VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU 2005"

Transkriptio

1 VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI VUOSIJULKAISU 2005

2

3 VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Jaakko Lindén Toimituskunta Aku Turunen Erkki Hinkkanen Timo Rajala Kalevi Laakkonen Taitto ja toteutus Arkkiset Tiina Nilsson Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva: Timo Rajala; Sahanlahti, Puumala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu Lehden painoala A4 offset Ilmoitusmateriaali filmi tai paste up Tekstimateriaali rtf-tiedosto SISÄLLYS Pekka Jauhiainen Graniittia Kiinaan ja vuolukiveä Saksaan 2 Krister Söderholm Tilastotietoja vuoriteollisuudesta Jaakko Kilponen PolarMining Oy:n Oriveden kaivos avataan 6 uudelleen Ossi Hakanen Perustusten vahvistus Turussa 11 Olavi Selonen Kiviteollisuuden ympäristökysymykset 15 Jorma Leinonen Merikemiitti 18 Raimo Kandolin Kauko-ohjattu miehittämätön Tamroc Toro kaivoskuormaaja Pyhäsalmella yli 1400 metrin syvyydessä Paavo Lyytinen ja Vuosaaren satama otetaan käyttöön Erkki Kontiokorpi Asko Alaspää Konekehitys tarvekivilouhimoilla vuodesta vuoteen 2005 Kalevi Laakkonen Kaivosteknikkokoulutus Lappeen- 31 rannassa, taustoja ja kokemuksia Risto Talka Kokemuksia työsuojelusta tarvekivilouhimoilla 34 Antti M J Lahtinen Kairan kuulumisia 36 Kalevi Laakkonen Aimo Antti Kalevi Kuismanen, syntynyt Nilsiällä, tunnelintekijä Saila Miettinen-Lähde Talvivaaraan maailmanluokan nikkelikaivos 41 Jussi Rautiainen Robit Rocktoold Ltd - eilen ja tänään 43 Aku Turunen Vuoriteknikot ry:n jatkokoulutuspäivät Yhdistystoiminta 46 Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Jaakko Lindén Peurantie 6 C Urjala MAINOSTAJAT Arkkiset Atlas Copco Boart Longyear Drilltek Oy Forcit Geomachine Oy Kalliosuunnittelu Oy Kapeen Kivipojat Oy Kiukaisten Asennuspalvelu Oy Keski-Suomen Räjähde Oy Kone-Lappi Oy Louhintavaruste Vihavainen Ky Metso Minerals Miranet Palin Granit Oy Pora-Agentti Oy PVP-Kone Oy Pyhäsalmi Mine Oy Rakennustarvike Oy Robit Sandvik Tamrock Skanska Suomen Rakennuskone Oy YIT 1

4 Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja KIVITEOLLISUUSLIITTO RY Graniittia Kiinaan ja vuolukiveä Saksaan V iennillä on luonnonkiviteollisuudelle tärkeä merkitys. Kiviteollisuuden liikevaihdosta vienti tuo noin 40%. Vientimaita on nelisenkymmentä. Vuonna 2004 vienti kasvoi selvästi. Luonnonkiven hyvä kotimainen kysyntä on kasvattanut myös tuontia. Vuonna 2004 luonnonkiven viennin arvo oli 74 miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta viennin arvo kasvoi 6,6%. Viennin arvosta lopputuotteiden osuus oli 57% ja graniittiblokkien osuus 43%. Viennin määrä oli tonnia, josta graniittiblokkien osuus oli peräti 91% ja lopputuotteiden osuus 8%. Viennin määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,9%. Viennin huippuvuosi oli 2001 mutta viime vuonna päästiin jo lähes samoin lukuihin. Kivialan viennin rakenteessa on tapahtunut nopea muutos. Lopputuotteiden viennin arvo suhteessa blokkivientiin on kasvanut selvästi. Tämä johtuu vuolukivituotteiden eli lähinnä tulisijojen ja kamiinan verhouskivien viennin kasvusta. Myös viennin markkinakohtainen jakauma on muuttunut. Merkittävin muutos on Kiinan nouseminen hyvin nopeasti tärkeimmäksi graniitin ostajamaaksi. Vuonna 2004 Kiinan osuus koko viennin määrästä oli 41,7% ja viennin arvosta 17%. Vielä kymmenen vuotta sitten vienti Kiinaan oli olematonta. Arvolla mitaten Saksa on tärkein vientimaa. Saksan osuus viennin arvosta on 21,4% mutta viennin määrästä vain 4,4%. Saksaan siis viedään selvästi jalostetumpia tuotteita kuin Kiinaan. Arvollakin mitaten Kiina on toki vientimme kärkimaita; heti toisena Saksan jälkeen. Italia vientikohdemaana on joutunut taipumaan aikaisemmasta johtoasemastaan. Viennin arvossa Italia on kolmantena ja määrässä toisena Kiinan jälkeen. Muita tärkeitä vientimaita ovat mm. Ruotsi, Espanja, Belgia ja Puola. Erityisesti vienti Puolaan on kasvanut nopeasti. Puolan kiviteollisuuden jalostuskapasiteetti kasvaa nopeasti ja suomalaiselle graniitille on riittänyt kysyntää. Kotimaan kasvava kysyntä lisää tuontia Tuonnin merkitys kotimarkkinoillamme on ollut suhteellisen vähäinen. Tuonti kuitenkin kasvoi tasaisesti aina vuoteen Parin laskuvuoden jälkeen tuonti kääntyi viime vuonna nopeaan kasvuun ja vuonna 2004 saavutettiin tuontiennätys tuonnin arvon ollessa 10,7 miljoonaa euroa. Tämä on noin 14% viennin arvosta. Kiviteollisuus on siis kansantaloudelle myönteinen toimiala. Tuonnin määrä oli tonnia eli 10,9% vientimäärästä. Tuonnin kasvua on ruokkinut hyvä kotimainen kysyntä. Kysynnän odotetaan säilyvän hyvänä jatkossakin. Erityisen myönteistä on kiven käytön lisääntyminen pientalorakentamisessa. Ylivoimaisesti merkittävin tuontimaa on Kiina. Kivituonnin lisääntymiselle Kiinasta löytyy yksinkertainen selitys. Se on kiven hinta. Vuonna 2004 Kiinan osuus tuonnin arvosta oli 39% ja tuonnin määrästä 62%. Kiinasta tuodaan erityisesti erilaisia ulkopäällystekiviä mutta myös sisäja ulkoverhouskiviä. Muita tärkeitä tuontimaita ovat Italia, Norja, Viro, Portugali, Espanja ja Ruotsi. Näistä maista tuodaan niin graniitti-, marmori- kuin liusketuotteitakin. Kaiken kaikkiaan kiveä tuotiin vuonna 2004 yli 30 maasta mutta muiden kuin em. maiden osuus oli täysin marginaalinen. Luonnonkiviteollisuuden ulkomaankauppa herättää aika ajoin melkoisia intohimoja; aina eduskuntakyselyjä myöten. Yleensä ihmettely kiteytyy kahteen kysymykseen. Miksi graniittia viedään ns. raakakivenä ja miksi graniittituotteita tuodaan Kiinasta kun kiveä löytyy omastakin takaa. Hyviä kysymyksiä molemmat. Suomi on erittäin rikas kivimaa, jonka kotimaan markkinat ovat rajalliset. Louhintayrityksemme ovat kansainvälisestikin varsin suuria. Näiden yritysten tuotteelle, graniittiblokille, ei löydy riittävästi kysyntää kotimarkkinoilla. Louhintayritysten kasvun ja menestyksen edellytys on vienti. Tietenkin louhintayrityksetkin mieluiten myisivät materiaalinsa kotimaahan; olisihan se helpompaa. Kotimarkkinoidemme rajallisuudesta johtuen graniitin jalostusteollisuutemme ei ole voinut laajentua. Suomessa ei ole Välimeren maiden kaltaista tuhansien vuosien kiven käytön perinnettä. Näin ollen maahamme ei ole päässyt syntymään riittävän suuria, tehokkaita ja erikoistuneita graniitin jalostuslaitoksia, jotka voisivat kilpailla vientimarkkinoilla. Valitettavasti esimerkiksi peruslevytuotteissa ratkaisevin kilpailutekijä on hinta. Alhainen hinta taas edellyttää riittävän suurta tuotantokapasiteettia ja alhaisia tuotantokustannuksia. Maassamme ei ainakaan tänä päivänä täyty kumpikaan edellytys. Suomalaisen kiviteollisuuden kilpailuvaltteja ovat erinomaiset kivi- 2

5 varannot, yritysten luotettavuus, toimitusten nopeus kotimaahan ja lähialueille sekä turvattu saman kiven saatavuus kymmenienkin vuosien kuluttua. Kilpailuetu voi syntyä myös erinomaisesta raaka-aineesta ja sen jalostuksen ja tuotteistuksen kehittämisestä. Vuolukiviteollisuus on hyvä esimerkki. Myös vaativissa erikoistuotteissa ja rakennusprojekteissa voimme olla vahvoja. Voimme itse omilla valinnoillamme vaikuttaa kivialan yritysten toimintaedellytyksiin. Kivituotteen valinnan perusteena ei tarvitse aina olla ostohinta. Erityisesti verovaroin toteutettavissa rakennushankkeissa soisi päätöksenteon kriteereinä olevan mieluummin vaikka kunnioitus suomalaista kivirakennusperinnettä kohtaan ja laadun korostaminen. Avainkysymys koko alan tulevaisuudelle on myös kotimaisen raaka-aineen saatavuuden turvaaminen. Ympäristölainsäädännön kiristyminen on jo nyt nostanut louhintalupakynnyksen turhan korkeaksi. 3

6 ENEMMÄN TEHOA VÄHEMMÄLLÄ POLTTOAINEELLA Uusien Dash-5-pyöräkuormainten lukkokytkimellä varustettu momentinmuunnin tekee niistä edeltäjiänsä nopeampia, tehokkaampia ja huomattavasti polttoainetaloudellisempia. Näiden laadukkaiden koneiden SpaceCab ohjaamo on 25 % suurempi, melutaso poikkeuksellisen pieni ja huolto helpompaa. Kuormainten erinomaisella puoliautomaattisella kauhan täyttötoiminnolla päästään lisäksi uskomattomaan tuottavuuteen. Uusi Dash-5-pyöräkuormain säästää kustannuksia tehokkaasti. Suomen Rakennuskone Oy Juhanilantie Vantaa Puh. (09) Fax (09)

7 Krister Söderholm, kaivosylitarkastaja KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Tilastotietoja vuoriteollisuudesta

8 Jaakko Kilponen POLAR MINING OY Polar Mining Oy:n Oriveden kaivos avataan uudelleen TAUSTAA O utokumpu-konserni aloitti kai vostoiminnan Oriveden (Kuteman) kaivoksella syksyllä 1994 nelisen vuotta kestäneiden koelouhintojen ym. tutkimusten jälkeen. Kaivoksen tuotannollinen toiminta loppui vuoden 2003 lopussa ainakin toistaiseksi. Malmia riitti louhittavaksi siis yhdeksän vuoden ajaksi alkuperäisen kahden vuoden suunnitelman sijaan. Toiminnan aikana rikastamolla käsiteltiin malmia noin tonnia. Syötteen keskimääräinen Aupitoisuus oli 9,4 g/t. Tuotettu kultamäärä rikasteissa oli yli kg. Kaivoksen omistaja vaihtui aivan loppumetreillä, kun australialainen juniori-malminetsintä- ja kaivosyhtiö Dragon Mining NL osti Outokumpu Mining Oy:ltä huomattavan määrän malminetsintäkohteita ja näihin liittyviä kiinteistöjä syksyllä Dragon Miningin Suomessa toimivan tytäryhtiön nimi on Polar Mining Oy. Dragon Miningin tällä hetkellä toimiva kaivos on Ruotsissa sijaitseva Svartlidenin kultakaivos, joka aloitti toiminnan v keväällä. VAMMALA-PROJEKTI alueelle. Myös Huittisissa sijaitsevia Jokisivun kultamalmiaiheita hyödynnetään tässä yhteydessä sen, mitä avolouhintana voidaan louhia. Projektit käynnistyvät, kun Dragon Mining saa rahoituksen kuntoon. Näillä näkymin Vammala-projektiin liittyvät kaivostyöt käynnistyvät vuoden 2006 alussa. ORIVEDEN KAIVOS Oriveden kaivosta on tuotannollisen toiminnan loppumisen jälkeen pidetty kuivana, jotta kaivos voidaan tarpeen vaatiessa käynnistää uudelleen. Kaivokseen jäi louhintakelpoista malmia noin t vaakapilareihin ja joihinkin louhoksiin. Nämä jäivät louhimatta, koska yksin niillä ei olisi voinut pyörittää Vammalan rikastamoa kannattavasti. Sarvisuon Au-mineralisaation hyödyntäminen mahdollistaa näiden malmien kannattavan hyödyntämisen. Reilun puolentoista vuoden aikana maanalaiset tilat ovat tietysti rapistuneet jonkin verran. Kuitenkaan olosuhteet eivät ole huonontuneet niin paljon, ettei vanhoille alueille olisi enää menemistä. Itse asiassa nykyisen vinotunnelin ja vanhojen tasojen kunnostustoimenpiteet on jo aloitettu. Oriveden kaivoksella on entisen tuotannon perua kaivoskalustoa omasta takaa mukavasti. Nämä laitteet ovat nyt olleet toimettomana yli 1,5 vuotta, joten myös kaluston henkiin herättäminen on aloitettu. SARVISUO Sarvisuon kultamineralisaatio sijaitsee Oriveden kaivoksen kaivospiirin alueella (kuva 1). Etäisyyttä vanhasta kaivoksesta on noin 400 mitään. Sarvisuon esiintymä löydettiin vuonna 2002 maanpintakairausten avulla. Siitä saatiin tosin viitteitä jo aikaisemmin mm. moreeninäytteistä. Vuoden 2003 keväällä kaivos aloitti tutkimustunnelien ajon ja +285-tasolla kohti Sarvisuon mineralisaatiota. Tarkoituksena oli tutkia mineralisaatiota kairaamalla sitä kohtisuoraan maan alta. Alempi tutkimusperä valmistui kesällä 2003, ja kairaukset alkoivat heti. Ylempi tutkimustunneli jäi kesken kaivoksen Polar Mining Oy:n strategisesti tärkein omistus on Vammalan kaupungin Stormin kylässä sijaitseva (keskus)rikastamo, johon Polar Miningin kaikki Länsi-Suomen malminetsintä liittyy. Dragon Miningin hallitus hyväksyi kesällä 2005 suunnitelman Vammalan rikastamon käynnistämiseksi. Tähän liittyen Oriveden kultakaivos avataan uudelleen, mikä tarkoittaa Kuteman kaivoksen ripemalmien louhinnan ja uuden maanalaisen kaivoksen rakentamisen ns. Sarvisuon Kuva 1. Oriveden kaivoksen maanpintakartta. 6

9 myynnin vuoksi. Sarvisuon maanalaiset kairaukset alkoivat siis kesällä Kairaukset jatkuivat v alkupuolelle asti. Viimeiset kairaukset suoritettiin sitten syksyllä Kairausten perusteella Sarvisuon mineralisaation arvellaan ulottuvan maan pinnalta aina +525-tason alapuolelle asti. Kannattavasti louhittava alue näyttäisi tällä hetkellä olevan tasojen +260 ja +420 välissä. Malmi on samantapaisissa linsseissä kuin Kuteman puolella. Linssit ovat m pitkiä ja aika kapeita, sillä paksuus vaihtelee puolesta metristä kahdeksaan metriin. Korkeutta linsseillä on m. Malmilinssejä on näillä näkymin viisi kappaletta. Projekti kestää tunnelinajon aloittamisesta laskien noin 2,5 vuotta. Ensimmäinen louhos avataan aivan ensimmäisen vuoden lopussa. Louhittavaksi suunniteltu malmimäärä in situ on tällä hetkellä vain t, mutta toisaalta Au-pitoisuus on erittäin korkea eli 13,6 g/t. Kun kaivos pyörii täydellä teholla, niin malminnoston on arvioitu olevan t /kk. Peränajo Kulkuyhteys Sarvisuolle on tulevaisuudessa +285-tunnelin kautta. Jos lisämalmia löydetään tasojen +420 ja +525 välille, niin Sarvisuon vinotunneli jatketaan +525-tasolle asti. Peränajoa on kokonaisuudessaan yli 3,5 km. Tästä alueelle johtavan yhdysperän ja uuden, sisäisen vinotunnelin osuus on yhteensä jm. Louhosperiä ajetaan jm. Tyypillisen tason layout on kuvassa 2. Tunnelit louhitaan ns. muodostelmaan, joka on pääasiassa voimakkaasti liuskettunutta kloriittiserisiittiliusketta. Tämän takia tukemistyöt vievät ison osan työajasta. Toinen haaste peränajossa on ajo malmissa. Malmilinssit ovat paikoitellen erittäin kapeita, mutta kultapitoisuus saattaa malmissa olla yli 50 g/t. Näin ollen on yritettävä räjäyttää katkot siten, että malmi ja raakku saadaan erilleen, jotta lastattavana ei olisi pelkästään raakkua (kuva 3). Kuva 2. Tyypillinen louhintataso. Kuva 3. Peränajo kapeassa malmissa Tukemistyöt Voimakkaasti liuskettunut kloriittiserisiittiliuske ja todennäköisesti korkeah ko vuoripaine aiheuttavat haasteellisen louhintaympäristön. Olosuhteiden vuoksi kaikki tilat ruiskubetonoidaan ja pultitetaan. Sen lisäksi risteysalueet ja louhosperät lujitetaan vaijeripultituksella. Louhinta Louhinta tapahtuu samalla periaatteella kuin Kuteman malmin louhinta (kuva 4). Louhintaperien tasoväli on 20 m, joten louhokset ovat noin 25 m korkeita. Louhintaa etenee malmilinssin pohjalta ylöspäin. Tyhjät louhokset täytetään raakulla. Tuotantoreiät (Ø64 mm) porataan pääsääntöisesti alakätisinä. Raakku- 7 laimennuksen minimoimiseksi reiät porataan yhdensuuntaisesti raakkukontaktin kanssa. Louhinnassa käytetään emulsiopohjaisia räjähteitä. Raakkulaimennuksen kurissa pitäminen saattaa vaatia vaaka- ja pystypilareiden jättämistä huonon malmin kohdalle. Tuuletus Raitista ilmaa varten ajetaan täysprofiilimenetelmällä tuuletusnousu (Ø3,0 m) maan pinnalta +525-tasolle. Nykyinen lämpölaitos pitää siirtää sitten uuden nousun viereen. Likainen ilma poistetaan +285-tasoa pitkin vanhan kaivoksen puolelle poistoilmanousuun. Tuuletusnousu ulottuu siis +525-tasolle asti, vaikka louhintaa ei tapahtuisikaan tämän tason läheisyydessä. Kuitenkin tällä tavalla tuuletusnousu voidaan ajaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja se on heti käytettävissä, kun tasoja valmistellaan. Tämän lisäksi porausvedet vinotunnelista voidaan johtaa nousuun ja tason +525 kautta kaivosvedenpoiston piiriin. Muuta Sarvisuo-projektia varten ei tarvitse tehdä suuria kalustoinvestointeja, vain muutama pickup-auto hankitaan. Kaivoksen infraa varten ei tarvitse louhia kuin muutama varasto-

10 ja muuntajakuprikka. Räjähdevarastot, huoltopaikat, taukotila jne. ovat jo valmiina vanhan kaivoksen puolella. Kaivosveden poisto tapahtuu vanhan kaivoksen puolelta. Urakointi Tuotannossa käytetään urakoitsijoita niihin töihin, joihin kaivoksella itsellään ei ole kalustoa. Louheen lastaus ja kuljetus on pääurakka. Sen lisäksi urakoitsijoita käytetään kairauksessa, soijanäytteiden otossa, vaijeripultituksessa, konerusnauksessa, ruiskubetonoinnissa jne. Myös sekalaiset palvelut, kuten tarvikkeiden kuljetus kaivokseen ja poranteroitus, annetaan ulkopuolisen tehtäväksi. Lisäkairaukset Sarvisuon kaivoksen rakentamisen ja tuotannon aikana aluetta kairataan lisää, koska potentiaalia on lisämalmien löytämiseen. Vanhan kaivoksen alueella suoritetaan malminetsinnällistä kairausta tunnettujen kultapiippujen pohjoispuolelle ennen tuotannon aloittamista, sillä kulkuyhteydet sopiville kairauspaikoille menetetään louhinnan aikana. Kuteman ja Sarvisuon välisestä alueesta on myös hyvin vähän kairaustietoa, mutta malmipotentiaalia siellä on sitäkin enemmän. Kuva 4. Louhintaperiaate Kuteman kaivoksessa. Kuva 5. Sarvisuon malmilinssit katsottuna lounaasta koilliseen ja päinvastoin. 7. Sarvisuo katsottuna ylhäältä alaspäin. Kuva 6. Sarvisuon peräverkko katsottuna lounaasta koilliseen. 8

11 Kuva 8. Sarvisuon tunnelit ja Kuteman vinotunneli. Kuva 9. Sarvisuo ja vanha kaivos katsottuna luoteesta kaakkoon. Kuva 10. Poikkileikkaus Sarvisuon louhinta-alueesta. Oriveden kaivoksen tuleva tuotanto. 9

12 Edullista ja luotettavaa räjähdysainekauppaa ja varastointia Myyntivarastot: TAMPERE SEINÄJOKI VAASA JÄMSÄ KESKI-SUOMEN RÄJÄHDE OY TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

13 Ossi Hakanen, työpäällikkö SKANSKA-TEKRA OY Perustusten vahvistus Turussa Keskusta-alueen perustamistavat T urun keskustan alueelta löytyy perustamistapoja moneen lähtöön. Paalutyypeistä ovat käytössä teräs-, betoni-, kaivin-, ja puupaalut. Lisäksi on maanvaraisia ja kallionvaraisia perustuksia. Perustusten vahvistuksia on tehty myös suihkuinjektointimenetelmällä. Teräsbetonipaalujen käyttö yleistyi Turussa 1970-luvun taitteessa, ennen sitä yleisin paalutyyppi oli puupaalu. Sotien jälkeen paaluja alettiin lyödä kovaan pohjaan, vanhemmat perustukset ovat yleisesti koheesiopaalujen varassa. Puupaaluille tai hirsiarinan varaan perustettuja rakennuksia on Turun keskustan alueella noin 350 kpl. Perustukset on vahvistettu noin 50 rakennuksessa. Pohjasuhteet ja syitä ongelmiin Suihkukalusto Helsingissä Aleksanterinkadulla Lahonnut puupaalu 7-kerroksisen rakennuksen alla Tyypillinen tilanne on savipatja jonka paksuus vaihtelee 0-60 m, syvimmillään ollaan Aurakadun varressa torin ja joen välisellä alueella. Savipatjan alla on tiukahko moreeni paksuudeltaan 1-10 m jonka alla oleva kallio on pääsääntöisesti ehjä ja kovaa. Pääsyy ongelmiin on pohjaveden pinnan lasku. Orsiveden (ylempi pohjavesi) pinnan lasku aiheuttaa puupaalujen yläpään kuiville jäämisen ja lahoamisen. Monesti lahoamista edistää vuotavat viemärit ja korkeat lämpötilat, sopivissa olosuhteissa lahoprosessi on hyvinkin nopea. Tunnettu Turkulainen rakennesuunnittelija onkin piirtänyt kuvan jossa paalun yläpää on kukkamultaa ja madot luikertelevat paalun yläpäässä. Alemman pohjaveden (salpavesi) lasku aiheuttaa maan painumista ja ongelmia savikoille perustettuihin rakennuksiin. Pohjaveden pinnan laskuun on monia syitä kuten salaojitukset, viemäröinnit, asfaltoinnit, useat perättäiset kuivat vuodet ja maan pinnan kohoaminen. Perustusten vahvistamisen tarve ja eri menetelmät Periaatteessa jokaisessa puupaalutetussa rakennuksessa piilee riski perustusten korjaustarpeelle. Muutamia vuosia sitten mahdollisiin ongelmiin havahduttiin vasta painumien ja syntyneiden halkeamien jälkeen, tällöin tosin ongelmat ovat jo melko pitkällä ja rakennuksen herkkä tila saattaa rajoittaa käytettävän menetelmän valintaa. Nykyään taloyhtiöt ovat melko valveutuneita ja selvittävät rakennuksensa perustamistavan ja puupaalujen kunnon sekä seuraavat talon liikkeitä säännöllisin väliajoin tehtävillä tarkkavaaituksilla. Tällöin ongelmat havaitaan hyvissä ajoin ja suunnitteluun ja toteutusvaiheeseen jää järkevä aika. Pääsääntöisesti taloyhtiöt lähtevät viemään hanketta eteenpäin viimeistään kun havaitaan rakennuksen painuvan tasaista vauhtia (5-15 mm /vuosi) tai on varma tieto että paalujen laho on edennyt pitkälle. Nyrkkisääntönä voi pitää että mitä aikaisemmassa vaiheessa korjaus tehdään sitä pienemmät ovat riskit työnaikaisille vaurioille. Menetelminä käytetään pääasiassa teräspaalutusta ja suihkuinjektointia. Teräspaalujen asennus voidaan tehdä lyömällä, puristamalla tai poraamalla. Sopivan menetelmän valinta on aina tapauskohtaista ja yksiselitteistä kaavaa sopivan vahvistustavan valinnalle on mahdoton tehdä, jokainen tapaus on tutkittava erikseen. 11

14 Puristuspaalutus Nykyisin puristuspaalutuksessa käytetään pelkästään teräspaaluja, jatkokset ovat ulkopuolisia holkkijatkoksia. Käytettävät paalut ovat kooltaan 115*8, 140*8 tai 140 *10 mm. Elementtipituudet vaihtelevat käytettävän tilan mukaan 1,0-2,0 m. Kuormaa puristuspaaluille sallitaan paalukoosta ja olosuhteista riippuen kn. Käytännössä puristuspaalutus jakaantuu kolmeen vaiheeseen eli alkupuristukseen, loppupuristukseen ja paalun injektointiin. Alkupuristuksessa paalu puristetaan pehmeiden kerrosten läpi pitkäiskuisilla nopeilla tunkeilla. Paalujen jatkamisessa on tärkeää että holkit puristetaan kiinni ennen saveen painamista, tällä on vaikutusta paalun suoruuteen. Moreenin pintaan tultaessa tunkit vaihdetaan voimakkaampiin ja tehdään ns. loppupuristusohjelma jossa käytetään 1,5-kertaista voimaa paalun sallittuun kuormaan verrattuna. Tämä vaihe voi pahimmillaan kestää kaksikin päivää. Paalu tunkeutuu moreeniin 1-2 m. Loppupuristukseen jälkeen paalu injektoidaan ja kärkikappaleen kautta massaa painetaan moreeniin l. Menetelmän etuja ovat: - ei tärinöitä ja hiljainen menetelmä - nopea menetelmä - kalusto pientä, mahtuu ahtaisiin paikkoihin - siisti menetelmä - rakennuksen työnaikaiset liikkeet vähäisiä Haittoja ovat - vaatii vastapainorakenteen, käytännössä hyödynnetään rakennuksen painoa - saattaa olla arka dynaamisille kuormille -pienempi sallittu kuorma kuin muilla menetelmillä, lisää paalumäärää - paalun törmäily vanhoihin puupaaluihin ja tästä aiheutuvat taipumat -taipumien takia hylättävien paalujen määrä yleensä suurempi kuin muilla menetelmillä Puristuspaalun kilpailukyky on viime vuosina parantunut kaluston Porapaalun jatkohitsaus kehittymisen ja paaluille sallittavan kuorman nousun myötä. Menetelmä onkin tällä hetkellä yleisesti käytössä. Suurin puristuspaaluilla toteutettu kohde on Turun Ruotsalainen Teatteri johon puristettiin noin m 140*10 paalua, kohteen urakoitsijana oli Skanska Tekra Oy ja urakka valmistui kesällä Lyöntipaalutus Lyöntipaalutuksessa käytetään pitkälti samoja paalukokoja kuin puristuksessa, lisäksi jonkin verran 170*10 paaluja, jatkokset ovat holkkijatkoksia. Lyöntipaalua ei juurikaan käytetä vahvistuskohteissa. Menetelmän etuja ovat: - nopea, paalujen jatkaminen helppoa Haittoja ovat - melu - tärinä ja sitä kautta rakenteiden vaurioitumisriski - kaluston siirtely usein hanka - kaluston vaatima tila lyhentää käytettäviä elementtejä, lisäkustannus jatkoksista - paalun törmäily vanhoihin puupaaluihin ja tästä aiheutuvat taipumat Lyöntipaalun käyttö on hyvin vähäistä vahvistuskohteissa, vaikkakin sopivassa kohteessa saattaisi olla hyvinkin kilpailukykyinen vaihtoehto, mutta lyöntiä pelätään välillä aiheettomastikin. Porapaalutus Porapaalun käyttö vahvistuskohteissa yleistyi 90-luvun lopulla uusien tekniikoiden myötä. Aikaisemmin porapaalujen käyttöä rajoitti kaluston koko, jatkostekniikka ja porausmenetelmä. Vuonna 1999 Skanska Tekra Oy alaurakoitsijanaan Pirkanmaan Porakaivo Oy lähtivät toteuttamaan porapaalukohdetta Turussa Hämeenkadun varrella. Porausmenetelmänä oli uppoporaus käänteishuuhtelulla niin että käytössä oli tuplaseinäiset poraputket. Keskireiästä syötettiin vesi huuhteluun ja reunoilta ilma vasaran käyttämiseen. Paalujen jatkamiseen kehitettiin robottihitsausta mig-hitsauksena ja ydintäytelangalla. Etenkin paalujen jatkostekniikka aiheutti paljon keskustelua ja jopa mustamaalamista, mutta tarkkojen ennakkokokeiden ja työnaikaisen laadunvalvonnan kautta menetelmä toimi hyvin ja on nykyään yleisesti käytössä. Porauksen kanssa oli jonkin verran ongelmia etenkin vasaran käyttövarmuuden kanssa ja liian usein työryhmä joutui kankisulkeisiin. Samalla menetelmällä porattiin vielä 2-3 kohdetta jonkin verran käytössä oli myös vesipainevasara. Myöhemmässä vaiheessa Rotex Oy kehitti uppoporaukseen RC-systeemin jota voidaan käyttää paineilmalla normaalilla porauskalustolla, systeemi onkin ollut porapaalukohteissa yleisesti käytössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Nykyään on käytössä myös Oy Robit Rocktools Ltd :n CFsarja. Molemmilla systeemeillä on porattu Aurakadun varressa yli 60 m. paaluja, pisin porattu paalu on noin 71 m, poraus tehtiin 1,2 m ele- Kellarivaunu porapaalutukseen, porari Ari Vihiniemi 12

15 Puristuspaalukehikko menteillä. Nykyään porapaalukohteet tehdäänkin pääsääntöisesti uppoporauksena paineilmalla, poraus vaatii kuitenkin erityistä tarkkuutta ja ammattitaitoa porareilta ettei ilmat karkaile ja aiheuta vahinkoa ympäristössä ja korjattavassa kohteessa. Käytettävissä avartimissa on jouduttu tekemään kehitystyötä myös puunporauksen osalta, pahimmillaan osutaan vielä vanhaan puupalun hollihakajatkokseen eli käytettävien terien pitäisi pystyä poraamaan savea, moreenia, kalliota, puuta ja terästä, helppo yhtälö? Käytettävät yleisimmät putkikoot ovat 140*8, 140*10, 168*10 ja nykyään yleistynyt 194*10 ja 220*10. Teräslaatuna on S440J2H ja S550 J2H, käytettäessä S550 -laatua saadaan usein seinämää ohennettua. Menetelmän etuja - ei tärinöitä, rakennuksen liikkeet vähäisiä - paalut suoria - pystytään läpäisemään puuta ja kiviä - suuri kantavuus, paalut porataan kallioon - paalumäärä pienempi suuren kantavuuden vuoksi - hukkapaalujen määrä pieni - pystytään paaluttamaan hankalissa pohjaolosuhteissa Haittoja - kaluston määrä ahtailla työmailla suhteellisen suuri - kompressorien melu - porasoijan käsittely / rakenteiden kastuminen - ammattitaitoisten porarien löytäminen hankaliin olosuhteisiin on joskus vaikeaa Porapaalutus on nykyään yleisesti käytössä vahvistuskohteissa tälläkin hetkellä Turussa on käynnissä kolme porapaaluilla tehtävää työmaata. Suihkuinjektointi Suihkuinjektoinnilla on tehty Turussa viimevuosina kohdetta. Menetelmä on kilpailukykyinen kun paalupituus on maksimissaan luokkaa m. Suihkuinjektoinnissa korkepainesuihkulla irroitettava maa-aines sekoitetaan suihkutettavaan sementtisuspenssioon. Injektoitava maa-aines muodostaa tasalaatuisen kappaleean, paalun. Halkaisijana käytetään yleisesti mm. Menetelmän etuja - ei tärinöitä - hiljainen, suurin melun lähde imuautot - ei erillisiä kuormansiirtorakenteita, paalu kantaa suoraan anturan alta - rakennuksen liikkeet työn aikana hyvin vähäisiä - sopivissa syvyyksissä taloudellisesti kilpailukykyinen - ei hukkapaaluja - tarvittaessa pystytään läpäisemään kiviä - nykyisin siistiä työä Haittoja - salaojat uusittava aina työn jälkeen - pohjaviemärien kunto oltava hyvä, ellei viemärit on uusittava työn aikana - syntyvä paluulietteen määrä on suuri - aseman vaatima tila piha-alueella Kaiken kaikkiaan suihkuinjektointia käytetään nykyään yleisesti ja ennakkoluulot menetelmää kohtaan ovat hälvenneet. 13 Kuormansiirtorakenteet Uusille paaluille on luonnollisesti siirrettävä rakennuksen kuormat. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu vanhaan anturaan porattavilla vetoankkureilla ja teräslevyllä paalun päässä. Monimutkaisemmassa tapauksessa seinän läpi asennetaan teräspalkkeja, seiniin porataan vaarnatappeja ja lisäksi voi olla vielä vetoankkurit anturasta, ympärille vahva raudoitus ja lopuksi betonointi. Kuormansiirrot vaikeuttavat jonkin verran kellaritilojen jatkokäyttöä, aina jää patteja seiniin ja lattiaan. Vanhat rakenteet eivät läheskään aina ole kuvien mukaisia joten suunnitelmamuutoksia tulee paljon ja yhteistyö suunnittelijan ja työmaan välillä on tiivistä. Suihkuinjektoinnissa erillisiä kuor - mansiirtorakenteita ei ole. Laadunvalvonta ja työturvallisuus Kaikissa paalutyypeissä laadunvalvonnalla on suuri merkitys. Aina tehdään paalukohtaiset pöytäkirjat joihin on kirjattu yksityiskohtaisesti paalun tiedot. Paalujen suoruuksia tarkistetaan inklinometrimittauksilla ja valotarkastuksilla. Kantavuuksia tarkistetaan staattisin ja dynaamisin koekuormituksin. Suihkuinjektoinissa seurantajärjestelmä kirjaa suihkutuksen tiedot ja lisäksi paaluista porataan näytekappaleita. Työturvallisuudella on tärkeä rooli vahvistuskohteissa. Eri työvaiheissa käytetään suuria voimia ja korkeita paineita, joten kaluston säännölliset tarkastukset ja huollot on hoidettava moitteettomasti. Työntekijöiden on oltava perehtyneitä työhönsä ja jatkuvasti valppaana ongelmien varalta. Asukkaat Asukkaille perustusten saneeraus merkitsee aina jonkinasteista koettelemusta. Nurkissa pyörii miehiä ja pihat on vallattu, kellaritilat ovat poissa käytöstä, tulee meteliä, pölyä, likaa ja kaikesta riemusta kustannuksia syntyy e/m 2, mutta pysyypähän talo maanpinnalla.

16 HYDRAULISIA PORAUSLAITTEITA 25 VUODEN KOKEMUKSELLA! RIVIPORAUSLAITTEET YLEISLOUHINTALAITTEET TRAKTORIIN MINI-PORAUSLAITTEET YLEISLOUHINTALAITTEET KAIVINKONEESEEN RADIO-OHJAUKSET ALUMIINISET SYLINTERI- JA MOOTTORI- SYÖTTÖLAITTEET PÖLYNEROTTIMET Myös vaakaporauslaitteet, kulmanosoittimet, peruskunnostukset yms. Kiukaisten Asennuspalvelu Oy Hiirijärventie 269, KIUKAINEN Puh. (02) Petri Lehtinen Asko Alaspää

17 Olavi Selonen, FT, ympäristöpäällikkö PALIN GRANIT OY Kiviteollisuuden ympäristökysymykset Johdanto uomalaisen kiviteollisuuden kes - S keisin haaste on vastata ympäristöllisiin paineisiin, joita tulee toisaalta kotimaasta ja toisaalta Euroopan Unionin tasolta. Ne liittyvät mm. teollisuuden ympäristövaikutuksiin, lainsäädäntöön ja kestävän kehityksen näkökohtiin. Kirjoituksen lopussa kirjallisuusviitteissä mainittuja teoksia suosittelen kaikille tämän lehden lukijoille tietolähteiksi kivialan ympäristöasioissa. Nyt kivialan ympäristövaikutuksista on olemassa tutkittua tietoa, sillä vuosina toteutettiin laaja tutkimus, jossa louhinnan ympäristövaikutuksia selvitettiin. Tulokset on julkaistu Ympäristöministeriön raporttina. Luvat Kivenlouhinta on Suomessa tarkasti lailla säädeltyä, jopa usean eri lainsäädännön kautta. Kun louhitaan graniittia tai liusketta, tarvitaan maa-aineslain mukainen ottolupa ja ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Ennen lupien hakemista yrityksellä täytyy olla maaomistajan kanssa maa-alueen käytöstä sopimus, joka yleensä on vuokrasopimus. Maa-ainesten ottolupahakemukseen liitetään maa-aineksen ottosuunnitelma. Maa-ainesten ottoluvan myöntää kunta (kunnanhallitus). Luvassa määrätään vakuus maisemoinnin tekemiseksi. Maaainesten ottotoimintaa valvoo kunta. Ympäristöluvan graniitin ja liuskeen louhintaan myöntää kunta, yleensä ympäristölautakunta; myös valvontaviranomainen on kunta. Kaivoslaki säätelee puolestaan vuolukiven ja marmorin louhintaa, niin kuin myös spektroliitin kun sitä louhitaan korukiveksi. Kuitenkin näihinkin vaaditaan myös ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kaivoslain alle kuuluvaan esiintymään tehdään ensin tutkimuksia varten varaus tai valtaus, jonka myöntää Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Jos kohde on todennäköisesti hyödyntämiskelpoinen, sille haetaan KTM:ltä kaivospiirin määräämistä. KTM:n myöntämä kaivoskirja antaa yritykselle kaivosoikeuden. Kaivostoimintaa valvoo KTM ja kaivosturvallisuutta Turvatekniikankeskus (TUKES). Kaivoslain alaisen toiminnan ympäristölupaviranomainen on alueellinen ympäristölupavirasto ja valvova viranomainen alueellinen ympäristökeskus. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Maisema Kivenlouhinta ja sivukivikasat muuttavat maisemaa, mutta toisaalta samalla syntyy uusia ja erilaisia maisemamuotoja. Hyvän louhinnan suunnittelun ja maisemoinnin avulla muutosta voidaan hallita. Yritys on velvollinen maisemoimaan ottamisalueen toiminnan loputtua. Toiminnan päätyttyä louhimoalue siistitään, kasvillisuus palautetaan istutuksin ja alueelle soveltumaton käyttö estetään esim. sivukivin, jotka asetetaan itse avolouhoksen reunoille aidaksi. Louhimoalue voidaan myös ottaa uusiokäyttöön virkistysalueeksi, makeanveden altaaksi tai kalastuslammeksi. Alueesta voidaan tehdä geologinen tai teollis-historiallinen nähtävyys tai jopa teatterinäyttämö. Melu ja tärinä Louhimoalue maisemoidaan toiminnan päätyttyä. Kuva: Palin Granit Oy. Kivenlouhinnan eräs huomatuimmista vaikutuksista, ainakin lupaprosesseissa, ovat louhimolta kuuluvat äänet, jotka syntyvät työkoneiden liikkumisesta, poraamisesta, sahaamisesta ja räjäytyksistä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että tyypillisesti äänten kuuluvuus vaihtelee. Äänten kuuluvuus ja leviäminen riippuvat louhimon koosta, louhinnan työvaiheista ja louhinnan etenemisestä, 15

18 myös ympäristön maastonmuodot sekä tuuli ja lämpötila vaikuttavat. Ihmiset kokevat äänet ja melun hyvin eri tavoin ja henkilökohtaisesti. Kuitenkin voidaan todeta, että melun kuulovaurioriski on olematon 200 metrin etäisyydellä työkoneista, joten konemelu ei aiheuta ympäristössä kuulovaurioriskiä eikä vaaraa terveydelle. Melutasolle louhimon ympäristössä on annettu ohjearvo, joka on 55 db lähimmän asuintalon ja 45 db lähimmän vapaa-ajan asunnon kohdalla. Louhimoalueet suunnitellaan nykyään äänen leviämistä estävällä tavalla. Alueelle tehdään erillisiä meluvalleja ja sivukivikasat sijoitetaan siten, että ne vaimentavat ääntä. Myös louhimoalueelle jätetty puusto vaimentaa ääntä. Louhimon seinät toimivat meluesteinä louhinnan edetessä syvemmälle. Tärinää syntyy kamin irrotuksessa. Lisäksi syntyy ilmanpaineaalto. Kamin paloittelussa ja lohkareiden halkaisussa syntyy pelkästään räjäytysääni, ei tärinää. Kallioperässä olevat pienetkin halkeamat vaimentavat tehokkaasti tärinää, siksi tärinä ei leviä kauaksi, mutta on havaittavissa louhimon lähellä. Louhinnasta johtuva rakennusten vaurioitumisriski on erittäin pieni eikä normaalirakenteinen rakennus louhimon läheisyydessä ole vaarassa vaurioitua. Lähimmissä rakennuksissa voidaan tarvittaessa tehdä kiinteistökatselmuksia. Rakenteiden vaurioitumisen riskinarviointiin on olemassa räjäytysalan ohjearvo. Yrityksellä on vastuu vaurioista, vaikka tärinä alittaisikin ohjearvon. Vauriota kärsineellä on oltava näyttö vaurion ja räjäytyksen samanaikaisuudesta. Pöly Sivukiven käyttö lisääntyy Suomessa. Kuva: Palin Granit Oy. Pölylähteitä louhimolla ovat sahaus, poraus ja työkoneiden liikkuminen. Poralaitteet on varustettu imureilla, joihin pöly kerätään. Tuuli ja sade vaikuttavat pölyn leviämiseen. Pölyvaikutukset jäävät pääasiassa louhimon alueelle, koska pölylaskeumat ovat melko pieniä ja pölyn määrä vähenee nopeasti poispäin louhimolta. Vaikka kyseessä olisi suurikin louhimo, pitoisuustasot sen lähellä eivät ylitä ilman laadulle annettuja ohjearvoja. Pölyvaikutuksia vähennetään mm. meluvallien, sivukivikasojen ja puuston avulla, lisäksi louhimon seinät toimivat myös pölyn leviämisen esteinä. Pohjavesi Puhdas pohjavesi on maankamaramme tärkeimpiä resursseja ja siksi sen riittävyyteen ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota, millä on huomattava vaikutus myös maa- ja kiviainesten ottoon ja niiden suunnitteluun. Pohjavesivaikutusten suhteen tarvekiven louhinta eroaa muusta kaivannaisten otosta, koska lähtökohtaisesti kivilouhimot sijaitsevat hyvin ehjillä kalliolohkoilla, joissa on vain vähän rakoilua. Tällainen kivi on tiivistä ja se sisältää vähän vettä. Kallioperässä oleva pohjavesi kerääntyy suuriin rikkonaisiin osiin, eli ns. ruhjevyöhykkeisiin, jotka muodostavat kalliopohjavesivarastoja. Tästä syystä kivenlouhinnan vaikutus pohjaveteen, sen laatuun tai korkeuteen on vähäinen. Seurantatutkimuksissa on todettu suurenkin louhimon yhtey - dessä louhinnan vaikutuksen pohjavedenpinnan korkeuteen rajoittuvan alle 50 metrin etäisyyteen avolouhoksen reunasta, koska kallioperä louhimoalueella on ehyttä. Tiiveyden johdosta louhimon tai louhimoalueen pintavedet eivät sekoitu kallion pohjaveteen. Porakaivoista tehtyjen kemiallisten analyysien perusteella louhinta ei vaikuta kaivojen veden laatuun. Louhimoiden kuivatusvesissä mahdollisesti oleva kiintoaines poistetaan nykyisin saostusaltaiden avulla. Lisäksi yritykset tarkkailevat louhimoympäristön pohja- ja pintavesiä louhintaluvissa määrätyllä tavalla. Sivukivet Kivenlouhinnan sivukivet ovat edelleen ajankohtainen aihe Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen jätepäätösten johdosta. Sivukivi on oikeudellisesti jätettä, mutta materiaalina käyttökelpoista raaka-ainetta moneen eri tarkoitukseen. Käytön haasteena ovat pitkät kuljetusmatkat. Sivukivi on samaa ainetta kuin varsinaiset louhimon tuotteet, se on alkuperäistä luonnonkiveä, eikä siihen lisätä louhinnan aikana ihmiselle tai luonnolle vieraita aineita. Sen varastoinnista tai itse sivuki- 16

19 Kivimateriaali on täysin kierrätettävää ja tuotteita voidaan käyttää uudelleen ja uudelleen. Kuva: Paavo Härmä. vilohkareista ei aiheudu kemiallista kuormitusta pohjaveteen tai maankamaraan, sillä se on luontaisesti pysyvää ja liukenematonta materiaalia. Sivukiven koostumuksesta ei ole haittaa ihmisen terveydelle. Sivukiven käyttö mursketuotteina lisääntyy vähenevien harjusoravarojen takia. Sivukivigraniitti soveltuu myös vesija ympäristörakentamiseen, esim. aallonmurtajiin. Ympäristörakentamisessa kohteina puolestaan ovat esim. meluvallit, erilaiset kivimuurit, pengerrykset ja piharakenteet. Keramiikan raaka-aineena voidaan käyttää sekä graniittista että vuolukivistä sivukiveä. KIVIALA JA KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kolme kivijalkaa ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kiviteollisuuden toimintaedellytyksiä kehitettäessä tulee huomioida kaikki kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta. Lainsäädännöllisesti niin Suomessa kuin Euroopan Unioninkin tasolla korostuu ekologinen kestävyys. Lainsäädäntö on monimutkainen ja ympäristönäkökohdiltaan kiristyvä (esim. jätekysymykset). Tiedonpuute kivialasta, sen erityispiirteistä ja todellisista ympäristövaikutuksista vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön esim. lupaprosesseissa. Tiedon lisääminen tapahtuu parhaiten toimialatasolla, esimerkkinä vaikkapa Kiviteollisuusliiton kiviportaali (www.finstone.com). Ekologiseen kestävyyteen kivialalla kuuluvat tuotteiden elinkaari ja tuotannon ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset ovat vähäisiä suhteessa kiven pitkään elinkaareen, ja rajoittuvat louhimon alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Louhinnasta ei ole ympäristön asukkaille terveyshaittaa. Kivituotteiden käyttöikä on erittäin pitkä ja kivimateriaali täysin kierrätettävää. Lopputuotteet eivät homehdu eikä niistä ole päästöjä, huoltotarve on pieni. Ne ovat kemiallisesti ja fysikaalisesti pysyviä. Energiaa käytetään louhinnassa ja jalostuksessa, mutta mekaanisissa tuotantoprosesseissa kiveen ei lisätä kemiallisia aineita eikä sitä kuumenneta. Kiviteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee ottaa huomioon myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Suomalaisen kiviteollisuuden sosiaalis-taloudellinen vaikuttavuus on suurempi kuin sen suora vaikuttavuus kansantalouteen. Kivenlouhinta antaa työmahdollisuuksia ja vero- ja sivutuloja etenkin maaseudulla, missä louhimot usein ovat (esim. Ylämaa ja Juuka). Raaka-aineen paikallisuuden vuoksi louhimoita ei voida siirtää ulkomaille. Kiviteollisuudella on kerrannaisvaikutuksia asiakas- ja sidosryhmiin kuten huoltoon, urakointiin, kuljetukseen sekä laitevalmistukseen. Kivialalla on vaikutus myös tutkimukseen ja koulutukseen. Louhimo- ja jalostamotoiminta parantaa ympäristönsä tiestöä, sähköntai vedensaantia. Kivialan yritykset ovat usein pkt-sektorin perheyrityksiä, joissa päätöksentekoketju on lyhyt. Yritysten tuotannon laatu ja toimitusvarmuus ovat perinteisesti korkealla tasolla, mihin myös suomalaisen kiven suosio maailmalla pitkälti perustuu. Nykyisin työolosuhteet ja työturvallisuus ovat hyvät, työn fyysistä rasittavuutta ovat uusi teknologia, tietotekniikka ja automaatio vähentäneet. Luonnonkivi on korkealaatuinen ja arvokas materiaali, joka jo itsessään täyttää kestävän kehityksen kaikkien kolme pilarin vaatimukset. Pitkästä elinkaaresta johtuen sen käyttö on ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää, lisäksi siihen liittyy olennaisesti sekä luonnon että ihmisen kulttuurin historia. Lähdekirjallisuus Aatos, S. (toim.) Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Suomen ympäristö 656. Alueidenkäytön osasto, Ympäristöministeriö, Helsinki. 188 s. Selonen, O Luonnonkiven louhinta ja sen vaikutus ympäristöön. Kiviteollisuusliitto ry, Helsinki 11 s. 17

20 Jorma Leinonen, myyntipäällikkö OY FORCIT AB Merikemiitti Terramaren rakennuspäällikkö Paavo Kolari uuden Merikemiittipumpun vierellä Tukholman saaristossa. M eillä ja maailmalla emulsioräjähteet ovat saavuttaneet suuren suosionsa osin turvallisuutensa ja ympäristöystävällisyytensä vuoksi, mutta myös siksi, että niiden ominaisuuksia on kohtuullisen helppoa muokata ja säädellä käyttäjien ja käyttökohteen mukaan. Nyt emulsioräjähteiden joukko laajeni uudella tuotteella, MERIKE- MIITILLÄ. Taustaa Vedenalaisten louhintojen lisääntyminen, ja se ettei kotimaassamme valmisteta suuriin (>127mm) reikäkokoihin soveltuvaa patrunoitua louhintaräjähdysainetta, herätti kysymyksen, soveltuisiko pumpattava emulsio suuriin vedenalaisiin massalouhintoihin. Pumpattavien emulsioiden edut louhintaräjähdysaineena ovat tulleet hyvin esille vuosien varrella ja niinpä päätettiin tutkia, onko mahdollista valmistaa emulsioteknologiaan perustuva tuote ja menetelmä vedenalaiseen käyttöön. Lähtökohtana ja perusvaatimuksina pidettiin heti alussa seuraavia ominaisuuksia: Räjähdysaineen osalta - tiheys - voimakkuus - vedenkestävyys - käsittelyturvallisuus - ympäristöystävällisyys - kilpailukykyinen hinta Menetelmävaatimukset - valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja käytön turvallisuus - panostustyön nopeuttaminen ja helpottaminen - tarkka ja dokumentoitava panostusmäärä - laitteiston varmatoimisuus ja kustannustehokkuus - mahdollisuuden panostuksen osittaiseen automatisointiin Nykyisin käytössä olevat emulsioräjähteet eivät sovellu hyvin vedenalaiseen louhintaan mm. liian pienen tiheytensä (1,0 1,2kg/l) ja dynamiittia pienemmän räjähdysenergiansa takia. Sen sijaan muut yllämainitut ominaisuudet ovat jo nykyisin käytössä olevissa emulsioräjähteissä ylivoimaiset. Näin ollen lähdettiin tutkimaan, kuinka voimme lisätä emulsioräjähteen räjähdysenergiaa ja tiheyttä muiden ominaisuuksien kärsimättä. 18

Johdanto. Teollisuuden alaa, joka valmistaa luonnonkivituotteita,

Johdanto. Teollisuuden alaa, joka valmistaa luonnonkivituotteita, 2 Johdanto Ihminen on koko historiansa ajan käyttänyt luonnonkiveä. Kivestä on rakennettu asuinpaikkoja ja valmistettu käyttö- ja taide-esineitä. Ihmisen kulttuuriperintö perustuu kiveen. Arkkitehtuurimme

Lisätiedot

Emulsiopanostus mullistavaa menetelmäkehitystä räjäytystyössä. Vuorimiespäivät 2007 Kaivosjaoston vuosikokous 30.3.2007 Pentti Vihanto OY FORCIT AB

Emulsiopanostus mullistavaa menetelmäkehitystä räjäytystyössä. Vuorimiespäivät 2007 Kaivosjaoston vuosikokous 30.3.2007 Pentti Vihanto OY FORCIT AB Emulsiopanostus mullistavaa menetelmäkehitystä räjäytystyössä Vuorimiespäivät 2007 Kaivosjaoston vuosikokous 30.3.2007 Pentti Vihanto OY FORCIT AB Forcit mukana menestyksessä Nykyaikaiset tuotantomenetelmät

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Betonipaalujen korvaaminen RRspaaluilla, HAMK Sisältö Kohteen yleiskuvaus Pohjasuhteet Urakkalaskentavaiheen paalutussuunnitelma RRs-paaluihin perustuva paalutussuunnitelma Paalutustyön toteutus PDA-mittaukset

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI YLEISTIETOA HANKKEESTA: HANKKEEN RAKENNUTTAJA LAHTI ENERGIA 100 % JÄTTEESTÄ KAASUTTAMALLA ENERGIAA TUOTTAVA VOIMALAITOS

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Kaivukoneporalaitteet

Kaivukoneporalaitteet Kaivukoneporalaitteet ADVANCED DRILLING TECHNOLOGY ExcaDrill tekee ylittämättömistä esteistä väliaikaisia Tämä on sinun ja kallion välinen asia. Mies vastaan luonnon kovin mahdollinen pinta. Vastustaja

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet

Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla

Lisätiedot

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä.

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2016 TRAKTORI MAXI TRACTION IF Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. Jopa 20 % suuremmat kuormat. Erinomainen ajomukavuus suurissakin

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Hinnasto 18.8.2014 Talvirenkaat

Hinnasto 18.8.2014 Talvirenkaat Hinnasto 18.8.2014 Talvirenkaat 2 Nokian Renkaat Talvirenkaat, hinnasto 18.8.2014 HAKKAPELIITTA 8 Ennenkokematonta pitoa Vakaa ja tarkka ohjaustuntuma, luotettava talvipito Ympäristöystävällinen: pienempi

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

maailmaa Renkaat pyörittävät

maailmaa Renkaat pyörittävät Sinun Juuri nyt maailmassa rullaa miljardeja renkaita Joka päivä valmistetaan satoja tuhansia uusia renkaita renkaanjälkesi Millaisen renkaanjäljen sinä jätät? Renkaat pyörittävät maailmaa Kaikki ympärilläsi

Lisätiedot

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014 Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla Pekka Ruuti 23.01.2014 Esityksen sisältö Toteutettuja paalutuskohteita Arabianrannassa, Vuosaaressa sekä Kalasataman alueella. Menetelmät Kustannusvertailu

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus.

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. Luonnon ymmärtäminen ja kunnioittaminen on toimintamme kulmakivi. Vastuullisuus on arvo, jonka tuomme työhömme myös tuloksellisuuden ja kumppanuuden tasolla. Kyllä

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI Teräsbetonit VALMISTAJAT Paalut: Abetoni Oy Kokemäen TB-Paalu Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Skanska Betoni Oy Teräsosat: Leimet Oy

Lisätiedot

WITRAKTOR & CATERPILLAR

WITRAKTOR & CATERPILLAR WITRAKTOR & CATERPILLAR Wihuri Oy Tekninen Kauppa / Witraktor Osa Wihuri-konsernia, kansainvälistä moniala-perhe-yritystä Caterpillar edustaja Suomessa vuodesta 1947 Toimialueena Suomi, Viro, Latvia ja

Lisätiedot

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi Liite 1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, sekä pintamaiden vastaanottoon toistaiseksi alkaen vuodesta

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ

LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ilmoitus koelouhinnasta Ruonaojan avolouhoksessa, Kolari Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18

Lisätiedot

1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19

1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19 Luku 1 Räjähteiden ja louhintatekniikan kehitys 17 1.1 Räjähteiden kehitys kiinalaisista nykyaikaan 19 1.1.1 Mustaruuti ilotulituksista louhintaräjäytyksiin... 19 1.1.2 Voimakkaita räjähdysaineita keksitään...

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

301.4C. Minikaivukone

301.4C. Minikaivukone 301.4C Minikaivukone Moottori Nettoteho 13,2 kw 17,7 hp Paino Työpaino turvakaaren kanssa 1 380 kg 3 042 lb Työpaino ohjaamon kanssa 1 470 kg 3 241 lb Monipuolisuus Helppo kuljettaa ja käyttää erilaisilla

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT. Hinnasto 1.3.2015. www.nokiantyres.com/heavy

KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT. Hinnasto 1.3.2015. www.nokiantyres.com/heavy KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT Hinnasto 1.3.2015 www.nokiantyres.com/heavy 19 Eturenkaat Nokian Hakkapeliitta Truck F 295/80 R 22.5 152/148M Nokian Hakkapeliitta Truck F x x D C 74 )) 860, 1 066, T675020

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT. 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus

17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT. 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus 1 17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus Tässä luvussa käsitellään vedenalaisia kallioleikkauksia ja kaivantoja, ruoppaustöitä kallioleikkausten

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Endomines Oy 1 Hoskon kaivospiirihakemus LIITE 4. Kaivospiirin käyttösuunnitelman selvitysosa

Endomines Oy 1 Hoskon kaivospiirihakemus LIITE 4. Kaivospiirin käyttösuunnitelman selvitysosa Endomines Oy 1 Hoskon kaivospiirihakemus Endomines Oy Hoskon kaivospiirihakemus Kaivospiirin käyttösuunnitelman selvitysosa 1 Kaivoksen päätoimintojen sijoittaminen Hankealueelle perustetaan avolouhos

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.

Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR 10MCR 712MC 714MCe Kokonaispaino

Lisätiedot

HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT

HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT HINNASTO 1.6.2015 TALV IRENKAAT 2 Nokian Renkaat Talvirenkaat, hinnasto 1.6.2015 HAKKAPELIITTA 8 Ennenkokematonta pitoa Vakaa ja tarkka ohjaustuntuma, luotettava talvipito Ympäristöystävällinen: pienempi

Lisätiedot

Tuulivoimalan porapaaluperustus

Tuulivoimalan porapaaluperustus Tuulivoimalan porapaaluperustus Geotekniikan päivä 17.11.2005 Sakari Lotvonen, PSV-Maa ja Vesi Oy Jouko Viitala, LEMCON Oy Hannu Jokiniemi, Ruukki Sami Eronen, Ruukki 15 March 2006 www.ruukki.com Sami

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS -seminaari 27.10.2010, Kemi Asko Poikela Sisältö Kaluston kehitysnäkymiä Kuormatilat Kokonaispainot

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita NCC ROADS SUOMESSA Tuotteet ja palvelut Ydinliiketoimintaamme ovat kiviainesliiketoiminta, asfaltintuotanto, päällystysurakointi sekä tienhoito. Maa- ja vesirakentaminen tukee muita liiketoimintojamme.

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Kopadi Oy - BROKK valikoima

Kopadi Oy - BROKK valikoima Kopadi Oy - BROKK valikoima Miksi valita kauko-ohjattava Brokk purkurobotti? Seitsemän eri koko / painoluokkaa sisältävä tuoteohjelma. 500 kg:n Brokk 60:stä aina 10 000 kg painavaan Brokk 800:aan. Koneet

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

Kantaverkko kehittyy Peltopylväs säästävämpiä siirtoja

Kantaverkko kehittyy Peltopylväs säästävämpiä siirtoja Kantaverkko kehittyy Peltopylväs säästävämpiä siirtoja 12 Uusi pylväs helpottaa maanviljelyä Pylvään muotoilulla on haluttu tuoda peltomaisemaan ilmavuutta ja vähentää näin voimajohdon maisemahaittoja.

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö GRUNDFOS Conlift Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö conlift - huolehtii kondenssivedestä CONLIFT luotettava ratkaisu kondensiveden poistoon GRUNDFOSIN KONDENSSIVEDEN POISTOON TARKOITETTUJEN PUMPPAAMOIDEN

Lisätiedot

Työseloste. Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi

Työseloste. Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi Työseloste Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi Sisällysluettelo 1Materiaalit...1 1.1Materiaalimenekit ja lisät...1 2Työkalut ja välineet...1

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle. PUUNKORJUUPAKETIT Puunkorjuupaketit, kannolta tienvarteen Metsäperävaunu varustettuna puutavarakuormaimella on tuttu näky monen maatalon pihassa. Tällainen paketti on kuitenkin kohtalaisen iso investointi,

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

ESIPUHE. Kaivannaisteollisuus Suomessa. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry Kiviteollisuusliitto ry Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry

ESIPUHE. Kaivannaisteollisuus Suomessa. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry Kiviteollisuusliitto ry Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry ESIPUHE Suomalainen yhteiskunta ei tule toimeen ilman kaivannaisteollisuutta. Malmien louhinta on perusta metalliteollisuuden tuotteille. Teollisuusmineraalit ovat välttämättömiä kemianteollisuudelle,

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

y Polttonestetoiminen lämmitin 87 Klimat 5 1 y Polttonestetoiminen lämmitin 87 912-B, 912-D Op. no. 87516 01- Bensiini 30618 095-1 Diesel 3730 340-1 20000 paitsi AT Bensiini 30618 095-1 912-B edustaa lämmittimien uuttaa sukupolvea. Tämä

Lisätiedot