. Kaikki tämä kiusauksen uhrina oleminen juontaa juurensa ala-aste aikoihin. Asuimme perheeni kanssa silloin Kemijärven Luusuassa ja kävin Luusuan ala-astetta jossa tämä tyranni kusipää opettaja minua opetti. Hän toimi Luusuan ala-asteen rehtorina sekä 5. ja 6. luokan opettajana. Sitä en tiedä mistä moinen kiusaaminen johtui mutta veikkauksena on, että kyseisellä opettajalla (mistä minulla ei ole vielä tänä päivänäkään tietoa) oli jotain epäselvyyksiä ammattinsa pyörittämisessä, jota sitten vanhempani lähtivät selvittämään. Yhtälö oli selviö, paskahan kaatui sitten meikän ja Jaakon niskaan kiusaamisen merkeissä. Jaakko voi halutessaan kertoa omat kokemuksensa mikäli haluaa. Luusuan ala-aste oli pieni koulu. Noin 25 oppilasta. Kaikki kylän lapset tunsivat hyvin toisensa. Kaikki vapaa-aikani kuluivat erilaisen liikunnan (jääkiekko, pesis, sulkapallo,rul lalautailu, hiihto ja potkupallo) merkeissä. Olin erittäin aktiivinen liikunnan harrastaja. Jotkut ikätoverini keskittyivät lähinnä mopojen rassaamiseen ja röökin polttamiseen. Pidin heitä omituisina sekä tylsinä. Ala-asteella minulla oli usein hyvin tukalaa koulussa. Välitunnit sujuivat yleensä vallan rattoisasti mutta tunnit olivat minulle yhtä helvettiä sillä olin opettajan silmätikkuna sekä kiusaamisen kohteena. Asiaan ei kukaan puuttunut eikä asiasta koulun ulkopuolella uskallettu puhua. En edes minä itse. Suurin osa kokemuksestani sijoittuu ikään, jolloin minä olin 5. ja 6. luokalla. Kaikki nämä ovat vain jäävuoren huippuja ja murto-osa kaikista niistä solvauksista joita jouduin ala-aste aikanani kohtaamaan. Kaikkia muita oppilaita opettaja kutsui etunimellä mutta minä olin aina Tossavainen. Jouduin opettajan puhutteluun. Edellisellä viikolla oli tapahtunut jotakin häiriöitä hammaslääkärissä. Meitä lähti hammaslääkäriin aina 5-6 oppilasta kerralla. Hammaslääkäristä oli tullut valituksia ja siksi olin nyt puhuttelussa. Opettaja huusi minulle tyyliin: on se ihmeellistä, että Tossavainen ei osaa käyttäytyä edes hammaslääkärissä. Jouduin seisomaan asennossa opettajan edessä. Aina kun yritin avata suuni, opettaja huusi: Turpa kiinni. Solvausten loputtua hän kysyi josko minulla olisi jotain sanottavaa. Kerroin hänelle, että olin ollut juuri sen viikon kipeänä kotona. Opettaja huusi minut välittömästi ulos huoneestaan. Kusipää opettaja vain oletti minun olleen asialla. Neljännellä luokalla oli koulussa pallonheittoa. Opettaja oli mittaamassa. Olin heittovuorossa ja kova heittämään. Pallo lensi selvästi pidemmälle mistä opettaja sen mittasi. Muutkin oppilaat huusivat kuorossa että: ei se pallo siihen tullut. Opettaja kuittasi: Hiljaa. Minä kyllä näin mihin se tuli. Jäin kilpailussa toiseksi. Voitin koulujenvälisen hiihtokilpailun. Opettaja kehui erästä toista oppilasta toisen koulun opettajalle: kyllä se Petri (nimi muutettu) on kova ja lahjakas hiihtäjä. Seisoin siinä vieressä kultamitali kaulassa. Oli liikuntatunti ja luistelua. Kentälle oli tehty rata jossa otettiin aikaa. Tein suvereenisti muita nopeamman ajan. Opettaja kuittasi nopeuteni koko luokan kuulleen: Ei ihme että Tossavainen on nopein kun eihän se muuta iltaisin teekkään kuin luistelee. Muistan miettineeni siinä että onkohan se väärin?! Koulun pihalla olevista pyöristä oli tyhjennetty yhtenä päivänä muutamista pyöristä ilmat, myös minun pyörästäni. Yllätys yllätys, opettaja syytti asiasta minua ja seisoin luokan edessä. Ja asennossa tietenkin. Opettaja halusi minulta kaikkien kuullen tunnustuksen. En voinut tunnustaa tekoa mitä en ollut tehnyt. Seuraavana päivänä pari alemman luokan poikaa tunnusti teon johon opettaja totesi luokan kuullen: No, Tossavainen on varmasti heidät siihen yllyttänyt. Siinäpä niitä esimerkkejä oli. Kun pääsin ala-asteelta, keskiarvoni nousi heti seiskaluokan jouluksi lähes numerolla. Sen jälkeen en enään ikinä kohdannut minkäänlaista kiusaamista enkä myöskään kiusannut. Kyseinen kiusaaja opettaja ei ole minun elämääni ala-asteen jälkeen vaikuttanut ja välittömästi eläkkeelle päästyään hän muutti Luusuasta johonkin Etelään. Vitun kusipää mätäne helvetin tulessa on ne päällimmäiset sanat mitkä haluaisin hänelle sanoa, mikäli joskus hänet vielä tapaisin. Muistona ihanasta ala-asteesta lähetän tämän lehden hänelle joululahjaksi mikäli saan osoitteen selville. Ikinä maailmassa en toivo kenenkään lapsen joutuvan kohtaamaan samanlaista kasvatusta koulun puolesta minkä minä sain. Ja kuten luulen, että tämänkin stoorin opettaja kuvitteli aikoinaan, että ei se Topi muista niin fakta on se, että kyllä lapsi muistaa. Ja mikäli minulla olisi ollut munaa lähteä siitä koulusta vittuun niin sen olisin tehnyt, mutta kelatkaapa... noin 10-vuotias vs aikuinen. Ei siinä kovin radikaaleja ratkaisuja osannut tehdä. Onneksi osasin jo silloin ajatella, että tämä ei ole minun syytäni. Siinä taisteli isommat asiat keskenään ja minä olin vain konkreettinen riitakapula. Näin aikuisena muistellessa noita tapahtumia ei voi muuta kuin miettiä, että mikähän lie oli opettajan motiivi? Toivottavasti kukaan lapsi ei joudu nykypäivänä moista kokemaan. Itse en koe, että minuun olisi mitään arpia vittumaisesta alaasteesta jäänyt ja tämän voudatuksen jälkeen tähän asiaan en enää palaa. Ikinä!!! Topi Tossavainen Aasinsilta kuvitus: Toni Kiiskinen Syyskuun Roihuun myös Sinulla on mahdollisuus kertoa kokemuksiasi koulusta. Ei väliä sijoittuuko kokemuksesi ala-asteelle, ylä-asteelle, lukioon, ammattikouluun tai jopa yliopistoon. Vuodatuksesi voi olla herskyvän hauska tai yhtä nolo ja raskas kuin minun. Voit kirjottaa joko anonyymina tai omana itsenäsi. Laita stoorisi tulemaan viimestään 22.8 osoitteeseen koulukokemus@roihulehti.com. Jaa settisi meidän kaikkien kanssa! Nauretaan tai itketään sitten yhdessä!!

5 Syksyn korutrendit panostavat näyttävyyteen teksti:ansku muoti ja kauheus kuva: Taigakoru Syksyn korutrendit myötäilevät vaatetuksen linjaa ja panostavat yksilöllisyyteen sekä näyttävyyteen. Nuoriso panostaa ainutlaatuisuuteen sekä laatuun nykyään myös koruissa. Hopea, platina ja valkokulta jatkavat voittokulkuaan syksyn massiivisissa koruissa. Syksy tuo mukanaan ruskan sävyt myös korupuolella. -Syksyn trendit myötäilevät jo jonkin aikaa vallassa olevaa näyttävyys ja koko linjaa, ja tämä koskee kaikkia koruja, sanoo Teemu Konttinen Timanttisilta. -Värit ja tyyli ovat samaa kuin vaatetrendeissä. Turkoosi jatkaa voimakkaana, mutta syksyllä tulee paljon myös ruskean sävyjä. Muutenkin värit ovat kovassa huudossa maailmalla ja alkavat pikkuhiljaa rantautua myös Suomeen. Hopea ja teräspuolella on näkyvillä myös syksyn boheemimpaa tyyliä. Kulta tämän kokoluokan koruihin olisi yksinkertaisesti liian kallis. Jostain syystä ihmiset eivät halua käyttää 5000 euroa trendikoruun, Konttinen naurahtaa. Taigakoru luottaa yksilöllisyyteen Lapin luontoon, perinteisiin ja mytologiaan nojaava Taigakoru on ottanut vankan jalansijan korupuolella Rovaniemellä. Turistien ja paikallisten suosima liike suunnittelee ja tekee korunsa itse ainutlaatuisella tyylillään. Asiakkailla on mahdollisuus suunnitella itse korunsa Taigakorun työntekijöiden avustuksella tai tilata tilaustyönä, ja näin ollen varmistaa että kenelläkään muulla maailmassa ei ole samanlaista. -Suunnittelemme koruja joiden takana on tarina. Korut voivat olla matkamuistoja siinä kuin kivi rannalta tai tuopinalunen pubistakin, kertoo Juha Janger Taigakorulta. -Meillä on liike Rovaniemellä keskustan lisäksi myös Sodankylässä ja Napapiirillä, jossa etupäässä turistit käyvät. Korujen mukana saa myös lehtisen, joka on käännetty yhdeksälle kielelle ja joka kertoo tarinan korun symboliikasta. Olemme hyvin erilainen yritys kuin muut paikalliset koruliikkeet, emme varsinaisesti seuraa trendejä, vaikka luonnollisesti ajan tasalla on pysyttävä asiakkaan tähden, mutta pikemminkin luotamme säilyvyyteen ja ainutlaatuisuuteen tuotteissamme. Teemme paljon koruja mittatilaustyönä, joita netistä tilataan ympäri Suomea ja maailmaa, etenkin kihla- ja vihkisormuksia, joissa nuoriso tuntuu arvostavan juurikin sitä yksilöllisyyttä. Nytkin olemme tekemässä Australialaiselle pariskunnalle vihkisormuksia. Kun joku työ kerran tehdään tilaustyönä, me emme tee toista samanlaista korua. -Trendeistä mittatilaustöissä nykypäivänä on näkyvillä juurikin massiivisuus. Kaikki korut, ja etenkin sormukset ovat hyvinkin painavia ja leveitä, jopa putkimaisia ja kokoluokaltaan suuria sekä näyttäviä. Myös miesten korut ovat nyt nousussa. Poro- ja muita eläinja luontoaiheita symbolisoivat kookkaat hopea- ja metallikorut nahkahihnoin vaikuttavat olevan suosittuja poikien ja miesten keskuudessa, Janger jatkaa. -Aurinko-aiheiset korut ovat olleet hyvin suosittuja ja onpa kuviota nähty ihan tatuointinakin, myös suojelusenkeli-riipus on pysynyt suosikkina. Korujen lisäksi meillä on ihan rehellisiä matkamuistojakin, kuten aidot Lappilaiset kultahiput lasiputkessa. Muutamaan kertaan näitäkin on haettu kädet täristen useampi kappale ja todettu että eiköhän tämä jo näytä siltä että ollaan oltu huuhtomassa kaksi viikkoa, Janger nauraa. kuva: Taigakoru Ookko nä koskaan kelannu, että jos vaikka kampaisit naamas? Naisilla ei oo tarvista naamaa juurikaan kammata mut äijillä miltei poikkeuksetta alkaa partaa pukkaamaan jossaki vaiheessa ikää. Se on hämmästyttävää ettei parran stailaaminen oo suositumpaa nimittäin operaationa se on erittäin miellyttävä. Ja mikä parasta: täysin kivuton. Ainonkadulta löytyvästä Hair Care -kampaamosta on mahdollisuus saaha partaan uutta muotoa. Meitsi halus myös väriä. Stailattu parta on in törkyturpa out. Niin ja koko prosessi ei Hair Care:ssa maksa juurikaan normaali hiuksenleikkuuta enempää. Törkyturpa asteli Hair Careen. Operaatio alkoi parran ajamisella jonka jälkeen se värjättiin mustaksi. Jossain vaiheessa mopo karkasi käsistä ja myös kulmakarvat ja ripset saivat tuta väriaineen. Törkyturpa poistui paikalta naama kammattuna.

6 ihmiset Hippi on hipille hippi teksti: Marianne Lindström Kaikki yleistykset ovat vaarallisia tämäkin. -Alexandre Dumas nuorempi kuvitus: Toni Kiiskinen äin syksyä kohden mentäessä alkaa tapahtua kummia. Baareissa, opinahjoissa, lähikaupan roskiksilla ja kirpputoreilla törmää kummallisiin, takkutukkaisiin, haiseviin otuksiin. Ilmiö on jokavuotinen, ja parhaiten havaittavissa opiskelijakaupungeissa, jotka muodostavat otollisen elinympäristön näille kummia puhuville, sieniä kerääville otuksille. Moni kunnon kansalainen on joutunut hetken rapsuttelemaan päätään tällaisen ryysyläisen ryömiessä ohi, ja sitten välähtää.. Ei helevetti! Hippi! Alunperin hippi-sanalla viitattiin Haight-Ashburyn kaupunginosan beatnikeiltä ryöstäneisiin kukkaislapsiin, jotka tulivat San Fransiscoon rehuja korvan takana ja pää täynnä rakastavia ajatuksia. Wikipedia tietää kertoa, että San Fransiscon hippiyhteisön kulta-aikaa vietettiin vuosina , mutta rakkauden kesän 1967 jälkeen hippiliike kaatui omaan mahdottomuuteensa, toisin sanoen ylettömään narkkaamiseen ja hippeyden levinneisyydestä seuranneeseen kaupallisuuteen. 60-luvun muisto elää kuitenkin vanhempien aikaa sitten hylkäämissä vakosamettihousuissa ja puuvillatunikoissa, jotka ullakolta päätyvät jossain vaiheessa seuraavan sukupolven päälle.. Ja ennen kuin kukaan ehtii sanoa Joplin, rakas pikku-pena lähtee sivaripaikan hakuun Lennon-lasit päässä, Led Zeppeliniä mp3-soittimessa luvun hipin tunnistaa kauas. Sukupuolesta huolimatta hiukset ovat pitkät, yleensä rastoittuneet tai muuten vain sekaisin. Tytöt tuntuvat suosivan punaista tukkaa, pojilla taas värinä on se, minkä luontoäiti on suonut. Luisevalla rungolla roikkuu lähimmästä intiakaupasta ostettuja hameita, vakosamettihousuja, armeijalaukkuja, puuhelmiä, sandaaleita, ja nautintoaineina käytetään sätkätupakkaa, savuja ja punaviiniä. Jos tapaat yhdellä henkilöllä vähintään kaksi objektia edelliseltä listalta, olet suurella todennäköisyydellä tekemisissä pesunkestävän hipin kanssa. Täysin oma lukunsa ovat ne perushippeydestä superhippeyteen luisuneet yksilöt, joihin törmää aina silloin tällöin. Silloin kyse ei ole enää ulkonäöllisistä tekijöistä tai lievästä hippifilosofiasta, vaan täyslaidallisesta ekologiaa, rauhaa ja rakkautta. Jumalauta, aikuiset ihmiset selittävät, ettei suihkussa tarvitse käydä kuin kerran kuussa jos silloinkaan, eikä saippuaa tasan käytetä mihinkään, koska on se vesi sillon keski-ajallaki riittäny... Meikäläisellä on siinä vaiheessa tarjottavana kaksi sanaa: musta surma. Eikä olisi pahaksi nykypäivänäkään, jos jonkinasteinen rutto tulisi ja pyyhkäisisi kaikki perunasäkeissä pelloilla hyppivät karvajalat suoraan mullan alle. Pääsisivätpä viimeinkin lähikontaktiin sen ihanan luontoäitinsä kanssa. Tunnetusti alkuperäisten hippien elämänfilosofiaan kuului rauhan ja universaalin rakkauden tavoittelu, tasa-arvoisuus kaikkien ihmisten välillä, keskiluokkaisen materialismin hylkääminen ja niin edelleen. Nämä ajattelutavan pääpiirteet pätevät tänäkin päivänä, tosin ekologisuus on nykyajan turrikoille entistä tärkeämpää. Juuttisäkki niskaan, luomutomaatti naamaan ja puita halaamaan! Lieveilmiöinä voidaan pitää myös progressiivisen musiikin väärinkäyttöä, jatkuvaa suitsukkeenkäryä sekä uudemmissa sukupolvissa ilmenevää pohjatonta maailmantuskaa. Perhoset kuolevat, valaat huuhtouvat rantaan eikä omaa paikkaa universumin sielussakaan löydy. Iso kyynel. Ei voi kuin todeta Ei-toivottujen Lasten sanoin: Maailma on kova, senkin typerä äpärä.. Iänikuisen haihattelun lisäksi hipeissä kaikkein karmein, jopa infernaalisia piirteitä tavoittava hippeyden aspekti, on hippi ja kitara-ilmiö, joka toistuu joka kerta, kun hippi eksyy juhliin, joista löytyy jokin rämpytettävä soitin. Olen saanut jopa traumoja niinkin hienosta kappaleesta kuin Stairway to Heaven, koska olen liian usein kuullut sen hipin raiskaamana. Kommuuniasumiseni aikoina otinkin pyhäksi tehtäväkseni piilottaa kaikki kitarat, kun ensimmäinen pitkätukka astui huusholliin. Yleisesti kuvitellaan, että hippi ei tarvitse tai halua nurkkiinsa ylimääräistä tavaraa. Väärin. Hipit ovat jopa enemmän riippuvaisia materiasta kuin tavalliset kansalaiset. Tämä johtuu siitä, että hipeillä ei yleensä ole paljoakaan omaa, ja sitten kun sitä on, niin sitä varjellaan leijonaemon raivolla. Otetaanpa esimerkki. Hippi on jälleen kerran persaukisena ja onnistunut lyöttäytymään kanssasi samaan seurueeseen varotoimista huolimatta. Päätät ryhtyä kitarankurittajan mesenaatiksi, ja päätät lainata hipille rahaa, jotta takkutukka pääsisi seurueesi kanssa samoihin sfääreihin. Virheliike. Hippi ei ymmärrä sanaa laina sen normaalissa merkityksessä, vaan ottaa antamasi kahisevan lahjoituksena. Massiesi kohtalo on sinetöity, etkä saletisti tule näkemään edes kymmenystä lainaamastasi rahasummasta, vaikka hippi voittaisi lotossa. Toinen esimerkki. Tilanne kääntyy päälaelleen, ja joudut käymään hipin rahapussilla. Jälleen virheliike, ja suurin mahdollinen moka minkä voi tehdä hipin kanssa asioidessaan. Jos olet hipille velkaa, oli kyse sitten rahasta, viinasta tai vaikka jarrunesteestä, voit olla varma, että kukkaislapsi perii saataviaan kuin paraskin Igor, huolimatta siitä, että olet syöttänyt, juottanut ja parhaassa uksessa tettanutkin kyseisen tyypin useammin kuin kerran. tapa- vaa- Kuvassa on jälleen random hero, emmekä voi siis tietää onko hän oikeasti hippi. Edellämainittujen tuntomerkkien perusteella jokainen tuntee varmasti yhden hipin, ja niitä on meikäläisenkin ystäväpiirissä enemmän kuin tarpeeksi. Hipeistä ei pääse eroon, kun sellaiseen kerran tutustuu, ja ihan hyvä niin. Onpa kaidalta tieltä hairahtaneella kaverilla ainakin mahdollisuus palata täysjärkisten kyynikkojen pariin. Enkä missään nimessä väitä, että olisi väärin rakastaa kanssaihmisiään, kohdella muita tasa-arvoisesti, vastustaa sotia tai kierrättää, ehei. Eniten modernissa hipissä mättää pää pilvissä kulkeminen. Maailma ei muutu meditoimalla. Suosittelenkin, että seuraavan kerran hipin kävellessä vastaan tasoitatte karmavelkojanne, ja suoristatte lähimmäisenne sipulipussilakin. Ehkä se ressukka sitten ymmärtää, ettei rauha ja rakkaus ole vain batiikkivärjättyjä t-paitoja.

7

8 musiikki Jalometalli Kuudetta kertaa elokuuta Oulussa, maineikkaalla Club Teatrialla, järjestetään Jalometalli-festivaali. Tämän vuoden Jalometallin valovoimaisin ykkösnimi on amerikkalainen thrash-veteraani Testament. Festivaalin perjantain pääesiintyjänä jyräävä bändi on yksi 80-luvun valovoimaisimmista edelleen koossa olevista thrash-yhtyeistä. Lauantain pääaktin paikkaa pitää hallussaan suomalaisvoimillakin jylläävä Saksan thrash-perheen kummisetä Kreator. Festivaalin ensimmäinen valitettava esiintyjäperuutus saatiin kesäkuun alussa, kun ruotsalainen death metal jyrä Grave joutui perumaan esiintymisensä. Paikkaajaksi saatiin onnekkaasti saman maan ja koulukunnan kasvatti Unleashed. Yhtyeen keikka on bändin toinen esiintyminen koskaan Suomessa ja ensimmäinenkin oli aikoinaan Oulun Kuusrockissa. Ruotsista Jalometalliin saapuu myös omaperäisestä ja eeppisestä doom metalistaan tunnettu Candlemass, joka nähdään lopultakin Oulussa vajaan parin vuoden takaisen keikan peruuntumisen jälkeen. Ulkomaista kattausta siivittävät saksalainen, myös kauniimmalla sukupuolella edustettu thrash-yhtye, Holy Moses sekä kreikkalainen äärimetallikonkari Rotting Christ. Kotimaan kattaus on myös lähes omaa luokkaansa, eivätkä paikalliset bändit jää tänäkään vuonna osattomiksi. Pohjoispohjalaista osaamista edustavat National Napalm Syndicate, Burning Point, Perfect Chaos, Sacred Crucifix sekä vasta kolmannen keikkansa odotetun come-backinsa jälkeen soittava Eternal Tears Of Sorrow. Joensuulaislähtöiselle Insomniumille Jalometallin keikka on yksi vain kesän kolmesta kotimaan esiintymisestään. Syksyllä yhtye suuntaa kuukauden pituisille Amerikan ja Euroopan kiertueille. Kuopiolainen Deathchain puolestaan käänsi uuden lehden toukokuussa julkaistessaan mainion Cult of Death albuminsa. Raakaa riffipitoista runttausta tarjoavat myös helsinkiläinen Amoral, lahtelainen viime vuoden metallitulokkaaksi palkittu Profane Omen sekä Karhulan sekalainen seurakunta Omnium Gatherum. Mustan metallin sanomaa levittävät Horna ja Urn. Perinteisen heavyn ystäviä puolestaan lämmittävät Machine Men, Twilightning, Domination Black sekä Altaria. Sokerina pohjalla sihisee Kiuas, jonka tyylin jokainen saakin itse määritellä. Ennakkoliput ovat myynnissä Lippupalvelussa ja Oulun Levykauppa Äxässä. Kahden päivän lippu maksaa ennakkoon 55 euroa ja yhden päivän liput ovat ennakkoon hinnaltaan 40 euroa. IFEM Kokeellista musiikkia läväytetään kansan kuultavaksi Inarissa Saamenmaan valtaa toista kertaa järjestettävä Ifem-festivaali - Inari festival of experimental music, jonka ytimessä elävät taiteelliset arvot. Ifemin artistikattaus on huikea. Joukosta löytyy mm. kotimaiset Pekka Airaksinen, Anton Nikkilä ja Pink Twins. Tämän vuoden erikoisuutena liettualaiset Arturas Bumsteinas, Raimundas Eimundas sekä Gintas K. Ifem sekoittaa festivaaliohjelmaan myös visuaalisia taide-elämyksiä. Ivalossa elokuvateatteri Aslakissa nähdään lyhytelokuvia, joista mainittakoon Patrick Beveridgen kuvaus talvisesta Ivalojoen suistosta. Musiikki-esitysten tapahtumapaikkana toimii Hotelli Kultahovi Inarissa. Festivaalin pääorganisoijina toimivat ivalolainen Pekka Kumpulainen sekä englantilainen Simon Wickham-Smith. Nämä veikeät miehet järjestävät festivaalin täyttämään taiteilijaresidenssin lakkauttamisen aiheuttaman henkisen tyhjiön. Ifemin rahoittajina toimivat Inarin kunta, Lapin taidetoimikunta ja Esek. Naughty By Nature: Greatest Hits -Naughty s Nicest Treach ei lukeudu ainoastaan meidän mielestämme yhdeksi 90-luvun taidokkaimmista MC stä, vaan koko teollisuus näyttää olevan yhtä mieltä hänen kyvyistään. Koko Naughty By Nature kokoonpanolla on yllin kyllin tähtikarismaa, ja vaikka Naughtyn tie tulikin täyteen neljän kokopitkän jälkeen, jatkaa kukin jäsen uraansa omalla sarallaan: Kay-Gee musiikkituottajana, Treach näyttelijänä ja Vinnie rättikauppiaana. Kolmikko onnistui tanssahtelemaan varsin menestyksekkäästi mainstreamin ja hardcorerapin molemmin puolin. Vaikka biisit olivatkin koukukkaita, Naughtytrio onnistui aina tarjoamaan jotakin takaisin hoodeille. Ensin O.P.P hyppyytti ensitahdit 90-luvun east coast räpille ja käänsi valtavirtayleisön päät lännestä itään. Juuri kun veikkailtiin Nauhgtyn jäävän yhden hitin ihmeeksi, kolmikko palasi takaisin julistaen Hip Hop Hooray. Sitten Rapper s Delightin ei olla nähty niin intohimoista oodia hip hopille. Näinä aikoina, kun kaikki on saatettava keskinäiseen paremmuusjärjestykseen, nostamme Hoorayn juuri siksi kolmanneksi kärkiasettelussamme. Milloin Naughtyn hyvyys perustuu Treachin ja Vinnien ovelaan, paikoin kaksimieliseen, riimittelyyn, milloin Key-Geen luovan dynamon läpi juoksutettuihin looppeihin, milloin näiden kolmen kyvykkääseen yhteistyöhön. Naughty trio on juuri dynamiikaltaan totuttua räp-bändiä yhtenäisempi. Vertailukohteiksi nostamme sellaiset suuret kuin Geto Boys ja N.W.A. Jokainen bändin jäsen pelaa yhteishyvän puolesta ja vaikka kolmikosta erottuu selvästi johtohahmo, Treach, bändin sisällä vallitsee selkeä demokratia. Greatest Hits -levyt tuppaavat olemaan sirpalemaisia ja väsähtäneitä rahastusyrityksiä, mutta Naughtyn kokoelma on piristävä kuuntelukokemus. Bändin nimeä kantavaan debyyttiin on nojattu eniten, kaikkiaan seitsemän biisin verran. Jokainen Naughty-hitti ei silti meitäkään pysty vakuuttamaan. Esimerkiksi Wickedest Man Alive reggaerytmeineen tuntuu olevan väärä biisi väärässä paikassa tarmokkaat katubiitit houkuttelevat päivä-annostaan etsivää räppinarkkia enemmän. Stepan & Tiskijukkapekan LEVYLAUKKU Mourn Til I Join You kohoaa juuri ja juuri keskiverron 2Pac-ruikutuksen yläpuolelle. Treach ei tällä kertaa pysty tarjoamaan mitään mitä räppifriikit eivät jo entuudeltaan tietäisi. Taas yksi dokumentti legendasta, mutta on sentään mukava kuulla Treachin ottavan kantaa Pacin sodomiaskandaaliin: Tupac never took no ass /--/ fuck the court, fuck the judge and every bitch that lied Sydämellä tehdyn kokoelmalevyn erottaa mielestämme sisälehtiöstä. Naugty s Nicest on täytetty promokuvilla ja Allen S. Gordon kirjoittaa tarpeeksi viihdyttävän historiikin bändin eri vaiheista. Cypress Hill: Temples Of Boom Vaikka Cypress Hillin kolmosalbumin, Temples Of Boom, julkaisusta onkin kulunut reilut 12 vuotta, kuulostaa se silti varsin tuoreelta. Monesti puhutaan vaikeasta kakkosalbumista ja sitä vuoden 1992 Black Sunday tietyllä tapaa olikin. Yhtyeen ensimmäisen albumin tuplaplatinastatus saivat Columbia-levymerkin silmäätekevät DJ Muggsin tuottamaan kakkosalbumin varsin lyhyellä varoitusajalla. Black Sunday ryntäsi Billboardin top 10:een yhtyeen edellisvuoden julkaisun Cypress Hillin rinnalle. Jonkinlainen merkkipaalu siis tämäkin. Temples Of Boom merkkasi paitsi yhtenäisempää, hieman kypsempää soundia, myös levymyynnin vähenemistä. Temples Of Boom möi ilmestymisvuonnaan vain kultaa. Samoiten kävi myös DJ Muggsin tuottamalle House Of Pain levylle Same as it ever was, jonka tummanpuhuvasta biisimateriaalista ei kyetty lohkaisemaan Jump Around -irkkuiloittelun tapaista platinasingleä. UG-piireissä levyn vastaanotto oli riemukas. DJ Muggs tuottaa savusumuista vibrafonisoundia, Boom bibby bye bye, maustaa itämaisittain Illusions -singlellä. Yhtyeen räppärit B-real ja Sen Dog tarjoavat tavaramerkkivokaaleitaan. Sen Dogin säkeet ovat selvässä vähemmistössä, eikä levyllä ole soolobiisiä Latin lingon tapaan, mutta tämäkin ratkaisu palvelee sitä tosiseikkaa, että kyseessä on selvästi bändin katalogia silmällä pitäen the levy. Cypress Hill fanit eivät olleet tottuneet fiitteihin ja levyllä niitä on vain kaksi, RZA ja U-god. Klassinen Ice Cube dissi No rest for the wicked on klassikko, entinen hyvä ystävä B-real tietää paikat joihin sattuu. Put a pipe on the cover, even though you don t smoke buddah. Lopussa Sen Dog summaa O'shean joutavan jo helvettiin. Ice Cube vastasi West Side Connection raidella King of The Hill ja tilasi samalla koko latinalaisen Amerikan vihat niskaansa. Levyn parhaimmistoon edellä mainittujen lisäksi nousevat lattariganstaanthem, Throw Ya Set In The Air, Wu-yhteistyö, Killahill Niggas, ja sparkkailubiisien aatelistoon lukeutuva Spark Another Owl. Kottonmouth Kings: High Society Heavyweight smokers of the world, the Kottonmouth Kings Vaikka Kottonmouth Kingsin julkaisut ovat menneet melko kelvottomaksi Cypress Hillin tapaan, sen 2000-luvun vaihteen julkaisu, High Society, on pysynyt tasaisessa soitossa. Syynä tähän lienee, että albumilla on pirun tiukat biitit. Räppäreitä on muistaaksemme jotain plus-miinus viisi. Ja heitä kaikkia yhdistää räpin lisäksi intohimo ruohon polttamiseen. On siis helppo arvata mistä High Society kertoo. Levylle on mahtunut kaksi fiittiä, Cypress Hillin Sen Dog ja maailman vihatuin rapduo, Insane Clown Posse. Mikä ICP:tä ja Kottonmouthia yhdistää, on se fakta, että vaikka kummatkin myyvät jenkeissä kunnioitettavat määrät levyjä, he eivät ole Euroopassa kovinkaan tunnettuja. Aikanaan Sodankylässä kiersi sama kopio ja levyä kyseltiin milloin mistäkin. Tällä hetkellä Kottonmouthin koko backkatalogin voi ostaa CDON. COM:ista. Invaasio tapahtui muutaman vuoden liian myöhään, sillä ainakin omalta osaltamme kiinnostus bändin julkaisuja kohtaan on romahtanut. Mihin KMK:n viehätysvoima osaksi perustuu, on että jokaisella bändin jäsenellä on oma persoonallinen ääni. Ja vaikka valtaosa kavereista valkoisia onkin, flow on niin pirun timmi. Tsekatkaa kesäbiisi King s Blend. Ja Stepaa suuresti inspiroinut The Lottery, unohtamatta varsin energistä The Joint -rallia. ICP-yhteistyöbiisi perustuu Wickit Klowns -hokemaan. Biisi on nopeatempoinen aina siihen asti, kun Shaggy 2 Dope ja Violent J hyppäävät kehään. Lyriikat ovat samasta riimivihkosesta, josta on kirjoitettu viimeiset viisi ICP-albumia. Kottonmouth Kingsin High Society on taas yksi ylimitoitettu rap-albumi Yhdysvaltojen länsirannikolta. Möyhyttelyläpät kantavat vaivoin 70 minuutin ajan ja skipattavaa löytyy. Biitit pelastavat pelastettavissa olevan ja flow loput. Skittejä levyllä ei juuri ole. High Society on vain yhden sesongin tuote. Tätä kuuntelee mieluusti kesällä autossa.

9 Sturm Und Drang -Ylä-asteelta liiga-tasolle teksti ja kuvat: Samantha Tulevana talvena kolme vuotta bändinä musiikkia veivannut Sturm Und Drang piipahti Tornio festivaaleilla lämmittämässä ja kostuttamassa isojen ja pienten tyttöjen mieliä. Bändin laulaja ja kantava voima André Linman seisoi Suomen lippu kädessä ja huppu päässä lavan takana. Hän suostui kertomaan muutaman sanan lontoota Roihulle. Mitkä ovat sinun kolme kovaa idolia musiikin saralla? Judas Priest on ehdottomasti ykkönen, Children of bodom myös ja Sonata Arctica. Keitä näistä idoleista olet päässyt nyt tapaamaan teidän menestymisen myötä? Aleksi Laihon tapasin Tuskassa ja tyyppejä Sonatasta. He ovat cooleja, mutta ihan normaaleja heppuja lavan ulkopuolella. Teidät pistettiin äsken pois tuosta anniskelualueelta. Millaista on soitella isojen poikien festareilla noin nuorena? Ihan cool. Mutta ei ole kyllä muutakaan kokemusta, kun ei olla oltu täällä vanhoina. Festarit on parhaita paikkoja soittaa. Uudetkin tyypit tutustuu silloin bändiin. Ryyppäättekö te keikoilla? Ei. Siihen on kaksi syytä; ollaan alaikäisiä ja se, että mun mielestä kaikkien pitäisi soittaa selvin päin voidakseen tarjota faneille mahdollisimman hyvän keikan. Humalassa ei voi ikinä tietää mitä tapahtuu. On myös kiva muistaa jotain jälkeenpäin. (toimitus kyseenalaistaa teorian..) Mikä on paras festarimuisto tältä kesältä? Provinssi. Saatiin kuulla siitä keikasta about 5 tuntia ennen settiä, kun Amy Winehouse perui. Päästiin soittamaan sinne isolle lavalle, jossa oli jotain kuulijaa. Vaikka oli pieniä teknisiä ongelmia, niin se oli silti älyttömän coolia. Mikä on ollut yllättävintä teidän suosion myötä? Ennen oltiin lämppäreinä, nyt ihmiset tulee vaan katsomaan meitä. Mikä on teidän bändin valtti? Ihmiset tykkää meidän imagosta. Siitä, kun ollaan nuoria ja heilutetaan tukkaa. Ja tärkein asia on tietenkin musiikki. Kuka tekee teidän biisit? Teen sanoitukset itse ja melodiat yhdessä managerin kanssa. Keikoilla soitetaan usein covereita, koska siellä on paljon muutakin yleisöä. Sillä lailla voidaan saada myös uusia faneja. Millainen on sinusta unelma tyttö ja onko sulla jo sellainen? Joo olen seurustellut jotain kolme viikkoa. En oikein tiedä, millainen se voisi olla. Pidän tummatukkaisista ja silmäisistä tytöistä. En tykkää sinisilmäisistä blondeista, niinkun ruotsalaiset tytöt on. Suomalaiset tytöt on hyviä. Ja pitää olla lyhyempi kun minä. Kumpaa kannatat jääkiekossa, Suomea vai Ruotsia? En mä ole ruotsalainen, vaan suomenruotsalainen, joten Suomea tietenkin. Kuinka hyvin puhut suomea? Pärjään suomella jokapäiväisissä jutuissa. Voin asioida kaupoissa ja heittää keikoilla spiikkejä suomeksi. Mitä bändiä olisi unelma lämpätä? Judas Priestiä. Se on aina ollut mun isoin idoli. Meidän musa on samantapaista, joten he myös varmasti pitäisi siitä jos pääsisivät kuulemaan. Kerro joku unelma paikka, jossa haluaisitte olla viiden vuoden päästä? En haluaisi spekuloida. Eurooppaan, Japaniin ja USAan ois cool päästä soittamaan. Toivottavasti meillä menee hyvin. Mitä haluaisit sanoa Roihun lukijoille? En mä oikein tiedä. Mitä sun mielestä mun pitäisi sanoa? Live-bändinä Sturm Und Drang on vakuuttanut minut tälle kesälle jo kahdesti, Torniossa ja Tuskassa. Bändin valtti on nuoruus. André hoitaa laulu-hommat hevikonkarin tavoin ja hänellä on kokonaisuus soiton, laulun ja lavatouhujen suhteen hanskassa. Kokoonpano nojaakin vahvasti Andrén varaan. Pojasta huokuu samaa hekumaa, jota aikanaan edusti Skid Rown Sebastian Bach. Valotapas hieman bändin taustaa. Mistä saitte idean ja löytyikö passeli sakki helposti kasaan? Koko paska sai sinällään alun syksyllä 2004 kun allekirjoittanut sai jossain sekavassa mielentilassa (luultavasti kilijupäissään) päähänsä ajatuksen, että olisi mukava soittaa pomppuheviä kirjastorockissa, TYHYMÄ JÄTKÄ ku olen. Soittelin kaverit läpi ja sain koottua kokoonpanon (Jukka Haarala laulu, Simo Pasma & Kalle Hotti kitarat, Rauli Alaruikka basso, Mikko Alasuutari rummut) mikä on sama kuin nykyisessä bändissämme rumpalia lukuunottamatta (Ville Karva Röllykkä Kantola nykyään rummuissa). Tuolla Replicators nimen alla tehtiin pari cover-keikkaa, joista jälkimmäisellä oli nykyinen kokoonpano kasassa. Vuoden 2005 loppu puolella vaihdoimme nimemme ja aloimme vääntää omaa matskua, koska näimme sen huomattavasti palkitsevammaksi kuin soitella pelkkiä covereita. Ravagen musa on rankkaa tuplabasaripainotteista jylläämistä ja itselleni tulee monin paikoin juuri Fear Factory muutaman muun bändin ohella mieleen. Kuinka itse kuvaisit Ravage Machinarya ja mistä teidän musiikillinen tausta löytyy? Genreily on nykyään melko vaikeaa ja kaikilla tuntuu olevan siitä omat käsityksensä. Jos nyt kuitenkin jotenkin yritän sitä kiteyttää, niin suurimmat vaikutteet ovat varmasti Ruotsin Göteborgista ja rapakon takaa juurikin tuo mainitsemasi Fear Factory plus nämä uuden jenkkiaallon suuremmat nimet Lamb Of God, Killswitch Engage, etc etc... HEAVY & METAL NEWS David Hasselhoff Boozing Society presents... Ravage Machinery Rollolainen Ravage Machinary pitää tuplabasaripohjaisen mättöhevin lippua ylhäällä täällä pohjoisenkin perukoilla. Sain käsiini bändin basistin Raulin joka tilittää tinkimättömään tyyliinsä bändin edesottamuksista. teksti: Kallo Itse kuuntelen kaikkea pornofunkista EBM:n ja happojazin kautta goregrindiin, Simo ja Kalle, meän Spiidi ja Saku ovat vanhan rässin, speedin ja deathin suurkuluttaja, Jukka tykkää naisten pöksyjen kastelemisesta ja Villelle on kova sana kaikki melodiset ja tuplabassari rytmityksillä varustetut levyt. Eli melekosista aineksista on tääki soppa saatu aikaan. Uskoisin, että livenä teidän tyyppisen musan soitto on varmasti sekä haastavaa että mukavaa? Kuinka paljon pyritte keikkailemaan ja minkälainen vastaanotto on ollut? Rytmitysten puolesta on sinänsä haastetta, koska ei pysty kovin montaa olutta nauttimaan ennen keikkaa jos sen haluaa kunnialla viedä loppuun, mutta muuten on melko peruskamaa. Ja helevetin mukavaahan se on, sillä juurikin noiden rytmitysten ansiosta on jo lähes pakonomaista heiluttaa tukkaa keikalla joskus yleisön ja varsinkin bändin toimesta. Keikkailla haluamme lähes niin paljon kuin mahdollista ja varsinkin ulkopaikkakunnille, sillä Rovaniemi on kuiten sen verran pieni, että ei täällä viitti kovin montaa kertaa kuukaudessa soittaa. Vastaanotto on ollut kyllä suurin yllätys, sillä se on ollut valtaosalta positiivista, mut on siellä onneksi ollut sitä kritiikkiäkin niin ei oo ainakaan vielä päässy eritteet nouseen päähän. Parilla viime keikalla yleisökin on ollut täysin kiitettävästi mukana ja sitä parempaa ei olekaan, kun näkee porukan puimassa nyrkkiä, heiluttamassa tukkaa, pomppimassa ja pittailemassa! Onko odotettavissa jotain nauhoitetta Ravagelta? Tarkoitus oli aloittaa demonauhoitukset kesäkuun alussa, mutta erinäisten vastoinkäymistenjohdosta se menee elokuun puoleen väliin. Sitä voi sitten syyskuun puolella kysellä ja sen saa muutamaa euroa vastaan, lisäksi laitamme varmaan tuleville uusille sivuillemme sen tai ainakin osan siitä imutettavaksi. Onko Ravage Machinaryllä sanottavaa Roihun lukijoille? Siis muuta kuin viinanjuontiin liittyvät asiat! Simat Suussa Kyyti O Kylymää! Tornio on ihan cool, Ruotsi on niin lähellä. Kävin viimeksi lapsena täällä, mut muistan siitä tuon vesitornin.

10 10 musiikki Timo Lassyn jazz on tarvittaessa hikistä teksti: Matti Nives Helsinkiläinen Five Corners Quintet on noussut viime vuosina kaikkien aikojen suomalaiseksi vientimenestykseksi jazzin saralla. Sooloalbuminsa juhannuksen alla julkaiseen kvintetin saksofonistin Timo Lassyn mielestä hyvä jazz uskaltaa olla myös rosoista. azz-maailmassa on tapahtunut kiinnostavia asioita luvulla. Eräs suomalaisittain kiehtovimmista ilmiöistä on uuden, niin sanotun tanssilattiajazzin nousu kansainvälisesti suosituksi klubimusiikiksi ja Suomessakin jopa albumilistoille asti. Tästä selkeimpänä esimerkkinä on Helsingin Viiskulmasta ponnistavan Five Corners Quintetin menestys hieman nurinkurisesti ensin ulkomailla ja vasta sen jälkeen Suomessa. Yhtyeen levyjä on myyty jazzjulkaisulle varsin kunnioitettava määrä, yhteensä kappaletta. Viiskulman ydinryhmästä omille siivilleen on seuraavaksi nousemassa menestyskvintetin saksofonisti Timo Lassy. Miehen debyyttialbumilla The Soul & Jazz of Timo Lassy on myös mukana Five Cornersista tuttuja kasvoja. Hyvien kaverien kanssa oli helppo työskennellä levyä tehdessä, mutta varsinainen keikkayhtyeeni koostuu hieman eri tyypeistä. Halusin näin pitää konseptin tuoreena ja olla kuormittamatta liikaa samoja soittajia eri projekteissa, Lassy selvittää. Sinällään jazz-kokoonpanojen limittäisyydessä ei ole mitään uutta. Jo 1960-luvun New Yorkissa elettyä modernin jazzin kultakautta karakterisoi nimenomaan kiinteän muusikkopiirin tiivis yhteisvaikutus. Hieman samaa henkeä voikin löytää nykyään kotoisesta Helsingistä. Lassyn mukaan projektien sekoittumista voidaan lisäksi välttää esimerkiksi innovatiivisilla tuotantoratkaisuilla. Teppo Mäkynen on tehnyt kanssani yhteistyötä teknisen tuotantopuolen lisäksi myös albumikonseptin hiomisessa ja kappaleiden luovassa tuotannossa, saksofonisti kertoo. Tapa ei ole kovin yleinen varsinkaan jazz-piireissä, mutta mielestäni vahvan vision omaava tuottaja voi olla korvaamaton apu kokonaisuuden kannalta huolimatta siitä, että kappaleet ovatkin pääosin omaa käsialaani. Osaava tuottaja myös tuntee artistinsa soundin ja hänen musiikilliset tavoitteensa, joten tässä tapauksessa oli hienoa tehdä töitä tutun kaverin kanssa. Vantaan Martinlaaksosta ponnistava Lassy, 32, on useiden ammattimaisten muusikkokollegoidensa tapaan ollut monessa mukana. Kansainvälisetkin areenat ovat tulleet tutuksi jo edellä mainitun Five Corners Quintetin matkassa, Blue Notelle levyttäneen U-Street All Starsin kiertueilla, sekä myös esimerkiksi osana Jimi Tenorin yhtyettä. Miehen kesäkuussa julkaistu sooloalbumi ottaa nimensä mukaisesti vaikutteita 60-luvun soul jazz -perinteestä. Artistin itsensä mielestä sielukkuus jazzissa ilmenee tietynlaisena rosoisuutena. Lasken inspiraationlähteikseni John Coltranen kaltaisten fonistisuuruuksien rinnalle esimerkiksi James Brownin. Jazzissa pitää olla myös groovea ja omasta mielestäni soiton tulee olla tarvittaessa hikistä, Lassy naurahtaa. kuva: Olli Suutela

11 musiikki 11 step, step, step... STEPAAAA Stepa on Sodankylästä lähtöisin oleva räbäyttäjä. Haastattelut tehtiin heinäkuun aikana aina sielä missä Stepaan törmättiin. Ollaan täällä jätkän hoodeilla, 187 studiolla Sodankylän varuskunnassa. Stepa, valmistuit vastikään ylioppilaaksi, onko äiti nyt onnellinen? Kyllä, helevetti, toivotaan että äiti on nyt iloinen. Mitä Stepa aikoo seuraavaksi? Tehdä räppiä loppuelämäni. Siirtyä sitten leffauralle niinku räppäreillä on tapana. Meikä tuntee kato yhden valaisijan tuolta Helsingistä. Mulla on noita connectioneita. le levylle, joka päätyi oikeisiin tai vääriin käsiin ja sitä kautta ihmiset alkoivat kuunnella ja pitää siitä. Eikö Aromii-mixtape ole siihen nähden aika myyty levy, että jokainen biisi on nauhoitettu kotona tai jossakin treenitiloissa nollabudjetilla? Se on kyllä menny hyvin kaupaksi. Oon kuullu, että ghettokultaraja ois menny rikki, 500 kappaletta. Ghettoplatinahan on 1000 kappaletta. Se ois tiukka saaha. Miten keikkarintamalla? Missä päin kysyntää on ollut? Nyt oltiin viime viikolla Rollossa. Meininki oli pirun jees. Oltiin tuota kotiuttamisjuhlassa. Meininki oli vähän nihkeää, ku jengi oli selvinpäin. Ei uskaltanut silleen lähteä huudattamaan yleisöä. Entä festariesiintymiset, esiinnyit Simerockissa? Siellä oli Lapin kulta -teltassa keikka. Pirun timmi meininki ja joku veikkas, että siellä oli kaks sataa ihmistä. Porukka oli hyvin mukana, jotku osas sanat ja kommentoi myös keikkaa, kun meikä yhessä välissä unohti sanat. Oikeastaan kokonaisen säkeen. Koeta nyt muistaa, ne heitti ja meikä kuittas sen aina jollaki vitsillä. Tai ainakin pyrin kuittaamaan. Joku aika sitten Jyväskylän Blazessa oli pitkä line-up esiintyjiä, Stepa yksi niistä, mutta ketä siellä oikeastaan oli? Siellä oli OK Crew, Musta Perjantai, RMK Undercover, Dim, Hannibal & Soppa ja meikä. Ja olit illan pääesintyjä? Lämpenikö yleisö Stepalle? Hanen ja Sopan keikalla yleisö oli tottakai hyvin mukana - ne vetää varmuudella keikkoja. Meikällä on ehkä enemmän nälkäisempi meininki. Mulla enemmän voitettavaa, kun Hannibal & Sopalla. Ne ei heitä huonoja keikkoja, ja homma hoituu rutiinilla. Se oli huono puoli, että tottakai Hannibal & Sopan keikalle tuli enemmän väkeä tarkastamaan meiningin, ja sitten meikän keikan aikana osa katos siitä. Mutta ne jotka jäi siihen, niin ainakin niistä lähti ääntä. Terveisiä vaan sinne Jyväskylään. Olet uusinut keikkasettiä hieman. Uusia biisejä on otettu rohkeasti mukaan. Jyväskylässä Naiset -biisi jakoi hieman vielä mielipiteitä, mutta toimi Simerockissa ja Aawatockissa jo varsin mallikkaasti. Jyväskylä johtui toisaalta siitä, että meikä unohti puolet sanoista. Se oli vielä niin uus biisi, ettei muistanut niitä. Mutta Rollon keikalle meikällä oli viikko aikaa opetella sitä ja homma toimi paljon paremmin. Käsittääkseni porukka tykkäili. Muutenkin mukava heittää uusia biisejä. Jos meikällä on vain uutta materiaalia, niin yritän saada sen mahdollisimman pian keikalle. Jyväskylän reisullahan oli toinenkin tarkoitus, kuvata Hannibal & Sopan Kaupunkilaiskanoja ja maalaisnautoja -videota. Käytiin kanalassa kuvaamassa meikän pätkä. Kanojen ja vuohien kanssa esiinnyttiin siellä. Välissä piti kattoa, ku se kukko oli aika paha jätkä. Pikkusen oli jotaki jännitettä meidän välillä; se kukko oli hyvin tietoinen omasta reviiristään. Vuohet oli kyllä pirun jees. Ja Lowriderin kyytiin pääsit myös? Täyttyikö yksi unelmista? '62 Chevrolet Impala, en uskonu, että se ois niin tiukka istua. Aina nähny vaan noissa räppivideoissa. Sitten meikä istahti siihen takapenkille ja tajusin sen koko homman. Olet myös kuvannut videon omaan Vapaapäivä -kappaleeseen, minkälainen siitä tulee? En tiiä. Sitä tehtiin kuitenkin Sodankylän filmifestareiden aikaan ja välillä tuli turhautuminen koko hommaan. Sitä tehtiin kahden miehen voimin? Niin, ajateltiin, että siitä välittyy eniten vapaapäiväfiilis, ku lähetään vain tuonne ja kuvataan silloin ku näyttää ja tuntuu hyvältä. Koska videon on määrä valmistua? Saa nähä. Jos siitä tulee hyvä, niin Sitten meikä istahti siihen takapenkille ja tajusin sen koko homman. se tulee saman tien kaikkialle. Vielä ei ole tietoa millanen siitä tulee, lopputulos on aivan Mursarin käsissä. Kerro uudesta Aromii -mixtapesta? Sehän ei ole puhdas mixtape siinä mielessä, etteivät kaikki biisit ole vedetty totutusti jenkkitaustoihin. Siinä on omaakin paljon, niinku just muutama tausta ja kaikki tekstit tietysti. Se on aika hyvä paketti, joka esittelee meikän ja meikän tyylin. Onko Aromii-biisi ylitse muiden, kun se on valittu myös julkaisun nimeksi? En tiiä, siitä vain sattu tulemaan meikän lippulaiva. Alun perin koko Aromii-biisiä ei pitänyt julkaista, mutta sitten se poltettiin yhdel- Kuinka paljon Joku Roti Records on painanut levyjä? Ensin lähettiin 200 painoksella, mutta ne loppu käsiin saman tien. Niitä oli tehtävä lisää ja toimitettava liikkeisiin lisää. Ja vihdoin meikäki sai niitä. Meikäkö näkyy hoodeilla, niin sitä saa tulla kyselemään. Miten hommat ovat osaltasi lähteneet käyntiin levy-yhtiön kanssa? Ihan jees. Moni varmaan miettii, että miksi Joku Roti Records, se on kuitenkin aloitteleva lafka. Mutta siinä on se, että meikä tuntee ne jätkät. Nyt vaan sattu sellanen tuolla Simerockissa, että Aromii mixtapesta tuli väärä painos ja muutama kappale on jäänyt toimimatta. Ja jos näin on jollekulle käynyt, niin ottaa yhteyttä niin eiköhän laiteta uusi levy tulemaan. Milloin Stepan debyyttialbumi ilmestyy? Loka-marraskuu on deadline mutta se on vähän hankalaa, ku meikä ite on Sodankylässä ja studio Tampereella. Ja toki Rovaniemelläkin on studio, mutta tottakai haluttais tehä sitä Tampereella Kilari Audion kanssa. Se on tosi asiantunteva jätkä. Ens viikolla taas lähetään sinne ja nauhotetaan niin paljon ku pystytään. Räppialbumeilla on lähes aina featteja, tekeekö Stepan albumi poikkeuksen? Meillä on tota Kilari tehny timmin biitin yhteen biisiin ja siihen tulee Joku Roti posse eli Hannibal, Soppa, Tykopaatti plus sitten Turusta Lempi-Joe. Yhteen biisiin tulee Jodarok ja katotaan nyt, kai sinne vois vielä muutamia fiittejä heitellä. Haluttais tietenkin piettää tämä mahdollisimman paljon omissa käsissä. Meikä haluaa kuitenkin itteni näköisen levyn tästä. Stepa tunnetaan musiikin suurkuluttajana. Mitä levyjä kuuntelet juuri nyt? Black Starin levy ei yhtään huonoa biisiä ja kokonaisuus pysyy hyvin. Pakko mainita myös Pharcyden Bizarre Ride 2 Pharcyde. Se on kans hyvä levy. Ja nyt ku olen lähössä Joensuuhun kattomaan Cinematic Orchestraa, niiden Everyday on timmi levy.

12 v 12 musiikki Kuosin kiertojälkipyykki ja elpyminen Festivaalien Can you festival in TORNIO -kaikki mitä tarvitset selviytyäksesi festareilla Tikkua silmään joka vanhoja muistelee mutta annetaan mennä vielä kerran. Nöyrin kiitos ja kunnioitus kaikille festivaalien järjestäjille hienoista hetkistä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan kesää (sateetonta) SimeRock ylitti odotukset KESPRO Simerock 2007 koetteli Rovaniemen Napapiirillä pohjoisen festarikansaa Yleisöennätykseen ihmisellä yltänyt festivaali ei kuitenkaan lannistunut huonon ilman tuomista haittatekijöistä. Sade piiskasi rokki-ihmisiä perjantaina ja kylmä ilma pureutui luihin ja ytimiin koko loppufestivaalin ajan. Yöt sujuivatkin joutuisasti Roihun tulipisteillä kylmän päivän kaluamia jäseniä lämmitellen, kun kokovartalopuudutuksen teho alkoi heiketä yöttömän yön myötä, ponnisteluista huolimatta. Festareilla kiertää legenda miehestä jota myös Kesoksi kutsutaan. Aina festareiden kolmantena tai neljäntenä päivänä Keso päästää todellisen minänsä valoilleen. Kuosituksen mennessä tarpeeksi kovaksi festarieläin ottaa Kesosta vallan ja hänestä tulee KESPRO -puoliksi Keso, puoliksi poro. Vaikka tuo otus on kuinka sekaisin, se pysyy liikkeissään sulavana ja näin onnistuu välttämään kameransilmän. Joissakin kuvissa tästä olennosta voi nähdä häilyviä vilauksia. Näitkö sinä Kespron? Kerro havainnoistasi meille ja mikäli onnistuit nappaamaan tästä otuksesta paremman kuvan niin Roihu palkitsee kuvan lähettäneen ruhtinaallisesti. Napapiiri osoitti tarjoavansa loistavat puitteet suuremmallekkin ihmisten juhlalle. Myös leirintäalue mahdollisuus oli menestys, kun paikka täyttyi loppuunmyydyistä teltoista ja värikkäästä festivaalipopulasta jo perjantaina iltapäivästä. Maailman pohjoisimman rockfestivaalin bänditarjonta olikin kattava ja maineikas. Pitkän linjan listahirmu Apulanta, sekä uusi Idols-voittaja Ari Koivunen vetivätkin alueen täyteen eri ikäisistä diggailijoista. Miinusta on pakko antaa oluttelttojen lipuke meiningistä. Eli jos ostit vaikka kaks biisonia ja maksoit viiskybäsellä niin vaihtorahana tuli jotain lipukkeita joilla sai sitten lisää biisonia. Siis mitä vittua? Jos et halunnukaan tintata kun sen pari ööliä niin sitten sulle jäi Simerockeista 40 egen eestä olutlippuja. Ja EI, ne EI käy enää ens vuonna saatika mihinkään muualle. Keräilyarvoakaan niillä ei tulevaisuudessa ole ku niitä varmaan jäi aika paljon muillaki. Kaikin puolin Simerock oli järjestäjiensä mukaan menestys. Ensi vuoden järjestelyt ovat jo käynnissä ja pohjoinen jää pelonseikaisella haikeudella odottamaan Napapiirin tulevia meininkejä. We want Simerock, we don t need no horses and shit. Kerro se sarjakuvin ista löytyy Simerockeista räätälöity sarjakuva. Tsekkaa se ulos! Jos takapihallesi tuodaan kolmen päivän festari kohtuuhintaisin lipuin ja auringon saattelemana, kehtaatko kieltäytyä moisesta tarjouksesta? Yes you can, in Torneo. Rock n Roll Circus- kiertue pysähtyi Tornion Pohjan stadionille heinäkuun puolessa välissä kolmeksi päiväksi. Kaikki muu oli kohdallaan, mutta yleisö unohti saapua paikalle. Tapahtuman markkinointi oli osal- taan kyllä pahasti m kä savumerkit saavu pilaisia. Toisaalta e vähemmänkään tär montaa tuntia salas radion toimivuus tu toiminnallisella taso Eräällä keskustelup paikallisten istuvan sa, pussikaljat ma -Harvinainen festarieläin havaittiin SimeRockissa Half a man, half a reindeer = Kespro. Tämän kuvan onnistui nappaamaan nopeudestaan tunnettu TTMG. Tornio Festival tarjosi helmiä... Aawastock Lapin läänin kesän yksi timmeimmistä tapahtumista on Aavasaksanvaaralla järjestettävä Aawastock. Simerockia ja Tornio festivaalia piinasivat varsin koleat ja sateiset kelit mutta Aawastockissa juhlittiin Arskan möllöttäessä täydeltä terältään. Aawastock ei petä Virallisesti festivaalit alkoivat lauantaina 21.7 klo Absoluuttisen Nollapisteen keikalla. Tosin edellisenä iltana starttiklubilla oli ollut Tommi Liimatan soolo ja Swandive. No, kuitenkin pidin heti selvänä itselleni sen, että Absot oli Kruununäyttämöllä jälleen nähtävä. Keikka oli ihan jees, ei yhtä hyvä kuin edellisenä vuonna Aawastockissa mutta parempi kuin paria viikkoa aikaisemmin Simerockissa. Muutenkin meininki Aawastockissa on erilainen kuin muualla. Sinne mennään oikeasti katsomaan bändejä ja nauttimaan leppoisasta ilmapiiristä. Isoilla festareilla kun ihmisiä on tuhansia homma karkaa helposti lapasesta ja bändien mulkoilu jää vähemmälle. Meikä kyllä niin rakastaa Aawastockkia. Artistikattausta pidin tänä vuonna kokonaisuutena heikompana kuin viime vuonna mutta se on makuasia. Siitähän ei voi tietenkään kuin...eikä ylei festarit jär kiistellä ja ottaa snä Äläpä mittään, lauan sia oli kuitenkin Po sekä myöhemmin i Jukka poika & Tiskip Pala kakkua... Kotoisat Sävyt on n Aawastock on juur kan päässä Rovanie että sinne ihan päi helppo suorittaa. Aawastockissa o monen mielestä Hyvästi DBTK Jäähyväiset on jätetty ja tähän on tultu. Viimeisiä Down By the Kemijoki-festivaaleja vietettiin Cafe Tivolissa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Jokainen tie vissiin pitää kulkea loppuun sillä onhan se sääli, että 15 vuotta jatkuneet bileet jäävät näin historiaan. Kaikessa haikeudessa asia on perseestä mutta ehkäpä DBTK:n tuhkista nousee entistä mahtavampi festivaali komppaamaan tyhjyyden jättämää aukkoa. Hienoja bändejä, hienoja hetkiä! Kiitos DBTK! Me rakastimme sinua! Viimeisillä DBTK Jukka Poika & Tis

13 O? myöhässä, eivätuttaneet merilapeipä näillä kylillä rkeät asiat pysy ssa, joten puskauli testattua näin olla. palstalla todettiin n lippa vinosatkassa naristen, kuinka täällä ei koskaan tapahdu mitään. Olin todella kummissani siitä, kuinka ihmiset muistivat kuitenkin illalla suunnistaa täpötäyteen yökerhoon katsomaan toisiaan, samoja naamoja viikosta toiseen ja kuuntelemaan taas sitä paskaa discomusaa. Mutta festareille ei löytynyt vastaavaa mielenkiintoa. Vastaus otsikkoon kuuluukin, että no festivals in Torneo. isö ymmärtänyt saapua paikalle. Toivottavasti rjestetään Tornioon silti myös ensi kesänä. äkärillä turpaan. ntain mukavuukommi ja Gommi illalla esiintynyt pekka. nähtävä ri sopivan matemeltä (106km), ivä reissutkin on Meidän retkue Kuusamo-Ruka Open Air Festival Odotukset Rukan ensimmäisistä festareista ei ollut todellakaan korkealla. Yleensä aina kun Kuusamossa on jotain järkätty, niin tapahtumaan ei ole koskaan tullut porukkaa kuin kourallinen. Rukalle oli saatu jo ensimmäisille festareille nimekkäitä esiintyjiä. Perjantaina yleisöä viihdytti päälavalla Tik Tak, Irina, Sonata Arctica, Tarot ja Kotiteollisuus. Pienellä lavalla esiintyi joitakin paikallisia bändejä. Lauantaina Bleak aloitti illan esitykset omalla vakuuttavalla tyylillään. Pojat olisivat voineet vetää tavallisen rutiinikeikan, koska yleisöä oli todella vähän, mutta ei. Heistä näki, että he pitivät hauskaa ja nauttivat noin sadannesta keikastaan täysillä. Tarunhohtoinen Indica keräsi jo hieman enemmän yleisöä, mutta Uniklubi ja varsinkin Neljä Ruusua räjäyttivät Rukan yleisön hiljaisuudessa kyteneen liekin. Festareiden päättäjää paikallista bändiä Zero Ninea jäi katsomaan vain heidän vannoutu- neimmat fanit, mutta yleisö jaksoi bailata kylmästä ilmasta huolimatta. Pienellä lavalla yleisöä lämmitti mm. Sweet freaks, Let s eppelin ja How much more. Bändit jakoivat yleisön selvästi kahteen eri päivään; perjantaina oli liikenteessä nuorempaa porukkaa ja lauantaina Neljä Ruusua ja Zero Nine keräsi vähän iäkkäämpää eli vuotiasta yleisöä. Loppupeleissä festarit onnistuivat hyvin. Festarit sisälsivät kaikki niille tyypillisimmät elementit: krääsäkojut, festariruokaa, kaksi anniskelualuetta ja kaksi lavaa. Toinen anniskelualue oli täysin taivasalla, mutta toinen oli suuri teltta, jossa ei kuitenkaan saanut polttaa ja juomia ei saanut viedä ulos, koska anniskelualue ei jatkunut ulkona. Eli ihmiset joutuivat juomaan iloliemensä nätisti sisällä, vaikka iltapäivällä aurinkokin vilautteli säteitään. Toivottavasti Rukalla järjestetään ensi vuonnakin festarit , Joensuu Voi veljet, missä lienet, ellet ollut Ilosaarirockissa tänä kesänä! Festivaali ei turhaan kanna titteliä Kansan juhla ja huhut sen aurinkoisuudesta eivät ole tuulesta temmattuja. Tunnelma juhlijoiden kesken on iloinen ja välitön, Roskilden legendaarinen mutakuoppa efekti on kaukana Joensuun lämmöstä, eivätkä jokavuotiset loistavat bändikattauksetkaan jätä ketään kylmäksi. Tämän vuoden esiintyjäkaarti koostui nimekkäistä suomalaisista artisteista: Stella, Lapko, Ismo Alanko, PMMP ja tietysti Suomen lahja musiikkimaailmalle, HIM. Ulkomaalaisista kiinnityksistä vastasivat nimet kuten Us3, Sick of it all, CunningLynguistics sekä ensimmäistä kertaa suomessa esiintynyt progressiivisen rockin edustaja Porcupine Tree. Pääsin kokemaan tunnelman jo festivaalin aukaisevalla Sulo klubilla perjantai iltana. Yle-X teltassa pääsin hoitamaan ensimmäistä kuvaajan tehtävääni Lapkon varmalla otteella soittamasta keikasta. Kotikenttäedusta tuona iltana nauttivat kuitenkin paikallista verta olevat Stella ja Ismo Alanko. Yleisön raikuva laulaminen ja raivoisat suosionosoitukset tuhosivat kuvan jos toisenkin aiheuttaessaan kameran tarähtämisen! Ensimmäinen virallinen festaripäivä valkeni lämpimänä ja kosteana yöllisen sateen jälkeen. Yhdysvaltalainen pitkän linjan hiphop ryhmä CunningLynguistics tiivisti keikallaan telttaan täpötäyden, hurmiossa ja hiessä tanssivan yleisön. Hieman lisää bassoa keikan loppuun ja fiilis oli vähintäänkin seksikkään innostunut! Suosittelen! joutui lähtemään paikalta takaisin kohti Rolloa jo lauantai yönä. Reilu tunnin ajelu ja oltiin back to Rollo. Päätettiin kuitenkin, että sunnuntaina lähdetään tsekkaamaan ainakin Kotoisat Sävyt. Takaisin Aawastockiin saavuttiin sunnuntaina juuri parahiksi ennen kuin Talonpoika Lalli ja Stepa hyppäs lauteille. Khyl, khyl...kelit ja fiilis kohillaan. Mikäs siinä oli ollessa. on uljaat maisemat ja se onkin ä suomen kaunein festivaali. Ilosaarirock Ilosaaren legendan yksi suurimmista tekijöistä on Rentolava, joka sijaitsee rannalla ja musiikki on keskittynyt funkiin, grooveen, reggaeen ja kevyeen räpäytykseen ja hiphopiin. Lavan läheisyyteen oli mahtava vain heittäytyä levyksi ja kuunnella esimerkiksi Kemmurun hulvatonta settiä ja ottaa aurinkoa. Qstock Qstock keräsi tänäkin vuonna Oulun Kuusisaaren täbötäyteen Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyt Qstockit villitsi yli henkeä sateessa ja paisteessa. Paikan ahtaus ja musiikin sekamelska tuli siis tänäkin vuonna todettua. Kaikesta huolimatta, sopu sijaa antaa ja ehkäpä juuri siksi meiningit olivatkin kohdallaan. 55 euron kahden päivän ennakkolipulla sai kiitettävästi tyydytystä muistakin kuin suomalaisista bändeistä: esimerkiksi Turbonegro (GER) ja Celtic Frost (SUI) ja The Soundtrack Of Our Lives (SWE) värittivät mukavasti suomalaisten vakiofestivaaliesiintyjien kirjoa. Oululainen heavysuosio näkyi myös bändikattauksessa ja hevimerkit saivat heilua esimerkiksi The Hauntedin (SWE) keikalla. Koomalavalla päätöspäivän viimeisenä soittanut Nicole mätki viimeisemmätkin paskat housuun, kun vanha tanssilava ahtautui täyteen hevidiggareita jotka kilpaa pyörittivät tuulimyllyjään kun samaan aikaan The Rasmus voiteli viimeistä kertaa Päälavaa. Keikkojen jälkeen janoisena baariin ja seuraavana päivänä polla turvoksissa kämpille! kuva: Eetu Mononen Tuska Open Air , Helsinki Tuskan Paloa jo 10 vuotta Tuska- festari myytiin jo ennakkoon loppuun kaikkien muiden, paitsi sunnuntain lippujen osalta. Hevimusan super-trendikkyys on vain yksi selitys sille, miksi tämä kyseinen tapahtuma päräytettiin pystyyn tänä vuonna jo kymmenettä kertaa ja aina edellistä suositumpana. Jostain kumman syystä tapahtumalle on luovutettu oma temmellyskenttä aivan Hellsingin ytimestä. Paikallisten alkuasukkaiden kauhuksi hevimörköä pyhiinvaelsi viikonlopun aikana Kaisaniemeen täyttäen sen festari- ja puistoalueet. Lisää Tuskasta nettisivuilla go to K festareilla esiintyi mm. skipekka.

14 14 urheilu ja vapaa-aika pitkätukkien marathon päätökseen Jaakko Jaska Mäki ja Juha Koippa Koivisto. Puoli vuotta olemme seuranneet noiden kahden liehuletin valmitaustumista maratonille tuo 42 kilometrin koettelemus juostiin. Tässä vaiheessa täytyy kysyä seuraavaa; mistä on hyvät kilpailut tehty? Huolellinen valmistautuminen, sen tarkka seuraaminen, komia juoksuilma ja kilpailu, joka 6 kuukauden loanheiton ja satojen harjoituskilometrien jälkeen ratkeaa loppukirillä. Eihän sitä voi kilpailuilta tai jutulta enempää toivoa. Näin pitkätukkien marathonhaasteessa edettiin: Historia Koitos Lauantaina heinäkuun 14. päivä klo nuo nykypäivän ylväät gladiaattorit lähtevät 42 kilometrin urakkaansa Jätkänkynttilän sillalta. Voittajaa odottaa maine ja kunnia. Häviäjää puolestaan keisarin alaspäin osoittavaa sormeakin karmeampi kohtalo, sillä hän menettää pitkätukan miehisyyden mittansa. Maaliskuu: Kännihaaste heitetään. Miehet lupautuvat molemmat leikkaamaan ylpeydenaiheensa mikäli haasteen häviävät. Juoksumotoikseen miehet kertovat seuraavaa: Jaska: Ystäväni Vegen sanoin: oo, juoksutusko ujoo? Koippa: MÄET on aina ylitetty Huhtikuu: Toimittaja arvioi miesten eri ominaisuuksia. Jaskan keskiarvoksi tulee 7,2 ja Koipan 7,4. Letin kuntonsa miehet arvioivat näin: Jaska: Kasvamaan päin Koippa: Parantunut. Tuuheampi kuin Jaakolla. Seurasimme suoritusta koko mittelön ajan. Reitti kiemurteli Keskustan kinkamilla sekä teki kaksi isompaa lenkkiä Vaaralan suuntaan Kemijokivartta pitkin. Rovaniemen Maratonilla oli tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia ja katsojiakin oli koko reitinpituudelta mukavasti. Toukokuu: Liehuletit ottavat välimittelön ja juoksevat Cooperintestin. Voittajaksi selviytyy Koippa (3190m) juostuaan 80 metriä pitemmälle kuin Jaska (3110m). Jaskan kommentit tappiosta: Juoksu ei lähtenyt kulkemaan ja Koipan viileä asenne vei jalat alta. Koipan kommentit voitosta: Hippi on aina mukava voittaa, varsinkin näin altavastaajan asemasta. Pitkätukat etenivät lähes koko matkan vierekkäin juosten. Vuorotellen vaihtui tuskaisempi ilme toisen kasvoille. Olin jossain vaiheessa ihan varma, että Koippa ei pääse maaliin asti. Kun viiden kilometrin lenkin jälkeen näin äijät uudelleen, olin varma että Jaskan kohtaloksi koituu tuupertuminen. Näin ei kuitenkaan käynyt ja hiukset hulmuten he taittoivat koko maratonmatkan juosten, askeltakaan kävelemättä. 41 kilometriä 900 metriä tultiin rinta rinnan. Maalisuoran päässä tunnelma oli erittäin jännittynyt. Sieltä ne pitkätukat ilmestyivät nurkan takaa vierekkäin, toisen hiukset hulmuaisivat tuulessa nyt viimeistä kertaa. Tuli muuten kylmiäväreitä ja reilusti. Viimeisellä sadalla metrillä Koipan kiriherkkyys oli suurempi ja hän otti muutaman sekunnin voiton. Näin ollen hän säilytti lettinsä ja sai omakseen kovakuntoisimman pitkätukan tittelin. Molemmat miehet selvittivät koettelemuksen alle neljään tuntiin. Roihu onnittelee Koippaa voitosta sekä Jaskaa uudesta letistä. Ja kiittää äijiä hyvästä juttusarjasta. Kesäkuu: Tällä kertaa miehet mittelivät shakissa, sillä maratonissa taktinen puoli on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin fyysinen. Voittajaksi selviytyi valkoisilla pelannut Jaska 24. siirrolla Jaskan kommentit: Sehän oli vähän ku lasta vastaan pelais. Noin 5-vuotiasta. Koippa: Vittu että mulla vituttaa, voisin tappaa tuon jätkän. Sillä on niin huono huumori ettei sille voi edes vittuilla kun se ei tajua. Heinäkuu: Miehet kertovat viimeiset fiiliksensä ennen puolessa kuussa juostavaa maratonia. Molemmat pistävät tavoitteekseen neljän tunnin alituksen. Miksi sinä voitat? kysymykseen miehet vastasivat näin: Jaska: Olen yksinkertaisesti kovempi jätkä. Koippa: Kovempi henkinen vahvuus viimeisellä kympillä ja ensikertalaisen ennakkoluulottomuudella tämä homma kääntyy. Shampoon vaihto viime aikoina Pantene pro-v:hen tuo vielä viimeisen pisaran kovaan taistelukoneeseen. Lopputulos Roihun-nettisivuilla käytiin äänestys millainen letti häviäjälle tulee. Tiukan kamppailun jälkeen loppukirillä voittajaksi selvisi The Fonzie. Kaksi päivää maratonin jälkeen Jaska sai tuon komean kuontalon kampaamo Hairlekiinissä. Jaska käänsi tappion edukseen ja ottaa uudesta lookistaan kaiken irti. Jaskan Rocka- Billy uraa tullaan seuraamaan Roihussa tiiviisti. Ensimmäinen sinkku uudelta platalta on I was a long haired runnerman. Maratonin jälkeen uupunut Koippa ampui suoraan klo junaan, jolla hän suuntasi seuraavan päivän Metallican konserttiin. Koipalla oli junassa istumapaikka. Jaska suuntasi kotiin saunomaan ja valmistautumaan tulevaan hiusten lyhenemiseen.

15 Näin miehet kertovat koettelemuksesta: Koippa Kerro kuljetuista 42 kilometristä. Alku oli leppoista menoa ja se ensimmäinen puolikas meni ihan leppoisasti. 30km kohdilla alko välissä tuntumaan jo hieman siltä että pysyyköhän Jaakon mukana. Tehtiin niillä main myös herrasmiessopimus, että repiminen aloitetaan sitten lähempänä maalia. Loppukiri kamppailu olikin sitten yksi monista upeista hetkistä urheilun saralla. Molemmat yritti irti muutamaan otteeseen ja ennen viimeistä suoraa Jaakolla oli pieni kaula, mutta sitten sain jalat vielä kerran kunnolla liikkeelle. Kiitos kaikille kannustajille ja Raulille, joka tsemppas viimeisillä metreillä. Muutenki tuki radan varrella oli hienoa. Jaska Sää, reitti, kannustusjoukot ja järjestelyt oli viimesen päälle kohillaan joten oli mukava juoksennella. Koipan kanssa edettiin rinta rinnan ja tehtiin matkalla herrasmiessopimus, että otetaan loppukiri noin 1,5 km ennen maalia. Loppukirissä Koippa oli tällä kertaa tukanmittalla vahvempi. Fiilikset tappiosta/voitosta. Kun tiesin, että Jaakko ei sieltä enää tule edelle oli tunne aivan uskomaton ja varsinkin maaliviivan jälkeen. Olin uupunut, mutta käsittämätön fiilis viimeisen päälle. Kyllä siellä kylmiä väreitä tuli. Onnitteluja oli kyllä mukava saada. Ajallisesti oltiin tavoitteessa, mutta kyllähän tappio aina kirvelee. Itse tukanleikkuu sai lähes raamatulliset piirteet, ainakin omassa päässäni. Pitkät kaksi vuotta on edessä kun taas kasvatetaan hiuksia miehekkäisiin mittoihin. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kuittailua Jaakolle aika rutkasti, vaikka kylläpä se peili aamuisin muistuttaa tappiosta. Juoksu hommia jatketaan ja ensi kesänä aikaa parantamaan, paikasta ei vielä tietoa. Tukkaa en laita enää peliin ikinä se on varma. Ens kesänä kausi alkaa Tukholman marathonilla ja mahdollisesti Rovaniemi marathon myös silloin kuvioissa. Ajallisesti ens vuonna on tarkoitus alittaa 3:30. Lisäksi aion perustaa rockabilly orkesterin "Jaska `n the long-haired-runners". Basistin sekä kiertuemanagerin paikat ovat vielä avoinna, joten kaikki asiasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä. Maailman valloitus tapahtunee viimeistään Pysyttekö kavereina? Ehdottomasti ja eipä sitä ilman Jaakkoa olisi välttämättä noin hyvin juostu, että kiitos siitä Jaska. Tukkahan kasvaa hitaasti takaisin, kyllä se siitä. Viimeinen vapaa sana: Suosittelen kaikille kokeiltavaksi marathonia, kokemus oli erittäin hieno, mehän se tiedetään. Kaikille tutuille ja Roihun lukijoille terveisiä ja hyvää loppukesää KIITOS Nyt kun Koippa on tollanen julkkis ja kaikkien kaveri sekä kaupungin kovakuntoisin pitkätukka, niin pitänee yrittää saada osansa siitä suosiosta ja pysytellä hyvänä kaverina. Koipalle onnittelut loistavasta suorituksesta - olet ansainnut pitkät hiuksesi. Ei auta muuta kun tiukentaa reeniä jatkossa ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan.

16 16 viihde Konsolien Kolme Kovinta Nathan Hale (Resistance: Fall Of Man, Playstation 3) Tässä kolme kunnon sankariäijää, joiden rinnalla jopa John Mclane näyttää normaalikuolevaiselta. Muista! Näiden uljaiden miesten ohjastaminen tekee sinusta paremman ihmisen ja nostaa sosiaalista statustasi useilla pisteillä. Pelit, joissa seuraavat hahmot esiintyvät, ovat alustojensa ehdotonta kermaa. Marcus Fenix (Gears Of War, Xbox360) Ammatti: SodanVäline Ääni: John DiMaggio (bender futuramassa) Pyssy: Hammer of Thor Tarina: Ilkeät Locust-alienit ovat valloittamassa planeettaa, jota ihmiset asuttavat. Mr. Fenix pelastetaan vankilasta, koska hän on viimeinen toivo sodassa Locusteja vastaan. Spessua: Joutui vankilaan koska rikkoi käskyjä yrittäessään pelastaa isänsä. On se sankari. Cooleus: 5.5/5 Guitar Hero Encore: Rocks the 80's Sony Playstation Yksi pleikka 2:sen parhaista peleistä tulee vanhalle alustalleen vielä kerran, nyt eräänlaisen lisäosan muodossa. Ja todellakin vanhalle alustalleen, sillä kitaraohjainta ei saa pleikka 3:seen kiinni! Oli kohtuu kusiset paikat kaivaa vanha uskollinen sotaratsuni, pleikka kakonen, laatikon kätköistä, sillä tuo yli kuusi vuotta vanha kone yski - ja pahasti - kun sen pois pöydältä kolmosen tieltä pakkasin. Pienen taistelun jälkeen gh80's kuitenkin käynnistyi. Kyseistä peliä on vaikea syyttää rahastuksesta, sillä tämän rytmipelisarjan ystävät himoitsevat lisää biisejä soitettavakseen, mutta silti lähes täysin samat animaatiot ja valikkografiikat kuin gh2:ssa pistivät aluksi hieman ihmettelemään. Mutta itse peli osoitti alun huolestumisen täysin turhaksi. Gh2:nen ei ollut yhtä hyvä peli kuin ensimmäinen osa. Biisivalikoima oli kakkosessa hieno, mutta loppupeleissä aikamoinen tilkkutäkki. Kaikkia on vaikea mielyttää. Tuntuukin siltä, että kakkososassa panostettiin biisilistaan, eikä siihen, että niitä on mukava soittaa. Gh80's tuo soittamisen ilon pelisarjaan takaisin ja tunteella. Todella tunteella. Samanlaisia biisejä ei ole, kolmen sormen yhdistelmistä otetaan enemmän irti ja mikä tärkeintä pelaaminen, on taas hulvattoman hilpeää ja palkitsevaa. Eikä sellaista suoriutumista niin kuin kakkososassa. Gh'80:s ottaa ykkösosan soiton mukavuuden ja kakkososan harjoitus ja yhdessäsoittomoodit ja yhdistää ne yhdeksi kaikkien aikojen parhaista lisäosista pelien maailmassa. Niin ja niistä biiseistä. Joidenkin mielestä 80-luku oli musiikillisesti maailmanhistorian parasta aikaa. Toisen mielestä tuo vuosikymmen pitäsi poistaa ihmiskunnan tärykalvojen suojelemiseksi. Oli miten oli tältä platalta löydät klassikoita bändeiltä (tai kauhistuksia) kuten Skid Row, Scorpions, Anthrax, Extrme ja Iron fuckin Maiden!!! Yhteensä kolmekymmentä 80-luvun klassikkoa saat soitettavaksesi noin 50 euron hintaan. Sisältöä on ehkä hieman niukasti, mutta se kaikki on hauskaa. Guitar Hero kolmosta ja Rockbandiä odotellessa ehdoton setti. Ai jai. Sitten kun Rockband tulee on maailmankirjat sekaisin. We want to RockBand! Ammatti: Kersantti Armeijassa Ääni: Sen verran kova jätkä, että ei puhu. Pyssy: Bullseye Tarina: Ilkeät Chimeira-mutantit ovat valloittamassa maailmaa. Mr. Hale on mystisiä taitoja omaava taistelukenttienvirtuoosi, joka on viimeinen toivo sodassa Chimeiraa vastaan. Spessua: Saanut nimensä Amerikan sisällissodan sankarivakoojan mukaan Cooleus: 11/10 Leon S. Kennedy (Resident Evil 4, Wii) Ammatti: SalainenErikoisjoukkolainen Ääni: Paul Mercier Pyssy: Vanha kunnon klassikko eli sinko Tarina: Ilkeät Los Ilmuinados-kulttilaiset aikovat valloittaa maailman. Mr. Kennedy on viimeinen toivo pelastaa presidentin tytär, joka on Los Ilmuinadosin panttivankina. Spessua: Taisteli jo vuonna 1998 verenhimoisia zombeja vastaan ja selvisi. Cooleus: 110/100 Big Brain Academy Nintendo Wii Big Brain Academy on hieman vaikeasti määriteltävissä. Peli sisältää useita pieniä pulmapelejä, joita voisi jollakin tasolla verrata mensan palikkatehtäviin, mutta elektronisessa muodossa. Tämä tekee niistä paljon monipuolisempia, interaktiivisempia ja yksinkertaisesti hauskempia. Peli on siis genreltään ongelmanratkonta, mutta tuota termiä ei kannata säikähtää, sillä BBA:n pelaaminen on huippua. Pelissä on viisi kategoriaa joissa aivojen kokoa kehitetään. Visualisointi, muisti, tunnistus, analysointi ja laskenta. Jokainen osio sisältää useita erilaisia minipeli tyylejä - palikoiden tunnistuksesta pallojen puhkomiseen - joilla aivojen sen osan toimintaa pääsee testaamaan. Neljä eri vaikaustasoa takaavat, että peli on kaikille helposti lähestyttävissä. Kavereita vastaan pelataan ongelmanratkontaa juoksu osioissa, maratonissa tai eräänlaisessa käännä kortti saat tehtävän pelissä. Tämän lisäksi kyseessä on ensimmäinen peli (ainakin peleistä joita olen henk. koht. pelannut) jossa on hulvatonta ja ennen kaikkea tasaista kilpailla muodokkaammaan sukupuolen edustajia vastaan! Miehillähän on isommat aivot, mutta vaikuttaa siltä, että niiden hitaanpi toiminta pistää puntit tasan... Juuri tällaiset pelit ovat suunnannäyttäjiä tiellä, joka johtaa pelien tulemiseen opetuksen keskiöön. Jo BBA:ssa ala-aste ikäiset (ja iäkkäämmätkin) saavat loistavaa oppia mm. matikassa, hahmottamisessa ja enkussa. En malta odottaa, että joku tekee maantieto-aiheisen graafisen pelin. En tiedä miten siitä saisi monipuolisen ja kiinnostavan, mutta kun joku sen tekee, siitä tulee väkisinkin opettavainen. Aivojemme lisäksi Nintendo pitää pian huolta kehostamme, kun hävyttömän lupaavalta näyttävä WiiFit tulee markkinoille. Wii love this. Pelin elinkaari ei ehkä ole kovin pitkä, mutta kavereita vastaan tätä tulee varmasti pelattua hyvin pitkänkin ajan kuluttua. Se, mitä koemme elokuvissa kliseenä ja kornina, toimii peleissä kuin häkä. Nämä äijät ovat elokuvien ennalta-arvattavuuksien ruumiillistumia, mutta jostakin syystä se on vain ihan perkeleen siistiä, kun näitä kovuuden kansikuvia pääsee itse ohjastamaan. Jännä nähdä, missä vaiheessa pelien hahmot alkavat tuntumaan (typeriltä) kliseiltä, sillä tällä hetkellä ne hymyilyttävät enemmän kuin keskiverto komedia.

17 viihde 17 The Fountain Bobby King Kong kuoli syntiemme tähden. -Anonyymi kuvitus: Toni Kiiskinen Ohjaus: Darren Aronofsky (Pii, Unelmien sielunmessu) Pääosissa: Hugh Jackman, Rachel Weisz, Ellen Burstyn Kesto: 1h 36min Genre: Drama, Sci-Fi IMDB: 7.7/10 Budjetti: 35,000,000 taalaa Hugh Jackman on kolmeen eri aikaan sijoittuvissa rinnakkain kerrottavissa tarinoissa mies, joka etsii elämän puuta luvulla, nykyaikana ja 2500-luvulla tapahtuvat kertomukset liittyvät luomismyytteihin, kuoleman voittamiseen ja rakkauteen. Rachel Weisz on samoissa tarinoissa kuningatar, sairas ja ilmeisesti puu. Hugh Jackman on roolissaan loistava ja liikuttavampi kuin niissä kaikissa surkeissa romanttisissa komediossa, joissa hän on ollut. Tarinan ja idea ovat mielenkiintoisia ja Aronofskyn visuaalit ovat vaikuttavia. Ainutlaatuista ja huikeaa valon käyttöä elokuvakerronnassa. Nyt tiedän, miltä Homer Simpsonista tuntui, kun hän katsoi Twin Peaksia. Ääneen sanoin: nerokasta mutta aivot sanoivat: minulla ei ole hajuakaan, mitä tässä elokuvassa on meneillään. Ohjaaja Aronofsky on saanut loistavan Unelmien sielunmessun jälkeen liian vapaat kädet tehdä mitä haluaa. Ei tämä yhden miehen luoma kokonaisuus aukea millään. Blueperrystä diganneille aivan ehdoton must. Ehkäpä tässä on potentiaalia jonkinlaiseen päihteettömään trippiin, mutta keskittymistä sekä kärsivällisyyttä tämän pätkän seuraaminen ja sulattaminen vaatii. Ja huolella. Tästä on vaikea paljastaa mitään kun ei oikein tiedä mitä tapahtui. Sanotaan nyt näin; 1700-luvun Jackman alkaa pukkaamaan kukkaa ja 2500-luvun Jackmanista tulee Jumala. Tai puu. Sarjauutuus Planet Earth -planeettamme maa Ohjaus: Emilio Estevez (myös kirjoittaja, eka leffaohjaus kymmeneen vuoteen) Pääosissa: Anthony Hopkins, Martin Sheen, Laurence Fisbourne, Demi Moore, Sharon Stone... Kesto: n. 2h Genre: Draama IMDB: 7.2/10 Budjetti: 5,5 miljoonaa dollaria Pätkässä seurataan useiden eri ihmisten elämää yhden päivän aikana vuonna 1968 Ambassador hotelliin sijoittuvissa tapahtumissa. Useat tarinat kietoutuvat traagisesti yhteen ja monien unelmat ja toiveet aina tarjoilijasta tähtilaulajaan saavat pahan iskun, kun juuri presidenttiehdokkaaksi valittu Robert F. Kennedy salamurhataan, kuten veljensäkin viisi vuotta aikaisemmin. Aidon kuvamateriaalin yhdistäminen elokuvakerrontaan. Tällä tavalla asioihin pitää ottaa kantaa, näyttämällä vaihtoehto ja mahdollisuus eikä Michael Moore propaganda paasauksella, joka aiheuttaa vain vastareaktion. Hienoa elokuvakerrontaa, pääasiassa mainiota näyttelytyötä sekä erittäin liikuttava ja ajatuksia herättävä tarina Mitä jos? Mitä jos? Arkistomateriaalista päätellen Robert F. Kennedy inhosi sotaa sekä halveksui yhdysvaltain aselakia ja vaati asioihin suuria muutoksia kampanjoidessaan jo kolmekymmentä vuotta sitten. Kumpikaan asia ei tuossa nykypäivän Roomassa ole parantunut. Ehkä kansakunta ei olisi menossa omaa tuhoaan kohti, mikäli R.F Kennedy olisi johtanut kansaa. Ehkä. Ashton Kutcher, Lindsay Lohan ja Frodo (Elijah Wood) ovat väsyneitä. Voi suositella kaikille jotka pitävät ei niin valtavirtaisista draamoista, kiireettömään iltaan, joka jatkuu elokuvan jälkeenkin. Ja ehdottomasti kaikille vähänkään yhdysvaltain politiikanhistoriasta (ja maailman) kiinnostuneille. Bobby on ainoa, joka kuolee silmittömässä tulituksessa. Hyvä että muilta henkivahingoilta säästyttiin mutta silti surullista, niin surullista. BBC:n tuottama 11-osainen kaikkien aikojen kallein luontodokumenttisarja on myös yksi kaikkien aikojen hienoimmista tv:n saavutuksista. Dokumentin osat on rakennettu teemoittain esittelemään planeettamme ainutlaatuisia ominaisuuksia aina valtameristä tasankoihin, luolista vuoristoihin sekä tietysti näiden paikkojen flooraa ja faunaa. Tähän luontospektaakkeliin kuvattiin materiaalia neljä vuotta, minkä ansioista Planet Earthissa nähdään useita luonnon asioita, joita ei ole koskaan ennen kuvattu. Unohtakaa ihmiset ne väljähtäneet elokuvien silmäkarkki tehosteet. Tämä lähes 11-tuntinen sarja on sitä todellista silmänruokaa parhaimmillaan. Huh-huh. Miksi ne ei pistäneet tappajahaissa sitä otusta hyppäämään kunnolla, jos se kerran luonnossakin pystyy monimetrisiin vedestä ylös ponnahduksiin. Ai niin, hain pomppua ei oltu vielä kuvattu silloin, eikä kukaan olisi uskonut. Pimenevien iltojen parasta viihdettä, joka perkele vieköön on myös opettavaista. Roihu suosittelee! Tiedot Mitäkä Parasta Paskinta Kenelle Paljastus Leffakliseitä Kaikkihan me tiedämme, että kun elokuvissa miehellä alkaa mennä huonosti, hän ei muista ajaa partaansa. Ja että sumu nousee aina kiven takaa ja että veri valuu aina loukkaantuneen henkilön suusta. Tässä muita kliseitä: Rikolliset paljastavat aina suunnitelmansa vangiksi jääneelle sankarille. Etsivä hälytetään kotoaan töihin aina joko kesken unien tai sukupuoliaktin. Ehkä juuri siksi etsivien ja poliisien rakkauselämä/avioliitto on väistämättömässä kriisissä. Ravintolassa tilattu olut, ruoka tai kahvi jää aina nauttimatta. Maaseutu ja varsinkin metsä ovat pelottavia paikkoja. Maalaiset ovat usein mielipuolia tai muuten poikkeavia. Lääkärin tutkimushuoneessa sijaitseva röntgenkuvien tutkimiseen tarkoitettu valotaulu on aina valaistu, tutkittiinpa kuvia tai ei. Poliisitutkinnan aikana on poikettava ainakin kerran strippiluolassa. Jokaisen rakennuksen ilmanvaihtokanava on täydellinen piilopaikka, josta kukaan ei osaa sinua hakea ja sitä pitkin pääsee helposti kaikkialle rakennuksessa. Eiffel-torni näkyy kaikkien pariisilaisten asuntojen ikkunasta. Miestä ei satu vaikka hakattaisiin kuinka, mutta kun nainen puhdistaa hänen haavojaan, hän irvistelee tuskasta. Mikäli miestä hoitaa toinen mies niin desinfiointi hoidetaan viskillä tai polttamalla. Poliisipäällikkö joko erottaa parhaan miehensä tai antaa hänelle 48 tuntia aikaa selvittää juttu. Taksikuskille annettava rahamäärä on aina jämpti, sattui kouraan sitten mitä tahansa taskunpohjalta. Autolle on aina sopiva parkkitila juuri sen talon edessä johon sinulla on asiaa ja ovia ei lukita koskaan. Etsivä pystyy selvittämään rikoksen vain ollessaan hyllytettynä virantoimituksesta. Puhelun lopuksi ei koskaan sanota mitään puhelun lopettamiseen liittyvää. Puhelu vain lopetetaan. Seksi on aina täydellistä, kummallekin osapuolelle. Ehkäisyä ei juuri harrasteta. Avaruudessa kuuluu räjähdykset. Renkaat ulvovat. Aina! Hiekallakin! Etenkin amerikkalaisissa rakkausleffoissa naisen ja miehen välinen leikkimielinen tappelu, esim. lumisota päätyy aina romanttiseen suudelmaan. Aivotärähdyksiä ja niiden jälkioireita ei tunneta. Isku päähän aiheuttaa tajuttomuuden ja päänsäryn, joka kestää henkilön heräämisen jälkeen viisi sekuntia. Ei pahoinvointia, aivoverenvuotoja, shokkia... Mitä enemmän pää- tai sivuhenkilö arvostaa ja vaalii jotain asiaa tai esinettä (vaimon auto, uusi auto, pienoismalli, palkintoja voittanut kasvi...), sitä varmemmin se tuhoutuu. Entinen alansa paras päähenkilö on aina vetäytynyt alalta ja muuttanut kauas kaikesta (yleensä vielä vaimo jättänyt ja alkoholikin maistuu), kunnes hänen entinen työkumppani tulee yksin tapaamaan ja pyytämään häntä vielä kerran yhteen isoon juttuun. Päähenkilö suostuu kun kuulee, että hänen ystävä tai sukulainen on sotkeutunut mukaan juttuun. Ihmiset heräävät aina tainnoksista yhtä aikaa, johtui tainnos sitten iskusta päähän tai jostain myrkystä. Jos pahis tappaa sankarin, niin hänen apurinsa/oppipoikansa kostaa pahikselle. Tavalla tai toisella. Hakkerointi tapahtuu aina kannettavalla tietokoneella 3d -animaation avulla, hirmuisessa kiireessä. USA:n presidentti on aina ollut mukana jossain sodassa. Tiedemiehet ovat hulluja tai muuten vain hieman omituisia. Kauhuleffoissa uhri juoksee aina yläkertaan. Taloista poistutaan aina vaikeimmasta reiästä. Nuppiovenkahvan avaaminen tuntuu aina mahdottomalta tehtävältä paniikkitilanteessa. Elokuvissa, jotka tapahtuvat menneisyydessä, on aina jotain mitä ei pitäisi vielä olla olemassa. Lasersäteet ovat näkyviä. Saippuasarjoissa työaika kuluu seurustellessa. Jos rikollispäällikön apuri tekee jonkin virheen, päällikkö tappaa hänet. Jenkkileffoissa esim. intialaiset puhuvat keskenään englantia, eivätkä omaa kieltään. Western-elokuvissa elokuvan aikana vähintään yksi risupallo pomppii kameran ohi. Elokuvissa tietokoneen näppäimet ja ruudulle vilisevät tiedot pitävät aina piipittävää ääntä. Kirjaimet näytöllä ovat usein vihreitä. Kun filmihenkilöt chattaavat, kirjaimet ilmestyvät ruudulle yksi kerrallaan reaaliaikaisesti ja lopuksi kursori jää vilkkumaan lauseen perään. Aina kun lähdetään yhdessä leffaan, ei mietitä niiden alkamisaikoja sen enempää. Teatteriin saavuttaessa leffa alkaa automaattisesti heti sisään päästyä. Ukkosta on ainoastaan yöllä.

18 18 viihde Ammattina varsijousi Maailmassa on viisi ihmistä, jotka elättävät itsensä ampumalla varsijousella. Yksi heistä on Suomalainen Aleksi Martin. Martin esiintyy Sirkus Finlandiassa ja Roihu kävi haastattelemassa miehen tuon yhden varmasti maailman harvinaisimman ammatin takana. Kävin katsomassa teidän esityksen. Ammuit siinä ruusun varren poikki (ruusua piteli Martinin vaimo, joka on myös sirkustaiteilija), mutta ensimmäinen nuoli ei kuitenkaan katkaissut sitä vaan vain haavoitti. Oliko se tarkoitettu? Ei. Yleensä se menee aina ekalla, mutta nyt se meni niin, että varsi katkesi melkein kokonaan. Siksi vaimollani alkoi käsi tärisemään, kun hän pelkäsi että ruusu katkeaa kokonaan ennenkuin ehdin ampua sen poikki. Silloin yleisö olisi voinut luulla, että siinä varressa on joku niksi. Oli helvetin hankala ampua se toinen nuoli, kun ruusua piti pitää hieman vinossa ja tähtäyksen kannalta on erittäin tärkeää pitää se suorassa. (toinen nuoli katkaisi ruusun) Pelottaako vaimollasi kun ammut häntä kohti? Ei. Teillä on hyvä suhde. Kerro että miten sie löysit tuon varsijousen? Ampumista olen harrastanut ja vaimo oli jo silloin sirkustaiteilija, ennenkuin mä aloin tekeen. Sitten me ajateltiin että tehdään yhdessä jokin häirikkö tyyppinen esitys. Jostain mä kuulin tämän tyyppisestä esityksestä, joku vanha agentti varmaan puhui siitä. Sitten aloin tutkimaan asiaa ja varmaan joku neljä, viisi vuotta meni kun harjottelin ja tein tätä esitystä. Pelottaako sinua esiintyessä? Vaimon puolesta tai omastasi? Ei oikeastaan pelota, mutta välillä on tosi jännittynyt olo. Se karisee pois kun tulee verhojen takaa esille. Jännittääkö siis esiintyminen eikä osuminen? Joo, esiintyminen vain. On se sillee vaikeampi ampua esityksessä kun on ihmiset ympärillä... Miten sinä harjoittelet? Alussa harjoittelin enemmän, nykyään ammun noin kymmenen laukausta joka päivä. Liika harjoittelu on turhaa. Sitten joskus hengitys- ja keskittymisharjoituksia. Kuka nuo jouset tekee? Mä ostan ne Englannista sellasesta pienestä pajasta. Ne on Kanadassa valmistettuja ja se englantilainen paikka on välittäjänä. Mitä työkkärissä lukee sinun ammatin kohdalla? En mä tiedä, en ole oikeen ikinä käynyt. Jos johonkin pitää ilmoittaa niin mä yleensä vähän kiertelen ja lopuksi se on just se sirkustaiteilija. Viisi ihmistä maailmassa elättää itsensä varsijousiammunnalla. Tiedätkö niitä muita? En oikeastaan. Yhden tunnen, joka on jo lopettanut. Et siis tiedä kuka teistä on paras? En... Mitä sinä teet talvet? Ihan hyvin ollut esiintymisiä myös talvella. Englannissa olin viime vuonna ja Hollannissa oon kans ollut. Ensi vuonna lähden jenkkeihin maailman isoimpaan sirkukseen. Meinaatko kehittää jotain uutta settiä sinne? No, tottakai jotain isompaa ja vaarallisempaa... Rehellisesti. Montako lintua on tippunut? Heh... En mä ole ikinä ampunut mitään elukoita. Mikä on sinun uran pahin huti? Kerran tein jakauksen itselleni. Se oli aika säväyttävä... (Martinin viimeinen temppu on usean varsijousen ketjureaktio, joista viimeisen jousen ampuma nuoli päätyy hänen itsensä pään päällä olevaan omenaan) No entä mikä on urasi paras osuma? Ensi vuoden sopimus. Mikä on suosikkisi: napakymppi, häränsilmä vai täysosuma? Täysosuma Muistatko sen sarjan Wilhelm Tellistä? En. Se oli aika huono. Kuuletko paljon Wilhelm Tell aiheista juttua? Joo, kyllästymiseen asti. Meillä on Rovaniemellä Vilhelm Valloittaja, se soittaa bassoa. Joo, mä luin siitä just tossa. Vapaa sana roihun lukijoille. Omenapiirakka on maultaan täysosuma!

19 Minne on haudattu edesmenneen Sentenced -bändin arkku? Missä roikkuu ruosteinen pyörä sekä mehumaija katosta ja mallinuken jalat seinästä? eväällä Ouluun avattu Paska Kaupunni -baari kutsuu paitsi istumaan iltaa, myös ihmettelemään originellia sisustusta. Baarin yksi omistajista, Vesa Ranta, istahti kertomaan Roihulle, mistä muun muassa ideat baarin ilmeeseen lähtivät. Mikä on Paska Kaupunni? Tässä tapauksessa se on tämä meidän tuore baari, joka avattiin pääsiäisenä. Tää perustettiin tuon kuuluisan Paska Kaupunni graffitin seinän taakse. Mistä nimi tulee? Nimi tulee graffitista ja graffitin teksti Kauko Röyhkän biisistä. Oulun kuuluisin graffiti on ollut tuossa seinässä enemmän ja vähemmän 20 vuotta, välillä sitä modifioidaan ja välillä yritetään maalata kokonaan pois. Aina se siihen kuitenkin ilmestyy, se on sellanen maamerkki Oulun keskustassa. Sitä en tiiä kuka sen seinään aikoinaan kirjoitti ja miksi se on kirjoitettu väärin eli kaupunni, eikä kaupunki. Paska Kaupunnissa kaikki on toisin Onko Röyhkä itse käynyt paikan päällä? Ei oo. Tarkoitus on kyllä hommata se tänne pikkujouluihin tai asiakasiltaan. Kyllä Röyhkä kuulemma tietää tän baarin ja on naureskellu, että hauska homma. Miksi baarin virallinen nimi on PSK Kaupunni, eikä suoraan paska? Me jätettiin suosiolla nimestä a- kirjaimet pois, baarin logossa ne on korvattu pataässillä. Ollaan vitsailtu, että PSK on myös Pohjois-Suomen Kaunein Kaupunni. Tuttavallisesti me ollaan PSK tai Paskis. Sisustus baarissa on kohtuullisen originaali. Mistä ideat syntyivät? No tuota... ihan omasta päästä. Osa sisustuksesta on pysyvää, kuten esimerkiksi Kimmo Nissisen tekemä kattolamppu, joka on tehty erinäisistä keittiötarvikkeista. Sen keskipiste on mehumaija. Me haluttiin baarin huomiopisteeksi lamppu ja aika moni tuota on pitkään tuijotellut. Kimmo tekee pääasiassa soittimia, se on tehnyt muun muassa rautalapiosta basson, jolla voi jopa soittaa! Osa sisustusta on myös vaihtuvat eri taiteilijoiden näyttelyt. Katossa roikkuu ruosteinen mummopyorä, kerrotko siitä lisää? Joo. Se piti hakea kaatopaikalta, kun kirppareilta ei löytyny tarpeeksi kulahtanutta pyörää. Tosin tuotakin jouduttiin hiukan vielä vanhentamaan kemiallisin keinoin lisää... Tuli semmonen fiilis, että tiskin yläpuolella pitää olla jotain, ettei asiakkaiden tarvi tuijotella pelkkiä ilmastointiputkia. Pyörässä on lamput kiinni eli on sillä ihan oikea funktiokin. Lattiaan baaritiskin eteen on haudattu pleksin alle Sentencedin arkku. Tulevatko bändin himofanit katsomaan sitä? On sitä käyny moni kattomassa ja jotkut on käyneet vilaseen ihan vaan arkkua. Nykyään Suomessakin on jo heavyturismia ja täälläkin on käyny porukkaa Italiasta, Englannista sekä Portugalista kattomassa paikkaa. Kyllä arkusta on tullu jonkunlainen nähtävyys. Naisten wc on merkitty jättimäisellä mutterilla ja miesten vastaavasti pultilla. Pystyykö vessoja merkitsemään enää selvemmin? Haha, joo minä sen keksin mutta täytyy myöntää, että jostain ulkomailta tuo idea muistu mieleen Kyllä jotku liian känniset alakaa miettiin vessan ovia, mutta samallahan se on pieni testi että kuinka kännissä sitä ollaan. Seinästä törröttää naisen jalat kerro niiden tarina? Mää on aina haaveillu mallinukesta Sitte rempatessa haettiin puutavaraa ja K-Raudan pihalla nojas roskikseen kokonainen mallinukke! Nukke oli katkastu keskeltä kahtia, niin nyt nuo jalat roikkuu baarin seinällä Ylävartalokin on kyllä tallessa, mutta sille vielä mietitään paikkaa. Remppasitteko mestan itse? Oliko kova homma? No joo oli ja kiirettä piti, pääasiassa meitä oli kolme remppaamassa ja välillä enemmän talkooporukkaa mukana. Polttaako Paska Kaupunnin väki röökiä ja mitä mieltä baarin omistaja on uudesta tupakkalaista? No me päätettiin alusta asti, että Paskis on savuton, kun lainmuutos oli jo niin lähellä Jengi on oikeastaan ollu ihan tyytyväistä, ei tarvi hengittää toisten savuja. Tupakalla käydään tuossa ulkona graffitin alla ja sekin on toisaalta uus sosiaalinen tilanne, missä tutustuu uusiin ihmisiin Juomavalikoima on myös erikoinen. Mitä myydään eniten, Lapin kullan kylmää keittolounasta, Routasydän -drinkkiä vai jotakin muuta? Varmaan olutta juuaan eniten Drinkkien nimet haluttiin vähä persoonallisemmiksi ja kokoajan keksitään lisää. Routasydäntä juotiin paljon keväällä, kun Kärpät voitti Suomenmestaruuden. Drinkin nimi tulee Sentencedin Kärpille tekemästä biisistä Närästysruiske on aika jännä, siinä on kossua, samariinia ja vettä. Asiakkaat sanoo että se on hyvä, en oo ite vielä kokeillu ku ei oo närästäny niin paljoa... mutta se kuulemma oikeasti auttaa. ruoka ja juoma 19 Paska Kaupunni on ollut pystyssä nyt muutaman kuukauden, onko käynyt vielä mitään mokia? Ikkunoita meillä on menny paskaksi muutama ruutu Täällä vissiin kummitteli, kun ovi lähti tuulen mukana sepposen selälleen ja hajotti ison näyteikkunan Yhtään asiakasta ei onneksi ollu sisällä! Minkälainen on Paskiksen kantaasiakas? Kulttuurimyönteinen ihiminen, joka niinku diggaa rokista ja vähä erikoisemmasta meiningistä, kuvataiteista jne. Täällä on aika paljon erityylistä ohjelmaa aina runonlausunnasta akustisiin keikkoihin, open stage iltoina kuka vaan saa esiintyä. Meillä käy semmoset, jotka ei pelkää erilaisuutta. Eilenki oli runoilta, jonka aloitti Paavo J. Heinonen lukemalla 70-luvun seksilehtiä pari kappaletta. Oli aika mielenkiintonen performanssi! Mitä odotat Paskiksen ensimmäiseltä kesältä? No meillä ei oo terassia, niin tänne pääsee aurinkoa pakoon, eihän sitä sitäkään kokoajan jaksa. Me panostetaan aika paljon ohjelmatarjontaan eli varmaan mukava kesä odotettavissa. Tulossa on mm. 90-luvun hiphop/rap iltaa ja rankemman heavyn DJ-juttua. Me ollaan open minded -tyyppejä ja halutaan, että Paska Kaupunni olis kaikkien kaupunkilaisten baari. Vaikka rokki soi yleensä eniten, niin jukeboxista löytyy silti kaikkea mahdollista Beatlesistä Slayeriin. Terveisiä Roihun lukijoille? Jos valutte tänne etelään Ouluun, niin tervetuloa kattomaan meininkiä! Ja jos esimerkiksi joku Rollon taiteilija haluaa tänne näyttelyn, niin ihan normaalisti vaan lähettää cd:llä hakemuksen tai sitte jonku portfolion, niin sitä kautta sitte tervetuloa! Kimmo Nissisen näyttely PSK Kaupunnissa heinäkuun lopulla kolmen viikon ajan. Tällä kupongilla Rovaniemen Subway -ravintolassa. Koulun alkamisen kunniaksi 30 cm subin ostajalle pieni hanajuoma kaupan päälle! Etu on voimassa tällä kupongilla saakka. Tarjousta ei voi liittää muihin alennuksiin eikä Sub Club -korttiin DAI, Finland Subway Rovaniemi Sampokeskus Puh Avoinna: ma-pe 10-22, la 10-22, su

20 20 ruoka ja juoma Kaikkien vatsat inisivät tyytymyksestä. Ja Jumala sanoi: kuka siellä niin kauniisti laulaa? -Elmer Diktonius kuvitus: Toni Kiiskinen Toripuistikossa taotaan ammattilaisia teksti:tt Lapin Ammattiopiston Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto starttaa jälleen 8.8 Toripuistikon yksikössä. Toripuistikossa opiskelee 450 oppilasta, joista noin 300 opiskelee ravintolaalan perustutkintoa. Tulevaisuus ravintola-alan työtekijöille näyttää työllistymisen puolesta valoisalta. Tähän vaikuttavat oleellisesti jatkuva kehittyminen ja turismi Lapin läänissä. oripuistikossa aloittavilla opiskelijoilla harvalla on ennestään kokemusta ravintola-alasta. Koulutukseen tullaan suoraan ylä-asteelta. Tämä on selkeä haaste meille täällä Toripuistikossa. Koulutamme ihmiset suoraan ammattiin joten jokaisen opiskelijan kannattaa miettiä jo etukäteen, että onko valmis tekemään ainakin seuraavat kymmenen vuotta raakaa ja nöyrää duunia? Täsmentää koulutuspäällikkö Päivi Niska Toripuistikon yksiköstä. Koulutuksen aloittavien on syytä muistaa, että opiskelu on työtä. Se ei saa olla vapaaaikaa rajoittava tekijä. Epäsäännöllinen elämä heijastuu myös opiskeluun joten turha häröily kannattaa jättää pois mikäli haluaa menestyä ravintola-alalla. Usein kaikki ongelmat johtuu epäsäännöllisestä elämästä. Ei nukuta tarpeeksi, syödään huonosti, liikuntaa ei juuri harrasteta. Ravintola-alalle pyrkivien ja jo opiskelevien kannattaa siis fokusoida energiat oikeaa paikkaa. koulutuksessa painotamme elämän säännöllisyyden tärkeyttä. Ala on työ-aikoineen erittäin epäsäännöllistä sillä miltei poikkeuksetta ollaan töissä silloin kuin muut ovat lomalla. Vapaat joulut, vaput ja pääsiäiset voi unohtaa. Siksi on tärkeää huolehtia terveydestä vapaa-ajalla. toteaa Niska. Mäntykangas. Juoma ja palvelupuolella opetusta antaa mm. Mannisen Ari ja Roihusta tuttu viinimestari Sanna Gullsten pitää huolta siitä ettei tanniinit jää kenellekään tuntemattomaksi. Koulutus on tiivistä ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Palkintona motivointuneimmille on varma tulevaisuus ravintola-alalla. Parhaat haetaan töihin suoraan koulunpenkiltä. kiteyttää Niska. Summasummarum Kannattaa miettiä tarkasti haluatko tehdä ravintola-alan töitä? Oletko valmis tekemään nöyrää ja rankkaa duunia? Kaikki on asenteestasi kiinni. Vai taivas on rajana. Parhaimmillaan ravintola-ala on erittäin palkitsevaa ja hauskaa! Koulunpenkiltä suoraan duuniin Toripuistossa tilat ja opetus ovat huippuluokkaa. Alan asiantuntijoita riittää. Ruokapuolella häärää mm. Jussi Kumpulainen ja vierailevana tähtenä keittiömestari Tero