TVÖ- JR BLINHGINOMINISTeRlÖ RRB6TS- OCH NfiRINBSMINISTeRIBT MINISTR^ OP emploi/mbnt RND THE economv PÄÄTÖS

Transkriptio

1 TVÖ- JR BLINHGINOMINISTeRlÖ RRB6TS- OCH NfiRINBSMINISTeRIBT MINISTR^ OP emploi/mbnt RND THE economv Helsingin kaupunki PL Helsinki HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HEL51NGFORS STAOS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkommit U Dnro/Dnr //& ^C-llt- ^' Tehtäväluokka C-^- c'^ c~^_ Uppgiiisklass PÄÄTÖS IJ/ D TEM/1794/ ,2014 Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmaa koskeva avustupäätös Helsingin kaupungin hankkeeseen "MERIT-Älykäs meriteollisuus" 1. Avustuksen hakija Helsingin kaupunki, PL 10, Helsingin kaupunki, Y-tunnus: Hankkeen nimi MERIT - Älykäs meriteollisuus 3. Avustushakemus Helsingin kaupunki on työ-ja elinkeinoministeriöön (TEM) jättämällään hakemuksella hakenut tukea euroa työ- ja elinkeinoministeriön meriteollisuuden toimintaympariston kehittämisohjelmasta (jäljempänä TEM-Meri-ohjelma). Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Haettu avustus kattaa 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustushakemusta on täydennetty lähetetyllä aineistolta. Hankkeen rinnakkaishankkeena on Koneteknologiakeskus Turku Oy:n hanke "ISeaT", jonka kokonaiskustannukset ovat euroa, ja johon on haettu TEM-Meri-ohjelman avustusta euroa. 4. Toteutusaika Hankkeen suunniteltu toteutusaika on Hakemuksen valmistelu työ- ja elinkeinoministeriössä ja hakemuksen arviointi Hakemus on arvioitu työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston toimesta. Hakemuksen arviointiin ovat osallistuneet teollisuusneuvos Sakari Immonen, toimialajohtaja Lauri Ala-Opas sekä ylitarkastaja Valtteri Vento. 6. Säädösperusta Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisavustusta myönnetään sellaisiin haastaviin meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämishankkeisiin, joihin tukea ei voida myöntää muista julkisista rahoituslähteistä. Avustus perustuu yleiseen valtionavustuslakiin (688/2001, valtionavustuslaki) ja vuoden 2013 ensimmäisen lisätalousarvion momentin (inno- Trö- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PL 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Faksi (09) ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET PB 32 (Alexandersgatan 4) Statsrädet Tfn Fax (09) MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Fl Government Tel Fax

2 2(5) vaatiokeskittymien kehittäminen) perustelutekstiin. Päätösten arviointiperusteena on hankkeen vaikuttavuus meriteollisuuden toimintaedellytysten kehittymiseen. 7. Valtion talousarvio Vuoden 2013 ensimmäisen lisätalousarvion momentilla (innovaatiokeskittymien kehittäminen) on varattu euroa käytettäväksi meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjemaan. 8. Avustushakemuksen arviointi 8.1. Hakijan tilanne ja näkymät Helsingin kaupunki on aktiivinen meriteollisuuden kehittäjä. Helsingin sataman kautta kuljetettu tavaraliikenne edustaa arvoltaan lähes kolmasosaa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja määrältään neljäsosaa meritse kuljetetun kappaletavaraliikenteen määrästä. Helsingin satämän vaikuttavuustutkimuksen mukaan Helsingin satama lisää Suomen bruttokansantuotetta 1,45 miljardilla eurolla. Tämä on prosentti Suomen bkt:stä ja työllisyysvaikutuksiltaan noin henkilöä. Pääkaupunkiseudulle on sijoittunut merkittävä osa Suomen meriteollisuuden toiminnasta, alan korkeakouluopetuksesta ja tutkimuksesta sekä lukuisia pieniä pkyrityksiä, jotka toimivat uusilla meriteollisuuden aloilla, joissa tietoliikenneteknologian hyödyntäminen on keskeistä osaamista. Helsingillä on myös erittäin vilkkaat satamat, joiden kehittäminen tarjoaa hyvän kokeiluympäriston pienten ja keskisuurten yritysten uusille tuotteille ja palveluille Hankkeen tavoitteet MERIT-hankkeen tavoitteena on kehittää kansallisella tasolla suomalaista tietotekniikka- ja tietoliikenneosaamista laajentumaan ja tarjoamaan palveluja meriklusteriin. Mahdollisia osaamisaloja ovat merellisen datan hyödyntäminen, erilaiset mittaus-ja monitorointitekniikat, meriliikenteen ohjaus, riskienhallinta- ja ennakointi sekä niin sanotun teollisen internetin hyödyntäminen meriteollisuudessa. Toimintamalli jatkuu tämän hankkeen päättymisen jälkeen itsenäisesti. Hankkeen tuloksena syntyy: 2-5 meriliikenteen ja älykkään satamatoiminnan hanketta, joista vähintään yksi on ns. älykäs arktinen laiva ja toinen älykäs satamaprosessi Helsingin Länsisataman Viron liikenteeseen MERIT-koulutusohjelma yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, useita kaupallisia toimitussopimuksia MERIT-järjestelmien toimittamisesta kansainvälisille offshore-järjestelmätoimittajille ja telakoille. Hanke toteuttaa TEM-Meri-ohjelman tavoitteita sellaisen uuden liiketoiminnan kehittämiseksi, joka perustuu suomalaisten ict-osaajien vahvuuksiin, luo alalle uutta yritystoimintaa ja verkottaa jo olemassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä mukaan kansainvälisille markkinoille. Helsinki tarjoaa myös satamatoimintojensa kehittämistä (älykäs satamaprosessin ohjaus) kokeilualustaksi alan pk-yrityksille uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi sekä testaamiseksi. Mielenkiintoinen avaus on myös tavoiteltava yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa uudenlaisen meriteollisuuden korkeakoulutusohjelman perustamiseksi.

3 3(5) 8.3. Hankkeen asiantuntijat Hanke toteutetaan Helsingin kaupungin elinkeino-osastolla ja sen vastuullisena toteuttajana toimii TkT, dosentti Ulla Tapaninen. Hänellä on pitkä kokemus merialan eri tehtävistä varustamoissa, yliopistoissa ja julkishallinnossa. Hankkeen toteuttamisen tueksi perustetaan ohjausryhmä joka kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä on edustettuina laajasti alan yritykset ja organisaatiot. Hankkeen ohjausryhmä toimii myös tämän hankkeen osana toteutettavan Koneteknologiakeskus Turku Oy:n IseaT-hankkeen ohjausryhmänä. Hanke raportoi tuloksistaan kuukausittain toimistaan Helsingin kaupungin elinkeinojohtajalle ja vuosittain työ-ja elinkeinoministeriöön. Kaupungin oma asiantuntijaresurssi liittyy hankkeen ohjaamiseen. Merkittävä osa operatiivisesta työstä ostetaan kilpailuttamalla niiden toteutukseen paras mahdollinen resurssi Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Hankkeen kokonaiskustannukset ovat hakemuksen mukaan euroa, johon on haettu TEM-Meri-ohjelmasta rahoitusta euroa (80 %). Hakijan oman rahoituksen osuus on euroa. Ulkopuoliset palvelut ja asiantuntijat kattavat kokonaiskustannuksista euroa (60 %), palkat euroa (22 %), yleiskustannukset euroa (7 %) ja matkat euroa (6 %). Lisäksi hankkeeseen on budjetoitu seminaareihin ja messuihin euroa sekä materiaaleihin ja kokouskuluihin euroa. Ulkopuolisia hankintoja on merkittävästi. Hankinnoissa on noudatettava hankintalakia Hankkeen riskit Hankkeen riskinä on rajautuminen Helsinki-keskeiseksi hankkeeksi. Yhteistyön onnistuminen Koneteknologiakeskus Turku Oy:n kanssa on tästä syystä keskeisessä roolissa. Tämä yhteistyö edesauttaa myös kansainvälisen ulottuvuuden ja markkinoiden löytämisessä, joka on hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Hankkeen riskinä on myös yritysten kiinnostus hanketta kohtaan ja niiden aktiivinen osallistuminen hankkeen toteutukseen. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen hankkeeseen on tärkeää. Pk-sektorilla on paljon tietoliikennealan yrityksiä, joiden tuotteet olisivat myös sovellettavissa meriteollisuudessa. Näille yrityksille hanke voi onnistuessaan tarjota selvää lisäarvoa. Aalto-yliopiston osallistuminen hankkeessa toteutettavaan MERIT-koulutusohjelman rakentamiseen ei ole varmaa ja Aallon mukaan saaminen voi olla vaikeaa. Suunniteltu koulutusohjelma on hankkeen yksi vaikuttavimmista osa-alueista ja sen toteutumisen epävarmuus tuo koko hankkeen onnistumiselle merkittävän riskin Vaikuttavuus Hankkeen taustalla on merkittäviä meriteoltisuusalan toimijoita ja sillä on mahdollisuus olla pitkäjänteisesti vaikuttava. Hankkeen potentiaalisin vaikuttavuus on MERITkoulutusohjelman toteutumisessa sekä suomalaisen tietoliikenneosaamisen yhdistämisessä meriteollisuuden tarpeisiin. Hanke voi vaikuttaa suomalaisten pienten ja keskisuurten ICTyritysten toimintaan erityisen suotuisasti.

4 4(5) 9. Työ-ja elinkeinoministeriön päätös Edellä olevan perusteella työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Helsingin kaupungille meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisavusta euroa kuitenkin enintään 80 % toteutuneista kustannuksista. Hakijaa pyydetään lisäämään hankkeen omarahoitusosuutta siten, että hanke toteutuu hakemuksessa esitetyllä kustannustasolla, tai sopeuttamaan hakemuksen kustannusarvio ministeriön päätöksen mukaiselle tasolle. Sopeuttamisen aiheuttamat muutokset hankesuunnitelmaan hyväksytetään TEM:ssä tämän päätöksen jälkeen. Päivitetty hankesuunnitelma ja kustannusarvio on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. Liitteessä "TEM-Meriohjelman raportointi- ja maksatushakemuslomake" on esitetty avustuksen maksamista ja raportointia koskevat ehdot. 10. Päätöksen perustelut Hanke toteuttaa TEM-Meri-ohjelman painopistettä uudenlaisen ict-osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi meriteollisuudessa. Hankkeessa voi syntyä myös merkittävä kokeiluympäristö teollisuuden pienille ja keskisuurille yrityksille kehittää tuotteitaan ja palveluitaan osana Helsingin kaupungin satamatoimintojen älykästä ohjausjärjestelmää. Mielenkiintoinen avaus liittyy myös tavoitteeseen rakentaa Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä laaja-alainen koulutusohjelma mereen liittyvän osaamisen kehittämiseksi. Yhteistyö Koneteknologiakeskus Turku Oy:n kanssa auttaa markkinoiden löytämisessä pkyritysten tuotteille ja palveluille erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen kustannusarvion leikkaamisen perusteena on ohjelman toisen hakukierroksen rahoituksen suuri kysyntä. 11. Avustuksen maksaminen ja ehdot Myönnetty avustus maksetaan hakemuksesta (maksatushakemus) jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, esim. kaksi kertaa vuodessa. Tarkemmat ohjeet avustuksen maksatuksesta ovat tämän päätöksen liitteessä "TEM-Meri-ohjelman raportointi- ja maksatushakemuslomake". 12. Salassapito Hankkeiden tulokset ovat julkisia, paitsi mahdollisten liike- ja ammattisalaisuuksiksi luokiteltavien tietojen osalta. Hakijan taloudellista tilaa ja liiketoimintaa koskeva osa avustuspäätöksestä on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20-kohdan perusteella salassa pidettävä. Muilta osin avustuspäätös on julkinen. 13. Muutoksenhaku Valtionavustuslain nojalla annettuun avustuspäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymätön asianosainen saa hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen tehneelle työ-ja elinkeinoministeriölle. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa valittamalla hakea muutosta siten, kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

5 5(5) 14. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä ja sen perusteluista antavat teollisuusneuvos Sakari Immonen, puh , ylitarkastaja Valtteri Vento, puh ja toimialajohtaja Lauri Ala- Opas, puh Petri Peltonen ylijohtaja Sakari Immonen teollisuusneuvos LIITTEET Oikaisuvaatimusosoitus JAKELU Kirjaamo, TEM Talousjohtaja Mika Niemelä, TEM Tarkastaja Mervi Pasanen, TEM Talouspäällikkö Taina Vähimaa, TEM

6 Valtionapupäätöksen vakioliite (Valtioavustuslaki 688/ ) OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua työ- ja elinkeinoministeriöltä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Jollei muuta näytetä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on annettu postin välitettäväksi. Oikaisuvaatimus osoitetaan työ- ja elinkeinoministeriölleja se on toimitettava oikaisuvaatimusajassa ministeriön kirjaamoon. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisua hakevan nimi päätös, johon haetaan oikaisua, miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisua hakevalle voidaan toimittaa Jos oikaisua hakevan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi. Oikaisua hakevan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen liitteet Oikaisuvaatimukseen on liitettävä päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiamiehen valtakirja asiakirjat, joihin oikaisun hakija vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen perille Oikaisuvaatimuksen voi viedä oikaisun hakija itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Työ-ja elinkemoministeriön kirjaamon aukioloaika on kello postiosoite PL 32, Valtioneuvosto käyntiosoite Aleksanterinkati 4, Helsinki puhelinvaihde telekopio (09)