VINKKEJÄ kesän täydennyslannoituksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VINKKEJÄ kesän täydennyslannoituksiin"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 13 VINKKEJÄ kesän täydennyslannoituksiin HUIPPUFARMARI HAUSSA -kisailijoiden mietteitä Lypsykarjatilojen kokemuksia BENEMILK - rehuista ENERGIA- RUOKINNALLA maidon solut kuriin Emobroilerirehut REMONTTIIN

2 MAKASIINI Ajankuva Vaihtoehdoksi GMO-soijaa...4 Omavarahanke päättyi...5 Huippufarmari-kisaajien kuulumiset...6 Kasvinviljely Uuteen satokauteen...8 Tee viljelysopimus ajoissa...10 Hukkakaura kuriin...11 Lannoitussuosituksia...12 Suunnittele syyskylvöt ajoissa...14 Tehoa etanantorjuntaan Nauta Benemilk -kokemuksia...16 Benemilk toimii Ådahlin tilalla...18 Kesä tulee, solut nousee...20 Pietilät tyytyväisiä rehun vaihtoon...22 Ensikot haastajan asemassa...24 Kalsiumtason lasku hoitoon...26 Hiehot tiineeksi kesän jälkeen...28 Melli-kivennäiset hyvinvointiin...29 Onnistunut nurmen viljely...30 Täydennyskylvöllä satoisa nurmi...32 Satatonnarit...33 Sika Lihasikojen liemiruokinta...34 Benjamin Maatilatori...36 Loishäädöstä...38 Paavon niksinurkka...39 Siipi Uusi tuotantoseurantaohjelma...40 Emobroilerirehut remonttiin...42 Verkossa Verkkokaupan kevätkuulumiset...44 Välipala Mustaherukkakakku...45 Uutiset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUNTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Annika Fagerholm PAINATUS ForssaPrint ISSN X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa Uutta kasvua asiantuntijan avulla Pitkän ja sitkeän talven jälkeen olemme uuden kasvukauden kynnyksellä. Pelloilta korjattava sato on tunnetusti koko elintarvikeketjumme perusta. Se, miten hyvin edessämme oleva kasvukausi onnistuu, heijastuu tulevana vuonna koko yhteiskuntaan. Viljelijäväestö on paljon vartijana, onhan koko kansan ruokahuolto heidän käsissään. Runsaan ja laadukkaan sadon pitää olla koko ketjun yhteinen tavoite. Hyvän sadon tavoittelu on paitsi taloudellisesti järkevää, myös ympäristöteko. Mitä enemmän ravinteita päätyy satoon, sitä vähemmän niitä jää kuormittamaan ympäristöä. Järjestämme tällä kasvukaudella uudenlaisen satokilpailun, jossa mitataan sadon lisäksi ympäristötehokkuutta ja taloudellista tulosta. Huippufarmarin kilpailijat on valittu, ja heidän toimiaan voi kasvukauden aikana seurata kisan omilla kotisivuilla. Kolme tilaa esitellään myös tämän lehden sivuilla. Hyvä sato on harvoin sattumaa. Useimmiten taustalla on hyvää ja suunnitelmallista tekemistä, jota myös ammattitaidoksi kutsutaan. Ammattimaiseen toimintaan kuuluu keskeisenä osana tavoitteiden asettaminen. Sen jälkeen mietitään, mitä niiden saavuttaminen edellyttää. Lista hyvän sadon aineksista on pitkä: maan kasvukunto, vesitalous, tuotantopanokset ja koneistus. Keskeisimpiä tekijöitä ovat kuitenkin osaaminen ja kyky hyödyntää tarjolla olevaa tietoa. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta haasteena voi olla oikean tiedon löytäminen ja muuttaminen käytännön tekemiseksi omalla tilalla. Joskus kannattaa säästää itseään ja antaa asiantuntijan tarjota omia ratkaisuehdotuksiaan. Hyvä asiantuntija osaa, paitsi kertoa parhaista käytännöistä, myös tarjota tilan olosuhteisiin räätälöityjä ratkaisuja. Tavoitteenamme on tarjota kumppaneillemme rahaksi muutettavissa olevaa osaamista. Myönnettäköön, että meillä on myös oma lehmä ojassa. Maan suurimpana pellontuotteiden jalostajana tarvitsemme menestyviä sopimusviljelijöitä ja kotieläintuottajia. Toivotan kaikille hyviä kylvöilmoja ja tasapainoista kasvukautta. Bengt-Erik Rosin 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 2/13 Raisioagron sian- ja siipikarjanrehuihin vaihtoehdoksi GMO-soijaa Raisioagro on käyttänyt kevääseen 2013 asti rehujensa valkuaislähteenä vain muutongeenitöntä (non-gmo) soijaa. Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut markkinoilla muuntogeenistä (GMO) siipikarjan- ja sianrehua, joten kotimainenkin liha on jo pitkään ollut osittain GMO-rehuilla kasvatettua. Muuntogeenitöntä rehua ei Suomessa ole kyetty hyödyntämään kilpailuetuna. TEKSTI Pekka Heikkilä Lainsäädäntö ei edellytä kotieläintuotteiden GMO-merkintää, vaikka rehujen tuoteselosteeseen GMOraaka-aineet pitää merkitä. Esimerkiksi tuontiliha on lähes poikkeuksetta GMO-soijalla tuotettua. EU:ssa käyttöön hyväksytyt GMO-soijalajikkeet ovat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n turvallisiksi toteamia. Non-GMO-soijan viljelyala pienenee Non-GMO-soijan viljelyalan yhä pienentyessä on toimijoiden entistä hankalampaa löytää siipikarjan- ja sianrehujen laatukriteerit täyttävää non-gmo-soijaa. Maailmanlaajuisesti rehuihin käytettävät soijamäärät ovat suuria, ja soijan viljelyalasta jo yli 80 prosenttia on GMO-lajikkeita. Erillään pidettävän non-gmo-soijan osuus kaupallisesta soijavirrasta on enää muutama prosentti. Noin 90 prosenttia EU:n alueella valmistettavista rehuista sisältää GMO-soijaa tai -maissia. Raisioagron asiakkailla on keväästä 2013 alkaen mahdollisuus valita kustannusvastaavasti GMO-soijaa tai non-gmo-soijaa sisältäviä siipikarjan- ja sianrehuja. Muuntogeenitön- tä soijaa sisältävien rehujen valikoimalaajuus muokkautuu vastaamaan kysyntää. GMO-soijan käyttöönotolla vältetään siipikarjan- ja sianrehujen merkittävät hinnankorotukset. Kaikki Raisioagron naudan- ja kalanrehu tulevat edelleen olemaan GMO-vapaita, joten GMO-soijan käytön aloittaminen koskee vain Raision rehutehdasta ja yksimahaisten eläinten rehuja. Rehunvalmistajana seuraamme GMO-kysymyksessä alan tuotteita jalostavan teollisuuden ja muiden ketjussa toimivien osapuolten linjauksia. Kansainvälisesti GMO-kysymystä merkittävämmäksi asiaksi on nousemassa soijantuotannon kestävyyskriteerit viljelyalueilla. Sademetsien suojelu sekä eräät muut ympäristöja työsuojelunäkökohdat ovat keskiössä. Raisioagro on ensimmäisenä Suomessa ostanut merkittävän määrän ns. RTRS-sertifikaatteja, jotka takaavat kestävät tuotantotavat. Tätä linjaa tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Sopimusviljelijäseminaarissa runsas osanotto: Hometoksiinit kiinnostivat Noin 160 sopimusviljelijää kokoontui maaliskuun 5. päivä Naantalin kylpylään kuulemaan ajankohtaista asiaa ja tapaamaan toisiaan. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Anna Haavio Viljan ostosta vastaava johtaja Veli-Matti Reunasalo piti päivän ensimmäinen esityksen käsitellen sopimustuotannon tärkeää roolia. Esitykseen sisältyneet asiakaskyselyn tulokset osoittivat Raisioagron toiminnan olevan monelta osin sitä mitä sopimusviljelijät odottavat. 4

5 Keskustelua syntyi päivän edetessä kiitettävästi. Päivän ensimmäiset aplodit sai kehityspäällikkö Merja Holma esitellessään lennokkaasti Raisiokonsernin uutta innovaatiota eli Benemilk -rehuja. Hometoksiinitutkimukseen satsataan Hometoksiinit ovat olleet tavallista laajempi ongelma tällä satokaudella. Ylitarkastaja Marika Jestoi Evirasta kävi läpi hometoksiinien olemusta ja hallintakeinoja tämän hetken tiedon mukaan. Asiasta heräsi runsaasti kysymyksiä, joista osaan ei vielä tiedetä vastausta. Esimerkiksi glyfosaattikäsittelyn vaikutusta hometoksiineihin ei tiedetä. Ratkaisuja hometoksiiniongelmiin haetaan tutkimuksen keinoin niin Suomessa kuin ulkomailla, joten asia selvinnee tulevaisuudessa. Keskustelu jatkui vilkkaana myös Yara Suomen Anne Kermisen pellon kasvukuntoa käsitelleessä luennossa. Annen viesti oli, että säihin emme voi vaikuttaa, mutta pellon kasvukuntoon voimme. Kiitämme mukana olleita ja nähdään seuraavissa tilaisuuksissa! Keinoja kotimaisen valkuaistuotannon lisäämiseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja MMM:n rahoittaman monivuotisen Omavara-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Raision tiloissa maaliskuussa. Raisioagro on yksi hankkeen yritysosapuolista. TEKSTI Pekka Heikkilä I KUVAT Marjo Keskikastari Öljykasvit ovat tärkein kotimainen rehuvalkuaislähde. Tutkimustyöhön ja sen jalkauttamiseen sekä lajikejalostukseen on panostettu paljon, mutta tulokset eivät vielä ole näkyneet satotasossa. Satojen kasvua on kuitenkin näköpiirissä muun muassa uusien rapsilajikkeiden myötä sekä lähivuosina tulossa olevien niin sanottujen synteettisten rypsilajikkeiden kautta. Nyt keväällä perustettu vuorovaikutteinen rapsi.fi-infosivusto antaa käytännön viljelyvinkkejä ja toimii keskustelufoorumina. Se auttaa myös tutkimus- ja koetulosten jalkauttamisessa. Palkoviljoihin pitkäjänteistä satsausta Palkoviljojen, kuten herneen ja härkäpavun, viljelyä voidaan kehittää. Keskustelussa todettiin, että kaupallinen tarjonta on toistaiseksi ollut vaatimatonta, joten viljely ei ole kiinnostanut riittävästi tuottajia. Syy on ilmeisesti ollut tuotantokustannuksiin ja satoriskeihin nähden turhan alhainen markkinahinta. Omavara-hankkeen johtajana toiminut professori Pirjo Peltonen-Sainio totesi, että palkoviljoihin tulisi panostaa pitkäjänteisesti, mutta hinnan nopeat vaihtelut mutkistavat asiaa. Hannu Känkäsen esityksessä ennakoitiin, että typensidontakasvien kiinnostavuus saattaa olla nousussa, ja niiden vaikutuksia muun muassa maatalouden energiakäyttöön ja kasvihuonekaasutaseisiin ollaan tutkimassa uusin menetelmin. Euroopan lisättävä valkuaistuotantoa Koko Eurooppa on nykyisin liian riippuvainen Etelä- ja Pohjois-Amerikan soijasta. Soijan käyttö tulee ohjautumaan yhä enemmän väkirikkaisiin eteläisiin maihin, ja Euroopan on syytä varautua tuottamaan enemmän valkuaista. Bioenergiatuotannon nousu onkin jo osaltaan vaikuttanut tähän suuntaan, koska sen valkuaispitoisia sivutuotteita voidaan hyödyntää rehuvalkuaisena. Pellon käyttö bioenergian tuotantoon on kuitenkin ollut viime aikoina vastatuulessa. Myös viljan sekä nurmen valkuaisen määrän ja laadun nostamisella on iso merkitys valkuaisen kokonaistaseeseen. Kansainvälinen työnjako vaikuttaa vielä aika pitkään olevan se, että Eurooppa on viljan viejä ja valkuaisen tuoja. Parempi tasapaino olisi kuitenkin eri keinoin saatava aikaiseksi. Omavara-hanke haki tähän Suomen osalta valmiuksia. Pirjo Peltonen-Sainio mainitsi, että Suomessa voitaisiin tuplata rypsin ja rapsin tuotanto sekä nostaa palkoviljojen viljely uudelle tasolle. Pekka Heikkilä toteaa, että usko on välillä koetuksella rypsin ja rapsin suhteen, mutta joka vuosi yritetään luoda uutta intoa viljelyyn. Rapsi.fi-sivusto on uusi merkittävä avaus tänä vuonna. 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 2/13 Huippufarmari haussa -kilpailu pyörähti käyntiin Huippufarmari haussa on satokilpailu, jossa tavoitteena on tuottaa suuri sato ja hyvä taloudellinen tulos sekä samalla minimoida viljelyn ympäristövaikutus. Kilpailuun on valittu yhdeksän tilaa eri puolilta Suomea. Tässä lehdessä esittelemme kolme tilaa, mutta kaikkien kilpailijoiden esittelyt löytyvät nettisivuiltamme huippufarmari.fi. Käy tutustumassa tilaesittelyihin ja seuraa tilojen suunnitelmia ja toimenpiteitä kevään ja kesän aikana blogikirjoitusten kautta. Voit myös kommentoida blogeja, mikä tekee kilpailusta entistä mielenkiintoisempaa. Olisiko sinulla antaa vinkkejä kilpailijoille? TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen Levomäen tila, Loimaa Tuomas Levomäki vaihtoi virkamiesuran päätoimiseen viljelyyn ostettuaan perheensä kotitilan Loimaalta vuonna Kolme vuotta myöhemmin Levomäki vuokrasi kotitilansa vierestä Loimaan ammattiopiston tilat ja ryhtyi opetustyöhön. Kasvinviljely on tilan päätuotantosuunta, minkä lisäksi tilalla toimiva porsastuotantosikala kuuluu opetustyöhön olennaisesti. Olimme vaimoni kanssa osaaikaviljelijöitä pitkään, joten kun koulutila ulkoistettiin, näin mahdollisuuden kravatti kaulassa -töistä luopumiseen. Olin haaveillut päätoimisesta viljelijän työstä pitkään ja tiesin, että opetusmaatilan vuokraaminen kotitilani naapurista on tilaisuus, joka ei tämän elämän aikana toistu, Levomäki toteaa. Levomäki osallistuu Huippufarmari Haussa -kilpailuun yhdessä ensimmäisen vuoden maatalousyrittäjäopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat työskentelevät kesän tilalla, ja Levomäelle onkin tärkeää, että he ovat mukana seuraamassa koko kasvukautta. Opiskelijat osallistuvat jo kevään viljelytoimiin. On tärkeää, että he saavat työstä kokonaiskuvan, ja kilpailu toimiikin heille hienona ja hyödyllisenä oppimismahdollisuutena. Tilalla viljellään pääsääntöisesti vehnää, mutta myös esimerkiksi mallasohraa, ruista, rypsiä, rapsia sekä kuminaa. Levomäki pitää vahvuutenaan laaja-alaista maatalouselinkeino- ja hallintopuolen osaamistaan, mutta myös toimintaympäristön tuntemusta sekä vankkaa perusmaatalouden hallintaa. Neljän lapsen isä muistaa pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa. Lapset ovat 4 12-vuotiaita, joten seuraavat kymmenen vuotta ovat merkittävät, eikä niitä saa ikinä takaisin. Toki heistä yksi tai useampikin haluaa ehkä joskus jatkaa agrikulttuuria, joten yritän luoda siihen mahdollisimman hyvää pohjaa ja perusteita, Tuomas Levomäki pohtii. Suikinsillan tila, Lappeenranta Petri Kuokka on toiminut Suikinsillassa isäntänä kaksikymmentä vuotta. Kuokka sai 16-vuotiaana viljelyyn ensimmäiset peltonsa, ja kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1996, hän lunasti loputkin tilasta itselleen. Kuokka viljelee 137 hehtaarin tilallaan viljaa ja öljykasveja, ja erityisesti rukiin viljely on ollut hänelle harrastus, johon hän on panostanut enemmän. Kuokka vannoo uusien menetelmien sekä oikean ajoituksen nimeen, ja tunnistaa itsessään myös ripauksen urheiluhulluutta. Olen aina lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan uusiin asioihin. Esimerkiksi vuonna 1998 ostin ensimmäisen suorakylvökoneen, ja täällä kaikki naureskelivat, että eihän tuollainen onnistu mitenkään. Samantyyppisellä koneella kylvän vieläkin. Joskus tulee toki tehtyä hullujakin ratkaisuja. Työtä tehdään niin tosissaan, että siitä tulee jo 6

7 hieman kilpailuhenkistä, Kuokka hymyilee. Kuokka käyttää urakoitsijoita apuna puinnissa ja muokkauksessa, ja tekee itse kylvö- ja kasvinsuojeluurakointia. Kuokalla on jonkin verran vesistöjen reunuksia ja joenvarsilohkoja, joiden suhteen hän on havainnut parhaaksi vaihtoehdoksi suojavyöhykesopimusten tekemisen. Mielestäni hyvän sadon tuottaminen on ympäristön suojelemista. Työtä pitää tehdä kasvin ja olosuhteiden mukaisesti. Kuokka tunnustaa työnteolla olleen vuosien varrella liian suuri osa hänen elämässään, ja kertoo laittaneensa elämänarvojaan uuteen järjestykseen. On tärkeää huomioida myös perheen yhteinen aika ja oma terveys, vaikka minulle ja 8-vuotiaalle pojalleni Jerelle maanviljely on yhteinen harrastus. Hän on hieman turhankin innostunut traktorien perään, Kuokka nauraa. Mäenpään tila, Pöytyä Petri Holman intohimo maanviljelyyn syntyi jo lapsena, kun hänen perheensä naapurissa asuva isäntä siirsi oppejaan innokkaalle nuorelle viljelijänalulle. Jo 15-vuotiaana Holma vuokrasi tilan pellot omaan käyttöönsä, ja vuosien aikana laajentaen hän kokosi viljeltäväkseen nykyisen 200 hehtaarin alueen. Päätoimisesti voimalaitoksella työskentelevä Holma viljelee viljaa sekä öljykasveja. Siemenviljelyssä hän pitää erityisen tärkeänä uusiin lajikkeisiin panostamista. Osa-aikaviljelijä nauttii maanviljelyn monipuolisuudesta ja ikuisesta itsensä kehittämisen mahdollisuudesta. Ammattitaito kasvaa ja vuosien varrella oppii arvaamaan paremmin, mutta tätä työtä ei osaa ikinä täysin. Kyllähän tässä tarvitaan suunnatonta hulluutta, että jaksaa tehdä ja tavoitella vain parasta lopputulosta, Holma toteaa. Yksinäiseksi puurtajaksi tunnustautuva Holma tekee tilan työt itse viljelysuunnitelmista kirjanpitoon. Naapurin isännältä hän saa tarvittaessa yhä apua. Paperitöistä koostuvan päätyönsä rinnalla Holma nauttii siitä, että maanviljelyssä näkee oman konkreettisen kädenjälkensä. On antoisaa nähdä se välitön palaute ja työnjälki, kun keväällä lähtee muokkaamaan maata. EU-aika sai minut pohtimaan koko työn lopettamista. Asuinkin jonkin aikaa rivitalossa Raumalla, kunnes totesin, että täytyy ihmisellä olla jotain muutakin elämää. Jos tätä työtä aikoo tehdä, täytyy tehdä täysillä. Siitä asti olen jatkanut tällä tuhontiellä, Petri Holma nauraa. Huippufarmari haussa -kisaan osallistuvat tilat: Mäenpään tila, Pöytyä Krokbyn tila, Raasepori Suikinsillan tila, Lappeenranta Hunsan tila, Nousiainen Kujalan tila, Maaninka Iso-Eskolan tila, Loimaa Iso-Hulmin tila, Loimaa Yli-Ikolan tila, Tyrnävä Levomäen tila, Loimaa Seuraa nettiblogia osoitteessa 7

8 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Satokauteen positiivisissa tunnelmissa Talvi on taittunut Euroopassa uuteen kasvukauteen positiivissa tunnelmissa. Korkeat viljojen ja öljykasvien hinnat kannustivat viljelijöitä kylvöihin viime syksynä. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Talvi on ollut leuto ja kasvustot ovat talvehtineet hyvin. Sateisen talven jälkeen myös kosteutta on kevätkylvöihin ja uuteen kasvukauteen sopivasti. Odotukset ovatkin ensikesän tuotannon osalta korkealla. EU:n viljojen viljelyalan arvioidaan kasvavan miljoonalla hehtaarilla 56 miljoonaan hehtaariin. Komission ennusteen mukaan vehnäala kasvaa jopa kolme prosenttia lähes 24 miljoonaan hehtaariin. Myös öljykasvien viljelyalan arvioidaan Euroopassa kasvavan yli kahdeksan prosenttia 6,7 miljoonaan hehtaariin. Ohra-alan arvioidaan hieman supistuvan ja kauran päinvastoin kasvavan. Coceralin eli eurooppalaista viljateollisuutta edustavan organisaation ennuste on samansuuntainen kylvöalojen suhteen, paitsi Coceral arvioi kaura-alan supistuvan. Vehnän ja öljykasvien viljelyalan kasvuun on varmasti vaikuttanut korkea hintataso, sekä tietysti kohtuulliset kylvöolosuhteet viime syksynä suuressa osassa Eurooppaa. Ohraalan supistumiseen on syynä olematon hintapreemio mallasohran ja rehuohran välillä kuluneen talven aikana. Mallasohran viljelyalan arvioidaan laskevan ja rehuohran tietyillä alueilla kasvavan. Hyvät sato-odotukset Ranskalainen Stragie Grains uskaltautuu ennustamaan viljelyalojen lisäksi tuotantomäärää. Koska sekä syysvehnä että syysohrakasvustot ovat talven jälkeen hyvässä kunnossa, myös sato-odotukset ovat korkealla ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan peräti kuusi prosenttia viime kesästä eli jopa 292 miljoonaan tonniin. Jos näin tapahtuu, päästäisiin samaan tuotantotasoon, mikä saavutettiin erittäin hyvänä viljavuonna Hyvät markkinanäkemykset ovat saaneet viljojen hinnat kääntymään laskuun jo alkuvuodesta ja vauhti kiihtyi maaliskuussa. Vaikka uuden sadon noteeraukset ovat alhaisemmalla tasolla, mitä talven aikana on totuttu, niin silti hintataso näyttäisi pysyvän varsin korkealla. Monenlaista ehtiikin vielä tapahtua kasvukauden aikana, ennen kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa kylvetyt viljat saadaan puiduiksi. Maissia vai soijaa? Pohjois-Amerikassa olosuhteet eivät ole olleet parhaat mahdolliset ja vehnäkasvustot ovat kärsineet kuivuudesta. Myös maissisato jäi viime kesänä USA:ssa kuivuuden vuoksi kehnoksi ja rehuviljamarkkinat ovat kärsineet tilanteesta. Varastot ovat ennätyksellisen alhaalla. Sekä Argentiinassa että Brasiliassa sadonkorjuu on käynnissä näin keväällä, mutta tuotanto ei ole merkittävästi parantanut tilannetta. Markkina- ja hintatilanteen lisäksi kylvöpäätöksiin vaikuttavat mm. kylvöolosuhteet ja siemenen saatavuus, joten jännitettävää riittää aina alkukesään asti. Kanadalaisten viljelijöiden kylvösuunnitelmat kiinnostavat erityisesti meitä suomalaisia. Kanada on merkittävin kaurantuottaja ja sitä kautta heillä on suuri vaikutus myös suomalaisen viljelijän taloudelliseenkin onnistumiseen. Maaliskuussa ennusteet povasivat kaura-alan supistumista Kanadassa. Vehnä ja öljykasvit kiinnostavat nyt enemmän. Tämä tietäisi hyvää markkinanäkymää suomalaiselle kauralle. 8

9 Leuto talvi on säästänyt syksyllä kylvetyt viljat Euroopassa Kotimaan vilja-ala kasvussa Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n teettämän kyselyn mukaan viljojen kylvöala kasvaa viime keväästä kolme prosenttia 1,16 miljoonaan hehtaariin luvulla viljojen tuotantoala on vaihdellut miljoonan ja 1,2 miljoonan hehtaarin välillä. Näihin lukuihin verrattuna ensi kesänä voitaisiin päästä Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2012 ja ennuste 2013 VYR Kylvöalaennuste 2013 ( ) TNS 2012 Rehuohra Kaura Kevätvehnä Rypsi Mallasohra Ruis Syysvehnä Rapsi Kesanto (LHP, viherlannoitusnurmi, muu kesanto) 21,4 17,2 23,2 20,4 15,4 18,0 53,3 47,8 99,2 102,3 keskimääräiselle tasolle, mutta selvästi on vielä matkaa 2008 vuoden 1,238 miljoonan hehtaarin alaan. Kysely on tehty jo helmikuussa, mutta perinteisesti ennuste on osunut hyvin kohdalleen. Ennusteen mukaan kaikkien viljojen, ruista lukuun ottamatta, viljelyala näyttäisi kasvavan. Öljykasvien tuotantoala näyttäisi 219,0 223, ,9 244,4 352,6 363, ennuste Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa. 403,4 5% 423,7 3% 2% -10% 3% -19% -12% 17% -8% ha 8 jäävän suunnilleen viime kesän tasolle. Toivottavasti tältä osin vielä suunnitelmat muuttuvat. Vaikka kyseisestä alasta vain hyvin pieni osa on tällä hetkellä kylvetty, niin viime vuosien keskisadoilla arvioituna päästäisiin noin 3900 miljoonan kilon tuotantomäärään. Sopimushalukkuus ennallaan VYR:n teettämässä kyselyssä selvitettiin myös viljelysopimushalukkuutta. Kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia mallasohran viljelystä ja yli puolet vehnän viljelystä olisi sopimusviljelyä. Rehuviljojen viljelijät eivät koe saavansa lisäarvoa sopimuksista, sillä rehuohran viljelijöistä alle neljännes ilmoitti tekevänsä sopimuksen. Vuoteen 2012 verrattuna sopimushalukkuus näyttäisi pysyvän ennallaan, mutta kiinteähintaisten sopimusten osalta halukkuus on vähenemässä. Vuonna 2010 teetetyssä kyselyssä 10 prosenttia viljatiloista ilmoitti tekevänsä kiinteähintaisen sopimuksen, kun nyt tänä keväänä halukkaita on vain neljä prosenttia. Nykyistä kiinteähintaista sopimusmallia ei siis nähdä houkuttelevana tai riittävän tehokkaana riskinhallintavälineenä. 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Tee viljelysopimus ajoissa Viljelysopimuksia on tehty kevään aikana entiseen malliin. Jos sopimuspaperit ovat jääneet täyttämättä, ehdit vielä korjata asian joko palauttamalla viljelyhalukkuuskyselyn, soittamalla asiakkuusvastaavallesi tai tekemällä sopimukset Viljalaarissa. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jaakko Laurinen Erityisesti kaipaamme sopimuksia suurimokaurasta, öljykasveista ja rehuviljoista. Myös luomusuurimokauran ja muidenkin luomuviljojen sopimuspotissa on vielä tilaa. Rehuviljojen osalta sopimuskulttuuri on heikko. Valtaosa rehuviljojen viljelijöistä ei tee sopimusta, vaikka monelle yhteistyökumppani ja toimitusosoite ovat olleet vuosia samat. Miksi siis et tekisi viljelystä myös sopimusta? Öljykasvisopimuksille sopimuspalkkiota Öljykasvien sopimusala on karttunut kevään aikana, mutta edelleen on tilaa kiintiössä. Ensimmäistä kertaa historiassa rapsisopimusala on hilkun verran rypsisopimusalaa suurempi. Hienoa, että rapsin viljely kasvaa, sillä se kertoo, että myös käytännön viljelyssä kokemukset ovat olleet positiivisia. Keskihintasopimuksella onnistut Keskihintasopimuksen voi tehdä joko syksyn tai kevään jaksolle. Keskihintasopimuksella varmistat jo nyt viljoillesi keskihinnan. Voit huoletta toimittaa sadon sinulle sopivimpaan ajankohtaan. Jos tiedät jo nyt, että toimitat satoa puintiaikana, jolloin hintataso on yleensä alhaisempi, kannattaa tehdä keskihintasopimus. Sitä kautta voit hyötyä hintojen mahdollisesta vahvistumisesta myöhemmin syksyllä. Keskihintasopimuksille maksetaan pohjahinta normaalisti toimituksen jälkeen ja lopullinen keskihinta, kun jakso on päättynyt ja keskihinta on laskettavissa. Syksyllä keskihinnan määräytymisjakso on ja keväällä jakso on Keskihintasopimuksille maksetaan aina myös kahden euron sopimuspalkkio. Uusi kylvökausi käynnistyy, mutta vielä on viime vuoden satoa toimittamatta. Sovi toimitusajat mahdollisimman nopeasti, niin saat loput sopimustavarasta toimitettua ennen kesän huoltotaukoja. Perinteisesti huoltoajat osuvat heinäkuulle ja tarkat päivät selviävät verkkosivuiltamme. Myös Suomen Viljavan toimituspisteet ovat kesällä osin kiinni. Asia kannattaa huomioida, varsinkin jos sopimusviljan toimituspaikkana on Naantali tai Hämeenlinna. Tee öljykasvisopimus nopeasti - saat radion! Jos viljelysuunnitelmissasi on öljykasvien viljelyä, kannattaa tehdä viljelysopimus. Maksamme jokaiselle toimitetulle rypsi- ja rapsitonnille viisi euroa sopimuspalkkiota. Kun teet vähintään 10 hehtaarin sopimuksen huhtikuun loppuun mennessä ja ostat kylvösiemenet sopimusalalle Raisioagrosta, saat kaupan päälle hienon Makita-työmaaradion. 10

11 Tavoitteena nostaa öljykasvien hehtaarisatoa Viljelijät ja teollisuus käynnistivät projektin, jolla pyritään nostamaan öljykasvien viljelyalaa ja parantamaan satotasoa sekä viljelyvarmuutta. Rapsi.fi-sivut toimivat infokanavana, joka kokoaa alan toimijoiden kokemuksia. TEKSTI Jaakko Laurinen Projektin tavoitteena on nostaa öljykasvien hehtaarisato yli 2000 kiloon. Tällä tavoin parannetaan myös Suomen valkuaisomavaraisuutta. Laita siis öljykasveja kylvöön ja jaa kokemuksesi rapsi.fi-sivuston foorumilla. Sieltä löydät myös viljelyneuvot kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmaa ehtii vielä muuttaa, sillä rypsiä voi kylvää vielä kesäkuun alussa. Rypsillä pääset myös hyödyntämään edullisen siemenkustannuksen, joka korostuu nyt viljansiemenpulan ja korkean hinnan aikaan. Esimerkiksi Apollo-rypsinsiemet saat Raisioagrosta alkaen 21 euroa/ha. Torjuntaan uutta voimaa Kuoriaistorjuntaan on tulossa uutta voimaa, kun pitkävaikutteinen Avaunt saa käyttöluvan kevään aikana. Avauntin tehoaine indoksakarbi kuuluu ryhmään, johon ei tällä hetkellä kuulu mikään muu peltokasveilla käytössä oleva torjunta-aine. Jatkossa kuoriaistorjunta voidaan pyrkiä hoitamaan jopa kokonaan pitkävaikutteisilla uuden polven aineilla: ensimmäinen ruiskutus Avauntilla, toinen ruiskutus Biscayalla tai Mospilanilla. Sekä ensimmäisen että toisen ruiskutuksen teho kestää noin viikon, joten uuden sukupolven aineilla voidaan kattaa herkintä aikaa pienistä nupuista kukintaan. Vanhoja pyretroideja ei välttämättä tarvitse käyttää lainkaan. Näistä ja muista öljykasviasioista lisää rapsi.fi-foorumilla. Tervetuloa keskustelemaan! Estä hukkakauran leviäminen! TEKSTI Heidi Silvennoinen I KUVA Arto Markkula MITÄ? Hukkakaura on yksivuotinen, heinämäinen rikkakasvi Oras kellertävän vihreä, röyhy laaja ja harvempi kuin normaalilla kauralla, velttohaarainen Suomen peltoalasta jopa 16,5 prosenttia on saastunut MIKSI? Hukkakaura leviää erittäin herkästi Kilpailee tehokkaasti viljelykasvien kanssa, tuottaa valtavasti siemeniä Varisseet siemenet itävät vuosien ajan Siemen säilyy itämiskelpoisena jopa eläimen ruoansulatuksen läpi Ei häviä itsestään Torjunnan laiminlyönti saattaa johtaa tukileikkauksiin Laki velvoittaa torjumaan hukkakauran Raisioagron hukkakauraaineet viljoille: Swipe sekä Puma Extra Raisioagron hukkakauraaine öljykasveille: Targa Super, hehtaarikustannus tänä vuonna erityisen edullinen! MITEN? Käytä sertifioitua kylvösiementä Nurmella hukkakaura ei ehdi lisääntymään Tarkasta lohkot 2-3 kertaa joka kesä, hoida vähäiset saastunnat kitkennällä Kemialliseen torjuntaan valittavissa useita tehokkaita torjunta-aineita Kemiallisella torjunnalla oikea käsittelyajankohta on hukkakauran pensoessa korrenkasvun alussa Käytä vain ohjeenmukaisia oikeita käyttömääriä Paras ruiskutussää on lämpötilan ollessa yli + 10 C ja ilman suhteellinen kosteus mahdollisimman suuri Toistuva muokkaaminen tuhoaa myös hukkakauran taimia Lähde: VYR, Evira 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Lannoituksen jakaminen kannattaa Parhaan hyödyn lannoituksesta saat, kun annat ravinteita kasville oikeassa suhteen, oikeaan aikaan ja kasvin todellisen tarpeen mukaan. TEKSTI Heidi Silvennoinen Fosfori ja kalium on annettava heti kylvön yhteydessä. Typpi- ja rikkilannoituksesta sen sijaan suosittelemme annettavaksi vain 2/3 kylvön yhteydessä. Lannoituksen jakaminen on lannoitekäytön optimointia ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tähtää myllykelpoiseen valkuaiseen Lisälannoituksella huomioidaan erityisesti eri lajikkeiden sato- ja valkuaispotentiaalit. Myöhäisille lajikkeille, kuten kevätvehnä Amaretolle, lisälannoitusta suositellaan aina. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään että valkuaispitoisuuteen viljoissa, typen lisälannoitus tehdään korrenkasvun alussa. Kun halutaan nostaa viljan valkuaispitoisuutta, tehdään typen lisälannoitus maitotuleentumisvaiheessa. Maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksella voidaan vehnän valkuaispitoisuutta nostaa jopa prosenttiyksiköllä. Viime kesänä Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla tehdyt kasvukauden aikaisen lannoituksen koetulokset osoittavat, että parhaan tuoton sai täydentämällä kevätlannoitusta typpiliuoksella kaksi kertaa kasvukauden aikana. Tällöin Marble-vehnän lisälannoituksella saatiin 53 euroa parempi tuotto hehtaarilta kuin kertalannoituksella. Suosituksia lisälannoituksiin Suosittelemme maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksiin Typpiliuosta ja sen joukkoon voi laittaa myös Yara- Vita TM -tuotesarjan rikkilannoitetta YaraVita Thiotrac TM (5 l/ha). Sopiva määrä Typpiluosta on tähkimisvaiheessa 30 l/ha vesimäärän ollessa 200 l/ha. Viljan korrenkasvuvaiheessa ja tähkimisen alussa käytetyt typpimäärät ovat yleensä suurempia, jolloin paras tuote viljan lisälannoitukseen on YaraBela Axan. Sen sisältämät typpi ja rikki varmistavat sekä sadon määrän että valkuaispitoisuuden. YaraMegalab TM antaa oikean lannoitussuosituksen YaraMegalab TM -kasvianalyysillä voit määrittää tärkeimpien pää- ja hivenravinteiden lisälannoitustarpeet kasvukauden aikana viljoille, öljykasveille ja nurmille. Analyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset ennen kuin niitä kasvustosta silmämääräisesti edes havaitsee. YaraMegalab TM -kasvianalyysipaketteja saat tilaamalla omalta asiakkuusvastaavaltasi tai suoraan Viljavuuspalvelusta. Näytteen jätettyäsi saat noin viiden arkipäivän kuluessa tarkat tiedot kasvin ravinnetilasta sekä täsmälliset ohjeet, millä tuotteilla ravinnepuutos on hoidettavissa. Vaikka et kuluvalle kasvukaudelle analyysin pohjalta ehtisi korjaavia lisälannoitustoimenpiteitä tehdäkään, antaa analyysi hyvää pohjatietoa ensi vuoden lannoitusta suunniteltaessa. Viljojen hiventarve on suurimmillaan pensomisvaiheesta tähkälle tuloon asti. YaraVita-tuotteita kannattaa käyttää rikkaruiskutuksista alkaen. Sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa voi selvittää nettipalvelusta: Heidi Silvennoinen Vinkit kesälle! Mangaani punaisella viljavuus tutkimuksessa? Erityisesti kaura kärsii mangaaniin puutoksesta. YaraVita Mantrac Pro:lla (2 l/ha) on saatu parhaimmillaan yli kiloa sadonlisää, hehtaarikustannuksen ollessa 18 /ha. Öljykasvit ja myllykelpoiseksi tähdättävä vehnä tarvitsevat rikkiä runsaasti. YaraVita Thiotrac:lla on saatu parhaimmillaan rapsista 300 kiloa sadonlisää käyttömäärän ollessa 5 l/ha. Vinkki huippusadon tuottoon: useita hivenravinteita sisältävä YaraVita Gramitrel 2 l/ha + Mantrac Pro 0,5 l/ha. 12

13 YaraMegalab TM -analyysin tulokset kuin oppikirjasta Osana Raisioagron ja Yaran Sadon ja ympäristön parhaaksi -projektia joukko Raisioagron sopimusviljelijöitä testasi Megalab-analyysiä viime kesänä. Yksi kokeilijoista oli renkolainen Kimmo Inovaara. TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Inovaara tuottaa suurimokauraa, ja koska kaura on tunnetusti herkkä mangaanin puutokselle etenkin ph:n noustessa, päätettiin testata samalla miten YaraVita Mantrac Pro:n vaikutus näkyy Megalab-analyysissä. Toinen Megalab-analyysi otettiin ruudulta, johon oli ruiskutettu Yara- Vita Mantrac Pro:ta litra hehtaarille. Toinen näyte otettiin nollaruudulta, jossa oli tehty muuten samat viljelytoimenpiteet lukuun ottamatta Mantracia. Nollaruudun mangaanitulos oli 27 mg/kg. Ohjearvo on 40 mg/kg ja Kimmo Inovaara aikoo käyttää tilallaan Megalab-analyysiä myös tänä vuonna. Megalabin antama suositus oli juuri tehty Mantrac Pro:ta litra hehtaarille. Mantracia saaneen näytteen mangaani oli noussut tasolle 47 mg/kg eli selvästi yli ohjearvon. Hivenruiskutus oli siis toiminut niin kuin tarkoitettiin. Samalla Megalab osoitti myös boorin, kaliumin ja typen saannin olevan alakanttiin. Nämä puutteet on hyvä tietää seuraavaa vuotta ajatellen. Lohkolta oli tarkoitus puida myös ruutusadot sadonlisän selvittämiseksi. Hankala kasvukausi kuitenkin pilasi suunnitelman, sillä sateet painoivat kasvuston osin lakoon ja osa jäi jopa kokonaan puimatta. Tämän seurauksena lohkon järkevin viljelykasvi myös tälle vuodelle on kaura. Kimmo Inovaara pitää tuloksia mielenkiintoisina ja tänä vuonna Megalabanalyysiä käytetään hänen tilallaan uudestaan. Samalla voidaan ottaa huomioon myös muut viime vuonna havaitut puutteet. Myös sadonlisää saadaan varmasti paremmin selvitettyä jatkokokein. Näyte: Nollaruutu Kasvi: Kaura Tulkinta laadittu: Analyysit Tulos Ohjearvo Tulkinta Kommentit B (mg/kg dm) Matala YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha l vettä tai Booriravinne kg/ha Mn (mg/kg dm) Matala YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha S (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta K (g/kg dm) Matala Lisää kaliumlannoitusta kylvön yhteydessä, akuuttiin tarpeeseen Krista SOP kg/ha P (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta N (g/kg dm) Melko matala Lisälannoitus Typpiliuoksella Näyte: Mantrac Pro 1 l/ha Kasvi: Kaura Tulkinta laadittu: Analyysit Tulos Ohjearvo Tulkinta Kommentit B (mg/kg dm) Matala YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha l vettä tai Booriravinne kg/ha Mn (mg/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta S (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta K (g/kg dm) Melko Matala Krista SOP kg/ha P (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta N (g/kg dm) Melko matala Lisälannoitus Typpiliuoksella 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Niittymäen tilalla kasvaa syysvilja: Syyskylvöjen suunnittelu alkaa jo keväällä Vaikka ollaan vasta menossa kohti kevätkylvöjä, on viljelysuunnitelma ulotettava myös syksyn kylvöihin. Esikasvit syyskasveille ja suunnitelma syystöiden suorittamiseen on oltava jo keväällä. Lumihomeruiskutuksesta oli hyötyä Markku Murronmaan Evolo-rukiille syksyllä Etualalla nollaruutu, taaempana Prolinella lumihomeruiskutettu alue. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen, Markku Murronmaa ja Lasse Matikainen Myös syyssiementen hankinnat kannattaa tehdä kevään aikana, jolloin saatavuus on hyvä ja hinnat edullisemmat. Syysvehnäala kutistui viime syksynä 12 prosenttia, ollen noin hehtaaria. Syysöljykasvien kylvöt jäivät myös halukkuutta vähäisemmiksi. Syksyllä oli kyllä kylvöhalukkuutta suurempiin aloihin, mutta monen aika kului sadonkorjuun parissa eikä maata saatu kylvökuntoon. Syyssateet alkoivat haitata kylvöjä jo varsin aikaisin. Ruis kärsii herkästi syksyn märkyydestä, joten kylvetyillä pelloilla oli tärkeää pitää vesitalous kunnossa. Kyntö on varmin perusmuokkaus ruispellolle, koska se synnyttää lisää vesitilaa. Yhteistyössä syystöihin Oikealla suunnittelulla syyskylvöjä saatiin tehtyä viime syksynä. Turenkilainen Hannu Niittymäki kylvi viime syksynä omia ja muiden peltoja syysviljalle lähes 200 hehtaaria, josta noin 160 hehtaaria Brasetto- ja Evolo-hybridirukiita. Kylvöt saatiin tehtyä oikeaaikaisesti elo-syyskuun vaihteessa. Kylvösaavutusta edesauttoi koneyhteistyö, jossa Niittymäki keskittyi kylvöön ja puinnit hänen pelloillaan hoidettiin Markku Murronmaan toimesta. Viljelykierrot suunniteltiin niin, että maata saatiin vapaaksi ajoissa. Rukiin oraat olivat syksyllä hyvässä kunnossa. Brasetto-hybridirukiista laskettiin jopa 11 versoa siemenestä. Versomiskykyä ihmeteltiin, kertoo Niittymäki. Braseton versomiskyky on lajikkeen jalostaja KWS:n mukaan vielä parempi kuin Evolon, joten kylvötiheyttä voidaan uudella lajikkeella entisestään laskea. Lumihomeruiskutukset ovat Turengin seudulla todettu kannattaviksi. Myös niiden suorittamisessa yhteistyö alueella pelaa, sillä kaikkien ei kannata virittää ruiskuaan toimintakuntoon enää myöhään syksyllä. Etanoiden syksy Niittymaa kylvi useampaa syysrapsilajiketta kokeilumielessä. Esikasvina oli nurminadan siemenviljely, joka ai- 14

15 kaisen sadonkorjuun vuoksi sopii erinomaisesti esikasviksi. Alkuunlähtö oli hyvä, mutta etanat verottivat taimia pahan kerran. Vastaavia ongelmia oli monilla muillakin syysrapsin viljelijöillä. Etanoiden kannalta kaikki oli olosuhteissa kohdallaan. Sluxx-tuotetta olisi todella tarvittu viime syksynä etanoita vastaan, toteaa Niittymäki. Etanantorjunta Sluxxilla kannattaa ottaa viljelyohjelmaan syysöljykasveilla, sillä etanat voivat pilata koko viljelyksen jo alussa. Syysrapsi vaatii vahvaa panostusta etenkin alkuvaiheessa, jolloin on investoitava vahvaan typpilannoitukseen, etanantorjuntaan, rikkatorjuntaan ja mahdollisesti myös kasvunsääderuiskutukseen. Jos syksyllä asiat tehdään hyvin, keväällä on helpompaa. Palkintona voi olla jopa kaksinkertainen sato kevätöljykasveihin verrattuna, joka korvaa helposti panokset. Raisioagron lajikkeet syyskylvöille Laji Ruis Ruis Syysvehnä Syysrypsi Lajike Evolo Brasetto SW Magnifik Largo Jalostaja KWS KWS SW Seed SW Seed Kuvaus Laadukas ja Uutuushybridi, Tasapainoinen Lujavartinen satoisa parempi yhdistelmä rypsi viljan alle hybridilajike versomiskyky satoa ja laatua tai puhtaana Laji Syysrapsi Syysrapsi Syysrapsi Syysrapsi Lajike Vectra Pioneer Alabaster Thorin Maximus 06 Jalostaja Raps Gbr Pioneer Limagrain NPZ Lembke (Bayer) (Du Pont) Kuvaus Sato- Suomessa Paras lajike Uutuus kilpailuista ja Ruotsissa myöhäiseen puolikääpiötuttu, menestynyt kylvöön lajike, edullinen puolikääpiö- kevätrapseista siemen- lajike tuttu jalostaja kustannus Viime hetken suosituksemme ruiskutuksiin: Canto Megapack kaikkien kevätviljojen rikkatorjunnan suosikkipaketti. Helppoa ja edullista, teho erinomainen. Stereo mainettaan parempi tautiaine erityisesti ohralle ja vehnälle. Edullinen hehtaarikustannus, ei viivytä kasvua. Uudet eväät syksyn etanantorjuntaan Etanat ovat usein olleet syksyinen kiusa syysrapsin ja syysviljojen viljelijöille, koska ne voivat syödä kasvuston lähes kokonaan. Etanat leviävät pelloille pääsääntöisesti pientareilta, mutta ne voivat olla myös pellolla kasvijätteen seassa. Pellolla olevia etanoita voidaan torjua kyntämällä, tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttisesti. Tärkeää on myös tehdä kylvömuokkaus mahdollisimman hienojakoiseksi, jolloin etanoille ei jää suojapaikkoja kokkareiden seassa, kertoo syysrapsia viljelevä Lasse Matikainen Berner Kasvinsuojelusta. Pientareilta leviäviin etanoihin muokkaustoimenpiteet eivät auta. Aikaisemmin markkinoilla olleiden etanasyöttien ongelma on ollut niiden levitys peltoolosuhteissa, koska rakeet eivät ole kestäneet koneellista levitystä. too Matikainen kokemuksistaan syötin levittämistä. Toki levitystarkkuus voi vaihdella levittimestä riippuen, mutta uusilla levittimillä tarkan määrän levittäminen pitäisi onnistua, Matikainen jatkaa. Jos etanat tulevat pientareelta, voi syötin levitys kaistana pellon ympäri riittää, mutta jos etanoita esiintyy myös keskemmällä lohkoa, tulee syötti levittää koko lohkon alalle. Uutta ja helppokäyttöistä Sluxxetanasyöttiä voit tilata Raisioagrosta. Tuomas Uusitalo Torjuntaan uusi tuote Etanan torjuntaan on helmikuussa rekisteröity uusi valmiste, Sluxx-etanansyötti. Rautafosfaattia sisältävä etanansyötti voidaan levittää pellolle keskipakoislevittimellä. Levitysmäärä on pieni, 5-7 kg/ha, mutta tarkan määrän levitys onnistuu lannoitteenlevittimellä, ker- 15

16 NAUTA AGRO makasiini 2/13 BENEMILK -kokemuksia on jo yli vuoden ajalta Benemilk Black -täysrehusta on jo yli vuoden kokemus useilla kymmenillä tiloilla. Pitkään Benemilkiä käyttäneiltä tiloilta on saatu vakuuttavia lukuja, jotka osoittavat sekä tuotoksen että pitoisuuksien nousevan, kun rehua annetaan suositusten mukaan. Rehun tehosta kerätään myös jatkossa päivitettyjä tietoja Benemilk-tiloille laaditun seurantajärjestelmän kautta. Pyydä Benemilkruokintasuositus asiakkuusvastaavaltasi TEKSTI Merja Holma Benemilk Black -täysrehu tuotiin markkinoille vuoden 2012 helmikuussa Maituri E -nimellä. Tämän vuoden alussa esiteltiin uusi Benemilk-tuotesarja, joka sisältää kolme täysrehua sekä yhden puolitiivisteen. Benemilk Black -käyttäjiltä on saatu tuloksia jo yli vuoden käyttökokemuksista. Tuotoksen nousun lisäksi rasva on kohonnut kolme kymmenystä ja valkuainen kymmenyksen verran, kun Benemilk Black -täysrehua on käytetty yksinomaisena väkirehuna suositeltu määrä. Pitoisuuksien ja tuotoksen nousun lisäksi kiitosta on tullut paremmasta hedelmällisyydestä ja terveydestä. Maidon ureapitoisuus on usein myös alentunut. Erityisesti maidon solujen on nähty laskevan. Robottitiloilta on saatu myönteistä palautetta maittavuudesta, joka on stimuloinut kiertoa. Energiapitoiset Benemilk-rehut tuovat hyvän lisän ruokintaan, vaikka pienen käyttömäärän vuoksi pitoisuudet eivät nousisikaan niin merkittävästi. Benemilkin riittävä määrä varmistaa hyvät tulokset Paras vaste Benemilkille saadaan täysrehuruokinnassa, jossa ei ole muita väkirehuja käytössä. Jos täysrehua laimennetaan viljalla tai muilla rehuilla, ei voida odottaa niin suurta pitoisuuksien nousua. Benemilk-täysrehun annostelu hyvän säilörehun ohella -10 kiloa Benemilk-täysrehua/ 30 kiloa maitoa -15 kiloa Benemilk-täysrehua/ 45 kiloa maitoa Seosrehua käyttävä robottitila saa täydet pitoisuusvasteet Benemilkille, kun sitä lisätään myös appeeseen. 30 maitokiloa kohden ruokinnassa tulee olla yhteensä 10 kiloa Benemilk-täysrehua. BENEMILK-RUOKINTA: Tehostaa energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä Nostaa tuotosta ja maidon pitoisuuksia Parantaa energiatasetta Helpottaa hedelmällisyyttä Alentaa maidon ureaa Auttaa maidon solujen hallinnassa Tehot saadaan riittävällä annoksella Normaalin säilörehun ohella sopiva määrä on 10 kg Benemilk-täysrehua/ 30 kg maitoa 16

17 Raisioagron Krista Ketonen laskee Benemilkin vaikutusta tilojen maidon ja pitoisuuksien kehitykseen laajemmasta aineistosta, johon tarvitaan Benemillk-käyttäjien kokemuksia. Toivon, että mahdollisimman moni Benemilk-tila hyödyntäisi tarjoamaamme seurantaa. Tule mukaan, niin näet, miten rehu vaikuttaa sinun tilallasi. Soita tai meilaa minulle - kerron mielelläni lisää! Kristan puhelinnumero on ja sähköposti Tule mukaan BENEMILK-seurantaan Benemilkiä käyttäville tiloille on laadittu oma seurantajärjestelmä, jossa todennetaan Benemilkin vaikutus maidon pitoisuuksiin ja maitomäärään. Tarvitsemme Benemilk-ruokintaa edeltävän vuoden analyysitiedot meijerin seurantajärjestelmästä (Valma, Uuma tms). Helpoin tapa on luoda järestelmään rajoitetut rinnakkaistunnukset. Benemilk-rehun annostelu kg/pv/30 kiloa lypsävä lehmä Tarvitsemme myös edeltäneen rehun annostelutiedot kg/pv/30 kiloa lypsävä lehmä Käytämme tuloksia Benemilk-rehun tutkimiseen. Halutessanne saatte tietoa rehun toimivuudesta omalla tilallanne. Benemilkseurantaan osallistuville tiloille on luvassa lahjaksi kaksi Benemilkmikrofleeceä. 17

18 NAUTA AGRO makasiini 2/13 Ådahlien navetassa 70 lypsävää saa joka päivä energia-annoksensa Benenmilk-rehusta. Uudella täysrehulla TUOTOS NOUSUUN Ådahlit Alavetelistä olivat jo ennestään tyytyväisiä maidon pitoisuuksiin, sillä Benemilk -ruokintaa edeltävän vuoden keskirasva oli 4,40 prosenttia ja valkuainen peräti 3,52 prosenttia. Vuoden käytön aikana rasva oli noussut edelleen 3,7 kymmenystä ja valkuainenkin 1,2 kymmenystä. Sen lisäksi tuotos nousi yli litraa lehmää kohden. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Benemilk Black -täysrehu tuli Ådahlin karjan ruokintaan marras-joulukuun vaihteessa Vuoden 2012 tankkimaidon keskimääräinen valkuainen oli noussut 3,64 prosenttiin ja rasva 4,77 prosenttiin. Kaaviossa näkyvät pitoisuudet vuoden 2011 alusta lähtien. Pitoisuuksien nousun vaikutus maidon hintaan on 1,7 senttiä litralle. 70 lehmän väkirehuna Benemilk Black -täysrehu Ådahlin pihatossa on 70 lehmää, joiden koko väkirehuannos on täysrehua. Isäntä Jonas Ådahl varmistaa lehmien riittävän energian saannin kohtuullisen voimakkaalla väkirehuruokinnalla. Lypsykauden alussa lehmät ruokitaan tavoitteen mukaan. Vanhempien lehmien täysrehumäärä nostetaan 15 kiloon ja tarvittaessa lisätään % Rasva-% Valkuais-% Ådahlin tilan tankkimaidon rasvapitoisuus yli kahden vuoden ajalta. Marraskuun lopussa 2011 tuli Benemilk Black ruokintaan. Sen jälkeen on pysytty kuukaudesta toiseen uudella tasolla. 18 Ådahlin tilan tankkimaidon valkuaispitoisuus yli kahden vuoden ajalta. Benemilk Blackin tultua ruokintaan valkuaispitoisuus on vuodessa kohonnut 1,2 kymmenystä.

19 Ådahlit ovat asuneet uudessa talossaan pari vuotta. Linda-emäntä on itse suunnitellut ja tehnyt pihan kivetyksen ja koristeet. tai vähennetään kuukauden kuluttua poikimisesta. Ensikoiden tavoite on 10 kiloa, jota vastaavalla tavalla tarkennetaan neljä viikkoa poikimisesta. Tärkeää on, että energia ei lopu kesken, toteaa Jonas. Benemilk-rehun ominaisuuksille saadaan täysi vaste, kun annos on vähintään 10 kiloa 30 kiloa lypsävälle lehmälle. Jonas on ollut todella tyytyväinen kuluneen vuoden tuloksiin. Tilalla on kokeiltu erilaisia täysrehuja vuosien mittaan, mutta koskaan ei ole saatu vastaavaa tuotoksen ja pitoisuuksien nousua kuin Benemilk Blackillä. Vuonna 2012 toimitettiin meijeriin yhteensä litraa enemmän maitoa kuin edellisvuonna, vaikka lehmiä oli hieman vähemmän. Tuotos on siis kohonnut yli litraa lehmää kohden vuodessa. Päivätuotoksena tämä tekee yli kolmen litran nousun. Jonaksen vanhemmat Stefan ja Eila ovat apuna päivittäisissä navettatöissä, sillä puoliso Linda toimii opettajana. Linda suoritti opettajan koulutuksen lisäksi kaupallisen tutkinnon, jotta pystyy hoitamaan tilan kirjanpidon. Vuoden 2012 kirjanpidosta Linda totesi, että eläinlääkärikulut vähenivät viime vuonna. Myös maidon solut laskivat ja hedelmällisyys parani. Useimmat lehmät tulivat kertasiemennyksellä tiineeksi eikä syömättömyystapauksia ilmennyt. Syytä on siis tyytyväisyyteen. Jonas ja Linda Ådahl ovat tyytyväisiä Benemilk Blackin tehoon. Raisioagron asiakkuusvastaava Sten Häggblom tekee uuden ruokintasuunnitelman, kun säilörehuanalyysi vaihtuu. 19

20 NAUTA AGRO makasiini 2/13 MTT:n kokeessa todettiin, että Benemilk-ruokinnalla energian hyväksikäyttö tehostuu. Energiataseen parantuminen näkyy tuotoksen ja pitoisuuksien parantumisena ja solupitoisuuden laskuna. 20

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Kymmenen askelta huippusatoon

Kymmenen askelta huippusatoon Kymmenen askelta huippusatoon Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki Kymmenen askelta

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012

Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012 Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012 Rikard Korkman, 16.2. 2012 Mitäpitäisi viljellä2012 ja koska kannattaa myydä? Perussopimustyypit vilja-ja öljykasvikaupassa Sopimusviljely 1)Avohintainen

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla Luomutilojen EUtuki-Info 1.4.2016 Lammilla Kaija Hinkkanen/ProAgria Etelä-Suomi Luomun tilanne Luomutilojen määrä kasvaa tasaisesti peruskursseilla noin 70 osallistujaa, kotieläinpäivissä 30 (ProAgria

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Luomumyllyviljan osto ja käyttö

Luomumyllyviljan osto ja käyttö Luomumyllyviljan osto ja käyttö Luomumarkkinapäivä, Kaarina 28.11.2016 Tero Hirvi, Fazer Mylly 2 28.11.2016 We are part of the Fazer Group Fazer Group Offers bakery, confectionary, biscuit and grain products

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Siemenpakkaajan puheenvuoro Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki SISÄLTÖ - Ruukin syysrapsikokeet - Viljelytoimenpiteet ja havaintoja eri vuosina - Satotulokset

Lisätiedot