ARKISTOLAITOS Arkivverket 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARKISTOLAITOS 2007. Arkivverket 2007"

Transkriptio

1 ARKISTOLAITOS 2007 Arkivverket 2007

2 Toimittajat Redaktörer Editors Marie Mäkinen Kauko Rumpunen Toimituskunta Redaktionsråd Editional board Christina Forssell Elisa Orrman Jarno Linnolahti Rauno Selin Juhani Tikkanen Jorma Vappula Käännökset Översättningar Translation AAC Noodi Oy Karin Gref Ulkoasu Layout Mainostoimisto NHL Notkea Hinku Laboratorio Oy Painaja ja painopaikka Tryckeri och tryckort Printed by Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 2008

3 Arkistolaitos Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus 2007 Arkivverket 2007 Årsberättelse för Riksarkivet och landsarkiven National Archives Service 2007 Annual Report of the National Archives and the Provincial Archives of Finland

4 Sisällysluettelo Innehåll Contents 6 Arkistolaitos lyhyesti Arkivverket i korthet National Archives Services in short 8 Pääjohtajan katsaus Generaldirektören har ordet Director General s Report 13 Asiakirjahallinnon ohjaamiselle kysyntää Efterfrågan på styrning inom dokumentförvaltningen 17 Yhteistyötä sähköisten aineistojen säilyttämiseksi Samarbete för att bevara elektroniskt material 19 Keskeistä on asiakirjojen säilyvyys ja käytettävyys Central verksamhet: att säkerställa att handlingarna bevaras och är tillgängliga 22 Tietopalveluja kehitettiin - Vakka-arkistotietokanta täydentyi Informationstjänsterna utvecklades arkivdatabasen Vakka kompletterades 4

5 28 Yksityisarkistoille saatiin strategia Privatarkiven fick en strategi 30 Toimitilat täyttyvät Arkivlokalerna fylls 32 Henkilöstö on tyytyväistä En belåten personal 35 Heraldinen lautakunta Heraldiska nämnden 36 Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset tutkimushanke Forskningsprojektet Finland, krigsfångar och utlämningar OMA VMA JyMA MMA JoMA 37 Arkistolaitoksen piirijako Arkivverkets distrikter Districts of the National Archive Service HMA TMA KA 38 Yhteystiedot Kontaktuppgifter Contact Saadut asiakirja- ja mikrofilmilainat Inlån av handlingar och mikrofilmer Loans to the National Archives Service Annetut asiakirja- ja mikrofilmilainat Utlån av handlingar och mikrofilmer Loans from the National Archives Service 40 Asiakirjat Mikrofilmit Yhteensä Asiakirjat Mikrofilmit Yhteensä Handlingar Mikrofilmer Totalt Handlingar Mikrofilmer Totalt Documents Microfilms Total Documents Microfilms Total Tilastot Statistik Statistics ± % ± % ± % ± % ± % ± % KA TMA HMA MMA JoMA VMA JyMA OMA

6 Arkistolaitos lyhyesti Arkivverket i korthet Arkistolaitos on opetusministeriön alainen valtion laitos, jonka tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja parantaa niiden käytettävyyttä. Tehtäviin kuuluu myös oman alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Arkistolaitos muodostuu Kansallisarkistosta ja seitsemästä maakunta-arkistosta. Kansallisarkisto on lisäksi maan heraldinen virasto. Arkistolaitoksen visiona on olla julkisen sektorin asiakirjahallinnon, asiakirjojen pitkäaikaisen ja pysyvän säilyttämisen ja asiakirjallisen kulttuuriperinnön merkittävin asiantuntijaorganisaatio Suomessa sekä kansallisesti tärkeä tietopalvelulaitos, jonka osaaminen on myös kansainvälisesti arvostettua. Arkistolaitoksen arvot ovat avoimuus ja luottamuksellisuus, tasapuolisuus sekä riippumattomuus. Arkistolaitoksen strategiset tavoitteet ovat: Kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asia kirjojen säilyvyys ja käytettävyys on turvattu. Asiakirjahallinnon ohjeistus on selkeää, asiantuntevaa ja ajantasaista. Verkon kautta tarjotut tietopalvelut ovat keskeinen osa asiakaspalvelutoimintaa. Sähköisten aineistojen vastaanottojärjestelmien kehittämiseen ja aineistojen pitkäaikaissäilytykseen on riittävä osaaminen ja riittävät voimavarat. Yksityisarkistojen hankintapolitiikka turvaa laajan, tasapuolisen ja riittävän aineiston saamisen yhteiskunnan eri toimijoilta ja eri aikakausilta. Arkistolaitoksen tilatarve on arvioitu ja rakentamisaikataulu suunniteltu pitkäjänteisesti vuoteen 2020 saakka. Henkilöstö on tehtäviinsä motivoitunutta ja arkistolaitoksen ammatillinen osaaminen kaikilla toiminta-alueilla on korkeatasoista. Arkivverket lyder under undervisningsministeriet och har till uppgift att säkerställa att handlingar som hör till det nationella kulturarvet bevaras och att se till att tillgängligheten till dessa handlingar förbättras. Till uppgifterna hör även forsknings- och utvecklingsverksamhet inom den egna branschen. Arkivverket består av Riksarkivet och sju landsarkiv. Riksarkivet är dessutom landets heraldiska ämbetsverk. Arkivverkets vision är att vara den mest betydande expertorganisation inom dokumentförvaltning, långtidsförvaring och varaktig förvaring av handlingar och bevarande av det dokumentära kulturarvet inom den offentliga sektorn i Finland. Därtill är arkivverket en viktig nationell institution för informationsservice, vars kompetens värdesätts även internationellt. Arkivverkets värderingar är öppenhet och förtroende samt jämlikhet och oberoende. Arkivverkets strategiska mål: De handlingar som hör till vårt nationella kulturarv är i tryggt förvar och tillgängliga. Dokumentförvaltningens regelverk är klara, sakkunnigt uppgjorda och uppdaterade. Informationsservice via Internet är en central del av forskar- och kundservicen. Kompetensen och resurserna räcker till för utvecklingen av system för mottagande och långtidsförvaring av elektroniskt material. Policyn vid förvärvet av enskilda arkiv tryggar ett brett, jämlikt och tillräckligt utbud av material från olika aktörer i samhället och från olika tidsperioder. Arkivverkets utrymmesbehov beräknas och en tidsplan för nybyggnation fram till år 2020 tas fram. Personalen är motiverad för sina uppgifter och yrkeskunskapen inom arkivverkets alla verksamhetsfält står på en hög nivå. 6

7 The National Archives Service in short The National Archives Service is subordinated to the Ministry of Education. Its task is to secure that the documents belonging to the national heritage are preserved and to promote research based on them. The National Archives also guides and studies the records and archives management. The National Archives Service is composed of the National Archives as a central board and of seven Provincial Archives. The vision of the National Archives Service is to be the most important expert organisation in Finland on records management in public sector, long-term and permanent preservation of documents and documentary cultural heritage, and a nationally significant information service institution, whose expertise is internationally esteemed. The core values of the National Archives Service are transparency and confidentiality, equality as well as independence. The strategic goals of the National Archives Service are: Ensure the preservation and usability of documents of national cultural heritage. Ensure that the guidance and supervision of records management is precise, expert and up-to-date. Electronic information services are a central part of customer service. The National Archives Service has sufficient expertise and resources to develop a system for receiving electronic material, as well as the long-term preservation of material. The acquisition policy of private archives ensures extensive, equal and sufficient reception of material from different sectors of society and from different eras. The National Archives Service s need for space has been assessed and the building schedule planned until The staff is motivated in their tasks and the professional expertise of the National Archives Service in all areas is of a high standard. Arkistolaitoksen organisaatio Arkivverkets organisation Organisation of the National Archives Service Hämeenlinnan maakunta-arkisto Tavastehus landsarkiv The Provincial Archives of Hämeenlinna Joensuun maakunta-arkisto Joensuu landsarkiv The Provincial Archives of Joensuu Jyväskylän maakunta-arkisto Jyväskylä landsarkiv The Provincial Archives of Jyväskylä Mikkelin maakunta-arkisto S:t Michels landsarkiv The Provincial Archives of Mikkeli Oulun maakunta-arkisto Uleåborgs landsarkiv The Provincial Archives of Oulu Turun maakunta-arkisto Åbo landsarkiv The Provincial Archives of Turku Vaasan maakunta-arkisto Vasa landsarkiv The Provincial Archives of Vaasa 7

8 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Generaldirektören har ordet Jussi Nuorteva Joulukuun 6. päivänä 2007 julkaistiin arkistolaitoksen miljoonas digitoitu asiakirja, Suomen 90 vuotta aikaisemmin allekirjoitettu itsenäisyysjulistus. Sähköisten tietopalveluiden kysyntä on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti Suomessa. Tarjonta ei kuitenkaan ole pystynyt tyydyttämään tätä kasvavaa kysyntää. Arkistolaitoksen asiakkaista erityisesti sukututkijat haluavat käyttää keskeisiä tietoaineistoja digitaalisesti kotitietokoneistaan. Tämä on hyvin kohtuullinen toivomus, asuuhan sukututkijoista vain osa paikkakunnilla, joilla he voivat helposti käyttää arkistojen tarjoamia palveluita. Monet harrastavat sukututkimusta vapaa-aikanaan. Silloin mahdollisuudet käyttää arkistojen tai kirjastojen palveluita ovat entistä rajoitetumpia. Sukututkimuksen keskeinen verkossa oleva lähdeaineisto on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä seurakuntien historiakirjojen HisKitietokanta. Se on hyvin toimiva, mutta käyttäjät tarvitsevat kipeästi sen rinnalle digitoituja alkuperäisaineistoja. Näiden aineistojen tuottamisessa vastuu on ennen muuta arkistolaitoksella. Arkistolaitoksen digitointitoiminta on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Joulukuun 6. päivänä 2007 julkaistiin arkistolaitoksen miljoonas digitoitu asiakirja, Suomen 90 vuotta aikaisemmin allekirjoitettu itsenäisyysjulistus. Digitointiin käytettävissä olevat voimavarat ovat silti hyvin pienet verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kärkimaa digitoinnissa on Ruotsi. Pelkästään sen arkistolaitos, Riksarkivet, digitoi noin 20 miljoonaa kuvausyksikköä vuodessa. Suomen arkistolaitoksen useiden vuosien aikana digitoima aineisto ei siis vastaa edes Ruotsin Riksarkivetin yhden kuukauden tuotosta. Under de senaste åren har efterfrågan på elektroniska tjänster ökat starkt i Finland. Utbudet har dock inte kunnat tillgodose denna ökande efterfrågan. Av arkivverkets kunder är det i synnerhet släktforskarna som på sina hemdatorer vill använda det centrala informationsmaterialet i digitalt format. Detta är ett ytterst rimligt önskemål, eftersom endast en del av släktforskarna bor på orter där de enkelt kan använda de tjänster som arkiven erbjuder. Många utövar släktforskning på fritiden och då har man allt mer begränsade möjligheter att använda arkivens eller bibliotekens tjänster. Det centrala källmaterialet för släktforskning på Internet är HisKidatabasen över församlingarnas historieböcker, som upprätthålls av Genealogiska Samfundet i Finland. Databasen fungerar väl, men användarna har ett stort behov av digitalt originalmaterial vid sidan av den. Ansvaret för produktionen av detta material vilar främst på arkivverket. Under de senaste åren har arkivverkets digitaliseringsverksamhet ökat starkt. Den 6 december 2007 offentliggjordes arkivverkets miljonte digitaliserade handling, dvs. Finlands självständighetsförklaring, som undertecknades 90 år tidigare. De resurser, som har avsatts för digitaliseringen, är dock väldigt små jämfört med de övriga nordiska länderna. Det ledande landet i digitaliseringen är Sverige. Enbart det svenska Riksarkivet digitaliserar cirka 20 miljoner bildenheter årligen. Det material som det finländska arkivverket har digitaliserat 8

9 Euroopan unioni on vuodesta 2006 lähtien pyrkinyt panostamaan voimakkaasti arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa olevien aineistojen digitointiin. Tavoitteena on saada kokoelmiin sisältyvä mittava tieto hyödyntämään paremmin kulttuurintuotantoa ja laajentamaan kulttuurista ymmärrystämme. Euroopan unioni näkee tämän keskeiseksi kilpailuvaltiksi eihän tietoyhteiskuntaa voi olla ilman tietoa. EU:n komission tukeman Europeanan eli Euroopan digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on saattaa yhteinen eurooppalainen kulttuuriperintö mahdollisimman laajasti kaikkien käytettäväksi internetin välityksellä. Tämä tavoite velvoittaa unionin jäsenmaita panostamaan nykyistä enemmän kansallisten kulttuuriaineistojensa digitointiin. Euroopan unionin rahoituksella voidaan tukea vain hankkeita, jotka tuottavat eurooppalaista lisäarvoa. Opetusministeriö osoitti vuonna 2007 Museovirastolle noin kaksi miljoonaa euroa ja Kansalliskirjastolle 1,8 miljoonaa euroa digitoinnin tehostamiseen. Arkistoaineistojen digitointiin lisäpanostusta ei osoitettu. Arkistolaitoksessa vuoden 2007 alussa toteutettu organisaatiouudistus pyrkii vastaamaan ennen muuta sähköisten tietopalveluiden haasteisiin. Digitointi on yksi osa kokonaisuutta, toinen on sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytys ja kolmas perinteisten paperiaineistojen käytettävyyden lisääminen. Sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteet ovat suuret sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ne edellyttävät suuria ja pitkäjänteisiä panostuksia ja kansallisen tiedonhallinta-arkkitehtuurin kehittämistä. Tähän työhön arkistolaitoksella on erinomaiset edellytykset. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot vastaavat jo nyt asiakirjahallinnon peruskoulutuksesta julkisella sektorilla. Ne valvovat viranomaisten arkistotointa ja suorittavat tarkastuksia sekä valtio- että kuntasektorin laitoksissa. Ennen muuta arkistolaitos tekee päätökset siitä, mitä aineistoja säilytetään pysyvästi viranomaisten ja tutkimuksen käyttöön. Paperimuotoisen aineiston hallinnassa arkistolaitoksen keskeinen väline on Vakkakokoelmatietokanta. Opetusministeriön ja arkistolaitoksen välisissä tulossopimuksissa Vakka-projekti toteutettiin kärkihankkeena vuosina Sen ansiosta asiakkailla on verkon kautta mahdollisuus saada tietoja eri arkistonmuodostajien Kansallisarkistoon ja maakunta-arkistoihin luovuttamista arkistoista. Tarkoitus on kehittää Vakka-arkistotie- Jussi Nuorteva tokantaa siten, että se mahdollistaa myös aineistojen tilaamisen sähköisesti. Silloin se helpottaa merkittävällä tavalla etenkin etäämpää saapuvien asiakkaiden työskentelyä. Arkistolaitos on sitoutunut omalta osaltaan edistämään Europeanahanketta. Toteuttaminen edellyttää strategisia valintoja. Jotta digitointiin ja sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvaan tietopalveluun voidaan panostaa, tulee muista toiminnoista tinkiä. Pitkällä aikavälillä panostus koituu asiakkaiden hyödyksi. Sähköisten aineistojen käytössä on muutamassa vuodessa tapahtunut jo todellinen vallankumous. Sen ovat aiheuttaneet asiakkaiden käyttötottumusten muutokset, eivät viranomaisten toimenpiteet. under flera år motsvarar alltså inte ens det svenska Riksarkivets månadsproduktion. Sedan år 2006 har Europeiska unionen strävat efter att göra stora satsningar på digitaliseringen av det material som finns i arkiven, biblioteken och museerna. Målet är att få den omfattande information som ingår i samlingarna att på ett bättre sätt gagna den kulturella produktionen och att utöka vår kulturella förståelse. Europeiska unionen anser att detta är en central konkurrensfördel informationssamhället kan ju inte finnas utan information. Målet med projektet Europeana, dvs. det europeiska digitala biblioteket som stöds av Europeiska kommissionen, är att införa det gemensamma europeiska kulturarvet i så stor omfattning som möjligt på Internet så att alla kan använda det. Detta mål förpliktar medlemsländerna inom unionen att göra ännu större satsningar på digitaliseringen av det nationella kulturmaterialet. Endast sådana projekt som ger europeiskt mervärde kan stödjas med Europeiska unionens finansiering. År 2007 avsatte undervisningsministeriet cirka 2 miljoner euro till Museiverket och 1,8 miljoner euro till Nationalbiblioteket för effektivering av digitaliseringen. Satsningar på digitaliseringen av arkivmaterialet avsattes inte. I användningen av elektroniskt material har det under några år redan skett en verklig revolution. Syftet med omorganiseringen, som genomfördes i arkivverket i början av år 2007, är att först och främst svara på de utmaningar som de elektroniska informationstjänsterna står inför. En del av helheten är digitalisering, den andra delen är långvarig förvaring av det elektroniska materialet och den tredje är förbättringen av tillgången till material i traditionell pappersform. Utmaningarna för den långvariga förvaringen av det elektroniska materialet är stora både i Finland och internationellt sett. De förutsätter stora och långvariga insatser och utveckling av den nationella arkitekturen för informationshantering. För detta arbete har arkivverket utmärkta förutsättningar. Riksarkivet och landsarkiven ansvarar redan nu för grundutbildningen i dokumentförvaltning inom den offentliga sektorn. De övervakar myndigheternas arkivfunktion och gör inspektioner såväl hos statliga organisationer som hos organisationer inom den kommunala sektorn. Arkivverket fattar först och främst beslut om vilket material som förvaras varaktigt för myndigheternas bruk och för forskningsändamål. 9

10 Det centrala verktyget för hanteringen av materialet i pappersform är arkivdatabasen Vakka. I resultatavtalen mellan undervisningsministeriet och arkivverket genomfördes projektet Vakka som spetsprojekt åren Tack vare projektet har kunderna möjlighet att via Internet få information om de arkiv som olika arkivbildare har överlämnat till Riksarkivet och landsarkiven. Avsikten är att utveckla arkivdatabasen Vakka på så sätt att det är möjligt att även beställa material på elektronisk väg. Detta underlättar arbetet betydligt speciellt för de kunder som kommer längre ifrån. Arkivverket har förbundit sig att främja projektet Europeana. Genomförandet förutsätter strategiska val. För att kunna satsa på digitaliseringen och de informationstjänster som sker i en elektronisk verksamhetsmiljö måste man göra avkall på de övriga verksamheterna. På lång sikt gagnar denna satsning kunderna. I användningen av elektroniskt material har det under några år redan skett en verklig revolution. Detta beror på förändringarna i kundernas användningssätt, inte på myndighetsåtgärderna. 10

11 Director General s Report Jussi Nuorteva Demand for electronic information services has increased sharply in Finland in recent years. But supply has not been able to meet this growing demand. Among the customers of the National Archives Service, people carrying out genealogical research in particular want to access the key data materials digitally from their home personal computers. This is a very reasonable wish; after all, only some genealogists live in localities where they have easy access to the services provided by archives. Many people carry out genealogical research in their free time. Their opportunities to access the services of archives and libraries are increasingly limited. The most important source of genealogical material on the Internet is the HisKi database of church records of parishes maintained by the Genealogical Society of Finland. It works well, but users also have a great need for digitised versions of the original source material. The National Archives Service has the main responsibility for producing this material. The National Archives Service has sharply increased its digitisation operations in recent years. On 6 December 2007, the National Archives Service published its one millionth digitised document, Finland s declaration of independence, signed 90 years earlier. Nevertheless, the resources available for digitisation are very small compared with other Nordic countries. Sweden leads the Nordic countries in digitisation. The National Archives of Sweden, Riksarkivet, alone digitises about 20 million digital images per year. So the material digitised by the National Archives Service of Finland over a period of several years is less than the material digitised by the National Archives of Sweden in one month. Since 2006, the European Union has invested heavily in the digitisation of material in archives, libraries and museums. The objective is to enable cultural production to utilise the large amount of information in the collections better and to increase our cultural understanding. The European Union sees this as a key competitiveness factor after all, there can be no information society without information. The key objective of Europeana, the European Digital Library supported by the European Commission, is to make this common European cultural heritage available to everyone as widely as possible through the Internet. The achievement of this objective requires that Member States invest more in the digitisation of their national cultural material. European The National Archives Service is committed to the furthering of the Europeana project. Its implementation will require strategic choices. To invest in digitisation and information services operating in an electronic environment, savings must be made in other operations. Union funding can only be used to aid projects that produce European added value. In 2007, the Ministry of Education allocated about two million euros to the National Board of Antiquities and 1.8 million euros to the National Library of Finland to support their digitisation activities. There were no increased appropriations for the digitisation of archival material. The organisational reform carried out at the National Archives Service at the beginning of 2007 aims to respond to the challenges of electronic information services in particular. Digitisation is one part of the whole. The long-term storage of electronic material is another, and increasing the usability of traditional paper material is a third part. The challenges posed by the long-term storage of electronic material are great, both in Finland and internationally. They require major long-term investments and the development of the national information management architecture. The National Archives Service has excellent resources to carry out this work. The National Archives and the Provincial Archives already carry out basic training in records management in the public sector. They supervise the archiving activities of the authorities and carry out audits in the institutions of both the state and municipal sectors. Above all, the National Archives Service decides what materials are to be preserved permanently for the use of the authorities and research. The Vakka database for collections is the main tool used by the National Archives Service to manage material in paper form. In the performance agreements between the Ministry of Education and the National Archives Service, the Vakka project was implemented as a spearhead project. Vakka enables customers to access information via the Internet from archives transferred to the National Archives and the Provincial Archives by various records creators. The objective is to develop the Vakka database of archives so that it will also allow material to be ordered electronically. This will significantly ease the work of customers arriving from far away in particular. The National Archives Service is committed to the furthering of the Europeana project. Its implementation will require strategic choices. To invest in digitisation and information services operating in an electronic environment, savings must be made in other operations. In the long term, the investments will benefit customers. Over the last few years, there has been a real revolution in the use of electronic material. This is the result of changes in the practices of customers, not the actions of authorities. 11

12 12

13 Asiakirjahallinnon kysyntää ohjaamiselle Efterfrågan på styrning inom dokumentförvaltningen Arkistotointa tarkastettiin sata kertaa Arkistolaitoksen tarkastustoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on viranomaisten tukeminen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tehtävissä uudistettiin laitoksen tarkastustoiminnan sisäinen ohje, jonka tavoitteena on parantaa laitoksen virkamiesten valmiuksia. Toiminta noudatti laitoksen tarkastussuunnitelmaa. Hallinnonalakohtaisten tarkastusten tavoitteena on antaa virastoille ja laitoksille entistä asiantuntevampaa tukea sekä varmistaa, että arkistolaitoksen norminanto ja ohjaustoiminta saavuttaa kaikki hallinnonalan eri organisaatiot. Arkistolaitoksen yksiköt tekivät vuoden aikana eri puolilla maata yhteensä miltei sata tarkastusta. Arkistolaitoksen kotisivuille uudistettiin tarkastustoimintaa esittelevä osuus. Tarkastustoiminnan esittelyn tarkoituksena on antaa taustatietoja ja auttaa yksittäistä virastoa valmistautumaan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tarkastukseen. Arkistolaitos laati syksyn aikana tarkastuksen sektorisuunnitelman vuodelle Sektorisuunnitelmilla yhtenäistetään ja selkeytetään laitoksen keskeisiä asiakirjahallinnollisia prosesseja ja niihin liittyvää resurssien käyttöä. Kansallisarkisto järjesti arkistolaitoksen sisäisen tarkastustoiminnan koulutus- ja suunnittelupäivän, johon osallistui lähes 40 virkamiestä. Tilaisuudessa rakennettiin yhteistyötä laitoksen tarkastajien välille ja tuotettiin tarkastusta tukevaa aineistoa. Arkistolaitoksen tarkastajat tekivät vuoden aikana yhteistarkastuksia sisäasianministeriön polii- Hundra inspektioner av arkivfunktionen Det viktigaste målet för arkivverkets tillsynsverksamhet är att stöda myndigheternas dokumentförvaltning och arkivfunktion. År 2007 förnyades de interna instruktionerna för arkivverkets tillsynsverksamhet med målet att förbättra färdigheterna för verkets tjänstemän. Verksamheten följde arkivverkets tillsynsplan. Målet med förvaltningsområdesspecifika inspektioner är att ge ämbetsverken och inrättningarna mer sakkunnigt stöd än tidigare och att säkerställa att arkivverkets normgivning och styrverksamhet når alla de olika organisationerna inom förvaltningsområdet. Under året genomförde arkivverkets enheter sammanlagt närmare hundra inspektioner i olika delar av landet. På arkivverkets webbplats förnyades avsnittet som presenterar tillsynsverksamheten. Syftet med presentationen av tillsynsverksamheten är att ge bakgrundsinformation och att hjälpa de enskilda ämbetsverken att förbereda sig för inspektionen av dokumentförvaltningen och arkivfunktionen. På hösten gjorde arkivverket upp en sektorplan för tillsynen år Genom sektorplanerna förenhetligas och förtydligas arkivverkets centrala processer för dokumentförvaltning och användningen av resurserna i anknytning till dessa. Riksarkivet arrangerade en utbildnings- och planeringsdag för arkivverkets interna tillsynsverksamhet, i vilken närmare 40 tjänstemän deltog. Under evenemanget skapades samarbete mellan arkivverkets 13

14 siosaston ja rajavartiolaitoksen esikunnan kanssa. Valtionhallinnon tarkastajat ry:n kanssa avattiin yhteistyö. Seulonta Vaikka seulontapäätösten määrälliset tavoitteet arkistolaitoksessa ylitettiinkin, ovat päätösten valmisteluajat yhä liian pitkiä, mikä johtuu vireille tulleiden asioiden suuresta määrästä. Arkistolaitos otti 2007 käyttöön seulonnan, koulutuksen ja tarkastusten sektorisuunnitelmat, joiden on tarkoitus tehostaa resurssien käyttöä. Seulontapäätöksiä ja -esityksiä on valmisteltu sektorisuunnitelman mukaan eri maakunta-arkistoissa. inspektörer, och material som stöder tillsynsverksamheten producerades. Under året genomförde arkivverkets inspektörer gemensamma inspektioner tillsammans med inrikesministeriets polisavdelning och staben för Gränsbevakningsväsendet. Samarbetet med Valtionhallinnon tarkastajat ry inleddes. Till Riksarkivet överfördes 19 arkiv. Totalvolymen för det levererade materialet är hyllmeter. Asiakirjojen siirrot Siirtovelvollisia on perehdytetty Kansallisarkiston arkistosiirtojen uuteen toimintamalliin. Siirtojen ohjaus ja valmistelu toteutetaan uuden toimintamallin mukaisesti tiiviissä yhteistyössä luovutusvelvollisten kanssa. Saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kansallisarkistoon tehtiin 19 arkistosiirtoa. Siirretyn aineiston kokonaismäärä on 1662 hyllymetriä. Siirtosuunnitelma edellytti viiden luovuttajaorganisaation ja 1500 hyllymetrin siirtämistä ja siis toteutui. Valtioneuvoston arkiston ja Sota-arkiston liittäminen Kansallisarkistoon vaati paljon valmisteluja. Kansallisarkistoon tehtävien siirtojen suunnitelmat valmistuivat. Organisaatiot ja aineistomäärät on arvioitu karkeasti. Suunnitelman toteutuminen edellyttää kuitenkin neuvotteluja ja yhteistyötä sekä eräitä tarkentavia jatkoselvityksiä. Siirtojen toimintaprosessi on määritelty ja otettu käyttöön konkreettisessa siirtojen ohjauksessa. Henkilökunta on saanut koulutusta siirtojen tavoitteista ja käytännön ohjauksesta. Tilanhallintaa on kehitetty ja tilankäytön yleiset periaatteet määritelty. Turun maakunta-arkistoon tehtiin 20 virka-arkistosiirtoa. Oulussa arkistosiirtoja vastaanotettiin ennakoitu, varsin suppea määrä. Mikkelissä vastaanotettujen virka-arkistojen määrä kaksinkertaistui. Hämeenlinnassa laajoja virka-arkistosiirtoja ei kyetty enää ottamaan vastaan maakunta-arkiston tilojen täytyttyä. Koulutus Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi arkistolaitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kaikkiin laitoksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Arkistolaitoksen strategian mukainen vuotuinen koulutusohjelma ja tutkintotoiminta tarjoaa mahdollisuuden kumulatiiviseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen. Viime vuosina keskeisellä sijalla on ollut sähköistä asiakirjahallintoa tukeva koulutus. Koulu- Gallring Även om arkivverket överskred de kvantitativa målen för gallringsbesluten är beredningstiderna för besluten fortfarande för långa, vilket beror på det stora antalet anhängiggjorda ärenden. År 2007 införde arkivverket sektorplaner för gallring, utbildning och tillsyn i syfte att effektivera användningen av resurserna. Gallringsbeslut och -framställningar har beretts av de olika landsarkiven i enlighet med sektorplanen. Överföring av handlingar Överföringsskyldiga myndigheter har introducerats i Riksarkivets nya verksamhetsmodell för arkivleveranser. Styrningen av leveranserna och förberedelserna för dessa genomförs i enlighet med den nya verksamhetsmodellen i intensivt samarbete med de överföringsskyldiga. Erfarenheterna har varit positiva. Till Riksarkivet överfördes 19 arkiv. Totalvolymen för det levererade materialet är hyllmeter. I överföringsplanen uppställdes som mål att motta material av fem överlåtarorganisationer och sammanlagt hyllmeter, vilket alltså genomfördes. Fusioneringen av statsrådets arkiv och Krigsarkivet med Riksarkivet krävde omfattande förberedelser. Planerna för de överföringar till Riksarkivet som kommer att genomföras åren färdigställdes. Beräkningarna gällande organisationer och materialvolymer är grova. Förutsättningen för verkställandet av planen är dock att man för förhandlingar och samarbetar samt gör vissa preciserande fortsatta utredningar. Verksamhetsprocessen för överföringar har fastställts och införts i den konkreta styrningen av överföringarna. Personalen har fått utbildning i målsättningen för överföringarna och i den praktiska 14

15 tustarjonta on mahdollisimman monipuolista, ja sitä toteutetaan yhdessä sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Arkistolaitoksen antamaa koulutusta arvioidaan säännöllisesti. Koulutuksen suunnittelussa kiinnitetään huomiota uuden tiedon välittymiseen tasa-arvoisesti arkistolaitoksen kaikkiin piireihin. Uudet työntekijät ja harjoittelijat perehdytetään arkistolaitoksen toimintaan tutustumisohjelman avulla. Henkilöstön tehtävät ovat monipuolisia ja tarjoavat itsessään mahdollisuuden jatkuvaan uuden oppimiseen. Hämeenlinnan maakunta-arkistossa asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjaus painottui koulutukseen ja neuvontaan. Kahdeksaan koulutustilaisuuteen osallistui yli 230 henkilöä. Koulutustarjontaa kehitettiin viimeisimpien trendien mukaan soveltamalla mm. EURBICA:n koulutustyöryhmän ongelmakeskeistä näkökulmaa. Oulussa suurimmalta osaltaan koulutussuunnitelman mukaisia luentotunteja kertyi noin 70. Joensuussa maakunta-arkisto järjesti asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssin ja lyhytkurssin sekä viisi teemapäivää. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos tilasi maakuntaarkistolta asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssin, jolle osallistui 22 opiskelijaa. Arkistonhoitotutkintoja valmistui seitsemän. Mikkelissä sähköisen asianhallinnan teemapäivä veti yli 40 osanottajaa. Koulutusohjelmasta jouduttiin peruuttamaan yksi kurssi osanottajapulan vuoksi. Arkistolaitos otti 2007 käyttöön seulonnan, koulutuksen ja tarkastusten sektorisuunnitelmat, joiden on tarkoitus tehostaa resurssien käyttöä. Turussa koulutusta annettiin yhteensä 108 tuntia. Asiakirjahallinnon koulutusohjelma totetutettiin yhteistyössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Kansallisarkiston kanssa. Samojen yhteistyötahojen kanssa saatettiin päätökseen edellisenä vuonna käynnistetty asiakirjahallinnon asiantuntijaohjelma. Sukututkijat ovat arkistolaitoksen suuri asiakasryhmä. Siksi Turussa järjestettiin kaksi sukututkimuskurssia. Jyväskylässä järjestettiin vanhojen käsialojen kurssi ja yhteistyössä kansalaisopiston kanssa sukututkimuksen jatkokurssi. Asiakkaita koulutettiin myös Vakkaarkistotietokannan käyttöön. Mikkelin maakunta-arkisto jakoi arkistotietoutta valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä. styrningen. Lokalhanteringen har utvecklats och de allmänna principerna för användningen av lokalerna har fastställts. Till Åbo landsarkiv överfördes 20 myndighetsarkiv. I Uleåborg mottogs ett förutsett och ganska begränsat antal arkiv. I S:t Michel fördubblades antalet mottagna myndighetsarkiv. I Tavastehus kunde omfattande överföringar av myndighetsarkiv inte längre tas emot, eftersom landsarkivet inte hade lediga utrymmen för dessa. Utbildning Arkivverkets personal ges möjlighet att i syfte att utveckla sin yrkeskunskap delta i alla kurser som arkivverket ordnar. Enligt arkivverkets strategi skall det årliga utbildningsprogrammet och examensverksamheten erbjuda möjligheter till en kumulativ och fortgående utveckling av kompetensen. Under de senaste åren har tyngdpunkten legat på utbildning som stöder elektronisk dokumenthantering. Utbudet av kurser är så mångsidigt som möjligt och kurserna genomförs i samarbete med intressentgrupper och samarbetspartner inom utbildningsverksamheten. Den utbildning som arkivverket erbjuder utvärderas kontinuerligt. I planeringen av utbildningen fäster man uppmärksamhet vid att ny information förmedlas jämlikt inom alla verksamhetsområden för arkivverkets enheter. Nyanställda och praktikanter orienteras i arkivverkets verksamhet genom introduktionsprogram. Personalens uppgifter är mångsidiga och erbjuder i sig möjligheter till kontinuerlig inlärning. I styrningen av dokumentförvaltningen och arkivfunktionen i Tavastehus landsarkiv fokuserade man på utbildning och rådgivning. I de åtta utbildningsevenemangen deltog fler än 230 personer. Utbildningsutbudet utvecklades i enlighet med de senaste trenderna genom att man bl.a. tillämpade EURBICA-utbildningsarbetsgruppens problemcentrerade synvinkel. I Uleåborg arrangerades omkring 70 föreläsningstimmar som till största delen följde utbildningsplanen. Joensuu landsarkiv arrangerade en grundkurs och en kort kurs i dokumentförvaltning och arkivfunktion samt fem temadagar. Institutionen för historia och etnologi vid Jyväskylä universitet beställde en grundkurs i dokumentförvaltning och arkivfunktion av landsarkivet i Jyväskylä. I kursen deltog 22 studenter. Sju arkivvårdsexamina avlades. I S:t Michel arrangerades en temadag i elektronisk dokumentförvaltning, som hade fler än 40 deltagare. En kurs i utbildningsprogrammet fick ställas in på grund av brist på deltagare. I Åbo arrangerades totalt 108 utbildningstimmar. Utbildningsprogrammet för dokumentförvaltning genomfördes i samarbete med Åbo universitets fortbildningscentral och Riksarkivet. Tillsammans med dessa samarbetspartner slutfördes expertprogrammet för dokumentförvaltning, som inleddes år

16 Neuvonnan tarve kasvoi Oulussa asiantuntijatehtäviä, koulutusta ja tarkastuksia kertyi ennakoidusti. Myös Vaasassa saavutettiin asiakirjahallinnon kehittämiselle ja ohjaukselle asetetut määrälliset tavoitteet. Turussa kysyntä oli odotettua vilkkaampaa erityisesti kuntasektorilla, mikä johtunee useista kuntaliitoshankkeista. Maksullista konsulttiapua annettiin kahdeksalle kunnalle tai kuntayhtymälle. Hämeenlinnassa neuvontaa annettiin selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Turun yliopiston ja Åbo Akademin historian oppiaineiden ensimmäiset arkistolinjan opiskelijat olivat kesällä maakunta-arkistossa korkeakouluharjoittelijoina. Maakunta-arkisto vastaa arkistolinjan yhdestä opetusmoduulista. Kokemukset arkistolinjasta ovat erittäin myönteisiä. Oulun maakunta-arkisto päivitti Kotiseutuarkisto-oppaan ja sillä oli edustaja Arkistot aarteiksi -EU-hankkeen ohjausryhmässä valmistelemassa kotiseutuarkistoille suunnattua Arvi-tietokantaa. Släktforskarna är en stor kundgrupp för arkivverket, och därför arrangerades två kurser i släktforskning i Åbo. I Jyväskylä arrangerades en kurs i gamla handstilar och en fortsättningskurs i släktforskning i samarbete med medborgarinstitutet. Kunderna fick också utbildning i användningen av arkivdatabasen Vakka. S:t Michels landsarkiv gav arkivinformation under de riksomfattande släktforskningsdagarna. Ökat behov av rådgivning I Uleåborg genomfördes expertuppgifter, utbildning och inspektioner som planerat. Även i Vasa uppnåddes de uppsatta kvantitativa målen för utveckling och styrning av dokumentförvaltningen. I Åbo var efterfrågan större än väntat, i synnerhet inom den kommunala sektorn, vilket antagligen beror på de många projekten för kommunsammanslutningar. Åtta kommuner eller kommunsammanslutningar fick avgiftsbelagd konsulthjälp. I Tavastehus gavs rådgivning i betydligt större omfattning jämfört med tidigare år. På sommaren arbetade de första studerandena på arkivlinjen inom historieämnena vid Åbo universitet och Åbo Akademi som högskolepraktikanter i landsarkivet. Landsarkivet ansvarar för en av undervisningsmodulerna inom arkivlinjen. Erfarenheterna av arkivlinjen har varit ytterst positiva. Uleåborgs landsarkiv uppdaterade guiden Kotiseutuarkisto. Landsarkivet har dessutom en representant i styrgruppen för EU-projektet Arkistot aarteiksi, som förbereder databasen Arvi avsedd för hembygdsarkiven. 16

17 YHTEISTYÖTÄ sähköisten AINEISTOJEN säilyttämiseksi Samarbete för att bevara elektroniskt material Arkistolaitos osallistui 2007 useisiin eri organisaatioiden sähköisen asianhallinnan, tiedonhallinnan, asiakirjahallinnan ja arkistoinnin kehittämisprojekteihin. Yhteistyökumppaneita ovat kuntasektori, opetusministeriö, valtiovarainministeriö (ValtIT), sisäasiainministeriö (KuntaIT) sekä kansallisessa potilasarkistossa sosiaali- ja terveysministeriö että Kela. Tiedonhallinnan sähköistäminen on lisännyt ohjaustehtäviä ja koulutustarvetta. Arkistonmuodostussuunnitelman (AMS) asema tietojärjestelmien toiminnallisuuksien ohjaajana ja metatietojärjestelmänä on lyönyt itsensä läpi julkishallinnon tietojärjestelmähankkeissa. Arkistolaitos kehittää kunta- ja valtiosektorilla toimivien yhteistyökumppaniensa kanssa arkistonmuodostussuunnitelmasta tiedonohjausjärjestelmää. Tiedonohjausjärjestelmän sisällön tuottamiseksi käynnistettiin Kansallisarkiston vetämänä kuntien ja terveydenhuollon eams-projektit. Kansallisarkisto tuotti kertomusvuonna alustavat tiedonohjausjärjestelmän vaatimusten määrittelyt, joiden viimeistely jatkuu. Arkistolaitos julkaisi vuonna 2007 asiakirjojen siirtoa koskevan ohjeen, arkistotilaohjeen sekä päivitetyn AMS-oppaan. Opas ohjaa sekä paperiasiakirjojen elinkaarta tukevan arkistonmuodostussuunnitelman laatimista että sähköistä toimintaympäristöä ohjaavan arkistonmuodostussuunnitelman tekemistä. År 2007 deltog arkivverket i flera utvecklingsprojekt rörande elektronisk ärendehantering, informationshantering, dokumenthantering och arkivering, som olika organisationer genomförde. Samarbetspartner är den kommunala sektorn, undervisningsministeriet, finansministeriet (ValtIT), inrikesministeriet (KuntaIT) samt inom det nationella patientarkivet social- och hälsovårdsministeriet och Fpa. Datoriseringen av informationshanteringen har ökat mängden styrningsuppgifter och utbildningsbehovet. Arkivbildningsplanens (ABP) roll inom styrningen av informationssystemens funktioner och som system för metadata har slagit igenom i informationssystemprojekten inom den offentliga förvaltningen. Arkivverket utvecklar arkivbildningsplanen till ett system för informationsstyrning tillsammans med sina partner inom den kommunala och statliga sektorn. För att producera innehåll i informationsstyrningssystemet inledde man under ledning av Riksarkivet projektet eams (eabp) för kommunerna och hälsovården. Under verksamhetsåret gjorde Riksarkivet preliminära definitioner av kraven gällande informationsstyrningssystemet och fortsätter att bearbeta dessa. År 2007 utgav arkivverket anvisningar för överföring av handlingar, anvisningar för arkivlokalerna och en uppdaterad ABP-guide. Gui- 17

18 Valtion viranomaiset voivat luovuttaa Kansallisarkistolle myös sähköisiä asiakirjoja, mutta niiden säilymiseen liittyy nykytiedon valossa ongelmia, mm. koska yleisimmät tällä hetkellä käytössä olevat tekstija kuvatiedostotyypit ovat sovellus- ja versiosidonnaisia. Sen vuoksi pysyvä säilytys ainoastaan sähköisessä muodossa edellyttää aina arkistolaitoksen päätöstä, ja siirtämisestä arkistolaitokseen valmisteltiin erillistä ohjetta. Sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilyttämiseen liittyvää osaamista vahvistettiin opetusministeriön asettamassa sähköisen pitkäaikaissäilyttämisen hankkeessa, jossa yhteistyökumppaneina olivat eri muistiorganisaatiot. Arkistolaitoksen määritysten pohjalta on haluttu painottaa sähköisiä säilytysratkaisuja kehitettäessä yhteisiä haasteita eikä aineistoon tai tarjottavaan tietopalveluun liittyviä erottavia tekijöitä. Arkistolaitos osallistui aktiivisesti alan eurooppalaiseen yhteistyöhön. den ger handledning i utarbetandet av både en arkivbildningsplan som stöder livscykeln för handlingarna i pappersform, och en arkivbildningsplan som styr den elektroniska verksamhetsmiljön. De statliga myndigheterna kan också överlåta elektroniska handlingar till Riksarkivet, men enligt aktuella uppgifter är förvaringen av dessa förknippad med problem bl.a. på grund av att de i nuläget vanligaste text- och bildfilstyperna är bundna till program eller programversioner. En varaktig förvaring i enbart elektroniskt format kräver därför alltid ett beslut av arkivverket. Dessutom bereddes separata anvisningar för överföring av elektroniskt material till arkivverket. Kompetensen i fråga om långvarig förvaring av elektroniskt material förstärktes i ett projekt för långvarig elektronisk förvaring, som tillsatts av undervisningsministeriet. Samarbetspartner i projektet var de olika minnesorganisationerna. Vid utvecklingen av elektroniska förvaringslösningar vill man utifrån arkivverkets definitioner fokusera på gemensamma utmaningar, inte åtskiljande faktorer i anknytning till det material eller den informationsservice som tillhandahålls. Arkivverket deltog aktivt i det europeiska samarbetet i branschen. 18

19 Keskeistä on asiakirjojen SÄILYVYYS ja KÄYTETTÄVYYS Central verksamhet: att säkerställa att handlingarna bevaras och är tillgängliga Digitointi, mikrokuvaus ja konservointi muodostavat kokonaisuuden, jolla pyritään turvaamaan arkistoaineiston säilymistä ja parantamaan käytettävyyttä asiakirjoja digitoitiin ja mikrofilmattiin vuosien mikrokuvaus- ja digitointiohjelman mukaisesti. Digitointi Arkistolaitoksen tavoitteena on saada aineistoja digitaalisessa tai muuten sähköisessä muodossa eri asiakasryhmien käyttöön. Digitoitujen aineistojen tuottaminen verkkoon parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää aineistoja sekä toimii arkistolaitoksen verkkopalveluiden kehittämisen pohjana. Arkistolaitos digitoi asiakirja-aineiston lisäksi myös mikrofilmejä. Digitointia tehdään myös maksullisena jäljennepalveluna. Arkistolaitos valmistelee digitointistrategiaa tehostaakseen aineistojen käytettävyyttä digitoinnin pääpaino oli strategian mukaisesti mikrofilmeissä ja Jalmari Finnen Säätiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti asutuksen yleisluettelossa. Vuoden aikana digitoitiin muun muassa Viipurin läänin henkikirjoja, rautatiehallinnon asemarakennusten hakemistot sekä C. L. Engelin Helsingin monumentaalikeskustaa koskevat piirustukset. Aineisto on käytettävissä laitoksen verkkosivuilla. Digitalisering, mikrofilmning och konservering bildar en helhet genom vilken man strävar efter att säkerställa att arkivmaterialet bevaras och att förbättra tillgängligheten till materialet. År 2007 digitaliserades och mikrofilmades handlingar i enlighet med programmet för mikrofilmning och digitalisering för åren Digitalisering Arkivverket syftar till att göra material tillgängligt i digitalt eller något annat elektroniskt format för olika kundgrupper. Att producera digitaliserat material på Internet förbättrar kundernas möjligheter att använda materialet och ligger till grund för utvecklingen av arkivverkets webbtjänster. Arkivverket digitaliserar inte bara handlingar, utan även mikrofilmer. Digitalisering görs även som avgiftsbelagd kopieringstjänst. Arkivverket bereder en digitaliseringsstrategi för att effektivera tillgängligheten till materialet. År 2007 låg tyngdpunkten för digitaliseringen i enlighet med strategin på mikrofilmer och i enlighet med avtalet med stiftelsen Jalmari Finnen Säätiö på generalregistret över bosättningen. Under året digitaliserades bland annat mantalslängder för Viborgs län, katalogerna över järnvägsförvaltningens stationsbyggnader och C.L. Engels 19

20 Hämeenlinnan maakunta-arkisto tekee digitointiyhteistyötä alueen muistiorganisaatioiden kanssa ns. Lydia-projektissa. Projektia vetää Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Hanke julkaisee Hämeenlinnan historiaa ja kulttuuria koskevia aineistoja verkossa. Kansallisarkistossa karttojen ja piirustusten käytettävyyden edistämistä jatkettiin luetteloimalla ja digitoimalla näitä aineistoja. Mikrokuvaus ja mikrofilmien kopiointi Mikrokuvauksen tavoitteena on vähentää asiakirjojen kulumista, turvata alkuperäisten asiakirjojen tiedon säilyminen katastrofien varalta ja helpottaa tiedon saatavuutta. Painopiste on käytetyimmissä aineistoissa sekä vaikeasti alkuperäisessä muodossa käytettävissä aineistoissa. Kaukolainaus edistää tiedon saatavuutta aikana toteutettiin Viipurin läänin henkikirjojen ja niiden aakkosellisten hakemistojen kuvaus rullafilmille. Toinen suurempi hanke on ollut Uudenmaan lääninhallituksen kanslian 1700-luvun kirjekonseptien kuvaaminen. Kertomusvuonna aloitettiin myös ja 1700-luvun läänintilien ns. yleisien asiakirjojen kuvaaminen. Mainittujen aineistojen ohella mikrokuvattiin mm. sosiaali- ja terveysministeriön lastensiirtokomitean, Leo Mechelinin, Stenbäck-Kivekäs -suvun, Martta-yhdistyksen ja korkeimman oikeuden arkistojen asiakirjoja. Konservointi Konservoinnin tarkoituksena on turvata arkistoaineiston säilyminen. Kohteena ovat kaikentyyppiset aineistot: yksittäiset asiakirjat, aktit, kartat ja piirustukset sekä sidokset. ritningar över Helsingfors monumentala centrum. Materialet är tillgängligt på arkivverkets webbplats. Tavastehus landsarkiv samarbetar inom digitaliseringen med minnesorganisationerna i regionen inom det s.k. Lydia-projektet. Projektet drivs av Tavastehus stadsbibliotek. Projektet publicerar material om Tavastehus historia och kultur på Internet. Riksarkivet fortsatte att främja tillgängligheten till kartor och ritningar genom att katalogisera och digitalisera detta material. Mikrofilmning samt kopiering av mikrofilmer Målet med mikrofilmningen är att minska slitaget på handlingarna, att säkerställa att informationen i originalhandlingarna bevaras i fall av katastrofer och att underlätta tillgängligheten till informationen. Tyngdpunkten ligger på det material som används flitigast och det material som är svårtillgängligt i originalform. Fjärrutlåning främjar tillgången till information. År 2007 genomfördes filmningen av mantalslängderna för Viborgs län samt de alfabetiska registren till dessa på rullfilm. Ett annat större projekt var filmningen av brevkoncepten för Nylands länsstyrelses kansli från 1700-talet. Under verksamhetsåret inleddes även filmningen av de s.k. allmänna handlingarna som ingår i länsräkenskaperna från och 1700-talen. Vid sidan av det nämnda materialet filmades bl.a. handlingar i arkivet för social- och hälsoministeriets barnförflyttningskommitté, i Leo Mechelins arkiv, i arkivet för släkten Stenbäck-Kivekäs, i Marthaförbundets arkiv och i högsta domstolens arkiv. Konservering Kaikkiaan Kansallisarkistossa järjestettiin ja luetteloitiin viranomaisarkistoja noin 300 hyllymetriä, muun muassa Kansallisarkiston virka-arkisto ja Valtion tietokonekeskuksen arkisto Kansallisarkistossa toimitettiin heikkokuntoisia asiakirjoja konservoitaviksi konservointiohjelman mukaisesti sekä tutkijapalvelussa tavattua huonokuntoista aineistoa. Oulussa konservointi eteni maakunta-arkiston oman konservointisuunnitelman mukaan. Jyväkylässä ja Vaasassa ylitettiin konservoinnille asetetut tavoitteet. Myös Hämeenlinnassa edettiin suunnitellusti. Mikkelissä valmistui maakunta-arkistossa säilytettävien kihlakuntien henkikirjoittajien arkistojen kuntokartoitus, joka paljasti henkikirjojen olevan odotettua huonommassa kunnossa. Målet med konserveringen är att säkerställa att arkivmaterialet bevaras. Föremål för konserveringen är material av alla typer: enskilda handlingar, akter, kartor och ritningar samt inbundna band. I Riksarkivet inlämnades år 2007 för konservering i enlighet med konserveringsprogrammet handlingar i dåligt skick och sådant material som rekvirerats i forskarservicen och som befunnits vara i dåligt skick. I Uleåborg framskred konserveringen i enlighet med landsarkivets egen konserveringsplan. I Jyväskylä och Vasa överskreds de uppsatta målen för konserveringen. I S:t Michel färdigställdes en kartläggning av skicket på handlingar i de häradsskrivares arkiv som förvaras i landsarkivet. Kartläggningen avslöjade att mantalslängderna var i sämre skick än väntat. Ordnande av material Riksarkivet sökte nya verksamhetsmodeller för ordnandet och katalogiseringen av myndighetsarkiven, även med extern finansiering. 20

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

The Public Interface for Finnish Libraries, Museums and Archives. 25.3. 2011 Ari Rouvari National Library of Finland

The Public Interface for Finnish Libraries, Museums and Archives. 25.3. 2011 Ari Rouvari National Library of Finland The Public Interface for Finnish Libraries, Museums and Archives 25.3. 2011 Ari Rouvari National Library of Finland Kansallinen digitaalinen kirjasto 1/26 Agenda National Digital Library of Finland Objectives

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Arkistolaitoksen seulontapolitiikka ja seulontastrategia vahvistettu vuonna 2008 - Seulontatoiminnan perusta ja tavoitteellinen linjaus - Keskeiset menetelmät

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

ARKISTOLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009

ARKISTOLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 24.2.2005 ARKISTOLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 KANSALLISARKISTO S I S Ä L T Ö sivu 1 1 JOHDANTO 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2 3 ARKISTOLAITOKSEN STRATEGINEN SUUNNITELMA 3 4 TOIMINNAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 169/2007 vp Suomenkielisten televisio-ohjelmien näkyvyys Ruotsissa Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen vuosien 2008 2011 menokehyksestä annetussa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 781/2012 vp Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat työpaikkojen menetykset Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on käynnistänyt puolustusvoimien laajan uudistamisen,

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2012 Sida 1(400) KEVAS INKÖP 2012 Materialet omfattar Kevas inköp 2012. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

ARKISTOLAITOKSEN DIGITOINTISTRATEGIA 2008 2010

ARKISTOLAITOKSEN DIGITOINTISTRATEGIA 2008 2010 ARKISTOLAITOKSEN DIGITOINTISTRATEGIA 2008 2010 Digitointistrategian liittymät ja toteutus Lähtökohtana on arkistolaitoksen kokonaisstrategia 2010, jota digitointistrategialla täsmennetään. Strategian toteuttamiseksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot