Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät"

Transkriptio

1 Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät erityistarkastelussa korkea teknologia ja osaamisintensiiviset palvelut Satu Nivalainen, Kirsi Mukkala ja Timo Tohmo Tekesin katsaus 247/2009

2 Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät erityistarkastelussa korkea teknologia ja osaamisintensiiviset palvelut Satu Nivalainen Kirsi Mukkala Timo Tohmo Tekesin katsaus 247/2009 Helsinki 2009

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. Tekijät kiittävät Henna Nivalaista tutkimusavusta ja Hanna Karikalliota pohjatietojen keräyksestä (luku 6). Jari Hyväriselle, Hannu Tervolle ja Raija Volkille kiitos kommenteista. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2009

4 Esipuhe Tekesin yhtenä päämääränä on, että alueet kehittyvät: osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen tukevat alueiden kehittymistä siten, että kansallisen innovaatiopolitiikan päämäärät toteutuvat koko maassa. Myös uudessa hallitusohjelmassa nähdään tärkeänä alueiden kansainvälinen kilpailukyky ja alueiden välisten kehityserojen pienentäminen. Lisäksi siinä korostetaan alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuvaa erikoistumista, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkottuminen alueiden kesken. Aluepolitiikan painotuksia ovat elinkeinoja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Alueellisen kasvun yhtenä lähteenä korostetaan tiedon leviämistä: koulutusta, teknologiaa ja inhimillistä pääomaa. Lisäksi tarvitaan toimivat organisaatiot ja instituutiot, joissa osaamista voidaan hyödyntää mm. tuotekehittelyssä. Koulutus vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen ja talouden kehitykseen ja siten kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää innovaatiotoiminnan alueellisesta osaamisesta ja liikkuvuudesta Suomessa yleisesti ja innovaatiotoiminnan kannalta. Hanke jakaantui kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen keskeisenä tehtävänä on selvittää tilastotiedon perusteella teollisuus- ja KIBS-yritysten ammatillista liikkuvuutta 2000-luvulla työvoiman saatavuuden kannalta innovaatiotoiminnassa alueellisesti Suomessa. Toisen vaiheen tarkoituksena oli selvittää tilastoaineiston ja olemassa olevan tutkimuksen pohjalta alueellista työllisyyttä ja sen tulevia tarpeita. Minkä tason osaaminen on alueellisesti tärkein tekijä? Tarvitaanko alueella yliopistotasoista, keskiasteen vai ammattikoulutuksen tasoista osaamista? Mikä on julkisen infrastruktuurin vaikutus alueen kilpailukyvyn kannalta? Lisäksi tavoitteena oli tutkia alueellisen liikkuvuuden syitä ja esteitä, ja mahdollisia alueellisia toimenpiteitä innovaatiotoiminnan kannalta liikkuvuuden esteiden vähentämiseksi. Tekes kiittää tekijöitä laajasta ja perusteellisesta selvityksestä alueellisen kyvykkyyden kuvaamisessa ja hyvin toimineesta yhteistyöstä. Maaliskuussa 2009 Tekes

5 Sisältö Esipuhe 1 Johdanto Innovaatiotoiminnan edellytykset ja alueiden kyvykkyys Osaamisen korostuminen ja innovatiivisuus Alueellinen kyvykkyys mitä se on? Työmarkkinoiden peruspiirteet ja kehitys vuosina Tuotantorakenteet ja työvoiman kysyntä Korkean teknologian ja KIBS-alojen kehitys vuosina Työvoiman tarjonta ja yksilöiden kyvykkyys Työvoiman tarjonta ja ikärakenne Ikärakenne korkean teknologian ja KIBS-aloilla Koulutus ja inhimillinen pääoma Koulutus korkean teknologian ja KIBS-aloilla Maakuntien kyvykkyys vuosina Kyvykkyyden vaikutus työllisyyteen maakunnittain 1990-luvun alun laman jälkeen Kyvykkyys KIBS-aloilla periodeilla ja Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus työvoiman ja alueellisen kyvykkyyden muovaajana Liikkuvuus ja kyvykkyyden muovautuminen Opiskelijoiden ja valmistuneiden muuton merkitys työmarkkinoille Työllisten alueellinen liikkuvuus Ammatillinen ja toimialaliikkuvuus Maahanmuuttajien rooli työmarkkinoilla Maahan- ja maastamuutto Suomen näkökulmasta Ulkomaisen työvoiman merkitys Suomelle Maahan- ja maastamuuton kehitys ja tausta Maahanmuuton vaikutukset Suomen työmarkkinoihin Maahanmuuton vaikutukset julkiseen sektoriin KT- ja KIBS-alojen alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus KT- ja KIBS-aloille työllistyvien alueittainen tarkastelu Työntekijöiden toimiala- ja maakuntavirrat KT- ja KIBS-aloille tulevat, poistuvat ja pysyvät: ekonometrinen analyysi Analyysimenetelmä Aineisto ja muuttujat Tulokset KT-aloille tulevien ja sieltä poistuvien ominaisuudet KIBS-aloille tulevien ja sieltä poistuvien ominaisuudet. 100

6 8 Väestön ikääntyminen ja työmarkkinat Työvoimatarpeet eri aloilla ja alueilla Mistä tarvittava työvoima saadaan? Lopuksi Lähteet Liitteet Tekesin katsauksia...145

7 1 Johdanto Tiedon ja teknologisen kehityksen merkitys kansallisen ja alueellisen kasvun lähteenä korostuu yhä vahvemmin. Teknologinen kehitys alentaa tuotteiden ja tuotannontekijöiden liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia ja tukee kokonaistuottavuuden kasvua sekä uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantoteknologioiden käyttöönottoa (Valtioneuvoston kanslia, 2006). Myös Suomen talouden nopea kasvu on 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen perustunut korkean teknologian alojen laajentumiseen (erityisesti elektroniikkateollisuus) ja osaamiseen sekä perinteisten alojen uudistumiseen osaamisintensiivisempään suuntaan. Tämän on usein todettu olleen tulosta intensiivisestä panostuksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toinen tärkeä edellytys tälle on ollut osaavan työvoiman kouluttaminen yritysten tarpeisiin. Osaaminen on uudistunut nuorten ikäluokkien kautta Suomessa toimialojen rakennemuutos on korostetusti tapahtunut sukupolvittaisen muutoksen kautta eli koulutuksesta tulevat nuoret työllistyvät uusille kasvaville aloille ja eläkkeelle poistutaan muilta aloilta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa siinä mielessä, että koulutukseen tulevien nuorten ikäluokkien koko pienenee ja vähitellen väestön ikääntymisen myötä työpaikkoja avautuu aiempaa enemmän myös eläkkeelle poistumisen vuoksi. Tämä lisää kilpailua työvoimasta ja se voi ohjata osin aiemmasta poikkeavalla tavalla myös hakeutumista eri alojen koulutukseen, kun myös ns. perinteisillä aloilla ja palvelualoilla on tarve kohottaa osaamisen tasoa ja innovaatiokykyä. Myös palkkasuhteet saattavat muuttua. Suomessa korkeasti koulutetun työvoiman palkat eivät ole olleet kansainvälisesti korkeita. Toisaalta samaan aikaan kehittyvistä maista muodostuu yhä useammin kilpailijoita myös osaamisintensiivisessä tuotannossa. Suomen eri alueet poikkeavat toisistaan mm. sijainniltaan, olosuhteiltaan, väestön koulutus- ja ikärakenteiltaan sekä tuotantorakenteiltaan. Myös talouden ja työmarkkinoiden näkökulmasta alueet ovat erilaisia. Suomen toipuminen 1990-luvun alun lamasta kärjisti alueiden välisiä taloudellisia eroja - epätasaisesti sijoittuneet kasvutoimialat loivat hyvinvointia harvoille alueille, kun taas samanaikaisesti osa alueista kamppaili supistuvien toimialojen rakennemuutoksessa luvun alun lamaa ja sitä seurannutta tilannetta voidaan kuitenkin pitää poikkeuksellisena ja rajuna shokkina. Ns. normaalioloissa aluerakenteiden muutos on verraten hidas prosessi, ja alueiden kehityksen käänteet ovat hitaampia kuin teknologioiden tai yritysten käänteet. Tämän vuoksi osa tulevaan aluekehitykseen vaikuttavista tekijöistä on jatkoa tähänastiselle kehitykselle luvun alkuvuosina on kuitenkin nähtävissä joitakin trendinomaisia kehitystekijöitä ja -suuntia, joiden erillis- tai yhteisvaikutukset saattavat muuttaa talouden rakenteita käänteentekevällä tavalla. Monella niistä voi olla merkitystä myös alueelliselle kehitykselle. Ikärakenteen muutos lisää kilpailua osaajista Kotimaisista muutostekijöistä väestön ikärakenteen muutos on tulossa nopeimpaan vaiheeseensa ja muuttaa suomalaisia työmarkkinoita monella tavalla. Suomi on uuden haasteen edessä, kun työikäisen väestön määrä alkaa supistua ensimmäistä kertaa rauhan aikana. Suurten ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta sekä olemassa olevien että uusien työpaikkojen täyttäminen vaikeutuu. Jo viime vuosina nopeasti kasvanut työvoiman kysyntä on herättänyt keskustelua työvoiman riittävyydestä. Yritysten sijoittumispäätöksissä osaavan työvoiman saatavuus on eräs tärkeimmistä tekijöistä (esim. Mäkinen, 2007). Osaava työvoima on Suomen kilpailukyvyn perusta, mikä korostuu entisestään tulevaisuudessa. Kilpailu osaavista työntekijöistä kiihtyy, ja kun työvoiman määrä supistuu, sen laatu nousee entistä tärkeämmäksi. 1

8 Globalisaatio lisää työvoiman ja tuotannon liikkuvuutta Kansainvälisesti eräs tärkeimmistä kehityssuunnista on globalisaatio. Yksi merkittävimmistä globalisaation piirteistä on liikkuvuuden lisääntyminen: pääomat, tuotteet, palvelut, työvoima, tuotanto ja innovaatiot liikkuvat maailmanlaajuisesti entistä nopeammin ja alhaisemmin kustannuksin. Paitsi kansantalouteen, globalisaatio vaikuttaa myös alueisiin. Tuotantorakenteet poikkeavat alueiden välillä ja toimialojen avoimuus kansainväliselle kilpailulle on erilainen. Alueet ovat yritysten kautta yhä useammin osa maailmanlaajuista kehitystä, jossa tuotannon sijaintipaikka erityisesti teknologiaintensiivisillä nopeasti kasvavilla toimialoilla voi muuttua nopeastikin. Eräs alueiden kehityspotentiaalia määräävä tekijä on niiden uudistumiskyky eli yritysten ja muiden organisaatioiden kyky sopeutua jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön ja pysyä mukana teknologisessa kehityksessä. Toisin sanottuna teknologia 1 ja innovatiivisuus ovat nousemassa keskeisiksi yritysten, toimialojen, maiden ja alueiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun vaikuttaviksi tekijöiksi. Globalisaatio sekä teknologisen ja taloudellisen kilpailukyvyn ylläpito edellyttävät yhä nopeampia rakennemuutoksia sekä joustavampaa ja sopeutuvampaa työvoimaa. Tiedon ja osaamisen merkitys kilpailukykyä luovana tekijänä korostuu erityisesti aloilla, joilla teknologinen kehitys on nopeaa. Näitä ovat erityisesti korkean ja keskikorkean teknologian teollisuus sekä osaamisintensiiviset palvelut. Yhdessä globalisaatiosta lähtevät muutosvoimat ajavat talouksia kohti alueellista erikoistumista ja keskittymistä. Globalisaatio ja integraation tiivistyminen aikaansaavat sen, että etäisyydet ovat menettämässä merkitystään ja välituotetuotanto ei ole sidottu lopputuotetuotannon sijaintiin siinä määrin kuin aikaisemmin (Widgren et al., 2007). Teollisuuden uusinvestoinnit suuntautuvat yhä suuremmassa määrin kasvavan kysynnän läheisyyteen Suomen ja Euroopan ulkopuolelle. Ulkoistamisen ja rationalisointien tuloksena yksittäisiltä paikkakunnilta saatetaan lopettaa yhdellä päätöksellä satoja tai jopa tuhansia työpaikkoja. Tuotannon ja työllisyyden kasvun näkökulmasta alueen kyvyllä uudistua ja uudistaa yritys- ja toimipaikkarakennettaan on tällöin keskeinen merkitys. Toistaiseksi globalisaation tuotantoa siirtävä vaikutus on kohdistunut pääasiassa teollisuuteen tai teollisuuden osiin. Teollisia toimintoja on joko suoraan siirtynyt kehittyviin maihin tai tuotanto on niissä kasvanut nopeammin kuin alkuperäismaassa. Suomessa reilut 15 % teollisuusyrityksistä on ulkoistanut toimintojaan ulkomaille (Valtioneuvoston kanslia, 2006). Toisaalta vaikka etäisyyden merkitys on vähenemässä, on läheisyydestä saatavilla hyödyillä edelleen tärkeä rooli erityisesti osaamisintensiivisillä aloilla mm. tiedon siirtymisen näkökulmasta (esim. face-toface kontaktien merkitys hiljaisen tiedon siirtymisessä). Talous on kuitenkin muuntumassa yhä palveluvaltaisemmaksi. Samaan aikaan kun palvelujen merkitys työllistäjänä kasvaa, palvelutoiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä. Uusi teknologia on tehnyt myös osasta palveluja helposti liikkuvaa tuotantoa ja sen vuoksi palvelujen kauppa kasvaa nopeasti, ja niiden tuotanto voi myös siirtyä kustannusten mukaan eri paikkoihin sekä maan sisällä että rajojen yli. Osaltaan tämä merkitsee kovenevaa kilpailua ja kasvavia tuottavuus- ja laatuvaatimuksia. Toinen globalisaation keskeisesti liittyvä piirre on lahjakkuuden ja osaamisen inhimillisen pääoman korostuminen. Alueiden kehittyminen riippuu yhä enemmän siitä, kuinka hyvin ne onnistuvat houkuttelemaan työntekijöitä ja erityisesti luovia lahjakkuuksia. Tulevaisuudessa mahdollisia työvoiman lähteitä ovat nuoret koulutuksesta valmistuvat ja tätä kautta työmarkkinoille tulevat ikäluokat tai muut työvoiman ulkopuolelta työelämään tulevat sekä ammatin tai työpaikan vaihtajat. Uudet työntekijät voivat tulla maantieteellisesti samalta alueelta tai muualta Suomesta tai maan rajojen ulkopuolelta. 1 Laajasti tulkittuna teknologia sisältää kaiken tiedon ja ideat siitä, miten tehokkaasti tuotetaan raaka-aineista ja puolivalmisteista tavaroita ja palveluja (esim. Jalava, 2007). 2

9 Työvoiman liikkuvuus voidaan nähdä eräänä keskeisimpänä työvoiman joustavuutta ja sopeutumiskykyä kuvaavana mittarina. Maan rajojen sisällä tapahtuva työvoiman liikkuvuus voi olla ammatillista tai alueellista tai molempia yhtä aikaa. Useilla alueilla muuttoliike on merkittävin alueellista väestökehitystä määräävä tekijä ja näin ollen ratkaiseva myös tulevaisuuden työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Koska nuorisoikäluokkien koko pienenee, ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden luonteen ymmärtäminen on työmarkkinoiden kannalta aiempaa tärkeämpää. Alueellisen liikkuvuuden, erityisesti muuttoliikkeen, merkitys alueille on tiedostettu jo pitkään ja sen syitä ja seurauksia on tutkittu Suomessakin paljon (esim. Pekkala, 2000; Ritsilä, 2001; Haapanen, 2003). Sen sijaan ammatillisesta tai toimialoittaisesta liikkuvuudesta ei toistaiseksi tiedetä juuri mitään (ks. kuitenkin Virjo ja Aho, 2007). Samaan aikaan kun väestö ikääntyy, työmarkkinat ovat kansainvälistymässä ja Suomi alkaa vähitellen integroitua nykyistä kiinteämmin osaksi kansainvälisiä työmarkkinoita. Työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyminen voi osaltaan helpottaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia, mikäli ulkomaista työvoimaa kyetään houkuttelemaan Suomeen. Toisaalta kasvava liikkuvuus voi myös toimia päinvastaiseen suuntaan, jos Suomi ei ole houkutteleva työja asuinpaikka sellaiselle työvoimalle, jota eniten tarvitaan. Tällöin osaava kouluttautunut työvoima valuu ulkomaille. Työvoiman osaaminen keskeinen osa alueiden kyvykkyyttä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan alueellista kyvykkyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä erityisesti työvoiman kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta. Alueellinen kyvykkyys kytkeytyy vahvasti työvoiman ominaisuuksiin ja osaamiseen. Kyvykkäiden ihmisten ja alueellisen kehityksen välinen yhteys on todennettu useissa empiirisissä tutkimuksissa (esim. Glaeser, 2004; Glaeser & Saiz, 2004). Keskeistä kyvykkyyden näkökulmasta on alueen ja tuotannon tarpeita vastaava osaaminen. Tarvittavan osaamisen määrä ja laatu puolestaan määräytyy pitkälti alueiden tuotantorakenteiden ja eri alojen työllisyyskehityksen perusteella. Kyvykkyys ei kuitenkaan ole sidottu pelkästään alueen väestöön, vaan alueiden menestyksen kannalta keskeistä on myös alueen sisäinen dynamiikka ja alueen kyky luoda suotuisa ympäristö innovaatioille, kasvulle sekä yritysten ja ihmisten sijainnille. Soveltuvassa kyvykkyysympäristössä osaaminen ja sen vaikutukset kumuloituvat ja syntyy itse itseään vahvistava kierre. Kyvykkyyden ja alueiden menestyksen välinen yhteys on siis luonteeltaan vuorovaikutteinen prosessi. Tämän prosessin eri osien väliset kytkennät ja syy-seuraussuhteet ovat kuitenkin usein hankalasti havaittavissa ja mitattavissa. Tutkimuksessa pyritään luomaan monipuolinen kuva kyvykkyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelun kohteina ovat alueiden nykyinen tuotantorakenne, toimialojen työllisyys, työvoiman ikärakenne ja koulutustaso sekä niissä lähimenneisyydessä tapahtuneet muutokset. Aluetarkastelut suoritetaan pääasiassa maakunnittain, mutta myös seutukuntatason tarkasteluja tehdään lähinnä esimerkinomaisesti. Tarkastelut pohjautuvat moniin eri aineistoihin, joita on kuvattu Liitteessä 1. Teknologian ja innovatiivisuuden merkityksen korostumisen myötä toimialarakenteen näkökulmasta tärkeinä kyvykkyyden osatekijöinä voidaan pitää myös teknologiaintensiivisyyttä sekä palvelualojen, erityisesti osaamisintensiivisten alojen, merkitystä. Teknologiaintensiivisyys heijastelee osaltaan sitoutumista osaamiseen ja innovatiiviseen toimintaan. Tämän vuoksi tutkimuksessa kiinnitetään erityishuomiota korkean teknologian teollisuuteen (KT) ja osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin (KIBS) sekä niiden merkitykseen alueellisesti. Korkean teknologian teollisuusaloihin on sisällytetty sekä korkean teknologian että korkean keskitason teknologian toimialat noudatellen Tilastokeskuksen teknologiatoimialaluokitusta Luettelo tässä tutkimuksessa käytetystä KT- ja KIBS-alojen luokittelusta on seuraavanlainen (suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukainen toimialanumero): Korkean teknologian toimialat: Avaruus ja ilmailu (353) Tieto- ja konttorikoneet (30) Elektroniikka ja tietoliikennevälineet (321, 322) 3

10 Lääkevalmisteet (244) Instrumentit ja hienomekaniikka (33) Korkean keskitason teknologian toimialat: Sähkötekniset koneet ja laitteet (2971, 31, 323) Kulkuneuvot (34, 352) Kemialliset tuotteet (24 pl. 244) Koneet ja laitteet (29 pl. 2971) Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut: Tietojenkäsittelypalvelut ( , 726) Tutkimus ja kehittäminen ( ) Lainopilliset ja taloudelliset palvelut ( , 74872) Mainos- ja markkinointipalvelut (7413, 744, 74873) Tekniset palvelut ( , 74871) Konsultti- ja henkilöstöpalvelut (7414, 745) KT-luokitus perustuu pääosin OECD:n luokitukseen, jonka mukaan toimialan teknologiaintensiteettiin vaikuttavat tuotannon teknologian, käytettyjen puolivalmisteiden sekä hankittujen pääomahyödykkeiden taso. KIBS-alojen osalta tässä tutkimuksessa huomioidaan vain osaamisintensiivisten palvelujen tuottamiseen erikoistuneet yritykset ja vaikka KIBS-palveluja tuotetaan myös mm. eri alojen yritysten sisällä sekä julkisen sektorin yksiköissä (käytetään termiä KISAtyöllisyys), niitä ei ole sisällytetty tähän. Nykytilanteen kuvauksen jälkeen hahmotetaan tulevaa kehitystä. Tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on että, onko työvoima määrältään, osaamiseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaista, joka vastaa Suomessa ja sen eri alueilla olevien työpaikkojen tarpeita tai voiko olemassa oleva työvoima jopa houkutella maahamme uusia yrityksiä. 2 Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan mm. tulevaa työvoiman tarvetta eri aloilla ja alueilla sekä keskustellaan siitä, mistä tarvittava työvoima saadaan. Kuten edellä on mainittu, tulevaan työvoiman saatavuuteen liittyy kiinteästi alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus sekä maahanmuutto, joten niihin kiinnitetään raportissa erityistä huomiota. 2 Suomi pärjää kilpailukykytutkimuksissa hyvin, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole realisoitunut ulkomaisina investointeina toisin kuin esim. Irlannissa. 4

11 2 Innovaatiotoiminnan edellytykset ja alueiden kyvykkyys 2.1 Osaamisen korostuminen ja innovatiivisuus Taloudellinen kasvu perustuu lähes täysin tuottavuuden kohoamiseen (esim. Jalava, 2007). Tuottavuutta kohottaa aikaisempaa parempi teknologia sekä kyky käyttää investoitua pääomaa tehokkaasti ja kyky parantaa toimintatapoja. Tästä samasta on myös innovaatioissa kysymys. Tulevaisuudessa osaaminen, innovatiivisuus, erikoistuminen ja verkottuminen nousevat yhä keskeisemmiksi tekijöiksi ja ratkaisevat Suomen menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. Nämä samat tekijät määräävät myös alueiden kehitysedellytyksiä. Aineeton osaamispääoma yhä keskeisempi kilpailutekijä Aineettomasta osaamispääomasta yritysten ja alueiden kilpailutekijänä on tullut yhä tärkeämpi perinteisten kilpailuetujen merkityksen vähentyessä. Talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin myönteisen kehityksen edellytyksenä on korkeatasoinen koulutus, uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja soveltaminen, innovaatioaktiivisuus, huipputeknologiaa tehokkaasti hyödyntävä tuotanto ja kauppa sekä verkostoituminen. Uusien talouden kasvumallien mukaan teknologinen kehitys määräytyy tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k), työssäoppimisen ja muiden näihin liittyvien prosessien kautta. Nämä johtavat innovaatioihin, jotka puolestaan toimivat kanavana teknologiselle kehitykselle ja uusien yritysten synnylle. Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ovat keskeisiä tekijöitä elinkeinoelämän uusiutumisessa, alueiden elinvoimaisuuden ja kehittymisen tukemisessa sekä työllisyyden luomisessa. Tätä kautta ne myös lisäävät yleistä hyvinvointia. Tiede- ja teknologianeuvoston (2006) määritelmän mukaan innovaatiojärjestelmä toimii hyvin silloin, kun se (1) varmistaa henkisten resurssien riittävyyden ja laaja-alaisen osaamisperustan uudistumisen, (2) voimistaa uuden tieteellisen ja teknologisen tiedon ja osaamisen luomista ja kumuloitumista sekä muualla luodun tiedon ja osaamisen saattamista tehokkaasti kotimaisten toimijoiden käyttöön, sekä (3) vahvistaa tiedon ja osaamisen omaksumis- ja hyödyntämiskapasiteettia sekä edistää innovaatioiden tuottamista, leviämistä ja kaupallistamista. Inhimillinen pääoma ja osaaminen innovatiivisuuden moottoreita Inhimillinen pääoma on ensisijainen tekijä innovatiivisuuden edistäjänä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan innovatiivisuus vaatii myös soveltuvan toimintaympäristön, infrastruktuurin ja yhteistyötä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa (Stern et al., 2000; Romijn & Albu, 2002; Freel & Harrison, 2006). Aluetaloudellinen kehitys onkin kasvavassa määrin riippuvainen alueiden potentiaalista tarjota yrityksille mahdollisuuksia hyödyntää innovatiivisuutta ja uutta teknologiaa, sekä alueellisuuden tai yhteistyön ulkoisvaikutuksia ja interaktiivista oppimista (esim. Cooke, 1998). Innovaatioiden tehokas hyödyntäminen edellyttää panostusta osaamiseen. Osaaminen luo perustan alueiden kehitykselle. Parhaimmillaan alue panostaa sellaiseen osaamiseen, jolla on tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Kasvu voi pohjautua perinteisen elinkeinorakenteen uudistamiselle, alueen osaamisen hyödyntämiseen uusilla aloilla tai täysin uudenlaiseen osaamiseen. Verkostoitumisen ansiosta kaikkea osaamista ei tarvitse olla kaikilla alueilla. Inhimillisen pääoman kohottaminen tehostaa teknologian ja fyysisen pääoman käyttöä. Työvoiman osaamisen turvaaminen onkin erityisesti alueellisesta näkökulmasta merkittävä haaste. Koneiden ja laitteiden uusiminen 5

12 teknologian hankkimiseksi onnistuu, mutta osaavan työvoiman löytyminen kaikilta alueilta on vaikeampaa. Esimerkiksi korkeasti koulutettujen rekrytointi yliopistoseutujen ulkopuolella voi olla haasteellista (Huovari & Volk, 2008). Korkean teknologian ja KIBS-alat heijastelevat sitoutumista innovaatiotoimintaan Korkean teknologian ja KIBS-alat ovat tiiviisti yhteydessä innovatiivisuuteen ja innovaatiotoimintaan. Teknologiaintensiivisyys osaltaan heijastelee sitoutumista osaamiseen ja innovatiiviseen toimintaan. Teknologiaintensiivisillä KTaloilla innovaatiotoimintaa tukevat mm. leading-edge-teknologian hyödyntäminen, pitkälle kehitetyt koneet ja laitteet, laitteiston nopea vaihtuvuus sekä sitoutuminen osaamiseen (korkeasti koulutettu työvoima, t&k-toiminta, jne.) (Glasson ym. 2006). Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut puolestaan tukevat merkittävästi asiakasyritystensä toimintaa siirtäen samalla innovaatioita ja osaamista organisaatiosta toiseen. KIBS-yritykset mm. tarjoavat asiantuntijaratkaisuja erityisongelmiin, määrittelevät kehittämistarpeita ulkopuolisesta näkökulmasta sekä välittävät hyviä käytäntöjä organisaatiosta toiseen. KIBS-yritysten rooli voidaan täten nähdä kaksisuuntaisena. Toisaalta ne toimivat ulkopuolisena osaamisen lähteenä ja edistävät asiakasyritystensä t&k- sekä innovaatiotoimintaa, jolloin niiden toiminnassa korostuvat mm. erikoistunut asiantuntijuus ja ongelmanratkaisuvalmiudet (~mikrotason vaikuttavuus). Toisaalta KIBS-yritykset voivat tuottaa innovaatioita myös omalla toiminnallaan, tarjoavat korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja, tukevat teknologian ja osaamisen siirtoa sekä edistävät osaltaan taloudellista kehitystä ja kasvua (~makrotason vaikuttavuus) (Muller & Zenker 2001; Lith 2003). On kuitenkin syytä huomata, että innovaatiotoiminnan ja uudistumisen tarve ei rajoitu tiettyihin korkean osaamisen tai teknologian toimialoihin, vaan ne ovat menestymisen edellytyksiä kaikilla aloilla. 2.2 Alueellinen kyvykkyys mitä se on? Alueellinen kyvykkyys on eräs tärkeimmistä alueiden kilpailuetujen syntymistä tukevista tekijöistä. Se luo edellytykset ja kasvualustan alueiden kehitykselle ja menestykselle. Vahvistamalla alueiden kilpailukykyä ja osaamispohjaa se edistää myös innovaatioiden syntyä, teknologista kehitystä, tuottavuuden kasvua ja tätä kautta kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia (ks. Hyvärinen ja Rautiainen, 2006). Mitä alueellinen kyvykkyys sitten oikeastaan on? Näkökulmasta ja lähestymistavasta riippuen alueellista kyvykkyyttä voidaan määritellä hyvin eri tavoin, eikä sille välttämättä ole yhtä yleispätevää määritelmää. Selvää kuitenkin lienee, että alueellinen kyvykkyys koostuu monesta eri tekijästä. Esimerkiksi Hyvärisen ja Rautiaisen (2006) mukaan alueellinen kyvykkyys koostuu neljästä komponentista, joita ovat: inhimillinen pääoma, osaaminen, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä teknologinen varanto. Tässä tutkimuksessa keskitymme pääasiassa kahteen ensin mainittuun tekijään, mutta on syytä huomata, että kaikki neljä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Lisäksi lähestymme alueellista kyvykkyyttä kahdella eri tasolla: yksilötason ilmiönä ja aluetason ilmiönä. Näkemyksemme mukaan alueellinen kyvykkyys koostuu toisaalta alueen väestöön sidotusta ja sen muovaamasta kyvykkyydestä ja toisaalta paikalliseen ympäristöön ja kulttuuriin sidotusta, väestöstä riippumattomasta kyvykkyydestä. Alueellinen kyvykkyys vahvasti sidoksissa väestön koulutustasoon ja osaamiseen Alueellinen kyvykkyys kytkeytyy vahvasti väestön ominaisuuksiin ja osaamiseen. Keskeisessä roolissa kyvykkyyden näkökulmasta on inhimillinen pääoma, jonka voidaan katsoa koostuvan taidoista, kyvyistä ja osaamisesta (esim. Simpura, 2005). Koulutustaso on eniten käytetty osaamisen mittari, oli kyseessä sitten yksilön tai alueen osaaminen. Useissa empiirisissä tutkimuksissa on todennettu koulutettujen ihmisten ja alueellisen kehityksen välinen voimakas yhteys (esim. Glaeser, 6

13 2004; Glaeser & Saiz, 2004). Koulutuksella on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia. 3 Ensinnäkin koulutus lisää työntekijöiden inhimillistä pääomaa ja tietämystä, ja tätä kautta tuottavuutta ja työpanosta. Toiseksi koulutuksen kautta syntyvä inhimillinen pääoma on merkittävä tuotantopanos tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja sen vuoksi edistää uusien, teknologisesti kehittyneempien tuotteiden ja tuotantoprosessien syntymistä. Koulutus siis kasvattaa nopeutta, jolla uutta teknologiaa syntyy ja otetaan käyttöön, edistää teknologista kehitystä ja parantaa kykyä sekä hankkia että levittää informaatiota ja omaksua uusia tietoja ja taitoja. (esim. Moisala, 2004; Asplund ja Maliranta, 2005). Lisäksi koulutus aikaansaa ulkoisvaikutuksia, joita syntyy osaavien ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, kun tiedot ja taidot siirtyvät ja ihmiset oppivat toisiltaan. Tätä voidaan kutsua tiedon leviämiseksi tai tietovuodoiksi (knowledge spillover) (esim. Lucas, 1988). Osaamisen ja tiedon siirtymisen ulkoisvaikutukset ovat luonteeltaan monimutkaisia, ja ne voivat ilmetä hyvin monella tavalla. Ulkoisvaikutuksia ja tiedon leviämistä voi syntyä esimerkiksi havainnoinnin ja kilpailijoiden tarkkailun kautta tai tiedonvaihdon sivutuotteena (Tödtling et al., 2006). Tiedon leviämisen kautta syntyvillä ulkoisvaikutuksilla on positiivinen vaikutus innovaatioihin ja kasvuun (esim. Eckey et al., 2005). Paitsi ihmisten, yritysten ja organisaatioiden välillä, tiedon leviämistä ja siirtymistä tapahtuu myös alueiden välillä. Eräs keskeinen mekanismi tiedon leviämiselle ja osaamisen siirtymiselle on työntekijöiden liikkuvuus (Argote & Ingram, 2000; Moen, 2005). Koulutuksen vaikutus talouden kasvuun on ilmeinen, mutta sen tuottavuusvaikutukset ilmenevät usein viiveellä (Maliranta, 2003; Asplund ja Maliranta, 2006). Ilmeistä on ensinnäkin, että ei vain koulutuksen määrällä, vaan myös sen laadulla on merkitystä ja toiseksi koulutus vahvistaa muiden kasvutekijöiden vaikutusta. Soveltuvassa ympäristössä inhimillinen pääoma ja sen vaikutukset kumuloituvat ja ajan kuluessa syntyy itse itseään vahvistava kierre (esim. Glaeser, 2000; Florida et al., 2007). Kun fyysisen pääoman saatavuus ei merkittävästi vaihtele alueiden välillä, inhimillisen pääoman rooli nousee yhä keskeisemmäksi alueelliseksi kilpailutekijäksi. Inhimillinen pääoma lisää alueen tuottavuutta, työmarkkinoiden tehokkuutta ja informaatiovirtoja sekä innovaatioita (Moretti, 2004). Osaaminen, uusi tieto, uudet toimintatavat, verkottuminen ja innovaatiot puolestaan luovat uusia yrityksiä, tukevat yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä parantavat tuottavuutta (ks. Hyvärinen & Rautiainen, 2006). Tyypillisesti alueet, joiden inhimillisen pääoman taso on korkea, kasvavat ja alueet, joissa taso on matala, polkevat paikallaan tai taantuvat. Koulutustason nostaminen ei kuitenkaan rajattomasti lisää talouskasvua (Krueger & Lindahl, 2001). 4 Tämän vuoksi myös alueiden kyky kilpailla ja tarttua omiin mahdollisuuksiinsa voidaan nähdä entistä ratkaisevampina alueellista kasvua edistävinä tekijöinä (Tervo, 2000) Myös koulutuksesta riippumaton osaaminen voi ilmentää ja kasvattaa kyvykkyyttä. Koulutuksesta riippumatonta inhimillistä pääomaa ja osaamista syntyy esimerkiksi työkokemuksen ja työssäoppimisen kautta. 5 Näin hankittua inhimillistä pääomaa on hankalampi mitata kuin esimerkiksi koulutustasoa. Lisäksi työssä kertynyt inhimillinen pääoma on usein työpaikkasidonnaista, ja vaikeammin paikasta toiseen siirrettävää kuin koulutuksen kautta hankittu inhimillinen pääoma. Tätä kutsutaan usein ns. hiljaiseksi tiedoksi. Koulutus ja inhimillinen pääoma eivät sinänsä tuo lisäarvoa eivätkä edistä kasvua, jollei niitä 3 Tässä keskitytään lähinnä koulutuksen taloudellisiin hyötyihin. Koulutuksella voi olla myös muita vaikutuksia, sillä on havaittu positiivinen yhteys myös mm. yleiseen terveydentilaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (Moretti, 2004). 4 Esimerkiksi Malirannan ja Ylä-Anttilan (2007) mukaan tutkimuksen ja koulutuksen lisäämisen määrälliset tavoitteet on jo pitkälti saavutettu, joten nyt kasvu pohjautuu enemmänkin tiedon ja osaamisen intensiiviseen kasvuun. 5 Yrityksissä tapahtuu oppimista eri muodoissa. Sen merkityksen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Monet tiedot ja taidot vanhentuvat nopean teknologisen kehityksen vuoksi. Usein tuottavuuden kannalta ratkaisevan tärkeää on nimenomaan se, kuinka onnistuneesti teknologiaa sovelletaan yrityksen omiin tarpeisiin. Tässä tarvitaan paljon kyseisen toimialan ja yrityksen erityispiirteiden tuntemusta. 7

14 hyödynnetä. Olipa kyvykkyyden lähteenä sitten koulutus tai muutoin hankittu inhimillinen pääoma, keskeistä alueellisen kyvykkyyden kehityksen ja ylläpidon kannalta on tarpeisiin nähden oikeanlainen osaaminen. Kyvykkyyttä on siis myös se, että työtehtävissä toimivat ihmiset ovat soveltuvia tehtävään, riippumatta koulutustasosta. Eri alueilla tarvittava kyvykkyys ja osaaminen voi olla erilaista ja myös eri ajanjaksoina tarve voi olla erilainen. Alueellinen kyvykkyys onkin vahvasti sidoksissa alueiden työvoiman kysyntään. Työvoiman kysynnän ja alueilla tarvittavan osaamisen kannalta puolestaan keskeisessä asemassa on alueiden tuotantorakenne ja työllisyyden kehitys eri toimialoilla. Myös toimintaympäristö ja alueen sisäinen dynamiikka tärkeitä kyvykkyyden osatekijöitä Osa alueellisesta kyvykkyydestä muodostuu siis inhimillisen pääoman eli yksilöiden ja heidän tietojensa ja taitojensa kautta. Alueellinen kyvykkyys ei kuitenkaan välttämättä ole sidottu pelkästään koulutustasoon ja yksilöihin. Inhimillinen pääoma luo edellytykset menestykselle ja ns. kyvykkyyspohjan, mutta alueiden menestys on usein enemmän kuin asukkaiden inhimillisen pääoman ja osaamisen summa. Toimintaympäristön näkökulmasta alueen osaamistasoa tai kyvykkyyttä voidaan kuvata esim. t&k-intensiteetillä, innovaatioaktiivisuudella, korkean teknologian edustavuudella tai yhteistyöverkostoilla. Nämä ovat tärkeitä kyvykkyyden osatekijöitä. Alueen kyvykkyys voi olla myös paikkaan ja paikalliseen kulttuuriin sidottua. Tällöin kyvykkyys ilmenee alueiden sisäisenä positiivisena dynamiikkana, joka luo suotuisan ympäristön mm. yrittäjyydelle, talouskasvulle ja innovaatioille. Osin alueisiin sidottua kyvykkyys heijastaa alueiden sosiaalista pääomaa, joka pitää sisällään kaiken sosiaalisen, ihmisten ja eri ryhmien kanssakäymiseen liittyvän (ks. Simpura, 2002). Alueisiin sidottu kyvykkyys ei välttämättä ole suoraan mitattavissa (esim. ilmapiiri, yhteistyön sujuvuus). Tärkeänä osana alueellista kyvykkyyttä voidaan pitää myös alueiden kykyä hyödyntää mahdollisuuksiaan ja olemassa olevaa potentiaaliaan. Yhä enenevässä määrin alueellinen kyvykkyys voidaan nähdä alueen kykynä tukea tiedon ja osaamisen kehittämistä, leviämistä ja hyödyntämistä. Tässä yhteydessä voidaan viitata erilaisiin teoreettisiin käsitteisiin, joita on luotu kuvaamaan alueiden roolia taloudellisen kasvun ja innovatiivisuuden taustalla, mm. teolliset alueet (industrial districts), alueelliset klusterit, innovaatiojärjestelmät ja innovatiivinen miljöö (esim. Brusco, 1990; Harrison, 1992; Howells, 1999; Maillat, 1998; Porter, 1998). Näissä korostetaan mm. suotuisan oppimis- ja liiketoimintaympäristön merkitystä (esim. kehittyneet verkostot, positiivinen yrittäjyysilmapiiri sekä monipuolinen palvelutarjonta). Innovatiivisen miljöön konseptissa yritys ei ole erillinen toimija vaan osa toimintaympäristöään. Tässä raportissa alueellista kyvykkyyttä yksilöiden näkökulmasta on tarkasteltu väestön ja työvoiman ikärakenteen sekä koulutuksen kautta (luku 3.2). Alueiden toimialarakenteen, dynaamisuuden ja suotuisan toimintaympäristön kautta välittyvään kyvykkyyteen on keskitytty luvuissa 3.1 ja 4. Yhteenveto Teknologia ja innovatiivisuus ovat nousseet keskeisiksi yritysten, toimialojen, maiden ja alueiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun vaikuttaviksi tekijöiksi. Innovaatiotoiminta tukee elinkeinoelämän uusiutumista ja tätä kautta alueiden elinvoimaisuutta ja kehittymistä. Inhimillinen pääoma ja osaaminen ovat innovatiivisuuden ja innovaatiotoiminnan moottoreita. Korkean teknologian teollisuuden, KIBS-yritysten ja innovaatiotoiminnan välillä on tiivis yhteys. Innovaatiotoiminta ja teknologinen kehitys tukevat toinen toisiaan (ja tätä kautta edistävät vuorovaikutteisesti kasvua); teknologiaintensiivisyys heijastelee sitoutumista osaamiseen ja innovatiiviseen toimintaan. 8

15 KIBS-yritysten ja innovaatiotoiminnan välillä on kaksisuuntainen yhteys: KIBS-yritykset tukevat innovaatioiden hyödyntämistä ja edistävät innovaatiotoimintaa, mutta samaan aikaan voivat tuottaa innovaatioita myös omalla toiminnallaan. Alueellinen kyvykkyys on keskeinen tekijä alueiden menestyksessä. Se vahvistaa alueiden kilpailukykyä, edistää teknologista kehitystä ja innovatiivisuutta, tukee tuottavuuden kasvua ja tätä kautta edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia. Alueellinen kyvykkyys muodostuu monesta eri tekijästä. Osa alueiden kyvykkyydestä on sidoksissa alueella asuviin ja toimiviin yksilöihin (esim. inhimillinen pääoma ja osaaminen), kun taas osa alueellisesta kyvykkyydestä muodostuu alueellisten tekijöiden vaikutuksesta (esim. suotuisa toimintaympäristö ja alueiden sisäinen dynamiikka). Myös alueiden kyky hyödyntää olemassa olevaa potentiaaliaan on tärkeä kyvykkyyden osatekijä. Toimialarakenteen näkökulmasta tärkeinä kyvykkyyden osatekijöinä voidaan pitää myös teknologiaintensiivisyyttä sekä palvelualojen, erityisesti KIBS-alojen, merkitystä. Soveltuvassa kyvykkyysympäristössä osaaminen ja sen vaikutukset kumuloituvat ja syntyy itse itseään vahvistava kierre. 9

16 3 Työmarkkinoiden peruspiirteet ja kehitys vuosina Suomen bruttokansantuote on vuoden 1995 jälkeen kasvanut jatkuvasti. Samalla työllisyys on parantunut. Talouskasvun ja työllisyyden kasvun välillä on selkeä yhteys 6 (Kuva 1). Kovan talouskasvun oloissa työvoiman kysyntä kasvaa nopeasti ja vastaavasti hitaamman kasvun oloissa työvoiman kysyntä kasvaa hitaammin luvun alun lama leikkasi työpaikkoja koko maasta, mutta sen jälkeen työpaikkojen määrä on pääsääntöisesti kasvanut. Samalla työttömien määrä on laskenut. Työllisyyden kasvu oli vahvaa erityisesti 1990-luvun lopulla. Kuluvan vuosituhannen alkuvuosina vauhti hyytyi hetkellisesti, mutta erityisesti luvun puolivälin jälkeen työllisyys on jälleen parantunut tasaisesti. Esimerkiksi vuosina Suomeen on syntynyt noin uutta työpaikkaa (PTT-katsaus, 2008). % BKT:n kasvun kahden vuoden keskiarvo Työllisyyden kasvu Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Bruttokansatuotteen ja työllisyyden muutoksen välinen yhteys Suomessa vuosina Bkt:n kasvun ja työttömyysasteen muutoksen välinen suhde tunnetaan ns. Okunin lakina. Okun (1962) havaitsi, että bkt:n 3% nousu johtaisi työttömyyden alenemiseen prosentilla. Okunin lain toteutumista ovat Suomessa tutkineet mm. Pehkonen (2000) ja Vihriälä & Viren (1997). Pehkonen havaitsi Okunin lain mukaisen relaation vakaaksi tarkastelemallaan ajanjaksolla v Vihriälä ja Viren puolestaan esittävät työttömyysasteen olevan herkempi kasvun hidastumiseen kuin itse kasvuun, eli 2 % hidastuminen talouskasvussa johtaa työttömyyden nousuun prosentilla, kun taas työttömyysasteen yhden prosentin laskuun tarvitaan 6 % bkt:n kasvu. Vihriälän ja Virenin tutkimuksen tulokset tukevat yleistä käsitystä siitä, että työttömyydestä toipuminen taantuman/laman jälkeisellä nousukaudella voi olla monilla alueilla hidasta. 11

17 Nopeasti kasvanut työvoiman kysyntä herättänyt keskustelua työvoiman riittävyydestä; työttömiä kuitenkin edelleen paljon Viime vuosina nopeasti kasvanut työvoiman kysyntä on herättänyt keskustelua työvoiman riittävyydestä. Esimerkiksi vuonna 2007 noin joka kolmas yritys koki hankaluuksia löytää tarpeitaan vastaavaa työvoimaa (Elinkeinoelämän keskusliitto, 2007). Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut kyse siitä, ettei työvoimaa olisi, sillä työttömyys on yhä varsin korkealla tasolla ja työikäisiä on runsaasti työvoiman ulkopuolella. Työministeriön tilastojen mukaan jokaista avointa työpaikkaa kohden on yhä noin kolme työtöntä työnhakijaa ja esimerkiksi suhteessa lamaa edeltävään 1980-luvun tasoon työttömien määrä on edelleen lähes kaksinkertainen. Vuonna 2006 työttömiä työnhakijoita ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevia oli yli henkeä (Tossavainen, 2007). Määrä on tämän jälkeen hieman laskenut, mutta viime vuosien hyvästä talouskasvusta huolimatta työttömiä on edelleen paljon. Työttömien joukko voidaan nähdä merkittävänä käyttämättömänä työvoimareservinä, sillä suuri osa työttömistä on työkykyisiä ja haluisia (Holm et al., 2006). Työttömien suuri määrä heijastaa osaltaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopimattomuutta. Työnhakijoiden ja työpaikkojen puutteellinen kohtaanto onkin nimetty erääksi työmarkkinoiden merkittäväksi ongelmaksi Suomessa. Osin kohtaanto-ongelman taustalla on pitkäaikaisia tekijöitä, mutta osin kohtaanto-ongelmaa on viime vuosina kärjistänyt työvoiman kysynnän nopeasta noususta aiheutunut kitka työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamisessa. Kohtaanto-ongelman luonne ja mittakaava vaihtelee kuitenkin alueittain, toimialoittain ja ammatillisesti (ks. tarkemmin esim. Holm et al., 2008). Alueelliset erot työttömyydessä ovat suuria ja talouskehityksestä riippumatta vaikuttavat varsin pysyviltä. 7 Suuret alueelliset työttömyyserot ovat ongelmallisia ainakin kahdesta syystä. Yhtäältä ne kertovat talouden kyvyttömyydestä käyttää voimavarojaan tehokkaasti, toisaalta suuret työttömyyserot ovat myös ilmaus hyvinvoinnin erilaisesta tasosta, vaikka tuloerot olisivatkin pienet. Alueellisen liikkuvuuden kautta työttömyyserot voivat periaatteessa kaventua. Tämä voi tapahtua joko niin, että työvoimaa siirtyy korkean työttömyyden alueilta paremmille alueille tai niin, että tuotantoa ohjautuu alueille, jossa työvoimaa on tarjolla. Kuitenkin vaikka muuttoliike on 1990-luvun aluen laman jälkeen ollut hyvin vilkasta, alueelliset työttömyyserot eivät juurikaan ole kaventuneet. 8 Toisaalta työttömyydessä on myös toimialoittaisia tai koulutuksen mukaisia eroja. Yksilötasolla työttömyyden todennäköisyys on sitä alhaisempi, mitä korkeampi koulutustaso henkilöllä on (Hämäläinen & Uusitalo, 2003). Suomen työttömyyttä leimaa pitkäaikaisuus ja se, että ikääntyviä työttömiä on runsaasti (Parpo, 2007). Nykyinen työttömyys Suomessa täyttää pitkälti ns. rakennetyöttömyyden ehdot. Rakennetyöttömyyttä syntyy, kun työttömän osaaminen ja ammattitaito ei vastaa niitä vaatimuksia, joita avoimissa työpaikoissa vaaditaan. Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutos ja talouden kansainvälistyminen ovat osin nykyisen tilanteen taustalla. Uusia työpaikkoja on viime vuosina syntynyt lähinnä korkeaa osaamista vaativille aloille. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa työttömiä on paljon, mutta samaan aikaan työvoimasta on kysyntää ja joillakin toimialoilla jopa koetaan työvoimapulaa (ks. esim. Holm et al., 2008; PTT-Katsaus, 2007; Työministeriö, 2008). Erityisesti osalla ikääntyvistä työttömistä työttömyys on muodostunut pysyvähköksi olotilaksi (ks. Parpo, 2007). Kaikista työttömistä ikäänty- 7 Kainuu oli pitkään korkeimman työttömyyden alue, mutta vuonna 2008 Pohjois-Karjala ohitti Kainuun. Korkeimman työttömyyden alueilla työttömyysaste on yli kolminkertainen matalimman työttömyyden alueeseen, Itä-Uuteenmaahan, nähden. Itä-Uudellamaalla työttömyysaste on vain noin 3 %, eli alueella vallitsee käytännössä täystyöllisyys. 8 USA:ssa työmarkkinoiden sopeutuminen tapahtuu pääasiassa muuttoliikkeen välityksellä (Tervo, 2000; Blanchard & Katz, 1992). Euroopassa tilanne on erilainen. Työvoiman liikkuvuus on alhaisempaa, jolloin sopeutumisen voisi olettaa tapahtuvan palkkojen välityksellä. Tutkimuksissa on todettu kuitenkin palkkojen kautta tapahtuvan sopeutumisen olevan heikkoa (kansallinen palkanasetanta vaikuttaa, katso esim. Tervo, 2000). Heikommassa asemassa olevien alueiden sopeutuminen tapahtuukin käytännössä työttömyyden ja kasvavien tulonsiirtojen kautta. 12

18 viä, yli 45-vuotiaita, on vajaa kolmasosa. Lisäksi esimerkiksi vuonna 2005 jopa joka neljäs vaikeasti työllistyvistä ja lähes 40 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä oli vuotiaita (Valtioneuvoston kanslia, 2009). 9 Ikääntyvien työttömien osuus vaihtelee alueittain; korkeimman työttömyyden alueilla ikääntyviä työttömiä on tyypillisesti muuta maata enemmän. Osin ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien massa on perintöä luvun alun lamavuosilta, ja siltä osin kun pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu ikääntyneisiin, se tulee lieventymään lähivuosien aikana, kun nämä työttömät pääsevät eläkkeelle. Työelämän ulkopuolella runsaasti työikäisiä; alue-erot kuitenkin suuria Työttömien lisäksi työvoimapotentiaalia on myös työvoiman ulkopuolella olevissa. Koko maassa työikäisistä noin 70 prosenttia on työssä, kun tavoitteena on 75 prosenttia ja joissakin maissa on ylletty korkeampiinkin työssäkäyntiasteisiin. Esimerkiksi Tanskassa työllisyysaste on selvästi korkeampi, siellä 76 prosenttia työikäisistä on työssä. 10 Määrällisesti työelämän ulkopuolella on paljon työikäisiä ihmisiä. Tätä kuvaa hyvin se, että mikäli aktiivityöikäisten työllisyysasteet koko maassa kohoaisivat samalle tasolle, jolla ne olivat ennen lamaa, työllisiä olisi noin henkeä nykyistä enemmän. Työvoimapotentiaalin olemassaolosta viestittää myös se, että koko maassa työikäisiä työvoiman ulkopuolella olevia, jotka eivät opiskele, ole eläkkeellä tai työkyvyttömiä, on noin henkeä. Nämä henkilöt olisivat siis periaatteessa työkykyisiä, mutta ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella. Alueellisesti työssäolo vaihtelee paljon. Alle puolessa maakunnista päästään yli koko maan keskiarvon (ks. Liite 2, Kuva 1). Korkeimmillaan työllisyysaste on Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, jossa ollaan 75 % tuntumassa. Alimmillaan, itäisessä Suomessa ja Lapissa, vain noin 60 prosenttia työikäisistä on työssä. Toisin sanottuna näillä alueilla vain kolme viidestä työikäisestä työskentelee. Osin erot heijastavat työmarkkinatilanteiden alueellista vaihtelua, mutta taustalla on myös erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Alueelliset erot ovat melko vakaita ikäryhmittäin, eli alemman työllisyyden alueilla kaikkien ikäryhmien työssäolo on korkeamman työllisyysasteen alueita vähäisempää. Alueelliset erot työelämään osallistumisessa näyttävät pysyttelevän melko vakaina vuodesta toiseen. Työvoiman tarjonta joustaa työmarkkinatilanteen mukaan Työvoiman määrä näyttää melko hyvin seuraavan työvoiman kysyntää, eli työvoiman tarjonta joustaa työmarkkinatilanteen mukaan (Kuva 2). Tämä pätee sekä koko maassa että alueellisesti. Voimakkaan työvoiman kysynnän seurauksena työvoiman tarjonta on lisääntynyt viime vuosina. Eräs merkittävä tekijä työvoiman tarjonnan kasvussa on ollut eläkeikää lähestyvien työllisyysasteen nousu. Esimerkiksi vuotiaiden työllisyysaste on viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut ja on nykyisin noin 40 prosenttia (ks. PTT-katsaus, 2008; Valtioneuvoston kanslia, 2009). Tämä ikäryhmä on itse asiassa ainoa, jonka työllisyysaste on tällä hetkellä luvun alkua korkeammalla tasolla. Eläkkeelle siirtyminen on parin viime vuoden aikana hivenen myöhentynyt ja tulevaisuudessa eläkkeellesiirtymisiän uskotaan yhä nousevan. Esimerkiksi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2025 eläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin kaksi vuotta myöhemmin kuin vuosina , eli noin 61-vuotiaana (Biström ym. 2007). Tulevina vuosina eläkeikäisten työllisten määrä tuleekin luultavasti edelleen kasvamaan nykyisestä. Määrä kasvaa jo sen takia, että tuleva eläkeikäisten määrä on nykyistä suurempi. 9 Ikääntyvien työttömien suuresta määrästä huolimatta vain reilulla viidenneksellä yli 45-vuotiaista työttömistä työkyky on heikko. Tätä nuoremmista vastaava osuus on alle 10 %. Työkyky ei siis näyttäisi olevan työllistymisen esteenä suurimmalle osalle työttömistä (Holm et al, 2006). 10 Pohjoismaissa (Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa) työllisyysaste on Suomea korkeampi kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorissa ja ikääntyvissä. Esimerkiksi suomalaisista vuotiaista miehistä 28 prosenttia osallistuu työvoimaan, Pohjoismaissa vastaava luku on liki 46 prosenttia. Naisilla vastaavat luvut ovat 33 % Suomessa ja 49 % Pohjoismaissa vuotailla miehillä osallistumisasteet ovat 12 % Suomessa, 20 % Pohjoismaissa ja naisilla 6 % Suomessa ja 12 % Pohjoismaissa. (Valtioneuvoston kanslia, 2009). 13

19 1 000 henkeä, trendi TYÖLLISET JA TYÖVOIMA Työvoima Työttömiä henkilöä vuoden 2008 alussa Työttömiä henkilöä vuoden 1999 alussa Työlliset Kuva 2. Työllisyyden ja työvoiman tarjonnan kehitys Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen alkaa vaikuttaa työllisyyskehitykseen täydellä tehollaan vasta vuosikymmenen vaihteen tienoilla. Työn kysynnän ja tarjonnan välisen yhteyden vuoksi työvoiman tarjonnan kasvu voi kuitenkin jatkua vielä tällöinkin, jos työn kysyntä on tarpeeksi voimakasta. Ikääntyvien lisäksi työvoimapotentiaalia on erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Esimerkiksi vuotiaista vain reilu 60 prosenttia käy työssä. Työvoiman ulkopuolella olevista nuorista valtaosa opiskelee. 11 Onkin esitetty, että opiskeluaikoja lyhentämällä voitaisiin osin helpottaa työvoiman tarjonnan pullonkauloja tulevaisuudessa. Toisin sanottuna uusia työntekijöitä voidaan periaatteessa saada sekä nuorista että varttuneista ikäluokista Työvoiman kohtaannossa tulevaisuudessa syntyvään haasteeseen liittyy luonnollisesti työvoiman tarjonnan ohella myös työvoiman kysyntä, eli se mille aloille ja alueille uudet työpaikat syntyvät ja minne avautuu paikkoja eläkkeelle poistuvien työntekijöiden myötä. Tätä tarkastellaan tarkemmin luvussa Tuotantorakenteet ja työvoiman kysyntä Tuotantorakenne murroksessa; palvelujen merkitys kasvaa ja peruselinkeinojen supistuu Tuotantorakenne ja eri alojen työllisyyskehitys määrää tietyssä maassa ja eri alueilla tarvittavan osaamisen määrän ja laadun. Globalisaation vaikutus näkyy muutoksina Suomen elinkeinorakenteessa ja työmarkkinoilla. Ammattirakenteen muutos ja osaamisvaatimusten kasvu leimaavat Suomen työmarkkinakehitystä. Suomen tuotantorakenteessa teollisuudella on perinteisesti ollut suuri rooli (Kuva 3). Tuotantorakenne on kuitenkin vähitellen muuttumassa siten, että peruselinkeinojen työllisyysosuus pienentyy, kun taas erityisesti palvelualat kasvavat 11 Esimerkiksi kaksi kolmesta työelämän ulkopuolella olevasta vuotiaasta on opiskelija. 14

20 Muu teollisuus Sosiaali- ja terveyspalvelut Kauppa Muut kiinteistö ja liike-elämän palvelut Muut toimialat Liikenne Koulutus Rakentaminen Julkinen hallinto ja maanpuolustus Maatalous Työpaikat toimialoittain vuosina 1995, 2001 ja 2005, % kaikista työpaikoista % Majoitus Rahoitus ja vakuutus Korkean teknologian teollisuus Kibs-alat Kuva 3. Työpaikat toimialoittain vuosina 1995, 2001 ja 2005, % kaikista työpaikoista. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto voimakkaasti. Meneillään oleva tuotannon rakennemuutos heijastuu monien teollisuusalojen työpaikkojen vähenemisenä. Teollisuudessa työpaikkamuutokset voivat olla hyvinkin nopeita. Tästä on konkreettisia esimerkkejä lähimenneisyydestä esimerkiksi elektroniikka- ja metsäteollisuuden osalta. Teollisuus työllistää joka viidennen suomalaisen; työpaikkakasvu korkean teknologian varassa Teollisuus on maamme suurin työllistäjä ja nykyisin noin joka viides työllinen työskentelee teollisuudessa. Tästä metalliteollisuuden osuus on noin puolet ja metsäteollisuudessa työskentelee joka viides teollisuustyöntekijä. Teollisuuspainotteisen tuotantorakenteen vuoksi Suomen työllisyyden kasvu on pitkään ollut vientivetoista (Valtioneuvoston kanslia, 2006). Teollisuustuotannossa Suomi on erikoistunut elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, massa- ja paperiteollisuuteen, puutavarateollisuuteen, perusmetalleihin sekä metallituoteteollisuuteen, joiden osuus viennistä on muita maita suurempi (Widgren et al., 2007). Kokonaisuutena teollisuuden osuus työpaikoista on 1990-luvun puolivälin jälkeen laskenut jonkin verran, vaikka määrällisesti työpaikat ovatkin hieman lisääntyneet. Karkea toimialatarkastelu peittää kuitenkin alleen rakenteellisen muutoksen teollisuuden työllisyydessä, sillä teollisuustyöpaikkojen lisäys vuoden 1995 jälkeen on syntynyt yksinomaan korkean teknologian teollisuuden työllisyyden lisäyksestä. Kasvaneita teollisuuden aloja on leimannut korkean teknologian soveltaminen ja kehittäminen sekä vahva t&k-panostus. Muiden teollisuusalojen työllisyys on joko pysynyt suunnilleen ennallaan tai laskenut. Teollisuuden rakennemuutoksen veturina luvun loppupuolella toimi sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Tällä hetkellä korkean teknologian 15

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot