Mielenterveys- ja päihdepalvelut. yhdessä enemmän. sosiaalialan riippumaton ammattilehti Kaikkia lastensuojelupalveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdepalvelut. yhdessä enemmän. sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. Kaikkia lastensuojelupalveluja"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Birgitta Kaipio, Pedersöre Kaikkia lastensuojelupalveluja ei voi voi ostaa yritykseltä Tietosuoja hankaloittaa moniammatillista työtä Raija Huhtanen: Mistä puhumme, kun puhumme asiakkaasta? Valesosiaalityöntekijä vastaa Lastensuojelun arviointi: Kysyttäisiinkö myös lapsilta? Kristiina Koskiluoma Vaikeneminen ei kuulu tähän aikaan Mielenterveys- Onko mielenterveysja päihdepalveluiden VERKossa Äänestä yhdistäminen vuoden valopilkkua! järkevää? Kerro mielipiteesi! ja päihdepalvelut yhdessä enemmän

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva istockphoto Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 60 euroa 12 kk 55 euroa kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN pääkirjoitus Mielekästä päihdetyötä Alpo Komminaho 4 6 ajankohtaiset vanhustyö, palkitut, sosiaalibarometri, eriarvoisuus luottamushenkilö vastaa uutisia lyhyesti 7 15 Kärkiteema Päihde- ja mielenterveyspalvelut näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta KÄRKITEEMA Mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö kietoutuvat usein yhteen. Yhä useammassa kunnassa myös mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään nyt yhdessä. Espoossa yhdistyneet palvelut ovat toimineet jo useamman vuoden. Erja Saarinen Mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittämisen paalupaikalle Terapiaa sosiaalitoimistosta Espoon Emppu, edelläkävijä mielenterveysja päihdepalveluissa Tärkeintä on olla jonkun kanssa 19 tuomisia ja viemisiä saksalaista tehokkuutta ja berliiniläistä luovuutta Matti Jämsä asiantuntija-artikkeli Kaikkia lastensuojelupalveluja ei voi voi ostaa yritykseltä Hanna Heinonen & Päivi Sinko asiantuntija-artikkeli Kysyttäisiinkö myös lapsilta? Sari-Anne Paaso juristin nurkkaus Tietosuoja hankaloittaa moniammatillista työtä Tapio Räty lakiuutiset vireillä eduskunnassa oma ura 5 10 kuva: istockphoto 2 sosiaalitieto 5 I10

3 Pääkirjoitus 18. toukokuuta 2010 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Alpo Komminaho Projektipäällikkö, Länsi hanke Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kuuluu mulle, minä osaan ja tämä työ kannattaa. seuraavassa numerossa Kärki Köyhyys sosiaalialan ammattilaisten silmin Työpaikoille ihmisten käsittelysäännöt Mihin sosiaalityö perustuu tutkimukseen vai kokemukseen? Asiaa pohtii dosentti Alf Ronnby Göteborgin yliopistosta Jouko Kajanoja Pinnan alta -palstalla: Eliitti vieroksuu hyvinvointivaltiota Mielekästä päihdetyötä Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen nostettiin kärkiteemaksi tämän vuoden Sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen valtionosuuksien julkistamistilaisuudessa. Kehittämistyöhön on syytä panostaakin, kun ajatellaan päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamia kärsimyksiä. Kehittämistä voi perustella myös niiden aiheuttamilla suurilla välittömillä kustannuksilla, joiden arvioitiin jo vuonna 2004 nousseen 2,5 miljardiin euroon. Mieli työryhmän ehdotus mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaksi linjaa valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä. Suunnitelmassa korostetaan muun muassa kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä toiminnallisena kokonaisuutena. Painotus on perus- ja avohoitopalveluissa. Palveluiden toiminnallisen yhdistämisen sijaan toistaiseksi puhutaan enemmän yhteisistä tiloista, joissa asiakkaita voidaan palvella joustavasti ja käyttää molempien tahojen asiantuntijuutta. Espoon esimerkki tässä lehdessä kertoo, kuinka todellinen toimintojen yhdistäminen vaatii vuosien työn. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa iloittiin Länsi 2012 päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen Kaste-rahoituksesta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Kuntien kehittämistyön tukemiseen lähdetään Länsi-Suomen Kaste-alueella hyvältä pohjalta. Kunnissa on viime vuosina tehty päihde- ja mielenterveystyön kehittämissuunnitelmia. Yhteisen kehittämistyön tuloksena on syntynyt myös kehittämisverkostoja, jotka ovat avainasemassa jatkotyössä. Länsi hankkeessa puhumme mieluummin yhteisestä kehittämistyön tukemisesta hankkeen avulla kuin hanketyöstä. Kunta- ja yhteistoiminta-alueilla on kehittämispilotteja, jotka kattavat kaikki mukana olevat kunnat. Ne, kunnat, joilla on samanlaiset kehittämiskohteet, tekevät tiivistä yhteistyötä. Kuntien kehittämistyötä tuetaan myös teemaryhmillä, joihin on koottu kuntapilottien edustajia ja muita asiantuntijoita. Osallisuuden, koulutuksen, juurruttamisen ja arvioinnin teemaryhmät toimivat jo hankesuunnitelman valmisteluvaiheessa. Pilottien henkilöstö ja asiantuntijat rekrytoidaan pääosin hankealueen organisaatioiden henkilöstöstä. Näin osaaminen jää alueelle, eikä katoa hankerahoituksen päätyttyä muualle. Järjestöt ovat vahvasti mukana sekä koko hankkeessa että kuntapiloteissa. Yritysten mukaan ottaminen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen on sen sijaan osoittautunut vaikeaksi. Päihde- ja mielenterveystyötä on koskenut hokema ei kuulu mulle, en osaa, ei kannata. Kehittämistyössä se pitää kääntää kuulumaan kuuluu mulle, minä osaan ja tämä työ kannattaa. Vihreä hoiva valtaa alaa Lastensuojelussa on jo kauan toimittu maatila- ja luontoympäristöissä. Savikon tilalla Vihdissä on erikoistuttu kokemukselliseen tunnekasvatukseen ja perheterapeuttiseen työskentelyyn. kuva: Marjatta Kurri Sosiaalitieto 6 7/10 postitetaan lukijoille 15. kesäkuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 5 I10 3

4 ajankohtaista VANHUSTYÖ Ikäihmisillä on mielenterveysongelmia siinä missä muillakin, mutta ei juuri palveluita. Asian nosti esille Mielenterveyspooli huhtikuussa eduskunnassa pitämässään seminaarissa. kuva: Erja Saarinen Mielenterveyspooliin kuuluu 17 asiakas- ja ammattilaisjärjestöä sekä asiantuntijajäseninä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Mielenterveysakatemia. Pooli on laatinut mielenterveyspotilaiden hyvän hoidon kulmakivet, joiden pitäisi koskea kaiken ikäisiä ihmisiä. Vanhuus on luopumista monista asioista, pelkoa joutua ulkopuoliseksi, sairastumisia, epävarmuutta pärjäämisestä monimutkaisissa tilanteissa. Se on myös kuoleman läheisyyttä ja yksinäisyyttä. Kun tähän lisätään jatkuva puhe vanhenevasta väestöstä taakkana, ihmisen hinnoittelu ja ikäihmisten syrjintä, monien ikäihmisten mielenterveys on tiukoilla. Vanhuus tai eläkeikä on monilla vuoden jakso elämää, jonka aikaisia ongelmia ei voi jättää huomiotta. Ikäihmisillä ei ole sen enempää psyykkisiä häiriöitä kuin muilla ikäryhmillä. Niihin ei vain ole riittävästi tarjolla apua. Esimerkiksi omaishoitajat ja kotipalvelun työntekijät ovat tiukoilla jopa psykoottisten vanhusten kanssa. On arvioitu, että laitoshoidossa olevista jopa 40 prosenttia kärsii masennuksesta. Masennuk- sen äärelle ei pysähdytä, mutta käytöshäiriöihin, kuten huuteluun ja vaelteluun puututaan. Jos vanhus valittaa hoitajasta, vaatteista tai huonetoverista, hänelle saatetaan määrätä psykoosilääkkeitä. Niitä käytetään Suomessa vanhustenhuollossa muihin maihin verrattuna erittäin paljon, jopa 40 prosenttia laitoshoidossa olevista saa niitä, vanhuspsykiatrian ylilääkäri Hanna-Mari Alanen kertoi. Niiden vaikutukset ikäihmisillä ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa tunnetaan kuitenkin huonosti. Alasen väitöskirja käsitteli psykoosilääkkeiden käyttöä vanhusten pitkäaikaisessa laitos- ja kotihoidossa. Yhä useammilla ikäihmisillä on päihdeongelmia, mutta vanhuspalveluissa alkoholinkäytöstä ei usein kysytä. Saatetaan sanoa, että ei viitsitä ottaa vanhalta ihmiseltä ainoaa iloa pois. Osaamattomuuden ohella palveluiden puutteissa on kyse kaikilla ihmisillä olevista ikäasenteista mietitään esimerkiksi, kannattaako tuon ikäistä enää hoitaa, vanhuspsykiatri Pirjo Juhela totesi. Hän vaati, että vanhukset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Ikäihmisille ei juuri ole psykoterapiaa. Ei ole VAALITEEMASTA HALLITUSOHJELMAAN Vanhustenhoito on hyvä vaaliteema, mutta valitettavasti huono hallitusohjelman teema, todettiin vanhusten mielenterveyttä koskeneessa seminaarissa. Kuvassa vanhuspsykiatrit Hanna-Mari Alanen (vas.) ja Pirjo Juhela sekä Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Bodil Viitanen Psykosociala Förbundet -järjestöstä. edes tutkittua tietoa siitä, millaiset terapiat heille sopisivat. He kuitenkin hyötyvät psykiatrisesta hoidosta siinä missä muutkin. Juhela kehittää Ruotsissa vanhusten mielenterveystyötä Suomessa työn kehittämiseen ei löytynyt rahoitusta. Vanhusten mielenterveyspalveluiden kehittäminen käy vastaisuudessa yhä vaikeammaksi, koska lääkäreiden koulutuksesta vanhuspsykiatrian erikoisala lopetettiin Osaavat vanhuspsykiatrit alkavat poistua työmarkkinoilta. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelleessa Mieli-työryhmässä ei ollut lainkaan vanhuspsykiatrian asiantuntijaa, vaikka suunnitelma korostaa palveluiden turvaamista kaikille ikäryhmille. Erja Saarinen PALKITUT Sosiaaliturvan tunnustuspalkinto myönnettiin tänä vuonna Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiselle verkostolle EAPN:lle, joka on EU:ssa merkittävä vaikuttaja. Verkosto haastaa poliittisia päättäjiä vähentämään ja poistamaan köyhyyttä sekä jäsenmaissa että unionin tasolla. EU-VAIKUTTAJA Palkinto piti luovuttaa EAPN:n toiminnanjohtaja Fintan Farrellille Valtakunnallisilla sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivillä 21. huhtikuuta Helsingissä, mutta tuhkapilvi esti Farrellin saapumisen Belgiasta Suomeen. kuva: Roni Lehti Vuonna 1991 perustettuun verkostoon kuuluu 26 kansallista jäsenverkostoa ja 23 Euroopan tason järjestöä. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin perustettiin EAPN on nostanut esiin unionin sisäiset suuret hyvinvointierot. Se tuottaa tärkeää tietoa köyhyydestä ja syrjäytymisestä ja luo eri maiden järjestöille mahdollisuuksia tiedon ja kokemusten vaihtoon. EAPN on vaikuttanut muun muassa siihen, että EUmaihin on saatu köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisia kansallisia toimintaohjelmia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto myöntää vuosittain Sosiaaliturvan tunnustuspalkinnon ansioituneesta toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Palkinto on kuvanveistäjä Raimo Heinon Rumpalipoika-patsas. Talentian asiantuntijapäivillä järjestetyssä Sosiaalitiedon arvonnassa puolen vuoden Sosiaalitieto-lehdet voitti Riikka Haavisto Tampereelta. Onnittelut voittajalle! 4 sosiaalitieto 5 I10

5 Luottamushenkilö vastaa UUTISIA LYHYESTI kuva: Lea Suoninen-Erhiö Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Pietarsaaren seudulla päädyttiin yhteistoiminta-alueeseen? Kyllä. Uusikaarlepyy mietti pitkään, mutta lähti lopulta myös mukaan. Lautakunnassa on 16 paikkaa, joista Pedersörellä on neljä, Luodolla ja Uudellakaarlepyyllä molemmilla kolme ja Pietarsaarella kuusi. Väestöpohja on nyt vähän yli Yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta aloitti 2009 alusta, mutta kuntien omat lautakunnat toimivat sen rinnalla vielä vuoden ja vastasivat palveluista. Ensimmäinen vuosi oli varattu uuden organisaation luomiseen. Tämän vuoden alusta Pietarsaari on isäntäkuntana tuottanut koko alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaikki työntekijät siirtyivät Pietarsaaren palkkalistoille. Aiemmin terveyspalvelut tuotti Malmin terveydenhuoltoalueen kuntayhtymä, mutta nyt se omistaa enää kiinteistöt. Yhteistoiminta-alueen kunnista vain Pietarsaari on kaksikielinen, muut ovat ruotsinkielisiä. Onko tästä syntynyt keskustelua? Lautakunnassa on Pietarsaaresta myös suomenkielisiä edustajia. Kokouskieli on pääosin ruotsi, mutta suomenkieliset voivat käyttää suomea ja saavat asiakirjat suomeksi. Tämä sujuu hyvin. Kielikysymys on noussut joskus esille, kun Pietarsaaren sairaalan on ollut vaikeuksia saada lääkäreitä. On mietitty, vaikeuttaako kaksikielisyys rekrytointia. Pedersöreläinen Birgitta Kaipio (kd.) on Pietarsaaren, Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Luodon muodostaman sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Pietarsaari toimii yhteistoimintaalueen hallinnollisena isäntäkuntana. Aiemmin Kaipio oli Pedersören sosiaalilautakunnan varapuheenjohtaja. Kunnallispolitiikassa hän on ollut mukana jo vuodesta Kaipio työskentelee tilitoimistossa, jota hänen perheensä on pitänyt jo yli 30 vuotta. Palvellaanko asukkaita yhdenmukaisesti kotikunnasta riippumatta? Omaishoidon tuet, taksat ja muut harmonisoidaan. Se työ on loppusuoralla. Kaikkia alueen asukkaita kohdellaan yhdenvertaisesti. Jokainen kunta on ollut hyvä jossain. Tarkoitus on levittää nämä hyvät käytännöt koko alueelle. Esimerkiksi Pedersöressä on panostettu vanhusten avopalveluihin ja toivon, että suuntaus leviää koko alueelle. Onko mitään huolen aiheita? Pietarsaaren työttömyysluvut ovat kasvaneet huimasti, kun siellä on paljon teollisuutta. On lomautuksia ja monet yritykset ovat lopettaneet toimintansa. Pietarsaarella on säästöbudjetti päällä ja se koskee myös sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Täksi vuodeksi oli kolmen prosentin säästötavoite. Todennäköisesti henkilökunta joutuu pitämään palkattomia lomia. Henkilöstö päättää, miten tämä toteutetaan. Eläkkeelle jäävien tilalle ei oteta uusia työntekijöitä. Olen huolissani siitä, miten säästöt pitemmän päälle vaikuttavat. Yhtälö on hankala, kun samaan aikaan väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Miten turvataan se, että vähäosaiset saavat tarvitsemansa avun? Onko yhteistoiminta-alue hyvä ratkaisu? Olen miettinyt monta kertaa, oliko se viisas ratkaisu. Enää ei voi vaikuttaa kuntalaisten asioihin samalla tavalla kuin aiemmin. Sosiaali- ja terveyspalvelut syövät suuren palan joka kunnan taloudesta. Kun ne ovat yhden kunnan alla, pienissä kunnissa jää aika vähän muuta päätettävää. Olisiko sittenkin parempi, että kunnat yhdistyisivät? Nyt kiireen vilkkaa osallistumaan kisaan! Maija Perho kannustaa kuntia ja yhteistoiminta-alueita. Vuoden terve kunta ja lupaavin yhteistoimintaalue -kilpailut palkitsevat edelläkävijäkuntia ja -alueita, jotka ovat ottaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ehkäisevän työn suunnitelmiensa ja toimintansa painopisteeksi. Kilpailuissa etsitään jo toteutettuja vaikuttavia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Haluamme palkita suunnitelmallista ja laaja-alaista työtä, johon eri osapuolet ovat sitoutuneet, ohjelmajohtaja Maija Perho kertoo. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman järjestämään kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomen kunnat ja yhteistoiminta-alueet. Jaossa on euron rahapalkinnot. Kilpailuaika päättyy Perho muistuttaa, että hakemuksia voi täydentää vielä kilpailuajan päätyttyäkin. Espoon työttömistä koottu asiakasraati toivoo työttömille yksilöllistä palvelua niin aikuissosiaalityössä kuin työ- ja elinkeinotoimistossakin. Asiakkaat haluaisivat, että heillä olisi tukenaan luottotyöntekijä, joka auttaa koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Sähköisten palveluiden hyödyntämistä toivottiin muun muassa toimeentulotukiasioissa. Kahdeksan asiakkaan raati kokoontui kuusi kertaa. Raatilaisten ikäjakauma oli vuotta. Joukossa oli sekä miehiä että naisia. Työttömyysaika raatilaisilla oli keskimäärin yli kymmenen vuotta. Terveenä työttömyydestä -opas tarjoaa keinoja hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen työttömyyden aikana. Lisäksi mukana on tietoa työttömyyden aikaisesta toimeentuloturvasta. Oppaasta löytyy myös ensiapua työllistymiseen ja työttömyyden kokeneiden kertomuksia. > Työnhakijan palvelut > Jos jäät työttömäksi Vauvojen kaltoinkohtelusta tehty kirjanen Tunnista vauvan hätä on tarkoitettu vauvaperheiden kanssa toimiville. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisema kirjanen kertoo, mitä kaltoinkohtelu on, miten sen tunnistaa ja miten siihen puututaan. Kirjanen on ilmainen. Tilaukset: sosiaalitieto 5 I10 5

6 SOSIAALIBAROMETRI Suomeen on syntynyt ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Julkisten palvelujen tuottajat tunnistavat nämä ryhmät, mutta eivät pysty vastaamaan niiden palvelutarpeisiin. Muun muassa tämä selviää vuoden 2010 Sosiaalibarometrista, johon on tiivistetty hyvinvointipolitiikan kehitystrendejä viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta. Anne Eronen, Pia Londén, Anne Perälahti, Aki Siltaniemi, Riitta Särkelä: Sosiaalibarometri Ajankohtainen arvio palveluista, palvelujärjestelmän muutoksesta ja kansalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2010, 247 sivua. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton julkaisema vuotuinen Sosiaalibarometri on luodannut julkisten hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin kehitystä jo kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana suurten väestöryhmien hyvinvointi on kohentunut ja vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivien asema taas suhteellisesti heikentynyt. Pysyvästi heikoimmaksi hyvinvointi on jäänyt pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Tämän vuoden barometrin mukaan näiden ryhmien syrjäytymisriski on entistäkin suurempi. Uusi riskiryhmä ovat työttömät nuoret. Ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille ja perheille, jotka tarvitsisivat useiden tahojen yhdessä tuottamia palveluja. Pysyvästi syrjäytyneiden ryhmä kasvoi 1990-luvun alun laman seurauksena. Kunnat supistivat sosiaalipalveluja, vaikka lama synnytti uusia tuen tarpeessa olevia väestöryhmiä. Karsittu palvelujärjestelmä ei kyennyt ajoissa reagoimaan uudenlaisiin tarpeisiin. Sosiaalibarometri 2010 kertoo ensimmäiset signaalit siitä, että kunnat ovat jälleen ryhtyneet karsimaan näitä palveluja. Myös työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan palvelut ovat heikentyneet. Niin sanottuja täyden palvelun toimipisteitä on yhä vähemmän. Samalla on lisätty sähköisiä palveluja, joita kaikki eivät osaa tai joita kaikilla ei ole mahdollisuuksia käyttää. Asiakkaan työttömyysetuutta tai toimeentulotukea voidaan pienentää, jos hän ei toimi aktivointi- tai työnhakusuunnitelman mukaisesti. Suurin osa sosiaalijohdosta ja Kelan toimistojen johtajista arvioi, ettei aktivointi- ja työnhakusuunnitelmien noudattamatta jättämisestä annetuilla sanktioilla juuri ole vaikutusta asiakkaisiin. Toisinaan suunnitelmiin kirjattuja toimenpiteitä ei pystytä toteuttamaan viranomaisista johtuvista syistä, mutta silti asiakas voi menettää etuuden tai sitä voidaan pienentää. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto vaatii tähän muutosta: jos suunnitelmiin kirjattuja toimenpiteitä ei voida toteuttaa viranomaisesta johtuvasta syystä, asiakkaan tulisi saada korotettua etuutta luvulla eri väestöryhmien palvelujen turvaamiseksi on luotu erityislainsäädäntöä, esimerkiksi subjektiivisia oikeuksia vammaispalveluihin ja päivähoitoon. Sosiaalibarometri 2010:n mukaan tällä tavoin on saatu aikaan myönteistä kehitystä. Barometrikyselyyn vastaavat sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan toimistojen johtajat ja kuntien sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat. Vastanneita oli tänä vuonna 576 ja vastausprosentti oli 53. ERIARVOISUUS Joillakin menee todella hyvin, kun taas toisilla huonosti ja joillain vieläkin huonommin. Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet. Jakolinja leikkaa myös viimesijaisen sosiaaliturvan, kun toimeentulotuen saajia jaotellaan passiivisiin ja aktiivisiin. On käynyt kuten koulun liikuntatunnilla pesäpallojoukkueita valittaessa: jäljelle jäävät ne, joita kukaan ei halua. kuva: Pohjois-Suomen nuorten köyhyysaiheisen sarjakuvakilpailun palkittu Marko Dekker STOP KÖYHYYS Vuosi 2010 on EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän vastainen teemavuosi. Köyhyysrajan alapuolella elää Euroopan unionissa 84 miljoonaa ihmistä, joista Suomessa. Eurooppalaisista 89 prosenttia odottaa maansa hallitukselta kiireellisiä toimia köyhyyden poistamiseksi. Suomessa teemavuoden koordinoinnista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tietoa teemavuoden tapahtumista: Jaot ja erot luonnehtivat suomalaista yhteiskuntaa. Niistä ei vain ole muodikasta puhua, vaikka yhteiskunnallisten jakojen ja niiden merkityksen selvittäminen on yksi yhteiskuntatieteen perustehtävistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa julkaisussa Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa kysytään, millaiset poliittiset ja hallinnalliset ratkaisut ovat ohjanneet suomalaisen hyvinvointivaltion muutosta viime vuosikymmeninä. Eriarvoisuuden kasvuun on kirjoittajien mukaan vaikuttanut olennaisesti valtion toiminta: se on omilla ratkaisuillaan tukenut menestyjien menestystä, jonka on katsottu kanavoituvan kaikkien hyödyksi. Tämä on nähty pakollisena valintana, josta ei kannata edes keskustella. Eriarvoistumisen on esitetty olevan välttämätön seuraus globalisaatiosta ja kansainvälisen kilpailun kiristymisestä, mikä pakottaa palkitsemaan supertähtiä, olivatpa nämä ihmisiä tai instituutioita, koska he muuttaisivat muuten muualle. Nämä näkemykset perustuvat kuitenkin uskomuksiin; mitään näyttöä ei ole siitä, miten supertähtien hyvittäminen vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Kirjoittajien mukaan jaot ja erot häivytetään näkyvistä, kun korostetaan yhteenkuuluvuuden, kumppanuuden, luottamuksen ja sopimusten merkitystä. Kun ongelmat yksilöllistetään, jopa puhe syrjäytymisestä ja sen vastaisesta toiminnasta vie huomion pois eriarvoisuudesta. Sakari Hänninen, Elina Palola, Maija Kaivonurmi (toim.): Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Teema 7/2010, 218 s. 6 sosiaalitieto 5 I10

7 laina ja palaute Tästä puhutaan Maaliskuussa nousi julkisuuteen Turussa huostaanotettu suomalais-venäläinen poika, jonka tilannetta saapui selvittämään Venäjän lapsioikeusvaltuutettu. Lapsi oli karannut perhekodista vanhempiensa luo. Venäjällä tapausta oli käsitelty julkisuudessa viikkokausia. Huostaanoton syynä pidettiin sitä, että lapsen äiti on venäläinen. Muun muassa Venäjän iltauutisissa haastateltiin itkevää poikaa, joka pyysi apua saadakseen elää vanhempiensa kanssa. LAINA YLE Uutiset Huostaanotetulla pojalla on venäläinen äiti ja suomalainen isä. Suomen sosiaaliviranomaisilla puolestaan on vaitiolovelvollisuus, joten huostaanoton syistä on kuultu vain äidin mielipide. Venäläisissä tiedotusvälineissä on ihmetelty, voivatko Suomen sosiaaliviranomaiset huostaanottaa pienen lapsen, jos tämä kertoo vanhempiensa läpsäytelleen häntä. Venäjällä lasten vähäistä ruumiillista kuristusta ei paheksuta vaan sitä pidetään hyväksyttävänä kasvatuskeinona, jos sanat eivät tehoa. YLE Uutiset Turun kaupungin lastensuojeluviranomaisten ja seitsemänvuotiaan suomalais-venäläisen pojan vanhempien on tehtävä rauha keskenään, vaatii Venäjän presidentin lapsioikeusvaltuutettu Pavel Astahov. Helsingin Sanomat , pääkirjoitus Kun julkisuus perheen ympärillä riehui pahimmillaan, Suomen sosiaaliviranomaiset vaikenivat kaikilla kielillä. Perusteena oli lapsen etu, jota Suomessa suojellaan muun muassa lapsen ja perheen yksityisyyttä varjelemalla. Huono puoli tässä on se, että näin Venäjällä käsitys Suomen viranomaisten mielivallasta ehkä jopa vahvistui. Olisi jo aika, että Suomen lastensuojeluviranomaisilla olisi valmiudet kertoa sekä kotimaisilla että vierailla kielillä, kuinka Suomessa lastensuojelutoimet perustuvat lakiin ja laki Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien julistukseen. NAPSITTUJA Koivukylän yläasteen kuraattori Kari Siljander, Työ, terveys, turvallisuus 3/2010 Kaikkea tutkitaan, monia oireyhtymiä löydetään entä sitten? Mitä oikeasti tehdään nuoren elämän helpottamiseksi? Se jo auttaisi kaikkia, jos luokat olisivat pienempiä. Hermostuneisuus ja mielenterveysongelmat kärjistyvät jatkuvassa hälinässä. Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä, Promo 2/2010 Köyhyys ei ole välttämättä vain rahan puutetta, vaan yksin jäämistä, näköalojen kaventumista ja toivon ja luottamuksen murenemista. Palaute Vaikeneminen ei kuulu tähän aikaan Viestintäpäällikkö Kristiina Koskiluoma, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Oli hyytävää seurata, miten lasta käytettiin ja annettiin käyttää hyväksi. Lastensuojeluviranomaiset jättivät käyttämättä mediakohun tarjoaman tilaisuuden kertoa lastensuojelusta ammattilaisen näkökulman. Laeista, toimintaperiaatteista ja palveluista voi aina kertoa rikkomatta asiakkaan yksityisyyttä tai paljastamatta salassa pidettäviä asioita. Ikävä kyllä Turun sosiaaliviraston vaikeneminen vain vahvisti venäläisen osapuolen luomaa mielikuvaa pahiksesta, joka käyttää kasvotonta valtaa. Vaikenemisen sijaan olisi voitu kertoa Suomen lain takaamasta lapsen koskemattomuudesta, modernista lastensuojelulaista, joka nojaa ihmisoikeuksiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja joiden toteuttamiseen on luotu kattava palvelujärjestelmä ammattitaitoisine työntekijöineen. Kuivalla maalla on helppo antaa ohjeita merihätään joutuneille. Turun ulko- ja valtapoliittinen kohu oli yllättävä, eikä sellaiseen ole totuttu. Kun pöly on laskeutunut, toivon sosiaalitoimistoissa kautta maan keskusteltavan viestinnästä yleensä ja kriisiviestinnästä erikseen. Jos kunnassa ei ole viestinnän osaamista, kannattaa ottaa viestintäkouluttaja palvelukseen ja hoitaa viestintäsuunnitelmat, tarpeellinen viestintäkoulutus ja asennevalmennus kuntoon. Asenteet haluan ottaa esiin siksi, että joissakin kunnissa työntekijöille on annettu ohje olla vaiti työstään julkisuudessa ja keskitetty julkinen puhe ylimmälle johdolle. Ei siis ihme, että viestintämyönteisyys on vähäistä ja toimittajien pelko suuri. Tällainen viestintälinjaus ei sovi nykyaikaiseen hallintokulttuuriin, eikä varsinkaan asiantuntijatyön luonteeseen, jota sosiaalityö on. Tässä kohussa myös media tuli yllätetyksi ja seurasi hämmentyneenä venäläistä operaatiota. Oli hyytävää seurata, miten lasta käytettiin ja annettiin käyttää hyväksi Venäjän valtion agendan ja kyseisen turkulaisperheen aikuisten tarpeiden ajamiseen. On korkea aika laatia journalisteille pelisäännöt lasten käsittelystä mediassa. Arkkiatri Risto Pelkonen, Motiivi Suuret asiakasmaksut ja korkeat omavastuuosuudet ovat epäreiluja pienituloisia kohtaan, semminkin kun koulutus- ja tuloerot ilmenevät sairastuvuudessa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen, Sosiaali- ja terveysviesti 2/2010 Mitä kunta on sen jälkeen, kun ehkä puolet henkilöstöstä on siirretty kuntayhtymälle eikä sosiaali- ja terveyslautakuntaakaan ole enää omassa kunnassa? Kuntalakihan on tässä hyvin viileä: kuntayhtymä on itsenäinen organisaatio, joka voi toimia niin kuin haluaa. sosiaalitieto 5 I10 7

8 kärki Erja Saarinen Päihdeongelmat ovat lisääntyneet, mielenterveysongelmista on yhä enemmän haittaa ja molemmat ongelmat kietoutuvat yhteen. Avunsaamisessa on kuitenkin puutteita. Nyt mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään yhdessä. Kaste-ohjelma on tuonut kehittämiseen rahaa. Mielenterveysja päihdepalvelut kehittämisen paalupaikalle Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Ensimmäiset mielenterveys- ja päihdetyön yhteiset linjaukset Tavoitteina: l asiakkaan aseman vahvistaminen l mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen ja ongelmien ja haittojen ehkäisy palveluita kaikille ikäryhmille, painotuksena peruspalvelut ja avohoitopalvelut l matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa l yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen l ammattilaisten osaamisen parantaminen: muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen minimisisällöt molemmista osa-alueista l lainsäädännön uudistaminen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3 > Julkaisut > Selvityksiä-sarja 8 sosiaalitieto 5 I10

9 kuva: istockphoto Mielenterveyshäiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta niistä aiheutuvat haitat ovat kasvaneet, muun muassa työelämän koventuneiden vaatimusten vuoksi. Lievän tai keskivaikean mielenterveyshäiriön kanssa ei enää selviä normaalissa elämässä. Tämä on lisännyt avuntarvetta. Mielenterveyshäiriöt näkyvät yhä enemmän eläkkeelle jäämisen ja nuorten syrjäytymisen syynä. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä lähes 45 prosentilla oli mielenterveyshäiriö eläkkeen perusteena. Myös hoitamisen mahdollisuudet ovat parantuneet. Ihmisiä on rohkaistu hakemaan apua sellaisiin ongelmiin, joihin ei aiemmin ollut hoitoa, lääkintöneuvos Maria Vuorilehto sanoo. Hän vastaa sosiaali- ja terveysministeriössä mielenterveys- ja päihdepalveluista. Vuorilehdosta asenteet ovat estäneet mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen: ne eivät ole olleet paalupaikalla yhteiskunnan rahanjaossa. Viime vuosina kehittämishankkeisiin on kuitenkin saatu rahaa. Tällä erää mielenterveys- ja päihdetyötä kehitetään osana Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa, Kastetta sekä Toimiva terveyskeskus -hankkeessa. Kolmen E:n mantra Asenteita päihde- ja mielenterveystyöhön kuvaa Porin psykososiaalisten palveluiden päällikön Matti Järvisen mielestä usein kolmen E:n mantra: ei kuulu mulle, en osaa, ei kannata. Tämän takia ongelmat usein sivuutetaan tai asiakas sysätään jonkun toisen vastuulle. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat aina olleet sosiaalityön ydintä, mutta onko ne nykyisin ulkoistettu erityistyöntekijöille? Porissa psykososiaaliset palvelut kattavat sekä päihde- että mielenterveystyön. Järvinen toimi aiemmin Ulvilan sosiaalijohtajana. Peruspalveluissa työntekijät eivät välttämättä tiedä, mitä pitäisi tehdä. Ja kun heillä on muutenkin kädet täynnä työtä, päihde- ja mielenterveysongelmaisten auttamiseen ei aina sitouduta. Tämä on organisaation ja johdon ongelma: palvelut pitää järjestää niin, että hen- kilökunnalla on riittävästi osaamista. Jokaisen tulee oikeasti kohdata asiakas, tunnistaa ongelmat ja ottaa ne puheeksi sekä tietää, mitä osaa itse tehdä. Tässä ei kannata erotella sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, koska nämä asiat kuuluvat kaikille. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien selvittäminen ja puheeksiotto on paitsi interventio vanhempien tilanteeseen, myös lasten terveyttä edistävä toimenpide. Vanhempien ongelmilla on iso riski aiheuttaa vaikeuksia lapsille. Järvinen on innostunut Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman linjauksista, joiden mukaan työtä vahvistetaan nimenomaan peruspalveluissa. Hän on mukana Länsi-Suomen Kaste-hankkeissa. Niissä kehitetään muun muassa päihdeongelman puheeksi ottamista peruspalveluissa. Tärkeää on kehittää arjen työtä, eikä luoda hankkeilla jotain perustyöstä irrallista. Yhdestä ovesta kynnykseen kompastumatta Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma painottaa varhaista hoitoon pääsyä matalan kynnyksen palveluihin. Apua pitäisi saada yhden oven takaa molempiin ongelmiin. Maria Vuorilehto korostaa, että kunnat ovat erilaisia, eikä kaikille sopivaa mallia ole. Tarvitaan ennakkoluulotonta kokeilua ja kehittämistä, jota Kastehankkeet tekevät. Niissä matalan kynnyksen ja yhden oven periaate on otettu vakavasti. Tarvittaisiin myös palvelujärjestelmätutkimusta, koska meillä on lähes yhtä monta järjestelmää kuin kuntaakin eikä kukaan osaa sanoa, mikä malli missäkin toimii. Mitä isommat yksiköt, sitä monipuolisempaan palvelutarjontaan kyetään. Mutta missä tulee vastaan se raja, jolloin keskitetyt yksiköt ovat liian kaukana asiakkaista? Pitää muistaa, että palvelurakenne vaikuttaa myös palveluiden sisältöön. Matti Järvinen miettii, miten asiakkaat kokevat sen, että molempiin ongelmiin haetaan apua samasta paikasta. Kavahtaako masentunut ja ahdistunut yläasteen opettaja sitä, että alkoholistit käyvät samassa paikassa? Pelkääkö juomisestaan huolestunut ihminen, että hänet leimataan mielenterveysongelmaiseksi? Molemmat ongelmat ovat edelleen leimaavia. Tärkeää on, miten uusista palveluista osataan viestiä asiakkaille. Päihdepalvelut lähemmäksi terveyspalveluita Jotkut ovat pelänneet toimivien matalan kynnyksen päihdepalveluiden, kuten A-klinikoiden, sulauttamista terveyskes- Työryhmä selvittää tukipalveluja päihdeperheiden lapsille LUONTEVA OSA PERUSTYÖTÄ Matti Järvinen näkee päihde- ja mielenterveystyön hyvän tulevaisuuden sellaisena, että sitä tekevät perustason työntekijät osana omaa työtään. Se ei enää ole mitään kummallista ja kartettavaa. Tärkeintä on suunnata huomio asiakkaiden tarpeisiin. Päihde- ja mielenterveysasioiden puheeksiottaminen on välttämätön osa ihmisen kokonaisvaltaista auttamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan päihdeperheiden lasten riittäviä tukipalveluja. Siinä ovat edustettuina lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja terveydenhuollon edustajat. Työryhmän toimikausi päättyy helmikuun 2011 lopussa Hallitusohjelman päihdepolitiikan painopiste on perheiden tukemisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään sekä lapsiperheiden että raskaana olevien naisten hoitoon ja palveluihin. sosiaalitieto 5 I10 9

10 Päihde- ja mielenterveysasioissa ei ole mitään mystiikkaa. kuksiin ja niiden erityisyyden menettämistä. Itse en jaa tätä huolta, Maria Vuorilehto sanoo. Hän on koulutukseltaan yleislääkäri ja psykiatri ja erityisesti perehtynyt depressioon ja lievempien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Vuorilehdosta A-klinikoiden moniammatillisen työn mallista voidaan saada hyviä käytäntöjä terveyskeskustyöhön. Tärkeää on myös se, että päihdeongelmaisten hoitoon saadaan mukaan yleislääkäreitä, koska heillä on usein hoitamattomia somaattisia sairauksia. A-klinikka voi edelleen vastata päihdehuollon erityispalveluista, mutta ehkäisevä työ sopii lähemmäksi terveydenhuollon muuta ehkäisevää työtä. Ylipäänsä päihdepalveluiden on suotavaa tulla lähemmäksi terveyspalveluita, joissa pitää nykyistä paremmin tunnistaa päihdeongelmat ja osata tarttua niihin, tarjota potilaille asennevapaata ongelmien ehkäisyä ja hoitoa. Esimerkiksi päihderyhmät sopisivat hyvin terveyskeskuksen toimintaan. Terveyskeskuksessa pitää tietää kaikesta, mikä liittyy sairastamiseen. Päihde- ja mielenterveysasioissa ei ole mitään mystiikkaa, Vuorilehto korostaa. Asian ei ammatin takana Mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdistettäessä on kuultu huolta palveluiden medikalisoitumisesta. Matti Järvisestä sosiaalialan ammattilaiset pelkäävät lääkärijohtoisuutta. Tietysti lääkäri vie eteenpäin niitä asioita, joita hän pitää oleellisina, mutta useimmat lääkärit ovat ensisijaisesti asiakkaan eivätkä ammattikuntansa asian takana. He ymmärtävät sosiaalityön ja hoitotyön tärkeyden sekä sen, että yhteistyö ja työn kokonaisuus ovat ensisijaisia. Jos asiat hoidetaan asiakkaan näkökulmasta hyvin, on sama, minne palvelut organisaatiossa sijoittuvat ja minkä ammattikunnan edustajat niitä johtavat. Työn sisältö ratkaisee. Jos päihdetyö pohjautuu liikaa lääketieteeseen, se jää vajaaksi. Psykososiaalinen työ ja vuorovaikutushoidot ovat ratkaisevia, koska niiden avulla voidaan saada asiakas motivoituneeksi hoitoon. Lääkitystä pitää olla silloin, kun sitä tarvitaan. Moniammatillisuus tiensä alussa Maria Vuorilehdosta moniammatillisen työn kehittämisessä ollaan vasta alussa: APUA LAPSILLE Jos Maria Vuorilehto saisi päättää, hän pistäisi voimavaroja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivissä perheissä kasvavien lasten auttamiseen. Emme voi vain hoitaa ongelmia vaan meidän pitää ehkäistä niitä suojelemalla lapsia. Onneksi tämä on Kaste-hankkeissa vahvasti esillä. kuva: Erja Saarinen Erja Saarinen Terapiaa sosiaalitoimistosta APUA ILMAN SUURIA PONNISTUKSIA Maarit Karilaisen kokemuksen mukaan sosiaalityön asiakkailla on paljon mielenterveysongelmia, joihin he tarvitsevat tukea. Joillain masennus on edennyt niin pitkälle, etteivät he jaksa ponnistella päästäkseen psykiatrisiin palveluihin. Moni sosiaalityön asiakas elää keskellä kriisiä. Koetuksella on paitsi talous myös ihmissuhteet ja mielenterveys. Rauman sosiaalitoimesta saa niihinkin tukea. Kun Raumalla sosiaalityöntekijä arvioi, että asiakkaalla on vaikeassa tilanteessa kaiken muun ohella psyykkisiä ongelmia, hän voi pirauttaa sosiaalitoimen omalle psykiatriselle erikoissairaanhoitajalle Maarit Karilaiselle. Tämä tulee mukaan asiakastapaamiseen ja voi jatkaa asiakkaan kanssa vaikkapa lyhytterapiatyöskentelyä. Asiakas arvostaa sitä, että kaikkien käytännön ja rahaongelmien keskellä joku keskittyy hänen hyvinvointiinsa terapeuttisella asenteella. Kun hän tulee näin kuulluksi, se vahvistaa luottamusta ja helpottaa muidenkin asioiden hoitamista, Maarit Karilainen kertoo. Karilaisen asiantuntemus on aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaistyön käytettävissä asiakastapaamisiin ja konsultointiin. Hän on vastikään saanut valmiiksi psykoterapeutin opinnot. Juju on se, että olen sosiaalityön sisällä. Syrjäytymisen uhkaaman tai kriisin keskellä elävän ei tarvitse hakeutua jonnekin muualle saadakseen apua. Kun kriisi on päällä, avun hakeminen jää helposti sikseen. Nyt asiakas voi siirtyä seuraavaan huoneeseen juttusilleni ilman lähetettä. Karilainen toimii asiakkaan asioissa myös välittäjänä psykiatrian palveluihin: 10 sosiaalitieto 5 I10

11 Terveyskeskuksessa toimivasta päihde- tai depressiohoitajasta on hyviä kokemuksia. Hän puhuu muille työntekijöille ongelmien tunnistamisen puolesta ja antaa tarvittavaa apua. Tämä helpottaa asioihin tarttumista. Asenneongelmat ja koulutushaasteet ovat isoja. Meidän täytyy nähdä uudella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset tavoitteet, vaikka niissä käytettävä kieli ja toimintatavat ovat erilaiset. Terveydenhuollon tapa toimia on toiminnallisempi ja konkreettisempi kuin sosiaalihuollon toimintatapa. Terveydenhuollossa hoidetaan asia kerrallaan kuntoon, etsitään ratkaisuja yksittäisiin ongelmiin. Yhteistä kieltä ja yhteisiä tavoitteita on kunnissa etsitty yhdistämällä sosiaali- ja terveystoimi ja lautakunnat. Vuorilehdosta pidemmän päälle tämä on suunta kaikkialla. Tarvitsemme yhdistyneitä sosiaali- ja terveyskeskuksia, joissa tehdään niin kiinteää yhteistyötä, että kaikki asiakkaalle olennaiset asiat tulevat huomioitua samanaikaisesti. Koska päihde- ja mielenterveystyö ovat olleet erillään, on selvää, että molemmilla puolilla on epäilyksiä eikä yhteentörmäyksiltä aina vältytä. Kullakin on taustansa ja helposti ollaan puolustusasemissa. Muutoksen lä- piviemisaika voi olla pitkä. Tärkeintä on suunnata huomio asiakkaiden tarpeisiin. Päihde- ja mielenterveysasioiden puheeksiottaminen on välttämätön osa ihmisen kokonaisvaltaista auttamista, Matti Järvinen painottaa. Koulutus ja lainsäädäntö uusiksi Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat suuria kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Ne ovat esimerkiksi lastensuojelussa keskeisimmät huostaanoton syyt. Silti päihde- ja mielenterveystyön opetus on sosiaali- ja terveysalalla niukkaa. Osaamista hankitaan lähinnä työelämässä ja täydennyskoulutuksessa. Viime vuonna päättynyt Päihdetyön koulutuksen kehittämishanke laati päihdetyön koulutuksen minivaatimukset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opintoihin. Vastaavien minimisisältöjen laatimista on pohdittu myös mielenterveystyöstä. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Jo pitkälle valmisteltu terveydenhuoltolaki koskee myös päihde- ja mielenterveyspalveluita. Vielä on auki, mitä erillisille päihde- ja mielenterveyslaeille myöhemmin tapahtuu. Se tulee arvioitavaksi sitten, kun yksilön itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat säännökset on saatu koottua erilliseen lakiin. Olen luonut vuosien aikana hyvät verkostot perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja työterveyshuoltoon. Työni kirjataan terveydenhuollon tietojärjestelmään, jotta lääkärit näkevät kirjaukset. Tämä helpottaa yhteistyötä. Asiakas ei joudu tekemään turhia reissuja siksi, ettei tieto kulje viranomaisten välillä. Noin puolet työajastaan Karilainen koordinoi alle 65-vuotiaiden päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. Niitä tuottavat enimmäkseen yksityiset yritykset. Asumispalvelun tarve nousee yleensä esille sairaalassa, kun potilasta kotiutetaan. Karilainen osallistuu hoitokokouksiin ja selvittelee asiakkaalle sopivia paikkoja. Kun paikka on löytynyt, hän hoitaa yhteydet asiakkaaseen ja palvelukotiin. Pidän yllä vuoropuhelua niin, ettei yhteyksissä olla vasta sitten, kun tulee ongelmia. Seuraan aktiivisesti asiakkaan kuntoutussuunnitelman toteutumista. Joillekin palvelukodista tulee koti loppuelämäksi heille on iso asia se, että he selviävät sairaalan ulkopuolella. Useimpien tavoitteena on kuitenkin itsenäinen asuminen ja kuntoutukseen todella satsataan. Karilaisen työn kuva muotoutui Lapin kunnassa. Kun se liittyi 2009 alussa Raumaan, hyväksi koettua käytäntöä päätettiin jatkaa. Karilainen näkee, että myös vanhuspalveluissa olisi kovasti kysyntää vastaavalle työotteelle. Ihmistä ei voi nähdä muusta elämäntilanteestaan irrallaan psykiatrisena probleemana. Itse olen sosiaalitoimessa valaistunut, oppinut näkemään, mitä työ täällä on. Puolin ja toisin opitaan toisiltamme. Se on työn rikkaus. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät pysyttelevät liikaa omissa lokeroissaan. Lisätietoa kärki Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:1 > Julkaisut > Esitteitä sarja Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä Kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin mielenterveysja päihdetyön hankkeesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Avauksia 5/ > Julkaisuja > Verkkojulkaisut Kaste-ohjelmasta rahoitetaan neljää päihde- ja mielenterveystyön hanketta. Aiemmin ovat saaneet rahoitusta Tervein mielin Pohjois- Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan ja Väli-Suomen Välittäjä-hankkeet. Tänä keväänä rahoitusta sai Satakunnan ja Varsinais-Suomen Länsi hanke sekä Etelä-Suomen laaja hanke. Osa Kaste-rahoitusta saavista hankkeista on jatkoa julkaisussa esitellyille aiemmille hankkeille. Mielenterveyspalveluita ohjaavan lainsäädännön toimivuus Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 194/2009 > Etusivu > Julkaisut > Tuloksellisuustarkastus-kertomukset Valtiontalouden tarkastusvirastolla, VTV:llä ei juuri ole hyvää sanottavaa työikäisen väestön mielenterveyspalveluiden ja niitä ohjaavan lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen toimivuudesta: Perusterveydenhuollon yhteistyö sosiaalihuollon ja työterveyshuollon kanssa on niukkaa ja vuokralääkäreiden käyttö on hankaloittanut sitä edelleen ja lisännyt erikoissairaanhoidossa tehtäviä selvityksiä. Yhteistyö ei myöskään suju erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden välillä. Hoito- ja palveluketjut eivät toimi. Asiakkaille tehdään eri paikoissa hoito- ja kuntoutussuunnitelmia aina kunkin palveluntuottajan näkökulmasta. Hoidolla ei ole yhtenäisiä tavoitteita. VTV:n mukaan mielenterveyslaki ei korjailemalla parane vaan se pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen. Se on puutteellinen, pirstaleinen ja liian yleinen. Se jättää muun muassa kokonaan huomiotta sosiaalihuollon roolin potilaan jatkohoidossa. Jan Holmberg, Tanja Hirschovits, Petri Kylmänen, Eva Agge (toim.): Tämä potilas kuuluu meille. Sairaanhoitajaliitto Artikkelikokoelma käsittelee mielenterveys- ja päihdeongelmilla oireilevan ihmisen kohtaamista hoitotyössä, mutta kirja on hyödyllinen myös sosiaalialan ammattilaisille. Mieli ja päihde THL:n sivuilla tietoa mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanosta. Päihdetyö, neuvoa-antavat Tietoa ja työvälineitä päihdetyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. sosiaalitieto 5 I10 11

12 kärki Erja Saarinen Espoossa mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät kuutisen vuotta sitten. Tänä keväänä suuri osa työntekijöistä muutti yhteen vasta remontoituun Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskukseen, Emppuun. Espoon Emppu edelläkävijä mielenterveys- ja päihdepalveluissa Emppu sijaitsee vuokratiloissa Matinkylässä lähellä vilkasta kauppakeskusta Isoa Omenaa, Omppua. Espoo yhdisti mielenterveys- ja päihdepalvelunsa suurista kaupungeista ensimmäisenä jo ennen yhdistämistä koskevaa valtakunnallista linjausta. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudelle yksikölle, Empulle, oli hankala keksiä nimi, joka ei karkottaisi jotain asiakasryhmää hakemasta apua. Ehdolla oli muun muassa mielenhyvinvointikeskus. Asiakkaat kuitenkin haluavat, että asioista puhutaan oikeilla nimillä ja silloinhan päihteidenkin pitää näkyä nimessä, Kari Kopra sanoo. Hän työskentelee asiantuntijana Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksessa. Palvelut organisoitiin hoitovaiheittain Tapaan Kari Kopran uudehkon toimistotalon kolmannen kerroksen aulassa. Tilat hohtavat valkoisina remontin jäljiltä. Tyhjennetyt muuttolaatikot odottavat käytävillä poiskuljettamista. Osa huoneista on vielä ilman kalusteita. Kerroksessa istuu keskuksen johto- ja hallintohenkilökuntaa: päällikkö, ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen sekä eri palveluvaiheiden, akuutti-, hoito- ja tukivaiheen, palvelupäälliköt. Alun perin kerros oli yhtä yhtenäistä tilaa, mutta remontissa osalle työntekijöistä erotettiin omat huoneet. Maisemakonttorissa on työpisteet sosiaalityön, mielenterveyskuntoutujien palveluohjauksen ja tukiasumisen tiimeille, jotka liikkuvat paljon talon ulkopuolella. Espoo on laaja kaupunki useine keskuksineen. Matinkylään ei pääse aivan helposti kaupungin kaikista kolkista. Kopran mielestä kuntoutukseen tulevan pitää kuitenkin olla valmis näkemään hieman vaivaa palveluun pääsemiseksi. Se kertoo hoitomotivaatiosta. Sen sijaan ensikontakti palveluihin pitää saada helposti läheltä kotia ja myös vieroitusosaston pitäisi olla vaivattoman matkan päässä. ASIOIDEN HOITAMINEN EI RIITÄ Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ei riitä se, että hoidetaan asioita. Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen ja hänen pitämisensä motivoituneena hoitamaan itseään ja asioitaan, Kari Kopra tähdentää. kuvat: Erja Saarinen 12 sosiaalitieto 5 I10

13 Yhteisiä kuntoutusryhmiä Laskeudumme hallinnon tiloista toiseen kerrokseen, johon keskittyvät avokuntoutuspalvelut. Ne tukevat asiakkaita sen jälkeen, kun alkoholin käyttö on saatu katkaistua tai akuutti mielenterveyskriisi on ohi. Kuuden viikon kuntoutuskurssi auttaa pääsemään arkeen kiinni, se tukee elämänhallintaa. Sille voivat tulla niin päihde- kuin mielenterveyskuntoutujatkin. Suunnitteilla on myös masennusryhmiä, päihdeongelmaisten aamuryhmiä ja ryhmiä huumekuntoutujille. Kopra painottaa, ettei ryhmiä eriytetä, jos asiakkaat sopeutuvat siihen, että ryhmässä on erilaisista ongelmista kuntoutuvia: Toisaalta omanlaisessa porukassa pysyminen antaa turvaa; tuntuu, että muut ymmärtävät minua, kun heillä on samanlainen ongelma. Toisaalta pitäisi tottua elämän monimuotoisuuteen, kuten hoidon ulkopuolellakin. Mutta pystymmekö tähän itsekään? Vaadimmeko haavoittuvassa tilanteessa olevalta asiakkaalta enemmän kuin mihin itse pystymme? Elävä ja avoin talo Kopra viittoo valoisaan kokoushuoneeseen ja kertoo, että sitä voivat järjestöt ja seurakunta käyttää vaikkapa vertaisryhmätapaamisiin. Viereisessä keittiössä voi keittää kahvit. Pienempään toimistohuoneeseen järjestöihmiset voivat jättää tavaroitaan kaikkea ei aina tarvitse raahata mukanaan. Viimeisimpinä töinään Kopra on valmistellut kumppanuusstrategiaa yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Kaupungin palvelut eivät riitä tukemaan kuntoutujia kaikessa tarvittavassa. Esimerkiksi ryhmätoimintaa voivat tarjota myös järjestöt tai järjestöjen ja kaupungin työntekijä yhdessä. Ei ole tarvetta tehdä itse, jos järjestöillä on vastaavaa osaamista ja toimintaa. Palveluiden ja työntekijöiden ei ole tarkoitus hautautua hienoon taloon vaan talo avataan yhteistyökumppaneille ja jos mahdollista myös kuntalaisten käyttöön. Ei ole mitään mieltä pitää tiloja vain virkamiesten käytössä virka-aikaan. Nehän ovat Espoon kaupungin tiloja, eivät virkamiesten omaisuutta. Omahoitoa ja yhteisön tukea Espooseen syntyi laajan valmistelun tuloksena kaksi vuotta sitten mielenterveys- ja päihdeohjelma. Sen painopisteitä ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, avopainotteisen hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Kuntalaiset ja asiakkaat olivat mukana ohjelman valmistelussa. Asiakkaat ovat myös osallistuneet Empun suunnitteluun ja kehittämiseen. On kaavailtu, että he testaisivat kuntoutuskurssin sisältöä etukäteen lyhyissä jaksoissa. Omahoitomahdollisuuksien kehittäminen on yksi painopiste. Espoon omahoidon verkkosivuilla on testejä, joiden avulla voi arvioida tilannettaan. Niiltä löytyy myös itsehoito-ohjeita. Kopra kuitenkin epäilee, kuinka moni apua etsivä osaa vielä hyödyntää nettiä. Hänestä ihmisen kohtaaminen on ensisijaista. Mielenterveysja päihdepalvelut ovat mukana suunnittelemassa perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa eri kaupunginosiin asukkaiden yhteisiä olohuoneita, joissa olisi paitsi tilaa asukkaiden toiminnalle, myös mahdollisuus tavata eri alojen ammattilaisia. Lähellä peruspalveluita Empun toisessa kerroksessa huumeiden käyttäjien korvaushoidosta vastaavat sairaanhoitajat tapaavat potilaitaan. Vastaanottohuoneita on myös psykologille, psykiatrisille sairaanhoitajille ja ohjaajille. Suurin osa psykologeista ja psykiatrisista sairaanhoitajista pitää vastaanottoa terveysasemilla lähellä asiakkaitaan hyvässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Puhetta on ollut myös päihdetyöntekijöiden sijoittumisesta terveyskeskuksiin. Koprasta on kuitenkin tärkeää, että peruspalveluissa opitaan itse tunnistamaan ongelmia ja puuttumaan niihin. On järkevämpää, että Empun henkilöstö kouluttaa ja antaa konsultaatiota peruspalveluiden henkilöstölle niin terveys- kuin perheja sosiaalipalveluissa. Osaamisen karttuminen peruspalveluissa on tosin hankalaa, koska työntekijöiden vaihtuvuus on melko suurta. Empun ensimmäisessä kerroksessa vahtimestarin ja lukitun oven takana ovat vieroitushoidon tilat. Paikkoja on 16. Jokaiselle on oma huone. Täällä toteutetaan laitosvieroitusta ensisijaisesti alkoholia käyttäville ja sekakäyttäjille. Laitoskuntoutusta tarjotaan vieroituksen jälkeen kaupungin omissa ja ostopalveluyksiköissä. Talokierros päättyy kellarikerrokseen, jossa on ruokala, jota käyttävät vieroituksen asiakkaat ja talon henkilökunta. Siellä on myös asiakkaille tietokonenurkkaus. Kellarissa on vielä tyhjää tilaa. Sinne on ajateltu muun muassa luovan toiminnan ryhmiä. Tilojen puolesta Empussa voidaan kehittää monenlaista uutta. Espoon mielenterveysja päihdepalvelut l hallinnollisesti osa terveyspalveluita noin 150 työntekijää, heistä noin 50 uudessa toimitilassa Empussa Matinkylässä, loput muun muassa omissa laitoksissa ja terveysasemilla palvelut tarkoitettu aikuisväestölle, myös ikäihmisille nuorille oma nuorisopoliklinikka noin puolet mielenterveys- ja päihdepalveluista ostetaan muilta palveluntuottajilta hoidetaan lievistä ja keskivaikeista mielenterveydenhäiriöistä kärsivät, vaikeasti oireilevat ohjataan erikoissairaanhoitoon > Espoon palvelut > Terveys > Terveyspalvelut > Mielenterveys ja päihdehoito Kitkatta yhteen? Espoon kokemusten mukaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteinen toimintakulttuuri syntyy hitaasti. Yhteistyö ei lähde sujumaan vain yhdistämispäätöksellä. Kuudessa vuodessa moni asia on parantunut, kuten hoidontarpeen arviointi, olipa kyseessä päihde-, mielenterveys- tai päihde- ja mielenterveysasiakas. Päihdepuolella oli aiemmin vaikeuksia tunnistaa mielenterveysongelmia. Mielenterveyspuolella taas ei aina osattu kysyä päihteiden käytöstä. Enää ei tarvita aina sekä päihde- että mielenterveysosaajaa, vaan keskuksen työntekijöiden osaaminen on lisääntynyt niin, että yhdellä työntekijällä on riittävästi mielenterveys- ja päihdeosaamista. Yhteinen osaaminen on kasvanut pikku hiljaa, kun on tehty rinta rinnan töitä ja kouluttauduttu yhdessä, kuten ryhmänohjaajakoulutuksessa. Asiajohtaminen on onnistunut Johtaminen vaikuttaa paljon muutosten onnistumiseen. Kopra arvioi, että Espoossa asiajohtaminen on ollut tehokasta. Vuosien tiukasta taloudesta huolimatta mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitetty ja niille on saatu uusia tiloja. Mielenterveys- ja päihdeohjelma on ohjannut kehittämistä. sosiaalitieto 5 I10 13

14 Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Sosiaalialan työn ymmärrys ja arvostus ovat lisääntyneet. Asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä lisää edelleen sosiaalialan asiantuntemuksen tarvetta. Tunnejohtaminen ei ole onnistunut yhtä hyvin. Tällä Kopra tarkoittaa yhteishengen luomista, jotta henkilöstö tuntisi kuuluvansa yhteen ja kaikilla olisi yhteinen suunta kristallinkirkkaana mielessään. Kun organisaatio, työnkuvat ja osin johtokin ovat muuttuneet tiheään tahtiin, on ollut haastavaa saada ihmiset osaksi muutosta. Tällöin syntyy vastahankaa. Koprasta muutosta ei kuitenkaan olisi pitänyt hidastaa, mutta ehkä suunnitella paremmin, tehdä selvempiä päätöksiä ja viedä niitä jämäkästi eteenpäin. Pahinta on epävarmuus siitä, mihin ollaan menossa. Tärkeää on myös arvioida muutoksia ja korjata suuntaa, jos päätökset osoittautuvat vääriksi. Sosiaalista arvostetaan Kun päihde- ja mielenterveyspalveluita yhdistetään, monet päihdehuollossa työskennelleet sosiaalialan asiantuntijat ovat olleet huolissaan hoidon medikalisoitumisesta ja sosiaalisen näkökulman häviämisestä. Kari Kopra oli juuri tällainen ihminen sosionomi, joka johti aiemmin päihdeongelmaisille tarkoitettua Neppersin huoltokotia. Onko sosiaalialan asiantuntemus jäänyt Empussa terveydenhuollon jalkoihin? Alussa Kopraa hirvitti se, että esimiehiksi tuli lääkäreitä lääkäripainotteisessa organisaatiossa. Joissain asioissa myös edettiin enemmän lääketieteen ehdoilla. Toisaalta terveydenhuollon vahvistuminen kehitti päihdehuoltoa, jossa ei aiemmin ollut lainkaan lääkäriä ja sairaanhoitajiakin vähän. Nyt mielenterveys- ja päihdepalveluissa on sekä psykiatrian että päihdelääketieteen erikoislääkärit ja kymmeniä sairaanhoitajia. Joskus terveyspalveluiden johtoryhmässä oma tietämys kuulostaa epätarkalta ja monisanaiselta verrattuna lääketieteen täsmällisesti esitettyyn, tieteelliseen näyttöön perustuvaan tietoon. Sosiaali- ja terveyspuolella käytetään erilaista kieltä. Sosiaalialan asiantuntemus ei voi ongelmien luonteen vuoksi olla samalla tavalla tarkkaa kuin lääketieteen asiantuntemus. Sosiaalialan työssä ei aina pystytä ratkomaan ongelmia, esimerkiksi saamaan alkoholistia lopettamaan juomista. Tärkeää on myös kärsimyksen lievittäminen. Kopralla ei ole huolta siitä, ettei sosiaalialan asiantuntemus näkyisi yhteisessä työssä. Pikemminkin hän kokee, että päihdehuollon moniammatillisesta, myös ihmisen arkea tukevasta työotteesta, on ollut opittavaa mielenterveyspuolella ja opeilla on myös ollut kysyntää. Sosiaalialan työn ymmärrys ja arvostus ovat lisääntyneet. Asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä lisää edelleen sosiaalialan asiantuntemuksen tarvetta. Hyvällä vuorovaikutuksella pidetään yhteistyö hedelmällisenä. Toisen näkemystä arvostava dialogi on ainoa mahdollisuus. Hankalaa on se, että ammattinimike ja koulutus ovat työntekijöillä vahvoja identiteetin rakentajia. Työtä rajataan helposti nimikkeiden mukaan. YHTEISET HOITOVAIHEET Mielenterveys- ja päihdepalvelut on organisoitu akuutti-, hoito- ja tukivaiheen palveluiksi. Kuvassa akuuttivaiheen palvelupäällikkö Kati Gustafsson (vas.) mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen päällikkö Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen, asiantuntija Kari Kopra ja hoitovaiheen palvelupäällikkö Tiina Ahonen. Kuvasta puuttuu tukivaiheen palvelupäällikkö Outi Ristimäki. Saako Espoossa apua? Viimeaikaiset uutiset ja mielipidekirjoitukset antavat mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsystä synkän kuvan. Monia perinteisiä päihdepalveluita on lopetettu tai niiden toimintaa on supistettu. Espoossa katkaisuhoitoon pääsee nopeasti ilman lähetettä. Jonot psykologien ja psykiatristen hoitajien vastaanotoille ovat siedettävät. Laitoshoitoon ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin joutuu jonottamaan pitempään. Kopra uskoo, että pettymykset palveluihin johtuvat myös siitä, että pitkistä laitoshoidoista on pääosin luovuttu. Nyt päihdehoidot laitoksissa kestävät 1 3 kuukautta ja kuntoutuja yritetään saada nopeasti avohuoltoon. Pitkillä laitosjaksoilla hoidettiin aikanaan osin asunnottomuutta. Lyhyempien hoitojaksojen taustalla on myös säästöjen tavoittelu. Jotain pystytään tarjoamaan, mutta ei ehkä sitä, mihin asiakas on tottunut. Jo palveluihin päässeet asiakkaat saavat hyvin hoitoa, mutta kaikki eivät löydä niihin helposti. Tiedottaminen laahaa jäljessä Kopran mielestä tiedonsaannin ongelmat ovat yksi syy kriittiseen kirjoitteluun. Jos asiakas ohjataan soittelemaan moneen paikkaan, peli on menetetty. Muutosvaiheet ovat vaikeita. Vaikka muutoksista tiedotetaan, yhteistyökumppanit eivät aina pysy niissä mukana eivätkä osaa ohjata asiakkaita oikeisiin paikkoihin. Aina tiedotusaineistokaan ei pysy nopeissa muutoksissa ajan tasalla tai vanhoja esitteitä ei saada kerättyä kaikkialta pois. Apua tiedottamiseen tuo pian avautuva mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontapuhelin, joka on tarkoitettu niin asiakkaille, omaisille kuin työntekijöillekin: silloin on ainakin yksi paikka, josta saa oikeat tiedot. Toisaalta Kopra muistuttaa, että mielenterveysja päihdepalveluiden ydin on ihmisen kohtaaminen. Kun netti- ja puhelinpalveluita kehitetään, surettaa se, että mahdollisuudet henkilökohtaiseen kohtaamiseen vähenevät. 14 sosiaalitieto 5 I10

15 kärki Tärkeintä on olla jonkun kanssa MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ Kai Lehtinen kaipaa Suomeen mielenterveyskuntoutujille paljon lisää mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä ja avustavia töitä. kuva: Erja Saarinen Joitain vuosia sitten Kai Lehtinen hiippaili öisin postilaatikolle hakemaan postejaan. Päiväsaikaan hän pelkäsi törmäävänsä muihin ihmisiin. Öiset postilaatikkokäynnit olivat lopulta merkki siitä, että apu on tarpeen. Lehtinen otti yhteyttä terveyskeskukseen ja pääsi puoleksi vuodeksi hoitoon psykiatriseen sairaalaan vaikean masennuksen takia. Olin aivan loppu. En jaksanut nousta sängystä, kaikki jäi hoitamatta, vuokrat ja muut. Asunto meni. Kaksi avioliittoa oli mennyt karille. Lehtinen oli sinnitellyt vuosia työ- ja muussa elämässä sosiaalisista peloistaan ja paniikkihäiriöstään huolimatta. Pelkoja oli jo pitkään lievittänyt alkoholi. Nyt edessäni istuu mies, joka elää vilkasta sosiaalista elämää ilman alkoholia ja katsoo tulevaisuuteen hyvin myönteisesti. Miten tähän on tultu? Sairaalassa hoidettiin sekä masennusta että päihdeongelmaa. Aloin pikku hiljaa tervehtyä. Kävin kuntopiirissä kutomassa poppanoita. Se oli virkistävää hommaa. Sosiaalityöntekijä ja lääkärit alkoivat parantaa elämääni. He neuvoivat tekemään edunvalvontasopimuksen, jonka teinkin omasta tahdostani. Lehtistä ei kotiutettu sairaalasta tyhjän päälle vaan asunto ja asumisen tuki löytyivät Aspa-säätiön kautta. Kotini on yksiö Raisiossa tavallisessa vuokratalossa, jossa saa elää itsenäistä elämää. Kerran viikossa ohjaaja käy tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Hän auttaa tarvittaessa siivouksessa ja pyykinpesussa. Mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmässä Lehtinen käy joka viikko neljänä päivänä. Ryhmässä laitetaan yhdessä ruokaa ja syödään, keskustellaan ja pidetään kilpailuja. Yhdessä tehdään retkiä. Siellä on samanlaisia ihmisiä kuin minäkin. Tärkeintä on olla jonkun kanssa. Silloin ei tule pelkotiloja. Lehtinen toimii Aspa-säätiön koulutettuna vertaisarvioijana. Hän käy säätiön asumispalveluyksiköissä ympäri Suomea arvioimassa sitä, miten paljon asukkaat voivat vaikuttaa omaan asumiseensa. Se on minulle terapiaa ja kuntoutusta, erittäin tärkeää. Saa auttaa toista ihmistä. Siinä huomaa, että olemme kaikki samanlaisia ihmisiä, vaikka toisilla arvioijilla ja asukkailla on CP-vammaa, liikuntavammaa ja muuta sellaista. On mielenkiintoista kysellä ihmisiltä heidän asumisestaan. Samalla omat sosiaaliset taitoni ja kykyni vaikuttaa omaan asumiseeni ja elämääni ovat parantuneet. Olen päässyt vaikuttamaan minua auttavan Aspan henkilökunnan valintaan. Olisi tärkeää, että mielenterveyskuntoutujat hakeutuisivat vapaaehtoistyöhön ja avustaviin töihin. Suomessa saisi olla paljon enemmän näitä mahdollisuuksia. Ilman vertaisryhmää ja vertaisarviointitoimintaa en olisi näin hyvässä kunnossa. Yksin olemisesta ei tulisi mitään. Nyt olen aivan eri ihminen. Tärkeä on myös päiväkeskus, jonne voi mennä. Naantalissa on sellainen, jossa käy mielenterveyskuntoutujia, huumemiehiä ja alkoholisteja. Ei se haittaa, vaikka on erilaisia ihmisiä, kunhan kukaan ei hääri siellä päihtyneenä. Parempi olisi kuitenkin, että mielenterveyskuntoutujille olisi omat aikansa. Lehtisellä on terveyskeskuksessa hyvä omalääkäri ja -hoitaja, joilta saa aina apua ja jotka kannustavat eteenpäin. Enempää hoitoa, esimerkiksi terapiaa, hän ei kaipaa. Lääkeannoksia hän on onnistunut pienentämään. Sosiaalisten siteiden lisäksi tärkeää on itsenäinen asuminen että saa päättää, milloin menee ja tulee ja mitä kodissaan tekee. Eniten Lehtistä vaivaa rahan puute: 700 euron eläkkeestä suurin osa menee vuokraan, lääkkeisiin ja vanhoihin velkoihin. Joskus tekisi mieli mennä jääkiekko-otteluun tai matkata tyttären perheen luo vierailulle Pohjois-Suomeen, mutta siihen ei ole mahdollisuutta. Viidellä kympillä viikossa ei tahdo edes saada diabeteksen edellyttämää sapuskaa. Olisin tarvinnut apua aiemmin, mutta tahtoa ja oma-aloitteisuutta ei ollut. Elin päivän kerrallaan, tein töitä, sain tilin ja ostin viinaa. Uskoin, että pystyn hoitamaan kaiken, vaikka humalapäissäni. Siinä tahtoni oli voimakas. Lehtinen sairasti kolme kertaa alkoholin aiheuttaman haimatulehduksen, mutta häntä ei ohjattu hakemaan alkoholismiin apua. Itsekseen hän yritti useamman kerran lopettaa juomisen. Lehtisen kokemuksen mukaan päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat useimmilla käsi kädessä. Hänestä oli vaikeampi hakea apua päihdepalveluista kuin mielenterveyspalveluista. Mielenterveyden järkkyminen on paha sairaus. Juominen on enemmän oma valinta, vaikka sairaus sekin on. Joissain mielenterveyspalveluissa edellytetään, että juominen loppuu ennen kuin mielenterveysongelmia aletaan hoitaa. Se on Lehtisestä väärin: Apua pitää aina saada. Jos ei saa, se on heitteillejättö. Erja Saarinen sosiaalitieto 5 I10 15

16 näkökulma Lukijalta Kolumni Raija Väänänen on siilinjärveläinen sosiaalityöntekijä. Takaisinveto Ajan hengen mukaan kiinnostavaa ei ole tuotteen hyvyys, vaan se, miltä se näyttää. Tavaratuotannossa tuttua on tuotteen takaisinveto markkinoilta. Uutukaiset tuotteet rikkoutuvat nopeasti ja korjauspalvelut koettelevat pinnaa: yksi vastaa yhdestä osasta, toinen toisesta. Alan ymmärtää, mitä aika- ja voimavaravarkaat ovat. Niitä on sekä tavara- että palvelutuotannossa. Erikoistuminen on arvokasta ei kokonaisuuden hallinta. Erikoissairaanhoito on tästä hyvä esimerkki. Malli elää myös sosiaalihuollossa. Palvelujen organisoinnissa on kopioitu teollisuuden toimintatapoja. Työvaiheet paloitellaan kuin liukuhihnalle. Asiakas saa siivun palvelua sieltä ja toisen tuolta. Kantelujen ja valitusten vastaanottaja on joku kasvoton jossakin. Myös palveluissa kokonaisvastuu katoaa. Ennen vanhaan sama sosiaalityöntekijä hoiti asiakkaansa kaikki asiat, teki siis yhdennettyä sosiaalityötä. Hän tiesi, miten ongelmat, ilot ja palvelut vaikuttavat toisiinsa. Tuhoon tuomituissa pienissä kunnissa näin on vieläkin. Se on raskasta jos henkilöstömitoitus on pielessä. SS- eli SiivunSipaisu-työntekijä hallitsee edes yhden asian. Tosin se ei tyydytä osaajaa, jolla on laaja perustietämys tuloksekkaasta ja inhimillisestä palvelusta. Sekin on raskasta. Työntekijän mieltä painavat vastaamattomat puhelut kännykässä, ulkoilua odottavat papat ja mummut ja kesken olevat asiakas-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat. Niitä kirjoittaessaan jo käy epäilys, kääntyykö suunnitelma käytännöksi. Tietoisuus huonosti tehdystä työstä vie voimavaroja. Sosiaalihuollossa ei ole vierasta, että hyvä palvelu määritellään hyysäämiseksi, puolesta tekemiseksi, passivoimiseksi. Myös hyvin tehdystä tulee huono omatunto. Suoritteita syntyy, kun korjataan rakennuksia ja tavaroita aina uudelleen, tilastoidaan valituksia ja kirjoitetaan suunnitelmia, jotka eivät toteudu. Voimavaroja ja aikaa kyllä palaa. Onko toiminnan ja tuottamisen perusajatus suorite ei tulos? Laitteita suunnitellaan jo ylitoimiviksi. Onko palveluissa kyse ylitoimivuudesta? Strategiat kertovat upeista tavoitteista ja kokonaisuuksiin tähtäävistä palveluprosesseista. Julkinen liturgia on hallinnassa. Paperi- ja käytäntörealismit eivät vain kohtaa: työntekijä toimi SS:nä ja asiakas rientää luukulta luukulle. Suunnittelevatko toimintaa kuntalaisen ja työntekijän arjesta vieraantuneet? Ei ole vanhanaikaista tietää huonosti tehdyn työn olevan kalleinta. Kannattaako siis tehdä tuotetta, joka maksaa huonon laatunsa takia aina vain lisää? Kannattaako tuottaa palvelua, johon osapuolet eivät ole tyytyväisiä ja tuloksena on vain suorite? Teollisuudessa on jo muutosta ilmassa. Professori K. Palovuori on sanonut: Elektroniikkatuote tulee jatkossakin olemaan kokonaisuus, jonka osia ei lopulta voi suunnitella vain teoriassa, reaalimaailmasta irrallaan. Laajat perustiedot ja -taidot omaava diplomi-insinööri on silloin vahvoilla, kun teorian lisäksi tarvitaan käytäntöä. Terveydenhuollossakin on nyt keksitty uusi (?) idea, vastuuhoitajat. He katsovat potilaan tilannetta kokonaisuutena, eivätkä hoida vain yhtä viipaletta. Entä jos otettaisiin edelleen mallia teollisuudesta ja terveydenhuollosta? Vedetään takaisin myös sosiaalihuollossa: otetaan kokonaisuudet hallintaan kuin silloin ennen. Valesosiaalityöntekijä vastaa Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta esitti Sosiaalitiedossa 3/2010 huolensa valesosiaalityöntekijöistä. Luettuani kirjoituksen minä, valesossu, aluksi masennuin, menin kyykkyyn ja tunsin itseni niin epäpäteväksi ja sosiaalityössä kaiken pilaavaksi tunariksi. Pikku hiljaa aloin kuitenkin ärtyä, ja oma ammatti-identiteettini ja itsekunnioitukseni nostivat päätään. Ja nyt olen todella vihainen, niin itseni kuin monien tuntemieni epäpätevien sosiaalityöntekijöiden puolesta ja haluan tuoda keskusteluun myös valesossun näkökulmaa. Ihmettelen, miten ammattitaitoiset ihmiset, joita on koulutettu poistamaan eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja, kuitenkin ovat kärkkäitä tuomitsemaan jokaisen ns. epäpätevän työntekijän. Vaikka sosiaalityöntekijöistä on ollut huutava pula, minun on vaikea uskoa, että mihinkään kuntaan on valittu edes sijaiseksi työntekijää, jolla ei olisi minkäänlaisia edellytyksiä tehdä sosiaalityötä. Meillä epäpätevillä työntekijöillä on monenlaista koulutusta sekä työ- ja elämänkokemusta. Kunpa osaisin vastata kysymykseeni, miksi hyydyin 30 vuotta sitten viime metreillä opiskellessani Tampereella sosiaaliturvan opetusjaostossa. En saanut valmiiksi lopputyötäni, tutkielmaani, enkä suoritettua viimeisiä tenttejäni. Sain töitä, tuli perhe, oli aika, jolloin en taloudellisesta syistä voinut opiskella, vaikka olisin ehkä jaksanutkin. Minun on vaikea antaa sitä itselleni anteeksi. Vuosien varrella minua on kannustettu ja kehotettu opiskelemaan, mutta en ole saanut mitään aikaan, ennen kuin nyt minä opiskelen ja tavoitteenani on valmistua ennen eläkeikää. Olen ollut 20 vuotta pätkätyöntekijä, suurimman osan uraani sosiaalityöntekijä pienissä kunnissa. Koska lakisääteinen pätevyys puuttuu, on ollut turha uneksia vakinaisesta virasta. Olen ollut viransijainen, virkaa tekevä, avointa virkaa hoitava sosiaalityöntekijä, joka on saanut väistyä, kun paikkaa on hakenut pätevämpi työntekijä. Minua on kannustettu valmistumaan ei siksi, ettei minua ole pidetty pätevänä, vaan oman itseni vuoksi, jotta minut voitaisiin vakinaistaa. Koska en ole muodollisesti pätevä, palkastani vähennetään 5 10 prosenttia, vaikka teen samaa työtä kuin pätevätkin, yhtä pitkää päivää ja kannan vastuun päätöksistäni. 16 sosiaalitieto 5 I10

17 Koska olen tehnyt enimmäkseen kokonaisvaltaista sosiaalityötä, olen joutunut tekemään päätöksiä toimeentulotukilain, päihdehuoltolain, lastensuojelulain ja vammaispalvelulain perusteella. Olen neuvotellut asiakkaiden kanssa kuntouttavasta työtoiminnasta, selvittänyt ikäihmisten tukipalveluja, tehnyt päätöksiä omaishoidontuesta jne. Minun on ollut pakko pitää tietoni sosiaalilainsäädännöstä ajan tasalla. Jotta osaisin selvittää, neuvotella, etsiä ja löytää ratkaisuja yksin ja yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden kanssa, olen kehittänyt ammattitaitoani, vaikkei rahkeita yliopisto-opiskeluun ole ollut. Olen saanut täydennyskoulutusta läheisneuvonpitoon, huolen puheeksiottoon, vanhemmuuden roolikartan käyttöön, sovitteluun ja lastensuojelutarpeen alkuarviointiin. Olen lukenut ja etsinyt uusia menetelmiä, tutustunut verkostokarttoihin, nalle- ja muihin kortteihin, pelannut voimavarapeliä asiakkaiden kanssa. Olen myös kokemusasiantuntija, käynyt kovaa elämänkorkeakoulua. Pahimpina hetkinä olen selvinnyt, koska minulla on turvanani yhteisön tuki. Minulla on myös vahvat eväät nuoruusja opiskeluajalta; uskoa siihen, että ihminen ei ole yksin ja siihen, että vaikka elämä jättää pahojakin arpia, niiden kanssa voi elää ja tulla toimeen. Minulta ei ole viety opiskeluajan uskoa siitä, että ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että maailmasta tulee joskus solidaarinen ja tasa-arvoinen. Opiskeluaikana meille sanottiin, ettei tärkeää ole vain teorian soveltaminen käytäntöön vaan meillä pitäisi myös olla valmius ja kyky etsiä ja löytää tietoa sekä ylläpitää ja kehittää vuorovaikutustaitojamme. Olennaisintahan sosiaalityössä on se, miten työntekijä kohtaa asiakkaan, näkee hänen ainutlaatuisuutensa ja hänessä kasvunmahdollisuuden, hyväksyy hänen ihmisyytensä ongelmista huolimatta. Tärkeää on se, miten olemme sisäistäneet eettiset ohjeemme. Ammatillisuutemme tuo varmuuden ja suojan, jottemme mene liian lähelle asiakasta, jolloin emme voi nähdä tilannetta kokonaisvaltaisesti ja ratkaisukeskeisesti. Sosiaalityöntekijän on toimittava myös yhteisötasolla, tuotettava tietoa. Eettiset ohjeet velvoittavat sosiaalityöntekijää vaikuttamaan ja 1980-luvun taitteessa opiskelleena olen saanut elämän evääksi tahdon vaikuttaa ja toimia. Sosiaalityöntekijäpulaa ei auta ongelmakeskeinen huokailu pätevien sijaisten puutteesta. En tiedä muuta ammattialaa, joka tuo niin valtavasti esiin ammattinsa negatiivisia puolia. Työmme on raskasta ja vaativaa, mutta mieluummin teen tätä työtä kuin tekisin ruumiinavauksia. Voisimmeko joskus kertoa siitä, miten päivämme eivät ole koskaan samanlaisia, miten tapaamme persoonallisia ihmisiä, joille sattuu ja tapahtuu eivät kaikki asiakkaiden tarinat ole traagisia. Miten vuosien myötä oppii nauttimaan pienistäkin edistysaskeleista, ja näkemään uuden asiakastilanteen haasteena. Olisiko aika markkinoida sosiaalityötä uusin menetelmin? Emme ole likaisen työn raatajia emmekä syrjäytettyjen syrjäytettyjä työntekijöitä vaan vaikuttajia, yhteiskunnan heikompien tukijoita ja puolestapuhujia. En tiedä, minkä verran meissä vailla muodollista pätevyyttä olevissa on kaltaisiani opiskelunsa keskeyttäneitä. Sosiaalityöntekijöinä on sosiaaliohjaajia ja -kasvattajia, yhteisöpedagogeja, humkandeja jne. Meitä yhdistää se, että olemme opiskelleet ihmisten kohtaamista ja meillä on kykyä selvittää tuen tarvetta, ohjata ja opastaa. Sosiaalityö on asiakkaan rinnalla kulkemista toivottomuudesta toivoon. Vasta valmistunut sosiaalityöntekijä tarvitsee valtavasti tukea ensimmäisessä työpaikassaan. Luennoilla ei voi saada käsitystä arjen työn ihmeellisestä maailmasta, siitä, miten se vaikea asiakas ei innostukaan meidän tarjoamistamme vaihtoehdoista saattaa elämänsä kuntoon. Pätevien työntekijöiden puutetta ei ratkaista aliarvioimalla muodollista pätevyyttä vailla olevia kollegoja. Olisiko mahdollista miettiä pätevyysvaatimuksia uusiksi? En tarkoita, että kuka tahansa, millaisella koulutuksella tahansa voisi ryhtyä työhön, mutta soveltuvuusehtoja voisi harkita yksilökohtaisesti. Ammatillista pätevyyttä on ylläpidettävä ja täydennettävä koulutuksin, työnohjauksen ja vertaistuen avulla. Sosiaalityöhön tarvitaan vahvaa osaamista ja lisää työvoimaa, jotta voimme tehdä sitä työtä, johon meidät on itse kukin tavalla tai toisella koulutettu. Aikaa pitäisi olla myös yhteisölliseen, rakenteelliseen sosiaalityöhön. Rohkeista vaikuttajista ja positiivisesti sosiaalityötä markkinoivista työntekijöistä on tässä maassa huutava pula. Marianne Mäkelä, sosiaalityöntekijä vailla muodollista pätevyyttä Sosiaalipalvelujen markkinoistuminen vaikuttaa myös alan koulutukseen Kauhiast ihmettelen, että sosiaalityön koulutusta koskevat visiot Sosiaalitiedon 3/2010 artikkeleissa nähdään toteutuvan yhteiskunnallisessa tyhjiössä, ikään kuin sosiaalipalvelujen markkinoistumista ei olisi ikinä tapahtunutkaan. En voi uskoa, että sosiaalityö käytäntönä voisi elää neitseellisesti entiseen malliin, edes Suomessa. Sosiaalityötä yksityistämisen ja julkisen sektorin välissä käsiteltiin esimerkiksi viime lokakuussa Slovakiassa kansainvälisessä konferenssissa. Sen järjesti European Research Institute for Social Work. Konferenssin raportissa todetaan, että useissa Euroopan maissa sosiaalipalveluita on vähitellen yksityistetty. Palveluista järjestetään julkisia tarjouskilpailuja, joissa tärkein palveluntuottajan valintakriteeri on hinta. Palveluiden tilaaja määrittelee mitä menetelmiä palveluiden tuottajat käyttävät työssään asiakkaiden kanssa. Tämä muuttaa sosiaalityön asemaa, kun sen menetelmät määritellään hinnan ja taloudellisen tehokkuuden perusteella eikä teoreettisen ymmärryksen pohjalta. Tilaaja määrittelee käytettävät menetelmät eikä asiakas tai asiakkaan tarpeet ja erityispiirteet, arvioidaan raportissa. Kongressin luennoitsijat ja osanottajat tuntuivat olevan vakuuttuneita siitä, ettei sosiaalityön palveluilla ole edessään muuta tietä kuin niiden tuotteistaminen ja markkinoistaminen, siirtyminen markkinoille ostettavaksi ja myytäväksi. Realismia sosiaalityön koulutukseen, muuten sen esimiespaikat täyttyvät kokonaan insinööreistä ja ekonomeista! Kyseinen numero oli kokonaisuudessaan monipuolinen ja antoisa. Kiitos siitä. Briitta Koskiaho, sosiaalipolitiikan professori, emerita sosiaalitieto 5 I10 17

18 pinnan alta kuva: Erkki Karén Julkisen vallan käyttö ei perustu sopimukseen vaan lakiin. Sille on ominaista yksipuolisuus ja sitovuus. Pentti Raija Huhtanen, Kananen, julkisoikeuden ylitarkastaja, sosiaali- professori, ja terveysministeriö Tampereen yliopisto Mistä puhumme, kun puhumme asiakkaasta? Mitä tapahtuu todella? Toimitus pyysi kirjoitusta asiakkaan asemasta. Jäin miettimään asiakas-termiä ja sen sivumerkityksiä. Monien oikeustieteilijöiden mielestä termi ei istu hyvin sellaiseen ympäristöön, jossa yksityinen olkoonpa ihminen tai yhteisö asioi julkisen viranomaisen kanssa. Sosiaalialalla asiakkaista ja asiakkuuksista lienee puhuttu iät ja ajat. Tämä näkyy nykyisin myös sosiaalihuollon lainsäädännössä, jossa asiakkaaseen viittaavat ilmaisut ovat kymmenen viime vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa. Termi ei ole lainsäädännössä silti uusi: sitä on, ehkä hiukan yllättäen, käytetty niinkin varhain kuin 1986 säädetyssä päihdehuoltolaissa. Käyttöyhteys on tyypillinen: päihdehuollon asiakkaalle tulee lain 16 :n mukaan järjestää mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun, toimenpiteiden valintaan ja hoitoyhteisön toimintaan. Kysymys on siten palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeudesta ja valinnanvapaudesta. Kuluvalla vuosikymmenellä on säädetty ainakin kaksi sosiaalihuoltoa koskevaa lakia, jotka mainitsevat asiakkaan jo nimikkeessään. Ne ovat laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Asiakaslaissa sosiaalihuollon asiakas määritellään mutkattomasti sosiaalihuoltoa hakevaksi tai käyttäväksi henkilöksi (3 ). Sosiaalihuollolla tarkoitetaan laissa niin julkista kuin yksityisen järjestämää sosiaalihuoltoa. Asiakkuuspuhetta viranomaistoiminnan yhteydessä on pidetty pulmallisena siksi, että asiakas tuo useimmille meistä ensimmäiseksi mieleen kaupassa ostoksia tekevän kuluttajan. Ostajan ja myyjän suhde on kahden muodollisesti tasa-arvoisen osa- puolen välinen sopimussuhde, jossa hyödykkeitä vaihdetaan tiettyyn hintaan. Yksityisen ja viranomaisen suhde taas on tyypillisesti valtasuhde. Siinä viranomainen käyttää julkista valtaa yksityiseen nähden eli päättää hänen edustaan, oikeudestaan tai velvollisuudestaan taikka puuttuu muuten hänen oikeusasemaansa. Julkisen vallan käyttö ei perustu sopimukseen vaan lakiin. Sille on ominaista yksipuolisuus ja sitovuus. Julkisen vallan käytön voimakkuus vaihtelee tilanteittain; se ei ilmene aina samanlaisena. Lisäksi huomattava osa yksityisen ja viranomaisen välisistä kohtaamisista ei sisällä julkisen vallan käyttöä. Hyvän esimerkin tällaisesta toiminnasta tarjoaa hyvinvointipalvelujen tuottaminen, kuten potilaan hoitaminen sairaalassa tai vanhuksen avustaminen kotiaskareissa. Siihen ei liity yksipuolista ja sitovaa vallankäyttöä. Kun puhumme sosiaalihuollon tai hallinnon asiakkaasta, ilmaisemme samalla jotain yksityisen ja viranomaisen välisen suhteen luonteesta. Käsitykselle suhdetta leimaavasta vastavuoroisuudesta ja tasa-arvosta on perusteensa. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut ovat hyvinvointivaltiossa julkisen hallinnon tärkeitä tehtäviä. Palvelujen vastaanottaminen on vapaaehtoista. Niistä peritään usein, muttei aina, maksu, joka tosin yleensä alittaa tuotantokustannukset. Palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeus ja viranomaisen palvelutehtävä ovat vakiintuneet julkisen hallinnon johtaviksi periaatteiksi. Niiden merkitystä tähdentävät myös hallintolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki. Palvelusetelin kaltaiset uudet välineet vahvistavat julkisten palvelujen markkinaehtoisuutta lisäämällä ainakin periaatteessa palvelun käyttäjän valinnanvapautta. Viranomaiset eivät kuitenkaan vain jaa palveluja, eikä palvelutehtäväkään ole vailla vallankäyttöä. Päätös myöntää tai evätä palvelu tai toimeentuloturvaetuus sisältää aina julkisen vallan käyttöä, vaikkakin se on lievää. Voimakkaampaa julkisen vallan käyttäminen on silloin, kun viranomainen päättää palvelusta perittävästä asiakasmaksusta tai toimeentuloturvaetuuden takaisinperimisestä. Ankarimmillaan ja yksipuolisimmillaan julkisen vallan käyttö ilmenee silloin, kun viranomainen puuttuu yksityisen ihmisen itsemääräämisoikeuteen tai rajoittaa muuten hänen perusoikeuksiaan. Esimerkkeinä voidaan mainita lapsen tahdonvastainen huostaanotto sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa sovellettavat rajoitukset, esimerkiksi eristäminen. Tällaisista puuttumisista säädetään lastensuojelulaissa, päihdehuoltolaissa, mielenterveyslaissa ja tartuntatautilaissa. Niiden yhteydessä puhe asiakkuudesta ja asiakkaasta ei ole perusteltua, ei mielestäni siitäkään huolimatta, että tuore lastensuojelulaki näitä ilmaisuja käyttää. Asiakkaaseen viittaavien ilmaisujen pulma on siinä, että ne antavat helposti harhaanjohtavan kuvan sellaisesta toiminnasta, joka perustuu viime kädessä viranomaisen yksipuolisesti käyttämään julkiseen valtaan. Julkisen vallan käyttö ei ole paha asia, sillä se on aina sidottu yleisen eli yhteisen edun edistämiseen. Valtaa voidaan kuitenkin käyttää myös väärin. Tämän varalta oikeusjärjestys turvaa vallankäytön kohteelle erilaisia oikeussuojakeinoja. Vallankäytön hämärtyminen vaikeuttaa väärinkäytösten ja samalla niiden oikeussuojatarpeiden tunnistamista, joita vallankäytön kohteella aina on. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. 18 sosiaalitieto 5 I10

19 tuomisia ja viemisiä Saksalaista tehokkuutta ja berliiniläistä luovuutta Tässä kaupungissa eletään toimeksiannosta toiseen, hankkeesta hankkeeseen: EU-hankkeita kehitellään saksalaisella tehokkuudella ja berliiniläisellä luovuudella.. Muutama vuosi ennen muurin murtumista ja talousbuumin alkua Länsi-Berliinin vanhat talot olivat kurjimmillaan ja talonvaltaajaliike voimakkaimmillaan. Syntyi järjestöjä, jotka tarjosivat nuorille tyhjissä taloissa sekä ammatillisen harjoittelupaikan että jonkinlaisen asunnon. Saksassa ammatillista koulutusta annetaan oppisopimuskoulutuksena, jossa nuori työskentelee esimerkiksi kolmena päivänä viikossa ja käy koulua kahtena päivänä. Usein viranomaiset osoittavat nuoren asiakkaansa sekä tarvittavan määrärahan yleishyödyllisen organisaation harjoittelupaikkaan. Määrärahojen niukkuuden takia harjoittelijoita tulee järjestöihin kuitenkin yhä vähemmän ja siksi tiloja ja asiantuntemusta käytetään hyödyksi muulla tavoin. EU-rahalla Eurooppaan Järjestöillä on taloissaan tiloja myöten kaikki, mitä EU-hankkeisiin tarvitaan ja kun Berliini vertautuu EU:n aluekehitysrahaston luokituksessa tukialueena vaikkapa Pohjois-Pohjanmaahan, tukea myös haetaan ja saadaan. Joissakin kaupunginosissa lähes joka toimiston ovessa on vähintään yhden eurooppalaisen ohjelman logo. EU-hankkeiden toteuttaminen on työlästä, eikä kovin tehokasta. Järjestöjen yhteyteen onkin syntynyt EU:n liikkuvuusohjelmiin erikoistuneita EUagentuureja. Ne järjestävät harjoittelu- ja vaihto-ohjelmia ulkomailla. Tärkein kohderyhmä ovat organisaation omat harjoittelijat. Verkostot ovat kaikki kaikessa Kansainvälisten kumppanien löytäminen ja oman ajatuksen markkinoiminen ei ole helppoa. Verkostot ovat siinä kaikki kaikessa. EU-agentuurit muodostavat keskenään osuuskuntia. Ne järjestävät EU-ohjelmia koskevaa koulutusta ja konsultointia, ja samalla niihin kuuluvat agentuurit ja muut kumppanit, kuten ammatilliset oppilaitokset, kartuttavat verkostojaan. Berliinin osavaltio tukee agentuureja ja osuuskuntia Euroopan sosiaalirahaston varoilla: EU-rahalla agentuuri auttaa muita organisaatioita hakemaan lisää EU-rahaa! Mallissa on kuitenkin järkeä, koska sen avulla myös pienet järjestöt ja freelancetyöläiset saavat asiantuntevaa tukea hankkeilleen helposti ja ilmaiseksi. Ja pieniä järjestöjä ja freelancereita tässä kaupungissa riittää ja loppujen lopuksi ne saavat hyvin rahoitusta. Paljon tuottamatonta paperityötä EU-agentuurit edistävät verkostoitumista ja hoitavat osansa markkinoinnista, mutta opetuksen ja sosiaalityön parkkiintuneet ammattilaiset näkevät niissä liian paljon tuottamatonta paperityötä. Agentuuri rahoittaa kenties itse itsensä, mutta tuskin mitään muuta. Niin sanottu eurooppalainen lisäarvo on lähinnä idealismia. Eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan tai osallistuvan kansalaisuuden sijaan hankkeisiin osallistuvia nuoria kiinnostaa käytännön hyöty: Voiko eurooppalaisella vapaaehtoispalvelulla korvata siviilipalveluksen? Minkä ohjelman kautta saa parhaan rahoituksen välivuodelle toisessa EU-maassa? EU-agentuurit tuppaavat etääntymään organisaatioidensa käytännönläheisestä toiminta-ajatuksesta ja vahvimmasta osaamisesta. Tukeeko kaikki eurooppalaisuus lopulta harjoittelijoiden ammatillista koulutusta? Filmiprojekteja ja lähiöjalkapalloa Muutaman viikon ulkomaanohjelmalla nuoret saadaan kuitenkin irti virikkeettömästä arkiympäristöstään, tietokoneesta ja verkkopeleistä. Koska motivaatiota voi muutoin olla vaikea löytää, ohjelmat sisällytetään opetussuunnitelmaan. Moni on lähtiessään vastahakoinen, mutta takaisin tultuaan muistelee vaihto-ohjelmaansa ammattikoulutuksensa kohokohtana. EU-osuuskuntien konsulttitoiminta osoittaa, ettei rahoituksen hakeminen ole vaikeaa, jos joku auttaa konseptin hiomisessa. Idealle löytyy rahoitus, jos hakemus tehdään oikein. Berliinissä pyritään siihen, että työtä tehtäisiin kohderyhmien, sisältöjen ja hyvien ajatusten ei pelkkien asiakirjojen parissa. Berliinissä nuoria asiantuntijoita houkuttelevat aivan eri asiat kuin raha. Kaupungissa on rähjäistä viehätysvoimaa, erilaisille elämänkatsomuksille on tilaa, ja asumiseen on lähes kaikilla varaa. On helppo ymmärtää, miksi sosiaali- ja nuorisoalan hankkeisiin riittää kekseliäisyyttä. Oli kyse sitten ammatinvalinnan tai sosiaalisten valmiuksien tukemisesta skaala ulottuu teatteripedagogiikasta koulujen tutorityöhön, kansainvälisistä filmiprojekteista lähiöjalkapalloon. Kun luovuus ja paperityöt sovitetaan yhteen, kaikki on mahdollista. Se on berliiniläinen toiminta-ajatus, josta myös Euroopan unionin virkamiehet pitävät. kuvat: Valentina Versari EU-RAHALLA EU-RAHAA Saksassa EU-agentuurit auttavat EUrahalla muita organisaatioita hakemaan lisää EU-rahaa. Kuvassa Euroopan parlamentin ja komission Berliinin-infopiste Unter den Lindenillä. Kirjoittaja Matti Jämsä on filosofian maisteri. Hän työskenteli vuonna 2009 kesäkuusta joulukuuhun berliiniläisessä EU-agentuurissa eurooppalaisena vapaaehtoisena.

20 asiantuntija-artikkeli Hanna Heinonen & Päivi Sinko Kaikkia lastensuojelupalveluja ei voi voi ostaa yritykseltä Vuonna 2008 muu kuin julkinen sektori tuotti jo 72 prosenttia kaikesta lastensuojelun laitos- ja perhehoidosta. Lisäksi kunnat ostavat lastensuojelun avopalveluita. Kaikkia tehtäviä ei voida kuitenkaan ulkoistaa: merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voi hoitaa vain viranomainen. Kunnan tulee huolehtia sosiaalipalvelujen, kuten sosiaalityön ja lastensuojelun, järjestämisestä asukkailleen. Sen ei ole kuitenkaan pakko tuottaa kaikkia palveluja itse. Niitä voidaan ostaa kunnan ulkopuolelta vain lain tai lakiin perustuvan valtuutuksen nojalla ja jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Hyvinvointipalvelun antaminen muun kuin viranomaisen hoidettavaksi ei saa vaarantaa asiakkaiden perusoikeuksia, oikeusturvaa eikä hyvän hallinnon vaatimuksia. Kunnan tulee varmistaa, että ostettavat palvelut ovat laadultaan kunnan palveluita vastaavia. Lisäksi palveluntuottajien kanssa tehtävät sopimukset on laadittava siten, että asiakasvalinnan tekee aina kunta. Julkisen vallan käyttäjä virkavastuussa Julkisella vallalla tarkoitetaan lakiin perustuvaa toimivaltaa puuttua yksityisen henkilön oikeusasemaan, vapauteen tai etuihin joko hallintopäätöksin tai tosiasiallisin toimin. Suoraviivaisinta julkista vallankäyttöä on poliisin voimakeinojen käyttäminen. Julkinen hallintotehtävä tarkoittaa puolestaan yksityisten henkilöiden oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaa päätöksentekoa. Hanna Heinonen (oik.) työskentelee kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Päivi Sinko toimii erikoissuunnittelijana Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voi hoitaa vain viranomainen. Tällaisia ovat esimerkiksi päätökset tahdosta riippumattomista toimenpiteistä ja ylipäänsä yksilön vallan rajoittaminen huollon tai hoidon yhteydessä. Merkittävän julkisen vallan käyttäjän tulee aina olla rikosoikeudellisessa virkavastuussa: virkamiehen erityisasemaan kuuluu muita laajempi vastuu työssä tehdyistä virheistä. Taustalla on ajatus oikeusvaltiosta ja julkisen vallan demokraattisesta alkuperästä. Virkatehtävien hoitaminen vaatii korostettua julkista luotettavuutta ja objektiivisuutta, siksi oikeudellisen vastuun tulee olla laaja. Lastensuojelutyö perustuu lähes poikkeuksetta valituskelpoisiin päätöksiin ja päätöksenteko on aina julkisen vallan käyttöä. Kuntalain 44 :n mukaan julkisen vallan käyttöä edellyttäviä tehtäviä hoidetaan virkasuhteessa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun päätöksentekoa ei voida delegoida yksityisille palveluntuottajille. Keikkatyöntekijä ei toimi virkavastuulla Keikkalääkäreiden käyttö julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä kunnallisessa terveydenhuollossa on lainvastaista muun muassa virkavastuun puuttumisen vuoksi. Potilaat olisivat eriarvoisessa asemassa siitä riippuen, hoitaako heitä virka- vai keikkalääkäri, koska toinen toimii virkavastuulla ja toinen ei. Näin on todennut eduskunnan apulaisoikeusasiamies asiaa koskevassa päätöksessään (711/2/09). Sosiaalihuoltoa tulee arvioida pitkälti samojen periaatteiden mukaan kuin terveydenhuoltoa. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijävajetta ei siten voida paikata yksityisten palveluntuottajien henkilöstöllä, vaan päätöksenteosta vastaavien työntekijöiden tulee olla virkasuhteessa kuntaan. Lastensuojelun päivystys on osa-alue, jota ei voi ulkoistaa. Lapsen kiireellinen sijoitus on ai- na tahdonvastainen toimenpide ja se edellyttää päätösvaltaa, jota voi käyttää vain julkisen vallan edustaja. Yksityiset palveluntuottajat eivät myöskään voi tehdä arviota sijoituksen tarpeesta niin, että kunnallinen virkamies toimii pelkästään takapäivystäjänä ja päätöksen allekirjoittajana. Vain virkasuhteessa olevat ja lain edellyttämän kelpoisuuden omaavat sosiaalityöntekijät voivat käyttää päätösvaltaa lapsen kiireellisessä sijoituksessa. Lastensuojelussa on paljon myös hallinnollisorganisatorista valmistelutyötä, joka vaikuttaa julkisen vallan käyttöä koskevaan päätöksentekoon, ja se tulee toteuttaa kunnan viranhaltijoiden työnä. Sen sijaan yksittäinen lastensuojelun tukitoimi, esimerkiksi perhetyö, voidaan tuottaa kunnan ulkopuolella, koska siinä ei tehdä valituskelpoisia päätöksiä eikä anneta lakiin perustuvia, yksilön oikeusasemaan tai vapauteen puuttuvia määräyksiä. Kunnan sosiaalityöntekijän tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys Kunnan viranhaltijan vastuulla olevat lastensuojelun tehtävät on määritelty laissa ja sen vuoksi myös yksityisten palveluntuottajien rooli lastensuojelussa on selkeä. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työprosessia johtaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hän huolehtii siitä, että lapsen etu tulee huomioiduksi prosessin kaikissa vaiheissa. Sosiaalityöntekijä päättää, käynnistääkö lastensuojeluilmoitus lastensuojelutarpeen selvityksen. Hän vastaa siitä, että lapsen tilanne selvitetään tarkoituksenmukaisesti ja tarvittavat Lastensuojelun päivystys on osa-alue, jota ei voi ulkoistaa. 20 sosiaalitieto 5 I10

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometrin toteutus 20. vuotuinen Sosiaalibarometri (1991 alkaen) Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot