VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU 2005"

Transkriptio

1 VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI VUOSIJULKAISU 2005

2

3 VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Jaakko Lindén Toimituskunta Aku Turunen Erkki Hinkkanen Timo Rajala Kalevi Laakkonen Taitto ja toteutus Arkkiset Tiina Nilsson Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva: Timo Rajala; Sahanlahti, Puumala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu Lehden painoala A4 offset Ilmoitusmateriaali filmi tai paste up Tekstimateriaali rtf-tiedosto SISÄLLYS Pekka Jauhiainen Graniittia Kiinaan ja vuolukiveä Saksaan 2 Krister Söderholm Tilastotietoja vuoriteollisuudesta Jaakko Kilponen PolarMining Oy:n Oriveden kaivos avataan 6 uudelleen Ossi Hakanen Perustusten vahvistus Turussa 11 Olavi Selonen Kiviteollisuuden ympäristökysymykset 15 Jorma Leinonen Merikemiitti 18 Raimo Kandolin Kauko-ohjattu miehittämätön Tamroc Toro kaivoskuormaaja Pyhäsalmella yli 1400 metrin syvyydessä Paavo Lyytinen ja Vuosaaren satama otetaan käyttöön Erkki Kontiokorpi Asko Alaspää Konekehitys tarvekivilouhimoilla vuodesta vuoteen 2005 Kalevi Laakkonen Kaivosteknikkokoulutus Lappeen- 31 rannassa, taustoja ja kokemuksia Risto Talka Kokemuksia työsuojelusta tarvekivilouhimoilla 34 Antti M J Lahtinen Kairan kuulumisia 36 Kalevi Laakkonen Aimo Antti Kalevi Kuismanen, syntynyt Nilsiällä, tunnelintekijä Saila Miettinen-Lähde Talvivaaraan maailmanluokan nikkelikaivos 41 Jussi Rautiainen Robit Rocktoold Ltd - eilen ja tänään 43 Aku Turunen Vuoriteknikot ry:n jatkokoulutuspäivät Yhdistystoiminta 46 Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Jaakko Lindén Peurantie 6 C Urjala MAINOSTAJAT Arkkiset Atlas Copco Boart Longyear Drilltek Oy Forcit Geomachine Oy Kalliosuunnittelu Oy Kapeen Kivipojat Oy Kiukaisten Asennuspalvelu Oy Keski-Suomen Räjähde Oy Kone-Lappi Oy Louhintavaruste Vihavainen Ky Metso Minerals Miranet Palin Granit Oy Pora-Agentti Oy PVP-Kone Oy Pyhäsalmi Mine Oy Rakennustarvike Oy Robit Sandvik Tamrock Skanska Suomen Rakennuskone Oy YIT 1

4 Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja KIVITEOLLISUUSLIITTO RY Graniittia Kiinaan ja vuolukiveä Saksaan V iennillä on luonnonkiviteollisuudelle tärkeä merkitys. Kiviteollisuuden liikevaihdosta vienti tuo noin 40%. Vientimaita on nelisenkymmentä. Vuonna 2004 vienti kasvoi selvästi. Luonnonkiven hyvä kotimainen kysyntä on kasvattanut myös tuontia. Vuonna 2004 luonnonkiven viennin arvo oli 74 miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta viennin arvo kasvoi 6,6%. Viennin arvosta lopputuotteiden osuus oli 57% ja graniittiblokkien osuus 43%. Viennin määrä oli tonnia, josta graniittiblokkien osuus oli peräti 91% ja lopputuotteiden osuus 8%. Viennin määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,9%. Viennin huippuvuosi oli 2001 mutta viime vuonna päästiin jo lähes samoin lukuihin. Kivialan viennin rakenteessa on tapahtunut nopea muutos. Lopputuotteiden viennin arvo suhteessa blokkivientiin on kasvanut selvästi. Tämä johtuu vuolukivituotteiden eli lähinnä tulisijojen ja kamiinan verhouskivien viennin kasvusta. Myös viennin markkinakohtainen jakauma on muuttunut. Merkittävin muutos on Kiinan nouseminen hyvin nopeasti tärkeimmäksi graniitin ostajamaaksi. Vuonna 2004 Kiinan osuus koko viennin määrästä oli 41,7% ja viennin arvosta 17%. Vielä kymmenen vuotta sitten vienti Kiinaan oli olematonta. Arvolla mitaten Saksa on tärkein vientimaa. Saksan osuus viennin arvosta on 21,4% mutta viennin määrästä vain 4,4%. Saksaan siis viedään selvästi jalostetumpia tuotteita kuin Kiinaan. Arvollakin mitaten Kiina on toki vientimme kärkimaita; heti toisena Saksan jälkeen. Italia vientikohdemaana on joutunut taipumaan aikaisemmasta johtoasemastaan. Viennin arvossa Italia on kolmantena ja määrässä toisena Kiinan jälkeen. Muita tärkeitä vientimaita ovat mm. Ruotsi, Espanja, Belgia ja Puola. Erityisesti vienti Puolaan on kasvanut nopeasti. Puolan kiviteollisuuden jalostuskapasiteetti kasvaa nopeasti ja suomalaiselle graniitille on riittänyt kysyntää. Kotimaan kasvava kysyntä lisää tuontia Tuonnin merkitys kotimarkkinoillamme on ollut suhteellisen vähäinen. Tuonti kuitenkin kasvoi tasaisesti aina vuoteen Parin laskuvuoden jälkeen tuonti kääntyi viime vuonna nopeaan kasvuun ja vuonna 2004 saavutettiin tuontiennätys tuonnin arvon ollessa 10,7 miljoonaa euroa. Tämä on noin 14% viennin arvosta. Kiviteollisuus on siis kansantaloudelle myönteinen toimiala. Tuonnin määrä oli tonnia eli 10,9% vientimäärästä. Tuonnin kasvua on ruokkinut hyvä kotimainen kysyntä. Kysynnän odotetaan säilyvän hyvänä jatkossakin. Erityisen myönteistä on kiven käytön lisääntyminen pientalorakentamisessa. Ylivoimaisesti merkittävin tuontimaa on Kiina. Kivituonnin lisääntymiselle Kiinasta löytyy yksinkertainen selitys. Se on kiven hinta. Vuonna 2004 Kiinan osuus tuonnin arvosta oli 39% ja tuonnin määrästä 62%. Kiinasta tuodaan erityisesti erilaisia ulkopäällystekiviä mutta myös sisäja ulkoverhouskiviä. Muita tärkeitä tuontimaita ovat Italia, Norja, Viro, Portugali, Espanja ja Ruotsi. Näistä maista tuodaan niin graniitti-, marmori- kuin liusketuotteitakin. Kaiken kaikkiaan kiveä tuotiin vuonna 2004 yli 30 maasta mutta muiden kuin em. maiden osuus oli täysin marginaalinen. Luonnonkiviteollisuuden ulkomaankauppa herättää aika ajoin melkoisia intohimoja; aina eduskuntakyselyjä myöten. Yleensä ihmettely kiteytyy kahteen kysymykseen. Miksi graniittia viedään ns. raakakivenä ja miksi graniittituotteita tuodaan Kiinasta kun kiveä löytyy omastakin takaa. Hyviä kysymyksiä molemmat. Suomi on erittäin rikas kivimaa, jonka kotimaan markkinat ovat rajalliset. Louhintayrityksemme ovat kansainvälisestikin varsin suuria. Näiden yritysten tuotteelle, graniittiblokille, ei löydy riittävästi kysyntää kotimarkkinoilla. Louhintayritysten kasvun ja menestyksen edellytys on vienti. Tietenkin louhintayrityksetkin mieluiten myisivät materiaalinsa kotimaahan; olisihan se helpompaa. Kotimarkkinoidemme rajallisuudesta johtuen graniitin jalostusteollisuutemme ei ole voinut laajentua. Suomessa ei ole Välimeren maiden kaltaista tuhansien vuosien kiven käytön perinnettä. Näin ollen maahamme ei ole päässyt syntymään riittävän suuria, tehokkaita ja erikoistuneita graniitin jalostuslaitoksia, jotka voisivat kilpailla vientimarkkinoilla. Valitettavasti esimerkiksi peruslevytuotteissa ratkaisevin kilpailutekijä on hinta. Alhainen hinta taas edellyttää riittävän suurta tuotantokapasiteettia ja alhaisia tuotantokustannuksia. Maassamme ei ainakaan tänä päivänä täyty kumpikaan edellytys. Suomalaisen kiviteollisuuden kilpailuvaltteja ovat erinomaiset kivi- 2

5 varannot, yritysten luotettavuus, toimitusten nopeus kotimaahan ja lähialueille sekä turvattu saman kiven saatavuus kymmenienkin vuosien kuluttua. Kilpailuetu voi syntyä myös erinomaisesta raaka-aineesta ja sen jalostuksen ja tuotteistuksen kehittämisestä. Vuolukiviteollisuus on hyvä esimerkki. Myös vaativissa erikoistuotteissa ja rakennusprojekteissa voimme olla vahvoja. Voimme itse omilla valinnoillamme vaikuttaa kivialan yritysten toimintaedellytyksiin. Kivituotteen valinnan perusteena ei tarvitse aina olla ostohinta. Erityisesti verovaroin toteutettavissa rakennushankkeissa soisi päätöksenteon kriteereinä olevan mieluummin vaikka kunnioitus suomalaista kivirakennusperinnettä kohtaan ja laadun korostaminen. Avainkysymys koko alan tulevaisuudelle on myös kotimaisen raaka-aineen saatavuuden turvaaminen. Ympäristölainsäädännön kiristyminen on jo nyt nostanut louhintalupakynnyksen turhan korkeaksi. 3

6 ENEMMÄN TEHOA VÄHEMMÄLLÄ POLTTOAINEELLA Uusien Dash-5-pyöräkuormainten lukkokytkimellä varustettu momentinmuunnin tekee niistä edeltäjiänsä nopeampia, tehokkaampia ja huomattavasti polttoainetaloudellisempia. Näiden laadukkaiden koneiden SpaceCab ohjaamo on 25 % suurempi, melutaso poikkeuksellisen pieni ja huolto helpompaa. Kuormainten erinomaisella puoliautomaattisella kauhan täyttötoiminnolla päästään lisäksi uskomattomaan tuottavuuteen. Uusi Dash-5-pyöräkuormain säästää kustannuksia tehokkaasti. Suomen Rakennuskone Oy Juhanilantie Vantaa Puh. (09) Fax (09)

7 Krister Söderholm, kaivosylitarkastaja KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Tilastotietoja vuoriteollisuudesta

8 Jaakko Kilponen POLAR MINING OY Polar Mining Oy:n Oriveden kaivos avataan uudelleen TAUSTAA O utokumpu-konserni aloitti kai vostoiminnan Oriveden (Kuteman) kaivoksella syksyllä 1994 nelisen vuotta kestäneiden koelouhintojen ym. tutkimusten jälkeen. Kaivoksen tuotannollinen toiminta loppui vuoden 2003 lopussa ainakin toistaiseksi. Malmia riitti louhittavaksi siis yhdeksän vuoden ajaksi alkuperäisen kahden vuoden suunnitelman sijaan. Toiminnan aikana rikastamolla käsiteltiin malmia noin tonnia. Syötteen keskimääräinen Aupitoisuus oli 9,4 g/t. Tuotettu kultamäärä rikasteissa oli yli kg. Kaivoksen omistaja vaihtui aivan loppumetreillä, kun australialainen juniori-malminetsintä- ja kaivosyhtiö Dragon Mining NL osti Outokumpu Mining Oy:ltä huomattavan määrän malminetsintäkohteita ja näihin liittyviä kiinteistöjä syksyllä Dragon Miningin Suomessa toimivan tytäryhtiön nimi on Polar Mining Oy. Dragon Miningin tällä hetkellä toimiva kaivos on Ruotsissa sijaitseva Svartlidenin kultakaivos, joka aloitti toiminnan v keväällä. VAMMALA-PROJEKTI alueelle. Myös Huittisissa sijaitsevia Jokisivun kultamalmiaiheita hyödynnetään tässä yhteydessä sen, mitä avolouhintana voidaan louhia. Projektit käynnistyvät, kun Dragon Mining saa rahoituksen kuntoon. Näillä näkymin Vammala-projektiin liittyvät kaivostyöt käynnistyvät vuoden 2006 alussa. ORIVEDEN KAIVOS Oriveden kaivosta on tuotannollisen toiminnan loppumisen jälkeen pidetty kuivana, jotta kaivos voidaan tarpeen vaatiessa käynnistää uudelleen. Kaivokseen jäi louhintakelpoista malmia noin t vaakapilareihin ja joihinkin louhoksiin. Nämä jäivät louhimatta, koska yksin niillä ei olisi voinut pyörittää Vammalan rikastamoa kannattavasti. Sarvisuon Au-mineralisaation hyödyntäminen mahdollistaa näiden malmien kannattavan hyödyntämisen. Reilun puolentoista vuoden aikana maanalaiset tilat ovat tietysti rapistuneet jonkin verran. Kuitenkaan olosuhteet eivät ole huonontuneet niin paljon, ettei vanhoille alueille olisi enää menemistä. Itse asiassa nykyisen vinotunnelin ja vanhojen tasojen kunnostustoimenpiteet on jo aloitettu. Oriveden kaivoksella on entisen tuotannon perua kaivoskalustoa omasta takaa mukavasti. Nämä laitteet ovat nyt olleet toimettomana yli 1,5 vuotta, joten myös kaluston henkiin herättäminen on aloitettu. SARVISUO Sarvisuon kultamineralisaatio sijaitsee Oriveden kaivoksen kaivospiirin alueella (kuva 1). Etäisyyttä vanhasta kaivoksesta on noin 400 mitään. Sarvisuon esiintymä löydettiin vuonna 2002 maanpintakairausten avulla. Siitä saatiin tosin viitteitä jo aikaisemmin mm. moreeninäytteistä. Vuoden 2003 keväällä kaivos aloitti tutkimustunnelien ajon ja +285-tasolla kohti Sarvisuon mineralisaatiota. Tarkoituksena oli tutkia mineralisaatiota kairaamalla sitä kohtisuoraan maan alta. Alempi tutkimusperä valmistui kesällä 2003, ja kairaukset alkoivat heti. Ylempi tutkimustunneli jäi kesken kaivoksen Polar Mining Oy:n strategisesti tärkein omistus on Vammalan kaupungin Stormin kylässä sijaitseva (keskus)rikastamo, johon Polar Miningin kaikki Länsi-Suomen malminetsintä liittyy. Dragon Miningin hallitus hyväksyi kesällä 2005 suunnitelman Vammalan rikastamon käynnistämiseksi. Tähän liittyen Oriveden kultakaivos avataan uudelleen, mikä tarkoittaa Kuteman kaivoksen ripemalmien louhinnan ja uuden maanalaisen kaivoksen rakentamisen ns. Sarvisuon Kuva 1. Oriveden kaivoksen maanpintakartta. 6

9 myynnin vuoksi. Sarvisuon maanalaiset kairaukset alkoivat siis kesällä Kairaukset jatkuivat v alkupuolelle asti. Viimeiset kairaukset suoritettiin sitten syksyllä Kairausten perusteella Sarvisuon mineralisaation arvellaan ulottuvan maan pinnalta aina +525-tason alapuolelle asti. Kannattavasti louhittava alue näyttäisi tällä hetkellä olevan tasojen +260 ja +420 välissä. Malmi on samantapaisissa linsseissä kuin Kuteman puolella. Linssit ovat m pitkiä ja aika kapeita, sillä paksuus vaihtelee puolesta metristä kahdeksaan metriin. Korkeutta linsseillä on m. Malmilinssejä on näillä näkymin viisi kappaletta. Projekti kestää tunnelinajon aloittamisesta laskien noin 2,5 vuotta. Ensimmäinen louhos avataan aivan ensimmäisen vuoden lopussa. Louhittavaksi suunniteltu malmimäärä in situ on tällä hetkellä vain t, mutta toisaalta Au-pitoisuus on erittäin korkea eli 13,6 g/t. Kun kaivos pyörii täydellä teholla, niin malminnoston on arvioitu olevan t /kk. Peränajo Kulkuyhteys Sarvisuolle on tulevaisuudessa +285-tunnelin kautta. Jos lisämalmia löydetään tasojen +420 ja +525 välille, niin Sarvisuon vinotunneli jatketaan +525-tasolle asti. Peränajoa on kokonaisuudessaan yli 3,5 km. Tästä alueelle johtavan yhdysperän ja uuden, sisäisen vinotunnelin osuus on yhteensä jm. Louhosperiä ajetaan jm. Tyypillisen tason layout on kuvassa 2. Tunnelit louhitaan ns. muodostelmaan, joka on pääasiassa voimakkaasti liuskettunutta kloriittiserisiittiliusketta. Tämän takia tukemistyöt vievät ison osan työajasta. Toinen haaste peränajossa on ajo malmissa. Malmilinssit ovat paikoitellen erittäin kapeita, mutta kultapitoisuus saattaa malmissa olla yli 50 g/t. Näin ollen on yritettävä räjäyttää katkot siten, että malmi ja raakku saadaan erilleen, jotta lastattavana ei olisi pelkästään raakkua (kuva 3). Kuva 2. Tyypillinen louhintataso. Kuva 3. Peränajo kapeassa malmissa Tukemistyöt Voimakkaasti liuskettunut kloriittiserisiittiliuske ja todennäköisesti korkeah ko vuoripaine aiheuttavat haasteellisen louhintaympäristön. Olosuhteiden vuoksi kaikki tilat ruiskubetonoidaan ja pultitetaan. Sen lisäksi risteysalueet ja louhosperät lujitetaan vaijeripultituksella. Louhinta Louhinta tapahtuu samalla periaatteella kuin Kuteman malmin louhinta (kuva 4). Louhintaperien tasoväli on 20 m, joten louhokset ovat noin 25 m korkeita. Louhintaa etenee malmilinssin pohjalta ylöspäin. Tyhjät louhokset täytetään raakulla. Tuotantoreiät (Ø64 mm) porataan pääsääntöisesti alakätisinä. Raakku- 7 laimennuksen minimoimiseksi reiät porataan yhdensuuntaisesti raakkukontaktin kanssa. Louhinnassa käytetään emulsiopohjaisia räjähteitä. Raakkulaimennuksen kurissa pitäminen saattaa vaatia vaaka- ja pystypilareiden jättämistä huonon malmin kohdalle. Tuuletus Raitista ilmaa varten ajetaan täysprofiilimenetelmällä tuuletusnousu (Ø3,0 m) maan pinnalta +525-tasolle. Nykyinen lämpölaitos pitää siirtää sitten uuden nousun viereen. Likainen ilma poistetaan +285-tasoa pitkin vanhan kaivoksen puolelle poistoilmanousuun. Tuuletusnousu ulottuu siis +525-tasolle asti, vaikka louhintaa ei tapahtuisikaan tämän tason läheisyydessä. Kuitenkin tällä tavalla tuuletusnousu voidaan ajaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja se on heti käytettävissä, kun tasoja valmistellaan. Tämän lisäksi porausvedet vinotunnelista voidaan johtaa nousuun ja tason +525 kautta kaivosvedenpoiston piiriin. Muuta Sarvisuo-projektia varten ei tarvitse tehdä suuria kalustoinvestointeja, vain muutama pickup-auto hankitaan. Kaivoksen infraa varten ei tarvitse louhia kuin muutama varasto-

10 ja muuntajakuprikka. Räjähdevarastot, huoltopaikat, taukotila jne. ovat jo valmiina vanhan kaivoksen puolella. Kaivosveden poisto tapahtuu vanhan kaivoksen puolelta. Urakointi Tuotannossa käytetään urakoitsijoita niihin töihin, joihin kaivoksella itsellään ei ole kalustoa. Louheen lastaus ja kuljetus on pääurakka. Sen lisäksi urakoitsijoita käytetään kairauksessa, soijanäytteiden otossa, vaijeripultituksessa, konerusnauksessa, ruiskubetonoinnissa jne. Myös sekalaiset palvelut, kuten tarvikkeiden kuljetus kaivokseen ja poranteroitus, annetaan ulkopuolisen tehtäväksi. Lisäkairaukset Sarvisuon kaivoksen rakentamisen ja tuotannon aikana aluetta kairataan lisää, koska potentiaalia on lisämalmien löytämiseen. Vanhan kaivoksen alueella suoritetaan malminetsinnällistä kairausta tunnettujen kultapiippujen pohjoispuolelle ennen tuotannon aloittamista, sillä kulkuyhteydet sopiville kairauspaikoille menetetään louhinnan aikana. Kuteman ja Sarvisuon välisestä alueesta on myös hyvin vähän kairaustietoa, mutta malmipotentiaalia siellä on sitäkin enemmän. Kuva 4. Louhintaperiaate Kuteman kaivoksessa. Kuva 5. Sarvisuon malmilinssit katsottuna lounaasta koilliseen ja päinvastoin. 7. Sarvisuo katsottuna ylhäältä alaspäin. Kuva 6. Sarvisuon peräverkko katsottuna lounaasta koilliseen. 8

11 Kuva 8. Sarvisuon tunnelit ja Kuteman vinotunneli. Kuva 9. Sarvisuo ja vanha kaivos katsottuna luoteesta kaakkoon. Kuva 10. Poikkileikkaus Sarvisuon louhinta-alueesta. Oriveden kaivoksen tuleva tuotanto. 9

12 Edullista ja luotettavaa räjähdysainekauppaa ja varastointia Myyntivarastot: TAMPERE SEINÄJOKI VAASA JÄMSÄ KESKI-SUOMEN RÄJÄHDE OY TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

13 Ossi Hakanen, työpäällikkö SKANSKA-TEKRA OY Perustusten vahvistus Turussa Keskusta-alueen perustamistavat T urun keskustan alueelta löytyy perustamistapoja moneen lähtöön. Paalutyypeistä ovat käytössä teräs-, betoni-, kaivin-, ja puupaalut. Lisäksi on maanvaraisia ja kallionvaraisia perustuksia. Perustusten vahvistuksia on tehty myös suihkuinjektointimenetelmällä. Teräsbetonipaalujen käyttö yleistyi Turussa 1970-luvun taitteessa, ennen sitä yleisin paalutyyppi oli puupaalu. Sotien jälkeen paaluja alettiin lyödä kovaan pohjaan, vanhemmat perustukset ovat yleisesti koheesiopaalujen varassa. Puupaaluille tai hirsiarinan varaan perustettuja rakennuksia on Turun keskustan alueella noin 350 kpl. Perustukset on vahvistettu noin 50 rakennuksessa. Pohjasuhteet ja syitä ongelmiin Suihkukalusto Helsingissä Aleksanterinkadulla Lahonnut puupaalu 7-kerroksisen rakennuksen alla Tyypillinen tilanne on savipatja jonka paksuus vaihtelee 0-60 m, syvimmillään ollaan Aurakadun varressa torin ja joen välisellä alueella. Savipatjan alla on tiukahko moreeni paksuudeltaan 1-10 m jonka alla oleva kallio on pääsääntöisesti ehjä ja kovaa. Pääsyy ongelmiin on pohjaveden pinnan lasku. Orsiveden (ylempi pohjavesi) pinnan lasku aiheuttaa puupaalujen yläpään kuiville jäämisen ja lahoamisen. Monesti lahoamista edistää vuotavat viemärit ja korkeat lämpötilat, sopivissa olosuhteissa lahoprosessi on hyvinkin nopea. Tunnettu Turkulainen rakennesuunnittelija onkin piirtänyt kuvan jossa paalun yläpää on kukkamultaa ja madot luikertelevat paalun yläpäässä. Alemman pohjaveden (salpavesi) lasku aiheuttaa maan painumista ja ongelmia savikoille perustettuihin rakennuksiin. Pohjaveden pinnan laskuun on monia syitä kuten salaojitukset, viemäröinnit, asfaltoinnit, useat perättäiset kuivat vuodet ja maan pinnan kohoaminen. Perustusten vahvistamisen tarve ja eri menetelmät Periaatteessa jokaisessa puupaalutetussa rakennuksessa piilee riski perustusten korjaustarpeelle. Muutamia vuosia sitten mahdollisiin ongelmiin havahduttiin vasta painumien ja syntyneiden halkeamien jälkeen, tällöin tosin ongelmat ovat jo melko pitkällä ja rakennuksen herkkä tila saattaa rajoittaa käytettävän menetelmän valintaa. Nykyään taloyhtiöt ovat melko valveutuneita ja selvittävät rakennuksensa perustamistavan ja puupaalujen kunnon sekä seuraavat talon liikkeitä säännöllisin väliajoin tehtävillä tarkkavaaituksilla. Tällöin ongelmat havaitaan hyvissä ajoin ja suunnitteluun ja toteutusvaiheeseen jää järkevä aika. Pääsääntöisesti taloyhtiöt lähtevät viemään hanketta eteenpäin viimeistään kun havaitaan rakennuksen painuvan tasaista vauhtia (5-15 mm /vuosi) tai on varma tieto että paalujen laho on edennyt pitkälle. Nyrkkisääntönä voi pitää että mitä aikaisemmassa vaiheessa korjaus tehdään sitä pienemmät ovat riskit työnaikaisille vaurioille. Menetelminä käytetään pääasiassa teräspaalutusta ja suihkuinjektointia. Teräspaalujen asennus voidaan tehdä lyömällä, puristamalla tai poraamalla. Sopivan menetelmän valinta on aina tapauskohtaista ja yksiselitteistä kaavaa sopivan vahvistustavan valinnalle on mahdoton tehdä, jokainen tapaus on tutkittava erikseen. 11

14 Puristuspaalutus Nykyisin puristuspaalutuksessa käytetään pelkästään teräspaaluja, jatkokset ovat ulkopuolisia holkkijatkoksia. Käytettävät paalut ovat kooltaan 115*8, 140*8 tai 140 *10 mm. Elementtipituudet vaihtelevat käytettävän tilan mukaan 1,0-2,0 m. Kuormaa puristuspaaluille sallitaan paalukoosta ja olosuhteista riippuen kn. Käytännössä puristuspaalutus jakaantuu kolmeen vaiheeseen eli alkupuristukseen, loppupuristukseen ja paalun injektointiin. Alkupuristuksessa paalu puristetaan pehmeiden kerrosten läpi pitkäiskuisilla nopeilla tunkeilla. Paalujen jatkamisessa on tärkeää että holkit puristetaan kiinni ennen saveen painamista, tällä on vaikutusta paalun suoruuteen. Moreenin pintaan tultaessa tunkit vaihdetaan voimakkaampiin ja tehdään ns. loppupuristusohjelma jossa käytetään 1,5-kertaista voimaa paalun sallittuun kuormaan verrattuna. Tämä vaihe voi pahimmillaan kestää kaksikin päivää. Paalu tunkeutuu moreeniin 1-2 m. Loppupuristukseen jälkeen paalu injektoidaan ja kärkikappaleen kautta massaa painetaan moreeniin l. Menetelmän etuja ovat: - ei tärinöitä ja hiljainen menetelmä - nopea menetelmä - kalusto pientä, mahtuu ahtaisiin paikkoihin - siisti menetelmä - rakennuksen työnaikaiset liikkeet vähäisiä Haittoja ovat - vaatii vastapainorakenteen, käytännössä hyödynnetään rakennuksen painoa - saattaa olla arka dynaamisille kuormille -pienempi sallittu kuorma kuin muilla menetelmillä, lisää paalumäärää - paalun törmäily vanhoihin puupaaluihin ja tästä aiheutuvat taipumat -taipumien takia hylättävien paalujen määrä yleensä suurempi kuin muilla menetelmillä Puristuspaalun kilpailukyky on viime vuosina parantunut kaluston Porapaalun jatkohitsaus kehittymisen ja paaluille sallittavan kuorman nousun myötä. Menetelmä onkin tällä hetkellä yleisesti käytössä. Suurin puristuspaaluilla toteutettu kohde on Turun Ruotsalainen Teatteri johon puristettiin noin m 140*10 paalua, kohteen urakoitsijana oli Skanska Tekra Oy ja urakka valmistui kesällä Lyöntipaalutus Lyöntipaalutuksessa käytetään pitkälti samoja paalukokoja kuin puristuksessa, lisäksi jonkin verran 170*10 paaluja, jatkokset ovat holkkijatkoksia. Lyöntipaalua ei juurikaan käytetä vahvistuskohteissa. Menetelmän etuja ovat: - nopea, paalujen jatkaminen helppoa Haittoja ovat - melu - tärinä ja sitä kautta rakenteiden vaurioitumisriski - kaluston siirtely usein hanka - kaluston vaatima tila lyhentää käytettäviä elementtejä, lisäkustannus jatkoksista - paalun törmäily vanhoihin puupaaluihin ja tästä aiheutuvat taipumat Lyöntipaalun käyttö on hyvin vähäistä vahvistuskohteissa, vaikkakin sopivassa kohteessa saattaisi olla hyvinkin kilpailukykyinen vaihtoehto, mutta lyöntiä pelätään välillä aiheettomastikin. Porapaalutus Porapaalun käyttö vahvistuskohteissa yleistyi 90-luvun lopulla uusien tekniikoiden myötä. Aikaisemmin porapaalujen käyttöä rajoitti kaluston koko, jatkostekniikka ja porausmenetelmä. Vuonna 1999 Skanska Tekra Oy alaurakoitsijanaan Pirkanmaan Porakaivo Oy lähtivät toteuttamaan porapaalukohdetta Turussa Hämeenkadun varrella. Porausmenetelmänä oli uppoporaus käänteishuuhtelulla niin että käytössä oli tuplaseinäiset poraputket. Keskireiästä syötettiin vesi huuhteluun ja reunoilta ilma vasaran käyttämiseen. Paalujen jatkamiseen kehitettiin robottihitsausta mig-hitsauksena ja ydintäytelangalla. Etenkin paalujen jatkostekniikka aiheutti paljon keskustelua ja jopa mustamaalamista, mutta tarkkojen ennakkokokeiden ja työnaikaisen laadunvalvonnan kautta menetelmä toimi hyvin ja on nykyään yleisesti käytössä. Porauksen kanssa oli jonkin verran ongelmia etenkin vasaran käyttövarmuuden kanssa ja liian usein työryhmä joutui kankisulkeisiin. Samalla menetelmällä porattiin vielä 2-3 kohdetta jonkin verran käytössä oli myös vesipainevasara. Myöhemmässä vaiheessa Rotex Oy kehitti uppoporaukseen RC-systeemin jota voidaan käyttää paineilmalla normaalilla porauskalustolla, systeemi onkin ollut porapaalukohteissa yleisesti käytössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Nykyään on käytössä myös Oy Robit Rocktools Ltd :n CFsarja. Molemmilla systeemeillä on porattu Aurakadun varressa yli 60 m. paaluja, pisin porattu paalu on noin 71 m, poraus tehtiin 1,2 m ele- Kellarivaunu porapaalutukseen, porari Ari Vihiniemi 12

15 Puristuspaalukehikko menteillä. Nykyään porapaalukohteet tehdäänkin pääsääntöisesti uppoporauksena paineilmalla, poraus vaatii kuitenkin erityistä tarkkuutta ja ammattitaitoa porareilta ettei ilmat karkaile ja aiheuta vahinkoa ympäristössä ja korjattavassa kohteessa. Käytettävissä avartimissa on jouduttu tekemään kehitystyötä myös puunporauksen osalta, pahimmillaan osutaan vielä vanhaan puupalun hollihakajatkokseen eli käytettävien terien pitäisi pystyä poraamaan savea, moreenia, kalliota, puuta ja terästä, helppo yhtälö? Käytettävät yleisimmät putkikoot ovat 140*8, 140*10, 168*10 ja nykyään yleistynyt 194*10 ja 220*10. Teräslaatuna on S440J2H ja S550 J2H, käytettäessä S550 -laatua saadaan usein seinämää ohennettua. Menetelmän etuja - ei tärinöitä, rakennuksen liikkeet vähäisiä - paalut suoria - pystytään läpäisemään puuta ja kiviä - suuri kantavuus, paalut porataan kallioon - paalumäärä pienempi suuren kantavuuden vuoksi - hukkapaalujen määrä pieni - pystytään paaluttamaan hankalissa pohjaolosuhteissa Haittoja - kaluston määrä ahtailla työmailla suhteellisen suuri - kompressorien melu - porasoijan käsittely / rakenteiden kastuminen - ammattitaitoisten porarien löytäminen hankaliin olosuhteisiin on joskus vaikeaa Porapaalutus on nykyään yleisesti käytössä vahvistuskohteissa tälläkin hetkellä Turussa on käynnissä kolme porapaaluilla tehtävää työmaata. Suihkuinjektointi Suihkuinjektoinnilla on tehty Turussa viimevuosina kohdetta. Menetelmä on kilpailukykyinen kun paalupituus on maksimissaan luokkaa m. Suihkuinjektoinnissa korkepainesuihkulla irroitettava maa-aines sekoitetaan suihkutettavaan sementtisuspenssioon. Injektoitava maa-aines muodostaa tasalaatuisen kappaleean, paalun. Halkaisijana käytetään yleisesti mm. Menetelmän etuja - ei tärinöitä - hiljainen, suurin melun lähde imuautot - ei erillisiä kuormansiirtorakenteita, paalu kantaa suoraan anturan alta - rakennuksen liikkeet työn aikana hyvin vähäisiä - sopivissa syvyyksissä taloudellisesti kilpailukykyinen - ei hukkapaaluja - tarvittaessa pystytään läpäisemään kiviä - nykyisin siistiä työä Haittoja - salaojat uusittava aina työn jälkeen - pohjaviemärien kunto oltava hyvä, ellei viemärit on uusittava työn aikana - syntyvä paluulietteen määrä on suuri - aseman vaatima tila piha-alueella Kaiken kaikkiaan suihkuinjektointia käytetään nykyään yleisesti ja ennakkoluulot menetelmää kohtaan ovat hälvenneet. 13 Kuormansiirtorakenteet Uusille paaluille on luonnollisesti siirrettävä rakennuksen kuormat. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu vanhaan anturaan porattavilla vetoankkureilla ja teräslevyllä paalun päässä. Monimutkaisemmassa tapauksessa seinän läpi asennetaan teräspalkkeja, seiniin porataan vaarnatappeja ja lisäksi voi olla vielä vetoankkurit anturasta, ympärille vahva raudoitus ja lopuksi betonointi. Kuormansiirrot vaikeuttavat jonkin verran kellaritilojen jatkokäyttöä, aina jää patteja seiniin ja lattiaan. Vanhat rakenteet eivät läheskään aina ole kuvien mukaisia joten suunnitelmamuutoksia tulee paljon ja yhteistyö suunnittelijan ja työmaan välillä on tiivistä. Suihkuinjektoinnissa erillisiä kuor - mansiirtorakenteita ei ole. Laadunvalvonta ja työturvallisuus Kaikissa paalutyypeissä laadunvalvonnalla on suuri merkitys. Aina tehdään paalukohtaiset pöytäkirjat joihin on kirjattu yksityiskohtaisesti paalun tiedot. Paalujen suoruuksia tarkistetaan inklinometrimittauksilla ja valotarkastuksilla. Kantavuuksia tarkistetaan staattisin ja dynaamisin koekuormituksin. Suihkuinjektoinissa seurantajärjestelmä kirjaa suihkutuksen tiedot ja lisäksi paaluista porataan näytekappaleita. Työturvallisuudella on tärkeä rooli vahvistuskohteissa. Eri työvaiheissa käytetään suuria voimia ja korkeita paineita, joten kaluston säännölliset tarkastukset ja huollot on hoidettava moitteettomasti. Työntekijöiden on oltava perehtyneitä työhönsä ja jatkuvasti valppaana ongelmien varalta. Asukkaat Asukkaille perustusten saneeraus merkitsee aina jonkinasteista koettelemusta. Nurkissa pyörii miehiä ja pihat on vallattu, kellaritilat ovat poissa käytöstä, tulee meteliä, pölyä, likaa ja kaikesta riemusta kustannuksia syntyy e/m 2, mutta pysyypähän talo maanpinnalla.

16 HYDRAULISIA PORAUSLAITTEITA 25 VUODEN KOKEMUKSELLA! RIVIPORAUSLAITTEET YLEISLOUHINTALAITTEET TRAKTORIIN MINI-PORAUSLAITTEET YLEISLOUHINTALAITTEET KAIVINKONEESEEN RADIO-OHJAUKSET ALUMIINISET SYLINTERI- JA MOOTTORI- SYÖTTÖLAITTEET PÖLYNEROTTIMET Myös vaakaporauslaitteet, kulmanosoittimet, peruskunnostukset yms. Kiukaisten Asennuspalvelu Oy Hiirijärventie 269, KIUKAINEN Puh. (02) Petri Lehtinen Asko Alaspää

17 Olavi Selonen, FT, ympäristöpäällikkö PALIN GRANIT OY Kiviteollisuuden ympäristökysymykset Johdanto uomalaisen kiviteollisuuden kes - S keisin haaste on vastata ympäristöllisiin paineisiin, joita tulee toisaalta kotimaasta ja toisaalta Euroopan Unionin tasolta. Ne liittyvät mm. teollisuuden ympäristövaikutuksiin, lainsäädäntöön ja kestävän kehityksen näkökohtiin. Kirjoituksen lopussa kirjallisuusviitteissä mainittuja teoksia suosittelen kaikille tämän lehden lukijoille tietolähteiksi kivialan ympäristöasioissa. Nyt kivialan ympäristövaikutuksista on olemassa tutkittua tietoa, sillä vuosina toteutettiin laaja tutkimus, jossa louhinnan ympäristövaikutuksia selvitettiin. Tulokset on julkaistu Ympäristöministeriön raporttina. Luvat Kivenlouhinta on Suomessa tarkasti lailla säädeltyä, jopa usean eri lainsäädännön kautta. Kun louhitaan graniittia tai liusketta, tarvitaan maa-aineslain mukainen ottolupa ja ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Ennen lupien hakemista yrityksellä täytyy olla maaomistajan kanssa maa-alueen käytöstä sopimus, joka yleensä on vuokrasopimus. Maa-ainesten ottolupahakemukseen liitetään maa-aineksen ottosuunnitelma. Maa-ainesten ottoluvan myöntää kunta (kunnanhallitus). Luvassa määrätään vakuus maisemoinnin tekemiseksi. Maaainesten ottotoimintaa valvoo kunta. Ympäristöluvan graniitin ja liuskeen louhintaan myöntää kunta, yleensä ympäristölautakunta; myös valvontaviranomainen on kunta. Kaivoslaki säätelee puolestaan vuolukiven ja marmorin louhintaa, niin kuin myös spektroliitin kun sitä louhitaan korukiveksi. Kuitenkin näihinkin vaaditaan myös ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kaivoslain alle kuuluvaan esiintymään tehdään ensin tutkimuksia varten varaus tai valtaus, jonka myöntää Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Jos kohde on todennäköisesti hyödyntämiskelpoinen, sille haetaan KTM:ltä kaivospiirin määräämistä. KTM:n myöntämä kaivoskirja antaa yritykselle kaivosoikeuden. Kaivostoimintaa valvoo KTM ja kaivosturvallisuutta Turvatekniikankeskus (TUKES). Kaivoslain alaisen toiminnan ympäristölupaviranomainen on alueellinen ympäristölupavirasto ja valvova viranomainen alueellinen ympäristökeskus. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Maisema Kivenlouhinta ja sivukivikasat muuttavat maisemaa, mutta toisaalta samalla syntyy uusia ja erilaisia maisemamuotoja. Hyvän louhinnan suunnittelun ja maisemoinnin avulla muutosta voidaan hallita. Yritys on velvollinen maisemoimaan ottamisalueen toiminnan loputtua. Toiminnan päätyttyä louhimoalue siistitään, kasvillisuus palautetaan istutuksin ja alueelle soveltumaton käyttö estetään esim. sivukivin, jotka asetetaan itse avolouhoksen reunoille aidaksi. Louhimoalue voidaan myös ottaa uusiokäyttöön virkistysalueeksi, makeanveden altaaksi tai kalastuslammeksi. Alueesta voidaan tehdä geologinen tai teollis-historiallinen nähtävyys tai jopa teatterinäyttämö. Melu ja tärinä Louhimoalue maisemoidaan toiminnan päätyttyä. Kuva: Palin Granit Oy. Kivenlouhinnan eräs huomatuimmista vaikutuksista, ainakin lupaprosesseissa, ovat louhimolta kuuluvat äänet, jotka syntyvät työkoneiden liikkumisesta, poraamisesta, sahaamisesta ja räjäytyksistä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että tyypillisesti äänten kuuluvuus vaihtelee. Äänten kuuluvuus ja leviäminen riippuvat louhimon koosta, louhinnan työvaiheista ja louhinnan etenemisestä, 15

18 myös ympäristön maastonmuodot sekä tuuli ja lämpötila vaikuttavat. Ihmiset kokevat äänet ja melun hyvin eri tavoin ja henkilökohtaisesti. Kuitenkin voidaan todeta, että melun kuulovaurioriski on olematon 200 metrin etäisyydellä työkoneista, joten konemelu ei aiheuta ympäristössä kuulovaurioriskiä eikä vaaraa terveydelle. Melutasolle louhimon ympäristössä on annettu ohjearvo, joka on 55 db lähimmän asuintalon ja 45 db lähimmän vapaa-ajan asunnon kohdalla. Louhimoalueet suunnitellaan nykyään äänen leviämistä estävällä tavalla. Alueelle tehdään erillisiä meluvalleja ja sivukivikasat sijoitetaan siten, että ne vaimentavat ääntä. Myös louhimoalueelle jätetty puusto vaimentaa ääntä. Louhimon seinät toimivat meluesteinä louhinnan edetessä syvemmälle. Tärinää syntyy kamin irrotuksessa. Lisäksi syntyy ilmanpaineaalto. Kamin paloittelussa ja lohkareiden halkaisussa syntyy pelkästään räjäytysääni, ei tärinää. Kallioperässä olevat pienetkin halkeamat vaimentavat tehokkaasti tärinää, siksi tärinä ei leviä kauaksi, mutta on havaittavissa louhimon lähellä. Louhinnasta johtuva rakennusten vaurioitumisriski on erittäin pieni eikä normaalirakenteinen rakennus louhimon läheisyydessä ole vaarassa vaurioitua. Lähimmissä rakennuksissa voidaan tarvittaessa tehdä kiinteistökatselmuksia. Rakenteiden vaurioitumisen riskinarviointiin on olemassa räjäytysalan ohjearvo. Yrityksellä on vastuu vaurioista, vaikka tärinä alittaisikin ohjearvon. Vauriota kärsineellä on oltava näyttö vaurion ja räjäytyksen samanaikaisuudesta. Pöly Sivukiven käyttö lisääntyy Suomessa. Kuva: Palin Granit Oy. Pölylähteitä louhimolla ovat sahaus, poraus ja työkoneiden liikkuminen. Poralaitteet on varustettu imureilla, joihin pöly kerätään. Tuuli ja sade vaikuttavat pölyn leviämiseen. Pölyvaikutukset jäävät pääasiassa louhimon alueelle, koska pölylaskeumat ovat melko pieniä ja pölyn määrä vähenee nopeasti poispäin louhimolta. Vaikka kyseessä olisi suurikin louhimo, pitoisuustasot sen lähellä eivät ylitä ilman laadulle annettuja ohjearvoja. Pölyvaikutuksia vähennetään mm. meluvallien, sivukivikasojen ja puuston avulla, lisäksi louhimon seinät toimivat myös pölyn leviämisen esteinä. Pohjavesi Puhdas pohjavesi on maankamaramme tärkeimpiä resursseja ja siksi sen riittävyyteen ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota, millä on huomattava vaikutus myös maa- ja kiviainesten ottoon ja niiden suunnitteluun. Pohjavesivaikutusten suhteen tarvekiven louhinta eroaa muusta kaivannaisten otosta, koska lähtökohtaisesti kivilouhimot sijaitsevat hyvin ehjillä kalliolohkoilla, joissa on vain vähän rakoilua. Tällainen kivi on tiivistä ja se sisältää vähän vettä. Kallioperässä oleva pohjavesi kerääntyy suuriin rikkonaisiin osiin, eli ns. ruhjevyöhykkeisiin, jotka muodostavat kalliopohjavesivarastoja. Tästä syystä kivenlouhinnan vaikutus pohjaveteen, sen laatuun tai korkeuteen on vähäinen. Seurantatutkimuksissa on todettu suurenkin louhimon yhtey - dessä louhinnan vaikutuksen pohjavedenpinnan korkeuteen rajoittuvan alle 50 metrin etäisyyteen avolouhoksen reunasta, koska kallioperä louhimoalueella on ehyttä. Tiiveyden johdosta louhimon tai louhimoalueen pintavedet eivät sekoitu kallion pohjaveteen. Porakaivoista tehtyjen kemiallisten analyysien perusteella louhinta ei vaikuta kaivojen veden laatuun. Louhimoiden kuivatusvesissä mahdollisesti oleva kiintoaines poistetaan nykyisin saostusaltaiden avulla. Lisäksi yritykset tarkkailevat louhimoympäristön pohja- ja pintavesiä louhintaluvissa määrätyllä tavalla. Sivukivet Kivenlouhinnan sivukivet ovat edelleen ajankohtainen aihe Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen jätepäätösten johdosta. Sivukivi on oikeudellisesti jätettä, mutta materiaalina käyttökelpoista raaka-ainetta moneen eri tarkoitukseen. Käytön haasteena ovat pitkät kuljetusmatkat. Sivukivi on samaa ainetta kuin varsinaiset louhimon tuotteet, se on alkuperäistä luonnonkiveä, eikä siihen lisätä louhinnan aikana ihmiselle tai luonnolle vieraita aineita. Sen varastoinnista tai itse sivuki- 16

19 Kivimateriaali on täysin kierrätettävää ja tuotteita voidaan käyttää uudelleen ja uudelleen. Kuva: Paavo Härmä. vilohkareista ei aiheudu kemiallista kuormitusta pohjaveteen tai maankamaraan, sillä se on luontaisesti pysyvää ja liukenematonta materiaalia. Sivukiven koostumuksesta ei ole haittaa ihmisen terveydelle. Sivukiven käyttö mursketuotteina lisääntyy vähenevien harjusoravarojen takia. Sivukivigraniitti soveltuu myös vesija ympäristörakentamiseen, esim. aallonmurtajiin. Ympäristörakentamisessa kohteina puolestaan ovat esim. meluvallit, erilaiset kivimuurit, pengerrykset ja piharakenteet. Keramiikan raaka-aineena voidaan käyttää sekä graniittista että vuolukivistä sivukiveä. KIVIALA JA KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kolme kivijalkaa ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kiviteollisuuden toimintaedellytyksiä kehitettäessä tulee huomioida kaikki kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta. Lainsäädännöllisesti niin Suomessa kuin Euroopan Unioninkin tasolla korostuu ekologinen kestävyys. Lainsäädäntö on monimutkainen ja ympäristönäkökohdiltaan kiristyvä (esim. jätekysymykset). Tiedonpuute kivialasta, sen erityispiirteistä ja todellisista ympäristövaikutuksista vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön esim. lupaprosesseissa. Tiedon lisääminen tapahtuu parhaiten toimialatasolla, esimerkkinä vaikkapa Kiviteollisuusliiton kiviportaali (www.finstone.com). Ekologiseen kestävyyteen kivialalla kuuluvat tuotteiden elinkaari ja tuotannon ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset ovat vähäisiä suhteessa kiven pitkään elinkaareen, ja rajoittuvat louhimon alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Louhinnasta ei ole ympäristön asukkaille terveyshaittaa. Kivituotteiden käyttöikä on erittäin pitkä ja kivimateriaali täysin kierrätettävää. Lopputuotteet eivät homehdu eikä niistä ole päästöjä, huoltotarve on pieni. Ne ovat kemiallisesti ja fysikaalisesti pysyviä. Energiaa käytetään louhinnassa ja jalostuksessa, mutta mekaanisissa tuotantoprosesseissa kiveen ei lisätä kemiallisia aineita eikä sitä kuumenneta. Kiviteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee ottaa huomioon myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Suomalaisen kiviteollisuuden sosiaalis-taloudellinen vaikuttavuus on suurempi kuin sen suora vaikuttavuus kansantalouteen. Kivenlouhinta antaa työmahdollisuuksia ja vero- ja sivutuloja etenkin maaseudulla, missä louhimot usein ovat (esim. Ylämaa ja Juuka). Raaka-aineen paikallisuuden vuoksi louhimoita ei voida siirtää ulkomaille. Kiviteollisuudella on kerrannaisvaikutuksia asiakas- ja sidosryhmiin kuten huoltoon, urakointiin, kuljetukseen sekä laitevalmistukseen. Kivialalla on vaikutus myös tutkimukseen ja koulutukseen. Louhimo- ja jalostamotoiminta parantaa ympäristönsä tiestöä, sähköntai vedensaantia. Kivialan yritykset ovat usein pkt-sektorin perheyrityksiä, joissa päätöksentekoketju on lyhyt. Yritysten tuotannon laatu ja toimitusvarmuus ovat perinteisesti korkealla tasolla, mihin myös suomalaisen kiven suosio maailmalla pitkälti perustuu. Nykyisin työolosuhteet ja työturvallisuus ovat hyvät, työn fyysistä rasittavuutta ovat uusi teknologia, tietotekniikka ja automaatio vähentäneet. Luonnonkivi on korkealaatuinen ja arvokas materiaali, joka jo itsessään täyttää kestävän kehityksen kaikkien kolme pilarin vaatimukset. Pitkästä elinkaaresta johtuen sen käyttö on ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää, lisäksi siihen liittyy olennaisesti sekä luonnon että ihmisen kulttuurin historia. Lähdekirjallisuus Aatos, S. (toim.) Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Suomen ympäristö 656. Alueidenkäytön osasto, Ympäristöministeriö, Helsinki. 188 s. Selonen, O Luonnonkiven louhinta ja sen vaikutus ympäristöön. Kiviteollisuusliitto ry, Helsinki 11 s. 17

20 Jorma Leinonen, myyntipäällikkö OY FORCIT AB Merikemiitti Terramaren rakennuspäällikkö Paavo Kolari uuden Merikemiittipumpun vierellä Tukholman saaristossa. M eillä ja maailmalla emulsioräjähteet ovat saavuttaneet suuren suosionsa osin turvallisuutensa ja ympäristöystävällisyytensä vuoksi, mutta myös siksi, että niiden ominaisuuksia on kohtuullisen helppoa muokata ja säädellä käyttäjien ja käyttökohteen mukaan. Nyt emulsioräjähteiden joukko laajeni uudella tuotteella, MERIKE- MIITILLÄ. Taustaa Vedenalaisten louhintojen lisääntyminen, ja se ettei kotimaassamme valmisteta suuriin (>127mm) reikäkokoihin soveltuvaa patrunoitua louhintaräjähdysainetta, herätti kysymyksen, soveltuisiko pumpattava emulsio suuriin vedenalaisiin massalouhintoihin. Pumpattavien emulsioiden edut louhintaräjähdysaineena ovat tulleet hyvin esille vuosien varrella ja niinpä päätettiin tutkia, onko mahdollista valmistaa emulsioteknologiaan perustuva tuote ja menetelmä vedenalaiseen käyttöön. Lähtökohtana ja perusvaatimuksina pidettiin heti alussa seuraavia ominaisuuksia: Räjähdysaineen osalta - tiheys - voimakkuus - vedenkestävyys - käsittelyturvallisuus - ympäristöystävällisyys - kilpailukykyinen hinta Menetelmävaatimukset - valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja käytön turvallisuus - panostustyön nopeuttaminen ja helpottaminen - tarkka ja dokumentoitava panostusmäärä - laitteiston varmatoimisuus ja kustannustehokkuus - mahdollisuuden panostuksen osittaiseen automatisointiin Nykyisin käytössä olevat emulsioräjähteet eivät sovellu hyvin vedenalaiseen louhintaan mm. liian pienen tiheytensä (1,0 1,2kg/l) ja dynamiittia pienemmän räjähdysenergiansa takia. Sen sijaan muut yllämainitut ominaisuudet ovat jo nykyisin käytössä olevissa emulsioräjähteissä ylivoimaiset. Näin ollen lähdettiin tutkimaan, kuinka voimme lisätä emulsioräjähteen räjähdysenergiaa ja tiheyttä muiden ominaisuuksien kärsimättä. 18

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto Kunnanhallitus 181 24.10.2016 Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto 710/10.03.00.09/2016 Kunnanhallitus 24.10.2016 181 Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut pyytää

Lisätiedot

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

301.4C. Minikaivukone

301.4C. Minikaivukone 301.4C Minikaivukone Moottori Nettoteho 13,2 kw 17,7 hp Paino Työpaino turvakaaren kanssa 1 380 kg 3 042 lb Työpaino ohjaamon kanssa 1 470 kg 3 241 lb Monipuolisuus Helppo kuljettaa ja käyttää erilaisilla

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

y Polttonestetoiminen lämmitin 87 Klimat 5 1 y Polttonestetoiminen lämmitin 87 912-B, 912-D Op. no. 87516 01- Bensiini 30618 095-1 Diesel 3730 340-1 20000 paitsi AT Bensiini 30618 095-1 912-B edustaa lämmittimien uuttaa sukupolvea. Tämä

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014 Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla Pekka Ruuti 23.01.2014 Esityksen sisältö Toteutettuja paalutuskohteita Arabianrannassa, Vuosaaressa sekä Kalasataman alueella. Menetelmät Kustannusvertailu

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT

HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT 2 Nokian Renkaat Talvirenkaat, hinnasto 1.6.2015 HAKKAPELIITTA 8 Ennenkokematonta pitoa Vakaa ja tarkka ohjaustuntuma, luotettava talvipito Ympäristöystävällinen: pienempi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. 30 1987 2017 VUOTTA SUOMESSA Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ilmoitus koelouhinnasta Ruonaojan avolouhoksessa, Kolari Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa.

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Grindex pumppukoulu Grindex pumppukoulu Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Osa 1: Oikean pumpun

Lisätiedot

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20100 Turku Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku Finland Puhelin: 020 755 6940 Ohivalinta: 0207556947 Fax: 020 755 6941 reino.heikinheimo@ramboll.fi

Lisätiedot

Pinoamistrukkimallisto

Pinoamistrukkimallisto Roclan käyden ajettavat Solid-pinoamistrukit lisäävät työn tuottavuutta ja sujuvuutta monikäyttöisyytensä ansiosta. Hyllyttämiseen ja lavansiirtoon tarkoitetut ulkomitoiltaan kompaktit ja ketterästi liikkuvat

Lisätiedot

1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19

1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19 Luku 1 Räjähteiden ja louhintatekniikan kehitys 17 1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19 1.1.1 Mustaruuti ilotulituksista louhintaräjäytyksiin... 19 1.1.2 Voimakkaita räjähdysaineita keksitään...

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN.

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. Hi Forcen HTWP21 sarjan sähkökäyttöiset hydrauliikkapumput on suunniteltu käyttämään

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT SUURTEHOIMURIT KUIVILLE JA MÄRILLE AINEILLE Tekniset tiedot Mid Loader Säiliön materiaali ruostumaton SS 304 -teräs, tilavuus 12.500 l netto Perävaunun

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON

Lisätiedot

Pinoamistrukkimallisto SPE10/12(i)/14(i)/16(i)/16s

Pinoamistrukkimallisto SPE10/12(i)/14(i)/16(i)/16s Roclan ajotasolla varustetut Solid-pinoamistrukit lisäävät työn tuottavuutta ja sujuvuutta monikäyttöisyytensä ansiosta. Hyllyttämiseen ja lavansiirtoon pidemmilläkin ajomatkoilla suunnitellut ulkomitoiltaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

1

1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 112 13 [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] 380 340 300 260 140 [190] 120 [163] 100 [136] 80 [109] 380 340 300 260 140 [190] 120

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

SAVUPIIPPU. Asennusohjeet sisällä oleva savupiipulle

SAVUPIIPPU. Asennusohjeet sisällä oleva savupiipulle SAVUPIIPPU Asennusohjeet sisällä oleva savupiipulle 1 HÄLLSTRÖMS PLÅT & CO HÄLLSTRÖMS PLÅT & CO Hällströms Plåt valmistaa suvunpiippuja huviloihin, omakotitaloihin ja lämpökeskuksiin, yrityksille ja kasvihuoneille.

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Susanna Poutanen Betonivalujen laatu urakoitsijan näkökulmasta YIT

Susanna Poutanen Betonivalujen laatu urakoitsijan näkökulmasta YIT Susanna Poutanen Betonivalujen laatu urakoitsijan näkökulmasta 25.1.2017 YIT Laatu Tuote täyttää sille asetetut vaatimukset Mm. InfraRYL ja urakan sopimusasiakirjat Tyydyttää asiakkaan tarpeita ja odotuksia

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone

Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone AVR nostaa 2-rivisen korjuutekniikan uudelle tasolle! Spirit 9200 nostaa 2-rivisen korjuutekniikan aivan uudelle tasolle. Tunnustettua Spirit-konseptia

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot