Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin vaskitsakysely 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin vaskitsakysely 2011"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin vaskitsakysely 2011 Hanna Henttinen & Janina Mäkinen

2 Kuva: Pirkko Lindberg Hanna Henttinen & Janina Mäkinen 2012 Kannen vaskitsakuva: Ari Kuusela Kuvien kuvaajilla. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Luonnonsuojelukeskus, Martinkatu 5, Turku , Kyselyyn liittyvää materiaalia on luonnonsuojelupiirin internetsivuilla osoitteessa Kyselyn päätyttyä vaskitsahavainnoista voi raportoida osoitteessa

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Vaskitsa Väritys Ravinto Lisääntyminen Kasvu Levinneisyys Elinympäristö ja elintavat Aineisto ja menetelmät Tulokset Vaskitsat eivät ole hävinneet, vaan ilmeisesti muuttaneet kaikki meille! Tiet ja polut vaskitsojen havaintopaikkoina Muut havaintopaikat Pitkät havaintosarjat Kuntaa suppeammat alueet, joissa on tehty paljon havaintoja Vaskitsaa koskevat asenteet Kertomusten vaskitsa Vaskitsaan liittyvät tarut ja uskomukset Kansan tuntemat käärmeet Vaskitsan tuntomerkkejä ja ominaisuuksia Vaskitsa taioissa Vaskitsa kotipihassa Vaskitsan tappaminen Miksi vaskitsa on sokea? Vaskitsan pureman parantaminen Vaskitsan vaarallisuus Vaskitsasta sanomalehtikirjaston artikkeleissa Kyselyn yhteydessä kertyneet vaskitsatarinat Vanhoihin uskomuksiin liittyvät tarinat Ensihavaintoja Käärme!...ei sittenkään Yhteiseloa vaskitsan kanssa Vaskitsojen pihat Pelastusoperaatioita Vaskitsan paritteluun liittyvät tarinat Erikoisia kohtaamisia...44

4 6. Lopuksi Lähteet...47 Liitteet Liite 1. Havaintolomake Liite 2. Tiedotteet Liite 3. Kuntakohtainen havaintotaulukko Liite 4. Vaskitsahavaintojen aikasarjat paikkakunnittain

5 1. Johdanto Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri kartoitti yleisökyselyn avulla vaskitsan levinneisyyttä Varsinais-Suomen alueella Vaskitsa (Anguis Fragilis) on kuparinruskea raajaton, pitkäruumiinen lisko, joka elää harvalukuisena maamme etelä- ja keskiosissa. Vaskitsa sekoitetaan usein käärmeeseen, mutta sillä on käärmeistä poiketen liikkuvat silmäluomet ja se liikkuu käärmettä kömpelömmin. Havaintoja toivottiin myös aiemmilta vuosilta. Varsinais- Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöh. Ely-keskus) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo toimivat yhteistyötahoina selvityksen tekemisessä. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri valitsee vuosittain lajin tai lajiryhmän, josta tiedot ovat maakunnallisesti puutteellisia. Kyselyjen kohteena voivat olla myös elinympäristöt. Vaskitsa valikoitui vuoden 2011 kyselyn lajiksi, koska laji on vähän tunnettu, mutta silti helposti tunnistettavissa. Aiempina vuosina luonnonsuojelupiirin kyselyin on kartoitettu muun muassa sammakkoeläimiä, liito-oravia ja vieraskasvilajeja. Kyselyjen avulla saadaan tietoa, mutta myös innostetaan ja osallistetaan luonnon tarkkailuun ja arvostamiseen. Kyselyn ohessa pyrittiin myös lisäämään tietoa vaskitsasta ja vähentämään siihen siten siihen kohdistuvia ennakkoluuloja ja vainoa. Vaskitsa on luonnonsuojelulain nojalla annetun asetuksen perusteella rauhoitettu eläin. Luonnonsuojelulaissa kielletään rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, niiden pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen ja tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Vaskitsa kuului vielä edelliselle, vuonna 2000 julkaistulle punaiselle listalle, mutta tuoreessa listauksessa todetaan siitä kertyneen uusia havaintoja koko sen levinneisyysalueelta sitten edellisen raportin julkaisun. Vaskitsa poistettiinkin Suomen lajien punaiselta listalta ja sen uhanalaisuusluokitus muuttui silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi. Matelijoiden ja sammakkoeläinten seurantaa ei ole raportin mukaan kuitenkaan järjestetty ja tunnettujen esiintymispaikkojenkin seuranta on vaikeaa. Lajien esiintymisestä ja runsaudesta voidaan saada riittävästi tietoa jos havaintoja saadaan kerättyä riittävän kattavasti. Tähän tarpeeseen pyrimme osaltamme vastaamaan tämän kyselyn myötä. Vaskitsahavaintojen lisäksi havaintoja kertyi myös useimmista muista Suomessa tavattavista matelija- ja sammakkoeläinlajeista, mutta havaintoja ei tuoda tässä esille. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin sammakkoeläinkyselyn tuloksista on raportoitu vuonna 2009 ilmestyneessä Markku Lappalaisen ja Päivi Sirkiän kirjoittamassa teoksessa Suomalainen sammakkokirja. 5

6 Jouni Kallioniemi kuvasi hiekkatietä ylittävän vaskitsan Salossa vuonna Vaskitsa -Ja täällä on haastatteluvuorossa kauhea ja vaarallinen myrkkykäärme! Mitä? Et ole kauhea, et vaarallinen, et myrkyllinen etkä käärme kaikki muu osuikin oikeaan?! Mikäs juupeli sinä sitten olet? Muistaakseni sinua sanotaan vaskikäärmeeksi. Ai se siis on vanha nimitys, että oletkin lisko jalaton lisko! Tuo on jo vähän liian paksua. (Petäjäinen, 2003) Vaskitsaa lastenkirjassa äimistelevän rupikonnan reaktio on varsin kuvaava. Vaskitsa tuo ensisilmäyksellä helposti mieleen käärmeen, mutta siitä huolimatta, että kansanomainen vanha nimitys vaskikäärme tai Carl von Linnén sille antama tieteellinen nimi Anguis fragilis, hauras käärme, viittaavat käärmeeseen, kyse on jalattomasta liskosta. Mikäli jalkojen puuttumista ei lasketa, täyttää vaskitsa kaikki liskoille tyypilliset tuntomerkit ja on näin läheisempää sukua vaikkapa sisiliskolle kuin käärmeille. Muun muassa liikkuvat silmäluomet, tylppäpäinen kieli ja kömpelö liikkuminen erottavat vaskitsan käärmeistä. Vaskitsa liikkuu ruumistaan käännellen, koska siltä puuttuvat käärmeille tyypilliset alapinnan suuret, lihaksin liikuteltavat kilvet. Särkyvyydellä Carl von Linné lienee viitannut vaskitsan tapaan katkaista häntänsä. 6

7 2.1. Väritys Suomenkielisen nimensä vaskitsa on saanut vaskenhohtoisesta väristään. Vaski on ikivanha sana, joka on ilmeisesti alunperin tarkoittanut kuparia, sittemmin myös pronssia ja messinkiä sekä joissain uralilaisissa kielissä myös rautaa. Vaskitsan väritys vaihtelee kuitenkin paljon äärimuotojen ollessa kuparinpunainen tai lähes lyijynharmaa. Naaraalla on usein tumma selkäjuova ja sen kyljet sekä vatsa ovat tummat koiraiden ollessa tasavärisempiä. Poikasten yleisväri vaihtelee hopeanharmaasta, ruskehtavaan tai kullankeltaiseen. Niillä on myös selkäjuova. Sinitäpläiset vaskitsat ovat lähes poikkeuksetta koiraita. Naaraalla täplät ovat selvästi harvinaisempia. Siniset täplät kertovat Suomen alueella elävien vaskitsojen alkuperän olevan idässä. Venäjällä sinitäpläiset vaskitsat ovat yleisiä, mutta puuttuvat lähes täysin esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta, jonne vaskitsakanta on tullut etelästä, Tanskan kautta. Värityksen lisäksi Suomen alueella tavattavien vaskitsojen näkyvät korva-aukot, päälaen suomujen muoto ja niiden keskinäinen sijainti poikkeavat ruotsalaisten ja norjalaisten vaskitsojen vastaavista ominaisuuksista. Poikkeuksellisen sinitäpläinen vaskitsa Kemiönsaaresta. Kuvan otti Annika Storbacka. 7

8 2.2. Ravinto Vaskitsan ravintoa ei ole yksityiskohtaisesti tutkittu, mutta sen ravinnoksi kaiketi kelpaavat ainakin etanat ja lierot. Nuori vaskitsa saattaa syödä myös niveljalkaisia kuten hyönteisiä ja hämähäkkejä. Monet pikkueläimet ovat kuitenkin vaskitsalle liian nopeita. Sen saalistustapa ei perustu käärmeiden tapaan nopeisiin yllätyshyökkäyksiin, vaan on hyvinkin varovaista ja hapuilevaa luonteeltaan. Vaskitsa varastoi ylimääräisen ravinnon häntäänsä, jonka rasvavarastoja se pystyy käyttämään esimerkiksi ravintotilanteen ollessa heikompi. Hännän rasvavarastoilla on myös olennainen osuus talvehtimisen onnistumiseen ja lisääntymiseen isot rasvavarastot keränneiden naaraiden saadessa enemmän poikasia lyhythäntäisiin lajitovereihinsa nähden Lisääntyminen Vaskitsat parittelevat Suomessa toukokuun lopulla tai kesäkuussa. Tuolloin koiraat usein kamppailevat keskenään. Ne kietoutuvat toistensa ympärille, purevat toisiaan niin, että nahistelun tiimellyksessä syntyy pysyviä arpia ja häntäkin saattaa katketa. Myös parittelu on rajunlaista. Koiras pitää naarasta aloillaan tarttumalla sen päähän tai niskaan hampaillaan ja kietomalla ruumiinsa sen ympärille. Parittelu kestää pitkään, jopa 20 tuntia. Vaikka vaskitsaa pidetään arkana eläimenä, paritellessaan ne eivät juuri piittaa siitä mitä ympärillä tapahtuu. Erkaannuttuaan sukupuolet eivät enää toisistaan piittaa. Vaskitsa on sisiliskon tapaan ovovivipaarinen eli munat kehittyvät naaraan munanjohtimissa. Raskausaika kestää noin kolme kuukautta, joten poikaset syntyvät elokuun lopulla tai syyskuussa. Jos kesä on viileä, syntyminen voi siirtyä aivan horroksen alkamisaikaan tai jopa seuraavaan kevääseen asti. Vaskitsan poikasluku on tavallisimmin Syntyessään vaskitsan poikaset ovat ohuen munakalvon sisällä, josta ne pyrkivät heti vapautumaan. Naaras ei huolehdi poikasistaan, vaan ne ryhtyvät ruskuaispussin suoman vararavinnon loputtua etsimään itselleen ravintoa omatoimisesti Kasvu Vastasyntynyt vaskitsa on yleensä 7 10 cm pitkä. Sukukypsyyden vaskitsat saavuttavat noin 25 cm pituisina, koiraat ovat tuolloin kolmivuotiaita, naaraat vuotta tai kahta vanhempia. Täysikasvuisen vaskitsan pituus jää yleensä alle 35 cm mittaiseksi. Vaskitsan häntä on jonkin verran ruumista pidempi. Vaskitsa kuitenkin katkaisee helposti häntänsä eikä uusi häntä koskaan kasva alkuperäisen mittaiseksi. Niinpä täysikasvuisen vaskitsan häntä onkin useimmiten katkaistu, tylppä ja normaalia lyhyempi ja siten vaskitsan pituuskin on noin cm. Euroopassa on kuitenkin tavattu jopa yli 50 sentin mittaisia yksilöitä ja Pohjoismaiden ennätys lienee 42,5 cm. Vaskitsa luo nahkansa muiden liskojen tavoin. Aikuiset vaskitsat luovat nahkansa ilmeisesti kahdesti vuodessa, mutta poikaset saattavat luoda nahkansa kolme tai neljäkin kertaa vuoden mittaan. 8

9 Vaskitsa saattaa vankeudessa saavuttaa yli 30 vuoden iän, mutta luonnossa se elää huomattavasti lyhyemmän elämän. Joka tapauksessa laji elää hyvissä olosuhteissa helposti useita vuosia ja kauemmin kuin mikään muu liskolaji Levinneisyys Suomessa vaskitsan levinneisyys on selvästi painottunut Etelä-Suomeen. Pohjoisimmat havainnot sijoittuvat Purmo Kaustinen Rautavaara Lieksa linjalle, mutta päälevinneisyysalue on selvästi tätä etelämpänä, runsaudenarviointien mukaan kanta on tiheimmillään lounaisella ja eteläisellä rannikkoalueella. Kaikkialla vaskitsaa pidetään melko harvalukuisena ja koska havaintoja siitä on kirjattu vähän esimerkiksi Hatikka-tietokantaan, on lajin elinvoimaisuuden ja levinnäisyyden arviointi ollut hankalaa. Sammakkolampi-sivuston mukaan vaskitsaa ei ole havaittu Ahvenanmaalla kymmeniin vuosiin, joten sieltä laji lienee hävinnyt. Kyselyssä Ahvenanmaata lähimmät vastaukset tulivat Korppoon Ahvensaaresta, jossa oli tehty viisi Korppoon alueen kaikkiaan kahdeksasta havainnosta Elinympäristö ja elintavat Vaskitsan on katsottu viihtyvän parhaiten lehtomaisessa, harvapuustoisessa maastossa, jossa maaperä on riittävän kosteaa ja runsaskarikkeista ja maata verhoaa runsas kenttäkerroksen kasvillisuus. Vaskitsa pysyttelee joko kokonaan piilossa tai puoliksi näkyvissä kivenkolossa, oksien alla tai pudonneiden lehtien seassa. Vaskitsan havaitseekin usein vasta sen ollessa liikkeellä. Vaskitsa liikkuu mieluiten aamuvarhaisella tai iltamyöhällä. Meillä, levinneisyysalueensa pohjoisimmilla alueilla, se on kuitenkin keväisin ja syksyisin matalien lämpötilojen vuoksi usein aktiivinen myös päivällä. Vaskitsan talvehtimisesta Pohjoismaissa tiedetään vain vähän. Sen syksyinen aktiivisuuskausi jatkuu pidempään kuin esimerkiksi kyyllä, koska lajin optimilämpötila on noin viisi astetta kyyn vastaavaa alempi. Vaskitsat hakeutuvatkin horrostamaan vasta syys-lokakuussa. Vastaavasti keväällä vaskitsa on ensimmäisiä esiin tulevia matelijoita. Suomessa se tulee esiin horrospaikastaan huhti-toukokuussa. Vaskitsan horrospaikkoja ovat mukulakivikot, kannonaluset ja lehtikarikkeen peittämät puiden juuristot. Sopivan suojapaikan vaskitsa saattaa löytää myös pihan kompostista ja se tavataan toisinaan talvehtimasta muurahaispesästä, koska sen sileä ja kovapintainen iho suojaa sitä muurahaisten hyökkäyksiltä. Hitaan liikkumistapansa ja heikkojen puolustautumiskeinojensa vuoksi vaskitsa on monelle pedolle helppo saalis varsinkin sen eksyessä liian avoimiin ympäristöihin. Poikasia syövät kookkaat sammakot ja konnat sekä useat lintulajit. Aikuisten vaskitsojen uhkana ovat siili, kettu, 9

10 mäyrä, sekä muut nisäkäspedot ja petolinnut. Ihmisten seuralaisista kissa ja koira tappavat myös vaskitsoja. Vaskitsan kohdalla ei sovi myöskään unohtaa asenteiden merkitystä, sillä niihin pohjautuen ihminen usein toimii kohdatessaan käärmeen tai sitä muistuttavan vaskitsan. Vaskitsa joutuu toisinaan vainon kohteeksi pelkän ulkonäkönsä perusteella. Jalaton lisko näyttää ensisilmäyksellä käärmeeltä eikä käärmeitä pelkäävä tai vihaava aina osaa tehdä eroa rauhoitetun vaskitsan ja kyykäärmeen välillä. Vaskitsa joutuu usein liikenteen uhriksi. Kuvaaja Janne Lumikanta. Vaskitsaa uhkaa eritoten myös kasvava liikenne. Pienten ja keskisuurten selkärankaisten liikennekuolleisuutta selvittäneessä raportissa todetaan kuitenkin matelijoiden osuuden olevan vain 3% kaikkien selvityksessä mukana olleiden eläinryhmien liikennekuolleisuudesta. Sammakkoeläinten ja matelijoiden kantojen koosta ei ole raportin mukaan olemassa kunnollisia arvioita, joten on mahdotonta sanoa miten suuri osuus niistä joutuu liikenteen uhreiksi. Raportin mukaan vaskitsojen liikennekuolleisuus on huolestuttava. Se on 12% kaikkien matelijoiden kuolleisuudesta. Raportin mukaan vaskitsan suureen kuolleisuuteen vaikuttaa luultavasti vaskitsojen taipumus liikkua hämärän aikaan, jolloin ne ovat vaikeasti havaittavissa tienkäyttäjälle. 10

11 3. Aineisto ja menetelmät Varsinais-Suomen vaskitsakysely tehtiin keräämällä yleisöltä havaintoja vaskitsasta internetissä olevan lomakkeen avulla (Liite 1), jonka ohella havaintoja saattoi ilmoittaa sähköpostitse, puhelimitse ja postitse. Kesän 2011 aikana kyselyyn liittyen julkaistiin kaksi lehdistötiedotetta (Liite 2). Niiden merkitys havaintojen kertymiselle oli suuri toukokuussa julkaistua ensimmäistä tiedotetta seurasi kahden päivän sisällä lähes sadan kyselyvastauksen ryöppy ja heinäkuun alkupäivinä, toisen lehdistötiedotteen julkaisun jälkeen, saatiin noin viikossa reilut 50 kyselyvastausta. Vaikka tiedotteita ei käännetty ruotsiksi, saimme myös useita ruotsinkielisiä havaintoja. Kysely tehtiin yhteistyössä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa, jolle valmis raportti luovutettiin tammikuussa 2012 alkuperäisen havaintoaineiston kera. Havainnot tullaan toimittamaan myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Hatikka-tietokantaan lisättäväksi. Hatikka on Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämä havaintotietokanta, jonne voi tallentaa omia luontohavaintojaan ja jonka kautta voi osallistua museon järjestämiin eliöseurantoihin. Se löytyy osoitteesta Kyselyn myötä nyt kertynyttä aineistoa hyödynnettäneen muun muassa matelija-atlasta laadittaessa. Kyselyyn saatiin kesään ja syksyn 2011 aikana yhteensä 627 vastausta, joista 593 koski Varsinais-Suomen alueella tehtyjä havaintoja ja 34 taas havaintoja, jotka oli tehty kyselyn aluerajauksen ulkopuolella. Varsinais-Suomen alueen ulkopuolisista havainnoista pohjoisimmat oli tehty Keuruulla, Jämsässä ja Teuvassa. Valtaosa kyselyalueen ulkopuolella tehdyistä vastauksista saapui kuitenkin Uudeltamaalta, Hämeestä ja Satakunnasta. Osa havaintojen lähettäjistä oli niputtanut samaan lomakevastaukseen useita havaintoja eri paikoista, usein jopa eri paikkakunnilta. Vastauksia läpi käytäessä ja tilastoitaessa kutakin havaintoa käsiteltiin erillisenä, itsenäisenä havaintona, jos havainnontekovuodet ja -paikat on yksilöity kunkin havainnon kohdalla tarkasti. Mikäli vastaus on sisältänyt yksilöidyn havainnon ohella ylimalkaisia mainintoja muista vaskitsahavainnoista, näitä ei otettu huomioon havaintoja tilastoitaessa, vaan tilaistoitiin vain se havainto, jonka kohdalla oli tarkoin määritelty havaintovuosi ja -paikka. Muutamat vaskitsakyselyyn vastanneet lähettivät kesän aikana useita havaintoja samasta paikasta, esimerkiksi omalta kotipihalta. Havaintoja tilastoitaessa pyrittiin ottamaan tällaiset vastaukset huomioon vain kerran, käsitellen muita saman vastaajan samaa havaintopaikkaa koskevia kyselyvastauksia ensimmäisen vastauksen täydennyksinä. Havaintoja kertyi kyselyn kautta 590 kappaletta. Hatikan kaikista vaskitsahavainnoista poimittiin ne, jotka oli tehty Varsinais-Suomessa. Tämän keruun myötä saatiin kokoon toinen aineisto, joka käsittää 109 havaintoa. Yhteensä aineistona on siis 699 havaintoa Varsinais-Suomen alueelta. Vaskitsa valikoitui kyselyn lajiksi osittain helpon tunnistettavuutensa puolesta. On vaikea arvioida, miten moni havainnoista on tehty kuitenkin esimerkiksi jostain toisesta lajista, koska havaintoja oli mahdoton todentaa oikeiksi esimerkiksi tarkastuskäynnein. Kyselyvastauksensa ohella moni lähetti kuvia havainnoistaan ja näistä vain yhdessä lajina oli vaskitsan sijaan pieni ruskea kyykäärme. Digitaalisessa muodossa lähetettiin 234 kuvaa ja 3 videota. Lisäksi saimme postitse yhden diakuvan 1980-luvulla tehdystä havainnosta. 11

12 4. Tulokset Kyselyssä vaskitsahavaintoja saatiin jokaisesta Varsinais-Suomen 28 nykyisestä kunnasta. Hatikassa havaintoja oli 20 kunnan alueelta. Kuva vaskitsojen esiintymisestä täydentyi tältä osin merkittävästi, kattaen nyt koko maakunnan alueen. Uusia kuntia, joiden alueelta ei Hatikassa ollut vielä ollenkaan havaintoja olivat Aura, Koski, Masku, Oripää, Pyhäranta, Somero, Taivassalo ja Tarvasjoki. Lisäksi monien kuntien kohdalla tehtyjen havaintojen määrä kasvoi roimasti kyselyvastausten myötä. Eniten vaskitsahavaintoja kertyi kyselyssä Salosta (85 kpl), Naantalista (77 kpl), Kemiönsaarelta (52 kpl), Turusta (45 kpl) ja Laitilasta (38 kpl). Havainnot olivat vuosilta , painottuen kuitenkin viimeiseen pariin vuoteen. Hatikassa eniten havaintoja oli niin ikään Salosta (26 kpl), missä oli tehty lähes neljännes tietokantaan kertyneistä havainnoista. Seuraavaksi eniten havaintoja oli tehty Kemiönsaaressa (12 kpl), Mynämäellä (9 kpl), Naantalissa (8 kpl) ja Paraisilla / Länsi-Turunmaalla (7 kpl). Hatikan aineistossa oli havaintoja vuosilta Havaintojen lukumääräinen jakautuminen paikkakunnittain niin kyselyssä saatujen kuin myös Hatikkaan kirjattujen havaintojen osalta on esitelty tarkemmin liitteessä 3. Vaskitsaa koskevassa kirjallisuudessa kuvataan sille mieluisan elinympäristön olevan lehtomaisessa, harvapuustoisessa, runsaskarikkeisessa maastossa, ja että sen voi varmimmin tavata laidunmailla, metsien aukkopaikoissa, pensaikoissa sekä peltojen ja teiden reunoilla. Kyselyaineistoa ei käyty systemaattisesti läpi erilaisissa elinympäristöissä tehtyjen havaintojen suhteellisen esiintyvyyden selvittämiseksi. Kyselyyn tulleista havainnoista suurin osa on kuitenkin tehty pihoilla, teillä ja poluilla, lisäksi satunnaisesti esimerkiksi kallioisilla rinteillä, järvien rannoilla tai hiekkakuopissa. Hatikassa hyvin harva on kuvannut itse havaintopaikkaa mitenkään tai ylipäätään kertonut mitään yksityiskohtia tekemästään havainnosta. Useimmiten on kerrottu siitä, minkä kokoinen nähty vaskitsa oli, millaiset sääolosuhteet olivat tai mihin kellonaikaan havainto tehtiin Vaskitsat eivät ole hävinneet, vaan ilmeisesti muuttaneet kaikki meille! Pihapiirejä, joissa vaskitsahavaintoja on tehty usein tuntuvat yhdistävän erilaiset pihan pienipiirteiset rakenteet kuten rakennusten kivijalat, kompostit, lehti- ja risukasat, ulkohuussit, kivikasat, puupinot, kasvihuoneet ja puutarhaviljelykset sekä pihan hallittu hoitamattomuus, jonka myötä syntyy vaskitsalle sopivia piilopaikkoja. Yksi vastaajista arveli pihan läpi virtaavan puron vetävän vaskitsoja puoleensa. Monet pihoillaan vaskitsoja usein näkevät tuntuvat vastausten perusteella pitävän niitä aivan normaalina ilmiönä ja ovat havahtuneet vaskitsan harvinaisuuteen vasta kyselymme myötä. Toiset taas olivat talon tai kesämökin ostettuaan hämmästyneet vaskitsojen runsautta ja muutama vastaajista ilmoittikin löytävänsä vaskitsan pihapiiristään aina niin halutessaan. Vastaajista kourallinen oli kuvaillut tarkoin vaskitsoille otollisiksi elinympäristöiksi kuvaamiaan pihoja, siellä tavattuja lajeja ja toimiaan pihan hoidon suhteen. Pihapiiriä kuvataan usein sanalla 12

13 luonnonmukainen ja vastauksissa kerrotaan, kuinka pihassa ei käytetä kasvinsuojeluaineita, vaan mahdollinen rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjunta hoidetaan esimerkiksi hakkeen, sanomalehtien tai mäntysuopaliuoksen voimin. Maanparannusaineina käytetään kompostia, ruohosilppua ja nokkosvettä. Kompostin tuottaminen synnyttää myös pihaan vaskitsalle sopivia lymypaikkoja ja havainnoitsijat kuvaavatkin tapaavansa vaskitsan usein kompostia tai huussiin tarkoitettuja kuivikkeita kääntäessään. Pihan tai sen lähialueiden niittämisen myötä sinne kertyy vaskitsalle mieluisia heinäkasoja. Osa pihasta saatetaan jättää luonnontilaan, jolloin metsän luontainen aluskasvillisuus toimii vaskitsan elinympäristönä. Vastausten perusteella syntyy kuva siitä, että useimmiten tällaisille pihoille myös tarkoituksella rakennetaan pesäja suojapaikkoja eläimille ja moni vastaajista onkin kertonut vaskitsahavaintonsa yhteydessä myös muista pihapiirissään tekemistään havainnoista. Oman pihapiirin monimuotoisuuteen suhtaudutaan mielenkiinnolla ja siitä ollaan ylpeitä. Tärkeintä vaskitsan kannalta vaikuttaa kuitenkin olevan näiden pihapiirien omistajien sallivuus vaskitsan ja muidenkin matelijoiden suhteen. Niiden annetaan elää rauhassa, niitä ei vainota ja ne huomioidaan esimerkiksi pihaa hoidettaessa. Pihojen hoidossa nurmikon leikkuu muodostaa vastausten perusteella selvästi uhkan vaskitsalle, havainnoitsijoista yksi kertoi surullisen vahingon jälkeen ajavansa nurmikkonsa vadelmapensaiden ympäriltä siten, että ruohonleikkuria vedetään perässä, jolloin mahdolliset leikkurin tielle osuvat vaskitsat ehtii havaita ja hätistää pois tieltä. Vastaajista useampi kertoi ajavansa nurmikon siten, että ruohonleikkurin terät on säädetty mahdollisimman korkealle ja varsinkin pitkäksi venähtänyttä nurmikkoa leikattaessa ollaan tarkkoina ja siirretään tarvittaessa vaskitsat pois leikkurin tieltä. Toisen uhkan pihapiireissä eläville vaskitsoille muodostavat ihmisen seuralaiset, kissat ja koirat Tiet ja polut vaskitsojen havaintopaikkoina Toisen keskeisen vaskitsojen havaintopaikan muodostavat erilaiset tiet ja polut. Valitettavan moni tiellä tehty vaskitsahavainto koski kuollutta eläintä. Toisaalta moni kertoi myös auttaneensa tiellä havaitsemaansa vaskitsaa tien ylityksessä tai nähneensä tiellä elävän liskon. Vastaajista useat arvelivat vaskitsojen tulevan tielle lämmittelemään. Toisaalta esimerkiksi metsässä kulkeva tie tai polku on paikka, jossa vaskitsa useimmin havaitaan, koska muualla aluskasvillisuuden ja karikkeen seassa se on sulautuu maastoon paremmin. Erilaiset lenkkipolut, pururadat ja luontopolut olivat paikkoja, joissa vaskitsoja havaittiin runsaasti. Ne ovat myös paikkoja, joihin kaupunkimainen rakentaminen ei ole ulottunut. Esimerkiksi Lausteen ja Huhkolan läheinen lenkkipolku sijaitsee alueella, joka on tiiviin kaupunkirakentamisen ympäröimä Muut havaintopaikat Muita havaintopaikkoja olivat esimerkiksi avoimet kallioiset paikat, hiekkakuopat, rannat ja suoalueet, aukiot ja taimikot metsässä. Yhteistä näille paikoille lienee se, että vaskitsa ei pääse piiloutumaan metsänpohjakarikkeeseen ihmisten katseilta ja siten se on ylipäätään havaittavissa. 13

14 4.4. Pitkät havaintosarjat Moni kotitalonsa pihalla tai sen lähiympäristössä ilmoittaneista havainnoitsijoista kertoi vaskitsoja nähdyn paikalla vuosittain tai lähes vuosittain myös aiemmin jo useiden vuosien tai vuosikymmenten ajan. Osa näistä paikoista on sellaisia, joissa vaskitsahavaintoja on tehty jopa päivittäin. Pisin sarja havaintoja samalla paikalla on tehty Naantalissa. Kyseessä on havainnon lähettäjän perheen kesäpaikka, jossa havainnoitsijan puoliso on tehnyt havaintoja 1950-luvulta lähtien ja tämän äiti aina 1920-luvulta lähtien. Salossa, Naantalissa, Uudessakaupungissa, Turussa, Länsi-Turunmaalla ja Liedossa on paikkoja, joissa vaskitsoista on tehty usein havaintoja yli 50 vuoden ajan. Maija Arvonen teki elämänsä toisen vaskitsahavainnon puolukoita poimiessaan. Liitteessä 4 on taulukko, johon on kerätty tiedot paikoista, joissa vaskitsoja on nähty vähintään viiden vuoden ajan. Vastausten anonymisoimiseksi taulukossa on tarkkojen osoitteen sijaan kirjattuna jokin muu havaintopaikkaa lähellä sijaitseva paikannimi. 14

15 4.5. Kuntaa suppeammat alueet, joissa on tehty paljon havaintoja Vastauksista nousee esiin myös muutamia laajuudeltaan kuntaa pienempiä paikkoja, joissa vaskitsahavaintoja on raportoitu runsaasti. Näiden alueiden nouseminen esiin havaintoaineistosta saattaa kertoa niiden sopivuudesta vaskitsojen elinympäristöksi, mutta toisaalta syynä saattaa olla myös paikallisten ilmoittajien aktiivisuus. Tässä esitellään alueista muutamia esimerkinomaisesti. Turussa tällainen paikka on Satavan saari ja erityisesti sen länsipäädyssä sijaitseva Samppa. Siellä tehtiin 19 Turun 45:stä havainnosta. Suurin osa havainnoista saapui siellä asuvilta ihmisiltä, jotka kertoivat kotitalonsa tai kesämökkinsä pihalla tekemistään havainnoista. Yksi havainnoitsijoista kertoi nähneensä Sampassa vaskitsoja 1970-luvun lopulta lähtien ja totesi niiden kuuluvan jokakesäisiin vakiohavaintoihin. Aamuisin hän on saattanut koiria ulkoiluttaessaan törmätä jopa kymmenenkin liskon laumaan. Toinen vastaaja taas kertoi kotipihansa havainnoista, joita hän on tehnyt 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja toteaa vaskitsan useimmiten löytyvän puutarhasta. Monet Satavaan tai Samppaan sijoittuvia havaintoja lähettäneet valittelevat näkevänsä hyvin usein myös kuolleita vaskitsoja esimerkiksi Samppaantiellä. Turun ja Kaarinan rajalla sijaitsevalla lenkkipolulla tehtiin kymmenen vaskitsahavaintoa. Lenkkipolku sijaitsee Turun Huhkolan ja Lausteen asuinalueiden läheisyydessä. Lisäksi Katariinanlaaksosta tehtyjä havaintoja saimme viisi. Kurjenrahkan kansallispuistoon tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat havainnot jakautuvat usean kunnan alueelle ja havaintoja kertyi kaikkiaan kymmenen. Näistä neljä sijoittuu Nousiaisten, neljä Pöytyän, yksi Ruskon ja yksi Mynämäen kunnan alueelle, joskin kuntaa on osa havainnoitsijoista lähinnä arvannut, koska omaa sijaintia on havaintohetkellä ollut hankala määrittää. Suurin osa Kurjenrahkalla tehdyistä havainnoista on tehty Savojärven läheisyydessä. Myös Salosta, Hajalan taajaman alueelta saimme kyselyyn yhdeksän havaintoa. Näistä seitsemän oli tehty omakotitalojen pihoilla, yksi kesämökin pihalla ja yksi metsässä mustikoita poimiessa. Kesämökkinsä pihalla nähdystä vaskitsasta raportoinut havainnoitsija kertoi vaskitsoja nähdyn pihalla aina vuodesta 1980 asti. Yksi kotipihallaan vaskitsan nähneistä taas arvioi viiden hehtaarin kokoisella tontillaan asustavan kymmenen vaskitsaa. Naantalin Luonnonmaalla tehtiin kahdeksan entisen Naantalin kaupungin kaikkiaan viidestätoista havainnosta. Yhteensä havaintoja kuntaliitosten jälkeisestä Naantalista tuli 77. Luonnonmaan havainnoista neljä oli tehty kesämökin pihassa, kaksi hiekkatiellä, yksi kotitalon tontilla ja yksi pururadalla. Paraisilta (Länsi-Turunmaalta) vaskitsahavaintoja saatiin erityisesti Korppoon Ahvensaaresta, jossa oli tehty viisi Korppoon alueen kaikkiaan kahdeksasta havainnosta. Yksi vastaajista toteaakin Ahvensaaren olevan elinympäristöltään juuri vaskitsoiden mieleen siellä on runsaasti kariketta ja lehtometsää rantaan asti. Myös Hatikassa on yksi havainto Korppoon Ahvensaaresta. 15

16 4.6. Vaskitsaa koskevat asenteet Yleisesti suhde vaskitsaan vaikuttaa vastausten perusteella olevan positiivinen tai neutraali. Osa vastaajista iloitsi siitä, että on ylipäätään tehnyt havainnon vaskitsasta tai että sellaisia esiintyy pihapiirissä. Osalle taas omalla tontilla runsaslukuisina esiintyvät vaskitsat olivat arkipäiväinen ilmiö, jonka kanssa on opittu tulemaan toimeen. Myös muihin vaarattomiin matelijoihin ja sammakkoeläimiin suhtautuminen näyttäytyi vastauksissa positiivisena. Kyihin liittyen kerrottiin satunnaisesti, että on hankittu käärmeenkarkotin tai että kyyt kuljetetaan pihasta kauemmas. Kyselyvastauksista vain yhdessä kerrottiin kuinka vaskitsa tuli tapettua tahallisesti, koska sitä luultiin käärmeeksi. On selvää, ettei näistä tilanteista haluttu välttämättä kyselyvastauksissa kertoa, vaikka niitä olisi sattunutkin. Muutama vastaajista valitteli vaskitsojen kohtaloa tieliikenteessä tai esimerkiksi runsaasti käytössä olevilla koirien ulkoilutusreiteillä. Uimarannalta oli joku löytänyt selvästi tapetun vaskitsan. Useampi vastaaja toisaalta kertoi, kuinka on itse oppinut vanhemmiltaan suhtautumaan vaarattomaan vaskitsaan suopeasti ja vastaavasti opettanut jälkipolvia toimimaan samoin. Rosita Friman tapaa vaskitsoja joka kesä Nauvossa sijaitsevalla kesämökillään. 16

17 5 Kertomusten vaskitsa 5.1. Vaskitsaan liittyvät tarut ja uskomukset Kansanrunousarkiston eläinperinnekortiston vaskitsaan liittyvä aineisto käytiin läpi ja kopioitiin raporttia varten kokonaisuudessaan. Kortisto käsittää noin korttia koti- ja luonnoneläimiin liittyvää perinnettä: uskomuksia, taikoja, enteitä, loruja, sananparsia ja tarinoita Kansan tuntemat käärmeet Kortiston aineistosta osassa kerrottiin kansan tuntemista käärmeistä ja niiden tuntomerkeistä. Suurin osa käärmeistä on tuttuja, mutta mukaan mahtuu myös pari uuttakin tuttavuutta. Myös lajien nimistö eroaa osittain nykypäivänä käytössä olevista lajinimistä. Tarhkärme, vaskkärme, kyykärme, haltikärme, jättiläiskärme. Tarhkärme o must. Vaskkärme o ruski. Kyykärme, kyymato, o vaaleva harma, suomuksine, henkevaaralline. Halttikärme ol valkone punan korva ja kellane krans kaolas. Jättiläiskärme oll iso vankapaksune. Ei sitä uskaltan kukka tappa. Kalanti. Saarnio, Selma Kärmelajeja nimittelee kansa: vaskikäärme, kyykäärme, tarhakäärme. Vaskikäärmeen keskimääräinen paksuus on kynänvarren paksuus. Kyyn keskimääräinen suuruus lienee piiskanvarren kokoinen. Sortavala. Moilanen, Matti Käärmeen ystävä en ole enkä niistä paljon tiedä muuta kuin kyykäärme ja vaskikäärme olen kuullu puhuttavan ja tarhakäärme, joka ei tee pahaa. Piikkiö. Soini, Kustaa. KT 12: Nummimato. Vaskikäärmeen nimitys Vihdissä. Kansa pitää vaskikäärmettä vaarallisimpiin käärmeihin luettuna. Vihti. Ranta, Kaarlo Vaskitsan tuntomerkkejä ja ominaisuuksia Kansanrunousarkiston aineistosta valtaosassa puhutaan vaskikäärmeestä sokeana ja myrkyllisenä. Myös yksi päinvastainen kertomus löytyi aineistosta. Vaskitsaan liitettiin aineistossa satunnaisesti myös muita ominaisuuksia. Vaskikäärme tavataan usein pihan lähettyvillä, joskus navetoissa, huoneissa y.m. Se on väriltään vasken näköinen. Savonranta. Käyhkö, Veli

18 Vaskikiärmee sanotaan olevan sokean. Tohmajärvi. Vatanen, Esteri Vaskikäärme, jota luultiin hyvin myrkylliseksi, pieni vaskenkarvainen. Ilomantsi. Havu, J. V. Kt 143: Vaskikäärme. Kulkuskäärme, joka helisee tai pitää jonkinlaista ääntä kulkiessaan. Kaustinen. Salo, Heikki. KT 176: Vaskkeärme. Mummovainoo kertoi Talluskylän Lieskassen varrella nähyn vaskkeärmeitä. Ne on ollunna kirkastetun kuparin värisiä ja kun ne on nähnä immeisen, on ne silloin pujahtanna moan sissään ihan terveeseen moahan, vaikka ois miten kova moa ollunna. Ne on ollunna parin korttelin* pituisia ja hyvin arkoja. Immeistä ne ei ou kestännä mittää. Karttula. Oskman, Juho * Kortteli = 6 tuumaa eli 15,24 cm. Vaskimatoo ei ollenkaan sanota myrkylliseksi. Vaskimalon olen nähny pellavalios järves ja se on nähty vanhasa pernakuapas, josa ei enää ollu pernoita. Sanotaan että kerran vuales kärme pulottaa ympäriltä nahkansa. En tie, mihin aikaan. Olen nähnykki sellaisen nahaan, mutten tie, onko tallella vielä. Viljakkala. Säkki, Pauliina Vaskitsa piiloutuu hyvin vanhojen lehtien sekaan. Kuvaaja Annika Salonen. 18

19 Vaskitsa taioissa Vaskitsaan viitattiin muutamassa tarinassa erilaisten taikojen teon yhteydessä. Jos vaskikäärmeeseen tehdään vintilällä reikä ja pannaan reiän läpi naulalla seinään kiinni, niin taloon ei tule hiiriä eikä rottia. Hirvensalmi. Kaukonen, Katri Myös karjan onnea tavoitellessa on käytetty ennen vaskikäärmettä. Suojärvi. Vornanen, Niilo. KT 142: Vaskitsa kotipihassa Vaskitsan uskottiin tuovan pihaan tullessaan huonoa onnea. Jos vaskikäärme tulee pihaan, tietää se aina pahaa. Uukuniemi. Kuutti, Eino. KRK 143:60. Vaskikäärmettä ei muuten tarttis tappaa, mutta kun se niin julmasti lorrii maassa, niin mukulat pelästyy. Urjala. Kyltölä, Arvo. KT 49: Vaskitsan tappaminen Vaskikäärmeen uskottiin tapettaessa pirstoutuvan moneen osaan. Vaskikäärme on kuparinvärinen, pienen puoleinen ja kun sen tappaa, niin se pirstoutuu useampaan osaan, joista jokainen näyttää elävän vielä irrallisenakin. Pidetään muuten kovin ärhäkkänä ja sokeana. Sortavala. Aalto, Sanni. KT 122: Uskottiin, jos vaskikäärmeen tappaa ja lyö moneksi kappaleeksi, niin ne jonkin ajan kuluttua liittyy yhteen, jos ei vaan kappaleita vie kauas toisistaan. Leppävirta. Tirkkonen, Väinö. KRK 122:78. Vaskikärmes, vaikka sen hakkaa pieniksi palooksi, niin se kokoontuu ehjäksi takaasin. Kauhajoki, Virtanen, Fiina. KT 181: Vaskikäärme on toinen, muttei kuulu olevan mikkää myrkkyolio, mutta siitä kummallinen, että kun astuu hännälle, niin se jättää häntänsä ja menee menoaan. Väriltään vaskikäärme kuuluu olevan tumman vasken kaltainen ja pienempi kuin kyykäärme. Kannonkoski. Laurila, Lauri

20 Vaskikäärme on ruskee ja rapee ja saanoovat, että jos sen tappaa, se menee palasiksi ja jonkun ajan päästä ne palaset yhtyy jällee ja kärme on ehjä. Se ei pure ku kahrentoist aikaa päiväl. Orimattila. Järvinen, Aino Vaski- eli kuparikäärme on niin hauras, että se säikähtäessään katkeaa palasiksi. Jos se saa olla rauhassa, kokoaa se itsensä jälleen eheäksi. Laihia. Kotkanen, Viljo Vaskimato on siit kans merkillinen et ko sitä lyä köpil, niin se priiskuu kappaleiks. Mut jos palat jättää sihen ja luulee kualeeks, niin koht, ko ihminen sen jättää, niin palat menee yhteen taas ja elävä mennee niinko ennenki. Koski Tl. Kesälä, Eelis. KRK 5: Miksi vaskitsa on sokea? Vaskitsan sokeuden syystä kertovasta tarinasta oli Kansanrunousarkiston aineistossa monta toisintoa, joissa syyksi todetaan silmien lainaaminen kissalle tai sen pennuille. Kirjallisuudesta löytyi samankaltainen tarina, jossa lainaaja taas on satakieli. Tarina tai satu tunnetaan Suomesta, Ranskasta, Englannista ja Saksasta ja se kertoo ajasta, jolloin satakielellä ja vaskitsalla oli vain yksi silmä. Ahneuksissaan satakieli varasti vaskitsan silmän ja teki siitä sokkomadon. Vaskitsan koston pelossa lintu ei uskalla nukkua öisin. Vaskikäärme kuuluu olevan sokia. Sitä varten kun se maailman alussa lainasi silmänsä kissalle, kissalla kun ei ollut maailmaa luovessa silmiä ollenkaan, ainoastaan tyhjät reijät. Mutta kissa kun sai lainaksi vaskikäärmeen silmät, niin se ei vienytkään niitä pois se pitikin ne itsellääse, ja vaskikäärme jäikii ilman silmiä sokiaksi elämän ijäkseen. Koivisto-Valkeasaari. Mannonen, Ulla Muajilman algajes kiss on ollut sogie. Siidä kissa sanoo vaskitsulle: Anna miun penduloil silmät kirkkoh talujes, mie siidä annan pois kun tulen tagas. A sebä ei antanutki ku tuli. Siitä suati kissal on olut vaskitsun silmät tai vaskitsu sogie. Suistamo. Koljonen, Vilho Kun kissa lähti lasta ristimää, niin sanoi, että Anna kuomarukka silmät lapsen ristijes. Niin hän antoi. Siitä päivästä lähtien ei ole vaskikäärmeellä silmiä. Salmi. Lutjonen, Vilho. KRK 144: Vaskitsan pureman parantaminen Vaskitsan tai vaskikäärmeen uskottiin purevan ihmistä siinä missä muidenkin kansan käärmeiksi luokittelemien eläinten. Pureman jälkeen saatettiin lukea loitsuja ja haavoittuneen raajan ympärille käärittiin pajunkuorta. Laihialaisessa tarinassa kerrottiin, että uhri tuli upottaa kolmeksi tunniksi kirnupiimään, jolloin myrkky ei mennyt vereen vaan piimään. 20

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Kevät

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Opetuslapset ovat yhä Jerusalemissa lukittujen ovien takana,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa Harjoite 9: TÄHYSTÄJÄ Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P (spatiaalinen hahmottaminen): IR: suhteet Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Kenguru Cadet, ratkaisut (1 / 6) luokka

Kenguru Cadet, ratkaisut (1 / 6) luokka Kenguru Cadet, ratkaisut (1 / 6) 3 pisteen tehtävät 1. Mikä luvuista on parillinen? (A) 2009 (B) 2 + 0 + 0 + 9 (C) 200 9 (D) 200 9 (E) 200 + 9 Ainoa parillinen on 200 9 = 1800. 2. Kuvan tähti koostuu 12

Lisätiedot

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Fingrid toteutti tammikuussa 2015 kyselyn APERAK-kuittaussanomien käytöstä ja kuittaussanomiin liittyvien ohjeiden kehitystarpeista. Samassa kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn opetuskuvakortit Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy SORALIIKE LEHTOVAARA OY:N SORANOTTOALUEEN HIETASISILISKOSELVITYS SAUVOSSA KESÄLLÄ 2015.

Suomen Luontotieto Oy SORALIIKE LEHTOVAARA OY:N SORANOTTOALUEEN HIETASISILISKOSELVITYS SAUVOSSA KESÄLLÄ 2015. SORALIIKE LEHTOVAARA OY:N SORANOTTOALUEEN HIETASISILISKOSELVITYS SAUVOSSA KESÄLLÄ 2015. Koiras hietasisilisko (Wikipedia) 33/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot