Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin vaskitsakysely 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin vaskitsakysely 2011"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin vaskitsakysely 2011 Hanna Henttinen & Janina Mäkinen

2 Kuva: Pirkko Lindberg Hanna Henttinen & Janina Mäkinen 2012 Kannen vaskitsakuva: Ari Kuusela Kuvien kuvaajilla. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Luonnonsuojelukeskus, Martinkatu 5, Turku , Kyselyyn liittyvää materiaalia on luonnonsuojelupiirin internetsivuilla osoitteessa Kyselyn päätyttyä vaskitsahavainnoista voi raportoida osoitteessa

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Vaskitsa Väritys Ravinto Lisääntyminen Kasvu Levinneisyys Elinympäristö ja elintavat Aineisto ja menetelmät Tulokset Vaskitsat eivät ole hävinneet, vaan ilmeisesti muuttaneet kaikki meille! Tiet ja polut vaskitsojen havaintopaikkoina Muut havaintopaikat Pitkät havaintosarjat Kuntaa suppeammat alueet, joissa on tehty paljon havaintoja Vaskitsaa koskevat asenteet Kertomusten vaskitsa Vaskitsaan liittyvät tarut ja uskomukset Kansan tuntemat käärmeet Vaskitsan tuntomerkkejä ja ominaisuuksia Vaskitsa taioissa Vaskitsa kotipihassa Vaskitsan tappaminen Miksi vaskitsa on sokea? Vaskitsan pureman parantaminen Vaskitsan vaarallisuus Vaskitsasta sanomalehtikirjaston artikkeleissa Kyselyn yhteydessä kertyneet vaskitsatarinat Vanhoihin uskomuksiin liittyvät tarinat Ensihavaintoja Käärme!...ei sittenkään Yhteiseloa vaskitsan kanssa Vaskitsojen pihat Pelastusoperaatioita Vaskitsan paritteluun liittyvät tarinat Erikoisia kohtaamisia...44

4 6. Lopuksi Lähteet...47 Liitteet Liite 1. Havaintolomake Liite 2. Tiedotteet Liite 3. Kuntakohtainen havaintotaulukko Liite 4. Vaskitsahavaintojen aikasarjat paikkakunnittain

5 1. Johdanto Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri kartoitti yleisökyselyn avulla vaskitsan levinneisyyttä Varsinais-Suomen alueella Vaskitsa (Anguis Fragilis) on kuparinruskea raajaton, pitkäruumiinen lisko, joka elää harvalukuisena maamme etelä- ja keskiosissa. Vaskitsa sekoitetaan usein käärmeeseen, mutta sillä on käärmeistä poiketen liikkuvat silmäluomet ja se liikkuu käärmettä kömpelömmin. Havaintoja toivottiin myös aiemmilta vuosilta. Varsinais- Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöh. Ely-keskus) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo toimivat yhteistyötahoina selvityksen tekemisessä. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri valitsee vuosittain lajin tai lajiryhmän, josta tiedot ovat maakunnallisesti puutteellisia. Kyselyjen kohteena voivat olla myös elinympäristöt. Vaskitsa valikoitui vuoden 2011 kyselyn lajiksi, koska laji on vähän tunnettu, mutta silti helposti tunnistettavissa. Aiempina vuosina luonnonsuojelupiirin kyselyin on kartoitettu muun muassa sammakkoeläimiä, liito-oravia ja vieraskasvilajeja. Kyselyjen avulla saadaan tietoa, mutta myös innostetaan ja osallistetaan luonnon tarkkailuun ja arvostamiseen. Kyselyn ohessa pyrittiin myös lisäämään tietoa vaskitsasta ja vähentämään siihen siten siihen kohdistuvia ennakkoluuloja ja vainoa. Vaskitsa on luonnonsuojelulain nojalla annetun asetuksen perusteella rauhoitettu eläin. Luonnonsuojelulaissa kielletään rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, niiden pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen ja tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Vaskitsa kuului vielä edelliselle, vuonna 2000 julkaistulle punaiselle listalle, mutta tuoreessa listauksessa todetaan siitä kertyneen uusia havaintoja koko sen levinneisyysalueelta sitten edellisen raportin julkaisun. Vaskitsa poistettiinkin Suomen lajien punaiselta listalta ja sen uhanalaisuusluokitus muuttui silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi. Matelijoiden ja sammakkoeläinten seurantaa ei ole raportin mukaan kuitenkaan järjestetty ja tunnettujen esiintymispaikkojenkin seuranta on vaikeaa. Lajien esiintymisestä ja runsaudesta voidaan saada riittävästi tietoa jos havaintoja saadaan kerättyä riittävän kattavasti. Tähän tarpeeseen pyrimme osaltamme vastaamaan tämän kyselyn myötä. Vaskitsahavaintojen lisäksi havaintoja kertyi myös useimmista muista Suomessa tavattavista matelija- ja sammakkoeläinlajeista, mutta havaintoja ei tuoda tässä esille. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin sammakkoeläinkyselyn tuloksista on raportoitu vuonna 2009 ilmestyneessä Markku Lappalaisen ja Päivi Sirkiän kirjoittamassa teoksessa Suomalainen sammakkokirja. 5

6 Jouni Kallioniemi kuvasi hiekkatietä ylittävän vaskitsan Salossa vuonna Vaskitsa -Ja täällä on haastatteluvuorossa kauhea ja vaarallinen myrkkykäärme! Mitä? Et ole kauhea, et vaarallinen, et myrkyllinen etkä käärme kaikki muu osuikin oikeaan?! Mikäs juupeli sinä sitten olet? Muistaakseni sinua sanotaan vaskikäärmeeksi. Ai se siis on vanha nimitys, että oletkin lisko jalaton lisko! Tuo on jo vähän liian paksua. (Petäjäinen, 2003) Vaskitsaa lastenkirjassa äimistelevän rupikonnan reaktio on varsin kuvaava. Vaskitsa tuo ensisilmäyksellä helposti mieleen käärmeen, mutta siitä huolimatta, että kansanomainen vanha nimitys vaskikäärme tai Carl von Linnén sille antama tieteellinen nimi Anguis fragilis, hauras käärme, viittaavat käärmeeseen, kyse on jalattomasta liskosta. Mikäli jalkojen puuttumista ei lasketa, täyttää vaskitsa kaikki liskoille tyypilliset tuntomerkit ja on näin läheisempää sukua vaikkapa sisiliskolle kuin käärmeille. Muun muassa liikkuvat silmäluomet, tylppäpäinen kieli ja kömpelö liikkuminen erottavat vaskitsan käärmeistä. Vaskitsa liikkuu ruumistaan käännellen, koska siltä puuttuvat käärmeille tyypilliset alapinnan suuret, lihaksin liikuteltavat kilvet. Särkyvyydellä Carl von Linné lienee viitannut vaskitsan tapaan katkaista häntänsä. 6

7 2.1. Väritys Suomenkielisen nimensä vaskitsa on saanut vaskenhohtoisesta väristään. Vaski on ikivanha sana, joka on ilmeisesti alunperin tarkoittanut kuparia, sittemmin myös pronssia ja messinkiä sekä joissain uralilaisissa kielissä myös rautaa. Vaskitsan väritys vaihtelee kuitenkin paljon äärimuotojen ollessa kuparinpunainen tai lähes lyijynharmaa. Naaraalla on usein tumma selkäjuova ja sen kyljet sekä vatsa ovat tummat koiraiden ollessa tasavärisempiä. Poikasten yleisväri vaihtelee hopeanharmaasta, ruskehtavaan tai kullankeltaiseen. Niillä on myös selkäjuova. Sinitäpläiset vaskitsat ovat lähes poikkeuksetta koiraita. Naaraalla täplät ovat selvästi harvinaisempia. Siniset täplät kertovat Suomen alueella elävien vaskitsojen alkuperän olevan idässä. Venäjällä sinitäpläiset vaskitsat ovat yleisiä, mutta puuttuvat lähes täysin esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta, jonne vaskitsakanta on tullut etelästä, Tanskan kautta. Värityksen lisäksi Suomen alueella tavattavien vaskitsojen näkyvät korva-aukot, päälaen suomujen muoto ja niiden keskinäinen sijainti poikkeavat ruotsalaisten ja norjalaisten vaskitsojen vastaavista ominaisuuksista. Poikkeuksellisen sinitäpläinen vaskitsa Kemiönsaaresta. Kuvan otti Annika Storbacka. 7

8 2.2. Ravinto Vaskitsan ravintoa ei ole yksityiskohtaisesti tutkittu, mutta sen ravinnoksi kaiketi kelpaavat ainakin etanat ja lierot. Nuori vaskitsa saattaa syödä myös niveljalkaisia kuten hyönteisiä ja hämähäkkejä. Monet pikkueläimet ovat kuitenkin vaskitsalle liian nopeita. Sen saalistustapa ei perustu käärmeiden tapaan nopeisiin yllätyshyökkäyksiin, vaan on hyvinkin varovaista ja hapuilevaa luonteeltaan. Vaskitsa varastoi ylimääräisen ravinnon häntäänsä, jonka rasvavarastoja se pystyy käyttämään esimerkiksi ravintotilanteen ollessa heikompi. Hännän rasvavarastoilla on myös olennainen osuus talvehtimisen onnistumiseen ja lisääntymiseen isot rasvavarastot keränneiden naaraiden saadessa enemmän poikasia lyhythäntäisiin lajitovereihinsa nähden Lisääntyminen Vaskitsat parittelevat Suomessa toukokuun lopulla tai kesäkuussa. Tuolloin koiraat usein kamppailevat keskenään. Ne kietoutuvat toistensa ympärille, purevat toisiaan niin, että nahistelun tiimellyksessä syntyy pysyviä arpia ja häntäkin saattaa katketa. Myös parittelu on rajunlaista. Koiras pitää naarasta aloillaan tarttumalla sen päähän tai niskaan hampaillaan ja kietomalla ruumiinsa sen ympärille. Parittelu kestää pitkään, jopa 20 tuntia. Vaikka vaskitsaa pidetään arkana eläimenä, paritellessaan ne eivät juuri piittaa siitä mitä ympärillä tapahtuu. Erkaannuttuaan sukupuolet eivät enää toisistaan piittaa. Vaskitsa on sisiliskon tapaan ovovivipaarinen eli munat kehittyvät naaraan munanjohtimissa. Raskausaika kestää noin kolme kuukautta, joten poikaset syntyvät elokuun lopulla tai syyskuussa. Jos kesä on viileä, syntyminen voi siirtyä aivan horroksen alkamisaikaan tai jopa seuraavaan kevääseen asti. Vaskitsan poikasluku on tavallisimmin Syntyessään vaskitsan poikaset ovat ohuen munakalvon sisällä, josta ne pyrkivät heti vapautumaan. Naaras ei huolehdi poikasistaan, vaan ne ryhtyvät ruskuaispussin suoman vararavinnon loputtua etsimään itselleen ravintoa omatoimisesti Kasvu Vastasyntynyt vaskitsa on yleensä 7 10 cm pitkä. Sukukypsyyden vaskitsat saavuttavat noin 25 cm pituisina, koiraat ovat tuolloin kolmivuotiaita, naaraat vuotta tai kahta vanhempia. Täysikasvuisen vaskitsan pituus jää yleensä alle 35 cm mittaiseksi. Vaskitsan häntä on jonkin verran ruumista pidempi. Vaskitsa kuitenkin katkaisee helposti häntänsä eikä uusi häntä koskaan kasva alkuperäisen mittaiseksi. Niinpä täysikasvuisen vaskitsan häntä onkin useimmiten katkaistu, tylppä ja normaalia lyhyempi ja siten vaskitsan pituuskin on noin cm. Euroopassa on kuitenkin tavattu jopa yli 50 sentin mittaisia yksilöitä ja Pohjoismaiden ennätys lienee 42,5 cm. Vaskitsa luo nahkansa muiden liskojen tavoin. Aikuiset vaskitsat luovat nahkansa ilmeisesti kahdesti vuodessa, mutta poikaset saattavat luoda nahkansa kolme tai neljäkin kertaa vuoden mittaan. 8

9 Vaskitsa saattaa vankeudessa saavuttaa yli 30 vuoden iän, mutta luonnossa se elää huomattavasti lyhyemmän elämän. Joka tapauksessa laji elää hyvissä olosuhteissa helposti useita vuosia ja kauemmin kuin mikään muu liskolaji Levinneisyys Suomessa vaskitsan levinneisyys on selvästi painottunut Etelä-Suomeen. Pohjoisimmat havainnot sijoittuvat Purmo Kaustinen Rautavaara Lieksa linjalle, mutta päälevinneisyysalue on selvästi tätä etelämpänä, runsaudenarviointien mukaan kanta on tiheimmillään lounaisella ja eteläisellä rannikkoalueella. Kaikkialla vaskitsaa pidetään melko harvalukuisena ja koska havaintoja siitä on kirjattu vähän esimerkiksi Hatikka-tietokantaan, on lajin elinvoimaisuuden ja levinnäisyyden arviointi ollut hankalaa. Sammakkolampi-sivuston mukaan vaskitsaa ei ole havaittu Ahvenanmaalla kymmeniin vuosiin, joten sieltä laji lienee hävinnyt. Kyselyssä Ahvenanmaata lähimmät vastaukset tulivat Korppoon Ahvensaaresta, jossa oli tehty viisi Korppoon alueen kaikkiaan kahdeksasta havainnosta Elinympäristö ja elintavat Vaskitsan on katsottu viihtyvän parhaiten lehtomaisessa, harvapuustoisessa maastossa, jossa maaperä on riittävän kosteaa ja runsaskarikkeista ja maata verhoaa runsas kenttäkerroksen kasvillisuus. Vaskitsa pysyttelee joko kokonaan piilossa tai puoliksi näkyvissä kivenkolossa, oksien alla tai pudonneiden lehtien seassa. Vaskitsan havaitseekin usein vasta sen ollessa liikkeellä. Vaskitsa liikkuu mieluiten aamuvarhaisella tai iltamyöhällä. Meillä, levinneisyysalueensa pohjoisimmilla alueilla, se on kuitenkin keväisin ja syksyisin matalien lämpötilojen vuoksi usein aktiivinen myös päivällä. Vaskitsan talvehtimisesta Pohjoismaissa tiedetään vain vähän. Sen syksyinen aktiivisuuskausi jatkuu pidempään kuin esimerkiksi kyyllä, koska lajin optimilämpötila on noin viisi astetta kyyn vastaavaa alempi. Vaskitsat hakeutuvatkin horrostamaan vasta syys-lokakuussa. Vastaavasti keväällä vaskitsa on ensimmäisiä esiin tulevia matelijoita. Suomessa se tulee esiin horrospaikastaan huhti-toukokuussa. Vaskitsan horrospaikkoja ovat mukulakivikot, kannonaluset ja lehtikarikkeen peittämät puiden juuristot. Sopivan suojapaikan vaskitsa saattaa löytää myös pihan kompostista ja se tavataan toisinaan talvehtimasta muurahaispesästä, koska sen sileä ja kovapintainen iho suojaa sitä muurahaisten hyökkäyksiltä. Hitaan liikkumistapansa ja heikkojen puolustautumiskeinojensa vuoksi vaskitsa on monelle pedolle helppo saalis varsinkin sen eksyessä liian avoimiin ympäristöihin. Poikasia syövät kookkaat sammakot ja konnat sekä useat lintulajit. Aikuisten vaskitsojen uhkana ovat siili, kettu, 9

10 mäyrä, sekä muut nisäkäspedot ja petolinnut. Ihmisten seuralaisista kissa ja koira tappavat myös vaskitsoja. Vaskitsan kohdalla ei sovi myöskään unohtaa asenteiden merkitystä, sillä niihin pohjautuen ihminen usein toimii kohdatessaan käärmeen tai sitä muistuttavan vaskitsan. Vaskitsa joutuu toisinaan vainon kohteeksi pelkän ulkonäkönsä perusteella. Jalaton lisko näyttää ensisilmäyksellä käärmeeltä eikä käärmeitä pelkäävä tai vihaava aina osaa tehdä eroa rauhoitetun vaskitsan ja kyykäärmeen välillä. Vaskitsa joutuu usein liikenteen uhriksi. Kuvaaja Janne Lumikanta. Vaskitsaa uhkaa eritoten myös kasvava liikenne. Pienten ja keskisuurten selkärankaisten liikennekuolleisuutta selvittäneessä raportissa todetaan kuitenkin matelijoiden osuuden olevan vain 3% kaikkien selvityksessä mukana olleiden eläinryhmien liikennekuolleisuudesta. Sammakkoeläinten ja matelijoiden kantojen koosta ei ole raportin mukaan olemassa kunnollisia arvioita, joten on mahdotonta sanoa miten suuri osuus niistä joutuu liikenteen uhreiksi. Raportin mukaan vaskitsojen liikennekuolleisuus on huolestuttava. Se on 12% kaikkien matelijoiden kuolleisuudesta. Raportin mukaan vaskitsan suureen kuolleisuuteen vaikuttaa luultavasti vaskitsojen taipumus liikkua hämärän aikaan, jolloin ne ovat vaikeasti havaittavissa tienkäyttäjälle. 10

11 3. Aineisto ja menetelmät Varsinais-Suomen vaskitsakysely tehtiin keräämällä yleisöltä havaintoja vaskitsasta internetissä olevan lomakkeen avulla (Liite 1), jonka ohella havaintoja saattoi ilmoittaa sähköpostitse, puhelimitse ja postitse. Kesän 2011 aikana kyselyyn liittyen julkaistiin kaksi lehdistötiedotetta (Liite 2). Niiden merkitys havaintojen kertymiselle oli suuri toukokuussa julkaistua ensimmäistä tiedotetta seurasi kahden päivän sisällä lähes sadan kyselyvastauksen ryöppy ja heinäkuun alkupäivinä, toisen lehdistötiedotteen julkaisun jälkeen, saatiin noin viikossa reilut 50 kyselyvastausta. Vaikka tiedotteita ei käännetty ruotsiksi, saimme myös useita ruotsinkielisiä havaintoja. Kysely tehtiin yhteistyössä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa, jolle valmis raportti luovutettiin tammikuussa 2012 alkuperäisen havaintoaineiston kera. Havainnot tullaan toimittamaan myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Hatikka-tietokantaan lisättäväksi. Hatikka on Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämä havaintotietokanta, jonne voi tallentaa omia luontohavaintojaan ja jonka kautta voi osallistua museon järjestämiin eliöseurantoihin. Se löytyy osoitteesta Kyselyn myötä nyt kertynyttä aineistoa hyödynnettäneen muun muassa matelija-atlasta laadittaessa. Kyselyyn saatiin kesään ja syksyn 2011 aikana yhteensä 627 vastausta, joista 593 koski Varsinais-Suomen alueella tehtyjä havaintoja ja 34 taas havaintoja, jotka oli tehty kyselyn aluerajauksen ulkopuolella. Varsinais-Suomen alueen ulkopuolisista havainnoista pohjoisimmat oli tehty Keuruulla, Jämsässä ja Teuvassa. Valtaosa kyselyalueen ulkopuolella tehdyistä vastauksista saapui kuitenkin Uudeltamaalta, Hämeestä ja Satakunnasta. Osa havaintojen lähettäjistä oli niputtanut samaan lomakevastaukseen useita havaintoja eri paikoista, usein jopa eri paikkakunnilta. Vastauksia läpi käytäessä ja tilastoitaessa kutakin havaintoa käsiteltiin erillisenä, itsenäisenä havaintona, jos havainnontekovuodet ja -paikat on yksilöity kunkin havainnon kohdalla tarkasti. Mikäli vastaus on sisältänyt yksilöidyn havainnon ohella ylimalkaisia mainintoja muista vaskitsahavainnoista, näitä ei otettu huomioon havaintoja tilastoitaessa, vaan tilaistoitiin vain se havainto, jonka kohdalla oli tarkoin määritelty havaintovuosi ja -paikka. Muutamat vaskitsakyselyyn vastanneet lähettivät kesän aikana useita havaintoja samasta paikasta, esimerkiksi omalta kotipihalta. Havaintoja tilastoitaessa pyrittiin ottamaan tällaiset vastaukset huomioon vain kerran, käsitellen muita saman vastaajan samaa havaintopaikkaa koskevia kyselyvastauksia ensimmäisen vastauksen täydennyksinä. Havaintoja kertyi kyselyn kautta 590 kappaletta. Hatikan kaikista vaskitsahavainnoista poimittiin ne, jotka oli tehty Varsinais-Suomessa. Tämän keruun myötä saatiin kokoon toinen aineisto, joka käsittää 109 havaintoa. Yhteensä aineistona on siis 699 havaintoa Varsinais-Suomen alueelta. Vaskitsa valikoitui kyselyn lajiksi osittain helpon tunnistettavuutensa puolesta. On vaikea arvioida, miten moni havainnoista on tehty kuitenkin esimerkiksi jostain toisesta lajista, koska havaintoja oli mahdoton todentaa oikeiksi esimerkiksi tarkastuskäynnein. Kyselyvastauksensa ohella moni lähetti kuvia havainnoistaan ja näistä vain yhdessä lajina oli vaskitsan sijaan pieni ruskea kyykäärme. Digitaalisessa muodossa lähetettiin 234 kuvaa ja 3 videota. Lisäksi saimme postitse yhden diakuvan 1980-luvulla tehdystä havainnosta. 11

12 4. Tulokset Kyselyssä vaskitsahavaintoja saatiin jokaisesta Varsinais-Suomen 28 nykyisestä kunnasta. Hatikassa havaintoja oli 20 kunnan alueelta. Kuva vaskitsojen esiintymisestä täydentyi tältä osin merkittävästi, kattaen nyt koko maakunnan alueen. Uusia kuntia, joiden alueelta ei Hatikassa ollut vielä ollenkaan havaintoja olivat Aura, Koski, Masku, Oripää, Pyhäranta, Somero, Taivassalo ja Tarvasjoki. Lisäksi monien kuntien kohdalla tehtyjen havaintojen määrä kasvoi roimasti kyselyvastausten myötä. Eniten vaskitsahavaintoja kertyi kyselyssä Salosta (85 kpl), Naantalista (77 kpl), Kemiönsaarelta (52 kpl), Turusta (45 kpl) ja Laitilasta (38 kpl). Havainnot olivat vuosilta , painottuen kuitenkin viimeiseen pariin vuoteen. Hatikassa eniten havaintoja oli niin ikään Salosta (26 kpl), missä oli tehty lähes neljännes tietokantaan kertyneistä havainnoista. Seuraavaksi eniten havaintoja oli tehty Kemiönsaaressa (12 kpl), Mynämäellä (9 kpl), Naantalissa (8 kpl) ja Paraisilla / Länsi-Turunmaalla (7 kpl). Hatikan aineistossa oli havaintoja vuosilta Havaintojen lukumääräinen jakautuminen paikkakunnittain niin kyselyssä saatujen kuin myös Hatikkaan kirjattujen havaintojen osalta on esitelty tarkemmin liitteessä 3. Vaskitsaa koskevassa kirjallisuudessa kuvataan sille mieluisan elinympäristön olevan lehtomaisessa, harvapuustoisessa, runsaskarikkeisessa maastossa, ja että sen voi varmimmin tavata laidunmailla, metsien aukkopaikoissa, pensaikoissa sekä peltojen ja teiden reunoilla. Kyselyaineistoa ei käyty systemaattisesti läpi erilaisissa elinympäristöissä tehtyjen havaintojen suhteellisen esiintyvyyden selvittämiseksi. Kyselyyn tulleista havainnoista suurin osa on kuitenkin tehty pihoilla, teillä ja poluilla, lisäksi satunnaisesti esimerkiksi kallioisilla rinteillä, järvien rannoilla tai hiekkakuopissa. Hatikassa hyvin harva on kuvannut itse havaintopaikkaa mitenkään tai ylipäätään kertonut mitään yksityiskohtia tekemästään havainnosta. Useimmiten on kerrottu siitä, minkä kokoinen nähty vaskitsa oli, millaiset sääolosuhteet olivat tai mihin kellonaikaan havainto tehtiin Vaskitsat eivät ole hävinneet, vaan ilmeisesti muuttaneet kaikki meille! Pihapiirejä, joissa vaskitsahavaintoja on tehty usein tuntuvat yhdistävän erilaiset pihan pienipiirteiset rakenteet kuten rakennusten kivijalat, kompostit, lehti- ja risukasat, ulkohuussit, kivikasat, puupinot, kasvihuoneet ja puutarhaviljelykset sekä pihan hallittu hoitamattomuus, jonka myötä syntyy vaskitsalle sopivia piilopaikkoja. Yksi vastaajista arveli pihan läpi virtaavan puron vetävän vaskitsoja puoleensa. Monet pihoillaan vaskitsoja usein näkevät tuntuvat vastausten perusteella pitävän niitä aivan normaalina ilmiönä ja ovat havahtuneet vaskitsan harvinaisuuteen vasta kyselymme myötä. Toiset taas olivat talon tai kesämökin ostettuaan hämmästyneet vaskitsojen runsautta ja muutama vastaajista ilmoittikin löytävänsä vaskitsan pihapiiristään aina niin halutessaan. Vastaajista kourallinen oli kuvaillut tarkoin vaskitsoille otollisiksi elinympäristöiksi kuvaamiaan pihoja, siellä tavattuja lajeja ja toimiaan pihan hoidon suhteen. Pihapiiriä kuvataan usein sanalla 12

13 luonnonmukainen ja vastauksissa kerrotaan, kuinka pihassa ei käytetä kasvinsuojeluaineita, vaan mahdollinen rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjunta hoidetaan esimerkiksi hakkeen, sanomalehtien tai mäntysuopaliuoksen voimin. Maanparannusaineina käytetään kompostia, ruohosilppua ja nokkosvettä. Kompostin tuottaminen synnyttää myös pihaan vaskitsalle sopivia lymypaikkoja ja havainnoitsijat kuvaavatkin tapaavansa vaskitsan usein kompostia tai huussiin tarkoitettuja kuivikkeita kääntäessään. Pihan tai sen lähialueiden niittämisen myötä sinne kertyy vaskitsalle mieluisia heinäkasoja. Osa pihasta saatetaan jättää luonnontilaan, jolloin metsän luontainen aluskasvillisuus toimii vaskitsan elinympäristönä. Vastausten perusteella syntyy kuva siitä, että useimmiten tällaisille pihoille myös tarkoituksella rakennetaan pesäja suojapaikkoja eläimille ja moni vastaajista onkin kertonut vaskitsahavaintonsa yhteydessä myös muista pihapiirissään tekemistään havainnoista. Oman pihapiirin monimuotoisuuteen suhtaudutaan mielenkiinnolla ja siitä ollaan ylpeitä. Tärkeintä vaskitsan kannalta vaikuttaa kuitenkin olevan näiden pihapiirien omistajien sallivuus vaskitsan ja muidenkin matelijoiden suhteen. Niiden annetaan elää rauhassa, niitä ei vainota ja ne huomioidaan esimerkiksi pihaa hoidettaessa. Pihojen hoidossa nurmikon leikkuu muodostaa vastausten perusteella selvästi uhkan vaskitsalle, havainnoitsijoista yksi kertoi surullisen vahingon jälkeen ajavansa nurmikkonsa vadelmapensaiden ympäriltä siten, että ruohonleikkuria vedetään perässä, jolloin mahdolliset leikkurin tielle osuvat vaskitsat ehtii havaita ja hätistää pois tieltä. Vastaajista useampi kertoi ajavansa nurmikon siten, että ruohonleikkurin terät on säädetty mahdollisimman korkealle ja varsinkin pitkäksi venähtänyttä nurmikkoa leikattaessa ollaan tarkkoina ja siirretään tarvittaessa vaskitsat pois leikkurin tieltä. Toisen uhkan pihapiireissä eläville vaskitsoille muodostavat ihmisen seuralaiset, kissat ja koirat Tiet ja polut vaskitsojen havaintopaikkoina Toisen keskeisen vaskitsojen havaintopaikan muodostavat erilaiset tiet ja polut. Valitettavan moni tiellä tehty vaskitsahavainto koski kuollutta eläintä. Toisaalta moni kertoi myös auttaneensa tiellä havaitsemaansa vaskitsaa tien ylityksessä tai nähneensä tiellä elävän liskon. Vastaajista useat arvelivat vaskitsojen tulevan tielle lämmittelemään. Toisaalta esimerkiksi metsässä kulkeva tie tai polku on paikka, jossa vaskitsa useimmin havaitaan, koska muualla aluskasvillisuuden ja karikkeen seassa se on sulautuu maastoon paremmin. Erilaiset lenkkipolut, pururadat ja luontopolut olivat paikkoja, joissa vaskitsoja havaittiin runsaasti. Ne ovat myös paikkoja, joihin kaupunkimainen rakentaminen ei ole ulottunut. Esimerkiksi Lausteen ja Huhkolan läheinen lenkkipolku sijaitsee alueella, joka on tiiviin kaupunkirakentamisen ympäröimä Muut havaintopaikat Muita havaintopaikkoja olivat esimerkiksi avoimet kallioiset paikat, hiekkakuopat, rannat ja suoalueet, aukiot ja taimikot metsässä. Yhteistä näille paikoille lienee se, että vaskitsa ei pääse piiloutumaan metsänpohjakarikkeeseen ihmisten katseilta ja siten se on ylipäätään havaittavissa. 13

14 4.4. Pitkät havaintosarjat Moni kotitalonsa pihalla tai sen lähiympäristössä ilmoittaneista havainnoitsijoista kertoi vaskitsoja nähdyn paikalla vuosittain tai lähes vuosittain myös aiemmin jo useiden vuosien tai vuosikymmenten ajan. Osa näistä paikoista on sellaisia, joissa vaskitsahavaintoja on tehty jopa päivittäin. Pisin sarja havaintoja samalla paikalla on tehty Naantalissa. Kyseessä on havainnon lähettäjän perheen kesäpaikka, jossa havainnoitsijan puoliso on tehnyt havaintoja 1950-luvulta lähtien ja tämän äiti aina 1920-luvulta lähtien. Salossa, Naantalissa, Uudessakaupungissa, Turussa, Länsi-Turunmaalla ja Liedossa on paikkoja, joissa vaskitsoista on tehty usein havaintoja yli 50 vuoden ajan. Maija Arvonen teki elämänsä toisen vaskitsahavainnon puolukoita poimiessaan. Liitteessä 4 on taulukko, johon on kerätty tiedot paikoista, joissa vaskitsoja on nähty vähintään viiden vuoden ajan. Vastausten anonymisoimiseksi taulukossa on tarkkojen osoitteen sijaan kirjattuna jokin muu havaintopaikkaa lähellä sijaitseva paikannimi. 14

15 4.5. Kuntaa suppeammat alueet, joissa on tehty paljon havaintoja Vastauksista nousee esiin myös muutamia laajuudeltaan kuntaa pienempiä paikkoja, joissa vaskitsahavaintoja on raportoitu runsaasti. Näiden alueiden nouseminen esiin havaintoaineistosta saattaa kertoa niiden sopivuudesta vaskitsojen elinympäristöksi, mutta toisaalta syynä saattaa olla myös paikallisten ilmoittajien aktiivisuus. Tässä esitellään alueista muutamia esimerkinomaisesti. Turussa tällainen paikka on Satavan saari ja erityisesti sen länsipäädyssä sijaitseva Samppa. Siellä tehtiin 19 Turun 45:stä havainnosta. Suurin osa havainnoista saapui siellä asuvilta ihmisiltä, jotka kertoivat kotitalonsa tai kesämökkinsä pihalla tekemistään havainnoista. Yksi havainnoitsijoista kertoi nähneensä Sampassa vaskitsoja 1970-luvun lopulta lähtien ja totesi niiden kuuluvan jokakesäisiin vakiohavaintoihin. Aamuisin hän on saattanut koiria ulkoiluttaessaan törmätä jopa kymmenenkin liskon laumaan. Toinen vastaaja taas kertoi kotipihansa havainnoista, joita hän on tehnyt 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja toteaa vaskitsan useimmiten löytyvän puutarhasta. Monet Satavaan tai Samppaan sijoittuvia havaintoja lähettäneet valittelevat näkevänsä hyvin usein myös kuolleita vaskitsoja esimerkiksi Samppaantiellä. Turun ja Kaarinan rajalla sijaitsevalla lenkkipolulla tehtiin kymmenen vaskitsahavaintoa. Lenkkipolku sijaitsee Turun Huhkolan ja Lausteen asuinalueiden läheisyydessä. Lisäksi Katariinanlaaksosta tehtyjä havaintoja saimme viisi. Kurjenrahkan kansallispuistoon tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat havainnot jakautuvat usean kunnan alueelle ja havaintoja kertyi kaikkiaan kymmenen. Näistä neljä sijoittuu Nousiaisten, neljä Pöytyän, yksi Ruskon ja yksi Mynämäen kunnan alueelle, joskin kuntaa on osa havainnoitsijoista lähinnä arvannut, koska omaa sijaintia on havaintohetkellä ollut hankala määrittää. Suurin osa Kurjenrahkalla tehdyistä havainnoista on tehty Savojärven läheisyydessä. Myös Salosta, Hajalan taajaman alueelta saimme kyselyyn yhdeksän havaintoa. Näistä seitsemän oli tehty omakotitalojen pihoilla, yksi kesämökin pihalla ja yksi metsässä mustikoita poimiessa. Kesämökkinsä pihalla nähdystä vaskitsasta raportoinut havainnoitsija kertoi vaskitsoja nähdyn pihalla aina vuodesta 1980 asti. Yksi kotipihallaan vaskitsan nähneistä taas arvioi viiden hehtaarin kokoisella tontillaan asustavan kymmenen vaskitsaa. Naantalin Luonnonmaalla tehtiin kahdeksan entisen Naantalin kaupungin kaikkiaan viidestätoista havainnosta. Yhteensä havaintoja kuntaliitosten jälkeisestä Naantalista tuli 77. Luonnonmaan havainnoista neljä oli tehty kesämökin pihassa, kaksi hiekkatiellä, yksi kotitalon tontilla ja yksi pururadalla. Paraisilta (Länsi-Turunmaalta) vaskitsahavaintoja saatiin erityisesti Korppoon Ahvensaaresta, jossa oli tehty viisi Korppoon alueen kaikkiaan kahdeksasta havainnosta. Yksi vastaajista toteaakin Ahvensaaren olevan elinympäristöltään juuri vaskitsoiden mieleen siellä on runsaasti kariketta ja lehtometsää rantaan asti. Myös Hatikassa on yksi havainto Korppoon Ahvensaaresta. 15

16 4.6. Vaskitsaa koskevat asenteet Yleisesti suhde vaskitsaan vaikuttaa vastausten perusteella olevan positiivinen tai neutraali. Osa vastaajista iloitsi siitä, että on ylipäätään tehnyt havainnon vaskitsasta tai että sellaisia esiintyy pihapiirissä. Osalle taas omalla tontilla runsaslukuisina esiintyvät vaskitsat olivat arkipäiväinen ilmiö, jonka kanssa on opittu tulemaan toimeen. Myös muihin vaarattomiin matelijoihin ja sammakkoeläimiin suhtautuminen näyttäytyi vastauksissa positiivisena. Kyihin liittyen kerrottiin satunnaisesti, että on hankittu käärmeenkarkotin tai että kyyt kuljetetaan pihasta kauemmas. Kyselyvastauksista vain yhdessä kerrottiin kuinka vaskitsa tuli tapettua tahallisesti, koska sitä luultiin käärmeeksi. On selvää, ettei näistä tilanteista haluttu välttämättä kyselyvastauksissa kertoa, vaikka niitä olisi sattunutkin. Muutama vastaajista valitteli vaskitsojen kohtaloa tieliikenteessä tai esimerkiksi runsaasti käytössä olevilla koirien ulkoilutusreiteillä. Uimarannalta oli joku löytänyt selvästi tapetun vaskitsan. Useampi vastaaja toisaalta kertoi, kuinka on itse oppinut vanhemmiltaan suhtautumaan vaarattomaan vaskitsaan suopeasti ja vastaavasti opettanut jälkipolvia toimimaan samoin. Rosita Friman tapaa vaskitsoja joka kesä Nauvossa sijaitsevalla kesämökillään. 16

17 5 Kertomusten vaskitsa 5.1. Vaskitsaan liittyvät tarut ja uskomukset Kansanrunousarkiston eläinperinnekortiston vaskitsaan liittyvä aineisto käytiin läpi ja kopioitiin raporttia varten kokonaisuudessaan. Kortisto käsittää noin korttia koti- ja luonnoneläimiin liittyvää perinnettä: uskomuksia, taikoja, enteitä, loruja, sananparsia ja tarinoita Kansan tuntemat käärmeet Kortiston aineistosta osassa kerrottiin kansan tuntemista käärmeistä ja niiden tuntomerkeistä. Suurin osa käärmeistä on tuttuja, mutta mukaan mahtuu myös pari uuttakin tuttavuutta. Myös lajien nimistö eroaa osittain nykypäivänä käytössä olevista lajinimistä. Tarhkärme, vaskkärme, kyykärme, haltikärme, jättiläiskärme. Tarhkärme o must. Vaskkärme o ruski. Kyykärme, kyymato, o vaaleva harma, suomuksine, henkevaaralline. Halttikärme ol valkone punan korva ja kellane krans kaolas. Jättiläiskärme oll iso vankapaksune. Ei sitä uskaltan kukka tappa. Kalanti. Saarnio, Selma Kärmelajeja nimittelee kansa: vaskikäärme, kyykäärme, tarhakäärme. Vaskikäärmeen keskimääräinen paksuus on kynänvarren paksuus. Kyyn keskimääräinen suuruus lienee piiskanvarren kokoinen. Sortavala. Moilanen, Matti Käärmeen ystävä en ole enkä niistä paljon tiedä muuta kuin kyykäärme ja vaskikäärme olen kuullu puhuttavan ja tarhakäärme, joka ei tee pahaa. Piikkiö. Soini, Kustaa. KT 12: Nummimato. Vaskikäärmeen nimitys Vihdissä. Kansa pitää vaskikäärmettä vaarallisimpiin käärmeihin luettuna. Vihti. Ranta, Kaarlo Vaskitsan tuntomerkkejä ja ominaisuuksia Kansanrunousarkiston aineistosta valtaosassa puhutaan vaskikäärmeestä sokeana ja myrkyllisenä. Myös yksi päinvastainen kertomus löytyi aineistosta. Vaskitsaan liitettiin aineistossa satunnaisesti myös muita ominaisuuksia. Vaskikäärme tavataan usein pihan lähettyvillä, joskus navetoissa, huoneissa y.m. Se on väriltään vasken näköinen. Savonranta. Käyhkö, Veli

18 Vaskikiärmee sanotaan olevan sokean. Tohmajärvi. Vatanen, Esteri Vaskikäärme, jota luultiin hyvin myrkylliseksi, pieni vaskenkarvainen. Ilomantsi. Havu, J. V. Kt 143: Vaskikäärme. Kulkuskäärme, joka helisee tai pitää jonkinlaista ääntä kulkiessaan. Kaustinen. Salo, Heikki. KT 176: Vaskkeärme. Mummovainoo kertoi Talluskylän Lieskassen varrella nähyn vaskkeärmeitä. Ne on ollunna kirkastetun kuparin värisiä ja kun ne on nähnä immeisen, on ne silloin pujahtanna moan sissään ihan terveeseen moahan, vaikka ois miten kova moa ollunna. Ne on ollunna parin korttelin* pituisia ja hyvin arkoja. Immeistä ne ei ou kestännä mittää. Karttula. Oskman, Juho * Kortteli = 6 tuumaa eli 15,24 cm. Vaskimatoo ei ollenkaan sanota myrkylliseksi. Vaskimalon olen nähny pellavalios järves ja se on nähty vanhasa pernakuapas, josa ei enää ollu pernoita. Sanotaan että kerran vuales kärme pulottaa ympäriltä nahkansa. En tie, mihin aikaan. Olen nähnykki sellaisen nahaan, mutten tie, onko tallella vielä. Viljakkala. Säkki, Pauliina Vaskitsa piiloutuu hyvin vanhojen lehtien sekaan. Kuvaaja Annika Salonen. 18

19 Vaskitsa taioissa Vaskitsaan viitattiin muutamassa tarinassa erilaisten taikojen teon yhteydessä. Jos vaskikäärmeeseen tehdään vintilällä reikä ja pannaan reiän läpi naulalla seinään kiinni, niin taloon ei tule hiiriä eikä rottia. Hirvensalmi. Kaukonen, Katri Myös karjan onnea tavoitellessa on käytetty ennen vaskikäärmettä. Suojärvi. Vornanen, Niilo. KT 142: Vaskitsa kotipihassa Vaskitsan uskottiin tuovan pihaan tullessaan huonoa onnea. Jos vaskikäärme tulee pihaan, tietää se aina pahaa. Uukuniemi. Kuutti, Eino. KRK 143:60. Vaskikäärmettä ei muuten tarttis tappaa, mutta kun se niin julmasti lorrii maassa, niin mukulat pelästyy. Urjala. Kyltölä, Arvo. KT 49: Vaskitsan tappaminen Vaskikäärmeen uskottiin tapettaessa pirstoutuvan moneen osaan. Vaskikäärme on kuparinvärinen, pienen puoleinen ja kun sen tappaa, niin se pirstoutuu useampaan osaan, joista jokainen näyttää elävän vielä irrallisenakin. Pidetään muuten kovin ärhäkkänä ja sokeana. Sortavala. Aalto, Sanni. KT 122: Uskottiin, jos vaskikäärmeen tappaa ja lyö moneksi kappaleeksi, niin ne jonkin ajan kuluttua liittyy yhteen, jos ei vaan kappaleita vie kauas toisistaan. Leppävirta. Tirkkonen, Väinö. KRK 122:78. Vaskikärmes, vaikka sen hakkaa pieniksi palooksi, niin se kokoontuu ehjäksi takaasin. Kauhajoki, Virtanen, Fiina. KT 181: Vaskikäärme on toinen, muttei kuulu olevan mikkää myrkkyolio, mutta siitä kummallinen, että kun astuu hännälle, niin se jättää häntänsä ja menee menoaan. Väriltään vaskikäärme kuuluu olevan tumman vasken kaltainen ja pienempi kuin kyykäärme. Kannonkoski. Laurila, Lauri

20 Vaskikäärme on ruskee ja rapee ja saanoovat, että jos sen tappaa, se menee palasiksi ja jonkun ajan päästä ne palaset yhtyy jällee ja kärme on ehjä. Se ei pure ku kahrentoist aikaa päiväl. Orimattila. Järvinen, Aino Vaski- eli kuparikäärme on niin hauras, että se säikähtäessään katkeaa palasiksi. Jos se saa olla rauhassa, kokoaa se itsensä jälleen eheäksi. Laihia. Kotkanen, Viljo Vaskimato on siit kans merkillinen et ko sitä lyä köpil, niin se priiskuu kappaleiks. Mut jos palat jättää sihen ja luulee kualeeks, niin koht, ko ihminen sen jättää, niin palat menee yhteen taas ja elävä mennee niinko ennenki. Koski Tl. Kesälä, Eelis. KRK 5: Miksi vaskitsa on sokea? Vaskitsan sokeuden syystä kertovasta tarinasta oli Kansanrunousarkiston aineistossa monta toisintoa, joissa syyksi todetaan silmien lainaaminen kissalle tai sen pennuille. Kirjallisuudesta löytyi samankaltainen tarina, jossa lainaaja taas on satakieli. Tarina tai satu tunnetaan Suomesta, Ranskasta, Englannista ja Saksasta ja se kertoo ajasta, jolloin satakielellä ja vaskitsalla oli vain yksi silmä. Ahneuksissaan satakieli varasti vaskitsan silmän ja teki siitä sokkomadon. Vaskitsan koston pelossa lintu ei uskalla nukkua öisin. Vaskikäärme kuuluu olevan sokia. Sitä varten kun se maailman alussa lainasi silmänsä kissalle, kissalla kun ei ollut maailmaa luovessa silmiä ollenkaan, ainoastaan tyhjät reijät. Mutta kissa kun sai lainaksi vaskikäärmeen silmät, niin se ei vienytkään niitä pois se pitikin ne itsellääse, ja vaskikäärme jäikii ilman silmiä sokiaksi elämän ijäkseen. Koivisto-Valkeasaari. Mannonen, Ulla Muajilman algajes kiss on ollut sogie. Siidä kissa sanoo vaskitsulle: Anna miun penduloil silmät kirkkoh talujes, mie siidä annan pois kun tulen tagas. A sebä ei antanutki ku tuli. Siitä suati kissal on olut vaskitsun silmät tai vaskitsu sogie. Suistamo. Koljonen, Vilho Kun kissa lähti lasta ristimää, niin sanoi, että Anna kuomarukka silmät lapsen ristijes. Niin hän antoi. Siitä päivästä lähtien ei ole vaskikäärmeellä silmiä. Salmi. Lutjonen, Vilho. KRK 144: Vaskitsan pureman parantaminen Vaskitsan tai vaskikäärmeen uskottiin purevan ihmistä siinä missä muidenkin kansan käärmeiksi luokittelemien eläinten. Pureman jälkeen saatettiin lukea loitsuja ja haavoittuneen raajan ympärille käärittiin pajunkuorta. Laihialaisessa tarinassa kerrottiin, että uhri tuli upottaa kolmeksi tunniksi kirnupiimään, jolloin myrkky ei mennyt vereen vaan piimään. 20

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä

Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä Aleksi Lehikoinen Johdanto Linnuilla on lukuisia erilaisia ulkoloisia kuten kirppuja, väiveitä, lintukärpäsiä ja punkkeja. Näistä etenkin

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Lepakot rakennuksissa

Lepakot rakennuksissa Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kenguru 2015 Student (lukiosarja)

Kenguru 2015 Student (lukiosarja) sivu 1 / 9 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Herpetobongari Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli

Herpetobongari Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli Herpetobongari on lautapeli, jossa tarkoituksena on havaita pelimaastosta mahdollisimman paljon erilaisia eläimiä taidon ja tuurin avulla. Peli on kahden pelaajan

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Cadets 2004 - Sivu 1 RATKAISUT

Cadets 2004 - Sivu 1 RATKAISUT Cadets 2004 - Sivu 1 3 pistettä 1/ Laske 2004 4 200 A 400800 B 400000 C 1204 1200 E 2804 2004 4 200= 2004 800= 1204 2/ Tasasivuista kolmiota AC kierretään vastapäivään pisteen A ympäri. Kuinka monta astetta

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot