Teksti Sampsa Heilä. investointivaihtoehtona huomattavasti.

Transkriptio

1 E-luku vauhdittaa järj Energiaa a Teksti Sampsa Heilä Etenkin Etelä-Suomessa saadaan yhtä paljon aurinkoenergiaa kuin Saksassa, jossa on ollut tähän asti kolme neljännestä maailman aurinkosähkömarkkinoista. Vaikka Suomi on lähdössä takamatkalta aurinkoenergiamarkkinoille, meillä on paljon osaamista ja lupaavia innovatiivisia yrityksiä joille avautuu suuri markkinapotentiaali kun Kiina, arabimaat ja monet muut suuret markkinat ovat lähdössä toden teolla laajentamaan aurinkolämmön ja -sähkön käyttöä, asiantuntija Karin Wikman Tekesistä sanoo. Saksassa aurinkoenergian laajaa hyödyntämistä on edistänyt lainsäädännössä määritelty syöttötariffien käyttö, joka on velvoittanut sähköyhtiöt maksamaan rakennuksessa tuotetusta ja verkkoon syötetystä ylijäämäsähköstä tietyn summan. Kiina puolestaan on kesällä päättänyt yli nelinkertaistaa aurinkoenergian käytön runsaan kahden vuoden aikana. Kiinan johto on vahvistanut, että maa on lisäämässä aurinkoenergian käyttöä yli kymmenellä gigawatilla vuodessa vuoteen 2015 mennessä. Energiamääräysten muutos, jossa on siirrytty rakenneosille asetetuista U-arvoista rakennuksen kokonaisenergiatarkasteluun, vauhdittaa osaltaan Suomessakin auringon ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kun rakennuksen E-lukua laskettaessa esimerkiksi sähkön kerroin on 1,7, uusiutuvien polttoaineiden 0,5 ja aurinkoenergian nolla, lisääntyy uusiutuvien energioiden houkuttelevuus ja kannattavuus investointivaihtoehtona huomattavasti. Aurinkoenergiaa ei kannata ensisijaisesti tuottaa rakennuksissa muille myytäväksi vaan siitä saadaan suurin hyöty ostoenergian korvaajana. Sillä säästetään energian myynti- ja 16

2 Kuva Markku Rekola Aurinkoenergia on investoinnin jälkeen ilmaista, ja sillä kannattaa Suomessa jo nykyisillä energian hinnoilla korvata osa ostoenergiasta. Investoinnin kannattavuutta nostaa koko ajan energian hinnan nousu yleistä kustannuskehitystä nopeammin sekä aurinkosähköpaneelien, aurinkolämpökeräimien ja koko järjestelmien hinnan lasku valmistusmäärien ja -teknologioiden kehittyessä. Suomessa on useita yrityksiä, joilla on aurinkoenergiajärjestelmiin liittyvää huippuosaamista. estelmien asennusta uringosta siirtohinnat ja energiaverot, Wikman muistuttaa. Kiinteistöt tärkeitä ilmastotalkoissa Rakennusten osuus energiankäytöstä on Suomessa ja EU:ssa noin 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä noin 30 prosenttia, joten rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillinnässä ratkaiseva rooli. Aurinkoenergian käytön lisääminen rakennuksissa on yksi keskeinen keino hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, johon Suomikin on sitoutunut. Aurinkopaneelien hinnat ovat viime vuosina romahtaneet, ja EU-maat ja Yhdysvallat ovat syyttäneet Kiinaa jopa paneelien dumppauksesta eli myynnistä alle tuotantokustannusten. Vielä pari vuotta sitten paneelien osuus koko aurinkosähköjärjestelmän hinnasta oli noin 75 prosenttia, mutta nyt se on alle puolet. Kokonaisuuden hallintaan, ohjausjärjestelmiin ja niiden integrointiin kiinteistöautomaatioon sekä inverttereihin ei ole panostettu läheskään niin paljon kuin paneelituotannon kehittämiseen ja tehostamiseen, ja tälläkin alueella monilla yrityksillä on Suomessa vahvaa osaamista paneeleihin ja niiden materiaalitekniikkaan liittyvän osaamisen lisäksi, Wikman sanoo. Esimerkiksi ABB kehittää Suomessa aurinkosähkövaihtosuuntaajia ja auringonseurantajärjestelmiä, ja tarjoaa myös ratkaisuja aurinkopaneelien ja kennojen valmistukseen sekä aurinkovoimaloiden keskijännite- ja suurjänniteverkkoihin liittämiseen. Yhtiö pystyy tarjoamaan aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimituksia megawattikokoluokkaan asti. 17

3 Vuoden 2010 loppuun mennessä asennetusta aurinkolämpökapasiteetista 60 prosenttia oli Kiinassa ja Euroopassa 18 prosenttia. Lähde: International Energy Agency. ABB:llä Helsingin Pitäjänmäellä 120 henkeä kehittää muun muassa aurinkosähköinverttereitä globaaleille markkinoille. Karin Wikmanin mukaan Suomessa on tapahtunut paljon pieniä käytännön parannuksia ja ympäristöarvojen nousu on muuttanut asenneilmastoa aurinkoenergiaa suosivammaksi. Tänä vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta kokoontuva työryhmä hakee keinoja, joilla voitaisiin edistää ja helpottaa esimerkiksi aurinkoenergiajärjestelmien kytkemistä valtakunnan verkkoon sekä kaavoitusta ja lupakäytäntöjä. Suomessa on paljon aurinkoenergiaan liittyviä yrityksiä, joiden innovaatiorahoitukseen Tekes on osallistunut. TEM:iltä on mahdollisuus saada enimmillään 30 prosenttia investointitukea aurinkoenergiahankkeisiin. Tämä on osaltaan edistänyt monien suurten kaupunkien aurinkoenergiahankkeita, joita on vireillä suuri joukko esimerkiksi Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Espoo tulee hyödyntämään aurinkoenergiaa esimerkiksi Espoon sairaalassa, Opinmäen kampusalueella Suurpellossa sekä päiväkodeissa ja kouluissa. Suomi kärkimaaksi energiatehokkuudessa Tekesin rahoitusosuus pk-yritysten innovaatioihin voi nousta jopa prosenttiin jos innovaatiolla nähdään merkittävää kansainvälistä markkinapotentiaalia, ja tutkimuslaitoksille ja yliopistoille jopa 70 prosenttiin. Suuretkin yritykset voivat saada enimmillään puolet innovaatiorahoituksestaan Tekesiltä haastaviin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään globaaleille markkinoille. On tärkeää saada Suomeen lisää konkreettisia aurinkoenergiahankkeita myös siksi, että vientiin tähtäävät yritykset tarvitsevat riittävän suuria kotimarkkinoita. Karin Wikman nostaa hyviksi esimerkeiksi muutaman edistyksellisen rakennuttajan, kuten TA-Yhtymän ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:n, jotka hyödyntävät aurinkosähköä ja lämpöä sekä muuta uusiutuvaa energiaa luontevana osana energiapalettia asuntorakennuttamishankkeissaan. Hän pitää merkittävänä myös Jan Vapaavuoren aiemmin asuntoministerinä nimittämän ERA 17 työryhmän tunnistamia 31 tavoitetta, joilla Suomesta saadaan energiatehokkuuden kärkimaa. Vielä 30 vuotta sitten Suomi oli energiakriisin seurauksena energiatehokkuuden edelläkävijöitä, ja ERA 17 kannustaa Suomea ottamaan takaisin paikkansa energiaviisauden kärkimaana ja saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet jo juhlavuonna 2017 kun Suomi täyttää sata vuotta. Päämääränä on, että vuonna 2050 Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö. ERA 17 toimintaohjelmaa vievät yhteistyökumppaneidensa kanssa eteenpäin Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Rakennusteollisuus RT, Sitra, Kiinteistöliitto, Suomen Kuntaliitto, Tekes ja ympäristöministeriö. EU:n tavoite on, että 15 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta saadaan aurinkosähköstä vuonna Tämä on täysin saavutettavissa oleva tavoite. Etenkin Etelä-Suomessa saadaan yhtä paljon aurinkoenergiaa kuin Saksassa, jossa on ollut tähän asti kolme neljännestä maailman aurinkosähkömarkkinoista, asiantuntija Karin Wikman Tekesistä sanoo. 18

4 YIT:n kuva-arkisto YIT:n kuva-arkisto Finnwind Oy toimitti ja asensi YIT:n rakentamaan Avia Line III -toimistokiinteistöön Vantaalle kymmenen kwp aurinkosähköjärjestelmän, joka syöttää sähköä kiinteistön sähköverkkoon. Asiakkaana oli YIT Kiinteistötekniikka, nykyisin Caverion Oyj. Fiksun kaupungin pilotteja nousee Energian kokonaishinta kiinteistöjen omistajille on noussut pelkästään 2000-luvun alusta 80 prosenttia, eli neljä kertaa elinkustannusindeksiä ja yleistä kustannustasoa nopeammin. Ei ole mikään ihme, että aurinkoenergia alkaa kiinnostaa entistä voimakkaammin, kehitysjohtaja Tomi Mäkipelto Caverion Oyj:stä sanoo. Tekesin Fiksu kaupunki ohjelmassa haetaan ja käynnistetään 3-6 pilottia eri puolilla Suomea, jotka voivat liittyä esimerkiksi lähienergiaan, avoimeen dataan perustuviin älykkäisiin ratkaisuihin tai hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tekesin Groove-ohjelma tukee uusiutuviin energioihin liittyvien ratkaisujen kehittämistä ja apua pk-yritysten kansainvälistymiseen, kohdemaina Saksa, Kiina ja Brasilia. Suomeen on jo nousemassa useita ekologisesti kestäviä, hiilineutraaleja asuinalueita ja kaupunginosia. Esimerkiksi Tampereelle Näsijärven rannalle on suunnitteilla Nurmi-Sorilan kaupunginosa, jossa kasvihuonekaasupäästöt saavat olla korkeintaan 20 prosenttia tamperelaisten vuoden 1990 keskimääräisiin päästöihin verrattuna. Kempeleelle puolestaan on noussut kymmenen omakotitalon ekokylä, joka on lajissaan Euroopan ensimmäinen. Asuinalue perustuu täysin uusiutuvaan energiaan eikä sitä ole kytketty valtakunnan sähköverkkoon. Hollanti ja Ranska ovat Wikmanin mukaan edelläkävijöitä aurinkopaneelien ja keräimien integroinnissa rakennusten julkisivuun ja kattoon. Saksassa on panostettu lähinnä perinteisten rakennuksesta erottuvien paneelien ja keräimien käyttöön ja kehittämiseen. Suomessa Aurubis Finland on kehittänyt Porissa aurinkoenergiaratkaisuja jotka eivät erotu lainkaan rakennuksen muusta julkisivusta ja katosta. Aurinkoenergian käytön kasvaessa kehitetään myös entistä enemmän rakennuksiin integroituja esteettisiä ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia ratkaisuja. Aurinkoenergian varastointi on myös globaalisti kuuma kehittämisalue. Varastointimenetelmien kehittäminen mahdollistaa aurinkoenergian hyödyntämisen Suomessa myös pimeämpinä vuodenaikoina. Aurinkoenergia on negatiivista kulutusta Energian kokonaishinta kiinteistöjen omistajille on noussut pelkästään 2000-luvun alusta 80 prosenttia, eli neljä kertaa elinkustannusindeksiä ja yleistä kustannustasoa nopeammin. Ei ole mikään ihme, että aurinkoenergia alkaa kiinnostaa entistä voimakkaammin, kehitysjohtaja Tomi Mäkipelto Caverion Oyj:stä sanoo. YIT-konsernin energia-asioiden kehityksestä vastannut Mäkipelto siirtyi YIT:n jakautumisen yhteydessä siitä irrotettuun kiinteistötekniikkayhtiö Caverioniin. Käyttötarkoituksesta riippuen tavallisen kiinteistön kannattaa hyvissä olosuhteissa jo nykyisillä energian hinnoilla tuottaa prosenttia tarvitsemastaan energiasta auringosta, etenkin jos aurinkoenergiajärjestelmän hankkimiseen voi saada investointitukea. Energian hinnan kehitystä on vaikea ennustaa, mutta yleisen käsityksen mukaan energian hinta ja sen myötä kiinteistöjen ja veden lämmityksen sekä sähkön osuus kiinteistöjen käyttökustannuksista tulee edelleen kasvamaan, ja silloin aurinkoenergiainvestointien houkuttelevuus ja kannattavuus entisestään kasvavat, Mäkipelto sanoo. Hän korostaa, että aurinkoenergia on investoinnin jälkeen ilmaista, negatiivista kulutusta, joka vähentää ostoenergian tarvetta. Keski- ja Etelä-Euroopassa aurinkoenergian käytön kasvu on ollut huimaa, mutta aurinkoenergia tekee nyt tuloaan myös Suomen markkinoille. E-luvun käyttöönotto energiamääräyksissä on merkittävä ajuri aurinkoenergian käytön kasvuun. Hyödynnän itsekin aurinkoenergiaa omassa pientalossani, ja olen järjestelmään hyvin tyytyväinen. Tomi Mäkipelto muistuttaa, että samalla kun uusiutuvaa energiaa ja muita energiamuotoja yhdistävät hybridijärjestelmät yleistyvät, kiinteistöjen ja sen teknisten järjestelmien muodostaman kokonaisuuden hallinnan merkitys korostuu entisestään. Automaatiojärjestelmän on osattava valita kullakin hetkellä optimaalisin energiamuoto- 19

5 Savo-Solar Oy Ruukin Classic solar -lämpökatto esiteltiin Hyvinkään asuntomessuilla kesällä 2013 Pohjolan Design-Talon kohteessa. Lämmönkeräinyksiköt valmistetaan Savosolarin tehtaalla Mikkelissä. jen yhdistelmä. Osaamisen merkitys järjestelmien asentamisessa ja huollossa nousee entistäkin tärkeämmäksi, jotta järjestelmät toimivat yhdessä mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Lämpötila aurinkolämpöjärjestelmissä nousee helposti hyvin korkeaksi jos esimerkiksi pumppu pysähtyy kovalla auringonpaisteella, ja järjestelmien ohjauksessa ja varmistuksissa on varauduttava tällaisiin tilanteisiin. Järjestelmien monimuotoisuutta lisäävät erilaiset alueelliset uusiutuvan energian järjestelmät ja yhteistyö energian tuotannossa naapurikiinteistöjen kanssa, Tomi Mäkipelto sanoo. Suomessa teknologian globaaleja kärkiyrityksiä 20 Lämpökatto tuo säästöjä energiakuluissa. Lähes puolen vuoden ajan käyttövesi lämpiää aurinkoenergialla. Tekesin toiminnalliset materiaalit ohjelman koordinaattori Markku Heino Spinverse Oy:stä kertoo, että tänä vuonna päättyvässä laajassa kuusivuotisessa ohjelmassa on kehitetty merkittäviä sovelluksia myös aurinkoenergian alueelle. Suomessa on paljon huippuluokan materiaalitutkimusta ja sen soveltamiseen liittyvää valmistusteknologian osaamista. Aurinkokennojen valmistuksessa tärkeät pinnoitustekniikat ja pintailmiöiden hallinta on meillä vahva osaamisalue. Tekesin ohjelma on vauhdittanut lukuisten yritysten kykyä rakentaa nopeasti uutta liiketoimintaa omaan teknologiaosaamiseensa perustuvista ratkaisuista, joille on maailmalla kasvavaa kysyntää, Markku Heino sanoo. Toiminnalliset materiaalit -ohjelmassa on mukana yli sata yritystä ja useita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Kansainvälinen yhteistyö tutkimus- ja kehityshankkeissa ulottuu 40 maahan. Materiaalitutkimus tuottaa koko ajan uutta, ja sillä olisi paljon nykyistä enemmän annettavaa myös rakentamiseen. Tuntuu kuitenkin että rakennusalan ja sen kehittämisen aikajänne on erilainen eivätkä materiaalitutkimus ja rakennusala oikein kunnolla kohtaa toisiaan. On hämmästyttävää, että monilla aurinkoenergiaan liittyvillä yrityksillä on auennut helpommin vienti kuin kotimarkkinat. Tähän olisi saatava muutos niin, että suomalainen rakennus- ja kiinteistöala heräisi hyödyntämään nopeammin uuden materiaalitutkimuksen tuomia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan ja myös viennissä yhdessä uusia ratkaisuja kehittävien materiaalipuolen yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa, Heino sanoo. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Ruukin ensimmäisenä maailmassa markkinoille tuoma pientaloihin joustavasti integroitava aurinkokatto, jonka aurinkolämmön keräimet valmistetaan kehityshankkeeseen aktiivisesti osallistuneen Savo-Solar Oy:n tehtaalla Mikkelissä. Erillisten kattoon tai julkisivuun asennettavien aurinkokeräinten sijaan keräimet integroidaan osaksi kattoa. Ruukki Classic solar lämpökatto esiteltiin Pohjolan Design-Talo Oy:n kohteessa Hyvinkään asuntomessuilla viime kesänä. On hämmästyttävää, että monilla aurinkoenergiaan liittyvillä yrityksillä on auennut helpommin vienti- kuin kotimarkkinat. Tähän olisi saatava muutos, Tekesin toiminnalliset materiaalit ohjelman koordinaattori Markku Heino Spinverse Oy:stä sanoo.

6 Savo-Solar Oy Kiinan kasvavista panostuksista aurinkolämpöön kertoo se, että esimerkiksi vuonna 2011 asennetusta 58 miljoonasta neliöstä aurinkokeräimiä noin 80 prosenttia asennettiin Kiinassa, Savo-Solar Oy:n toimitusjohtaja Jari Varjotie sanoo. Savosolarin uuden sukupolven nanopinnoitetut direct flow ratkaisuun perustuvat keräimet tehostavat aurinkoenergian talteenottoa. Yrityksen kehittämä keräin voitti alan tärkeän innovaatiopalkinnon Münchenin Intersolar-messuilla Rakennusala tarvitsee kehittämisen vetureita Lämpökatto tuo säästöjä energiakuluissa. Lähes puolen vuoden ajan käyttövesi lämpiää aurinkoenergialla. Kevät- ja syyskausina huoneet lämpiävät aurinkoenergialla ja kesäaikana järjestelmä tehostaa merkittävästi lämpöpumpun toimintaa. Alkuinvestoinnin jälkeen energia on käytännössä ilmaista. Lisäksi Classic-pystysaumakatteeseen täysin integroituna keräin on lähes huomaamaton. Ruukki Classic solar -lämpökatto on osa aurinkolämpöjärjestelmää, joka koostuu katolla olevista aurinkolämpökeräimistä, teknisessä tilassa sijaitsevista laitteista ja näiden välisistä lämmönsiirtoputkista. Lämmönkeräimet peittävät vain osan kattopinta-alasta ja ne asennetaan harjalta kohti räystäitä, noin kolmen metrin matkalle. Aurinko lämmittää lämmönkeräysyksikössä kiertävän nesteen, joka lämmittää lämminvesivaraajan. Esimerkiksi eteläisen Suomen alueella Classic solar -lämpökatto toimii pääsääntöisesti huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Pienehkön omakotitalon käyttöveden lämmittämiseen riittää neljän neliömetrin keräimet, joilla tuotetaan noin puolet vuosittaisesta lämpimästä käyttövedestä. Kun talossa on 12 neliömetrin keräimet, tuotetaan niillä puolet vuotuisesta lämpimästä käyttövedestä ja osa rakennuksen lämmityksestä. Olisi tärkeää saada rakennusalan yrityksistä nousemaan kehittämisen vetureita materiaalitutkimuksen tulosten hyödyntämiseen samaan tapaan kuin Metso ja Wärtsilä konepajateollisuudessa ja Nokia aiemmin omalla alallaan, Markku Heino sanoo. Savosolar, Polarsol ja Aurubis Finland sekä Beneq Oy ovat Heinon mukaan hienoja esimerkkejä Tekesin Toiminnalliset materiaalit ohjelmaan osallistuneista yrityksistä, jotka ovat aktiivisesti tuoneet markkinoille oman kehitystyönsä hedelmiä, tehokkaita aurinkolämpökeräimiä eri sovelluksiin ja tärkeitä pinnoitteita aurinkokennoihin. Nanopinnoituksella tehoa keräimeen Savosolarin uuden sukupolven nanopinnoitetut direct flow ratkaisuun perustuvat keräimet tehostavat aurinkoenergian talteenottoa. Yrityksen kehittämä keräin voitti alan tärkeän innovaatiopalkinnon Munchenin Intersolarmessuilla Yritys on tuonut markkinoille kokoalumiinisen aurinkolämpökeräimen absorberin, jossa neste kiertää suoraan lämpöä keräävän rakenteen sisällä sen sijaan, että lämpöä keräävään levyyn olisi kiinnitetty nestettä kuljettava putki. Alumiiniin ja omaan patentoituun pinnoituskonseptiin perustuva rakenneratkaisu on edullinen ja sen absorptio eli kyky ottaa vastaan ja sitoa auringon lämpöä on kilpailijoita parempi, kuten myös lämmönkestävyys. Näistä syistä Savosolarin kotimaiset keräimet ovat maailman tehokkaimmat tuotoltaan ja niitä onkin asennettu jo satoihin järjestelmiin yli kymmenessä maassa. Savosolar on tuonut markkinoille perinteisen kahden m 2 :n keräimen lisäksi kymmenen m 2 :n suurkeräimen, joita on asennettu toistaiseksi Suomen lisäksi Saksassa Sonnenhaus -kohteisiin. Yritys pystyy tuottamaan vuonna 2011 perustetussa tehtaassa miljoona neliömetriä absorperipintaa vuodessa. Savosolarin keräimiä voidaan asentaa niin katolle, seinälle kuin maassa oleviin telineisiin, joten niiden avulla lämmitysjärjestelmien toimittajat pystyvät toteuttamaan tehokkaita ja kannattavia aurinko- ja hybridilämpöratkaisuja niin yksittäisille omakotitaloille kuin aluelämpölaitoksille. Aurinkolämmön alue- ja kaukolämpöön sekä teollisuuden prosesseihin liitettävät ratkaisut yleistyvät, Savo-Solar Oy:n toimitusjohtaja Jari Varjotie sanoo. Esimerkiksi Tanskassa on jo Varjotien mukaan todella paljon aluelämpökeskuksia, joissa on yhdistetty aurinkoenergialämmitys ja muiden polttoaineiden käyttö. Yksittäisten rakennusten lämmittämisen rinnalla yleistyvät tulevaisuudessa aluelämmityksen hybridilaitokset, joissa voidaan käyttää kesällä aurinkoenergiaa ja talvella vaikka haketta. Hybridilaitos voi hyödyntää myös maalämpöä. 21

7 Aurubis Finland Oy Aurubis Finland Oy Porin uuden uimahallin esipatinoitu kuparinen julkisivu kätkee 80 m 2 seinään integroituja aurinkolämpökeräimiä, minkä lisäksi rakennuksen katolla on 200 m 2 perinteisiä tasokeräimiä. Kuparijulkisivuun integroitu aurinkoenergiajärjestelmä on herättänyt paljon kiinnostusta arkkitehtien keskuudessa, koska rakennuksen arkkitehtuuri voidaan suunnitella vapaasti ilman kompromisseja. Kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitykseen tarkoitettuja aurinkokeräimiä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös kiinteistöjen jäähdytykseen aurinkolämmön avulla. Maailmassa puolet energian kulutuksesta menee lämmitykseen ja jäähdytykseen, ja niissä aurinkolämpö on kaikkein kannattavin energialähde, joten kokonaisuudessaan aurinkolämmön tulevaisuus ja markkinat näyttävät erittäin hyviltä, Varjotie sanoo. Hän muistuttaa, että aurinkolämpö on edelleen maailmalla isompi bisnes kuin aurinkosähkö. Kiinan kasvavista panostuksista kertoo se, että esimerkiksi vuonna 2011 asennetusta 58 miljoonasta neliöstä aurinkokeräimiä noin 80 prosenttia asennettiin Kiinassa. Porin uimahalli näyttävä kohde Aurubis Finland Oy:n kehittämän järjestelmän kupariset lämpökeräimet on suunniteltu kiinteiksi osiksi rakennuksen julkisivua ja kattoa. Porin uuden uimahallin esipatinoitu julkisivu kätkee 80 m 2 seinään integroituja aurinkolämpökeräimiä, minkä lisäksi rakennuksen katolla on 200 m 2 perinteisiä tasokeräimiä. Arkkitehtonisesti korkeatasoinen kuparijulkisivuun integroitu aurinkoenergiajärjestelmä, joka voi tuottaa sekä lämpöä että viilennystä, sopii hyvin uimahallien lisäksi esimerkiksi Keski-Euroopan hotellikohteisiin ja toimistorakentamiseen, kehityspäällikkö Petri Konttinen Aurubis Finland Oy:stä sanoo. Ratkaisumme on herättänyt paljon kiinnostusta arkkitehtien ja rakennuttajien keskuudessa, koska rakennuksen arkkitehtuuri voidaan suunnitella vapaasti ilman kompromisseja. Innovaatiomme on syntynyt ajatuksesta yhdistää olemassa olevat arkkitehtoniset kuparituotteemme ja pitkä kokemuksemme kuparin käytöstä aurinkolämpöjärjestelmissä, kehityspäällikkö Petri Konttinen Aurubis Finland Oy:stä sanoo. Toimittamissamme Helsingin Musiikkitalon kuparijulkisivuissa on käytetty vastaavaa patinapintaa kuin Porin uimahallissa. Musiikkitalon julkisivuihin olisi ollut mahdollista yhdistää meidän aurinkolämpöjärjestelmä niin, ettei se olisi vaikuttanut rakennuksen ulkonäköön mitenkään, mutta emme ehtineet järjestelmämme kanssa ajoissa jotta olisimme voineet tarjota sitä, Konttinen havainnollistaa järjestelmän integroitavuutta. Konttisen mukaan yhtiöön alkoi tulla heti paljon kyselyitä ympäri maailmaa sen jälkeen kun aurinkolämpöjärjestelmä julkistettiin, mutta yrityksessä on haluttu ensin odottaa kunnollisia mittaus- ja seurantatuloksia Porin uimahalliin asennetusta järjestelmästä ennen kuin järjestelmää lähdetään aktiivisesti markkinoimaan. Porin uimahallissa meidän 80 m 2 :n aurinkolämpöjärjestelmän lisähinnaksi julkisivuun tuli euroa, ja ratkaisu tuottaa arviolta kwh lämpöenergiaa vuodessa, ja todellisen energiantuotannon varmistamiseksi odotamme vielä mittaustuloksia. Uskomme että monet rakennuttajat ovat halukkaita maksamaan järjestelmästämme hieman enemmän kuin erillisiin näkyviin aurinkokeräimiin perustuvasta järjestelmästä, mutta pi- 22

8 Suomessa on vahvaa aurinkoenergian osaamista. Päämääränä voisi olla, että vuonna 2050 Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö. Järjestelmämme on suunniteltu erityisesti pohjoisiin olosuhteisiin, hallituksen puheenjohtaja ja kehityspäällikkö Elena Sonne PolarSol Oy:stä sanoo. Yhtiö on toimittanut aurinkolämpöjärjestelmiä Suomen lisäksi muun muassa Venäjälle, Kanadaan, Ukrainaan ja Italiaan. dämme realistisena suuruusluokkana kymmenen prosentin lisähintaa perinteisiin järjestelmiin verrattuna, Konttinen sanoo. Olen toiminut aurinkoenergia-alalla 17 vuotta erilaisissa tehtävissä, ja pidän tätä integroitua ratkaisuamme hienoimpana jonka kehittämisessä olen saanut olla mukana. Olemme Porissa ylpeitä uimahallistamme ja siellä harjoittelevasta Matti Mattssonista. Porin kaupunki näyttää erittäin hyvää esimerkkiä kokonaisuutena Suomen suurimmalla ja monilta arkkitehdeiltä saamamme palautteen mukaan ehdottomasti kauneimmalla aurinkolämpöratkaisulla. Mattsson sai pronssia uinnin MM-kilpailuissa Barcelonassa. Kaupungin kokonaisinvestointi uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin ratkaisuihin oli Porin uimahallissa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeeseen 35 prosentin investointiavustuksen. Jäähdytysteho jopa kaksinkertainen Konttinen näkee Aurubiksen integroidun aurinkolämpöjärjestelmän soveltuvat erityisen hyvin uimahalleihin ja kylpylöihin, joissa tarvitaan paljon lämpöä erityisesti päivällä, mutta matalissa lämpötiloissa. Käyttöveden lämmityksessä perinteiset keräimet ovat tehokkaampia. Konttisen mukaan selvitykset osoittavat, että järjestelmää voitaisiin hyödyntää myös kiinteistön julkisivun jäähdytyksessä. Jäähdytysteho voisi olla jopa kaksinkertainen saatavaan lämpöenergiaan verrattuna, joka voitaisiin sekin hyödyntää kiinteistössä. Arkkitehtonisesti korkeatasoinen kuparijulkisivuun integroitu aurinkoenergiajärjestelmä, joka voi tuottaa sekä lämpöä että viilennystä, sopii hyvin uimahallien lisäksi esimerkiksi Keski-Euroopan hotellikohteisiin ja toimistorakentamiseen. Suomessa on vahvaa aurinkoenergian osaamista, ja tälle tulevaisuuden kasvualueelle panostavien yritysten vientimahdollisuuksia edistäisi Petri Konttisen mielestä parhaiten se että meillä otettaisiin lähes viimeisenä EUmaana käyttöön aurinkosähkön syöttötariffit. Saksassa sähkö maksaa noin 25 senttiä kwh, ja siellä sähkön käyttäjiltä peritään sähkön hinnassa noin kolme senttiä kwh:lta joka käytetään aurinkosähkön ja tuulienergian tukemiseen. Siellä kuluttajat ovat tähän valmiita. Meillä voitaisiin vauhdittaa aurinkoenergiainvestointeja jo selvästi alle sentin lisähinnalla joka kohdistuisi vain esimerkiksi suurimpiin sähköyhtiöihin tai tietyille alueille. Floridassa syöttötariffit on otettu käyttöön myös aurinkolämmössä, joka varmistaa aurinkolämpöinvestoinnin maksavan itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa. Lämpöakulla järjestelmä ympärivuotiseksi PolarSol Oy valmistaa patentoituja, ohuesta ruostumattomasta teräksestä valmistettuja aurinkokeräimiä ja lämmönvaihtimia. PolarSol-aurinkolämmitysjärjestelmän teho perustuu tehokkaisiin, patentoituihin absorberielementteihin, Vain 0,3-0,4 mm ohuesta ruostumattomasta teräksestä valmistetut absorberit, joissa on selektiivipinnoitus, keräävät auringon lämpöä tehokkaasti myös talvella. VTT testasi PolarSol keräinprototyyppiä vuonna 2008 talviolosuhteissa. Testauksessa saavutettiin pakkasasteilla hyvä, 81 % tehokkuus, ja nopea käynnistyminen vain 5 minuutin viiveellä aurinkosäteilyn aloittamisesta. 23

9 PolarSol Oy Polarsolin Ukrainan Karpaateilla sijaitsevaan kylpylään toimittamassa omavaraisessa järjestelmässä on aurinko- ja ilmakeräimet, harmaaveden rekuperaattori ja ilmastointirekuperaattori hukkalämmön hyödyntämiseen sekä lämpöakku lämmön varastoimiseen. PolarSol Oy Jyväskylässä järven rannalla sijaitsevan 350 m 2 :n hirsitalon Polarsol-järjestelmään sisältyy aurinkolämmön lisäksi muun muassa hukkalämmön hyödyntäminen jätevedestä ja saunan Aito-kiukaasta. Yhtiö toimittaa myös tuotteidensa ympärille rakennettuja aurinkolämmitysjärjestelmiä maan sisään rakennettuine lämpöakkuineen, jotka pystyvät kattamaan kokonaan rakennuksen vuotuisen lämmitystarpeen. Järjestelmiä voidaan hyödyntää pien-, rivi- ja kerrostaloista toimisto- ja teollisuusrakennuksiin. Lämmitysjärjestelmä pystyy tarvittaessa kattamaan rakennuksen koko lämmön ja lämpimän käyttöveden tarpeen hybridinä yhdistämällä aurinko-, maa- ja ilmalämmön ominaisuuksia. Vuoden 2011 lopulla Joensuussa käynnistyneestä tehtaasta on toimitettu järjestelmiä Suomen lisäksi muun muassa Venäjälle, Kanadaan, Ukrainaan ja Italiaan. Järjestelmämme on suunniteltu erityisesti pohjoisiin olosuhteisiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä, Oulussa ja Lahdessa on rakenteilla pientalokohteita joihin tulee meidän järjestelmä, ja saimme juuri Ukrainaan ison toimituksen kylpylähankkeeseen joka on lämpöenergian suhteen omavarainen. Olemme toimittaneet aiemmin ukrainalaiseen tehtaaseen järjestelmän, ja pelkästään Joensuussa meidän järjestelmämme on asennettu jo kahteen pientaloon, hallituksen puheenjohtaja ja kehityspäällikkö Elena Sonne PolarSol Oy:stä sanoo. Ratkaisussa käytetään lämmön varastoimiseen vesivaraajaa tai suuremmissa kohteissa betonista lämpöakkua, joka asennetaan maahan routarajan alapuolelle ja mieluiten rakennuksen alle. Kesällä varattua lämpöä voidaan hyödyntää talvikaudella. Järjestelmään voidaan yhdistää myös yhtiön kehittämät rekuperaattorit, joilla saadaan talteen hukkalämpöä ilmanvaihdosta, savukaasuista tai jätevedestä. Taipuisat aurinkokennot tuovat uusia sovelluksia Beneq Oy on alallaan maailman huippuosaamista edustava laite- ja teknologiatoimittaja, joka on kehittänyt nanoteknologiaan pohjautuvia aurinkosähkökennojen hyötysuhdetta parantavia ja valmistuskustannuksia pienentäviä toiminnallisia kalvoja ja myy niiden valmistusteknologiaa. Olemme soveltaneet ja kehittäneet uusille alueille kahta suomalaista pinnoituskeksintöä, atomikerroskasvatusta ja aerosolipinnoitusta. Intelin kaltaiset yritykset hyödyntävät näitä teknologioita laajasti puolijohdeteollisuudessa, Beneq Oy:n toimitusjohtaja Sampo Ahonen sanoo. Beneq on kehittänyt myös teknologiaa, jolla voidaan pinnoittaa joustavia kalvoja ja saada niihin samalla myös hyvin ohut ja tehokas kosteussulku, joka pidentää kennojen elinikää. Olemme mukana suuressa eurooppalaisessa yhteishankkeessa, jossa kehitetään taipuisia ja joustavia aurinkokennoja ja niiden integroitavuutta rakennuksiin. Tällaisilla kennoilla on tulevaisuudessa hyvin monenlaisia käyttöalueita, kun aurinkoenergian hyödyntäminen lisääntyy, Ahonen sanoo. Investoinnit aurinkoenergiaan kasvoivat voimakkaasti vuosina , minkä jälkeen buumi hiljeni kun talouskriisi rauhoitti alan markkinoita. Nyt investoinnit ovat jälleen lähdössä kasvuun, kun esimerkiksi Kiina on käynnistänyt 24

10 Beneq Oy Beneq Oy Enemmän energiaa auringosta nanoteknologialla. Olemme soveltaneet ja kehittäneet uusille alueille kahta suomalaista pinnoituskeksintöä, atomikerroskasvatusta ja aerosolipinnoitusta, Beneq Oy:n toimitusjohtaja Sampo Ahonen sanoo. Viikin ympäristötalossa (kuvassa vasemmalla) on etelään suuntautuva kaksoislasijulkisivu, jonka uloimmassa pinnassa on aurinkopaneeleja tuottamassa osan rakennuksen tarvitsemasta sähköstä. Beneq Oy valtavan monivuotisen ohjelman jossa panostetaan voimakkaasti aurinkoenergiaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan. Eurooppa on Saksan johdolla ollut tähän asti aurinkoenergiamarkkinoiden veturina, mutta nykyisin aurinkokennojen valmistuksestakin jo ainakin puolet on Kiinassa. Myös Yhdysvalloissa aurinkoenergian käyttö ja alan tuotanto kasvavat, Ahonen sanoo. n Tässä Espoon Keilaniemessä sijaitsevan toimistorakennuksen lasijulkisivussa on Beneq Oy:n kehittämä nanoteknologiaan perustuva erikoispinnoite. Yritys on mukana eurooppalaisessa yhteishankkeessa, jossa kehitetään taipuisia ja joustavia aurinkokennoja ja niiden integroitavuutta rakennuksiin. Kirjoittaja DI, MBA Sampsa Heilä on rakennus- ja kiinteistöalan viestintäkonsultti ja toimittaja. 25