11 / Petri Kekäläinen: Apua saa, vaikka uskossa ei olisikaan. Sorat Eliassi toteutti unelmansa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11 / 2013. Petri Kekäläinen: Apua saa, vaikka uskossa ei olisikaan. Sorat Eliassi toteutti unelmansa"

Transkriptio

1 11 / 2013 Petri Kekäläinen: Apua saa, vaikka uskossa ei olisikaan Sorat Eliassi toteutti unelmansa

2 SISÄLLYS 11/ Sirpa Nurminen ja Jaana Tirkkonen vaikuttavat työsuojeluasiamiehinä. Työnohjaus piristää usein 22 työntekoa. Projektipäällikkö Petri Kekäläinen sai Työpäivä-projektiin työkaluja 16lähihoitajaopinnoistaan. Saman ja Sorat Eliassi valitsivat 60 hoitoalan. marraskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Miten kävi sopimusneuvotteluissa? 8 Opiskelijatutkimus 9 Työsuojeluvaalit tulossa 10 Väkivaltaa yhä enemmän 12 Marraskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: nötköttimuhennos 18 Petri Kekäläisen työpäivä 21 Vaihtoehtona osapäivätyö 22 Työnohjaus palauttaa juurille 26 Työkiertoa Varsinais-Suomessa 28 Ihosairaudet 2/11 30 Tärkeät työsuojeluasiamiehet 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 9/10 34 Hyvä hoitaja kertoo säännöt 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Akateeminen vanhustenhoitaja 38 Opintopäivät lähestyvät 40 Vaikea avioero 42 Kuona-aineet pois lymfalla 44 Nyt liikkumaan 7/22 46 Parkinsonin tauti 48 Pätkätyöläisen tilanne 49 Palasia sieltä täältä 50 Hyvinvoiva mieli 52 Hoitaja Hollannissa 53 Oikeus voitti 54 Aika hyvä työpaikka Oulusta 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Sorat Eliassin pitkä taival 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 67 SuPer toimii! 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Rautjärveltä. 2 SUPER 11/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen Asia hoidossa? julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Maria Aitasalo, Sirkka-Liisa Heimonen, Pirjo Lääperi, Maarit Mäkinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Minna Lyhty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino Omatuntoni alkoi pari viikkoa siten kolkuttaa melko yllättävästä asiasta: ulkomaalaisten hoitajien palkkaamisesta Suomeen. Aikaisemmin ajattelin, että muista maista tulevat hoitajat pelastavat meidät lähestyvältä hoivaajien ja hoitajien jättivajeelta, kunhan riittävä koulutus, kielitaito ja kulttuurimme tuntemus on tulijoiden hallussa. Ei muuta kuin haku päälle, kouluttamaan ja tervetuloa! Sitten se kavala kolkutuksen aiheuttaja: millään maalla maailmassa ei ole niin paljon ylitarjontaa hoitajista, että heitä voisi suunnitellusti kuljettaa toiseen maahan töihin. Hep, käsiä nousee jo sen puolesta, että ainakin Filippiineillä hoitajia riittää ja he ovat köyhälle maalle kannattava vientituote. Näin toki on. Mutta totta on sekin, että Filippiinien oma hoitojärjestelmä on kaukana täydellisestä. Näitä vientihoitajia tarvittaisiin oman maan kansalaisten auttamisessa. Itse asiassa olen hampaita kirskuen plaraillut kotimaisia raportteja, joissa ylevin periaattein kampanjoidaan kannattavien rekrytointiohjelmien puolesta: tehdään Suomesta tarpeeksi houkutteleva, niin hoitajavirrat meitä köyhemmistä maista suuntautuvat tänne Pohjolan perukkaan. Haiskahtaa nykyajan kolonialismilta. Niin SuPerilla, THL:llä kuin vaikkapa Maailman terveysjärjestö WHO:llakin on kantansa ja ohjeensa ulkomaalaisten hoitajien hankkimisesta. Emme siis elä missään maahamme valuvien hoitajakaravaanien villissä lännessä. Suomi tuskin koskaan tyhjentää yhtään köyhää maata hoitajista tuomalla heitä laivalasteittain. Monikulttuurisen Hollannin suurien kaupunkien palvelutaloissa jopa 40 prosenttia hoitajista puhuu Hollantia vasta toisena kielenään. Ehkä jokin tärkeä raja sielläkin on saavutettu, koska Hollanti on vähentänyt hoitajien hankkimista ulkomailta. Monissa asioissa Suomea kymmeniä vuosia edellä oleva Ruotsikaan ei ole viime vuosina keskittynyt hoitajien rekrytointiin oman maan ulkopuolelta. Suomesta on lähtenyt vuosien varrella ulkomaille enemmän hoitajia kuin tänne on tullut tai tuotu. Aika näyttää, kääntyykö tämä suhde. Ulkomailta Suomeen muuttaneiden on ollut suhteellisen helppo kouluttautua juuri hoitajiksi, mikä varmasti lisää muualla syntyneiden osuutta alan työpaikoilla, joissa kärsitään työntekijäpulasta. Kaikkein halvin ratkaisu hoitajapulaan ainakin aluksi on kuitenkin se, että muilla aloilla työskentelevät koulutetut suomalaiset hoitajat siirtyvät koulutustaan vastaavaan työhön. Kaikilla on ollut syynsä vaihtaa alaa. Hyvä johtaminen, työolosuhteet ja palkkaus ehkä toisivat alanvaihtajat takaisin tärkeään hoitotyöhön. SuPer tekee koko ajan työtä sen eteen, että epäkohdista päästään ja että muihin ammatteihin vaihtaneet saataisiin palaamaan takaisin. Sivulla 52 haastatellaan Suomesta Hollantiin muuttanutta superilaista hoitajaa. Sivulla 60 kuullaan maahamme muuttaneen hoitajan ääntä. Kannattaa lukea.. ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 11/2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat marraskuu Kalenteri Ihanasti ikääntyen, SuPer, Tampere Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä. Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer Apuväline 2013 messut, Tampere Kansallinen pelipäivä Maailman diabetespäivä Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer SuPer-Voimaa Helsinki- Tukholma-Helsinki Kansainvälinen lasten päivä Mielenterveysmessut Helsinki Kuntien peruspalvelujen romahdus on estettävä! SuPerin hallitus vaatii kuntapäättäjiltä vastuun ottamista peruspalvelujen pelastamisesta. Kuntien yt-neuvottelut lisääntyvät ja vaatimukset henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi kovenevat. Osa kuntien peruspalveluista on jo nyt äärimmäisen heikolla tasolla. Kuntien talousahdinko on seurausta yleisestä maailmanlaajuisesta taantumasta, mutta osan vaikeuksista kunnat ovat aiheuttaneet omilla päätöksillään. SOSTE ry:n selvitysten mukaan vähintään joka viides kunta on tietoisesti alibudjetoinut sosiaali- ja terveyspalveluja. SuPerin hallituksen mukaan tilanne on kestämätön, joten kuntapäättäjien on otettava vastuu päätöksistään ja varmistettava määrärahojen riittävyys peruspalveluihin. Kuntaliiton esittämien arvioiden mukaan ensi ja sitä seuraava vuosi ovat kuntataloudessa nykyistä vaikeampia. Vanhusten ja sairaiden sekä palvelujen henkilöstön hätä kasvaa. Jos kuntapäättäjät eivät ensi vuoden talousarvion laatimisen yhteydessä kanna vastuutaan ja varmista palvelujen toimimista, näkyvät vastuun pakoilun merkit kuntien peruspalvelujen romahtamisena. Valtion valvontaviranomaisten ja poliittisten päättäjien on myös kannettava vastuunsa ja tarvittaessa vaikka pakkokeinoin varmistettava välttämättömien peruspalvelujen turvaaminen.. Jäsenkalenteri tulee joulukuussa Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi joulukuu Maailman Aids-päivä Kansainvälinen vammaisten päivä Itsenäisyyspäivä Ihmisoikeuksien päivä Miesseminaari, Helsinki, SuPer SuPerin jäsenkalenteri postitetaan jäsenille suoraan kotiin vuoden viimeisen SuPer-lehden mukana joulukuun alussa. Kalenterin alkuosassa on jälleen tuhdis- ti hyödyllistä SuPer-tietoa niin jäsenyyden hoidosta, jäseneduista kuin ammattiosaston toiminnasta. Vuoden viimeinen lehti ilmestyy 5. joulukuuta nyt on aika ingimage hakea vuoden 2014 PHT:n 1. askel -hyvinvointijaksoille. ilmoittautua SuPerin opintopäiville. hakea vanhustyössä La Caritasäätiön tunnustuspalkintoa mennessä. kerätä porukka ja lähteä tutustumaan SuPerin pisteeseen Apuvälinemessuille Tampereelle ja Mielenterveysmessuille Helsinkiin. lähteä teatteriin, taidenäyttelyyn tai elokuviin. käyttää kirkasvalolamppua. 4 SUPER 11 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Periksi ei anneta Syksyn ensimmäiset pakkaspäivät ovat tulleet, mutta neuvottelukausi on käynyt kuumana. Tämän kolumnin kirjoittamisviikon aikana nähtiin, miten kasvu- ja työllisyyspaketin kävi. Lukiessasi tätä juttua tiedetään, onko paketti hyväksytty. Syksy on monilla paikkakunnilla mennyt budjettilukuja tarkastellen sekä lähi- ja perushoitajien työn tarpeellisuutta todistellen. Moni kunta on todennut, että työpaikat tai työkohteet joissa lähi- ja perushoitajat työskentelevät, eivät kuulu säästölistalle. Edellisestä laajasta säästökaudesta 1990-luvulta olisi hyvä ottaa opiksi. Tuolloin havaittiin säästöjen tulleen hyvin kalliiksi myöhemmin. Ihmismuisti on tunnetusti lyhyt, mutta toivoisi ihmisen latinankielisen nimen, Homo sapiens, olevan enne. Eli viisas ihminen esiin päätöksissä. Auttaakseen viisaiden päätösten syntymistä SuPer on antanut monta lausuntoa ja kannanottoa useilla paikkakunnilla. Mottomme näissä asioissa olkoon: Periksi ei anneta. Syksy sinällään on mennyt mukavasti. On ollut messuja ja muita tapahtumia, joissa superilaiset ovat varsin hienosti olleet mukana. Varhaiskasvatusmessut olivat todella menestyksekkäät. Siellä tapasimme runsaasti superilaisia sekä muita messukävijöitä. Varhaiskasvatuslain työryhmä jatkaa työtään miettien, millainen henkilöstörakenne päivähoidossa olisi lapselle paras. SuPerin kanta on ollut koko ajan se, että pienet lapset ovat oikeutettuja riittävän pieniin lapsiryhmiin, joissa voidaan taata hyvä ja turvallinen arki. Tällöin on myös mahdollisuus yksilölliseen kohtaamiseen ja kehittymiseen. Myös Turun Osaava Nainen -messut ovat jokavuotinen hieno tapahtuma. Siellä tuli tavattua useilta paikkakunnilta tulleita superilaisia, niin naisia kuin miehiä. Superilaisten kokema eettinen kuorma, huoli hoidettavien inhimillisestä elämästä ja hoidon tasosta, oli monen puheessa päällimmäisenä. Kiireestä huolimatta innostuminen ja kiinnostus oman ammatin kehittämiseen ovat olleet monelle todella tärkeitä asioita jo jaksamisen kannalta. Täydennyskoulutuksiin on ollut halukkuutta, ajoittain enemmän kuin työnantaja on siihen varannut rahaa. Superilaiset ovat työssään todenneet hoidettavien hoidollisuuden kasvaneen, siksi tuntuukin erikoiselta, että eri instanssit haluavat pikakouluttaa hoiva-avustajia, jolloin tarvittavaa osaamista ei synny. Monissa työpaikoissa työtä ja sen sisältöä on kehitetty paljon työmäärästä huolimatta tai juuri sen takia. Tämä kehitystyö on ajoittain jäänyt kirjaamatta. Nyt viimeistään siihen pitää saada aikaa työnantajalta. Meidän pitää ajatella hieman samaan malliin kuin hoitotyössäkin: vain kirjattu on tehty. Tulevaisuudessa ei saa käydä niin, että konsulttifirmat tulevat kertomaan uutena asiana sen, minkä työntekijät ovat jo aikoja sitten tehneet. Superilaisten ammatillinen identiteetti koostuu monista eri osa-alueista. Identiteetti on käsitys siitä, millaiseksi työssään ja ammatissaan haluaa kehittyä, mihin ihminen kokee kuuluvansa ja samastuvansa, mitä hän pitää tärkeänä sekä mihin hän sitoutuu työssään ja ammatissaan. Näistä on hyvä jatkaa.. Hyvää syksyn jatkoa, Silja superilaiset ovat työssään todenneet hoidettavien hoidollisuuden kasvaneen. SUPER 11/2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt jukka järvelä SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno ja liiton puheenjohtaja Silja Paavola ajoivat superilaisten etuja kunta-alan neuvottelupöydässä. Neuvottelut tiivistyivät viimeiseen viikkoon Kunta-alan sopimusneuvottelut tiivistyivät viime viikkoon. Eniten vääntöä käytiin säästösopimuksista. Lehden mennessä painoon neuvottelut olivat kesken niin kunta- kuin yksityispuolella. Keskusjärjestöjen elokuun lopussa 2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset alakohtaiset neuvottelut käynnistyivät kunta-alalla syyskuun alussa. Aluksi kokouksia oli työmarkkinaneuvotteluille tyypillisesti verkkaiseen tahtiin. Lehden mennessä painoon neuvottelujen määräaika oli parin päivän päässä ja kokoustahtikin sen mukainen. Tällä kierroksella neuvotteluja käytiin poikkeuksellisen tiukoissa säästötunnelmissa. Kuntatyönantaja, KT, piti alun alkaen keskitettyä ratkaisua kunnille kalliina. Työnantajapuoli on pitkin matkaa vedonnut pääsopijajärjestöihin, jotta ne suostuisivat erilaisten säästösopimusten tekoon paikallisella tasolla. Kaikki järjestöt kieltäytyivät neuvottelujen edetessä paikallisista säästösopimuksista, koska ne eivät toisi pitkän tähtäimen ratkaisua kuntasektorin taloudellisiin haasteisiin. Vaikka SuPer olisi suostunut säästösopimuksiin, edessä 6 SUPER 11 /2013

7 olisivat todennäköisesti myös lomautukset ja muut työnantajan säästökeinot. Neuvottelukierroksella kävi ilmeiseksi, että keskustason sitoumus säästösopimuksiin suostumisesta oli KT:n ykköstavoite tällä kierroksella. Toisena merkittävänä keskustelunaiheena oli nuorten työllistämistakuun soveltaminen kuntasektorilla. Tässäkin asiassa osapuolten välillä oli merkittäviä näkemyseroja. Palkansaajajärjestöt eivät ole innokkaita alentamaan koulutettujen nuorten palkkatasoa edes määräajaksi. Päättyneellä neuvottelukierroksella oli ratkaistava lokakuun alussa voimaan tulleiden vuosilomalain muutosten soveltaminen kunta-alalla. Lakimuutos poisti sairausajan karenssin vuosilomalain mukaisen loman ajalta, mutta ei sitä pidemmältä lomalta. Myös vuosilomaajan palkan laskentaan tuli muutoksia niissä tilanteissa, joissa työaika muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana. Näistä muutoksista ja niiden rahoittamisesta keskusteltiin paljon. SuPerille tärkeän jaksotyöaikauudis- tuksen kohtalo jää neuvoteltavaksi marraskuun alun jälkeiseen aikaan. Kokeilumääräysten kustannuksista ei saatu selvyyttä vielä viime viikolla. Kustannustiedot ovat välttämättömiä, jotta uudistuksessa voidaan edetä. Myös yksityispuolella tiivis neuvottelutahti Myös kaikilla SuPerin yksityissektorin sopimusaloilla käytiin työehtosopimusneuvotteluita tiiviisti syys-lokakuun ajan työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Neuvotteluissa keskusteltiin sekä palkankorotuksista ja muista työllisyysja kasvusopimuksen mukaisista asioista että osapuolten sopimustavoitteista. Lisäksi kaikissa neuvottelupöydissä Tällä kierroksella neuvotteluja käytiin poikkeuksellisen tiukoissa säästötunnelmissa. oli keskeisesti esillä vuosilomalain uudistuksen vaikutukset työehtosopimusten vuosilomamääräyksiin. Viimeksi mainitun osalta jouduttiin keskustelemaan erityisesti sairastumisesta johtuvasta vuosiloman siirto-oikeudesta sekä vuosilomapalkan laskentasääntöjen muuttamisesta, kun työntekijän työaika muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana. Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa sopijaosapuolet etsivät vuosilomalain uudistuksen aiheuttamien muutostarpeiden pohdinnan lisäksi kustannusneutraalia ratkaisua viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan siirtymisestä. Luottamusmiessopimuksen kehittämistä selvittäneen työryhmän työn perusteella esitettiin myös joitakin muutoksia työehtosopimukseen sekä sen liitteenä olevaan luottamusmiessopimukseen. Neuvottelupöydässä todettiin keskusjärjestöjen sopimien palkankorotusten vaikutukset yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Terveyspalvelualalla erityisen paljon keskustelua jouduttiin käymään yleiskorotuksen kohdentamisesta palkkarakenteessa sekä vuosilomalain muutosten vaikutuksista työehtosopimusmääräyksiin. Lisäksi keskusteluissa oli muun muassa työaikaan ja sairauspoissaoloihin sekä luottamusmiessopimukseen liittyviä kysymyksiä. Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY:n ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimusten neuvottelupöydissä oli esillä palkankorotusten ja vuosilomalain muutosasian lisäksi muun muassa SuPerin tavoite B- taulukon poistamisesta vuosilomamääräyksistä. Katso miten sopimusneuvotteluissa kävi.. anne sainila-vaarno edunvalvontayksikön johtaja pia zaerens yksityissektorin neuvottelupäällikkö Kyllä elinluovutukselle! Lähes 400 ihmistä Suomessa odottaa uutta elintä, ja siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Paras keino sanoa kyllä elinluovutukselle on edelleen elinluovutuskortti. Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos vainaja ei ole sitä eläessään vastustanut. Jos mahdollisella elinluovuttajalla ei ole elinluovutuskorttia, kysytään tietoja hänen mielipiteestään omaisilta. Allekirjoitettu elinluovutuskortti helpottaa läheisiä vaikeassa tilanteessa. Uudistetuilla verkkosivuilla on ajantasaista tietoa elinluovutuksesta ja elin- sekä kudossiirroista. Vapaaehtoisia kriisipuhelimeen Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimessa käytiin viime vuonna lähes keskustelua. Kriisipuhelimeen tuli kuitenkin yli puhelua, joten lisää vapaaehtoisia tarvitaan auttamaan kriisissä tai muuten vaikeissa elämäntilanteissa olevia soittajia. Tärkeää on, että vapaaehtoinen osaa olla läsnä ja kuunnella. Vapaaehtoiset saavat puhelinauttamiseen peruskoulutuksen ja heidän kanssaan käydään säännöllisesti purkukeskusteluja. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta osoitteessa Ensiapuohjeet mobiilisovelluksesta Suomen Punainen Risti on julkaissut uuden mobiilipalvelun, jonka avulla voi tarkistaa ensiapuohjeet, etsiä verenluovutuspaikkoja ja tehdä lahjoituksia. Sovelluksesta löytyy ohjeet onnettomuuksien, tapaturmien ja sairauskohtausten varalle. Vaikka palvelu ei korvaa ensiapukurssia, voi sitä käyttää muistin tukena. Sovelluksessa voi myös merkitä muistiin omat verenluovutustiedot ja tilata muistutuksen seuraavasta mahdollisesta luovutuspäivästä. Lisäksi käyttäjä voi tarkistaa ajantasaisen veriryhmäkohtaisen veritilanteen ja testata, voiko hän luovuttaa verta sekä etsiä lähimmät veripalvelutoimistot. SUPER 11/2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Lähihoitajatapahtuman kysely paljasti: Työsopimus tunnetaan Suurin osa lähihoitajaopiskelijoista tietää, että työsopimus tulee laatia kirjallisesti. SuPerin edunvalvontayksikkö kysyi asiaa Lähihoitajatapahtumassa 109 opiskelijalta. Heistä 99 tiesi oikean tavan tehdä työsopimus. Opiskelijat olivat myös hyvin tietoisia siitä, että koeaikaehdosta voidaan sopia kerran uuden työsuhteen alkaessa. Vastaajista 82 oli oikeutetusti sitä mieltä, että ylityökorvauksia täytyy maksaa aina, kun on syntynyt ylityötä. Toisaalta moni vastasi, että ylityökorvauksia täytyy maksaa, jos siitä on työsopimuksessa sovittu. Lähihoitajaopiskelijoilla oli vastausten perusteella hyvin tiedossa se, ettei vuotias työntekijä tai työharjoittelija saa tehdä yksin työtä. 57 vastaajaa tiesi, ettei näin nuori myöskään saa hoitaa psykiatrisia potilaita. Vastaajista 41 oli rastittanut nämä molemmat vaihtoehdot. Lähihoitajan palkkaukseen liittyvissä vastauksissa esiintyi melko paljon hajontaa. Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, Oikeat vastaukset ja vastaajien lukumäärät: vuotias työntekijä tai työharjoittelija ei saa tehdä yksin työtä vuotias työntekijä tai työharjoittelija ei saa hoitaa psykiatrisia potilaita. 57 Lähihoitajan minimipalkka tällä hetkellä on yli 1800 euroa. 37 Lähihoitajan minimipalkka tällä hetkellä noin 1900 euroa. 23 Ylityökorvauksia täytyy maksaa aina kun on syntynyt ylityötä. 82 Lähihoitajan työsopimus tulee laatia kirjallisesti. 99 Koeaikaehdosta voidaan sopia kerran uuden työsuhteen alkaessa. 88 että lähihoitajan minimipalkka on tällä hetkellä alle 1800 euroa. 37 vastaajan mukaan minimipalkka on yli 1800 euroa. Vain 13 vastaajaa oli rastittanut vastausvaihtoehdoista kaksi oikeaa kohtaa: eli lähihoitajan minimipalkka tällä hetkellä on yli 1800 euroa ja noin 1900 euroa sopimusalasta riippuen. Kysymykseen sisältyi pieni kompa, joka osaltaan selittänee vastausten hajontaa. Lähihoitajatapahtuma eli lähihoitajaopiskelijoiden ja opettajien oma tapahtuma pidettiin syyskuun 13. päivänä Helsingin Messukeskuksessa. Täysin oikein vastanneita oli vastausten joukossa kymmenen kappaletta. Vastausvaihtoehdoissa saattoi olla useampi oikea vastaus.. sirpa lahtiluoma Suomi pärjäsi heikosti vanhusvertailussa Suomalaisten ikäihmisten hyvinvointi ei ole lähelläkään Pohjoismaiden kärkitasoa. Tilanne kielii yhteiskunnan arvoista ja suhtautumisesta vanhuksiin. Suomi sijoittuu viidennelletoista sijalle kansainvälisessä ikäihmisten hyvinvointivertailussa. Edellemme sijoittuvat lähes kaikki muut Pohjoismaat, muun muassa Ruotsi kärkipaikalle, Norja kakkoseksi. Mittarina käytetyssä vanhojen ihmisten hyvinvointi-indeksissä kiinnitetään huomiota ikäihmisten toimeentuloon, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen sekä elinympäristön ikäystävällisyyteen. Parhaiten suomalaiset yli 60-vuotiaat menestyivät taloudellisen turvallisuuden osa-alueella, jossa sijaluku oli 14. Heikoimmin pärjättiin työllisyyden ja koulutuksen osa-alueella, jossa sijaluku oli 27. Se, että Suomi häviää muille Pohjoismaille, ei sinänsä ole uutinen. Pohjoismaita on vertailtu aiemminkin ja tutkimuksen mukaan Suomen vanhustyössä on vähemmän henkilökuntaa kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi arkiset askareet sekä seurustelu asiakkaiden ja potilaiden kanssa jäävät vähäisiksi, koska Suomessa korostetaan hoitotoimenpiteitä. Tämä on johtanut siihen, että myös vanhustyötä tekevät lähi- ja perushoitajat voivat Suomessa huonosti, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. Uusi vanhuspalvelulaki ja laatusuositus velvoittavat vanhusten osallisuuden vahvistamiseen. SuPer huomauttaa, että lain henki on saatava toteutumaan, ja kuntien päättäjillä onkin nyt näytön paikka, jotta eriarvoistuminen vanhusväestön keskuudessa saadaan kuriin. Uhkakuvana on, että huonokuntoiset hoitoa tarvitsevat vanhukset ovat tulevaisuuden huutolaisia, jotka saavat hoitoa sieltä, missä hoito tarjotaan halvimmalla. Kyse on ennen kaikkea arvoista: miten ikääntyneisiin ja vanhuuteen suhtaudutaan yhteiskunnassa.. 8 SUPER 11 /2013

9 Nyt haku päälle luottamusmieheksi! Tämä syksy on ammattiosastoissa tärkeää toiminnan aikaa. Nyt haetaan kuntasektorille uusia superilaisia luottamusmiehiä tai rohkaistaan istuvia jatkamaan. SuPerin jäsenet valitsevat luottamusmiehikseen henkilöt, jotka nauttivat heidän luottamustaan. Kysymys on siten aina paikallisten superilaisten aidosta tahdosta. SuPer muodostaa yksin Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n ja on yksi neljästä kuntasektorin pääsopijajärjestöstä. Pääsopijajärjestöllä on oikeus asettaa kuntiin ja kuntayhtymiin pääluottamusmies. SuPerissa vaalijärjestelyistä ja vaaleista vastaavat ammattiosastot. Luottamusmiehet valitaan toimikaudeksi Vaalit pidetään vuoden 2013 loppuun mennessä. Valmistautuminen luottamusmiesvaaleihin SuPerin ammattiosasto vastaa luottamusmiesvaalien järjestämisestä. Jos saman työnantajan palveluksessa olevat superilaiset kuuluvat useampaan ammattiosastoon, niin ammattiosastot tekevät yhteistyötä vaalien järjestämisessä. Valmistelut aloitetaan tarkistamalla työnantajan kanssa nykyinen luottamusmiestoimintaa koskeva paikallinen sopimus ja arvioimalla muutostarpeet. Ammattiosasto tai ammattiosastot selvittävät yhteistyössä edustamiensa kuntien, kuntayhtymien ja sote-yhteistoiminta-alueiden palveluksessa olevien jäsentensä määrät pitämällä ammattiosaston hallitusten yhteiskokouksen ennen ehdokasasettelua. Jäsentiedot löytyvät ammattiosaston raporteista ja työnantajan listasta. Huomioitavaa on se, että jäsenmaksunsa itse maksavat otetaan huomioon ajankäyttöä neuvoteltaessa. SuPerin jäsenyksikkö voi antaa jäsentietoja vain kyseisen ammattiosaston jäsenistä. Jos esimerkiksi peruspalvelukuntayhtymään asetetaan oma pääluottamusmies, ammattiosaston on huolehdittava siitä, että järjestetään myös peruskuntaan jäävien superilaisten pääluottamusmiesvaali. Opetus- ja sivistystoimen sektorilla päiväkodeissa ja koulunkäynninohjaajina toimivat superilaiset jäävät peruskunnan palvelukseen, jolloin heille valitaan oma pääluottamusmies. Huomioon tulee ottaa jäsenmäärien lisäksi muun muassa työnantajan organisaatiossa ja palvelujen järjestämisessä tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset, työnantajan koko, toimipisteiden määrä ja toiminnan laajuus. Ammattiosastot huolehtivat siitä, että kaikki luottamusmiespaikat täytetään. On tärkeää muistaa valita pääluottamusmiehelle varapääluottamusmies ja luottamusmiehelle varaluottamusmies. Ehdokkaita luottamusmiesvaaliin voi asettaa ammattiosasto tai kaksi SuPerin varsinaista jäsentä. Kuka luottamusmieheksi? Luottamusmiehenä voi toimia luottamusmiessopimuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva, työpaikkojen olosuhteet tunteva SuPerin varsinainen jäsen, jonka työsuhde on alkanut kuukausi ennen vaalipäivää. Yhteistyökyky ja neuvottelutaito ovat erinomaisia luottamusmiehen ominaisuuksia. Tärkeintä on kuitenkin halu hoitaa yhteisiä asioita. Muita taitoja kartutetaan kokemuksella ja koulutuksella. SuPer järjestää luottamusmiehilleen perehdyttämis- ja muuta koulutusta, joka on koulutussopimuksen mukaan palkallista. Iloa ja intoa luottamusmiesvaaleihin! Lisää tietoja löydät osoitteesta kohdasta luottamusmiesvaalit raija moilanen järjestöpäällikkö Kaikki rohkeasti uimahalliin Tule uimahalliin! -opas edistää kaikkien mahdollisuuksia käyttää uimahallipalveluita. Esimerkiksi maahanmuuttajat saattavat tulla alueilta, joissa ei ole luonnonvesistöjä tai uimahalleja, ja vesi voi olla heille tuntematon elementti. Myös alastomuus tai uima-asussa esiintyminen saattavat aiheuttaa epämieluisia tilanteita. Oppaassa kerrotaan uimahallien asiakkaille toimintatavoista sekä peseytymistiloissa että altaalla. Sisällössä on myös turvallisuusohjeita. Lisäksi opas auttaa uimahallien ja kylpylöiden henkilökuntaa ymmärtämään eri kulttuureista tulevien asiakkaiden lähtökohtia. Opas löytyy kymmenellä eri kielellä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton verkkosivuilta Pelaa stressi pois Stressaantuneille työikäisille suunnatun Oiva-harjoitusohjelman avulla voi kohentaa omaa hyvinvointia, mielialaa ja jaksamista. Verkosta ladattavan pelin avulla voi myös lieventää stressiä tai vaikkapa uniongelmia. Oivaan on koottu erilaisia hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin pohjautuvia harjoituksia, joista suurin osa kestää muutaman minuutin. Harjoitukset auttavat keskittymään, olemaan tietoisesti läsnä ja käsittelemään ikäviä ajatuksia. Pelin ovat suunnitelleet VTT:n ja Jyväskylän yliopiston tutkijat, ja peli löytyy osoitteesta ingimage SUPER 11/2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Mielenterveys- ja päihdetyössä Säästöt syövät työturvallisuutta teksti marjo sajantola Mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden kohtaamat väkivaltatilanteet lisääntyvät sitä mukaa, kun asiakkaiden hoidossa säästetään. SuPerin selvitykseen vastanneista vain kolmannes uskoo jatkavansa työssään kahden vuoden kuluttua. SuPerin selvitys mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien arjesta ja työhyvinvoinnista julkaistaan 19. marraskuuta. Suunnittelija Kristina Lamberg kertoo, että vastauksista ykkösasiaksi nousee selkeästi huoli asiakkaista. Asiakkaille halutaan kuntoutusta säilömisen sijaan. Lisäksi laitospaikkoja vähennettäessä olisi arvioitava kriittisesti, selviääkö aggressiivisesti käyttäytyvä asiakas avohoidon yksikössä aiheuttamatta vaaraa muille asiakkaille ja työntekijöille. Säilömisen sijaan on panostettava aktiivisesti kuntoutukseen. Päihdehaittakustannukset ovat vuodessa kansantaloudellisesti merkittävät 8,3 miljardia euroa. Ne syntyvät pääasiassa menetetyistä työvuosista. Suomella ei ole varaa tähän. Lamberg muistuttaa, että inhimilliset tragediat ovat myös kustannuksia, jotka lankeavat yhteiskunnan maksettaviksi. Ennaltaehkäisy on paras säästökeino. Arkea väkivallan varjossa Laadukas hoito oikeassa hoitopaikassa vähentää myös väkivallan uhkaa. Selvitykseen vastanneista superilaisista suurin osa oli kokenut työssään lyömistä, potkimista, sylkemistä ja näillä uhkailua tai seksuaalista uhkaa. Lähes puolet oli joutunut kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa useammin kuin kerran kuussa. Väkivallassa tulisi olla nollatoleranssi. Työpaikoilla on varauduttu väkivaltatilanteisiin esimerkiksi voimankäyttökoulutuksella ja pippurisumuttimilla. Työnantajan laatimat toimintata- Väkivallan uhka on ennakoitava Terveydenhuollon potilastyö ja sosiaalialan asiakastyö ovat toimialoja, joissa on keskimääräistä korkeampi todennäköisyys kokea väkivallan uhkaa. Mielenterveys- ja päihdetyössä riskiä lisää erityisesti työskentely päihtyneiden ja mahdollisesti väkivaltaisten asiakkaiden ja omaisten kanssa. Väkivallan uhkaa usein vähätellään työpaikoilla. Erityisesti sosiaalialan laitoksissa, joissa työntekijöiden määrä on alle kymmenen henkilöä kuten kuntoutus- ja hoitokodit vaarojen ja riskien arviointi on vähäistä. Mielenterveys- ja päihdetyössä työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ennaltaehkäistään mahdollisuuksien mukaan. Ennakointiin kuuluvat väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma edellyttää vahvistamaan asiakkaan asemaa palveluissa. Asiakkaan aseman vahvistaminen ei saa heikentää työntekijöiden turvallisuutta työpaikoilla, vaan se edellyttää myös työturvallisuuden huomioimisen. Toisaalta itsemääräämisoikeuden rajoittaminen saattaa osaltaan provosoida asiakkaassa väkivaltaista käyttäytymistä. ingimage 10 SUPER 11 /2013 ingimage

11 vat lisäävät työntekijöiden pahoinvointia, jos valvonnalla ja teknisillä apuvälineillä pyritään korvaamaan henkilöstön riittävä määrä. Lähihoitajan työ perustuu ihmisarvon ja elämän kunnioittamiseen. Vastauksissa todettiin, että hoitajat eivät ole poliiseja tai vartijoita. Voimankäyttö vuorovaikutuksen sijaan lisää työntekijöiden eettistä kuormaa. Työnohjausta jaksamisen avuksi Selvitykseen vastanneista ainoastaan joka kolmas uskoo varmasti työskentelevänsä nykyisessä työpaikassaan kahden vuoden kuluttua. Lambergin mukaan taustalla on yleisiä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Kun osaamistaan ei saa käyttää laajasti, eikä saa esimerkiksi osallistua lääkehoitoon, se vaikuttaa. Myös täydennyskoulutuksen puute ja työskentely jaksamisen äärirajoilla nousevat esiin. Hän jatkaa, että toisaalta vastaajat, jotka kokivat saavansa hyödyntää ammattitaitoaan laaja-alaisesti ja saivat työnohjausta, kokivat harvemmin työskentelevänsä jaksamisen äärirajoilla. Lisäksi työnohjaus on kuormittavan työn tekemisen ehdoton edellytys. Työnohjaus pitäisi saada mukaan jo opintoihin. Lisäksi se halutaan lakisääteiseksi päihdehuoltoon vastaavasti kuin mielenterveyspuolella jo on. Vastauksista ilmeni myös vahvat toiveet saada täydennyskoulutuksena ammattitaitoa lisäävää koulutusta siten, että työntekijä voisi kehittää asiantuntijuuttaan ja pätevöityä entistä enemmän ammatissaan. Tällaista koulutusta olisi tarjolla tammikuussa, kun SuPer järjestää mielenterveys- ja päihdetyön koulutuspäivät Oulussa, Lamberg muistuttaa.. Pohjolan ravitsemussuositukset uusittiin Uusituissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuteen ja eri ruoka-aineiden laatuun. Esimerkiksi tyydyttymättömien rasvojen osuutta edelleen korostetaan ja hiilihydraatit tulisi saada pääosin kuitupitoisista raakaaineista. Uusissa suosituksissa on hieman nostettu seleenin ja D-vitamiinin saantisuosituksia. Pohjoismaisiin suosituksiin perustuvat suomalaiset suositukset julkaistaan tammikuussa ingimage Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia selvittämään ja tunnistamaan työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät. Niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava. Työnantajan on myös turvattava riittävä perehdytys ja koulutus työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioiden. Lisäksi työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan sekä toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Mielenterveys- ja päihdetyössä voidaan käyttää käsitettä psyykkinen yksintyöskentely kuvaamaan työskentelyolosuhteita. Psyykkisestä yksintyöskentelystä on kyse silloin, kun henkilö joutuu työskentelemään ainakin ajoittain väkivallan uhan alaisena tai uhkailujen kohteena ja kun häneltä puuttuu mahdollisuus saada välitöntä apua työtovereilta. Tällaisessa työympäristössä työnantajan on huolehdittava siitä, että paikalla tai läheisyydessä on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. On myös huolehdittava toimivista viesti-, hälytys- ja itsepuolustusvälineistä sekä asianmukaisesta koulutuksesta. Lyhytaikaisetkin yksintyöskentelytilanteet voivat olla henkisesti rasittavia, mikäli niihin liittyy muita kuormitustekijöitä. Tällaiseksi kuormitustekijäksi lasketaan vaikeus saada apua vaaratai tapaturmatilanteissa. Ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin täytyy siis varautua ennaltaehkäisyn lisäksi. Pääsääntöisesti työt tulisi järjestää siten, ettei yksintyöskentelytilanteita synny. Jokainen lähi- ja perushoitaja on vastuussa myös omalta osaltaan väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Jokaisen on vaadittava riittävä perehdytys väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon myös lyhyissä työsuhteissa.. kristiina lamberg suunnittelija Istutaan vähemmän! Vaikka suomalaiset harrastavat vapaaajallaan melko paljon liikuntaa, on muu osa päivästä pitkälti istumista. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan, ja aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat liikunnan linjaukset muistuttavat liikunnan tärkeydestä. Tavoitteena on vähentää istumista, lisätä liikuntaa ja nostaa liikunta keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Visio on, että vuonna 2020 suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän elämänkulkunsa aikana. Viiksikuukausi käynnistyy Marraskuussa vietetään Movember-kuukautta ja vedotaan miehiin: kasvata viikset, lisää tietoisuutta terveyteen liittyvistä asioista ja hanki mahdollisimman monta tukijaa viiksiesi kasvua kirittämään. Kerätyillä varoilla tuetaan suomalaista eturauhas- ja kivessyöpätutkimusta Syöpäsäätiön kautta. Eturauhasen syöpään sairastuu noin 4700 miestä vuosittain. Lisää kampanjasta osoitteessa fi.movember.com. SUPER 11/

12 marraskuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Tuloksellista kuntoutusta Tutkimuksen mukaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet hyötyvät painokevennetystä kävelystä ja tehostetusta kädenkäytön kuntoutuksesta. Koehenkilöt jaettiin toimintakykynsä mukaan joko kävelyn tai tehostetun kädenkäytön kuntoutusohjelmaan. Kumpikin kuntoutusmuoto paransi merkittävästi potilaiden yleistä toiminta- ja kävelykykyä sekä käden toimintakykyä. Kuntoutuksesta hyötyivät eniten henkilöt, joiden toimintakyky oli alkutilanteessa heikko. kela Joka kymmenes olisi valmis luopumaan elinajastaan saadakseen tuuheammat hiukset. Työstressi vaivaa unessakin Kova työstressi nostaa stressihormonin hälytystasolle heti heräämisen jälkeen ja estää autonomisen hermoston rentoutumisen unessakin, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tutkimuksessa huomattiin, että korostunut stressihormonitason nousu oli yhteydessä myös lyhyeen yöuneen ja epäsäännölliseen vuorotyöhön. Autonomisen hermoston huono rentoutumiskyky liittyi työvuorotyypistä riippumatta myös työnhallintaan: ne rentoutuivat paremmin, jotka kokivat hallitsevansa työnsä hyvin. stt info Sormet kipeiksi peukuttamisesta Mobiililaitteiden yleistyminen tuo mukanaan uudenlaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Toistuva kosketusnäytön hiplailu voi aiheuttaa sormien puutumista, kuumotusta, turvotusta ja kipuilua. Pahimmillaan peukalon tyveen kehittyy jännetuppitulehdus. Nämä vaivat näyttäisivät olevan etenkin paljon tekstiviestejä kirjoittavien nuorten ongelma. Näppäilemisessä kannattaakin pitää taukoja ja vaihtaa välillä asentoa. Sormien venyttely voi aukaista nivelpintoja ja helpottaa mahdollista kipua. tttdigi.fi Lihominen pysähtynyt Suomalaisten lihominen näyttää pysähtyneen, vaikka ylipainoisten osuus väestöstä on yhä suuri, kertoo tuore raportti. Pitkällä aikavälillä elintavat ovat parantuneet, sillä työikäisten tupakointi on vähentynyt ja ruokatottumukset ovat tulleet terveellisemmiksi. Myös liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on lisääntynyt. Joka kolmas terve aikuinen ja vielä suurempi osa terveistä lapsista kantaa nenässään tai nielussaan jotakin monista flunssaa aiheuttavista viruksista. thl 12 SUPER 11 /2013

13 lokakuun kysymys oli: Kiinnostaako SuPer-ilta? MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Jos potilas lähtee vastaanotolta alamaissa, sovin soittavani hänelle muutaman päivän tai viikon päästä. syöpäsairaanhoitaja anu viitala elämän tähdet 3/ % 18% koska pinnan alla kuohuu kovasti ja työpaikka on vaakalaudalla. olen kiinnostunut kaikista asioista, jotka vaikuttavat työhön ja työhyvinvointiin. annan pari tuntia omasta ajasta, saan tilalle hyvää seuraa, suuhunpantavaa ja paljon tiedon eväitä matkaan! nyt oli käsittelyssä hyviä asioita. saa tietoa ajankohtaisista asioista. Tarjoilut tottakai. kuulee ajankohtaiset uutiset SuPerista esimerkiksi talkoovapaista. olen SuPerin toiminnassa paljon mukana. saan aina jotain hyödyllistä tietoa, mukavaa yhdessäoloa, arvontaa, hyvää ruokaa! olen iltaisin väsynyt, enkä pääse iltamiin varsinkaan arkisin. en ole enää aktiivisesti mukana liiton toiminnassa, olen eläkeläisjäsen. annan nuorille tilaa, saa uudet tuulet puhaltaa. en ehdi osallistumaan. Kuulen kyllä mitä siellä oli. työn vuoksi ei aina pääse. marraskuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. marraskuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kylmälaukku. lokakuussa arpa suosi eeva seliniä ikaalisista. onnittelut! On ollut ihana huomata, kuinka tärkeä voi olla toiselle ihmiselle. vapaaehtoistyötä tekevä kirkkososiologi anne birgitta pessi tesso 6/2013 peruspalveluministeri susanna huovinen jyty 10/ vuotta sitten Kahden pojan äidin pitää olla feministi. Pääkirjoituksessa korostettiin liiton jäsenten aloiteoikeuden merkitystä koko toiminnalle. Puheenjohtajan palstalla Salme Pihl muistutti henkilöstömitoituksista ja esitteli Helsingin Sanomien uutisen, jossa kerrottiin vanhusten hoidon olevan liki heitteillejättöä. Lehden pääjuttu esitteli HYKS:n erikoisosastoilla toimivia apuhoitajia. Monilla HYKS:ssa työskentelevistä apuhoitajista oli työpaikalla annettu täydennyskoulutus. Ulla Lindström otti näytteitä syöpäpotilailta: Osa potilaista on melko huonosuonisia ( ) Potilaat ovat mukavia, eivät yleensä paheksu, vaikka näytteenotto ei tahdo onnistua. apuhoitaja marraskuu/1983 SUPER 11/

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Kokki ei kursaile: Nötkötistä nopeasti teksti ja kuva marjo sajantola Laivakokkina työuransa aloittanut kouvolalainen lähihoitaja tekee nykyisin mieluiten mahdollisimman helppoa ruokaa. Nötköttimuhennos on ihan perusmuonaa. Lähihoitaja Henna Töyrylä kehuu sika-nautasäilykkeestä tehtyä muhennosta erittäin helppotekoiseksi. Se myös valmistuu nopeasti. Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun Henna tulee koiran kanssa lenkkeilemästä nälkäisenä kotiin, eikä jääkaapissa ole oikein muuta kuin valo. Säilykeliha ja pakasteet ovat helppo hätävara, mutta Hennan harmiksi hänen puolisonsa ei ole erityisen ihastunut tähän pikaruokaan. Tämä on äidin ohje ja muistan syöneeni tätä jo ihan pienenä. Nimeä tälle ruoalle en tiedä, olkoon sitten vaikka nötköttimuhennos, Henna nauraa. Tämän muhennoksen valmistuksessa on tärkeää keittää perunat täysin kypsiksi. Rapsakoita vihanneksia ei nyt suosita. Nestettä lisätään juuri niin sopivasti, että ruoka on haarukoitavaa, eikä keittoa. Henna lupaa, että maku ja suutuntuma ovat muhevia. Liikaa laivaelämää Henna valmistui kokiksi 18-vuotiaana. Opiskeluaikana hän teki jopa viiden viikon työssäoppimisjakson Saksan ja Suomen väliä seilaavalla rahtilaivalla. Valmistuttuaan hän teki kuitenkin vain yhden viiden päivän mittaisen työjakson ruotsinlaivalla, mutta se riitti hänelle laivaelämästä. Kyllä töistä pitää kotiin päästä. Henna jatkoi maissa kokin töitä, mutta ala ei enää tuntunut omalta, ja hänen piti alle kaksikymppisenä pohtia jo uutta uraa. Ennen kokkikouluun hakeutumista olin miettinyt lähihoitajan ammattia. Pidin silloin itseäni liian nuorena hoitotyöhön ja koin, että minun pitää kasvaa vielä vähän. Työn imussa Henna kertoo lähihoitajaopintojen alkaessa olleensa erittäin orientoitunut opiskeluun. Hänen ensimmäisen työssäoppimisjaksonsa oli sairaalan vuodeosastolla. Tämän jälkeen hänel- le tarjottiinkin jatkuvasti keikkaa sairaalan eri toimipisteistä. Kun tein koulun ohella töitä, opinnot vähän venyivät. Äiti tarttui sitten asiaan ja huomautti, että eikös olisi aika tehdä ne puuttuvat tehtävät, että saat tutkinnon suoritettua. Kouvolan kaupunki on suuri työnantaja, jolla on tarjota lähihoitajalle monipuolisia työpaikkoja. Vanhustyön koulutuslinjalta valmistuneena Henna hakeutui vanhustyöhön ja on viihtynyt siinä mainiosti. Nyt hän on kotihoidon työntekijänä Kouvolan Lehtomäessä. Vaikka Henna heittää rentoa humoristista läppää, hän tunnustaa olevansa pohjimmiltaan hyvin ujo. Siksi hän valitsi lasten parissa tehtävän työn sijaan vanhustyön, koska kokee, että lasten kanssa pitää ikään kuin esiintyä koko ajan. Ensimmäinen asiakaskäynti uudessa tiimissä on myös jännityksen paikka. Istuin varmaan vartin autossa ja tarkistin, mikä on osoite ja ovi ja mitä pitää tehdä. Meillä kun on vähän huono tapa ohjeistaa, että se on se punainen talo siellä, oliko se sen sinisen takana. Sitten kun vihdoin rohkenin soittaa ovikelloa, minua oli vastassa pieni mummo, joka toivotti minut iloisesti tervetulleeksi ja siitä se sitten alkoi. Henna pitää työstään kotihoidossa, vaikka haluaisikin asiakaskäynnillä tehdä asiakkaan kanssa jotain yhdessä sen lisäksi, että hän keittää puuron ja antaa lääkkeet. En tietenkään mitään suursiivousta tarkoita, mutta pientä kuntouttavaa puuhastelua asiakkaan kanssa olisi kiva ehtiä tekemään. Kolmivuorotyö tuo omat haasteensa perhe-elämän yhteensovittamiseen. Siksi Henna on pohtinut mahdollisuuksia päivätyöhön. Tällaista voisi löytyä vanhusten päivätoimintakeskuksissa, mutta siellä pitäisi sitten uskaltaa esiintyä ja astua rohkeasti kaikkien katseiden alle. Puolison kanssa ehtii viettää paremmin laatuaikaa, kun harrastus on yhteinen: Miehelläni on kaksi jenkkiautoa, joita hän korjailee ja kertoo aina minullekin, mitä ja miksi tekee. Siksi haluaisin opiskella autonkorjausalaa.. 14 SUPER 11 /2013

15 Nötköttimuhennos Tölkki sika-nautasäilykettä Pussi herne-maissi-paprikapakastevihanneksia Pussi perunasuikaleita Ketsuppia maun mukaan Vettä tai lihalientä tilkka Kuutioi säilykeliha. Laita kaikki ainekset kattilaan, keitä kypsäksi ja sekoita tasaiseksi. SUPER 11/

16 Lähihoitaja lähimmäistyössä teksti ja kuvat marjo sajantola ViaDian kuntoutustoiminta auttaa elämän kolhimia ihmisiä uuteen alkuun. Matalan kynnyksen päivätoimintaan on jokainen tervetullut kokemaan, miltä edes yksi päihteetön päivä maistuu. Yhteisön tuki ja työtoiminnan kautta saatu työkokemus auttavat työllistymisessä. Siilinjärvellä asuva Petri Kekäläinen ajaa Kuopion Vapaakirkolle hyvissä ajoin kahdeksaksi, jolloin hänen työpäivänsä alkaa työntekijöiden ja kuntoutujien yhteisellä aamiaisella. Vapaakirkko tarjoaa toimitilat ViaDia Pohjois-Savo ry:lle, joka vastavuoroisesti huolehtii kirkon tilojen ja piha-alueen siivouksesta ja kunnossapidosta. Alakerran salissa on aamiainen jo tarjolla. Petri ottaa suolaista aamukahvin seuraksi ja istuu samaan pöytään toiminnanjohtaja Pekka Matilaisen kanssa vaihtamaan viimeiset kuulumiset. Muissakin pöydissä käydään vilkasta keskustelua päivän ohjelmasta. Pian toiminnanjohtaja alkaa jakaa porukoita työryhmiin. Tänään keittiö tarvitsee pari ylimääräistä työntekijää ja yhdistyksen kolmelle autolle on jokaiselle ajoa. Ketkä lähtevät kuskeiksi? Missä on ollut informaatiokatkos, kun kristilliselle koululle on välipalaksi lähtenyt kaksi ämpäriä puolukkapuuroa, vaikka paikalla on syysloman takia vain neljä lasta? Ämpärit on haettava takaisin. Jokaiselle löytyy tekemistä, monille on tarjolla myös vastuullisia töitä. Kun työnjako on selvillä, on aika pyytää päivän töille siunaus. Päät painuvat rukoukseen, jonka Matilainen lausuu kaikkien puolesta. Töitä riittää tekeville Rauhallinen hetki on ohi ja täysi säpinä alkaa keittiön luona. Autoista kannetaan kaupoista noudettuja elintarvikkeita, joiden päivämäärä on umpeutumassa. Banaanit ovat vähän tummia, parhaimmillaan, mutta kaupaksi ne eivät enää mene. Kokki Jari Turunen ottaa tilanteen hallintaansa ja valitsee pakastettavat tuotteet, joista tehdään lounasta lähiviikkoina liki sadalle lähimmäiselle neljänä päivänä viikossa. 16 SUPER 11 /2013

17

18 Petri Kekäläinen kokee Vapaakirkon itselleen oikeaksi paikaksi, sillä hänen mielestään sen toiminta on avointa ja tasaveroista. Kuopion vapaaseurakunta tarjoaa tilat ViaDia Pohjois-Savo ry:n toiminnalle. 2. Jari Turunen vastaa keittiön toiminnasta. Sadan hengen lounas ei hirvitä yhtään. 3. Timo Niukkanen keskustelee Petri Kekäläisen kanssa kohta alkavista ammattiopinnoistaan. Asunto ja opintopaikka teke- Turunen toteaa tehneensä vankilaaikoinaan niin paljon kokin töitä, että suuren joukon ruokkiminen onnistuu. Hän kykenee arvioimaan, milloin on saatu kerättyä pakkaseen esimerkiksi jauhelihaa niin paljon, että siitä riittää ruuaksi asti. Keittiötiimi on hänen mielestään pätevää porukkaa. Kauhukeittiömeininkiä ei haluta, vaan asioista sovitaan ja keskustellaan. Petri Kekäläinen seuraa keittiötiimin ripeää työskentelyä ennen lähtöään työntekijöiden aamupalaveriin. Loput elintarvikkeet tullaan jakamaan lapsiperhepaketeissa, ja ylimääräisistä tuotteista kuntoutujat saavat kotiin vietävää. Meijeriltä saadaan avustuksena aivan tuoretta jogurttia, joka on aina mukava lisä kaksi kertaa viikossa jaettaviin ruoka-apupaketteihin. Avustuksesta riittää kuntoutujillekin. Myös EUruokapakettien jakelu kuuluu yhdistyksen tehtäviin. Monipuolinen ruoka- ja ateriapalvelu tarjoaa hyviä työtilaisuuksia kuntoutujille. Päivätyötoiminnan sujuvuus on muotoutunut vuonna 2010 aloitetussa Työpäivä-hankkeessa, jonka projektipäällikkö Kekäläinen on. Hankkeella on löydetty erilaisia keinoja auttaa työllisyyspolulla eteenpäin ihmisiä, joilla voi olla päihde- tai rikostausta, puutteellinen koulutus tai jotka ovat saattaneet keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Hankkeen aikana useampi kuin joka kolmas työtoimintaan osallistuneista on edistynyt työllistymispolullaan. Päihteettömyyteen sitoudutaan hengellisyys on ihmisen toipumisessa tärkeä osa. Se on myös olennainen osa yhdistyksen toimintaa. ViaDian Pohjois-Savon yhdistyksen kymmenestä työntekijästä kaikki paikallaolijat osallistuvat aamupalaveriin, joka pidetään puoli yhdeksältä. Savon Sanomissa on tänään julkaistu toiminnanjohtaja Pekka Matilaisen haastattelu, löytyisikö keneltäkään lehteä? Kokki on pyytänyt keittiötiimille kunnon esiliinoja ja luistamattomia kenkiä, hirvenlihaa on saatu takakontillinen, hanskoja on tilattu palaveri etenee ripeään tahtiin. Ajankohtaisasioiden lisäksi kokouksessa käydään läpi tänään töihin saapuneet ja pois jääneet kuntoutujat. Flunssaa on liikkeellä, mutta ilmeisesti yksi asiakas on lipsunut päihteettömyydestä, eikä vastaa puhelimeenkaan. Hänen päihdeohjaajansa päättää yrittää vasta iltapäivällä uudelleen, jospa asiakas olisi siihen mennessä selvittänyt päänsä. Aamupalaveri on vartissa ohi ja osallistujat hajaantuvat töihinsä. Kekäläinen jää paikalle, koska kokoushuone on hänen työtilansa. Hän tarkentaa kokouksessa käsiteltyä poissaoloa: Enimmäkseen meidän kuntoutujamme ovat niin tunnollisia, että toimittavat sairaustodistuksen, vaikka sitä ei vaadita. Sairastuessa riittää puhelinsoitto. Hänen mielestään vilppiäkään ei juuri esiinny, sillä vertaistyöntekijät ovat kaikki selitykset kuulleet ja useimpia itsekin aikoinaan käyttäneet. Työtoimintaan osallistuja sitoutuu päihteettömyyteen, ja lipsumisiin puututaan lujasti. 18 SUPER 11 /2013

19 4 5 vät tulevaisuudesta mielekkään. 4. Petri Kekäläinen on ladannut bändinsä, Les Jongleurs de Dieun musiikkivideoita YouTubeen. 5. Toiminnanjohtaja Pekka Matilainen ja ohjaaja Jari Sulkunen pyytävät työpäivälle siunausta. Pidetään tiukka puhuttelu ja puhutaan oikeista asioista. Jos on ollut näitä retkahduksia enemmän kuin se yksi, tarjotaan asiakkaalle mahdollisuutta jatkaa niin, että tämä osallistuu päihderyhmään ja tarvittaessa seuloja otetaan viikoittain. Jos kuntoutuja ei pysy päihteettömänä, tai jos aineiden käyttö on hallitsematonta, täällä olo keskeytyy. Ketään ei hylätä kokonaan. Syömään on jokaisella oikeus tulla ja osallistua myös päihderyhmään ja raamattupiiriin. Parin kuukauden päästä voi hakea takaisin työtoimintaan, ja sitä harkitaan sitten yhdessä. Oma asunto antaa vakautta elämään Kello yhdeksältä Petri Kekäläisellä on palaveri Timo Niukkasen kanssa. Tämä nuori mies on lähtenyt pääkaupunkiseudulta Kuopioon, koska irtautuminen vanhoista kavereista auttaa päihteistä irtipääsyssä. ViaDian avulla hänelle järjestyi ensin yösija palvelukeskuksessa ja sen jälkeen vuokralle pieni kaksio. Nyt hän aloittaa kaksivuotisen ammatillisen koulutuksen. Timolla on tosi mukava elämänasenne. Hänellä on aina positiivinen ote ja hän hoitaa reippaasti kaikki työnsä. Saimme järjestettyä hänelle opiskelupaikan VAKAA-hankkeen avulla. Se on suunnattu kaikille tukea tarvitseville aikuisopiskelijoille. Tämän jälkeen aikataulussa olisi hetki aikaa kirjallisiin töihin ennen seuraavaa palaveria. Kohta kuitenkin kokous- ja työhuoneeseen poikkeaa asiakas maksamaan vuokraansa. Kekäläinen kyselee kuulumisia ja toteaa, että jokainen tarvitsee pienen jakson, jolloin ei tee mitään, mutta olisi hyvä, jos tulisi edes käymään päivätoiminnassa. Mitään varmaa lupaamatta asiakas poistuu. Ihmisen on eräällä lailla eheydyttävä vankilatuomion jälkeen. Asunnottomuus on rankkaa ja monilla on päihdeongelma, joka vaatii vuosien kuntoutuksen. Kekäläinen kertoo esimerkin päiväkuntoutukseen tulleesta miehestä, joka oli istunut melkein koko aikuisikänsä vankilassa suorittamassa erimittaisia vapausrangaistuksia. Ikinä hän ei ollut huolehtinut itse elämästään, eikä koskaan itse edes laskua maksanut. Nykyisin hän pärjäilee pienellä eläkkeellään hyvin ja huolehtii vuokran sekä laskujen maksut ajallaan. Rikollisuus on mennyttä elämää. Asunnon tarpeessa on myös kello kymmeneltä palaveriin tuleva asiakas. Hän on vasta vapautunut vankilasta, töitä ei ole ja työttömyyskorvaukset menevät velkojen maksuun. Tämä asiakas on sinä mielessä hyvässä asemassa, että hänen ammattitutkintonsa on muutamasta suorituksesta kiinni ja häntäkin voidaan auttaa VAKAA-hankkeen kautta. Aina kun uusi asiakas haluaa aloittaa päihteettömän elämän, hänet perehdytetään toimintaan. Hän voi olla kuukauden vapaaehtoisena. Sinä aikana kartoitetaan, mitä töitä hän voisi tehdä ja hänelle määrätään omat ohjaajat. Asiakkaan kanssa laaditaan myös elämänpyöräkuvio, jossa tarkastellaan asiakkaan sen hetkistä tilannetta. Muutaman kuukauden kuluttua asiakas voi verrata lähtötilannettaan uuteen. Kohennusta on varmasti tullut monella eri elämänalueella. Hengen ravintoa ja hyvää ruokaa Jo jonkin aikaa alakerran tiloissa on leijaillut makuhermoja kutkuttava ruuan tuoksu. Yhdeltätoista pöydät ovat täyttyneet eri-ikäisistä ruokailijoista. Nämä vähäosaiset ovat eläkeläisiä, työttömiä tai päihdeongelmaisia. Ruoka on vielä tois- SUPER 11/

20 taiseksi riittänyt, vaikka etenkin ruokapakettien jakopäivinä ruokailijoiden määrä voi nousta yli sadan. Hartaushetken aikana kokki Jari Turunen nousee lavalle ja todistaa uskoon tulemisestaan. Hänen kasvonsa hehkuvat ja silmänsä säteilevät onnesta, sillä hänellä on tänään aivan erityinen päivä. Hän ottaa illalla aikuiskasteen. Kekäläinen kertoo, että hengellisyys on ihmisen toipumisessa tärkeä osa. Se on myös olennainen osa yhdistyksen toimintaa. Itse hän tuli uskoon 1990-luvun loppupuolella ja on mukana Siilinjärven vapaaseurakunnan toiminnassa. Me luomme ihmisille puitteet ja tuemme raittiutta. Jos joku kokee hengellisyyttä, siinäkin tuetaan. Uskontoa ei kuitenkaan tuputeta kenellekään. Apua saa, vaikka uskossa ei olisikaan. Vapaakirkon pastorilta saa sielunhoitoa. Tänään hartaushetken jälkeen nautitaan jauhelihakeitosta. Ruokatarjoilu voi olla monelle ainoa päivittäinen lämmin ateria ja joillekin ainoa säännöllinen sosiaalinen tapahtuma. Työntekijät hakevat ruokansa viimeiseksi. Ruokailun jälkeen jäljet siivotaan nopeasti monen käsiparin voimin, ja tunnin parin kuluttua työkuntoutujat lähtevät. Tänään on tarjolla yhteistä liikuntaa Kuopion uimahallin kuntosalilla ja uintimahdollisuus siihen päälle. Lähihoitajan työstä sai hyvät työkalut Petri Kekäläinen ei ehdi kuntoiluun mukaan, vaikka hän yleensä siihen osallistuukin. Parin liikuntatunnin jälkeen hän yleensä palaa vielä toimistolle. Yhdistyksellä on menossa neljä eri hanketta, joten paperitöitä riittää. Henkilöstöasiat vievät oman aikansa. Työntekijöiden palkat ja toimintaan tarvittavat varat tulevat pääasiassa erilaisten hankkeiden kautta ja Raha-automaattiyhdistykseltä. Laaja toimenkuva vaatii laajat opinnot. Kekäläinen on suorittanut yrittäjän ammattitutkinnon sekä hallinnon ja taloushallinnon opinnot. Lisäksi hän valmistui mielenterveys- ja päihdetyön ohjelmasta lähihoitajaksi vuonna Hän on myös tehnyt lähihoitajan töitä mielenterveyspuolella. Yhdistyksemme on järjestönä melko iso kuntoutuspalveluiden tuottaja. Meillä on vankikuntoutusta, päihdekuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Toimintaamme osallistuu yhdyskuntapalvelua suorittavia henkilöitä ja esimerkiksi valvotun koevapaan aikaisessa työtoiminnassa olevia. Kahden ja puolen vuoden aikana Työpäivä-hankkeen osallistujista oli 35 prosenttia edennyt työurallaan. Alkuun hanketta vietiin eteenpäin lähimmäistyönä. Avuntarvitsijaa autettiin, mutta mitään suunnitelmallisuutta työssä ei ollut. Koska Kekäläinen oli johtanut projekteja aikaisemminkin, hänet palkattiin projektipäälliköksi. Selkeästi markkinointipuolella toiminut mies sai hoidollista näkemystä lähihoitajaopinnoista. Samalla löytyi projektiin hyviä käytäntöjä ja koko toimintaan saatiin järjestelmällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja seurantaa. Myös ohjaajien toimenkuva hioutui. Työhön on saatu hyvä runko. Olen tehnyt itseni tarpeettomaksi ja seuraavaksi siirryn VAKAA-hankkeeseen. Työpäivä-hankkeen käytännöt viedään Siilinjärvelle ja Karttulaan. Jari Turunen piipahtaa toimistossa kysäisemässä, miten hän pukeutuisi kastetilanteeseen ja saa ohjeeksi ottaa kastekaavun alle valkoiset alusvaatteet ja sukat. Onnellinen mies odottaa iltaa hartaasti.. Tänään töissä kuka ViaDian Pohjois-Savon projektipäällikkö, lähihoitaja Petri Kekäläinen. perhe Kaksi tytärtä. harrastukset Soittaa vanhojen virsien sanoihin sovitettua punkahtavaa musiikkia Les Jongleurs de Dieu -bändissä ja perinteisempiä hengellisiä lauluja Sykomorissa. työura Vuodesta 2005 järjestötöissä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden hy- väksi ensin Kristillisen toiminnan tuki ry:ssä. Lähihoitajan töitä mielenterveyskuntoutujien parissa. parasta työssä Monipuolista luovaa moniammatillista työtä ja eräänlaista pioneerityötäkin. ikävintä työssä Haastavat, raskaat jutut. Asiakkaiden epäonnistumiset. Vaikeat kriisit. Pienet resurssit, joten rajoja on asetettava. 20 SUPER 11 /2013

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Yksityisen terveyspalvelualan ammattiyhdistyskoulutus koulutus 2014. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät 13.11.2013

Yksityisen terveyspalvelualan ammattiyhdistyskoulutus koulutus 2014. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät 13.11.2013 13.11.2013 Yksityisen terveyspalvelualan ammattiyhdistyskoulutus koulutus 2014 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 1.-2.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 13.-14.11.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot