VINKKEJÄ kesän täydennyslannoituksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VINKKEJÄ kesän täydennyslannoituksiin"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 13 VINKKEJÄ kesän täydennyslannoituksiin HUIPPUFARMARI HAUSSA -kisailijoiden mietteitä Lypsykarjatilojen kokemuksia BENEMILK - rehuista ENERGIA- RUOKINNALLA maidon solut kuriin Emobroilerirehut REMONTTIIN

2 MAKASIINI Ajankuva Vaihtoehdoksi GMO-soijaa...4 Omavarahanke päättyi...5 Huippufarmari-kisaajien kuulumiset...6 Kasvinviljely Uuteen satokauteen...8 Tee viljelysopimus ajoissa...10 Hukkakaura kuriin...11 Lannoitussuosituksia...12 Suunnittele syyskylvöt ajoissa...14 Tehoa etanantorjuntaan Nauta Benemilk -kokemuksia...16 Benemilk toimii Ådahlin tilalla...18 Kesä tulee, solut nousee...20 Pietilät tyytyväisiä rehun vaihtoon...22 Ensikot haastajan asemassa...24 Kalsiumtason lasku hoitoon...26 Hiehot tiineeksi kesän jälkeen...28 Melli-kivennäiset hyvinvointiin...29 Onnistunut nurmen viljely...30 Täydennyskylvöllä satoisa nurmi...32 Satatonnarit...33 Sika Lihasikojen liemiruokinta...34 Benjamin Maatilatori...36 Loishäädöstä...38 Paavon niksinurkka...39 Siipi Uusi tuotantoseurantaohjelma...40 Emobroilerirehut remonttiin...42 Verkossa Verkkokaupan kevätkuulumiset...44 Välipala Mustaherukkakakku...45 Uutiset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUNTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Annika Fagerholm PAINATUS ForssaPrint ISSN X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa Uutta kasvua asiantuntijan avulla Pitkän ja sitkeän talven jälkeen olemme uuden kasvukauden kynnyksellä. Pelloilta korjattava sato on tunnetusti koko elintarvikeketjumme perusta. Se, miten hyvin edessämme oleva kasvukausi onnistuu, heijastuu tulevana vuonna koko yhteiskuntaan. Viljelijäväestö on paljon vartijana, onhan koko kansan ruokahuolto heidän käsissään. Runsaan ja laadukkaan sadon pitää olla koko ketjun yhteinen tavoite. Hyvän sadon tavoittelu on paitsi taloudellisesti järkevää, myös ympäristöteko. Mitä enemmän ravinteita päätyy satoon, sitä vähemmän niitä jää kuormittamaan ympäristöä. Järjestämme tällä kasvukaudella uudenlaisen satokilpailun, jossa mitataan sadon lisäksi ympäristötehokkuutta ja taloudellista tulosta. Huippufarmarin kilpailijat on valittu, ja heidän toimiaan voi kasvukauden aikana seurata kisan omilla kotisivuilla. Kolme tilaa esitellään myös tämän lehden sivuilla. Hyvä sato on harvoin sattumaa. Useimmiten taustalla on hyvää ja suunnitelmallista tekemistä, jota myös ammattitaidoksi kutsutaan. Ammattimaiseen toimintaan kuuluu keskeisenä osana tavoitteiden asettaminen. Sen jälkeen mietitään, mitä niiden saavuttaminen edellyttää. Lista hyvän sadon aineksista on pitkä: maan kasvukunto, vesitalous, tuotantopanokset ja koneistus. Keskeisimpiä tekijöitä ovat kuitenkin osaaminen ja kyky hyödyntää tarjolla olevaa tietoa. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta haasteena voi olla oikean tiedon löytäminen ja muuttaminen käytännön tekemiseksi omalla tilalla. Joskus kannattaa säästää itseään ja antaa asiantuntijan tarjota omia ratkaisuehdotuksiaan. Hyvä asiantuntija osaa, paitsi kertoa parhaista käytännöistä, myös tarjota tilan olosuhteisiin räätälöityjä ratkaisuja. Tavoitteenamme on tarjota kumppaneillemme rahaksi muutettavissa olevaa osaamista. Myönnettäköön, että meillä on myös oma lehmä ojassa. Maan suurimpana pellontuotteiden jalostajana tarvitsemme menestyviä sopimusviljelijöitä ja kotieläintuottajia. Toivotan kaikille hyviä kylvöilmoja ja tasapainoista kasvukautta. Bengt-Erik Rosin 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 2/13 Raisioagron sian- ja siipikarjanrehuihin vaihtoehdoksi GMO-soijaa Raisioagro on käyttänyt kevääseen 2013 asti rehujensa valkuaislähteenä vain muutongeenitöntä (non-gmo) soijaa. Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut markkinoilla muuntogeenistä (GMO) siipikarjan- ja sianrehua, joten kotimainenkin liha on jo pitkään ollut osittain GMO-rehuilla kasvatettua. Muuntogeenitöntä rehua ei Suomessa ole kyetty hyödyntämään kilpailuetuna. TEKSTI Pekka Heikkilä Lainsäädäntö ei edellytä kotieläintuotteiden GMO-merkintää, vaikka rehujen tuoteselosteeseen GMOraaka-aineet pitää merkitä. Esimerkiksi tuontiliha on lähes poikkeuksetta GMO-soijalla tuotettua. EU:ssa käyttöön hyväksytyt GMO-soijalajikkeet ovat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n turvallisiksi toteamia. Non-GMO-soijan viljelyala pienenee Non-GMO-soijan viljelyalan yhä pienentyessä on toimijoiden entistä hankalampaa löytää siipikarjan- ja sianrehujen laatukriteerit täyttävää non-gmo-soijaa. Maailmanlaajuisesti rehuihin käytettävät soijamäärät ovat suuria, ja soijan viljelyalasta jo yli 80 prosenttia on GMO-lajikkeita. Erillään pidettävän non-gmo-soijan osuus kaupallisesta soijavirrasta on enää muutama prosentti. Noin 90 prosenttia EU:n alueella valmistettavista rehuista sisältää GMO-soijaa tai -maissia. Raisioagron asiakkailla on keväästä 2013 alkaen mahdollisuus valita kustannusvastaavasti GMO-soijaa tai non-gmo-soijaa sisältäviä siipikarjan- ja sianrehuja. Muuntogeenitön- tä soijaa sisältävien rehujen valikoimalaajuus muokkautuu vastaamaan kysyntää. GMO-soijan käyttöönotolla vältetään siipikarjan- ja sianrehujen merkittävät hinnankorotukset. Kaikki Raisioagron naudan- ja kalanrehu tulevat edelleen olemaan GMO-vapaita, joten GMO-soijan käytön aloittaminen koskee vain Raision rehutehdasta ja yksimahaisten eläinten rehuja. Rehunvalmistajana seuraamme GMO-kysymyksessä alan tuotteita jalostavan teollisuuden ja muiden ketjussa toimivien osapuolten linjauksia. Kansainvälisesti GMO-kysymystä merkittävämmäksi asiaksi on nousemassa soijantuotannon kestävyyskriteerit viljelyalueilla. Sademetsien suojelu sekä eräät muut ympäristöja työsuojelunäkökohdat ovat keskiössä. Raisioagro on ensimmäisenä Suomessa ostanut merkittävän määrän ns. RTRS-sertifikaatteja, jotka takaavat kestävät tuotantotavat. Tätä linjaa tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Sopimusviljelijäseminaarissa runsas osanotto: Hometoksiinit kiinnostivat Noin 160 sopimusviljelijää kokoontui maaliskuun 5. päivä Naantalin kylpylään kuulemaan ajankohtaista asiaa ja tapaamaan toisiaan. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Anna Haavio Viljan ostosta vastaava johtaja Veli-Matti Reunasalo piti päivän ensimmäinen esityksen käsitellen sopimustuotannon tärkeää roolia. Esitykseen sisältyneet asiakaskyselyn tulokset osoittivat Raisioagron toiminnan olevan monelta osin sitä mitä sopimusviljelijät odottavat. 4

5 Keskustelua syntyi päivän edetessä kiitettävästi. Päivän ensimmäiset aplodit sai kehityspäällikkö Merja Holma esitellessään lennokkaasti Raisiokonsernin uutta innovaatiota eli Benemilk -rehuja. Hometoksiinitutkimukseen satsataan Hometoksiinit ovat olleet tavallista laajempi ongelma tällä satokaudella. Ylitarkastaja Marika Jestoi Evirasta kävi läpi hometoksiinien olemusta ja hallintakeinoja tämän hetken tiedon mukaan. Asiasta heräsi runsaasti kysymyksiä, joista osaan ei vielä tiedetä vastausta. Esimerkiksi glyfosaattikäsittelyn vaikutusta hometoksiineihin ei tiedetä. Ratkaisuja hometoksiiniongelmiin haetaan tutkimuksen keinoin niin Suomessa kuin ulkomailla, joten asia selvinnee tulevaisuudessa. Keskustelu jatkui vilkkaana myös Yara Suomen Anne Kermisen pellon kasvukuntoa käsitelleessä luennossa. Annen viesti oli, että säihin emme voi vaikuttaa, mutta pellon kasvukuntoon voimme. Kiitämme mukana olleita ja nähdään seuraavissa tilaisuuksissa! Keinoja kotimaisen valkuaistuotannon lisäämiseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja MMM:n rahoittaman monivuotisen Omavara-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Raision tiloissa maaliskuussa. Raisioagro on yksi hankkeen yritysosapuolista. TEKSTI Pekka Heikkilä I KUVAT Marjo Keskikastari Öljykasvit ovat tärkein kotimainen rehuvalkuaislähde. Tutkimustyöhön ja sen jalkauttamiseen sekä lajikejalostukseen on panostettu paljon, mutta tulokset eivät vielä ole näkyneet satotasossa. Satojen kasvua on kuitenkin näköpiirissä muun muassa uusien rapsilajikkeiden myötä sekä lähivuosina tulossa olevien niin sanottujen synteettisten rypsilajikkeiden kautta. Nyt keväällä perustettu vuorovaikutteinen rapsi.fi-infosivusto antaa käytännön viljelyvinkkejä ja toimii keskustelufoorumina. Se auttaa myös tutkimus- ja koetulosten jalkauttamisessa. Palkoviljoihin pitkäjänteistä satsausta Palkoviljojen, kuten herneen ja härkäpavun, viljelyä voidaan kehittää. Keskustelussa todettiin, että kaupallinen tarjonta on toistaiseksi ollut vaatimatonta, joten viljely ei ole kiinnostanut riittävästi tuottajia. Syy on ilmeisesti ollut tuotantokustannuksiin ja satoriskeihin nähden turhan alhainen markkinahinta. Omavara-hankkeen johtajana toiminut professori Pirjo Peltonen-Sainio totesi, että palkoviljoihin tulisi panostaa pitkäjänteisesti, mutta hinnan nopeat vaihtelut mutkistavat asiaa. Hannu Känkäsen esityksessä ennakoitiin, että typensidontakasvien kiinnostavuus saattaa olla nousussa, ja niiden vaikutuksia muun muassa maatalouden energiakäyttöön ja kasvihuonekaasutaseisiin ollaan tutkimassa uusin menetelmin. Euroopan lisättävä valkuaistuotantoa Koko Eurooppa on nykyisin liian riippuvainen Etelä- ja Pohjois-Amerikan soijasta. Soijan käyttö tulee ohjautumaan yhä enemmän väkirikkaisiin eteläisiin maihin, ja Euroopan on syytä varautua tuottamaan enemmän valkuaista. Bioenergiatuotannon nousu onkin jo osaltaan vaikuttanut tähän suuntaan, koska sen valkuaispitoisia sivutuotteita voidaan hyödyntää rehuvalkuaisena. Pellon käyttö bioenergian tuotantoon on kuitenkin ollut viime aikoina vastatuulessa. Myös viljan sekä nurmen valkuaisen määrän ja laadun nostamisella on iso merkitys valkuaisen kokonaistaseeseen. Kansainvälinen työnjako vaikuttaa vielä aika pitkään olevan se, että Eurooppa on viljan viejä ja valkuaisen tuoja. Parempi tasapaino olisi kuitenkin eri keinoin saatava aikaiseksi. Omavara-hanke haki tähän Suomen osalta valmiuksia. Pirjo Peltonen-Sainio mainitsi, että Suomessa voitaisiin tuplata rypsin ja rapsin tuotanto sekä nostaa palkoviljojen viljely uudelle tasolle. Pekka Heikkilä toteaa, että usko on välillä koetuksella rypsin ja rapsin suhteen, mutta joka vuosi yritetään luoda uutta intoa viljelyyn. Rapsi.fi-sivusto on uusi merkittävä avaus tänä vuonna. 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 2/13 Huippufarmari haussa -kilpailu pyörähti käyntiin Huippufarmari haussa on satokilpailu, jossa tavoitteena on tuottaa suuri sato ja hyvä taloudellinen tulos sekä samalla minimoida viljelyn ympäristövaikutus. Kilpailuun on valittu yhdeksän tilaa eri puolilta Suomea. Tässä lehdessä esittelemme kolme tilaa, mutta kaikkien kilpailijoiden esittelyt löytyvät nettisivuiltamme huippufarmari.fi. Käy tutustumassa tilaesittelyihin ja seuraa tilojen suunnitelmia ja toimenpiteitä kevään ja kesän aikana blogikirjoitusten kautta. Voit myös kommentoida blogeja, mikä tekee kilpailusta entistä mielenkiintoisempaa. Olisiko sinulla antaa vinkkejä kilpailijoille? TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen Levomäen tila, Loimaa Tuomas Levomäki vaihtoi virkamiesuran päätoimiseen viljelyyn ostettuaan perheensä kotitilan Loimaalta vuonna Kolme vuotta myöhemmin Levomäki vuokrasi kotitilansa vierestä Loimaan ammattiopiston tilat ja ryhtyi opetustyöhön. Kasvinviljely on tilan päätuotantosuunta, minkä lisäksi tilalla toimiva porsastuotantosikala kuuluu opetustyöhön olennaisesti. Olimme vaimoni kanssa osaaikaviljelijöitä pitkään, joten kun koulutila ulkoistettiin, näin mahdollisuuden kravatti kaulassa -töistä luopumiseen. Olin haaveillut päätoimisesta viljelijän työstä pitkään ja tiesin, että opetusmaatilan vuokraaminen kotitilani naapurista on tilaisuus, joka ei tämän elämän aikana toistu, Levomäki toteaa. Levomäki osallistuu Huippufarmari Haussa -kilpailuun yhdessä ensimmäisen vuoden maatalousyrittäjäopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat työskentelevät kesän tilalla, ja Levomäelle onkin tärkeää, että he ovat mukana seuraamassa koko kasvukautta. Opiskelijat osallistuvat jo kevään viljelytoimiin. On tärkeää, että he saavat työstä kokonaiskuvan, ja kilpailu toimiikin heille hienona ja hyödyllisenä oppimismahdollisuutena. Tilalla viljellään pääsääntöisesti vehnää, mutta myös esimerkiksi mallasohraa, ruista, rypsiä, rapsia sekä kuminaa. Levomäki pitää vahvuutenaan laaja-alaista maatalouselinkeino- ja hallintopuolen osaamistaan, mutta myös toimintaympäristön tuntemusta sekä vankkaa perusmaatalouden hallintaa. Neljän lapsen isä muistaa pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa. Lapset ovat 4 12-vuotiaita, joten seuraavat kymmenen vuotta ovat merkittävät, eikä niitä saa ikinä takaisin. Toki heistä yksi tai useampikin haluaa ehkä joskus jatkaa agrikulttuuria, joten yritän luoda siihen mahdollisimman hyvää pohjaa ja perusteita, Tuomas Levomäki pohtii. Suikinsillan tila, Lappeenranta Petri Kuokka on toiminut Suikinsillassa isäntänä kaksikymmentä vuotta. Kuokka sai 16-vuotiaana viljelyyn ensimmäiset peltonsa, ja kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1996, hän lunasti loputkin tilasta itselleen. Kuokka viljelee 137 hehtaarin tilallaan viljaa ja öljykasveja, ja erityisesti rukiin viljely on ollut hänelle harrastus, johon hän on panostanut enemmän. Kuokka vannoo uusien menetelmien sekä oikean ajoituksen nimeen, ja tunnistaa itsessään myös ripauksen urheiluhulluutta. Olen aina lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan uusiin asioihin. Esimerkiksi vuonna 1998 ostin ensimmäisen suorakylvökoneen, ja täällä kaikki naureskelivat, että eihän tuollainen onnistu mitenkään. Samantyyppisellä koneella kylvän vieläkin. Joskus tulee toki tehtyä hullujakin ratkaisuja. Työtä tehdään niin tosissaan, että siitä tulee jo 6

7 hieman kilpailuhenkistä, Kuokka hymyilee. Kuokka käyttää urakoitsijoita apuna puinnissa ja muokkauksessa, ja tekee itse kylvö- ja kasvinsuojeluurakointia. Kuokalla on jonkin verran vesistöjen reunuksia ja joenvarsilohkoja, joiden suhteen hän on havainnut parhaaksi vaihtoehdoksi suojavyöhykesopimusten tekemisen. Mielestäni hyvän sadon tuottaminen on ympäristön suojelemista. Työtä pitää tehdä kasvin ja olosuhteiden mukaisesti. Kuokka tunnustaa työnteolla olleen vuosien varrella liian suuri osa hänen elämässään, ja kertoo laittaneensa elämänarvojaan uuteen järjestykseen. On tärkeää huomioida myös perheen yhteinen aika ja oma terveys, vaikka minulle ja 8-vuotiaalle pojalleni Jerelle maanviljely on yhteinen harrastus. Hän on hieman turhankin innostunut traktorien perään, Kuokka nauraa. Mäenpään tila, Pöytyä Petri Holman intohimo maanviljelyyn syntyi jo lapsena, kun hänen perheensä naapurissa asuva isäntä siirsi oppejaan innokkaalle nuorelle viljelijänalulle. Jo 15-vuotiaana Holma vuokrasi tilan pellot omaan käyttöönsä, ja vuosien aikana laajentaen hän kokosi viljeltäväkseen nykyisen 200 hehtaarin alueen. Päätoimisesti voimalaitoksella työskentelevä Holma viljelee viljaa sekä öljykasveja. Siemenviljelyssä hän pitää erityisen tärkeänä uusiin lajikkeisiin panostamista. Osa-aikaviljelijä nauttii maanviljelyn monipuolisuudesta ja ikuisesta itsensä kehittämisen mahdollisuudesta. Ammattitaito kasvaa ja vuosien varrella oppii arvaamaan paremmin, mutta tätä työtä ei osaa ikinä täysin. Kyllähän tässä tarvitaan suunnatonta hulluutta, että jaksaa tehdä ja tavoitella vain parasta lopputulosta, Holma toteaa. Yksinäiseksi puurtajaksi tunnustautuva Holma tekee tilan työt itse viljelysuunnitelmista kirjanpitoon. Naapurin isännältä hän saa tarvittaessa yhä apua. Paperitöistä koostuvan päätyönsä rinnalla Holma nauttii siitä, että maanviljelyssä näkee oman konkreettisen kädenjälkensä. On antoisaa nähdä se välitön palaute ja työnjälki, kun keväällä lähtee muokkaamaan maata. EU-aika sai minut pohtimaan koko työn lopettamista. Asuinkin jonkin aikaa rivitalossa Raumalla, kunnes totesin, että täytyy ihmisellä olla jotain muutakin elämää. Jos tätä työtä aikoo tehdä, täytyy tehdä täysillä. Siitä asti olen jatkanut tällä tuhontiellä, Petri Holma nauraa. Huippufarmari haussa -kisaan osallistuvat tilat: Mäenpään tila, Pöytyä Krokbyn tila, Raasepori Suikinsillan tila, Lappeenranta Hunsan tila, Nousiainen Kujalan tila, Maaninka Iso-Eskolan tila, Loimaa Iso-Hulmin tila, Loimaa Yli-Ikolan tila, Tyrnävä Levomäen tila, Loimaa Seuraa nettiblogia osoitteessa 7

8 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Satokauteen positiivisissa tunnelmissa Talvi on taittunut Euroopassa uuteen kasvukauteen positiivissa tunnelmissa. Korkeat viljojen ja öljykasvien hinnat kannustivat viljelijöitä kylvöihin viime syksynä. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Talvi on ollut leuto ja kasvustot ovat talvehtineet hyvin. Sateisen talven jälkeen myös kosteutta on kevätkylvöihin ja uuteen kasvukauteen sopivasti. Odotukset ovatkin ensikesän tuotannon osalta korkealla. EU:n viljojen viljelyalan arvioidaan kasvavan miljoonalla hehtaarilla 56 miljoonaan hehtaariin. Komission ennusteen mukaan vehnäala kasvaa jopa kolme prosenttia lähes 24 miljoonaan hehtaariin. Myös öljykasvien viljelyalan arvioidaan Euroopassa kasvavan yli kahdeksan prosenttia 6,7 miljoonaan hehtaariin. Ohra-alan arvioidaan hieman supistuvan ja kauran päinvastoin kasvavan. Coceralin eli eurooppalaista viljateollisuutta edustavan organisaation ennuste on samansuuntainen kylvöalojen suhteen, paitsi Coceral arvioi kaura-alan supistuvan. Vehnän ja öljykasvien viljelyalan kasvuun on varmasti vaikuttanut korkea hintataso, sekä tietysti kohtuulliset kylvöolosuhteet viime syksynä suuressa osassa Eurooppaa. Ohraalan supistumiseen on syynä olematon hintapreemio mallasohran ja rehuohran välillä kuluneen talven aikana. Mallasohran viljelyalan arvioidaan laskevan ja rehuohran tietyillä alueilla kasvavan. Hyvät sato-odotukset Ranskalainen Stragie Grains uskaltautuu ennustamaan viljelyalojen lisäksi tuotantomäärää. Koska sekä syysvehnä että syysohrakasvustot ovat talven jälkeen hyvässä kunnossa, myös sato-odotukset ovat korkealla ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan peräti kuusi prosenttia viime kesästä eli jopa 292 miljoonaan tonniin. Jos näin tapahtuu, päästäisiin samaan tuotantotasoon, mikä saavutettiin erittäin hyvänä viljavuonna Hyvät markkinanäkemykset ovat saaneet viljojen hinnat kääntymään laskuun jo alkuvuodesta ja vauhti kiihtyi maaliskuussa. Vaikka uuden sadon noteeraukset ovat alhaisemmalla tasolla, mitä talven aikana on totuttu, niin silti hintataso näyttäisi pysyvän varsin korkealla. Monenlaista ehtiikin vielä tapahtua kasvukauden aikana, ennen kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa kylvetyt viljat saadaan puiduiksi. Maissia vai soijaa? Pohjois-Amerikassa olosuhteet eivät ole olleet parhaat mahdolliset ja vehnäkasvustot ovat kärsineet kuivuudesta. Myös maissisato jäi viime kesänä USA:ssa kuivuuden vuoksi kehnoksi ja rehuviljamarkkinat ovat kärsineet tilanteesta. Varastot ovat ennätyksellisen alhaalla. Sekä Argentiinassa että Brasiliassa sadonkorjuu on käynnissä näin keväällä, mutta tuotanto ei ole merkittävästi parantanut tilannetta. Markkina- ja hintatilanteen lisäksi kylvöpäätöksiin vaikuttavat mm. kylvöolosuhteet ja siemenen saatavuus, joten jännitettävää riittää aina alkukesään asti. Kanadalaisten viljelijöiden kylvösuunnitelmat kiinnostavat erityisesti meitä suomalaisia. Kanada on merkittävin kaurantuottaja ja sitä kautta heillä on suuri vaikutus myös suomalaisen viljelijän taloudelliseenkin onnistumiseen. Maaliskuussa ennusteet povasivat kaura-alan supistumista Kanadassa. Vehnä ja öljykasvit kiinnostavat nyt enemmän. Tämä tietäisi hyvää markkinanäkymää suomalaiselle kauralle. 8

9 Leuto talvi on säästänyt syksyllä kylvetyt viljat Euroopassa Kotimaan vilja-ala kasvussa Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n teettämän kyselyn mukaan viljojen kylvöala kasvaa viime keväästä kolme prosenttia 1,16 miljoonaan hehtaariin luvulla viljojen tuotantoala on vaihdellut miljoonan ja 1,2 miljoonan hehtaarin välillä. Näihin lukuihin verrattuna ensi kesänä voitaisiin päästä Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2012 ja ennuste 2013 VYR Kylvöalaennuste 2013 ( ) TNS 2012 Rehuohra Kaura Kevätvehnä Rypsi Mallasohra Ruis Syysvehnä Rapsi Kesanto (LHP, viherlannoitusnurmi, muu kesanto) 21,4 17,2 23,2 20,4 15,4 18,0 53,3 47,8 99,2 102,3 keskimääräiselle tasolle, mutta selvästi on vielä matkaa 2008 vuoden 1,238 miljoonan hehtaarin alaan. Kysely on tehty jo helmikuussa, mutta perinteisesti ennuste on osunut hyvin kohdalleen. Ennusteen mukaan kaikkien viljojen, ruista lukuun ottamatta, viljelyala näyttäisi kasvavan. Öljykasvien tuotantoala näyttäisi 219,0 223, ,9 244,4 352,6 363, ennuste Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa. 403,4 5% 423,7 3% 2% -10% 3% -19% -12% 17% -8% ha 8 jäävän suunnilleen viime kesän tasolle. Toivottavasti tältä osin vielä suunnitelmat muuttuvat. Vaikka kyseisestä alasta vain hyvin pieni osa on tällä hetkellä kylvetty, niin viime vuosien keskisadoilla arvioituna päästäisiin noin 3900 miljoonan kilon tuotantomäärään. Sopimushalukkuus ennallaan VYR:n teettämässä kyselyssä selvitettiin myös viljelysopimushalukkuutta. Kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia mallasohran viljelystä ja yli puolet vehnän viljelystä olisi sopimusviljelyä. Rehuviljojen viljelijät eivät koe saavansa lisäarvoa sopimuksista, sillä rehuohran viljelijöistä alle neljännes ilmoitti tekevänsä sopimuksen. Vuoteen 2012 verrattuna sopimushalukkuus näyttäisi pysyvän ennallaan, mutta kiinteähintaisten sopimusten osalta halukkuus on vähenemässä. Vuonna 2010 teetetyssä kyselyssä 10 prosenttia viljatiloista ilmoitti tekevänsä kiinteähintaisen sopimuksen, kun nyt tänä keväänä halukkaita on vain neljä prosenttia. Nykyistä kiinteähintaista sopimusmallia ei siis nähdä houkuttelevana tai riittävän tehokkaana riskinhallintavälineenä. 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Tee viljelysopimus ajoissa Viljelysopimuksia on tehty kevään aikana entiseen malliin. Jos sopimuspaperit ovat jääneet täyttämättä, ehdit vielä korjata asian joko palauttamalla viljelyhalukkuuskyselyn, soittamalla asiakkuusvastaavallesi tai tekemällä sopimukset Viljalaarissa. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jaakko Laurinen Erityisesti kaipaamme sopimuksia suurimokaurasta, öljykasveista ja rehuviljoista. Myös luomusuurimokauran ja muidenkin luomuviljojen sopimuspotissa on vielä tilaa. Rehuviljojen osalta sopimuskulttuuri on heikko. Valtaosa rehuviljojen viljelijöistä ei tee sopimusta, vaikka monelle yhteistyökumppani ja toimitusosoite ovat olleet vuosia samat. Miksi siis et tekisi viljelystä myös sopimusta? Öljykasvisopimuksille sopimuspalkkiota Öljykasvien sopimusala on karttunut kevään aikana, mutta edelleen on tilaa kiintiössä. Ensimmäistä kertaa historiassa rapsisopimusala on hilkun verran rypsisopimusalaa suurempi. Hienoa, että rapsin viljely kasvaa, sillä se kertoo, että myös käytännön viljelyssä kokemukset ovat olleet positiivisia. Keskihintasopimuksella onnistut Keskihintasopimuksen voi tehdä joko syksyn tai kevään jaksolle. Keskihintasopimuksella varmistat jo nyt viljoillesi keskihinnan. Voit huoletta toimittaa sadon sinulle sopivimpaan ajankohtaan. Jos tiedät jo nyt, että toimitat satoa puintiaikana, jolloin hintataso on yleensä alhaisempi, kannattaa tehdä keskihintasopimus. Sitä kautta voit hyötyä hintojen mahdollisesta vahvistumisesta myöhemmin syksyllä. Keskihintasopimuksille maksetaan pohjahinta normaalisti toimituksen jälkeen ja lopullinen keskihinta, kun jakso on päättynyt ja keskihinta on laskettavissa. Syksyllä keskihinnan määräytymisjakso on ja keväällä jakso on Keskihintasopimuksille maksetaan aina myös kahden euron sopimuspalkkio. Uusi kylvökausi käynnistyy, mutta vielä on viime vuoden satoa toimittamatta. Sovi toimitusajat mahdollisimman nopeasti, niin saat loput sopimustavarasta toimitettua ennen kesän huoltotaukoja. Perinteisesti huoltoajat osuvat heinäkuulle ja tarkat päivät selviävät verkkosivuiltamme. Myös Suomen Viljavan toimituspisteet ovat kesällä osin kiinni. Asia kannattaa huomioida, varsinkin jos sopimusviljan toimituspaikkana on Naantali tai Hämeenlinna. Tee öljykasvisopimus nopeasti - saat radion! Jos viljelysuunnitelmissasi on öljykasvien viljelyä, kannattaa tehdä viljelysopimus. Maksamme jokaiselle toimitetulle rypsi- ja rapsitonnille viisi euroa sopimuspalkkiota. Kun teet vähintään 10 hehtaarin sopimuksen huhtikuun loppuun mennessä ja ostat kylvösiemenet sopimusalalle Raisioagrosta, saat kaupan päälle hienon Makita-työmaaradion. 10

11 Tavoitteena nostaa öljykasvien hehtaarisatoa Viljelijät ja teollisuus käynnistivät projektin, jolla pyritään nostamaan öljykasvien viljelyalaa ja parantamaan satotasoa sekä viljelyvarmuutta. Rapsi.fi-sivut toimivat infokanavana, joka kokoaa alan toimijoiden kokemuksia. TEKSTI Jaakko Laurinen Projektin tavoitteena on nostaa öljykasvien hehtaarisato yli 2000 kiloon. Tällä tavoin parannetaan myös Suomen valkuaisomavaraisuutta. Laita siis öljykasveja kylvöön ja jaa kokemuksesi rapsi.fi-sivuston foorumilla. Sieltä löydät myös viljelyneuvot kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmaa ehtii vielä muuttaa, sillä rypsiä voi kylvää vielä kesäkuun alussa. Rypsillä pääset myös hyödyntämään edullisen siemenkustannuksen, joka korostuu nyt viljansiemenpulan ja korkean hinnan aikaan. Esimerkiksi Apollo-rypsinsiemet saat Raisioagrosta alkaen 21 euroa/ha. Torjuntaan uutta voimaa Kuoriaistorjuntaan on tulossa uutta voimaa, kun pitkävaikutteinen Avaunt saa käyttöluvan kevään aikana. Avauntin tehoaine indoksakarbi kuuluu ryhmään, johon ei tällä hetkellä kuulu mikään muu peltokasveilla käytössä oleva torjunta-aine. Jatkossa kuoriaistorjunta voidaan pyrkiä hoitamaan jopa kokonaan pitkävaikutteisilla uuden polven aineilla: ensimmäinen ruiskutus Avauntilla, toinen ruiskutus Biscayalla tai Mospilanilla. Sekä ensimmäisen että toisen ruiskutuksen teho kestää noin viikon, joten uuden sukupolven aineilla voidaan kattaa herkintä aikaa pienistä nupuista kukintaan. Vanhoja pyretroideja ei välttämättä tarvitse käyttää lainkaan. Näistä ja muista öljykasviasioista lisää rapsi.fi-foorumilla. Tervetuloa keskustelemaan! Estä hukkakauran leviäminen! TEKSTI Heidi Silvennoinen I KUVA Arto Markkula MITÄ? Hukkakaura on yksivuotinen, heinämäinen rikkakasvi Oras kellertävän vihreä, röyhy laaja ja harvempi kuin normaalilla kauralla, velttohaarainen Suomen peltoalasta jopa 16,5 prosenttia on saastunut MIKSI? Hukkakaura leviää erittäin herkästi Kilpailee tehokkaasti viljelykasvien kanssa, tuottaa valtavasti siemeniä Varisseet siemenet itävät vuosien ajan Siemen säilyy itämiskelpoisena jopa eläimen ruoansulatuksen läpi Ei häviä itsestään Torjunnan laiminlyönti saattaa johtaa tukileikkauksiin Laki velvoittaa torjumaan hukkakauran Raisioagron hukkakauraaineet viljoille: Swipe sekä Puma Extra Raisioagron hukkakauraaine öljykasveille: Targa Super, hehtaarikustannus tänä vuonna erityisen edullinen! MITEN? Käytä sertifioitua kylvösiementä Nurmella hukkakaura ei ehdi lisääntymään Tarkasta lohkot 2-3 kertaa joka kesä, hoida vähäiset saastunnat kitkennällä Kemialliseen torjuntaan valittavissa useita tehokkaita torjunta-aineita Kemiallisella torjunnalla oikea käsittelyajankohta on hukkakauran pensoessa korrenkasvun alussa Käytä vain ohjeenmukaisia oikeita käyttömääriä Paras ruiskutussää on lämpötilan ollessa yli + 10 C ja ilman suhteellinen kosteus mahdollisimman suuri Toistuva muokkaaminen tuhoaa myös hukkakauran taimia Lähde: VYR, Evira 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Lannoituksen jakaminen kannattaa Parhaan hyödyn lannoituksesta saat, kun annat ravinteita kasville oikeassa suhteen, oikeaan aikaan ja kasvin todellisen tarpeen mukaan. TEKSTI Heidi Silvennoinen Fosfori ja kalium on annettava heti kylvön yhteydessä. Typpi- ja rikkilannoituksesta sen sijaan suosittelemme annettavaksi vain 2/3 kylvön yhteydessä. Lannoituksen jakaminen on lannoitekäytön optimointia ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tähtää myllykelpoiseen valkuaiseen Lisälannoituksella huomioidaan erityisesti eri lajikkeiden sato- ja valkuaispotentiaalit. Myöhäisille lajikkeille, kuten kevätvehnä Amaretolle, lisälannoitusta suositellaan aina. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään että valkuaispitoisuuteen viljoissa, typen lisälannoitus tehdään korrenkasvun alussa. Kun halutaan nostaa viljan valkuaispitoisuutta, tehdään typen lisälannoitus maitotuleentumisvaiheessa. Maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksella voidaan vehnän valkuaispitoisuutta nostaa jopa prosenttiyksiköllä. Viime kesänä Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla tehdyt kasvukauden aikaisen lannoituksen koetulokset osoittavat, että parhaan tuoton sai täydentämällä kevätlannoitusta typpiliuoksella kaksi kertaa kasvukauden aikana. Tällöin Marble-vehnän lisälannoituksella saatiin 53 euroa parempi tuotto hehtaarilta kuin kertalannoituksella. Suosituksia lisälannoituksiin Suosittelemme maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksiin Typpiliuosta ja sen joukkoon voi laittaa myös Yara- Vita TM -tuotesarjan rikkilannoitetta YaraVita Thiotrac TM (5 l/ha). Sopiva määrä Typpiluosta on tähkimisvaiheessa 30 l/ha vesimäärän ollessa 200 l/ha. Viljan korrenkasvuvaiheessa ja tähkimisen alussa käytetyt typpimäärät ovat yleensä suurempia, jolloin paras tuote viljan lisälannoitukseen on YaraBela Axan. Sen sisältämät typpi ja rikki varmistavat sekä sadon määrän että valkuaispitoisuuden. YaraMegalab TM antaa oikean lannoitussuosituksen YaraMegalab TM -kasvianalyysillä voit määrittää tärkeimpien pää- ja hivenravinteiden lisälannoitustarpeet kasvukauden aikana viljoille, öljykasveille ja nurmille. Analyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset ennen kuin niitä kasvustosta silmämääräisesti edes havaitsee. YaraMegalab TM -kasvianalyysipaketteja saat tilaamalla omalta asiakkuusvastaavaltasi tai suoraan Viljavuuspalvelusta. Näytteen jätettyäsi saat noin viiden arkipäivän kuluessa tarkat tiedot kasvin ravinnetilasta sekä täsmälliset ohjeet, millä tuotteilla ravinnepuutos on hoidettavissa. Vaikka et kuluvalle kasvukaudelle analyysin pohjalta ehtisi korjaavia lisälannoitustoimenpiteitä tehdäkään, antaa analyysi hyvää pohjatietoa ensi vuoden lannoitusta suunniteltaessa. Viljojen hiventarve on suurimmillaan pensomisvaiheesta tähkälle tuloon asti. YaraVita-tuotteita kannattaa käyttää rikkaruiskutuksista alkaen. Sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa voi selvittää nettipalvelusta: Heidi Silvennoinen Vinkit kesälle! Mangaani punaisella viljavuus tutkimuksessa? Erityisesti kaura kärsii mangaaniin puutoksesta. YaraVita Mantrac Pro:lla (2 l/ha) on saatu parhaimmillaan yli kiloa sadonlisää, hehtaarikustannuksen ollessa 18 /ha. Öljykasvit ja myllykelpoiseksi tähdättävä vehnä tarvitsevat rikkiä runsaasti. YaraVita Thiotrac:lla on saatu parhaimmillaan rapsista 300 kiloa sadonlisää käyttömäärän ollessa 5 l/ha. Vinkki huippusadon tuottoon: useita hivenravinteita sisältävä YaraVita Gramitrel 2 l/ha + Mantrac Pro 0,5 l/ha. 12

13 YaraMegalab TM -analyysin tulokset kuin oppikirjasta Osana Raisioagron ja Yaran Sadon ja ympäristön parhaaksi -projektia joukko Raisioagron sopimusviljelijöitä testasi Megalab-analyysiä viime kesänä. Yksi kokeilijoista oli renkolainen Kimmo Inovaara. TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Inovaara tuottaa suurimokauraa, ja koska kaura on tunnetusti herkkä mangaanin puutokselle etenkin ph:n noustessa, päätettiin testata samalla miten YaraVita Mantrac Pro:n vaikutus näkyy Megalab-analyysissä. Toinen Megalab-analyysi otettiin ruudulta, johon oli ruiskutettu Yara- Vita Mantrac Pro:ta litra hehtaarille. Toinen näyte otettiin nollaruudulta, jossa oli tehty muuten samat viljelytoimenpiteet lukuun ottamatta Mantracia. Nollaruudun mangaanitulos oli 27 mg/kg. Ohjearvo on 40 mg/kg ja Kimmo Inovaara aikoo käyttää tilallaan Megalab-analyysiä myös tänä vuonna. Megalabin antama suositus oli juuri tehty Mantrac Pro:ta litra hehtaarille. Mantracia saaneen näytteen mangaani oli noussut tasolle 47 mg/kg eli selvästi yli ohjearvon. Hivenruiskutus oli siis toiminut niin kuin tarkoitettiin. Samalla Megalab osoitti myös boorin, kaliumin ja typen saannin olevan alakanttiin. Nämä puutteet on hyvä tietää seuraavaa vuotta ajatellen. Lohkolta oli tarkoitus puida myös ruutusadot sadonlisän selvittämiseksi. Hankala kasvukausi kuitenkin pilasi suunnitelman, sillä sateet painoivat kasvuston osin lakoon ja osa jäi jopa kokonaan puimatta. Tämän seurauksena lohkon järkevin viljelykasvi myös tälle vuodelle on kaura. Kimmo Inovaara pitää tuloksia mielenkiintoisina ja tänä vuonna Megalabanalyysiä käytetään hänen tilallaan uudestaan. Samalla voidaan ottaa huomioon myös muut viime vuonna havaitut puutteet. Myös sadonlisää saadaan varmasti paremmin selvitettyä jatkokokein. Näyte: Nollaruutu Kasvi: Kaura Tulkinta laadittu: Analyysit Tulos Ohjearvo Tulkinta Kommentit B (mg/kg dm) Matala YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha l vettä tai Booriravinne kg/ha Mn (mg/kg dm) Matala YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha S (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta K (g/kg dm) Matala Lisää kaliumlannoitusta kylvön yhteydessä, akuuttiin tarpeeseen Krista SOP kg/ha P (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta N (g/kg dm) Melko matala Lisälannoitus Typpiliuoksella Näyte: Mantrac Pro 1 l/ha Kasvi: Kaura Tulkinta laadittu: Analyysit Tulos Ohjearvo Tulkinta Kommentit B (mg/kg dm) Matala YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha l vettä tai Booriravinne kg/ha Mn (mg/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta S (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta K (g/kg dm) Melko Matala Krista SOP kg/ha P (g/kg dm) Normaali Ei lannoitustarvetta N (g/kg dm) Melko matala Lisälannoitus Typpiliuoksella 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/13 Niittymäen tilalla kasvaa syysvilja: Syyskylvöjen suunnittelu alkaa jo keväällä Vaikka ollaan vasta menossa kohti kevätkylvöjä, on viljelysuunnitelma ulotettava myös syksyn kylvöihin. Esikasvit syyskasveille ja suunnitelma syystöiden suorittamiseen on oltava jo keväällä. Lumihomeruiskutuksesta oli hyötyä Markku Murronmaan Evolo-rukiille syksyllä Etualalla nollaruutu, taaempana Prolinella lumihomeruiskutettu alue. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen, Markku Murronmaa ja Lasse Matikainen Myös syyssiementen hankinnat kannattaa tehdä kevään aikana, jolloin saatavuus on hyvä ja hinnat edullisemmat. Syysvehnäala kutistui viime syksynä 12 prosenttia, ollen noin hehtaaria. Syysöljykasvien kylvöt jäivät myös halukkuutta vähäisemmiksi. Syksyllä oli kyllä kylvöhalukkuutta suurempiin aloihin, mutta monen aika kului sadonkorjuun parissa eikä maata saatu kylvökuntoon. Syyssateet alkoivat haitata kylvöjä jo varsin aikaisin. Ruis kärsii herkästi syksyn märkyydestä, joten kylvetyillä pelloilla oli tärkeää pitää vesitalous kunnossa. Kyntö on varmin perusmuokkaus ruispellolle, koska se synnyttää lisää vesitilaa. Yhteistyössä syystöihin Oikealla suunnittelulla syyskylvöjä saatiin tehtyä viime syksynä. Turenkilainen Hannu Niittymäki kylvi viime syksynä omia ja muiden peltoja syysviljalle lähes 200 hehtaaria, josta noin 160 hehtaaria Brasetto- ja Evolo-hybridirukiita. Kylvöt saatiin tehtyä oikeaaikaisesti elo-syyskuun vaihteessa. Kylvösaavutusta edesauttoi koneyhteistyö, jossa Niittymäki keskittyi kylvöön ja puinnit hänen pelloillaan hoidettiin Markku Murronmaan toimesta. Viljelykierrot suunniteltiin niin, että maata saatiin vapaaksi ajoissa. Rukiin oraat olivat syksyllä hyvässä kunnossa. Brasetto-hybridirukiista laskettiin jopa 11 versoa siemenestä. Versomiskykyä ihmeteltiin, kertoo Niittymäki. Braseton versomiskyky on lajikkeen jalostaja KWS:n mukaan vielä parempi kuin Evolon, joten kylvötiheyttä voidaan uudella lajikkeella entisestään laskea. Lumihomeruiskutukset ovat Turengin seudulla todettu kannattaviksi. Myös niiden suorittamisessa yhteistyö alueella pelaa, sillä kaikkien ei kannata virittää ruiskuaan toimintakuntoon enää myöhään syksyllä. Etanoiden syksy Niittymaa kylvi useampaa syysrapsilajiketta kokeilumielessä. Esikasvina oli nurminadan siemenviljely, joka ai- 14

15 kaisen sadonkorjuun vuoksi sopii erinomaisesti esikasviksi. Alkuunlähtö oli hyvä, mutta etanat verottivat taimia pahan kerran. Vastaavia ongelmia oli monilla muillakin syysrapsin viljelijöillä. Etanoiden kannalta kaikki oli olosuhteissa kohdallaan. Sluxx-tuotetta olisi todella tarvittu viime syksynä etanoita vastaan, toteaa Niittymäki. Etanantorjunta Sluxxilla kannattaa ottaa viljelyohjelmaan syysöljykasveilla, sillä etanat voivat pilata koko viljelyksen jo alussa. Syysrapsi vaatii vahvaa panostusta etenkin alkuvaiheessa, jolloin on investoitava vahvaan typpilannoitukseen, etanantorjuntaan, rikkatorjuntaan ja mahdollisesti myös kasvunsääderuiskutukseen. Jos syksyllä asiat tehdään hyvin, keväällä on helpompaa. Palkintona voi olla jopa kaksinkertainen sato kevätöljykasveihin verrattuna, joka korvaa helposti panokset. Raisioagron lajikkeet syyskylvöille Laji Ruis Ruis Syysvehnä Syysrypsi Lajike Evolo Brasetto SW Magnifik Largo Jalostaja KWS KWS SW Seed SW Seed Kuvaus Laadukas ja Uutuushybridi, Tasapainoinen Lujavartinen satoisa parempi yhdistelmä rypsi viljan alle hybridilajike versomiskyky satoa ja laatua tai puhtaana Laji Syysrapsi Syysrapsi Syysrapsi Syysrapsi Lajike Vectra Pioneer Alabaster Thorin Maximus 06 Jalostaja Raps Gbr Pioneer Limagrain NPZ Lembke (Bayer) (Du Pont) Kuvaus Sato- Suomessa Paras lajike Uutuus kilpailuista ja Ruotsissa myöhäiseen puolikääpiötuttu, menestynyt kylvöön lajike, edullinen puolikääpiö- kevätrapseista siemen- lajike tuttu jalostaja kustannus Viime hetken suosituksemme ruiskutuksiin: Canto Megapack kaikkien kevätviljojen rikkatorjunnan suosikkipaketti. Helppoa ja edullista, teho erinomainen. Stereo mainettaan parempi tautiaine erityisesti ohralle ja vehnälle. Edullinen hehtaarikustannus, ei viivytä kasvua. Uudet eväät syksyn etanantorjuntaan Etanat ovat usein olleet syksyinen kiusa syysrapsin ja syysviljojen viljelijöille, koska ne voivat syödä kasvuston lähes kokonaan. Etanat leviävät pelloille pääsääntöisesti pientareilta, mutta ne voivat olla myös pellolla kasvijätteen seassa. Pellolla olevia etanoita voidaan torjua kyntämällä, tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttisesti. Tärkeää on myös tehdä kylvömuokkaus mahdollisimman hienojakoiseksi, jolloin etanoille ei jää suojapaikkoja kokkareiden seassa, kertoo syysrapsia viljelevä Lasse Matikainen Berner Kasvinsuojelusta. Pientareilta leviäviin etanoihin muokkaustoimenpiteet eivät auta. Aikaisemmin markkinoilla olleiden etanasyöttien ongelma on ollut niiden levitys peltoolosuhteissa, koska rakeet eivät ole kestäneet koneellista levitystä. too Matikainen kokemuksistaan syötin levittämistä. Toki levitystarkkuus voi vaihdella levittimestä riippuen, mutta uusilla levittimillä tarkan määrän levittäminen pitäisi onnistua, Matikainen jatkaa. Jos etanat tulevat pientareelta, voi syötin levitys kaistana pellon ympäri riittää, mutta jos etanoita esiintyy myös keskemmällä lohkoa, tulee syötti levittää koko lohkon alalle. Uutta ja helppokäyttöistä Sluxxetanasyöttiä voit tilata Raisioagrosta. Tuomas Uusitalo Torjuntaan uusi tuote Etanan torjuntaan on helmikuussa rekisteröity uusi valmiste, Sluxx-etanansyötti. Rautafosfaattia sisältävä etanansyötti voidaan levittää pellolle keskipakoislevittimellä. Levitysmäärä on pieni, 5-7 kg/ha, mutta tarkan määrän levitys onnistuu lannoitteenlevittimellä, ker- 15

16 NAUTA AGRO makasiini 2/13 BENEMILK -kokemuksia on jo yli vuoden ajalta Benemilk Black -täysrehusta on jo yli vuoden kokemus useilla kymmenillä tiloilla. Pitkään Benemilkiä käyttäneiltä tiloilta on saatu vakuuttavia lukuja, jotka osoittavat sekä tuotoksen että pitoisuuksien nousevan, kun rehua annetaan suositusten mukaan. Rehun tehosta kerätään myös jatkossa päivitettyjä tietoja Benemilk-tiloille laaditun seurantajärjestelmän kautta. Pyydä Benemilkruokintasuositus asiakkuusvastaavaltasi TEKSTI Merja Holma Benemilk Black -täysrehu tuotiin markkinoille vuoden 2012 helmikuussa Maituri E -nimellä. Tämän vuoden alussa esiteltiin uusi Benemilk-tuotesarja, joka sisältää kolme täysrehua sekä yhden puolitiivisteen. Benemilk Black -käyttäjiltä on saatu tuloksia jo yli vuoden käyttökokemuksista. Tuotoksen nousun lisäksi rasva on kohonnut kolme kymmenystä ja valkuainen kymmenyksen verran, kun Benemilk Black -täysrehua on käytetty yksinomaisena väkirehuna suositeltu määrä. Pitoisuuksien ja tuotoksen nousun lisäksi kiitosta on tullut paremmasta hedelmällisyydestä ja terveydestä. Maidon ureapitoisuus on usein myös alentunut. Erityisesti maidon solujen on nähty laskevan. Robottitiloilta on saatu myönteistä palautetta maittavuudesta, joka on stimuloinut kiertoa. Energiapitoiset Benemilk-rehut tuovat hyvän lisän ruokintaan, vaikka pienen käyttömäärän vuoksi pitoisuudet eivät nousisikaan niin merkittävästi. Benemilkin riittävä määrä varmistaa hyvät tulokset Paras vaste Benemilkille saadaan täysrehuruokinnassa, jossa ei ole muita väkirehuja käytössä. Jos täysrehua laimennetaan viljalla tai muilla rehuilla, ei voida odottaa niin suurta pitoisuuksien nousua. Benemilk-täysrehun annostelu hyvän säilörehun ohella -10 kiloa Benemilk-täysrehua/ 30 kiloa maitoa -15 kiloa Benemilk-täysrehua/ 45 kiloa maitoa Seosrehua käyttävä robottitila saa täydet pitoisuusvasteet Benemilkille, kun sitä lisätään myös appeeseen. 30 maitokiloa kohden ruokinnassa tulee olla yhteensä 10 kiloa Benemilk-täysrehua. BENEMILK-RUOKINTA: Tehostaa energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä Nostaa tuotosta ja maidon pitoisuuksia Parantaa energiatasetta Helpottaa hedelmällisyyttä Alentaa maidon ureaa Auttaa maidon solujen hallinnassa Tehot saadaan riittävällä annoksella Normaalin säilörehun ohella sopiva määrä on 10 kg Benemilk-täysrehua/ 30 kg maitoa 16

17 Raisioagron Krista Ketonen laskee Benemilkin vaikutusta tilojen maidon ja pitoisuuksien kehitykseen laajemmasta aineistosta, johon tarvitaan Benemillk-käyttäjien kokemuksia. Toivon, että mahdollisimman moni Benemilk-tila hyödyntäisi tarjoamaamme seurantaa. Tule mukaan, niin näet, miten rehu vaikuttaa sinun tilallasi. Soita tai meilaa minulle - kerron mielelläni lisää! Kristan puhelinnumero on ja sähköposti Tule mukaan BENEMILK-seurantaan Benemilkiä käyttäville tiloille on laadittu oma seurantajärjestelmä, jossa todennetaan Benemilkin vaikutus maidon pitoisuuksiin ja maitomäärään. Tarvitsemme Benemilk-ruokintaa edeltävän vuoden analyysitiedot meijerin seurantajärjestelmästä (Valma, Uuma tms). Helpoin tapa on luoda järestelmään rajoitetut rinnakkaistunnukset. Benemilk-rehun annostelu kg/pv/30 kiloa lypsävä lehmä Tarvitsemme myös edeltäneen rehun annostelutiedot kg/pv/30 kiloa lypsävä lehmä Käytämme tuloksia Benemilk-rehun tutkimiseen. Halutessanne saatte tietoa rehun toimivuudesta omalla tilallanne. Benemilkseurantaan osallistuville tiloille on luvassa lahjaksi kaksi Benemilkmikrofleeceä. 17

18 NAUTA AGRO makasiini 2/13 Ådahlien navetassa 70 lypsävää saa joka päivä energia-annoksensa Benenmilk-rehusta. Uudella täysrehulla TUOTOS NOUSUUN Ådahlit Alavetelistä olivat jo ennestään tyytyväisiä maidon pitoisuuksiin, sillä Benemilk -ruokintaa edeltävän vuoden keskirasva oli 4,40 prosenttia ja valkuainen peräti 3,52 prosenttia. Vuoden käytön aikana rasva oli noussut edelleen 3,7 kymmenystä ja valkuainenkin 1,2 kymmenystä. Sen lisäksi tuotos nousi yli litraa lehmää kohden. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Benemilk Black -täysrehu tuli Ådahlin karjan ruokintaan marras-joulukuun vaihteessa Vuoden 2012 tankkimaidon keskimääräinen valkuainen oli noussut 3,64 prosenttiin ja rasva 4,77 prosenttiin. Kaaviossa näkyvät pitoisuudet vuoden 2011 alusta lähtien. Pitoisuuksien nousun vaikutus maidon hintaan on 1,7 senttiä litralle. 70 lehmän väkirehuna Benemilk Black -täysrehu Ådahlin pihatossa on 70 lehmää, joiden koko väkirehuannos on täysrehua. Isäntä Jonas Ådahl varmistaa lehmien riittävän energian saannin kohtuullisen voimakkaalla väkirehuruokinnalla. Lypsykauden alussa lehmät ruokitaan tavoitteen mukaan. Vanhempien lehmien täysrehumäärä nostetaan 15 kiloon ja tarvittaessa lisätään % Rasva-% Valkuais-% Ådahlin tilan tankkimaidon rasvapitoisuus yli kahden vuoden ajalta. Marraskuun lopussa 2011 tuli Benemilk Black ruokintaan. Sen jälkeen on pysytty kuukaudesta toiseen uudella tasolla. 18 Ådahlin tilan tankkimaidon valkuaispitoisuus yli kahden vuoden ajalta. Benemilk Blackin tultua ruokintaan valkuaispitoisuus on vuodessa kohonnut 1,2 kymmenystä.

19 Ådahlit ovat asuneet uudessa talossaan pari vuotta. Linda-emäntä on itse suunnitellut ja tehnyt pihan kivetyksen ja koristeet. tai vähennetään kuukauden kuluttua poikimisesta. Ensikoiden tavoite on 10 kiloa, jota vastaavalla tavalla tarkennetaan neljä viikkoa poikimisesta. Tärkeää on, että energia ei lopu kesken, toteaa Jonas. Benemilk-rehun ominaisuuksille saadaan täysi vaste, kun annos on vähintään 10 kiloa 30 kiloa lypsävälle lehmälle. Jonas on ollut todella tyytyväinen kuluneen vuoden tuloksiin. Tilalla on kokeiltu erilaisia täysrehuja vuosien mittaan, mutta koskaan ei ole saatu vastaavaa tuotoksen ja pitoisuuksien nousua kuin Benemilk Blackillä. Vuonna 2012 toimitettiin meijeriin yhteensä litraa enemmän maitoa kuin edellisvuonna, vaikka lehmiä oli hieman vähemmän. Tuotos on siis kohonnut yli litraa lehmää kohden vuodessa. Päivätuotoksena tämä tekee yli kolmen litran nousun. Jonaksen vanhemmat Stefan ja Eila ovat apuna päivittäisissä navettatöissä, sillä puoliso Linda toimii opettajana. Linda suoritti opettajan koulutuksen lisäksi kaupallisen tutkinnon, jotta pystyy hoitamaan tilan kirjanpidon. Vuoden 2012 kirjanpidosta Linda totesi, että eläinlääkärikulut vähenivät viime vuonna. Myös maidon solut laskivat ja hedelmällisyys parani. Useimmat lehmät tulivat kertasiemennyksellä tiineeksi eikä syömättömyystapauksia ilmennyt. Syytä on siis tyytyväisyyteen. Jonas ja Linda Ådahl ovat tyytyväisiä Benemilk Blackin tehoon. Raisioagron asiakkuusvastaava Sten Häggblom tekee uuden ruokintasuunnitelman, kun säilörehuanalyysi vaihtuu. 19

20 NAUTA AGRO makasiini 2/13 MTT:n kokeessa todettiin, että Benemilk-ruokinnalla energian hyväksikäyttö tehostuu. Energiataseen parantuminen näkyy tuotoksen ja pitoisuuksien parantumisena ja solupitoisuuden laskuna. 20

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely Ekoviljan laatu Villa Lande, Kemiö Raisio Oyj Yritysesittely Elokuu 2013 1 Raisio-konserni Toimintaa 9 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 15 paikkakunnalla 4 maassa Henkilöstön määrä noin 1900, josta

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:

Lisätiedot

Syysviljat valmistautuvat talveen

Syysviljat valmistautuvat talveen KASVINVILJELY Syysviljat valmistautuvat talveen Ruis ja syysvehnä ovat komealla oraalla Murronmaan tilalla Janakkalassa. Kahukärpäset on ruiskutettu. Ennen talvea on ohjelmassa lumihomeen torjunta, jota

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot